VUOSIRAPORTTI Nouseva Rannikkoseutu ry

Transkriptio

1 VUOSIRAPORTTI 2013

2 2 Yhteenveto NOUSEVARANNIKKOSEUTU RY:N TOIMINNAN TULOKSET VUONNA 2013 (käytettävissä olevat resurssit 5 htv) Järjestetty aktivointi-, opinto- ja koulutustilaisuuksia 38 kpl, osallistujia 569 henkilöä Järjestetty yhteistyössä erilaisia tilaisuuksia 40 kpl, joissa osallistujia n henkilöä Käynnistetty uusia hankkeita 65 kpl, joista nuorten hankkeita 9 kpl Hankkeiden myötä alueelle on syntynyt: uusia yrityksiä 6 kpl, joista naisten perustamia yrityksiä 3 kpl uusia työpaikkoja 15 kpl Valmisteltu maksuhakemuksia Maaseuturahaston osalta 68 kpl ja muutoshakemuksia 11 kpl. KyläLeaderin maksuhakemuksia 44 kpl Jatkettu paikallisen kehittämisohjelman valmistelua YHTEISÖhautomo-hankkeen toteuttaminen yhdessä muiden Pohjois-Pohjanmaan toimintaryhmien kanssa

3 3 Sisällysluettelo Yhteenveto Taustaa 1. HANKETOIMINNAN KESKEINEN SISÄLTÖ... s Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja Maksatushakemusten valmistelu 1.3. Toimenpide Hanke-esimerkkejä Kurunnevan Riistamaa Lintu ja valokuvausoppaiden workshopit sekä opasstandardi 1.4. EKTR, Elinkeinokalatalous: linja Hanke-esimerkkejä Kalastus ja luontomatkailu -hanke 1.5. KyläLeader (kansallinen rahoitus) Hanke-esimerkkejä Uusien toimijoiden tukemiseen liittyvät hankkeet Nuorten toiminnan tukemiseen liittyvät hankkeet 2. NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY s Hallitus ja kalatalousryhmä 2.2. Toimisto ja taloushallinto 2.3. Jäsenistö 2.4. Toiminnan rahoitus 2.5. Yhdistyksen omat strategiset hankkeet YHTEISÖhautomo -hanke Perämerenrannikon kalatalouden aktivointihanke Yrttien käyttö eläinten hyvinvoinnissa (yritysryhmähanke) InnoLeader -hanke 2.6. Viestintä- ja koulutustoimenpiteet Järjestetyt aktivointi ja koulutustilaisuudet Osallistuminen koulutuksien ja tilaisuuksien toteutukseen Toimihenkilöiden osallistuminen koulutuksiin ja tilaisuuksiin 2.7. Toiminnan arviointi 3. NÄKYMIÄ VUODEN 2014 TOIMINTAAN... s. 19 Liite 1. Hallituksen myöntämät yritys ja hanketuet 2013

4 4 Taustaa on maaseudun kehittämisyhdistys, joka toteuttaa Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa ja Suomen elinkeinokalatalouden ohjelmaa LEADER-periaattein. LEADERin kantavia ajatuksia ovat, alhaalta ylöspäin - periaate, uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilu, resurssien kokoaminen verkostoitumalla, kestävä kehitys, kansainvälistyminen ja alueiden välinen yhteistyö. toteuttaa ohjelmia myöntämällä hanketukea ja yritystukea. Lisäksi toimintaryhmä kouluttaa, tiedottaa, aktivoi ja auttaa avustuksen hakijoita hankkeiden suunnittelu-, toteutus- ja lopetusvaiheessa. Yhdistyksen käytännön toiminnasta vastaa hallitus ja Norsun toimiston henkilökunta. Yhdistyksen toiminta on kaikille avointa, joten kuka tahansa oman alueensa kehittämisestä kiinnostunut voi osallistua siihen. 1. HANKETOIMINNAN KESKEINEN SISÄLTÖ Rahoitettavien hankkeiden valintaa ohjasi Leader-periaatteet, :n Maaseudun moni-ilmeinen tulevaisuusohjelma ja Perämeren rannikon kalatalousohjelma sekä KyläLeader-ohjeistus. Strateginen ohjelmatyö merkitsi käytännössä sitä, että osa alueelta esitetyistä hankkeista jäi ilman rahoitusta. Rahoitettavien hankkeiden oli oltava järkeviä, toteuttamiskelpoisia ja kestäviä. Lisäarvon tuottaminen sekä niiden vastuutahoille että koko alueelle oli kehittämistyön ydintavoite. Vuonna 2013 :n hallitus käsitteli yhteensä 85 hankehakemusta, joista Maaseuturahastosta rahoitusta hakevia hankkeita oli yhteensä 44 kpl, elinkeinokalataloudesta 15 kpl ja KyläLeaderista 26 kpl. Hallitus teki myönteisen rahoitusesityksen noin 76 %:iin esitetyistä hankehakemuksista. (taulukko 1) 1.1. Maaseudun kehittäminen: toimenpiteet 412, 413 ja 421 Nousevan Rannikkoseudun Maaseudun kehittämisohjelman tavoitteena on saada aikaan hankkeita, jotka edistävät alueen ihmisten taloudellista, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Vertaamalla Nousevan Rannikkoseudun kehittämisohjelman tavoitteita Manner-Suomen maaseutuohjelman toimintalinjoihin voidaan todeta linja kolmosen elinkeinotoiminnan monipuolistamisen ja elämän laadun nousevan selkeästi ohjelman painopisteeksi. Tämä painopiste näkyy selkeästi toteutettavissa ja osarahoitettavissa toimenpiteissä ja hankkeissa. Vuonna 2013 :ssä linjasta 3 rahoitettiin 30 kpl maaseutualueiden elämänlaadun ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistamiseen liittyviä hankkeita ja linjasta 4 rahoitettiin 2 kpl alueiden välisiä hankkeita. Linjasta 2 ei rahoitettu yhtäkään erityisympäristötukea. (taulukko 2) 1.2. Maksatushakemusten valmistelu Vuonna 2013 valmisteli Maaseuturahastosta rahoitusta saaneiden hankkeiden maksuhakemusia yhteensä 68 kpl ja muutoshakemuksia 11 kpl. Kylä- Leaderin osalta maksatuksia käsiteltiin yhteensä 44 kpl. :n hallinnoimien hankkeiden osalta tehtiin 6 kpl maksuhakemuksia ja 5 kpl muutoshakemuksia. Elinkeinokalatalouden maksuhakemukset käsiteltiin Kainuun ELY-keskuksessa. (taulukko 3)

5 5 Taulukko 1: :n hallituksen käsittelemät hankkeet vuonna Hankkeet Hakemuksia yhteensä (kpl) Myönteinen päätös (kpl) Kielteinen päätös tai pöydälle (kpl) Siirretty muille rahoittajille (kpl) Yritystuet (Leader) Hanketuet (Leader) Erityisympäristötuki Elinkeinokalatalous (EKTR) KyläLeader (kansallinen rahoitus) Yhteensä Hakija perunut hakemuksen (kpl) Taulukko 2: :n rahoittamat hankkeet (linjat 3 ja 4) vuonna Linja 3, Toimenpide 413 Hankkeet (kpl) Taloudellisen toiminnan laajentaminen maatalouden ulkopuolelle Mikroyritysten perustaminen ja kehittäminen Matkailuelinkeinojen edistäminen Elinkeinoelämän ja maaseutuväestön peruspalvelut Kylien kunnostus ja kehittäminen Maaseutuperinnön säilyttäminen ja edistäminen Koulutus ja tiedotus Linja 4, Toimenpide 421 Alueiden välinen yhteistyö YHTEENSÄ 32 Taulukko 3: :n valmistelemat maksatushakemukset vuonna Hankkeet Maksatushakemuksia yhteensä (kpl) Yritystuet (Leader) 50 7 Hanketuet (Leader) 18 4 KyläLeader (kansallinen rahoitus) 44 - Omat hankkeet 6 5 Yhteensä Muutoshakemuksia Yhteensä (kpl)

6 Toimenpide 431 Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt :lle toimintarahaa hallinnon pyörittämiseen ja aktivointiin euroa vuosille Vuosittainen toimintaraha on suhteutettu ryhmän vuosittaiseen kokonaiskehykseen. Vuositasolla Nousevan Rannikkoseudun hallintoon on käytettävissä noin euroa. Summa ei kata toiminnan kuluja, joten toiminnanjohtaja on myynyt työaikaansa myös muihin Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallinnoimiin strategisiin hankkeisiin Hanke-esimerkkejä Kurunnevan Riistamaa Hanketta hallinnoi Rantsilan Riistamiehet ry. Yhdistyksellä on noin 400 jäsentä ja pääasiallinen metsästysmuoto on hirvenpyynti. Hankkeen tarkoituksena on monipuolistaa Rantsilan Kurunnevan metsästysmahdollisuuksia pienriistapuolelle ja aktivoida sitä kautta uusia henkilöitä mukaan toimintaan. Hankkeen aikana kunnostetaan fasaanien elinympäristöä, tehdään ruokintapaikkoja ja riistapeltoja. Maastoon rakennetaan laavuja ja taukopaikkoja. Lisäksi alueelle istutetaan fasaaneja. Fasaanien kasvattamista ja istuttamista varten yhdistys rakentaa Rantsilan kirkonkylälle fasaanitarhan. Istutetuista fasaaneista toivotaan alueelle syntyvän myös luonnonlintujen kanta Lintu ja valokuvaoppaiden workshopit sekä opasstandardi Luontomatkailun kehittämisen pullonkaulana on alan yleisen toimintaohjeiston puuttuminen. Tämä koskee erityisesti alan ydinosaamisen, lintuopastoiminnan normistoa. Oulun seudulla on liian vähän lintuihin perehtyneitä henkilöitä, jotka tuntisivat myös asiakaspalvelun, opastoiminnan, valokuvauksen ja kansainvälisten asiakkaiden kanssa toimimisen. Hankkeen tavoitteena on pilotoida workshop-kokonaisuutta, jossa käydään läpi alan oppaiden yleiset valmiudet. Worksoppien pohjalta luodaan standardi, jonka alalla toimivan oppaan tulisi täyttää. Stantardin pohjalta voidaan oppaita jatkossa myös sertifioida. Hankkeen lopullisena tavoitteena on lisätä Liminkaan asiantuntevia lintuoppaita, minkä avulla alueen matkailua voidaan kasvattaa. Workshop-kokonaisuuteen osallistuneita henkilöitä kannustetaan perustamaan opastoimintaan liittyvä yritys; tavoitteena on, että hankkeen tuloksena syntyy 5 uutta alan yritystä. Hanketta hallinnoi Limingan kunta, hanke liittyy Limingan luontokeskuksen kehittämiskokonaisuuteen EKTR, Elinkeinokalatalous: linja 4 Perämeren rannikon kalatalousohjelmassa toteutettaville toimenpiteille on asetettu kolme tavoitetta, joiden toteuttamiseen ohjelmasta rahoitettavien hankkeiden tulee tähdätä 1) kalastuksen kannattavuuden parantamiseen, 2) kalastusmatkailun kehittämiseen ja 3) sivutoimisen kalastuksen kehittämiseen.

7 Hanke-esimerkkejä Kalastus ja luontomatkailu -hanke Perämeren rannikolla on nykyisellään varsin vähän kalastusmatkailua harjoittavia yrityksiä vaikka potentiaalia löytyy; puhtaat vedet, saaristoa, hyvä ja kattava satamaverkosto sekä omaleimainen kalastusperinne. Perämeren rannikon aktivointihankkeen puitteissa selvitettiin sitä, miten Perämeren alueen kalastusmatkailua tulisi kehittää. Selvityksen mukaan niin kunnat kuin yrittäjätkin kokevat, että alueelle tulisi saada mm. monipuolisia kalastusmatkailutuotteita, yhteismarkkinointia ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Kalastus- ja luontomatkailuhanke käynnistyi tammikuussa 2014 ja sen kohderyhmänä ovat ammattikalastajat sekä paikalliset luonto- ja matkailutoimijat Kokkola-Tornio akselilla. Hankkeen tavoitteet tukevat kalastajien ja muiden mukana olevien toimijoiden näkemyksiä kalastusmatkailun kehittämisestä Perämeren rannikolla. Hankkeessa on mukana viisi ammattikalastajaa, kaksi kalastusmatkailuyritystä ja Liminganlahden luontokeskus sekä Vihiluodon Kalakauppa & Keittiö. Yhteistyökumppaneita kartoitetaan ja sitoutetaan lisää mukaan hankkeen aikana KyläLeader (kansallinen rahoitus) EU hankkeiden hallinnointi on kuluvalla ohjelmakaudella ollut ruohonjuuritason toimijoiden näkökulmasta kohtuuttoman vaikeaa ja byrokraattista. Lakiin kirjatut hanketuen myöntämisen rajoitukset rajaavat käytännössä tuen piiristä pois pienet hankkeet. Nouseva Rannikkoseutu ry:n toteuttamien Kylä-kunta yhteistyön kehittäminen ja Kylissä on voimaa sekä Yhteisöhautomo -hankkeiden kokemusten pohjalta voidaan kuitenkin todeta, että pienten hankkeiden toteuttamiseen on kentällä tarvetta. Tähän tarpeeseen Nouseva Rannikkoseutu ry on halunnut vastata kehittämällä alueelleen kansallisella rahoituksella toteutettavan KyläLeader-rahoitusvälineen. KyläLeader -hankkeita on voinut hakea :stä syksystä 2010 lähtien. Hankehaku on ollut kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Hankkeisiin on voinut saada tukea KyläLeaderin tavoitteena on käynnistää kylille uutta toimintaa ja saada kyläläiset, erityisesti nuoret mukaan kehittämistyöhön ja hankkeisiin. Rahoitus on tarkoitettu ensisijaisesti hakijoille, joilla ei ole aikaisempaa hankekokemusta. Hankkeiden teema on ollut vapaa. Se on voinut liittyä esim. kylätapahtumien tai opinto- ja tutustumisretkien järjestämiseen. Se on voinut olla vaikkapa kylä- tai nuorisolehden työstämistä, pieni yhteinen hankinta tai kunnostusprojekti. Nykyiset KyläLeader -varat käytettiin loppuun keväällä Pienten hankkeiden rahoitusta jatketaan keväällä 2014 PikkuLeader -nimellä, kun kansallinen rahoitus varmistuu.

8 Hanke-esimerkkejä Uusien toimijoiden tukemiseen liittyvät hankkeet Kunta ja hankkeen nimi Liminka, Partiokämpän tiskikatoksen rakentaminen Rantsila, Muurikkapannu ja tarvikkeet Siikajoki, Kyläkanootin hankkiminen Hankkeen toteuttaja Avustus Lyhyt hankekuvaus Limingan Partiotyöntuki ry Rantsilan Maa ja kotitalousseura ry Ruukin Kyläyhdistys ry 500 euroa Ulkotiskauskatoksen rakentaminen partiokämpälle. 285 euroa Omien välineiden hankkiminen kylätapahtumien muonitusta varten. 500 euroa 2-3 -paikkaisen kanootin ja varusteiden hankinta kaikkien kyläläisten ja matkailijoiden käyttöön. Tyrnävä, Koko kylä liikkuu Raahe, Elojuhlat Murron Kylätoimikunta Saloisten kylän Asukasyhdistys ry 500 euroa Matalan kynnyksen koko kylän liikuntatapahtumien järjestämistä varten urheiluvälineiden ja varaston hankinta. 500 euroa Syksyisen elojuhlaperinteen elvyttäminen Nuorten toiminnan tukemiseen liittyvät hankkeet Kunta ja hankkeen nimi Vihanti, (Elin)voimaa Alpuaan Vihanti, Bad Reputation Hankkeen toteuttaja Avustus Lyhyt hankekuvaus Nuorten ryhmä 400 euroa Entisen kyläkoulun tiloissa toimivan kaikkien kyläläisten käytössä olevan punttisalin kehittäminen ja laitehankinnat. Nuorten ryhmä 500 euroa Nuorten bändille laitehankintojen tekeminen. Siikajoki, Teatterikatselmukseen osallistuminen Nuorten ryhmä 500 euroa Siikajoen nuokkarin tyttöryhmä osallistui Nuori kulttuuri teatterikatselmukseen Helsingissä. Rantsila, Pikkujyväjemmarit Mankilan Kyläseura ry 500 euroa Viikoittaisen Pikkujyväjemmarikerhon aloittaminen ja retket.

9 9 2. NOUSEVA RANNIKKOSEUTU RY 2.1. Hallitus ja kalatalousryhmä on itsenäinen rekisteröity yhdistys, jonka ylin päättävä elin on vuosikokous. Sääntömääräinen vuosikokous pidettiin Raahessa. Kokouksen puheenjohtajana toimi apulaiskaupunginjohtaja Ilmo Arvela. Vuosikokous käsitteli sääntöjen määräämät asiat: hyväksyi raportin vuodelta 2012 ja käsitteli vuoden 2012 tilinpäätöksen ja taseen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Lisäksi vahvistettiin talousarvio vuodelle Tilintarkastajaksi valittiin HTM Jussi Pahkala ja toiminnantarkastajaksi Liisa Hiltunen. Varatilintarkastajaksi valittiin HTM Anne Karppinen-Salonpää ja varatoiminnantarkastajaksi Kaisu Tuomi. Toimintaryhmän hallitus kokoontui vuoden 2013 aikana neljä kertaa. Sähköisten toimintojen kehittämisen myötä myös hallituksen kokouskäytäntöjä uudistettiin. Hallituksen kokousmateriaali laitettiin yhdistyksen web-sivuilla olevaan intranettiin. Kokousten ajan jäsenillä oli käytössä yhteinen verkko tarvittavine laitteistoineen. Hallitus käsitteli hankehakemuksia, ohjasi toimintaryhmän strategista toimintaa ja työsti uutta kehittämissuunnitelmaa ohjelmakaudelle yhdessä toimihenkilöiden kanssa. Hallituksen jäsenet toimivat myös tiedottajina ja aktivaattoreina sekä alueidensa toimijoiden ja toimintaryhmän yhteyshenkilöinä. Hallituksen kokoonpano vuonna 2013 on esitetty taulukossa 4. hallinnoi myös Perämeren rannikon kalatalousohjelmaa. Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseksi :n yhteyteen on perustettu kalatalousryhmä. Kalatalousryhmässä on jäseniä mukana olevista toimintaryhmistä, kuntien edustajia, yksi varsinainen jäsen :n hallituksesta ja kalatalouden, matkailun ja muun elinkeinotoiminnan edustajia. Kalatalousryhmän tehtävänä on käsitellä kaikki Perämeren rannikon kalatalousohjelmasta rahoitusta hakevat hankehakemukset ja antaa niistä lausunnot Kainuun ELY-keskukseen. Kalatalousryhmä kokoontui vuoden 2013 aikana viisi kertaa. Taulukko 4. :n hallituksen kokoonpano vuonna Jäsenet Varajäsenet Hallituksen koko (lukumäärät) Miehet 8 7 Naiset 6 7 Nuoret (jos tiedossa) - - Kolmikanta (ohjelma-asiakirja luku 5.3.4) Paikallinen julkinen hallinto (lukumäärä) 4 4 Yhteisöt (järjestöt, yhdistykset, suuret yritykset) (lukumäärä) 5 5 Maaseudun asukkaat (lukumäärä) 5 5 Enimmäisaikasäännön noudattaminen (kyllä/ei) Voimassa olevat säännöt toimitettu (kyllä/ei) kyllä kyllä

10 Toimisto ja taloushallinto :n toimisto sijaitsee maantieteellisesti toiminta-alueen keskellä, liikenteellisesti hyvällä paikalla Ruukin kylässä Siikajoella. Yhdistyksen taloushallinto on ulkoistettu ja sitä hoitaa tilitoimisto Simo Salonen Oy. Nousevan Rannikkoseutu ry:n toimihenkilöt: toiminnanjohtaja Soila Haapsaari alkaen hankevalmistelija Riikka Hautala alkaen hankeaktivaattori Nina Kurunlahti alkaen hankesihteeri Harri Kontio alkaen kala-aktivaattori Risto Tolonen alkaen Toiminnanjohtaja Soila Haapsaari vastasi :n strategisesta kehittämisestä. Hänen tehtävänä olivat taloushallintoon liittyvät asiat, tiedottaminen, hankeaktivointi, hankkeiden valmistelu, kouluttaminen, sidosryhmä yhteistyö ja sihteerin tehtävät hallituksen kokouksissa. Hankevalmistelija Riikka Hautalan vastuualueina olivat taloushallinto, hankkeiden ja maksatushakemusten valmistelut. Nina Kurunlahti ja Harri Kontio toimivat hanketyöntekijöinä Yhteisöhautomo -hankkeessa. Heidän työtehtäviinsä kuuluivat mm. kylätoimijoiden ja yhteisötoiminnan aktivointi sekä koulutusten ja opintoretkien toteuttaminen. Risto Tolonen vastasi elinkeinokalatalouden hankeaktivoinnista Jäsenistö lähetti vuonna 2013 jäsenilleen kevät- ja syystiedotteen. Yhdistyksellä oli jäseniä 108 kpl (taulukko 5). Taulukko 5. :n jäsenet vuonna Jäsenet naisten lukumäärä miesten lukumäärä henkilöjäsenet yhteensä yritysten lukumäärä yhteisöjäsenten lukumäärä kuntajäsenten lukumäärä kaikki yhteensä 21kpl 33 kpl 54 kpl 3 kpl 43 kpl 8 kpl 108 kpl

11 Toiminnan rahoitus Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt :lle Maaseutuohjelman toteuttamiseen rahoitusta vuosille , josta hallinnon osuus on Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö myönsi rahoitusta Perämeren rannikon kalatalousohjelman toteuttamiseen vuosille Nouseva Rannikkoseutu ry:n käytettävissä ollut hankerahoitus vuonna 2013 on esitetty taulukossa 6. Taulukko 6: :n käytettävissä ollut hankerahoitus vuonna Taulukko ei sisällä yhdistyksen hallintorahaa. Toimenpide EU + Valtio kunnat yhteensä linja linja linja EKTR Yhteensä Yhdistyksen omat strategiset hankkeet YHTEISÖhautomo-hanke on jatkanut syksyllä 2011 alkanutta YHTEISÖhautomo-hanketta (vuonna 2013 hankeaktivaattorin ja hankesihteerin työpanos yhteensä 1,67 htv). YHTEISÖhautomo-hanke on viiden Pohjois-Pohjanmaalla toimivan leader-toimintaryhmän yhteinen hanke. Vuonna 2013 hankkeen toiminnan pääpaino on Norsun alueella kohdentunut yhteisöllisyyden vahvistamiseen, erilaisten verkostojen ja sitä kautta uusien tapahtumien luomiseen sekä lähidemokratian ja lähipalveluiden turvaamiseen. Hankkeen aikana on tähän mennessä tavoitettu Norsun toiminta-alueen 66 kylästä 55. Vuoden 2013 aikana hanke on järjestänyt tai ollut mukana yhteistyössä muiden kanssa järjestämässä yhteensä 64 erilaista aktivointi- ja verkostoitumistilaisuutta, yleisötapahtumaa, koulutusta tai opintomatkaa, joihin on osallistunut yhteensä arviolta noin 1911 kylä- ja yhdistystoimijaa, muuta toimijaa tai asukasta. Hankkeen työntekijät ovat osallistuneet erilaisiin tapahtumiin, yhteistyöpalavereihin sekä koulutuksiin ja verkostotapaamisiin. Hankeaktivaattori on ollut mukana Raahen lähidemokratia-työryhmässä ja Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n toiminnassa sekä Raahen kylät ry:n kokouksissa. Hanke on tehnyt tiivistä yhteistyötä Maaseudun sivistysliiton Koti maalla ja Uutispuuro -hankkeiden sekä Vihannin kinttupolkureitistö-hankkeen, Raahen Lähidemokratia-esiselvityshankkeen, YmpäristöAgro II-hankkeen ja Pohjoiset Kylät -hankkeen kanssa. Kylien suunnitelmallista kehittämistä on jatkettu laatimalla vuonna 2013 kyläkartat Tyrnävän Temmeksen ja Siikalatvan Mankilan kylille. Kyläkarttojen tuloksia on käytetty apuna kylän toiminnan kehittämisessä. Kylätoiminnan ja kehittämisen helpottamiseksi Temmeksen kylälle perustettiin oma kyläyhdistys keväällä Siikajoen Revonlahdella on käynnistetty ky-

12 12 län liiketoiminnallinen suunnittelu ja Raahen Ilveskorven kylällä hyvinvointisuunnitelman laatiminen lähipalveluiden turvaamiseksi. Hankeaktivaattori on ollut mukana myös Raahen kylien maaseutusuunnitelman päivitystyössä. Kylien ja toimijoiden välistä verkostoitumista ja yhteistyötä on tuettu vahvasti. Esimerkiksi Siikajoella on keskusteltu kylien yhteisen ulkoilureitistön tarpeesta ja Pyhäjoella kylät ovat käynnistäneet yhteistyössä kunnan kanssa Elävät kylät kilpailun kylien elävöittämiseksi. Vihannissa kylien yhteinen Kinttupolusto-hanke on kerännyt ympärilleen yhä uusia toimijoita yhteisten kokousten ja tallaustapahtumien kautta. Ystävyyskylätoimintaa ollaan käynnistämässä Raahen Alpuan ja Kuhmon Lentiiran kylien välille osana Oulun yliopiston pro gradututkielmaa. Hanke on ollut mukana toteuttamassa monia yhteisöllisyyttä, perinteitä ja alueen vahvuuksia hyödyntäviä tapahtumia. Isoimpia yleisötapahtumia ovat olleet Luovat kylät kulttuuritapahtuma Hailuodossa, Niittypäivä Limingassa, Värkkäpäivien sarja Limingassa, Kreivinsaaren joulutapahtumien sarja Siikajoella sekä Siltojen Temmes pyöräilytapahtuma Tyrnävällä. Tapahtumien toteuttamiseen on muodostettu paikallisia kulttuurin voimaryhmiä - eri toimijoiden muodostamia yhteistyöverkostoja. Tapahtumajulisteiden ohella on yhteistyössä Raahen Kylät ry:n kanssa toteutettu Raahen kylien tapahtumakortti Toinen numero hyviä käytäntöjä esittelevästä Yhteisö-lehdestä ilmestyi kesällä. Esitteitä on tehty mm. Siltojen Temmes pyöräilyyn ja Kinttupolkujen tallaustapahtumiin. Raahen kylien tiedotuslehden toteuttamiseksi on kartoitettu toteutuksen eri vaihtoehtoja. Mitä kuuluu kylät? kylien ja kunnan neuvottelutilaisuuksia on pidetty Siikajoella ja Pyhäjoella. Tilaisuuksissa on vaihdettu ajankohtaisia kuulumisia ja sovittu jatkoyhteistyöstä. Yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan Kylät ry:n kanssa kylien yhteyshenkilöt ovat tällä hetkellä Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kunnissa. Kylien ja kunnan yhteistyötä on viety eteenpäin järjestämällä avoimia keskustelutilaisuuksia liittyen yksityisteiden hoitoon, lähidemokratian toteuttamiseen, kylien liiketoiminnan edistämiseen ja tuulivoiman suunnitteluun. Tilaisuuksissa on ollut mukana kunnan virkamiehiä ja luottamushenkilöitä sekä kylien toimijoita. Teemapohjaiset kokoontumiset ovat osoittautuneet hyväksi tavaksi saada toimijat yhteisen pöydän ääreen. Pyhäjoella ja Siikajoella toteutetut kyläkierrokset ovat koonneet kylien ja kuntien toimijoita yhdessä tutustumaan omaan kotiseutuun ja sen vahvuuksiin. Ikäihmisten kotona asumista tukevien palveluiden kehittämistä Raahen alueella on ideoitu yhteistyössä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kanssa. Hanke on järjestänyt yhteensä kuusi opintomatkaa vuoden 2013 aikana. Skotlantiin, Kainuuseen ja Vaasaan suuntautuneet opintomatkat on järjestetty yhteistyössä muiden Yhteisöhautomo-hankkeessa mukana olevien leader-ryhmien kanssa. Lisäksi on käyty tutustumassa Yläkemijoen lähidemokratia-malliin, osuuskunnan voimin pyöritettävään Ullavan kyläkauppaan sekä virkistysreittien tekoon ja tuotteistamiseen Pudasjärvellä. Hankesihteeri oli mukana Inno-Leader-hankkeen Irlannin opintomatkalla ja hankeaktivaattori Siika-Pyhäjokiliiton järjestämällä tutustumismatkalla Kainuun Nuotta ry:n palvelutoimintaan. Kuluneen vuoden aikana hanke on järjestänyt seitsemän eri koulutusta yhdistyksen verotukseen ja taloushallintoon sekä kädentaitoihin ja perinteisiin liittyen (esim. punamulta-kurssi, riukuaidan tekoinfo, saunavasta-kurssi, linnunpönttö- ja himmelikurssit). Perinteisiin liittyvät pienimuotoiset koulutusinfot, joihin liittyy vapaata yhdessäoloa ovat osoittautuneet hyviksi tavoiksi yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Pyhäjoella Pirttikoskella on ideoitu kylähistoriikin tekoa ja Ylivieskan Kantokylää, Raahen Lampinsaarta ja Lumijoen Hirvasniemeä on avustettu kyläsuunnitelman päivystyössä.

13 Perämeren rannikon kalatalouden aktivointihanke Aktivointihankkeen puitteissa käynnistettiin ammattikalastajien tieto /taidon taltiointi tulevia sukupolvia varten. Vähempiarvoisen kalan käyttöä edistettiin Kokkolan kalamarkkinoilla, jossa ammattikalastajat opastivat käytännössä kalan hyödyntämistä. Kalatalousryhmästä rahoitetuissa hankkeissa pääosassa olivat uusien pohjarysien kehittäminen ja hyljekarkotinkokeilut. Pohjarysien tavoitteena oli ahvenen ja pikkusiian pyynnin helpottaminen, hyljekarkottimilla yritettiin taas vähentää hyljetuhoja. Kalatapahtumasarjaan saatiin luotua uusi kalatapahtuma; Vihiluodon kalastajapäivät, jonka yhteydessä kala-asioita esitellään myös kaupunkilaisille. Alueen kalastusmatkailun ja luontomatkailun yhteistyön lisäämiseksi sekä alueen matkailutarjonnan monipuolistamiseksi valmisteltiin kalastus- ja luontomatkailuhanke. Ammattikalastajat hakivat tukea mm. kalankäsittelytiloihin ja verkonpauloituskoneisiin Yrttien käyttö eläinten hyvinvoinnissa (yritysryhmähanke) Yrttiuurtajat on yhdeksän aktiivisesti yrttien parissa toimivien verkosto Siikajoelta, Siikalatvasta ja Vaalasta. Useat heistä ovat toimineet yrttien parissa jo parikymmentä vuotta. Kaikilla on hyvä koulutustausta yrttien kasvatukseen, käyttöön ja hoitovaikutuksiin. Yritysryhmähankkeen tavoitteena on vahvistaa yrittäjien osaamista, luoda markkinoille yhteinen tuoteperhe ja kehittää yrittäjien välistä yhteistyötä ja markkinointia. Kuluvana vuonna yrittäjien osaamista ja tuotteistamista on vahvistettu yhteisissä tuotekehityspajoissa, joita on pidetty viisi kertaa. Yrittäjät ovat kehitelleet hankkeen aikana yksin ja yhdessä yli 30 yrttituotetta. Yhteiselle tuoteperheelle on suunniteltu yhteinen tuotemerkki ja pakkaukset. Tuotteiden koemarkkinointia testattiin Ruukin luomumarkkinoilla. Loppuvuodesta aloitettiin yrittäjien yhteisen verkkokaupan työstäminen.

14 InnoLeader-hanke Osana uuden ohjelmakauden valmistelua, ja Päijänne-Leader ry käynnistivät vuonna 2013 alueiden välisen InnoLeader-hankkeen kehittämään yhdistysten toimintaa ja hallintoa. Paikalliskehittäminen vaatii niin toimihenkilöiden kuin hallituksen jäsenten jatkuvaa osaamisen päivittämistä, yhdistyksen sisäisten prosessien ja työkalujen kehittämistä. Eurooppa 2020-strategiassa maaseudun kehittämisen tavoitteena on edistää älykästä, osallistavaa ja kestävää kasvua. Strategiassa korostetaan uusien innovaatioiden luomista. Innovatiivinen toiminta on huomioitu myös :n ja Päijänne-Leader ry ohjelmaluonnoksissa. Uusiutumisesta ja alueen innovaatioista syntyy uutta elinvoimaa. Inno- Leader-hankkeessa luodaan pohjaa ja työkaluja alueellisten innovaatioympäristöjen kehittämiseen. InnoLeader-hankkeen puitteissa :n henkilöstö ja hallitus kävivät Irlannissa opintomatkalla Mukana oli Päijänne-Leaderin toiminnanjohtaja Liisa Häme, joka toimi matkan järjestäjänä, sekä neljä kyläsuunnittelijaa Hämeen seudulta. Opintomatkan tavoitteena oli kv-valmiuksien parantaminen sekä paikallisen Leader-ryhmän toimintatapoihin ja hankkeisiin tutustuminen. Opintomatka suuntautui Ballyhouran alueelle, joka sijaitsee Limerickin ja Corkin välissä, noin 200 km Dublinista lounaaseen. Alueella toimiva Ballyhoura Development Ltd on laaja-alainen ja arvostettu toimintaryhmä, joka toteuttaa Leaderin lisäksi useita muitakin ohjelmia. Opintomatkan aikana kävimme katsomassa yli kymmenen Leader-hankkeen tuloksia, joista puolet liittyivät matkailuun ja puolet kylien kehittämiseen. Yksi mielenkiintoisimmista kohteista oli maastopyöräilykeskus, jonka reitistöt kattoivat 100km maastopyöräilyreittejä, 100 km kävelyreittejä ja ratsastusreittejä. Maastopyöräilykeskuksen vuosittainen kävijämäärä oli yli ja ensi kesänä siellä järjestetään maastopyöräilyn EMkisat ja kävimäärien odotettiin triplaantuvan viidessä vuodessa. Vierailimme myös kulttuurikeskuksessa, joka oli perustettu yhdelle Irlannin arkeologisesti merkittävimmistä alueista. Kulttuurikeskuksen lähistöllä kävimme tutustumassa myös Irlannin suurimpaan kiviympyrään, joka tiettävästi on toiseksi suurin koko maailmassa heti Stonehengen jälkeen. Meidänkin alueellamme voisimme enemmän tuoda esille muinaismuistomerkkejä ja historiaamme. Yksittäisten matkailukohteiden lisäksi Ballyhouran alueella oli tehty jokaisen kylän alueelle omat turistikohteiden info- ja karttataulut. Vanhoja raunioita Irlannissa on todella paljon ja niiden kunnossapitoon panostetaan. Kylien kehittämisen osalta Irlannissa on hyvin samansuuntaisia haasteita kuin Suomessakin. Mielenkiintoista oli, että Charlevillessä kyläsuunnitelma oli tehty 77 paikallisen yhdistyksen yhteistyönä. Kyläsuunnitelmien tekoon otettiin mukaan myös viranomaisia jo suunnitteluvaiheessa.

15 Viestintä ja koulutustoimenpiteet Toimintaryhmän ulkoisen tiedotuksen piiriin kuuluvat useat eri tahot alkaen alueen asukkaista aina Maa- ja metsätalousministeriöön. Tiedottaminen tapahtuu toimintaryhmän julkaisemien esitteiden, tiedotuslehtien, internet-sivujen, sosiaalisen median ja sähköpostin kautta. Tietoa levitetään myös kuntavierailujen, hankeiltojen, koulutuksien, vuosikokouksen sekä yleisölle avointen tilaisuuksien yhteydessä. Toiminnanjohtaja johtaa viestintää muiden toimihenkilöiden avustuksella. Viestintää kehitetään saadun palautteen avulla, jota kerätään yhteisissä tapahtumissa ja kokoontumisissa suoralla asiakaskontaktilla tai kyselyillä. Tiedottamisen päämääriä ovat: hanketietouden levittäminen tasapuolisesti sidosryhmäsuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen alueen potentiaalisten kehittäjien innostaminen mukaan toimintaan alueen yleisen vetovoimaisuuden parantaminen. Vuonna 2013 tärkeimpänä tiedottamisen kanavana toimivat web-sivut, facebook ja sähköposti. Kuluvana vuonna julkaisi useita lehdistötiedotteita sekä kaksi jäsentiedotetta. Yhdistyksen toiminnasta ja sen rahoittamista hankkeista oli useita juttuja paikallislehdissä ja haastatteluja radiossa. :n toiminnasta ja hanke-esimerkeistä tehtiin englanninkielinen esite. Vuonna 2013 Yhteisöhautomo hankkeen puitteissa tehtiin viiden toimintaryhmän alueelle Yhteisö-lehti (tiedotuslehti). Myös Perämeren rannikon aktivoinhankkeen osalta työstettiin ammattikalastajille ja sidosryhmille suunnattu Perämeren kalauutiset Järjestetyt aktivointi ja koulutustilaisuudet järjesti vuonna 2013 seuraavat tilaisuudet: Kylien kokous, Vihanti , osallistujia 11 Tiet kuntoon -infotilaisuus, Raahe , osallistujia 81 Luovat kylät -suunnittelupalaveri, Hailuoto , osallistujia 4 Yhdistyksen kirjanpito ja taloushallinto -koulutus, Tyrnävä , osallistujia 29 Yläkemijoen opintomatka, Rovaniemi , osallistujia 20 Kreivinsaaren ideapalaveri, Siikajoki , osallistujia 13 Kyläkartta ideapalaveri, Tyrnävä , osallistujia 32 Vihannin kylien kokous, , osallistujia 5 Linnunpönttö -kurssi, Tyrnävä , osallistujia 26 Temmeksen kyläyhdistysilta, Tyrnävä , osallistujia 32 Kylien kokous, Vihanti , osallistujia 10 Temmeksen kyläyhdistyksen perustava kokous, Tyrnävä , osallistujia 16 Kreivinsaaren ideapalaveri, Siikajoki , osallistujia 8 Vihannin kylien kokous, Vihanti , osallistujia 8 Pajutyöilta, Lumijoki , osallistujia 8 Siltojen Temmes -ideapalaveri, Tyrnävä , osallistujia 5 Pirttikosken kyläkokous (kylähistoriikin teko), Pyhäjoki , osallistujia 7

16 16 Opintoretki Ullavan kyläkauppaan, , osallistujia 17 Siltojen Temmes -suunnittelupalaveri, Tyrnävä , osallistujia 4 Linnunpönttöjen värkkäys, Rantsila , osallistujia 11 Siltojen Temmes suunnittelupalaveri, Tyrnävä , osallistujia 12 Opintomatka Pudasjärvelle (reitistöjen teko ja tuotteistus), , osallistujia 8 Punamulta-kurssi, Hailuoto , osallistujia 14 Kyläilta ja -kierros Ruukissa, Siikajoki , osallistujia 16 Teollisuuspolku-kierros, Siikajoki , osallistujia 12 Saunavasta-kurssi, Tyrnävä , osallistujia 20 Kylien liiketoiminta -seminaari, Vihanti , osallistujia 20 Kreivinsaaren ideapalaveri, Siikajoki , osallistujia 8 Sammalnalle-kurssi, Lumijoki , osallistujia 6 Kreivinsaaren joulutapahtuma -palaveri, Siikajoki , osallistujia 10 Kinttupolku-kokous (kylien yhteinen kokous), Vihanti , osallistujia 15 Kreivinsaaren joulu -suunnittelupalaveri, Siikajoki , osallistujia 8 Joulutapahtumien valmistelupaja, Siikajoki , osallistujia 7 Kyläilta Ilveskorpi (hyvinvointisuunnitelma), Vihanti , osallistujia 5 Kyläilta Revonlahdella (liiketoimintasuunnittelu), Siikajoki , osallistujia 13 Kinttupolku-kokous, Vihanti , osallistujia 25 Kyläilta Lampinsaaressa (hankkeet ja kyläsuunnitelma), Vihanti , osallistujia 8 Norsun järjestämiin aktivointi- ja koulutustilaisuuksiin osallistui vuonna 2013 yhteensä 569 henkilöä. Osa henkilöistä on osallistunut useampaan tilaisuuteen, eikä sitä ole tässä huomioitu Osallistuminen koulutuksien ja tilaisuuksien toteutukseen on osallistunut vuonna 2013 seuraavien tilaisuuksien toteuttamiseen yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa: Kylillä Tuulee, Kalajoki , osallistujia 78 Värkkäpäivät (linnunpönttöjen teko), Liminka , osallistujia 23 Yrittäjien aamukahvit, Liminka , osallistujia n. 17 Värkkäpäivät (virkkaus), Liminka , osallistujia 9 P-P:n maakunnan paikallinen maaseudun kehittäminen ohjelmakaudella , Liminka Lähidemokratia-seminaari, Raahe , osallistujia 25 P-P:n Leader-ryhmien voimaantumispäivät, Kuusamo Kainuun opintomatka (teemana kylien liiketoiminta), , osallistujia 47 Yritystuki-info, Raahe

17 17 Värkkäpäivät (antiikkia, antiikkia ja Pehkolan tilavierailu), Liminka , osallistujia 59 Kyläsuunnitelman päivityskoulutus, Ylivieska , osallistujia 8 Mitä kuuluu kylät?, Pyhäjoki , osallistujia 14 Luovat Kylät -kulttuuritapahtuma, Hailuoto , osallistujia 99 Perinneaitaa ja ympäristötietoutta -tapahtuma, Siikajoki , osallistujia 30 Siltojen Temmes -pyöräilytapahtuma, Tyrnävä , osallistujia 50 Nuorten opintoretki Vaasaan, , osallistujia 19 Pyhäjoen kylien kierros, Pyhäjoki , osallistujia 40 NiittyPäivä (päivä maatilalla tapahtuma), Liminka , osallistujia 232 Vaella vanhaa Vihantia -testaustallaus, Vihanti , osallistujia 36 Värkkäpäivä (uutisrieskan teko), Liminka , osallistujia 19 Alpuan Tallaus, Vihanti , osallistujia 30 Värkkäpäivä (perinneleipominen), Liminka , osallistujia 11 Yritystuki-info, Raahe Raahen Lähidemokratia-keskustelutilaisuus, Raahe , osallistujia 53 Opintomatka Skotlantiin (teemana yhteiskunnallinen yrittäjyys), , osallistujia 25 Värkkäpäivä (himmelin teko), Liminka , osallistujia 24 Mitä kuuluu kylät? -tilaisuus, Siikajoki , osallistujia 21 Kylillä tuulee -keskustelutilaisuus, Raahe , osallistujia 33 + nettiseuraajia n. 30 Elävät kylät -kyläkilpailun julkistamistilaisuus, Pyhäjoki , osallistujia 17 Kreivinsaaren joulukauden avajaiset, Siikajoki , osallistujia n. 400 Koko perheen Joulupaja Kreivinsaaressa, Siikajoki , osallistujia 50 P-P:n Leader-ryhmien strategiapäivät, Kalajoki Tunnelmallinen joululauhetki Kreivinsaaressa, Siikajoki , osallistujia n. 15 Tyrnävän kunnanhallitus, , osallistujia 12 Siikajoen kunnanhallitus, , osallistujia 13 Pyhäjoen kunnanhallitus, , osallistujia 10 Limingan kunnanhallitus, , osallistujia 14 Raahen kaupunginhallitus, , osallistujia 9 Hailuodon kunnanhallitus, , osallistujia 11 Lumijoen kunnanhallitus, , osallistujia 12 Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa järjestettyihin aktivointi ja koulutus tilaisuuksiin osallistui yhteensä n henkilöä.

18 Toimihenkilöiden osallistuminen koulutuksiin ja tilaisuuksiin Yhdistyksen toimihenkilöt ovat osallistuneet vuonna 2013 seuraaviin muiden toimijoiden järjestämiin koulutuksiin ja tilaisuuksiin: MTK- ja Leader-toiminnanjohtajien yhteistyöseminaari, Seinäjoki , osallistujia 1 Suuri veroilta (yhdistysverotus), Oulu , osallistujia 1 P-Pmaan maaseutuverkoston ajatuspaja, Pyhäjärvi , osallistujia 2 Kaivosilta, Raahe , osallistujia 1 Maaseudun- ja aluekehittäjien alueelliset ohjelmapäivät, Kuusamo , osallistujia 1 MaaseutuNyt, Oulu , osallistujia 1 Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät, Helsinki , osallistujia 2 P-P:n ELYn ja Leader-ryhmien Y&H-pöytä, Oulu , osallistujia 2 Hanketoimijoiden verkostosymposium, Oulu , osallistujia 1 LINC Finland tapahtuma, Iisalmi , osallistujia 1 Maaseutututkijatapaaminen, Kalajoki , osallistujia 2 Leader-ryhmien laatutyöpaja, Oulu , osallistujia 5 Kuntamarkkinat, Helsinki , osallistujia 1 Hanke- ja yritystukien videokoulutus, Oulu , osallistujia 2 Lokaali 2013, Tammela , osallistujia 1 Pohjois-Pohjanmaan kyläpäivät, Oulu , osallistujia 2 Leader-ryhmien laatutyöpaja, Rovaniemi , osallistujia 1 Leader-ryhmien laatutyöpaja, Vuokatti , osallistujia 2 Horizon 2020 kick off -videotilaisuus, Siikajoki , osallistujia 1 Paikallisen kehittämisen työpaja, Tampere , osallistujia 1 Kylätoimijan talouspakki -koulutus, Tampere , osallistujia 1 Opintomatka hallitukselle ja toimihenkilöille, Irlanti , osallistujia 8 Paikallisen kehittämisen työpaja, Oulu , osallistujia 2 Leader-toimintaryhmätyön ajankohtaispäivät, Hämeenlinna , osallistujia 4 Manner-Suomen Maaseudun kehittämisohjelman neuvottelupäivät, Hämeenlinna , osallistujia 4 Leader-ryhmien laatutyöpaja, Oulunsalo , osallistujia 5 Voimistuvat kylät 2 -neuvottelutilaisuus, Oulu , osallistujia 2 Pohjois-Pohjanmaan maaseutufoorumi, Siikajoki , osallistujia 3 P-P Kylät ry:n vuosikokous, Liminka , osallistujia 1 Leader-foorumi, Helsinki , osallistujia 4 Leader-ryhmien laatutyöpaja, Oulu , osallistujia 2 Kainuun Nuotta ry:n toimintaan tutustumismatka, Kainuu , osallistujia 1 Raahen Kylät ry:n/sofy -kokouksiin osallistuminen 13.2., ja Raahen Lähidemokratia-työryhmän kokouksiin osallistuminen 3.1., 11.1., 22.2., 4.3., ja P-Pmaan Kylät ry:n hallituksen kokouksiin osallistuminen 24.1., 3.4., 12.6., 28.8., ja

19 Toiminnan arviointi Seuranta ja arviointi ovat oleellinen osa kehittämistyötä ja hyvää toimintatapaa. Nouseva Rannikkoseutu ry:n hallinnoimien Maasedun kehittämis- ja Perämeren rannikon kalatalousohjelmien osalta asetettujen määrällisten tavoitteiden ja laadullisen arvioinnin kautta saadaan seurantatietoa ohjelmatyön ja hankkeiden vaikuttavuuden arvioimiseen. Seurantatietoa kerätään koko ohjelmakauden ajan. Hankkeiden osalta hankehakijat täyttävät loppumaksatuksen yhteydessä indikaattorilomakkeen lisäksi hankkeen vaikutusten arviointilomakkeen. Ryhmän itsearviointi on jatkuva prosessi, toimintatapoja muokataan tarvittaessa saadun asiakaspalautteen pohjalta. Lisäksi vuosittain toimintatapoja tarkastellaan vuosiraportteihin liitettävien tunnuslukujen perusteella. 3. NÄKYMIÄ VUODEN 2014 TOIMINTAAN Leaderin osalta viimeiset käyttämättömät varat sidotaan hankkeisiin. Keväällä hankeaktivoinnin sijaan pääpaino on maksatusten loppuun saattamisessa. Vuoden vaihteessa käynnistetään loppuraportin työstäminen ohjelmakaudesta Maaliskuussa viimeistellään :n kehittämissuunnitelma ministeriön antaman palautteen pohjalta. Kuntien kanssa käydään viimeiset kuntaraha neuvottelut. Lopullinen kehittämissuunnitelma toimitetaan ministeriöön huhtikuun lopussa. osallistuu valtakunnalliseen Maaseutuverkoston hallinnoimaan Laatutyö-hankkeseen. Laatutyön vetäjänä toimii Ramboll Oy. Valtakunnallisen Laatutyöhankkeen tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa paikallista kehittämistyötä. Prosessin aikana Nouseva Rannikkoseutu laatii yhdistykselle oman laatukäsikirjan. Laadunhallinnalle asetetaan koko organisaation toiminnan kattava visio, strategia sekä toimintapolitiikka. Tämän lisäksi luodaan pohja toimintajärjestelmän dokumentoinnin ja hallinnan suhteen sekä tehdä suunnitelma toimintajärjestelmän tehokkaaseen käyttöönottoon tarvittavista resursseista. :lle laaditaan myös ensimmäinen strateginen henkilöstösuunnitelma. Henkilöstösuunnitelma sisältää henkilöstön ja hallituksen koulutussuunnitelman. Henkilöstösuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että yhdistyksen palveluja tuottaa riittävä määrä osaavaa henkilöstöä. Henkilöstösuunnitelman lähtökohtana on :n kehittämissuunnitelma Leader-brändiä yhdenmukaistetaan valtakunnan tasolla. :ssä vaihdetaan vanha logo uuteen, toimiston ikkunateippaukset uusitaan, samoin web-sivujen yleisilme. Uusi ilme lanseerataan keväällä. osallistuu myös valtakunnalliseen Leader-viikkoon Tavoitteena on, että paikalliset asukkaat voivat tutustua hankkeisiin ja muuhun Leader-toimintaan. Landepaku vierailee silloin esimerkiksi Tyrnävän ja Limingan alueella. Myös kyläyhdistyksiä innostetaan järjestämään viikon aikana kylissä erilaista toimintaa. Uuden ohjelmakauden myötä lainsäädäntö, asetukset ja tukimuodot muuttuvat. Suurin muutos tulee olemaan hankkeiden haun siirtyminen Hyrrä-sähköiseen asiointijärjestelmään. Hyrrän käyttöönotto vaatii toimihenkilöiden koulutusta sekä prosessien entistä tiiviimpää yhteensovittamista ELY-keskuksen kanssa. Hankehaun auettua myös kentän opastus Hyrrän osalta vaatii normaalia enemmän resursseja.

20 20 Syksyllä käynnistetään yritystukien haku. Uusista yritystukimuodoista tiedotetaan ja aktivoidaan kenttää. Osallistutaan tiedottajina yrityksille suunnattuihin tilaisuuksiin ja koulutuksiin. (Yleishyödyllisten hankkeiden haku käynnistyy luultavasti vuonna 2015). KyläLeader muutetaan PikkuLeaderiksi (sääntöjä päivitetään) ja haku käynnistetään keväällä. :n toimihenkilöt jatkavat verkostoyhteistyötä paikallisissa, maakunnallisissa sekä kansallisissa työryhmissä ja ohjausryhmissä. työntekijät ovat edustettuina Raahen seudun yritystoimijoiden PyöreässäPöydässä. Raahen alueen kuntalainen keskiössä -työryhmässä. Maakunnallisen kylien edunvalvonta järjestössä Pohjois-Pohjanmaan kylät ry:n hallituksessa (varsinaisen - ja varajäsenen paikka). Valtakunnallista kylätoimintaa ja muuta paikallislähtöistä kehittämistä edistävässä Suomen Kylätoiminta ry:n hallituksessa (varsinainen jäsen). Elinkeinokalatalouden osalta valtakunnallisessa EMKR:n valmistelutyöryhmässä. InnoLeader- hankkeessa jatketaan toimihenkilöiden ja hallituksen jäsenten osaamisen vahvistamista sekä kv-valmiuksien parantamista. Helmikuussa käynnistetään toimihenkilöiden kv -opintopiirit, maaliskuussa pidetään hallituskoulutukset ja syksyllä tehdään opinto- / partnerinhaku matka Viroon. Syksyllä aloitetaan paikallisen innovaatioympäristön kehittäminen Norsun kärsä -kilpailun suunnittelulla ja ideapankin työstäminen Norsun web-sivuille. Vuosittain pidettävä valtakunnallinen paikallistoimijoiden juhla LOKAALI järjestetään syyskuussa 2015 Raahessa. Tapahtuman valmistelut aloitetaan hyvissä ajoin yhteistyössä Raahen kaupungin, P-Pmaan Kylät ry:n ja muiden toimijoiden kanssa. Lokaali-tapahtuma kokoaa vuosittain toimijaa ympäri Suomen vaihtamaan ajatuksia sekä tutustumaan järjestävän paikkakunnan kyliin ja toimintaan. Tapahtumassa palkitaan myös ansioituneet paikalliskehittäjät. :n toiminta-alueella laajakaistayhteyksien runkoinfrastruktuuri on pääosin rakennettu, mutta kyläverkkojen rakentaminen on kesken. Alueella tiedotetaan ja aktivoidaan kyläverkkojen rakentamismahdollisuuksista. Uuden ohjelmakauden käynnistyttyä, Leaderistä voi saada rahoitusta myös kyläverkkojen toimintaedellytysten selvittämiseen. Yhteisöhautomo-hankkeen viimeisenä toimintavuonna pääpaino on hankkeessa jo aloitettujen toimintojen loppuun saattaminen. Lisäksi tehdään hankkeen loppujulkaisu/hyvien käytöntöjen ohjekortisto, kolmas yhteisö-lehti sekä järjestetään päätösseminaari/opintomatka osuuskunta-teemalla. Hankkeen viimeisenä vuonna keskitytään myös aiempaa enemmän viestinnän ja markkinoinnin kehittämiseen. Maakunnalliseen kylätiedottaja-verkoston luomiseen osallistuminen, Norsun alueen kylätoimintaa esittelevien www-sivujen sisällön ajantasaistaminen sekä Siikajoen tapahtumien vuosikellon laatiminen ovat tulevia toimia. Myös kylien ja eri toimijoiden verkostoitumista syvennetään. Esimerkiksi Siikajoen kylien reittihankkeen ja Siikajokivarren yhteisen matkailuhankeen edistäminen sekä Kreivinsaaren saaminen yhdistysten yhteiseksi toimintaympäristöksi ovat keskeisiä tavoitteita viimeiselle vuodelle. Alpuan ja Lentiiran välisen yhteistyön konkretisoimista jatketaan järjestämällä vierailuja puolin ja toisin. Raahessa toteutetaan alkukesästä kyläkierrokset yhteistyössä kaupungin maaseutuhallinnon ja kylien kanssa. Lähipalvelu- ja lähidemokratia-teemojen edistämistä jatketaan järjestämällä mm. yhteistyössä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kanssa ikäihmisten palveluita pohtiva seminaari ja toteuttamalla aiheesta kysely Raahen alueen asukas- ja kyläyhdistyksille. Kylien lähipalveluasiaa pidetään aktiivisesti esillä.