VUOSIKERTOMUS Sisältö. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2007. Sisältö. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus"

Transkriptio

1

2 Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus VUOSIKERTOMUS 2007 Sisältö Etusivu Tiken kurkiaura 2 Tiken toiminnan painopisteet 3 Tiken toiminta-alueet 4 Ylijohtajan katsaus 5 Tulostavoitteiden toteutuminen 6 Tiken palvelut 7 Peppi, Elvis, Auto ja Etko 8 Maaseutuviraston tietoympäristösiirto 9 Hintatilastot puntarissa 10 Yritystunnukset yhdistettiin maatilarekisteriin 11 Palvelukeskusasiakkuuteen siirtyminen 12 Tiken kehittäminen 13 Projektiosaaminen vahvistui 14 Tunnuslukuja 15 Tuotokset 16 Asiakkaat ja yhteistyö 17 Tiken rooli METAssa 18 Baltic-Nordic-yhteistyö 18 Latvian Twinning 20 Henkilöstö 21 1

3 Tiken kurkiaura Tiken kurkiaura Tike on määritellyt keskeiset tavoitteensa ja toimintansa suuntaviivat, jotka auttavat sitä onnistumaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sekä Tiken asiakkailta että Tikeltä itseltään edellytetään monikanavaista palvelua, johon kuuluvat kytkentäpinnat edistyneimpään tietotekniikkaan. Tiken uusia asiakkaita ovat kertomusvuonna perustettu Maaseutuvirasto (Mavi) ja sitä edeltävänä vuonna perustettu Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Vanha asiakas, maa- ja metsätalousministeriö (MMM), on organisoitumassa uudelleen. Tiken valintoja toiminnan painopisteiksi kuvaa kurkiaura, jossa vetokurkena ovat asiakasratkaisut ja asiakassuhteen kehittäminen, seuraavina kustannustehokkuus ja toimintojen sujuvuus ja niistä seuraavina uudet palvelukonseptit ja sähköinen asiointi. 2

4 Tiken kurkiaura Tiken toiminnan painopisteet Käytännössä kurkiauran kuvaamat strategiset valinnat tarkoittavat seuraavia toiminnan painopisteitä: Tiedonhallinnan asiakasratkaisut ja asiakassuhteen kehittäminen Asiakkaan liiketoiminnan ymmärrys Halu palvella Suunnitteluyhteistyö Tiedonhallinnan asiakasratkaisut Kustannustehokkuus Yhteishankinnat Hankinta- ja osto-osaaminen Yhteiskäyttöiset ratkaisut Asiakastyön lisääminen Kustannustietoisuus Toimintojen sujuvuus Asiakkaille arvokkaiden yhteisten toimintatapojen määrittely Asiakasrajapinnan valtuuttaminen Prosessien yksinkertaistaminen, sujuvuuden ja laadun kehittäminen Uudet palvelukonseptit Tikeläinen töihin asiakasympäristöön Yhteisten toimintatapojen kehittäminen Yhteiset koulutukset, kuten Elati-koulutusohjelma (Elintarviketalouden laatutietojärjestelmien verkosto) ja tietovarastoseminaari Sähköinen asiointi Integraattorin roolin kehittäminen eli asiakkaiden liiketoimintaprosessien ja tietojärjestelmien yhteen toimivuuden tukeminen, yhteisten arkkitehtuurien samoin kuin yhteiskäyttöisten tuotteiden, yhteisten työkalujen ja menetelmien ylläpito Alan uusien innovaatioiden seuraaminen Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen toiminnassa ja tarjoaminen asiakkaille 3

5 Tiken kurkiaura Tiken toiminta-alueet Eniten kokemusta ja osaamista Tikellä on maatalousalan tiedonhallinnan ratkaisuissa - tilastoinnissa, tietopalvelussa ja tietojärjestelmien rakentamisessa. Koska maatalous- ja elintarvikealalla on yhteisiä toimijoita samoin kuin maatalous- ja elintarvikehallinnolla yhteisiä tehtäviä ja asiakkaita, Tiken osaamista on jo elintarvikealallakin, ja sitä Tike määrätietoisesti kehittää. Sekä maatalous- että elintarvikealalla on yhä enemmän tekemistä ympäristöalan kanssa, kun yhteisen ja yhteen toimivan tiedon, tietojärjestelmien ja rekisterien tarve kasvaa. Tiken tulevaisuuden haasteena on tietojen päällekkäisen keräämisen vähentäminen ja tietojen yhteiskäyttöisyyden tehostaminen. 4

6 Ylijohtajan katsaus Ylijohtajan katsaus Keskitymme tulevaisuuden vahvuuksiin Valtionhallinnossa tapahtuneet muutokset ovat suunnanneet Tiken kehittymistä viime vuosina. Kertomusvuonna on perustettu Maaseutuvirasto (Mavi) ja edellisenä vuonna perustettiin Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Valtion virastojen henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita on keskitetty palvelukeskukseen. Tämä on ohjannut Tiken tehtävien keskittymistä niihin vahvuuksiin, joiden varaan palvelutarjontamme yhä selkeämmin jatkossa nojautuu: maaseutuelinkeinotilastojen tuottamiseen, asiantunteviin tietotekniikkapalveluihin ja monipuolisiin rekisterien ylläpito- ja tietohuoltopalveluihin. Kehitämme edelleen hyviä käytäntöjä Tikessä on koko sen toiminnan eli viidentoista vuoden ajan panostettu johtamisen ja toimivan johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Vuoden 2007 aikana saatiin päätökseen jo vuonna 2005 aloitettu työyhteisön kehittämishanke Muutosvalmis, oppiva Tike, jossa painopiste oli johtamisen ja esimiestyön kehittämisessä ja muutostilanteiden hallinnassa. Henkilöstön ja toiminnan johtamista kehitetään jatkossakin, sillä Tiken keskittyminen perustehtäviinsä - tietohallintoon, tilastointiin ja tietopalveluun - jatkuu. Samaan aikaan tuottavuutta parannetaan asiakkaiden palvelutarpeen lisääntyessä sekä yhteistyötahojen määrän ja merkityksen kasvaessa. Hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja kehitetään määrätietoisesti työntekijöiden, esimiesten ja yhteistyökumppanien kanssa vuorovaikutuksessa. Toimimme asiakkaan kanssa Toimintaa Tikessä kehitetetään tuloskortin pohjalta. Liiketaloudellisista lähtökohdista rakennetusta tasapainotetusta tuloskortista on siirrytty tulosprisma-tuloskorttiin. Uudessa tuloskortissa korostuu aikaansaannosten arviointi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Tikessä tämä merkitsee asiakkaiden tavoitteiden sisäistämistä ja niiden saavuttamisen tukemista. Strategisessa kehittämisessä on valittu kärkeen asiakasratkaisujen ja asiakassuhteen kehittäminen. Tulevan menestyksen edellytyksenä ovat asiakkaan kannalta tarpeelliset, tehokkaat ratkaisut ja palvelut sekä yhteistyön sujuminen vaativassa toimintaympäristössä rajallisilla resuresseilla. Tärkeää on myös onnistua tavoitteiden mitoittamisessa ja aikatauluttamisessa. Osaava ja työstään innostunut henkilöstö on tulevaisuuden tae Osaavat ja innostuneet tikeläiset ovat olleet merkittävä tekijä muutosten hallinnassa ja uudistuneiden toimintamallien luomisessa. Myös tulevien vuosien tehtävissä henkilöstö muodostaa Tiken tärkeimmän voimavaran, jonka turvin palvelut tuotetaan ja tulokset saavutetaan. Tiedon määrän lisääntyminen, yhä ajantasaisemman ja saavutettavamman tiedon vaatimus sekä monimutkaistuvat integroidut tietotekniset järjestelmät edellyttävät Tikeltä osaamisen ja toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä, asiakkaiden aktiivista kuuntelua ja luottamuksellisia suhteita yhteistyökumppanien kanssa. Marjo Bruun Hyvän yhteistyön edistämisen kannalta merkittävinä foorumeina toimivat Maatalous- ja elintarvikehallinnon tietohallintoyhteistyön (META) ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina MMM, Evira, Mavi ja Tike sekä maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueen tilastotoimen yhteistyöryhmä. Elintarviketalouden laatutietojärjestelmien verkoston (Elati) kehittämisessä Tike toimii koordinaattorina. 5

7 Tulostavoitteiden toteutuminen Tulostavoitteiden toteutuminen Tiken toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida sen mukaan, miten Tike on toteuttanut vuoden 2007 tulossopimuksessa maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kanssa sopimansa tulostavoitteet. Palvelusopimukset Tike on tehnyt palvelusopimukset MMM:n, Elintarvikeviraston (Evira) ja aloittaneen Maaseutuviraston (Mavi) kanssa. Organisaatiomuutoksen tukeminen Tikestä siirtyi perustettuun Maviin 50 henkeä, Valtiokonttoriin 8 ja MMM:ään 3 henkeä. Tehtävien ja henkilöiden siirtyessä tehtävänjaot ja virastojen väliset rajapinnat määriteltiin uudelleen. Palvelutuotannossa ei muutosten jälkeen ollut merkittäviä poikkeamia tavoitteisiin verrattuna, joten Tike onnistui varmistamaan häiriöttömän toiminnan tehtävien uudelleenorganisoinnin yhteydessä. Tiken oman organisaation muutos Tike muutti organisaatiotaan vastaamaan paremmin muuttunutta tehtäväkokonaisuutta. Organisaatiomuutosta jatkettiin syksyllä ylijohtaja Seppo Heinosen jäätyä eläkkeelle ja Marjo Bruunin tultua nimitetyksi Tiken ylijohtajaksi. Organisaatiomuutoksen on määrä tulla voimaan syksyllä Maaseutuviraston perustamisessa avustaminen Tike oli vuoden 2007 aikana mukana Mavi-valmisteluissa kahden selvitysmiehen työpanoksen verran sekä osallistumalla monin tavoin viraston perustamisen valmisteluun. Valtion yhteisen tietohallinnon kehittämisen huomioiminen Tike osallistui ValtIT:n valmistelutyöryhmien työskentelyyn ja seurasi siellä tehtyjä suunnitelmia. Tikessä kehitettyä arkkitehtuurimallia sovitettiin yhteen ValtIT:n linjausten kanssa. Samalla pidettiin yhteyttä muiden IT-palvelukeskusten kanssa. Tike ottaa käyttöön ValtIT:n palveluja sitä mukaa kuin niitä on saatavilla. ValtIT:n palveluja sovitetaan myös Tiken asiakasvirastojen käyttöön. Tiken kehittäminen Tike panosti vuonna 2007 erityisesti esimiestoiminnan ja strategiaprosessin kehittämiseen Työyhteisön kehittämisprojektin (Tykes) avulla. Lisäksi hyödynnettiin ja jalkautettiin edelleen sähköistä asiakirjanhallintaa (Makasiini) sekä projektisalkun ja resurssien hallintajärjestelmää (Primavera) samoin kuin asiakkuudenhallintamallia. Seurannan ja laskentatoimen kehittäminen Tiken laskentatointa kehitettiin META-työryhmän linjausten mukaan. Rahoitusrakenne muuttui niin, että suuri osa asiakasvirastoilta laskutettavista palveluista muuttui budjettirahoitteiseksi. Muutoksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja selkiyttää Tiken toiminnan rahoitusta. 6

8 Tiken palvelut Eläinrekisterit Tike on kertomusvuonna ollut kehittämässä monia Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tietojärjestelmiä, jotka liittyvät eläinten rekisteröintiin, pitopaikkoihin ja hyvinvointiin. Tavoitteena on, että uudet rekisteröinnit voidaan tehdä heti verkkopalveluna. Järjestelmiä on kehitetty viidessä eri projekteissa. Nämä projektit ovat käytännön META-yhteistyötä, jota kuvataan toisaalla vuosikertomuksessamme. Yleisen eläinrekisterin ensimmäisenä toteutuksena lammas- ja vuohirekisteri Tike on ollut kehittämässä yleisen eläinrekisterin mallia. Sen avulla samaan runkoratkaisuun voidaan toteuttaa nykyiset ja tulevat eläinten rekisteröintitarpeet. Yleisen eläinrekisterin ensimmäinen osa on lammas- ja vuohirekisteri, jota on kehitetty Tikessä Ella-projektissa. Ella-projekti on kaksivaiheinen. Ella 1 käynnistettiin kesäkuussa Yleisen eläinrekisterin määrittelyvaihe kesti elokuusta 2006 tammikuuhun Määrittelyvaiheessa otettiin huomioon yleisen eläinrekisterimallin soveltuvuus yksilö-, ryhmä- ja parvieläinten rekisteröintiin. Lammas- ja vuohirekisterin toteutus aloitettiin tammikuussa Tämä osuus saatiin valmiiksi maaliskuussa 2008, mistä lähtien lampaiden ja vuohien rekisteröinti sovellukseen on ollut mahdollista. Ella-projektin ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kaksi erillistä käyttöliittymää: toinen eläintenpitäjille ja toinen viranomaisille. Lammas- ja vuohirekisteriin toteutettiin eläinten tietojen käsittely, poikimisiin ja siirtoihin liittyvät toiminnallisuudet sekä eläinluettelo. Sovellus sisältää myös eläintenpitäjien ja eläinten haun ja viranomaiskommentoinnin. Nyt on käynnissä projektin toinen vaihe, jonka kuluessa järjestelmään lisätään eläinten teurastus-, välitys-, hävitys-, löytymis- ja tuontitietojen käsittely sekä rekisterikysely, jolla eläinten asianmukainen rekisteröinti voidaan tarkistaa. Myös tapahtumien hakutoimintoja kehitetään edelleen. Ella 2 valmistuu syyskuussa Ellassa mukana olevat Sari Jäälinoja (vas.) ja Heli Vuolle. Eläinrekistereiden kehittämisessä huomioidaan jo olemassa olevat rekisterit ja tietojärjestelmät. Siinä pyritään arvioimaan tulevat eläinten rekisteriöintitarpeet niin, että voidaan toteuttaa joustava, eläinten tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevat vaatimukset täyttävä ja hyvin eläinten pitäjiä ja viranomaisia palvelelva eläinrekisterikokonaisuus. 7

9 Tiken palvelut Peppi, Elvis, Auto ja Etko Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tietetojärjestelmiä on kehitetty myös Peppi-, Elvis-, Auto- ja Etko-projekteissa. Eläinten pitopaikat osaksi Eläintenpitäjärekisteriä Eläinten pitopaikkarekisteri irrotettiin IACS-tukisovelluksesta (EU: n yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvä yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä) osaksi Eläintenpitäjäsovellusta. Työ tehtiin projektimuotoisena, ja projektin nimenä oli Peppi. Projektin tarkoitus oli viedä eläintenpitäjien ja pitopaikkojen rekisteröintiin liittyvät toiminnot samaan sovellukseen, jotta kuntien maatalousviranomaisilla olisi yksi työkalu näiden käsittelyyn. Eläintenpitäjärekisteri tehtiin alunperin kohdetietojärjestelmän ensimmäisenä toteutuksena. Kohdetietomallin avulla parannetaan maa- ja elintarviketalouden rekisteritietojen yhteensopivuutta ja vähennetään toimijoiden ilmoitusvelvoitteita. Tietomallilla pyritään yhteiskäyttöiseen tekniseen järjestelmäratkaisuun, johon voidaan joustavasti toteuttaa monia eri säädösten mukaisia rekistereitä. Kohdetietojärjestelmään rekisteröidään toiminta eli se, minkä vuoksi kohde on rekisteröitävä, toimintaan liitetään tiedot toimijasta ja tieto siitä paikasta, missä toimintaa harjoitetaan. Eläintenpitäjärekisteri käyttää kohdetietojärjestelmää jo paikan ja toiminnan osalta. Kohdetietomallin mukaiseen kohdetietojärjestelmään tarvitaan vielä asiakastietojärjestelmän uusiminen. Tätä työtä tehdään Tikessä Asti-projektissa. Kohdetietojärjestelmän tavoitteet ulottuvat usean hallinnonalan yhteistyöhön. Sitä tulevat käyttämään MMM sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä tuotevalvonta samoin kuin teollisuus- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvasta Kuluttajavirastosta kuluttajansuoja. Täydentävät ehdot ja eläinten hyvinvointi Tikessä toteutettiin vuonna 2007 voimaantulleiden eläinten hyvinvointiin liittyvien täydentävien ehtojen mukaiset muutokset eläinlääkintähallinnon Elite-sovellukseen. Kokonaan uusi tietojärjestelmä rakennettiin EU:n eläinsuojeluvalvontojen tallennuksia varten. Eläinten hyvinvointisovellus sai nimekseen Elvis. Elvis toteutettiin selainsovelluksena. Sen ansiosta tietojärjestelmää voidaan käyttää kaikkialla, missä on Internet-yhteys toisin kuin perinteistä työasemalle asennettavaa sovellusta. Vuonna 2007 kuntien virkaeläinlääkärit saattoivat läänineläinlääkäreiden ohella tallentaa vasikoita, sikoja sekä munivia kanoja (avo- ja häkkikanalat) koskevat EU-eläinsuojelutarkastusten tulokset. Evira raportoi eläinsuojeluvalvonnan tulokset EU:lle vuosittain Elvis- järjestelmän avulla. Muita Eliten muutoksia Elite-sovellukseen toteutettiin myös muita muutoksia. Auto-projektissa tehtiin Eläinkuljettajarekisteriin eläinkuljetuksia koskevan lainsäädännön edellyttämät muutokset. Myös Eläinkuljettajarekisteri toteutettiin osaksi yleistä kohdetietojärjestelmää. Auto- projekti alkoi vuoden 2006 puolella, ja se päättyi vuoden 2007 toukokuussa. Elite-järjestelmän kautta tallennettavat muut kuin tuotantoeläinten pitopaikkatiedot tallennettiin syksyllä 2007 kohdetietojärjestelmään Etko-projektissa. 8

10 Tiken palvelut Maaseutuviraston tietoympäristösiirto - Mittava projekti onnistui Tiken Käyttökeskuksen viime vuoden suurimpia hankkeita oli Maaseutuviraston eli Mavin käyttäjäympäristön muodostaminen. Suurin osa uuden viraston väestä oli entuudestaan ministeriöstä tai Tikestä - muun muassa käyttäjätunnukset, kotihakemistot ja sähköpostilaatikot piti siirtää uuteen ympäristöön. Ei suuria käyttökatkoja Keväällä ja kesällä tehdyn suunnittelun ja aikataulutuksen jälkeen alkoi konkreettinen työ. Koska ainoastaan käyttäjillä itsellään oli tarkka tieto siitä, mitä hakemistoja ja oikeuksia he tarvitsivat jatkossa, piti siirrettävät resurssit käydä läpi henkilökohtaisesti. Käytännössä työasematuen tikeläiset kävivät jokaisen mavilaisen koneella tekemässä siirron yhteistyössä kunkin käyttäjän kanssa. - Asiakas eli Mavi halusi, että siirrot toteutetaan tällä tavalla, ilman käyttökatkoja. Tässä onnistuttiinkin lukuun ottamatta yksittäisten resurssien muutaman tunnin katkoja. Tämä oli valinta, ja työ toteutettiin Mavin toimeksiannon mukaan, kertoo työasemaja tuotannon tuki -palvelualueesta vastaava Ville Knuutila. Henkilökohtaiset siirrot aikaa vieviä Hektisin vaihe kesti elokuusta joulukuuhun, joitain siirtoja tehtiin vielä tämän vuoden puolella. Aikataulut sovittiin yksiköittäin, jotta sama työporukka pääsisi yhtä aikaa käsiksi samaan ympäristöön. Täysin saumattomasti siirtymät eivät kuitenkaan onnistuneet muun muassa poissaolojen vuoksi tällöin tietyille resursseille saattoi tarvita esimerkiksi eri tunnukset, joista aiheutui sekaannuksia. Yhteen siirtoon meni keskimäärin kaksi tuntia aikaa. Arvio ei kuitenkaan aina pitänyt paikkaansa, jolloin aikataulua piti rukata hieman uudestaan. - Joillakin asiakkailla oli esimerkiksi arvioitua enemmän dokumentteja siirrettävänä, jolloin kotihakemiston kokoa piti kasvattaa. Tai dokumentteja piti koota eri työasemilta ja muilta tallennusvälineiltä siirrettäväksi samaan paikkaan, kuvailee siirtoja tehnyt Juhani Oinas työasematuesta. Alun ongelmista sutjakkaan siirtoon Maaseutuviraston tietohallintojohtaja Mika Tuikkanen kertoo, että työn alkuvaiheessa huomattiin pulmia. Juhani Oinas ja Ville Knuutila työasematuesta. - Projekti osoittautui suuremmaksi kuin etukäteen oli arvioitu ehkä kaikkien aikojen suurimmaksi siirtoprojektiksi. Varsinkin ensimmäisistä siirroista aiheutui katkoja. Ongelmien perusteella toimintaa organisoitiin uudella tavalla, joten myöhemmissä siirroissa osattiin ottaa huomioon alun haasteet, muotoilee Tuikkanen. Mavin tietohallinnon talouden parissa työskentelevä ylitarkastaja Niina Mäntymäki muistelee siirron sujuneen sutjakasti muutamassa tunnissa. Tikestä Maviin siirtynyt Niina kirjautui muutamaan kertaan eri tunnuksilla koneelleen työasematuen neuvojen mukaan. Mavin tietohallinto-osastolla osa porukasta istuu Helsingissä, osa Seinäjoella ja osa etäpisteissä. Näin ollen osaston siirrot toteutettiin sen mukaan, miten väki kävi Helsingissä tämä hoitui Niinan mukaan ihan mukavasti. - Minulla siirto sujui ilman ongelmia. Tosin käytössäni on ollut aika vähän verkkoresursseja, parilta kollegalta kuulin, että joidenkin siirtojen kanssa oli hieman kestänyt, Niina toteaa. - Minulla ainoastaan matkahallintajärjestelmä takkusi hieman, mutta senkin HD:n pojat tulivat nopeasti asentamaan uudestaan. Työasematuki palvelee edelleen Työasematuki jatkaa tietoteknisten ongelmien ratkaisussa samaan tapaan kuin ennenkin. Palvelupyynnöt kirjataan erikseen asiakkaittain ongelmissa ei sinänsä ole eroa, tulevatpa ne sitten Mavista, MMM:stä tai Tikestä. Mittavassa urakassa oli koko syksyn kiinni noin puolet työviikostaan kolme työasematuen asiakaspalvelijaa. Tästä aiheutui väistämättä hieman jonoja työasematuen muihin palveluihin. Jonoa on kevään mittaan pikkuhiljaa purettu. - Työrupeama oli mittava, mutta siitä selvittiin hyvin, toteavat Käyttökeskuksen pojat tyytyväisinä. 9

11 Tiken palvelut Hintatilastot puntarissa Maatalouden ja elintarvikkeiden hinnat nousivat viime vuonna kuumaksi puheenaiheeksi kaikkialla maailmassa. Hinnan muodostumista voi tarkastella monelta kannalta - tämän huomasi Tiken tilastoryhmän asiantuntija Elina Seppälä, joka vastaa hintatilastoinnin kehittämisestä. Hintojen tilastoinnin keskeisimpiä haasteita oli määritellä, mistä markkinaketjun vaiheesta hinnat kootaan. Selvityksen mukaan peruskäsitteeksi määrittyi ketjun ensimmäinen lenkki, tuottajahinta. Tuottajahinta eli viljelijän saama hinta ilman seuraavien portaiden kustannuksia on myös kansainvälisten suositusten mukaan hintatilastoinnin peruskäsite. - Markkinaketjussa on monta lenkkiä. Joka portaalta - niin maatilan, teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan kuin kuluttajankin hinnoista - tarvittaisiin tietoa, myöntää Elina. - Kehitystyö aloitetaan tuottajahintojen selvittämisestä, josta voidaan myöhemmin jatkaa muihin ketjun osiin. Hintatietoja monelta suunnalta Hintojen tilastointi on jakautunut Suomessa monelle taholle. Esimerkiksi Tilastokeskus tuottaa tietoa maatalouden hintaindekseistä, alan palkoista ja kuluttajahinnoista, Tike maataloustuotteiden hinnoista, Tulli tuonnista ja viennistä ja lisäksi monet toimijat omista erityisalueistaan. Näistä tilastoista Tike poimii tiedot EU:lle eli Eurostatille. Tiedon kokoajien moninaisuus luo omat haasteensa. Kehittämistä pohditaankin tilastotoimen yhteistyöryhmässä, jossa hinta- asioille on oma jaostonsa. Hinnat virrassa Tiken hintatilastojen kehittäminen alkaa perunan, viljan ja rypsin hintatilastojen selvittämisestä. Muutamien muiden maataloustuotteiden, esimerkiksi maidon ja lihan, hintojen tilastoiminen on huomattavasti yksinkertaisempaa, sillä tiedot saadaan lähes täydellisinä suomalaisilta teurastamoilta ja meijereiltä. Esimerkiksi viljavirtojen seuraaminen on hankalampaa, sillä osa viljasta kulkeutuu välitysliikkeiden kautta käyttäjille, keräilyvarastoon tai vientiin, osa suoraan käyttäjille kuten myllyihin tai rehutehtaisiin. Näistä virroista halutaan päästä perille. Kehittämistä yhteistyössä ketjun kanssa Hintojen ymmärtäminen vaatiikin markkinaketjun tuntemista käytännössä. Viime vuonna Tiken tilastoijat hankkivat taustatietoa vierailemalla perunapakkaamoissa. Käytännön työn seuraaminen herätti paljon ajatuksia. Elina Seppälä on esitellyt hintatilastoinnin kehittämistä kevään mittaan monille kiinnostuneille tahoille. Vierailun perusteella perunoiden hintatietoja aletaan koota tilapakkaamojen sijaan keskuspakkaamoilta, mikä vähentää merkittävästi tiedonantorasitetta. - Oli avartavaa seurata työtä. Esimerkiksi selvisi, että perunoiden hinta muotoutuu pakkaamossa vasta niiden lajittelun jälkeen, kuvailee Elina. Perunayrityksissä asiantuntijat otettiin hyvin vastaan. Jalkautuvat tilastoijat saivat kuulla tuoneensa etäisen tuntuiset tutkimukset lähemmäs. Tiedonantajat ovatkin tärkeitä kumppaneita tilastojen kehittämisessä. Tänä keväänä asiantuntijat aikovat vierailla vilja- alan yrityksissä selvittämässä viljan kulkua. Monia tietotarpeita Hintatilastojen kehittäminen on kiinnostanut laajasti, ja Elina on esitellyt tutkimustaan monille eri tahoille. Tietotarpeita on runsaasti - maataloustuotteiden lisäksi myös esimerkiksi vuokrapellon hinta kiinnostaisi. Sitä ei kuitenkaan tällä hetkellä tilastoida vielä lainkaan. Ensimmäinen tavoite on kuitenkin selvä: kehittää nykyisiä hintatilastoja Suomen virallisten tilastojen määritelmien mukaisiksi. Tämän jälkeen voidaan alkaa suunnitella uusia tilastoalueita. 10

12 Tiken palvelut Yritystunnukset yhdistettiin tilastolliseen maatilarekisteriin Suomen maatiloilla harjoitetaan runsaasti muuta yritystoimintaa perinteisen maatalouden ohella. Tilastollisiin rekistereihin onkin haluttu koota tietoja tästä monialaisuudesta. Maatila- ja puutarhayritysrekisterien linkittämistä Tilastokeskuksen yritysrekisteriin selvitettiin viime vuonna. Jatkossa myös muiden muuttujien yhdistäminen Tiken rekistereihin voi olla mahdollista. Uudesta hallinnollisesta asiakastietojärjestelmästä tullaan saamaan suoraan tietoa, joka parantaa rekisterien yhteiskäyttöä ja ajantasaisuutta. Tilastollisella maatilarekisterillä ja puutarhayritysrekisterillä on pitkät perinteet luotettavina tilastolähteinä. Suomi on tunnetusti ollut edelläkävijä myös hallinnollisen tiedon käyttämisessä tilastorekistereiden päivittämiseen. Maatilarekisterin ja puutarhayritysrekisterin puutteena on kuitenkin ollut, että niitä on voinut yhdistää vain rajallisesti maataloushallinnon ulkopuolisiin rekistereihin. - Ongelma on ollut, että hallinnossa laajasti käytössä oleva tilatunnus on tuntematon muille toimijoille, esimerkiksi Tilastokeskuksen yritysrekisterille, kuvailee projektia vetänyt Esa Katajamäki Tiken tilastoryhmästä. Projektissa selvitettiin, että rekistereissä olevien maatilojen linkittäminen yritysrekisterin yksiköihin onnistuu parhaiten yritystunnuksen avulla. Yritystunnus löytyy jo nyt yli 60 prosentille tiloista asiakastietojen perusteella. Lisäksi yli kolmasosalle tiloista yritystunnus pystyttiin linkittämään Tilastokeskuksen yritysrekisteristä henkilötunnuksen avulla. Uudistuva asiakastietojärjestelmä takaa ajantasaisuuden Yritystunnuksen päivittäminen tilaston rekistereihin tehdään jatkossa uudistuvasta hallinnon asiakastietojärjestelmästä. Uuden järjestelmän tuottaa vuonna 2008 valmistuva Asti-projekti. Asiakastietojärjestelmästä luodaan yhteydet väestötietojärjestelmään sekä yritystietojärjestelmään. Tilastoryhmän Esa Katajamäki ja tietohallintoryhmän Tiina Vuolteenaho. - Tätä kautta tiedot saadaan aina ajantasaisina käyttöön. Esimerkiksi nimenmuutokset päivittyvät henkilötunnuksen kautta järjestelmään joka arkipäivä, toteaa Asti-projektista vastaava Tiina Vuolteenaho tietohallintoryhmästä. Kohti yhä monipuolisempia tilastoja Yritystunnusprojekti toteutettiin EU-rahoitteisena TAPAS-hankkeena. Taustalla ovat EU:n tavoitteet yhdenmukaistaa tilastolliset maatilarekisterit, tietotarpeet maatilojen muusta yritystoiminnasta sekä yritysrekisterissä tapahtuneet muutokset. Projektin tuloksena päädyttiin suosittelemaan, että maatilarekisteri ja puutarhayritysrekisteri yhdistetään jatkossa - tämä työ käynnistyy syksyllä Yritystunnuksia voidaan hyödyntää jatkossa sekä tilastojen laadun parantamisessa että mahdollisesti uusien tilastojen tekemisessä. Maatilarekisterin, puutarhayritysrekisterin sekä yritysrekisterin tietojen luotettava yhdistäminen avaa uusia mahdollisuuksia maatilojen muun yritystoiminnan ja monimuotoisuuden tilastoinnissa, kertoo Esa Katajamäki. 11

13 Tiken palvelut Palvelukeskusasiakkuuteen siirtyminen Kertomusvuonna Tike siirtyi osittain ja tänä vuonna kokonaan henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen tuottajasta näiden palvelujen ostajaksi. Henkilöstöhallintopalvelut VKPK:lle Tike siirtyi henkilöstöhallinnon palvelujen osalta lukien Valtiokonttorin Palvelukeskuksen (VKPK) asiakkaaksi. Samalla Tike lopetti henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisen ulkopuolisille asiakkailleen. Taloushallintopalvelut VKPK:lle Taloushallinnon palvelujen siirto VKPK:lle aloitettiin projektimuotoisena työnä keväällä Työ oli alkuun ministeriövetoista, mutta syksyllä 2007 VKPK otti vetovastuun. Taloushallinnon palvelujen siirtoprojekti koski sekä taloushallinnon sisältöpalveluja että järjestelmiä. Taloushallinnon palvelujen siirto toteutui Henkilöstön asema muutoksessa Tiken henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen siirtäminen VKPK: hon merkitsivät 12 tikeläisen tehtävien siirtymistä Valtiokonttorin Porin toimipisteeseen. Tikessä noudatettiin valtioneuvoston henkilöstön asemaa organisaatiomuutoksessa koskevaa periaatepäätöstä, jonka mukaan siirtyminen alueellisiin toimipisteisiin on vapaaehtoista. Tikessä on pyritty löytämään yhdessä henkilöstön kanssa korvaavia töitä joko omassa tai toisessa organisaatiossa. Palvelukeskusasiakkuuteen siirtymistä on Tikessä luotsannut Petri Korpinen. 12

14 Tiken kehittäminen Meillä otetaan tietoturva huomioon kaikissa asioissa Tikelle hyväksyttiin joulukuussa 2007 arvioinnin jälkeen ISO/ IEC27001:2005-standardin mukainen tietoturvan hallintajärjestelmän sertifikaatti. Tike on valtionhallinnon ainoa organisaatio, jonka koko toiminta on tämän standardin mukaisesti sertifioitu. Yksityisellä puolellakin tietoturva on näin laajasti sertifioitu ainoastaan yhdellä yrityksellä. "Meillä otetaan tietoturva huomioon kaikissa asioissa", sanoo Tiken tietoturvapäällikkö Olli-Pekka Tieksola. Tietoturvan hallintajärjestelmän sertifikaatti on osoitus siitä, että kansainvälisesti tunnustettu menettely riskien hallitsemiseksi on Tikessä toteutettu ja otettu käyttöön. "Virheistä opitaan, jatkuva oppiminen on ohjenuora", kuvaa Ola. Haaste- ja ongelmatilanteissa osataan toimia, kun prosessit on ennakolta suunniteltu ja vastuut jaettu. Tietoturvan hallintajärjestelmän rakentaminen alkoi Tikessä vuonna 2003, ja Inspecta Sertifiointi Oy myönsi Tikelle BS standardin mukaisen sertifikaatin vuonna Koska brittiläinen standardi oltiin lopettamassa ja Tike halusi pitää yllä sertifioitua tietoturvaa, Tike siirtyi ISO/IEC27001:2005-standardin mukaiseen toimintatapaan. Toimintatapa arvioitiin vuoden 2007 marraskuussa, ja Tikelle myönnettiin sertifikaatti joulukuussa. Arvioinnit kaksi kertaa vuodessa Sertifikaatin saanti tarkoittaa Tikessä sitä, että standardin kaikki osa-alueet arvioidaan kolmen vuoden sykleissä. Arviointeja on Tikessä kaksi kertaa vuodessa. Olli-Pekka Tieksola, miksi Tike panee toiminnassaan näin paljon painoa tietoturvaan? Tietoturvan avulla varmistetaan tiedon eheys, käytettävyys ja luotettavuus "Siksi että meillä halutaan suojata asiakkaiden tietoaineistot", vastaa Olli-Pekka. Tietoturvan ylläpitämiseen tarvitaan systemaattinen hallintajärjestelmä. Sillä varmistetaan asiakkaiden tiedon eheys, käytettävyys ja luottamuksellisuus kaikissa oloissa. Tiken tietoturvapäällikkö Olli-Pekka Tieksola - tikeläisille Ola. Tiedon tulee olla virheetöntä. Tiedon tulee olla saatavilla, kun sitä tarvitaan, ja sen tulee olla suojattua. 13

15 Tiken kehittäminen Projektiosaaminen vahvistui Tike panosti vuonna 2007 projektiosaamiseen monella tavalla. Tiken ja asiakkaiden projektikokonaisuuksien hallintaa kehitettiin edellisvuosien tapaan. Lisäksi neljätoista tikeläistä suoritti kansainvälisen sertifikaatin projektihallinnasta. Tikessä tehdään projektimuotoisesti sekä asiakasprojekteja että sisäisiä kehittämishankkeita. Yhteistä kaikille on, että ne viedään läpi tiettyjen käytäntöjen mukaan. Kun projektin vaiheet ja esimerkiksi niihin liittyvät dokumentit on määritelty etukäteen, ei jokaisen projektiryhmän tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Yhtenäisistä dokumenteista, kuten vakiomuotoisesta projektisuunnitelmasta ja seurantaraporteista on iloa myös projektien ohjausryhmissä työskenteleville. - Projektikäytäntöjen laatuun ja systemaattisuuteen on panostettu jo pitkään, kertoo Satu Nurho projektikehittämisestä vastaavasta Prosa-tiimistä. Salkku sisältää kokonaisuudet Projektien hallinnassa on käytössä Primavera-ohjelmisto, johon kootaan kaikki projektit kattava projektisalkku. Salkkua seurataan systemaattisesti kuukausittaisissa tietohallintoryhmän johdon kokouksissa. Projektisalkun avulla jo käynnistettyjä projekteja hallitaan keskitetysti ja systemaattisesti. Salkun avulla johdon on helppo seurata projektien kokonaisuutta: aikatauluja, tavoitteita ja resurssien jakautumista. Myös ongelmakohtien, kuten pullonkaulojen, avaaminen on helpompaa. - Salkku on selkeyttänyt projektien kokonaiskuvaa. Tavoitteena on, että jatkossa voitaisiin verrata esimerkiksi suunniteltuja ja toteutuneita työmääriä. Näitä voitaisiin edelleen hyödyntää uusien projektien työmääriä arvioitaessa, kuvailee Satu. Resurssien ja työmäärien arviointia ja seurantaa helpottaa myös viime vuonna tehty uudistus: työajanseurantaohjelmasta projekteihin käytetyt tunnit siirtyvät automaattisesti Primaveraan. Projektitietoa myös asiakkaille Projektihallintaa on viime vuosina avattu myös asiakkaille, jotka ovat itse päässeet seuraamaan Primaveran projektinäkymiä. Viime syksynä pohdittiin, miten projektimenetelmiä ja Primaveraa voitaisiin hyödyttää META-hankkeiden hallinnoinnissa. Tavoitteena onkin, että Primaveraan voitaisiin koota hyvin laajoja hankkeita, jotka tarkentuisivat talous- ja toimintasuunnitelman ylätasolta tarkemmiksi, yksittäisiksi projekteiksi. Näin kokonaisuus olisi kaikkien toimijoiden nähtävissä ja arvioitavana. Projektityötä on tehty erityisesti tietohallinnon hankkeissa ja projekteissa. Projektimuotoisuus on laajentunut työtavaksi myös muualle Tikeen, muun muassa tilastoryhmään. Projektiosaajat sertifioitiin Tikeläiset projektihallinnon osaajat saivat viime vuonna todistuksen taidoistaan suoritettuaan kansainvälisen projektijohtamisen järjestön IPMA:n sertifikaatin. Sertifikaatissa on eri tasoja, joilla edellytetään erilaista kokemusta. Viime vuoden sertifioiduista 4 suoritti osaajan D-tason ja 10 ammattilaisen C-tason sertifikaatin. Heistä osa on jo pitkään toiminut projektipäällikköinä, osa muissa rooleissa projekteissa. - Sertifikaatin idea onkin todentaa jo olemassa oleva osaaminen. Se näkyy asiakkaalle ennen kaikkea onnistuneina projekteina, hymyilee itsekin sertifikaatin suorittanut Satu. Viisi sertifioiduista projektipäälliköistä. 14

16 Tunnuslukuja Toiminnan rahoitus Tiken toimintaa rahoitetaan tulo- ja menoarvion momentilta Lisäksi Tike saa tuloja maksullisesta toiminnasta euroa Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Menot vähenivät Tulostavoite-luvussa kuvattujen organisaatiomuutosten vuoksi. Tulojen vähenemiseen vaikutti samassa luvussa kuvattu rahoitusrakenteen muutos. Tilastoviranomaistoiminnan menot kasvoivat määräajoin toteutettavan EU:n rakennetutkimuksen johdosta. Tietotekniikkapalvelut vähenivät, koska osa niistä samoin kuin niitä tuottavista henkilöistä siirtyi Maviin. Mavin perustaminen vaikutti myös kehittämispalvelujen vähenemiseen. Taloushallinto- ja virastopalvelujen kustannukset vähenivät, sillä tehtäviä ja henkilöitä siirtyi Maviin, Valtiokonttorin rahoitustoimialalle sekä maa- ja metsätalousministeriöön. Asiantuntijapalvelut vähenivät, sillä EU-rahoitteiset Twinningprojektit on saatettu loppuun. META-yhteistyöhön käytetyt asiantuntijapalvelut kasvoivat. Toiminnan tuottavuus Seuraava taulukko kuvaa Tiken toiminnan tuottavuuden kehittymistä: Henkilötyöpäivä / raportti 0,65 0,51 Suoran tiedonkeruun osuus tietomäärästä, % Henkilötyöpäivä / solua 0,29 0,29 Tiken hallinnon osuus kokonaiskustannuksista, % Tiken kehittämisen osuus kokonaiskustannuksista, % 2 1 Toiminnan taloudellisuus Seuraava taulukko kuvaa toiminnan kustannuksia palvelukokonaisuuksittain. Siinä näkyvät Tiken toiminnan määrälliset muutokset ja painopisteiden muutokset. Raportoinnin tuottavuus on noussut raportointijärjestelmän aikaisempaa paremman hyödyntämisen johdosta. Tiken hallinnon suhteellisen osuuden nousu johtuu siitä, ettei hallintoa ole voitu supistaa yhtä paljon kuin muut toiminnot ovat supistuneet organisaatiomuutosten ja toiminnan painopisteissä tapahtuneiden muutosten johdosta euroa euroa Tilastoviranomaistoiminta Hallinnonalalle tuotettavat palvelut Tietotekniikkapalvelut Kehittämispalvelut Tiedontuotantopalvelut Taloushallintopalvelut, joista korvamerkkien 1) osuus Virastopalvelut Asiantuntijapalvelut Tiken hallinto Yhteensä ) Tiken hoitama eläinten merkintään liittyvä taloushallintopalvelu. 15

17 Tunnuslukuja Tuotokset Tike tuotti kertomusvuonna seuraavan taulukon mukaiset suoritteet ja julkishyödykkeet: Tietotekniikkapalvelut Ylläpidettävät järjestelmät, kpl Kehittämisprojektit Uudet käyttöönotetut järjestelmät 10 7 Poistuneet järjestelmät 5 4 Tilasto- ja tietopalvelut Julkaisujen levikki, kpl Tiedonkeruun tietomäärä, 1000 solua Raporttien kokonaismäärä, kpl Tietojärjestelmien ylläpidossa haasteet lisääntyivät, sillä ylläpidettävien järjestelmien määrä kasvoi, samalla kun henkilömäärä väheni. Kehittämisprojektien määrä kasvoi, vaikka tietojärjestelmien kehittämispalvelujen määrä kokonaisuudessaan vähenikin, sillä käynnissä oli erityisen paljon pieniä projekteja. Julkaisujen määrä pieneni sen johdosta, että Tietokappa-julkaisun painoversiosta luovuttiin ja siirryttiin sähköiseen julkaisemiseen. Tiedonkeruun solumäärät vaihtelevat vuosittain EU:n tilastointitarpeiden ja lainsäädäntömuutosten sekä kansallisten tiedontarpeiden mukaan. 16

18 Asiakkaat ja yhteistyö Asiakastyytyväisyys Tike seuraa asiakkaidensa tyytyväisyyttä vuosittain tehtävillä tutkimuksilla. Vuoden 2007 tuloksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Asiakkaat ovat sitoutuneita Tiken palvelujen käyttöön, ja enemmistö suosittelisi Tikeä ja sen palveluita myös muille. Tiken koetaan ymmärtävän asiakkaidensa tarpeet, ja yhteistyö Tiken kanssa arvioidaan melko helpoksi. Asiakassuhteen hoito arvioidaan kohtalaiselle tasolle. Kehitettävää on Tiken aktiivisuudessa asiakkaan suuntaan. Jopa 40 % vastaajista ilmoittaa, ettei koe Tikeä aktiiviseksi palvelujen ja ratkaisujen tarjoamisessa. Tuotteiden ja palveluiden kokonaistason arviot yltävät kohtalaiselle tasolle. Tike ottaa asiakkailta saamansa palautteen huomioon toimintansa kehittämisessä: kuluvaa vuotta varten on tehty toimenpidesuunnitelmat tutkimuksessa havaituista kehittämiskohteista. Ohjausryhmä on asettanut kolme alatyöryhmää: hanke- ja budjettiryhmän, arkkitehtuuri- ja strategiaryhmän ja eläinrekisteriryhmän. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti META-ohjausryhmän kesäkuussa Sen tehtävänä on edistää maatalous- ja elintarvikehallinnon yhteen toimivuutta samoin kuin hallinnon, sen asiakkaiden ja yhteistyötahojen vuorovaikutusta. Viime käden tavoitteena on parantaa maatalous- ja elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. META-ohjausryhmän puheenjohtajana toimii MMM:n elintarvike- ja terveysosaston päällikkö Matti Aho, ja sen jäseniä ovat yhteistyövirastojen ylijohtajat ja tietohallintopäälliköt. Maatalous- ja elintarvikehallinto sähköiseen asiointiin Matti Aho, META-ohjausryhmä on nyt toiminut runsaat puoli vuotta. Mikä on sen toiminnan suurin saavutus? Suurin saavutus on siinä, että nyt istutaan saman pöydän ääressä ja yritetään hakea yhteistä näköalaa tulevaisuuteen. Suomen menestys tietoyhteiskunta-arvioissa on laskenut. Maatalous- ja elintarvikehallinnon on tarpeen olla, jos ei nyt etulinjassa niin ainakin ensimmäisten joukossa, parantamassa tulevia arvioita ottamalla käyttöön sähköisen asioinnin järjestelmiä ja hyödyntämällä tekemisissään tietotekniikan ja tietohallinnon mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia on enemmän kuin on toistaiseksi onnistuttu käyttämään. Maatalous- ja elintarvikehallinnon perisyntinä on ollut toimiminen kädestä suuhun omasta mielestämme meillä on aina ollut pakko tehdä joku juttu, mikä milloinkin, nopeasti. Nyt meillä on käsissämme koko kasa näitä juttuja, ja niitä kehittämällä, purkamalla tai kokonaan uusia järjestelmiä luomalla pitäisi löytää kokonaisuus, joka parhaiten palvelee meidän asiakkaita ja sivussa meitä itseämmekin, hallintoa. META - tietoyhteiskunnan rakentamisen uusia yhteistyömuotoja Maatalous- ja elintarvikehallinnolla on yhteisiä tehtäviä ja asiakkaita. Siksi niiden käyttämien tietojärjestelmien tulee toimia yhteen. Mavin ja Eviran perustaminen on lisännyt tietohallintoa koskevan yhteistyön, suunnittelun ja johtamisen tarvetta. Ministeriön, Mavin, Eviran ja Tiken välistä yhteistyömallia kutsutaan METAksi. META-ohjausryhmän puheenohtaja Matti Aho ja META-asiantuntijaryhmän sihteeri Kyösti Könönen kertovat META-yhteistyöstä ja Tiken roolista siinä. Maatalous- ja elintarvikehallinnon tietohallintoyhteistyöhön eli METAan kuuluu ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä. META-ohjausryhmän kokous. Pöydän päässä Matti Aho ja edessä vasemmalla Kyösti Könönen. 17

19 Asiakkaat ja yhteistyö Tikellä METAssa kolme roolia Ohjausryhmälle asiat valmistelee asiantuntijaryhmä. " M aatalous- ja E lintarvikehallinnon T ietohallinnon A siantuntijaryhmä META", avaa lyhennettä asiantuntijaryhmän sihteeri Kyösti Könönen, Tiken arkkitehtuuriosaajia. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii ministeriön tietohallintoyksikön päällikkö Risto Yrjönen, ja siihen kuuluu jäseninä yhteistyövirastojen tietohallintopäälliköt ja -asiantuntijoita. Kyösti Könönen näkee Tikellä META-yhteistyössä kolme roolia: Tike toimii METAn sihteeristönä Tikee tarjoaa tietohallinnon asiantuntijapalveluja Tike toimii yhteistyövirastoille tietotekniikan palvelukeskuksena. Arkkitehtuuriryhmät asettaneet konkreettisia tavoitteita Alatyöryhmistä Kyösti Könöselle on läheisin arkkitehtuurityöryhmä, jonka puheenjohtajana hän toimii. Työtä tehdään neljässä Tiken ja virastojen asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä, jotka ovat määritelleet tavoitteensa vuodeksi Sauli Sonkkilan johtama toiminta-arkkitehtuuri-ryhmä kehittää yhteisiä toimintamalleja. Tuula Koskenvaaran johtama tietoarkkitehtuuri-ryhmä edistää tietojen yhtenäistämistä ja tiedon yhteiskäyttöä mm. tietovarantoja kuvaamalla sekä sanastotyöllä. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri-ryhmä hoitaa Juha Mäkisen johdolla tietojärjestelmäsalkkua eli virastojen kaikkien tietojärjestelmien kokonaisuutta ja teknologia-arkkitehtuuri-ryhmä, jota vetää Jarko Lehikoinen, yhteistä teknologista infrastruktuuria. Itämeren alueen kymmenes maataloustilastoseminaari Suomessa Viro, Latvia, Liettua, Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat tehneet yhteistyötä maatalousalan tilastoinnissa vuodesta 1996 lähtien. Viime elokuussa Tike isännöi Helsingissä kymmenettä Baltic- Nordic-juhlaseminaaria, joka kokosi ennätysyleisön. Viime vuoden tapaamisen aiheita olivat muun muassa sähköinen tiedonkeruu, luomutilastointi sekä kasvinsuojeluaineiden tilastointi. Seminaariesitykset antoivat kattavan kuvan eri maiden käytännöistä: niissä käsiteltiin yhtäältä suunnitelmia, toisaalta kokemuksia ja tuloksia. Tiedonkeruumenetelmät ja tiedon julkaiseminen herättivät innostunutta keskustelua - on avartavaa vertailla esimerkiksi, millaisilla lomakkeilla naapurimaissa kerätään tietoa. Hyvät käytännöt jakoon Pohjoismais-balttilaisen tilastoyhteistyön juuret johtavat aikaan, jolloin Baltian maat eivät vielä olleet EU:n jäseniä. Yhteistyön avulla pyrittiin helpottamaan maiden siirtymistä EU:n edellyttämiin tilastointivelvoitteisiin. Nykyään tapaamisissa on keskeistä ajatusten ja kokemusten vaihtaminen ajankohtaisista aiheista. - Aiemmin baltialaiset olivat ehkä enemmän oppipojan roolissa, mutta nyttemmin voimme yhtä hyvin ottaa oppia heiltä. Tapaamiset ovat muotoutuneet hyvin vuorovaikutteisiksi tilaisuuksiksi vaihtaa hyviä käytäntöjä, kuvailee Tiken tilastoryhmän johtaja Leena Storgårds. Tiken tietohallintoryhmän kehittämispäällikkö Kyösti Könönen (vas.), MMM:n tietohallintoyksikön päällikkö Tarmo Maunu (kesk.) ja Mavin tietohallinto-osaston johtaja Mika Tuikkanen META-ohjausryhmän kokouksessa. 18

20 Asiakkaat ja yhteistyö Epämuodollinen mutta vakiintunut yhteistyö Sitoutuminen yhteistyöhön on alusta lähtien ollut hyvin vahvaa. Pohjoismaat ovat tukeneet Baltian kollegoja niin osaamisen kuin menetelmien kehittämisessä. Alussa huomioitiin myös maiden taloustilanne, ja kokoontumiset järjestettiin Baltiassa matkakustannusten vähentämiseksi. Baltic-Nordic-ryhmittymä kokoontuu keskimäärin puolentoista vuoden välein. Tike on toiminut lähes jokaisen kokoontumisen puheenjohtajana. Nyt toiminnan vakiinnuttua puheenjohtajavastuusta on tarkoitus tehdä kiertävä. Helsingin kokous oli ensimmäinen Baltian ulkopuolella, seuraavan kerran kokoonnutaan 2009 Ruotsissa. Viime vuoden juhlaseminaarin osallistui ensimmäistä kertaa myös Norja. Kaikkiaan seminaarissa oli lähes 30 ulkomaista kollegaa. Vanhoja ja uusia Itämeren alueen kollegoita iltajuhlassa. 19

21 Asiakkaat ja yhteistyö Latvian Twinning-projektissa yhdistyivät tilasto- ja tietohallinto- osaaminen Viime vuonna saatiin päätökseen viimeisin Tiken Twinninghankkeista Baltiassa. Latvian Twinningissä kehitettiin tietojärjestelmien lisäksi myös maataloustilastointia. Tietojärjestelmien osalta projekti pureutui EU:n viimeisimmän maatalouspolitiikan uudistuksen eli tilatukijärjestelmän ja täydentävien ehtojen toimeenpanoon. Tilastoinnin kehittämisessä keskeistä oli hallinnollisen tiedon hyödyntäminen tilastolähteenä. Jussi toteaa, että projektin avulla myös hallinnollisen tiedon hyväksikäytössä saatiin "pää auki". Tehokas ja joustava toiminta vaatii kuitenkin pitkäaikaista yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Tiken yhteistyökumppaneita olivat Latvian maksajaviraston ja maatalousministeriön lisäksi myös maan tilastokeskus. Projektiin oli varattu 240 työpäivää, joista tilastoasiantuntijoiden osuus oli noin neljäsosa. Latvian hankkeen budjetti oli noin euroa. Latvian projekti oli kaikkiaan kolmas Tiken toteuttamista EU-rahoitteisista Twinning-projekteista. - Tavoitteet saavutettiin hyvin. Latvialaisille jäi kuitenkin vielä paljon tehtävää ehdotusten toimeenpanossa. Pitkien projektien ongelmana on se, että projektin elinkaaren aikana maatalouspolitiikkaa saatetaan muuttaa useitakin kertoja, kuvailee tilannetta Riikassa asiantuntijana vuoden asunut Jussi Tuumi. 20

22 Henkilöstö Henkilöstön määrä Tiken henkilöstön määrä on muuttunut seuraavasti: Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärän muutos, % 0,7-5,1-8,3 Henkilöstön määrä on vähentynyt siksi, että osa tikeläisistä on siirtynyt tehtävien mukana Maaseutuvirastoon (Mavi), Valtiokonttoriin (VK) ja maa- ja metsätalousministeriöön (MMM). Henkilöstön ikäjakauma Tiken henkilöstön ikäjakauma on seuraava: Alle 25-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 60-vuotiaat Tiken henkilöstön suurin ikäryhmä on vuotiaat. Tike on valtionhallinnon nuorekkaimpia organisaatioita. Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi Tikessä panostettiin vuonna 2007 osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen monin eri keinoin. Tiken vahvuuksia ovatkin hyvä ilmapiiri sekä vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin päätöksiin. Henkilöstön kehittäminen Työyhteisön kehittämisprojektilla (Tykes ) tuettiin sekä tuottavuuden parantumista että henkilöstön jaksamista. Valmennuksia ja työnohjauksia järjestettiin johdolle, esimiehille ja henkilöstölle sekä palveluryhmittäin. Johtamisen toimintatapoja parannettiin yhdessä muun muassa läpi vuoden jatkuneen esimieskäsikirjan työstön sekä esimiesleirin avulla. Vuoden 2007 muutokset, kuten Mavi-valmistelu, sisäinen organisaatiouudistus ja ylijohtajan vaihtuminen vaikuttivat myös kehittämisinvestointeihin. Johtamisen, muutoskoulutuksen ja esimiestyön lisäksi panostettiin ammatillisen osaamisen edistämiseen. Painopisteitä olivat tutkintojohteisen opiskelun tukeminen (esimerkiksi datanomi, tietotekniikan ammattitutkinto) sekä tietotekniikan räätälöidyt koulutuspaketit. Työhyvinvointi Ydinosaamisalueista elintarviketurvallisuuden tietoiskuja pidettiin kaksi kertaa - aiheesta alkoi koulutusohjelma vuoden 2008 puolella. Mittava ITIL-koulutuskokonaisuus aloitettiin loppuvuodesta. Yleisosaamista vahvistettiin myös, esimerkiksi kielikoulutuksia jatkettiin normaalikäytännön mukaisesti. Koulutuksissa on siirrytty yhä enemmän räätälöityihin, kohderyhmäkohtaisiin koulutuksiin, joiden vaikuttavuus on yleiskoulutuksia suurempi. Syksyllä 2007 uusittiin vuonna 2005 tehty työhyvinvointikysely QPS+34. Tulosten mukaan tikeläisten työhyvinvointi on pysynyt samalla tasolla tai kasvanut hieman kahden vuoden takaiseen verrattuna. Eniten positiivista kehitystä oli tapahtunut seuraavilla osa-alueilla: työlle on määritelty selkeämmin tavoitteet Tiken johto on kiinnostuneempi henkilöstön hyvinvoinnista ja terveydestä työpaikalla liikkuu muutoksia koskevia huhuja vähemmän. Tiken vahvuuksia ovat erityisesti hyvä ilmapiiri sekä vaikutusmahdollisuudet omaan työmäärään, -tahtiin ja työtä koskeviin päätöksiin. Kertomusvuonna organisaatiomuutosten jatkuessa Tike on edelleen pyrkinyt toteuttamaan käytännössä periaatetta henkilöstöstä tärkeimpänä voimavarana Tykesin, oppimisen tukemisen ja työhyvinvointitoiminnan avulla. 21

23

24

Valtorin asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015

Valtorin asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015 Muistio 1 (5) n asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015 Aika ti 3.2.2015 klo 14.05 16.00 Paikka Osallistujat nh Merikotka, Ympyrätalo (9. krs), Siltasaarenkatu 18 20 A, Helsinki Jäsenet: tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan?

Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Kieku-hanke päättyy. Mitä saimme aikaan? Tavoitteet Kieku-hankkeen tavoitteena: Kieku-ratkaisun tavoitteena: toteuttaa Kieku-ratkaisu (prosessit ja järjestelmä) parantaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä ja avoimet teknologiat Tommi Karttaavi 13.5.2008 JHS-järjestelmä (historiaa) Valtioneuvoston päätös valtionhallinnon sisäisistä standardeista 7.9.1977 Valtiovarainministeriö vahvisti valtionhallinnon

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa

Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Tietojen standardoinnin merkitys tietojärjestelmien integroinnissa Pirjo-Liisa Penttilä Kehityspäällikkö ELATI ELATI- seminaarit 24.9.2008 Elintarviketalouden laatutietojärjestelmä verkosto ELATI ELATI

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

SAATE TK Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-975-07 9042008 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2009 Liitteenä on myös Cognos Planning-järjestelmällä tehdyt rahoitustaulukot: - peruslaskelma

Lisätiedot

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille

1 (2) VM078:00/2012. Nimeämispyyntö. Julkisen hallinnon ICT-osasto Jakelussa mainituille Nimeämispyyntö VM078:00/2012 1 (2) Julkisen hallinnon ICT-osasto 31.3.2016 Jakelussa mainituille NIMEÄMISPYYNTÖ KUNTIEN TALOUSTIETOJEN, TILASTOINNIN JA TIETOHUOLLON KEHITTÄMISOHJELMAN PROJEKTIRYHMÄÄN Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi

Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Näin paransimme tuottavuutta. Hyvät käytännöt ja vakiinnuttamisen keinot Kieku-käyttäjäfoorumi Jukka Aalto Helsinki 26.11.2015 Näkökulmat 1. Henkilöstöhallinto 2. Taloushallinto 3. Haasteet 27.11.2015

Lisätiedot

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö

Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Tietojärjestelmät muutoksessa: Alueiden ja kuntien sote - kokonaisarkkitehtuurityö Kuntamarkkinat 11.9.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut + Kuntaliiton toimeksiannosta

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos

Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Mitä talous- ja henkilöstöhallintostrategiat 2020 edellyttävät asiantuntijoiden osaamiselta? asiantuntijan ammattiroolin muutos Kieku käyttäjäfoorumi 6.5.2015 Maileena Tervaportti ja Mari Näätsaari Taustaa

Lisätiedot

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä?

Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Kuinka Kieku on muuttanut esimiestyötä? Katri Vermanne Maanmittauslaitos Kieku käyttäjäfoorumi 26.11.2015 Esityksen sisältö Maanmittauslaitos pähkinänkuoressa Esimiehen rooli, ammattimainen esimiestyö

Lisätiedot

MMM TORI-siirtoprojektin ohjausryhmän 5 pöytäkirja

MMM TORI-siirtoprojektin ohjausryhmän 5 pöytäkirja Pöytäkirja 1 (5) MMM TORI-siirtoprojektin ohjausryhmän 5 pöytäkirja Aika 3.3.2015, klo 9:0 11:30 Paikka Osallistujat, Läsnä HKI: VM: Mariankatu 9 Pullonkaula / videoneuvotteluhuoneet / Valtori Virtuaalihuone

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen

Itämeren alueen ohjelma Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen Itämeren alueen ohjelma 2014+ Kansallisen työryhmän puheenjohtaja Matti Lipsanen 5.6.2013 Itämeren alueen ohjelma Baltic Sea Region Programme 2014+ Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelmia Valmisteilla

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen

Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen Kansallisen paikkatietoportaalin kehittäminen 20.9.2010 VN periaatepäätös Valtioneuvoston periaatepäätökseen 21.6.2007 kansallisen tietoyhteiskuntapolitiikan tavoitteista vuosina 2007-2011 on kirjattuna:

Lisätiedot

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta

ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta ELATI-SEMINAARI Eviran puheenvuoro LIMS-YLVA projekti: -ajatuksia standardoinnista ja luokittelusta 1 LIMS-YLVA sanastot ja standardit Sisältö Eviran LIMS-YLVA hanke Sanasto LIMS-YLVA hankkeessa Standardit

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi 2 Jatkossa samat toiminnot tarjolla koko maassa Neljä toiminnan osa-aluetta: menestyvä lisää

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 1 VAIN VIRKAKÄYTTÖÖN METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN TALOUSARVIOEHDOTUS 2008 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA 2 OSASTO 12 30. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala (60.) Metsäntutkimuslaitoksen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa

Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa Uuden palvelumallin vaikutukset palvelujen tuottamisessa KIEKU käyttäjäfoorumi 4.11.2014 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Tehdyt linjaukset Päätös toimintamallin muutoksesta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo SAATE TK-21-881-09 31.3.2010 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen annettujen kehysten puitteisiin laadittu talousarvioehdotus vuodelle 2011. Tilastokeskuksen ehdotus vuosia 2011-2014

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma

Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Kommenttipuheenvuoro: AMK-sektorin näkökulma Turo Kilpeläinen Toimitusjohtaja/rehtori Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy turo.kilpelainen@kamk.fi 044 7101 600 1 Yhdessä ja/vai erikseen ICT:n eri osa-alueilla

Lisätiedot

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus

Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Tulosohjauksen ajankohtaiskatsaus Taloushallinnon kevätseminaari Tallinna 4.-5.6.2013 Olli Ahonen Valtiokonttori Agenda 1. Ajankohtaista tulosohjauksen kehittämishankkeen toimeenpanosta 2. Uudistunut tuloksellisuusraportointi

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tiken viljatilastojen kehittäminen. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Tiken viljatilastojen kehittäminen. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken viljatilastojen kehittäminen Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus 28.1.2008 Sisältö 1. Tiken viljatilastot 2. Ajankohtaiset kehittämiskohteet: Viljan hinnat: Elina Seppälä Viljan

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi

Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Kansallinen paikkatietostrategia 2010-2015 Toimeenpano vuonna 2011 Loppuraportointi Pekka Sarkola Poscon Oy 16.11.2011 Ehdotukset ministeriöille toimeenpanosta Kullekin ministeriölle on tehty räätälöity

Lisätiedot

01. (30.90 ja 91) Hallinto

01. (30.90 ja 91) Hallinto 01. (30.90 ja 91) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

Asiakirjayhdistelmä 2016

Asiakirjayhdistelmä 2016 Asiakirjayhdistelmä 01. Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousarvio HE 30/ vp (28.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 47 866 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo

ETU SEMINAARI Helsinki, Säätytalo ETU SEMINAARI 10.5.2012 Helsinki, Säätytalo Terveydenhuolto osana tulevaisuuden laatujärjestelmiä ja auditointeja Tuija Lilja Kehityspäällikkö, laatutoiminnot SAARIOINEN OY Tuotantoeläinten terveydenhuolto

Lisätiedot

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö

Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista. Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku-hanke osana valtion talousja henkilöstöhallinnon uudistamista Tomi Hytönen Valtiovarainministeriö Kieku numeroina Yhteinen Kieku-tietojärjestelmä korvaa vanhat (yli 100 kpl) talousja henkilöstöhallinnon

Lisätiedot

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN

YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN YHTEINEN SÄVEL DIGIVALTION HR-JOHTAMISEEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMISEEN Kyvykäs, sitoutunut ja uutta luova henkilöstö on valtion voimavara. Anu Vehviläinen Yhtenäistämme henkilöstöjohtamista Nostamme innovatiivisuuden

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4. 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 12.02.2014 Sivu 1 / 1 675/02.06.01/2014 4 Espoo Henkilöstöpalvelut -liikelaitoksen ennakkotilinpäätös tilanteesta 31.12.2013 Valmistelijat / lisätiedot: etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi

Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma. Valtio Expo 2009 Helsinki Ylijohtaja Silja Hiironniemi Sähköisen asioinnin kehittäminen julkisessa hallinnossa SADe- ohjelma Valtio Expo 2009 Helsinki 7.5.2009 Ylijohtaja Silja Hiironniemi Taustaa Hallitusohjelman mukaisesti julkisen hallinnon toimintaa, palvelurakenteita,

Lisätiedot

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC

Puhuja? Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut CSC JA PALVELUT. Avointen yliopistojen neuvottelupäivät Soile Pylsy, CSC -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile Pylsy, asiantuntija

Lisätiedot

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT

INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT INSPIRE:n määrittelyjen mukaisen tietotuotteen muodostaminen: KIINTEISTÖT Suunnitelma Otsikko Päivämäärä 2010-11-10 Aihe/alue Julkaisija Tyyppi Kuvailu Tekijät Muoto Julkisuus Oikeudet Tunniste Kieli Viitteet

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja

RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja RAkenteellisen KEhittämisen Tukena TIetohallinto RAKETTI-VIRTA-projekti rakentaa korkeakoulujen valtakunnallista tietovarantoa ja viranomaistietovirtoja Korkeakoulujen ja opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija

EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetuksen toimeenpanon tukeminen Verkkokoulutus ja työpajat JUHTA 7.2.2017 Tuula Seppo erityisasiantuntija EU-tietosuoja-asetus Astuu voimaan 25.5.2018 Edellyttää koko henkilöstön ja henkilötietoja

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi

Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Muistio 1 (5) VM040:00/2013 885/00.01.00.01/2013 19.2.2015 ICT-toiminto Anne Kauhanen-Simanainen Margit Suurhasko Avoin data digitaalisen talouden, julkisten palvelujen ja päätöksenteon perustaksi Avoimen

Lisätiedot

Palkeet asiakastyytyväisyys

Palkeet asiakastyytyväisyys Palkeet asiakastyytyväisyys Kieku-info 30.9.2015 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Kohderyhmä ja näyte Tutkimuksen kohderyhmät Asiakasvirastojen yhteyshenkilöt ja johto

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela

Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa. ICT muutostukiseminaari neuvotteleva virkamies Jari Kallela Kokonaisarkkitehtuuri julkisessa hallinnossa ICT muutostukiseminaari 8.10.2014 neuvotteleva virkamies Jari Kallela Sisältö Miksi kokonaisarkkitehtuuria tarvitaan julkisessa hallinnossa? Mitä tuloksia kokonaisarkkitehtuurista

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

Luomufoorumi Valvonnasta luomun vahvuus. Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Luomufoorumi 10.4.2014 Valvonnasta luomun vahvuus Pääjohtaja Matti Aho Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Alan yhteiset tavoitteet 1) Luomutuotannon lisääminen 20 % peltoalasta vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö

Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Vasikoita koskeva eläinsuojelulainsäädäntö Ylitarkastaja Helena Hepola Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Eläinsuojelusäädökset Eläinsuojelusäädösten tarkoituksena on suojella eläimiä kärsimykseltä,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen

MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen MTT, Metla, RKTL ja Tiken tilastot matkalla Luonnonvarakeskukseen Yhdessä olemme vahvempia 12.2.2014 1 Luonnonvarakeskuksen perustamisen taustaa Hallinnonalan tutkimuslaitosten yhteistyön tiivistäminen

Lisätiedot

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia

Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM

Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM Sote-tieto hyötykäyttöön - strategia 2020 Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palveluiden tukena Hannu Hämäläinen, STM 24.3.2015 Tähtäimessä aktiivinen kansalainen ja sote-palvelujen vaikuttavuus Aktiivinen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 182/53/01 11.06.2001 Työministeriö TYÖMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt antaa työministeriön tilintarkastuksesta

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke

Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke Strategisen työhyvinvoinnin kehittämishanke 2011-2014 Kaiku-hankkeiden teemapäivä / Hotelli Seurahuone Marianne Turja 4/6/2014 KEHITTÄMISHANKKEEN PÄÄKOHDAT Tavoitteena kokonaisvaltainen hyvinvointijohtaminen,

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan

Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan Uudistuva lainsäädäntö mitä laki tiedonhallinnasta ja tietojen käsittelystä julkishallinnossa tuo mukanaan 10.12.2015 Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014

Itämeren alueen ohjelma 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region. Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 2014-2020 Interreg Baltic Sea Region Matti Lipsanen Lappeenranta 19.11.2014 Euroopan alueellisen yhteistyön (EAY) ohjelma (jälleen Interreg ) Järjestyksessä neljäs Itämeren alueen ohjelma Taustalla EU:n

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012

KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KULUTTAJAVIRASTON TALOUSARVIOEHDOTUS VUODELLE 2012 KUV/1543/21/2011 01. Kuluttajaviraston toimintamenot (siirtomäärärahat 2 v) Momentille myönnetään nettomäärärahaa 4 838 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke Yleisesitys Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke Tavoitteena yhä paremmat ja tehokkaammat palvelut vaikka keinot ja ympäristö muuttuvat

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 1(5) Talousarvioesitys 30. Tilastotoimi, taloudellinen tutkimus ja rekisterihallinto Selvitysosa: Valtion tilastotoimen tehtävänä on vastata yhteiskuntaoloja ja niiden kehitystä kuvaavien tilastojen laatimisesta

Lisätiedot

Töihin Verohallintoon

Töihin Verohallintoon Töihin Verohallintoon Yllättävän hyvä Meillä voit joustavasti yhdistää työn ja vapaa-ajan. Meillä on tehtävien vaativuuden ja oman työsuorituksen huomioiva palkkausjärjestelmä joustava työaika mahdollisuus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012.

Valtiovarainministeriö. Kirjaamo. Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. SAATE TK-21-837-10 7.4.2011 Valtiovarainministeriö Kirjaamo Liitteenä on Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2012. Ehdotuksen liitteenä on peruslaskelma. Tilastokeskus ei esitä erillistä kehittämisvaihtoehtoa

Lisätiedot

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT

TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari Tommi Oikarinen, VM / JulkICT TAPAS - puheenvuoro - TAPAS-päätösseminaari 28.10.2011 Tommi Oikarinen, VM / JulkICT Projektin ensisijaisena tavoitteena on yhteisesti suunnitella ja arvioida alueellisen ja paikallisen tason tietojärjestelmäarkkitehtuurin

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta

JHKA-jaosto. 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto 1. Työsuunnitelma: 2015 toimikauden loppu - Esitys: JUHTA hyväksyisi työsuunnitelman 2. Taustamateriaali tilanteesta JHKA-jaosto ja -sihteeristö, VM / JulkICT 3.12.2014 1.1 JHKA-jaoston tavoitteet

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi

JHS-järjestelmä. Tommi Karttaavi JHS-järjestelmä Tommi Karttaavi 25.4.2007 JHS-järjestelmä JHS-suosituksia (julkisen hallinnon suositus) on laadittu vuodesta 1992 lähtien, jolloin JHS-järjestelmä korvasi VHS-järjestelmän Voimassa olevia

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 MMM DNRO 160/01/2014 TIKE DNRO 25/110/2014 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 1. Vuosien

Lisätiedot

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden

Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Raportointikauden Sivu 1 (7) Kyseessä on projektin väliraportti jaksorahoitusraportti loppuraportti PROJEKTIN TUNNISTETIEDOT Projektin nimi Lyhenne Virtuaalinen karjan hyvinvoinnin valvonta Diaarinumero Päätösnumero Raportointikauden

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri

Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Aalto-yliopiston kokonaisarkkitehtuuri Tietohallinto 30.9.2008 Satu Kekäläinen AALTO-YLIOPISTO Aalto-yliopisto aloittaa 1.1.2010 TIETOHALLINTO Helsingin kauppakorkeakoulun, Taideteollisen korkeakoulun

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen esimiestyö

Ratkaisukeskeinen esimiestyö valmennus Evirassa Marianne Turja Työhyvinvointipäällikkö Mihin tilanteeseen valmennusta tarvittiin: Evira perustettiin vuonna 2006 yhdistämällä kolme virastoa: (Eläinlääkintä-ja elintarviketutkimuslaitos

Lisätiedot

Valtorin asiakasyhteistyö

Valtorin asiakasyhteistyö Valtorin asiakasyhteistyö Asiakaspalvelujohtaja Jukka Rautanen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtio Expo 2014 Esityksen sisältö Asiakasyhteistyön käynnistyminen Asiakasyhteistyön toimintamalli

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys

JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys JHS 136 Menettelytavat JHS-työssä -päivitys Hankesuunnitelma v.0.1 06.08.2012 1(9) Sisällysluettelo 1. Hankkeen lähtökohdat... 3 1.1 Hankkeen perustamisen tausta... 3 1.2 Hankkeen tavoitteet... 3 1.3 Hankkeen

Lisätiedot