Pohjavedenoton ja kiviainesten oton yhteensovittamista tutkitaan. M4D näyttää kehitysmaille tien vaurastumiseen s. 20

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Pohjavedenoton ja kiviainesten oton yhteensovittamista tutkitaan. M4D näyttää kehitysmaille tien vaurastumiseen s. 20"

Transkriptio

1 1/2013 Geologian tutkimuskeskuksen SIDOSRYHMÄLEHTI M4D näyttää kehitysmaille tien vaurastumiseen s. 20 Pohjavedenoton ja kiviainesten oton yhteensovittamista tutkitaan S. 18 Mineraalialan yhteistyö kokoaa alan toimijat s. 8

2 Sisältö Sisältö 1/2013 Joonas Toivanen, GTK 3 Pääkirjoitus 4 Lyhyesti 7 Rokuan 8 Vuoriklusteri retkeilyopas ja Ruka Oulangan geologinen retkeilykartta puhaltaa samaan hiileen 12 Lähialueyhteistyölle rahoitustukea euroopan unionilta Harvinaisia maametalleja voisi saada sivutuotteena GTK:n turvetiedostot täydennetään vesistötutkimuksella Yhteistyöhanke takaa Puhtaan pohjaveden ja kiviaineksen saannin s.8 Jari Väätäinen, GTK s.18 s M4D näyttää kehitysmaille tien vaurastumiseen Yliopistoyhteistyö synnytti suomen geotieteiden tutkimuslaboratorion Kolumni: strateginen johtaja mari Panzar-Kallio: Kohti kestävää kaivannaisteollisuutta Tuomo manninen, GTK Uusia julkaisuja svenska resuméer GEOFoorumi 1/2013 Julkaisija: Geologian tutkimuskeskus Päätoimittaja: Marie-Louise Wiklund Ulkoasu: Satu Lusa/Kaskelotti Toimitusneuvosto: Hannu Idman, Jarmo Kohonen, Pekka Nurmi, Taina Järvinen ja Marie-Louise Wiklund Etukannnen kuva: GTK Paino: Tampereen yliopistopaino Oy Juvenes Print ISSN Geofoorumi 1/2013

3 Pääkirjoitus gtk Asiakkuuksista kumppanuuksiin yhteistyöstä verkostoitumiseen Innovaatiot, vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys, verkostotalous viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana on monien sanojen tuoreus ja innostavuus päässyt jotenkin väljehtymään. Tämä lienee muoti-ilmausten elinkaari, ja suuri osa seminaareissa syntyneistä uudissanoista joutaakin unohduksen ullakolle. Kunkin uuden ilmauksen takana on kuitenkin ollut idea ajatus jostain suunnasta ja suuresta muutoksesta, joka on nähty tavoittelemisen arvoisena. Tutkimuslaitoksen toimintaympäristö ja rooli yhteiskunnassa poikkeaa monin tavoin sekä tuotannollisesta organisaatiosta että tyypillisestä virastosta. Tutkimuslaitoksen pyrkimys vaikuttavuuteen on moninaisten roolien tasapainoista hallintaa ja pitkäjänteisten tavoitteiden sitkeää toteuttamista yhteiskuntamme parhaaksi. Tämä tavoite ei vanhene, eikä muutu epämuodikkaaksi. Vaikuttavuus on vaikeasti mitattava suure, mutta se voidaan kiteyttää ympäröivän yhteiskunnan tyytyväisyydeksi toimintaamme ja sen tuloksiin. Mitkä ovat keinomme vaikuttavuuden lisäämiseen niukkenevan resursoinnin ja kiristyvän kilpailun maailmassa? Asiantuntijatyö on vaikeasti tuotteistettavaa asiakkaan tarve vaihtelee tapauskohtaisesti ja usein tutkimustarvetta koskevaa ideaa kehitellään yhdessä tilaajan kanssa. Yhteistyön syventyessä GTK:n asiantuntemus kohtaa uuden haasteen, josta yhdessä pohtimalla syntyy parhaimmillaan jotain uutta. Aito asiakaslähtöisyys on usein lähempänä tutkimusryhmän palaverikäytäntöä kuin kuluttajamarkkinoille soveltu- vaa asiakastyytyväisyyskyselyä. Kumppanuus on molempia osapuolia hyödyttävää, pitkäjänteistä yhteistoimintaa, joka kasvaa ja kehittyy. Itseisarvoinen pyrkimys verkostoitumiseen voi johtaa ojasta allikkoon. Lukuisat yhteistyöryhmät ja jäsenyydet luovat osaltaan sitä kalenteripainetta, jolta haluaisimme vapauttaa aikaa tavoitteelliseen työntekoon. Toisaalta verkostoituminen on usein paras realistinen vaihtoehto organisaation uusiin avauksiin ja toiminnan laajentamiseen siis ilman lisäresursseja ja henkilömäärän kasvattamista. Yhteistyön ja verkostojen maailmassa kukin kehittää vahvuuksiaan, ja toimivalla työnjaolla saavutetaan yhdessä enemmän kuin erikseen. Parhaimmillaan monipuolistuva yhteistyörakenne ja reviirirajojen puhkominen tuo lisäksi raikasta ilmaa organisaatioon ja sen tavoitteenasetteluun. GTK:n vaikuttavuus on paljon muuta kuin suoritteita. Toimimme yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa edistääksemme pitkäjänteisiä strategisia tavoitteitamme, jotka taas on asemoitu suhteessa yhteiskunnan tarpeisiin ja tavoitteisiin. Tähän pyrimme: mahdollisuuksien tavoittamiseen aktiivisen toimijan roolissa sidosryhmiä kuunnellen, ydintoimintaan keskittyen ja korkeaa ammattitaitoa kehittäen ja arvostaen. Jarmo Kohonen kehitysjohtaja Geologian tutkimuskeskus Geologiska forskningscentralen Geologian tutkimuskeskus (GTK) on työ- ja elinkeinoministeriön alainen vuonna 1885 perustettu asiantuntijaorganisaatio, joka palvelevana geoalan osaamiskeskuksena on geologisten luonnonvarojen, niiden tilinpidon ja kestävän käytön eurooppalainen huippuosaaja. Tutkimusohjelmamme luovat uutta teknologiaa, sovelluksia ja innovaatioita yhteiskunnan kestävälle kehitykselle. Toimintamme on valtakunnallista ja kansainvälisesti aktiivista. GTK:ssa on henkilöstöä n Geofoorumi on Geologian tutkimuskeskuksen sidosryhmille suunnattu lehti, joka ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, suomenkielisenä ja englanninkielisenä numerona. Tilaukset, osoitteenmuutokset ja palaute: Etelä-Suomen yksikkö Betonimiehenkuja 4 PL 96, ESPOO Itä-Suomen yksikkö Neulaniementie 5 PL 1237, KUOPIO Länsi-Suomen yksikkö Vaasantie 6 PL 97, KOKKOLA Pohjois-Suomen yksikkö Lähteentie 2 PL 77, ROVANIEMI 1/2013 Geofoorumi 3

4 Lyhyesti IODP-syväkairaushanke alkaa Itämerellä IODP Tilaa GTK:n uutiskirje GTK:n uutiskirjeessä kerrotaan ajankohtaisista tutkimushankkeista ja merkittävistä tutkimustuloksista. Se ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Uutiskirje ja tilauslomake löytyvät osoitteesta GTK:n kaikki julkaisut sähköisessä muodossa Chikyo on uusin IODP-ohjelman käyttämistä kairausaluksista. GTK osallistuu kesällä 2013 Itämerelle suuntautuvalle kansainvälisen Integrated Ocean Drilling Progran (IODP) -ohjelman tutkimusmatkalle, jonka aikana syväkairataan 11:lta tutkimuspaikalta metriä pitkiä sedimenttisarjoja Itämeren altaan pohjakerrostumista. Hanke tuottaa sedimenttitutkimuksen avulla tietoa Itämeren kehityshistorias- ta ja ilmastonmuutoksesta viimeisten noin vuoden ajalta. Syvempi ymmärrys Itämeren pitkäaikaismuutoksiin vaikuttavista tekijöistä ja mahdollisista tulevista muutoksista on tärkeää. Tätä tietämystä tarvitaan merialueiden kestävän käytön suunnittelun tueksi ja varauduttaessa ilmaston muutoksen vaikutuksiin. GTK:n kaikki julkaisut ovat nyt saatavissa sähköisessä muodossa laitoksen alkuajoista tähän päivään asti. Kaikkiaan julkaisuarkisto sisältää noin julkaisua (ml. karttaselityksiä) ja noin artikkelia vuodesta 1885 alkaen. Koko julkaisuaineisto on maksuttomasti käytettävissä GTK:n verkkosivuilla ja haettavissa tietopalveluiden tietokannoista julkaisut/julkaisut/. GTK hyväksytty jäseneksi Open Geospatial Consortiumiin, Inc. (OGC) GTK on liittynyt vuoden 2013 alussa Open Geospatial Consortiumin jäseneksi (associate member). OGC on paikkatiedon kattavin kansainvälinen yhteistyöorganisaatio, jossa on jäsenenä 478 alan eturivin yritystä, yliopistoa ja hallinnon toimijaa. OGC:ssä tehdään myös geologiaan liittyvää kehittämis- ja standardointityötä. Osallistuminen OGC:n toimintaan on GTK:lle merkityksellistä, koska yhä enemmän kansainvälistyvä tiedonjakelu edellyttää laajaa yhteistyötä. Lisätietoja: 4 Geofoorumi 1/2013

5 Lyhyesti GTK:n verkkokauppa ja verkkokirjasto avattu Verkkokaupassa ovat myynnissä kaikki saatavilla olevat GTK:n julkaisemat painetut julkaisu- ja karttatuotteet. Tilaukset toimitetaan postitse tai noudetaan GTK:n Espoon toimipisteestä. Verkkokauppa: GTK:n kirjaston ja arkiston palvelut on koottu kattavasti saman sivuston alle. Verkkokirjastossa voi mm. nähdä ja uusia lainat sekä tehdä varauksia, tehdä hakuja kirjaston ja arkiston kokoelmista, saada tietoja uusista aineistoista ja ajankohtaisista tapahtumista sekä tehdä hankintaehdotuksia kokoelmiin. Verkkokirjasto: gtk.verkkokirjasto.fi Jari Väätäinen, gtk Uusi Kaivosakatemia edistää vastuullista malminetsintää Suomen mineraalipotentiaali on avannut uusia mahdollisuuksia kaivostoiminnalle etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ulkomaiset kaivosyhtiöt investoivat maahamme kasvavassa määrin. Yhtiöt etsivät uusia malmiesiintymiä ja avaavat uusia kaivoksia hyödyntääkseen jo ennestään tunnettuja esiintymiä. Tämä ei kuitenkaan tapahdu ongelmitta. Kaivosteollisuuteen sisältyy riskejä, joista paikalliset ovat huolissaan. Saavuttaakseen toimintansa hyväksyttävyyden, kaivosyritysten pitää noudattaa lainsäädännön lisäksi alan parhaita käytäntöjä kestävän kehityksen mukaisesti, ympäristöä ja paikallisia yhteisöjä kunnioittaen. Keväällä 2012 työ- ja elinkeinoministeriö antoi GTK:lle toimeksiannoksi perustaa foorumi, jonka tarkoituksena on kerätä, luoda ja levittää kaivosalan parhaita käytäntöjä sen toimijoille, eli Suomessa toimiville koti- ja ulkomaisille kaivosyhtiöille. Tämä foorumi on Kaivosakatemia. Se edistää yritysten yhteiskunta- ja ympäristövastuullisuutta kattaen koko kaivostoiminnan elinkaaren aina malminetsinnästä kaivoksen sulkemiseen ja jälkihoitoon asti. Kaivosakatemian vastuullisuusohjelma on kolmivuotinen ( ) ja sitä johtaa GTK. Kaivosakatemian ohjausryhmässä ovat GTK:n lisäksi mukana Kaivannaisteollisuus ry (KT), työ- ja elinkeinoministeriö (TEM), ympäristöministeriö (YM), Turvallisuus ja kemikaalivirasto (TUKES), ELY-keskukset ja aluehallintovirasto (AVI). Kaivosakatemiaa avustaa Gaia Consulting Oy. Kaivosakatemian muita sidosryhmiä ovat muut viranomaiset, kaivosyhtiöt, yliopistot, paikalliset asukkaat, maanomistajat, Lapin paliskunnat, kunnat, media ja kansalaisjärjestöt. Kaivosakatemia järjestää seminaareja ja työpajoja, joissa keskustellaan alaan liittyvistä ympäristö- ja yhteiskuntavastuun teemoista. Tavoitteena on parantaa kaivosteollisuuden yritysten toimintaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja lisätä kaivostoiminnan yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Kaivosakatemian 1. seminaari ja työpaja järjestettiin tammikuussa Oulussa. Sen aiheena oli vastuullinen malminetsintä. Tilaisuuteen osallistui yli 60 henkeä edustaen kaivosyhtiöitä, viranomaisia, konsulttiyhtiöitä, lupia käsitteleviä lakifirmoja ja yksityisiä luvanhaltijoita. Avattaville Kaivosakatemian verkkosivulle kerätään kaivostoimintaa säätelevien viranomaisten säädöksiä ja ohjeistuksia sekä kaivosalan parhaita käytäntöjä. Sivu toimii Suomen Vuoriklusterin alaisuudessa. 1/2013 Geofoorumi 5

6 Lyhyesti GTK:n puhelinnumerot ovat muuttuneet GTK:n puhelinnumerot muuttuivat valtionhallinnon yhtenäisen numeroinnin mukaisiksi. Puhelinvaihteemme uusi numero on Esko Koistinen, GTK GTK:n pääpalkinto malmilöydöstä Vantaalle GTK:n vuoden 2012 valtakunnallisessa kansannäytekilpailussa jaettiin pääpalkinto, euroa, vantaalaiselle Martti Kolehmaiselle. Kolehmainen on löytänyt merkittäviä uusia kulta kupari-viitteitä Hämeen Tammelasta. Tämän lisäksi jaettiin neljä euron pääpalkintoa, kuusi euron tunnustuspalkintoa sekä useita euron palkintoja. Lue lisää kiviharrastuksesta: kiviharrastus/. Esite kertoo asukkaille GTK:n maastotutkimuksista GTK informoi maastotutkimuksistaan esitteellä, jota jaetaan lähialueen asukkaille ja mahdollisissa tiedotustilaisuuksissa. Esitteessä kerrotaan tutkimustyöhön liittyvistä mittauksista ja näytteenotosta. Sisäsivujen lomakkeesta löytyy tutkimuksen vastuuhenkilön yhteystiedot. Esitteeseen voi tutustua tarkemmin osoitteesta esitteet/. Tapahtumakalenteri Conference on Best Environmental Practices in the Mining Sector in the Barents Region. Rovaniemi th Finnish Conference of Environmental Sciences Tampere Yhdyskuntatekniikka näyttely ja Kuntatekniikan päivät Jyväskylä Ylämaan kansainväliset jalokivi- ja mineraalimessut. Ylämaan Jalokivikylä Kaivosseminaari Kittilä, Levi Outokummun Kivi-, Koru- ja Kädentaitomessut. Outokumpu Kullanhuuhdonnan SM-kilpailut. Tankavaara EuroMining 2013: Kansainväliset kaivosteollisuuden ammattimessut. Tampere Mining on Top Helsinki Finlandia Hall, Helsinki Mining Insight. Finlandia Hall, Helsinki th Fennoscandian Exploration and Mining FEM 2013 Conference. Levi Summit Conference Centre, Levi-Lapland. Lisää tapahtumia: ajankohtaista/kongressilista2/ 6 Geofoorumi 1/2013

7 Tutkimusuutisia Rokuan retkeilyopas ja Ruka Oulangan geologinen retkeilykartta ilmestyneet Jukka Räisänen, gtk Rokua Geopark Jääkauden perintö -retkeilyopas on ensimmäinen yleisölle suunnattu yhteenveto Rokua Geoparkin geologisista luontoarvoista. Retkeilyoppaan sisältö perustuu laajoihin maastokartoituksiin. Oppaan kartoissa ja niistä tehdyissä tulkinnoissa on hyödynnetty ensimmäistä kertaa laserkeilaustekniikalla tuotettua huipputarkkaa korkeusmallia. Malli paljastaa alueen pinnanmuodoista runsaasti yksityiskohtia ja mahdollistaa niiden visualisoinnin uudella tavalla. Retkeilykäyttöön muokattujen karttojen avulla luonnossa liikkuva huomaa, että vähäisetkin maastomuodot voivat kertoa merkittäviä asioita alueen kehitysvaiheista. Rokua Geoparkin geologinen arvo perustuu viime jääkaudella ja sitä seuranneena aikana syntyneisiin maastomuotoihin, jotka on arvioitu Geopark-verkoston kriteerein Suomessa ja Euroopassa ainutlaatuisiksi. Kaiken pohjana on Euroopan vanhimpiin kuuluva kallioperä. Rokua Geopark on Suomen ensimmäinen ja maailman pohjoisin Geopark-verkoston matkailualueista. Unescon suojeluksessa toimiva kansainvälinen Geopark-verkosto koostuu eri puolilla maailmaa sijaitsevista arvokkaan geologisen perinnön omaavista matkailualueista. Ruka Oulangan geologinen retkeilykartta ja siihen liittyvä opaskirja on tehty alueen geologisista nähtävyyksistä luonnossa liikkuvia varten. Oulangan Jylhät kallioseinämät ovat tyypillisiä Ruka Oulangan alueen luonnolle. Kuvassa Ristikallio. kansallispuisto ja Ruka tarjoavat upean mahdollisuuden retkeilyyn, vaellukseen ja talviurheiluun. Kartta kattaa Oulangan kansallispuiston ja sen lähialueet sekä Rukan matkailualueen. Opaskirja kertoo mm. Ruka Oulangan alueen kallioperästä, maaperän ja geologisten muodostumien synnystä, kuten harjuista, moreenimuodostumista, jäätikön sulamisen aikana syntyneistä uomista, kuruista, jokikerrostumista ja dyyneistä. Opaskirjasta löytyy lisäksi tietoa soista ja niiden synnystä. Opaskirja on painettu suomeksi ja englanniksi. GTK:n retkeilykartat: Tilaukset: 1/2013 Geofoorumi 7

8 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Vuoriklusteri puhaltaa samaan hiileen Tarkoitus on viedä eteenpäin mineraalistrategian toimenpide-ehdotuksia ja entistä vahvemmin kehittää alan yhteistyötä ja verkottumista, pääjohtaja Elias Ekdahl sanoo. Hän oli aluksi klusterin puheenjohtaja, nyt se on GTK:n tutkimusjohtaja Pekka Nurmi. Klusterin edustajat kokoontuvat saman pöydän ääreen noin kolme kertaa vuodessa. Alan toimijat jakautuvat lisäksi eri työryhmiin, kuten teknologiatyöryhmä, koulutustyöryhmä tai imagotyöryhgtk GTK:n pääjohtaja Elias Ekdahl GTK:lla on näkyvä rooli Euroopan mineraalipolitiikassa. Suomessa Vuoriklusteri vetää alan toimijat yhteen. TEKSTI Helinä Hirvikorpi Suomeen luotiin mineraalistrategia v Se sisälsi useita toimenpidesuosituksia ja yksi niistä oli Vuoriklusterin synnyttäminen. Nyt Vuoriklusteri toimii. Klusteriin kuuluvat kaikki geologisen tiedon tutkijat ja hyödyntäjät: GTK, Aaltoyliopisto, Oulun yliopisto, VTT, Tekes, kaivannaisteollisuus ja alan teknologiayritykset. Mukana ovat myös TEM ja ympäristöministeriö. 8 Geofoorumi 1/2013

9 Suomen Vuoriklusteri tiivistää kaivannaisteollisuuden tiedon ja taidon huippuosaamisen keskittymäksi. mä, joissa asiantuntijat vievät tehtäviä eteenpäin. Sitoutuminen on merkillepantavaa: kokouksissa osallistumisprosentti on sata, Ekdahl huomauttaa. Klusterityöskentelyn tavoitteeseen kuuluvat myös alan rahoitus ja investoinnit. Eli se toimii koko arvoketjun mitassa ja panee toimeen strategiaa, etteivät ehdotukset jää kirjaimen asteelle. Tästä klusterin työstä hyötyy koko suomalainen yhteiskunta entistä ympä- Vuoriklusterin hyödynsaajat malminetsintäyhtiöt laiterakennus, prosessiteknologia kallio- ja yhdyskuntarakentaminen rikastustekniikan ja prosessisuunnittelun tarjoajat kiviaines- ja luonnonkiviteollisuus kaivosteollisuus 1/2013 Geofoorumi 9

10 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto Joonas Toivanen, gtk Kaivosteollisuudella ei ole muuta elämisen ehtoa kuin olla osa puhdasta teknologiaa. ristöystävällisemmän kaivannaisteollisuuden ja uusien työpaikkojen muodossa. Ala kehittyy ja yritykset saavat parempia kilpailuedellytyksiä, Ekdahl sanoo. Vuoriklusterille syntyy Internetiin oma portaali, missä on kaikki alaan liittyvä lainsäädäntö, säädökset ja lupaprosessit. Portaali tehdään myös englanniksi, jolloin ulkomaalaiset potentiaaliset toimijat löytävät tiedon samasta paikasta keskitetysti. Viime vuoden lokakuussa pääministeri ja elinkeinoministeri käynnistivät hankkeen Suomesta kestävän kaivosteollisuuden mallimaa. Tämä on vielä laajempi ja kattavampi yhteenliittymä, jolla on sama päämäärä, osa työ- ja elinkeinoministeriön cleantech-konseptia. Kaivosteollisuudella ei ole muuta elämisen ehtoa kuin olla osa puhdasta teknologiaa. Siihen tähtää myös Green Mining -ohjelma, missä kehitetään entistä puhtaampia kaivosteknologioita alalle, pääjohtaja Ekdahl huomauttaa. Pitkän linjan malmimiehenä hän iloitsee, että tällaiset tuulet puhaltavat nyt Suomessa. Talvivaaran kaivoksen vaikeuksista huolimatta valtaosa kaivoksista toimii meillä erinomaisesti, niissä ei ole rakennusvaiheen laiminlyöntejä. Eurooppa havahtui Suomen Vuoriklusterin tavoitteet edustavat jo vahvasti eurooppalaista näkökulmaa. Euroopassa huomattiin, että Kiinan valtaisa kasvu imee metallivarat mitä maailmassa tuotetaan, jo yli puolet metallituotannosta menee Kiinaan. Eurooppa havahtui ja komissio julkistikin jo viisi vuotta sitten Raw Materials Initiative -aloitteen, kuinka turvata oman teollisuuden raaka-aineet ja eurooppalaiset työpaikat. Aloitteen seurauksena on nyt perustettu EIP eli European Innovation Platform. EIP on korkean tason ohjausryhmä monine alaryhmineen, jonka tarkoitus on luoda EU-tasoista mineraalipolitiikkaa ja olla mukana määrittelemässä ohjelmakausien rahoituskanavia. Tällainen on mm. tuleva Horizon ohjelma, jossa raaka-aineet ovat keskeisellä sijalla. EIP on myös tärkeä linkki komissioon päin antaen ajantasaista tietoa mineraaleista, Ekdahl kertoo. Suomalainen asiantuntemus on hyvin edustettuna EIP:ssä, jonka High Level Groupin jäsen GTK:n johtokunnan puheenjohtaja Tom Niemi on. Hänen avustajansa on VTT:stä Juho Mäkinen. Euroopan geologisten tutkimuslaitosten presidentti Mart van Bart on jäsenenä EIP:ssä ja halusi omaksi avustajakseen GTK:sta erikoistutkija Asko Käpyahon. Lisäksi viisi GTK:laista toimii eri työryhmissä asiantuntijoina. Suomen hallitusohjelmassakin mainitaan, että Suomi ottaa näkyvän roolin EU:n mineraalipolitiikassa. Foorumeilla onkin tärkeää näkyä, ovathan Suomi ja Ruotsi Euroopan keskeisimpiä kaivosmaita. Ulkopuolisen rahoituksen hakeminen niin EU:n kuin muistakin rahoituskanavista tulee entistä Alan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys kasvaa kun asiat tehdään hyvin. 10 Geofoorumi 1/2013

11 tärkeämmäksi. Yhteistyö mineraalisektorilla Ruotsin kanssa on siksi merkittävä. Jatkojalostus tarpeen Pääjohtaja Elias Ekdahl on paljon puhunut kansainvälisten kaivosyhtiöiden etabloitumisesta Suomeen ja niiden kotouttamisesta. Suomalaisen investointiympäristön pitäisi olla niin houkutteleva, että kaivosyhtiöt investoisivat suomalaiseen jatkojalostukseen. Kun asiakas, tässä tapauksessa kaivosyhtiö, on saatu tänne, siitä pitäisi pitää kiinni, jotta yhtiön jatkoinvestoinnitkin suuntautuisivat Suomeen. Tässä on tehtäväsarkaa poliittisille päätöksentekijöille. Onhan kyseessä kymmeniä kertaluokkia suurempi asia kuin voivottelu, ettei meillä ole kotimaisia kaivosyhtiöitä, Ekdahl huomauttaa. Kun Outokummun malmi aikoinaan löydettiin, malmista hyödynnettiin kaikki komponentit ja niiden varaan rakennettiin teollisuutta ja jatkojalostusta. Tämä olisi Ekdahlin mielestä hyvä malli edelleen. Mineraalialan vaikuttavuus ulottuu laajalle sekä kansantaloudellisesti että alueellisesti. Kaivannaisala työllistää myös laajaa pk-yritysverkostoa. Kaivosteollisuuden mallimaa -ajatus poikii mm. käsikirjan, johon kerätään kansainvälisen kaivosteollisuuden parhaita käytäntöjä. Myös ympäristövaikutusten arviointia varten laaditaan uusi entistä kattavampi käsikirja. Kaivosteollisuudessa ei saa tulla enää yllättäviä ongelmia. Kontrolli ja lainsäädäntö tiukkenevat ja se on kaikkien etu. Lainsäädäntö luo kuitenkin vain minimitason. Yritysten omien vaatimusten tulee olla tiukempia. Alan yhteiskunnallinen hyväksyttävyys kasvaa kun asiat tehdään hyvin, Ekdahl näkee. Kilpailukyky on kuitenkin pystyttävä säilyttämään, investoijat katsovat sekä Suomea että Ruotsia valintoja tehdessään. Kaivoslaki on meillä paljon tiukempi ja lupaprosessi paljon pitempi kuin Ruotsissa. Mutta globaalisti lupaprosessi menee Ekdahlin arvion mukaan Suomen suuntaan, missä nyt olemme olleet ykkösenä ja maksaneet kipurahat. Green Mining luo kestävää kehitystä kaivosalalle Tekesin Green Mining -ohjelman tavoitteena on nostaa Suomi ekotehokkaan mineraaliteollisuuden globaaliksi edelläkävijäksi vuoteen 2020 mennessä. Ohjelmassa luodaan kasvavan ja perinteisen kaivostoiminnan rinnalle uutta, erityisosaamista vaativaa liiketoimintaa. Ohjelman avulla nostetaan tutkimus maailman huipulle valituilla sektoreilla. Mineraalitaloutta koskeva Green Mining -ohjelma painottuu kahteen teemaan: uudet mineraalivarannot sekä huomaamaton, älykäs kaivostoiminta. Tavoitteena on löytää uusia raaka-aineita ja edistää materiaali- ja energiatehokkuutta mineraalien tuotannossa. Keskeistä on ympäristöhaittojen minimointi koko toimintaketjussa. Tutkimusohjelma toivoo myös, että yhdistämällä eri osaamisia löytyisi uusia liiketoimintamahdollisuuksia. GTK tuottaa tietoa näihin tavoitteisiin pääsemiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tavoitteena on edistää materiaalien energiatehokkuutta koko tuotantoketjussa. Siinä hyödynnetään paremmin sivutuotteet, otetaan talteen ja hyötykäytetään ne energiatehokkaasti ja vähin päästöin. Tässä suomalainen tutkimus ja teknologia ovat avainasemassa. Ohjelma toteutetaan vuosina GTK on koordinaattorina kahdeksassa hankkeessa ja partnerina viidessä hankkeessa. Hankkeet suuntautuvat GTK:n strategisesti tärkeille huippututkimusalueille sisältäen myös uusia avauksia ja tärkeitä kumppanuusverkostoja. Meillä on huikea tulevaisuus raaka-aineissa. Ne eivät lopu. Mineraalialan kehitykseen vaikuttaa myönteisesti myös yliopistoyhteistyö. Geologiaa opetetaan Helsingin, Turun ja Oulun yliopistoissa. GTK:n ja yliopistojen yhteistä laiteinfrastruktuuria on vahvistettu. GTK huolehtii yhdessä hankittavista laitteista ja ne sijoitetaan GTK:n tiloihin, missä ne ovat kunkin yliopiston tutkijoiden käytettävissä. Alan osaajia tarvitaan, sillä Suomen maankamaraa on vasta kevyesti raapaistu. Nyt ollaan siirtymässä 3D-ajatteluun ja maankuoren mallintamiseen. Tietoa saadaan jopa kilometrien syvyydestä. Suomen maankamara sisältää runsaasti vielä löytymättömiä mineraalivaroja puhumattakaan harvinaisista hi-techmetalleista, joita myös GTK tiiviisti etsii. Meillä on huikea tulevaisuus raakaaineissa. Ne eivät lopu, pääjohtaja Elias Ekdahl tähdentää. 1/2013 Geofoorumi 11

12 Kansainvälinen toiminta Lähialueyhteistyölle rahoitustukea Euroopan unionilta GTK toimii koordinaattorina tai partnerina useissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa, joita tuetaan Euroopan unionin naapuruuden ja kumppanuuden instrumentilla rajat ylittävänä yhteistyönä ENPI CBC -rahoitusmuodon avulla. TEKSTI Susanna Heikkinen Euroopan unioni vaalii naapuruus- ja kumppanuussuhteita ulkorajavaltioiden kanssa. EU:n komissio on määritellyt ulkorajayhteistyölle neljä yleistä tavoitetta, jotka ovat taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen edistäminen, vastaaminen yhteisiin haasteisiin, tehokkaat ja turvalliset rajat sekä kansalaisten väliset suorat yhteydet. Maantieteellinen sijainti tekee Suomesta tärkeän toimijan EU:n ja Venäjän ulkorajayhteistyössä. Suomella on myös pitkät perinteet erilaisista yhteistyöhankkeista, joita on toteutettu Venäjän kanssa kahdenvälisesti vuosikymmenien ajan. Vuodesta 2007 lähtien lähialueiden hankkeita on rahoitettu Euroopan unionin ENPI Sassa Stenroos, vastavalo.fi Maailman kauneimpana maanalaisena tunnustetun Moskovan metron asemien seinien päällystämiseen on käytetty eri puolilta Neuvostoliittoa tuotua marmoria. 12 Geofoorumi 1/2013

13 Luonnonkivihankkeesta taloudellista kehitystä Kaakkois-Suomessa ja Leningradin alueella Venäjällä esiintyy rakentamiseen hyvin soveltuvaa luonnonkiveä. GTK käynnisti kesällä 2012 yhdessä suomalaisten ja venäläisten yhteistyökumppanien kanssa kolmivuotisen ENPI Stone -projektin (Efficient use of natural stone in the Leninggtk toimii hankkeissa joko koordinaattorin tai partnerin roolissa. Yhteistyö Venäjälle ja verkostoituminen edistävät EU:n mineraalisten raaka-aineiden tavoitteiden sekä Suomen mineraalistrategian toteuttamista mineraalisista raaka-aineista rikkaalla Fennoskandian kilvellä. Ympäristötutkimuksen alueella erityisesti yhteistyö Itämerellä ja sen rannikkoalueella on tärkeää kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kiviblokkeja rakennuskivilouhoksella. CBC -instrumentin avulla, joka tarkoittaa Euroopan naapuruuden ja kumppanuuden välinettä (European Neighbourhood and Partnership Instrument Cross Border Cooperation ENPI CBC). Parhaillaan Suomi osallistuu kolmen ENPI CBC -ohjelman toteutukseen lähialueilla eli Kaakkois-Suomessa, Karjalassa sekä Lapissa. EU-ulkosuhdeohjelmia koordinoivat ulkoasiainministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö, ja niiden hallinnoinnista vastaavat maakuntaliitot. Ohjelmassa toteutettavalle lähialueyhteistyölle on varattu kaikkiaan noin 90 milj. toimintaan aikavälille Hankkeiden viivästyneestä aloituksesta johtuen ne jatkuvat vielä 2014 puolelle. näjän valtiot tasapuolisesti. ENPI CBC -rahoitusinstrumentti tarjoaa paremman ja laajemman rahoituksellinen pohjan hankkeille verrattuna aiempaan, kahdenväliseen yhteistyöhön. Hankkeita toteutetaan yhteistyössä alueellisten suomalaisten, venäläisten, ruotsalaisten ja norjalaisten eri tutkimuslaitosten ja yhtiöiden kanssa. Lisäksi mukana on kymmeniä partnereita sekä asiantuntijaorganisaatioista että kaupalliselta sektorilta. GTK, joka kuuluu eurooppalaisten geologian tutkimuslaitosten EuroGeoSurveys-yhteenliittymään, Taustalla monipuolinen kumppaniverkosto GTK:lla on hankkeita kullakin ohjelmaalueella liittyen luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen, ympäristönmuutokseen sopeutumiseen, merenpohjan hyödyntämiseen ja geomatkailuun. Tutkimus- ja kehittämishankkeet ovat saaneet osarahoitusta ENPI CBC -ohjelmakokonaisuudesta, lisäksi kustannuksiin osallistuvat Suomen ja Ve- Maantieteellinen sijainti tekee Suomesta tärkeän toimijan EU:n ja Venäjän ulkorajayhteistyössä. Lisää tietoa ilmastonmuutoksen ympäristöriskeistä Ilmastonmuutoksen ympäristövaikutuksia Suomenlahden rannikolla selvittävä ENPI CliPLivE -projekti (Climate Proof Living Environment) on osittain rahoitettu EU:n Kaakkois-Suomi Venäjä EN- PI CBC ohjelmasta. GTK on mukana projektissa, jossa selvitetään ilmastonmuutoksen aiheuttamia mahdollisia ympäristöriskejä kaupunkimiljöössä. Hanketta koordinoi State Company Mineral Pietarista, ja siinä ovat lisäksi mukana Venäjältä Pietarin kaupungin ympäristökomitea ja Venäjän geologinen tutkimusinstituutti (VSEGEI) sekä Suomesta Uudenmaan liitto, Kymenlaakson liitto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY) ja Turun kaupunki. Projektissa kootaan yhteen olemassa olevaa tietoa geologisista ja ympäristöriskeistä, joihin ilmastonmuutos voi vaikuttaa. Tarkoituksena on tuottaa tietoa, jonka avulla pystytään vähentämään alueiden haavoittuvuutta ilmastonmuutokseen. Lisäksi projekti luo edellytykset vaihtaa näkemyksiä ja kokemuksia ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta Suomessa ja Venäjällä sekä myös muualla Itämeren alueella. 1/2013 Geofoorumi 13

14 Kansainvälinen toiminta rad region and South-East Finland), joka selvittää luonnonkiven kestävyyteen ja käyttöön liittyviä ominaisuuksia. Tavoitteena on edistää luonnonkiven hyödyntämistä ja tunnettuutta, sekä lisätä verkostoitumista ja yhteisten uusien tuotteiden kehittämistä erityisesti ns. sivukivelle, joka on tällä hetkellä louhittu, mutta jota ei käytetä alkutuotannossa. Innovaatioiden ja liiketoiminnan edistäminen auttaa alueen luonnonkiviyrityksiä kehittämään kestävämpää ja tehokkaampaa kivituotantoa molemmin puolin rajaa ja rajan yli. Materiaalitiedon vahvistamisella saadaan pitkäaikainen perusta taloudelliselle kehitykselle. Samalla tuotetaan tärkeää tietoa myös lupa- ja valvontaviranomaisille kestävän tuotannon suunnitteluun yhdessä yritysten kanssa. gtk Kaivoksista matkailukohteita Karelia ENPI CBC -ohjelmaan sisältyy hanke, jonka tarkoituksena on kartoittaa ja valmistella tuotteistusta varten kaivoksiin ja kaivoshistoriaan liittyviä kohteita Venäjällä ja Suomessa. Mining Road Russia -nimellä tunnettu projekti pyrkii myös kartoittamaan muut Skandinavian ja Euroopan potentiaalisimmat mahdolliset yhteistyötahot ja kohteet. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi Mining Geoparks -tyyppiset kohteet. Tavoitteena on, että hankkeen myötä synnytetään alueellista matkailuelinkeinoa tukeva, kaivoksiin ja niiden historiaan liittyvä, rajat ylittävä kohdeverkosto. Hanke tuottaa tietoa, joka palvelee merialueiden kestävän käytön suunnittelua ja merien suojelua. Suomalais-venäläinen geologiretkikunta itäisellä Suomenlahdella tutkimusalus Arandalla. Venäläisenä yhteistyökumppanina toimii Russian Academy of Sciences, Karelian research Center, Institute of Geology. Suomesta mukana on Outokummun kaivosmuseo. Merialuesuunnittelutyökalun kehittäminen Itäisellä Suomenlahdella TOPCONS on suomalais-venäläinen yhteishanke, jossa kehitetään uutta karttapohjaista työkalua merialueiden kestävän käytön suunnitteluun. Suunnittelutyökalun avulla ihmistoiminnot ja luontoarvot voidaan sovittaa yhteen. Tavoitteena on luoda työkaluja, joiden avulla ennustetaan ja kartoitetaan herkkien ja monimuotoisten vedenalaismaisemien sijainnit ja suunnitellaan ekosysteemiperusteista vesialueiden hoitoa ja käyttöä. Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat Merikotka, Metsähallitus, GTK, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Helsingin yliopisto, A.P. Karpinsky Russian Geological Research Institute (VSEGEI), Interdisciplinary Expert group at St. Petersburg Research Centre of Russian Academy of Sciences (IEG SPbRC RAS) ja Russian State Hydrometeorological University (RSHU). Hankkeessa hyödynnetään itäiseltä Suomenlahdelta koottua tietoa geologiasta, biologiasta ja ihmistoiminnoista. Karttapohjaiset aineistot yhdistetään GIS-ympäristössä. Yksityiskohtaisesti kartoitettavilta koealueilta tutkitaan geologisen ja biologisen monimuotoisuuden välisiä suhteita. Yhtenä tavoitteena on selvittää, voidaanko biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeisten alueiden sijaintia ennustaa ympäristön geologisten ja fysikaalisten ominaisuuksien perusteella. Hankkeessa selvitetään myös mm. kalojen lisääntymisalueiden sijaintia ja ihmistoimintojen vaikutusta vedenalaisiin elinympäristöihin. Olennaista on tuottaa yhtenäistä ja vertailukelpoista poikkitieteellistä aineistoa suomalaisten ja venäläisten yhteiskäyttöön koko itäiseltä Suomenlahdelta. Hanke tuottaa tietoa, joka palvelee merialueiden kestävän käytön suunnittelua ja merien suojelua. Hankkeen aikana tuotetaan ensimmäinen versio päättäjien, suunnittelijoiden ja tutkijoiden käyttöön tarkoitetusta spatiaalisesta työkalusta. Kehitettävää sovellusta voidaan jatkossa päivittää muillekin merialueille sopivaksi, sisällyttämällä siihen paikalliset tietoaineistot. 14 Geofoorumi 1/2013

15 Mineraalivarat ja raaka-ainehuolto GTK selvitti hi-tech-metallien potentiaalia Harvinaisia maametalleja voisi saada sivutuotteena Reijo Lampela, GTK GTK on neljän vuoden tutkimusprojektissa selvittänyt hi-tech-metallien potentiaalia Suomen kallioperässä. Kiinnostavin löydös on Soklin malmia sisältävän kiven reunavyöhykkeestä, missä harvinaisia maametalleja esiintyy yhdessä apatiitin kanssa. TEKSTI Harriet Öster Loppuvaiheessaan olevassa projektissa on tutkittu etenkin harvinaisten maametallien esiintymistä. Ne ovat teollisuuden tarvitsemista hi-tech-metalleista kaikkein kriittisimpiä, ja potentiaali löytää niiden esiintymiä kallioperästämme arvioidaan varsin hyväksi. Hi-tech-metalleihin lasketaan myös litium, koboltti, indium, gallium, germanium, niobi, tantaali, titaani ja platinaryhmän metallit. Suomessa tiedetään jo olevan koboltti-, titaani- ja platinaryhmän metallien esiintymiä, joten niitä ei tutkittu. Litiumista on merkittävät löydökset ja valmiit kaivossuunnitelmat. Tunnettujen esiintymätietojen perusteella valitsimme yhteensä kahdeksan kohdetta tarkempiin kenttätutkimuksiin. Ne sijaitsevat ympäri Suomea, mutta pääpaino on Lapissa, sanoo erikoistutkija Olli Sarapää GTK:n Pohjois-Suomen yksiköstä Rovaniemeltä. Malmiluokan pitoisuuksia ei löytynyt mistään, mutta harvinaisia maametalleja voitaisiin saada esimerkiksi fosforin kanssa sivutuotteena. Mielenkiintoisin kohde löytyi Soklin reunavyöhykkeestä, fosfaattikaivoksen tutkimusalueen ulkopuolelta. Harvinaisia maametalleja löytyi sieltä yhdessä apatiitin kanssa, Sarapää sanoo. Soklin kohteessa kairattiin viime kesänä ja mineralogiset tutkimukset ovat vielä kesken. Jos osa harvinaisista maametalleista on apatiitissa, niitä saatetaan Sarapään mukaan hyödyntää. Joka tapauksessa tutkimukset kohteessa jatkuvat. Pyhäntä on toinen varsin mielenkiintoinen kohde, josta löytyy harvinaisia maametalleja. Samoin niitä löytyy yhdessä toriumin kanssa Nummi-Pusulan Kovelassa. Tana Beltin aluetta Lapissa tutkimme paljon, koska siellä on viitteitä kullan ja raskaiden harvinaisten maametallien esiintymistä. Emme kuitenkaan onnistuneet paikantamaan selkeitä rikastumia, Sarapää toteaa. Tutkimuksissaan GTK kartoittaa raaka-aineiden esiintymiä yleisesti ja paikantaa kiinnostavia alueita yhtiöiden tutkittaviksi. Useat mielenkiintoiset hitech-metallien kohteet ovatkin jo yhtiöiden varaamia. EU RAKENTAA TIETOPANKIN VARANNOISTA Harvinaisten maametallien käyttö kasvaa muun muassa ympäristöystävällisis- Erikoistutkija Olli Sarapää tutkii kairasydännäytettä. sä energiaratkaisuissa. Tuotanto on lähes kokonaan keskittynyt Kiinaan, joka on viime vuosina rajoittanut niiden vientiä. EU on kokonaan tuonnin varassa. EU on käynnistämässä viiden vuoden projektin, jossa rakennetaan Euroopan laajuinen tietopankki harvinaisten maametallien varannoista. Suomessa on siihen jo aika hyvä pohja, mutta jotakin joudumme varmaan tekemään lisää, sanoo geologi Laura Lauri GTK:n Pohjois- Suomen yksiköstä. EU:n maista Ruotsi on pisimmällä harvinaisten maametallien tutkimuksen siirtämisessä tuotantoon. Kanadalainen yhtiö Tasman Metals Ltd on hakemassa kaivoslupaa Norra Kärrin esiintymään. 1/2013 Geofoorumi 15

16 Maankäyttö ja rakentaminen GTK:n turvetiedostot täydennetään vesistötutkimuksella on oltava noin puolitoista metriä paksu, Idman toteaa. Ennen näytteidenottoa maastossa tehdään ennakkotulkinta niistä geofysikaalisista tiedoista, joita on mitattu koko maata kattavasti. Näin voidaan etukäteen rajata pois mataliksi tiedetyt suoalueet. Teollisuus tarvitsee turvetta energiantuotantoon sekä ympäristö-, maanparannus- ja kuivikekäyttöön. Kartoituksen yhteydessä GTK kerää tietoja turvekerroksen paksuudesta, turvelajeista, turpeen energiasisällöstä, tuhkapitoisuudesta sekä turpeen rikki- ja metallipitoisuuksista. Myös luontoarvoista kerätään tietoa. Turpeella voisi tulevaisuudessa olla muutakin käyttöä teollisuudessa. Turpeen hiilivedyistä voi periaatteessa tuottaa melkein mitä vain, kuten vahoja, hartseja, öljyjä sekä kaasutuksen tai hydrolyysin kautta saatavia kemikaaleja. Valtioneuvoston strategian mukaan turvetuotanto ohjataan jatkossa luonnontilansa jo menettäneille maille. Maankäytön suunnittelua varten luokitellaan suot ja turvemaat luonnontilaisuusasteikon avulgtk Ohjelmajohtaja Hannu Idman GTK käynnistää laajan selvityksen turvetuotannon vesistövaikutuksista. Näin saadaan täydentävää tietoa GTK:n jo 70 vuoden ajan tekemään turvevarantojen kartoitukseen. Kartoitustiedoista on kaavoittajien käyttöön rakenteilla turvevarojen tilinpitopalvelu, jonka pilottiversio Etelä- Pohjanmaan turvevarannoista on jo netissä. TEKSTI Harriet Öster Vajaa kolmannes Suomen pinta-alasta on suo- tai turvemaata: turve on merkittävä luonnonvara. GTK:n tehtäviin kuuluu turvevarantojen kartoittaminen ja teolliseen käyttöön soveltuvien varantojen määrän arviointi. Suomen energiantuotannosta turve kattaa 6 7 prosenttia. Suomen lähes 10 miljoonan hehtaarin suoalueista tiedetään, että teollisuuskäyttöön potentiaalisesti soveltuvaa on runsaat 10 prosenttia, sanoo GTK:n ohjelmajohtaja Hannu Idman. Teolliseen käyttöön soveltuvien soiden määrä vähenee selvästi syksyllä julkaistun valtioneuvoston soita koskevan periaatepäätöksen myötä. Hallituksen linjaus pyrkii soiden ja turvemaiden kestävään ja vastuulliseen käyttöön, ja samalla suojeluarvoltaan tärkeiden soiden suojeluun. Vielä ei ole tarkoin selvitetty, mitä linjaus merkitsee käytännössä, mutta tuotantoon soveltuva alue pienenee vähintään kolmanneksella, Idman sanoo. Vaikka turpeen käyttö on kansantaloudellisesti merkittävää, turvetuotannossa on edelleen vain noin 0,6 prosenttia Suomen suoalasta, hän toteaa. Hallitus on todennut, että nykyisiä voimalaitoksia varten turvetta tarvitaan polttoaineena vielä pitkään. Hallituksen linjausten mukaisesti turpeen käyttö kuitenkin vähenee nykytasosta noin kolmanneksella 2020-luvun puoliväliin mennessä. YMPÄRISTÖARVOT OHJAAVAT TUOTANNON SIJAINTIA GTK:n tehtävänä on kartoittaa soita, jotta löydetään tarpeeksi raaka-ainetta teollisuudelle. Tavoite on vuosittain raportoida teollisuuskäyttöön soveltuvia soita, jotka energiamäärältään vastaavat 50 terawattituntia. Viime vuosina kartoitettu määrä on vuosittain ollut noin hehtaaria. Kartoitus rajoittuu pinta-alaltaan vähintään 20 hehtaarin kokoisiin soihin. Vuosikymmeniä kestäneen työn jälkeen niistä on kartoitettu vasta noin 40 prosenttia. Jotta turpeen hyödyntäminen olisi teollisesti kannattavaa, turvekerroksen 16 Geofoorumi 1/2013

17 Ville Hihnala, gtk Vuoden 2012 turvekartoitusta vaikeuttivat paikoin runsaat sateet ja niiden aiheuttamat tulvat. la. Vielä ei ole päätetty siitä, miten luokitus tehdään tai mikä taho sen suorittaa. Turvetuotantoon sopivat, luonnontilansa jo menettäneet alueet, ovat käytännössä metsätuotantoa varten ojitettuja soita, joilla metsän kasvu on taloudellisesti kannattamatonta. Tällaisia maita on runsaat hehtaaria yli kymmenen kertaa turvetuotannossa olevien soiden alaa. Kaikkiaan on ojitettu yli 5,5 miljoonaa hehtaaria suota metsätaloutta varten. VESISTÖVAIKUTUKSIA TUTKITAAN JÄRVIPAREILLA Turvetuotannon vaikutuksista lähialueiden vesistöihin käydään vilkasta keskustelua. Asian selvittämiseksi GTK on käynnistämässä laajan vertailututkimuksen, josta aikanaan saadaan merkittävä aineisto. Tutkimukseen valitsemme 30 järviparia, yhteensä 60 järveä. Jokainen pari muodostuu kahdesta olosuhteiltaan ja sijainniltaan samanlaisesta järvestä, joista toiseen tulee vesiä turvetuotantoalueista, toiseen ei, kertoo johtava tutkija Samu Valpola, GTK:n Länsi-Suomen yksiköstä Kokkolassa. Kaikkia järvipareja ei ole vielä valittu, mutta jo valittujen joukossa on järviä, joiden kuormituksesta on keskusteltu. Haetaan kohteita alueilta, joilla yleisesti on paljon turvetuotantoa, mutta samalla pyritään valitsemaan kohteita koko maata kattavasti. Aloitimme näytteidenoton viime kesänä ja tänä vuonna tavoitteena on kerätä noin puolet näytteistä. Analyysien jälkeen hankkeen pitäisi olla suurin piirtein valmis vuonna Tärkeintä on analysoida, miten sedimentaatio muuttuu turvetuotannon alkaessa. Haasteena on, pystymmekö analyysien tuloksista kaivamaan esille turvetuotannon alkamishetkeä, Valpola pohtii. Tarkoituksena on julkaista tutkimustulokset kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa, joissa ne käyvät läpi vertaisarvioinnin. Näin pyritään mahdollisimman puolueettomaan loppuraporttiin. Parhaimmillaan tutkimustulokset palvelevat niin viranomaisia päätöksenteossa kuin teollisuutta ja kaikkia niitä, jotka ovat huolissaan turvetuotannon vaikutuksista, Valpola sanoo. KAAVOITTAJILLE TURVETIEDOT NETTIIN Maankäytön suunnitteluun viranomaiset saavat uuden työkalun, kun GTK tarjoaa keräämänsä kartoitustiedot netissä toimivana turvevarojen tilinpitopalveluna. Alkaen Etelä-Pohjanmaasta karttamuotoinen palvelu laajenee asteittain ympäri maata. GTK on vuosikymmenten aikana tutkinut kaikkiaan yli suota. Palvelusta saa tietoa siitä, mitä on tutkittu halutulla alueella, vaikkapa kuntakohtaisesti. Tiedot turvekerroksen syvyydestä ja turpeen maatuneisuudesta löytyvät mittauspisteiden mukaan, Valpola sanoo. Kaavoitukseen tämä on todella tärkeä työkalu, jota aiomme kehittää myös toiminnallisesti: Mietimme mitä kaikkea voisi liittää karttaan, jotta palvelu olisi vielä hyödyllisempi. 1/2013 Geofoorumi 17

18 Maankäyttö ja rakentaminen Yhteistyöhanke takaa puhtaan pohjaveden ja kiviaineksen saannin Jari Väätäinen, gtk Maatutkaluotaus on maanpintaa rikkomaton tutkimusmenetelmä, jossa maankamaraan lähetetään radioaaltoja. Pohjavedenoton ja kiviainesten oton yhteensovittamista tutkitaan valtakunnallisessa POSKI-hankkeessa, joka on edennyt Pohjois-Pohjanmaalle, Kainuuseen, Pirkanmaalle, Päijät-Hämeeseen ja Lappiin. Hanketta toteuttaa laaja työryhmä, jossa myös yritysnäkökulma on edustettuna. TEKSTI Marja Saarikko Pohjavesien suojelua ja kiviainestuotantoa yhteensovittava POSKI-hanke etenee maakunnittain. Soran ottamisalueilla vaarana on pohjaveden laadun heikkeneminen ja likaantuminen. Huolellisella suunnittelulla pystytään kuitenkin tur- vaamaan sekä laadukkaan kiviaineksen että puhtaan juomaveden saanti. GTK on hankkeissa osatoteuttajana tehden tarvittavia kalliokiviaines- ja maaainesselvityksiä etukäteen suunnitelluilla pohjavesialueilla. Lisäksi toteutetaan pohjavesi-, harjumaisema- ja luontoselvityksiä. Hankkeen taustalla on poikkeuksellisen laaja työryhmä, jossa myös alueen kiviainesyrittäjät ovat edustettuina. Selvitysten perusteella hankkeessa laaditaan kulutusennusteet pohjavedelle ja kiviaineksille seuraavaksi kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Tulokset koskien käyttötarpeiden yhteensovittamista ja alueiden luokittelua kirjataan loppuraporttiin, joka puolestaan toimii pohjana maakuntakaavoituksessa ja kuntien lupa- ja valvontatehtävissä sekä yritysten kiviainesalueiden hankinnassa. Maatutkaluotaus paljastaa pohjavesialueiden salat Maatutkaluotaus on geofysikaalinen mittausmenetelmä, jossa maastossa ajetaan mönkijällä tai moottorikelkalla mitta- 18 Geofoorumi 1/2013

19 Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla meneillään olevassa POSKI-hankkeessa maastosta on kerätty mittavasti dataa. laitetta perässä vetäen. Menetelmällä saadaan kerättyä jatkuvaa profiilia maaperän rakenteesta ja kiviaineksen laadusta. Myös pohjaveden ja kallion pinnasta saadaan hyvissä olosuhteissa kattavasti tietoa. Varsinkin hiekka- ja sora-alueilla, jotka ovat samalla sekä harju- että pohjavesialueita, maatutkaluotaus on yksi tärkeimpiä tutkimusmenetelmiä. Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla meneillään olevassa POSKI-hankkeessa maastosta on kerätty mittavasti dataa, aluejohtaja Olli Breilin GTK:n Länsi-Suomen yksiköstä Kokkolasta kertoo. Hänen mukaansa kiviainestiedot koostuvat kalliokiviaineksesta sekä hiekka- ja soraesiintymistä. Kun nämä tiedot, mukaan lukien tiedot pohjavesistä on selvitetty, hankkeessa voidaan keskittyä maisema- ja luontoarvojen, kuten esimerkiksi harvinaisten kasvien ja eläinlajien esiintymisen kartoittamiseen ja niiden huomioimiseen suunnitelmissa. Alustavia tuloksia hankkeesta on jonkin verran. Breilinin mukaan kiviainesten tuotanto on siirtymässä kallioalueille yhä laajemmin. Pohjavesialueet, jotka ovat samalla sekä hiekka- ja sora-alueita, pyritään varaamaan yhä enemmän pohjaveden ottoon. Tämä suuntaus on ollut nähtävissä myös muissa maakunnissa, joissa POSKI-hanke on jo päättynyt. Monitahoinen yhteistyö antaa voimaa Hankkeessa tehdään monitahoista yhteistyötä. Pohjois-Pohjanmaalla POSKIprojektin koordinaattorina toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Lapissa Lapin liitto. Lisäksi siinä ovat mukana myös ELY-keskus ja kuntien sekä kaupunkien edustajia. Yrityksistä mukana ovat suurimmat valtakunnalliset ja alueelliset kiviainesyritykset. Myös GTK:ssa hankkeen takana on laaja työryhmä, sillä se toteutetaan kolmen alueyksikön yhteistyönä: Pohjois-Pohjanmaalla Länsi-Suomen yksikkö johtaa työtä, Lapissa sen tekee Pohjois-Suomen yksikkö. Hiekka- ja sora-aluetutkimukset tekee Pohjois-Suomen yksikkö Itä-Suomen yksikön selvittäessä kalliokiviaineskohteita. POSKI-hankkeita on toteutettu Suomessa 90-luvun puolivälistä alkaen. Olli Breilinin mukaan Pohjois-Suomen lisäksi hankkeita on käynnissä myös Kainuussa, Pirkanmaalla ja Päijät-Hämeessä. Tulevaisuudessa vastaavia kartoituksia joudutaan kuitenkin uusimaan kaikissa maakunnissa, sillä tieto vanhentuu ja tarpeet muuttuvat, hän kertoo. Meneillään oleva POSKI-hanke on jaettu kahteen vaiheeseen. Breilinin mukaan ensimmäinen vaihe käynnistyi Pohjois-Pohjanmaalla vuoden 2011 alussa ja se päättyy tämän vuoden lopussa. Hankkeen toisen vaiheen on määrä alkaa huhtikuussa ja päättyä vuoden 2014 lopussa. Rahoitus hankkeeseen saadaan EAKR-ohjelmasta sekä kunnilta, yrityksiltä ja GTK:lta. Kempeleessä uusi pohjavedenottamo GTK on tehnyt Kempeleenharjulla pohjavesitutkimuksia vuodesta 2003 lähtien yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELYkeskuksen ja Kempeleen Vesihuolto Oy:n kanssa. Tutkimusten ansiosta alueelle on saatu viime vuoden toukokuussa uusi pohjavedenottamo. Muhosmuodostuman alueella sijaitsevan piiloharjun syväpohjavesi toimii Kempeleen kunnassa kahden erillisen vedenottamon lähteenä. Uuden Honkasalmen pohjavedenottamon kapasiteetti on kuutiometriä vuorokaudessa, mikä vastaa asukkaan tarvetta. Myös entisen päävedenottamon, Tuohinon vesilaitoksen, kapasiteetti on saman verran. Yhteensä kaivoista on lupa ottaa samanaikaisesti kuutiometriä vuorokaudessa. Uuden pohjavedenottamon ansiosta kunnan vedenhankinta on varmistettu pitkälle tulevaisuuteen, vaikka sen asuinmäärä kasvaisi. Sen ansiosta myös vesihuollon varmuusluokitus Kempeleessä on nostettu I-luokkaan. Pohjavesitietoutta hyvin syvältä GTK:n Länsi-Suomen yksikkö on tehnyt hankkeen pohjavesitutkimukset ja -suunnitelmat yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa. Investoinnin kustannukset ovat 0,8 miljoonaa euroa. Kempeleen Vesihuolto Oy on teettänyt GTK:lla ns. syväpohjavesitutkimuksia. Niiden ansiosta Tuohinon vesilaitokselle rakennettiin kahdeksan vuotta sitten 83 metriä syvä kaivo, josta saadaan kuutiometriä vettä vuorokaudessa. Sen jälkeen pohjavesitutkimuksia jatkettiin toisen syvän kerroksen pohjavedenottamon saamiseksi. Päätös Honkasalmen vedenottamoinvestoinnista tehtiin vuonna Kun aluehallintoviraston myöntämä lupa vedenottamon rakentamiseksi sai lain voiman huhtikuussa 2011, päästiin rakennustöissä alkuun. Syvällä oleva vesi on puhtainta Honkasalmessa Ketolanperällä sijaitsevalle neljän hehtaarin uudelle vedenottamoalueelle on rakennettu 48 metriä syvä siiviläputkikaivo, jonka antoisuus on kuutiometriä vuorokaudessa. Syvältä saatava pohjavesi on suojassa likaantumiselta ja on turvallisin vesilähde vakavankin ympäristöonnettomuuden sattuessa. Kaivon yhteyteen, maan alle, on tehty betonirakenteinen pumppaamo sekä siitä 2,5 kilometrin siirtojohto Tuohinon vesilaitokselle, jossa vesi tuotteistetaan ja johdetaan kulutukseen. Honkasalmen käyttöönoton ansiosta Kempeleessä on nyt kaksi erillistä vesilähdettä, joista kummastakin on erikseen saatavissa koko kunnan tarvitsema vesi. 1/2013 Geofoorumi 19

20 Kansainväinen toiminta M4D näyttää kehitysmaille tien vaurastumiseen Suomalainen kehitysyhteistyömalli Minerals for Development (M4D) kerää laajaa kiinnostusta maailmalla. Se tarjoaa konkreettisen toimintamuodon, joka pyrkii vaurauden tasavertaiseen lisäämiseen ja kestävään kehitykseen luonnonvaroja omistavissa köyhissä maissa. Tuomo Manninen, GTK Rakennegeologisia mittauksia Ugandassa. 20 Geofoorumi 1/2013

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

CliPLivE - Climate Proof Living Environment

CliPLivE - Climate Proof Living Environment SOUTH-EAST FINLAND-RUSSIA ENPI CBC 2007-2013 Riskikartat Itämeren rannikkoalueella CliPLivE - Climate Proof Living Environment Yleistä projektista Kesto: Helmikuu 2012 Elokuu 2014 Rahoittaja: EU:n Kaakkois-Suomi

Lisätiedot

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013

10.4.2012 E/77/223/2012. Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 E/77/223/2012 Geologian tutkimuskeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2013 LIITEMUISTIO 1 32.20.01 Geologian tutkimuskeskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) 2011 2012 2013 toteutuma arvio arvio Henkilöstökulut

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes

Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia. 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes Pohjois-Karjala Geopark esiselvityksen tuloksia 17.6.2013 Joensuu Kaisa-Maria Remes 1 POHJOIS-KARJALA Geologisia vahvuuksia: Aluetta ei vielä rajattu, useita mahdollisia kohteita; Arkeeinen/ proterotsooinen

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskus GTK

Geologian tutkimuskeskus GTK Geologian tutkimuskeskus GTK Eurooppalainen huippuosaaja Geologiasta kestävää kasvua ja hyvinvointia GTK:n rooli yhteiskunnassa GTK on kansainvälisesti suuntautunut valtion sektoritutkimuslaitos ja osa

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017

KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 KAIVOSTEOLLISUUDEN KASVUOHJELMA 2015-2017 Tuomo Airaksinen, Finpro 24.2.2015 Team Finland kasvuohjelmat ja rahoitus Team Finland Pk-yritysten kansainvälisen liiketoiminnan kehittämiseen suunnattuja - toteutetaan

Lisätiedot

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan

E/573/221/2008 22.9.2008. Katsaus alkuvuoden 2008 toimintaan E/573/221/2008 22.9.2008 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Sisällysluettelo 1 JOHDANTO 1 2 TOIMINNAN TULOKSELLISUUS 2 3 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN 3 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS 1 1 JOHDANTO Katsaus

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010

Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma. Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC - Rahoitusohjelma Kansainvälisen EU-rahoituksen koulutus Rovaniemi 21.09.2010 Kolarctic ENPI CBC Yleistä - ENPI = European Neighbourhood and Partnership Instrument - CBC = Cross-border

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys

Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys J.Väätäinen Mineraaliset raaka-aineet ja kestävä kehitys Erikoistutkija Saku Vuori (28.4.2008) SISÄLTÖ - historiakatsaus - mineraalimarkkinat - globaalit trendit - materiaalivirtojen alkulähteet - loppuvatko

Lisätiedot

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä

Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä Luontainen arseeni ja kiviainestuotanto Pirkanmaalla ja Hämeessä ohjeistusta kiviainesten kestävään käyttöön Asrocks-hanke v. 2011-2014. LIFE10ENV/FI/000062 ASROCKS. With the contribution of the LIFE financial

Lisätiedot

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes

kaivostoiminnan Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa Rukatunturi Copyright Tekes Green Mining-ohjelma kaivostoiminnan ympäristöteknologian kehittämisessä Ritva Heikkinen Tekes Matkailun, ympäristön ja kaivostoiminnan Yhteensovittaminen Koillis-Suomessa 24.2.20122 2012 Rukatunturi Green

Lisätiedot

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali

Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Valokuva: Aalto-yliopistokiinteistöt Otaniemen geoenergiapotentiaali Energianhallinta Aallon kampuksilla tilaisuus Helsinki 25.3.2015 Nina Leppäharju, Geologian tutkimuskeskus (GTK) Esityksen sisältö 1.

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT

Tiekartan taustaselvitykset. Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT Tiekartan taustaselvitykset Energia- ja ilmastotiekartta 2050 aloitusseminaari 29.5.2013, Helsinki, Finlandia-talo Tiina Koljonen, VTT 2 Vähähiiliskenaarioita on laskettu jo pitkään Vähähiilitiekartat

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset.

Kullaan Levanpellon alueella vuosina 1997-1999 suoritetut kultatutkimukset. GEOLOGIAN TUTKIMCJSKESKUS Tekij at Rosenberg Petri KUVAILULEHTI Päivämäärä 13.1.2000 Raportin laji Ml 911 14312000/ 711 0 tutkimusraportti 1 Raportin nimi Toimeksiantaja Geologian tutkimuskeskus Kullaan

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5. Saimaa Geopark -valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Geopark Saimaalle, Mikkeli 12.5.2015 Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava

Lisätiedot

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany

Geomatkailu. Vulkaneifel Geopark, Germany Vulkaneifel Geopark, Germany North Pennines A.O.N.B. Geopark, Geomatkailu UK Swabian Geopark Alps Harz, Geopark, Germany Germany Geomatkailu on osa maailmanlaajuisesti kasvavaa luontomatkailutrendiä Geomatkailussa

Lisätiedot

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden

Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista

Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista Suomalaisten kuluttajien näkemyksiä kotimaisista polttoaineista BIOENERGIA RY JÄSENISTÖMME Bioenergia ry:ssä on mukana valtaosa alan merki4ävistä toimijoista Tällä hetkellä yhteensä 130 toimijaa tai yritystä,

Lisätiedot

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö

Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia. Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Kansallinen suo- ja turvemaiden strategia Suoseuran 60-vuotisjuhlaseminaari Säätytalo 23.10.2009 Veikko Marttila, Maa- ja metsätalousministeriö Strategiatyön taustaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaava: turvetuotantovarausten

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN RAHOITUSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 17.9..2010. Suomen mineraalistrategian viitekehys Sidosryhmät Teollisuus Kansallinen luonnonvarastrategia (Sitra) Suomen mineraalistrategian

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI

SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN PÄÄTÖSSEMINAARI TEOLLISUUSNEUVOS ALPO KUPARINEN 8.10..2010. SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT Taustalla globaali kehitys; raaka-aineiden kysynnän kasvu, hintojen

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015

Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä. Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Finnish Water Forum Vettä ja kestävää kehitystä Markus Tuukkanen Vesipäivän seminaari 19.3.2015 Suomen vesifoorumi ry (FWF) perustamisesta nykyhetkeen Tausta Kasvavat globaalit vesihaasteet Suomalaisen

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry

Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Suomalais-venäläinen Energiaklubi ry Mari Pantsar-Kallio +358 50 3960 925 mari.pantsar-kallio@tem.fi Taustaa 2009 hyväksyttiin Venäjän uusi Energiastrategia vuoteen 2030 2009 Venäjällä hyväksyttiin laki

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen

INTERREG IVC. Alueiden välinen yhteistyö Suomessa. Tuomas Turpeinen INTERREG IVC Alueiden välinen yhteistyö Suomessa Tuomas Turpeinen Mikä on INTERREG IVC? Lissabonin ja Göteborgin strategioissa määriteltyjä tavoitteita korostava yhteistyöohjelma Tarjoaa yhteistyömahdollisuuksia

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009

YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAKLUSTERI YRITYSTEN TUKENA 20.5.2009 Dos. Mari Pantsar-Kallio Ohjelmajohtaja Ympäristöteknologian osaamisklusteri (Finnish Cleantech Cluster) Cleantech Finland-brändin kehittämistä tekemisen

Lisätiedot

Interreg Itämeren alue 2014-2020

Interreg Itämeren alue 2014-2020 Interreg Itämeren alue 2014-2020 Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusohjelmista 2014-2020 16.9.2015 Lahti Harry Ekestam Työ- ja elinkeinoministeriö Interreg Baltic Sea Region (IBSR) 2014-2020 8 jäsenmaata

Lisätiedot

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa

Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Geoenergian (maa- ja kalliolämpö) hyödyntäminen rakennusten ja yhdyskuntien energiahuollossa sekä huomioiminen kaavoituksessa Asmo Huusko Geologian tutkimuskeskus GTK asmo.huusko@gtk.fi Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.

Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista. Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4. Näkökulmia hulevesiin liittyvistä hankkeista Tarpeesta toimeen Hulevesitutkimuksesta käytännön sovelluksiin Hämeenlinna, 23.4.2015 Sisältö: Climate Proof Living Environment; Kristiina Nuottimäki, GTK Keidas;

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla

Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta. Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Venäjän metsäsektorin ennakointi yritysten tarpeet ohjaamaan tutkimusta Business Café Joensuu, 26.3.2014 Timo Leinonen, Metla Esityksen sisältö Metla ennakoi Metsäsektorin ennakointi Venäjällä Tutkimuksen

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

Mineraalialan vaikuttavuusselvitys. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10.

Mineraalialan vaikuttavuusselvitys. Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10. Mineraalialan vaikuttavuusselvitys Tutkimusjohtaja Hannu Hernesniemi Etlatieto Oy Suomen mineraalistrategian loppuseminaari GTK 8.10.2010 1 Osanottajat Ohjausryhmä ja rahoitus - Kaivannaisteollisuus ry

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars

Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Cleantech-klusteriyhteistyö Itämeren alueella Case BSR Stars Riku Rikkola Kehittämispäällikkö EU toiminnot ja partneriverkostot Finnish Cleantech Cluster Sisältö Finnish Cleantech Cluster BSR Stars lippulaivaohjelma

Lisätiedot

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA

SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA SUOT POHJOIS-POHJANMAAN ALUEKEHITTÄMISESSÄ JA MAAKUNTAKAAVOITUKSESSA Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Pohjois-Pohjanmaa on suomaakunta suot aina osa maakunnan kehittämistä Esityksen

Lisätiedot

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella Hannele Pokka Ympäristöministeriö 19.1.2015 LEVI, Kestävä kaivannaisteollisuus arktisilla alueilla Kes Luonnonsuojelusta luonnon monimuotoisuuden suojeluun

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille

ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille GTK / Etelä-Suomen yksikkö LIFE10 ENV/FI/000062 ASROCKS 30.10.2012 Espoo ASROCKS -hankkeen kysely sidosryhmille Paavo Härmä ja Jouko Vuokko With the contribution of the LIFE financial instrument of the

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015

HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 HELSINGIN MASSAT 7.9.2015 Mikko Suominen kaupungin massakoordinaattori YLEISTEN ALUEIDEN KAIVUMAAT 2010 500 000 t maa-ainesjätteenä maankaatopaikoille 2012 180 000 t 2013 10 000 t 2014 0 t (hyötykäyttöön

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 3.4.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä ja

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa

Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Bioenergiapäivät 2012 Hotelli Hilton Kalastajatorppa Tarvitseeko Suomi turvetta? Suomen turvetuottajat ry. Hannu Haavikko Puheenjohtaja 14.11.2012 Turpeen tuotannon ja kulutuksen kehittyminen Turpeen käyttö

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Ohjelmajohtaja Mari Kuparinen Uudenmaan liitto 11.3.2014 Uuden ohjelmakauden lähtökohdat Eurooppa 2020 strategia kestävästä, älykkäästä

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot Kaivannaisteollisuus: Metallikaivostoiminta Low Carbon Finland 2050 -platform workshop 2.12.2013 2.12.2013 1 LowCFinland 2050 platform hankkeen skenaariot

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Linnasta Linnaan - Castle to Castle

Linnasta Linnaan - Castle to Castle SOUTH-EAST FINLAND RUSSIA ENPI CBC 2007 2013 KULTTUURIMATKAILUN KEHITTÄMISHANKE Linnasta Linnaan - Castle to Castle Linnojen ja linnoitusten historian tuotteistaminen ja elävöittäminen Irina Lukkarinen

Lisätiedot

Verkkokyselyn tulokset. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin

Verkkokyselyn tulokset. Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin Verkkokyselyn tulokset Kotimaisen työn, kasvun ja hyvinvoinnin edistäminen mineraalisektorin avulla Jussi Kleemola, Senior Advisor HMV PublicPartner Oy 1 Verkkokyselyn 1 osa-alueet 1. Viennin edistäminen

Lisätiedot

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA

LIITÄNNÄISALUEET SUOMI: PÄIJÄT-HÄME, UUSIMAA, POHJOIS-SAVO JA POHJOIS-KARJALA VENÄJÄ: KARJALAN TASAVALTA ENPI:STÄ CBC:HEN YDINALUE SUOMI: ETELÄ-KARJALA, KYMENLAAKSO JA ETELÄ-SAVO VENÄJÄ: PIETARI JA LENINGRADIN OBLAST YHTEINEN MAA- TAI MERIRAJA SUURIA INFRAHANKKEITA VOIDAAN TOTEUTTAA AINOASTAAN YDINALUEELLA

Lisätiedot

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy

Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi. Keskeiset tulokset ja suositukset. HMV PublicPartner Oy Geologian tutkimuskeskuksen strateginen ja toiminnallinen arviointi Keskeiset tulokset ja suositukset HMV PublicPartner Oy Yhteenveto tuloksista GTK:n valitsemat vaikuttavuusalueet (ydintehtävät) ovat

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino

Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Uudenmaan liitto 15.03.2016 Tuula Heino Kaakkois-Suomi - Venäjä CBC 2014-2020 ENI = European Neighbourhood Instrument Viitekehys ja säännöstö uudelle EU:n ulkorajoilla toteutettavalle ohjelmalle Venäjän

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma

Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Suoseuran kevätseminaari 2014 Metsätaloudellisesti kannattamattomat ojitetut suot - turvetuottajan näkökulma Juha Ovaskainen Soiden ojitustilanne Suomen suopinta-alasta yli puolet ojitettua (n. 4,8 milj.

Lisätiedot

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus

Kriittiset metallit Suomessa. Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset metallit Suomessa Laura S. Lauri, Geologian tutkimuskeskus Kriittiset raaka-aineet ja Euroopan unioni EU:n teollisuus on riippuvainen raaka-aineiden tuonnista Raaka-ainealoite 2008 Critical

Lisätiedot

Oske tänään miten huomenna? Sidosryhmäseminaarit Syksyllä 2011

Oske tänään miten huomenna? Sidosryhmäseminaarit Syksyllä 2011 Oske tänään miten huomenna? Sidosryhmäseminaarit Syksyllä 2011 Taustaa ja tavoitteita TEM johtaa Oske-ohjelman toteutusta Nykyisen ohjelmakauden linjaukset ja tavoitteet PÄÄOSASSA Keskustelun avaus, ajatuksia

Lisätiedot