viesti arjen askelista! Juha Marttila Luomumaitoon Huvi ja hyöty irti haluaa pitää tuntuman maatilan töihin laskien ja suunnitellen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti arjen askelista! Juha Marttila Luomumaitoon Huvi ja hyöty irti haluaa pitää tuntuman maatilan töihin laskien ja suunnitellen"

Transkriptio

1 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 1/2011 Juha Marttila haluaa pitää tuntuman maatilan töihin Luomumaitoon laskien ja suunnitellen Huvi ja hyöty irti arjen askelista! Laskelma on silloin hyvä, kun se osoittaa totuuden: 1/2011 maaviesti 1 huono hanke lopetetaan, hyvä etenee suunnitelmien mukaan. Sivu 19

2 2 maaviesti 1/2011

3 viesti Sisältö 1/2011 Plugi Oy Usein yritysideoihin ja niiden esille tuomiseen liittyy arkuutta. MASVAhankkeen tavoitteena on madaltaa yhteydenoton kynnystä. 25 Jarmo Pistemaa haki poikiensa Karin (edessä) ja Antin kanssa Rantsilan lähiruokapiiristä vehnä- ja ruisjauhoja KANNESSA Juha Marttila haluaa säilyttää tuntuman maitotilan arkeen. 10 LUOMUMAITOA Ketolan karja on lypsänyt luomumaitoa jo lähes vuosikymmenen. 14 LAMPAANLIHAA Lampaalle etsittiin Pudasjärvellä reittiä kuluttajan pöytään. 15 LÄHIRUOKAA Rantsilan ruokapiiri ei haikaile merta edemmäksi kalaan. 16 KILPAILUKYKYÄ Kasvava maitotila kaipaa uusia malleja yrityksen hallintaan. 19 TEKIJÄ ESIIN Talousneuvoja Jouni Sassali ei helmimaaliskuussa työtunteja laske. 21 YRITTÄJÄKSI MASVA kannustaa nostamaan yritysideat esille myös Kainuussa. 22 TUKIHAKUUN Nyt on aika soittaa ProAgriaan ja sopia kevään EU-tukihausta. 24 ARKILIIKUNTAA Suuri osa päivän liikuntatarpeesta täyttyy arkisista askelista. 26 KOUKUSSA KALAAN Haukikepakkoja tai nigiripalloja voi kokeilla teemavuoden ruokakursseilla. 27 JÄSENASIAA ProAgrian jäsenyys antaa verkoston voimaa ja muita jäsenetuja. 30 VUOSIKOKOUS Toiminnantarkastaja korvaa pienen yhdistyksen tilintarkastajan. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 12 Puheenaihe 25 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 14 Korhosten uuteen luomupihattoon hankittiin hyvä lypsyasema käytettynä. 10 1/2011 maaviesti 3

4 Pitkäaikainen kumppani takaa jatkuvuuden - myös maidontuotannossa. Maidontuotanto on ruokahuollon tärkeä kulmakivi. Suomalainen maito on huippulaatuista, siihen vaikuttaa paitsi maidontuottajiemme ammattitaito ja ammattiosaaminen, myös lypsylaitteiston ja koko navetan järjestelmien toimnta. DeLaval toimii maidontuottajan yhteistyökumppanina kaikenkokoisilla maitotiloilla. Kokonaispalvelu navetan lypsy-, jäähdytys-, ruokinta- ja sisustuslaitteissa sekä oma huoltoverkostomme varmistaa tuotantosi katkeamattoman toiminnan, vuodesta ja sukupolvesta toiseen. Kun suunnittelet navettasi peruskorjausta, laajennusta tai uuden navetan rakentamista, ota yhteys ammattilaisiimme. Yhteystiedot saat kotisivultamme, 4 maaviesti 1/2011

5 PÄÄKIRJOITUS viesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT 11.4., 26.9., TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Sanottua Maaseutu on pumppaava sydän, joka pitää meidät hengissä. ULKOMINISTERI ALEXANDER STUBB Uutispuuro-hankkeen Maaseutu Nyt -seminaari Oulussa. Millä eväin tulevaisuuteen? Maatalouden pitkän tähtäimen näkymiä veikataan yleisesti lupaaviksi. Nälkäisiä suita maailmassa riittää ja lisää syntyy koko ajan. Samalla kuitenkin ihmisen omien toimien takia viljelysmaata poistuu käytöstä muun muassa maaperän kulumisen, lisääntyvän kuivuuden ja kaupungistumisen takia. Elämän perusasioista voi tulla todellinen pula. Tämä aika saattaa olla käsillä joidenkin ennusteiden mukaan jo runsaan vuosikymmenen kuluttua. Koko elintarvikeketjun on nyt keskityttävä varmistamaan se, että pystymme vastaamaan tulevaisuuden kasvavaan kysyntään. Tuotemarkkinat ovat laman jäljiltä osin elpyneet. Iloa himmentää kuitenkin tuotantopanosten merkittävä kallistuminen, jonka ainakin rehujen osalta arvellaan jäävän pitkäaikaiseksi, pahimmillaan jopa pysyväksi. Myös raakaöljyn jatkuva kallistuminen viittaa lannoitteiden hinnannousujen jatkumiseen. Tuotantopanosten voimakas ja nopea kallistuminen onkin heikentänyt tilojen kannattavuutta; hyvillä tulevaisuudennäkymillähän ei tunnetusti voi, vaikka kuinka haluaisi, lyhentää rehulaskua. Rehujen hinnannousu on itse asiassa hyvä esimerkki siitä, ettei maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousu ole pelkästään myönteinen asia. Pohtimisen paikkahan tässä on. Maatilojen kannattavuuden parantaminen on edelleenkin erittäin ajankohtainen tavoite, mutta millä keinovalikoimalla me sitä lähestymme? Yksi keskeinen keino on ollut yksikkökoon kasvattaminen. Tavoite on ollut varsin yleisesti hyväksytty ja haluttu. Korvaavia investointeja vanhenevan tuotantovälineistön tilalle tarvitaankin, jotta elinkeino säilyttää tuotantomahdollisuutensa myös tulevaisuudessa. Kaikille yrityskoon nopea ja voimakas nostaminen nykytasosta ei ole realistinen vaihtoehto. Syinä voivat olla tarvittavan peltoalan puute, epävarmuus jatkajasta tai yrittäjän omat tavoitteet. Myös rakennusinvestointien alati jatkuva kallistuminen ja sitä kautta muodostuva taloudellinen riski uhkaavat siirtää monet suunnitelmat hamaan tulevaisuuteen. Vaihtoehtoisia tapoja kehittää yritystä tarvitaankin lisää. Tulevaisuuden kannalta olennaista on, että löydämme maatiloille omia, yksilöllisiä kehityspolkuja. Helmikuu Hyvää talven jatkoa Maaviestin lukijoille! Simo Alaruikka johtaja ProAgria Lappi Kehitä lehteä vastaa lukijakyselyyn! MAAVIESTI on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun yhteinen asiakaslehti, joka ilmestyy jo 64:ttä vuosikertaansa. Lehteä julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Se jaetaan osoitteellisena alueen asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille, jäsenyhteisöille, sidosryhmille ja tiedotusvälineille. Maaviestiä kehitetään kaiken aikaa. Sen tueksi pyydämme nyt lukijoiden näkemyksiä kyselyn avulla. Kyselyyn voi vastata Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin. Linkki kyselyyn löytyy ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun kotisivuilta. Vastaajien kesken arvotaan ProAgrian ja maa- ja kotitalousnaisten tuotteita. Kyselyyn voi vastata myös ilman yhteystietoja. Jos haluat osallistua arvontaan, lisää yhteystietosi lomakkeen loppuun. Kysely löytyy alkaen osoitteista ja Kannen kuva: Ella Karttimo 1/2011 maaviesti 5

6 lyhyet Energiansäästöllä euroja -kampanja kiinnosti Maa- ja kotitalousnaisten viime vuoden Energiansäästöllä euroja -kampanjan tapahtumiin osallistui yli energiansäästämisestä kiinnostunutta. Suosituimpia tilaisuuksia olivat Sisusta viisaasti valoilla ja Tunnetko kotisi energiasyöpöt. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten järjestämät 38 tilaisuutta houkuttelivat mukaan 743 osallistujaa. Kainuun 18 tilaisuudessa oli mukana peräti henkilöä. Lapin 14 kampanjatapahtumaan osallistui 313 kiinnostunutta. Kampanjaan osallistuneet saivat tietoa muun muassa energiansäästölamppujen valinnasta, sähkölaitteiden turvallisesta ja energiatehokkaasta käytöstä, lämmityksen ja vedenkulutuksen vaikutuksesta energialaskuun sekä ruokavalintojen vaikutuksesta omaan hiilijalanjälkeen. Lisäksi osallistujat opettelivat taloudellista ajotapaa ja leivinuunin käyttöä ruuanvalmistuksessa ja kodin lämmityksessä. Kampanjan mahdollistivat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Energiaohjelma, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus sekä ympäristöministeriö. Onnittelut energiamestareille! Oulun Maa- ja kotitalousnaisten energiasäästöpassiin liittyvässä arvonnassa energiansäästölamppuja voittivat Hanna Luukinen Limingasta, Sirkka-Liisa Kauranen Pyhäjärveltä, Sinikka Kärki Pulkkilasta ja Lea Tolonen Rantsilasta. Pienillä teoilla on suuri vaikutus Jos jokainen kampanjaan osallistunut suihkuttelee päivässä minuutin lyhyemmän ajan kuin aikaisemmin, säästyy tältä joukolta viikossa vettä 1,2 miljoonaa litraa. Määrä vastaa 21 ihmisen vuosittaista keskimääräistä vedenkulutusta. Jos jokainen kampanjaan osallistunut on vaihtanut yhden 60 watin hehkulampun 15 watin energiansäästölamppuun, keventää joukko vuodessa hiilidioksidipäästöjä kiloa. Tämä vastaa 14 suomalaisen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Uusi laki helpottaa pieniä yhdistyksiä Puheenjohtaja Anu Tammela (vasemmalla) ja vt. toiminnanjohtaja Anneli Salmela kutsuvat jäsenjärjestöjä edustajakokoukseen ja virkistyspäivään Rovaniemelle. Lapin naisilla edustajakokous Lapin Maa- ja kotitalousnaiset pitävät huhtikuussa edustajakokouksen kymmenen vuoden tauon jälkeen. Sääntömuutoksen ansiosta vuosikokous palaa takaisin ja sinne odotamme runsaasti osallistujia eri puolilta Lappia, Lapin Maaja kotitalousnaisten puheenjohtaja Anu Tammela sanoo. Kokouksen yhteydessä järjestetään myös virkistyspäivä. Lisää asiasta sivulla maaviesti 1/2011 Viime syyskuun alussa muuttunut yhdistyslaki ottaa entistä paremmin huomioon pienten yhdistysten tarpeet. Nykyinen maallikkotilintarkastus muuttuu toiminnantarkastukseksi. Laki sallii myös etäosallistumisen yhdistysten ja valtuutettujen kokouksiin. Etäosallistuminen on mahdollista postitse, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai sen aikana. Puoluepoliittisissa yhdistyksissä etäosallistuminen sallitaan vain kokouksen aikana. Etäosallistumisen käyttöönotosta määrätään yhdistyksen säännöissä, joten asia vaatii sääntömuutoksen. Edellytyksenä on yhä, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan varmistaa perinteiseen kokoukseen verrattavalla tavalla. Yhdistyksellä on jatkossa oltava KHT- tai HTM-tilintarkastaja, jos yhdistys täyttää vähintään kaksi seuraavista kolmesta rajaarvosta: taseen loppusumma on yli euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli euroa ja palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä. Pienen yhdistyksen ei tarvitse valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua auktorisoitua tilintarkastajaa. Yhdistyksen pitää silloin valita toiminnantarkastaja. Yhdistyksen ei tarvitse muuttaa sääntöjään toiminnantarkastajan käyttöön siirtymisen yhteydessä. Yhdistyslain 35. pykälään on lisätty maininta hallituksen velvollisuudesta huolehtia siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tarkennus ei aiheuta muutoksia hallituksen nykyiseen toimintaan ja vastuuseen. Tilintarkastuslain vaatimuksia osakaskuntien ja kalastusalueiden näkökulmasta käsitellään sivulla 30. Lisätietoa:

7 Laatuklubilaiset lentävät Riikaan Seuraavan Laatuklubin valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. Maidontuottajien kolmipäiväinen seminaari pidetään välivuoden jälkeen Latvian pääkaupungissa Riiassa. Laatuklubi tarjoaa tuttuun tapaan mahdollisuuden verkostoitumiseen sekä antaa potkua yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Tällä kertaa pohjoispohjalaisten ja -savolaisten sekä kainuulaisten maidontuottajien lisäksi mukaan pääsee myös muualta Suomesta. Lennot lähtevät Oulusta ja Kuopiosta. Majoitus on varattu Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvijasta. Nyt on hyvä hetki antaa toiveita ja vinkkejä seminaarin ohjelmaan. Osallistu keskusteluun osoitteessa proagriaoulu. Lisätiedot: ProAgria Oulu, kotieläinagronomi Virpi Huotari, puh , Katse vasikkaan! Eläinten terveydenhuolto ETU on nimennyt vuoden 2011 vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin teemavuodeksi. Katse Vasikkaan -kampanjan aikana on tarkoitus edistää vasikoiden hyvinvointia, vähentää vasikkakuolleisuutta ja hahmottaa vasikoiden hyvän hoidon merkitys sekä maidon- että lihantuotannossa. Vasikkakampanjassa ovat mukana teurastamot, meijerit, ProAgria, MTK, Evira, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry sekä muut ETU-terveydenhuollon yhteistyötahot. Lisätietoa kampanjasta ja vasikka-asioista on luvassa vuoden edetessä. Nyt on aika... ilmoittautua Arjen askeleissa -kampanjaan varmistaa ProAgrian jäsenyys ja jäsenedut sopia EU-tukihakemusten täytöstä perehtyä luomutuotannon mahdollisuuksiin varmistaa neuvoja mukaan työterveyshuollon tilakäynnille osallistua kasvinsuojelukoulutukseen postittaa maatalouden harjoittajan veroilmoitus viimeistään hakea investointitukea 31.3.mennessä Vesa Nuolioja ProAgrian hallitukseen ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja on valittu ProAgrian uuden hallituksen jäseneksi. ProAgria Keskusten Liiton ylimääräinen edustajakokous hyväksyi joulukuussa pidetyssä kokouksessaan myös liiton päivitetyt säännöt vastaamaan vuoteen 2013 tähtäävää Liiton ja ProAgria Keskusten yhteistä strategiaa. Strategia vahvistaa neuvontapalvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta. Sen tavoitteena on myös kehittää ProAgria Keskusten Liittoa keskuksia tukevaksi palvelukeskukseksi. Uusi hallitus vastaa strategian käytäntöön viennistä ja toiminnan uudistamisesta. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Juha Korkeaoja Kokemäeltä. Vesa Nuoliojan lisäksi hallituksen jäseniä ovat Ari Miettinen Siilinjärveltä, Olli Alikärri Koski Tl:stä, Merja Keisala Töysästä, Eero Parviainen Joensuusta, Ari Toivonen Espoosta ja Eeva Nurmi Humppilasta. ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä on hallituksen sihteeri. Hoitopalveluyrittäjä tuo ideasi työryhmään! Oulun Maa- ja kotitalousnaiset on aloittanut hyvinvointipalvelujen selvityshankkeen. Sen tarkoituksena on selvittää ja kartoittaa maaseudun hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten kehittämistarpeita ja ideoita. Hankkeen keskustelufoorumina toimivaan työryhmään kutsutaan mukaan hoitopalvelualan yrittäjiä. Työryhmä toimii hankkeen keskustelufoorumina, jossa pohditaan kehittämisideoita ja seurataan selvityshankkeen etenemistä. ProAgria Oulun hallinnoima ja kesäkuun loppuun saakka jatkuva selvityshanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Lisätiedot: projektipäällikkö Leila Junttila, puh , 1/2011 maaviesti 7

8 kannessa Simo ja Simonkatu pitävät Juha Marttilan ELLA KARTTIMO ajan hermolla Juha Marttila 44 vuotta agronomi, maatalous- ja metsätieteiden tohtori MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009, alkamassa toinen kausi MTT:n taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkijana ja erikoistutkijana Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen osaaikaisena tutkijana viljelijänä vuodesta 2000 naimisissa, 14- ja 15- vuotiaat lapset Pari vuotta MTK:n puheenjohtajuutta hoitaneelle Juha Marttilalle viikonloput ja loma-ajat merkitsevät mahdollisuutta keskittyä Simossa sijaitsevan maitotilan töihin. Maaseudun yrittäjien etujen valvonta muuttuvassa maailmassa on puheenjohtajalle vähintäänkin täysipäiväistä työtä. Se on vaatinut Juha Marttilalta uutta lähestymistapaa myös Simojoen tuntumassa sijaitsevaan kotitilaan, jota hän viljelee yhtymänä isänsä Veikko Marttilan kanssa. Kymmenen vuotta sitten Marttilat rakensivat pihaton, jossa on tätä nykyä lehmää. Myös nuori karja kasvatetaan itse. Isä- Veikon apuna arjen pyörityksessä on pari kolme ulkopuolista työntekijää. Urakointipalveluja Marttilat ovat käyttäneet alusta lähtien. Tilan paperityöt ja johtaminen vaativat aikaa lähes päivän viikossa. Talikon varteen ja muuhun käytännön työhön ehdin aika vähän, mutta pyrin siihenkin viikoittain, Juha Marttila kertoo. Hän pitää maitotilan avainasiana jatkuvaa eläinaineksen, olosuhteiden ja terveyden parantamista. Sama pätee peltoviljelyn tuottavuuteen, laadukkaaseen rehuun, satotasoon ja ympäristöasioihin. Maitotilan johtaminen on jatkuvaa parantamista. Se työ ei lopu koskaan. Myös strategia pitää tarkistaa vuosittain ja varmistaa, että suunta on oikea. JATKUVA muutos on tullut jäädäkseen. Sama tahti jatkuu myös alkaneella vuosikymmenellä. Globalisaatio on tullut täydellä voimalla maatalousmarkkinoille, mikä näkyy ennen kaikkea hintojen suurina heilahteluina. Se mitä tapahtuu vaikkapa Kiinassa tai Brasiliassa vaikuttaa nopeasti myös suomalaiseen toimintaympäristöön. Tämä on todella suuri muutos, jonka kanssa on elettävä. Se on myös taustalla, kun eurooppalaista maatalouspolitiikkaa valmistellaan vuoden 2014 uudistusta varten, Juha Marttila sanoo. Hän pitää tilannetta kaksitahoisena ja haastavana. Toisaalta tarvitaan lisää ruokaa, niinpä Suomen ja muiden EU-maiden pellot on pidettävä tuotannossa, jota pitää myös pystyä lisäämään. Samaan aikaan on tuotettava yhä laadukkaampaa ja ympäristöystävällisempää ruokaa sekä parannettava eläinten hyvinvointia, mikä lisää kustannuksia. Näiden asioiden yhdistäminen on iso haaste, jota mietitään eri puolilla. EUROOPPA ja Suomi ovat maksukykyisiä ja kiinnostavia markkinoita, jotka joutuvat ottamaan vastaan muualta maailmalta tulevan dumppauksen. Viljelijöiden peruspalaute ja huoli on se, onko työssä mitään järkeä, kun ehdot kiristyvät, tulot laskevat ja kustannukset nousevat. Samaan aikaan on koetettava pysyä kehityksen kelkassa ja tuplata tuotanto kerran kymmenessä vuodessa. Juha Marttila pitää edunvalvonnan haasteena ruoan oikeaa hintaa - reilun kaupan periaatteiden toteutumista myös suomalaisessa ruoantuotannossa. VAIHTOEHTOJEN vähäisyys on pohjoisen Suomen pulma. Ellei ympäristö anna mahdollisuuksia investointiin ja laajentamiseen, on toiminta lopetettava tai siirryttävä puhtaaseen maisemanhoitoviljelyyn. Välimuotoja löytyy harvoin, Juha Marttila pohtii. Hän pitää tilannetta valitettavana ja halua olla hakemassa vaihtoehtoja nykyiselle mallille. Jos ainoa toimintamalli on kasvu ja suurien volyymien ylläpitäminen, ei pienelle toimijalle jää tilaa. Tarvitaan erilaisia strategioita ja vaihtoehtoja, miten toimia. Kun tuotanto on pienimuotoista, usean tilan yhteistyö voisi lisätä uusia mahdollisuuksia. Hyvä tuote ei enää yksin riitä, vaan tarvitaan toimiva konsepti sekä sujuvaa yhteistyötä tuottajien ja markkinoiden välille. Yksi hyvä esimerkki Meri-Lapin karitsa, jolla on kaikki edellytykset nousta vahvaksi brändiksi. Onnistuneen pohjatyön ja startin jälkeen tarvitaan edelleen rohkeutta ja uskoa, että tuotteille saadaan läpimurto. SUOMEN ensimmäisen kansallisen ruokastrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalaisen ruokaketjun arvo vuoteen 2030 mennessä. Strategian viesti on positiivinen: suomalaisella ruoalla on mahdollisuus kehittyä kasvualaksi nimenomaan arvon kautta. Hehtaarien ja tonnien ei välttämättä tarvitse lisääntyä samassa tahdissa, strategiatyöryhmässä mukana ollut Marttila sanoo. Ruokastrategian mukaan kuluttajan toivomaa valinnanvaraa lisää luomun, paikallisen ruoan ja pienten yritysten tuotteiden pitäminen mukana tarjonnassa. Tämä haastaa kotimaista raaka-ainetuotantoa ja edellyttää sitä, että ruoantuotanto jatkuu eri puo- 8 maaviesti 1/2011

9 Tammikuisen työviikon jälkeen Juha Marttilaa odotti Simon kotitilalla muun muassa viiden tunnin ikäinen sonnivasikka. lilla maata. Ellei tähän kehitykseen pystytä vastaamaan, tuotteet tulevat maailmalta. Juha Marttilan mielestä luomun ja lähiruoan kysyntään pitää pystyä vastaamaan myös syrjäisillä seuduilla. Kun suuret keskukset ovat kaukana, tilanteen voisi ottaa haltuun esimerkiksi suurien matkailukohteiden läheisyydessä. Ristiriidassa lähiruoka-ajattelun kanssa on se, että tuote pitää kuljettaa ensin jalostettavaksi kauas etelään ja sitten taas satoja kilometrejä takaisin. EDUSKUNTAVAALIT ja tuleva hallitusohjelma ovat MTK:ssa juuri nyt ajankohtaisia asioita. Kevään vaalit ovat maaseudun näkökulmasta tärkeät, sillä seuraavalla kaudella päätetään muun muassa EU:n budjetista ja maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen. Uusi eduskunta ja hallitus päättävät muun muassa siitä, paljonko uusiutuvan energian edistämiseen tai maaseudun palveluihin kuten tiestöön tai laajakaistoihin käytetään varoja. Vihreää kasvua maalta -ohjelman tiimoilta tapaamme puolueita lähes joka päivä. Pyrimme saamaan nykyiset ja tulevat päättäjät ymmärtämään, miten Suomen talous saadaan kasvuun ja voimme luoda hyvinvointia, Juha Marttila sanoo. EU:n maatalouspoliittisen uudistuksen ratkaisevat päätökset tehdään jo kuluvana vuonna. Suomen perusviestinä on erityisolojen esille nostaminen ja entistä parempien keinojen etsiminen ruoan tuotannon turvaamiseksi. 1/2011 maaviesti 9

10 nsuomalainen sieme teema luomu Ketolan maitotila investoi luomuun ELLA KARTTIMO Visiiri-ruokintaseinä saa Hannu Korhoselta kiitosta. Rehua on tarjolla riittävästi ja se tulee hyvin syödyksi. Visiiri säästää myös pöydän puhdistukselta. Jatkaako luomussa vai ei? Ketolan luomumaitotilalla Sotkamossa laskettiin vuosi sitten ahkerasti erilaisia vaihtoehtoja navettalaajennuksen lähetessä. Vuodesta 1996 saakka karttunut osaaminen ja luomumaidosta saatava lisähinta kannustivat jatkamaan. Vuodesta 2002 Kokkovirralla luomumaitoa tuottanut Ketolan tila muuttui pari vuotta sitten maatalousyhtymäksi, jonka osakkaita ovat Kirsi, Hannu ja Heikki Korhonen. AMK-agrologiksi muutama vuosi sitten valmistuneelle Heikille kotitilan jatkaminen oli selvää jo opiskeluaikaan, jolloin hän piirteli ensimmäisiä navetan luonnoksia. Myös luomu tuntui luontevalta valinnalta. Luomun kysyntä kasvaa kaiken aikaa, mihin pitää vastata. Olisi ollut harmi, jos vanhempien pitkäaikainen kokemus olisi jäänyt hyödyntämättä. Kirsi Korhonen myöntää, että hän kyseenalaisti luomua eniten. Jatkuvat muutokset lyhyellä aikavälillä kyllästyttivät ja söivät voimia. Kun olisi saanut tehdä työtä edes yhden vuoden ilman muutoksia. Myös huono luomueläinten saatavuus arvelutti. Lisäksi luonnonmukaiseen tuotantoon tarvittavien ostopanosten kalliimpi hinta askarrutti päätöstä tehdessä. Samaan aikaan toisessa vaakakupissa painoivat vuosien mittaan syntynyt rutiini ja osaaminen sekä luomusta saatava lisähinta. Muutoksia ja vaatimuksia olisi riittänyt myös tavanomaisessa tuotannossa. Jos olisimme katkon jälkeen halunneet palata luomuun, olisi edessä ollut taas pitkä siirtymävaihe, Hannu lisää. UUSI tuotantorakennus suunniteltiin vanhan parsinavetan luontevaksi jatkeeksi. Eläimet siirrettiin vuodenaikapihattoon loppusyksystä. 80-paikkainen navetta mahdollisti karjamäärän tuplaamisen. Tavoitteena on saada lehmäluku 60-70:een siirtämällä nuorkarja toisaalle. Vaihtoehtoina on sen kasvatuksen ulkoistaminen tai erillinen kylmäkasvattamo. Reilun kolmen kuukauden käytön jälkeen pihatossa on 33 lypsävää, parikymmentä kantavaa hiehoa ja lukuisia lehmävasikoita. Navetta täyttyy pikku hiljaa. Olemme joutuneet hankkimaan eläimiä tavanomaisesta tuotannosta. Niiltä vaaditaan puolen vuoden karenssi ennen tuotannon aloittamista, niinpä elo-lokakuussa ostetut lehmät saadaan tuotantoon vasta näinä aikoina, Heikki Korhonen kertoo. Retu! Kestävä ja satoisa! RETU BOR ainoa Suomessa tuotettu ruokonata! 10 maaviesti 1/2011

11 Heikki Korhoselle kotitilalla jatkaminen on ollut luonteva ratkaisu. Agrologiopintojen aikaan syntyneet pihattoluonnokset ovat olleet myös syksyllä valmistuneen tuotantorakennuksen suunnittelun lähtökohtana. Eläinten on lisäksi oltava poikimattomia hiehoja, joita saa ostaa korkeintaan 40 prosenttia tilan lehmämäärästä vuodessa. Nämä seikat kyllä rasittavat laajentajaa kohtuuttomasti. Korhoset hankkivat 2x3-paikkaisen autotandem-lypsyaseman käytettynä. Robotti on helposti lisättävissä tarpeen mukaan. Lypsy sujuu hyvin ja nyt odotetaan, että tuotostaso saadaan ylös. Seosrehuruokinta on ollut positiivinen asia, mikä vaikuttaa myös eläinten terveyteen, Hannu lisää. Helpotusta päivittäiseen työhön on tuonut myös se, että pihatossa eläimille ei välttämättä tarvitse erikseen järjestää jaloittelua talvella. VILJELYKASVEISTA ja -tavoista Hannu Korhoselle on kertynyt 15 vuoden aikana vankka kokemus, jota hän mielellään jakaa myös asiasta kiinnostuneille. Alkuvuosina kokeilimme nuoruuden innolla erilaisia viljelykasveja, mutta viime vuosina niitä on karsittu. Vaateliasta ohraa viljelemme parhailla lohkoilla. Uusi ja myönteinen kokemus on ollut vehnä, jota viime kesänä viljeltiin herneen kanssa. Seoksen valkuaisarvo oli 18,5. Toistaiseksi viljan jauhatuksen Korhosille käy tekemässä Rahtimyllärit. Luomumaitoon siirtymistä harkitsevalle tilalle Korhoset suosittelevat ensin luomuehtoihin perehtymistä ja niiden sisäistämistä. Myös tarjolla oleva koulutus kannattaa hyödyntää. Myös peltoalan riittävyys on syytä tutkia. Ketolan tilalla peltoalaa eläinmäärä kohti on runsaasti kaiken kaikkiaan 110 hehtaaria, joiden lisäksi on raiviota kymmenkunta hehtaaria ja uusista vuokramaista neuvotellaan. Otamme tällä hetkellä vastaan ilomielin kaikki mahdolliset pellot, joita muilta luomutiloilta jää pois käytöstä. Tärkeintä olisi, että luomupellon status säilyisi. Myös tavanomaiset pellot kiinnostavat, Hannu Korhonen sanoo. Lisää luomumaitoon siirtymisestä seuraavalla sivulla. 1/2011 maaviesti 11

12 teema luomu Puheenaihe KAISA TOLONEN Lisääntyykö luomu? Suomi-brändityöryhmä jakoi loppuvuodesta 2010 tehtäviä Suomelle. Ne perustuvat Suomen ja suomalaisuuden vahvuuksien vahvistamiseen. Toimenpideehdotukset, tehtävät, on jaettu kolmeen teemaan: toimivuus, luonto ja koulutus. Toimivuuteen panostaen Suomi nousee maailman johtavaksi konfliktien ratkaisijaksi. Luontoteema tuo esiin puhtaat vedet ja erityisesti luomutuotannon lisääntymisen. Koulutusosuudessa painotetaan Suomen koulujärjestelmän paremmuutta. Luomutuotantoala ja -tilalukumäärä tulevat varmasti lisääntymään seuraavien vuosien aikana. Kasvuvauhti riippuu tuotantoketjujen toimivuudesta eli tuotteiden tarjonnan ja kysynnän tilanteesta. Luomuun siirtymisen edellytykset ovat olemassa: käytössä on runsaasti tutkimustietoa, hyviä käytäntöjä ja jopa byrokratian pyörteistä on opittu selviämään. Onko puolet tuotannosta luomua parinkymmenen vuoden päästä? Suomen aktiivisten maatilojen lukumäärä on hienoisessa laskussa, mikä osaltaan vaikuttaa myös luomutuotannon kehittymiseen. Vuonna 2010 suomalaisia aktiivitiloja oli Niistä luomutilojen osuus oli 6,2 prosenttia. Jos tilalukumäärä vähenee 10 prosentin vuosivauhtia, tarkoittaisi tämä, että vuonna 2030 luomutiloja olisi Suomessa noin Keskipeltoala tilaa kohti on nykyisin noin 36 hehtaaria, ja se on koko ajan kasvamaan päin. Luomutilojen keskipeltoala on jo pitkään ollut isompi kuin tavanomaisten tilojen - tällä hetkellä 43,1 hehtaaria eli rakenteellisesti katsottuna luomutila on kilpailukykyinen tulevaisuudessakin. Asenteeltaan ja toimintatavoiltaan luomutuottajat ovat rohkeita ja usein edelläkävijöitä tuotantonsa kehittämisessä. Menestyäkseen luomutuotannossa tulee tuntea kasvien, maan ja eläinten luontainen tapa toimia ja kasvaa. Luomutuottaja ei voi toimia yksin. Hän tarvitsee tuekseen ja kumppanikseen sekä tuotantopanoksia (siemenet, eläimet, muut tarvikkeet) että luonnonmukaisen tuotannon hallitsevia tahoja. Tuotteittensa markkinointiin luomutuottaja tarvitsee osaamista, väyliä ja sujuvia yhteyksiä jalostajiin ja kauppiaisiin. Ketjun yhteistyö, verkosto luomutuottajien ympärillä, osaaminen ja asiantunteva neuvonta voivat mahdollistaa luomutuotannon moninkertaistumisen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tietoa ja taitoa on, mutta onko riittävästi tahtoa? Kaisa Tolonen on ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö. Hän pohti luomun tulevaisuutta Ympäristökuiskaajaympäristöpäivillä Oulussa tammikuuta. Pääjärjestäjien MTK:n, ProAgrian, WWF:n ja ympäristöhankkeiden lisäksi Oulun tilaisuuden järjesti paikallisesti YmpäristöAgro-hanke. Suunnittelu helpottaa luomumaitoon siirtymistä Mitä paremmin siirtymisen suunnittelee, sitä helpompaa se on, ProAgria Oulun luomuvastaava Olli Valtonen evästää luomumaidon tuotannosta kiinnostuneita tiloja. Uusien navetoiden tilat ja rakennusratkaisut täyttävät useimmiten luomusäännökset. Ikkuna-alaa ja valoa läpäisevää materiaalia on helposti yli viisi prosenttia suhteessa lattiaalaan. Lehmillä on kiinteä makuualusta, ja kuuden neliön tilavaatimus lehmää kohti täyttyy. Myös nuorkarjalla ja hiehoilla on kiinteä makuu-alusta tai -parsi. Eläinten laiduntamisvaatimus saattaa nousta ongelmaksi. Yli puolen vuoden ikäisen karjan pitää päästä laitumelle kesäkuun alkupuolelta elokuun loppuun asti päivittäin. Sama vaatimus koskee myös robottinavettoja eli pelkällä jaloittelutarhalla ei laidunvaatimus täyty, Olli Valtonen sanoo. Laidunnus onnistuu, jos laidunlohkolle on suora pääsy navetasta ja vettä tarjotaan vain sisätiloissa. Lisäksi laidunlohko ei saa olla liian iso. Luomuperuskursseja keväällä 2011 REHUSTUKSEN toteutus on ollut monen tilan kompastuskivi lähinnä kalliiden valkuaisrehujen vuoksi. Onneksi tilanne on parantunut parin viime vuoden aikana herneen, härkäpavun ja rypsin viljelyn lisäännyttyä. Kinnusen Myllyn päätös käyttää härkäpapua nautarehuissa on tervetullut viesti lähialueen luomukasvinviljelytiloille, Olli Valtonen pohtii. Hän muistuttaa, että luomumaidontuotanto on sitä kannattavampaa, mitä omavaraisempaa ruokinta on. Peltopuolella pitää satsata hyvän säilörehun tuotantoon. Hyvin sulava ja valkuaisrikas säilörehu toimii mainiosti herneviljaseoksen kanssa pienillä rypsilisillä. Luomumaidontuotantoon siirtymistä miettivän tilan kannattaa pyytää paikallinen luomuneuvoja kumppanikseen pohtimaan aloittamisajankohtaa ja rehustuksen suunnittelua. Tuotanto-ohjeet on hyvä lukea vaikka useampaan otteeseen läpi, jotta ymmärtää, mihin sitoutuu. ProAgria Oulun tämän kevään luomukoulutuksista on jäljelle vielä Ylivieskan peruskurssi, joka pidetään helmikuuta ja maaliskuuta hotelli Käenpesässä. Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita maan kasvukunnon parantamisesta, karjanlannan käytön tehostamisesta ja valkuaiskasvien viljelystä. Kainuussa luomun peruskurssi pidetään 17., 18., 23., 25. maaliskuuta ja 1. huhtikuuta Kajaanissa Kainuun ammattiopistolla Seppälässä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, Olli Valtonen, , tai > Koulutukset ja tapahtumat ProAgria Kainuu, Kainuun luomuyrittäjä -hanke, Jussi Pulkkinen, , 12 maaviesti 1/2011

13 Muistathan maatalouden Wakka-kirjanpitoja pankkiohjelman! Wakka on maatalousyrittäjille suunnattu kirjanpito-ohjelmisto, joka sisältää pankkiyhteyden osuuspankkiin. Sen avulla voi myös vastaanottaa tai tehdä verkkolaskuja. Wakkaan voit tarvittaessa sisällyttää haluamasi palvelut riippuen siitä mitkä palveluista eniten helpottavat arkea ja asioiden hoitoa. Tiesithän, että MTK:n ja SLC:n jäsenet saavat 50 % alennuksen sopimuksesta, kun tekevät sen mennessä. Kysy myös uudesta WebWakasta! Kysy lisää: Oulun OP, Matti Tyhtilä , Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu , 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) Valitse OIKEA ovi. Ylivoimaisen vahva ovi maatalouteen. Turnerin 80 mm vahva alumiinipintainen, rst-heloilla varustettu nosto-ovi ei turhia nöyristele - se on työmies! Soita ja löydä se oikea! VAIN TURNERILTA 80 mm vahva ovi maatalouteen! 1/2011 maaviesti 13

14 Ella Karttimo Elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi (eturivissä vasemmalla) sai vastata välillä melko tiukkasävyisiin kysymyksiin. Kuulolla läänineläinlääkäri Hanna Lounela sekä valtuuston puheenjohtaja Eero Oinas-Panuma ja maaseutuasiamies Hannu Nissi Pudasjärveltä. Lähiteurastamo puheenaiheena Pudasjärvellä ELLA KARTTIMO TIEDOTTAA Lampaiden lähiteurastus ja lihan suoramyynti tiloilta kirvoittivat tammikuista keskustelua Pudasjärvellä, kun YmpäristöAgrohanke kokosi lampureita, teurastamoiden edustajia, eläinlääkäreitä ja muita asiasta kiinnostuneita pohtimaan lähituotannon mahdollisuuksia. Lampaiden teurastaminen on tällä hetkellä kompastuskivi monelle Koillismaan, Oulunkaaren ja Kainuun lammastilalle: pienten eläinmäärien toimittaminen suuriin teurastamoihin sujuu kangerrellen. Tilaisuuden avannut ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maisemasuunnittelija Maarit Satomaa muistutti, että lammastalous tarjoaa paljon mahdollisuuksia: lähiruokaa, käsitöitä ja maisemanhoitoa - parhaimmillaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lammas hoitaa ympäristöä, ja rehuntuotanto perustuu nurmeen ja luonnonniittyihin. Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Veli- Mikko Niemi kertoi, että syksyllä voimaan tuleva elintarvikelain muutos antaa mahdollisuuden teurastaa poroteurastamoissa muitakin eläimiä kuten lampaita. Toiminnan hyväksyminen, valvonta ja lihantarkastus siirtyvät kunnilta valtiolle eli Aluehallintovirastoille, mikä pienentää myös kustannuksia. Laki tuo lammastiloille helpotusta myös siten, ettei niiden tarvitse enää hyväksyttää viranomaisilla omavalvontasuunnitelmaansa. MINISTERIÖN hyvät uutiset eivät kaikkia paikalla olleita täysin vakuuttaneet. Lampaanlihan saaminen suomalaiseen ruokapöytään ilman välikäsiä on tällä hetkellä mahdotonta lainsäätäjän rakentamien panssareiden takia. Kaupassa myytävän lihan pitää olla tarkastettua, ja tämän portaan me haluamme pois, tilaisuuden avannut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poro- ja lammastilan isäntä Eero Oinas-Panuma vaati. Hän painotti, että tarkastamattoman lihan suoramyynti tiloilta kuluttajille olisi koko elinkeinolle iso edistysaskel. Veli-Mikko Niemi kannusti lampureita yhteistyöhön poromiesten kanssa ja teurastuttamaan lampaat poroteurastamoissa, joista yksi sijaitsee Pudasjärvellä. Yhteistyö takaisi lampaanlihalle virallisen ja nykyistä nopeamman reitin tilalta kuluttajan pöytään. Pitääkö jokaisen lampurin osata myös teurastaa ja käsitellä lihaa? Eikö riitä, että tätä osaamista löytyisi esimerkiksi omasta seutukunnasta? LÄHIRUoAN näkökulmasta asioita tarkasteli elintarvikeneuvoja Soila Hiltunen Oulun Maa- ja kotitalousnaisista. Lähiruoka-ajatus toteutuu, jos kaikki lampaanlihan käsittelyvaiheet alkutuotannosta kauppaan tapahtuvat lähialueella. Hän muistutti, ettei yhden tuottajan tarvitse tarjota kaikille kaikkea. On monenlaisia tarpeita. Kaikki eivät halua kokonaista tai puolikasta. Yksityiset keittiöt ja pienet ravintolat etsivät pienten toimijoiden verkostoja. Suuruus on tullut tiensä päähän myös julkisissa ammattikeittiöissä: osatarjoukset ovat kanava pienille toimijoille. KESKUSTELU aaltoili tilateurastuksen ja oman paikallisen pienteurastamon liepeillä, mutta selkeää tulevaisuuden suuntaa ei iltapäivän aikana asioille löytynyt. Ajatus selvityshankkeen virittämisestä saikin kannatusta Kainuuta myöten. Pudasjärven kaupungin kehittämispäällikkö Mikko Kälkäjä otti haasteesta kopin ja lupasi kutsua toimijat kokoon lähiaikoina. Me olimme 10 vuotta sitten ihan samassa tilanteessa kuin täällä ollaan tänään, valoi uskoa paikalla ollut Lapin lammasväki ja muistutti, että Meri-Lapin karitsa -tuoteperhekin on syntynyt monen vuoden ja hankkeen yhteistyön tuloksena. Toholammille 10 vuotta sitten teurastamon perustanut Eero Polso kertoi, että investointi on vaikuttanut positiivisesti lähiympäristöön: lammastiloja on laajennettu ja rakennettu uusia. Lisätietoa YmpäristöAgro-hankkeen ajankohtaisista tapahtumista osoitteessa ymparistoagro. 14 maaviesti 1/2011

15 teema lähiruoka Rantsilan ruokapiiri suosii lähellä tuotettua ELLA KARTTIMO Lähiruokapiiri on aatteen levittämistä siitä, miksi kannattaa syödä terveemmin, sanoo Liisa Ojantakanen Rantsilan maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja ja syksyllä perustetun lähiruokapiirin tuottaja ja asiakas. Rantsilan maa- ja kotitalousseura syntyi kolme vuotta sitten, kun maamiesseura ja maa- ja kotitalousnaisten osasto päättivät yhdistää voimansa. Yhdistyminen merkitsi samalla toimihenkilöiden sukupolvenvaihdosta, puheenjohtajana yhdistymisestä lähtien toiminut Liisa Ojantakanen sanoo. Kun myös Katariina Tenhunen valittiin maa- ja kotitalousseuran johtokuntaan, innostuneessa joukossa ajatukset lähiruokapiiristä alkoivat muuttua teoiksi. Ensimmäinen askel oli kuntatiedotteen mukaan liitetty kysely, jolla selvitettiin, kiinnostaako lähiruoka ja mitä tuotteita haluttaisiin ruokapiirin kautta tilata. Myös tuottajia kutsuttiin mukaan. Kyselystä tuli paljon myönteistä palautetta. Asia oli ollut jo monen ajatuksissa, Katariina Tenhunen kertoo. Lähiruokapiirin eduista, toiminnan järjestämisestä, pelisäännöistä ja elintarvikkeiden käsittelystä sekä muiden ruokapiirien kokemuksista kävi Rantsilassa kertomassa Oulun Maa- ja kotitalousnaisten laatu- ja elintarvikeneuvoja Soila Hiltunen. Hän pitää tärkeänä, että ennen ruokapiirin perustamista asiat suunnitellaan huolellisesti ja pohditaan yhdessä, miten tuotteet tilataan, haetaan ja toimitetaan, miten työvuorot jaetaan tai käytetäänkö omaa vai ruokapiirin tiliä. Joskus voi olla paikallaan perustaa hanke toiminnan aloittamiseksi tai ainakin hyödyntää lähiympäristön EU-hankkeiden Liisa Ojantakanen toivoo myös tuottajia lähiruokapiirin asiakkaiksi. Hän toimittaa ruokapiirille ternimaitoa, jonka lisäksi Koskinivan tila on aloittamassa tinkimaidon myynnin. Katariina Tenhunen ottaa vastaan tilaukset, välittää ne tuottajille ja osin kokoaa urheilutalolta noudettaviksi. mahdollisuuksia. Rantsilan lähiruokapiiri sai alkutaipaleellaan tukea alueen hankkeilta ja MTK-Rantsilalta. Koulutusta saivat myös ruokapiirin tuottajat. Siinä keskityttiin hinnoitteluun, talousasioihin, laatuun ja hygieniaan sekä asiakaspalveluun ja asiakkaan kohtaamiseen. Suunnittelu ja valmistelu veivät aikaa puolisen vuotta. Vielä ennen ensimmäisiä tilauksia ruokapiiriläiset ja tuottajat tapasivat toisensa tupaillassa, jossa oli myös tilaisuus maistaa tarjolla olevia tuotteita. SYKSYKSI valmistuivat lähiruokapiirin nettisivut, joiden kautta tulevat kaikki tilaukset. Tuotteet noudetaan Rantsilan Raikkaan urheilutalolta kolmen viikon välein. Tila on ruokapiirin käytössä maksutta. Lähiruokapiiriläiset ovat pääasiassa ranttisia ja Siikalatvan alueen naisia. Joulukuisena noutopäivänä Katariina Tenhusen urheilutalolle tuomat paperikassit ja pahvilaatikot sisälsivät muun muassa juureksia, kananmunia, hiutaleita, jauhoja, hedelmiä, kirnuvoita ja leivonnaisia. Myös lähellä tuotettu lampaan- ja sianliha kiinnostaisi, mutta saatavuus on heikkoa. Ranttisten vinkit ruokapiirin perustajille Lähiruokapiirit ovat selkeä viesti kaupalle, että yhä useampi haluaa muuta kuin ympäri maailmaa kuljetettuja tuotteita, joissa on pitkä rivi E-koodeja, Katariina Tenhunen sanoo. Ruokapiirissä on mukana tällä hetkellä 14 tuottajaa ja 40 asiakasta. Lähiruoan rajaksi on asetettu 100 kilometriä, mutta suurin osa tuottajista toimii 60 kilometrin sisällä. Tarkoitus on lisätä oman lähialueen tuottajien osuutta edelleen. Katariina Tenhunen on alkuvaiheessa ottanut vastaan tilaukset, välittänyt ne tuottajille ja osin koonnut tuotteet urheilutalolle. Tuotteiden toimituspäivät ovat täyttä työtä. Keräilykierrokselle kertyy mittaa 160 kilometriä. Tilausmäärät ovat vielä sen verran pienet, ettei kaukaisimpien tuottajien ole kannattavaa lähteä tuomaan tilauksia Rantsilaan. KAJAANISSA kokoontui joulun alla kolmisenkymmentä lähiruuasta kiinnostunutta kainuulaista pohtimaan oman ruokapiirin perustamista. Piirille ei ole löytynyt ketään vapaaehtoista vetäjää, niinpä nyt asia on suunnitteluvaiheessa. Tarkoitus on hakea lähiruokapiirin perustamiseen hankerahoitusta, Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten elintarvikeasiantuntija Sanna Kankaanranta sanoo. Lähtökohtana oltava oma innostus. Yhdistys antaa toiminnalle hyvän pohjan. Kuntatiedotteet ja oma kirjasto ovat hyviä tiedotuskanavia. Ulkopuolinen asiantuntija varmistaa hallitun liikkeellelähdön. Nettisivut kuntoon heti aluksi - löytyykö lähipiiristä tekijää? Tilausten keskittäminen nettiin säästää aikaa ja vaivaa. Maksu tuotteista toimituksen jälkeen ruokapiirin tilille. 1/2011 maaviesti 15

16 maito MaitoManagement 2020:n tavoitteena Uusia palveluja maitotiloille Lisää osaamista, yhteistyötä sekä uusia ja tehokkaita toimintamalleja maitotiloille ja niiden kumppaneina työskenteleville asiantuntijoille - siinä ProAgria Oulun MaitoManagement hankkeen keskeiset tavoitteet. Suomalaisten maitotilojen koko ja eläinmäärät kasvavat kaiken aikaa yli yrittäjäparin aiempien resurssien. Uusia toimintamalleja tarvitaan tilakokonaisuuden hallintaan ja tuottavuuden parantamiseen. Kolmivuotinen MaitoManagement hanke pureutuu tähän lähtökohtaan ja etsii keinoja lisätä kasvavien maitotilojen kilpailukykyä. Ensimmäisenä tehtävänä on selvittää pullonkaulat, jotka rajoittavat isojen maitotilojen taloudellista ja laadukasta toimintaa. Kun parantamisen paikat on kartoitettu, hanke pyrkii kehittämään tilojen tarpeisiin uusia ja tehokkaita työkaluja, palveluita ja tapoja toimia, projektipäällikkö Tiia Keränen sanoo. Hankkeen kehittämisosiossa työtä tekevät asiantuntijoista ja maitotilayrittäjistä koostuvat ideointiryhmät. Teemoina ovat tuottavat työtavat, talouden hallinta, karjamanagement, eläinten terveys ja hyvinvointi, maidon laadunhallinta, nuorkarjan kasvatus, karjan eläinaines sekä tuotosseuranta. Soveltamisosiossa kehitetään palveluja, työvälineitä ja toimintatapoja kaikkien maitotilojen MaitoManagement hanke Suurten maitotilayritysten toimintamallien kehittäminen Asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja niiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden saataville. Hankkeen tuloksena syntyvien uusien toimintamallien ja työskentelytapojen kuvaukset kootaan kaikkien saataville osoitteeseen MaitoManagement hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseutuohjelma. Työvälineiden kehittäminen Lisätiedot: projektipäällikkö Tiia Keränen, puh , eläinlääkäri Virpi Kurkela, puh ; kotieläinagrologi Tiina Karlström, puh maitomanagement. Tervetuloa töihin! ProAgria Oulun talousneuvojana Haapavedellä ja ympäristökunnissa aloitti joulukuussa agrologi (AMK) Hanne Aho Rantsilasta. Uusi työ sisältää maatilojen kirjanpito-, vero- ja EU-tukineuvontaa sekä yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden suuntaa selkiyttäviä kehityskeskusteluja. Hanne Aho on työskennellyt viimeksi opettajana Ruukin maaseutuopistossa. Lisätiedot: Hanne Aho, puh , ProAgria Oulun eläinlääkäriksi tammikuun alusta on valittu ELL Virpi Kurkela. Hän keskittyy työssään Pohjois-Pohjanmaan lypsykarjojen terveyteen ja hyvinvointiin tilojen taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Hän toimii myös asiantuntijana alueen eri hankkeissa, joista ajankohtaisin on ProAgria Oulun hallinnoima MaitoManagement Virpi Kurkela siirtyy uuteen tehtävään Oulun seudun ympäristötoimen praktikkoeläinlääkärin työstä. Hän toimi terveydenhuoltoeläinlääkärinä ProAgria Oulun vuonna 2004 päättyneessä Laatuportaathankkeessa. Lisätiedot: Virpi Kurkela, puh , MaitoManagement hankkeen projektipäällikkönä vuoden alusta on työskennellyt agrologi (AMK) Tiia Keränen Tyrnävältä. Hän on toiminut viimeksi Muhoksen kunnan vs. maaseutuasiamiehenä. MaitoMagement 2020:n tavoitteena on kehittää erityisesti isojen maitotilojen toimintamalleja, palveluja ja työvälineitä. Keskeisenä tehtävänä on parantaa keskija pohjoispohjalaisia maitotiloja palvelevan asiantuntijaverkoston osaamista. Kolmivuotinen hanke kestää vuoden 2013 loppuun saakka. Lisätiedot: Tiia Keränen, puh , ProAgria Kainuun maatilayritysneuvojana on vuoden alusta aloittanut agrologi (AMK) Katariina Sivonen. Työtehtäviin kuuluu muun muassa maitotila-, talous- ja viljelyneuvonnan palveluja. Katariina siirtyi tehtävään talon sisältä Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten Kainuulainen Lähiruoka -hankkeen hankeavustajan tehtävistä. Lisätiedot: Katariina Sivonen, puh , 16 maaviesti 1/2011

17 Elektroninen maidonmittaus - mitä hyötyä tilan väelle? Elektronisia maitomittareita on testattu marraskuusta lähtien Pohjois- ja Keski- Pohjanmaan 12 pilottitilalla. Testaus liittyy ProAgrian, Pohjolan Maidon ja Valion Maitotila hankkeeseen, joka kehittää palveluja vastaamaan isojen maitotilojen tarpeita. Samalla hanke kehittää maitomittareiden vuokrauspalvelua. Tavoitteena on, että syksyllä 2011 palvelua olisi tarjolla Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa ja myöhemmin koko maakunnassa. Lypsyrobottitilojen näytteenottoyksikön vuokrausta aletaan pilotoida tänä keväänä. Millaisia ovat olleet pilottihankkeessa mukana olevien maidontuottajien ja maitotilaneuvojien kokemukset? Anna-Riitta Leinonen kotieläinagronomi ProAgria Keski- Pohjanmaa Pilottitilat ovat pitäneet tervetulleena sitä, että mittareiden mukana koelypsyyn tilalle on saatu lisähenkilö - maitotilaneuvoja. Elektroniset maitomittarit ovat tuoneet helpotusta maidonmittaukseen ja näytteenottoon. Suurena hyötynä on pidetty myös kuukausittaista lehmäkohtaisten näytteiden soluseurantaa. Sekä neuvojat että asiakkaat kokivat uuden tekniikan hyödyntämisen ison karjan maitonäytteen otossa tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Puolet pilottitiloista ilmoitti haluavansa opetella mittareiden ja tiedon käsittelyssä tarvittavan datahandlerin käyttöä. Kevään aikana tähän tarjoutuu myös mahdollisuus. Marjo Ala-Kopsala 100 lehmän pihatto, Toholampi Koelypsyyn kehitetyt viivakoodipullot varmistavat sen, että otettu maitonäyte kohdistuu varmasti oikealle lehmälle. Tarroja ei enää tarvitse liimata eikä papereita pyöritellä, mikä on suurta karjaa hoidettaessa iso ajan ja vaivan säästö. Samalla pystyy seuraamaan soluja ja piileviä utaretulehduksia. Karjan kasvaessa lätyt jäävät kyllä tekemättä. Mittareiden ja datahandlerin käyttö on tuntunut helpolta ja vaivattomalta. Hyödyllinen ja vaivaton palvelu tuntuu kiinnostavalta myös pilottijakson mentyä, ja siitä on valmis myös maksamaan. Veli Heikki Kokkonen 300 lehmän pihatto, Rantsila Pilottitilalle tämä on ollut positiivinen kokemus. Ykkösasia on ollut utareterveyden seurannan helpottuminen, kun lehmäkohtainen soluseuranta tapahtuu säännöllisesti joka kuukausi ja asiat päästään hoitamaan kuntoon nopeasti. Utareterveys on tällä hetkellä isojen maitotilojen haaste. Elektroninen mittaus on kiinnostava tulevaisuuden mahdollisuus, johon voinee liittää luontevasti muitakin palveluja. Laitteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta on vielä tarpeen kehittää. Maataloudessa on paljon tekniikkaa ja high techia, mutta tietoja ei aina voida hyödyntää, kun järjestelmät eivät pysty keskustelemaan keskenään. Sauli Kärenlampi maitotilaneuvoja ProAgria Oulu Testauspalvelu merkitsee isoille maitotiloille ennen kaikkea ajan säästöä kirjaamistyön jäädessä pois. Kun maidonmittauksesta ja näytteenotosta tulee tilalle rutiini, se ei myöskään pidennä lypsyaikaa. Uusi palvelu kiinnostaa Pro- Agria Oulun alueen maitotiloja myös isoja parsinavettoja. Mittari- ja näytteenottopalvelun kautta maitotila saa käyttöönsä aikaa ja vaivaa säästävän teknologian, eikä laitteita tarvitse itse hankkia ja kalibroida. Kun neuvoja tuo mittarit päivällä tilalle ja hakee ne pois seuraavana päivänä, koelypsyt tulee varmasti tehtyä ajallaan. Gallup 1/2011 maaviesti 17

18 ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, 18 maaviesti 1/2011

19 TALOUS Kuka olet ja mitä teet? Olen ProAgria Oulun talousneuvoja ja piiriagrologi Jouni Sassali. Tulin taloon vuonna Olen eräänlainen yleismies Jantunen, joka ratkoo viljelijöiden apuna kasvinviljelyyn ja talouslaskentaan liittyviä kysymyksiä. Teen pääasiassa veroneuvontaa, talouslaskelmia ja viljelysuunnitelmia. Missä teet työtäsi? Asiakkaitani ovat maatalousyrittäjät pääasiassa Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen alueella. Asiakkaita on muualtakin, koska toimialueiden rajat ovat väljät ja yhteistyö perustuu enemmänkin henkilökohtaisiin asiakkuuksiin. Teen toimistossa töitä, joissa asiakkaan läsnäolo ei ole välttämätöntä: veroaineistojen tarkistusta, laskelmien laatimista ja tarkistamista. Viljelijän luona keskitytään yrityksen kannalta olennaisiin asioihin. Millainen on tyypillinen työpäivä? Tyypillisiä työpäiviä ei oikeastaan ole, vaan päivät ovat omanlaisiaan ja vaihtelevat pituudeltaan. Talvi ja etenkin alkuvuosi ovat työntäyteistä aikaa, jolloin teen suurimman osan kaikista vuoden Labradorinnoutaja Napsu on Jouni Sassalin päivittäinen lenkkikaveri. Kasvava tilakoko vaatii talousosaamista töistä. Kesällä ja syksyllä on rauhallisempaa. Harrastuksena ovat silloinkin kasvinviljelytapahtumat ja nettisivun päivittäminen. Syksyllä alan valmistautua seuraavaan vuoteen laatien viljelysuunnitelmia ja välitilinpäätöksiä. Ajankohtaista juuri nyt? Helmi- ja maaliskuu kuluvat verotukseen liittyvissä asioissa lähes täysin. Mikä on työssäsi haastavinta? Varsinkin suurien rakennushankkeiden talouslaskelmat ovat vaativia ja aikaa vieviä projekteja, joissa joutuu todella varmistamaan, että laskelmat ovat oikein. Virheellisten laskelmien seurauksena voi asiakkaalle tulla suuria rahamenetyksiä ja pahimmillaan vararikko, joten paineet tehdä hyviä laskelmia ovat kovat. Laskelma on silloin hyvä, kun se osoittaa totuuden: huono hanke lopetetaan tai muutetaan heti alkuvaiheessa, hyvät hankkeet etenevät suunnitelmien mukaan. Myös sukupolvenvaihdokset ovat haastavia, koska silloin joutuu sovittamaan yhteen luopujien ja jatkajien sekä heidän lähipiirinsä erilaisia näkemyksiä ja toimimaan kumppanina ainutlaatuisessa prosessissa. Miten työsi on muuttunut? Alkuaikoina työ painottui kasvinviljelyneuvontaan ja käytännön tekemiseen. Oli maanäytteiden ottoa, viljelytarkastuksia, kartoituksia, pellon mittauksia ja raivaussuunnitelmia, jopa tiesuunnitelmien tekoa. Viljelysuunnittelu sekä talousja veroasiat kuuluivat työhön jo silloin. Veroneuvonta tapahtui kynällä ja laskimella. Lomakkeet täytettiin käsin - usein jopa moneen kertaan, kun viimeisiä tietoja tarkistellessa löytyi virhe ja kaikki meni uusiksi Nykyisin työ on talousneuvontaa ja viljelysuunnittelua kannettavan tietokoneen avulla. Teen elinkeinosuunnitelmia, talouslaskelmia ja veroneuvontaa sekä laadin asiakkaille asiakirjoja, hakemuksia ja laskelmia tarpeen mukaan. Perehdytän käyttämään maatalouden vero- Tekijä esiin -palsta tekee tutuksi ProAgrian asiantuntijoita Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Jounin veroja kirjanpitovinkit ja viljelysuunnitteluohjelmia sekä autan myös tietokoneiden käytössä. Mitä odotat tältä vuodelta? Tärkeintä on, että onnistun palvelemaan asiakkaitani hyvin. Suunnitelmissa on laajentaa omaa yrityspuolen osaamista, koska asiakasmaatilat ovat entistä suurempia ja vaatimukset talousosaamisellekin kasvavat. Miten lataat omat akkusi? Kotona on hyvä olla perheen kanssa. Kotimme on Raahessa maaseudun rauhassa, jossa luonto on vieressä ja meren rantakin lähellä. Koiran kanssa liikun päivittäin ympäri vuoden, ja sauna lämpiää usein iltaisin lenkin jälkeen. Kesällä pyöräilen lähikunnissa. Kotona ei pääse töistä koskaan täysin eroon, joten pieni reissu silloin tällöin muualle ei olisi pahitteeksi. Niitä ei vain ole tullut kovin paljon tehtyä. Käytä asiantuntijaa apuna tilinpäätöksen laadinnassa ja kirjanpidon tarkistamisessa. Monesti ulkopuolinen ammattilainen tuo uutta näkökulmaa, näkee paremmin virheet, tuntee erikoistilanteet ja tietää vuosittaiset verokäytäntöjen muutokset. Tee kirjanpitoa pitkin vuotta. Muutama kymmenen kuittia kuukaudessa on helppo pistää järjestykseen ja ajantasainen tilanne on koko ajan nähtävissä. Jos et itse jaksa tai halua, tehdään sopimus ja hoidamme homman. Yksi keino on siirtyä arvonlisäverotuksessa kuukausimenettelyyn. Lopullinen veroilmoitus on helppo laatia, kun kirjaukset on hoidettu kuukausittain kuntoon. 1/2011 maaviesti 19 Tekijä esiin

20 Maa- ja metsätaloudenharjoittajan verotusperusteet 2010 Oheisia arviointiperusteita käytetään muun selvityksen puuttuessa, kun arvioidaan vähennyskelpoisia määriä tai menoista poistettavia vähennyskelvottomia eriä. Lähtökohtana on menojen selvittäminen tositteiden ja muiden todennettavien seikkojen perusteella. Tätä arviointiohjetta käytetään, kun todellinen määrä on vaikeasti selvitettävissä. 1. Ostoelintarvikkeet Palkattujen ja eläkkeellä olevien työntekijöiden sekä lomittajien luontaisetuna saamien ostoelintarvikkeiden hankintamenoiksi arvioidaan 5,50 / päivä. Annettujen etujen määrästä ja saajista tulee olla selvitys muistiinpanoissa. 2. Vesimaksut Yksityiskäytön osuutena maatalouden vesimaksuista vähennetään noin 40 m 3 / henkilö / vuosi. 3. Sähkö- ja lämmitysmenot Yksityiskäytön osuutena maatalouden sähkökuluista vähennetään tavanomaisissa oloissa puolet 920 euroon saakka. Tätä suuremmissa sähkökuluissa yksityistalouden osuus on yleensä 460 ja loppuosa maatalouden menoa. Oman asunnon sähkölämmityksen korjauseränä voidaan pitää 7,30 / m 2 / vuosi ja polttoöljyn lämmityskulutuksena 18 l / m 2 / vuosi. 4. Puhelinmenot Yksityiskäytön osuutena puhelinmenoista vähennetään puolet 500 euroon saakka. Suuremmista puhelinkuluista yksityiskäytön osuus on 250. Matkapuhelimen yksityiskäytön osuus arvioidaan samojen perusteiden mukaan puhelinkohtaisesti. 5. Moottorikelkka, mönkijä sekä moottori- ja raivaussaha Moottorikelkan kustannuksiksi arvioidaan 11 ja mönkijän 13,50 käyttötunnilta. Moottorija raivaussahan käyttökuluiksi arvioidaan enintään 85 / vuosi. Käyttökulut arvioidaan näillä perusteilla, jos koneita ei ole luettu maa- tai metsätalouden kalustoon. 6. Maatalouden työhuonevähennys Aktiivitiloilla arviolta 350 / vuosi. 7. Harrastusluonteinen toiminta Toiminta on harrasluonteista, jos sitä harjoitetaan ilman vakaata ansiotarkoitusta. Tällöin tappiota ei voida vahvistaa, vaan sitä pidetään 20 maaviesti 1/2011 elinkustannusten luonteisena. Vähentämättä jääneet menot huomioidaan myöhempinä vuosina saman harrastustoiminnan tuloja verotettaessa. Harrastusluonteisesta toiminnasta on syytä pitää erillistä menojen ja tulojen muistiinpanoa. 8. Hevostoiminta Maatalouden tuotteiden tuotantokustannusmenojen korjauserä on vuodessa 920 / hevonen ja 370 / varsa. 9. Omasta metsästä otetun puutavaran kantohinnat Poltto-, tarve- ja rakennuspuun arvo on käytetyn puutavaralajin kantohinta. Oheiset hinnat ovat voimassa koko maassa. Mäntytukki: 44 euroa / m 3 ; kuusitukki: 42 euroa / m 3 ; koivutukki: 32 euroa / m 3 ; mäntykuitu: 8 euroa / m 3 ; kuusikuitu: 8 euroa / m 3 ; koivukuitu: 9 euroa / m 3 ; polttohake: 1,70 euroa / m 3 ; 0,68 euroa / irto-m 3. Hankintatyön arvo ja korjauserät Puutavaralaji Työn arvo Työn arvo Konekust. Valmistus Kuljetus Kuljetus Mäntytukki 5,03 1,90 2,84 Mäntykuitu 11,63 1,96 2,94 Kuusitukki 6,48 1,92 2,87 Kuusikuitu 12,17 2,08 3,12 Koivutukki 4,79 2,18 3,26 Koivukuitu 10,75 2,29 3,43 Energiapuu (kokopuu) 7,18 3,57 5,36 Halot ja klapit 24,38 2,29 3,43 Haketus 3,87 Hake 2,29 3,43 Menojen korjauseränä käytetään muun selvityksen puuttuessa 3,43 / m 3 (kuljetus) tai 10 / tunti (traktori ja lisävarusteet). 10. Yksityisauto maatalouden käytössä * Jos auton kuluja ei ole kirjattu muistiinpanoihin, vähennetään kuluna maatalousajojen määrä kerrottuna kilometrikorvauksella 0,45 euroa / km. Lisävähennyksen saanti edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä. * Asunnon ja maatilan välisistä matkoista voi autolla vähentää enintään 0,24 / km. * Asunnon ja metsätilan välisistä matkoista ja muista metsätalouden matkoista voi autolla vähentää todelliset kulut tai muun selvityksen puuttuessa 0,24 / km. * Verotusyhtymä voi korvata osakkaan matkakulut 0,45 / km. Korvaukset ovat yhtymän muistiinpanoissa palkkausmenoja. Osakkaalle korvaukset ovat verovapaata tuloa. Jos yhtymä ei ole korvannut osakkaan matkoja, yhtymävähennyksen määrä on 0,24 / km. * Kuolinpesä voi korvata osakkaalle matkakulut 0,45 / km. Ne käsitellään kuolinpesän muistiinpanoissa palkkausmenoina. Osakkaalle korvaukset ovat verovapaata tuloa. Jos kuolinpesä ei ole korvannut osakkaan matkoja, kuolinpesän vähennyksen määrä on 0,24 / km. Kuolinpesä ei voi maksaa leskelle maatalousverotuksessa vähennyskelpoisia verovapaita kulukorvauksia. Jos leski käyttää yksityisautoaan kuolinpesän harjoittamassa maataloudessa, tehdään vähennys Yksityisauto maatalouden käytössä mukaisesti kuolinpesän verotuksessa. 11. Päivärahat Vähennys on yli 6 tuntia kestäneestä tilapäisestä työmatkasta 16 ja yli 10 tuntia kestäneestä matkasta 36. Palkansaajien verotuksessa vastaavat vähennykset ovat 12 ja 24. Niitä käytetään esim. tilapäiseen työmatkaan, kuten koulutus- tai messumatkaan. 12. Maatalouden nettovarallisuus 2009 Osuuksien arvot nettovarallisuutta laskettaessa /kpl: Kainuun Osuusmeijeri 103,64; Lihakunta 44,04; Osuuskunta Pohjolan Maito 117,33; Laaksojen Maitokunta 41,60; Maitokolmio 67,51; Kuusamon Osuusmeijeri 53,38. Muiden osuuksien arvot asiakkaan on selvitettävä itse kyseiseltä osuuskunnalta. Osuusmaksuvelka merkitään maatalouden velaksi 2-lomakkeelle. Viitemäärän arvostaminen Nettovarallisuudessa otetaan huomioon koko maitokiintiön osalta ELY-keskusten vuoden 2010 keskimääräinen markkinahinta: Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELY-keskuksissa 0,05 / l. Maatalouden tilatukioikeus Viljelijälle myönnettyjä ja vahvistettuja tukioikeuksia ei lueta maatalouden varoihin. Erikseen hankitun tukioikeuden arvona pidetään verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa Koko yhtenäistämisohje vuodelta 2010 toimitettavaa verotusta varten on osoitteessa > Vero-ohjeet / Verohallituksen yhtenäistämisohjeet.

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020

Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein. Maitotiimi ProAgria Oulu ry. MaitoManagement 2020 www.proagriaoulu.fi/maitomanagement2020 Vuorovaikutustaidot asiakastyössä käytännön esimerkein Maitotiimi ProAgria Oulu ry MaitoManagement 2020 -hanke kehittää erityisesti isojen maitotilayritysten toimintamalleja sekä palveluja ja työvälineitä.

Lisätiedot

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset

HYVINKIN Kiertoajelu Riikassa Latvian maataloustuotannon esittely Seminaarin osallistujien esittäytyminen ja odotukset Hyvät maitotilayrittäjät Tervetuloa Perinteisen LaatuKlubin 10-vuotisjuhlaseminaariin Riikaan Aika Tiistai torstai 29.11. - 1.12.2011 Paikka Riika, Latvia, Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvija Seminaarissa

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut

Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Uudistuneet tuotosseurannan palvelut Kunnon Jalostuskurssi! Katinkulta Vuokatti 24.3.2015 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojekti projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite

Lisätiedot

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 11.1.2013 KASVU TOIMINTA TUOTTO Maaseutuneuvonnan vastaava, kotieläinagronomi Virpi Huotari ProAgria Oulu ry Esityksen sisältö

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa?

Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Onnistuuko luomukalkkunatuotanto Suomessa? Luomusiipikarjan syysseminaari Tampere 25.10.2012/ Sirkka Karikko Esityksen sisältö - Hanke: - Hankkeen tausta - Hankkeessa selvitettyä - Haasteet 1 Hanke: Luomukalkkunan

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela

Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät. Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille. Erityisasiantuntija Risto Jokela Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talvipäivät Neuvo 2020: Mahdollisuuksia maatiloille Erityisasiantuntija Risto Jokela ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020

Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Suomen karjatalous ja ohjelmakausi 2014-2020 Nurmiseminaari 9.1.2014 Tarja Bäckman MTK-Pohjois-Suomi 14.01.2014 Esityksen sisältö - Nykytilanne ja ennusteet tulevaan - Keskeisiä kysymyksiä EU:n

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa

Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa netistä kaikille tulevaisuudessa Lähiruokaa ammattikeittiöihin seminaari. 13.11.2014. Eero Kananen, LähiPro Oy, Ruokaa Suomesta palvelu eero@lahipro.fi, 040 5862850 1 Esityksen sisältö Lähiruoan

Lisätiedot

Maidontuotannon kannattavuus

Maidontuotannon kannattavuus Maidontuotannon kannattavuus Timo Sipiläinen Helsingin yliopisto, Taloustieteen laitos Ratkaisuja rehuntuotannon kannattavuuteen ja kestävyyteen muuttuvassa ilmastossa Nivala 20.3.2013 Sipiläinen / Maidontuotannon

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin

Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin Ajankohtaista 2014 Tilaneuvonta täydentävistä ehdoista, uutta 2015, vähän muutakin EU tuki-infot 2014 Jari Tikkanen p. 0400 162 147, jari.tikkanen@proagria.fi www.proagria.fi, ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään

Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähiruoka tuo leivän moneen hämäläispöytään Lähde: HY Ruralia-instituutti; Ruokatuotannon aluetaloudellisen vaikuttavuuden selvitys Hämeessä, 2012 MTK Häme Ohjelmapäällikkö Päivi Rönni Lähiruoka on.. MTK:n

Lisätiedot

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen

Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli. 6.3.2014 Suvi Leinonen Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli 6.3.2014 Suvi Leinonen S Etelä-Savon luomulogistiikan nykyinen malli - Lihantuottajat S Hankkeen lihantuottajat, naudat ja lampaat http://maps.yandex.com/? um=o3klinp0z0xkjxbusmk89pix_o1hipgq&l=map

Lisätiedot

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto

Luomun asema tulevalla tukikaudella. Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomun asema tulevalla tukikaudella Elisa Niemi Toiminnanjohtaja Luomuliitto Luomuliitto 13 paikallista luomuyhdistystä Luomutuottajien edunvalvontaa ja neuvontaa Pienyritysjäseniä ja elintarvikejalostuksen

Lisätiedot

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY

SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Jukka Saarinen 18.3.2014 Huittinen Luonnonmukaisen tuotannon nykytilanne ja kehittämistarpeet Satakunnassa Satafood Kehittämisyhdistyksen ja Pyhäjärviinstituutin yhteishanke

Lisätiedot

YmpäristöAgro I ja II

YmpäristöAgro I ja II YmpäristöAgro I ja II 2008-2012-> jatkohanke 2014 loppuun ProAgria Oulu Maa- ja kotitalousnaiset MTK Pohjois-Suomi Yhteistyökumppanina Pohjois-Pohjanmaan maanmittaustoimisto Suoramyyntimahdollisuudet Lampaanlihaa

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline

Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Tuotosseurannan näytepikarit muuttuvat Valion osuuskuntien tuottajilla 1.4.2015 alkaen - saranakannellinen pikari ja kuljetusteline Valiolaisten maitotilojen tuotosseurannassa siirrytään käyttämään huhtikuusta

Lisätiedot

MARTTAYHDISTYKSEN TOIMINTARYHMÄN OHJE

MARTTAYHDISTYKSEN TOIMINTARYHMÄN OHJE MARTTAYHDISTYKSEN TOIMINTARYHMÄN OHJE Tämän ohjeen tarkoituksena on säännöissä olevan lyhyen ohjeen lisäksi kertoa tarkemmin toimintaryhmästä, mikä se on, miten se toimii ja mitä se tarkoittaa yhdistyksen

Lisätiedot

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat

Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat Luomu- ja lähiruoantuotanto ja markkinat 1.8.2012 31.12.2014 Kehitetään paikallis- ja luomuelintarvikeketjun yhteistyötä, jotta asiakaslähtöisten tuotteiden määrä lisääntyy. Luomustatus ja paikallisen

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila

ProAgria Pirkanmaa. 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa 5.3.2010 ProAgria Pirkanmaa ry Lassi Uotila ProAgria Pirkanmaa ry ASIAKKAAT Edustajisto Hallitus Johtaja Pirkanmaan maa- ja kotitalousnaiset Maaseutukeskus Pirkanmaan kalatalouskeskus

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA

VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA VILJAKAUPAN RISKIENHALLINTA 26.3.2009 1 Riskienhallinnan yleiset periaatteet ja sovellukset 2 Markkinariskien hallinnan tarve ja lähtökohdat EU:n maatalouspolitiikka kehittyy entistä markkinalähtöisempään

Lisätiedot

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti

Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti Luomuviljelyn peruskurssi Asiakirjat, suunnitelmat ja sopimukset yleisesti LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Paperiasiat hallintaan (Yleistä) Luomusuunnitelma ja viljelykiertosuunnitelma

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuus

Luomutuotannon kannattavuus Luomuviljelyn peruskurssi Luomutuotannon kannattavuus LUTUNE Luomututkimuksen ja neuvonnan yhteishanke Mitä muutoksia luomu saattaa tuoda tuotantoon? Tuotantosuunnalla iso merkitys Viljelykierron noudattaminen

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto

Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa. Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Ruokaketjuhankkeet mitä uutta luvassa Eveliina Viitanen Maaseutuvirasto Hakuvaihe Syksyn 2014 haku 78 hakemusta, joista 47 hyväksyttyä hanketta Avustusta haettiin yhteensä yli 17 miljoonaa 1-vuotisia:

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Luomutarkastus ja hallinto

Luomutarkastus ja hallinto Luomutarkastus ja hallinto Marja Pulkkinen Asiantuntija Etelä-Savon ELY-keskus Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Marja Pulkkinen, ME-yksikkö 29.11.2011 1 Luonnonmukaisen tuotantojärjestelmän

Lisätiedot

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy

Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Lähiruokatukku LähiPuoti Remes Oy Yrityksen toiminta: - LähiPuoti Remes Oy on perustettu tammikuussa 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. - Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais- ja Etelä-Suomi.

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Luomutuotannon kannattavuudesta

Luomutuotannon kannattavuudesta Luomutuotannon kannattavuudesta Kauko Koikkalainen, tutkija Luomuinstituutti, 31.3.2015, Mikkeli Esityksen sisältö Vähän perusteita Vähän maatalouspolitiikkaa Toteutunutta kannattavuutta kannattavuuskirjanpitoaineiston

Lisätiedot

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi

Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Paikalliset tuotteet ruokapöytään ja aitojamakuja.fi Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea, TY Aitoja makuja -hanke (2009-2011) toteuttaa Manner-Suomen

Lisätiedot

Tehoa Luomutoimintaan!

Tehoa Luomutoimintaan! Tehoa Luomutoimintaan! luomuasiantuntija Agr. Mikko Rahtola Luomuliitto ry Luomupäivät 2010 16.03.10 1 Kansallinen luomustrategia Luomustrategiaryhmä & viestintätoimisto Kuule Oy Vuonna 2008 Osuus kotimaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015

Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus. Marraskuu 2015 Varsinais-Suomen maatalouden ajankohtaiskatsaus Marraskuu 215 Luottamuksellinen - ei julkisuuteen Sadonkorjuuvelvoitteen poisto Tarjolla oli huono ja vielä huonompi vaihtoehto Uudistuksen yhteydessä valvontasäädökset

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki

Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen. Argumenttipankki Perusteita lähiruoan kestävyysvaikutuksista viestimiseen Argumenttipankki Tämän argumenttipankin tarkoituksena on helpottaa lähiruokaketjuun kuuluvia yrityksiä tunnistamaan, kehittämään ja parantamaan

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo

Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Luomuilta 11.4.2013 Rosita Isotalo Illan aiheita: -Kesän tarkastus; mitä pitää muistaa? - -Kirjanpidot, onko kunnossa? - -2013 tukihaku luomutilalla MIKSI VALVOTAAN? Takaa kuluttajille aidot luomutuotteet

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

Yrityskaupan muistilista

Yrityskaupan muistilista Yrityskaupan muistilista Aloita ajoissa * Yleisemmin yrityksen myyntiprosessi kestää noin 10 kuukautta, mutta hyvin usein se venyy yli vuoden mittaiseksi. Valitettavasti kaikkein yleisintä on, että yrityskauppa

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014

Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 Maatilojen kehitysnäkymät 2020 kyselyn tuloksia 7.10.2014 - tutkimushaastattelut suoritettu maalis-huhtikuussa 2014 JATKAMINEN 37 Vuonna 2020 koko maan tilalukumäärä painuu alle 44 000:n ja keskikoko nousee

Lisätiedot

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020

Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 Maatalouden investointituet rahoituskaudella 2014(5)-2020 ItäMaidon investointipäivä Lapinlahti 20.3.2015 Sivu 1 23.3.2015 Maitotilat kehityksen veturina Pohjois-Savossa Maidontuotanto on ollut vahvassa

Lisätiedot

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013

Eläinterveyden hallinta Utareterveys. Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Eläinterveyden hallinta Utareterveys Marjo Posio ProAgria Oulu Syyskuu 2013 Roolijaotus utareterveysneuvonnassa Meijerin tuotantoneuvojan rooli: - kartoittaa tilakäynnillä laitteiden toiminnan lypsytapahtuman

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala

Luomulla lisäarvoa ja euroja. Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Luomulla lisäarvoa ja euroja Pasi Hartikainen/Eeva Vornanen ProAgria Pohjois-Karjala Suomi: Luomun nykytila Pellon osuus (luomu+sv) 7,5 % (3,7-22,2%) Tiloista 6,2 %, keskikoko 43,1 ha 520 tilaa luomueläinvalvonnassa

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot Tuotanto kasvuun 9.11.2011 Sari Hiltunen ProAgria Pirkanmaa Esityksen sisältö Luomurehun tuotanto tiloilla Määrä ja laatu; kotimainen luomuvalkuainen säilörehunurmet

Lisätiedot

Raision sopimusviljely

Raision sopimusviljely Raision sopimusviljely Hankintajohtaja Jukka Hollo Raisio-konserni OSTOT JA LOGISTIIKKA 17.2.2008 sivu 1 Viljelijät perustivat Raision viljan markkinointikanavaksi 1939 17.2.2008 sivu 2 1 Raision viljan

Lisätiedot

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO

Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Maatalouden energiankulutus 12.11. 2014 KOTKANTIE 1 MIKKO POSIO Mitä on energia? Energia on voiman, kappaleen tai systeemin kyky tehdä työtä Energian summa on aina vakio, energiaa ei häviä eikä synny Energian

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomuleht

Luomuliitto. Luomuleht Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvontaa Neuvontaa ja verkostoitumista Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomuleht Luomuleht Ammattitaito parantaa

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan?

Minkälaista yhteistyötoimintaa luontaishoitoalalla mielestäsi tarvitaan? Oulussa 19.3.2013 LUONTAISHOITOALAN TOIMIJOIDEN YHTEISTYÖ Kyselytutkimuksen lähtökohtana on kartoittaa luontaishoitoalan toimijoiden tarvetta yhteistoimintaan Pohjois-Pohjanmaan alueella. Tämän tutkimuksen

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi

Maatalous Keski-Suomessa. Juha Lappalainen MTK Keski-Suomi Maatalous Keski-Suomessa Juha Lappalainen MTK Keski- 1 AgriInfo Maatilojen rahavirta Tuottajaliitto KESKI-SUOMI, 2010 MAATILOJEN TULOT (brutto, ei sis. alv) yhteensä 273,17 milj. ( 7 %) * Osuus koko maan

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä

Mittarit. Auditointi. Sikavalle haetaan 2013 alkupuolella kansallinen laatujärjestelmä status. Kansallinen laatujärjestelmä Alustus: Laatujärjestelmä pohjautuu sikaloiden terveydenhuollon seurantajärjestelmään SIKAVAAN, johon kuuluu yli 97 % suomalaisesta sianliha tuotannosta. Sitä ylläpitää Eläintautien torjuntayhdistys ETT

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot