Sisältö. Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelmat Taseet Rahoituslaskelmat...12

Transkriptio

1 Jyväskylän Energia Oy Tilinpäätös 2012

2 Sisältö Hallituksen toimintakertomus Tuloslaskelmat... 8 Taseet Rahoituslaskelmat...12 Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet ja liitetiedot Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma Muun sähköliiketoiminnan tase Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitus...31 Kirjanpitokirjat ja tositenumerosarjat...32 Tilintarkastuskertomus...33

3 HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Olennaiset tapahtumat tilikaudella Konserniin kuuluva JE-Urakointi Oy myi tammikuussa allekirjoitetulla kauppakirjalla koko liiketoimintansa Jynet Urakointi Oy:lle. Liiketoiminnan siirto tapahtui maaliskuun alussa, jolloin urakointitoiminnan koko henkilöstö (115 henkilöä) siirtyi Jynet Urakointi Oy:n palvelukseen. Liikkeenluovutuksen lisäksi samalla allekirjoitettiin sopimus, jonka mukaan Jynet Urakointi Oy saa kolmeksi vuodeksi hoidettavakseen osan konsernin sähkö-, kaukolämpö- ja vesiverkkojen rakentamisesta ja kunnossapidosta. Tavoitteena koko hankkeessa on saavuttaa laskeva hintakehitys verkkojen rakentamiseen ja kunnossapitoon, kun liiketoiminta siirtyy urakointiin keskittyvälle yhtiölle ja samalla konsernin mahdollisuudet urakoiden kilpailuttamiseen lisääntyvät. Koska hanke toteutettiin liiketoimintakaupalla, JE-Urakointi Oy jäi yhtiönä konserniin ja sen nimi muutettiin JE-Infra Oy:ksi. Tilikausi oli järjestyksessään toinen, jolloin konsernilla oli kaksi voimalaitosta koko vuoden käytössä. Voimalaitosten ansiosta öljyn käyttö lämmön tuotannossa pysyi vähäisenä ja puun käyttö lisääntyi edelleen merkittävästi nousten yli 40 prosenttiin koko polttoainevirrasta. Voimalaitosten kapasiteettia ei päästy hyödyntämään täysimääräisesti, koska sähkön markkinahinta oli lyhyitä jaksoja lukuun ottamatta koko vuoden niin matalalla, että lauhdesähköä ei kannattanut tehdä. Turpeen saatavuus heikkeni entisestään, minkä takia Rauhalahdessa poltettiin turpeen ja puun lisäksi merkittävä määrä kivihiiltä. Kaukolämmön ja vastapainesähkön tuotantomäärät kasvoivat edellisvuodesta 14 prosenttia palaten samalle tasolle vuoden 2010 kanssa. Kaukolämpöön liitetyt rakennuskuutiot kasvoivat yhdellä prosentilla, joten säävaihteluista puhdistettu kaukolämpökuorma jatkoi kasvuaan. Tilikauden lopulla saatiin merkittävä lisäys kaukolämpökuormaan, kun yhteysputki Muurameen valmistui. JE ja Muuramen Lämpö Oy solmivat sopimuksen lämmöntoimituksesta Muuramen verkkoon, mikä vastaa noin yhden vuoden normaalia kaukolämpökuorman kasvua. Turpeen saatavuus jatkui heikkona. Turvetta ei ole saatu riittävästi useaan vuoteen ja kesän 2012 turvetuotanto jäi sateiden takia ennätyshuonoksi koko maassa ja eritoten Keski-Suomessa. Konsernissa on tehty ja on tekeillä useita toimenpiteitä, joiden ansiosta puun osuutta saadaan merkittävästi nostettua ja turveriippuvuutta pienennettyä. Tilikauden aikana Keljonlahden voimalaitokselle valmistui biovastaanottoasema ja biomurskain ja kattilaan asennettiin rikinsyöttölaitteet. Puun osuus polttoainekäytöstä nousi konsernissa ennätykseen 40,1 %:iin koko polttoainekäytöstä ja sen odotetaan edelleen kasvavan tulevina tilikausina. Puuta ei kuitenkaan voida polttaa kattilassa yksin, vaan se tarvitsee tuekseen turvetta tai kivihiiltä. Turpeen huonon saatavuuden takia hallitus päätti investoida Keljonlahdelle kivihiilen käytön mahdollistavaan laitteistoon. Laitteisto asennetaan loppuvuodesta Veden tuotantoon panostuksia jatkettiin saattamalla loppuun Janakan vedenottamon saneeraus, jolla parannetaan vedenkäsittelyn prosessia ja veden laatua, sekä nostetaan kapasiteettia. Vesiliiketoiminnan investoinneista valtaosa käytettiin uusien verkostojen rakentamiseen ja veden tuotantoon, joten vanhojen verkostojen kunto heikkenee edelleen. Veden ja jäteveden hintoja on korotettu viime vuosina merkittävästi. Pyrkimyksenä on saada investointirahat riittämään myös vanhojen verkostojen saneerauksiin, jotta saneerausvelka ei enää jatkaisi kasvuaan. Marraskuussa romahti Kangasvuoren vesitorni. Romahtamisen syytä tutkitaan onnettomuustutkintakeskuksessa. Konserni päätti luopua Fennovoiman ydinvoimahankkeesta ja myi siihen liittyvät Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeensa maaliskuussa. Lokakuussa konserni osti Vapo Oy:ltä Jyväskylän Voima Oy:n osakkeet ja konsernin omistusosuus Jyväskylän Voima Oy:stä nousi 79,7 %:iin. Konserniin kuuluvien yhtiöiden hallituksissa tapahtui joitakin muutoksia. Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n hallitus nimettiin konsernin toimivasta johdosta, puheenjohtajanaan Tuomo Kantola, jäsenenä Pasi Jalonen ja varajäsenenä Tapo Lehtoranta. Samoin JE-Infra Oy:n hallitus nimettiin konsernin toimivasta johdosta, puheenjohtajanaan Tuomo Kantola, jäsenenä Pasi Jalonen ja varajäsenenä Kari Kautto. Emoyhtiö Jyväskylän Energia Oy:n hallituksessa olivat seuraavat henkilöt: pj. Markku Aarnos (10), vpj. Veijo Koskinen (13), Timo Kalliola (12), Anna-Leena Sahindal (9), Heidi Nieminen (11), Rita Marttinen (13), Raimo Sopo (13), Vesa Kupari (13) ja Marja Komppa (12) sekä henkilöstön edustajat Jukka Ojalainen (9) ja Risto Ryymin (12). Hallitus kokoontui tilikauden aikana 13 kertaa. Edellä henkilöiden nimien perässä mainittu luku kertoo henkilön osallistumisen määrän hallituksen kokouksiin. Hallituksen sihteerinä toimi talousjohtaja Pasi Jalonen. Kaupunkiomistajan asettamana controllerina hallituksessa oli apulaiskaupunginjohtaja Timo Koivisto. 1

4 Helmikuussa Jyväskylän Voima Oy:n ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n toimitusjohtajaksi valittiin DI Tero Saarno. Konsernin johtoryhmä jatkoi pienin vastuualuemuutoksin. Tilikauden päättyessä toimitusjohtaja Tuomo Kantolan johtamaan johtoryhmään kuuluivat asiakkuusjohtaja Tapo Lehtoranta, verkkojohtaja Kari Kautto, tuotantojohtaja Tero Saarno, kehitys- ja viestintäjohtaja Satu Kuusinen ja talousjohtaja Pasi Jalonen. Konsernin strategian uudistamistyö saatiin valmiiksi ja uutta strategiaa lähdettiin toteuttamaan vuosisuunnitelmien ja kehitysprojektien kautta. Strategian toteutumisen kannalta on tärkeää, että kehitysprojektit ovat strategialähtöisiä ja sen varmistamiseksi tilikaudella aloitettiin konsernin projektiosaamisen ja projektisalkun hallinnan kehittäminen. Lisäksi esimiestyötä kehitettiin koko konsernin kattavalla esimiesvalmennusohjelmalla, jonka yhtenä tuloksena kirjoitettiin konsernin uudet toiminnan periaatteet. Olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut olennaisia yhtiön taloudelliseen asemaan vaikuttavia tapahtumia. 2

5 Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Puun käytön lisääminen energiantuotannossa on keskeisimpiä lähivuosien panostusalueita. Puun käyttö konsernin energiantuotannossa on jo merkittävästi syrjäyttänyt öljyä, jota tarvitaan enää lähinnä voimalaitosten käynnistyspolttoaineena ja huippupakkasten aikaan lämpökeskuksissa. Jatkossa puun osuutta nostamalla pyritään korvaamaan myös turpeen ja kivihiilen käyttöä. Turpeen hinta ja sen käytön verotus ovat nousseet voimakkaasti viime vuosina ja kivihiilen markkinahinta taas on laskenut. Tilikaudella 2013 turpeen ja kivihiilen käytön kustannuksissa ei ole enää merkittävää keskinäistä eroa. Öljyn käytön väheneminen ja lisääntynyt sähkön ja lämmön yhteistuotantokapasiteetti ovat pienentäneet energiantuotannon muuttuvia kustannuksia. Kiinteiden polttoaineiden hintojen ja käytön kustannusten nousu on kuitenkin ollut voimakasta viime vuosina ja on oletettavissa, että nousu jatkuu edelleen, joskin se alkanee hidastua. Kasvavia kustannuksia ei ole täysimääräisesti viety myyntihintoihin, koska kaukolämmön hintakilpailukyky halutaan turvata pitkällä aikavälillä. Katetaso onkin viime vuosina heikentynyt. Lähivuosina kehityksen odotetaan jatkuvan samansuuntaisena. Nykyinen katetaso pystyttäneen pitämään, mutta myyntihintojen noston varaan rakentuvaa katetason paranemista ei odoteta. Energiantuotannon kannattavuuden toinen olennainen tekijä katetason lisäksi on laitosten käyttöaste. Käyttöasteeseen vaikuttaa energian kysyntä, jonka kehitys riippuu lyhyellä aikavälillä eniten sähkön markkinahinnasta ja lämpötilasta. Sähkön markkinahintaa heiluttavat mm. päästöoikeuksien markkinahinta, pohjoismaiden vesitilanne, polttoaineiden hinnat, sähkön tuonti ja vienti sekä ydinvoimaloiden käyttötilanne. Pidemmällä aikavälillä laitosten käyttöasteeseen vaikuttavat mm. kaukolämpökuorman kehittyminen ja tuotantolaitoksiin tehtävät investoinnit. Kaukolämpökuorman kehittyminen riippuu kaukolämmön hintakilpailukyvystä suhteessa muihin lämmitystekniikoihin, rakennusten energiatehokkuuden kehittymisestä ja kaupungin kasvusta. Konsernin vaikutusmahdollisuuksien piirissä näistä muuttujista ovat lähinnä kaukolämmön hintakilpailukyky ja energiantuotantoon tehtävät investoinnit, joista huolehtimalla käyttöastetta pyritään jatkuvasti parantamaan. Vuoden 2016 alusta astuu voimaan uusi IE -direktiivi, jonka johdosta voimalaitosten päästörajat tiukkenevat huomattavasti. Direktiivin kansallinen implementointi on Suomessa vielä kesken. Konsernissa tehdään selvitystä direktiivin vaikutuksesta lämpökattiloiden ja Rauhalahden voimalaitoksen mahdollisiin investointitarpeisiin. Rauhalahden pääkattila on selvityskohteista merkittävin. Sitä saataneen ilman mitään muutoksia käyttää yhteensä tuntia vuoden 2016 alusta vuoden 2022 loppuun. Kattilan lämpötehon laskemisella alle 200 MW:n kattilaa saataneen käyttää rajoituksetta vuoden 2023 alkuun. Investoimalla kattilaan siten, että se täyttää IED:n mukaiset päästöarvot, kattilan käyttöä voidaan jatkaa rajoituksetta. Pienempiä öljykäyttöisiä lämpökeskuksia koskeva PINO asetus kattaa polttoainekohtaiset päästöraja-arvot, päästöjen leviämiseen liittyvät vaatimukset, sekundääriset päästöt, meluntorjunnan sekä laitoksen toiminnan ja sen päästöjen ja vaikutusten tarkkailun. Lämpökeskukset tulee olla PINO -asetuksen määrittelemissä arvoissa viimeistään vuodesta 2018 alkaen. Vesiliiketoiminta ja konsernin kaikki verkkoliiketoiminnat ovat luonteeltaan vakaata, matalan tuottotason liiketoimintaa. Sähkö- ja kaukolämpöverkot ovat hyvässä kunnossa ja niiden tuottotaso näyttää vakaalta. Sähköverkon sallitun tuottotason määrittelee Energiamarkkinavirasto. Vesiverkkojen kuntoon sisältyy riskejä ja niiden kunnossapito ja saneeraaminen vaatii vielä mittavia investointeja vuosiksi eteenpäin. Jäteveden käsittelyn ympäristövaatimukset tiukentuvat ja sen kustannukset nousevat. Vesiliiketoimintaan sisältyvät kustannusten nousut pyritään siirtämään veden myyntihintoihin. 3

6 Selvitys tutkimus- ja kehitystoiminnan laajuudesta Voimalaitostuhkien hyötykäytön selvittämistä jatkettiin uusilla hankkeilla. Tekes -hankkeessa tavoitteena on tuottaa tutkimuksen ja mallinnuksen kautta riittävä perustieto teollisen mittakaavan prosessin suunnittelemiseksi voimalaitosten tuhkissa havaittujen ja hyödynnettävissä olevien raaka-aineiden talteenottamiseksi ja kierrättämiseksi teollisuuden tarpeisiin. Yrityskonsortion osana osallistuttiin yhteishankkeeseen, missä tavoitteena on pienentää kaatopaikoille sijoitettavan tuhkan määrää, vähentää neitseellisten raaka-aineiden käyttöä, kehittää uusia menetelmiä tuhkan ja kuonan käsittelyyn ja vahvistaa yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Konserni osallistui myös tuhkien REACH-rekisteröinnin suorittaneen seostuhkakonsortion ohjausryhmätyöskentelyyn. Päätökseen saatiin paikallinen yhteishanke, missä selvitettiin biokaasulaitoksen mädätteen ja voimalaitostuhkien jatkojalostuksella tuotettavissa olevia kierrätystuotteita, niiden käyttökohteita, käyttömahdollisuuksia sekä tuotannon ympäristö- ja kustannusarvioita. Hankkeen tulokset raportoitiin Jyväskylän yliopiston gradu-opinnäytetyössä. EU:n ilmasto- ja energiapaketin sekä energiapolitiikan muutosten vaikutusten analysointia konsernin liiketoimintaan jatkettiin ja syvennettiin osana konsernin strategiaprosessia ja strategian uudistamista. Energiateollisuus ry:n mandaatilla osallistuttiin Eurelectricin uusiutuvien energialähteiden, hajautetun energiantuotannon ja biomassoihin liittyvään työryhmätyöskentelyyn sekä eurooppalaiseen edunvalvontaan. Opinnäytetyössä tutkittiin EU:n todennäköisten kiinteiden biomassojen ja biokaasujen kestävyyskriteereiden vaikutuksia puupohjaisen biomassan käyttöön ja käytön kannattavuuteen. Yrityspartnerina osallistuttiin hankkeeseen, jonka tavoitteena on tutkia, saavutetaanko biomassan siirtokonttikuljetuksiin perustuvalla logistiikkajärjestelmällä merkittäviä hyötyjä verrattuna nykyisiin järjestelmiin, sekä kehittää järjestelmän toimivuutta käytännössä. Selvitettiin mahdollisuuksia osallistua EU 7 -puiteohjelman älykkäitä verkkoja koskevaan demonstraatiohakuun, missä tarkoituksena oli demonstroida uusia toimintamalleja ja verkkoteknologioita Kankaan alueeseen liittyen. Valmistelu kaatui aikataulun epärealistisuuteen. Yhdessä usean muun suomalaisen energiayhtiön kanssa käynnistettiin hanke, missä tavoitteena on selvittää edellytykset mahdollisesti myöhemmin perustettavan valtakunnallisen sähköautojen latausoperaattorin toiminnalle ja operaattorin perustamiseksi. 4

7 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Tilikauden aikana jatkettiin panostuksia konsernin kokonaisvaltaiseen ja suunnitelmalliseen ja erityisesti ennakoitavien riskien hallintaan osana liiketoiminnan strategista ja operatiivista johtamista. Konsernin vakuutusturva kartoitettiin ja päivitettiin. Riskikäsikirjat päivitettiin sähkökaupan, päästökaupan ja rahoituksen osalta. Riskienhallinta keskittyy erityisesti konsernin kriittisiin menestystekijöihin: energian hankinnan kilpailukyvyn turvaamiseen, polttoainehankinnoissa onnistumiseen, liiketoimintaprosessien tekniseen toimintavalmiuteen, kustannustehokkuuteen, osaamisen varmistamiseen sekä tehokkaaseen markkinointiin ja myyntiin. Vahinkoriskeihin on varauduttu vakuuttamalla tuotannon keskeytykset ja erilaiset onnettomuustilanteet. Konsernin merkittävimmät riskit kaukolämmön ja sähkön osalta ovat turpeen, kivihiilen ja puun hinta ja saatavuus sekä niiden poliittinen kohtelu, polttoainelogistiikka, tuotannon ennakoimattomat keskeytykset, päästöoikeuksien hintakehitys, sähkön markkinahinnan vaihtelu sekä kaukolämmön kilpailukyky. Veden suurimmat riskit ovat vesihuoltoverkoston huono kunto, vesijohtoverkoston saastumisriski, vedenjakelun keskeytyminen sekä viemäritulvat ja ylivuodot. Puupolttoaineiden hiilineutraalisuus tulee tulevaisuudessa todennäköisesti joltain osin loppumaan. EU on määrittelemässä biomassoille kestävyyskriteereitä ja tämän hetkisen tiedon perusteella osa Suomessa energiantuotantoon käytettävästä puusta ei tulisi täyttämään kestävyyskriteereitä eikä siten olemaan päästöoikeuksista vapaa hiilineutraali polttoaine. Korkea velkaantumisaste ja siitä aiheutuvat korkokulut muodostavat rahoitus- ja maksuvalmiusriskin sekä rajoittavat yhtiön tuloksentekomahdollisuuksia ja taseen rakenteen vahvistamista. Korkotason nousuun on varauduttu konsernin rahoituksen riskikäsikirjan mukaisin toimenpitein. 5 Arvio taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Konsernin tilikauden tappio oli 4,7 M e. Tulos parani edelliseen tilikauteen verrattuna 4,2 M e. Tappiollisen tuloksen syitä olivat mm. turpeen huono saatavuus sekä kohonnut hinta, sähkön alhainen markkinahinta, konsernin taseessa olevien päästöoikeuksien arvonalennuskirjaus, sekä aikaisempien vuosien aikana tehdyt päästöoikeuskaupat, joista tehtiin alaskirjauksia. Konsernin viime vuosina tekemät merkittävät investoinnit energiantuotantokapasiteettiin ovat kasvaneet poistoja, leasingkuluja ja korkokuluja, ja nämä rasittavat konsernin tulosta vuosiksi eteenpäin. Konsernin kyky tehdä tulosta on vaatimaton seuraavat vuodet. Tilikausina on tehty hinnankorotuksia, jotka alkavat vaikuttaa täysimääräisesti 2013 eteenpäin, mutta turpeen saatavuusongelmat vetänevät tulevan tilikauden tuloksen negatiiviseksi, koska kivihiililaitteet saadaan käyttöön vasta loppuvuodesta Myös kassavirran odotetaan jäävän negatiiviseksi mittavien investointien myötä. Konsernin keskittyminen ydintoimintoihinsa on vapauttanut pääomia omaisuuksien myyntien ja ulkoistusten myötä, mutta toisaalta ydintoimintoihin tullaan edelleen investoimaan lisää ja myös toiminnan volyymin kasvu sitoo lisää pääomia. Konsernin omavaraisuusaste on huono. Huonoa on myös vieraan pääoman korkea määrä suhteessa liikevaihtoon ja kannattavuuteen.

8 Tunnusluvut liiketoiminnasta sekä taloudellisesta asemasta ja tuloksesta Tunnuslukuja JE-konserni Liikevaihto t e Liikevoitto t e Liikevoitto % 8,0 6,4 10,5 Oman pääoman tuotto % neg neg neg Omavaraisuusaste % 1,9 3,0 4,4 Tunnuslukuja, emoyhtiö Liikevaihto t e Liikevoitto t e Liikevoitto % 7,4 6,2 11,0 Oman pääoman tuotto % 0,5 neg 10,2 Omavaraisuusaste % 2,0 7,8 8,6 Konsernin tunnuslukuja: Liikevaihto liiketoiminnoittain t e Lämpö Sähkö Vesi Muut Investoinnit liiketoiminnoittain t e Lämpö ja sähkö Vesi Muut Muut tunnusluvut liiketoiminnasta Energian myynti, konserni Lämpö (GWh) Sähkö (GWh) Vesiliiketoiminta Veden tuotanto m Veden talousmyynti m Veden tukkumyynti m Jäteveden laskutus m

9 Henkilöstö Keskimääräiset henkilöstömäärät Konserni Emoyhtiö Palkkasummat t e Konserni Emoyhtiö Koko konsernin henkilöstö ja toimitusjohtaja ovat kannustinjärjestelmän piirissä. Kannustinjärjestelmän rakenteen ja kaikille yhteisen mittarin (konsernin käyttökate) on päättänyt hallitus ja toimintojen vetäjät asettavat toimintokohtaisesti muut kannustinjärjestelmän tavoitteet ja mittarit. Palkitsemisjärjestelmän mittarit liittyvät kannattavuuteen, tuottavuuteen ja esim. kehityshankkeissa onnistumiseen ja ne ovat erilaisia eri toiminnoille ja henkilöstöryhmille. Mittareiden toteuman hyväksyy toimitusjohtaja ja toimitusjohtajan osalta hallitus. Palkitsemisjärjestelmän perusteella konsernissa ja emoyhtiössä maksettiin kannustinpalkkioita tilikaudelta Konsernissa kannustinpalkkioiden kokonaismäärä oli e, josta emoyhtiön osuus e. Ympäristötekijät JE-konsernin ympäristövastuut hoidetaan sertifioidun ISO ympäristöjärjestelmän mukaisesti. Ympäristöpolitiikkaamme ohjaavat hallituksen hyväksymät periaatteet: 7 Vähennämme ja ehkäisemme toimintaamme liittyviä haitallisia ympäristövaikutuksia Edistämme järkevää energia- ja vesivarojen käyttöä Energian hankintamme perustuu kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ensisijaisesti seudullisiin, uusiutuviin polttoaineisiin sekä lämmön ja sähkön yhteistuotantoon. JE-konserniin kuuluvilla yhtiöillä on kaikki energia- ja vesiliiketoimintaan liittyvät ympäristöluvat. Sertifioidun järjestelmämme mukaan noudatamme kaikkia voimassaolevia ympäristölainsäädännön ja viranomaismääräysten vaatimuksia. Toimintavuoden aikana ei tapahtunut merkittäviä poikkeamia ympäristöpolitiikan linjauksista. Konserni julkaisee erillisen yhteiskuntavastuuraportin yhtiön kotisivuilla. Osakeyhtiötä koskevat toimintakertomustiedot Yhtiön osakkeet Yhtiössä on 30 osaketta, joilla kaikilla on sama äänioikeus ja sama oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin. Hallituksen esitys voittovarojen jakamiseksi Hallitus esittää yhtiökokoukselle, ettei osinkoa jaeta ja tilikauden voitto ,48 e siirretään edellisien kausien voitto- / tappiovarojen tilille.

10 TULOSLASKELMAT TULOSLASKELMA Liite Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö LIIKEVAIHTO , , , ,71 Muut liiketoiminnan tuotot , , , ,43 Materiaalit ja palvelut Aineet ja tarvikkeet Ostot tilikauden aikana , , , ,06 Varastojen lisäys (-), vähennys (+) , , , ,48 Ulkopuoliset palvelut , , , ,36 Materiaalit ja palvelut yhteensä , , , ,90 Henkilöstökulut 3 Palkat ja palkkiot , , , ,13 Henkilösivukulut , , , ,56 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,69 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,30 Arvonalentumiset , ,99 0,00 0,00 Liiketoiminnan muut kulut , , , ,94 8 LIIKEVOITTO , , , ,31 Rahoitustuotot- ja -kulut 6 Korko- ja rahoitustuotot , , , ,98 Korko- ja rahoituskulut , , , ,47 Rahoitustuotot- ja -kulut yhteensä , , , ,49 VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ , , , ,18 Satunnaiset erät ,00 0, , ,00 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖS- SIIRTOJA JA VEROJA , , , ,18 Tilinpäätössiirrot Poistoeron lisäys (-), vähennys (+) , ,00 Tuloverot ,33-77,35 0,00 0,00 Laskennallisen verovelan muutos , ,54 0,00 0,00 Vähemmistöosuudet 0,00 0,00 0,00 0,00 TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO , , , ,18

11 TASEET Vastaavaa 1/2 Liite Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö PYSYVÄT VASTAAVAT 8 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , , ,88 Liikearvo , , , ,08 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,51 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , , ,47 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , , , ,49 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,03 Verkostot , , , ,04 Koneet ja laitteet , , , ,29 Koneet ja kalusto , , , ,23 Muut aineelliset hyödykkeet , , , ,64 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , , , ,11 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , , , ,83 9 Sijoitukset Osuudet saman konsernin yrityksissä , ,48 Osuudet omistusyhteysyrityksissä , , , ,40 Muut osakkeet ja osuudet , , , ,36 Muut saamiset 0,00 0,00 0,00 0,00 Sijoitukset yhteensä , , , ,24 Pysyvät vastaavat yhteensä , , , ,54 VAIHTUVAT VASTAAVAT 9 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , , , ,78 Keskeneräiset tuotteet 0, ,06 0,00 0,00 Vaihto-omaisuus yhteensä , , , ,78

12 TASEET Vastaavaa 2/2 Liite Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 0,00 0, , ,15 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä , , , ,80 Saamiset muilta , , , ,50 Pitkäaikaiset saamiset yhteensä , , , ,45 10 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , , , ,00 Saamiset saman konsernin yrityksiltä , , , ,16 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 8 276, , , ,41 Muut saamiset , , , ,92 Siirtosaamiset , , , ,73 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , , , ,22 Rahat ja pankkisaamiset , , , ,71 Vaihtuvat vastaavat yhteensä , , , ,16 VASTAAVAA YHTEENSÄ , , , ,70

13 TASEET Vastattavaa Liite Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö OMA PÄÄOMA 10 Osakepääoma , , , ,79 Ylikurssirahasto , , , ,18 Edellisten tilikausien voitto/tappio , , , ,77 Tilikauden voitto/tappio , , , ,18 Oma pääoma yhteensä , , , ,56 VÄHEMMISTÖOSUUDET , ,00 11 KONSERNIRESERVI ,20 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ Poistoero 0,00 0, , ,99 VIERAS PÄÄOMA 11 Liittymismaksut , , , ,47 Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat , , , ,00 Heikomman etuoikeuden omaava laina , , , ,35 Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,00 Laskennallinen verovelka , ,40 0,00 0,00 Muut velat , ,60 0,00 0,00 Pitkäaikainen vieraspääoma yhteensä , , , ,35 Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta , , , ,00 Ostovelat , , , ,29 Velat saman konsernin yrityksille , , , ,99 Velat omistusyhteysyrityksille 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut velat , , , ,27 Siirtovelat , , , ,78 Lyhytaikainen vieraspääoma yhteensä , , , ,33 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , , , ,70

14 RAHOITUSLASKEMAT Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Liiketoiminnan rahavirta Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä , , , ,18 Oikaisut: Oikaisu liikevoittoon ,52 0,00 0,00 Suunnitelman mukaiset poistot , , , ,30 Rahoitustuotot ja -kulut , , , ,49 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta , , , ,61 Käyttöpääoman muutos Lyhytaik. liikesaamisten lisäys(-)/vähennys(+) , , , ,95 Vaihto-omaisuuden lisäys(-)/vähennys(+) , , , ,48 Lyhytaik. korottomien velkojen lisäys(+)/väh. (-) , , , ,31 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja , , , ,73 Maksetut korot ja maksut liiketoim. rahoituskuluista , , , ,47 Saadut korot liiketoiminnasta , , , ,61 Maksetut välittömät verot ,29 0, ,29 0,00 Rahavirta ennen satunnaisia eriä , , , ,87 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta Liiketoiminnan rahavirta (A) , , , ,87 12 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin , , , ,49 Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin 0,00 0,00 0,00 0,00 Aineellisten ja aineettomien hyöd. luovutustulot , , , ,30 Luovutustulot muista sijoituksista , ,00 0,00 0,00 Myönnetyt lainat 0,00 0, ,00 0,00 Lainasaamisten takaisinmaksut , , , ,75 Investoinneista saadut korot 0,00 0, , ,37 Investointien rahavirta (B) , , , ,07 Rahoituksen rahavirta Maksullinen oman pääoman lisäys Pitkäaikaisten lainojen nosto 0, ,47 0, ,47 Pitkäaikaisten lainojen lyhennys , , , ,47 Maksetut ja saadut konserniavustukset 0,00 0, , ,00 Liittymismaksujen lisäys 2 270, , ,00 798,56 Lyhytaikaisten lainojen nosto ,00 0, ,00 0,00 Lyhytaikaisten lainojen lyhennys , ,00 0, ,00 Rahoituksen rahavirta (C) , , , ,44 Rahavarojen muutos lisäys(+)vähennys(-) , , , ,64 Rahavarat , , , ,35 Rahavarat , , , ,71 Rahavarat sisältävät konsernitilin varat, jotka taseessa sisältyvät saamisiin saman konsernin yrityksiltä.

15 LIITETIEDOT 1/14 Jyväskylän Energia Oy Jyväskylän Energia Oy on Jyväskylän kaupungin tytäryhtiö (100 %). Emoyhteisön tilinpäätös on saatavissa osoitteesta Jyväskylän kaupunki Talouskeskus Liikelaitos, Heikinkatu 3, JYVÄSKYLÄ. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätökseen sisältyvät emoyhtiö Jyväskylän Energia Oy sekä tytäryhtiöt (100 %) JE-Infra Oy, JE-Siirto Oy ja Jyväskylän Energiantuotanto Oy sekä Jyväskylän Voima Oy (79,7 %). Vähemmistöosuudet on erotettu omasta pääomasta ja tuloksesta sekä esitetty omana eränään. Jyväskylän Energiantuotanto Oy:n osakkeiden ostosta v syntyneestä konserniliikearvosta kohdistettiin päästöoikeuksiin ,58 euroa ja liikearvoon ,10 euroa. Päästöoikeuksia poistetaan käytön mukaan. Vuonna 2012 päästöoikeuksista kirjattiin käytön mukaan poistoa ,85 euroa sekä arvonalennusta ,99 euroa, joka on vuoden 2013 arvioitua käyttöä vastaavan markkinhinnan ylittävä osa. Konserniliikearvon poistoaika on 12 vuotta. Vuotuinen poisto on ,06 euroa. Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja sisäiset katteet on eliminoitu. Konsernitilinpäätöksessä poistoerot on jaettu omassa pääomassa esitettäväksi eräksi ja laskennalliseksi verovelaksi. Osakkuusyritykset ovat merkitty hankintamenon mukaisina taseeseen. 13 Oikaisu edellisen tilikauden tietoihin Tilikausille tehdyn verotarkastuksen seurauksena yhtiölle maksuunpantiin edellisille tilikausille kohdistuneita veroja ,29 euroa, jotka kirjattiin edellisten tilikausien voitto/tappio-tiliä rasittaen.

16 Liitetiedot 2/14 Käyttöomaisuus ja poistot Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Poistoajat Vuotta Aineettomat oikeudet 10 Aineettomiin oikeuksiin sisältyvät päästöoikeudet käytön mukaan Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot leasingomaisuuteen kohdistuvat menot 15 leasingsopimuksen ennakkokorot 10 muut pitkävaikutteiset menot 5 Rakennukset ja rakennelmat Aluerakennelmat 40 Tuotannon ja jakelun laitteet Verkostot 25 Höyryputki 6 Siirrettävät lämpökeskukset 10 Mittauslaitteet 5 10 Kaukokäyttölaitteet 5 Koneet ja kalusto 25 % menojäännöspoisto 14 Vesiliiketoiminnan hankinnasta syntynyt liikearvo poistetaan 10 vuodessa, koska liikearvon tuloa tuottavan ajan katsotaan olevan vähintään 10 vuotta. Jyväskylän Energiantuotannon hankinnasta syntynyt konserniliikearvo poistetaan 12 vuoden aikana. Rauhalahden voimalaitoksen poistoaikaa on jatkettu vuoteen 2020 asti voimalaitoksen arvioidun taloudellisen käyttöajan perusteella ja näin ollen myös konserniliikearvon tuloa tuottava vaikutus on 12 vuotta. Jyväskylän Energia Oy hankki Jyväskylän Voima Oy:n osakkeita tilikaudella Hankinnasta syntyi konsernireserviä ,00. Hankinnalla saatiin suurempi osuus voimalaitoksen tuotantokapasiteetistä, joten konsernireservi tuloutetaan 10 seuraavan vuoden aikana. Jyväskylän Voima Oy:n pitkävaikutteisiin menoihin on aktivoitu voimalaitoksen valmistumisen yhteydessä vuosina 2010 ja 2011 yleiskuluja ,18, jotka kohdistuvat leasingomaisuuteen. Jyväskylän Voima Oy:n vuonna 2012 valmistuneen bioaseman rakennusaikainen leasingsopimuksen ennakkokorko on aktivoitu voimalaitoksen koneisiin ja laitteisiin. Vaihto-omaisuus Polttoöljyvarastot on arvostettu FIFO-periaatteen mukaan. Puupolttoainevarasto on arvostettu hankintahinnalla. Kivihiilivarasto on arvostettu hankintahinnan keskihinnalla. Aine- ja tarvikevarastot on arvostettu muuttuvalla keskihinnalla. Keskeneräiset tilaustyöt on arvostettu hankintahinnalla.

17 Liitetiedot 3/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN Sähkön myynti , , , ,90 Sähkön siirto , ,98 0,00 0,00 Lämmön ja höyryn myynti , , , ,41 Veden myynti , , , ,62 Polttoainemyynti 0, , , ,22 Liittymismaksut , , , ,84 Tilauspalvelujen myynti , , , ,80 Muut myyntiin liittyvät tulot , , , ,92 Liikevaihto yhteensä , , , ,71 LIIKEVAIHTO MARKKINA-ALUEITTAIN Suomi , , , ,71 2 LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT Vuokratulot , , , ,89 Käyttöomaisuuden myyntivoitot , , , ,70 Tukipalveluiden myynti 0,00 0, , ,39 Päästöoikeuksien myynti ,00 0, , ,00 Vakuutuskorvaus 0,00 0,00 0,00 0,00 Muut tulot , , , ,45 Liiketoiminnan muut tuotot yhteensä , , , , HENKILÖSTÖKULUT Palkat ja palkkiot , , , ,13 Henkilösivukulut Eläkekulut , , , ,55 Lakisääteiset henkilösivukulut , , , ,01 Henkilöstökulut tuloslaskelmassa , , , ,69 Aktivoidut palkat ja palkkiot , ,07 0,00 0,00 Aktivoidut henkilösivukulut , ,48 0,00 0,00 Henkilöstökulut yhteensä , , , ,69 Toimitusjohtajien ja hallitusten palkat ja palkkiot , , , ,83 Henkilöstön lukumäärä Työntekijät keskimäärin Toimihenkilöt keskimäärin Henkilöstö keskimäärin

18 Liitetiedot 4/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT Liikearvo , , , ,01 Päästöoikeudet , ,49 0,00 0,00 Muut aineettomat oikeudet , , , ,05 Muut pitkävaikutteiset menot , , , ,28 Rakennukset ja rakennelmat , , , ,34 Koneet ja laitteet , , , ,93 Verkostot , , , ,34 Koneet ja kalusto , , , ,35 Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä , , , ,30 Lisäpoisto, päästöoikeuksien arvonalentumisista , ,99 0,00 0,00 Konsernireservin tuloutus ,80 5 MUUT LIIKETOIMINNAN KULUT Vapaaehtoiset henkilöstökulut , , , ,28 Vuokrat , , , ,71 Toimitilakulut , , , ,85 Hallintokulut , , , , , , , ,94 16 Tilintarkastajan palkkio Tilintarkastuspalkkiot , , , ,05 Muut palkkiot 1 332, ,89 995, , , , , ,94 6 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista Muilta , , , ,68 Muut korko- ja rahoitustuotot Saman konsernin yrityksiltä 0,00 0, , ,27 Emoyhteisöltä 499, ,58 387, ,89 Muilta , , , ,14 Korko- ja muut rahoitustuotot yhteensä , , , ,98 Korkokulut ja muut rahoituskulut Emoyhteisölle , , , ,29 Muille , , , ,18 Korkokulut ja muut rahoituskulut yhteensä , , , ,47 Satunnaiset erät Konserniavustus 0,00 0, , ,00 Satunnaiset tulot, liiketoimintakauppa ,00 0,00 0,00 0,00

19 Liitetiedot 5/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö TILINPÄÄTÖSSIIRROT Poistoeron muutos Rakennuksista 0,00 0, , ,07 Verkot 0,00 0, , ,29 Koneet ja laitteet 0,00 0, ,06 0,00 Koneet ja kalusto 0,00 0, , ,22 Poistoeron muutos yhteensä 0,00 0, , ,00 VÄLITTÖMÄT VEROT Tuloverot satunnaisista eristä 0,00 0,00 0, ,50 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta ,00 77,35 0, ,50 Laskennallisen verovelan muutos , ,54 0,00 0,00 Välittömät verot yhteensä , ,19 0,00 0,00 8 PYSYVÄT VASTAAVAT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Hankintameno , , , ,64 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,36 Vähennykset tilikauden aikana , ,60 0,00 0,00 Hankintamenot , , , ,00 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,19 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,34 Arvonalennus , ,00 Kirjanpitoarvo , , , ,47 17 Aineettomat hyödykkeet yhteensä , , , ,47 Aineettomiin oikeuksiin sisältyy konsernissa päästöoikeusvarallisuutta ,84 euroa. AINEELLISET HYÖDYKKEET Maa- ja vesialueet Hankintameno , , , ,02 Lisäykset tilikauden aikana 2 166, ,47 0, ,47 Kirjanpitoarvo , , , ,49 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno , , , ,93 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,66 Vähennykset tilikauden aikana ,06 0, ,06 Hankintamenot , , , ,53 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,16 Tilikauden suunntelman mukaiset poistot , , , ,34 Kirjanpitoarvo , , , ,03

20 Liitetiedot 6/14 Konserni Konserni Emoyhtiö Emoyhtiö Koneet ja laitteet Hankintameno , , , ,00 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,61 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintamenot , , , ,61 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,39 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,93 Kirjanpitoarvo , , , ,29 Verkostot Hankintameno , , , ,40 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,56 Hankintamenot , , , ,96 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,58 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,34 Kirjanpitoarvo , , , ,04 18 Koneet ja kalusto Hankintameno , , , ,84 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,07 Vähennykset ja siirrot tilikauden aikana , ,31 0, ,24 Hankintamenot , , , ,67 Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot , , , ,09 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot , , , ,35 Lisäpoisto 0, ,99 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,23 Muut aineelliset hyödykkeet Hankintamenot , , , ,64 Lisäykset tilikauden aikana 0,00 0,00 0,00 0,00 Hankintamenot , , , ,64 Tilikauden suunnitelman mukaiset poistot 0,00 0,00 0,00 0,00 Kirjanpitoarvo , , , ,64 Ennakkomaksut ja keskeneräiset työt Hankintameno , , , ,35 Lisäykset tilikauden aikana , , , ,83 Vähennykset tilikauden aikana , , , ,07 Kirjanpitoarvo , , , ,11 Aineelliset hyödykkeet yhteensä , , , ,83