bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ja jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ja jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010"

Transkriptio

1 tiina toivonen (toim.) Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ja jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010 JYväskylän ammattikorkeakoulu Jamk.fi

2 Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa

3

4 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA 112 TIINA TOIVONEN (TOIM.) Energia-alan kehittämishankkeet Keski-Suomessa BIOENERGIASTA ELINVOIMAA -KLUSTERIN JA JYVÄSKYLÄN SEUDUN ENERGIATEKNOLOGIAN OSAAMISKESKUSOHJELMAN VUOSIKATSAUS 2010

5 JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN JULKAISUJA -SARJA Toimittaja Risto Heikkinen 2010 Tekijät & Jyväskylän ammattikorkeakoulu ENERGIA-ALAN KEHITTÄMISHANKKEET KESKI-SUOMESSA Bioenergiasta elinvoimaa -Klusterin ja Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskusohjelman vuosikatsaus 2010 Julkaisijat Bioenergiasta elinvoimaa-klusteri/jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän seudun Energianteknologian osaamiskeskusohjelma/ Jyväskylä Innovation Oy. Kannen kuvat Ari Erkkilä, Varpu Savolainen, Jyrki Raitila, Heikki Autio Ulkoasu Pekka Salminen Taitto & paino Tampereen Yliopistopaino Oy Juvenes Print 2010 ISBN ISSN MYYNTI JA JAKELU Jyväskylän ammattikorkeakoulun kirjasto PL 207, Jyväskylä Rajakatu Jyväskylä Puh Faksi (014) Sähköposti: VERKKOKAUPPA

6 Sisällys LUKIJALLE... 9 PUHEENVUOROT Kari Mutka SANOISTA TEKOIHIN...12 Asko Ojaniemi KANSAINVÄLISTYMINEN ON PK-YRITYKSELLE VAKAVA HAASTE...14 Anita Mikkonen BIOENERGIASTA ELINVOIMAA KESKI-SUOMEEN...16 Ulla Mehto-Hämäläinen TYÖ JATKUU ENERGIA-ALALLA...18 Markku Paananen BEV-KLUSTERILLA EVÄÄT MENESTYKSEEN...20 Marika Ryyppö UUDISTUVA JA KANSAINVÄLISTYVÄ LIIKETOIMINTA ENERGIATEKNOLOGIAN OSAAMISKESKUSOHJELMA...22 BIOVOIMALOIDEN POLTTOAINEJÄRJESTELMÄT Jyrki Raitila: METSÄENERGIAN UUDET MAHDOLLISUUDET JA NIIDEN KEHITTÄMINEN (BEV)...26 Mikko Pulkkinen METSÄT TÄYSKÄYTTÖÖN (BEV)...33

7 Tuulikki Lindh: RUOKOHELVEN POLTTOAINEHANKINTA KESKISUOMALAISILLE VOIMALAITOKSILLE, MAAKUNTAHELPI (BEV)...40 Risto Impola TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN UUSIA KULJETUSMUOTOJA PALVELEVILLE BIOPOLTTOAINETERMINAALEILLE KESKI-SUOMESSA, BIOTERMINAALI (BEV)...48 Kirsi Korpijärvi: KELJONLAHDEN VOIMALAITOKSEN TUHKIEN HYÖTYKÄYTTÖ KESKI-SUOMESSA, KL-TUHKA (BEV)...54 Hannu Lähdevaara & Varpu Savolainen SELVITYS ENERGIABIOMASSOJEN KULJETUSLOGISTIIKASTA KESKI-SUOMESSA, BIOLOGI (BEV)...58 Asko Ojaniemi BIOENERGIAJÄRJESTELMIEN VIENTIYHTEISTYÖN VALMISTELUHANKE (BEV)...62 Sarita Jylhä-Rastas & Matti Puttonen METSÄKONESIMULAATTORI JA ENERGIAPUUKOURAT OSAKSI OPPIMISYMPÄRISTÖÄ, MESIKO (BEV)...65 UUSIUTUVAT LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT Tapani Sauranen LUONNONVARAINSTITUUTTI ENERGIATEHOKKUUDEN KEHITTÄMIS-, KOULUTUS JA TUTKIMUSYMPÄRISTÖKSI, BDC KOERAK (BEV)...72 Juha Järvi & Liisa Vesterinen BIOENERGIALIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOKONAISPALVELUT, BIOMETALLI (BEV)...77 Janne Nalkki & Kirsi Knuutila BIOENERGIAKESKUKSEEN RAKENTEILLA KIINTEIDEN POLTTOAINEIDEN KATTILATESTAUSYMPÄRISTÖ (BEV)...82

8 Ari Erkkilä LÄMPÖYRITTÄJYYDEN JA POLTTOPUULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE (BEV)...86 Annimari Lehtomäki ASUKASLÄHTÖISET ENERGIATEHOKKAAT ASUINALUEET, EKOTAAJAMA (OSKE)...92 Dan Asplund NANOTEKNOLOGIAN SOVELTAMINEN BIOENERGIASSA, BIONANO (OSKE)...96 Jukka Konttinen MIKRO-CHP ROADMAP (OSKE)...98 BIOKAASUJÄRJESTELMÄT Tytti Laitinen PROMOTING THE UPTAKE OF GASEOUS VEHICLE FUELS, BIOGAS AND NATURAL GAS, IN EUROPE, GASHIGHWAY (OSKE) Jussi-Pekka Aittola, Dan Asplund & Heikki Kutinlahti ARVIO JYVÄSSEUDULTA SAATAVAN BIOKAASUN LIIKENNEKÄYTÖN KAUPALLISTAMISESTA (OSKE) LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN Kirsi Knuuttila BIOMASSAVAROJEN KESTÄVÄ KÄYTTÖ KESKI-SUOMEN VOIMAVARANA, BIOCLUS (BEV) Laura Vertainen, Margareta Wihersaari & Maija Lehtonen KESKISUOMALAISEN BIOENERGIAKLUSTERIN OSAAVAN TYÖVOIMAN TURVAAMINEN, BEV-OSAAJA (BEV) Tytti Laitinen PROMOTING PRODUCTION AND UTILISATION OF ENERGY CROPS AT EUROPEAN LEVEL, ENCROP (OSKE)

9 Tytti Laitinen PROMOTING BEST PRACTICES OF INNOVATIVE SMART METERING SERVICES TO EUROPEAN REGIONS, SMARTREGIONS (OSKE) Eeli Mykkänen UUSIUTUVAN ENERGIAN KANSAINVÄLISTEN LIIKETOIMINTAMAHDOLLI- SUUKSIEN TUNNISTAMINEN JA HYÖDYNTÄMINEN ENERGIATEKNOLOGIA- ALAN YRITYKSISSÄ, D2B (OSKE) Susan Horn LÄMPÖYRITTÄJYYDEN LIIKETOIMINTAMALLIT JA KANNATTAVUUS- LASKELMAT (OSKE) Dan Asplund & Jussi-Pekka Aittola MAHDOLLISUUDET KÄYNNISTÄÄ PIENEN CHP-TEKNOLOGIAN VIENTI THAIMAASEEN, THAICHP (OSKE) VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ Tapani Sauranen BIOSYNER (BEV) YHTEISESIINTYMINEN JA TIEDOTTAMINEN Asko Ojaniemi BIOENERGIAN YHTEISVIENTI MARKKINOINTIKONSEPTIEN KEHITYS JA MATERIAALIN TUOTTAMINEN, MULTIMEDIA (OSKE) Lauri Penttinen KESKI-SUOMEN ENERGIATASEEN PÄIVITYS , ETASE09 (OSKE) Mia Savolainen BIOENERGY FINLAND - BRÄNDIN LUOMINEN ULKOMAAN YHTEISESIINTYMISIIN, BIOENERGY FINLAND (OSKE)

10 Lukijalle Kädessäsi on Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin (BEV) ja Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskusohjelman (OSKE) kolmas vuosikatsaus. Teos on jatkoa aikaisemmille saman nimisille vuosikatsauksille, jotka ovat ilmestyneet vuosina 2008 ja Vuosikatsauksen tavoitteena on lisätä tietoa Keski-Suomen maakunnassa tapahtuvasta tutkimus- ja kehittämistyöstä sekä edistää yhteistyötä ja verkostoitumista ja sitä kautta tukea keskisuomalaisen osaamisen ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämistä. Vuosikatsauksen alkuun on koottu puheenvuoroja maakunnan eri toimijoilta: yritysten, kehittäjien ja rahoittajien edustajilta. Tässä julkaisussa varsinaiset projektikuvaukset on ryhmitelty aihepiireittäin: biovoimaloiden polttoainejärjestelmät, uusiutuvat lämmitysjärjestelmät, biokaasujärjestelmät, liiketoimintaosaamisen kehittäminen, verkostot ja yhteistyö sekä yhteisesiintyminen ja tiedottaminen. Vuosikatsauksesta 2010 löydät tietoa Keski-Suomen alueen projekteista niin metsäenergiaan, peltoenergiaan, biokaasuun sekä bioenergialiiketoimintaan liittyen. Esillä on myös koulutus-, tutkimus- ja innovaatioympäristön sekä yhteistyöverkostojen kehittämiseen painottuvia projekteja. Kuvauksista löytyy lisäksi tietoa kansainvälisen toiminnan kehittämisestä. Katsaus Keski-Suomen maakunnassa käynnissä olevien ja päättyneiden projektien kuvauksissa esitellään tavoitteita, toimintasuunnitelmia ja tuloksia sekä kuvataan projektien vaikutuksia Keski-Suomen bioenergiatavoitteiden toteutumiseen. Artikkelien kohdalta löydät kirjoittajan yhteistiedot. Ja mikäli aihe kiinnostaa, haluat lisätietoja tai tehdä kehittämishankkeen toimijoiden kanssa konkreettista yhteistyötä, ota kirjoittajiin rohkeasti yhteyttä. Mielenkiintoisia lukuhetkiä! Jyväskylässä marraskuussa 2010 Tiina Toivonen (toim.) Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus Bioenergiasta elinvoimaa (BEV) -klusteri JAMK 9

11

12 PUHEENVUOROT Kari Mutka Asko Ojaniemi Anita Mikkonen Ulla Mehto-Hämäläinen Markku Paananen Marika Ryyppö JAMK 11

13 Sanoista tekoihin KARI MUTKA Kirjoittajan taustatiedot Liiketoiminnan kehitysjohtaja, metsäneuvos Kari Mutka, Vapo Oy Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin strategiaryhmän puheenjohtaja Bioenergian toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu edelleen kiihtyvällä vauhdilla. EU on määritellyt uusiutuvaan energiaan ja ilmaston muutokseen liittyvät tavoitteensa, jotka on jaettu jäsenvaltiolle toteutettavaksi. Jäsenvaltioiden tuli toimittaa uusiutuvan energian toimintasuunnitelmansa Komission hyväksyttäväksi mennessä. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat suunnitelmansa jo toimittaneetkin. Suunnitelman tuli sisältää tavoitteiden lisäksi keinot, joiden avulla tavoitteet saavutetaan. Kansallisten toimintasuunnitelmien lisäksi EU tarkentaa koko EU:ta koskevaa energiastrategiaansa vuoteen Strategian tulee määrittää ne periaatteet ja keinot, joilla EU saavuttaa tavoitteensa. Strategia tulee Komission hyväksyttäväksi marraskuussa. Strategian lähtökohtia ovat ilmastotavoitteiden lisäksi energian säästö, energiahuollon varmuus, energian saatavuus ja hinta, teknologian kehitys sekä uusiutuvan energian lisääminen. Suomi on lähettänyt oman kansallisen toimintasuunnitelmansa ajoissa, kuten maailman kärkimaan kuuluukin. Siinä on esitetty, miten uusiutuvan energian 38 % tavoitteeseen päästään. Pääosa uusiutuvasta energiasta tulee metsästä. Metsähakkeen käytön tulisi nousta 25 TWh:iin, mistä kivihiilen korvaamiseen ohjautuisi 7 TWh. Kun puusta tehdyn liikennepoltonesteen määrätavoite on 6 TWh, puun käyttö nousee näillä suunnitelmilla reilusti yli 30 TWh:n eli yli kolminkertaiseksi nykykäytöstä. Myös pelletin käyttöä aiotaan lisätä jonkin verran, noin 2 TWh. Muita merkittäviä lähteitä ovat tuuli ja lämpöpumput joiden kummankin lisäys on noin 6 TWh. Kansallisen suunnitelman tueksi on rakennettu 12 JAMK

14 uusiutuvan energian tukipaketti, joka sisältää sekä suoria tukijärjestelmiä että veroratkaisuja. Tuulisähkön osuus uusiutuvan energian lisäyksestä on 15 %, mutta energiatuista 60 % eli se saa erityisaseman. Uusituvan energian lisääminen ei kuitenkaan ole yksiselitteistä. Suuren kysymysmerkin koko EU- tasolla aiheuttavat vielä keskeneräiset kiinteän polttoaineen kestävän kehityksen kriteerit, joista Komissio on laatimassa raporttia vuoden 2011 loppuun mennessä. Millaiset kriteerit lopulta ovat ja milloin ne tulevat käyttöön, on Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää. Luontojärjestöt ja eräät tutkijat ovat kritisoineet erityisesti puun käyttöä polttoaineena, ja on väitetty biomassan käytön olevan pahempaa kuin fossiilinen polttoaine. On vaadittu, että tarkastelujakson on oltava korkeintaan 20 vuotta ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tästä esimerkkinä on Suomessa tehty kantojen energiakäyttöä koskeva tutkimus, jossa niiden käyttöä pidetään ilmaston kannalta epäedullisena. Tutkijoilla on tässä asiassa väärä tarkastelukulma. Suomen metsien ainespuun kasvu on 100 milj. m 3 ja hakkuut maksimissaan milj. m 3. Tämän lisäksi puun oksat, latvat ja juuristo sitoo hiiltä. Vaikka metsähakkeen käytön lisäys onnistuisi tavoitteiden mukaisesti, Suomen metsät ovat valtava hiilinielu. On aivan sama, miten yksittäinen kanto tai puun osa käyttäytyy poltossa tai lahoaa metsässä, metsien kokonaishiilitase ratkaisee. Kun tuijotetaan yksityiskohtia, kokonaisuus hämärtyy. Metsähakkeen käytön lisäykseen liittyy myös epäilyksiä puun riittävyydestä, ravinnetappioista, hyönteistuhoista jne. Oikein hoidettuna ongelmat voidaan ratkaista ja puuta riittää joka käyttöön. Suurin ongelma tuleekin olemaa puun saatavuus ja metsänomistajien myyntihalukkuus. Puuta metsissä riittää, jos se saadaan markkinoille. Uhkakuvista huolimatta Keski-Suomella on erinomaiset edellytykset toteuttaa EU:n ja Suomen linjauksia uusiutuvan ja kotimaisen energian osalta. Maakunnassa on mittavat puu- ja turvevarat, jotka ovat oikein toimien vankka perusta maakunnan energiahuollolle. Molempia tarvitaan energiahuollon turvaamiseksi, eivätkä ne kilpaile keskenään. BEVohjelman 4 TWh:n savotta tukee tavoitteen saavuttamista. Tavoite on realistinen ja tavoitteissa on edetty hyvin. Ohjelma on koonnut hyvin yhteen maakunnan toimijat ja alan kehittämiseen on muodostettu mittava projektisalkku. Tältä pohjalta on hyvä rakentaa perusta myös bioenergian teknologian viennille, sillä maakunnassa on useita alansa huippuosaajia, joilla on mahdollisuus menestyä myös vientimarkkinoilla. Ei muuta kuin sanoista tekoihin. Kari Mutka JAMK 13

15 Kansainvälistyminen on Pk-yritykselle vakava haaste ASKO OJANIEMI Kirjoittajan taustatiedot Toimitusjohtaja Asko Ojaniemi, Benet Oy Uusiutuvat energiat ovat kovassa kasvussa Euroopassa. Juuri valmistuneiden toimintasuunnitelmienkin valossa bioenergia kattaa suurimman osan uusiutuvan energian lisäyksestä Euroopassa. Nopeasti tarkasteltuna markkinoita on jo nyt reilusti ja tulevaisuus entistäkin valoisampi. Viimeisen vuoden aikana on useiden hankkeiden kautta tarkasteltu bioenergiaalan kehitystä sekä palvelu ja laitemarkkinoita. Suomessa ollessa tuntuu, että olemme ylivoimaisia ja kaikessa suhteessa edellä muita Euroopan maita. Toisaalta Euroopassa kuitenkin tapahtuu yllättävän paljon sellaista mistä emme ole tietoisia. Lämpökeskuksia ja voimalaitoksia rakennetaan ja niille löytyy polttoainetta. Ja kaikki tämä tapahtuu ilman suomalaisten apua. Suomalainen teknologia, metsänkorjuuta lukuun ottamatta, loistaa poissaolollaan. Viime talvena kyseltiin Saksassa, Ranskassa, Unkarissa ja Espanjassa mitä asioita investoijat odottavat laitetoimittajilta. Päällimmäiseksi nousi uskottava läsnäolo markkinoilla, seuraavaksi luotettava tekniikka, hyvä palvelu ja kohtuullinen hinta. Uskoisin, että tekniikan luotettavuus ja hinnan kohtuullisuuskin vielä ovat helppoja tehtäviä. Asiakkaan odotukset pysyvästä läsnäolosta on vaikeampi täyttää. Maahantuoja tai agentti on jo askel oikeaan suuntaan, mutta näiden ammattitaito ei aina riitä tuomaan asiakkaalle sitä turvallisuuden tunnetta, että hänestä ja hänen laitteestaan pidetään huolta, jos ongelmia syntyy. Hankintakulttuuri edel- 14 JAMK

16 lyttää useissa maissa hyvin tiivistä yhteydenpitoa asiakkaan ja myyjän välillä: laitos suunnitellaan myyntiprosessin aikana, mikä edellyttää hyvin monia tapaamisia. Tämän toteuttaminen Suomesta matkustellen on, haastavaa ellei kyseessä ole todella isot kaupat. Pysyvä läsnäolo tärkeimmillä markkina-alueilla on välttämätöntä. Toisaalta suuri osa bioenergia-alan toimijoista Suomessa on pieniä yrityksiä, joille oman myyntikonttorin perustaminen on lähes ylivoimasta, yhteinenkin edustusto on kova panostus. Benetin osalta olemme saman ongelman edessä. Joka maassa on paljon konsultteja, jotka väittävät olevansa bioenergia-alan asiantuntijoita. He ovat lähellä ja pystyvät parempaan palveluun. Joskus pitkä kokemuksemme kompensoi puuttuvan läheisyyden, mutta oikeastaan vain silloin, kun asiakas on riittävän asiantunteva ja osaa erottaa kokemusperäisen asiantuntemuksen juuri kirjoista opitusta. Rahoituksen löytäminen Pk-yrityksen etabloitumiselle tuntuu olevan kovin kynnys. Etabloitumisen kustannukset eivät rajoitu pelkästään toimipaikan perustamiseen, vaan on varauduttava myös toimimaan jonkin aikaa ilman tulorahoitusta. Asiakaskunta on löydettävä, heidän luottamus saavutettava ja sen jälkeen voidaan keskustella kaupankäynnistä. Eurooppalainen hidas maksutapa ei millään muotoa helpota tilannetta. Tässä tilanteessa mielellään näkisi julkisten rahoittajien tuen, mutta etabloitumisessa ollaan jo niin lähellä liiketoimintaa, että julkiset instrumentit eivät juuri taivu yrittäjän tueksi. Asko Ojaniemi JAMK 15

17 Bioenergiasta elinvoimaa Keski-Suomeen ANITA MIKKONEN Kirjoittajan taustatiedot Maakuntajohtaja Anita Mikkonen, Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen päätavoitteena on Keski-Suomen vientitulojen kasvattaminen. Lisäksi halutaan, että vahvojen teollisuusalojen kilpailukyky säilyy ja vahvistuu globaaleilla markkinoilla, uusia tuotteita ja palveluita syntyy tuotannollisiin yrityksiin sekä liiketoiminnan kannattavuus paranee. Maakunnan yhteistyöryhmä päätti kokouksessaan jatkaa Keski-Suomen teollisuuden klusterityötä suuntaamalla klustereiden toimintaa entistä yrityslähtöisemmäksi. Toiminnan päätavoitteena on kilpailukyvyn kehittyminen. Kehittämistoiminnan tehostamiseksi ja päällekkäisyyksien vähentämiseksi perustetaan yritysten kehittämisen johtoryhmä, jonka tehtävänä ohjata ja johtaa toimintaa ja raportoida tuloksista MYRrille erikseen sovittavilla tavoilla ja mittareilla. Johtoryhmän alaisuudessa ovat kaikki kansallista ja EU-rahoitusta saavat kehittämishankkeet kuten osaamiskeskusohjelma, klusterityö sekä osaamisen kehittämishankkeet. Maakunnan yhteistyöryhmä korosti kasvuhaluisten, innovatiivisten ja uudistumiskykyisten yritysedustajien kutsumista ja sitouttamista yritysten kehittämisen johtoryhmään. Rahoittajat sitoutuvat omissa kehittämishankkeiden rahoituspäätöksissään yhteiseen toimintatapaan ja tavoitteisiin. Hanketoimijat velvoitetaan yhteistyöhön ja yhteiseen raportointiin. 16 JAMK

18 Maakunnan yhteistyöryhmä linjasi kunkin klusterin tavoitteita. Bioenergiasta elinvoimaa klusterin painopisteiksi ja tavoitteiksi asetettiin: Painopiste maakunnan energiahuollosta yritystoiminnan kehittämiseen Bioenergiakeskuksen vahvistaminen ja kehittyminen kansainväliseksi toimijaksi Palvelu- ja tuoteverkostojen kehittäminen Viennin kasvattaminen. Konkreettisina toimenpiteinä nämä tavoitteet merkitsevät muun muassa seuraava: palkataan teknologia-asiantuntija Bioenergiakeskukseen energian osaamiskeskusohjelman rahoituksella yhdistetään osaamiskeskusohjelman ja BEVin ohjaus/strategiaryhmät kohdennetaan hanketoiminta yritysten kehittämiseen. Anita Mikkonen JAMK 17

19 Työ jatkuu energia-alalla ULLA MEHTO-HÄMÄLÄINEN Kirjoittajan taustatiedot Maaseutu ja energia -yksikön päällikkö Ulla Mehto-Hämäläinen, Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri -vastuualue, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Vuosi 2010 on ollut monien ohjelmien ja kehittämistoimenpiteiden väliarviointivuosi. Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisen kärkinä ovat viime vuodet olleet kolme klusteria: Uudistuva koneet ja laitteet, Bioenergiasta elinvoimaa ja Kehittyvä asuminen. Keski-Suomen ELY-keskus on rahoittanut merkittävästi kaikkien klustereiden ja niissä toimivien yritysten kehittämistä. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kannalta Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri on ollut tärkein; ohjelmasta on rahoitettu useita bioenergia-alan hankkeita ja myös tuettu alan yrityksiä. Elinkeinojen kehittäminen vuodesta 2011 eteenpäin kohdentuu entisiin klustereihin, mutta entistä yrityslähtöisemmin painotuksin. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterissa tavoitteena on suunnata panokset maakunnan energiahuollosta yritystoiminnan kehittämiseen, kehittää palvelu- ja tuoteverkostoja sekä kasvattaa vientiä. Maaseudun kannalta on tärkeää kehittää edelleen paikallista ja alueellista energiahuoltoa, mutta myös tavoitella yritystoiminnan vahvistumista alalla. Bioenergian käytön lisääntyminen ylipäänsä tuo työtä ja toimeentuloa maaseutualueille, mutta maaseudun elinvoimaisuuden kannalta on tärkeää kehittää lämpöyrittäjyyttä ja muuta energia-alan yritystoimintaa. Maaseutu ei saa jäädä pelkästään raaka-aineen tuottajaksi. Tässä mielessä on panostettava voimakkaasti hajautetun energiantuotannon kehittämiseen, jotta arvonlisäys- ja työllisyysvaikutukset olisivat alueellisesti ja paikallisesti mahdollisimman suuria. 18 JAMK

20 Hajautetun energiantuotannon kehittäminen on nostettu yhdeksi painopisteeksi työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemassa valtioneuvoston periaatepäätöksessä maaseudun kehittämisestä Samoin nähdään mahdollisuuksia biokaasun tuotannossa maatilojen yhteisten yhtiöiden muodossa tai alueellisia biokaasulaitoksia perustamalla. Paikallisen energiantuotannon järjestäminen edellyttää ministeriöltä myös syöttötariffin ja verotuksellisten keinojen vaikutusten selvittämistä. Hajautettu energiantuotanto on ollut painopisteenä Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisessa tulossuunnitelmassa ja energia-asiat ovat esillä myös vuoden 2011 tulossuunnitelmassa. Tavoitteena on muun muassa edistää risupaketin toimeenpanoa kehittämällä pienpuun ja hakkuutähteiden kuljetuslogistiikkaa, tehostamalla alemman tieverkoston hoitoa, kehittämällä rataterminaaleja sekä minimoimalla bioenergian käyttöönoton ympäristövaikutuksia. Bioenergian käyttöön ja käytön edistämiseen liittyvien raaka-aineen kuljetusten ja mahdollisen välivarastoinnin järjestämisestä on tehty selvityksiä ja logistiikkamalleja muun muassa Keiteleen Päijänteen alueita koskien. Selvitysten mukaan lähivuosina pääosa metsähakkeen kuljetusketjuista perustuu tienvarsihaketukseen ja maanteitse tapahtuvaan hakkeen kuljetukseen käyttökohteelle. Mallien avulla voidaan ennakoida kuljetusten suuntautumista ja painottumista eri reiteille ja eri kuljetusmuodoille muuttuvissa tilanteissa ja niitä voidaan hyödyntää kehittämisen painotuksia haettaessa. Tarvetta logistiikan suunnittelulle näyttää olevan, sillä esimerkiksi metsähakkeen käyttö lisääntynee lähivuosina huomattavasti. Bioenergia -klusteri on onnistunut saamaan liikkeelle alan kehittämishankkeita, jotka toivottavasti ovat luoneet ja luovat pohjaa yritystoiminnan kehittymiselle energiasektorilla. Jatkossa on tärkeää panostaa nimenomaan alan yritystoiminnan kehittämiseen koko maakunnan alueella ja saada siitä myös konkreettisia tuloksia. Ulla Mehto-Hämäläinen JAMK 19

21 BEV-klusterilla eväät menestykseen MARKKU PAANANEN Kirjoittajan taustatiedot Kehittämispäällikkö Markku Paananen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteri Tarmokkuus ja vauhti vakaa tuloksista parhaan takaa ja työn toimen täytetyksi tuhat kättä, mieli yksi. Otto Mannisen suomentamat Goethen sanat ovat käypäisiä tänäänkin menestyksen perussäännöksi. Vaikka klusteriyhteisössä onkin erilaisia työmaita ja liiketoiminnallisia tavoitteita, arjen valinnoissa otetut pienetkin askeleet yhdessä valittuun suuntaan synnyttävät yhteisvaikutuksena merkittävän kilpailukyvyn kasvun. Joukossa on voimaa. Klusterin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä. Yhteisön runko hitsautuu kasaan vähitellen yhdessä toteutettujen hankkeiden, toimitusten ja kohtaamisten myötä. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin ohjelmaperusteinen kehittäminen käynnistyi vuonna Nyt, kolme vuotta myöhemmin, on isossa kuvassa nähtävissä, että tiedämme paremmin keitä olemme, mitä teemme ja mihin meidän tulee pyrkiä. Meitä on myös enemmän, olemme verkottuneet paremmin ja investoineet yhteisiä tavoitteita palveleviin rakenteisiin. Liiketoiminta on kasvanut vaikeista ajoista huolimatta. Olemme vahvempia kuin koskaan. Paikallinen energiamarkkina muodostaa porterilaisen pohjan klusterin kehittämiselle. Menestyminen paikallismarkkinalla on tien alku kohti menestystä maailmalla. Bioenergian menestystarina alkoi Keski-Suomessa jo 1970-luvulla. Vastaavaa tarinaa saa maailmalta hakea. Nyt keskisuomalainen bioenergiamarkkina on eräs maailman kehittyneimpiä ja siellä menestyvät yritykset ovat osaamiseltaan ehdotonta kärkeä. 20 JAMK

22 Klusteriohjelman alussa asetettu neljän terawattitunnin tavoite bioenergian lisäkäytölle on antanut yhteisen suunnan kehittämiselle. Riittävän universaali ja yksiselitteinen tavoite ja sen esillä pito, jopa kyllästymiseen asti, ovat olleet keino suhteellisen heterogeenisen joukon yhtenäisyyden kasvattamiseen. Tavoite ollaan saavuttamassa, osin jopa etuajassa, joten menestystarina saa jatkoa. Vuosikymmenien aikana keskisuomalaiseen yhteisöön on kumuloitunut valtava määrä bioenergiaosaamista. Meillä on alan johtavaa tutkimus- ja koulutustoimintaa, joka tuottaa jatkuvasti uutta tietopääomaa. Nimeltä voidaan luetella jo yli 70 päätoimista bioenergian tutkimus- ja kehitystoiminnan asiantuntijaa. Lisäksi on suuri joukko ajoittain osallistuvia asiantuntijoita, avustavaa henkilöstöä ja opiskelijoita. Yrityksissä on lukuisia kehittäjiä, suunnittelijoita ja konsultteja. Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin puitteissa on rakennettu merkittävästi uusia tutkimus- ja kehitysympäristöjä. Paikallinen innovaatiojärjestelmä alkaa olla iskussa. Nyt on aika ottaa siitä kaikki hyöty irti. Klusteritoimintaa tiivistetään entisestään seuraavalle kolmivuotiskaudelle. Haasteena on osaamisen muuttaminen kasvavaksi vientitoiminnaksi. Mielestäni edellytykset tälle on luotu. Silti tarvitaan edelleen tarmokkuutta ja yhteistä tahtoa. Kerätään luovia ihmisiä yhteen, tehdään innovaatioita tukevia rakenteita ja erityisesti pidetään yllä avoimuuteen ja menestykseen kannustavaa ilmapiiriä. Niillä eväillä on tehty menestystarinoita muuallakin. Kiitän lämpimästi kaikkia Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin kehittämiseen osallistuneita ja sitä tukeneita näistä kolmesta vuodesta. Tämä on ollut mielenkiintoinen työmaa. Uusi vuosi tuo uudet kujeet ja innostavat mahdollisuudet. Pannaan taas tuhannet rukkaset heilumaan. Markku Paananen JAMK 21

23 Uudistuva ja kansainvälistyvä liiketoiminta Energiateknologian osaamiskeskusohjelma MARIKA RYYPPÖ Kirjoittajan taustatiedot Kehitysjohtaja Marika Ryyppö, Energiateknologia, Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskus on mukana kansallisessa Energiateknologian osaamisklusterissa. Muita osallistujia ovat Tampere, Varkaus, Joensuu, Pori ja klusteria koordinoiva Vaasa. Osaamiskeskusohjelman kaudeksi uutena jäsenenä on tulossa mukaan Lappeenranta. Jyväskylän seudun vahvan bioenergiaosaamisen ansiosta, Jyväskylän osaamiskeskuksella on kansallisessa klusterissa päävastuu bioenergiasta. Alan osaamisemme ja erityisesti yhteistyökykymme seudun sisällä on ainutlaatuista ja sitä on ilo edustaa kansallisella tasolla. Meidän pitäisi vain tehokkaammin pystyä tuomaan muiden tiedoksi tätä osaamistamme. Keski-Suomi on todellakin Suomen Bioenergialaakso! Osaamiskeskusohjelmassa on kaudelle nostettu erityisiksi painopisteiksi vetovoimaiset innovaatioympäristöt, uudistuva liiketoiminta ja kasvuhakuinen, kansainvälistyvä liiketoiminta. VTT:n polttoaineen tuotantoon ja polttotekniikoihin erikoistunut tutkimuskeskus, Jyväskylän yliopiston uusiutuvan energian tutkimus ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergiakeskus muodostavat yhdessä vahvan Keskisuomalaisen bioenergiainnovaatioympäristön. Osaamiskeskusohjelma tulee tulevalla kaudella tukemaan Bioenergiakeskuksen asiakaslähtöistä tuotteistamista, jotta keskuksen testaus- ja kehittämispalvelut saadaan tehokkaasti asiakasyritysten tietoisuuteen ja käyttöön. 22 JAMK

24 Vuonna 2011 tuetaan myös uusien kysyntä- ja yrityslähtöisten liiketoimintamahdollisuuksien selvittämistä ja uutta liiketoimintaa edistävien yhteishankkeiden hankevalmistelua. Tavoitteena on vahvistaa tiettyjä osaamisalueitamme, mutta myös entistä tehokkaammin löytää uudet avaukset monialaisen osaamisemme rajapinnoilta. Seudun monialainen osaaminen tarjoaa erinomaisen alustan toteuttaa monialaisia ja toimialarajat rikkovia kehittämishankkeita. Seudun ICT- ja nano-osaamista voisi vielä tehokkaammin käyttää mahdollistavina teknologioina tuomaan lisäarvoa energia-alan tuotteisiin. Metsäteollisuus on merkittävä bioenergian tuottaja ja käyttäjä sekä tulevaisuudessa tärkeä biopolttoaineiden tuottaja. Erilaisissa energia-alaan liittyvissä palvelukonsepteissa, erityisesti energian mittauksiin liittyen, on vielä hyödyntämättömiä mahdollisuuksia. Monialaisiin mahdollisuuksiin kuuluu myös ympäristöliiketoiminta, joka on seudun osaamiskeskusalat ja kärkiklusterit läpileikkaava teema. Vuonna 2011 Jyväskylän seudun Energiateknologian osaamiskeskus tulee siksi muuttamaan nimensä Energia- ja ympäristöteknologian osaamiskeskukseksi. Jyväskylän seudun energiateknologian osaamiskeskuksen tehtävänä on hyödyntää ja välittää alan huippuosaamista, edistää yritysten, korkeatasoisten tutkimuksen ja koulutuksen sekä muiden julkisten toimijoiden välistä yhteistyötä ja aktivoida yrityksiä kasvuun ja kansainvälisyyteen. Jyväskylän seudun energia-alan yritykset saavat kauttamme käyttöönsä kansallisen osaamiskeskusverkoston, jonka kautta etsimme yritysten tarvitsemaa osaamista Suomesta ja tarvittaessa kansainvälisesti. Vastaavasti Jyväskylän osaamiskeskus tarjoaa väylän seudun toimijoihin, Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriin ja keskisuomalaiseen osaamiseen. Olkaa aktiivisia ja hyödyntäkää osaamiskeskusohjelman tarjoamia mahdollisuuksia! Marika Ryyppö JAMK 23

25

26 BIOVOIMALOIDEN POLTTOAINEJÄRJESTELMÄT Jyrki Raitila Mikko Pulkkinen Tuulikki Lindh Risto Impola Kirsi Korpijärvi Hannu Lähdevaara Varpu Savolainen Asko Ojaniemi Sarita Jylhä-Rastas Matti Puttonen JAMK 25

27 Metsäenergian uudet mahdollisuudet ja niiden kehittäminen (BEV) JYRKI RAITILA Projektin taustatiedot Toteutusaika: Kokonaisbudjetti: Rahoitus: ELY-keskus, Vapo Oy ja Jyväskylän energia Oy Toteuttajat, projektin organisointi, osallistuvat yritykset ja yhteisöt: Toteuttajina toimivat Metsäkeskus Keski-Suomi (hallinnoija) ja VTT (tutkimus); muita mukanaolevia yhteistyöorganisaatiota ja yrityksiä ovat Metsänhoitoyhdistys (Mhy) Päijänne, Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi sekä muut vastaavat alan toimijat kuten UPM Metsä, Stora Enso Metsä, Metsähallitus, Fixteri Oy, Karelian Puu ja Metalli Oy ja Kareliatech Oy. Yhteystiedot: Jyrki Raitila, projektipäällikkö, Metsäkeskus Keski-Suomi/ VTT, Projektin perustelut Metsästä saatavalle puupolttoaineelle on asetettu haastavat tavoitteet Keski-Suomessa. Suurin osa tästä niin sanotusta metsäenergiasta on saatu hakkuutähteistä, joiden määrä kuitenkin pienenee kuusikoiden päätehakkuiden vähetessä. Eniten hyödyntämätöntä energiapuuta on nuorissa kasvatusmetsissä, mutta pieniläpimittaisen puun korjaaminen on nykymenetelmillä kaikkein kalleinta. Toinen merkittävä energiapuun lisäresurssi on männyn kannot, joita toistaiseksi on hyödynnetty vain vähän, sillä niiden nosto on osoittautunut kuusta haasteellisemmaksi. Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena on lisätä energiapuun hankintaa ja käyttöä sekä kehittää uusia energiapuun korjuutekniikoita ja varastointimenetelmiä. Tutkimuksen avulla selvitettiin kokopuun paalaintekniikan soveltuvuutta 26 JAMK

28 ja tuottavuutta aines- ja energiapuun korjuussa sekä mäntykantojen nostoteknologiaa. Lisäksi tutkittiin kuivatus- ja varastointitekniikoiden vaikutuksia puun laatuun ja hävikkiin. Tavoitteena on päästä pienempiin varastotappioihin ja parempaan polttoaineen laatuun. Uusilla ja kehittyneemmillä korjuumenetelmillä voidaan mahdollistaa uusien energiajakeiden hankinta (muun muassa mäntykannot), energiapuun korjuukustannuksia saadaan pienemmäksi ja sitä kautta ennen tuotantokustannuksiltaan liian kalliita puueriä markkinoille. Projektin toinen osa tähtää tutkimustulosten jalkauttamiseen tiedotuksen, neuvonnan ja koulutuksen avulla. Tässä yhteydessä myös päivitettiin maakunnan energiapuupotentiaali. Jotta neuvonta ja koulutus osataan kohdentaa oikein, projektissa tehtiin selvitys Keski-Suomen metsäenergiamarkkinoista ja kartoitettiin koulutustarpeet. Retkeilyt ja työnäytökset tuovat uudet menetelmät konkreettisella tavalla yleisön nähtäville. Tavoitteena on saada metsänomistajat tarjoamaan energiapuuta markkinoille aktiivisemmin. Projektin toimintasuunnitelma Projektin tutkimuksellisen osan tehtävät on tehty ja niiden raportointi on käynnissä. Tulosten jalkauttaminen jatkuu projektin loppuun asti. Projektin välitulokset Projektissa on toistaiseksi julkaistu seuraavat raportit: Metsäenergian lisäkäytön mahdollisuudet ja resurssit Keski- Suomessa Osaamistarpeet keskisuomalaisessa metsäenergian hankintaketjussa Nykyisten kannonnostomenetelmien soveltuvuus mäntykantojen nostoon Energiapuun kuivaus ja varastointi Kokopuun paalauksen tuottavuus ja kustannukset Metsäenergian infosivut Projektilla on oma infosivustonsa Metsäkeskus Keski-Suomen Internetsivuilla, jonne kaikki raportit on koottu. Lisäksi siellä on paljon käytännönläheistä tietoa energiapuun hankinnasta, myynnistä, korjuusta, varastoinnista, ympäristövaikutuksista sekä sen poltosta. Sivuille on JAMK 27

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources

BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources BIOCLUS-hanke: Developing research and innovation environment in five European regions in the field of sustainable use of biomass resources Konsortiossa 20 toimijaa, ij viidestä maasta Keskisuomalaiset

Lisätiedot

Työllisyyttä ja hyvinvointia metsäenergiasta. Mikko Pulkkinen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi

Työllisyyttä ja hyvinvointia metsäenergiasta. Mikko Pulkkinen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Työllisyyttä ja hyvinvointia metsäenergiasta Metsät täyskäyttöön Mikko Pulkkinen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Projektin perustiedot Keskisuomalaisten metsänhoitoyhdistysten yhteistyönä toteuttama ESR-hanke

Lisätiedot

Bioenergian tavoitteet ja kehittäminen Keski-Suomessa

Bioenergian tavoitteet ja kehittäminen Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 Bioenergian tavoitteet ja kehittäminen Keski-Suomessa Markku Paananen JAMK / Bioenergiasta elinvoimaa Bioenergiasta elinvoimaa klusteriohjelma 2007-2015 Kuva: Valtra

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Biotalouden uudet arvoverkot

Biotalouden uudet arvoverkot Biotalouden uudet arvoverkot Metsäbiotalouden Roadshow 2013 24.9.2013 Kokkola Petri Nyberg Jyväskylä Innovation Oy Kuva, jossa ihmisiä, tässä markkeerauskuva Sisältö Taustaa Projektin kuvaus Tunnistettuja

Lisätiedot

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu

Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Aines- ja energiapuun hankintaketjujen kannattavuusvertailu Kalle Kärhä & Sirkka Keskinen, Metsäteho Oy Juha Laitila & Paula Jylhä, Metsäntutkimuslaitos 12.2.27, Helsinki/Joensuu/Kannus Kalle Kärhä, Sirkka

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma

Kanta-Hämeen kestävän energian ohjelma en monipuolisista luonnonvaroista lähienergiaa kestävästi, taloudellisesti ja paikallisesti työllistäen en kestävän energian ohjelma Hämeenlinna 30.11.2011 Kestävää energiaa Hämeestä - hanke Toteuttanut

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa

Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Maakunnan uudet mahdollisuudet bioenergiassa Keski-Suomen Energiapäivät 2011 2.2.2011 Päivi Peronius Keski-Suomen maakunnan merkittävät raaka-ainevarat Turve Teknisesti turvetuotantoon soveltuu 43 833

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan

Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Kokopuuta, rankaa, latvusmassaa & kantoja teknologisia ratkaisuja energiapuun hankintaan Juha Laitila Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuun toimipaikka Bioenergiaa metsistä -tutkimusohjelman

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen

Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen Keski-Suomen elinkeinojen kehittäminen 2007-2013 Klusterit kärkeen Veli-Pekka Päivänen 28.11.2007 Keski-Suomen klusteriperusteinen kehittäminen Klusteri (engl. cluster, suomeksi myös ryväs) yleisterminä

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta

Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Pirkanmaan ympäristöohjelma Teema: Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Neljä strategista tavoitetta vuoteen 2030 Toimenpiteet asetettu vuosille 2011-2016 Ympäristövastuullinen elinkeinotoiminta Strategiset

Lisätiedot

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus

Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Kansallinen metsästrategia 2025 ja metsänjalostus Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriö 21.11.2016 1 Kansallinen metsästrategia 2025 Strategia listaa metsäalan tärkeimmät tavoitteet vuoteen 2025

Lisätiedot

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta 1 Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta avustava tutkija, dosentti Risto Lauhanen Suometsien uudistaminen seminaari, Seinäjoki 3.12.2014 Kestävä metsäenergia hanke Manner-Suomen maaseutuohjelmassa

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä

Osaaminen kilpailukyvyksi. Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Koulutusten ja hankkeiden kautta on syntynyt osaamiskeskittymä Luonnonvaraistituutin Bioenergian kehitysportaat Bioenergian osaamiskeskittymä v. 2005 JAMKin synergia Keski-Suomen Bioenergiastrategia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta

Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta Projektipäällikkö Anniina Kontiokorpi Parikkalan kunta 27.1.2015 Lähtökohtia biotalous-hankkeelle Biotalous-hankkeen hallinto Hankeaika: 6.5.2013-31.3.2015 Vastuullinen viranhaltija elinkeinojohtaja Projektipäällikkö,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA

HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA HAJAUTETTUA ENERGIANTUOTANTOA METSÄPÄIVÄ OULU 1.4.2009 1 Toteutamme polttohaketoimituksia leimikon suunnittelusta aina haketoimituksiin voimalaitoksen siiloon. Sekä suunnittelemme ja rakennamme polttohakkeella

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Koneellisen istutuksen käyttöönotto

Koneellisen istutuksen käyttöönotto Koneellisen istutuksen käyttöönotto Tiina Laine Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 15.11. Huittinen Teknologialla tehokkuutta metsänhoitoon koneellisen istutuksen laaja käyttöönotto Toimialue:

Lisätiedot

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet

Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Innovaatioseminaari Kokkola 15.11.2011 Uuden alueellisen metsäohjelman painopisteet Jorma Vierula Etelä-Pohjanmaan metsäkeskus 1 Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueellinen metsäohjelma 2012-2015 2 Linjaukset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu

Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu Metsäbiotalouden ja uusiutuvan energian kasvuohjelman valmistelu MetsäBio hanke Ossi Klemetti, Kainuun Etu Oy Timo Karjalainen, Kajaanin yliopistokeskus 1 Taustaa Kainuun talousmetsät ovat vahvasti vajaakäytössä.

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa

Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan käytön lisäämistä Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 24.1.2017 Congress Paasitorni, Helsinki Tuomo Visanko Mikä pidättelee puupohjaisen energiabiomassan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA

FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA FINBION BIOENERGIAPAINOTUKSIA 2011-2015 FINBIO - Suomen Bioenergiayhdistys ry www.finbioenergy.fi ja www.finbio.fi FINBIO on yli 100 jäsenorganisaation energia-alan valtakunnallinen kattojärjestö, joka

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020

Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Paikallisen kehittämisen mahdollisuudet 2014-2020 Pohjois-Suomen maaseudun kehittämisen aluetilaisuus 21.2.2013 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 27.2.2013 Leader 2014-2020 Maaseuturahastossa

Lisätiedot

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen

Energiapuusta enemmän? Mikkeli Minna Lappalainen Energiapuusta enemmän? Mikkeli 14.11.2016 Minna Lappalainen Kumpi maisematyyppi miellyttää Sinua enemmän? Vai kenties? tukkiautokuva 810.000 ha LASKELMA METSÄNHOITOVAIHTOEHDOISTA KOHTEEN TIEDOT: 1 ha

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä

Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus. 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä Täyttä kaasua eteenpäin Keski-Suomi! -seminaari ja keskustelutilaisuus 10.12.2009 Hotelli Rantasipi Laajavuori, Jyväskylä 1 Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen Eeli Mykkänen Projektipäällikkö Jyväskylä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari

Energiapuun korjuu päätehakkuilta. 07.11.2012 Tatu Viitasaari Energiapuun korjuu päätehakkuilta 07.11.2012 Tatu Viitasaari Lämmön- ja sähköntuotannossa käytetty metsähake muodostuu Metsähake koostuu milj m3 0.96 0.54 3.1 Pienpuu Hakkutähteet Kannot 2.24 Järeä runkopuu

Lisätiedot

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa

ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa ProHINKU Prosessit hiilineutraaleiksi pyrkivissä kunnissa Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2011 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Kohti hiilineutraalia

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo

Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille. Pekka Grönlund TEM Team Finland -talo Energiatuen mahdollisuudet Tuusula pilotointialusta uusille energiaratkaisuille Pekka Grönlund TEM 7.11.2016 Team Finland -talo Energiatuen tavoitteet Energiatukea voidaan myöntää sellaisiin ilmasto- ja

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka

Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puun riittävyys ja metsäpolitiikka Puuta lisää metsistä -Seminaari Helsinki 15.4.2016 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO 17.4.2016 1 Puuston kasvu ja poistuma 17.4.2016 2 Puuston kasvun ja poistuman suhde

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseudun näkymiä

Keski-Suomen maaseudun näkymiä Keski-Suomen maaseudun näkymiä Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon seminaari 26.3.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseudun näkymät ovat varsin haasteelliset Palvelut etääntyvät, kuntien talousvaikeudet

Lisätiedot

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN. Lappeenranta Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 TUKI UUSIUTUVAN ENERGIAN INVESTOINTEIHIN Lappeenranta 26.05.2016 Pirkanmaan ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen

Lisätiedot

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset

Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen keskeisimmät tulokset Koneistutushankkeen loppukeskustelu 5.11.2014 Projektipäällikkö Kyösti Sipilä Projektitutkija Tiina Laine Koneistutushanke Aloitettu vuonna 2010 Metsäkeskus ja

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Energiapuun varastointitekniikat

Energiapuun varastointitekniikat Energiapuun varastointitekniikat Varastointitekniikat Energiapuuta (pienkokopuuta, karsittua rankaa, hakkuutähdettä, kantoja jne.) voidaan varastoida kokonaisena Maastossa pienissä kasoissa Välivarastossa

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot