VUOSIKERTOMUS Sisältö. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOSIKERTOMUS 2007. Sisältö. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus"

Transkriptio

1

2 Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus VUOSIKERTOMUS 2007 Sisältö Etusivu Tiken kurkiaura 2 Tiken toiminnan painopisteet 3 Tiken toiminta-alueet 4 Ylijohtajan katsaus 5 Tulostavoitteiden toteutuminen 6 Tiken palvelut 7 Peppi, Elvis, Auto ja Etko 8 Maaseutuviraston tietoympäristösiirto 9 Hintatilastot puntarissa 10 Yritystunnukset yhdistettiin maatilarekisteriin 11 Palvelukeskusasiakkuuteen siirtyminen 12 Tiken kehittäminen 13 Projektiosaaminen vahvistui 14 Tunnuslukuja 15 Tuotokset 16 Asiakkaat ja yhteistyö 17 Tiken rooli METAssa 18 Baltic-Nordic-yhteistyö 18 Latvian Twinning 20 Henkilöstö 21 1

3 Tiken kurkiaura Tiken kurkiaura Tike on määritellyt keskeiset tavoitteensa ja toimintansa suuntaviivat, jotka auttavat sitä onnistumaan nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Sekä Tiken asiakkailta että Tikeltä itseltään edellytetään monikanavaista palvelua, johon kuuluvat kytkentäpinnat edistyneimpään tietotekniikkaan. Tiken uusia asiakkaita ovat kertomusvuonna perustettu Maaseutuvirasto (Mavi) ja sitä edeltävänä vuonna perustettu Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Vanha asiakas, maa- ja metsätalousministeriö (MMM), on organisoitumassa uudelleen. Tiken valintoja toiminnan painopisteiksi kuvaa kurkiaura, jossa vetokurkena ovat asiakasratkaisut ja asiakassuhteen kehittäminen, seuraavina kustannustehokkuus ja toimintojen sujuvuus ja niistä seuraavina uudet palvelukonseptit ja sähköinen asiointi. 2

4 Tiken kurkiaura Tiken toiminnan painopisteet Käytännössä kurkiauran kuvaamat strategiset valinnat tarkoittavat seuraavia toiminnan painopisteitä: Tiedonhallinnan asiakasratkaisut ja asiakassuhteen kehittäminen Asiakkaan liiketoiminnan ymmärrys Halu palvella Suunnitteluyhteistyö Tiedonhallinnan asiakasratkaisut Kustannustehokkuus Yhteishankinnat Hankinta- ja osto-osaaminen Yhteiskäyttöiset ratkaisut Asiakastyön lisääminen Kustannustietoisuus Toimintojen sujuvuus Asiakkaille arvokkaiden yhteisten toimintatapojen määrittely Asiakasrajapinnan valtuuttaminen Prosessien yksinkertaistaminen, sujuvuuden ja laadun kehittäminen Uudet palvelukonseptit Tikeläinen töihin asiakasympäristöön Yhteisten toimintatapojen kehittäminen Yhteiset koulutukset, kuten Elati-koulutusohjelma (Elintarviketalouden laatutietojärjestelmien verkosto) ja tietovarastoseminaari Sähköinen asiointi Integraattorin roolin kehittäminen eli asiakkaiden liiketoimintaprosessien ja tietojärjestelmien yhteen toimivuuden tukeminen, yhteisten arkkitehtuurien samoin kuin yhteiskäyttöisten tuotteiden, yhteisten työkalujen ja menetelmien ylläpito Alan uusien innovaatioiden seuraaminen Hyvien käytäntöjen hyödyntäminen toiminnassa ja tarjoaminen asiakkaille 3

5 Tiken kurkiaura Tiken toiminta-alueet Eniten kokemusta ja osaamista Tikellä on maatalousalan tiedonhallinnan ratkaisuissa - tilastoinnissa, tietopalvelussa ja tietojärjestelmien rakentamisessa. Koska maatalous- ja elintarvikealalla on yhteisiä toimijoita samoin kuin maatalous- ja elintarvikehallinnolla yhteisiä tehtäviä ja asiakkaita, Tiken osaamista on jo elintarvikealallakin, ja sitä Tike määrätietoisesti kehittää. Sekä maatalous- että elintarvikealalla on yhä enemmän tekemistä ympäristöalan kanssa, kun yhteisen ja yhteen toimivan tiedon, tietojärjestelmien ja rekisterien tarve kasvaa. Tiken tulevaisuuden haasteena on tietojen päällekkäisen keräämisen vähentäminen ja tietojen yhteiskäyttöisyyden tehostaminen. 4

6 Ylijohtajan katsaus Ylijohtajan katsaus Keskitymme tulevaisuuden vahvuuksiin Valtionhallinnossa tapahtuneet muutokset ovat suunnanneet Tiken kehittymistä viime vuosina. Kertomusvuonna on perustettu Maaseutuvirasto (Mavi) ja edellisenä vuonna perustettiin Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira). Valtion virastojen henkilöstö- ja taloushallinnon palveluita on keskitetty palvelukeskukseen. Tämä on ohjannut Tiken tehtävien keskittymistä niihin vahvuuksiin, joiden varaan palvelutarjontamme yhä selkeämmin jatkossa nojautuu: maaseutuelinkeinotilastojen tuottamiseen, asiantunteviin tietotekniikkapalveluihin ja monipuolisiin rekisterien ylläpito- ja tietohuoltopalveluihin. Kehitämme edelleen hyviä käytäntöjä Tikessä on koko sen toiminnan eli viidentoista vuoden ajan panostettu johtamisen ja toimivan johtamisjärjestelmän kehittämiseen. Vuoden 2007 aikana saatiin päätökseen jo vuonna 2005 aloitettu työyhteisön kehittämishanke Muutosvalmis, oppiva Tike, jossa painopiste oli johtamisen ja esimiestyön kehittämisessä ja muutostilanteiden hallinnassa. Henkilöstön ja toiminnan johtamista kehitetään jatkossakin, sillä Tiken keskittyminen perustehtäviinsä - tietohallintoon, tilastointiin ja tietopalveluun - jatkuu. Samaan aikaan tuottavuutta parannetaan asiakkaiden palvelutarpeen lisääntyessä sekä yhteistyötahojen määrän ja merkityksen kasvaessa. Hyviä käytäntöjä ja toimintatapoja kehitetään määrätietoisesti työntekijöiden, esimiesten ja yhteistyökumppanien kanssa vuorovaikutuksessa. Toimimme asiakkaan kanssa Toimintaa Tikessä kehitetetään tuloskortin pohjalta. Liiketaloudellisista lähtökohdista rakennetusta tasapainotetusta tuloskortista on siirrytty tulosprisma-tuloskorttiin. Uudessa tuloskortissa korostuu aikaansaannosten arviointi yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta. Tikessä tämä merkitsee asiakkaiden tavoitteiden sisäistämistä ja niiden saavuttamisen tukemista. Strategisessa kehittämisessä on valittu kärkeen asiakasratkaisujen ja asiakassuhteen kehittäminen. Tulevan menestyksen edellytyksenä ovat asiakkaan kannalta tarpeelliset, tehokkaat ratkaisut ja palvelut sekä yhteistyön sujuminen vaativassa toimintaympäristössä rajallisilla resuresseilla. Tärkeää on myös onnistua tavoitteiden mitoittamisessa ja aikatauluttamisessa. Osaava ja työstään innostunut henkilöstö on tulevaisuuden tae Osaavat ja innostuneet tikeläiset ovat olleet merkittävä tekijä muutosten hallinnassa ja uudistuneiden toimintamallien luomisessa. Myös tulevien vuosien tehtävissä henkilöstö muodostaa Tiken tärkeimmän voimavaran, jonka turvin palvelut tuotetaan ja tulokset saavutetaan. Tiedon määrän lisääntyminen, yhä ajantasaisemman ja saavutettavamman tiedon vaatimus sekä monimutkaistuvat integroidut tietotekniset järjestelmät edellyttävät Tikeltä osaamisen ja toimintatapojen jatkuvaa kehittämistä, asiakkaiden aktiivista kuuntelua ja luottamuksellisia suhteita yhteistyökumppanien kanssa. Marjo Bruun Hyvän yhteistyön edistämisen kannalta merkittävinä foorumeina toimivat Maatalous- ja elintarvikehallinnon tietohallintoyhteistyön (META) ohjausryhmä, jossa ovat edustettuina MMM, Evira, Mavi ja Tike sekä maa- ja metsätalousministeriön tehtäväalueen tilastotoimen yhteistyöryhmä. Elintarviketalouden laatutietojärjestelmien verkoston (Elati) kehittämisessä Tike toimii koordinaattorina. 5

7 Tulostavoitteiden toteutuminen Tulostavoitteiden toteutuminen Tiken toiminnan vaikuttavuutta voidaan arvioida sen mukaan, miten Tike on toteuttanut vuoden 2007 tulossopimuksessa maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kanssa sopimansa tulostavoitteet. Palvelusopimukset Tike on tehnyt palvelusopimukset MMM:n, Elintarvikeviraston (Evira) ja aloittaneen Maaseutuviraston (Mavi) kanssa. Organisaatiomuutoksen tukeminen Tikestä siirtyi perustettuun Maviin 50 henkeä, Valtiokonttoriin 8 ja MMM:ään 3 henkeä. Tehtävien ja henkilöiden siirtyessä tehtävänjaot ja virastojen väliset rajapinnat määriteltiin uudelleen. Palvelutuotannossa ei muutosten jälkeen ollut merkittäviä poikkeamia tavoitteisiin verrattuna, joten Tike onnistui varmistamaan häiriöttömän toiminnan tehtävien uudelleenorganisoinnin yhteydessä. Tiken oman organisaation muutos Tike muutti organisaatiotaan vastaamaan paremmin muuttunutta tehtäväkokonaisuutta. Organisaatiomuutosta jatkettiin syksyllä ylijohtaja Seppo Heinosen jäätyä eläkkeelle ja Marjo Bruunin tultua nimitetyksi Tiken ylijohtajaksi. Organisaatiomuutoksen on määrä tulla voimaan syksyllä Maaseutuviraston perustamisessa avustaminen Tike oli vuoden 2007 aikana mukana Mavi-valmisteluissa kahden selvitysmiehen työpanoksen verran sekä osallistumalla monin tavoin viraston perustamisen valmisteluun. Valtion yhteisen tietohallinnon kehittämisen huomioiminen Tike osallistui ValtIT:n valmistelutyöryhmien työskentelyyn ja seurasi siellä tehtyjä suunnitelmia. Tikessä kehitettyä arkkitehtuurimallia sovitettiin yhteen ValtIT:n linjausten kanssa. Samalla pidettiin yhteyttä muiden IT-palvelukeskusten kanssa. Tike ottaa käyttöön ValtIT:n palveluja sitä mukaa kuin niitä on saatavilla. ValtIT:n palveluja sovitetaan myös Tiken asiakasvirastojen käyttöön. Tiken kehittäminen Tike panosti vuonna 2007 erityisesti esimiestoiminnan ja strategiaprosessin kehittämiseen Työyhteisön kehittämisprojektin (Tykes) avulla. Lisäksi hyödynnettiin ja jalkautettiin edelleen sähköistä asiakirjanhallintaa (Makasiini) sekä projektisalkun ja resurssien hallintajärjestelmää (Primavera) samoin kuin asiakkuudenhallintamallia. Seurannan ja laskentatoimen kehittäminen Tiken laskentatointa kehitettiin META-työryhmän linjausten mukaan. Rahoitusrakenne muuttui niin, että suuri osa asiakasvirastoilta laskutettavista palveluista muuttui budjettirahoitteiseksi. Muutoksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja selkiyttää Tiken toiminnan rahoitusta. 6

8 Tiken palvelut Eläinrekisterit Tike on kertomusvuonna ollut kehittämässä monia Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) tietojärjestelmiä, jotka liittyvät eläinten rekisteröintiin, pitopaikkoihin ja hyvinvointiin. Tavoitteena on, että uudet rekisteröinnit voidaan tehdä heti verkkopalveluna. Järjestelmiä on kehitetty viidessä eri projekteissa. Nämä projektit ovat käytännön META-yhteistyötä, jota kuvataan toisaalla vuosikertomuksessamme. Yleisen eläinrekisterin ensimmäisenä toteutuksena lammas- ja vuohirekisteri Tike on ollut kehittämässä yleisen eläinrekisterin mallia. Sen avulla samaan runkoratkaisuun voidaan toteuttaa nykyiset ja tulevat eläinten rekisteröintitarpeet. Yleisen eläinrekisterin ensimmäinen osa on lammas- ja vuohirekisteri, jota on kehitetty Tikessä Ella-projektissa. Ella-projekti on kaksivaiheinen. Ella 1 käynnistettiin kesäkuussa Yleisen eläinrekisterin määrittelyvaihe kesti elokuusta 2006 tammikuuhun Määrittelyvaiheessa otettiin huomioon yleisen eläinrekisterimallin soveltuvuus yksilö-, ryhmä- ja parvieläinten rekisteröintiin. Lammas- ja vuohirekisterin toteutus aloitettiin tammikuussa Tämä osuus saatiin valmiiksi maaliskuussa 2008, mistä lähtien lampaiden ja vuohien rekisteröinti sovellukseen on ollut mahdollista. Ella-projektin ensimmäisessä vaiheessa toteutettiin kaksi erillistä käyttöliittymää: toinen eläintenpitäjille ja toinen viranomaisille. Lammas- ja vuohirekisteriin toteutettiin eläinten tietojen käsittely, poikimisiin ja siirtoihin liittyvät toiminnallisuudet sekä eläinluettelo. Sovellus sisältää myös eläintenpitäjien ja eläinten haun ja viranomaiskommentoinnin. Nyt on käynnissä projektin toinen vaihe, jonka kuluessa järjestelmään lisätään eläinten teurastus-, välitys-, hävitys-, löytymis- ja tuontitietojen käsittely sekä rekisterikysely, jolla eläinten asianmukainen rekisteröinti voidaan tarkistaa. Myös tapahtumien hakutoimintoja kehitetään edelleen. Ella 2 valmistuu syyskuussa Ellassa mukana olevat Sari Jäälinoja (vas.) ja Heli Vuolle. Eläinrekistereiden kehittämisessä huomioidaan jo olemassa olevat rekisterit ja tietojärjestelmät. Siinä pyritään arvioimaan tulevat eläinten rekisteriöintitarpeet niin, että voidaan toteuttaa joustava, eläinten tunnistamista ja jäljitettävyyttä koskevat vaatimukset täyttävä ja hyvin eläinten pitäjiä ja viranomaisia palvelelva eläinrekisterikokonaisuus. 7

9 Tiken palvelut Peppi, Elvis, Auto ja Etko Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin tietetojärjestelmiä on kehitetty myös Peppi-, Elvis-, Auto- ja Etko-projekteissa. Eläinten pitopaikat osaksi Eläintenpitäjärekisteriä Eläinten pitopaikkarekisteri irrotettiin IACS-tukisovelluksesta (EU: n yhteiseen maatalouspolitiikkaan liittyvä yhdennetty hallinto- ja valvontajärjestelmä) osaksi Eläintenpitäjäsovellusta. Työ tehtiin projektimuotoisena, ja projektin nimenä oli Peppi. Projektin tarkoitus oli viedä eläintenpitäjien ja pitopaikkojen rekisteröintiin liittyvät toiminnot samaan sovellukseen, jotta kuntien maatalousviranomaisilla olisi yksi työkalu näiden käsittelyyn. Eläintenpitäjärekisteri tehtiin alunperin kohdetietojärjestelmän ensimmäisenä toteutuksena. Kohdetietomallin avulla parannetaan maa- ja elintarviketalouden rekisteritietojen yhteensopivuutta ja vähennetään toimijoiden ilmoitusvelvoitteita. Tietomallilla pyritään yhteiskäyttöiseen tekniseen järjestelmäratkaisuun, johon voidaan joustavasti toteuttaa monia eri säädösten mukaisia rekistereitä. Kohdetietojärjestelmään rekisteröidään toiminta eli se, minkä vuoksi kohde on rekisteröitävä, toimintaan liitetään tiedot toimijasta ja tieto siitä paikasta, missä toimintaa harjoitetaan. Eläintenpitäjärekisteri käyttää kohdetietojärjestelmää jo paikan ja toiminnan osalta. Kohdetietomallin mukaiseen kohdetietojärjestelmään tarvitaan vielä asiakastietojärjestelmän uusiminen. Tätä työtä tehdään Tikessä Asti-projektissa. Kohdetietojärjestelmän tavoitteet ulottuvat usean hallinnonalan yhteistyöhön. Sitä tulevat käyttämään MMM sekä sosiaali- ja terveysministeriöstä tuotevalvonta samoin kuin teollisuus- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaan kuuluvasta Kuluttajavirastosta kuluttajansuoja. Täydentävät ehdot ja eläinten hyvinvointi Tikessä toteutettiin vuonna 2007 voimaantulleiden eläinten hyvinvointiin liittyvien täydentävien ehtojen mukaiset muutokset eläinlääkintähallinnon Elite-sovellukseen. Kokonaan uusi tietojärjestelmä rakennettiin EU:n eläinsuojeluvalvontojen tallennuksia varten. Eläinten hyvinvointisovellus sai nimekseen Elvis. Elvis toteutettiin selainsovelluksena. Sen ansiosta tietojärjestelmää voidaan käyttää kaikkialla, missä on Internet-yhteys toisin kuin perinteistä työasemalle asennettavaa sovellusta. Vuonna 2007 kuntien virkaeläinlääkärit saattoivat läänineläinlääkäreiden ohella tallentaa vasikoita, sikoja sekä munivia kanoja (avo- ja häkkikanalat) koskevat EU-eläinsuojelutarkastusten tulokset. Evira raportoi eläinsuojeluvalvonnan tulokset EU:lle vuosittain Elvis- järjestelmän avulla. Muita Eliten muutoksia Elite-sovellukseen toteutettiin myös muita muutoksia. Auto-projektissa tehtiin Eläinkuljettajarekisteriin eläinkuljetuksia koskevan lainsäädännön edellyttämät muutokset. Myös Eläinkuljettajarekisteri toteutettiin osaksi yleistä kohdetietojärjestelmää. Auto- projekti alkoi vuoden 2006 puolella, ja se päättyi vuoden 2007 toukokuussa. Elite-järjestelmän kautta tallennettavat muut kuin tuotantoeläinten pitopaikkatiedot tallennettiin syksyllä 2007 kohdetietojärjestelmään Etko-projektissa. 8

10 Tiken palvelut Maaseutuviraston tietoympäristösiirto - Mittava projekti onnistui Tiken Käyttökeskuksen viime vuoden suurimpia hankkeita oli Maaseutuviraston eli Mavin käyttäjäympäristön muodostaminen. Suurin osa uuden viraston väestä oli entuudestaan ministeriöstä tai Tikestä - muun muassa käyttäjätunnukset, kotihakemistot ja sähköpostilaatikot piti siirtää uuteen ympäristöön. Ei suuria käyttökatkoja Keväällä ja kesällä tehdyn suunnittelun ja aikataulutuksen jälkeen alkoi konkreettinen työ. Koska ainoastaan käyttäjillä itsellään oli tarkka tieto siitä, mitä hakemistoja ja oikeuksia he tarvitsivat jatkossa, piti siirrettävät resurssit käydä läpi henkilökohtaisesti. Käytännössä työasematuen tikeläiset kävivät jokaisen mavilaisen koneella tekemässä siirron yhteistyössä kunkin käyttäjän kanssa. - Asiakas eli Mavi halusi, että siirrot toteutetaan tällä tavalla, ilman käyttökatkoja. Tässä onnistuttiinkin lukuun ottamatta yksittäisten resurssien muutaman tunnin katkoja. Tämä oli valinta, ja työ toteutettiin Mavin toimeksiannon mukaan, kertoo työasemaja tuotannon tuki -palvelualueesta vastaava Ville Knuutila. Henkilökohtaiset siirrot aikaa vieviä Hektisin vaihe kesti elokuusta joulukuuhun, joitain siirtoja tehtiin vielä tämän vuoden puolella. Aikataulut sovittiin yksiköittäin, jotta sama työporukka pääsisi yhtä aikaa käsiksi samaan ympäristöön. Täysin saumattomasti siirtymät eivät kuitenkaan onnistuneet muun muassa poissaolojen vuoksi tällöin tietyille resursseille saattoi tarvita esimerkiksi eri tunnukset, joista aiheutui sekaannuksia. Yhteen siirtoon meni keskimäärin kaksi tuntia aikaa. Arvio ei kuitenkaan aina pitänyt paikkaansa, jolloin aikataulua piti rukata hieman uudestaan. - Joillakin asiakkailla oli esimerkiksi arvioitua enemmän dokumentteja siirrettävänä, jolloin kotihakemiston kokoa piti kasvattaa. Tai dokumentteja piti koota eri työasemilta ja muilta tallennusvälineiltä siirrettäväksi samaan paikkaan, kuvailee siirtoja tehnyt Juhani Oinas työasematuesta. Alun ongelmista sutjakkaan siirtoon Maaseutuviraston tietohallintojohtaja Mika Tuikkanen kertoo, että työn alkuvaiheessa huomattiin pulmia. Juhani Oinas ja Ville Knuutila työasematuesta. - Projekti osoittautui suuremmaksi kuin etukäteen oli arvioitu ehkä kaikkien aikojen suurimmaksi siirtoprojektiksi. Varsinkin ensimmäisistä siirroista aiheutui katkoja. Ongelmien perusteella toimintaa organisoitiin uudella tavalla, joten myöhemmissä siirroissa osattiin ottaa huomioon alun haasteet, muotoilee Tuikkanen. Mavin tietohallinnon talouden parissa työskentelevä ylitarkastaja Niina Mäntymäki muistelee siirron sujuneen sutjakasti muutamassa tunnissa. Tikestä Maviin siirtynyt Niina kirjautui muutamaan kertaan eri tunnuksilla koneelleen työasematuen neuvojen mukaan. Mavin tietohallinto-osastolla osa porukasta istuu Helsingissä, osa Seinäjoella ja osa etäpisteissä. Näin ollen osaston siirrot toteutettiin sen mukaan, miten väki kävi Helsingissä tämä hoitui Niinan mukaan ihan mukavasti. - Minulla siirto sujui ilman ongelmia. Tosin käytössäni on ollut aika vähän verkkoresursseja, parilta kollegalta kuulin, että joidenkin siirtojen kanssa oli hieman kestänyt, Niina toteaa. - Minulla ainoastaan matkahallintajärjestelmä takkusi hieman, mutta senkin HD:n pojat tulivat nopeasti asentamaan uudestaan. Työasematuki palvelee edelleen Työasematuki jatkaa tietoteknisten ongelmien ratkaisussa samaan tapaan kuin ennenkin. Palvelupyynnöt kirjataan erikseen asiakkaittain ongelmissa ei sinänsä ole eroa, tulevatpa ne sitten Mavista, MMM:stä tai Tikestä. Mittavassa urakassa oli koko syksyn kiinni noin puolet työviikostaan kolme työasematuen asiakaspalvelijaa. Tästä aiheutui väistämättä hieman jonoja työasematuen muihin palveluihin. Jonoa on kevään mittaan pikkuhiljaa purettu. - Työrupeama oli mittava, mutta siitä selvittiin hyvin, toteavat Käyttökeskuksen pojat tyytyväisinä. 9

11 Tiken palvelut Hintatilastot puntarissa Maatalouden ja elintarvikkeiden hinnat nousivat viime vuonna kuumaksi puheenaiheeksi kaikkialla maailmassa. Hinnan muodostumista voi tarkastella monelta kannalta - tämän huomasi Tiken tilastoryhmän asiantuntija Elina Seppälä, joka vastaa hintatilastoinnin kehittämisestä. Hintojen tilastoinnin keskeisimpiä haasteita oli määritellä, mistä markkinaketjun vaiheesta hinnat kootaan. Selvityksen mukaan peruskäsitteeksi määrittyi ketjun ensimmäinen lenkki, tuottajahinta. Tuottajahinta eli viljelijän saama hinta ilman seuraavien portaiden kustannuksia on myös kansainvälisten suositusten mukaan hintatilastoinnin peruskäsite. - Markkinaketjussa on monta lenkkiä. Joka portaalta - niin maatilan, teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan kuin kuluttajankin hinnoista - tarvittaisiin tietoa, myöntää Elina. - Kehitystyö aloitetaan tuottajahintojen selvittämisestä, josta voidaan myöhemmin jatkaa muihin ketjun osiin. Hintatietoja monelta suunnalta Hintojen tilastointi on jakautunut Suomessa monelle taholle. Esimerkiksi Tilastokeskus tuottaa tietoa maatalouden hintaindekseistä, alan palkoista ja kuluttajahinnoista, Tike maataloustuotteiden hinnoista, Tulli tuonnista ja viennistä ja lisäksi monet toimijat omista erityisalueistaan. Näistä tilastoista Tike poimii tiedot EU:lle eli Eurostatille. Tiedon kokoajien moninaisuus luo omat haasteensa. Kehittämistä pohditaankin tilastotoimen yhteistyöryhmässä, jossa hinta- asioille on oma jaostonsa. Hinnat virrassa Tiken hintatilastojen kehittäminen alkaa perunan, viljan ja rypsin hintatilastojen selvittämisestä. Muutamien muiden maataloustuotteiden, esimerkiksi maidon ja lihan, hintojen tilastoiminen on huomattavasti yksinkertaisempaa, sillä tiedot saadaan lähes täydellisinä suomalaisilta teurastamoilta ja meijereiltä. Esimerkiksi viljavirtojen seuraaminen on hankalampaa, sillä osa viljasta kulkeutuu välitysliikkeiden kautta käyttäjille, keräilyvarastoon tai vientiin, osa suoraan käyttäjille kuten myllyihin tai rehutehtaisiin. Näistä virroista halutaan päästä perille. Kehittämistä yhteistyössä ketjun kanssa Hintojen ymmärtäminen vaatiikin markkinaketjun tuntemista käytännössä. Viime vuonna Tiken tilastoijat hankkivat taustatietoa vierailemalla perunapakkaamoissa. Käytännön työn seuraaminen herätti paljon ajatuksia. Elina Seppälä on esitellyt hintatilastoinnin kehittämistä kevään mittaan monille kiinnostuneille tahoille. Vierailun perusteella perunoiden hintatietoja aletaan koota tilapakkaamojen sijaan keskuspakkaamoilta, mikä vähentää merkittävästi tiedonantorasitetta. - Oli avartavaa seurata työtä. Esimerkiksi selvisi, että perunoiden hinta muotoutuu pakkaamossa vasta niiden lajittelun jälkeen, kuvailee Elina. Perunayrityksissä asiantuntijat otettiin hyvin vastaan. Jalkautuvat tilastoijat saivat kuulla tuoneensa etäisen tuntuiset tutkimukset lähemmäs. Tiedonantajat ovatkin tärkeitä kumppaneita tilastojen kehittämisessä. Tänä keväänä asiantuntijat aikovat vierailla vilja- alan yrityksissä selvittämässä viljan kulkua. Monia tietotarpeita Hintatilastojen kehittäminen on kiinnostanut laajasti, ja Elina on esitellyt tutkimustaan monille eri tahoille. Tietotarpeita on runsaasti - maataloustuotteiden lisäksi myös esimerkiksi vuokrapellon hinta kiinnostaisi. Sitä ei kuitenkaan tällä hetkellä tilastoida vielä lainkaan. Ensimmäinen tavoite on kuitenkin selvä: kehittää nykyisiä hintatilastoja Suomen virallisten tilastojen määritelmien mukaisiksi. Tämän jälkeen voidaan alkaa suunnitella uusia tilastoalueita. 10

12 Tiken palvelut Yritystunnukset yhdistettiin tilastolliseen maatilarekisteriin Suomen maatiloilla harjoitetaan runsaasti muuta yritystoimintaa perinteisen maatalouden ohella. Tilastollisiin rekistereihin onkin haluttu koota tietoja tästä monialaisuudesta. Maatila- ja puutarhayritysrekisterien linkittämistä Tilastokeskuksen yritysrekisteriin selvitettiin viime vuonna. Jatkossa myös muiden muuttujien yhdistäminen Tiken rekistereihin voi olla mahdollista. Uudesta hallinnollisesta asiakastietojärjestelmästä tullaan saamaan suoraan tietoa, joka parantaa rekisterien yhteiskäyttöä ja ajantasaisuutta. Tilastollisella maatilarekisterillä ja puutarhayritysrekisterillä on pitkät perinteet luotettavina tilastolähteinä. Suomi on tunnetusti ollut edelläkävijä myös hallinnollisen tiedon käyttämisessä tilastorekistereiden päivittämiseen. Maatilarekisterin ja puutarhayritysrekisterin puutteena on kuitenkin ollut, että niitä on voinut yhdistää vain rajallisesti maataloushallinnon ulkopuolisiin rekistereihin. - Ongelma on ollut, että hallinnossa laajasti käytössä oleva tilatunnus on tuntematon muille toimijoille, esimerkiksi Tilastokeskuksen yritysrekisterille, kuvailee projektia vetänyt Esa Katajamäki Tiken tilastoryhmästä. Projektissa selvitettiin, että rekistereissä olevien maatilojen linkittäminen yritysrekisterin yksiköihin onnistuu parhaiten yritystunnuksen avulla. Yritystunnus löytyy jo nyt yli 60 prosentille tiloista asiakastietojen perusteella. Lisäksi yli kolmasosalle tiloista yritystunnus pystyttiin linkittämään Tilastokeskuksen yritysrekisteristä henkilötunnuksen avulla. Uudistuva asiakastietojärjestelmä takaa ajantasaisuuden Yritystunnuksen päivittäminen tilaston rekistereihin tehdään jatkossa uudistuvasta hallinnon asiakastietojärjestelmästä. Uuden järjestelmän tuottaa vuonna 2008 valmistuva Asti-projekti. Asiakastietojärjestelmästä luodaan yhteydet väestötietojärjestelmään sekä yritystietojärjestelmään. Tilastoryhmän Esa Katajamäki ja tietohallintoryhmän Tiina Vuolteenaho. - Tätä kautta tiedot saadaan aina ajantasaisina käyttöön. Esimerkiksi nimenmuutokset päivittyvät henkilötunnuksen kautta järjestelmään joka arkipäivä, toteaa Asti-projektista vastaava Tiina Vuolteenaho tietohallintoryhmästä. Kohti yhä monipuolisempia tilastoja Yritystunnusprojekti toteutettiin EU-rahoitteisena TAPAS-hankkeena. Taustalla ovat EU:n tavoitteet yhdenmukaistaa tilastolliset maatilarekisterit, tietotarpeet maatilojen muusta yritystoiminnasta sekä yritysrekisterissä tapahtuneet muutokset. Projektin tuloksena päädyttiin suosittelemaan, että maatilarekisteri ja puutarhayritysrekisteri yhdistetään jatkossa - tämä työ käynnistyy syksyllä Yritystunnuksia voidaan hyödyntää jatkossa sekä tilastojen laadun parantamisessa että mahdollisesti uusien tilastojen tekemisessä. Maatilarekisterin, puutarhayritysrekisterin sekä yritysrekisterin tietojen luotettava yhdistäminen avaa uusia mahdollisuuksia maatilojen muun yritystoiminnan ja monimuotoisuuden tilastoinnissa, kertoo Esa Katajamäki. 11

13 Tiken palvelut Palvelukeskusasiakkuuteen siirtyminen Kertomusvuonna Tike siirtyi osittain ja tänä vuonna kokonaan henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen tuottajasta näiden palvelujen ostajaksi. Henkilöstöhallintopalvelut VKPK:lle Tike siirtyi henkilöstöhallinnon palvelujen osalta lukien Valtiokonttorin Palvelukeskuksen (VKPK) asiakkaaksi. Samalla Tike lopetti henkilöstöhallinnon palvelujen tuottamisen ulkopuolisille asiakkailleen. Taloushallintopalvelut VKPK:lle Taloushallinnon palvelujen siirto VKPK:lle aloitettiin projektimuotoisena työnä keväällä Työ oli alkuun ministeriövetoista, mutta syksyllä 2007 VKPK otti vetovastuun. Taloushallinnon palvelujen siirtoprojekti koski sekä taloushallinnon sisältöpalveluja että järjestelmiä. Taloushallinnon palvelujen siirto toteutui Henkilöstön asema muutoksessa Tiken henkilöstö- ja taloushallintopalvelujen siirtäminen VKPK: hon merkitsivät 12 tikeläisen tehtävien siirtymistä Valtiokonttorin Porin toimipisteeseen. Tikessä noudatettiin valtioneuvoston henkilöstön asemaa organisaatiomuutoksessa koskevaa periaatepäätöstä, jonka mukaan siirtyminen alueellisiin toimipisteisiin on vapaaehtoista. Tikessä on pyritty löytämään yhdessä henkilöstön kanssa korvaavia töitä joko omassa tai toisessa organisaatiossa. Palvelukeskusasiakkuuteen siirtymistä on Tikessä luotsannut Petri Korpinen. 12

14 Tiken kehittäminen Meillä otetaan tietoturva huomioon kaikissa asioissa Tikelle hyväksyttiin joulukuussa 2007 arvioinnin jälkeen ISO/ IEC27001:2005-standardin mukainen tietoturvan hallintajärjestelmän sertifikaatti. Tike on valtionhallinnon ainoa organisaatio, jonka koko toiminta on tämän standardin mukaisesti sertifioitu. Yksityisellä puolellakin tietoturva on näin laajasti sertifioitu ainoastaan yhdellä yrityksellä. "Meillä otetaan tietoturva huomioon kaikissa asioissa", sanoo Tiken tietoturvapäällikkö Olli-Pekka Tieksola. Tietoturvan hallintajärjestelmän sertifikaatti on osoitus siitä, että kansainvälisesti tunnustettu menettely riskien hallitsemiseksi on Tikessä toteutettu ja otettu käyttöön. "Virheistä opitaan, jatkuva oppiminen on ohjenuora", kuvaa Ola. Haaste- ja ongelmatilanteissa osataan toimia, kun prosessit on ennakolta suunniteltu ja vastuut jaettu. Tietoturvan hallintajärjestelmän rakentaminen alkoi Tikessä vuonna 2003, ja Inspecta Sertifiointi Oy myönsi Tikelle BS standardin mukaisen sertifikaatin vuonna Koska brittiläinen standardi oltiin lopettamassa ja Tike halusi pitää yllä sertifioitua tietoturvaa, Tike siirtyi ISO/IEC27001:2005-standardin mukaiseen toimintatapaan. Toimintatapa arvioitiin vuoden 2007 marraskuussa, ja Tikelle myönnettiin sertifikaatti joulukuussa. Arvioinnit kaksi kertaa vuodessa Sertifikaatin saanti tarkoittaa Tikessä sitä, että standardin kaikki osa-alueet arvioidaan kolmen vuoden sykleissä. Arviointeja on Tikessä kaksi kertaa vuodessa. Olli-Pekka Tieksola, miksi Tike panee toiminnassaan näin paljon painoa tietoturvaan? Tietoturvan avulla varmistetaan tiedon eheys, käytettävyys ja luotettavuus "Siksi että meillä halutaan suojata asiakkaiden tietoaineistot", vastaa Olli-Pekka. Tietoturvan ylläpitämiseen tarvitaan systemaattinen hallintajärjestelmä. Sillä varmistetaan asiakkaiden tiedon eheys, käytettävyys ja luottamuksellisuus kaikissa oloissa. Tiken tietoturvapäällikkö Olli-Pekka Tieksola - tikeläisille Ola. Tiedon tulee olla virheetöntä. Tiedon tulee olla saatavilla, kun sitä tarvitaan, ja sen tulee olla suojattua. 13

15 Tiken kehittäminen Projektiosaaminen vahvistui Tike panosti vuonna 2007 projektiosaamiseen monella tavalla. Tiken ja asiakkaiden projektikokonaisuuksien hallintaa kehitettiin edellisvuosien tapaan. Lisäksi neljätoista tikeläistä suoritti kansainvälisen sertifikaatin projektihallinnasta. Tikessä tehdään projektimuotoisesti sekä asiakasprojekteja että sisäisiä kehittämishankkeita. Yhteistä kaikille on, että ne viedään läpi tiettyjen käytäntöjen mukaan. Kun projektin vaiheet ja esimerkiksi niihin liittyvät dokumentit on määritelty etukäteen, ei jokaisen projektiryhmän tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Yhtenäisistä dokumenteista, kuten vakiomuotoisesta projektisuunnitelmasta ja seurantaraporteista on iloa myös projektien ohjausryhmissä työskenteleville. - Projektikäytäntöjen laatuun ja systemaattisuuteen on panostettu jo pitkään, kertoo Satu Nurho projektikehittämisestä vastaavasta Prosa-tiimistä. Salkku sisältää kokonaisuudet Projektien hallinnassa on käytössä Primavera-ohjelmisto, johon kootaan kaikki projektit kattava projektisalkku. Salkkua seurataan systemaattisesti kuukausittaisissa tietohallintoryhmän johdon kokouksissa. Projektisalkun avulla jo käynnistettyjä projekteja hallitaan keskitetysti ja systemaattisesti. Salkun avulla johdon on helppo seurata projektien kokonaisuutta: aikatauluja, tavoitteita ja resurssien jakautumista. Myös ongelmakohtien, kuten pullonkaulojen, avaaminen on helpompaa. - Salkku on selkeyttänyt projektien kokonaiskuvaa. Tavoitteena on, että jatkossa voitaisiin verrata esimerkiksi suunniteltuja ja toteutuneita työmääriä. Näitä voitaisiin edelleen hyödyntää uusien projektien työmääriä arvioitaessa, kuvailee Satu. Resurssien ja työmäärien arviointia ja seurantaa helpottaa myös viime vuonna tehty uudistus: työajanseurantaohjelmasta projekteihin käytetyt tunnit siirtyvät automaattisesti Primaveraan. Projektitietoa myös asiakkaille Projektihallintaa on viime vuosina avattu myös asiakkaille, jotka ovat itse päässeet seuraamaan Primaveran projektinäkymiä. Viime syksynä pohdittiin, miten projektimenetelmiä ja Primaveraa voitaisiin hyödyttää META-hankkeiden hallinnoinnissa. Tavoitteena onkin, että Primaveraan voitaisiin koota hyvin laajoja hankkeita, jotka tarkentuisivat talous- ja toimintasuunnitelman ylätasolta tarkemmiksi, yksittäisiksi projekteiksi. Näin kokonaisuus olisi kaikkien toimijoiden nähtävissä ja arvioitavana. Projektityötä on tehty erityisesti tietohallinnon hankkeissa ja projekteissa. Projektimuotoisuus on laajentunut työtavaksi myös muualle Tikeen, muun muassa tilastoryhmään. Projektiosaajat sertifioitiin Tikeläiset projektihallinnon osaajat saivat viime vuonna todistuksen taidoistaan suoritettuaan kansainvälisen projektijohtamisen järjestön IPMA:n sertifikaatin. Sertifikaatissa on eri tasoja, joilla edellytetään erilaista kokemusta. Viime vuoden sertifioiduista 4 suoritti osaajan D-tason ja 10 ammattilaisen C-tason sertifikaatin. Heistä osa on jo pitkään toiminut projektipäällikköinä, osa muissa rooleissa projekteissa. - Sertifikaatin idea onkin todentaa jo olemassa oleva osaaminen. Se näkyy asiakkaalle ennen kaikkea onnistuneina projekteina, hymyilee itsekin sertifikaatin suorittanut Satu. Viisi sertifioiduista projektipäälliköistä. 14

16 Tunnuslukuja Toiminnan rahoitus Tiken toimintaa rahoitetaan tulo- ja menoarvion momentilta Lisäksi Tike saa tuloja maksullisesta toiminnasta euroa Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Menot vähenivät Tulostavoite-luvussa kuvattujen organisaatiomuutosten vuoksi. Tulojen vähenemiseen vaikutti samassa luvussa kuvattu rahoitusrakenteen muutos. Tilastoviranomaistoiminnan menot kasvoivat määräajoin toteutettavan EU:n rakennetutkimuksen johdosta. Tietotekniikkapalvelut vähenivät, koska osa niistä samoin kuin niitä tuottavista henkilöistä siirtyi Maviin. Mavin perustaminen vaikutti myös kehittämispalvelujen vähenemiseen. Taloushallinto- ja virastopalvelujen kustannukset vähenivät, sillä tehtäviä ja henkilöitä siirtyi Maviin, Valtiokonttorin rahoitustoimialalle sekä maa- ja metsätalousministeriöön. Asiantuntijapalvelut vähenivät, sillä EU-rahoitteiset Twinningprojektit on saatettu loppuun. META-yhteistyöhön käytetyt asiantuntijapalvelut kasvoivat. Toiminnan tuottavuus Seuraava taulukko kuvaa Tiken toiminnan tuottavuuden kehittymistä: Henkilötyöpäivä / raportti 0,65 0,51 Suoran tiedonkeruun osuus tietomäärästä, % Henkilötyöpäivä / solua 0,29 0,29 Tiken hallinnon osuus kokonaiskustannuksista, % Tiken kehittämisen osuus kokonaiskustannuksista, % 2 1 Toiminnan taloudellisuus Seuraava taulukko kuvaa toiminnan kustannuksia palvelukokonaisuuksittain. Siinä näkyvät Tiken toiminnan määrälliset muutokset ja painopisteiden muutokset. Raportoinnin tuottavuus on noussut raportointijärjestelmän aikaisempaa paremman hyödyntämisen johdosta. Tiken hallinnon suhteellisen osuuden nousu johtuu siitä, ettei hallintoa ole voitu supistaa yhtä paljon kuin muut toiminnot ovat supistuneet organisaatiomuutosten ja toiminnan painopisteissä tapahtuneiden muutosten johdosta euroa euroa Tilastoviranomaistoiminta Hallinnonalalle tuotettavat palvelut Tietotekniikkapalvelut Kehittämispalvelut Tiedontuotantopalvelut Taloushallintopalvelut, joista korvamerkkien 1) osuus Virastopalvelut Asiantuntijapalvelut Tiken hallinto Yhteensä ) Tiken hoitama eläinten merkintään liittyvä taloushallintopalvelu. 15

17 Tunnuslukuja Tuotokset Tike tuotti kertomusvuonna seuraavan taulukon mukaiset suoritteet ja julkishyödykkeet: Tietotekniikkapalvelut Ylläpidettävät järjestelmät, kpl Kehittämisprojektit Uudet käyttöönotetut järjestelmät 10 7 Poistuneet järjestelmät 5 4 Tilasto- ja tietopalvelut Julkaisujen levikki, kpl Tiedonkeruun tietomäärä, 1000 solua Raporttien kokonaismäärä, kpl Tietojärjestelmien ylläpidossa haasteet lisääntyivät, sillä ylläpidettävien järjestelmien määrä kasvoi, samalla kun henkilömäärä väheni. Kehittämisprojektien määrä kasvoi, vaikka tietojärjestelmien kehittämispalvelujen määrä kokonaisuudessaan vähenikin, sillä käynnissä oli erityisen paljon pieniä projekteja. Julkaisujen määrä pieneni sen johdosta, että Tietokappa-julkaisun painoversiosta luovuttiin ja siirryttiin sähköiseen julkaisemiseen. Tiedonkeruun solumäärät vaihtelevat vuosittain EU:n tilastointitarpeiden ja lainsäädäntömuutosten sekä kansallisten tiedontarpeiden mukaan. 16

18 Asiakkaat ja yhteistyö Asiakastyytyväisyys Tike seuraa asiakkaidensa tyytyväisyyttä vuosittain tehtävillä tutkimuksilla. Vuoden 2007 tuloksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia edellisvuoteen verrattuna. Asiakkaat ovat sitoutuneita Tiken palvelujen käyttöön, ja enemmistö suosittelisi Tikeä ja sen palveluita myös muille. Tiken koetaan ymmärtävän asiakkaidensa tarpeet, ja yhteistyö Tiken kanssa arvioidaan melko helpoksi. Asiakassuhteen hoito arvioidaan kohtalaiselle tasolle. Kehitettävää on Tiken aktiivisuudessa asiakkaan suuntaan. Jopa 40 % vastaajista ilmoittaa, ettei koe Tikeä aktiiviseksi palvelujen ja ratkaisujen tarjoamisessa. Tuotteiden ja palveluiden kokonaistason arviot yltävät kohtalaiselle tasolle. Tike ottaa asiakkailta saamansa palautteen huomioon toimintansa kehittämisessä: kuluvaa vuotta varten on tehty toimenpidesuunnitelmat tutkimuksessa havaituista kehittämiskohteista. Ohjausryhmä on asettanut kolme alatyöryhmää: hanke- ja budjettiryhmän, arkkitehtuuri- ja strategiaryhmän ja eläinrekisteriryhmän. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) asetti META-ohjausryhmän kesäkuussa Sen tehtävänä on edistää maatalous- ja elintarvikehallinnon yhteen toimivuutta samoin kuin hallinnon, sen asiakkaiden ja yhteistyötahojen vuorovaikutusta. Viime käden tavoitteena on parantaa maatalous- ja elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä. META-ohjausryhmän puheenjohtajana toimii MMM:n elintarvike- ja terveysosaston päällikkö Matti Aho, ja sen jäseniä ovat yhteistyövirastojen ylijohtajat ja tietohallintopäälliköt. Maatalous- ja elintarvikehallinto sähköiseen asiointiin Matti Aho, META-ohjausryhmä on nyt toiminut runsaat puoli vuotta. Mikä on sen toiminnan suurin saavutus? Suurin saavutus on siinä, että nyt istutaan saman pöydän ääressä ja yritetään hakea yhteistä näköalaa tulevaisuuteen. Suomen menestys tietoyhteiskunta-arvioissa on laskenut. Maatalous- ja elintarvikehallinnon on tarpeen olla, jos ei nyt etulinjassa niin ainakin ensimmäisten joukossa, parantamassa tulevia arvioita ottamalla käyttöön sähköisen asioinnin järjestelmiä ja hyödyntämällä tekemisissään tietotekniikan ja tietohallinnon mahdollisuuksia. Mahdollisuuksia on enemmän kuin on toistaiseksi onnistuttu käyttämään. Maatalous- ja elintarvikehallinnon perisyntinä on ollut toimiminen kädestä suuhun omasta mielestämme meillä on aina ollut pakko tehdä joku juttu, mikä milloinkin, nopeasti. Nyt meillä on käsissämme koko kasa näitä juttuja, ja niitä kehittämällä, purkamalla tai kokonaan uusia järjestelmiä luomalla pitäisi löytää kokonaisuus, joka parhaiten palvelee meidän asiakkaita ja sivussa meitä itseämmekin, hallintoa. META - tietoyhteiskunnan rakentamisen uusia yhteistyömuotoja Maatalous- ja elintarvikehallinnolla on yhteisiä tehtäviä ja asiakkaita. Siksi niiden käyttämien tietojärjestelmien tulee toimia yhteen. Mavin ja Eviran perustaminen on lisännyt tietohallintoa koskevan yhteistyön, suunnittelun ja johtamisen tarvetta. Ministeriön, Mavin, Eviran ja Tiken välistä yhteistyömallia kutsutaan METAksi. META-ohjausryhmän puheenohtaja Matti Aho ja META-asiantuntijaryhmän sihteeri Kyösti Könönen kertovat META-yhteistyöstä ja Tiken roolista siinä. Maatalous- ja elintarvikehallinnon tietohallintoyhteistyöhön eli METAan kuuluu ohjausryhmä ja asiantuntijaryhmä. META-ohjausryhmän kokous. Pöydän päässä Matti Aho ja edessä vasemmalla Kyösti Könönen. 17

19 Asiakkaat ja yhteistyö Tikellä METAssa kolme roolia Ohjausryhmälle asiat valmistelee asiantuntijaryhmä. " M aatalous- ja E lintarvikehallinnon T ietohallinnon A siantuntijaryhmä META", avaa lyhennettä asiantuntijaryhmän sihteeri Kyösti Könönen, Tiken arkkitehtuuriosaajia. Asiantuntijaryhmän puheenjohtajana toimii ministeriön tietohallintoyksikön päällikkö Risto Yrjönen, ja siihen kuuluu jäseninä yhteistyövirastojen tietohallintopäälliköt ja -asiantuntijoita. Kyösti Könönen näkee Tikellä META-yhteistyössä kolme roolia: Tike toimii METAn sihteeristönä Tikee tarjoaa tietohallinnon asiantuntijapalveluja Tike toimii yhteistyövirastoille tietotekniikan palvelukeskuksena. Arkkitehtuuriryhmät asettaneet konkreettisia tavoitteita Alatyöryhmistä Kyösti Könöselle on läheisin arkkitehtuurityöryhmä, jonka puheenjohtajana hän toimii. Työtä tehdään neljässä Tiken ja virastojen asiantuntijoista koostuvassa työryhmässä, jotka ovat määritelleet tavoitteensa vuodeksi Sauli Sonkkilan johtama toiminta-arkkitehtuuri-ryhmä kehittää yhteisiä toimintamalleja. Tuula Koskenvaaran johtama tietoarkkitehtuuri-ryhmä edistää tietojen yhtenäistämistä ja tiedon yhteiskäyttöä mm. tietovarantoja kuvaamalla sekä sanastotyöllä. Tietojärjestelmäarkkitehtuuri-ryhmä hoitaa Juha Mäkisen johdolla tietojärjestelmäsalkkua eli virastojen kaikkien tietojärjestelmien kokonaisuutta ja teknologia-arkkitehtuuri-ryhmä, jota vetää Jarko Lehikoinen, yhteistä teknologista infrastruktuuria. Itämeren alueen kymmenes maataloustilastoseminaari Suomessa Viro, Latvia, Liettua, Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat tehneet yhteistyötä maatalousalan tilastoinnissa vuodesta 1996 lähtien. Viime elokuussa Tike isännöi Helsingissä kymmenettä Baltic- Nordic-juhlaseminaaria, joka kokosi ennätysyleisön. Viime vuoden tapaamisen aiheita olivat muun muassa sähköinen tiedonkeruu, luomutilastointi sekä kasvinsuojeluaineiden tilastointi. Seminaariesitykset antoivat kattavan kuvan eri maiden käytännöistä: niissä käsiteltiin yhtäältä suunnitelmia, toisaalta kokemuksia ja tuloksia. Tiedonkeruumenetelmät ja tiedon julkaiseminen herättivät innostunutta keskustelua - on avartavaa vertailla esimerkiksi, millaisilla lomakkeilla naapurimaissa kerätään tietoa. Hyvät käytännöt jakoon Pohjoismais-balttilaisen tilastoyhteistyön juuret johtavat aikaan, jolloin Baltian maat eivät vielä olleet EU:n jäseniä. Yhteistyön avulla pyrittiin helpottamaan maiden siirtymistä EU:n edellyttämiin tilastointivelvoitteisiin. Nykyään tapaamisissa on keskeistä ajatusten ja kokemusten vaihtaminen ajankohtaisista aiheista. - Aiemmin baltialaiset olivat ehkä enemmän oppipojan roolissa, mutta nyttemmin voimme yhtä hyvin ottaa oppia heiltä. Tapaamiset ovat muotoutuneet hyvin vuorovaikutteisiksi tilaisuuksiksi vaihtaa hyviä käytäntöjä, kuvailee Tiken tilastoryhmän johtaja Leena Storgårds. Tiken tietohallintoryhmän kehittämispäällikkö Kyösti Könönen (vas.), MMM:n tietohallintoyksikön päällikkö Tarmo Maunu (kesk.) ja Mavin tietohallinto-osaston johtaja Mika Tuikkanen META-ohjausryhmän kokouksessa. 18

20 Asiakkaat ja yhteistyö Epämuodollinen mutta vakiintunut yhteistyö Sitoutuminen yhteistyöhön on alusta lähtien ollut hyvin vahvaa. Pohjoismaat ovat tukeneet Baltian kollegoja niin osaamisen kuin menetelmien kehittämisessä. Alussa huomioitiin myös maiden taloustilanne, ja kokoontumiset järjestettiin Baltiassa matkakustannusten vähentämiseksi. Baltic-Nordic-ryhmittymä kokoontuu keskimäärin puolentoista vuoden välein. Tike on toiminut lähes jokaisen kokoontumisen puheenjohtajana. Nyt toiminnan vakiinnuttua puheenjohtajavastuusta on tarkoitus tehdä kiertävä. Helsingin kokous oli ensimmäinen Baltian ulkopuolella, seuraavan kerran kokoonnutaan 2009 Ruotsissa. Viime vuoden juhlaseminaarin osallistui ensimmäistä kertaa myös Norja. Kaikkiaan seminaarissa oli lähes 30 ulkomaista kollegaa. Vanhoja ja uusia Itämeren alueen kollegoita iltajuhlassa. 19

21 Asiakkaat ja yhteistyö Latvian Twinning-projektissa yhdistyivät tilasto- ja tietohallinto- osaaminen Viime vuonna saatiin päätökseen viimeisin Tiken Twinninghankkeista Baltiassa. Latvian Twinningissä kehitettiin tietojärjestelmien lisäksi myös maataloustilastointia. Tietojärjestelmien osalta projekti pureutui EU:n viimeisimmän maatalouspolitiikan uudistuksen eli tilatukijärjestelmän ja täydentävien ehtojen toimeenpanoon. Tilastoinnin kehittämisessä keskeistä oli hallinnollisen tiedon hyödyntäminen tilastolähteenä. Jussi toteaa, että projektin avulla myös hallinnollisen tiedon hyväksikäytössä saatiin "pää auki". Tehokas ja joustava toiminta vaatii kuitenkin pitkäaikaista yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Tiken yhteistyökumppaneita olivat Latvian maksajaviraston ja maatalousministeriön lisäksi myös maan tilastokeskus. Projektiin oli varattu 240 työpäivää, joista tilastoasiantuntijoiden osuus oli noin neljäsosa. Latvian hankkeen budjetti oli noin euroa. Latvian projekti oli kaikkiaan kolmas Tiken toteuttamista EU-rahoitteisista Twinning-projekteista. - Tavoitteet saavutettiin hyvin. Latvialaisille jäi kuitenkin vielä paljon tehtävää ehdotusten toimeenpanossa. Pitkien projektien ongelmana on se, että projektin elinkaaren aikana maatalouspolitiikkaa saatetaan muuttaa useitakin kertoja, kuvailee tilannetta Riikassa asiantuntijana vuoden asunut Jussi Tuumi. 20

22 Henkilöstö Henkilöstön määrä Tiken henkilöstön määrä on muuttunut seuraavasti: Henkilöstön lukumäärä Henkilöstön lukumäärän muutos, % 0,7-5,1-8,3 Henkilöstön määrä on vähentynyt siksi, että osa tikeläisistä on siirtynyt tehtävien mukana Maaseutuvirastoon (Mavi), Valtiokonttoriin (VK) ja maa- ja metsätalousministeriöön (MMM). Henkilöstön ikäjakauma Tiken henkilöstön ikäjakauma on seuraava: Alle 25-vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 60-vuotiaat Tiken henkilöstön suurin ikäryhmä on vuotiaat. Tike on valtionhallinnon nuorekkaimpia organisaatioita. Henkilöstön kehittäminen ja työhyvinvointi Tikessä panostettiin vuonna 2007 osaamisen ja työhyvinvoinnin kehittämiseen monin eri keinoin. Tiken vahvuuksia ovatkin hyvä ilmapiiri sekä vaikutusmahdollisuudet omaa työtä koskeviin päätöksiin. Henkilöstön kehittäminen Työyhteisön kehittämisprojektilla (Tykes ) tuettiin sekä tuottavuuden parantumista että henkilöstön jaksamista. Valmennuksia ja työnohjauksia järjestettiin johdolle, esimiehille ja henkilöstölle sekä palveluryhmittäin. Johtamisen toimintatapoja parannettiin yhdessä muun muassa läpi vuoden jatkuneen esimieskäsikirjan työstön sekä esimiesleirin avulla. Vuoden 2007 muutokset, kuten Mavi-valmistelu, sisäinen organisaatiouudistus ja ylijohtajan vaihtuminen vaikuttivat myös kehittämisinvestointeihin. Johtamisen, muutoskoulutuksen ja esimiestyön lisäksi panostettiin ammatillisen osaamisen edistämiseen. Painopisteitä olivat tutkintojohteisen opiskelun tukeminen (esimerkiksi datanomi, tietotekniikan ammattitutkinto) sekä tietotekniikan räätälöidyt koulutuspaketit. Työhyvinvointi Ydinosaamisalueista elintarviketurvallisuuden tietoiskuja pidettiin kaksi kertaa - aiheesta alkoi koulutusohjelma vuoden 2008 puolella. Mittava ITIL-koulutuskokonaisuus aloitettiin loppuvuodesta. Yleisosaamista vahvistettiin myös, esimerkiksi kielikoulutuksia jatkettiin normaalikäytännön mukaisesti. Koulutuksissa on siirrytty yhä enemmän räätälöityihin, kohderyhmäkohtaisiin koulutuksiin, joiden vaikuttavuus on yleiskoulutuksia suurempi. Syksyllä 2007 uusittiin vuonna 2005 tehty työhyvinvointikysely QPS+34. Tulosten mukaan tikeläisten työhyvinvointi on pysynyt samalla tasolla tai kasvanut hieman kahden vuoden takaiseen verrattuna. Eniten positiivista kehitystä oli tapahtunut seuraavilla osa-alueilla: työlle on määritelty selkeämmin tavoitteet Tiken johto on kiinnostuneempi henkilöstön hyvinvoinnista ja terveydestä työpaikalla liikkuu muutoksia koskevia huhuja vähemmän. Tiken vahvuuksia ovat erityisesti hyvä ilmapiiri sekä vaikutusmahdollisuudet omaan työmäärään, -tahtiin ja työtä koskeviin päätöksiin. Kertomusvuonna organisaatiomuutosten jatkuessa Tike on edelleen pyrkinyt toteuttamaan käytännössä periaatetta henkilöstöstä tärkeimpänä voimavarana Tykesin, oppimisen tukemisen ja työhyvinvointitoiminnan avulla. 21

23

24

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Valtorin asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015

Valtorin asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015 Muistio 1 (5) n asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015 Aika ti 3.2.2015 klo 14.05 16.00 Paikka Osallistujat nh Merikotka, Ympyrätalo (9. krs), Siltasaarenkatu 18 20 A, Helsinki Jäsenet: tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

MMM TORI-siirtoprojektin ohjausryhmän 5 pöytäkirja

MMM TORI-siirtoprojektin ohjausryhmän 5 pöytäkirja Pöytäkirja 1 (5) MMM TORI-siirtoprojektin ohjausryhmän 5 pöytäkirja Aika 3.3.2015, klo 9:0 11:30 Paikka Osallistujat, Läsnä HKI: VM: Mariankatu 9 Pullonkaula / videoneuvotteluhuoneet / Valtori Virtuaalihuone

Lisätiedot

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007

Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma. ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttorin hankkeiden esittely - erityisesti KIEKU-ohjelma ValtIT:n tilaisuus 22.5.2007 Valtiokonttori ja Hallinnon ohjaus toimiala valtiotasoisten hankkeiden toteuttajana Valtiokonttori on palveluvirasto,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

LAMPAIDEN JA VUOHIEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI

LAMPAIDEN JA VUOHIEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI LAMPAIDEN JA VUOHIEN MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI 1 Idea ja merkitys Eläimen jäljitettävyys koko sen elinkaaren ajalta Mahdolliset eläintautitilanteet Taudin lähtöpaikan nopea selvitys Tartunta-alueen järkevä

Lisätiedot

Kiekun käyttöönottomenetelmä

Kiekun käyttöönottomenetelmä Kieku-info: Kiekun käyttöönottomenetelmä Opetushallituksen monitoimitila 16.12.2013 Kieku-info 16.12.2013, Tarja Heikkilä Esiteltävät asiat Mikä on käyttöönottomenetelmä? Miksi sitä pitää kehittää? Miten

Lisätiedot

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus.

Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Uuden strategiamme ytimen voikin tiivistää muutamaan sanaan: ydintehtävät, keskittyminen, yhteistyö, vaikuttavuus ja luottamus. Väestörekisterikeskuksen uusi strategia linjaa virastomme toimintaa uuden

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN

TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN PUUSTELLI GROUP OY LOPPURAPORTTI TYÖHYVINVOINNIN OHJAUSJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN Laatija: Timo Hemmilä, Hemcon Oy Päiväys: Luottamuksellisuus: julkinen Hyväksynyt: Tarmo Vesimäki, Puustelli Group Oy Projektin

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6)

Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008. LIITE 5 s. 1 (6) Puolustusministeriön ja Puolustushallinnon Palvelukeskuksen välinen tulossopimus vuodelle 2008 LIITE 5 s. 1 (6) s. 2 (6) Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön ja Puolustushallinnon

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

01. (30.90 ja 91) Hallinto

01. (30.90 ja 91) Hallinto 01. (30.90 ja 91) Hallinto S e l v i t y s o s a : Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan pääluokkaperusteluissa on esitetty toimialan yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, joita hallinto tukee

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2006. Sisältö. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus

VUOSIKERTOMUS 2006. Sisältö. Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tike, Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus VUOSIKERTOMUS 2006 Sisältö Etusivu Mikä Tike? 2 Toiminta-ajatus 2 Visio 2 Palvelut ja organisaatio 2 Ylijohtajan katsaus 3 Tulostavoitteiden toteutuminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tehtävien ja aseman kehittäminen: Ehdotus kehittämisen tavoitteiksi ja suuntaviivoiksi

Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tehtävien ja aseman kehittäminen: Ehdotus kehittämisen tavoitteiksi ja suuntaviivoiksi 27.5.2009 MMM019:00/2009 Marjo Bruun Risto Yrjönen Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen (Tike) tehtävien ja aseman kehittäminen: Ehdotus kehittämisen tavoitteiksi ja suuntaviivoiksi Ehdotuksen

Lisätiedot

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014

OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne. Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 OKM:n ja korkeakoulujen tietohallintoyhteistyön tilanne Ylitarkastaja Ilmari Hyvönen 17.9.2014 Aiheita RAKETTI hanke päättyi, työ jatkuu OKM:n CSC:ltä korkeakouluille ostamat palvelut Korkeakoulujen tietohallinnon

Lisätiedot

Eviran tietojärjestelmähankkeiden nykytilanne Eviran strateginen projektisalkku Evirassa suoritettiin alkuvuonna nykyisen strategian tarkastelu

Eviran tietojärjestelmähankkeiden nykytilanne Eviran strateginen projektisalkku Evirassa suoritettiin alkuvuonna nykyisen strategian tarkastelu Eviran tietojärjestelmähankkeiden nykytilanne Eviran strateginen projektisalkku Evirassa suoritettiin alkuvuonna nykyisen strategian tarkastelu Todettiin, että se on toimiva ja sen päivittäminen riittää

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Valtiovarainministeriö Kirjaamo. VM/13/02.02.01.01/2009, ohje 5.2.2009. Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010 1(5) Pvm Datum 342009 Dnro Dnr TK-21-893-08 Vastaanottaja Mottagare Valtiovarainministeriö Kirjaamo Viite Ref Asia Ärende VM/13/02020101/2009, ohje 522009 Tilastokeskuksen talousarvioehdotus vuodelle 2010

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 MMM DNRO 160/01/2014 TIKE DNRO 25/110/2014 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN JA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN TIETOPALVELUKESKUKSEN (TIKE) VÄLINEN SOPIMUS TIKEN TULOSTAVOITTEISTA VUODELLE 2014 1. Vuosien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen

Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Koulutuksen järjestämislupaprosessin kehittäminen Jukka Lehtinen Opetusneuvos OKM/Ammatillisen koulutuksen vastuualue AMKEn laivaseminaari 24. 26.3.2015 Ammatillisen koulutuksen ohjauksen- ja säätelyprosesseja

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1

MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 MAASEUTUELINKEINO- VIRANOMAISTEN TALVIPÄIVÄT 26.1.2011 12.1.2011 1 Maaseutuviraston asiakasstrategia MAVI:n asiakkaat ja muut sidosryhmät ASIAKKAAT (keitä varten) Viljelijät Maaseutuyritykset Maaseudun

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä

IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna. ja ITIL palveluiden kehittämisessä IT-ERP Tietohallinnon toiminnanohjausratkaisuna ja ITIL palveluiden kehittämisessä Case PRH Timo Junnonen Esityksen sisältö: 1. Patentti- ja rekisterihallitus (PRH) 2. PRH tietohallinto (PIT projekti)

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

11.10.2013 Tekijän nimi

11.10.2013 Tekijän nimi 11.10.2013 Tekijän nimi Arkkitehtuuri kehittämisen välineenä Kokonaisarkkitehtuuri hallitun muutoksen avaimena Etelä-Savon maakuntaliitto 10.10.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mikkelin ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi

Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä Valtakunnallinen ratkaisu hyvinvointipalvelujen järjestämisen tueksi Espoo Kouvola Oulu Tampere Turku Kuntien Tiera Oy Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 1 Hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM

JulkICTLab Eteneminen 2015. 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab Eteneminen 2015 4.3.2015 Mikael Vakkari, VM JulkICTLab lyhyesti Kokoaa yhteen julkisen hallinnon eri projektien kehittämistoimintaa Edistää palveluiden kehittämistä ja referenssitoteutusten

Lisätiedot

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI

HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI HYVINVOINTI- PALVELUITA HELPOSTI Hyvinvointipalveluita asiakkaan parhaaksi Hyvinvointipalvelujen järjestäminen on yksi yhteiskunnan tärkeimmistä tehtävistä ellei jopa kaikkein tärkein. Onnistuminen tässä

Lisätiedot

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen

LUC Service Desk. Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen LUC Service Desk Käyttöönottoprojektin taustat ja kokemukset Sakari Tarvainen Taustaa IT-palvelut ovat osa konsernin tukipalvelukeskusta IT-henkilöstöä noin 70 IT-palveluja tarjotaan seuraaville asiakkaille

Lisätiedot

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen

Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Case Moventas: Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Maarit Herranen Avainhenkilöiden hyvinvoinnin hallinta Taustaa Hyvinvointi- ja kuntokartoitukset Seurantamittaus ja kuormituksen sekä palautumisen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka

KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS. Tsr/R.Tajakka KUOPION KAUPUNGIN PALVELUALUEUUDISTUS Tsr/R.Tajakka 1 1) PALVELUALUEUUDISTUKSEN TAUSTAT JA TAVOITTEET 2 Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet? Asiakkaan (ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden) näkökulman entistäkin

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa

JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa JOHTAMISEN JA ESIMIESTYÖN KEHITTÄMINEN Hr-toimintana Vaasa Hr-verkoston ideatyöpaja 2/2013 Kuntatyönantajat Helsinki Leena Kaunisto henkilöstöjohtaja, Ktm Työhyvinvointiohjelma 2009-2012: Tuottavuusohjelma

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Kehitetään työhyvinvointia yhdessä TTK Työhyvinvointipalveluista tukea Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Mitä hyötyä? Hyöty on osoitettu tutkimuksin ja kehittämishankkeissa Työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2011

Toimintasuunnitelma 2011 Toimintasuunnitelma 2011 1 Sitoumus Itämeren tilan parantamiseksi Itämerihaaste on Turun ja Helsingin kaupunkien yhteinen aloite Itämeren tilan parantamiseksi. Itämerihaaste julkistettiin kesäkuussa 2007.

Lisätiedot

Rakennerahastot.fi -verkkopalvelu 2014-2020

Rakennerahastot.fi -verkkopalvelu 2014-2020 Rakennerahastot.fi -verkkopalvelu 2014-2020 Ville Törmälä Yhteystietoja Jyrki Virtanen Consultorin yhteyshenkilö jyrki.virtanen@consultor.fi 040 865 8445 Ville Törmälä Projektipäällikkö, vastuukonsultti

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.

Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11. Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri

Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon viitearkkitehtuuri Kuntasektorin yhteinen KA Talous- ja henkilöstöhallinnon Kurttu-seminaari 30.10.2013 Helsinki Jaana Siitari Kuntasektorin yhteiset t Henkilöstö- ja taloushallinto 2 Projektin tavoitteet, tuotokset ja hyödyt

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Työterveyshuollon sähköisiä palvelumuotoja asiakkaille

Työterveyshuollon sähköisiä palvelumuotoja asiakkaille Työterveyshuollon sähköisiä palvelumuotoja asiakkaille Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja Joensuun Työterveys @ ASSI-hankkeen päätösseminaari 26.11.2014 Työterveyshuollon asiakkuus on erilaista! Yksilöasiakkaat

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1

Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1 Eurajoen kunta, tulospalkkiomalli 2015 15.10.2014 1 Eurajoen kunta. Henkilöstön tulospalkkiomallin tavoitteet ja mittarit vuodelle 2015. NÄKÖKULMA TAVOITE TULOSPALKKIOJÄRJESTELMÄN MITTARI TAVOITETASO PAINO-

Lisätiedot

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE

Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Opetusministeriön hallinnonalan talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskushanke OPM-PAKE Yliopistojen palvelukeskusprojektin tietojärjestelmäperiaatteet Johdon IT-Strategiaseminaari 30.10.2007 Projektipäällikkö

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta

HE 108/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain 39 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Suomen metsäkeskuksesta annetun lain

Lisätiedot

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor

Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY. Pienryhmämalli, Method Skillmotor Paremman arjella tuottavuutta, hyvinvointia ja työikää SKILLMOTOR OY Pienryhmämalli, Method Skillmotor Työelämän suuntauksia ja juuria Painopiste tuottavuuden ja hyvinvoinnin kehittämisessä siirtymässä

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA

TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA TYÖELÄMÄN LAADUN JA TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN PAROCISSA Jan Gustafsson Henkilöstöjohtaja Paroc Group Paroc Pähkinänkuoressa 2 25.11.2014 Paroc Group Oy Parocin Asiakkaat Monipuolinen asiakaskuntamme koostuu

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013

TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 TORI-palvelukeskuksen suunnittelun status 27.2.2013 Ajankohtaista TORI-palvelukeskuksen strategiakarttaa työstettiin työpajassa 5.2.2013 TORI-palvelukeskuksen ja asiakkaan rooleja, tehtäviä ja vastuita

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015. Hämeen ELY-keskus

Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015. Hämeen ELY-keskus Täydentävät ehdot Eläinten merkintä ja rekisteröinti 2015 Hämeen ELY-keskus 1 MERKINTÄ JA REKISTERÖINTI (naudat, siat, lampaat, vuohet) Yksi täydentävien ehtojen osa-alueista -> valvontaseuraamukset aiheuttavat

Lisätiedot

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi

Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Case: Helsinki Region Infoshare - pääkaupunkiseudun tiedot avoimiksi Projektipäällikkö Ville Meloni Forum Virium Helsinki 5.4.2011 Hankkeen yhteenveto Avataan Helsingin seutua koskevaa tietoa kaikkien

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä

ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille. Maatilojen neuvontajärjestelmä ProAgrian Neuvo 2020 -palvelut maatiloille Maatilojen neuvontajärjestelmä Mikä on maatilan neuvontajärjestelmä? Viljelijälle mahdollisuus saada asiantuntijanäkemystä maatilan ympäristökysymyksiin, eläinten

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus

Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Hyvis sähköisen asioinnin kanava - virtuaalinen asiointikeskus Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Eksote! Vastaamme alueemme sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta Väestö 133.000 Budjetti

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut

Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avoinyliopisto.fi -verkkopalvelu CSC:n palvelut Avointen yliopistojen neuvottelupäivät 12.-13.10.2011 Soile Pylsy, CSC CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy CSC IT Center for Science Ltd. Puhuja? Soile

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK

Työturvallisuuskeskus TTK Työturvallisuuskeskus TTK Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa TSR:n toiminta-avustus 3,1 miljoonaa euroa Toiminnan rahoitus pääosin tapaturmavakuutusmaksuilla Työmarkkinakeskusjärjestöjen

Lisätiedot

Valtorin asiakasyhteistyö

Valtorin asiakasyhteistyö Valtorin asiakasyhteistyö Asiakaspalvelujohtaja Jukka Rautanen Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori Valtio Expo 2014 Esityksen sisältö Asiakasyhteistyön käynnistyminen Asiakasyhteistyön toimintamalli

Lisätiedot

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön

Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön Suomen Kartografinen Seura Kevätseminaari Yleisten kartastotöiden strategia 2011-2020 - Maastotietojärjestelmä kovaan käyttöön 29.3.2012 Antti Vertanen Maa- ja metsätalousministeriö 2001-2010 strategia

Lisätiedot

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja

Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja Näkökulmia hallitusohjelmaan, digitalisaatioon ja toimintamme kehittämiseen - Mitä tulisi tehdä ja mitä teemme yhdessä, mikä on TIETOKEKOn ja JUHTAn roolit? Seminaari 09.06.2015 Sirpa Alitalo & Markku

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen

Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut. JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Valtion IT-palvelukeskuksen (VIP) palvelut JulkIT 27.5.2009 Anna-Maija Karjalainen Sisältö > VIP:n toimintamalli > Tilanne tänään > Odotukset toimittajille Valtion IT-palvelukeskuksen toimintamalli VIP

Lisätiedot

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin

Työturvallisuuskeskus TTK. Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Työturvallisuuskeskus TTK Parempi työ Työ sujuu, voidaan hyvin Taustatietoja Perustettu 1.4.1970 Liikevaihto n. 5,9 miljoonaa euroa Päärahoitus 3,1 miljoonaa euroa tapaturmavakuutusmaksuista TSR:n kautta

Lisätiedot

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Tiina Pullola MMM Elintarvike- ja terveysosasto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö 1 Neuvottelukunnan tehtävät

Lisätiedot