bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ja jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ja jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010"

Transkriptio

1 tiina toivonen (toim.) Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ja jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010 JYväskylän ammattikorkeakoulu Jamk.fi

2 Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa

3

4 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA 112 TIINA TOIVONEN (TOIM.) Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa BIOENERGIASTA ELINVOIMAA -KLUSTERIN JA JYVÄSKYLÄN SEUDUN ENERGIATEKNOLOGIAN OSAAMISKESKUSOHJELMAN VUOSIKATSAUS 2010

5 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA -SARJA Toimittaja Risto Heikkinen 2010 Tekijät & Jyväskylän ammattikorkeakoulu ENERGIA-ALAN KEHITTÄMISHANKKEET KESKI-SUOMESSA Bioenergiasta elinvoimaa -Klusterin ja Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010 Julkaisijat Bioenergiasta elinvoimaa-klusteri/jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän seudun Energianteknologian osaamiskeskusohjelma/ Jyväskylä Innovation Oy. Kannen kuvat Ari Erkkilä, Varpu Savolainen, Jyrki Raitila, Heikki Autio Ulkoasu Pekka Salminen Taitto & paino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2010 ISBN ISSN MYYNTI JA JAKELU Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto PL 207, Jyväskylä Rajakatu Jyväskylä Puh Faksi (014) Sähköposti: VERKKOKAUPPA

6 Sisällys LUKIJALLE... 9 PUHEENVUOROT Kari Mutka SANOISTA TEKOIHIN...12 Asko Ojaniemi KANSAINVÄLISTYMINEN ON PK-YRITYKSELLE VAKAVA HAASTE...14 Anita Mikkonen BIOENERGIASTA ELINVOIMAA KESKI-SUOMEEN...16 Ulla Mehto-Hämäläinen TYÖ JATKUU ENERGIA-ALALLA...18 Markku Paananen BEV-KLUSTERILLA EVÄÄT MENESTYKSEEN...20 Marika Ryyppö UUDISTUVA JA KANSAINVÄLISTYVÄ LIIKETOIMINTA ENERGIATEKNOLOGIAN OSAAMISKESKUSOHJELMA...22 BIOVOIMALOIDEN POLTTOAINEJÄRJESTELMÄT Jyrki Raitila: METSÄENERGIAN UUDET MAHDOLLISUUDET JA NIIDEN KEHITTÄMINEN (BEV)...26 Mikko Pulkkinen METSÄT TÄYSKÄYTTÖÖN (BEV)...33

7 Tuulikki Lindh: RUOKOHELVEN POLTTOAINEHANKINTA KESKISUOMALAISILLE VOIMALAITOKSILLE, MAAKUNTAHELPI (BEV)...40 Risto Impola TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN UUSIA KULJETUSMUOTOJA PALVELEVILLE BIOPOLTTOAINETERMINAALEILLE KESKI-SUOMESSA, BIOTERMINAALI (BEV)...48 Kirsi Korpijärvi: KELJONLAHDEN VOIMALAITOKSEN TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA, KL-TUHKA (BEV)...54 Hannu Lähdevaara & Varpu Savolainen SELVITYS ENERGIABIOMASSOJEN KULJETUSLOGISTIIKASTA KESKI-SUOMESSA, BIOLOGI (BEV)...58 Asko Ojaniemi BIOENERGIAJÄRJESTELMIEN VIENTIYHTEISTYÖN VALMISTELUHANKE (BEV)...62 Sarita Jylhä-Rastas & Matti Puttonen METSÄKONESIMULAATTORI JA ENERGIAPUUKOURAT OSAKSI OPPIMISYMPÄRISTÖÄ, MESIKO (BEV)...65 UUSIUTUVAT LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Tapani Sauranen LUONNONVARAINSTITUUTTI ENERGIATEHOKKUUDEN KEHITTÄMIS-, KOULUTUS JA TUTKIMUSYMPÄRISTÖKSI, BDC KOERAK (BEV)...72 Juha Järvi & Liisa Vesterinen BIOENERGIALIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOKONAISPALVELUT, BIOMETALLI (BEV)...77 Janne Nalkki & Kirsi Knuutila BIOENERGIAKESKUKSEEN RAKENTEILLA KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN KATTILATESTAUSYMPÄRISTÖ (BEV)...82

8 Ari Erkkilä LÄMPÖYRITTÄJYYDEN JA POLTTOPUULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE (BEV)...86 Annimari Lehtomäki ASUKASLÄHTÖISET ENERGIATEHOKKAAT ASUINALUEET, EKOTAAJAMA (OSKE)...92 Dan Asplund NANOTEKNOLOGIAN SOVELTAMINEN BIOENERGIASSA, BIONANO (OSKE)...96 Jukka Konttinen MIKRO-CHP ROADMAP (OSKE)...98 BIOKAASUJÄRJESTELMÄT Tytti Laitinen PROMOTING THE UPTAKE OF GASEOUS VEHICLE FUELS, BIOGAS AND NATURAL GAS, IN EUROPE, GASHIGHWAY (OSKE) Jussi-Pekka Aittola, Dan Asplund & Heikki Kutinlahti ARVIO JYVÄSSEUDULTA SAATAVAN BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN KAUPALLISTAMISESTA (OSKE) LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kirsi Knuuttila BIOMASSAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ KESKI-SUOMEN VOIMAVARANA, BIOCLUS (BEV) Laura Vertainen, Margareta Wihersaari & Maija Lehtonen KESKISUOMALAISEN BIOENERGIAKLUSTERIN OSAAVAN TYÖVOIMAN TURVAAMINEN, BEV-OSAAJA (BEV) Tytti Laitinen PROMOTING PRODUCTION AND UTILISATION OF ENERGY CROPS AT EUROPEAN LEVEL, ENCROP (OSKE)

9 Tytti Laitinen PROMOTING BEST PRACTICES OF INNOVATIVE SMART METERING SERVICES TO EUROPEAN REGIONS, SMARTREGIONS (OSKE) Eeli Mykkänen UUSIUTUVAN ENERGIAN KANSAINVÄLISTEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLI- SUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN ENERGIATEKNOLOGIA- ALAN YRITYKSISSÄ, D2B (OSKE) Susan Horn LÄMPÖYRITTÄJYYDEN LIIKETOIMINTAMALLIT JA KANNATTAVUUS- LASKELMAT (OSKE) Dan Asplund & Jussi-Pekka Aittola MAHDOLLISUUDET KÄYNNISTÄÄ PIENEN CHP-TEKNOLOGIAN VIENTI THAIMAASEEN, THAICHP (OSKE) VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ Tapani Sauranen BIOSYNER (BEV) YHTEISESIINTYMINEN JA TIEDOTTAMINEN Asko Ojaniemi BIOENERGIAN YHTEISVIENTI MARKKINOINTIKONSEPTIEN KEHITYS JA MATERIAALIN TUOTTAMINEN, MULTIMEDIA (OSKE) Lauri Penttinen KESKI-SUOMEN ENERGIATASEEN PÄIVITYS , ETASE09 (OSKE) Mia Savolainen BIOENERGY FINLAND - BRÄNDIN LUOMINEN ULKOMAAN YHTEISESIINTYMISIIN, BIOENERGY FINLAND (OSKE)

10 Lukijalle Kädessäsi on Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin (BEV) ja Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskusohjelman (OSKE) kolmas vuosikatsaus. Teos on jatkoa aikaisemmille saman nimisille vuosikatsauksille, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2008 ja Vuosikatsauksen tavoitteena on lisätä tietoa Keski-Suomen maakunnassa tapahtuvasta tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä edistää yhteistyötä ja verkostoitumista ja sitä kautta tukea keskisuomalaisen osaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä. Vuosikatsauksen alkuun on koottu puheenvuoroja maakunnan eri toimijoilta: yritysten, kehittäjien ja rahoittajien edustajilta. Tässä julkaisussa varsinaiset projektikuvaukset on ryhmitelty aihepiireittäin: biovoimaloiden polttoainejärjestelmät, uusiutuvat lämmitysjärjestelmät, biokaasujärjestelmät, liiketoimintaosaamisen kehittäminen, verkostot ja yhteistyö sekä yhteisesiintyminen ja tiedottaminen. Vuosikatsauksesta 2010 löydät tietoa Keski-Suomen alueen projekteista niin metsäenergiaan, peltoenergiaan, biokaasuun sekä bioenergialiiketoimintaan liittyen. Esillä on myös koulutus-, tutkimus- ja innovaatioympäristön sekä yhteistyöverkostojen kehittämiseen painottuvia projekteja. Kuvauksista löytyy lisäksi tietoa kansainvälisen toiminnan kehittämisestä. Katsaus Keski-Suomen maakunnassa käynnissä olevien ja päättyneiden projektien kuvauksissa esitellään tavoitteita, toimintasuunnitelmia ja tuloksia sekä kuvataan projektien vaikutuksia Keski-Suomen bioenergiatavoitteiden toteutumiseen. Artikkelien kohdalta löydät kirjoittajan yhteistiedot. Ja mikäli aihe kiinnostaa, haluat lisätietoja tai tehdä kehittämishankkeen toimijoiden kanssa konkreettista yhteistyötä, ota kirjoittajiin rohkeasti yhteyttä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! Jyväskylässä marraskuussa 2010 Tiina Toivonen (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus Bioenergiasta elinvoimaa (BEV) -klusteri JAMK 9

11

12 PUHEENVUOROT Kari Mutka Asko Ojaniemi Anita Mikkonen Ulla Mehto-Hämäläinen Markku Paananen Marika Ryyppö JAMK 11

13 Sanoista tekoihin KARI MUTKA Kirjoittajan taustatiedot Liiketoiminnan kehitysjohtaja, metsäneuvos Kari Mutka, Vapo Oy Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin strategiaryhmän puheenjohtaja Bioenergian toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu edelleen kiihtyvällä vauhdilla. EU on määritellyt uusiutuvaan energiaan ja ilmaston muutokseen liittyvät tavoitteensa, jotka on jaettu jäsenvaltiolle toteutettavaksi. Jäsenvaltioiden tuli toimittaa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmansa Komission hyväksyttäväksi mennessä. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat suunnitelmansa jo toimittaneetkin. Suunnitelman tuli sisältää tavoitteiden lisäksi keinot, joiden avulla tavoitteet saavutetaan. Kansallisten toimintasuunnitelmien lisäksi EU tarkentaa koko EU:ta koskevaa energiastrategiaansa vuoteen Strategian tulee määrittää ne periaatteet ja keinot, joilla EU saavuttaa tavoitteensa. Strategia tulee Komission hyväksyttäväksi marraskuussa. Strategian lähtökohtia ovat ilmastotavoitteiden lisäksi energian säästö, energiahuollon varmuus, energian saatavuus ja hinta, teknologian kehitys sekä uusiutuvan energian lisääminen. Suomi on lähettänyt oman kansallisen toimintasuunnitelmansa ajoissa, kuten maailman kärkimaan kuuluukin. Siinä on esitetty, miten uusiutuvan energian 38 % tavoitteeseen päästään. Pääosa uusiutuvasta energiasta tulee metsästä. Metsähakkeen käytön tulisi nousta 25 TWh:iin, mistä kivihiilen korvaamiseen ohjautuisi 7 TWh. Kun puusta tehdyn liikennepoltonesteen määrätavoite on 6 TWh, puun käyttö nousee näillä suunnitelmilla reilusti yli 30 TWh:n eli yli kolminkertaiseksi nykykäytöstä. Myös pelletin käyttöä aiotaan lisätä jonkin verran, noin 2 TWh. Muita merkittäviä lähteitä ovat tuuli ja lämpöpumput joiden kummankin lisäys on noin 6 TWh. Kansallisen suunnitelman tueksi on rakennettu 12 JAMK

14 uusiutuvan energian tukipaketti, joka sisältää sekä suoria tukijärjestelmiä että veroratkaisuja. Tuulisähkön osuus uusiutuvan energian lisäyksestä on 15 %, mutta energiatuista 60 % eli se saa erityisaseman. Uusituvan energian lisääminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Suuren kysymysmerkin koko EU- tasolla aiheuttavat vielä keskeneräiset kiinteän polttoaineen kestävän kehityksen kriteerit, joista Komissio on laatimassa raporttia vuoden 2011 loppuun mennessä. Millaiset kriteerit lopulta ovat ja milloin ne tulevat käyttöön, on Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Luontojärjestöt ja eräät tutkijat ovat kritisoineet erityisesti puun käyttöä polttoaineena, ja on väitetty biomassan käytön olevan pahempaa kuin fossiilinen polttoaine. On vaadittu, että tarkastelujakson on oltava korkeintaan 20 vuotta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tästä esimerkkinä on Suomessa tehty kantojen energiakäyttöä koskeva tutkimus, jossa niiden käyttöä pidetään ilmaston kannalta epäedullisena. Tutkijoilla on tässä asiassa väärä tarkastelukulma. Suomen metsien ainespuun kasvu on 100 milj. m 3 ja hakkuut maksimissaan milj. m 3. Tämän lisäksi puun oksat, latvat ja juuristo sitoo hiiltä. Vaikka metsähakkeen käytön lisäys onnistuisi tavoitteiden mukaisesti, Suomen metsät ovat valtava hiilinielu. On aivan sama, miten yksittäinen kanto tai puun osa käyttäytyy poltossa tai lahoaa metsässä, metsien kokonaishiilitase ratkaisee. Kun tuijotetaan yksityiskohtia, kokonaisuus hämärtyy. Metsähakkeen käytön lisäykseen liittyy myös epäilyksiä puun riittävyydestä, ravinnetappioista, hyönteistuhoista jne. Oikein hoidettuna ongelmat voidaan ratkaista ja puuta riittää joka käyttöön. Suurin ongelma tuleekin olemaa puun saatavuus ja metsänomistajien myyntihalukkuus. Puuta metsissä riittää, jos se saadaan markkinoille. Uhkakuvista huolimatta Keski-Suomella on erinomaiset edellytykset toteuttaa EU:n ja Suomen linjauksia uusiutuvan ja kotimaisen energian osalta. Maakunnassa on mittavat puu- ja turvevarat, jotka ovat oikein toimien vankka perusta maakunnan energiahuollolle. Molempia tarvitaan energiahuollon turvaamiseksi, eivätkä ne kilpaile keskenään. BEVohjelman 4 TWh:n savotta tukee tavoitteen saavuttamista. Tavoite on realistinen ja tavoitteissa on edetty hyvin. Ohjelma on koonnut hyvin yhteen maakunnan toimijat ja alan kehittämiseen on muodostettu mittava projektisalkku. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa perusta myös bioenergian teknologian viennille, sillä maakunnassa on useita alansa huippuosaajia, joilla on mahdollisuus menestyä myös vientimarkkinoilla. Ei muuta kuin sanoista tekoihin. Kari Mutka JAMK 13

15 Kansainvälistyminen on Pk-yritykselle vakava haaste ASKO OJANIEMI Kirjoittajan taustatiedot Toimitusjohtaja Asko Ojaniemi, Benet Oy Uusiutuvat energiat ovat kovassa kasvussa Euroopassa. Juuri valmistuneiden toimintasuunnitelmienkin valossa bioenergia kattaa suurimman osan uusiutuvan energian lisäyksestä Euroopassa. Nopeasti tarkasteltuna markkinoita on jo nyt reilusti ja tulevaisuus entistäkin valoisampi. Viimeisen vuoden aikana on useiden hankkeiden kautta tarkasteltu bioenergiaalan kehitystä sekä palvelu ja laitemarkkinoita. Suomessa ollessa tuntuu, että olemme ylivoimaisia ja kaikessa suhteessa edellä muita Euroopan maita. Toisaalta Euroopassa kuitenkin tapahtuu yllättävän paljon sellaista mistä emme ole tietoisia. Lämpökeskuksia ja voimalaitoksia rakennetaan ja niille löytyy polttoainetta. Ja kaikki tämä tapahtuu ilman suomalaisten apua. Suomalainen teknologia, metsänkorjuuta lukuun ottamatta, loistaa poissaolollaan. Viime talvena kyseltiin Saksassa, Ranskassa, Unkarissa ja Espanjassa mitä asioita investoijat odottavat laitetoimittajilta. Päällimmäiseksi nousi uskottava läsnäolo markkinoilla, seuraavaksi luotettava tekniikka, hyvä palvelu ja kohtuullinen hinta. Uskoisin, että tekniikan luotettavuus ja hinnan kohtuullisuuskin vielä ovat helppoja tehtäviä. Asiakkaan odotukset pysyvästä läsnäolosta on vaikeampi täyttää. Maahantuoja tai agentti on jo askel oikeaan suuntaan, mutta näiden ammattitaito ei aina riitä tuomaan asiakkaalle sitä turvallisuuden tunnetta, että hänestä ja hänen laitteestaan pidetään huolta, jos ongelmia syntyy. Hankintakulttuuri edel- 14 JAMK

16 lyttää useissa maissa hyvin tiivistä yhteydenpitoa asiakkaan ja myyjän välillä: laitos suunnitellaan myyntiprosessin aikana, mikä edellyttää hyvin monia tapaamisia. Tämän toteuttaminen Suomesta matkustellen on, haastavaa ellei kyseessä ole todella isot kaupat. Pysyvä läsnäolo tärkeimmillä markkina-alueilla on välttämätöntä. Toisaalta suuri osa bioenergia-alan toimijoista Suomessa on pieniä yrityksiä, joille oman myyntikonttorin perustaminen on lähes ylivoimasta, yhteinenkin edustusto on kova panostus. Benetin osalta olemme saman ongelman edessä. Joka maassa on paljon konsultteja, jotka väittävät olevansa bioenergia-alan asiantuntijoita. He ovat lähellä ja pystyvät parempaan palveluun. Joskus pitkä kokemuksemme kompensoi puuttuvan läheisyyden, mutta oikeastaan vain silloin, kun asiakas on riittävän asiantunteva ja osaa erottaa kokemusperäisen asiantuntemuksen juuri kirjoista opitusta. Rahoituksen löytäminen Pk-yrityksen etabloitumiselle tuntuu olevan kovin kynnys. Etabloitumisen kustannukset eivät rajoitu pelkästään toimipaikan perustamiseen, vaan on varauduttava myös toimimaan jonkin aikaa ilman tulorahoitusta. Asiakaskunta on löydettävä, heidän luottamus saavutettava ja sen jälkeen voidaan keskustella kaupankäynnistä. Eurooppalainen hidas maksutapa ei millään muotoa helpota tilannetta. Tässä tilanteessa mielellään näkisi julkisten rahoittajien tuen, mutta etabloitumisessa ollaan jo niin lähellä liiketoimintaa, että julkiset instrumentit eivät juuri taivu yrittäjän tueksi. Asko Ojaniemi JAMK 15

17 Bioenergiasta elinvoimaa Keski-Suomeen ANITA MIKKONEN Kirjoittajan taustatiedot Maakuntajohtaja Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen päätavoitteena on Keski-Suomen vientitulojen kasvattaminen. Lisäksi halutaan, että vahvojen teollisuusalojen kilpailukyky säilyy ja vahvistuu globaaleilla markkinoilla, uusia tuotteita ja palveluita syntyy tuotannollisiin yrityksiin sekä liiketoiminnan kannattavuus paranee. Maakunnan yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan jatkaa Keski-Suomen teollisuuden klusterityötä suuntaamalla klustereiden toimintaa entistä yrityslähtöisemmäksi. Toiminnan päätavoitteena on kilpailukyvyn kehittyminen. Kehittämistoiminnan tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi perustetaan yritysten kehittämisen johtoryhmä, jonka tehtävänä ohjata ja johtaa toimintaa ja raportoida tuloksista MYRrille erikseen sovittavilla tavoilla ja mittareilla. Johtoryhmän alaisuudessa ovat kaikki kansallista ja EU-rahoitusta saavat kehittämishankkeet kuten osaamiskeskusohjelma, klusterityö sekä osaamisen kehittämishankkeet. Maakunnan yhteistyöryhmä korosti kasvuhaluisten, innovatiivisten ja uudistumiskykyisten yritysedustajien kutsumista ja sitouttamista yritysten kehittämisen johtoryhmään. Rahoittajat sitoutuvat omissa kehittämishankkeiden rahoituspäätöksissään yhteiseen toimintatapaan ja tavoitteisiin. Hanketoimijat velvoitetaan yhteistyöhön ja yhteiseen raportointiin. 16 JAMK

18 Maakunnan yhteistyöryhmä linjasi kunkin klusterin tavoitteita. Bioenergiasta elinvoimaa klusterin painopisteiksi ja tavoitteiksi asetettiin: Painopiste maakunnan energiahuollosta yritystoiminnan kehittämiseen Bioenergiakeskuksen vahvistaminen ja kehittyminen kansainväliseksi toimijaksi Palvelu- ja tuoteverkostojen kehittäminen Viennin kasvattaminen. Konkreettisina toimenpiteinä nämä tavoitteet merkitsevät muun muassa seuraava: palkataan teknologia-asiantuntija Bioenergiakeskukseen energian osaamiskeskusohjelman rahoituksella yhdistetään osaamiskeskusohjelman ja BEVin ohjaus/strategiaryhmät kohdennetaan hanketoiminta yritysten kehittämiseen. Anita Mikkonen JAMK 17

19 Työ jatkuu energia-alalla ULLA MEHTO-HÄMÄLÄINEN Kirjoittajan taustatiedot Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen, Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Vuosi 2010 on ollut monien ohjelmien ja kehittämistoimenpiteiden väliarviointivuosi. Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen kärkinä ovat viime vuodet olleet kolme klusteria: Uudistuva koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Keski-Suomen ELY-keskus on rahoittanut merkittävästi kaikkien klustereiden ja niissä toimivien yritysten kehittämistä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kannalta Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri on ollut tärkein; ohjelmasta on rahoitettu useita bioenergia-alan hankkeita ja myös tuettu alan yrityksiä. Elinkeinojen kehittäminen vuodesta 2011 eteenpäin kohdentuu entisiin klustereihin, mutta entistä yrityslähtöisemmin painotuksin. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterissa tavoitteena on suunnata panokset maakunnan energiahuollosta yritystoiminnan kehittämiseen, kehittää palvelu- ja tuoteverkostoja sekä kasvattaa vientiä. Maaseudun kannalta on tärkeää kehittää edelleen paikallista ja alueellista energiahuoltoa, mutta myös tavoitella yritystoiminnan vahvistumista alalla. Bioenergian käytön lisääntyminen ylipäänsä tuo työtä ja toimeentuloa maaseutualueille, mutta maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää kehittää lämpöyrittäjyyttä ja muuta energia-alan yritystoimintaa. Maaseutu ei saa jäädä pelkästään raaka-aineen tuottajaksi. Tässä mielessä on panostettava voimakkaasti hajautetun energiantuotannon kehittämiseen, jotta arvonlisäys- ja työllisyysvaikutukset olisivat alueellisesti ja paikallisesti mahdollisimman suuria. 18 JAMK

20 Hajautetun energiantuotannon kehittäminen on nostettu yhdeksi painopisteeksi työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä maaseudun kehittämisestä Samoin nähdään mahdollisuuksia biokaasun tuotannossa maatilojen yhteisten yhtiöiden muodossa tai alueellisia biokaasulaitoksia perustamalla. Paikallisen energiantuotannon järjestäminen edellyttää ministeriöltä myös syöttötariffin ja verotuksellisten keinojen vaikutusten selvittämistä. Hajautettu energiantuotanto on ollut painopisteenä Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisessa tulossuunnitelmassa ja energia-asiat ovat esillä myös vuoden 2011 tulossuunnitelmassa. Tavoitteena on muun muassa edistää risupaketin toimeenpanoa kehittämällä pienpuun ja hakkuutähteiden kuljetuslogistiikkaa, tehostamalla alemman tieverkoston hoitoa, kehittämällä rataterminaaleja sekä minimoimalla bioenergian käyttöönoton ympäristövaikutuksia. Bioenergian käyttöön ja käytön edistämiseen liittyvien raaka-aineen kuljetusten ja mahdollisen välivarastoinnin järjestämisestä on tehty selvityksiä ja logistiikkamalleja muun muassa Keiteleen Päijänteen alueita koskien. Selvitysten mukaan lähivuosina pääosa metsähakkeen kuljetusketjuista perustuu tienvarsihaketukseen ja maanteitse tapahtuvaan hakkeen kuljetukseen käyttökohteelle. Mallien avulla voidaan ennakoida kuljetusten suuntautumista ja painottumista eri reiteille ja eri kuljetusmuodoille muuttuvissa tilanteissa ja niitä voidaan hyödyntää kehittämisen painotuksia haettaessa. Tarvetta logistiikan suunnittelulle näyttää olevan, sillä esimerkiksi metsähakkeen käyttö lisääntynee lähivuosina huomattavasti. Bioenergia -klusteri on onnistunut saamaan liikkeelle alan kehittämishankkeita, jotka toivottavasti ovat luoneet ja luovat pohjaa yritystoiminnan kehittymiselle energiasektorilla. Jatkossa on tärkeää panostaa nimenomaan alan yritystoiminnan kehittämiseen koko maakunnan alueella ja saada siitä myös konkreettisia tuloksia. Ulla Mehto-Hämäläinen JAMK 19

21 BEV-klusterilla eväät menestykseen MARKKU PAANANEN Kirjoittajan taustatiedot Kehittämispäällikkö Markku Paananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Tarmokkuus ja vauhti vakaa tuloksista parhaan takaa ja työn toimen täytetyksi tuhat kättä, mieli yksi. Otto Mannisen suomentamat Goethen sanat ovat käypäisiä tänäänkin menestyksen perussäännöksi. Vaikka klusteriyhteisössä onkin erilaisia työmaita ja liiketoiminnallisia tavoitteita, arjen valinnoissa otetut pienetkin askeleet yhdessä valittuun suuntaan synnyttävät yhteisvaikutuksena merkittävän kilpailukyvyn kasvun. Joukossa on voimaa. Klusterin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Yhteisön runko hitsautuu kasaan vähitellen yhdessä toteutettujen hankkeiden, toimitusten ja kohtaamisten myötä. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ohjelmaperusteinen kehittäminen käynnistyi vuonna Nyt, kolme vuotta myöhemmin, on isossa kuvassa nähtävissä, että tiedämme paremmin keitä olemme, mitä teemme ja mihin meidän tulee pyrkiä. Meitä on myös enemmän, olemme verkottuneet paremmin ja investoineet yhteisiä tavoitteita palveleviin rakenteisiin. Liiketoiminta on kasvanut vaikeista ajoista huolimatta. Olemme vahvempia kuin koskaan. Paikallinen energiamarkkina muodostaa porterilaisen pohjan klusterin kehittämiselle. Menestyminen paikallismarkkinalla on tien alku kohti menestystä maailmalla. Bioenergian menestystarina alkoi Keski-Suomessa jo 1970-luvulla. Vastaavaa tarinaa saa maailmalta hakea. Nyt keskisuomalainen bioenergiamarkkina on eräs maailman kehittyneimpiä ja siellä menestyvät yritykset ovat osaamiseltaan ehdotonta kärkeä. 20 JAMK

22 Klusteriohjelman alussa asetettu neljän terawattitunnin tavoite bioenergian lisäkäytölle on antanut yhteisen suunnan kehittämiselle. Riittävän universaali ja yksiselitteinen tavoite ja sen esillä pito, jopa kyllästymiseen asti, ovat olleet keino suhteellisen heterogeenisen joukon yhtenäisyyden kasvattamiseen. Tavoite ollaan saavuttamassa, osin jopa etuajassa, joten menestystarina saa jatkoa. Vuosikymmenien aikana keskisuomalaiseen yhteisöön on kumuloitunut valtava määrä bioenergiaosaamista. Meillä on alan johtavaa tutkimus- ja koulutustoimintaa, joka tuottaa jatkuvasti uutta tietopääomaa. Nimeltä voidaan luetella jo yli 70 päätoimista bioenergian tutkimus- ja kehitystoiminnan asiantuntijaa. Lisäksi on suuri joukko ajoittain osallistuvia asiantuntijoita, avustavaa henkilöstöä ja opiskelijoita. Yrityksissä on lukuisia kehittäjiä, suunnittelijoita ja konsultteja. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin puitteissa on rakennettu merkittävästi uusia tutkimus- ja kehitysympäristöjä. Paikallinen innovaatiojärjestelmä alkaa olla iskussa. Nyt on aika ottaa siitä kaikki hyöty irti. Klusteritoimintaa tiivistetään entisestään seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Haasteena on osaamisen muuttaminen kasvavaksi vientitoiminnaksi. Mielestäni edellytykset tälle on luotu. Silti tarvitaan edelleen tarmokkuutta ja yhteistä tahtoa. Kerätään luovia ihmisiä yhteen, tehdään innovaatioita tukevia rakenteita ja erityisesti pidetään yllä avoimuuteen ja menestykseen kannustavaa ilmapiiriä. Niillä eväillä on tehty menestystarinoita muuallakin. Kiitän lämpimästi kaikkia Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin kehittämiseen osallistuneita ja sitä tukeneita näistä kolmesta vuodesta. Tämä on ollut mielenkiintoinen työmaa. Uusi vuosi tuo uudet kujeet ja innostavat mahdollisuudet. Pannaan taas tuhannet rukkaset heilumaan. Markku Paananen JAMK 21

23 Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta Energiateknologian osaamiskeskusohjelma MARIKA RYYPPÖ Kirjoittajan taustatiedot Kehitysjohtaja Marika Ryyppö, Energiateknologia, Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskus on mukana kansallisessa Energiateknologian osaamisklusterissa. Muita osallistujia ovat Tampere, Varkaus, Joensuu, Pori ja klusteria koordinoiva Vaasa. Osaamiskeskusohjelman kaudeksi uutena jäsenenä on tulossa mukaan Lappeenranta. Jyväskylän seudun vahvan bioenergiaosaamisen ansiosta, Jyväskylän osaamiskeskuksella on kansallisessa klusterissa päävastuu bioenergiasta. Alan osaamisemme ja erityisesti yhteistyökykymme seudun sisällä on ainutlaatuista ja sitä on ilo edustaa kansallisella tasolla. Meidän pitäisi vain tehokkaammin pystyä tuomaan muiden tiedoksi tätä osaamistamme. Keski-Suomi on todellakin Suomen Bioenergialaakso! Osaamiskeskusohjelmassa on kaudelle nostettu erityisiksi painopisteiksi vetovoimaiset innovaatioympäristöt, uudistuva liiketoiminta ja kasvuhakuinen, kansainvälistyvä liiketoiminta. VTT:n polttoaineen tuotantoon ja polttotekniikoihin erikoistunut tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopiston uusiutuvan energian tutkimus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskus muodostavat yhdessä vahvan Keskisuomalaisen bioenergiainnovaatioympäristön. Osaamiskeskusohjelma tulee tulevalla kaudella tukemaan Bioenergiakeskuksen asiakaslähtöistä tuotteistamista, jotta keskuksen testaus- ja kehittämispalvelut saadaan tehokkaasti asiakasyritysten tietoisuuteen ja käyttöön. 22 JAMK

24 Vuonna 2011 tuetaan myös uusien kysyntä- ja yrityslähtöisten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämistä ja uutta liiketoimintaa edistävien yhteishankkeiden hankevalmistelua. Tavoitteena on vahvistaa tiettyjä osaamisalueitamme, mutta myös entistä tehokkaammin löytää uudet avaukset monialaisen osaamisemme rajapinnoilta. Seudun monialainen osaaminen tarjoaa erinomaisen alustan toteuttaa monialaisia ja toimialarajat rikkovia kehittämishankkeita. Seudun ICT- ja nano-osaamista voisi vielä tehokkaammin käyttää mahdollistavina teknologioina tuomaan lisäarvoa energia-alan tuotteisiin. Metsäteollisuus on merkittävä bioenergian tuottaja ja käyttäjä sekä tulevaisuudessa tärkeä biopolttoaineiden tuottaja. Erilaisissa energia-alaan liittyvissä palvelukonsepteissa, erityisesti energian mittauksiin liittyen, on vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Monialaisiin mahdollisuuksiin kuuluu myös ympäristöliiketoiminta, joka on seudun osaamiskeskusalat ja kärkiklusterit läpileikkaava teema. Vuonna 2011 Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskus tulee siksi muuttamaan nimensä Energia- ja ympäristöteknologian osaamiskeskukseksi. Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskuksen tehtävänä on hyödyntää ja välittää alan huippuosaamista, edistää yritysten, korkeatasoisten tutkimuksen ja koulutuksen sekä muiden julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä ja aktivoida yrityksiä kasvuun ja kansainvälisyyteen. Jyväskylän seudun energia-alan yritykset saavat kauttamme käyttöönsä kansallisen osaamiskeskusverkoston, jonka kautta etsimme yritysten tarvitsemaa osaamista Suomesta ja tarvittaessa kansainvälisesti. Vastaavasti Jyväskylän osaamiskeskus tarjoaa väylän seudun toimijoihin, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriin ja keskisuomalaiseen osaamiseen. Olkaa aktiivisia ja hyödyntäkää osaamiskeskusohjelman tarjoamia mahdollisuuksia! Marika Ryyppö JAMK 23

25

26 BIOVOIMALOIDEN POLTTOAINEJÄRJESTELMÄT Jyrki Raitila Mikko Pulkkinen Tuulikki Lindh Risto Impola Kirsi Korpijärvi Hannu Lähdevaara Varpu Savolainen Asko Ojaniemi Sarita Jylhä-Rastas Matti Puttonen JAMK 25

27 Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen (BEV) JYRKI RAITILA Projektin taustatiedot Toteutusaika: Kokonaisbudjetti: Rahoitus: ELY-keskus, Vapo Oy ja Jyväskylän energia Oy Toteuttajat, projektin organisointi, osallistuvat yritykset ja yhteisöt: Toteuttajina toimivat Metsäkeskus Keski-Suomi (hallinnoija) ja VTT (tutkimus); muita mukanaolevia yhteistyöorganisaatiota ja yrityksiä ovat Metsänhoitoyhdistys (Mhy) Päijänne, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi sekä muut vastaavat alan toimijat kuten UPM Metsä, Stora Enso Metsä, Metsähallitus, Fixteri Oy, Karelian Puu ja Metalli Oy ja Kareliatech Oy. Yhteystiedot: Jyrki Raitila, projektipäällikkö, Metsäkeskus Keski-Suomi/ VTT, Projektin perustelut Metsästä saatavalle puupolttoaineelle on asetettu haastavat tavoitteet Keski-Suomessa. Suurin osa tästä niin sanotusta metsäenergiasta on saatu hakkuutähteistä, joiden määrä kuitenkin pienenee kuusikoiden päätehakkuiden vähetessä. Eniten hyödyntämätöntä energiapuuta on nuorissa kasvatusmetsissä, mutta pieniläpimittaisen puun korjaaminen on nykymenetelmillä kaikkein kalleinta. Toinen merkittävä energiapuun lisäresurssi on männyn kannot, joita toistaiseksi on hyödynnetty vain vähän, sillä niiden nosto on osoittautunut kuusta haasteellisemmaksi. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on lisätä energiapuun hankintaa ja käyttöä sekä kehittää uusia energiapuun korjuutekniikoita ja varastointimenetelmiä. Tutkimuksen avulla selvitettiin kokopuun paalaintekniikan soveltuvuutta 26 JAMK

28 ja tuottavuutta aines- ja energiapuun korjuussa sekä mäntykantojen nostoteknologiaa. Lisäksi tutkittiin kuivatus- ja varastointitekniikoiden vaikutuksia puun laatuun ja hävikkiin. Tavoitteena on päästä pienempiin varastotappioihin ja parempaan polttoaineen laatuun. Uusilla ja kehittyneemmillä korjuumenetelmillä voidaan mahdollistaa uusien energiajakeiden hankinta (muun muassa mäntykannot), energiapuun korjuukustannuksia saadaan pienemmäksi ja sitä kautta ennen tuotantokustannuksiltaan liian kalliita puueriä markkinoille. Projektin toinen osa tähtää tutkimustulosten jalkauttamiseen tiedotuksen, neuvonnan ja koulutuksen avulla. Tässä yhteydessä myös päivitettiin maakunnan energiapuupotentiaali. Jotta neuvonta ja koulutus osataan kohdentaa oikein, projektissa tehtiin selvitys Keski-Suomen metsäenergiamarkkinoista ja kartoitettiin koulutustarpeet. Retkeilyt ja työnäytökset tuovat uudet menetelmät konkreettisella tavalla yleisön nähtäville. Tavoitteena on saada metsänomistajat tarjoamaan energiapuuta markkinoille aktiivisemmin. Projektin toimintasuunnitelma Projektin tutkimuksellisen osan tehtävät on tehty ja niiden raportointi on käynnissä. Tulosten jalkauttaminen jatkuu projektin loppuun asti. Projektin välitulokset Projektissa on toistaiseksi julkaistu seuraavat raportit: Metsäenergian lisäkäytön mahdollisuudet ja resurssit Keski- Suomessa Osaamistarpeet keskisuomalaisessa metsäenergian hankintaketjussa Nykyisten kannonnostomenetelmien soveltuvuus mäntykantojen nostoon Energiapuun kuivaus ja varastointi Kokopuun paalauksen tuottavuus ja kustannukset Metsäenergian infosivut Projektilla on oma infosivustonsa Metsäkeskus Keski-Suomen Internetsivuilla, jonne kaikki raportit on koottu. Lisäksi siellä on paljon käytännönläheistä tietoa energiapuun hankinnasta, myynnistä, korjuusta, varastoinnista, ympäristövaikutuksista sekä sen poltosta. Sivuille on JAMK 27

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö

Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010. Jyrki Raitila, projektipäällikkö Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen 2008-2010 Jyrki Raitila, projektipäällikkö 1 Hankkeen organisointi ja kesto Hanketta hallinnoi Keski-Suomen metsäkeskus Hankkeen toteutus metsäkeskuksen

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA

KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA KEHITTYVÄ METSÄENERGIA 2008-2010 RAHOITUS Hanke kuuluu EU-rahoitteeseen Manner-Suomen maaseutuohjelmaan TAUSTA Suomi on sitoutunut osaltaan toteuttamaan EU:n ilmasto ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella

Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Metsäenergian käyttö ja metsäenergiatase Etelä-Pohjanmaan metsäkeskusalueella Kehittyvä metsäenergia seminaari 16.12.2010, Lapua Tiina Sauvula-Seppälä Työn tavoite Metsähakkeen käyttömäärä Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013

Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Lapin bioenergiaohjelma 2009 2013 Taustaa Bioenergiaohjelman suunnittelu aloitettiin Lapin TE-keskuksen aloitteesta joulukuussa 2008 Ohjelma päivitettiin syksyllä 2009 Lapin bioenergian koordinaatiohankkeen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella

Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Uusiutuvan energian yrityskeskus hankkeen toiminta Oulunkaarella Hankkeen perustietoja Toteuttamisaika: 1.1.2008-30.6.2011 Rahoitus: Pohjois-Pohjanmaan liitto (EAKR) 70%, Oulunkaaren seutukunnan kunnat

Lisätiedot

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 13.10.2014 Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi, 9.10.2014 Heli Viiri aluejohtaja Suomen metsäkeskus, Lappi Puun käyttö Suomessa 2013 Raakapuun kokonaiskäyttö oli viime vuonna 74 milj. m3,

Lisätiedot

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10

METKA hanke Energiaseminaari Ener 23.4.10 METKA hanke Energiaseminaari 23.4.10 Hanke Perustettu vuoden 2007 lopussa Tavoiteltu loppuraportointi 2011 loppuun Hankkeen hallinnoija mhy Kanta Häme Hankkeen toteuttajaosapuolena mhy Päijät Häme Hankekumppaneina

Lisätiedot

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia

Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Metsähakkeen käyttömäärät ja potentiaali sekä Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais- Suomessa hankkeen tuloksia Lähienergia Varsinais-Suomessa, Lieto 26.11.2013 Jussi Somerpalo Suomen metsäkeskus,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA

KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA KESKI-SUOMEN BIOMASSAKULJETUSTEN LOGISTIIKKA SELVITYKSEN TEKIJÄT: LÄHDEVAARA HANNU SAVOLAINEN VARPU PAANANEN MARKKU VANHALA ANTTI SELVITYKSEN TAUSTA Voimakas bioenergian käytön lisäys toi suuren joukon

Lisätiedot

Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa

Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN LIITTO Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ja Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2009 Tiina Vilkkilä (toim.)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä

Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Uusiutuvan energian tulevaisuus Kanta-Hämeessä Kestävän energian päivä III Kanta-Häme Metsäenergianäkökulma Janne Teeriaho, Hattulan kunta Häme ohjelma, strateginen maakuntaohjelma 2014+: Häme ohjelma

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen

Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin tulosseminaari 8.12.2010 Saarijärven kaupungintalo Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen -hanke

Lisätiedot

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012

Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 31.5.2012 Puuenergian tukijärjestelmät Ilpo Mattila MTK Keuruu 1 31.5.2012 Ilpo Mattila Maaseudun bioenergialähteet ENERGIALÄHDE TUOTE KÄYTTÖKOHTEITA METSÄ Oksat, latvat, kannot, rangat PELTO Ruokohelpi, olki Energiavilja

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält

Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält Kannot puunkorjuuta pintaa syvemmält ltä Metsätieteen päivä 26.1.211 Metsäteknologian esitelmät Sessio 4. Helsinki Juha Laitila, MMM Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe

GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe GasHighWay Promoting the Uptake of Gaseous Vehicle Fuels, Biogas and Natural Gas, in Europe Maakaasun käytön valvojien neuvottelupäivät 10.6.2009, Vierumäki Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy 1 GasHighWay

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen

PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen PELIKENTÄN YLLÄPITO OTA KOPPI! 9.12.2010 Jorma Tolonen 1 Hankkeiden taustaa Metsätalouden kehittämishankkeet on ideoitu alueellisissa metsäohjelmissa Tavoite: Toimialan kehittämisen pullonkaulat hankkeistetaan,

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla

23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Kannattavan metsäenergiayrittämisen teknologiavalinnat ja asiakkuuksien hallinta Antti Asikainen,,p professori Metla, Joensuu 23.9.2009 Metsäenergia Pohjanmaalla Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA

KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA KATSAUS PUUENERGIAN TULEVAISUUTEEN LAPISSA Puunhankinta ja logistiikka - Teknologian kehitysnäkymät Lapin bioenergiaseminaari Rovaniemi 14.2.2008 ja Tornio 15.2.2008 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Korjuukohteet

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma

Kainuun bioenergiaohjelma Kainuun bioenergiaohjelma Kajaanin yliopistokeskus/cemis-oulu Metsäenergia Kainuussa seminaari 20.11.2012 Sivu 1 19.11.2012 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma 2011-2015 Ohjelman päivitys - Nettikysely

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä?

Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Kohderesursseja ja koulutusta tarvitaan - mutta mitä ja mistä? Latvusten ja oksien keruu ja kantojen nosto = työlaji / raaka-aineen tuotanto sisältää merkittävästi yrittäjyyttä Sisä-Suomen metsäpäivä 2012,

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori

Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian kannattavat tuotantoketjut Lapin bioenergiaohjelma T & K - Sektori Bioenergian Lappi-seminaari 11.5.2010 Jaakko Repola, Anssi Ahtikoski, Mikko Hyppönen Antti Hannukkala Bioenergiaa metsistä

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU. Bioenergiakeskus 1

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU. Bioenergiakeskus 1 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Bioenergiakeskus 1 BDC KOERAK VALMISTELUVAIHE Valmisteluhankkeen päärahoittaja Bioenergiasta voimavara klusteri Muut rahoittajat SSYP, Ariterm, Betset, Soklex Valmistelussa

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta

Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvio Ryskettä Metsiin Pirkanmaalla -hankkeesta Vaikuttavuusarvion Laatija: metsätalousinsinööriopiskelija Tommi Kivimäki Hankkeen toteutusaika: 1.6.2008 31.5.2013. Toiminta-alue: Pirkanmaan

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Suomen metsäenergiapotentiaalit Suomen metsäenergiapotentiaalit Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Metsätehon iltapäiväseminaari: Logistiikan näkymät ja bioenergian mahdollisuudet 17.3.2009, Tapahtumatalo Bankin auditorio, Helsinki Puupolttoaineet

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013

Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Pääsihteeri Pirjo Kutinlahti Työ- ja elinkeinoministeriö TEM Innovaatioympäristöt ryhmän sidosryhmätilaisuus 11.3.2008 HELSINKI Osaamiskeskusohjelma 2007-2013 Valtioneuvoston

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011

OSKE-viestinnän tehostaminen. Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 OSKE-viestinnän tehostaminen Riikka Pellikka Lappeenranta 28.9.2011 Miksi OSKE-viestintää? OSKEn panostukset näkyvät yleensä loppukaudesta NYT AIKA KERTOA TULOKSISTA Yritysten aktivointi OSKE-toimintaan

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla?

Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Tehoa vai tuhoa energiapuun korjuubusinekseen joukkokäsittelyllä ja integroidulla korjuulla? Kalle Kärhä, Metsäteho Oy Koneyrittäjien Energiapäivät 4.2.2011, Sokos Hotel Ilves, Tampere Aines- ja energiapuun

Lisätiedot

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus

Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Energiapuun hankintamenettely metsästä laitokselle: Metsähakkeen hankintaketjut, hankintakustannukset ja metsähakkeen saatavuus Kohti kotimaista energiaa kustannussäästöä ja yrittäjyyttä kuntiin Matti

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula

Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa. Kemi. 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus toimeksiantajana bioenergiatoimituksissa Kemi 27.10.2010 Jussi Kumpula Metsähallitus - metsätalous Talousmetsien metsämaata 3,6 milj. ha ei rajoituksia 2,9 milj. ha! Talousmetsien puustopääoma

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät 20.1.201 Laukaa, Peurunka Projektitutkija Tiina Laine, Luke Projektipäällikkö Kyösti Sipilä, Suomen metsäkeskus Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen

TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen TEM:n energiatuki uudistuu 2013 alkaen Kansallinen cleantech -investointifoorumi Ylitarkastaja Pekka Grönlund 13.12.2012 TEM: rahoitusta uuden teknologian käyttöönottoon Rahoitus 10 M 5 M 1 M Rahoitusta

Lisätiedot

Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010. Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015

Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010. Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015 Bioenergiasta elinvoimaa klusterin tavoitteet ja toiminta 2007-2010 Markku Paananen Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007 2015 Klusteriohjelman valmistelu Perustuu maakuntaohjelmaan 2007-2010 Marraskuu

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Jyväskylä Innovation: Vahvuutena verkostot, tähtäimessä kansainvälisyys

Jyväskylä Innovation: Vahvuutena verkostot, tähtäimessä kansainvälisyys Jyväskylä Innovation: Vahvuutena verkostot, tähtäimessä kansainvälisyys Ideat jalostuvat toiminnaksi Tuemme Jyväskylän ja Keski-Suomen alueen teknologiayritysten kasvua, kehitystä ja kilpailukykyä Kehitämme

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Luonnonvaraistituutin Bioenergian kehitysportaat Bioenergian osaamiskeskittymä v. 2005 JAMKin synergia Keski-Suomen Bioenergiastrategia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009

CASE KELJONLAHTI. Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 CASE KELJONLAHTI Uusiutuvat energiamuodot yhdyskuntasuunnittelussa Jyväskylän Paviljonki 19.8.2009 JUHA LAPPALAINEN Toimitusjohtaja Jyväskylän Energia -yhtiöt www.jenergia.fi www.keljonlahdenvoimala.fi

Lisätiedot

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa

Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Korjuuvaihtoehdot nuorten metsien energiapuun korjuussa Bioenergian metsä seminaari Rovaniemi 17.5.2011 Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Joensuu 17.5.2011 1 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsähallituksen metsätalous Lapissa Bioenergian tuotanto valtion metsistä 9.10.2014 Samuli Myllymäki Metsähallituksen metsätalous Lapissa Metsähallituksen hallinnoimia maita 6,2 milj.ha Talousmetsiä 1,7 milj. ha, taloustoiminnan piirissä

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija

Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma. Ville Manner, asiantuntija Energiapuuliiketoiminnan haasteet ja mahdollisuudet Koneyrittäjien näkökulma Ville Manner, asiantuntija Metsäkoneala (jäseniä KL:ssä n. 1200) Hakkuiden määrä keskim. 54 milj. m 3 /v 2000-luvulla Liikevaihto

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue

Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Tervetuloa! 20.11.2012 Jyrki Haataja aluejohtaja Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Kainuun alue Metsäklusteri muutoksessa Metsäalan megatrendit Globalisaatio investoinnit ulkomaille Väestörakenteen

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010

P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 P-K: n ELY-keskuksen energiatukipalvelut 2010 TEMin, TEKESin ja MMM:n Energiatuet bioenergian ja energiansäästön edistämiseen Pohjois-Karjalan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/pohjois-karjala 26.2.2010 1 TEMin

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot