5. Eläimet ja tuotantotilat Eläimet Tuotantokaudet
|
|
- Merja Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 5. Eläimet ja tuotantotilat 5.1. Eläimet Suomessa kasvatetaan nykyään viittä tuotantoon jalostettua turkiseläinlajia: sinikettua, hopeakettua, minkkiä, hilleriä ja suomensupia. Lisäksi tuotetaan nk. laji risteytyksiä, jotka saadaan risteyttämällä sinikettu ja hopeakettu. Suomalaistarhojen siitoseläinmäärät olivat v Minkkejä n Sinikettuja n Hopeakettuja n Suomensupeja n Hillereitä n Tuotantokaudet Turkistuotannon vuosittainen työkierto noudattaa tuotantoeläinten kehityskaarta. Vuosikierrossa on kaksi tavoitetta; hyvin voivat pentueet keväällä ja hyvien tuotanto-olosuhteiden kautta hyvälaatuiset nahat syksyllä. Rehunkulutus vaihtelee eläinmäärän ja eläinten tarpeiden mukaan eri vuodenaikoina. Rehun vuosiaikavaihtelut ja laatu vaikuttavat typpi- ja fosforipäästöihin. Vuosikierto noudattelee seuraavaa kaavaa: Joulukuu - helmikuu Huolehditaan siitoseläinten kunnosta tavoitteena saada kevään paritukseen hyväkuntoiset ja virkeät eläimet. Helmikuu - toukokuu Parituskausi kestää helmikuusta huhtikuun. Parituksen tavoitteena on saada kaikki jälkeläisten tuottoon jätetyt naaraat paritettua ja kantaviksi. Huhtikuu - heinäkuu Tiineys-, penikointi- ja imetysaika on keväällä. Pentuja syntyy siniketulle keskimäärin 5,5, hopeaketulle n. 3,0 suomensupille 5,9 ja minkille 4,6. Kantavien naaraiden ja syntyvien pentujen terveydentilaa seurataan päivittäin. Hyvinvoivat emot ovat rauhallisia ja terveitä. Imetysaikana pentujen kuuluu olla tasakokoisia, puhtaita, liikkuvia, kiiltäväkarvaisia ja hyvin kehittyneitä. Heinäkuu - marraskuu Kasvatuskauden alkuvaiheessa tapahtuu pentujen vieroitus. Siniketun ja suomensupin pennut vieroitetaan n. 8 viikon ja minkin pennut 8-10 viikon ikäisinä emostaan. Vieroituksen jälkeen emot toipuvat imettämisestä ja pentue jatkaa kasvua. Vierotuksen jälkeen hyvinvoiva pentue kasvaa tasaisesti, pennut ovat virkeitä, hyväkuntoisia ja syövät hyvin. Loppusyksystä valitaan siitokseen jäävät eläimet. T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A 5-1
2 Marraskuu - joulukuu Nahkonta tapahtuu loppusyksystä. Nahkonnassa nahka: kaavitaan puhtaaksi rasvasta pyöritetään sahanpurun kanssa rummussa ylimäärärasvan imeyttämiseksi puruun oiotaan muotoillun tuen eli taanan päälle kuivataan huoneenlämpöisessä kuivassa tilassa irrotetaan taanalta jälkikuivataan viimeistellään kampaamalla Valmiit nahat varastoidaan viileässä tilassa, merkitään ja toimitetaan myyntiin Tuotantotilojen rakentaminen Turkistilan yleiset vaatimukset Turkistilan yleisiä vaatimuksia (Viite: osio 2 lainsäädäntö, MMM:n lainsäädäntö ja rakentamisohjeet): Turkistila tulee sijoittaa suojatulle alueelle ja aidatulle paikalle, jota moottoriliikenne tai muu melu ei häiritse (MMM-RMO C1.2.7.). Tarhausalue on aidattava tai muutoin estettävä eläinten karkaaminen eristämällä eläintilat verkolla tai laudoituksella (MMM, 16/EEO/1999). Rakennusalueen tulee olla kuivattu sala- tai avo-ojilla, mikäli maa ei ole vettä läpäisevää (MMM-RMO C1.2.7.). Turkistilan on huolehdittava jyrsijöiden ja muiden haittaeläinten torjunnasta (MMM, 16/EEO/1999). Turkistilan nahkomisessa käytettävän tilan tulee olla riittävän kaukana turkiseläinten pitopaikasta (MMM, 16/EEO/1999). Häkit tulee rakentaa ja sijoittaa siten, että eläimet voidaan käsitellä ja tarkistaa helposti ja että kaikille eläimille saadaan hyvät valo- ja ilmasto-olosuhteet (MMM-RMO C1.2.7.). Turkiseläinten häkit, aitaukset ja muut pitopaikat on sijoitettava siten, että eläimillä on kuulo- ja näköyhteys tilalla tapahtuvaan toimintaan. Lisäksi eläimillä on oltava mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen lajitovereidensa kanssa, mikäli se on lajille tyypillistä käyttäytymistä (MMM, 16/EEO/1999). Turkistilalla on varattava tarvittaessa muuntama erillinen häkkiyksikkö karanteenitilaksi (MMM, D 123). Turkiseläinten häkit, pesäkopit sekä juomakupit on pestävä säännöllisesti ja desinfioitava mahdollisen tartuntatautiepidemian yhteydessä. Eläimiä ei saa sijoittaa siten, että rehu, vesi tai lanta tippuu niiden päälle (MMM-RMO C1.2.7.). Ruokinta- ja juomalaitteet tulee muotoilla ja sijoittaa siten, että eläinten, rehun ja veden saastuminen estetään (MMM-RMO C1.2.7.). Turkiseläinten häkkien koolle asetetut vaatimukset muuttuvat vuoteen mennessä (tai vuosen 2010 loppuun mennessä). Jos tilalla uusitaan tai lisätään häkkejä tätä ennen, on uusien häkkien täytettävä uudet tilavaatimukset. Uudet häkkikokovaatimukset merkitsevät 30 % lisää varjotaloja samalle eläinmäärälle. (Turkiseläinten pidolle asetettavat eläinsuojeluvaatimukset MMM 16/EEO/1999). 5-2 T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A
3 Vaatimukset ympäristönsuojelutavoitteiden saavuttamiseksi (Turkistarhauksen ympäristönsuojeluohje YM 2000) Turkistilan sijoitus / hyvä sijainti kuiva paikka loivaan rinteeseen kohtisuoraan korkeuskäyriin nähden meluton paikka muutoin tuotantoon sopiva alue ei saa olla tulva-alueella eikä alueella, jota ei voida peruskuivattaa tuotannon uhka pohjavesille pohjavesialueella tulee poistaa (neuvottelu ympäristöviranomaisten kanssa) - siirtämällä tila pois tai - toteuttamalla muut vesiensuojeluratkaisut riittävä etäisyys vesistöstä ja häiriintyvistä kohteista - etäisyys asunnosta, pieni ja keskisuuriturkistila sekä halli, yli 200m - etäisyys asunnosta, suuri turkistila, yli 400 m - etäisyys virkistysalueelta, pieni turkistila ja halli, yli 300 m - etäisyys virkistysalueelta, keskikokoinen turkistila, yli 500 m - etäisyys virkistysalueesta, suuri turkistila, yli m Kuivatus, rajaaminen ja vesienkäsittely Kuivatus ympärysvesien pääsyn estäminen turkistilan alueelle ympärysojien avulla peruskuivatus avo - ja / tai salaojituksella lammikoiden syntymisen estäminen maaperän muotoilulla Aitaaminen turkistila on pääsääntöisesti aidattava (16/EEO/1999) Päästövesien käsittely lanta-alustoille kertyneet nesteet imeytetään kuivikkeeseen tai kerätään säiliöön ja hyödynnetään pellolle uusilla varjotaloilla on oltava tiivis pohja ja vesien keruu säiliöön vanhojen turkistilojen vesien käsittely vaihtelee kokoluokan mukaan: Suurimmat turkistilat - kemiallinen käsittely tai vastaava menetelmä - ravinnetiivis alusta Keskisuuret turkistilat, valinta tapauskohtaisesti alueen ympäristöolosuhteet huomioiden - kemiallinen käsittely tai vastaava menetelmä - sorasuodattimet - ravinnetiivis alusta Pienet turkistilat, valinta tapauskohtaisesti - pyritään samaan tasoon kuin keskisuurilla tarhoilla Turkistilan rakenteet Uudet varjotalot vesitiiviit alustat lanta-alustojen korotus yli 30 cm juottolaitteissa tippumisen estot pidennetyt räystäät yli 30 cm juoksuhäkin ulkopuolelle tai vesikourut suositellaan kattovesien poisjohtamista T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A 5-3
4 Vanhat varjotalot lanta-alustojen korotus yli 30 cm, korotuksen ylläpitäminen olkisilpulla cm pidennetyt räystäät yli 30 cm juoksuhäkin ulkopuolelle tai vesikourut juottolaitteissa tippumisen estot suositellaan kattovesien poisjohtamista Hallit lannan käsittely kuivalantana vesitiiviit pohjat Ruokintalaitteiden pesuvedet keräily säiliöön käyttö pellolle sulanmaan aikaan, lietekäsittelyyn, turveimeytykseen tai muuhun vastaavaan viranomaisen hyväksymään paikkaan Rehun valmistus turkistilalla pesuvesien ja rehujäämien talteenotto sekä uudelleenkäyttö rehussa pesuvesien keräys umpisäiliöön Turkistilan hoito huolellinen käyttö jyrsijöiden, lintujen ja muiden haittaeläinten torjunta häkkien alla kuivikkeena olki, puru tai turve. Suositellaan käytettäväksi turvetta parempien kuivatusominaisuuksien vuoksi. Turvekerroksen paksuussuositus n. 15 cm. Lannanpoiston yhteydessä 10 cm ja 5 cm lisäys 1-2 kertaa. penkan kulumista estetään olkisilppukerroksella cm, jota lisätään tarvittaessa lannanpoiston jälkeen juomalaitteiden kunnon tarkistus säännöllisesti, aina ruokinnan yhteydessä ja korjaus välittömästi lumen poistoa turkistilan alueelta suositellaan tilavesien (=jätevesien) puhdistusprosessin huolellinen hoito itsestään kuolleet eläimet toimitetaan käsittelyluvan saaneeseen laitokseen tai haudataan määräysten mukaisesti (Huom. harvaan asuttu alue ja vähäinen määrä) tuotannon lopetuksen tai keskeytyksen jälkeen lanta tulee poistaa välittömästi ja ilmoittaa lopetuksesta tai keskeytyksestä luvan myöntäneelle viranomaiselle Lannan käsittely ja hyötykäyttö Lantavarasto kettutiloilla lanta tulee poistaa 1-2 kertaa vuodessa ja minkkitiloilla 3-5 kertaa lannan välivaraston suuruus on 0,5 m 3 /sinikettunaaras ja 0,25 m 3 / minkkinaaras. Huom. nykyisin noin 70 % em. määristä. välivarasto on rakennettava, ellei lantaa levitetä välittömästi poiston jälkeen lannoitteeksi tai kompostointia suoriteta 1-2 viikon kuluttua lannanpoistosta Välivarasto ei saa kerätä vettä, tiivispohjainen alue kiinteä kate tai peitto kuivikkeilla nesteen johtaminen virtsakaivoon ellei ole katetta Virtsakaivon tilavuus = 0,1 m x välivaraston pinta-ala 5-4 T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A
5 Kompostointi kompostointi taudinaiheuttajien tuhoamiseksi kompostilaatan pinta-ala on vähintään yhtä suuri kuin välivaraston pinta-ala lisättävä lannan joukkoon seosainetta vähintään 50 % lannan määrästä Lannan levitys lannan pääsy vesiin estetään lantaa ei levitetä routaantuneeseen tai lumipeitteiseen maahan maaperän muokkaus tehdään 4 tunnin kuluttua levityksestä vesistöjen, lähteiden ja kaivojen ympärille jätetään vähintään metrin suojavyöhyke maastosta riippuen valtaojien varteen jätetään noin 10 m:n suojavyöhyke ennen levitystä teetetään ravinneanalyysit mutta jos niitä ei ole, käytetään seuraavia arvoja: ketun kuivikelanta sisältää 11,5 kg P/m 3 ja minkin kuivikelanta 9,5 kg P/m 3. Huom. fosforin taulukkoarvosta lasketaan kasveille käyttökelpoiseksi 40 % em. määrästä. Pitoisuudet ovat raakalannalle. Käyttömäärien selvittämiseksi lannasta tai kompostista on tarpeen tehdä ravinneanalyysi. lantamäärälle on oltava riittävästi peltoalaa tai solmittuja viljelysopimuksia tai sopimus muun vastaanottajan kanssa (1 ha peltoa / 20 kettuemoa tai 1 ha peltoa / 45 minkkiemoa) Muiden jätteiden käsittely Ruhojen varastointi tiloilla ruhoalustalle laitetaan purua, jotta ilma pääsee kiertämään ruhojen alle jäähtymisen nopeuttamiseksi ja nestekertymien imeyttämiseksi ruhot laitetaan ohuiksi kerroksiksi ruhoalusta tehdään suojaisaan paikkaan pois näkyvistä ruhot on peitettävä työpäivän päätyttyä nouto tulee tapahtua vähintään kerran viikossa kaikki ruhot tulee kuljettaa pois tiloilta ennen helmikuun loppua ja kevätruhot viikon kuluttua nahkonnasta Rasvaisten purujen käsittely poltto riittävän korkeassa lämpötilassa yli 850 astetta kompostointi. Huom. vaatii suljetun reaktorin. Jätevedenpuhdistamon lietteet ja sakokaivolietteet ei saa viedä suoraan pellolle. Käsiteltävä tavalla, jolla voidaan vähentää mahdollisten taudinaiheuttajien määrää (mm. kompostointi, kalkkistabilointi) T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A 5-5
6 Häkkien koko Minkki ja hilleri Pentujen keskimääräinen luku siitosnaarasta kohti on 4,5. Yksi pentu voidaan sijoittaa emon kanssa samaan häkkiin, muut pennut sijoitetaan erillisiin häkkeihin siten, että kuhunkin tulee kaksi pentua. Uroksia tulee olla yleensä yksi viittä naarasta kohti. Minkkien varjokatos jaetaan osastoihin, joiden pituus on yleensä mm. Yhteen osastoon mahtuu häkkiä. Varjokatoksen pituustarve (kaksirivinen) siitoseläintä (urokset + naaraat) kohti on 420 mm ja pituustarve minkkisiitosnaarasta kohti 550 mm. Jälkimmäistä arvoa on käytettävä ohjekustannusta määrättäessä. Minkkejä saa pysyvästi olla vain yksi täysikasvuinen eläin häkkiä kohden, hillereitä saa olla useampia viihtyvyyden parantamiseksi. Pohjaverkon silmäkoko 8,8 cm 2 ja pohjaverkon lankapaksuus 1,8 mm. Pentuja varten on minkkihäkin pohjalle imetyskautena asetettava riittävän tiheäsilmäinen suojaverkko (pentuverkko). Häkin leveyden on oltava vähintään 30 cm, pituuden ilman pesäkoppia vähintään 70 cm ja häkin korkeuden on oltava vähintään 45 cm (taulukko 5.1.). Minkillä sallitaan myös kiipeilyhäkki, jonka mitat ilmenevät alla olevasta kuviosta 5.1. Ylempi häkki voi sijoittua myös ilman porrastusta suoraan alemman päälle. Yläosan tulee olla 2 x 850 cm 2, kahdelle minkille. Kiipeilyhäkissä koko häkin pinta-alan on siis oltava neljälle vieroitetulle pennulle vähintään 4250 cm2. Kulkuaukon ja hyllyjen pintaalaa ei lasketa mukaan häkin pohjapinta-alaan. Hyllyt eivät ole pakollisia, mutta MMM suosittelee niitä minkkien kiipeilyhäkkeihin. Lukuun tulee lisätä vielä kulkuaukon pintaala, koska se ei ole lattiaa. Esim. 12 x 12 cm = 144 neliösenttiä, pohjapinta-ala yhteensä cm 2 + cm 2 = cm T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A
7 Klätterburar för mink Minkkien kiipeilyhäkit Eläinmäärät häkkipaikkaa kohti: 4 minkkiä tai naaras pentueineen tterburar för mink kkien kiipeilyhäkit 270 Klätterburar för mink Minkkien kiipeilyhäkit 270 Pohjapiirros kuusiosaisesta häkkisarjasta Skärning Leikkaus "=380 24"= mink yhäkit Skärning Dansk eller finsk lucktyp Tanskalais- tai suomalaistyyppinen luukku I exemplet fanerlya av dansk typ med ledad topplucka ( kan ställas i olika lägen ) och öppningsbar botten. Esimerkissä tanskalaismallinen vaneripesäkoppi nivelöidyllä luukulla ( säädettävissä eri asentoihin) sekä avattavalla pohjalla "=840 Leikkaus "=460 18"=460 Skärning Leikkaus 6"= Alternativ / Vaihtoehto Gallerhylla - Verkkohylly (Ej obligatorisk - Ei pakollinen) Nippbevattning - Nippajuotto Pohjapiirros seitsenosaisesta häkkisarjasta 340 A 15"=380 24"=610 Eläinmäärät / Djurmängder 15"=380 24"=610 9"=230 24"=610 g Leikkaus 33"= Tanskalais- Dansk ellertai finsk lucktyp - 4 minkkiä tai naaras pentuineen suomalaistyyppinen Tanskalais- tai suomalaistyyppinen luukku luukku - 4 minkar eller hona med valpar 18"=460 18"=460 I exemplet fanerlya av dansk typ med ledad topplucka ( kan ställas i olika lägen ) och öppningsbar botten. Gallerhylla - Verkkohylly (Ej obligatorisk - Ei pakollinen) Esimerkissä tanskalaismallinen Nippbevattning - Nippajuotto vaneripesäkoppi nivelöidyllä luukulla ( säädettävissä eri asentoihin) sekä avattavalla pohjalla. Esimerkissä tanskalaismallinen vaneripesäkoppi nivelöidyllä luukulla (säädettävissä eri asentoihin) sekä avattavalla pohjalla. 6"= "=460 18"= "=840 6"= 1260 Alternativ / Vaihtoehto Verkkohylly (ei pakollinen) 18"=460 18"=460 Gallerhylla - Verkkohylly (Ej obligatorisk - Ei pakollinen) Nippbevattning - Nippajuotto Nippajuotto Läpileikkaus kiipeilyhäkki vaihtoehto 1. Klätterbur för mink Minkkien kiipeilyhäkki "=610 Eläinmäärät / Djurmängder 9"=230 24"=610 18"=460 18"=460-4 minkkiä tai naaras pentuineen - 4 minkar eller hona med valpar Gallerhylla - Verkkohylly (Ej obligatorisk - Ei pakollinen) Nippbevattning - Nippajuotto Klätterbur för mink Minkkien kiipeilyhäkki "=460 18"=460 Klätterbur för mink Minkkien kiipeilyhäkki 6- eller 7 -delad bur, plan och skärning 1:20 6- tai 7Läpileikkaus - osainen häkki, kiipeilyhäkki pohja ja leikkaus 1:20 vaihtoehto "= Esimerkkikuvat minkkien kiipeilyhäkeistä pohjapiirroksina ja läpileikkauksina T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A 5-7
8 6 p 12/33 6 p 12/33 6 p 12/ cm cm cm2 33" 33" 33" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 12" 2" 12" 2" 82" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 82" 7 p 12/33 2" 12" 2" 12" 7 p 12/33 82" 7 p 12/ cm cm cm2 33" 33" 33" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 12" 2" 12" 2" 96" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 12" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 96" 2" 12" 2" 12" 2" 12" 6 p 15/28, vaihtoehto, jos syvempi 96" häkki ei sovi 6 p 15/28, vaihtoehto, jos syvempi häkki ei sovi 6 p 15/28, vaihtoehto, jos syvempi häkki ei sovi 2705 cm cm cm2 28" 28" 28" 15" 1" 15" 1" 15" 1" 95" 95" 95" Eläinmäärät häkkipaikkaa kohti: naaras pentueineen tai kaksi minkkiä kasvatuksessa. Esimerkkikuvat lainmukaisista minkin kasvatushäkeistä. Kaikkien häkkien korkeus 460 mm tai 18 tuumaa. 5-8 T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A
9 Kettu (MMM rakentamismääräyskokoelma MMM-RMO C1.2.7.) Pentujen keskimääräinen luku siitosnaarasta kohti on 5,5. Yksi pentu sijoitetaan naaraan kanssa samaan häkkiin ja muut erillisiin häkkeihin siten, että kuhunkin tulee kaksi eläintä. Uroksia tulee olla yleensä yksi viittä naarasta kohti. Ketuille tarkoitettu varjotalo jaetaan yleensä mm pitkiin osastoihin. Yhteen osastoon mahtuu neljä siitoshäkkiä tai korkeintaan kuusi kasvatushäkkiä. Varjokatoksen pituustarve (kaksirivinen) siitoseläintä (urokset + naaraat) kohti on mm ja pituustarve kettusiitosnaarasta kohti mm. Jälkimmäistä arvoa on käytettävä ohjekustannusta määrättäessä. Ketun kasvatuksen tilantarvevaatimukset on esitetty taulukoissa Pohjaverkon silmäkoko on < 11,5 cm 2 ja pohjaverkon lankapaksuus on > 2,1 mm. Siitoseläinten pohjaverkon tulee olla muovipäällysteinen. Kaikkien kettuhäkkien pohjaverkon on oltava muovipäällysteinen vuoden 2010 loppuun mennessä, kuitenkin siten että jos häkkejä uusitaan tai lisätään, on uusien häkkien pohjaverkon oltava muovipäällysteinen (16/EEO/1999). Pesäkoppien mitoitussuositus: Pituus mm Leveys mm Korkeus mm T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A 5-9
10 5-10 T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A
11 Varjotalot Turkiseläinten tuotantotilojen rakentamisessa on otettava huomioon seuraavat eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökohdat: Häkkien pohjaratkaisu, hyvän hygienian takaaminen sekä valvonta- ja hoitomahdollisuuksien huomioiminen (MMM-RMO C1.2.7) Turkiseläimille on oltava järjestetty aurinko- ja sateensuoja Eristämätön, kevytrakenteinen varjotalo katsotaan taloudellisesti ja toiminnallisesti tarkoituksenmukaiseksi. Tällaisessa varjotalossa on kaksi häkkiriviä ja käytävä keskellä. Tilatarve varjotaloyksikköä 2,5 jm kohti uusissa määräyksissä: - minkki 28 kasvatuspaikkaa, 14 siitospaikkaa - kettu 8 kasvatuspaikkaa, 6 siitospaikkaa Kuvio 5.3. Minkkien kaksirivinen varjotalo (MMM:n Rakentamismääräyskokoelma C1.2.7) Kiipeilyhäkkiratkaisussa tulee ottaa huomioon perinteisestä poikkeavat varjotalon mitat. T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A 5-11
12 Kevytrakenteinen varjotalo rakennetaan noin 30 cm korkean hiekkapetin päälle. Keskellä varjotaloa kulkee käytävä ja sen laidoilla sijaitsevat häkit (kuviot 5.3. ja 5.4.). Kevytrakenteisina varjotalojen tulee olla hyvin ankkuroitu perustuksiin tai maahan, jotta rakennus kestää tuulen aiheuttaman paineen. Eläimet kasvatetaan varjotaloihin sijoitetuissa häkeissä, joissa jokaisella on oma tunnistekortein merkitty paikkansa. Eläinten ulosteet pääsevät putoamaan häkistä verkkopohjien läpi. Eläimet pysyvät tällä tavoin kuivina ja puhtaina. Puhtaus pitää loiset ja taudit pois eläimistä ja kuiva, ilmava turkki säilyttää hyvän lämmöneristyskyvyn. Eri eläinlajien häkit eroavat toisistaan. Eroavuuksien lisäksi minkillä ja hillerillä on aina pesäkoppi, mutta kettujen hygieniaan liittyen pesäkoppi on ainoastaan penikointiaikana. Virikkeiden lisäämiseksi kettuhäkkeihin on lisätty lepohylly, josta ne voivat tarkkailla ympäristöänsä. Kuvio 5.4. Kettujen kaksirivinen varjotalo (MMM:n Rakentamismääräyskokoelma C1.2.7) 5-12 T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A
13 Kasvatushallit Isoimmille tiloille on usein taloudellisista, toiminnallista ja ympäristönäkökohdista tarkasteltuna perusteltua rakentaa halli, johon mahtuu useita häkkirivejä. Tällaisen hallin sisäkorkeus tulee olla vähintään 3 m (MMM-RMO C1.2.7). Kettujen hallikasvatusta tutkitaan ja alustavat tutkimustulokset näyttävät lupaavilta. Kettuhallin ohjeellinen pohjapinta-ala on m 2 / siitosnaaras. Minkkihallien ohjeelliset pohjapinta-alat on esitetetty taulukossa 5.5. Minkkien hallikasvatus on saavuttanut hyvän vastaanoton tuottajien keskuudessa. Hallikasvatus on todettu toimivaksi tuotannon, ympäristövaikutusten ja työolosuhteiden osalta. Kasvatushalli on myös turvallisuuden ja kulunvalvonnan kannalta parempi vaihtoehto. Haittapuolia ovat varjotalorakentamista korkeammat rakennuskustannukset. Suomeen on rakennettu viimevuosina useita kasvatushalleja minkkitiloille sekä myös muutama ketun kasvatukseen soveltuva halli. Halleissa testataan edelleen erilaisia teknisiä ratkaisuja ja todennäköisesti hallikasvatus on yksi osa turkisalan rakennemuutosta Lantalat Lannalle ja kuivikelannalle on oltava niin tilava varasto, että kaikki varastoidut lannat ja lantaseokset on mahdollista levittää sulan maan aikana viljelyksessä oleville pelloille. Turkistiloilta edellytetään 12 kuukauden varastoimisaikaa. Em. lantalamitoituksesta voidaan poiketa, mikäli lanta luovutetaan hyödyntäjälle, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa vastaanottaa lantaa, toisille tuottajille varastoitavaksi tai välittömästi hyötykäyttöön, tai lanta varastoidaan asianmukaisesti tehdyssä ja peitetyssä lantapatterissa. Ilmoitus poikkeamasta tulee tehdä hyvissä ajoin kunnan ympäristöviranomaiselle. Lannan varastointitilojen ja lantakourujen tulee olla vesitiiviitä. Lannan välivarastointi Lannan välivarastoinnin tilavaatimus siitosminkkinaarasta kohti on 0,25 m³ ja siitoskettunaarasta kohti 0,50 m³. Käytännössä lantamäärä on osoittautunut % aiempia arvioita pienemmäksi. Kuivalantalan ohjeellinen varastointitilavuus eli lantalan koko saadaan kertomalla lantalan pohjapinta-ala seinämäkorkeudella (vähintään 0,5 m) lisättynä yhdellä metrillä. Kattamaton lantala tulee rakentaa 0,5 m korkeilla kiinteillä seinämillä ja ajoluiskan korkeusero pohjaan nähden tulee olla vähintään 0,5 m. Käytännössä seinämien korkeus on 1,0-1,5 m. Avolantalaan suoraan satava vesi ja lumi on myös otettava huomioon. Osa sade- ja sulamisvesistä haihtuu lantalasta ja osa imeytyy kuivikkeisiin. Vuoden aikana kertyväksi nestemääräksi arvioidaan vähintään 0,1 kuutiota/neliömetri, joka tulee ottaa huomioon säiliön mitoituksessa. Neste johdetaan umpikaivoon joko virtsasäiliöön tai erilliseen lantavesisäiliöön, jonka mitoitus on; 0,1 m x lantalan pinta-ala. Virtsasäiliön kattamisella estetään lumen ja sadevesien pääsy säiliöön. Tällöin säiliön tilavuuden mitoituksessa ei tarvitse huomioida säiliöön satavia sadevesiä. T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A 5-13
14 Lantalan pohja täytyy olla vesitiivis, joko vesitiivistä asfalttia tai -betonia. Ulkopuolella täytyy olla kuiva ja kovapohjainen ajoluiska / kuormauslaatta. Sadeveden pintavalunta lantalaan tulee estää. Lantala voidaan perustelluista syistä suunnitella esitettyä suuremmaksi. Kattamaton kuivalantala suositellaan suunniteltavaksi siten, että se voidaan myöhemmin kattaa. Katetun kuivalantalan tulee olla hyvin tuulettuva mitä silmällä pitäen sen ulkovaipan tulisi olla harva tai aukollinen. Käytännöllisistä syistä katetun lantalan tiiviin seinäosan, betonireunojen, tulee olla korkeudeltaan vähintään 1,5 m. Loppuosan seinämän korkeudesta voi toteuttaa esim. harvalla laudoituksella. Ajoluiskan korkeusero tulee katetuissa kiinteän lannan varastoissa olla vähintään 30 cm. (Kuvio 5.5.) Yhteislantalat ja kompostointi Yhteislantalassa tulee mitoitusperusteena käyttää edellä mainittua tilavaatimusta. Yhteislantalassa lanta kompostoidaan yleensä heti. Kompostointialustana voidaan käyttää vesitiivistä kompostointilaattaa, josta lanta puretaan cm paksun turve- tai muun kuivikepatjan päälle n. 1,5- kertaiseksi kerrokseksi ja sekoitetaan lisättävään kuivikemäärään välittömästi. Kompostoinnin tarvitsema kuivikemäärä tulee osittain tiloilta lannan mukana. Kompostointilaatalle mahdollisesti kertyvät nesteet imeytetään turpeeseen. Viranomaisten vaatimuksesta laatat tulee olla kallistettuja siten, että vedet virtaavat kompostiaumojen väleistä lannan vastaanottopuolelle ja siitä umpikaivoon. Viimeisimpänä vaatimuksena kompostointialueiden osalta on, että niissä tulee olla selkeästi eroteltuna lannan vastaanotto-, kompostointi- ja jälkikypsytysalue. Kompostiaumat ovat 1-1,5 m korkeita ja 2-3 m leveitä. Aumat käännetään syksyn aikana 3-4 kertaa, jonka jälkeen lokakuulla kompostiaumat kasataan yhdeksi jälkikypsytysaumaksi. Jälkikypystysauma joka on 4-5 m korkea ja 6-8 m leveä T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A
15 5.4. Nahkontatila Nahkontatilat sijaitsevat pääosin turkistilan yhteydessä tuotantoalueella. Nahkontatilan tilantarve määräytyy tuotantosta. Nahkomon toiminta jakautuu kolmeen eri osastoon; alkukäsittelytiloihin 30 %, nahkan jatkokäsittely- ja kuivaustiloihin 40 %, loppukäsittely- / jälkivarastointitiloihin 20 % sekä sosiaalitiloihin 10 % kokonaistilatarpeesta. Nahkontatilaratkaisut vaihtelevat suuresti eri turkistilojen välillä Varastotilat Rehuvarasto Rehu tuodaan rehukeskuksista eristettyihin rehusiiloihin, rehusiilojen koko vaihtelee eläinmäärien mukaan. Siiloista tuorerehu puretaan suoraan ruokintakoneisiin. Siilot on rakennettu vesitiiviille alustoille, joissa on kaivo. Tämä mahdollistaa siilojen ja ruokintakoneiden pesuvesien keräilyn. Tiiviistä kaivoista nesteet ajetaan jäteveden puhdistamoille käsiteltäväksi tai imeytetään turpeeseen ja kompostoidaan. Viime vuosina uutena vaihtoehtona on rakennettu eristettyjä kylmätiloja eläinrehun varastointiin tiloilla. Kylmäsäilytys mahdollistaa suurempien rehuerien ottamisen tilalle. Kuivike- / pesäkoppivarastot Tiloilla on kylmävarastona kuivikkeita ja pesäkoppeja varten erikseen rakennetut kylmäsäilytystilat. Nämä tilat ovat joko erillisiä tai yhteen rakennettuja. Kuiviketilat on mahdollista rakentaa myös kuivalantalan yhteyteen tai hyödyntää muutoin kuivalantalatilaa. Pesäkoppivarasto tulee olla selvästi erillään lannanvarastotiloista. Konesuoja / korjaamo Suuremmilla tiloilla konekanta vaatii erillisen konesuojan ja / tai korjaamotilan. Pienemmissä yksiköissä tällaiset tilat on rakennettu useimmiten nahkomon yhteyteen. Korjaushalli tulee olla rakennettu tiiviillä pohjalla ja öljynerotuskaivolla. Siellä tulee olla asianmukaiset säilytysastiat jäteöljylle ja muille jätejakeille. Jäteöljyastiat tulee olla merkitty vaatimusten mukaisesti. Mustat ja kirkkaat öljyt sekä poltto- ja lasinpesunesteet tulee pitää erillään. Korjaamossa tulee olla purua tai turvetta maahan päässeen öljyisen nesteen imeyttämiseksi. T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A 5-15
16 5.6 Turkistilan perustamis- ja ylläpitokustannukset Turkistilan varjotalon ohjeelliset perustamiskustannukset ovat: Perustamistyöt 17 % Runkotyöt, katto, lattia 25 % Häkit ja ruokintarakenteet 50 % Muut 8 % Perustamiskustannukset vaihtelevat huomattavasti rakentamispaikan olosuhteiden mukaan. Peruskustannus on vuonna 2007 noin 400 eur / jm, alv 0 %. Hallin rakentaminen on 35 % kalliimpaa kuin varjotalon (Sjölund 2002). Turkistilan perustamisessa aiheutuu kustannuksia myös ympäristö- ja rakennusluvista, yrityksen perustamisesta, kulunvalvontarakenteista ja -laitteista, infrastruktuurin rakentamisesta, tilalla tarvittavista koneista ja laitteista sekä varastoista ja muista tuotantotiloista. Myös ensimmäisten siitoseläinten hankintakulut tulee huomioida turkistilaa perustettaessa. Ylläpitokustannukset Turkistilan ylläpitokustannukset ovat huomattavan etupainoisia myyntituloihin nähden. Siitoseläimiä koskevan päätöksen tuottaja joutuu tekemään 1,5-2 vuotta ennen investoinnista saatavaa tulokertymää (Kylmänen 1984). Tilan kulut ilman pääomakuluja ovat noin 50 eur / tuotettu ketun nahka ja myyntitulo eur / tuotettu ketun nahka. Minkin tuotantokustannus ilman pääomakuluja on 20 eur / tuotettu minkinnahka ja myyntitulo eur / tuotettu minkinnnahka. Turkistilalla rehukustannusten osuus muuttuvista kuluista on noin 70 %, palkkamenojen osuus on noin 25 % ja muiden menojen osuus noin 5 % (Puhakka 1986). Kustannukset painottuvat heinäkuusta marraskuuhun, jolloin turkistiloilla kuluu yli 75 % koko vuoden rehun kulutuksesta. Rehukustannusten osuus turkistilan myyntituloista vaihtelee vuosittain varsin paljon. Turkisnahkojen hinta vaikuttaa rehun hintaan noin vuoden viiveellä, sillä rehukeskuksissa rehunhankintasopimusten perustana on yleensä edellisen kauden nahan myyntihinta (Puhakka 1986). Parhaimpina vuosina ainoas taan 45 % myyntituloista kuluu rehuun, mutta synkimpänä vuonna rehun osuus on yli 80 % (PSTK). Investointituet Investointituet turkistiloille ovat Suomessa laskeneet 1980-luvulta ja varsinkin EU-jäsenyyden aikana. Nykyään tuetaan MMM:n avustuksilla ympäristönsuojeluinvestointeja sekä uusien turkiseläinlajien ottamista tilan tuotantoon. Turkistuotanto on tuotantosuunnista selkeimmin omavaraisin eikä olemassa olevaan turkistilaan ole juuri kohdistunut tuotantotukea T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A
17 Seuraavia investointitukia on saatavissa turkistilojen investointeihin vuonna 2010: tilan rakentamiskustannuksiin siirryttäessä pois pohjavesialueelta, avustus 45 % uusiin eläinsuojelusäädösten mukaisiin häkkeihin, avustus 22 % varjotalojen, eristämättömien eläinhallien, rehunsäilytystilojen ja lantaloiden uudisraken tamiseen, peruskorjaukseen ja laajentamiseen sekä tarhan ympäröimiseen sellaisella aidalla, jolla voidaan estää eläinten pääsy tarhan ulkopuolelle, avustus 10 % ympärivuotista juottojärjestelmää ja kahden tai useamman tarhan yhteislantalaa koskeviin rakentamisinvestointeihin sekä olemassa olevien varjotalojen varustamiseen vesitiiviillä alustalla, avustus 20 % investoinnit työympäristön parantamiseen, avustus 15 % varjotalojen, eristämättömien eläinhallien, rehunsäilytystilojen ja lantaloiden uudisraken tamiseen, peruskorjaukseen ja laajentamiseen sekä tarhan ympäröimiseen sellaisella aidalla, jolla voidaan estää eläinten pääsy tarhan ulkopuolelle, korkotukilaina 70 % investoinnit työympäristön parantamiseen, korkotukilaina 70 % Lisätietoa investointi- ja aloitustuista saa paikallisten ELY-keskusten maaseutuosastoilta. (Kokkola, Sakari Virta, sähköposti: sakari.virta@ely-keskus.fi, puh , Soini Kattilakoski, sähköposti:soini.kattilakoski@ely-keskus.fi, puh ja Heikki Rautio, sähköposti: heikki.rautio@ely-keskus.fi, puh Vaasassa Stig-Göran Bonn, sähköposti: stig-goran.bonn@ely-keskus.fi, puh ja Maria Swanljung, sähköposti: maria. swanljung@ely-keskus.fi, puh ) Turkiseläinrehusekoittamo Turkistuotannon ollessa pientä, tilojen rehut sekoitettiin käsin. Kulutuksen lisääntyessä tarvittiin rehumyllyjä, yhä suurempia rehunvalmistuslaitteita ja niiden voimanlähteitä. Tuotannon kasvaessa rehun raaka-aineita oli alettava tuomaan ulkomailta ja sekoittamaan koneellisesti. Turkiskasvatuksen keskittyminen Vaasan lääniin mahdollisti alueellisten organisaatioiden, mm. rehukeittiöiden synnyn (Westermarck 1991). Pohjois-Suomen alueelle perustettiin rehutoimikunta vuonna Rehukeskusverkoston kehittyminen mahdollisti turkistuotannon rationalisoinnin ja laajentamisen (Weijola 1989). Tällä hetkellä Suomessa toimii 10 rehukeskusta, jotka ovat tuottajien omistamia osakeyhtiöitä. Näistä 6 sijaitsee SÖP:n alueella ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, 3 PSTK:n alueella ja 1 Savo-Karjalan alueella. Lisäksi turkiselinkeinon rehustusta palvelee useita keskusvarastoja ja pakastamoita, jotka toimivat Porissa, Maarianhaminassa, Kustavissa, Uudessakaupungissa ja Korsnäsissä. Destruktiolaitokset, jotka toimivat Honkajoella, Uudessakaarlepyyssä, Kaustisella ja Kortesjärvellä, valmistavat teurasjätteistä ja turkiseläinruhoista valkuaispitoista jauhoa sekä eläinrasvaa. Rehukeskusten omistuspohja on osakeyhtiömuotoista, mutta siihen liittyy aimo annos osuustoiminnallista aatteellisuutta ja tuottajien yhteistyöhalua. Rehukeskusten tehtävänä on ollut raaka-aineiden hankinta ja varastointi, rehun valmistus, varastointi ja jakelu turkistiloille. Turkiseläinten rehunkulutuksen huippu on syksyllä, mutta valkuaisrehun tarjontahuippu kevätsilakasta on keväällä ja teurasjätettä syntyy tasaisesti ympäri vuoden, joten rehukeskuksilla tarvitaan pakastustiloja ja kylmävarastoja. Rehukeskukset ovat myös rahoittaneet turkistilojen toimintaa myöntämällä niille laskuluottoa. T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A 5-17
18 Pieni osa tiloista, reilut 50 tilaa, valmistaa edelleen rehun itse ja turkistuotannon reuna-alueilla osa käyttää teollisesti valmistettuja kuivarehuja. Teollisesti valmistetut kuivarehut ovat rakeisia täysrehuja. Rehu syötetään joko automaatista tai imeytetään veteen ja tarjotaan tuorerehun kaltaisena puurona. Valtaosa turkistuottajista noin 98 % tiloista käyttää rehukeskusten valmistamaa tuoretta turkiseläinrehua. Rehukeskusten vuosittain valmistama rehumäärä on noin 400 milj. kg. Rehukeskusten toimintaa valvotaan Eviran hyväksymän omavalvontaohjelman (HACCP) mukaisesti. Evira suorittaa valvontakäyntejä kaksi kertaa vuodessa ja EU tarkastajat tarkastuskäynneillään. Valvonta liittyy asetukseen no 1774/2002, jonka perusteella tarkastetaan asetuksen mukainen toiminta mukaanlukien eläinperäisten aineiden jäljiteltävyys Jäädyttämö Rehunkulutuksen huippu ajoittuu heinä-marraskuulle, jolloin valmistetaan 75 % turkiseläinrehuista. Rehuraaka-aineita tulee tasaisesti ympäri vuoden ja rehukalaa pääosin keväällä ja syksyllä. Turkiseläinten rehustuksen turvaamiseksi tarvitaan pakastuskapasiteettia ja jäähdyttämöitä, joissa rehuraaka-aineet saadaan säilymään. Osa pakastus- ja varastointikapasiteetista on rakennettu rehusekoittamoiden yhteyteen. Pakkasvarastot ovat täysiä yleensä kesäkuun lopulla ja tyhjiä kulutuksen lopulla marraskuussa. Virusten ja bakteerien sekä eräiden parasiittien (loiset) tuhoamiseksi varastot puhdistetaan ja desinfioidaan ennen uudelleen täyttöä. Muutoin nämä voisivat säilyä tartuntakykyisinä jäädyttämötiloissa vuosikausia ja rehun mukana taudinaiheuttajat saattaisivat helposti levitä tilan / tilojen eläimiin aiheuttaen tautiepidemian. Taudinaiheuttajien saastuttamat jäädyttämöt voisivat toimia tehokkaasti tartuntalähteenä ja erilaisten tartuntatautien ylläpitäjänä. Jäädyttämöiden ja rehunvalmistustilojen puhdistus- ja desinfiointitoimenpiteet tulee siksi kuulua vuosittain rutiinitoimenpiteisiin. Erityisesti nämä toimenpiteet ovat välttämättömiä silloin, kun rehu- ja nahkomiskeskuksen jäsentiloilla on esiintynyt tarttuvia tauteja. Perusteellisen desinfioinnin tekeminen on esitetty yksityiskohtaisesti ministeriön ohjeissa. Desinfiointiaine voidaan ruiskuttaa seiniin tai levittää kaasuttamalla. Desinfiointi voidaan tehdä myös kuumalla vesihöyryllä, joka tulee riittävällä paineella (Turkiseläinten tarttuvien tautien leviämisen estäminen, MMMn yleisohjeet D 134) T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A
19 5.9. Nahkontakeskus Minkki- ja kettunahkontakeskukset Nahkonta on ollut turkistuotannon pullonkaula. Yhteisnahkomon rakentaminen tuo lisää tehokkuutta tuotantoprosessiin, samoin kuin aikanaan turkiseläinten rehua valmistavat rehukeskukset. Turkistuottajat Oyj käynnisti turkistiloja palvelevan minkkien nahkontakeskuksen toiminnan Kaustisella syksyllä Turkistuottajat Oyj:n omistama tytäryhtiö Furfix Oy vastaa sen toiminnasta. Minkinruhot kuljetetaan tiloilta keskitetysti Kaustiselle, jossa ne jatkokäsitellään. Nahkontakeskuksen kapasiteetti on tällä hetkellä noin minkinnahkaa vuodessa. Suuri osa suomalaisista turkistiloista sijaitsee noin 100 kilometrin säteellä Kaustiselta. Ketunnahkontaan keskittyneitä nahkontakeskuksia on perustettu viime vuosina useita eri puolelle Pohjanmaata. Niiden vuosittainen kapasiteetti vaihtelee muutamasta tuhannesta yli :n yksiköihin. Pakastuksen avulla nahkontakautta jatketaan helmi-maaliskuulle saakka. Jos nahkontakeskukseen toimitetaan tarttuvaa tautia sairastaneita eläimiä, ruhot tai käsittelemättömät nahat on toimitettava nahkomiskeskukseen erillisenä lähetyksenä ja erikseen sovittuna aikana. Pakkauksiin on selvästi merkittävä varoitus tartunnasta. Sen jälkeen, kun nahkontakeskus on käsitellyt infektoitunutta tavaraa, on nahkomiskeskuksen tilat desinfioitava (Turkiseläinten tarttuvien tautien leviämisen estäminen, MMMn yleisohjeet D 134) Polttolaitos Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus no 1774/2002 mahdollistaa itsekuolleiden turkiseläinruhojen suoran polttamisen. Ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriön viranomaiset eivät luokittele nahoitettua turkiseläinruhoa jätelain mukaiseksi jätteeksi, johon tulisi soveltaa jätteenpolttodirektiiviin 2000/76/EY perustuvaa jätteenpoltto asetusta no 362/2003. Asetus olisi edellyttänyt jätteen poltolta tiukempia vaatimuksia ja polttolaitoksen luvittamista turkiseläinruhojen poltolle. Turkiseläinruhot luokitellaan ehjiksi ruhoiksi ja niiden polttaminen voidaan toteuttaa EU asetuksen 1774/2002 mukaisesti yli 850 asteen lämpötilassa 2 sekunnin polttoajan. Polttolaitoksilla Suomessa ei ole suoranaisia valmiuksia ottaa vastaan käsittelemättömiä ruhoja tai ruhomassaa. Ruhomassa voitaisiin teknisesti polttaa leijupetipolttolaitoksissa. Polton aloittaminen vaatii laitoksilta noin 0,5-0,8 milj.euron investoinnit vastaanottosiiloihin ja syöttöjärjestelmiin. Laitosten tulisi investoida höyrylämmitteiset eristetyt vastaanottosiilot sekä syöttöjärjestelmät suoraan kattilaan. Isommat jätteenpolttolaitokset eivät ole olleet kiinnostuneita näin pienestä erästä. Tekniikan kehittyessä kiinteiden polttoaineiden leijupetikattiloissa tultaneen muutamien vuosien kuluttua polttamaan myös turkiseläinruhoja. Sulan ruhon lämpöarvo on noin 25 MJ/kg, kun se turpeella on 20 MJ/kg. Arvio perustuu ruhon koostumukseen; rasvaa n. 40 %, vettä n. 40 % ja muuta kuiva-ainetta n. 20 % sekä rasvan lämpöarvoon 40 MJ/kg. T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A 5-19
20 5-20 T U R K I S T I L A N Y M P Ä R I S T Ö K Ä S I K I R J A
Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Hillereitä Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Minkkejä Supikoiria Sinikettuja Hopeakettuja Muita Yhteensä turkiseläimiä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS TURKISELÄIMET Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA)
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (VNa 1250/2014) eli ns. nitraattiasetus (NiA) Hevosyrittäjäpäivät, Nokia 13.11.2015 Maarit Hollmén/MTK
LisätiedotKartoituskäynnit. Location ID: Pesän rakennus. Päivämäärä: Vuodenaika. Eläimet. Rakenteet. Häkkien määrä. Kuivikkeet
Location ID: Pesän rakennus Päivämäärä: Onko lämpötila varjotalossa/pesässä sopiva? Vuodenaika Eläimet Kevät Syksy Rakenteet Suomensupi Minkki Sinikettu Hopeakettu Varjotaloja (kpl): Halleja (kpl): Aita
LisätiedotNitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki
Nitraattiasetuksen ja ympäristöluvituksen muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (1250/2014)
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - ankat - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys tuotantoeläinten suojelua koskevan direktiivin
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011. 1084/2011 Valtioneuvoston asetus. turkiseläinten suojelusta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 25 päivänä lokakuuta 2011 1084/2011 Valtioneuvoston asetus turkiseläinten suojelusta Annettu Helsingissä 20 päivänä lokakuuta 2011 Valtioneuvoston päätöksen
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 16.3.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS ANKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotMiten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg
Miten aumaan hevosenlannan oikeaoppisesti? Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / ylitarkastaja Johan Sundberg 13.12.2018 Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien
LisätiedotHevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus
Hevosenlannan säilytys, luovutus ja vastaanotto sekä talleja koskeva luvitus HELMET Pirtti Biobisnestä Pirkanmaalle hevosenlannasta 3.10.2017 Sari Sassi, ympäristötarkastaja, Lempäälän kunta Hevostalleja
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS. VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kunnantie 1 75700 VALTIMO
VALTIMON KUNNAN YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Kunnantie 1 75700 VALTIMO YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa. Ltk 02.04.2003 21 Annettu julkipanon jälkeen. 10.04.2003 ASIA Ympäristönsuojelulain
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset koottuna Taina Mikkosen 25.2.2016(Evira) esityksestä 18.3.2016 EM Eviran ohjaukseen kuuluvat täydentävät ehdot Evira ohjeistaa sekä kirjoittaa
LisätiedotTallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II. 21.1.2012 Heini Iinatti
Tallin imago ja hyvinvoiva hevonen ympäristötekojen taustalla OSA II 21.1.2012 Heini Iinatti Lantahuolto Lanta varastoitava tiivispohjaisessa (betoni, K30-2, asfalttibetoni tai valuasfaltti) lantalassa,
LisätiedotMaanviljelijänä pohjavesialueella. 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK
Maanviljelijänä pohjavesialueella 6.10.2015 Maankäyttö ja pohjavesi -teemailtapäivä, GTK, Espoo Airi Kulmala, MTK Esityksen sisältö 1. Pohjavesialueen sijainti 2. Nitraattiasetus 3. Kasvinsuojeluaineet
LisätiedotMerijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. lannan varastoinnista lantapatterissa. lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle
ILMOITUS Merijärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle lannan varastoinnista lantapatterissa lannan luovuttamisesta toiselle viljelijälle lannan luovuttamisesta ympäristöluvan saaneelle hyödyntäjälle
LisätiedotPäätös Nro 15/2011/1 Dnro LSSAVI/166/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2011 ASIA
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 15/2011/1 Dnro LSSAVI/166/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 7.3.2011 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukainen turkistarhan toimintaa ja sen laajentamista koskeva
LisätiedotYmpäristölupien valvonta ja lainsäädännön muutokset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki
Ympäristölupien valvonta ja lainsäädännön muutokset Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Elina Venetjoki Turkistarhojen ja maatilojen valvonta Valvojat Etelä-Pohjanmaan maatilat Pirita Rousu ja Toni Etholén (Seinäjoki)
LisätiedotTukihaku 2016. Täydentävät ehdot
Tukihaku 2016 Täydentävät ehdot Hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset Pientareet, suojakaistat ja maaperän kunto Hukkakauran ja jättiputken torjunta Viljely hyvän maatalouskäytännön mukaisesti Kesantojen
LisätiedotPäätös Nro 18/2010/1 Dnro LSSAVI/20/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2010 ASIA
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 18/2010/1 Dnro LSSAVI/20/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 1.3.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turkistarhojen
LisätiedotNitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot. MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014
Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot MTK Pohjois-Savo Tilanne 13.2.2014 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013
LisätiedotTäydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset
Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvoinnin uudet vaatimukset Ympäristöneuvonnan neuvontapäivät Tampere 15.3.2016 Eläinten terveys ja hyvinvointi yksikkö Taina Mikkonen Täydentävät ehdot Täydentävät ehdot
LisätiedotN:o 931/ 2000. Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000
N:o 931/ 2000 Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on
LisätiedotNitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot
Nitraattiasetus (VNa 1250/2014) ja täydentävät ehdot Airi Kulmala/MTK Tilanne 13.2.2015 Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013
LisätiedotTOIMINTA JA SEN SIJAINTI
1 KAUSTISEN KUNTA PÄÄTÖS 2/2015 Ympäristölautakunta Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 20.10.2015 Dnro 4/5.57.576/2015 ASIA HAKIJA Turkistarhan toimintaa koskeva
LisätiedotTÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016. Muutoksia tulossa
TÄYDENTÄVÄT EHDOT 2016 Muutoksia tulossa Läänineläinlääkäri, Etelä-Suomen aluehallintovirasto 4.4.2016 1 Täydentävät ehdot= TE Täydentävät ehdot ovat joukko vaatimuksia, joiden noudattaminen on EU:n maksamien
LisätiedotKampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla. 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy
Kampylobakteerin vastustus lihasiipikarjatilalla 9.6.2010 Eija Kaukonen / HK Ruokatalo Oy Bakteerin ominaisuudet Campylobacter jejuni joskus C. coli Optimilämpötila 42-43 C Ei lisäänny alle 25 C:ssa Kuumennusherkkä,
LisätiedotMaatalouden investointituki ja aloitustuki 2014-2020. Yritysasiantuntija Tapio Leinonen
Yritysasiantuntija Tapio Leinonen Sähköinen tukihaku (Hyrrä) (haku jatkuva/ päätökset valintajaksoittain 4 /vuosi) nuoren viljelijän aloitustuki; 1.11-31.1, 1.2 30.4, 1.5 31.7, 1.8 31.10 Investointituki
LisätiedotUUSI NITRAATTIASETUS. Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.
UUSI NITRAATTIASETUS Valtioneuvoston asetus eräiden maaja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta. 1250 / 2015 ( 18.12.2014 ) YTA / MARKKU LAITINEN 1 Asetuksen sisältö Pykäliä 16
LisätiedotRehusekoittamot turkiseläinruhojen ja kaavintarasvan hyödyntäminen pitkäkarvaisten (ketut ja suomensupi) ruhojen osalta
4. Sivutuotteet ja jätehuolto 4.1. Sivutuotteet ja jätteet Turkiselinkeinon sivutuotteita ovat nahkontaruhot, kaavintarasva, kaavintapuru, itsestään kuolleet eläimet ja lanta. Sivutuotteiden hyödyntäminen
Lisätiedot1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen ilmoitus)
VALVONTAILMOITUS Porin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle 1) poikkeamisesta karjanlannan varastoinnille edellytetystä varastointitilavuudesta (Nitraattiasetuksen (931/2000) 4 :n 2 mom. mukainen
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotLannan käsittely ja varastointi. Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto
Lannan käsittely ja varastointi Hannu Miettinen, Kokkolan kaupunki EU-tukikoulutus, Kälviän opisto 19.4.2017 Säädökset Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen
LisätiedotValtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014
Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta 1250/2014 Kotieläintukikoulutukset 29.1.2015, 6.2.2015 ja 10.2.2015 Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen
LisätiedotNitraattiasetus. * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus. Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin
Nitraattiasetus * Lannan varastointi * Lannoitteiden käyttö * Kirjanpitovaatimus 1 Materiaali perustuu julkaisuhetken tietoihin Lannan varastointi: Lantalan ohjetilavuudet muuttuivat vuodeksi 2015, prosessoiduille
LisätiedotNitraattiasetus (1250/2014)
Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden
LisätiedotTeknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015
Teknisten palveluiden lautakunta 2.12.2015 liite nro 1 1 (7) YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS 121 Annettu julkipanon jälkeen 8.12.2015 HAKIJA Haaja-Maito Oy Niemeläntie 338 69100 Kannus KIINTEISTÖ Alavainio 217-403-3-25
LisätiedotEläinten Hyvinvointi 1.3.2016
Eläinten Hyvinvointi 1.3.2016 Muutokset 2016 Täydentävien ehtojen eläinten hyvinvointia koskevat vaatimukset kattavat kaikki maataloustoiminnassa pidettävät tuotantoeläimet Naudat Siat Lampaat ja vuohet
LisätiedotNitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen. Mikko J. Jaakkola
Nitraattiasetus (931/2000) ja sen uudistaminen Mikko J. Jaakkola mikko.j.jaakkola@ely-keskus.fi Asetuksen uudistaminen Ympäristöministeriö asetti nitraattiasetuksen uudistamistyöryhmän 28.10.2011. Työryhmän
LisätiedotTäydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset
Täydentävät ehdot: lakisääteiset hoitovaatimukset Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013 liitteessä II säädettyjen täydentävien ehtojen lakisääteinen hoitovaatimus 1 Vain osa NiA:sta
LisätiedotYmpäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle
Ympäristöteema 2010: Maatilojen biokaasun mahdollisuudet hyödyt ympäristölle ja taloudelle - Lannankäsittelytekniikat nyt ja tulevaisuudessa- Toni Taavitsainen, Envitecpolis Oy 6/30/2009 4/15/2009 12/10/2010
LisätiedotEviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa
Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - avokanala - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA AVOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys direktiivin 1999/74/ETY
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän (enintään 5kg eläin)
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS HANHI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotKymen Bioenergia Oy NATURAL100
Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti
LisätiedotLiite 2. Eläinjätteen varastointia koskevat vaatimukset... 2652
2650 N:o 1022 LIITTEET SISÄLLYSLUETTELO sivu Liite 1. Eläinjätteen keräämistä ja kuljetusta koskevat vaatimukset... 2651 1. Kuljetusvälineet... 2651 2. Kuljetusasiakirjat... 2651 3. Kuljetusmerkinnät...
LisätiedotJÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET
JÄSPI SOLAR 300(500) ECONOMY VEDENLÄMMITIN ASENNUS- JA KÄYTTÖOHJEET KAUKORA OY 2(10) SISÄLLYSLUETTELO Tärkeää... 4 Takuu... 4 Solar 300 (500) Economy... 5 Toimintakuvaus... 5 Yleiset asennusohjeet... 5
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 23.9.15 Valtioneuvoston asetus eräiden
LisätiedotMaarit Kärki MTT InnoNauta. Emolehmätuotannon rakennukset
Maarit Kärki MTT InnoNauta Emolehmätuotannon rakennukset Emorakennus mieluiten kylmäpihatto Osakuvikepihatto jossa lantakäytävä ja makuualue erikseen, makuualueen muotoilu joko vinopohja, syvä kuivikepohja
LisätiedotMukava olo. Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut
Mukava olo Lihanautakasvattamon rakenneratkaisut Tilavaatimukset Karsinaratkaisut lämmin- ja kylmäkasvattamoissa Ryhmittelyn merkitys Tautivastustus Eläinten siirrot Tilavaatimukset Ritiläpalkki Kiinteäpohjainen
Lisätiedot4.4.1996/247. Eläinsuojelulaki. Talteenotetut eläimet
LIITE 2 1 4.4.1996/247 Eläinsuojelulaki 15 Talteenotetut eläimet Kunnan on huolehdittava alueellaan irrallaan tavattujen ja talteenotettujen koirien ja kissojen sekä muiden vastaavien pienikokoisten seura-
LisätiedotKun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian
Kun minkinpennut syntyy siinä tulee aina menetyksiä. Eli jos naaras on liian lihava niin ei välttämättä hoida kaikkia pentuja tai jos naaras liian laiha. Kuntoluokka tärkeää. Nuoret naaraat myös hävittää
LisätiedotPäätös Nro 112/2010/1 Dnro LSSAVI/233/04.08/2010. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen 9.11.2010 ASIA
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 112/2010/1 Dnro LSSAVI/233/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 9.11.2010 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee turkistarhan
LisätiedotRehukustannus ja kilpailukyky. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori
Rehukustannus ja kilpailukyky Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori Määrittelyä Tuottajat vertailevat rehunmenekkiään tuotettua nahkaa kohti Rehun menekki vaihtelee välissä 140-170 kg/tuotettu siniketunnahka,
LisätiedotLisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito. ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016
Lisääntymiskauden sairaudet, niiden ennaltaehkäisy ja hoito ELÄINLÄÄKÄRI HELI NORDGREN Kortesjärvi 9.5.2016 Minkki verinen kohtutulehdus Minkeillä kohtutulehdukset ovat harvinaisia. Parituksessa infektioriski
LisätiedotValtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta
Valtioneuvoston asetus 1250/14 eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta Uudenmaan ELY-keskus / Y-vastuualue / Johan Sundberg 2.12.2016 Valtioneuvosto hyväksyi uuden
LisätiedotValtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta
Annettu Helsingissä 9 päivänä marraskuuta 2000 Valtioneuvoston asetus nro 931/2000 maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on
LisätiedotYMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE
YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS ELÄINSUOJALLE (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille 1. TOIMINTA JOLLE LUPAA HAETAAN Kyseessä on uusi toiminta nykyinen toiminta
LisätiedotLänsi- ja Sisä-Suomi ASIA
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 125/2010/1 Dnro LSSAVI/327/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 29.11.2010 ASIA HAKIJA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee turkistarhatoimintaa
LisätiedotKuivamädätys - kokeet ja kannattavuus
Kuivamädätys - kokeet ja kannattavuus FM Johanna Kalmari-Harju Kokeet 190 pv ja 90 pv panoskokeet tiloilla käytettävissä olevista massoista. Massat Massojen suhteet N1 Munintakananlanta + heinä 3:1 N2
LisätiedotHevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen. RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry
Hevostallien uudet määräykset sekä ideoita tallien ja pihattojen peruskorjaamiseen ja rakentamiseen RKM Juhani Halonen Suomen Hevostietokeskus ry Mitä huomioitava tallin suunnittelussa? tallityypin valinta
LisätiedotELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET
ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa
LisätiedotHyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi
Hyönteistuotannon tilanne ja tulevaisuus Suomessa Minustako hyönteisten tuottaja? Toholampi 16.3.2018 s. Kurikka Helsingin yliopisto, MMM Hyönteistalous osana suomalaista alkutuotantoa 2015 Finsect Foto:
LisätiedotEnvor Group Hämeenlinna
Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,
LisätiedotHonkaniemi, vahvistettu 25. Kuivakäymälä 30 m rannasta, thl 69 3 mom 3.1994 -lomarak. 20 m rannasta -sauna max 20 m2 10 m rannasta
HEINÄVESI: Jätevesiä ja käymälän sijoittamista koskevat määräykset rantakaavoissa (TARKASTA AJANTASAISUUS RAKENNUSVALVONNASTA) EK / TP 2011 Kaava ja rakennusten etäisyydet Ruoppausta, rannan käsittelyä
LisätiedotLapin Jätehuolto kuntayhtymä
Lapin Jätehuolto kuntayhtymä Tiedote 1/2008 Muonion kunnan alue Jätehuollon käytännön järjestelyt ja viranomaistoiminta ovat siirtyneet Muonion kunnalta Lapin Jätehuolto kuntayhtymälle (Lapeco) 1.4.2007
LisätiedotIlvestarhan rakennustyöt
HKR-RAKENNUTTAJA Ilvestarhan rakennustyöt, Mustikkamaanpolku 12 Perusparannus Hankenumero R-04238 Sijainti Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero Ilvestarhan rakennustyö R-04238 Osoite Rakennustunnus (RATU)
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Isku päähän Niskanmurto Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS MUNINTAKANA, ULKOKANALA Eläinsuojelulain (247/1996)
LisätiedotTurkistilan palvelusuunnitelma kunnallisesti järjestetty
Turkistilan palvelusuunnitelma kunnallisesti järjestetty Tilan nimi Tilalla vakituisesti työskentelevät henkilöt Yrittäjän nimi Täyttää palvelujen saamisen edellytykset kyllä ei Yrittäjän nimi Päivittäiset
LisätiedotTuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn?
Tuottajanäkökulma, Mistä tukea lannan käyttöön ja käsittelyyn? Heikki Ajosenpää, ProAgria Länsi-Suomi Lannan ravinteet kiertoon Vesiviisas kiertotalous seminaari Säkylä 11.3.2016 Sisältö Muutokset maaseudulla
LisätiedotKALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää)
HAKEMUS Elintarvikelain (23/2006) 13 2mom.:n mukainen toimijan elintarvikehuoneiston hyväksymishakemus KALA-ALAN LAITOS Dnro (viranomainen täyttää) 1 (5) Hakija täyttää soveltuvin osin Hyväksymishakemus
LisätiedotKettujen ravinnontarve kasvatuskaudella lyhyt oppimäärä. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori
Kettujen ravinnontarve kasvatuskaudella lyhyt oppimäärä Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori Säästöä rehussa Rehu on suurin kustannuserä nahan tuotannossa Rehun menekki vaihtelee välissä 140-170 kg/tuotettu
LisätiedotUusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos)
Uusi nitraattiasetus Valtioneuvoston asetus eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (luonnos) Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus RAKI-hankkeen päätösseminaari
LisätiedotASIA LUVAN HAKIJA. LUPAPÄÄTÖS Nro 6/2013/1 Dnro PSAVI/26/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 22.1.2013
1 LUPAPÄÄTÖS Nro 6/2013/1 Dnro PSAVI/26/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen 22.1.2013 ASIA Turkistarhan toimintaa koskeva ympäristölupa, Kalajoki LUVAN HAKIJA Typön Turkis Oy Rautiontie 979 85150 Typpö
LisätiedotYmpäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle. ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti
Ympäristönsuojelun vaatimukset ja suositukset tallitoiminnalle ProAgria Oulu, projektipäällikkö Heini Iinatti Hevostalouden ympäristökuormitus voi paikallisesti olla merkittävä Luvat ja ilmoitukset Hevostallin
LisätiedotEläinsuojelutarkastus - broilerit - tarkastusosa
Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS BROILERI Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys broilereiden suojelua koskevan direktiivin
LisätiedotLUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA
YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 98/2012/1 Dnro LSSAVI/418/04.08/2010 Annettu julkipanon jälkeen 3.7.2012 ASIA HAKIJA Turkistarhan ympäristölupa, lupamääräysten tarkistaminen, Kauhava. AKK
LisätiedotRavinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen
Ravinteita viljelyyn ja viherrakentamiseen Hevosenlannan, kompostin ja mädätysjäännöksen ravinteiden hyödyntäminen ja siinä huomioitavat asiat. Helmet Pirtti, Jyväskylä 24.1.2017 Pentti Seuri Tutkija,
LisätiedotOHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET)
KOKKOLAN KAUPUNKI 1(5) OHJE OMAVALVONTASUUNNITELMAN LAATIMISEKSI (KALASTUSTUOTTEET) Tämä ohje koskee kalastajia, jotka toimittavat kalastustuotteita alle 5000 kg vuodessa suoraan kuluttajille tai paikalliseen
LisätiedotRAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat
LisätiedotESIPUHE. Kirjoittajat kiittävät käsikirjan syntyyn rakentavasti myötävaikuttaneita henkilöitä. Kannuksessa 15.11.2004
ESIPUHE Suomessa turkiseläimiä on kasvatettu tarhaoloissa noin 100 vuoden ajan. Turkistuotanto on kehittynyt olemassaolonsa aikana ympäristöystävällisempään suuntaan. Maapohjahäkeistä on siirrytty varjotalokasvatukseen,
LisätiedotLaadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa
Laadullisesti hyvän säilörehun tuottaminen porotaloudessa Tutkija Antti Hannukkala MTT Rovaniemi Eteläranta 55 96300 Rovaniemi puh. 029 531 7179 Email: antti.hannukkala@mtt.fi Ruokinta on tullut porotalouteen
LisätiedotTALLITARKASTUS Sivu 1 / 5
TALLITARKASTUS Sivu 1 / 5 Tarkastuspäivämäärä Tarkastuksen tekijän nimi Tarkastuksen tekijän asema Virkaeläinlääkäri Hevosjalostusliiton tj. Yksityinen eläinlääkäri Valmentaja (omavalvonta) Valmentaja
LisätiedotMottomme pidä pönttösi tyhjänä!
Mottomme pidä pönttösi tyhjänä! Nykyaikainen jätehuolto: Uudelleen käyttö! Uusiokäyttö! Energiatuotanto! Loppusijoitus Sama laki kaikilla: erilaisia ratkaisuja esim. lajittelussa 25 Päivämäärä Päijät-Hämeen
LisätiedotYmpäristölupa. lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset
Ympäristölupa lupa perustuu ympäristönsuojelulakiin ja - asetukseen lupaviranomaiset suuret yksiköt: AVI:lta luvat, ELY valvoo pienet yksiköt: kunta antaa luvan ja valvoo Ympäristönsuojelulaki uudistuu
LisätiedotMiten rehunkulutuksessa voidaan säästää kettutilalla heikentämättä nahkalaatua. Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori
Miten rehunkulutuksessa voidaan säästää kettutilalla heikentämättä nahkalaatua Tapio Hernesniemi Turkistuotannon lehtori Määrittelyä Tuottajat vertailevat rehunmenekkiään tuotettua nahkaa kohti Rehun menekki
LisätiedotLausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta
Ympäristöjaosto 103 19.11.2015 Lausunto Perämeren Jätelautakunnan jätehuoltomääräysten luonnoksesta 409/14.06/2015 Ympäristöjaosto 19.11.2015 103 Valmistelu: ympäristöpäällikkö Risto Pöykiö Liitetiedostolla
LisätiedotJaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely
Jaloittelutarharatkaisut, hoito ja valumavesien käsittely MTT Kotieläintuotannontutkimus Lantala- ja jaloittelutarhainvestoinnit, Juva18.4.2013 RAE ravinnehävikit euroiksi -hanke Esityksen sisältö Tarhojen
LisätiedotOHJE JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA. Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista?
JÄTEVESIEN KÄSITTELY VIEMÄRIVERKOSTON ULKOPUOLELLA Miksi jätevesien käsittely vaatii tehostamista? Haja-asutusalueiden jätevesien vaikutus kohdistuu pääosin lähiympäristöön. Maahan johdetut jätevedet voivat
LisätiedotTarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro
Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS SIKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama
LisätiedotMaatalouden Investointituki. Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015
Maatalouden Investointituki Viljankuivaukseen uutta puhtia, Askola 15.12.2015 Sivu 1 23.02.2016 Maatalouden rakennetukijärjestelmä Kansallinen säädösperusta; - Laki maatalouden rakennetuista (1476/2007,
LisätiedotUusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen
Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot
LisätiedotPESUKONEEN JA LINGON ASENNUS
PESUKONEEN JA LINGON ASENNUS Vaatehoitotila kuuluu tärkeänä osana kiinteistöön. Laitteet ja varusteet on määriteltävä ja sijoitettava tilaan siten, että niiden käyttö on mahdollisimman helppoa ja esteetöntä.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 25. Ympäristölautakunta Sivu 1 / 1
Ympäristölautakunta 19.03.2015 Sivu 1 / 1 142/11.01.03/2014 25 Nitraattiasetuksen valvonta vuonna 2014 Valmistelijat / lisätiedot: Armi Tukia, puh. 043 826 5218 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus
LisätiedotPäätös Nro 157/2012/1 Dnro LSSAVI/133/04.08/2011. Länsi- ja Sisä-Suomi. Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2012 ASIA
Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 157/2012/1 Dnro LSSAVI/133/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen 25.10.2012 ASIA Ympäristönsuojelulain 35 :n mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee turkistarhatoimintaa
LisätiedotKäymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista!
Käymäläjätteen käsittely ja kompostointi kasvuvoimaa kompostista! Materiaali: Aino-Maija Kyykoski, ympäristöinsinööri Tampere 7.5.2013 Vuosituotos Vuosituotos virtsaa jopa 500 l/vuosi tai 1,3 litraa/ päivä
LisätiedotPUHTAAN VEDEN HYVÄKSI Ohjeita ja neuvoja mökkien jätevesien käsittelyyn Kesämökk esämökkik ikin in kuormittaa vesistöä Suomen järvien rannoille rakennetaan jatkuvasti uusia kesämökkejä. Varustelutaso on
LisätiedotLupahakemus on jätetty Kannuksen kaupungin ympäristölupaviranomaiselle 5.6.2013.
Teknisten palveluiden lautakunta 30.10.2013 liite nro 10 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ynnpäristönsuojelulain 55 :n mukaisessa asiassa Annettu julkipanon jälkeen 4.11.2013 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 55 :n
LisätiedotSelvitys jätevesien johtamisesta
Selvitys jätevesien johtaisesta 1. Kiinteistönhaltija Nii jakeluosoite, postinuero ja -toiipaikka Selvitys on säilytettävä kiinteistöllä ja tarvittaessa esitettävä valvontaviranoaiselle OSYT 2015 puhelinnuero
Lisätiedot