viesti arjen askelista! Juha Marttila Luomumaitoon Huvi ja hyöty irti haluaa pitää tuntuman maatilan töihin laskien ja suunnitellen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "viesti arjen askelista! Juha Marttila Luomumaitoon Huvi ja hyöty irti haluaa pitää tuntuman maatilan töihin laskien ja suunnitellen"

Transkriptio

1 viesti ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti 1/2011 Juha Marttila haluaa pitää tuntuman maatilan töihin Luomumaitoon laskien ja suunnitellen Huvi ja hyöty irti arjen askelista! Laskelma on silloin hyvä, kun se osoittaa totuuden: 1/2011 maaviesti 1 huono hanke lopetetaan, hyvä etenee suunnitelmien mukaan. Sivu 19

2 2 maaviesti 1/2011

3 viesti Sisältö 1/2011 Plugi Oy Usein yritysideoihin ja niiden esille tuomiseen liittyy arkuutta. MASVAhankkeen tavoitteena on madaltaa yhteydenoton kynnystä. 25 Jarmo Pistemaa haki poikiensa Karin (edessä) ja Antin kanssa Rantsilan lähiruokapiiristä vehnä- ja ruisjauhoja KANNESSA Juha Marttila haluaa säilyttää tuntuman maitotilan arkeen. 10 LUOMUMAITOA Ketolan karja on lypsänyt luomumaitoa jo lähes vuosikymmenen. 14 LAMPAANLIHAA Lampaalle etsittiin Pudasjärvellä reittiä kuluttajan pöytään. 15 LÄHIRUOKAA Rantsilan ruokapiiri ei haikaile merta edemmäksi kalaan. 16 KILPAILUKYKYÄ Kasvava maitotila kaipaa uusia malleja yrityksen hallintaan. 19 TEKIJÄ ESIIN Talousneuvoja Jouni Sassali ei helmimaaliskuussa työtunteja laske. 21 YRITTÄJÄKSI MASVA kannustaa nostamaan yritysideat esille myös Kainuussa. 22 TUKIHAKUUN Nyt on aika soittaa ProAgriaan ja sopia kevään EU-tukihausta. 24 ARKILIIKUNTAA Suuri osa päivän liikuntatarpeesta täyttyy arkisista askelista. 26 KOUKUSSA KALAAN Haukikepakkoja tai nigiripalloja voi kokeilla teemavuoden ruokakursseilla. 27 JÄSENASIAA ProAgrian jäsenyys antaa verkoston voimaa ja muita jäsenetuja. 30 VUOSIKOKOUS Toiminnantarkastaja korvaa pienen yhdistyksen tilintarkastajan. Vakiot 5 Pääkirjoitus 6 Lyhyet 12 Puheenaihe 25 Naisissa maaseudun voima 28 Allakka 14 Korhosten uuteen luomupihattoon hankittiin hyvä lypsyasema käytettynä. 10 1/2011 maaviesti 3

4 Pitkäaikainen kumppani takaa jatkuvuuden - myös maidontuotannossa. Maidontuotanto on ruokahuollon tärkeä kulmakivi. Suomalainen maito on huippulaatuista, siihen vaikuttaa paitsi maidontuottajiemme ammattitaito ja ammattiosaaminen, myös lypsylaitteiston ja koko navetan järjestelmien toimnta. DeLaval toimii maidontuottajan yhteistyökumppanina kaikenkokoisilla maitotiloilla. Kokonaispalvelu navetan lypsy-, jäähdytys-, ruokinta- ja sisustuslaitteissa sekä oma huoltoverkostomme varmistaa tuotantosi katkeamattoman toiminnan, vuodesta ja sukupolvesta toiseen. Kun suunnittelet navettasi peruskorjausta, laajennusta tai uuden navetan rakentamista, ota yhteys ammattilaisiimme. Yhteystiedot saat kotisivultamme, 4 maaviesti 1/2011

5 PÄÄKIRJOITUS viesti Maaviesti on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun asiakaslehti, joka postitetaan osoitteellisena asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille ja jäsenyhteisöille sekä sidosryhmille. JULKAISIJA ProAgria Oulu Kauppurienkatu 23 (PL 106) Oulu, (08) PÄÄTOIMITTAJA Vesa Nuolioja TOIMITUS Viestintä-Karttimo Kiviniemen rantatie 9, Kiviniemi TAITTO Mari Lähteenmaa ILMOITUKSET Sirpa Heikkinen Kielontie 8, Kajaani (08) , OSOITTEENMUUTOKSET ProAgria Oulu, (08) ProAgria Kainuu, ProAgria Lappi, PAINOPAIKKA Kalevaprint Oy PAINOS kpl ILMESTYMISAJAT 11.4., 26.9., TILAUSHINNAT 15 euroa /vuosikerta, asiakkaille ja jäsenille maksuton ISSN Sanottua Maaseutu on pumppaava sydän, joka pitää meidät hengissä. ULKOMINISTERI ALEXANDER STUBB Uutispuuro-hankkeen Maaseutu Nyt -seminaari Oulussa. Millä eväin tulevaisuuteen? Maatalouden pitkän tähtäimen näkymiä veikataan yleisesti lupaaviksi. Nälkäisiä suita maailmassa riittää ja lisää syntyy koko ajan. Samalla kuitenkin ihmisen omien toimien takia viljelysmaata poistuu käytöstä muun muassa maaperän kulumisen, lisääntyvän kuivuuden ja kaupungistumisen takia. Elämän perusasioista voi tulla todellinen pula. Tämä aika saattaa olla käsillä joidenkin ennusteiden mukaan jo runsaan vuosikymmenen kuluttua. Koko elintarvikeketjun on nyt keskityttävä varmistamaan se, että pystymme vastaamaan tulevaisuuden kasvavaan kysyntään. Tuotemarkkinat ovat laman jäljiltä osin elpyneet. Iloa himmentää kuitenkin tuotantopanosten merkittävä kallistuminen, jonka ainakin rehujen osalta arvellaan jäävän pitkäaikaiseksi, pahimmillaan jopa pysyväksi. Myös raakaöljyn jatkuva kallistuminen viittaa lannoitteiden hinnannousujen jatkumiseen. Tuotantopanosten voimakas ja nopea kallistuminen onkin heikentänyt tilojen kannattavuutta; hyvillä tulevaisuudennäkymillähän ei tunnetusti voi, vaikka kuinka haluaisi, lyhentää rehulaskua. Rehujen hinnannousu on itse asiassa hyvä esimerkki siitä, ettei maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen nousu ole pelkästään myönteinen asia. Pohtimisen paikkahan tässä on. Maatilojen kannattavuuden parantaminen on edelleenkin erittäin ajankohtainen tavoite, mutta millä keinovalikoimalla me sitä lähestymme? Yksi keskeinen keino on ollut yksikkökoon kasvattaminen. Tavoite on ollut varsin yleisesti hyväksytty ja haluttu. Korvaavia investointeja vanhenevan tuotantovälineistön tilalle tarvitaankin, jotta elinkeino säilyttää tuotantomahdollisuutensa myös tulevaisuudessa. Kaikille yrityskoon nopea ja voimakas nostaminen nykytasosta ei ole realistinen vaihtoehto. Syinä voivat olla tarvittavan peltoalan puute, epävarmuus jatkajasta tai yrittäjän omat tavoitteet. Myös rakennusinvestointien alati jatkuva kallistuminen ja sitä kautta muodostuva taloudellinen riski uhkaavat siirtää monet suunnitelmat hamaan tulevaisuuteen. Vaihtoehtoisia tapoja kehittää yritystä tarvitaankin lisää. Tulevaisuuden kannalta olennaista on, että löydämme maatiloille omia, yksilöllisiä kehityspolkuja. Helmikuu Hyvää talven jatkoa Maaviestin lukijoille! Simo Alaruikka johtaja ProAgria Lappi Kehitä lehteä vastaa lukijakyselyyn! MAAVIESTI on ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun yhteinen asiakaslehti, joka ilmestyy jo 64:ttä vuosikertaansa. Lehteä julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Se jaetaan osoitteellisena alueen asiakastiloille ja -yrityksille, jäsenille, jäsenyhteisöille, sidosryhmille ja tiedotusvälineille. Maaviestiä kehitetään kaiken aikaa. Sen tueksi pyydämme nyt lukijoiden näkemyksiä kyselyn avulla. Kyselyyn voi vastata Vastaaminen vie aikaa muutaman minuutin. Linkki kyselyyn löytyy ProAgria Lapin, Kainuun ja Oulun kotisivuilta. Vastaajien kesken arvotaan ProAgrian ja maa- ja kotitalousnaisten tuotteita. Kyselyyn voi vastata myös ilman yhteystietoja. Jos haluat osallistua arvontaan, lisää yhteystietosi lomakkeen loppuun. Kysely löytyy alkaen osoitteista ja Kannen kuva: Ella Karttimo 1/2011 maaviesti 5

6 lyhyet Energiansäästöllä euroja -kampanja kiinnosti Maa- ja kotitalousnaisten viime vuoden Energiansäästöllä euroja -kampanjan tapahtumiin osallistui yli energiansäästämisestä kiinnostunutta. Suosituimpia tilaisuuksia olivat Sisusta viisaasti valoilla ja Tunnetko kotisi energiasyöpöt. Oulun Maa- ja kotitalousnaisten järjestämät 38 tilaisuutta houkuttelivat mukaan 743 osallistujaa. Kainuun 18 tilaisuudessa oli mukana peräti henkilöä. Lapin 14 kampanjatapahtumaan osallistui 313 kiinnostunutta. Kampanjaan osallistuneet saivat tietoa muun muassa energiansäästölamppujen valinnasta, sähkölaitteiden turvallisesta ja energiatehokkaasta käytöstä, lämmityksen ja vedenkulutuksen vaikutuksesta energialaskuun sekä ruokavalintojen vaikutuksesta omaan hiilijalanjälkeen. Lisäksi osallistujat opettelivat taloudellista ajotapaa ja leivinuunin käyttöä ruuanvalmistuksessa ja kodin lämmityksessä. Kampanjan mahdollistivat Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Energiaohjelma, Sähköturvallisuuden edistämiskeskus sekä ympäristöministeriö. Onnittelut energiamestareille! Oulun Maa- ja kotitalousnaisten energiasäästöpassiin liittyvässä arvonnassa energiansäästölamppuja voittivat Hanna Luukinen Limingasta, Sirkka-Liisa Kauranen Pyhäjärveltä, Sinikka Kärki Pulkkilasta ja Lea Tolonen Rantsilasta. Pienillä teoilla on suuri vaikutus Jos jokainen kampanjaan osallistunut suihkuttelee päivässä minuutin lyhyemmän ajan kuin aikaisemmin, säästyy tältä joukolta viikossa vettä 1,2 miljoonaa litraa. Määrä vastaa 21 ihmisen vuosittaista keskimääräistä vedenkulutusta. Jos jokainen kampanjaan osallistunut on vaihtanut yhden 60 watin hehkulampun 15 watin energiansäästölamppuun, keventää joukko vuodessa hiilidioksidipäästöjä kiloa. Tämä vastaa 14 suomalaisen vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä. Uusi laki helpottaa pieniä yhdistyksiä Puheenjohtaja Anu Tammela (vasemmalla) ja vt. toiminnanjohtaja Anneli Salmela kutsuvat jäsenjärjestöjä edustajakokoukseen ja virkistyspäivään Rovaniemelle. Lapin naisilla edustajakokous Lapin Maa- ja kotitalousnaiset pitävät huhtikuussa edustajakokouksen kymmenen vuoden tauon jälkeen. Sääntömuutoksen ansiosta vuosikokous palaa takaisin ja sinne odotamme runsaasti osallistujia eri puolilta Lappia, Lapin Maaja kotitalousnaisten puheenjohtaja Anu Tammela sanoo. Kokouksen yhteydessä järjestetään myös virkistyspäivä. Lisää asiasta sivulla maaviesti 1/2011 Viime syyskuun alussa muuttunut yhdistyslaki ottaa entistä paremmin huomioon pienten yhdistysten tarpeet. Nykyinen maallikkotilintarkastus muuttuu toiminnantarkastukseksi. Laki sallii myös etäosallistumisen yhdistysten ja valtuutettujen kokouksiin. Etäosallistuminen on mahdollista postitse, tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla ennen kokousta tai sen aikana. Puoluepoliittisissa yhdistyksissä etäosallistuminen sallitaan vain kokouksen aikana. Etäosallistumisen käyttöönotosta määrätään yhdistyksen säännöissä, joten asia vaatii sääntömuutoksen. Edellytyksenä on yhä, että osallistumisoikeus ja ääntenlaskennan oikeellisuus voidaan varmistaa perinteiseen kokoukseen verrattavalla tavalla. Yhdistyksellä on jatkossa oltava KHT- tai HTM-tilintarkastaja, jos yhdistys täyttää vähintään kaksi seuraavista kolmesta rajaarvosta: taseen loppusumma on yli euroa, liikevaihto tai vastaava tuotto on yli euroa ja palveluksessa on keskimäärin enemmän kuin kolme henkilöä. Pienen yhdistyksen ei tarvitse valita tilintarkastuslaissa tarkoitettua auktorisoitua tilintarkastajaa. Yhdistyksen pitää silloin valita toiminnantarkastaja. Yhdistyksen ei tarvitse muuttaa sääntöjään toiminnantarkastajan käyttöön siirtymisen yhteydessä. Yhdistyslain 35. pykälään on lisätty maininta hallituksen velvollisuudesta huolehtia siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. Tarkennus ei aiheuta muutoksia hallituksen nykyiseen toimintaan ja vastuuseen. Tilintarkastuslain vaatimuksia osakaskuntien ja kalastusalueiden näkökulmasta käsitellään sivulla 30. Lisätietoa:

7 Laatuklubilaiset lentävät Riikaan Seuraavan Laatuklubin valmistelut ovat jo hyvässä vauhdissa. Maidontuottajien kolmipäiväinen seminaari pidetään välivuoden jälkeen Latvian pääkaupungissa Riiassa. Laatuklubi tarjoaa tuttuun tapaan mahdollisuuden verkostoitumiseen sekä antaa potkua yrityksen johtamiseen ja kehittämiseen. Tällä kertaa pohjoispohjalaisten ja -savolaisten sekä kainuulaisten maidontuottajien lisäksi mukaan pääsee myös muualta Suomesta. Lennot lähtevät Oulusta ja Kuopiosta. Majoitus on varattu Kylpylähotelli Radisson Blu Hotel Latvijasta. Nyt on hyvä hetki antaa toiveita ja vinkkejä seminaarin ohjelmaan. Osallistu keskusteluun osoitteessa proagriaoulu. Lisätiedot: ProAgria Oulu, kotieläinagronomi Virpi Huotari, puh , Katse vasikkaan! Eläinten terveydenhuolto ETU on nimennyt vuoden 2011 vasikoiden terveyden ja hyvinvoinnin teemavuodeksi. Katse Vasikkaan -kampanjan aikana on tarkoitus edistää vasikoiden hyvinvointia, vähentää vasikkakuolleisuutta ja hahmottaa vasikoiden hyvän hoidon merkitys sekä maidon- että lihantuotannossa. Vasikkakampanjassa ovat mukana teurastamot, meijerit, ProAgria, MTK, Evira, Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry sekä muut ETU-terveydenhuollon yhteistyötahot. Lisätietoa kampanjasta ja vasikka-asioista on luvassa vuoden edetessä. Nyt on aika... ilmoittautua Arjen askeleissa -kampanjaan varmistaa ProAgrian jäsenyys ja jäsenedut sopia EU-tukihakemusten täytöstä perehtyä luomutuotannon mahdollisuuksiin varmistaa neuvoja mukaan työterveyshuollon tilakäynnille osallistua kasvinsuojelukoulutukseen postittaa maatalouden harjoittajan veroilmoitus viimeistään hakea investointitukea 31.3.mennessä Vesa Nuolioja ProAgrian hallitukseen ProAgria Oulun johtaja Vesa Nuolioja on valittu ProAgrian uuden hallituksen jäseneksi. ProAgria Keskusten Liiton ylimääräinen edustajakokous hyväksyi joulukuussa pidetyssä kokouksessaan myös liiton päivitetyt säännöt vastaamaan vuoteen 2013 tähtäävää Liiton ja ProAgria Keskusten yhteistä strategiaa. Strategia vahvistaa neuvontapalvelujen asiakaslähtöisyyttä ja tehokkuutta. Sen tavoitteena on myös kehittää ProAgria Keskusten Liittoa keskuksia tukevaksi palvelukeskukseksi. Uusi hallitus vastaa strategian käytäntöön viennistä ja toiminnan uudistamisesta. Hallituksen puheenjohtajana jatkaa kansanedustaja Juha Korkeaoja Kokemäeltä. Vesa Nuoliojan lisäksi hallituksen jäseniä ovat Ari Miettinen Siilinjärveltä, Olli Alikärri Koski Tl:stä, Merja Keisala Töysästä, Eero Parviainen Joensuusta, Ari Toivonen Espoosta ja Eeva Nurmi Humppilasta. ProAgria Keskusten Liiton toimitusjohtaja Jouko Setälä on hallituksen sihteeri. Hoitopalveluyrittäjä tuo ideasi työryhmään! Oulun Maa- ja kotitalousnaiset on aloittanut hyvinvointipalvelujen selvityshankkeen. Sen tarkoituksena on selvittää ja kartoittaa maaseudun hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten kehittämistarpeita ja ideoita. Hankkeen keskustelufoorumina toimivaan työryhmään kutsutaan mukaan hoitopalvelualan yrittäjiä. Työryhmä toimii hankkeen keskustelufoorumina, jossa pohditaan kehittämisideoita ja seurataan selvityshankkeen etenemistä. ProAgria Oulun hallinnoima ja kesäkuun loppuun saakka jatkuva selvityshanke on saanut rahoitusta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta. Tuen on myöntänyt Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus. Lisätiedot: projektipäällikkö Leila Junttila, puh , 1/2011 maaviesti 7

8 kannessa Simo ja Simonkatu pitävät Juha Marttilan ELLA KARTTIMO ajan hermolla Juha Marttila 44 vuotta agronomi, maatalous- ja metsätieteiden tohtori MTK:n puheenjohtajana vuodesta 2009, alkamassa toinen kausi MTT:n taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkijana ja erikoistutkijana Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen osaaikaisena tutkijana viljelijänä vuodesta 2000 naimisissa, 14- ja 15- vuotiaat lapset Pari vuotta MTK:n puheenjohtajuutta hoitaneelle Juha Marttilalle viikonloput ja loma-ajat merkitsevät mahdollisuutta keskittyä Simossa sijaitsevan maitotilan töihin. Maaseudun yrittäjien etujen valvonta muuttuvassa maailmassa on puheenjohtajalle vähintäänkin täysipäiväistä työtä. Se on vaatinut Juha Marttilalta uutta lähestymistapaa myös Simojoen tuntumassa sijaitsevaan kotitilaan, jota hän viljelee yhtymänä isänsä Veikko Marttilan kanssa. Kymmenen vuotta sitten Marttilat rakensivat pihaton, jossa on tätä nykyä lehmää. Myös nuori karja kasvatetaan itse. Isä- Veikon apuna arjen pyörityksessä on pari kolme ulkopuolista työntekijää. Urakointipalveluja Marttilat ovat käyttäneet alusta lähtien. Tilan paperityöt ja johtaminen vaativat aikaa lähes päivän viikossa. Talikon varteen ja muuhun käytännön työhön ehdin aika vähän, mutta pyrin siihenkin viikoittain, Juha Marttila kertoo. Hän pitää maitotilan avainasiana jatkuvaa eläinaineksen, olosuhteiden ja terveyden parantamista. Sama pätee peltoviljelyn tuottavuuteen, laadukkaaseen rehuun, satotasoon ja ympäristöasioihin. Maitotilan johtaminen on jatkuvaa parantamista. Se työ ei lopu koskaan. Myös strategia pitää tarkistaa vuosittain ja varmistaa, että suunta on oikea. JATKUVA muutos on tullut jäädäkseen. Sama tahti jatkuu myös alkaneella vuosikymmenellä. Globalisaatio on tullut täydellä voimalla maatalousmarkkinoille, mikä näkyy ennen kaikkea hintojen suurina heilahteluina. Se mitä tapahtuu vaikkapa Kiinassa tai Brasiliassa vaikuttaa nopeasti myös suomalaiseen toimintaympäristöön. Tämä on todella suuri muutos, jonka kanssa on elettävä. Se on myös taustalla, kun eurooppalaista maatalouspolitiikkaa valmistellaan vuoden 2014 uudistusta varten, Juha Marttila sanoo. Hän pitää tilannetta kaksitahoisena ja haastavana. Toisaalta tarvitaan lisää ruokaa, niinpä Suomen ja muiden EU-maiden pellot on pidettävä tuotannossa, jota pitää myös pystyä lisäämään. Samaan aikaan on tuotettava yhä laadukkaampaa ja ympäristöystävällisempää ruokaa sekä parannettava eläinten hyvinvointia, mikä lisää kustannuksia. Näiden asioiden yhdistäminen on iso haaste, jota mietitään eri puolilla. EUROOPPA ja Suomi ovat maksukykyisiä ja kiinnostavia markkinoita, jotka joutuvat ottamaan vastaan muualta maailmalta tulevan dumppauksen. Viljelijöiden peruspalaute ja huoli on se, onko työssä mitään järkeä, kun ehdot kiristyvät, tulot laskevat ja kustannukset nousevat. Samaan aikaan on koetettava pysyä kehityksen kelkassa ja tuplata tuotanto kerran kymmenessä vuodessa. Juha Marttila pitää edunvalvonnan haasteena ruoan oikeaa hintaa - reilun kaupan periaatteiden toteutumista myös suomalaisessa ruoantuotannossa. VAIHTOEHTOJEN vähäisyys on pohjoisen Suomen pulma. Ellei ympäristö anna mahdollisuuksia investointiin ja laajentamiseen, on toiminta lopetettava tai siirryttävä puhtaaseen maisemanhoitoviljelyyn. Välimuotoja löytyy harvoin, Juha Marttila pohtii. Hän pitää tilannetta valitettavana ja halua olla hakemassa vaihtoehtoja nykyiselle mallille. Jos ainoa toimintamalli on kasvu ja suurien volyymien ylläpitäminen, ei pienelle toimijalle jää tilaa. Tarvitaan erilaisia strategioita ja vaihtoehtoja, miten toimia. Kun tuotanto on pienimuotoista, usean tilan yhteistyö voisi lisätä uusia mahdollisuuksia. Hyvä tuote ei enää yksin riitä, vaan tarvitaan toimiva konsepti sekä sujuvaa yhteistyötä tuottajien ja markkinoiden välille. Yksi hyvä esimerkki Meri-Lapin karitsa, jolla on kaikki edellytykset nousta vahvaksi brändiksi. Onnistuneen pohjatyön ja startin jälkeen tarvitaan edelleen rohkeutta ja uskoa, että tuotteille saadaan läpimurto. SUOMEN ensimmäisen kansallisen ruokastrategian tavoitteena on kaksinkertaistaa suomalaisen ruokaketjun arvo vuoteen 2030 mennessä. Strategian viesti on positiivinen: suomalaisella ruoalla on mahdollisuus kehittyä kasvualaksi nimenomaan arvon kautta. Hehtaarien ja tonnien ei välttämättä tarvitse lisääntyä samassa tahdissa, strategiatyöryhmässä mukana ollut Marttila sanoo. Ruokastrategian mukaan kuluttajan toivomaa valinnanvaraa lisää luomun, paikallisen ruoan ja pienten yritysten tuotteiden pitäminen mukana tarjonnassa. Tämä haastaa kotimaista raaka-ainetuotantoa ja edellyttää sitä, että ruoantuotanto jatkuu eri puo- 8 maaviesti 1/2011

9 Tammikuisen työviikon jälkeen Juha Marttilaa odotti Simon kotitilalla muun muassa viiden tunnin ikäinen sonnivasikka. lilla maata. Ellei tähän kehitykseen pystytä vastaamaan, tuotteet tulevat maailmalta. Juha Marttilan mielestä luomun ja lähiruoan kysyntään pitää pystyä vastaamaan myös syrjäisillä seuduilla. Kun suuret keskukset ovat kaukana, tilanteen voisi ottaa haltuun esimerkiksi suurien matkailukohteiden läheisyydessä. Ristiriidassa lähiruoka-ajattelun kanssa on se, että tuote pitää kuljettaa ensin jalostettavaksi kauas etelään ja sitten taas satoja kilometrejä takaisin. EDUSKUNTAVAALIT ja tuleva hallitusohjelma ovat MTK:ssa juuri nyt ajankohtaisia asioita. Kevään vaalit ovat maaseudun näkökulmasta tärkeät, sillä seuraavalla kaudella päätetään muun muassa EU:n budjetista ja maatalouspolitiikasta vuoden 2013 jälkeen. Uusi eduskunta ja hallitus päättävät muun muassa siitä, paljonko uusiutuvan energian edistämiseen tai maaseudun palveluihin kuten tiestöön tai laajakaistoihin käytetään varoja. Vihreää kasvua maalta -ohjelman tiimoilta tapaamme puolueita lähes joka päivä. Pyrimme saamaan nykyiset ja tulevat päättäjät ymmärtämään, miten Suomen talous saadaan kasvuun ja voimme luoda hyvinvointia, Juha Marttila sanoo. EU:n maatalouspoliittisen uudistuksen ratkaisevat päätökset tehdään jo kuluvana vuonna. Suomen perusviestinä on erityisolojen esille nostaminen ja entistä parempien keinojen etsiminen ruoan tuotannon turvaamiseksi. 1/2011 maaviesti 9

10 nsuomalainen sieme teema luomu Ketolan maitotila investoi luomuun ELLA KARTTIMO Visiiri-ruokintaseinä saa Hannu Korhoselta kiitosta. Rehua on tarjolla riittävästi ja se tulee hyvin syödyksi. Visiiri säästää myös pöydän puhdistukselta. Jatkaako luomussa vai ei? Ketolan luomumaitotilalla Sotkamossa laskettiin vuosi sitten ahkerasti erilaisia vaihtoehtoja navettalaajennuksen lähetessä. Vuodesta 1996 saakka karttunut osaaminen ja luomumaidosta saatava lisähinta kannustivat jatkamaan. Vuodesta 2002 Kokkovirralla luomumaitoa tuottanut Ketolan tila muuttui pari vuotta sitten maatalousyhtymäksi, jonka osakkaita ovat Kirsi, Hannu ja Heikki Korhonen. AMK-agrologiksi muutama vuosi sitten valmistuneelle Heikille kotitilan jatkaminen oli selvää jo opiskeluaikaan, jolloin hän piirteli ensimmäisiä navetan luonnoksia. Myös luomu tuntui luontevalta valinnalta. Luomun kysyntä kasvaa kaiken aikaa, mihin pitää vastata. Olisi ollut harmi, jos vanhempien pitkäaikainen kokemus olisi jäänyt hyödyntämättä. Kirsi Korhonen myöntää, että hän kyseenalaisti luomua eniten. Jatkuvat muutokset lyhyellä aikavälillä kyllästyttivät ja söivät voimia. Kun olisi saanut tehdä työtä edes yhden vuoden ilman muutoksia. Myös huono luomueläinten saatavuus arvelutti. Lisäksi luonnonmukaiseen tuotantoon tarvittavien ostopanosten kalliimpi hinta askarrutti päätöstä tehdessä. Samaan aikaan toisessa vaakakupissa painoivat vuosien mittaan syntynyt rutiini ja osaaminen sekä luomusta saatava lisähinta. Muutoksia ja vaatimuksia olisi riittänyt myös tavanomaisessa tuotannossa. Jos olisimme katkon jälkeen halunneet palata luomuun, olisi edessä ollut taas pitkä siirtymävaihe, Hannu lisää. UUSI tuotantorakennus suunniteltiin vanhan parsinavetan luontevaksi jatkeeksi. Eläimet siirrettiin vuodenaikapihattoon loppusyksystä. 80-paikkainen navetta mahdollisti karjamäärän tuplaamisen. Tavoitteena on saada lehmäluku 60-70:een siirtämällä nuorkarja toisaalle. Vaihtoehtoina on sen kasvatuksen ulkoistaminen tai erillinen kylmäkasvattamo. Reilun kolmen kuukauden käytön jälkeen pihatossa on 33 lypsävää, parikymmentä kantavaa hiehoa ja lukuisia lehmävasikoita. Navetta täyttyy pikku hiljaa. Olemme joutuneet hankkimaan eläimiä tavanomaisesta tuotannosta. Niiltä vaaditaan puolen vuoden karenssi ennen tuotannon aloittamista, niinpä elo-lokakuussa ostetut lehmät saadaan tuotantoon vasta näinä aikoina, Heikki Korhonen kertoo. Retu! Kestävä ja satoisa! RETU BOR ainoa Suomessa tuotettu ruokonata! 10 maaviesti 1/2011

11 Heikki Korhoselle kotitilalla jatkaminen on ollut luonteva ratkaisu. Agrologiopintojen aikaan syntyneet pihattoluonnokset ovat olleet myös syksyllä valmistuneen tuotantorakennuksen suunnittelun lähtökohtana. Eläinten on lisäksi oltava poikimattomia hiehoja, joita saa ostaa korkeintaan 40 prosenttia tilan lehmämäärästä vuodessa. Nämä seikat kyllä rasittavat laajentajaa kohtuuttomasti. Korhoset hankkivat 2x3-paikkaisen autotandem-lypsyaseman käytettynä. Robotti on helposti lisättävissä tarpeen mukaan. Lypsy sujuu hyvin ja nyt odotetaan, että tuotostaso saadaan ylös. Seosrehuruokinta on ollut positiivinen asia, mikä vaikuttaa myös eläinten terveyteen, Hannu lisää. Helpotusta päivittäiseen työhön on tuonut myös se, että pihatossa eläimille ei välttämättä tarvitse erikseen järjestää jaloittelua talvella. VILJELYKASVEISTA ja -tavoista Hannu Korhoselle on kertynyt 15 vuoden aikana vankka kokemus, jota hän mielellään jakaa myös asiasta kiinnostuneille. Alkuvuosina kokeilimme nuoruuden innolla erilaisia viljelykasveja, mutta viime vuosina niitä on karsittu. Vaateliasta ohraa viljelemme parhailla lohkoilla. Uusi ja myönteinen kokemus on ollut vehnä, jota viime kesänä viljeltiin herneen kanssa. Seoksen valkuaisarvo oli 18,5. Toistaiseksi viljan jauhatuksen Korhosille käy tekemässä Rahtimyllärit. Luomumaitoon siirtymistä harkitsevalle tilalle Korhoset suosittelevat ensin luomuehtoihin perehtymistä ja niiden sisäistämistä. Myös tarjolla oleva koulutus kannattaa hyödyntää. Myös peltoalan riittävyys on syytä tutkia. Ketolan tilalla peltoalaa eläinmäärä kohti on runsaasti kaiken kaikkiaan 110 hehtaaria, joiden lisäksi on raiviota kymmenkunta hehtaaria ja uusista vuokramaista neuvotellaan. Otamme tällä hetkellä vastaan ilomielin kaikki mahdolliset pellot, joita muilta luomutiloilta jää pois käytöstä. Tärkeintä olisi, että luomupellon status säilyisi. Myös tavanomaiset pellot kiinnostavat, Hannu Korhonen sanoo. Lisää luomumaitoon siirtymisestä seuraavalla sivulla. 1/2011 maaviesti 11

12 teema luomu Puheenaihe KAISA TOLONEN Lisääntyykö luomu? Suomi-brändityöryhmä jakoi loppuvuodesta 2010 tehtäviä Suomelle. Ne perustuvat Suomen ja suomalaisuuden vahvuuksien vahvistamiseen. Toimenpideehdotukset, tehtävät, on jaettu kolmeen teemaan: toimivuus, luonto ja koulutus. Toimivuuteen panostaen Suomi nousee maailman johtavaksi konfliktien ratkaisijaksi. Luontoteema tuo esiin puhtaat vedet ja erityisesti luomutuotannon lisääntymisen. Koulutusosuudessa painotetaan Suomen koulujärjestelmän paremmuutta. Luomutuotantoala ja -tilalukumäärä tulevat varmasti lisääntymään seuraavien vuosien aikana. Kasvuvauhti riippuu tuotantoketjujen toimivuudesta eli tuotteiden tarjonnan ja kysynnän tilanteesta. Luomuun siirtymisen edellytykset ovat olemassa: käytössä on runsaasti tutkimustietoa, hyviä käytäntöjä ja jopa byrokratian pyörteistä on opittu selviämään. Onko puolet tuotannosta luomua parinkymmenen vuoden päästä? Suomen aktiivisten maatilojen lukumäärä on hienoisessa laskussa, mikä osaltaan vaikuttaa myös luomutuotannon kehittymiseen. Vuonna 2010 suomalaisia aktiivitiloja oli Niistä luomutilojen osuus oli 6,2 prosenttia. Jos tilalukumäärä vähenee 10 prosentin vuosivauhtia, tarkoittaisi tämä, että vuonna 2030 luomutiloja olisi Suomessa noin Keskipeltoala tilaa kohti on nykyisin noin 36 hehtaaria, ja se on koko ajan kasvamaan päin. Luomutilojen keskipeltoala on jo pitkään ollut isompi kuin tavanomaisten tilojen - tällä hetkellä 43,1 hehtaaria eli rakenteellisesti katsottuna luomutila on kilpailukykyinen tulevaisuudessakin. Asenteeltaan ja toimintatavoiltaan luomutuottajat ovat rohkeita ja usein edelläkävijöitä tuotantonsa kehittämisessä. Menestyäkseen luomutuotannossa tulee tuntea kasvien, maan ja eläinten luontainen tapa toimia ja kasvaa. Luomutuottaja ei voi toimia yksin. Hän tarvitsee tuekseen ja kumppanikseen sekä tuotantopanoksia (siemenet, eläimet, muut tarvikkeet) että luonnonmukaisen tuotannon hallitsevia tahoja. Tuotteittensa markkinointiin luomutuottaja tarvitsee osaamista, väyliä ja sujuvia yhteyksiä jalostajiin ja kauppiaisiin. Ketjun yhteistyö, verkosto luomutuottajien ympärillä, osaaminen ja asiantunteva neuvonta voivat mahdollistaa luomutuotannon moninkertaistumisen suomalaisessa yhteiskunnassa. Tietoa ja taitoa on, mutta onko riittävästi tahtoa? Kaisa Tolonen on ProAgria Keskusten Liiton kehityspäällikkö. Hän pohti luomun tulevaisuutta Ympäristökuiskaajaympäristöpäivillä Oulussa tammikuuta. Pääjärjestäjien MTK:n, ProAgrian, WWF:n ja ympäristöhankkeiden lisäksi Oulun tilaisuuden järjesti paikallisesti YmpäristöAgro-hanke. Suunnittelu helpottaa luomumaitoon siirtymistä Mitä paremmin siirtymisen suunnittelee, sitä helpompaa se on, ProAgria Oulun luomuvastaava Olli Valtonen evästää luomumaidon tuotannosta kiinnostuneita tiloja. Uusien navetoiden tilat ja rakennusratkaisut täyttävät useimmiten luomusäännökset. Ikkuna-alaa ja valoa läpäisevää materiaalia on helposti yli viisi prosenttia suhteessa lattiaalaan. Lehmillä on kiinteä makuualusta, ja kuuden neliön tilavaatimus lehmää kohti täyttyy. Myös nuorkarjalla ja hiehoilla on kiinteä makuu-alusta tai -parsi. Eläinten laiduntamisvaatimus saattaa nousta ongelmaksi. Yli puolen vuoden ikäisen karjan pitää päästä laitumelle kesäkuun alkupuolelta elokuun loppuun asti päivittäin. Sama vaatimus koskee myös robottinavettoja eli pelkällä jaloittelutarhalla ei laidunvaatimus täyty, Olli Valtonen sanoo. Laidunnus onnistuu, jos laidunlohkolle on suora pääsy navetasta ja vettä tarjotaan vain sisätiloissa. Lisäksi laidunlohko ei saa olla liian iso. Luomuperuskursseja keväällä 2011 REHUSTUKSEN toteutus on ollut monen tilan kompastuskivi lähinnä kalliiden valkuaisrehujen vuoksi. Onneksi tilanne on parantunut parin viime vuoden aikana herneen, härkäpavun ja rypsin viljelyn lisäännyttyä. Kinnusen Myllyn päätös käyttää härkäpapua nautarehuissa on tervetullut viesti lähialueen luomukasvinviljelytiloille, Olli Valtonen pohtii. Hän muistuttaa, että luomumaidontuotanto on sitä kannattavampaa, mitä omavaraisempaa ruokinta on. Peltopuolella pitää satsata hyvän säilörehun tuotantoon. Hyvin sulava ja valkuaisrikas säilörehu toimii mainiosti herneviljaseoksen kanssa pienillä rypsilisillä. Luomumaidontuotantoon siirtymistä miettivän tilan kannattaa pyytää paikallinen luomuneuvoja kumppanikseen pohtimaan aloittamisajankohtaa ja rehustuksen suunnittelua. Tuotanto-ohjeet on hyvä lukea vaikka useampaan otteeseen läpi, jotta ymmärtää, mihin sitoutuu. ProAgria Oulun tämän kevään luomukoulutuksista on jäljelle vielä Ylivieskan peruskurssi, joka pidetään helmikuuta ja maaliskuuta hotelli Käenpesässä. Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki viljelijät, jotka ovat kiinnostuneita maan kasvukunnon parantamisesta, karjanlannan käytön tehostamisesta ja valkuaiskasvien viljelystä. Kainuussa luomun peruskurssi pidetään 17., 18., 23., 25. maaliskuuta ja 1. huhtikuuta Kajaanissa Kainuun ammattiopistolla Seppälässä. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: ProAgria Oulu, Olli Valtonen, , tai > Koulutukset ja tapahtumat ProAgria Kainuu, Kainuun luomuyrittäjä -hanke, Jussi Pulkkinen, , 12 maaviesti 1/2011

13 Muistathan maatalouden Wakka-kirjanpitoja pankkiohjelman! Wakka on maatalousyrittäjille suunnattu kirjanpito-ohjelmisto, joka sisältää pankkiyhteyden osuuspankkiin. Sen avulla voi myös vastaanottaa tai tehdä verkkolaskuja. Wakkaan voit tarvittaessa sisällyttää haluamasi palvelut riippuen siitä mitkä palveluista eniten helpottavat arkea ja asioiden hoitoa. Tiesithän, että MTK:n ja SLC:n jäsenet saavat 50 % alennuksen sopimuksesta, kun tekevät sen mennessä. Kysy myös uudesta WebWakasta! Kysy lisää: Oulun OP, Matti Tyhtilä , Pohjolan OP, Tuija Linjakumpu , 010-puheluiden hinnat: Lankapuhelimesta soitettaessa 0,0828 e/puhelu + 0,0595e/min, matkapuhelimesta 0,0828 e/puhelu + 0,1704 e/min (alv. 23 %) Valitse OIKEA ovi. Ylivoimaisen vahva ovi maatalouteen. Turnerin 80 mm vahva alumiinipintainen, rst-heloilla varustettu nosto-ovi ei turhia nöyristele - se on työmies! Soita ja löydä se oikea! VAIN TURNERILTA 80 mm vahva ovi maatalouteen! 1/2011 maaviesti 13

14 Ella Karttimo Elintarviketurvallisuusjohtaja Veli-Mikko Niemi (eturivissä vasemmalla) sai vastata välillä melko tiukkasävyisiin kysymyksiin. Kuulolla läänineläinlääkäri Hanna Lounela sekä valtuuston puheenjohtaja Eero Oinas-Panuma ja maaseutuasiamies Hannu Nissi Pudasjärveltä. Lähiteurastamo puheenaiheena Pudasjärvellä ELLA KARTTIMO TIEDOTTAA Lampaiden lähiteurastus ja lihan suoramyynti tiloilta kirvoittivat tammikuista keskustelua Pudasjärvellä, kun YmpäristöAgrohanke kokosi lampureita, teurastamoiden edustajia, eläinlääkäreitä ja muita asiasta kiinnostuneita pohtimaan lähituotannon mahdollisuuksia. Lampaiden teurastaminen on tällä hetkellä kompastuskivi monelle Koillismaan, Oulunkaaren ja Kainuun lammastilalle: pienten eläinmäärien toimittaminen suuriin teurastamoihin sujuu kangerrellen. Tilaisuuden avannut ProAgria Oulun ja Oulun Maa- ja kotitalousnaisten maisemasuunnittelija Maarit Satomaa muistutti, että lammastalous tarjoaa paljon mahdollisuuksia: lähiruokaa, käsitöitä ja maisemanhoitoa - parhaimmillaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti. Lammas hoitaa ympäristöä, ja rehuntuotanto perustuu nurmeen ja luonnonniittyihin. Maa- ja metsätalousministeriön elintarviketurvallisuusjohtaja Veli- Mikko Niemi kertoi, että syksyllä voimaan tuleva elintarvikelain muutos antaa mahdollisuuden teurastaa poroteurastamoissa muitakin eläimiä kuten lampaita. Toiminnan hyväksyminen, valvonta ja lihantarkastus siirtyvät kunnilta valtiolle eli Aluehallintovirastoille, mikä pienentää myös kustannuksia. Laki tuo lammastiloille helpotusta myös siten, ettei niiden tarvitse enää hyväksyttää viranomaisilla omavalvontasuunnitelmaansa. MINISTERIÖN hyvät uutiset eivät kaikkia paikalla olleita täysin vakuuttaneet. Lampaanlihan saaminen suomalaiseen ruokapöytään ilman välikäsiä on tällä hetkellä mahdotonta lainsäätäjän rakentamien panssareiden takia. Kaupassa myytävän lihan pitää olla tarkastettua, ja tämän portaan me haluamme pois, tilaisuuden avannut kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, poro- ja lammastilan isäntä Eero Oinas-Panuma vaati. Hän painotti, että tarkastamattoman lihan suoramyynti tiloilta kuluttajille olisi koko elinkeinolle iso edistysaskel. Veli-Mikko Niemi kannusti lampureita yhteistyöhön poromiesten kanssa ja teurastuttamaan lampaat poroteurastamoissa, joista yksi sijaitsee Pudasjärvellä. Yhteistyö takaisi lampaanlihalle virallisen ja nykyistä nopeamman reitin tilalta kuluttajan pöytään. Pitääkö jokaisen lampurin osata myös teurastaa ja käsitellä lihaa? Eikö riitä, että tätä osaamista löytyisi esimerkiksi omasta seutukunnasta? LÄHIRUoAN näkökulmasta asioita tarkasteli elintarvikeneuvoja Soila Hiltunen Oulun Maa- ja kotitalousnaisista. Lähiruoka-ajatus toteutuu, jos kaikki lampaanlihan käsittelyvaiheet alkutuotannosta kauppaan tapahtuvat lähialueella. Hän muistutti, ettei yhden tuottajan tarvitse tarjota kaikille kaikkea. On monenlaisia tarpeita. Kaikki eivät halua kokonaista tai puolikasta. Yksityiset keittiöt ja pienet ravintolat etsivät pienten toimijoiden verkostoja. Suuruus on tullut tiensä päähän myös julkisissa ammattikeittiöissä: osatarjoukset ovat kanava pienille toimijoille. KESKUSTELU aaltoili tilateurastuksen ja oman paikallisen pienteurastamon liepeillä, mutta selkeää tulevaisuuden suuntaa ei iltapäivän aikana asioille löytynyt. Ajatus selvityshankkeen virittämisestä saikin kannatusta Kainuuta myöten. Pudasjärven kaupungin kehittämispäällikkö Mikko Kälkäjä otti haasteesta kopin ja lupasi kutsua toimijat kokoon lähiaikoina. Me olimme 10 vuotta sitten ihan samassa tilanteessa kuin täällä ollaan tänään, valoi uskoa paikalla ollut Lapin lammasväki ja muistutti, että Meri-Lapin karitsa -tuoteperhekin on syntynyt monen vuoden ja hankkeen yhteistyön tuloksena. Toholammille 10 vuotta sitten teurastamon perustanut Eero Polso kertoi, että investointi on vaikuttanut positiivisesti lähiympäristöön: lammastiloja on laajennettu ja rakennettu uusia. Lisätietoa YmpäristöAgro-hankkeen ajankohtaisista tapahtumista osoitteessa ymparistoagro. 14 maaviesti 1/2011

15 teema lähiruoka Rantsilan ruokapiiri suosii lähellä tuotettua ELLA KARTTIMO Lähiruokapiiri on aatteen levittämistä siitä, miksi kannattaa syödä terveemmin, sanoo Liisa Ojantakanen Rantsilan maa- ja kotitalousseuran puheenjohtaja ja syksyllä perustetun lähiruokapiirin tuottaja ja asiakas. Rantsilan maa- ja kotitalousseura syntyi kolme vuotta sitten, kun maamiesseura ja maa- ja kotitalousnaisten osasto päättivät yhdistää voimansa. Yhdistyminen merkitsi samalla toimihenkilöiden sukupolvenvaihdosta, puheenjohtajana yhdistymisestä lähtien toiminut Liisa Ojantakanen sanoo. Kun myös Katariina Tenhunen valittiin maa- ja kotitalousseuran johtokuntaan, innostuneessa joukossa ajatukset lähiruokapiiristä alkoivat muuttua teoiksi. Ensimmäinen askel oli kuntatiedotteen mukaan liitetty kysely, jolla selvitettiin, kiinnostaako lähiruoka ja mitä tuotteita haluttaisiin ruokapiirin kautta tilata. Myös tuottajia kutsuttiin mukaan. Kyselystä tuli paljon myönteistä palautetta. Asia oli ollut jo monen ajatuksissa, Katariina Tenhunen kertoo. Lähiruokapiirin eduista, toiminnan järjestämisestä, pelisäännöistä ja elintarvikkeiden käsittelystä sekä muiden ruokapiirien kokemuksista kävi Rantsilassa kertomassa Oulun Maa- ja kotitalousnaisten laatu- ja elintarvikeneuvoja Soila Hiltunen. Hän pitää tärkeänä, että ennen ruokapiirin perustamista asiat suunnitellaan huolellisesti ja pohditaan yhdessä, miten tuotteet tilataan, haetaan ja toimitetaan, miten työvuorot jaetaan tai käytetäänkö omaa vai ruokapiirin tiliä. Joskus voi olla paikallaan perustaa hanke toiminnan aloittamiseksi tai ainakin hyödyntää lähiympäristön EU-hankkeiden Liisa Ojantakanen toivoo myös tuottajia lähiruokapiirin asiakkaiksi. Hän toimittaa ruokapiirille ternimaitoa, jonka lisäksi Koskinivan tila on aloittamassa tinkimaidon myynnin. Katariina Tenhunen ottaa vastaan tilaukset, välittää ne tuottajille ja osin kokoaa urheilutalolta noudettaviksi. mahdollisuuksia. Rantsilan lähiruokapiiri sai alkutaipaleellaan tukea alueen hankkeilta ja MTK-Rantsilalta. Koulutusta saivat myös ruokapiirin tuottajat. Siinä keskityttiin hinnoitteluun, talousasioihin, laatuun ja hygieniaan sekä asiakaspalveluun ja asiakkaan kohtaamiseen. Suunnittelu ja valmistelu veivät aikaa puolisen vuotta. Vielä ennen ensimmäisiä tilauksia ruokapiiriläiset ja tuottajat tapasivat toisensa tupaillassa, jossa oli myös tilaisuus maistaa tarjolla olevia tuotteita. SYKSYKSI valmistuivat lähiruokapiirin nettisivut, joiden kautta tulevat kaikki tilaukset. Tuotteet noudetaan Rantsilan Raikkaan urheilutalolta kolmen viikon välein. Tila on ruokapiirin käytössä maksutta. Lähiruokapiiriläiset ovat pääasiassa ranttisia ja Siikalatvan alueen naisia. Joulukuisena noutopäivänä Katariina Tenhusen urheilutalolle tuomat paperikassit ja pahvilaatikot sisälsivät muun muassa juureksia, kananmunia, hiutaleita, jauhoja, hedelmiä, kirnuvoita ja leivonnaisia. Myös lähellä tuotettu lampaan- ja sianliha kiinnostaisi, mutta saatavuus on heikkoa. Ranttisten vinkit ruokapiirin perustajille Lähiruokapiirit ovat selkeä viesti kaupalle, että yhä useampi haluaa muuta kuin ympäri maailmaa kuljetettuja tuotteita, joissa on pitkä rivi E-koodeja, Katariina Tenhunen sanoo. Ruokapiirissä on mukana tällä hetkellä 14 tuottajaa ja 40 asiakasta. Lähiruoan rajaksi on asetettu 100 kilometriä, mutta suurin osa tuottajista toimii 60 kilometrin sisällä. Tarkoitus on lisätä oman lähialueen tuottajien osuutta edelleen. Katariina Tenhunen on alkuvaiheessa ottanut vastaan tilaukset, välittänyt ne tuottajille ja osin koonnut tuotteet urheilutalolle. Tuotteiden toimituspäivät ovat täyttä työtä. Keräilykierrokselle kertyy mittaa 160 kilometriä. Tilausmäärät ovat vielä sen verran pienet, ettei kaukaisimpien tuottajien ole kannattavaa lähteä tuomaan tilauksia Rantsilaan. KAJAANISSA kokoontui joulun alla kolmisenkymmentä lähiruuasta kiinnostunutta kainuulaista pohtimaan oman ruokapiirin perustamista. Piirille ei ole löytynyt ketään vapaaehtoista vetäjää, niinpä nyt asia on suunnitteluvaiheessa. Tarkoitus on hakea lähiruokapiirin perustamiseen hankerahoitusta, Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten elintarvikeasiantuntija Sanna Kankaanranta sanoo. Lähtökohtana oltava oma innostus. Yhdistys antaa toiminnalle hyvän pohjan. Kuntatiedotteet ja oma kirjasto ovat hyviä tiedotuskanavia. Ulkopuolinen asiantuntija varmistaa hallitun liikkeellelähdön. Nettisivut kuntoon heti aluksi - löytyykö lähipiiristä tekijää? Tilausten keskittäminen nettiin säästää aikaa ja vaivaa. Maksu tuotteista toimituksen jälkeen ruokapiirin tilille. 1/2011 maaviesti 15

16 maito MaitoManagement 2020:n tavoitteena Uusia palveluja maitotiloille Lisää osaamista, yhteistyötä sekä uusia ja tehokkaita toimintamalleja maitotiloille ja niiden kumppaneina työskenteleville asiantuntijoille - siinä ProAgria Oulun MaitoManagement hankkeen keskeiset tavoitteet. Suomalaisten maitotilojen koko ja eläinmäärät kasvavat kaiken aikaa yli yrittäjäparin aiempien resurssien. Uusia toimintamalleja tarvitaan tilakokonaisuuden hallintaan ja tuottavuuden parantamiseen. Kolmivuotinen MaitoManagement hanke pureutuu tähän lähtökohtaan ja etsii keinoja lisätä kasvavien maitotilojen kilpailukykyä. Ensimmäisenä tehtävänä on selvittää pullonkaulat, jotka rajoittavat isojen maitotilojen taloudellista ja laadukasta toimintaa. Kun parantamisen paikat on kartoitettu, hanke pyrkii kehittämään tilojen tarpeisiin uusia ja tehokkaita työkaluja, palveluita ja tapoja toimia, projektipäällikkö Tiia Keränen sanoo. Hankkeen kehittämisosiossa työtä tekevät asiantuntijoista ja maitotilayrittäjistä koostuvat ideointiryhmät. Teemoina ovat tuottavat työtavat, talouden hallinta, karjamanagement, eläinten terveys ja hyvinvointi, maidon laadunhallinta, nuorkarjan kasvatus, karjan eläinaines sekä tuotosseuranta. Soveltamisosiossa kehitetään palveluja, työvälineitä ja toimintatapoja kaikkien maitotilojen MaitoManagement hanke Suurten maitotilayritysten toimintamallien kehittäminen Asiantuntijapalveluiden kehittäminen ja niiden parissa työskentelevien asiantuntijoiden saataville. Hankkeen tuloksena syntyvien uusien toimintamallien ja työskentelytapojen kuvaukset kootaan kaikkien saataville osoitteeseen MaitoManagement hanketta rahoittaa Manner-Suomen maaseutuohjelma. Työvälineiden kehittäminen Lisätiedot: projektipäällikkö Tiia Keränen, puh , eläinlääkäri Virpi Kurkela, puh ; kotieläinagrologi Tiina Karlström, puh maitomanagement. Tervetuloa töihin! ProAgria Oulun talousneuvojana Haapavedellä ja ympäristökunnissa aloitti joulukuussa agrologi (AMK) Hanne Aho Rantsilasta. Uusi työ sisältää maatilojen kirjanpito-, vero- ja EU-tukineuvontaa sekä yritysten nykytilaa ja tulevaisuuden suuntaa selkiyttäviä kehityskeskusteluja. Hanne Aho on työskennellyt viimeksi opettajana Ruukin maaseutuopistossa. Lisätiedot: Hanne Aho, puh , ProAgria Oulun eläinlääkäriksi tammikuun alusta on valittu ELL Virpi Kurkela. Hän keskittyy työssään Pohjois-Pohjanmaan lypsykarjojen terveyteen ja hyvinvointiin tilojen taloudellisen tuloksen parantamiseksi. Hän toimii myös asiantuntijana alueen eri hankkeissa, joista ajankohtaisin on ProAgria Oulun hallinnoima MaitoManagement Virpi Kurkela siirtyy uuteen tehtävään Oulun seudun ympäristötoimen praktikkoeläinlääkärin työstä. Hän toimi terveydenhuoltoeläinlääkärinä ProAgria Oulun vuonna 2004 päättyneessä Laatuportaathankkeessa. Lisätiedot: Virpi Kurkela, puh , MaitoManagement hankkeen projektipäällikkönä vuoden alusta on työskennellyt agrologi (AMK) Tiia Keränen Tyrnävältä. Hän on toiminut viimeksi Muhoksen kunnan vs. maaseutuasiamiehenä. MaitoMagement 2020:n tavoitteena on kehittää erityisesti isojen maitotilojen toimintamalleja, palveluja ja työvälineitä. Keskeisenä tehtävänä on parantaa keskija pohjoispohjalaisia maitotiloja palvelevan asiantuntijaverkoston osaamista. Kolmivuotinen hanke kestää vuoden 2013 loppuun saakka. Lisätiedot: Tiia Keränen, puh , ProAgria Kainuun maatilayritysneuvojana on vuoden alusta aloittanut agrologi (AMK) Katariina Sivonen. Työtehtäviin kuuluu muun muassa maitotila-, talous- ja viljelyneuvonnan palveluja. Katariina siirtyi tehtävään talon sisältä Kainuun Maa- ja kotitalousnaisten Kainuulainen Lähiruoka -hankkeen hankeavustajan tehtävistä. Lisätiedot: Katariina Sivonen, puh , 16 maaviesti 1/2011

17 Elektroninen maidonmittaus - mitä hyötyä tilan väelle? Elektronisia maitomittareita on testattu marraskuusta lähtien Pohjois- ja Keski- Pohjanmaan 12 pilottitilalla. Testaus liittyy ProAgrian, Pohjolan Maidon ja Valion Maitotila hankkeeseen, joka kehittää palveluja vastaamaan isojen maitotilojen tarpeita. Samalla hanke kehittää maitomittareiden vuokrauspalvelua. Tavoitteena on, että syksyllä 2011 palvelua olisi tarjolla Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa ja myöhemmin koko maakunnassa. Lypsyrobottitilojen näytteenottoyksikön vuokrausta aletaan pilotoida tänä keväänä. Millaisia ovat olleet pilottihankkeessa mukana olevien maidontuottajien ja maitotilaneuvojien kokemukset? Anna-Riitta Leinonen kotieläinagronomi ProAgria Keski- Pohjanmaa Pilottitilat ovat pitäneet tervetulleena sitä, että mittareiden mukana koelypsyyn tilalle on saatu lisähenkilö - maitotilaneuvoja. Elektroniset maitomittarit ovat tuoneet helpotusta maidonmittaukseen ja näytteenottoon. Suurena hyötynä on pidetty myös kuukausittaista lehmäkohtaisten näytteiden soluseurantaa. Sekä neuvojat että asiakkaat kokivat uuden tekniikan hyödyntämisen ison karjan maitonäytteen otossa tarpeelliseksi ja hyödylliseksi. Puolet pilottitiloista ilmoitti haluavansa opetella mittareiden ja tiedon käsittelyssä tarvittavan datahandlerin käyttöä. Kevään aikana tähän tarjoutuu myös mahdollisuus. Marjo Ala-Kopsala 100 lehmän pihatto, Toholampi Koelypsyyn kehitetyt viivakoodipullot varmistavat sen, että otettu maitonäyte kohdistuu varmasti oikealle lehmälle. Tarroja ei enää tarvitse liimata eikä papereita pyöritellä, mikä on suurta karjaa hoidettaessa iso ajan ja vaivan säästö. Samalla pystyy seuraamaan soluja ja piileviä utaretulehduksia. Karjan kasvaessa lätyt jäävät kyllä tekemättä. Mittareiden ja datahandlerin käyttö on tuntunut helpolta ja vaivattomalta. Hyödyllinen ja vaivaton palvelu tuntuu kiinnostavalta myös pilottijakson mentyä, ja siitä on valmis myös maksamaan. Veli Heikki Kokkonen 300 lehmän pihatto, Rantsila Pilottitilalle tämä on ollut positiivinen kokemus. Ykkösasia on ollut utareterveyden seurannan helpottuminen, kun lehmäkohtainen soluseuranta tapahtuu säännöllisesti joka kuukausi ja asiat päästään hoitamaan kuntoon nopeasti. Utareterveys on tällä hetkellä isojen maitotilojen haaste. Elektroninen mittaus on kiinnostava tulevaisuuden mahdollisuus, johon voinee liittää luontevasti muitakin palveluja. Laitteiden ja järjestelmien yhteensopivuutta on vielä tarpeen kehittää. Maataloudessa on paljon tekniikkaa ja high techia, mutta tietoja ei aina voida hyödyntää, kun järjestelmät eivät pysty keskustelemaan keskenään. Sauli Kärenlampi maitotilaneuvoja ProAgria Oulu Testauspalvelu merkitsee isoille maitotiloille ennen kaikkea ajan säästöä kirjaamistyön jäädessä pois. Kun maidonmittauksesta ja näytteenotosta tulee tilalle rutiini, se ei myöskään pidennä lypsyaikaa. Uusi palvelu kiinnostaa Pro- Agria Oulun alueen maitotiloja myös isoja parsinavettoja. Mittari- ja näytteenottopalvelun kautta maitotila saa käyttöönsä aikaa ja vaivaa säästävän teknologian, eikä laitteita tarvitse itse hankkia ja kalibroida. Kun neuvoja tuo mittarit päivällä tilalle ja hakee ne pois seuraavana päivänä, koelypsyt tulee varmasti tehtyä ajallaan. Gallup 1/2011 maaviesti 17

18 ARVOISAT LIHANTUOTTAJAT Luomunaudalla hyvä kysyntä. Hankimme nautaa ja hevosia koko Pohjois-suomen alueelta. Paakkonen Yrjö Siikajokilaakso ymp. puh , k Oulun Hankintakeskus Haataja Sakari p Oulunseudun teurastamopalvelut Oy, Krouvintie 6, Oulu Savo-Karjalan Liha Oy, 18 maaviesti 1/2011

19 TALOUS Kuka olet ja mitä teet? Olen ProAgria Oulun talousneuvoja ja piiriagrologi Jouni Sassali. Tulin taloon vuonna Olen eräänlainen yleismies Jantunen, joka ratkoo viljelijöiden apuna kasvinviljelyyn ja talouslaskentaan liittyviä kysymyksiä. Teen pääasiassa veroneuvontaa, talouslaskelmia ja viljelysuunnitelmia. Missä teet työtäsi? Asiakkaitani ovat maatalousyrittäjät pääasiassa Raahen, Siikajoen ja Pyhäjoen alueella. Asiakkaita on muualtakin, koska toimialueiden rajat ovat väljät ja yhteistyö perustuu enemmänkin henkilökohtaisiin asiakkuuksiin. Teen toimistossa töitä, joissa asiakkaan läsnäolo ei ole välttämätöntä: veroaineistojen tarkistusta, laskelmien laatimista ja tarkistamista. Viljelijän luona keskitytään yrityksen kannalta olennaisiin asioihin. Millainen on tyypillinen työpäivä? Tyypillisiä työpäiviä ei oikeastaan ole, vaan päivät ovat omanlaisiaan ja vaihtelevat pituudeltaan. Talvi ja etenkin alkuvuosi ovat työntäyteistä aikaa, jolloin teen suurimman osan kaikista vuoden Labradorinnoutaja Napsu on Jouni Sassalin päivittäinen lenkkikaveri. Kasvava tilakoko vaatii talousosaamista töistä. Kesällä ja syksyllä on rauhallisempaa. Harrastuksena ovat silloinkin kasvinviljelytapahtumat ja nettisivun päivittäminen. Syksyllä alan valmistautua seuraavaan vuoteen laatien viljelysuunnitelmia ja välitilinpäätöksiä. Ajankohtaista juuri nyt? Helmi- ja maaliskuu kuluvat verotukseen liittyvissä asioissa lähes täysin. Mikä on työssäsi haastavinta? Varsinkin suurien rakennushankkeiden talouslaskelmat ovat vaativia ja aikaa vieviä projekteja, joissa joutuu todella varmistamaan, että laskelmat ovat oikein. Virheellisten laskelmien seurauksena voi asiakkaalle tulla suuria rahamenetyksiä ja pahimmillaan vararikko, joten paineet tehdä hyviä laskelmia ovat kovat. Laskelma on silloin hyvä, kun se osoittaa totuuden: huono hanke lopetetaan tai muutetaan heti alkuvaiheessa, hyvät hankkeet etenevät suunnitelmien mukaan. Myös sukupolvenvaihdokset ovat haastavia, koska silloin joutuu sovittamaan yhteen luopujien ja jatkajien sekä heidän lähipiirinsä erilaisia näkemyksiä ja toimimaan kumppanina ainutlaatuisessa prosessissa. Miten työsi on muuttunut? Alkuaikoina työ painottui kasvinviljelyneuvontaan ja käytännön tekemiseen. Oli maanäytteiden ottoa, viljelytarkastuksia, kartoituksia, pellon mittauksia ja raivaussuunnitelmia, jopa tiesuunnitelmien tekoa. Viljelysuunnittelu sekä talousja veroasiat kuuluivat työhön jo silloin. Veroneuvonta tapahtui kynällä ja laskimella. Lomakkeet täytettiin käsin - usein jopa moneen kertaan, kun viimeisiä tietoja tarkistellessa löytyi virhe ja kaikki meni uusiksi Nykyisin työ on talousneuvontaa ja viljelysuunnittelua kannettavan tietokoneen avulla. Teen elinkeinosuunnitelmia, talouslaskelmia ja veroneuvontaa sekä laadin asiakkaille asiakirjoja, hakemuksia ja laskelmia tarpeen mukaan. Perehdytän käyttämään maatalouden vero- Tekijä esiin -palsta tekee tutuksi ProAgrian asiantuntijoita Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa. Jounin veroja kirjanpitovinkit ja viljelysuunnitteluohjelmia sekä autan myös tietokoneiden käytössä. Mitä odotat tältä vuodelta? Tärkeintä on, että onnistun palvelemaan asiakkaitani hyvin. Suunnitelmissa on laajentaa omaa yrityspuolen osaamista, koska asiakasmaatilat ovat entistä suurempia ja vaatimukset talousosaamisellekin kasvavat. Miten lataat omat akkusi? Kotona on hyvä olla perheen kanssa. Kotimme on Raahessa maaseudun rauhassa, jossa luonto on vieressä ja meren rantakin lähellä. Koiran kanssa liikun päivittäin ympäri vuoden, ja sauna lämpiää usein iltaisin lenkin jälkeen. Kesällä pyöräilen lähikunnissa. Kotona ei pääse töistä koskaan täysin eroon, joten pieni reissu silloin tällöin muualle ei olisi pahitteeksi. Niitä ei vain ole tullut kovin paljon tehtyä. Käytä asiantuntijaa apuna tilinpäätöksen laadinnassa ja kirjanpidon tarkistamisessa. Monesti ulkopuolinen ammattilainen tuo uutta näkökulmaa, näkee paremmin virheet, tuntee erikoistilanteet ja tietää vuosittaiset verokäytäntöjen muutokset. Tee kirjanpitoa pitkin vuotta. Muutama kymmenen kuittia kuukaudessa on helppo pistää järjestykseen ja ajantasainen tilanne on koko ajan nähtävissä. Jos et itse jaksa tai halua, tehdään sopimus ja hoidamme homman. Yksi keino on siirtyä arvonlisäverotuksessa kuukausimenettelyyn. Lopullinen veroilmoitus on helppo laatia, kun kirjaukset on hoidettu kuukausittain kuntoon. 1/2011 maaviesti 19 Tekijä esiin

20 Maa- ja metsätaloudenharjoittajan verotusperusteet 2010 Oheisia arviointiperusteita käytetään muun selvityksen puuttuessa, kun arvioidaan vähennyskelpoisia määriä tai menoista poistettavia vähennyskelvottomia eriä. Lähtökohtana on menojen selvittäminen tositteiden ja muiden todennettavien seikkojen perusteella. Tätä arviointiohjetta käytetään, kun todellinen määrä on vaikeasti selvitettävissä. 1. Ostoelintarvikkeet Palkattujen ja eläkkeellä olevien työntekijöiden sekä lomittajien luontaisetuna saamien ostoelintarvikkeiden hankintamenoiksi arvioidaan 5,50 / päivä. Annettujen etujen määrästä ja saajista tulee olla selvitys muistiinpanoissa. 2. Vesimaksut Yksityiskäytön osuutena maatalouden vesimaksuista vähennetään noin 40 m 3 / henkilö / vuosi. 3. Sähkö- ja lämmitysmenot Yksityiskäytön osuutena maatalouden sähkökuluista vähennetään tavanomaisissa oloissa puolet 920 euroon saakka. Tätä suuremmissa sähkökuluissa yksityistalouden osuus on yleensä 460 ja loppuosa maatalouden menoa. Oman asunnon sähkölämmityksen korjauseränä voidaan pitää 7,30 / m 2 / vuosi ja polttoöljyn lämmityskulutuksena 18 l / m 2 / vuosi. 4. Puhelinmenot Yksityiskäytön osuutena puhelinmenoista vähennetään puolet 500 euroon saakka. Suuremmista puhelinkuluista yksityiskäytön osuus on 250. Matkapuhelimen yksityiskäytön osuus arvioidaan samojen perusteiden mukaan puhelinkohtaisesti. 5. Moottorikelkka, mönkijä sekä moottori- ja raivaussaha Moottorikelkan kustannuksiksi arvioidaan 11 ja mönkijän 13,50 käyttötunnilta. Moottorija raivaussahan käyttökuluiksi arvioidaan enintään 85 / vuosi. Käyttökulut arvioidaan näillä perusteilla, jos koneita ei ole luettu maa- tai metsätalouden kalustoon. 6. Maatalouden työhuonevähennys Aktiivitiloilla arviolta 350 / vuosi. 7. Harrastusluonteinen toiminta Toiminta on harrasluonteista, jos sitä harjoitetaan ilman vakaata ansiotarkoitusta. Tällöin tappiota ei voida vahvistaa, vaan sitä pidetään 20 maaviesti 1/2011 elinkustannusten luonteisena. Vähentämättä jääneet menot huomioidaan myöhempinä vuosina saman harrastustoiminnan tuloja verotettaessa. Harrastusluonteisesta toiminnasta on syytä pitää erillistä menojen ja tulojen muistiinpanoa. 8. Hevostoiminta Maatalouden tuotteiden tuotantokustannusmenojen korjauserä on vuodessa 920 / hevonen ja 370 / varsa. 9. Omasta metsästä otetun puutavaran kantohinnat Poltto-, tarve- ja rakennuspuun arvo on käytetyn puutavaralajin kantohinta. Oheiset hinnat ovat voimassa koko maassa. Mäntytukki: 44 euroa / m 3 ; kuusitukki: 42 euroa / m 3 ; koivutukki: 32 euroa / m 3 ; mäntykuitu: 8 euroa / m 3 ; kuusikuitu: 8 euroa / m 3 ; koivukuitu: 9 euroa / m 3 ; polttohake: 1,70 euroa / m 3 ; 0,68 euroa / irto-m 3. Hankintatyön arvo ja korjauserät Puutavaralaji Työn arvo Työn arvo Konekust. Valmistus Kuljetus Kuljetus Mäntytukki 5,03 1,90 2,84 Mäntykuitu 11,63 1,96 2,94 Kuusitukki 6,48 1,92 2,87 Kuusikuitu 12,17 2,08 3,12 Koivutukki 4,79 2,18 3,26 Koivukuitu 10,75 2,29 3,43 Energiapuu (kokopuu) 7,18 3,57 5,36 Halot ja klapit 24,38 2,29 3,43 Haketus 3,87 Hake 2,29 3,43 Menojen korjauseränä käytetään muun selvityksen puuttuessa 3,43 / m 3 (kuljetus) tai 10 / tunti (traktori ja lisävarusteet). 10. Yksityisauto maatalouden käytössä * Jos auton kuluja ei ole kirjattu muistiinpanoihin, vähennetään kuluna maatalousajojen määrä kerrottuna kilometrikorvauksella 0,45 euroa / km. Lisävähennyksen saanti edellyttää ajopäiväkirjaa tai muuta luotettavaa selvitystä. * Asunnon ja maatilan välisistä matkoista voi autolla vähentää enintään 0,24 / km. * Asunnon ja metsätilan välisistä matkoista ja muista metsätalouden matkoista voi autolla vähentää todelliset kulut tai muun selvityksen puuttuessa 0,24 / km. * Verotusyhtymä voi korvata osakkaan matkakulut 0,45 / km. Korvaukset ovat yhtymän muistiinpanoissa palkkausmenoja. Osakkaalle korvaukset ovat verovapaata tuloa. Jos yhtymä ei ole korvannut osakkaan matkoja, yhtymävähennyksen määrä on 0,24 / km. * Kuolinpesä voi korvata osakkaalle matkakulut 0,45 / km. Ne käsitellään kuolinpesän muistiinpanoissa palkkausmenoina. Osakkaalle korvaukset ovat verovapaata tuloa. Jos kuolinpesä ei ole korvannut osakkaan matkoja, kuolinpesän vähennyksen määrä on 0,24 / km. Kuolinpesä ei voi maksaa leskelle maatalousverotuksessa vähennyskelpoisia verovapaita kulukorvauksia. Jos leski käyttää yksityisautoaan kuolinpesän harjoittamassa maataloudessa, tehdään vähennys Yksityisauto maatalouden käytössä mukaisesti kuolinpesän verotuksessa. 11. Päivärahat Vähennys on yli 6 tuntia kestäneestä tilapäisestä työmatkasta 16 ja yli 10 tuntia kestäneestä matkasta 36. Palkansaajien verotuksessa vastaavat vähennykset ovat 12 ja 24. Niitä käytetään esim. tilapäiseen työmatkaan, kuten koulutus- tai messumatkaan. 12. Maatalouden nettovarallisuus 2009 Osuuksien arvot nettovarallisuutta laskettaessa /kpl: Kainuun Osuusmeijeri 103,64; Lihakunta 44,04; Osuuskunta Pohjolan Maito 117,33; Laaksojen Maitokunta 41,60; Maitokolmio 67,51; Kuusamon Osuusmeijeri 53,38. Muiden osuuksien arvot asiakkaan on selvitettävä itse kyseiseltä osuuskunnalta. Osuusmaksuvelka merkitään maatalouden velaksi 2-lomakkeelle. Viitemäärän arvostaminen Nettovarallisuudessa otetaan huomioon koko maitokiintiön osalta ELY-keskusten vuoden 2010 keskimääräinen markkinahinta: Pohjois- Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin ELY-keskuksissa 0,05 / l. Maatalouden tilatukioikeus Viljelijälle myönnettyjä ja vahvistettuja tukioikeuksia ei lueta maatalouden varoihin. Erikseen hankitun tukioikeuden arvona pidetään verovuoden päättyessä tuloverotuksessa poistamatta olevaa hankintamenon osaa Koko yhtenäistämisohje vuodelta 2010 toimitettavaa verotusta varten on osoitteessa > Vero-ohjeet / Verohallituksen yhtenäistämisohjeet.

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9)

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. ti klo , Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) Luomumaidon arvoketjutyöryhmä ti 17.1. klo 14.00-16.00, Lukella Viikissä, kokoushuone Savotta (osoite: Latokartanonkaari 9) 2 Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 17.1 Arja Peltomäki Maatila

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry

MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry MaitoManageri-hanke: Mistä tässä on kyse? ProAgria Oulu ry JA KESKEINEN KILPAILUKYKYÄ MaitoManageri parempaa maitotilan johtamista Ajattelun aihetta Mistä syntyvät erot tilojen välillä? Miksi toisilla

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015

Ajankohtaista maataloudesta. Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maataloudesta Keski-Suomen Yrittäjien Kevätseminaari Tommi Lunttila 29.4.2015 Ajankohtaista maa- ja metsätaloudessa Biotalous ja Ruoka Markkinat - Venäjän tuontikielto - Kaikki maataloustuotteet

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin?

Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? Miten pitkä matka 2020 tavoitteisiin? 20/20 seminaari 21.3.2013 EkoCentria lyhyesti Kehittämisyksikkö, joka edistää kestävien valintojen toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa Rahoitukset maa- ja metsätalousministeriö,

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN

Maasta markkinoille! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN Kuva: Vastavalo LUOMUKASVINTUOTTAJA KEHITÄ TOIMINTAASI ASIANTUNTIJOIDEN JA MUIDEN VILJELIJÖIDEN KANSSA! Pohjois-Pohjanmaan luomukasvintuotanto haltuun Maasta markkinoille! Kuva: Taru Rantala / Vastavalo.fi

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus

Luomumaidon arvoketjutyöryhmä. 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Luomumaidon arvoketjutyöryhmä 6.3. 2014 klo 10.00-13.00, Ässäkeskus Työryhmän kokoonpano Nimi Organisaatio Paikalla 6.3. Arja Peltomäki Maatila x Heli Ahonen Muumaa/Luomuliitto Katarina Rehnström Luomuliitto

Lisätiedot

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMUTUOTANNON KEHITYS Pohjois-Karjalassa luomutuotannon kehittämistyötä on tehty kauan. Nyt Pohjois-Karjala on suhteellisesti mitaten johtava luomumaakunta. Viljat, marjat, hunajat

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä?

Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Yhteenveto Miten edistän luomua Hämeessä? Ryhmä 1. HeVi-tuotteiden vihannekset, marjat, hedelmät, peruna tuotannon lisääminen sopimustuotanto; kaupat mukaan ja julkiset ruokahankinnat viljelijöiden yhteistyö

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013

Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 1 Jäsenkirje 5/2013 27.8.2013 Hyvä yhdistysväki Tässä kirjeessä kerrotaan seuraavista asioista: Liiton organisaatiouudistus Revanssin toimituksen uudet yhteystiedot Yhdistysten juhlista ja tapahtumista

Lisätiedot

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT

RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1(6) RAUDANMAAN MAA- JA KOTITALOUSNAISTEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Raudanmaan maa- ja kotitalousnaiset, joka toimii rekisteröimättömänä yleishyödyllisenä yhdistyksenä osana valtakunnallista

Lisätiedot

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena

Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena Tuotannosta talouteen - tunnusluvut johtamisen tukena ProAgria MaitoValmennus 7.9.2016 Anu Rossi, Eveliina Turpeinen ja Joakim Pitkälä ProAgria Pohjois-Savo Take home - message Kannattava liiketoiminta

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy,

Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen. Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, Suoramyyntipalvelu, joka tuo lähiruoan myyjät ja ostajat yhteen osoitteeseen Eero Kananen, Toimitusjohtaja, LähiPro Oy, 6.10.2016 Palvelun tausta Palvelu sai alkunsa vuonna 2013 havainnosta, että tuottajien

Lisätiedot

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu

Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa. Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Tuotantotalous päivittäisessä arjen johtamisessa Heta Jauhiainen, talousasiantuntija Lauri Tölli, talousasiantuntija ProAgria Oulu Usein Lainaa nyt 2 krt liikevaihto Tulikin tehtyä tuo robopihatto x120x2x365

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti

Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti Maatalouden kriisipaketin toimet hyvinvoinnin tueksi Välitä viljelijästä - projekti MTK-yhdistysten pj-siht.päivät Itä-ja Keski-Suomi 2.2.2017 Eila Eerola Hallituksen kriisipaketista tukea hyvinvointityöhön

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää?

PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? PJ-OPAS: Mitä yhdistyksen puheenjohtajan on hyvä tietää? Tavoite: Jotta tietää mitä pitää tietää. Puheenjohtajan rooli ja osaaminen Miten johdat onnistuneen kokouksen? Mitä tehtäviä hallituksella on? Tehtävien

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( )

Satoennuste. Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Satoennuste ( ) Satoennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman.11.01 101 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy VYR Satoennuste (1011) 1 Tutkimuksen toteutus Vastaajamäärä n= Kokonaisvastaajanäyte 1 0 vastaajaa vastausprosentti

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja

Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tuotosseurannan uusia palveluja ja toimintatapoja Tulosseminaari 24.4.2014 ProAgria Keskusten liitto Tuotosseurannan kehittämisprojektin projektipäällikkö Heli Wahlroos Tuotosseurannan tavoite on tuottaa

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö

Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium

Ruokamaa Pohjanmaaseminaari. - Matriket Österbottenseminarium Ruokamaa Pohjanmaaseminaari - Matriket Österbottenseminarium ruokakulttuuriasiamies/ ombusdsman för matkultur Anni-Mari Syväniemi Maaseutuyrittäjyyyslinja/ 1 Ruoka ei ratkaise kaikkea, mutta ilman ruokaa

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila

Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila Puutarhatuottajien kiinnostus siirtyä luomuun? Anu Koivisto, Juha Heikkinen, Tiina Mattila 1 Teppo Tutkija 4.4.2016 Osana hanketta Suomalainen kannattava ja voimistuva luomupuutarhatuotanto Luomupuutarha

Lisätiedot

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016

TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 TOIMINNAN SUUNNITTELU 2016 Kemijärven Yrittäjät ry VISIO Kemijärven Yrittäjät ry tavoittelee vahvaa tulevaisuutta hoitamalla rakentavalla yhteistyöllä yrittäjyyden asiat kuntoon. Kemijärven Yrittäjät ry

Lisätiedot

Luomuliitto. Luomulehti

Luomuliitto. Luomulehti Luomuliitto Alueelliset luomuyhdistykset ympäri Suomea Luomutuottajien edunvalvonta Asiantuntijapalvelu ja mentor-toiminta Pienimuotoisen elintarvikejalostuksen edistäminen Luomulehti Luomulehti Ammattitaito

Lisätiedot

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa

Neuvo Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Tukihakukoulutus kevät 2017 Neuvo 2020 -Maatilojen neuvonta Katsaus menneeseen ja pala tulevaa Merja Uusi-Laurila Neuvo 2020 -neuvontakorvaus (tilanne 14.2.2017) Neuvontatapahtumia noin 17 500 kpl = maksettujen

Lisätiedot

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN

Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, Helsinki p PUHTIA BISNEKSEEN Ota yhteyttä, autamme mielellämme! Intrum Justitia Oy PL 47, 00811 Helsinki p. 09 2291 1600 www.intrum.fi 10.2016 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄPALVELUT TEHOSTA YRITYKSESI RAHANKIERTOA JA MINIMOI LUOTTOTAPPIORISKIT.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä!

JÄSENTIEDOTE 4/2016 PUHEENJOHTAJALTA. Hienoa on ollut kokea, miten hyvällä vireellä ja fiiliksellä yrittäjät ovat olleet liikkeellä! Raastuvankatu 12-14 D 65100 VAASA info@vaasanyrittajat.com 15.12.2016 PUHEENJOHTAJALTA Sinulle jäsenyrittäjämme, haluan puheenjohtajana tuoda vuoden viimeisen tervehdyksen. Ensinnäkin kiitän saamastani

Lisätiedot

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy

Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Aluetukku LähiPuoti Remes Oy Yritysten toiminta: LähiPuoti Remes Oy on perustettu 2013, Puotipuksuna Kimmo Remes. Yrityksen kotipaikka on Humppila ja toiminta-alueena Lounais-Häme ja Pirkanmaa. Valikoimissa

Lisätiedot

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Eeva Juva Kajaani 09.02.2010 Maakuntien Parhaat Maaseudun ammattilaisia! Maakuntien Parhaat on ProAgria Keskusten Liiton myöntämä valtakunnallinen laatumerkki maaseudun pienyrityksille

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET

SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSET 5/2012, JULKISET TIEDOTUKSET SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N TIEDOTUKSIA SUOMEN MONIKKOPERHEET RY:N YHTEYSTIEDOT Suomen Monikkoperheet ry, Ilmarisenkatu 17 A, 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen

Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen Yhteenveto luomun kehittämisen alueellisista tavoitteista ja toimenpiteistä vuoteen 2020 1 Tärkeimpiä alueellisia tavoitteita: Luonnonmukaisen tuotannon lisääminen ja monipuolistaminen Luomukotieläintuotannon

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana?

Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kooste luomun ketjubarometrista ja luomualan keskustelutilaisuudesta! Miten luomuraaka-aineiden käyttönne / luomutuotteiden myyntinne/tuotantonne on kehittynyt viime vuoden aikana? Kaikki 2015, n=336 2013,

Lisätiedot

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva

Erja Tuunainen. Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Erja Tuunainen Asiantuntijaeläinlääkäri Eläinten terveys ry ETT / Naseva Miksi Nasevaa tarvitaan? Nasevan tehtävänä on edistää kansallisen terveydenhuollon toteutumista suomalaisilla lypsykarja- ja naudanlihantuotantotiloilla.

Lisätiedot

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä

LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä LUOMUKO KALLISTA? Luomun käyttöhintavertailu ammattikeittiöissä Ruokapalvelut osana elintarvikeketjua Suomessa nautitaan julkisissa ruokapalveluissa n. 380 miljoonaa ateriaa vuodessa, joihin hankitaan

Lisätiedot

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa

Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa Makukoulun konseptin levittäminen koulun kerhotoiminnassa 2009 2010 Loppuraportti Kerhokeskus Erityissuunnittelija Merike Kesler Sisällys: * Hankkeen tausta ja tavoitteet * Tuotettu materiaali * Muu toiminta

Lisätiedot

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022

Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022 Luomutuotannon kehitysnäkymät 2022 12.8.2016 Sisältö 1 Tutkimuksen tavoite ja toteutus 4 2 Luomutuotannon kehitys vuoteen 2016 8 3 Kannattavuusnäkymät, yrittäjäominaisuudet 12 4 Kehittämisen esteet Kiinnostus

Lisätiedot

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta

Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Koulutuksen aihe Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen sisältö Kohderyhmä Koulutuksen ajankohta Läänineläinlääkäripäivät Kaksipäiväisten ten toisena päivänä eläinten hyvinvoinnin ajankohtaiset asiat ja valvontakäytännöt

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta

MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala. 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta MTT- Rehuntuotantoseminaari Nitek Nivala 20.03.2013 Eero Isomaa,MTK Johtokunta Aiheena mm. 1. Cap 2020 Mitä hyvää Mitä huonoa Mitä euroina 2. Katsaus markkinoihin Euroopassa Suomessa CAP 2020 ja muu EU-politiikka

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Partiolippukunta Vihterä ry Toimintasuunnitelma 2016 Mahdollistamme alueen lapsille ja nuorille laadukasta ja mielekästä partiotoimintaa Yleistä toiminnasta Partiolippukunta Vihterä ry:n tarkoituksena

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry

Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi. Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry Tulevaisuuden lääkehuolto 4.10 Rovaniemi Toimitusjohtaja Laura Simik, Apteekkitavaratukkukauppiaiden liitto ATY ry ATY ry: 80 vuotta työtä turvallisen ja varman lääkehoidon puolesta Koko lääkehoidonketju

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit)

Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Kainuulainenkin ikääntyy (kainuulaiset Harmaat pantterit) Ikääntymispoliittinen strategia -esiselvitys 1.5. 31.10.2010 6.10.2010 Marika Kurth, suunnittelija KTM Taustaa: Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta?

Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Erityisasiantuntija, kasvintuotanto ja ympäristö ProAgria Oulu Mitä neuvoja tarvitsee tutkimukselta? Tarvitsemme oikeisiin asioihin paneutuvaa perusteellista tutkimusta,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA

YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA YHTEISMETSÄ OMISTUSMUOTONA Nurmes 13.3.2015 Sakari Tikka Yhteismetsä on tilojen yhteinen metsäalue Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

OSAAVA OHJAAJA HANKE F20240

OSAAVA OHJAAJA HANKE F20240 OSAAVA OHJAAJA HANKE F20240 Hankekahvila 7.9.2016 Välke Päivi Ylä-Outinen 22.8.2016 1. Hankkeen tilannekatsaus Osaava ohjaaja hanke F20240 hanke on edennyt hankkeelle tehdyn toiminta-ja hankesuunnitelman

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry

Luomun ketjubarometri. Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Luomun ketjubarometri Toiminnanjohtaja Marja-Riitta Kottila Pro Luomu ry Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää luomuketjun toimijoiden näkemyksiä ja käsityksiä luomualan

Lisätiedot