Osaava aluekehittäjä. M Itella Oyj. Osaava aluekehittäjä on kattava aluekehittämisen käsikirja sekä sisällöltään että metodeiltaan.

Transkriptio

1 M Itella Oyj Osaava aluekehittäjä Osaava aluekehittäjä on kattava aluekehittämisen käsikirja sekä sisällöltään että metodeiltaan. Opas pureutuu niin verkostotyöskentelyyn, strategioiden hallintaan, toimintaympäristön hahmottamiseen, arkipäivän luovuuteen kuin viestintäänkin. Se tarjoaa toimintaan apuvälineitä teatterilähtöisistä toimintatavoista Sinisen meren strategiaan. Lisäksi Osaava aluekehittäjä -käsikirjassa on työkaluja trendien tulkitsemiseksi ja tulevaisuuden tekemiseksi. Kehittämisuran alkuvaiheessa olevat saavat käsikirjasta perustietoja ja -työkaluja, konkarit puolestaan päivityksiä ja uusia ajatuksia jokapäiväiseen työhönsä. Löydä tuoreita näkökulmia, käytä vinkkejä hyödyksesi ja kokeile työkaluja käytännössä! Toimintaympäristö Fokusointi Verkostoituminen Kehittäminen Viestintä Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö PL 32, VALTIONEUVOSTO p Fax

2 OSAAVA aluekehittäjä 47

3 KOKO-alueet Sisältö Osaava aluekehittäjä innostaa ja innostuu...4 Osaava aluekehittäjä -käsikirja perustuu DEMO-verkoston järjestämään aluekehittäjäkoulutukseen. DEMO-verkosto on KOKO:n ikärakennemuutosalueille suunnattu. Sen tavoitteena on vahvistaa demografisesti haasteellisten alueiden yhteistyötä, selvittää palveluiden kehittämistarpeita sekä luoda alueille uudenlaisia työn, yrittäjyyden ja asumisen muotoja. Verkoston tehtävänä on tukea sekä alueiden sisäistä että keskinäistä muutoksenhallintaa. Toiminnalla tuetaan samalla toimivamman kaupunki-maaseutusuhteen kehittämistä. KOKO (alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma) on alueiden omaehtoisen kehittämisen ohjelma. Sillä tuetaan paikallistason strategista kehittämistyötä ja parannetaan alueen kehittämiseen osallistuvien toimijoiden yhteistyötä. KOKO:n tavoitteena on alueiden kilpailukyvyn parantaminen. Lisätietoja: ja Julkaisija: Työ- ja elinkeinoministeriö Toimitus: Viestintätoimisto Tulus Oy Ulkoasu: Up-to-Point Oy Paino: Edita Prima Oy Tunnista toimintaympäristösi Toimintaympäristö tänään ja huomenna...6 Ota toimintaympäristö haltuun SPYTTYK-analyysillä...8 Muutoksen synnyn ja etenemisen teoriat...8 Tulevaisuustyökalut auttavat muutoksen ymmärtämisessä...9 FSSF helpottaa heikkojen signaalien löytämistä...10 Tulevaisuuskolmio auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa...11 Kaakkois-Pirkanmaalla muutosta hallitaan yhteistyöllä...12 Kuopion kaupunkiseudulla syntyy tulevaisuuden ihannekaupunki...13 Nykyisyyden ymmärtämisestä tulevaisuuden tekemiseen...14 Löydä oma roolisi Aluekehittäjät strategioiden kokoajina ja edistäjinä...16 Sinisen meren strategia auttaa valintojen tekemisessä...18 EFQM-malli itsearvioinnin tukena...19 Kotka-Haminassa suunnitellaan matkailu- ja tapahtumatuotannon tulevaisuutta...20 Uusia ratkaisuja hyvinvointipalveluihin Saarijärven-Viitasaaren seudulla...21 Verkostoidu rohkeasti Vahvuutta verkostoista...22 Verkostoanalyysi paljastaa niin heikkoudet kuin vahvuudetkin...24 DEMOn verkostotutkimuksesta eväitä toiminnan kohdentamiseen...25 Kriittinen tarkastelu terävöittää tuttujenkin kumppaneiden verkostoa...26 Maankäytön, asumisen ja liikenteen hyvät käytännöt...27 Kehitä luovasti Aluekehittämisessä arkipäivän luovuus kukoistaa...28 Osaamista yhdistämällä syntyy toiminnallisia tekstiilejä...31 LuoKo nostaa luovat alat esiin Kouvolan seudulla...32 Tallinnan Ülemiste City tarjosi innostavia ajatuksia...33 Viesti ja vaikuta Viestintä on järeä työkalu Viestintäsuunnitelma tekee viestinnästä johdonmukaista...36 Viestintäkalenterin avulla deadlinet kuriin...37 Näin rakennat tiedotteen...38 Sosiaalinen media murtaa toimintatapoja...39 Sauna from Finland Kuinka kansalliperintö brändätään Yhteisen foorumin rakentaminen toi seuturuoan paikallisiin kauppoihin...42 Maalaisjärkeä Pohjois-Savon maaseudun ja maaseutuasumisen markkinointiin Koulutuksesta välineitä, virikkeitä ja ryhmähenkeä Osaava aluekehittäjä Osaava aluekehittäjä 3

4 Osaava aluekehittäjä innostaa ja innostuu Janne Antikainen, Sanna Antman, Elina Auri, Kaisa Lähteenmäki-Smith hyvä tietää ja tunnistaa aluekehittämisen taustoja ja rajoja ja sitä kautta saada ymmärrystä aluekehittäjän työn peruslainalaisuuksista. Innostaminen ja innostuminen tärkeää Aluekehittäjän on tärkeää olla kentällä innostajana. Se voi olla haastavaa, sillä meneillään on suuria muutoksia: kuntarajat kaatuvat ryskyen ja palveluja järjestellään uudelleen. Ihmiset ovat muutosten keskellä kiinnostuneita konkreettisista asioista, kuten terveyskeskuksista ja kouluista, eivät kehittämisstrategioista. On tärkeää saada kuntalaiset kiinnostumaan laajemmin alueensa kysymyksistä, jolloin ymmärrys ja sitä kautta yhteistyöinnokkuus kasvaa. Jotta voisi innostaa, on myös itse innostuttava. Aluekehittäjältä vaaditaan uskoa omiin kykyihinsä ja omaan alueeseensa sekä voimavaroihin, joita seudulla on. Aluekehittäjien Aluetta tulisi rohkeasti kehittää seudun omilla avuilla. kollegat voivat verkostossa Innostusta on toisinaan latistanut hallinnon byrokratia ja toisiaan ja toimia rohkaista sen kieli. Vaatii suorastaan sissiasennetta päästä yli hallin- turvaverkkona. non luomasta rakenteellisesta jähmeydestä. Kirja antaa toivoaksemme uutta happea keskustelulle ja aluekehittäjän työlle, jolloin työn tekemisestä tulee mielekkäämpää, työn laatu paranee ja tuottavuuskin kasvaa. Säilytetään hyvä draivi! Osaava aluekehittäjä -käsikirja on tarkoitettu oppaaksi niin tuoreelle kuin kokeneellekin aluekehittäjälle. Idea käsikirjaan syntyi, kun suunniteltiin DE- MO-verkoston puitteissa järjestettyä Oppiva aluekehittäjä -koulutusta. Ajatuksena oli, että koulutuksen myötä syntynyt materiaali ja kokemukset saataisiin yksiin kansiin hyödynnettäväksi ja jaettavaksi myös niille aluekehittäjille, jotka eivät koulutukseen osallistuneet. Tiettävästi tämänkaltaista käytännön opasta aluekehittäjiä varten ei ole aiemmin tehty. Käsikirjan aiheet perustuvat pitkälti koulutusohjelman sisältöön. Koulutuksessa käsiteltiin alueiden kehittämisessä tärkeitä teemoja, kuten tulevaisuustyön menetelmiä, verkostoitumista ja viestintää. Käsikirjassa teemoja käsitellään artikkeleiden, käytännön esimerkkien, työkalujen ja vinkkien avulla. Asia-artikkeleista ja työkaluista rutinoituneetkin kehittäjät saavat jäsennysvälineitä oman ympäristön näkemiseen ja ymmärtämiseen. Alalle vasta tulevat puolestaan voivat hypätä aluekehittämisen käytännön maailmaan helpommin kirjan avulla. Käytännön esimerkit eri yhteyksistä ja tilanteista innoittavat toivottavasti niin kokeneita kuin aloittaviakin aluekehittäjiä omassa työssään. Käsikirjan on tarkoitus olla inspiraation lähde, joka tarjoaa uusia ajatuksia, vinkkejä sekä tukea omalle työlle. KOKO-työn ydin on siinä, että alueita kehitetään kunkin alueen omista lähtökohdista ja positiivisessa mielessä kotikutoisin menetelmin. Päättäjille ja viranomaisille opas on myös ikkuna aluekehittämisen todellisuuteen. Konkreettisten esimerkkien avulla kirja tuo esille alueiden osaamista ja voi herättää päättäjät huomaamaan uusia yhteistyömahdollisuuksia aluekehittäjien kanssa. Yhteistyön ja verkostoitumisen merkitys Oppiva aluekehittäjä -koulutuksessa huomattiin, että aluekehittäjillä on vahva tarve keskustella työstään toisten kehittäjien kanssa. Alueilla tehtävä työ on joskus yksinäistä, jolloin vertaistuki on tärkeää. Samaa työtä tekevien tietojen ja kokemusten vaihtoa on aiemmin hal- Käsikirja tarjoaa uusia ajatuksia, linnon puolelta tuettu hyvin vinkkejä sekä vähän. KOKO panostaa tähän tukea omalle aiempaa enemmän, mikä on työlle. kerännyt paljon kiitosta. Aluekehittäjien verkostossa kollegat voivat rohkaista toisiaan ja toimia turvaverkkona ymmärtämällä parhaiten toisten kehittäjien haasteita. Hedelmällisin tilanne on saavutettu, kun kehittäjät työskentelevät yhdessä luontevasti ohjelmasta tai projektista riippumatta. Osaamisen siirto on yksi verkostoitumisen tärkeimpiä tavoitteita. Aluekehittäjien joukossa on parhaillaan menossa sukupolvenvaihdos. Nuoremman polven on Kuva: Merja Haverinen Janne Antikainen, Elina Auri, Sanna Antman ja Kaisa Lähteenmäki-Smith puivat Oppiva aluekehittäjä -koulutuksen saldoa. 4 Osaava aluekehittäjä Osaava aluekehittäjä 5

5 Tunnista toimintaympäristösi Asiantuntija Toimintaympäristö tänään ja huomenna Asiantuntijoina johtava konsultti Lassi Köppä, FT Tuomo Kuosa ja kehittämiskonsultti Olli-Pekka Juoperi Alueet muuttuvat väistämättä ja jatkuvasti. Taloudelliset, sosiaaliset, demografiset ja kulttuuriset muutokset seuraavat toisiaan kehitettiinpä alueita tietoisesti tai ei. Siksi aluekehittäjänkin on nähtävä roolinsa rohkeasti nimenomaan muuttuvan alueen kehittäjänä. Kehittämisen ja alueen mahdollisuudet ja uhat havaitaan toimintaympäristöä ja sen muutoksia analysoimalla. Ymmärtääkseen seudun muutoksen ulottuvuuksia ja strategisen toiminnan merkitystä aluekehittäjän on tärkeää tunnistaa oma toimintaympäristönsä ja sen erityispiirteet. Toimintaympäristö koostuu useista toisiinsa liittyvistä elementeistä, joiden väliset suhteet ja painoarvot vaihtelevat aikojen kuluessa. Siksi toimintaympäristöä ja esimerkiksi alueen muutoksen moottoreita on syytä analysoida säännöllisesti ja ainakin silloin, kun valitaan aluekehittämisen strategisia painopisteitä. Toimintaympäristöä tulee tarkastella systemaattisesti alueen eri toimijoiden kanssa monipuolisen kokonaiskuvan hahmottamiseksi. Toimintaympäristön tunnistamiseen voi käyttää erilaisia analysointimenetelmiä, kuten PESTLE-analyysistä erityisesti aluekehittäjien tarpeisiin muunnettua SPYTTYK-menetelmää. Tärkeää on nähdä toimintaympäristö tarpeeksi monipuolisena kokonaisuutena, jossa yhden tekijän muutos vaikuttaa helposti, jopa Tunnista toimintaympäristösi todennäköisesti, muihinkin osa-alueisiin. Esimerkiksi kuntatalouden äkillinen muutos voi heijastua nopeasti myös alueen yrityskenttään ja sosiaalisiin kysymyksiin. Tavoitteellisuus kehittämisen lähtökohtana Pitkäjänteiseen, tulokselliseen kehittämiseen tarvitaan strategiaa, suunnitelmaa, joka tähtää halutun päämäärän saavuttamiseen. Selkeiden tavoitteiden asettaminen onkin oleellista, jotta jokaisen yksittäisen toimenpiteen ta valitun tavoitteen saavuttamiseen voidaan realistisesti arvioida. Kun puhutaan ketterästä strategiatyöstä, tarkoitetaan sitä, että ympäristöä analysoidaan jatkuvasti ja strategiaa hiotaan ajassa eläväksi tulosten mukaan. Resurssien rajallisuus on arkipäivää jokaiselle aluekehittäjälle. Kehittämistarpeita on aina enemmän kuin mahdollisuuksia niiden täysipainoiseen toteuttamiseen. Jotta saadaan tuloksia, hankkeet pitää pystyä viemään tarpeeksi pitkälle. Siksi toimintaympäristöstä pitää pystyä tunnistamaan paitsi kehittämiskohteita, myös reunaehdot ja toimintaa rajoittavat tekijät. Tulevaisuuden trendien tunnistaminen tärkeää Muutoksen ymmärtämiseksi on olennaista tehdä myös ennakointityötä ja tunnistaa muutoksia eteenpäin ajavat voimat. Erilaisten tulevaisuusskenaarioiden pohtiminen lisää myös tunnetta siitä, että tulevaisuus ei vain tule jonkinlaisena annettuna toimintaympäristönä, vaan alueiden kehittämisessä ollaan voimakkaasti tekemässä tulevaisuutta. Valituilla päämäärillä ja toimintatavoilla voidaan rakentaa uutta, ylläpitää vanhaa tai yrittää vain sopeutua ympäristön muutoksiin. Tulevaisuutta arvioidessa on hyvä erottaa toisistaan megatrendit eli kehityksen suuret linjat ja toisaalta heikot signaalit. Heikko signaali on niukka viite mahdollisesti tapahtuvasta muutoksesta. Sen ominaispiirre on subjektiivisuus; se on jokaisen oma tarpeita on aina Kehittämis- tulkinta, että on havainnut jotain uutta ja erityistä. Heikkoja mahdollisuuksia enemmän kuin signaaleja voi käyttää tulevaisuuden vaihtoehtoisten kehi- niiden täysipainoiseetyskulkujen arviointiin. toteuttamiseen. Tulevien muutosten tunnistamisen apuna voi käyttää erilaisia työkaluja. Future Signals Sense-making Framework on työkalu, jonka avulla voi tunnistaa aidot heikot signaalit. Tulevaisuuskolmiota käyttämällä FSSF-työkaluun kerätyn tiedon voi jalostaa yhteenvedoksi tulevaisuuskuvista. Tulevaisuuspyörän, tulevaisuustaulukon ja tulevaisuustarinoiden yhdistelmällä puolestaan voi luoda erilaisia mahdollisia tulevaisuuden polkuja strategisten päätösten tueksi. Lassi Köppä toimii Rambøll Management Consulting Oy:ssä johtavana konsulttina. Köppä on aiemmin työskennellyt Cone Advisor Helsinki Oy:ssä strategiakonsulttina sekä tietojohtamisen tutkijana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Tuomo Kuosa on tulevaisuudentutkija, joka on työskennellyt erityisesti osaamisen ennakoinnin sekä ennakointimenetelmien kehitystyön parissa. Kuosa vietti vuoden 2010 Singaporessa Nanyang Technological Universityn alaisessa kansainvälisen politiikan RSIS-ajatushautomossa tutkien julkishallinnon tapoja tehdä strategista ennakointia. Kehittämiskonsultti Olli-Pekka Juoperi on konsulttiyritys Humap Oy:n toimitusjohtaja ja perustajajäsen. Hän on koulutukseltaan kasvatustieteilijä ja toiminut aiemmin johtotehtävissä julkisella sektorilla. Vinkki Toimintaympäristön tunnistamisen lyhyt oppimäärä Analysoi Opettele käyttämään erilaisia toimintaympäristön analysointimenetelmiä vaikkapa SPYTTYKiä ja löydä alueesi erityispiirteet ja kipeimmin työstämistä vaativat kehityskohteet. Ota analyysin tekoon mukaan muitakin alueen toimijoita. Löydä tarpeellinen tieto Tietoa on saatavissa valtava määrä. Selvitä, mistä saat tarkasteltavaksesi analysointiin tarvitsemiasi tilastoja ja tutkimuksia. Muista, että kokonaiskuvan hahmottaminen vaatii yleensä eri paikoista saatujen tietojen yhdistämistä. Mittaa ja suhtaudu tuloksiin realistisesti Kun asioita mitataan, tuloksia täytyy uskaltaa tarkastella raadollisesti. Kaunisteleminen ei tuota toivottua lopputulosta. Tee valintoja Strategia on valintojen tekemistä. Moni asia kaipaa varmasti kohentamista, mutta työn alle on valittava aina kerrallaan vain joitakin. Työssäsi aluekehittäjänä et voi vastata kaikkien huutoon kaiken aikaa. Ennakoi Poimi ympäristöstäsi sekä isompia trendejä että heikkoja signaaleja. Kaikilla meillä on yllättävänkin paljon tietoa tulevaisuudesta, mutta tiedon kokoaminen ja analysointi auttaa ymmärtämään, mihin kannattaa reagoida ja miten. Lisätietoja Tutustu ainakin seuraaviin tutkimustietoa tuottaviin tahoihin: Tilastokeskus Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) Suomen yrittäjien tutkimustoiminta Sitra Kuntaliitto 6 Osaava aluekehittäjä Osaava aluekehittäjä 7

6 työkalut Tunnista toimintaympäristösi Tunnista toimintaympäristösi työkalut Ota toimintaympäristö haltuun SPYTTYK-analyysillä Tulevaisuustyökalut auttavat muutoksen ymmärtämisessä Sosiaalinen Poliittinen ja juridinen Yritykset ja yrittäjyys Teknologinen Taloudellinen Ympäristö Kulttuurinen Muutoksen synnyn ja etenemisen teoriat "Muutosyksikkö" Riittää että olemme kilpailijoitamme parempia. Useita toimijoita Muutosyksikkö Yksittäinen toimija Teemme parhaamme ja katsotaan, mihin se riittää. Muutostekijän kuvaus Variaatio Valinta Resurssien niukkuus Valintaympäristö Kilpailu Vaihe 3 Sadonkorjuu Elinkaari Vaihe 4 Loppu Vaihe 2 Kasvu Retentio Sisäinen ohjelma Regulaatio Mukautuva sopeutuminen Ennalta määrätty Potentiaalinen Toimintaympäristön analysoimisessa voi käyttää apuna erityisesti aluekehittäjille sopivaa SPYTTYK-analyysia, joka on muunnelma yrityskentässä paljon käytetystä PESTLE-analyysista. SPYTTYKissä toimintaympäristön muutostekijöitä pohditaan seitsemästä eri näkökulmasta. Analyysissa kuvataan Evoluutio Vaihe 1 Alku Muutosten syitä, toimijoita, etenemistä ja seurauksia voidaan tarkastella useista näkökulmista ja erilaisten teorioiden valossa. On myös tunnistettu erilaisia teoriaperheitä, jotka pyrkivät selittämään muutoksen syntyä ja etenemistä ympäristöolosuhteiden, vuorovaikutuksen ja tavoitellun lopputuloksen näkökulmasta. Van de Ven & Poole (1995) jaottelevat muutoksen ja kehittämisen prosessiteoriat neljään teoriaperheeseen: a) Evolutionaarinen b) Dialektinen c) Teleologinen d) Elinkaariajattelu Tärkeys Todennäköisyys Miten hyödynnämme? muutostekijää, arvioidaan sen ta, tärkeyttä ja todennäköisyyttä sekä mietitään, kuinka sitä hyödynnetään alueen kehittämisessä. Analysoinnin tulee perustua mutu-menetelmän sijaan todennettavissa oleviin tekijöihin ja ilmiöihin. Teesi Antiteesi Dialektinen Pluralismi (moninaisuus) Vastakkainasettelu Konflikti Suunnitelmien toteuttaminen Muutoksen ilmenemismuoto Muutoksen ilmenemismuoto Konflikti Teleologia Tyytymättömyys Synteesi Etsintä/ vuoro Tavoitteiden asettaminen Päämäärätietoinen hyväksyntä Sosiaalinen konstruktio Konsensus Konstruktiivinen Luova jännite ja konfliktit auttavat meitä kehittymään. Kaikki on mahdollista vain taivas on rajana. Jokaisella niistä on erilainen näkemys tapahtumien ketjusta ja muutosta generoivista mekanismeista. Tunnistettuja teoriaperheitä kutsutaan muutoksen moottoreiksi. Ne ovat eräänlaisia metaselityksiä sille miten muutos etenee ajan kuluessa. Aluekehittäjä voi tarkastella tulevaisuuden skenaarioita käyttämällä erilaisia työkaluja. Työkaluilla pystyy määrittelemään muutosta ja sen tekijöitä, hahmottelemaan mahdollisia toiminnan tapoja ja konkretisoimaan tulevaisuuden toimintaa joko sanalliseen tai vaikkapa kuvalliseen muotoon. Työkaluja voi käyttää erikseenkin, mutta hedelmällisin ratkaisu on käyttää kaikkia mainitussa järjestyksessä. 1. Tulevaisuuspyörä Tulevaisuuspyörä on alun perin Jerome Glennin 1970-luvulla kehittämä menetelmä, jossa etsitään paperille piirretyn pyörän ja siitä eteenpäin johtavien nuolien avulla esimerkiksi jonkin tärkeän trendin, tapahtuman, päätöksen tai heikon signaalin ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaikutuksia yhteiskunnan tai organisaation toimintaan. Tulevaisuuspyörä on siis miellekartta, jossa tutkittava kokonaisuus voidaan purkaa osatekijöihinsä. Työkalun avulla voidaan analysoida ja arvioida, miten kuvatut tekijät vaikuttavat toisiinsa. Tulevaisuuspyörän avulla voidaan järjestellä, ymmärtää ja täsmentää erilaisia tulevaisuuteen liittyviä näkemyksiä ja niiden mahdollisia vaikutuksia. Tulevaisuuspyörä. Toisen Toisen Toisen Toisen Ensimmäisen Muutosilmiö Ensimmäisen Ensimmäisen Aluekehittäjän on hyödyllistä rakentaa tulevaisuuspyörää yhdessä alueen toimijoiden kanssa. 2. Tulevaisuustaulukko Taulukkoanalyysiin valitaan tulevaisuuspyörästä tärkeimmiksi koetut ilmiöt tai muuttujat, jotka kirjataan taulukon vasempaan sarakkeeseen. Taulukon muille riveille puretaan ilmiöiden tai muuttujien mahdollisia tiloja. Tiloja yhdistelemällä voidaan kehittää vaihtoehtoisia tulevaisuuskuvia. 3. Tulevaisuustarina Tulevaisuustarinassa taulukon avulla hahmoteltu tulevaisuuskuva kuvataan sanoin tai kuvallisesti. Tulevaisuustarinan tarkoituksena on konkretisoida mahdollista tulevaisuutta kuvaamalla käytännönläheisesti toimintaa, palvelua tai vaikkapa lopputuotetta. Lisätietoja: Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto: Pages/default.aspx Ensimmäisen Ensimmäisen Toisen Ensimmäisen Toisen Toisen Toisen 8 Osaava aluekehittäjä Osaava aluekehittäjä 9

7 työkalut Tunnista toimintaympäristösi Tunnista toimintaympäristösi työkalut FSSF helpottaa heikkojen signaalien löytämistä Aito heikko signaali on irrallinen asia, joka on oikeasti jotain uutta ja yllättävää. Heikkoja signaaleja voi käyttää tulevaisuuden vaihtoehtoisten kehityskulkujen arviointiin. Tulevaisuudentutkija, tohtori Tuomo Kuosan kehittämä Future Signals Sense-making Framework auttaa heikkojen signaalien tunnistamisessa mutta myös muun tulevaisuustiedon keräämisessä. Future Signals Sense-making Framework on arviointikehikko, jota käytetään tulevaisuutta koskevan tiedon lajitteluun. Sen avulla arvioidaan esimerkiksi, onko jo kerätty tulevaisuustieto riittävän monipuolista aiheeseen liittyen vai pitääkö tiedon keräämistä jatkaa. FSSF:n avulla voidaan arvioida, onko kerätty tulevaisuussignaali todellinen heikko signaali (A1), jokin muu tulevaisuuden kannalta kiinnostava signaali (A2) vai onko se havainto, jolla ei oikein ole relevanssia Futures Signals Sense-making Framework (FSSF) Täytä kukin kenttä aiheeseen liittyvällä tiedollasi. A. Heikot signaalit (Suorat havainnot muutoksesta) B. Draiverit (Muutokseen ajavat tekijät) C. Suuret kehitystrendit (Pitkäaikaiset kehityspolut ja historian painolastit) 1. Havainto siitä, että jotain on muuttumassa (Seed of change) (Yllättävä, huvittava tai "ärsyttävä" havainto liittyen teemaasi jotain on ehkä muuttumassa, mutta sitä on vaikeaa pukea sanoiksi.) 3. Muutokseen työntävä tekijä (push) (Taloudellinen resursointi, poliiittinen tuki, tekninen edistyaskel, uusi idea, innovaatio tai muutosprosessi ym.) 5. Suuret muutosta hidastavat tekijät (weights) (Historialliset painolastit, lait, arvot, saavutetut edut, byrokratia, tabut, mantrat, uskomukset, hierarkiat, raja-aidat, tekniset ja taloudelliset pullonkaulat ym.) tulevaisuustietona (ei sijoitu mihinkään lokeroon). Sillä voidaan myös arvioida, onko tunnistettu tekijä muutosta eteenpäin ajava (B3), muutosta puoleensa vetävä (B4), muutosta hidastava (C5) vai jo käynnissä oleva muutosprosessi eli trendi. voidaan FSSF:n avulla Kolmanneksi FSSF:n avulla analysoida voidaan analysoida jo löydettyjen heikkojen signaalien muu- signaalien heikkojen tosvoimaa suhteessa muiden lokeroiden muutostekijöihin. Täl- muutosvoimaa. löin ensin pyritään täyttämään vain A1-kenttää, kuten edellisessä kohdassa. Sen jälkeen täytetään kaikki FSSF-lokerot. Kukin A1:n kirjattu heikko signaali analysoidaan erikseen FSSF:ssä eli arvioidaan, miten ko. heikko signaali voisi koetella kutakin muihin lokeroihin kirjatuista asioista. Neljänneksi FSSF:iä voidaan käyttää yksinkertaisesti teemahaastattelusapluunana tiettyyn aiheeseen 2. Havainto siitä, että kaikki jatkuu ennallaan (business as usual) (Havainnot, jotka tukevat näkemystä siitä että kehitys jatkuu kuten tähän asti.) 4. Muutokseen vetävä tekijä (pull) (Tarpeet sosiaalinen tilaus, visiot, yhteiset tavoitteet, intressit, arvot jne.) 6. Pitkäaikaiset kehityspolut ja "oma-lakiset" rakennemuutokset (trends) (Trendit, polku-riippuvuudet, autokatalyysit, kerrannaisvaikutukset, kausaliteetit ym.) Kuosa, Tuomo: Futures Signals Sense-making Framework (FSSF): A Startup With Tool for Analysing and Categorising Weak Signals, Wild Cards, Drivers, Trends and Any Other Types of Information. Elsevier, Futures 42 (1), 2010 liittyen. Tällöin voidaan joko aloittaa tyhjästä kehikosta haastateltavan kanssa tai pyytää haastateltavaa kommentoimaan jo esitäytettyä FSSF-kehikkoa. Löysimmekö aidon heikon signaalin? FSSF-kehikon avulla arvioidaan, onko kerätty tulevaisuustieto riittävän monipuolista aiheeseen liittyen tai sen avulla voidaan tuottaa uutta ennakointitietoa. Tuloksena voi olla myös arvio siitä, onko jokin kerätty tulevaisuussignaali todellinen heikko signaali (A1) vai joitain muuta. Luotettavien arviointien tekemiseksi kussakin FSSF:n kuudessa lokerossa tulee olla riittävästi tietoa. Menetelmän avulla kerätään sekä tekijöitä, jotka puhuvat muutoksen puolesta, että tekijöitä, jotka puhuvat muutosta vastaan ja nykytilan säilymisen puolesta. Vinkki Aluekehittäjälle hyödylliset FSSF-käyttötavat Aluekehittäjä voi käyttää FSSF:iä etsiessään aitoja (A1) heikkoja signaaleja tiettyyn teemaan liittyen. Lisäksi kehikon avulla voi arvioida löydettyjen heikkojen signaalien muutosvoimaa suhteessa kuhunkin muista tekijöistä. Tällöin ensin pyritään täyttämään vain A1-lokeroa, jonka jälkeen täytetään kaikki muut FSSF-lokerot. Kukin A1:een kirjattu heikko signaali analysoidaan erikseen FSSF:ssä, eli arvioidaan miten ko. heikko signaali voisi koetella kutakin muihin lokeroihin kirjatuista asioista. Lisäksi kukin A1:een kirjattu heikko signaali analysoidaan erikseen SWOTkehikossa vaikkapa alueen näkökulmasta. Toinen tapa käyttää arviointikehikkoa on tehdä sillä yleisarvio tulevaisuuden suunnista ilman erityistä heikkojen signaalien etsintää. Tällöin FSSF:n kaikki kuusi lokeroa pyritään täyttämään tasapuolisesti ja mahdollisimman monipuolisella tiedolla. Koottu tieto tulkitaan tulevaisuuskolmiossa. Useammat henkilöt antavat oman tulkintansa tekijöiden kokonaisvaikutuksista esim. alueen näkökulmasta ja lopuksi tulkinnoista tehdään yhteenveto. Tulevaisuuskolmio auttaa hahmottamaan kokonaiskuvaa Future Signals-Sense-making Frameworkin tietoa voi jalostaa edelleen tulevaisuuskolmion avulla. Tulevaisuuskolmio auttaa hahmottamaan organisaation tulevaisuuden voimavektorit. Mitkä tekijät vetävät tulevaisuuteen, mitkä työntävät tulevaisuuteen ja mitkä pitävät kiinni vanhassa? Tulevaisuususkomusten analyysi auttaa hahmottamaan tulevaisuuteen vetäviä tekijöitä (ks. FSSF:n luokka B4). Tulevaisuuteen työntäviä tekijöitä ovat FSSF:n luokkaan B3 kirjattavat draiverit ja FSSF:n luokkaan C6 kirjattavat trendit. FSSF- jälkeen tiettyyn teemaan liittyvä tieto lajitellaan kolmeen luokkaan. Kullekin luokalle annetaan voimavektoriarvo väliltä eli arvioidaan, kuinka voimakkaasti ko. ryhmän asiat kokonaisuutena vetävät, työntävät tai jarruttavat kehitystä. Teeman oletettu muutos on näiden kolmen voiman yhteis eli pallo liikkuu kolmion sisällä. Menetelmällä saa mieltämiseen liittyviä tuloksia. Tulevaisuuteen työntävät tekijät Tulevaisuuteen vetävät tekijät Uskottava tulevaisuus Historiassa kiinni pitävät tekijät Kyseinen menetelmän sovellus: Kuosa, Tuomo (2011): The Evolution of Strategic Foresight Knowledge, Intelligence and Public Policy Making. Surrey, UK, Ashgate Publishing & Gower. Alkuperäinen tulevaisuuskolmion idea: Sohail Inayatullah (2008): Six Pillars. Foresight VOL. 10 NO Lisätietoja: Tuomo Kuosa: The Evolution of Strategic Foresight - Knowledge, Intelligence and Public Policy Making. Gower, Kirja julkaistaan marraskuussa Osaava aluekehittäjä Osaava aluekehittäjä 11

8 Esimerkki Tunnista toimintaympäristösi Tunnista toimintaympäristösi Esimerkki Kaakkois-Pirkanmaalla muutosta hallitaan yhteistyöllä Ohjelmapäällikkö Miia Nurminen-Piirainen, Pälkäneen kunta Kuopion kaupunkiseudulla syntyy tulevaisuuden ihannekaupunki Ohjelmapäällikkö Tero Piippo, Kuopion alueen KOKO Kuvat Pertti Haataja Kaakkois-Pirkanmaalla kuntia, yrityksiä ja kolmatta sektoria halutaan aktivoida työskentelemään yhdessä maaseudun palvelujen turvaamiseksi, lähidemokratian vahvistamiseksi ja alueen elinvoimaisuuden lisäämiseksi. Sektoreiden välisen yhteistyö -toimenpiteen päätavoitteena on säilyttää ja luoda palveluja Kaakkois-Pirkanmaalla. Lisäksi toimenpide tähtää elinvoiman ja yhteisöllisyyden lisäämiseen, lähidemokratian vahvistamiseen sekä yrittäjyyden tukemiseen. Aihe on ajankohtainen, sillä kuntaliitokset ovat lisänneet huolta palvelutarjonnan keskittymisestä kuntakeskuksiin ja lähidemokratian etääntymisestä. Toimenpide on osa Tietäjä-hanketta ja se toteutetaan Toiminta käynnistyi Vuoropuhelun paikka; Mahdollisuuksia ja tuloksia -tilaisuudella. Tilaisuuden asiantuntijapuheenvuorot puhuttelivat erityisesti viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä, kun taas case-esimerkit kannustivat ja inspiroivat järjestöjen ja yhdistysten edustajia sekä yrittäjiä. Toimenpiteen aikana järjestetään työpajoja, joissa uusia toimintamahdollisuuksia työstetään sinisen meren strategian avulla. Kumppanuuspöytämenettelyllä puolestaan tuodaan kunta, yritykset tähtää Toimenpide ja järjestöt yhteisen pöydän äärelle pohtimaan seuraavia ky- yhteisöllisyyden elinvoiman ja symyksiä: Mitkä ovat julkisten lisäämiseen. palveluiden tuottamisen ongelmat tietyllä alueella? Mitä voimavaroja alueella on yhteisölliseen ja kansalaislähtöiseen kehittämiseen/tuottamiseen? Mitä voimavaroja on alueen yrityksissä? Toiminta on saavuttanut tavoitteensa, jos Kaakkois- Pirkanmaan paikallistoiminnalla on tulevaisuudessa paitsi vastuuta, myös nykyistä enemmän mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Kun mahdollinen rahoittaja osallistuu toimintaan ja suunnitteluun koko toiminnan ajan, edellytykset mahdollisiin jatkohankkeisiin paranevat. Näin pyritään turvaamaan ten jatkuvuus myös toimenpiteen päättymisen jälkeen. Kuopion toiminnalliselle kaupunkiseudulle laaditaan ihannekaupunkimallia, joka tulee ohjaamaan seudun maankäyttöä ja hajarakentamisen periaatteita. Mallilla on ta maapolitiikkaan ja muuhun seudulla tapahtuvaan kehittämiseen, kuten kaupan sijoittumiseen, yritystoiminnan kehityshankkeisiin sekä liikenneverkon kehittymiseen. Kuopion kaupunkiseudun ihannekaupunkihankkeen tavoitteena on saada maankäyttö yhtenäiseksi Kuopion työssäkäynti- ja asuntomarkkina-alueella. Tarkoituksena on synnyttää taloudellinen, kestävä ja toteuttamiskelpoinen tulevaisuuden malli yhdyskuntarakenteesta sekä määritellä maankäytön kehittämisen keskeiset periaatteet. Samalla hanke syventää alueellista yhteistyötä kilpailukyvyn kannalta keskeisillä maankäytön, liikenteen ja asumisen osa-alueilla. Hanke toteutetaan Kuopion toiminnallisella, yhteensä seitsemän kunnan alueella. Hankkeen vetovastuu on Kuopion kaupungilla. Työstä vastaa Kuopion alueen työvaliokunnan ja MAL-työryhmän ohjauksessa Airix Ympäristö Oy. Hankkeen keskeisiä yhteistyökumppaneita ja sidosryhmiä ovat kunnat, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon Ely, elinkeinoelämän toimijat ja järjestöt sekä päätöksentekijät. Lähtötietojen ja tavoitteiden pohjalta laaditaan palvelurakenteen näkökulmasta useita eri maankäytön kehityskuvia, joiden vaikutuksia verratää alueellista Hanke syventaan keskenään. Samalla määritetään seudun kehittämisen pää- maankäytön, yhteistyötä periaatteet. Rakennemallivaihtoehdoissa tarkastellaan Kuopi- liikenteen ja asumisen on alueen palvelurakennetta eri osa-alueilla. näkökulmista ja esitetään erilaisia palvelutuotantotapoja. Valitun vaihtoehdon pohjalta laaditaan toiminnallisen seudun rakennemalli Osaava aluekehittäjä Osaava aluekehittäjä 13

9 yhteenveto Tunnista toimintaympäristösi Tunnista toimintaympäristösi yhteenveto Nykyisyyden ymmärtämisestä tulevaisuuden tekemiseen Nykyisyys Tulevaisuus TOIMINTAYMPÄRISTÖN TUNNISTAMINEN "Muutosyksikkö" Riittää että olemme kilpailijoitamme parempia. Useita toimijoita Muutosyksikkö Yksittäinen toimija Teemme parhaamme ja katsotaan, mihin se riittää. MUUTOKSEN MOOTTORIN TUNNISTAMINEN Variaatio Valinta Retentio Resurssien niukkuus Valintaympäristö Kilpailu Elinkaari Vaihe 4 Loppu Vaihe 3 Sadonkorjuu Vaihe 2 Kasvu Sisäinen ohjelma Regulaatio Mukautuva sopeutuminen Ennalta määrätty Evoluutio Vaihe 1 Alku Dialektinen Teesi Konflikti Synteesi Antiteesi Pluralismi (moninaisuus) Vastakkainasettelu Konflikti Teleologia Tyytymättömyys Suunnitelmien toteuttaminen Muutoksen ilmenemismuoto Muutoksen ilmenemismuoto Etsintä/ vuoro Tavoitteiden asettaminen Päämäärätietoinen hyväksyntä Sosiaalinen konstruktio Konsensus Konstruktiivinen Luova jännite ja konfliktit auttavat meitä kehittymään. Kaikki on mahdollista vain taivas on rajana. STRATEGIA FOKUSOINTI FOKUSOINTI FOKUSOINTI "Alueiden kehittämisessä ollaan voimakkaasti tekemässä tulevaisuutta. Valituilla päämäärillä ja toimintatavoilla voidaan rakentaa uutta, ylläpitää vanhaa tai yrittää vain sopeutua ympäristön muutoksiin." SPYTTYK-ANALYYSI TULEVAISUUSFOORUMIN TYÖKALUJA Sosiaalinen Poliittinen ja juridinen Yritykset ja yrittäjyys Teknologinen Taloudellinen Ympäristö Kulttuurinen Muutostekijän kuvaus Potentiaalinen Tärkeys Todennäköisyys Miten hyödynnämme? TULEVAISUUSPYÖRÄ TULEVAISUUSTAULUKKO TULEVAISUUSTARINAT TRENDIT MEGATRENDIT HEIKOT SIGNAALIT 14 Osaava aluekehittäjä Osaava aluekehittäjä 15