Poliisi vuonna Poliisiylijohtajan katsaus 4. Valvonta ja hälytystoiminta 7. Rikostorjunta 11. Lupapalvelut 14. Kansainvälinen yhteistyö 16

Transkriptio

1 2005

2 SISÄLLYS Poliisi vuonna Poliisiylijohtajan katsaus 4 Valvonta ja hälytystoiminta 7 Rikostorjunta 11 Lupapalvelut 14 Kansainvälinen yhteistyö 16 Henkilöstö 18 Talous 21 Sammandrag på svenska 24 Toimittaja Valokuvat Ulkoasu ja taitto Paino Aija Tiainen Esko Jämsä, Sami Hätönen, Soile Kallio, Marja Väänänen, KRP, Poliisikoulu Juha Räty / J-Form T:mi Edita Prima oy

3 POLIISI VUONNA 2005 Poliisi onnistui tehtävissään vuonna 2005 varsin hyvin. Yleinen järjestys ja turvallisuus säilyivät hyvinä ja rikostorjunnan tulokset paranivat. Vuoden aikana poliisi osallistui muutamaan poikkeuksellisen laajaan tehtävään. Keskeiseksi tulevaisuuden haasteeksi nousi hälytysten, varsinkin kotihälytysten määrän lisääntyminen. Tapaninpäivänä 2004 tapahtuneen Kaakkois-Aasian tsunamikatastrofin seurauksena menehtyi satojatuhansia ihmisiä. Heidän joukossaan katosi 178 lähinnä Thaimaan lomakohteissa lomaillutta suomalaista. Onnettomuuden uhrien tunnistaminen ja kotiin kuljettaminen kestivät koko vuoden. Tästä muodostuikin historian laajin uhrintunnistusoperaatio maailmassa ja Suomessakin poliisitutkinta, uhrien kuolemansyyntutkinta ja vainajien kotiin kuljettaminen työllistivät poliisia runsaasti. Maailman merkittävin urheilutapahtuma vuonna 2005, yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut, pidettiin elokuussa Helsingissä. Poliisin tehtävänä oli kisajärjestäjien tukena varmistaa kisojen turvallisuus ja sujuvuus. Ponnistus vaikutti koko poliisikuntaan, koska kisojen aikana kaikilla poliiseilla oli lomakielto. Kisojen turvajärjestelyt herättivät odottamattoman suurta huomiota, koska juuri kisojen alla Lontoon metrossa tapahtui sarja tuhoisia itsemurhapommi-iskuja. Helsingin kisat sujuivat kuitenkin turvallisesti. Vuoden 2005 aikana poliisin tietoon tuli rikosta, mikä on noin puoli prosenttia vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Poliisin tietoon tulleiden rikoslakirikosten (mukana eivät ole liikenne- ja huumausainerikokset), omaisuusrikosten, törkeiden yksilöön kohdistuneiden rikosten sekä huumausainerikosten määrät vähenivät. Sen sijaan poliisin tietoon tulleiden liikennerikosten määrä lisääntyi. Hälytystehtävien määrä kasvoi vuoden aikana jonkin verran. Erityisesti lisääntyivät kotihälytykset, varsinkin perheväkivaltahälytykset. Väkivalta- ja henkirikosten määrä oli edelleen Länsi-Euroopan keskitasoa korkeampi. Sen sijaan omaisuusrikosten määrä laski ja selvittämisprosentti parani. Myös talousrikosten torjunnan osalta kehitys parani. Taustalla olivat ainakin osittain poliisin tulossopimuksiin liitetyt rikostorjunnan kehittämistoimet. Rikostorjunnan painopistealueena oli talousrikostutkinnan tehostaminen, johon valtioneuvosto osoitti merkittäviä lisäpanostuksia. Muun muassa lisäresursseilla ja pääkaupunkiseudulle perustetulla talousrikosjuttujen esikäsittely-yksiköllä tilannetta saatiin parannettua. Tutkinnassa olevien talousrikosten määrä väheni selvästi ja takaisin saadun rikoshyödyn määrä kasvoi

4 POLIISIYLIJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2005 poliisin toimintaa ryhdyttiin seuraamaan uusilla avainprosesseilla, jotka ovat: valvonta hälytystoiminta rikostorjunta lupapalvelut Lisäksi muita seurattavia prosesseja ovat henkilöstö, talous ja organisaatio sekä kansainvälinen toiminta. Poliisin toiminnalliset tulokset olivat kaikilla keskeisillä mittareilla mitattuna hyvät vuonna Tämä on selkeä osoitus siitä, että tulosohjatulla painopisteajattelulla voidaan parantaa kansalaisten turvallisuutta. Teemoittaisilla kehitystoimilla voidaan paikata erityisesti turvallisuuden heikkoja kohtia. On kuitenkin tärkeää, että painopistealueiden kehittäminen ei tapahdu muiden osa-alueiden kustannuksella. Tarkoituksena on saada uusista toimintatavoista pysyviä. Talousrikollisuuden torjunnan tulokset vuonna 2005 osoittavat, että valtioneuvoston talousrikollisuuden torjuntaan kohdentama lähes 4,5 miljoonan euron lisäpanostus on kannattanut. Avointen talousrikosjuttujen määrää saatiin selvästi laskettua ja vanhoja tutkinnassa olleita rikoksia päätettyä. Myös poliisin haltuun saaman rikoshyödyn määrä kasvoi merkittävästi. Esimerkiksi kun vuonna 2004 poliisin haltuun saatiin talousrikoksista rikoshyötyä yhteensä noin 35 miljoonaa euroa, vuonna 2005 vastaava summa oli jo 44,5 miljoonaa euroa. Vakuustoimenpiteiden lopullinen tulos selviää tosin vasta oikeuskäsittelyjen päätyttyä. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden aiheuttamien vahinkojen vuotuiseksi arvoksi on Suomessa arvioitu yli 5 miljardia euroa. Tästä suurin osa, noin 90 %, on näkymätöntä piilorikollisuutta. Kehittämistyötä tehtiin myös viranomaisyhteistyön edistämiseksi. Esimerkiksi poliisin ja syyttäjän yhteiskoulutus esitutkintayhteistyöstä aloitettiin ja poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen yhteistoimintaa parannettiin edelleen. Yhteistyöhön myös muiden tahojen kanssa kiinnitettiin huomiota. Uutta rahanjakomallia valmisteltiin Poliisin resurssitilanne jatkui haasteellisena. Vuoden aikana valmisteltiin sisäasiainministeri Kari Rajamäen linjauksen mukaisesti poliisin uuden rahanjakomallin käyttöönottoa. Tässä yhteydessä käytiin lävitse kaikki poliisin kehittämishankkeet, joista muodostettiin uusia entistä selkeämpiä kokonaisuuksia. Osa hankkeista vakiinnutettiin. Hankkeita leikattiin lähes kymmenellä miljoonalla eurolla. Poliisin resurssitilannetta helpotti hieman se, että poliisin lupahallinnon tuotot ylittivät odotukset. Suomalaiset hankkivat esimerkiksi passeja selvästi aiempaa enemmän. Poliisiosaston organisaatiota uudistettiin Sisäasiainministeriön poliisiosaston organisaatio uudistettiin Poliisiylijohtajan tueksi perustettiin esikunta, jonne koottiin poliisiylijohtajaa avustavat toiminnot. Esikunnan tehtäviä ovat muun muassa osaston johtoryhmässä ja osaston päällikkökokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelu, keskeisten kehittämishankkeiden seuranta ja yhteensovittaminen, säädösvalmistelu, oikeudellinen tuki, laillisuusvalvonta sekä tietosuoja, sisäinen tarkastus ja viestintä. Lisäksi perustettiin kansainvälisten asioiden yksikkö sekä suunnittelu- ja talousyksikkö. Poliisitoimintayksikkö ja hallintoyksikkö jatkoivat lähes entisissä tehtävissään. Lisäksi poliisihallinnon ohjausryhmän, osaston

5 johtoryhmän ja osaston päällikkökokouksen työskentelyä kehitettiin. Poliisilain muutos voimaan Vuonna 2005 poliisiosaston valmisteluvastuulla olleita lakiuudistuksia olivat muun muassa: laki poliisikoulutuksesta (68/2005), voimaan laki puolustusvoimien virka-avusta poliisille annetun lain 4 :n muuttamisesta (522/2005), voimaan laki poliisilain muuttamisesta (525/2005), voimaan uusi rahankeräyslaki (EV 203/2005 vp), voimaan esitys uudeksi passilaiksi annettiin eduskunnalle (HE 25/2005 vp) esitys niin sanotuksi putkalaiksi annettiin eduskunnalle (HE 90/2005 vp) Poliisilain muutos oli vuoden 2005 aikana voimaan astuneista laeista poliisin toiminnan kannalta merkittävin. Laillisuusvalvonta on osa johtamista Laillisuusvalvonnan tehtävät ovat toiminnan laadun ja kansalaisten luottamuksen ylläpito sekä virheiden ennalta estäminen ja tarvittaessa niiden tutkintaan saattaminen. Valvonnan painopiste on organisaation sisällä. Sitä täydentää ylimpien laillisuusvalvojien suorittama valvonta. Myös tietosuojavaltuutetulla on oma tehtävänsä rekistereiden asianmukaisen ylläpidon ja käytön valvonnassa. Sisäinen laillisuusvalvonta on osa normaalia johtamista. Ratkaiseva vastuu valvonnan käytännön toteutuksesta on poliisilaitoksilla. Poliisin lääninjohtojen asiana on valvoa paikallistason valvonnan tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta sekä puuttua havaittuihin epäkohtiin. Poliisin ylijohto valvoo lääninjohtojen toimintaa sekä lisäksi suoraan Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen ja keskusrikospoliisin, liikkuvan poliisin, suojelupoliisin, poliisin tekniikkakeskuksen ja poliisin tietohallintokeskuksen toimintaa. Poliisin toiminnan lainmukaisuuden valvontaa kehitettiin vuoden 2005 aikana muun muassa apulaisoikeuskansleri Jaakko Jonkan vuonna 2004 tekemän selvityksen sisältämien toimenpidesuositusten pohjalta. Poliisin lääninjohdot ovat lisänneet ja systematisoineet poliisilaitosten tarkastuksia erityisesti esitutkinnassa käytettävien pakkokeinojen käytön osalta. Vuoden lopussa käynnistettiin niin sanotut salaisten pakkokeinojen valvonta- ja oikeusturvajärjestelyt osana esitutkintaa koskevan lainsäädännön uudistamisen valmistelua. Samoin poliisin huostassa päihtymyksen vuoksi olevien henkilöiden kuolemantapausten tutkintaa kehitettiin kytkemällä tutkintaan syyttäjäviranomaiset. Poliisin toiminnasta tehdään kanteluita vuosittain noin Ylimmille laillisuusvalvojille niitä tehdään noin 600, poliisin lääninjohdoille, Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen johdolle sekä valtakunnallisten yksiköiden johdoille noin 450 ja poliisin ylijohdolle noin 250. Näistä valtaosa liittyy rikosten esitutkintaan. Kantelujen kokonaismäärä nousi hiukan vuonna Merkittävänä osasyynä kehitykseen oli edelleen parantunut mahdollisuus tehdä kantelu sähköisesti. Kanteluratkaisuissa kiinnitetään huomiota puhtaasti toiminnan juridiseen puolen lisäksi menettelyn tarkoituksenmukaisuuteen kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Moitteeseen tai ohjaavaan kannanottoon päädytään noin 5 10 %:ssa kantelutapauksista

6 Miten hyvin poliisi on onnistunut tehtävissään Keskiarvo Mikäli virheellisessä menettelyssä havaitaan syytä epäillä virkarikosta, määrätään toimitettavaksi esitutkinta. Poliisin tekemiksi epäillyistä rikoksista kirjattiin rikosilmoituksia vuonna 2005 noin 740 kappaletta. Määrä on kasvanut 2000-luvun ajan. Kasvu johtuu pääasiassa siitä, että ilmoitus näissä asioissa kirjataan erityisen herkästi sen varmistamiseksi, että asian tutkinta myös ulkopuolisen silmin tarkasteltuna näyttää mahdollisimman objektiiviselta. Poliisin tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkintaa johtaa virallinen syyttäjä lukuun ottamatta rikesakko- ja rangaistusvaatimusmenettelyssä käsiteltäviä asioita kuten liikennerikkomuksia. Valtaosa ilmoituksista koskee poliisimiesten vapaaaikana tapahtuneita rikoksia. Näistä pääosa on samantapaisia tekoja kuin muillakin kansalaisilla. Virantoimitukseen liittyviä tapauksia on noin 10 % kaikista ilmoituksista. Näistä virantoimitukseen liittyvistä tapauksista syytteeseen johtaa alle 5 %. Tällöin kysymys on yleensä voimankäyttötilanteista. Tietoturvaan erityistä huomiota Tietoturvallisuuteen ja sen kehittämiseen kiinnitettiin vuoden 2005 aikana erityistä huomiota. Tietoturvallisuuden ohjaus järjestettiin sisäisen tarkastuksen tavoin ja se sijoitettiin poliisiosaston esikuntaan. Poliisin tietoturvallisuuden ohjausjärjestelmän kehittäminen aloitettiin. Tietoturvallisuus organisoitiin nimittämällä poliisin tietoturvapäällikön johtama tietoturvallisuuden johtoryhmä ja muodostamalla valtakunnallinen tietoturvavastaavien verkosto. Tietoturvallisuuskoulutus aloitettiin neljän opintoviikon kokonaisuutena, joka on tarkoitettu poliisin tietoturvallisuudesta vastaaville henkilöille. Teknisen tietoturvallisuuden tasoon ja sen kehittämiseen panostettiin aloittamalla teknis-hallinnolliset tarkastukset yhteistyössä hallinnossa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Koko hallinnolle annettavien tietoturvaperiaatteiden ja erityisesti teknistä tietojärjestelmäympäristöä koskevien ohjeiden valmistelu käynnistettiin. Poliisihallintoon graafiset ohjeet Poliisin viestintää kehitettiin muuttamalla tiedottamista koskeva ohje määräykseksi sekä nimeämällä kaikkiin kihlakuntiin viestintäyhdyshenkilöt. Poliisihallintoon annettiin graafiset ohjeet, joiden tarkoituksena on yhtenäistää poliisin graafinen ilme. Kaikki poliisiyksiköt siirtyvät käyttämään poliisin yhtenäistä tunnuskuvaa samojen sääntöjen mukaisesti. Myös poliisin sisäiseen tiedonkulkuun kiinnitettiin vuoden aikana huomiota. Markku Salminen poliisiylijohtaja Poliisibarometri

7 VALVONTA JA HÄLYTYSTOIMINTA Tulostavoitteet Kenttävalvonta: Hälytystehtävät suoritetaan tehokkaasti koko maassa. Hälytyspalveluiden saatavuus ei heikkene vuoden 2003 tasosta. Turvallisuuden taso ja ihmisten kokema turvallisuuden tunne eivät heikkene vuoden 2003 tasosta. Kenttäjohdon toimivuus varmistetaan. Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailut toteutetaan turvallisesti ja häiriöttömästi. Liikenneturvallisuusstrategiaa toteutetaan. Automaattista liikennevalvontaa laajennetaan. Riskikäyttäytyminen liikenteessä ei lisäänny vuoden 2003 tasosta. Terrorismin torjunta: Poliisin valmius- ja erityistilannesuunnitelmat saadaan ajan tasalle. Poliisin ulkomaalaisasiat: Poliisin ulkomaalaisasioiden keskittämissuunnitelma laaditaan. Sisämaan ulkomaalaisvalvontaa tehostetaan. Hälytystehtävien määrä kasvoi kuten edellisinäkin vuosina. Hälytystehtäviä oli vuoden 2005 aikana runsas miljoona. Lisäystä oli edelliseen vuoteen verrattuna noin hälytyksen verran. Kiireellisimpien A-luokan tehtävien osuus oli 2,5 % hälytystehtävien kokonaismäärästä. Edellisten vuosien tapaan poliisia työllistivät eniten päihtyneet henkilöt, häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta sekä kotihälytykset. A-kiireellisyysluokkaan kuuluvat hälytystehtävät on hoidettava välittömästi. B-kiireellisyysluokan tehtävät pyritään hoitamaan viipymättä, mutta ne voidaan tarvittaessa priorisoida. C-kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana tai asiakkaan kanssa sovittuna ajankohtana. Katuturvallisuusindeksi vuonna 2005 oli 91,35. Vuoteen 2004 verrattuna se nousi hieman. Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen sekä ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Turvallisuus on sitä parempi, mitä suurempi tämä luku on. Perheväkivalta lisääntyi Kotihälytysten määrä kasvoi. Vuonna 2005 poliisi sai noin kotihälytystä, joista perheväkivaltatapauksia oli noin Katuturvallisuusindeksi Indeksin arvo 96,86 96,19 93,71 90,53 91,35 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Katuturvallisuusindeksi on ryöstöjen, pahoinpitelyjen, vahingontekojen, ratti- ja liikennejuopumusten painotetun lukumäärän suhde väestön määrään. Mitä suurempi luku, sitä parempi turvallisuus

8 Poliisin keskimääräinen valtakunnallinen toimintavalmiusaika kiireellisinä hoidettavissa A-luokan hälytystehtävissä oli 12,1 minuuttia, mikä on jonkin verran edellistä vuotta huonompi. Pisimpään poliisipartion paikalle tulo kesti Lapin (17,3 min) ja Itä-Suomen (14,8 min) lääneissä. Helsingissä poliisi oli paikalla 8 minuutissa. Toimintavalmiusaikaan vaikuttaa oleellisesti, kuinka paljon poliisilla on käytössään hälytyspartioita ja mitkä ovat välimatkat. Paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin yhteistyötä hälytystehtävien hoidossa on tehostettu paikallistasolla yhteistoimintasopimuksin. Alkoholiveron alennus vaikutti Vuoden 2004 keväällä alennettu alkoholivero näkyi sekä poliisin tehtävissä että poliisin tietoon tulleessa rikollisuudessa vuoden 2004 luvuissa. Poliisin säilöön ottamien päihtyneiden määrä kasvoi vuonna 2004 edellisestä vuodesta tapauksella. Vuonna 2005 määrä oli Määrä laski hiukan edelliseen vuoteen 2004 nähden. Poliisin kentän kokemusten mukaan alkoholiveron alennus näkyi erityisesti ongelmakäyttäjien aiheuttamien hälytysten lisääntymisenä. Aiempaa useammin samoja henkilöitä jouduttiin ottamaan säilöön päihtymyksen vuoksi, jopa useita kertoja saman vuorokauden aikana. Lisäksi säilöön otetut olivat aiempaa huonommassa kunnossa. Tämä kasvatti myös putkakuolemien riskiä. MM-kisat sujuivat rauhallisesti Vuoden 2005 suurin urheilutapahtuma, Helsingissä järjestetyt yleisurheilun MM-kilpailut, sujuivat poliisin näkökulmasta rauhallisesti. Päävastuussa poliisitoiminnan organisoinnista olivat Helsingin ja Espoon kihlakuntien poliisilaitokset. Poliisin ylijohdosta osallistuttiin kisojen valmisteluun aktiivisesti yli vuoden ajan. Kisojen aikana erilaiset arviointivierailut toteutettiin ylijohdon koordinoimina. Etälamauttimesta poliisin voimankäyttöväline Etälamautin hyväksyttiin yli vuoden koekäytön jälkeen poliisin voimankäyttövälineeksi. Lamauttimen koekäyttö ei aiheuttanut kohteille muita vammoja kuin ennalta tiedetyt paikalliset lievät palovammat sekä nuolen auttamat ihon pienet pintavammat. Lamauttimen koekäytössä havaittiin, että sen käytöllä pystyttiin joissakin tapauksissa välttämään ampuma-aseen käyttö. Katsomoväkivallasta raportti Poliisin ylijohto julkaisi raportin katsomoväkivaltatilanteisiin valmistautumisesta ja niiden hoitamisesta. Työssä olivat edustettuna useiden eri toimijoiden edustajat. Raportin julkaisemisen jälkeen Euroopan neuvoston katsomoväkivaltakomitean arviointiryhmä teki vierailun lokakuussa Suomeen. Alustavat raportin tulokset olivat erittäin positiivisia. Hätäkeskusuudistus valmiiksi Viisi vuotta sitten käynnistetty valtakunnallinen hätäkeskusuudistus saatiin valmiiksi vuonna Vuoden lopussa viimeisinä toimintansa aloittivat Helsingin, Itäja Keski-Uudenmaan, Länsi-Uudenmaan sekä Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun hätäkeskukset. Uudistuksessa poliisin hälytyskeskukset ja kuntien ylläpitämät hätäkeskukset korvattiin yhteisillä valtion hätäkeskuksilla, joihin on keskitetty kaikki poliisin, pelastustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen kiireelliset hätäpuhelut. Poliisin henkilöstöstä hätäkeskuksiin oli siirtynyt vuoden 2005 loppuun mennessä 105 henkilöä. Hälytystehtävien määrät Päihtyneet henkilöt Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta Kuljetustehtävät Kotihälytykset Liikennejuopumukset Vahingonteot Kaikki hälytystehtävät A-luokan hälytystehtävät* Kotihälytykset Kotihälytys Kotihälytys: perheväkivalta Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Lähde: Poliisin tulotietojärjestelmä * Kiireellisinä hoidettavien A-luokan hälytystehtävien määrän kehitys johtuu tilastointiohjeiden tarkistamisesta. Hälytystehtävien jaottelussa käytetyt nimikkeet eivät vastaa suoraan rikosnimikkeitä

9 Liikenneturvallisuus pysyi ennallaan Liikenteen turvallisuus liikenneturvallisuusindeksillä mitattuna pysyi edelliseen vuoteen verrattuna samalla tasolla. Indeksin arvo oli 136 eli sama kuin edellisenä vuonna. Liikenneturvallisuusindeksi on rekisteröityjen autojen ja moottoripyörien määrä jaettuna liikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden painotetulla lukuarvolla. Vuonna 2005 liikenteessä kuoli ennakkotietojen mukaan 366 henkilöä, kun vuonna 2004 liikenteessä menehtyi vastaavien tietojen mukaan 370. Loukkaantumisiin johtaneiden onnettomuuksien lukumäärä oli yhteensä 6 967, mikä on 459 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Poliisin liikenteen valvontaan käyttämä työtuntien määrä pysyi miltei samana kuin vuonna Rattijuoppovalvontaa pystyttiin lisäämään, mutta kiinnijääneiden rattijuoppojen määrä väheni noin tuhannella. Vähennys kohdistui erityisesti törkeisiin tapauksiin. Rattijuoppojen määrä liikennevirrassa (0,15 %) pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2004 (0,16 %). Liikenteen huumetapauksiin puuttumista tehostettiin ottamalla käyttöön entistä parempia huumeiden pikatestauslaitteita. Keväällä valmistui liikennevalvonnan kehittämisohjelma, joka valmisteltiin sisäasiainministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön yhteistyönä. Raskaan liikenteen valvonta nostettiin nopeusvalvonnan, rattijuopumusvalvonnan ja turvalaitteiden käytön valvonnan ohella tärkeimmäksi valvontakohteeksi. Liikennerikostutkinnan laatua parannettiin uudella ohjeistuksella, koulutuksella ja seminaarilla. Loppuvuodesta käynnistettiin paikallispoliisin liikennevalvonnan kehittämishanke. Automaattinen kameravalvonta kolminkertaistui Poliisin ylläpitämät automaattiset liikennevalvontakamerat kuvasivat vuonna 2005 yhteensä ylinopeutta ajanutta kuljettajaa. Määrä lähes kolminkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2004 automaattiset valvontakamerat havaitsivat ylinopeutta. Vuoden 2005 lopulla poliisin käytössä oli 40 automaattista valvontakameraa. Kameravalvottuja tieosuuksia oli yhteensä 900 kilometriä. Siirrettäviä nopeusvalvontayksiköitä oli käytössä 11. Kameroiden määrän lisääntyminen on vaikuttanut ratkaisevasti havaittujen ylinopeuksien määrään. Kameravalvonnan on sekä kotimaisen kokemuksen että kansanvälisten tutkimusten mukaan todettu estävän liikenneonnettomuuksia ennalta. Kameravalvotuilla tieosuuksilla törkeimpien ylinopeuksien määrä vähenee selvästi Keskimääräinen toimintavalmiusaika A-luokan hälytystehtävissä Etelä-Suomen lääni 11,3 11,0 10,7 11,2 11,0 Länsi-Suomen lääni 12,8 12,4 13,8 12,7 13,3 Itä-Suomen lääni 12,7 13,5 13,9 14,1 14,8 Oulun lääni 9,7 9,8 9,4 10,4 10,3 Lapin lääni 12,0 11,8 13,0 15,6 17,3 Helsinki 7,8 7,9 7,6 7,9 8,0 Yhteensä 11,2 11,0 11,2 11,3 12,1 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Toimintavalmiusaika x paikallesaapumisaika Liikenneturvallisuusindeksi Vuosi 1997 =

10 ja kuolonkolareitakin sattuu vähemmän. Tyypillinen kameravalvontarikkomus on km/h ylinopeus. Terrorismin torjuntaa tehostettiin Terrorismin torjunta perustuu Euroopan unionin strategisiin linjauksiin. Näitä ovat kansainvälisen yhteistyön vahvistaminen, terrorismin rahoituksen selvittäminen ja estäminen sekä Euroopan unionin elinten ja jäsenvaltioiden valmiuksien lisääminen terrorismin paljastamisessa, tutkinnassa ja syyttämisessä. Tavoitteena on mahdollisten uusien terroritekojen estäminen, kansainvälisen liikenteen turvaaminen ja rajaturvallisuuden varmistaminen sekä Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden toimintavalmiuksien lisääminen terroritekojen tapahduttua. Lisäksi pyritään vaikuttamaan niihin tekijöihin, jotka lisäävät terrorismin tukijoita ja varsinaisia terroristeja. Erityisen tärkeää on Tilanteet, joissa kokee yksinolon turvattonmaksi yhteistyön lisääminen terrorismin torjunnassa kaikkein tärkeimmiksi arvioitujen kolmansien valtioiden kanssa. Kansainvälisen terrorismin torjunta edellyttää tiivistä kansallista ja pääasiassa tiedustelupalvelujen ja poliisiorganisaatioiden välistä kansainvälistä yhteistyötä. Tämä on pitkälti tietojen keräämistä, yhdistämistä ja analysointia. Poliisilaki sekä poliisin ja puolustusvoimien välistä virka-apua koskevat säännökset uudistettiin nimenomaan terrorismin torjunnan lähtökohdista. Poliisin toimintasuunnitelmat terrorismirikosten torjuntaan ovat ajan tasalla. Vaikka terroriteon uhka Suomessa on tällä hetkellä vähäinen, tulee terrorismin torjuntavalmius kansallisella tasolla pitää korkeana. Poliisin terrorismin torjuntaan erikoistuneitten ryhmien, kuten valmiusyksikkö Karhun ja tepo-ryhmien, koulutusta ja varustamista jatkettiin. Ulkomaalaisvalvontaa ohjeistettiin Maan sisäistä ulkomaalaisvalvontaa tehostettiin ja tehtiin suunnitelmallisemmaksi muun muassa antamalla poliisille uusi ohje ulkomaalaisvalvonnasta. Samanaikaisesti annettiin säännöllisesti päivitettävä tiivistelmä ulkomaalaisten kenttävalvontaan. Kenttäpartioiden valmiuksia ulkomaalaisvalvonnassa parannettiin myös koulutuksella. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos koordinoi maasta poistamisen täytäntöönpanoa valtakunnallisesti. Vuonna 2005 maasta poistettiin erilaisten päätösten perusteella kaikkiaan henkilöä, joista saatettuna poistettiin henkilöä. Kansainvälisen siviilikriisihallinnan poliisitoiminta jatkui Vuoden 2005 lopussa suomalainen poliisi on osallistunut 12 vuoden ajan kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitoimintaan yhteensä 374 henkilötyövuoden verran. Vuodesta 1994 alkaen on suomalainen poliisi ollut mukana tässä toiminnassa 334 kertaa yhteensä 241 henkilön voimin. Vuoden 2005 lopussa kansainvälisen siviilikriisinhallinnan poliisitehtävissä oli 34 suomalaista 12 eri operaatiossa tai projektissa kolmessa eri maanosassa. Vuoden aikana suomalaisia rekrytoitiin uusiin operaatioihin, joita olivat Euroopan unionin missiot Palestiinassa ja Sudanissa sekä Yhdistyneitten Kansakuntien operaatio Sudanissa. Lisäksi rekrytoitiin suomalaiset asiantuntijat Euroopan unionin yhteiseen tilannekeskukseen sekä Civilian Headline Goal 2008-projektiin, jotka molemmat toimivat Brysselissä. Ulkomailla järjestettyyn kansainväliseen siviilikriisinhallinnan koulutukseen osallistui seitsemän sekä Suomessa järjestettyyn koulutukseen kolme henkilöä. Lisäksi kahdessa ulkomailla toteutetussa koulutuksessa oli suomalainen poliisikouluttaja. Poliisibarometri

11 RIKOSTORJUNTA Tulostavoitteet Toteutetaan talousrikostutkinnan tilaa selvittäneen työryhmän sekä rikostorjunnan tila -selvityshankkeen toimenpidesuosituksia sekä sisäisen turvallisuuden ohjelmaa. Lainvalvonta- ja oikeusviranomaisten yhteistyötä tiivistetään. Rikostutkinnan perustoimenpiteiden suorittamista ja päivittäistyön korkeaa laatua korostetaan. Erityyppisiin rikoksentekijöihin (nuoret, ensikertalaiset, rikoksen uusijat, ammattirikolliset, järjestäytynyt rikollisuus jne.) sovelletaan esitutkinnassa tehokkaita ja toimivia toimintatapoja. Poliisin sisäistä laillisuusvalvontaa lisätään. Lisätään rikospaikkakäyntejä, teknistä rikospaikkatutkintaa ja rekisteröintejä. Poliisin toimenpiteet väkivallan vähentämiseksi valmistellaan. Rikosten selvitysprosentteja Omaisuusrikokset 35,2 34,2 36,2 37,3 39,6 Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset 82,2 79,8 86,1 86,3 81,7 Rikoslakirikokset 60,7 59,4 61, ,2 Rikoslakirikokset ilman liikennerikoksia 44,8 43,5 45,6 47,7 49,9 Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Vuonna 2005 poliisin tietoon tuli noin rikosta, mikä on hieman vähemmän kuin vuotta aikaisemmin (noin rikosta vuonna 2004). Rikoslakirikoksia tuli poliisin tietoon yhteensä hieman yli (edellisenä vuonna noin ), joista vuoden aikana selvitettiin noin (edellisenä vuonna noin ). Rikosten selvitystason paraneminen jatkui. Selvitettyjen omaisuusrikosten määrä nousi 39,6 %:iin (37,3 % vuonna 2004) ja rikoslakirikoksista (mukaan lukien liikennerikokset) selvisi 67,2 % (65 % vuonna 2004). Pääkaupunkiseudulle talousrikosten esikäsittely-yksikkö Talousrikostorjunnan tehostaminen kuuluu sisäisen turvallisuuden ohjelmaan. Tavoitteena on, että entistä suurempi osa piiloon jäävästä talousrikollisuudesta saadaan viranomaisten tietoon, talousrikosten kokonaismäärä vähenee ja talousrikosten käsittelyajat lyhenevät. Talousrikostorjunta oli poliisin painopistealueena vuonna 2005, jolloin poliisi sai huomattavasti lisää uusia talousrikostutkijoita. Tulokset talousrikostorjunnassa olivat hyvät. Poliisille ilmoitettujen talousrikosten määrä pysyi suunnilleen edellisen vuoden tasolla. Sen sijaan poliisin tutkittavana olevien tai tutkintaa odottavien talousrikosten määrä pieneni, koska vuoden aikana saatiin tutkittua enemmän talousrikoksia kuin uusia talousrikoksia tuli tutkittavaksi. Usean vuoden ajan kohonnut talousrikosten keskimääräinen tutkinta-aika kääntyi vuoden aikana laskuun, vaikka se onkin edelleen varsin pitkä. Sen sijaan mediaanien valossa tutkinta-ajat eivät näytä läheskään niin huolestuttavilta. Poliisin talousrikoksissa haltuun saa

12 man rikoshyödyn määrä oli vuonna 2005 suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Talousrikostorjunnan tehostamisen keskeisenä toimenpiteenä vuonna 2005 oli pääkaupunkiseudulle perustettu talousrikosten esikäsittely-yksikkö. Espoossa toimivan yksikön tarkoituksena on esikäsitellä pääkaupunkiseudun talousrikosyksiköiden talousrikosilmoitukset yhdenmukaisella tavalla ja laatia niihin alustavat tutkintasuunnitelmat. Myös syyttäjäviranomainen osallistuu yksikön toimintaan. Vastaavan tyyppistä niin sanottua yhden luukun periaatetta on alettu toteuttaa myös poliisin lääninjohdoissa. Tarkoituksena on, että kaikissa talousrikostutkintayksiköissä olisi käytössä yhdenmukaiset johtamisja työskentelytavat ja esitutkintaan sovellettaisiin niin sanottua prosessityöskentelymallia. Ulkomaalaisen työvoiman valvontaa tehostettiin Vuonna 2005 lisättiin keskusrikospoliisiin sijoitetun, vuonna 2004 perustetun pimeän ulkomaalaisen työvoiman valvonta- ja tutkintayksikön henkilöstöä. Vuonna 2005 yksikössä työskenteli 17 henkilöä, joiden voimin yksikkö kykeni pureutumaan varsin tehokkaasti pimeän ulkomaisen työvoiman käyttöön. Toiminnan ensisijaisina kohteina ovat yritykset, jotka käyttävät pimeää ulkomaista työvoimaa. Tyypillisimpiä rikosnimikkeitä esitutkinnassa olivat vero- ja kirjanpitorikokset. Samalla kiinnitettiin huomiota myös työntekijän ja työnantajan ulkomaalaislain mukaisiin rikkomuksiin sekä rikoslain mukaisiin työrikoksiin. Yksikön toiminta on ollut valtakunnallista ja edellyttänyt laajaa yhteistyötä niin poliisin sisällä kuin eri viranomaisten välillä sekä työmarkkinajärjestöjen ja elinkeino-elämän eri toimijoiden kanssa. Vuoden 2005 aikana yksiköllä oli tutkittavana yhteensä 29 talousrikoskokonaisuutta, joista 17 saatiin päätökseen. Pimeän ulkomaisen työvoiman valvontayksikön toimesta saatiin rikoshyötyä poliisin haltuun noin 1,3 miljoonan euron arvosta. Harmaan talouden ja talousrikollisuuden laajuutta kuvaa yksikön tutkittavana olevat talousrikokset. Yksiköllä oli vuoden 2005 aikana tutkittavana erittäin laaja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä harmaan talouden rikosvyyhti, johon liittyi ulkomaisen työvoiman käyttöä lähinnä rakennusalalla. Tutkinta ulottui noin 200 yritykseen Etelä-Suomen alueella. PTR- toiminta päässyt vauhtiin Vuonna 2004 perustetut poliisin, tullin ja rajavartiolaitoksen (PTR) yhteinen valtakunnallinen rikostiedustelu- ja analyysikeskus sekä alueelliset rikostiedustelu- ja analyysiryhmät toimivat vuonna 2005 suunnitellusti. Toiminnan tarkoituksena on rikostiedustelun ja rikosanalyysin avulla tehostaa rikosten ennalta estämistä, paljastamista ja selvittämistä. Tarkoitus on samalla selkiinnyttää viranomaisten tehtäväjakoa ja karsia päällekkäisiä toimintoja. Pyrkimyksenä on keskittyä sellaisiin kohteisiin, joihin puuttumalla toiminnan vaikuttavuutta voidaan lisätä. PTR-viranomaisten yhteistoimintaa selkeytettiin ja tiivistettiin. Vuonna 2005 aloitettiin PTR-viranomaisten yhteisen lainsäädännön valmistelu. Asiantuntijatyöryhmä myös selvitti, miten viranomaisten yhteistoiminnasta aiheutuvat kustannukset tulisi jakaa. Poliisin tietoon tullut rikollisuus Kaikki rikokset Rikoslakirikokset pl.liikenne- ja huumausainerikokset Omaisuusrikokset Törkeät yksilöön kohdistuvat rikokset Tutkittavana olevat tai tutkintaa odottavat talousrikosjutut (ei rikosten määrä) Huumausainerikokset Törkeät huumausainerikokset Liikennerikokset Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä

13 Selvitettyjen talousrikosten määrä Talousrikosilmoitukset, kpl Avoimet Päätetyt Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä DNA-rekisteri Uudet DNA-rekisterin henkilöt / henkilöosumat, kpl Henkilöt Henkilöosumat Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä Vielä 2000-luvun alussa jatkunut huumausainerikollisuuden kasvu on viime vuosien aikana pysähtynyt ja kääntynyt jopa laskuun. Myös järjestäytyneiden rikollisryhmien määrän kasvu on pysähtynyt, vaikka niihin kuuluvien jäsenten määrä onkin lisääntynyt. Järjestäytyneen rikollisuuden keskeinen torjuntamenetelmä, alueellisten, valtakunnallisten ja kansainvälisten torjuntakohteiden järjestelmällinen määrittely ja valinta, on todettu tehokkaaksi keinoiksi niin kansallisesti kuin EU:n tasolla suoritetuissa arvioinneissa. Vuosina valittiin yhteensä 156 alueellista ja 15 valtakunnallista kohdetta. Vuoden 2005 aikana valittiin 21 alueellista ja 4 valtakunnallista torjuntakohdetta. Vuonna 2004 valittiin lisäksi 2 niin sanottua kansainvälistä torjuntakohdetta, joiden tutkinta on edelleen käynnissä. Omaisuusrikoksia sarjoitettiin Poliisi on vuoden 2002 jälkeen panostanut erityisesti omaisuusrikosten selvitystason nostamiseen. Toiminnan ohjauksessa ja johtamisessa on painotettu kattavan rikospaikkatutkinnan suorittamista, rikoksesta epäiltyjen rekisteröintiä, tekijäkeskeistä tutkintamallia, niin sanottujen pimeiden rikosten sarjoittamista sekä analyysitoimintaa. Tavoitteena on, että vuonna 2004 perustettuja rikostiedustelu- ja analyysiyksiköitä käytettäisiin hyödyksi myös omaisuusrikosten sarjoittamisessa. Vuoden 2005 aikana onnistuttiinkin sarjoittamaan joitakin omaisuusrikossarjoja. DNA-rekisteröintiä lisättiin. DNA-rekisterin koko on kasvanut vajaasta (vuonna 2001) henkilöstä jo runsaaseen henkilöön. Samalla ajanjaksolla henkilöosumien määrä on noussut huomattavasti. Vaikka DNA-rekisteröinti on tehostanut vakavien henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten tutkintaa, kappalemääräisesti suurin osa osumista on kohdistunut perinteisten omaisuus- ja massarikosten selvittämiseen. Toiminnan tehostaminen onkin tuottanut tulosta, sillä omaisuusrikosten selvitystaso nousi vuosina yli 5 %. Väkivaltarikollisuutta vähentämään Poliisin ylijohdon asettama työryhmä laati vuonna 2005 ehdotuksen toimintalinjoiksi, joilla väkivaltaa voidaan vähentää. Toimenpiteiden toteutus aloitettiin heti, vaikka väkivaltarikollisuuden torjunta onkin poliisin painopistealueena vasta vuonna Poliisitoiminnassa keskeisinä tavoitteina ovat väkivaltarikollisuuden ennalta ehkäisy ja tunnistaminen, tehokas puuttuminen piiloon jäävään väkivaltarikollisuuteen, väkivaltarikosten esitutkinnan turvaaminen sekä väkivaltarikoskierteen katkaisu. Poliisihallinnon sisällä on keskeistä tiivistää tiedonkulkua ja yhteistyötä rikostutkinnan, hälytys- ja valvontatoimen sekä lupahallinnon välillä. Myös yhteistyön kehittämistä muiden viranomaisten ja tukipalveluja tarjoavien toimijoiden kanssa korostetaan. Väkivallan vähentäminen edellyttää useita poikkihallinnollisia toimenpiteitä. Poliisin toimenpiteissä pyritään muun ohella piiloon jäävän väkivaltarikollisuuden paljastamiseen. Tällä on todennäköisesti vaikutusta siihen, että poliisin tietoon tuleva väkivaltarikollisuus lisääntyy. Piilorikollisuuden paljastaminen on kuitenkin tärkeää, jotta konkreettisia toimenpiteitä voidaan kohdentaa kokonaisväkivaltarikollisuuden vähentämiseksi. Rikoksesta epäillyt ikäryhmittäin Alle 14-vuotiaat vuotiaat vuotiaat yli 20-vuotiaat Ikätieto puuttuu Yhteensä Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä

14 LUPAPALVELUT Tulostavoitteet Poliisin lupapalvelut tuottavat kansainvälisesti luotettavia matkustusasiakirjoja. Lupapalvelutoiminta parantaa osaltaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä liikenneturvallisuutta. Poliisin lupapalvelut ovat kustannustehokkaita ja niiden saatavuus on turvattu. Yleisölle ja yhteisöille tarjottavien poliisin palvelujen saatavuutta parannetaan ottamalla huomioon kansalaisten alueellinen yhdenvertaisuus. Palvelupisteiden ja yhteispalvelupisteiden palvelumuotoja kehitetään hyödyntäen verkkoasiointia. Viranomaisten välistä sekä viranomaisorganisaation sisällä tapahtuvaa tietojen käsittelyprosessia nopeutetaan ja tiedon laatu varmistetaan. Biometrisen passin käyttöönoton valmistelua jatkettiin. Passilakia koskeva esitys annettiin eduskunnalle. Passiuudistuksen tarkoituksena on matkustusturvallisuuden lisääminen ja matkustusasiakirjojen turvallisuustason nostaminen. Passi tulee sisältämään teknisen osan, johon biometrisena tunnisteena ensi vaiheessa talletetaan kasvokuva. Uusia passeja koskeva valokuvaohje julkaistiin kesäkuussa. Valmistelut sormenjälkien tallentamiseksi sirulle uudistuksen toisessa vaiheessa aloitettiin. Käytännön toimenpiteet biometristen passien myöntämiseksi tiivistyivät. Poliisilaitoksille annettiin laajaa valtakunnallista koulutusta passeihin liittyen. Biometristen passien myötä passien myöntöprosessi muuttuu kokonaisuudessaan toisenlaiseksi. Sähköistä asiointia kehitettiin Sähköisen asioinnin kokonaisvaltainen kehittämissuunnitelma laadittiin. Suunnitelman mukaisesti poliisi kehittää erityisesti lupahallinnon osalta sähköisiä palvelujaan. Poliisin virkamerkin ja virkamiehen asiointikortin valmistelut tehtiin vuoden 2005 aikana. Poliisin virkamerkkiin ja henkilökorttiin yhdistettiin asiointikorttiominaisuudet. Kortin painatukseen lisättiin erilaisia turvatekijöitä ja lisäksi kortissa on siru, joka mahdollistaa sähköisen asioinnin sirua käyttäen. Sähköinen asiointi mahdollistaa mm. salattujen sähköpostiviestien lähettämisen ja vastaanottamisen käyttämällä sirulle tallennettuja Väestörekisterikeskuksen myöntämiä varmenteita. Lupahallinnossa useita muutoksia Poliisin suoritteiden maksullisuudesta annettiin uusi asetus, jossa otettiin huomioon aikaisemmin hyväksytyn poliisin maksupolitiikan linjauksia. Muun muassa

15 asealan ja vartioimisliikkeiden tarkastustoimintaan kohdistuvat valvontamaksut otettiin käyttöön. Tieliikennelain muutoksen (1103/2004) perusteella annettiin poliisille ohje ajokieltoon määräämisestä toistuvien liikennerikkomusten vuoksi. Tällä ohjeella pyritään luomaan valtakunnallisesti yhtenäistä käytäntöä ja päätösten yhdenmukaisuutta. Alkolukkokokeilu aloitettiin Suomessa vuoden 2005 heinäkuussa. Rattijuopumukseen syyllistynyt voi ehdottoman ajokiellon sijaan päästä mukaan kokeiluun, jossa saa ajaa alkolukolla varustettua autoa. Poliisin myönnettäväksi tuli alkolukkoajokortti, joka antaa ajo-oikeuden vain siinä yksilöityyn ajoneuvoon ja kuljettamaan sitä koetusaikana Suomessa lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Yksityinen turva-ala keskittyi Poliisiosaston turvallisuusalan valvontayksikön valvoma yksityinen turva-ala jatkoi keskittymistään vuoden 2005 aikana. Vartioimisliikelupia oli voimassa vuoden 2005 lopussa 235, joista 51 oli rajoitettuja vartioimisliikelupia. Vartioimisliikelupien määrä väheni pääasiassa toiminnan keskittymisen ja liiketoimintamyyntien takia. Valvontaa tehtiin toiminnan lopettaneisiin, mutta edelleen luvan voimassa pitäneisiin vartioimisliikkeisiin. Myös taloudellisen toimintakyvyn selvittämiseksi suoritettiin valvontaa. Yksikön toiminnan perusteella tuomioistuimet antoivat ensimmäiset tuomiot valvonnassa havaituista luvattomista vartioimisrikoksista. Valvontaa tehostettiin järjestyksenvalvonnassa, erityisesti suurissa tapahtumissa. Samalla jatkettiin järjestyksenvalvojista annetun lain muuttamisen valmistelua. Ampuma-aselupien yhtenäistäminen aloitetaan Poliisiosaston arpajais- ja asehallintoyksikkö osallistui uuden rahankeräyslain valmisteluun. Laki on määrätty tulemaan voimaan Valtioneuvoston asettama rahapelifoorumi jatkoi rahapelipoliittisten linjausten valmistelua Yksikkö aloitti yhdessä lääninhallitusten kanssa ampuma-aselupien yhtenäistämiseen tähtäävän projektin. Lääninhallitusten nimeämien asevastuuhenkilöiden kanssa aloitettiin kirjallisten yhtenäistämisohjeiden laatiminen siten, että ohjeet saataisiin valmiiksi vuoden 2006 aikana. Projektin on tarkoitus kestää vuoteen 2009, jolloin poliisin lupahallinnon henkilöstö on koulutettu uusien ohjeiden mukaisesti ja seurantajärjestelmät on otettu käyttöön. Myönnettyjen lupien määrä Ajoluvat Passit Henkilökortit Aseluvat Lähde: Poliisin tulostietojärjestelmä

16 KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Tulostavoitteet Poliisin kansainvälisen toiminnan ohjausta terävöitetään EUpuheenjohtajakautta varten. Itämeren alueiden yhteistyötä (Baltic Sea Task Force) tehostetaan valmistauduttaessa siirtämään puheenjohtajuus Virolle. Poliisin valmistautuminen Suomen EU-puheenjohtajakauteen jatkui ja tiivistyi vuoden 2005 aikana. Tulevia puheenjohtajakauden velvoitteita valmisteltiin sekä poliisissa sisäisesti että yhteistyössä sisäasiainministeriön johdon kanssa. Valmisteluun kuului muun muassa poliisin painopistealueiden määrittely. Lisäksi laadittiin poliisin vastuulla olevien neuvoston työryhmien alustavat asialista-arviot. Poliisin painopistealueiksi määriteltiin muun muassa tiedonvaihdon sekä lainvalvontaviranomaisten operatiivisen yhteistyön tehostaminen, terrorismin torjunta ja EU:n huumausainestrategian täytäntöönpano. Lisäksi puheenjohtajakaudella jatketaan Schengenin tietojärjestelmän kehittämistä, kriittisen infrastruktuurin suojaamista koskevaa työtä sekä EU:n kriisinhallintajärjestelyjen valmistelua, täytäntöönpanoa ja toteuttamista. Neuvosto ja komissio hyväksyivät kesäkuussa 2005 toimintasuunnitelman, joka sisältää konkreettiset toimenpiteet aikatauluineen vuonna 2004 hyväksytyn oikeus- ja sisäasioiden monivuotisen ohjelman, ns. Haagin ohjelman, täytäntöön panemiseksi. Toimintasuunnitelmaan sisältyy useita poliisin toimialaan kokonaan tai osittain liittyviä hankkeita. Vuonna 2005 laadittiin myös Itävallan ja Suomen yhteistyönä neuvoston työohjelma vuodeksi Monipuolista yhteistyötä Euroopan unionissa Euroopan unionin yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa jatkui vilkkaana. EU:ssa käsiteltiin muun muassa tiedon saatavuusperiaatteen toteuttamista, teletunnistetietojen säilyttämistä, rikostiedustelutietoon pohjautuvan lainvalvonnan (intelligence led law enforcement) kehittämistä sekä järjestäytyneen rikollisuuden uhka-arvion (OCTA) laatimista. EU:n poliisipäälliköiden operatiivisen toimintaryhmän PCTF:n toimintaa ja tehtäviä määriteltiin uudelleen vuonna Ryhmän päätavoitteena on operatiivisen poliisitoiminnan tehostaminen strategisen suunnittelumekanismin (COSPOL) projektien kautta. Pohjoismaiden Schengen-tarkastukset toteutettiin syys-lokakuussa Tarkastusryhmät tarkastivat Suomen maarajojen, lentokenttien ja merirajojen valvonnan sekä Schengenin tietojärjestelmän (SIS), poliisiyhteistyön, tietosuojan ja viisumiyhteistyön toimivuuden. Suomea koskevat maaraja-, lentokenttä-, meriraja- ja poliisiyhteistyöraportit olivat huomattavan positiivisia. Seitsemän EU-maata allekirjoitti toukokuussa 2005 sopimuksen rajat ylittävän yhteistyön tiivistämisestä, erityisesti terrorismin, rajat ylittävän rikollisuuden ja laittoman maahantulon osalta (ns. Prümin sopimus). Suomessa aloitettiin selvitys sopimuksen lainsäädännöllisistä vaikutuksista mahdollista sopimukseen liittymistä varten

17 Terrorismin torjunta keskeisenä teemana Terrorismin torjunta on ollut yksi EU:n oikeus- ja sisäasioiden pääteemoista vuonna 2004 tehtyjen Madridin terrori-iskujen jälkeen. Lontoon pommi-iskut heinäkuussa 2005 kiihdyttivät terrorismialoitteiden valmistelua, ja joulukuun 2005 Eurooppa-neuvostossa hyväksyttiin EU:n terrorismin vastainen strategia. Huhtikuussa 2005 YK:n yleiskokous hyväksyi ydinräjähdeterrorismin vastaisen yleissopimuksen, joka avattiin allekirjoittamista ja kansallista ratifiointimenettelyä varten syyskuun 14. päivänä. Suomi allekirjoitti sopimuksen samana päivänä ja pyrkii myös ratifioimaan sen mahdollisimman pikaisesti. YK:ssa oli työn alla myös ns. kokonaisvaltainen terrorismin vastainen yleissopimus, jonka neuvottelut jatkuvat. Sisäasiainministeriön poliisiosasto valmisteli terrorismia ja järjestäytynyttä rikollisuutta koskevat taustamuistiot Euroopan ja Aasian maiden ASEM-huippukokousta varten. Poliisiosasto valmisteli myös aloitetta ASEM-maiden terrorismin torjunnan yksiköiden päälliköiden säännöllisestä kokoontumisesta käytännön tason yhteistyön ja tietojen vaihdon edistämiseksi. Suomi esitteli aloitteensa marraskuussa 2005 Indonesiassa pidetyssä ASEM-terrorismikokouksessa. Kokouksessa päätettiin selvittää mahdollisuuksia terrorismin torjunnan päälliköiden säännöllisten tapaamisten järjestämiseksi. Aloitetta käsitellään seuraavan kerran toukokuussa 2006 Kööpenhaminassa järjestettävässä konferenssissa. Lähialueyhteistyötä tehostettiin Toukokuussa 2005 EU:n ja Venäjän välillä vahvistettiin yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden (VTO) alueen tiekartta, joka sisältää lähivuosien yhteistyötavoitteet muun muassa järjestäytyneen rikollisuuden, huumausainekaupan, ihmiskaupan, rahanpesun ja terrorismin torjumiseksi sekä asiakirjaturvallisuuden edistämiseksi. Sisäasiainministeriö ja oikeusministeriö järjestivät marraskuussa 2005 EU:n ja Venäjän välistä vapauden, turvallisuuden ja oikeuden aluetta koskevan seminaarin Helsingissä. Suomi toimi vuonna 2005 Itämeren alueen järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen toimintaryhmän (Baltic Sea Task Force, BSTF) puheenjohtajana. Toimintaryhmä on operatiivisella tasolla erityisen tärkeä alueellinen yhteistyöfoorumi vakavien kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden uhkien torjunnassa Itämeren alueella, erityisesti alueen EU:n jäsenvaltioiden ja Venäjän välillä. Vuonna 2005 Suomi otti vastaan naisiin ja lapsiin kohdistuvaan ihmiskauppaan suuntautuvan asiantuntijaryhmän vetovastuun. Suomi aktiivisesti mukana uhrintunnistuksessa Kaakkois-Aasiassa tapahtuneen tsunamionnettomuuden uhrien tunnistaminen on ollut maailmanlaajuisesti toistaiseksi suurin uhrintunnistusoperaatio. Samalla operaatio oli Suomen poliisille suurin ja pitkäkestoisin yksittäinen poliisiyhteistyön kansainvälinen operaatio tähän mennessä. Suomen osalta tehtävästä vastasi keskusrikospoliisin yhteydessä toimiva DVI-yksikkö. Työ jatkui koko vuoden 2005, ja siihen osallistui Thaimaassa 115 henkeä. Näistä 46 oli suomalaisia poliisimiehiä eri poliisiyksiköistä. Lisäksi kymmenet poliisin ja oikeuslääketieteen asiantuntijat ovat työskennelleet Suomessa. Toiminnan aktiivisimman vaiheen aikana Suomessa työskenteli yhtä aikaa noin 50 poliisia ja oikeuslääketieteen asiantuntijaa ja Thaimaassa noin 40 henkilöä DVI-yksikössä. Säännöllinen raportointi aloitettiin Poliisiosaston kansainvälinen yksikkö aloitti vuonna 2005 säännöllisen, puolivuosittaisen raportoinnin poliisin kansainvälisestä toiminnasta. Vuoden 2005 toiminnasta raportoitiin ensimmäisen kerran syyskuussa (Poliisin ylijohdon julkaisu 8/2005) ja seuraavan kerran tammikuussa 2006 (Poliisin ylijohdon julkaisu 1/2006). Jatkossa raportit julkaistaan puolivuosittain. Raporttien tarkoituksena on esitellä kansainvälisen poliisiyhteistyön keskeiset toimintakentät sekä tärkeimmät ajankohtaiset hankkeet. Raportit ovat luettavissa poliisin verkkosivulla osoitteessa

18 HENKILÖSTÖ Tulostavoitteet Poliisimiesten määrä pidetään vuoden 2002 tasolla hätäkeskuksiin siirtyvää henkilöstöä lukuun ottamatta. Valtakunnallinen poliisimiesten lukumäärä on vähintään Poliisin palkkaus ja muut palvelussuhteen ehdot edistävät rekrytointia. Poliisihallinnossa työskenteli vuonna 2005 yhteensä henkilöä. Poliisin henkilöstön kokonaismäärä vuonna 2005 oli 11 henkilöä enemmän kuin vuonna Poliiseja vuonna 2005 oli lukuun ottamatta opiskelijoita. Kun ei oteta huomioon Hätäkeskuslaitoksen palvelukseen siirtynyttä henkilöstöä, määrä ylitti vuoden 2002 tason. Vuoteen 2004 verrattuna heidän määränsä laski 7:llä. Naisten osuus poliisihallinnon henkilöstöstä oli 25,9% vuonna Määrä nousi hiukan edellisestä vuodesta. Poliisimiehistöstä naisia oli 933 eli 11,3 %. Päälliköistä naisia oli 1,3 %, päällystöstä 4,9 %, alipäällystöstä 5,9 % ja miehistöstä 14 %. Poliisien määrä Suomen asukaslukuun verrattuna on edelleen hieman vähentynyt. Vuonna 2005 asukkaita yhtä poliisia kohden oli 678 henkeä, kun vuonna 2004 vastaava luku oli 675 henkeä. Poliisille henkilöstöstrategia Poliisihallinnon henkilöstöstrategia vuosille vahvistettiin vuonna Poliisin vision mukaan Suomi on Euroopan turvallisin maa, jonka takeena on ammattitaitoinen, palvelualtis, luotettava, yhteistyöhakuinen ja tehokkaasti organisoitu poliisi. Poliisihallinnon strategiset valinnat ovat: Poliisihallinnolle luodaan yhteiset arvot korostamaan poliisissa tehtävän työn perusasioita. Poliisin yhteistoimintaa tehostetaan ja siten varmistetaan tehokas, palvelujen kysyntään ja resursseihin sovitettu joustava poliisitoiminta. Esimiehistä valmennetaan tulosvastuullisia johtajia, joiden tuloksia myös mitataan. Vahvalla peruskoulutuksella luodaan edellytykset erikoistumiskoulutukselle. Työn haastavuus turvataan monipuolisilla toimenkuvilla, osaamisen arvioinneilla ja urasuunnittelulla. Poliisin palkkausta ja palvelussuhteen ehtoja kehitetään joustavaksi organisaation ja yksilön tarpeet huomioiden. Työsuojelussa ja työkyvyn ylläpidossa painotetaan yksilöllistä suunnittelua. Naisten määrää esimiestehtävissä lisätään. Tuottavuutta tehostetaan Vuonna 2005 aloitettiin tuottavuusohjelmien valmistelu tuleville vuosille. Tarkoituksena sisäasiainministeriössä on toimintoja tehostamalla vähentää muuta kuin poliisihenkilöstöä. Toimintoja tehostetaan mm. organisaatiorakenteita parantamalla ja sähköistä asiointia kehittämällä. Lähivuosien laajaa eläkepoistumaa hyödynnetään siten, että vain osa avautuvista viroista täytetään

19 Palkinto päihdetyöstä Päihdeasioiden koulutus- ja asiantuntijajärjestö Myllyhoitoyhdistys palkitsi sisäasiainministeriön poliisiosaston pitkäjänteisestä ja ennalta ehkäisevästä päihdetyöstä poliisihallinnossa. Palkinnon perusteluiden mukaan poliisi suhtautuu päihdetyöhön vakavasti, asiallisesti ja avoimesti. Poliisin päihdeohjelma koostuu päihdehaittojen ennalta ehkäisystä, varhaisesta puuttumisesta, kuntoutukseen ja hoitoon ohjaamisesta sekä seurannasta. PALKE käynnistyi Vuonna 2005 käynnistyi sisäasiainhallinnon palvelukeskushanke PALKE. Joensuussa sijaitsevaan palvelukeskukseen keskitetään talous- ja henkilöstöhallinnon tukipalveluja koko sisäasiainministeriön hallinnonalalta. Samuli Tusasta Vuoden Poliisi Ylikonstaapeli Samuli Tusa Mäntän kihlakunnan poliisilaitokselta valittiin Vuoden Poliisiksi Tusa on perusteellinen omaisuusrikosten ja rikossarjojen selvittäjä. Vuonna 2005 Vuoden Poliisi valittiin 30. kerran. Säätytalossa marraskuussa järjestettyyn tilaisuuteen oli kutsuttu mukaan myös aikaisemmin valitut Vuoden Poliisit. Uusimuotoinen päällystökoulutus alkuun Poliisin perustutkinnon suoritti 345 opiskelijaa, joista 22 suoritti ruotsinkielisen tutkinnon. Poliisin perustutkintokoulutukseen haki yhteensä henkilöä, joista ruotsinkieliseen koulutukseen 85 henkilöä. Vuoden 2005 aloituspaikkamäärä oli yhteensä 408. Suomenkielisessä koulutuksessa aloitti 383 opiskelijaa ja ruotsinkielisessä koulutuksessa 17 opiskelijaa. Sidosryhmien edustajille varattiin 6 paikkaa. Vuonna 2004 perustutkintokoulutuksen hakijamäärä oli Poliisialipäällystön tutkintoja suoritettiin 45. Poliisialipäällystötutkintoon haki 219 henkilöä, joista ruotsinkieliseen koulutukseen oli 27 hakijaa. Poliisipäällystön tutkintoa suorittamaan haki 124 henkilöä, joista valittiin 34. Valituista 5 on naisia. Poliisikoulussa aloitettiin uusi jatkokoulutus, poliisin erikoistumisopinnot. Tämä on tarkoitettu sellaisille vanhemmille konstaapeleille, joita kiinnostaa jatkokoulutus, mutta jotka eivät halua esimiehiksi. Koulutus on laajuudeltaan 30 opintoviikkoa ja se suoritetaan työn ohessa 3-6 vuoden aikana. Ensimmäiset 13 opiskelijaa aloittivat erikoistumisopinnot joulukuussa. Ensimmäiset uusimuotoisen poliisipäällystön tutkintokoulutuksen A-opinnot suoritettiin joulukuussa Tutkinto koostuu nyt kahdesta jaksosta. Ensimmäinen jakso kestää puolitoista vuotta ja se järjestetään pääasiassa Poliisiammattikorkeakoulussa Espoon Poliisimiehistö Opiskelijat poisluettuina Poliisin henkilöstön määrä Päälliköt Päällystö Alipäällystö Miehistö Opiskelijat Vartijat Toimistotyöntekijät Muut Koko henkilöstö Poliisin henkilöstön keski-ikä Päälliköt 50,9 51,0 51,7 52,1 52,4 Päällystö 48,4 48,4 48,0 47,8 47,7 Alipäällystö 46,7 46,9 47,1 47,0 47,0 Miehistö 38,4 38,2 38,0 37,8 37,6 Opiskelijat 26,0 26,5 26,2 26,1 26,1 Vartijat 41,7 42,0 42,0 42,7 43,1 Toimistotyöntekijät 45,6 45,7 46,0 46,4 46,6 Muut 42,8 43,1 43,3 43,3 43,8 Henkilöstöryhmä 41,9 41,9 41,9 41,9 41,

20 Otaniemessä. Toinen jakso suoritetaan työn ohessa pääasiassa kotipaikkakunnalla. Opetus koostuu lähi-, etä- ja itseopiskelusta ja se toteutetaan osin verkkoympäristöä hyväksikäyttäen. Opiskelija saa ensimmäisen jakson jälkeen todistuksen poliisipäällystön tutkinnon A-opintojen suorittamisesta, johon opiskelun voi halutessaan päättää. A-opinnot antavat kelpoisuuden komisarion ja rikoskomisarion virkoihin. B-opinnot suoritettuaan opiskelija valmistuu ammattikorkeakoulututkintoon, joka antaa kelpoisuuden ylempiin päällystön virkoihin. Ruotsinkielinen poliisipäällystötutkintokoulutus aloitettiin 14 vuoden tauon jälkeen. Ensimmäisellä ammattikorkeakoulutasoisella ruotsinkielisellä poliisipäällystökurssilla opiskelee 14 henkilöä, joista yksi on nainen. Perheväkivaltaa tutkittiin Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusyksikössä valmistui vuoden 2005 aikana useita poliisitoiminnan kannalta tärkeitä hankkeita, muun muassa poliisi ja perheväkivalta -tutkimus, helsinkiläisten turvallisuutta käsittelevä Helsinki!-tutkimus sekä kaksi selvitystä liiketoimintakiellon valvonnasta. Vuoden aikana aloitettiin myös muun muassa kansainvälinen suurtapahtumien turvallisuustutkimuksen koordinointihanke, kriisin ja kriisinhallinnan kenttätutkimushanke, tutkimus järjestyslain vaikutuksista, tutkimus poliisijohtamisen kehittämisestä sekä huumerikostorjunnan käsikirja -hanke. Koulutuslaki uudistui Laki ja asetus poliisikoulutuksesta tulivat voimaan Uudistuneen lainsäädännön myötä pääsyvaatimukset poliisikoulutukseen muuttuivat. Aikaisemmin vaaditut 19 vuoden ikä ja varusmiespalveluksen suorittaminen poistuivat. Valintaperusteita muutettiin myös siten, että pituusvaatimus poistui. Hakijamäärät kasvoivatkin selkeästi vuoden aikana. Poliisioppilaitosten yhdistymiseen liittyvää valmistelutyötä jatkettiin oppilaitosten ja poliisin ylijohdon yhteisvoimin. Rakentaminen Poliisikoulun alueella Hervannassa Tampereella alkoi kesäkuussa. Alueelle rakennetaan muun muassa harjoitusalue koulutustiloineen ja kulissikaupunkeineen sekä uusi asuntola. Lisäksi entisiä tiloja laajennetaan ja saneerataan. Poliisimuseolla ensimmäinen näyttely Poliisimuseon ensimmäinen näyttely FINPOL05 -turvaa, tekniikkaa ja tutkintaa avautui yleisölle syyskuussa museokeskus Vapriikissa Tampereella. Näyttely oli kolmiosainen: Turvaa teille juhlisti liikkuvan poliisin 75- vuotista historiaa. Varikolta tekniikkakeskukseen esitteli Poliisin tekniikkakeskuksen toimintaa 85 vuoden ajalta. Rikoksen jäljille puolestaan oli keskusrikospoliisin Rikosmuseon näyttely suomalaisesta rikollisuudesta keskiajalta nykypäivään. Poliisin henkilöstön kuukausiansiot Keskiarvo Päälliköt Kiinteä palkka Kokonaisansio + lomaraha Päällystö Kiinteä palkka Kokonaisansio + lomaraha Alipäällystö Kiinteä palkka Kokonaisansio + lomaraha Miehistö Kiinteä palkka Kokonaisansio + lomaraha Opiskelijat Kiinteä palkka Kokonaisansio + lomaraha Vartijat Kiinteä palkka Kokonaisansio + lomaraha Toimistotyöntekijät Kiinteä palkka Kokonaisansio + lomaraha Muut Kiinteä palkka Kokonaisansio + lomaraha