Liiketoimintaan integroidumpi ja dynaamisempi projektien hallinta, osa II. Projektiportfolion hallinta PIKAOPAS
|
|
- Pauliina Kahma
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liiketoimintaan integroidumpi ja dynaamisempi projektien hallinta, osa II Projektiportfolion hallinta Pvm: 17. elokuuta 2010 Tämä pikaopas sisältää virikkeitä miettiä projektien, strategioiden ja liiketoiminnan suhdetta uudella tavalla ja syvällisemmin. Samoin se antaa eväitä liiketoimintalähtöiseen projektiportfolion riskien hallintaa. Tämä pikaopas painottuu moniprojektien ja projektiportfolioiden maailmaan. Free copy, but not copy free!
2 SIVU 2 Miksi? Tämä pikaopas täydentää 21. toukokuuta julkaisemaani opasta Integroidusta projektien hallinnasta. En toista kaikkia määrittelyjä enkä perusteluja, joten edellisen oppaan lukeminen on tarpeellinen johdanto ja täydennys tähän opukseen. Kirjava projektien joukko on toteuttamassa organisaation muutosta eli strategiaa. Näyttää siltä, että strategiat toteutuvat huonosti muun muassa huonon projektien hallinnan takia. Lähtökohtanani on havainto, että Johto mikromanageeraa (sotkeutuu liian pieniin ja operatiivisiin asioihin) projektien hallinnassa. Menettelylle on syynsä. Ensinnäkin perinteiset projektien hallinnan menettelyt ja työkalut eivät ole viritetty liikkeenjohdon kokonaisvaltaiseen näkökulmaan. Toisaalta strategisten muutosten hallinta oli toteutusorganisaatio sitten linja tai projekti on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja toiminnan kannalta vaikeammaksi. Huonoilla menettelyillä on myös seurauksensa. Projektien yhteys toimintaan (liiketoimintaan) jää hämäräksi. Projektien kokonaisuuden huono hallinta on merkittävin syy strategisten muutosten epäonnistumiseen. Resursseja ei kyetä suuntaamaan strategioiden kannalta kriittisimpiin kohteisiin: resurssien käyttöä ei kyetä priorisoimaan niistä tapellaan. Usein projektit myös ajelehtivat ilman todellista isäntää. Tämä opas on suunnattu lähinnä johtoryhmän jäsenille materiaalia tuottaville henkilöille. Heillä on tilaisuus tuottaa johtajille liiketoiminnan kannalta olennaisempaa tietoa. Ei tietysti olisi pahitteeksi, jos johtajat itsekin tämän lukisivat. Tiedostan hyvin, että ajattelutapani poikkeaa radikaalisti monen suuren ja vaikutusvaltaisen konsulttitalon näkemyksistä. Olen kuitenkin nähnyt käytännössä, että omat mallini sopivat paremmin nykyiseen toimintaympäristöön. On hyvä muistaa, että dinosaurukset kuolivat ilmaston muutokseen. Haastan lukijan hetkeksi avoimella mielellä miettimään esittämääni uutta tapaa nähdä projektit osana liiketoiminnan kokonaisuutta. Entä jos se toisikin paremman otteen strategisista muutoksista? Entä jos se toisi kaivatun tehon projektien ohjaukseen? Tämän oppaan lukemiseen kuluu hitaaltakin lukijalta korkeintaan kymmenen minuuttia. Oppaani näkemykset ovat linjassa kirjamme kanssa: Dynaaminen johtaminen, (Jalava & Matilainen), Tammi PRO, 2010.
3 SIVU 3 Sisällysluettelo A. Projektiportfolioiden hallinnan ruumiinavaus 1. Avainkäsitteitä 1.1. Projekti 1.2. Moniprojekti 1.3. Ohjelma 1.4. Projektiportfolio 2. Projektiportfolion hallinnan haasteita 2.1. Projektiportfolion päätöksentekoon ja toteutukseen liittyvät haasteet 2.2. Projektiportfolion ohjaukseen liittyvät haasteet 2.3. Projektiportfolion valvontaan liittyvät haasteet B. Omaksu uusi ajattelutapa 3. Portfolioajattelu ja liiketoimintalähtöinen priorisointi 3.1. Projektien ankkurointi tärkeimpiin asioihin 3.2. Projektiportfoliot strategisena työkaluna 3.3. Projektiportfolioiden käyttö 3.4. Projektiportfolion riskien hallinta 3.5. Projektiportfolion hallinnan tietojärjestelmät C. Jos haluat muutosta
4 Projekti ei kytkeydy organisaation strategiaan, koska: PIKAOPAS SIVU 4 A. Projektiportfolioiden hallinnan ruumiinavaus 1. Avainkäsitteitä Projektiportfolion hallinnasta on käyty muutama vuosi sekavaa keskustelua. Osa konsulteista ja ohjelmistojen tarjoajista on päivittänyt vain palvelujensa otsikon sisällön ollen sitä vanhaa tauhkaa. Osa palvelujen tarjoajista on taas luonut käsitteelle oman sisältönsä. Minä kuulun tähän jälkimmäiseen luokkaan. Eli, älä anna käsitteiden säikyttää ennen pikaoppaani lukemista Projekti Projekti on tiettyä uniikkia tehtävää varten perustettu kertakäyttöorganisaatio. Aidolla projektilla ei ole historiaa. Projektilla voi olla alaprojekteja. Projekti liittyy aina prosessiin ainakin yhteen. Lisäksi projektille on tyypillistä, että se muuttaa prosessia tai prosesseja joko tilapäisesti tai pysyvästi. Esimerkki projektista voisi olla laskutusjärjestelmän implementointi Moniprojekti Moniprojekti on oma käännöshirviöni termistä multi project. Moniprojektien hallinnassa käsitellään projekteja, jotka eivät ole sisällöllisesti toisistaan riippuvaisia. Moniprojektien toteutukseen käytetään yhteistä resurssikantaa. Esimerkki moniprojektiympäristöstä voisi olla ohjelmistotalo, jossa oma henkilöstö kehittää asiakkaille käypiä softaratkaisuja. Moniprojektiympäristö on leimannut projektin hallinnan työkalujen kehittämistä. Tyypillinen ohjelmisto seuraa projektien aikatauluja, budjettien toteutumista ja resurssien kuormitusta. Näkökulma on operatiivinen ja se soveltuu vain tuollaiseen kehittämislaboratorioon. Eli se ei suinkaan sellaisenaan sovi useimpiin liiketoimintaympäristöihin, joissa projekteilla on runsaasti sisällöllisiä riippuvuuksia ja joissa projektien strateginen aikaansaannos on usein kustannuksia ja aikatauluja tärkeämpi Ohjelma Ohjelma on joukko toisistaan riippuvaisia projekteja tai linjaorganisaation aktiviteetteja, jotka tähtäävät saman päämäärän tai strategian toteuttamiseen. Esimerkki ohjelmasta voisi olla organisaation siirtymä Microsoftista Linuxiin. Ohjelman synonyymiksi tarjotaan usein hanketta ja pääprojektia. Ohjelma on minun ajattelussani strategisempi kuin esimerkiksi pääprojekti Projektiportfolio Projektiportfolio on organisaation ohjelmien kokonaisuus, joukko, jota voi tarkastella, analysoida ja arvottaa erilaisista liikkeenjohdon näkökulmista. Esimerkkejä projektiportfolioista voisivat olla halki organisaation menevät laskutukseen, tiettyyn asiakkaaseen tai kriittiseen menestystekijään liittyvät ohjelmat. Minusta projektiportfolio on paljon enemmän kuin pelkkä moniprojekti. Portfoliolla tulee olla kriittinen strateginen merkitys organisaatiolle.
5 SIVU 5 Projektikäsitteistä syntyy seuraava hierarkia: Olen istunut tunteja palavereissa, joissa väitellään onko ohjelma ohjelma, hanke vai pääprojekti. Hukkaan heitettyä työaikaa! Olennaista on, että projekteista muodostuu hierarkia, joka vaikuttaa projektien hallinnan näkökulmiin, ongelmiin ja ratkaisuihin. Jos ymmärrät, mistä on kyse, voit silloin joustaa käsitteissä. 2. Projektiportfolion hallinnan haasteita Projektiportfolion hallinnassa on kolme näkökulmaa: Periaatteellinen ohjaus (Guidance), päätöksenteko & toimeenpano (Execution) ja valvonta (Control, Monitoring). Päätöksenteko ja toteutus kattavat projektityön organisoinnin. Ohjaus kattaa projektien hallintaan liittyvät ohjeistukset (mallit, politiikat, periaatteet ja toimintaohjeet). Valvonta taas kattaa projektitietoa keräävät tietojärjestelmät.
6 SIVU Projektiportfolion päätöksentekoon ja toteutukseen liittyvät haasteet Johtoryhmä tekee projektipäätökset tyypillisesti yksi kerrallaan irrallaan muusta (liike)toiminnasta. Yhden projektin päätöksiin uhrataan aikaa 5-15 minuuttia, jos ehditään sitäkään. Tästä on useampia seurauksia: Ensinnäkin projekteista ei synny kokonaisuuksia (portfolioita). Projektien väliset riippuvuudet jätetään helposti huomiotta. Trendi on, että toimintaympäristöt muuttuvat yhä nopeammin ja että projektien väliset riippuvuudet kehittyvät yhä monimutkaisemmiksi. Projektit edellyttävät yhä enemmän toteutuksen aikaista johdon arviointia ja päätöksentekoa. Projektiin liittyvä päätöksenteko irtoaa linjaorganisaation vastuusta ja päätöksenteosta vaikka niiden väliset riippuvuudet olisivat ilmeiset. Kaikille johtoryhmätasoisille projekteille annetaan korkea prioriteetti, mikä tarkoittaa, että mikään ei sitten ole kovin tärkeää. Priorisointi jätetään oikeasti tekemättä, mikä johtaa villiin taisteluun resursseista ja johdon huomiosta. Yksittäisen projektin merkitys kokonaisuudelle on vähäinen, joten projekti ja projektipäätökset eivät ole johdolle tärkeitä. Ne delegoidaan projektin ohjausryhmälle, joka jostain syystä ajattelee eri lailla kuin tavallinen johtoryhmä. Sen sijaan, että ohjausryhmä valvoisi organisaation kokonaisetua, se vahtiikin oman yksikkönsä ja henkilökohtaisia etuja. Johtoryhmä ottaa kunnian projektin kunniakkaasta startista hetkellä, jolla projektin hyödyt ovat moninkertaiset haittoihin verrattuna. Sitten kun projektin toteutus takeltelee, päätöksentekijät ovatkin sitten enemmän kadoksissa. Projektia päätettäessä johtoryhmä taas kilistelee konsulttien kanssa onnistuneen projektin kunniaksi vaikka vastoin ilmeisiä tosiasioita. Johtajat ja johtoryhmä inhoavat monimutkaisuutta. Sehän tekee heidän työstään vaikeaa, haastavaa ja vaikeammin ennustettavaa. Jos projektien väliset riippuvuudet otettaisiin huomioon, silloin projektipäätöksiä pitäisi valmistella paremmin ennen kaikkea kokonaisvaltaisemmin Projektiportfolion ohjaukseen liittyvät haasteet Ohjauksella tarkoitan tässä yhteydessä muodollisia, periaatteellisia ja suhteellisen pysyviä ohjeita toimia. Ainakin isommista organisaatioista löytyvät: projektien hallintamalli (project model), projektien hallinnan periaatteet (guidelines) tai politiikat (policies) ja operatiiviset toimintaohjeet (instructions, templates, check lists).
7 SIVU 7 Näihin dokumentoituihin pelisääntöihin liittyy yleensä kolme merkittävää ongelmaa. Ensinnäkin, ne antavat yhä seikkaperäisempää ohjeistusta projektin hallinnasta. Se merkitsee yksittäisten projektien ylikorostumista sekä projektikokonaisuuden (portfolioiden) häviämistä takavasemmalle. Toiseksi, yhä harvempi projekti istuu tuohon tiukkaan määriteltyyn projektimaailmaan. Projektien vastuuhenkilöt alkavat kiroilla, että eihän tämä sovellu minun projektiini. Tästä seuraa motivaation ja tiedon laadun lasku. Kolmanneksi, noista ohjaavista dokumenteista muodostuu niin laaja ja monimutkainen kokonaisuus, että sitä ei kykene jäsentämään kuin tuohon aineistoon erikoistunut asiantuntija jos sitten hänkään. Todennäköisemmin ohjauskokonaisuudesta tulee elämälle vieras sisäisiä ristiriitaisuuksia vilisevä hässäkkä. Sitä kelpaa sitten esitellä vieraileville kollegoille ja muille korkean tason Asiantuntijoille. Johtoa se ei kiinnosta, koska he eivät sitä ymmärrä. En ole kirjallisia ohjausdokumentteja vastaan. Projektihallinnan periaatteet ja ohjeet tulisi vain paremmin integroida muun toiminnan ohjeisiin. Muuten ne nousevat omiin stratosfääreihinsä. Lisäksi moniprojektit ja projektiportfoliot vaatisivat omat ohjeistuksensa Projektiportfolion valvontaan liittyvät haasteet Markkinoilla olevat projektihallinnan tietojärjestelmät tuottavat hyvin vähän tai ei ollenkaan strategisempaa portfoliotyyppistä ja liiketoimintalähtöistä tietoa. Tyypillisesti ne listaavat operatiivista budjetti ja aikataulutietoa projekteista. Niistä puuttuu johtopäätökset: mitä tapahtuu liiketoiminnassa, kun tämä projekti (tai kaikki 10 projektia) ovat myöhässä? Tai merkitseekö projektibudjettien ylitys katastrofia vai kompensoiko sitä esimerkiksi projektien häikäisevät odotukset ylittävät tuotokset? Jostain syystä projektihallinnan tietojärjestelmät ovat onnistuneet häivyttämään tietokannasta projektin tuotoksen, sen laadun ja merkityksen. Liekö tähän johtaneet historialliset syyt. Ensimmäiset projektisoftat taisivat palvella rakennusteollisuutta. Siellähän tuotos on hyvä, jos tapetit vain kykenevät pitämään talon kasassa. Ainoastaan kustannukset ja aikataulut merkitsevät jotakin. Niin kauan, kun johto ei saa käyttökelpoisempaa informaatiota, se turvautuu intuitioon. Johto kyllä silmäilee hajamielisenä projektiraportit, mutta tekee päätöksensä takapuolituntumalla. Se kuuluu usein johdon rooliin. Ongelmallista vain, että toimintaympäristö on kehittynyt niin monimutkaiseksi, että pelkkä intuitio ei aina riitä. Lisäksi johto joutuu välillä vastuuseen näistä projektipäätöksistä. Oikeusturvan takia päätöksenteon tulisi perustua ymmärrettäviin ja läpinäkyviin perusteluihin.
8 SIVU 8 B. Omaksu uusi ajattelutapa Jos alat muuttaa projektien hallintaa kokonaisvaltaisemmaksi ja liiketoimintalähtöisemmäksi, kohtaat pian hiljaisen enemmistön, joka ei halua muuttua. Kaikki muutkin tekevät näin. Näin sen kirjoista opin. Toisaalta huomattava osa strategioista toteutuu puutteellisesti huonon projektien ja muutoksen hallinnan vuoksi. Siinä luulisi olevan riittävästi motiivia ottaa riski ja pistää tuulemaan. 3. Portfolioajattelu ja liiketoimintalähtöinen priorisointi Johdon ikiomimpia tehtäviä on valita toiminnan suunta ja organisoida hankkimansa resurssit toimimaan tuohon suuntaan. Tätä sanotaan toiminnan priorisoinniksi. Kuinka projektit priorisoidaan vuosisuunnittelun yhteydessä? Organisaatiolla on tyypillisesti kolmenlaisia projekteja: 1)Projekteja, jotka on käynnistetty jo aikaisemmin 2) Projektit, jotka organisaatio haluaisi toteuttaa toimintansa kehittämiseksi (bottom up) 3) Projektit, joilla ylin johto haluaisi kääntää organisaatiota haluamaansa strategiseen suuntaan (top down). Käytännössä organisaation projektiresurssit ovat jo aikaisemmin käynnistettyjen projektien käytössä silloin kun mietitään vuosisuunnittelussa uusia projekteja. Tämä tarkoittaa, että uuden projektin ottaminen mukaan projektisalkkuun tarkoittaa jonkun muun projektin keskeyttämistä tai loppuun saattamista. Johtamisen kannalta helppoa pelivaraa (vapaita resursseja) radikaaliin uudistamiseen on vain vähän. Toisaalta vuosisuunnittelu on nostanut esiin linjaorganisaation haluamia projektialoitteita. Niillä linjaorganisaatio ajattelee saavansa nopeita tai pakollisia hyötyjä toiminnassaan. Näiden kanssa kilpailee ylemmän johdon asettamat strategiset muutosprojektit, joilla tähdätään pitemmällä aikavälillä saataviin hyötyihin. Miten johto voi priorisoida tällaisen keskenään ristiriitaisen projektimassan?
9 SIVU 9 Oletan, että vuosisuunnitelmaa esiteltäessä johdon esittämät uudet strategiset aloitteet vievät päähuomion. Niitä jauhetaan ikään kuin vanhaa projektimassaa tai linjaorganisaation esittämiä uusia operatiivisia (ehkä pakollisiakin) projekteja ei olisi olemassakaan. Keskustelu luopumisesta miten turvataan strategisille aloitteille resurssit jätetään käymättä. Toteutusvuoden aikana priorisointi tapahtuu viidakon lakien mukaisesti: vahvimmat ja kovaäänisimmät voittavat ja jäävät henkiin Projektien ankkurointi tärkeimpiin asioihin Dynaamisessa johtamisessa tärkeimmät projektit ankkuroidaan toiminnan kannalta tärkeimpiin asioihin. Tarvitaan yllä olevan kaavion mukainen tärkeiden asioiden kartta, johon ankkuroitua. Olennaista on, että tärkeiden asioiden kartassa elementit ovat loogisesti keskenään yhteen sopivia. Esimerkiksi, jos arvona on riskien välttäminen ja säilyttävä asenne, mutta strategiassa odotetaan radikaalia ja nopeaa muutosta, silloin kokonaisuus ei ole toimiva. Jokainen organisaatio tarvitsee yhteisen, selkeän ambition (tahtotilan). Organisaatiolle täytyy kertoa ymmärrettävästi, millainen sen tulisi olla tulevaisuudessa. Tämä kuvaus voi olla visio, missio, arvojen setti tai sitten strategia tai niiden joukko. Olennaista ei ole, minkä otsikon alla kerrot viestisi, kunhan se ymmärretään joka puolella organisaatiota samalla tavalla. Tulevaisuuden strategiseen tahtotilaan päästään vain saavuttamalla yhteisiä päämääriä. Ne voivat olla taloudellisia tai toiminnallisia. Koska nykyisin kaikkien organisaatioiden toimintaympäristöt ovat jatkuvassa muutoksessa, päämäärät kannattaa ankkuroida ympäristöön.
10 SIVU Ankkurointi tärkeimpiin asioihin (jatk.) Olemme 5 vuoden päästä markkinajohtaja, meidän tuotevalikoimamme on 10 % tunnetumpi pahinta kilpailijaamme, meillä on 50 % enemmän palveluinnovaatioita kuin kellään muulla kilpailijalla jne. Kriittinen menestystekijä kuulostaa selvältä suomelta (selvältä konsulttijargonilta), mutta käsite tunnetaan yllättävän huonosti. Se tarkoittaa organisaation sisäisiä konkreettisia asioita, joiden täytyy olla kunnossa, jotta päämäärä voidaan saavuttaa. Eli, jos esimerkiksi päämääräsi on päihittää kilpailijasi patenttihakemuksien määrässä (ja laadussa), silloin kriittinen menestystekijäsi on toimiva innovaatioprosessi ja sitä tukeva organisaatiokulttuuri. Liiketoiminta ja toimintasuunnitelmissa on pitkiä listoja, joissa pyrimme tekemään parhaamme näissä työsopimuksessa mainituissa asioissa. Totta kai, siitähän se palkka maksetaan. Tosin, sillä ei ole oikeastaan mitään informaatioarvoa. Suunnitelmiin tulee liikaa toimenpiteitä (activities) aikaansaannoksien kustannuksella (actions). Olennaista on kertoa, mitä pitää saada aikaiseksi, mihin mennessä ja millä resurssimäärällä ja mixillä. Aikaansaannokset eivät synny tyhjästä. Niihin tarvitaan kyvykkyyksiä: Organisaatiolla joko on valmiina nuo kyvykkyydet, Organisaatio kehittää olevia kyvykkyyksiä tai Organisaatio joutuu kehittämään ja luomaan uutta kyvykkyyttä, jotta aikaansaannokset olisivat mahdollisia. Linjaorganisaatiolla on jo olevat kyvykkyydet. Se myös kehittää kyvykkyyksiään osana normaalia toimintaansa. Vasta kun luodaan (tyhjästä) uusia kyvykkyyksiä, silloin astutaan projektimaailmaan. Tyypillisesti yhteen päämäärään pääsemiseksi joudutaan käyttämään sekä olevia että uusia kyvykkyyksiä. Samoin aikaansaannos vaatii kokonaisuuden, joka vaatii sekä linjaorganisaation että projektien ponnistelua. Tämä näyttää unohtuneen täysin nykyorganisaatioilta. Ei joko-tai, vaan sekä-että Projektiportfoliot strategisena työkaluna Määrittelyissä painotin, että projektiportfoliolla tulee olla kriittinen, strateginen merkitys organisaatiolle. Johdon tehtävänä on (ei vain vuosittain vain jatkuvasti) nimetä ne projektit, jotka liittyvät yhteiseen tahtotilaan ja sen kriittisiin menestystekijöihin. Noista projekteista ja linjaorganisaation toimenpiteistä tulee koota ohjelma tai ohjelmat, joita ohjataan kokonaisuutena ja joilla on selkeä jakamaton vastuutus vaikka ne ylittävät tulosyksikköjen rajoja.
11 SIVU 11 Nuo ohjelmat sisältävät projekteista kaikkein kriittisimmät. Noilla ohjelmilla tulee olla oikeus pitää resurssinsa ja tarvittaessa vaikka pakko-ottaa lisäresursseja muilta projekteilta. Väistämätön seuraus näistä kriittisistä, priorisoiduista ohjelmista on, että osa projekteista jää ilman statusta ja sen seurauksena resursseja. Positiivista on, että tämä lajittelu kriittisiin ja vähemmän kriittisiin tapahtuu läpinäkyvästi ja rationaalisesti. Sillä varmistetaan myös ohjelmien realistisuus. Kriittisistä ohjelmista muodostuu organisaation merkittävin projektiportfolio. Projektiportfoliota ei tule seurata ohjausryhmissä, vaan linjaorganisaation johtoryhmässä. Koska ohjelmien tulokset ovat kriittisiä linjaorganisaation strategioiden toteutukselle = tulevaisuudelle, niitä seurataan johtoryhmässä joka kokouksessa ei vain silloin, kun ohjelmalla menee huonosti Projektiportfolioiden käyttö Johtoryhmä näkee ohjelmien kokonaisuuden, investointiportfoliona. Olen kuvannut investointiportfolion (näkemysmatriisin) käyttöä tarkemmin kirjassamme Dynaaminen johtaminen sekä myös useammassa julkaisemassani pikaoppaassa. Kaikille investoinneille, tässä tapauksessa ohjelmille, voidaan antaa matriisissa oma positio niiden suhteellisen epävarmuuden asteen ja hyötyodotuksen suhteen. Pitkällä tähtäyksellä investoinnit (ohjelmat), jotka sijaitsevat organisaation ydinosaamisen alueella, ovat optimaalisia. Lyhyellä tähtäyksellä voi olla viisasta poiketa tuosta optimaalisesta positiosta.
12 SIVU 12 Johtoryhmässä ohjelmien statuksen tarkasteluun ei voi käyttää kohtuuttomasti aikaa. Tehokas ja nopea tapa kuvata ohjelmien kokonaistilanne on sijoittaa niiden tärkeimmät tiedot investointiportfolioon (näkemysmatriisiin). Pystyakseli kuvaa ohjelman suhteellista epävarmuutta, vaaka-akseli kertoo ohjelman tuotto-odotuksen. Pallon pinta-ala kuvaa ohjelman resurssien käyttöä joko budjetin kustannuksina tai henkilötyöpäivinä tai vuosina. Johto saa yhdellä silmäyksellä riittävän kokonaiskuvan tilanteesta. Jos jonkun ohjelman positio ei tyydytä, siitä aina voi antaa lisätietoja perinteisillä menetelmillä. Ohjelmien portfoliosta saa dynaamisemman lisäämällä siihen nuolet, joilla kuvataan kunkin ohjelman historiaa sekä näkemyksiä tulevasta kehityksestä.
13 SIVU 13 Taloushallinnon tietojärjestelmän uudistushanke eteni ensimmäisen suunnitteluvuoden (2008) lupaavasti. Toisena vuonna (tammikuu 2009 joulukuu 2009) implementointi alkoi ja resurssien tarvearviot osoittautuivat alimitoitetuiksi. Osoittautui myös, että omalla organisaatiolla ei ollutkaan riittävästi osaamista hoitaa kaikkia syntyneitä uusia rajapintoja. Ohjelmaan jouduttiin rekrytoimaan aikaisemmin tuntemattomia konsultteja, mikä lisäsi epävarmuutta. Toukokuussa 2010 todettiin, että konsultit kävivät liian kalliiksi eikä heistä saatu todellista hyötyä. Ohjelman organisaatiota supistettiin ja vastuutettiin selkeämmin mikä laski epävarmuuden astetta. Samalla suunnitelmaa piti päivittää. Nyt todennäköinen valmistumisaika olisi Luultavasti hyödyt jäisivät alkuperäistä suunnitelmaa pienemmäksi ja myöskin epävarmuus säilyisi korkealla vielä jonkun aikaa. Se luultavasti laskisi organisaation opittua uuden tietojärjestelmän salat paremmin. Tuntuiko tutulta? Tällainen road map -tarkastelu historian polkuineen ja ennusteineen antaa johdolle mahdollisuuden reagoida epätoivottuihin tilanteisiin tarpeeksi aikaisin sekä myös auttaa ymmärtämään mahdollisia epäonnistumisia. Ohjelmista voi oppia. Minusta ohjelmista (projektien virheistä) oppiminen on fiksumpaa kuin kohotella projektin päättäjäisissä maljoja hyvästä työstä silloin, kun kaikki on todellisuudessa mennyt pieleen. Nykytyylissä tarjotaan sumua silmiin ja bonuksia plakkariin, vaikka taakse jää epäonnistuneiden projektien hautausmaa Projektiportfolion riskien hallinta Yksittäisellä projektilla on tasan kolme riskiä: 1) sen aikataulun tai 2) budjetin pitävyys sekä 3) tuotoksen laatu. Nämä ovat operatiivisia projektin toteutusriskejä. Ohjelman riskien hallinnassa taas painottuu epävarmuus, joka liittyy ohjelman tuotokseen. Asetelma on analoginen mihin tahansa investointiin: käytän panoksia saavuttaakseni jotakin, mistä en voi olla varma. Johtoa ei kiinnosta (ei pitäisi kiinnostaa), millä todennäköisyydellä joku yksittäinen riski ehkä toteutuu ja montako euroa kyseinen riskin toteuma ehkä vaikuttaisi tulokseeni. Häntä kiinnostaa, onko strategisen ohjelman epävarmuuden aste hyväksyttävällä tasolla. Hän saattaa olla jopa halukas nostamaan riskitasoa panostamalla lisää kyseiseen hankkeeseen. Tästä aiheesta löytyy lisää tekstiä muista pikaoppaistani Projektiportfolion hallinnan tietojärjestelmät En ole vielä törmännyt tietojärjestelmään, joka oikeasti auttaisi johtoa projektiportfolion hallinnassa. Jotkut perinteiset softat antavat vain operatiivista tietoa moniprojektien hallintaan. Toisaalta, ei projektiportfolion hallinta edellytä kalliita ja hienoja tietojärjestelmiä: esimerkiksi taulukkolaskenta riittää mainiosti. Ei älykästä tietojärjestelmää tyhmälle hyväksikäyttäjälle, vaan yksinkertainen tieto ymmärtävälle hyväksikäyttäjälle.
14 SIVU 14 C. Jos haluat muutosta Edellisessä kappaleessa annoin joukon vinkkejä, joilla projektiportfolioiden hallinta parantaa helposti, tehokkaasti ja liiketoimintalähtöisesti strategioiden toteuttamista. Koska kyseessä on pikaopas, kaikkea mahdollista ei voi, eikä ole järkevää kirjoittaa tähän dokumenttiin. Jos kaipaat opastusta, koulutusta tai konsultointia, ota minuun yhteyttä. Olen aikaisemmin kirjoittanut projektiportfolioiden hallintaa sivuavia pikaoppaita, kuten Dynaaminen investointien hallinta, Dynaaminen riskianalyysi ja Liiketoimintaan integroitu projektien hallinta. Projektiportfolioiden hallinnan muutos dynaamisempaan suuntaan voi tapahtua esimerkiksi seuraavasti Syventävä keskustelu projektien ja riskien hallinnan vastuuhenkilöiden kanssa. Wanha Dynamo organisoi tilaisuuden. Projektiportfion hallinnan esittely johtoryhmälle. Esittelyn kesto olisi noin tunti. Wanha Dynamo valmistelee esittelyn. Mahdolliset tukevat koulutustilaisuudet. Niiden kesto olisi 1-2 tuntia / kohderyhmä. Wanha Dynamo hoitaa koulutuksen. Käytössä olleet projektiportfolion hallinnan metodit auditoidaan ja tehdään tarvittavat korjaukset ja selvennykset. Wanha Dynamo auditoi ja antaa suositukset. Projektiportfolion hallinnan ja siihen liittyvän riskien hallinnan muokkaaminen dynaamiseksi. Wanhalla Dynamolla on kokemus ja valmiita malleja prosessien kehittämiseksi. Strategioiden toteutus voi olla paljon selkeämpää, tehokkaampaa. Tämä ei edellytä kalliita monimutkaisia tietojärjestelmiä eikä oikeastaan uuden oppimistakaan. Sovelletaan vain johdon luontaista investointiajattelua projektien hallintaan. Projekteista oppiminen ja strategioiden tehokkaampi toteutus antavat yhä monimutkaisemmaksi muuttuvassa toimintaympäristössä selvän kilpailuedun. Millä organisaatiolla on varaa olla toimimatta näin?
15 SIVU 15 Lukijalle Tämä pikaopas on viides kirjoittamani. Jos havaitset siinä korjattavaa, kommentoitavaa tai haluaisit siihen jotain täydennystä, ole hyvä ja ota yhteyttä. Huomasin, että tämän oppaan sisältö sivusi useassa kohdassa aikaisemmin kirjoittamiani pikaoppaita. En suinkaan kirjoitellut kaikkea uusiksi, vaan aina välillä viittasin muihin oppaisiini. Tämä aiheuttaa tietysti lukijalle vähän vaivaa. Toisaalta se havainnollistaa näiden aihealueiden päällekkäisyyksiä. Opas on tietysti hyvin suppea lähestyminen laajaan ja monimutkaiseen aiheeseen. Jos haluat syvällisempää ja omaan organisaatioosi sovellettua konsultointia tai koulutusta, pyydä tarjous. Tällä hetkellä ei mielessäni ole uuden pikaoppaan aihetta. Voi olla, että keskityn vähän aikaa seuraavaan kirjaamme. Jään odottamaan palautetta. Risto Matilainen Turussa 17. elokuuta 2010
16 Yliopistonkatu 31 C TURKU Dynaaminen johtaminen
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI?
KUMPI OHJAA, STRATEGIA VAI BUDJETTI? Aalto University Executive Education Teemu Malmi Professori, AUSB WORKSHOP Alustus: Budjetti ohjaa, kaikki hyvin? Keskustelu pöydissä Yhteenveto Alustus: Miten varmistan,
LisätiedotICT:n johtamisella tuloksia
Tuottava IT ICT:n johtamisella tuloksia Data: Tietohallintojen johtaminen Suomessa 2012 Tietääkö liiketoimintajohto mitä IT tekee? Ei osaa sanoa tietääkö Ei tiedä Osittain Tietää 0 % 10 % 20 % 30 % 40
LisätiedotFARAX johtamisstrategian räätälöinti
FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotOnnistunut ohjelmistoprojekti
Onnistunut ohjelmistoprojekti 2.12.2008 Hermanni Hyytiälä Reaktor Innovations Oy Agenda Yritysesittely Keinoja onnistuneeseen ohjelmistoprojektiin Ihmiset Menetelmät Käytännöt ja työkalut Tulevaisuuden
LisätiedotKuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan
Kuinka IdM-hanke pidetään raiteillaan Projektipäällikön kokemuksia 4.10.2011 IdM-projektitkin pitää suunnitella Kaiken perustana on riittävä ymmärrys projektin sisällöstä, laajuudesta ja vaaditusta osaamisesta
LisätiedotYRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO
YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita
LisätiedotDream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff
Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on
LisätiedotTehokas strategia ja toimeenpano
Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas
LisätiedotSoft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma
Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei
LisätiedotVastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen
Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit
LisätiedotPelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi PelJk
Pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen väliarviointi 2016 PelJk 18.8.2016 Palvelutasopäätös 2014-2018 Pelastustoimen palvelutasopäätös on pelastuslain 28 :n mukainen päätös alueen palvelutasosta ja suunnitelma
LisätiedotPotilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi
1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan
LisätiedotKetterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT
Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:
LisätiedotEnterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma
Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia
LisätiedotLiiketoimintaan integroidumpi ja dynaamisempi projektien hallinta, osa I
PIKAOPAS Liiketoimintaan integroidumpi ja dynaamisempi projektien hallinta, osa I Tämä pikaopas sisältää virikkeitä miettiä projektien ja liiketoiminnan (toiminnan) suhdetta syvällisemmin. Samoin se antaa
Lisätiedot5.10. Työ Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla
5.10. Työ 2040 - Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla Hanna Kankainen, työkykyjohtaja, Varma Juho Kettunen, suurasiakasjohtaja, Varma Työkyvyn johtaminen tiedolla Liiketoimintalähtöinen
LisätiedotMYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE
MYYNTI- VALMENNUKSEN OSTAJAN OPAS MIISA HELENIUS - POINTVENUE 8 ASIAA, JOTKA KANNATTAA HUOMIOIDA, KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA 8 ASIAA, JOKTA KANNATTAA HUOMIOIDA KUN OSTAA MYYNTI- VALMENNUSTA Olen kerännyt
LisätiedotProjektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA
Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää
LisätiedotOhjelmajohtamisen käyttöönotto yrityksissä STRAP PPO-tutkimusprojektin loppuseminaari
Ohjelmajohtamisen käyttöönotto yrityksissä 20.5.2008 STRAP PPO-tutkimusprojektin loppuseminaari 20.5.2008 Lassi Lindblom, Projektijohtamisen konsultti, Suomen Projekti-Instituutti Sisältö Suomen Projekti-instituutti
LisätiedotSosiaaliset yritykset
Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku
LisätiedotIT-projektitoiminnan riskien hallinta globaalissa ympäristössä. Projektiriskien valvonta ja ohjaus parhaat käytännöt
IT-projektitoiminnan riskien hallinta globaalissa ympäristössä Projektiriskien valvonta ja ohjaus parhaat käytännöt Teppo Kuisma Ixonos Teknologiakonsultointi Oy Liiketoimintatarpeista toimivaksi järjestelmäksi
LisätiedotMiksi 1080 kannattaa tehdä?
Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,
LisätiedotTulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi
Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä
LisätiedotPalautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa!
Palautuskansio moduuli, ja sen vuorovaikutukset tehtävien annossa! - Elikkä tässä ohjeessa näet kuinka voit tehdä peda.net palveluun koti/etätehtäviä tai vaikka kokeitten tekoa, tapoja on rajattomasti.
LisätiedotPyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja
Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien
LisätiedotJOHTAMISEN ARKKITEHTUURI
JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta
LisätiedotJOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 JOHTORYHMÄN MITTARI, lomake A Tämän mittarin avulla johtoryhmä voi seurata ja kehittää suunnitelmallisesti työskentelyään. Täydellisyyttä tai ehdottomia totuuksia ei etsitä, koska sellaisia
LisätiedotNecorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen.
Necorpoint on liiketoiminnan uudistamisen konsultointi- ja palveluyhtiö. Tarjoamme konsultointia ja jatkuvia palveluita työkaluineen. Autamme asiakkaitamme uudistumisen kolmessa näkökulmassa: 1) ennakointityö
LisätiedotHanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi
Jyväskylän yliopisto 1 (9) Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi SUUNNITTELU PUUTTUVA Yksikön hanketoiminnalla ei ole selkeää visiota. Hanketoiminnan tavoitteita ei ole määritelty. Ei ole
LisätiedotMONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari
MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta
LisätiedotRakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä
Rakennetaan asiakaslähtöinen, digitaalinen kunta case Tyrskylä Tom Holmroos, erityisasiantuntija Merja Lang, palvelumuotoilija Elisa Kettunen, projektipäällikkö 11.9.2019 Tulevaisuuden kunnan digitalisointi
LisätiedotIII Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009
Välkky-projektin teema- ja kehittämistyöskentely Sosiaaliset yritykset III Workshop Strateginen suunnittelu 16.10.2009 Jussi Mankki Jaana Merenmies Syfo Aamupäivän ohjelma 8.30 Aloitus, kotitehtävän purku
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotSOVELLUSALUEEN KUVAUS
Tik-76.115 Tietojenkäsittelyopin ohjelmatyö Tietotekniikan osasto Teknillinen korkeakoulu SOVELLUSALUEEN KUVAUS LiKe Liiketoiminnan kehityksen tukiprojekti Versio: 2.1 Tila: hyväksytty Päivämäärä: 12.12.2000
LisätiedotMoniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset
Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
LisätiedotTARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015. Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni
TARKASTUSVALIOKUNTA 7.10.2015 Minna Ainasvuori JHTT, Liiketoimintajohtaja BDO-konserni 1 VUOSIKERTOMUKSESTA JA RAPORTOINNISTA 2 RAPORTOINNISTA Mikä on tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen (vuosikertomuksen)
LisätiedotProsessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi
Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät
LisätiedotMiksi kasvu lakkaa? Tekes Miksi kasvu lakkaa? Veijo Komulainen
Miksi kasvu lakkaa? Tekes 28.10.2016 Miksi kasvu lakkaa? Veijo Komulainen Toiminnan monimutkaisuus / kyvykkyys Kasvukipujen ja lasikaton yksinkertainen selitys Organisaation kyvykkyys Kyvykkyysvaje Yrityksen
LisätiedotKUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA. SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen
KUNTAINFRAN ELINKAARILASKENNASTA KOHTI OMAISUUDEN HALLINTAA SKTY 22.5.2015 Jyrki Paavilainen TERMIT JA NIMIKKEET 1/2 Infran pito Maankäytön suunnittelu Hankkeiden ohjelmointi Rakentaminen Infran hallinta
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019
Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 2019 Tietojärjestelmäuudistus on aina itseään isompi muutos. Tapio Järvenpää, @Tapsa_Jpaa Laajuus Tuotokset Aikataulu Resurssit Hyöty Arvo Laajuus Tuotokset
LisätiedotSuomen Ekonomien hallitukseen Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi
Suomen Ekonomien hallitukseen 2018-2020 Hallitushaastattelut Taitavaksi haastattelijaksi Infoa haastattelijalle Nina Juhava, 29.8.2017 5.9.2017 Hallitushaastattelut Hallitushaastattelut 1. Esityö: Tehtävän
LisätiedotTEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Johtamisjärjestelmä Johtoryhmän vahvistama 28.10.2008 Johtamisjärjestelmä tukee johtamista Johtamisjärjestelmä TKK:n johtamista tukevien organisaatiotasoisten prosessien, foorumien,
LisätiedotUusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän
Uusi strategia tarvitsee uudistetun johtamisjärjestelmän Talent Vectia johtamisjärjestelmäselvitys 13.06.2013 Arto Smolander & Sonja Tanskanen Yritysten näkemys johtamisjärjestelmänsä toimivuudesta Talent
LisätiedotRisto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä
Risto Pelin Microsoft Project 2002 projekti- ja yritystason järjestelmänä PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN 3 Sisällysluettelo ESIPUHE 7 OSA I PROJEKTIN HALLINTA PROJEKTITASOLLA 1 JOHDANTO 11 1.1 Projektiohjelmien
LisätiedotTinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen
Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan
LisätiedotPROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN. C Harjoitteita. J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017
PROSESSIEN TUNNISTAMISESTA PROSESSIEN JOHTAMISEEN JA MITTAAMISEEN C Harjoitteita J Moisio, Qualitas Fennica / IMS Business Solutions Oy, 4/ 2017 1 H1) Ohessa on esimerkkejä hankaluuksista, joita esiintyy
LisätiedotRiskienhallintamalli. ja kuvaus riskienhallinnan kehittämisestä keväällä Inka Tikkanen-Pietikäinen
Riskienhallintamalli ja kuvaus riskienhallinnan kehittämisestä keväällä 2018 Inka Tikkanen-Pietikäinen 15.6.2018 1 Riskienhallinnan kehittämisen aikataulu ja työn tulokset 2018 helmikuu maaliskuu huhtikuu
LisätiedotAALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus
AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla
LisätiedotReilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen
Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä
LisätiedotJHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli
JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurin kehittäminen Liite 1 Organisaation toiminnan kehittämisen sykli Versio: 1.0 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Organisaation
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotRÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI
Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,
LisätiedotStrategiatyön malleja
: Tammikuu 2009 Strategiatyön malleja Strategiasta ja sen laatimiseen ja toimeenpanoon liittyvistä vaiheista ja osa-alueista on useita koulukuntia. Tässä artikkelissa esitellään lyhyesti eräitä suomalaisten
LisätiedotBrändäystä lyhyesti. Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit
Brändäystä lyhyesti Esittelykappale, lisää: www.helsinkibranding.com/kurssit BRÄNDÄYSTÄ HELPOSTI -KURSSIN SISÄLTÖ Päivä 1 Päivä 2 PERUSTEET Mitä kurssi sisältää? Mitä on luova ajattelu brändäyksessä? Brändi-aakkoset
LisätiedotOsaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla
Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka
LisätiedotJOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15
1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with
LisätiedotTRIPLEWIN KEHITYSTARINA
TRIPLEWIN KEHITYSTARINA Mistä olemme tulossa, mitä olemme tänään ja mihin olemme menossa? will invest into customer xperience leadership TripleWinin juuret ovat General Motorsissa (GM) ja Saturn automerkissä
LisätiedotMikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö.
Mikko Rotonen on IT-kehitysjohtaja HUS Tietohallinossa ja APOTTI-hankkeen IT-osuuden projektipäällikkö. Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari 3.9.2012 Sivu 1 Apotti hankekokonaisuuden tavoitteena on
LisätiedotMiten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen
Miten AMK voittaa johtamis- ja muutospelissä? AMK Päivät Lahdessa 2014 Tero J. Kauppinen Ajankohtainen symboli Uskommeko oikeisiin asioihin? Johtamisen uusi symboli Voima vs. ketteryys voittamisesta Voittajia
LisätiedotYhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!
Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten
LisätiedotBACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI
BACK TO BASICS 1 JOS SYDÄN VIELÄ SYKKII MATTI FORSBERG, JÄRJESTÖKONSULTTI Ohjelma Esittelyt ja koulutuksen tavoitteet Miksi yhdistyksesi on olemassa ja mitä se tekee? Tauko Mikä ihmeen missio, visio ja
LisätiedotJHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa
JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi
LisätiedotTyöelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008
Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille
LisätiedotHanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15
Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden
LisätiedotAsikkala Valtuustoseminaari
Asikkala Valtuustoseminaari 25.9.2017 Valtuustoseminaarin ohjelma Maanantai 25.9.2017 klo 16.30 Valtuustoseminaarin avaus Valtuuston puheenjohtaja Hilkka Kemppi Uuden strategian valmistelu ja kunnan oma
LisätiedotAlustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu
Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta
LisätiedotKiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen
Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...
LisätiedotTurun kaupungin tietohallintostrategia Tiivistelmä
Turun kaupungin tietohallintostrategia 2017 2021 Tiivistelmä Tietohallintostrategian tavoitteet ja linjaukset Tietohallintostrategian tavoitteet 1. Toimintamme on avointa ja läpinäkyvää. 6. Vauhditamme
LisätiedotSKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab
SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1
Lisätiedotmarkkinointistrategia
Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa
LisätiedotINNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA
INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten
Lisätiedot- Committed to Excellence
Turun kehittämismallin 1.5.17 kulmakivet Sari Hannila, kehittämispäällikkö - Committed to Excellence Kesäkuu 17 Sari Hannila, kehittämispäällikkö Taustalla strategia ja visio Suomen Turku on kiinnostava
LisätiedotStratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin
Stratox Oy 12.9.2007 Heikki Nummelin www.stratox.fi Aarrekartta on erinomainen työkalu kun haluat suunnitella omaa elämääsi ja tavoitteitasi. Tässä ohjeessa monivuotinen kumppanini Markku Jokila on kuvannut
LisätiedotLaatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?
Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka
LisätiedotSISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET
P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan
LisätiedotTestaajan eettiset periaatteet
Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.
LisätiedotJohtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet.
Johtoryhmäanalyysi Johtoryhmille, jotka haluat varmistaa vahvuuksiensa täysmittaisen hyödyntämisen ja löytää yhteiset kehittämisen tavoitteet. 22.9.2011 Promenade Research 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin
LisätiedotLARK alkutilannekartoitus
1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti
LisätiedotTuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.
Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:
LisätiedotE-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA
E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky
LisätiedotStrategian käytännön toteutuksen menestystekijöitä
Strategian käytännön toteutuksen menestystekijöitä Markus Westerlund, Rdigo Oy Hallituksen puheenjohtaja, partneri markus.westerlund@rdigo.com www.rdigo.com/fi +358 50 67030 1 2 Strategy Execution Simplified
LisätiedotTehoa toimintaan. ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna. Ohjaa toimintaasi
Tehoa toimintaan ValueFramelta toiminnanohjaus, projektinhallinta ja asiakkuudenhallinta pilvipalveluna Ohjaa toimintaasi Haluatko kehittää toimintaasi? Me pystymme auttamaan. Kaikki yhdestä järjestelmästä
LisätiedotOsaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT
Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista
LisätiedotRiski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin
Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten
LisätiedotStrategian tekeminen yhdessä 14.5.2014
Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?
LisätiedotOhjelmajohtamisen kehittäminen
Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia
LisätiedotProjektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki
KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,
LisätiedotLiiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,
YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien
LisätiedotKÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI
KÄYTTÖOHJE (pikaohje) KUNNAN JOHTAMISEN VIITEARKKITEHTUURI ASIAKKAAT SIDOSRYHMÄT TIETOJÄRJESTELMÄ- PALVELUT TEHTÄVÄT JA PALVELUT MITTARIT KÄSITTEET TIEDOT ROOLIT JA VASTUUT JOHTAMISEN PROSESSIT KYVYKKYYDET
LisätiedotTIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A
Karl-Magnus Spiik 1 TIIMIN, TYÖRYHMÄN TAI PROJEKTIN MITTARI, lomake A Tämä työkalu sopii ohjausryhmille, tiimeille, työryhmille, projekteille joilla on melko itsenäinen vastuualue. Alla käytetään kaikista
LisätiedotMiten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo
Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio
LisätiedotKokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko
Kokonaisarkkitehtuuri ja päätöksenteko ICT Expo 2012 Anna Aaltonen Senior Consultant Coala Oy www.coala.fi, anna.aaltonen@coala.fi Jos kokonaisarkkitehtuuria ei hyödynnetä, on se hukkainvestointi. Hyödyntämistapoja
LisätiedotMS Project 2016 perusteet projektiarkkitehdeille ja -insinööreille ver Hannu Hirsi 2018
MS Project 2016 perusteet projektiarkkitehdeille ja -insinööreille ver. 7.2 Hannu Hirsi 2018 1 Yleistä : 1. Yksi käytetyimmistä projektien hallintaohjelmista on Microsoft Project, joka on tehokas ja joustava
LisätiedotHyvä johtaja? Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 2. Hyvä johtaminen?
Hyvä johtaja? Aleksanteri Suuri Napoleon Hitler Jossain vaiheessa hyvä johtaja osaa väistyä. kalle.isokallio@kalkhas.fi 1 Hyvä johtaminen? Riippuu siitä, minkälaisia yksilöitä johtaa. Pitää vain saada
LisätiedotKäyttövaltuushallinnan hyödyt tehokkaasti käyttöön. Johanna Lampikoski, RM5 Software Juha Arjonranta, TeliaSonera Finland
Käyttövaltuushallinnan hyödyt tehokkaasti käyttöön Johanna Lampikoski, RM5 Software Juha Arjonranta, TeliaSonera Finland 1 Sisältö Skaalautuva pilvipalvelu Käyttövaltuushallinnan käyttöönotto palveluna
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotHYVE -JOHTAMISEN KARTTA -HANKE 1.3.2012-31.10.2014 Kainuun osahankkeen riskienarviointi Pvm:30.7.2013 Laatijat: PirjoJokelainen Niina Komulainen Riskin vaikutus Vähäinen (1) Vakava (2) Erittäin vakava
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotMiten julkinen terveyskeskus hioutuu kilpailukuntoon?
Miten julkinen terveyskeskus hioutuu kilpailukuntoon? Kuntien sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 13. 14.2.2019 Johanna Hämäläinen Projektisuunnittelija Oma Häme Kilpailukyky Uudistumiskyky Viestintä
Lisätiedot