Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja C Uudenmaan liitto Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

2 Uudenmaan liiton julkaisuja C Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 Kaupunkitutkimus TA Oy Seppo Laakso Päivi Kilpeläinen Eeva Kostiainen Uudenmaan liitto 2006 Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja C ISBN ISSN X (sid.) ISBN ISSN X (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuvat: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros ja taitto: Arja-Leena Berg Dark Oy Vantaa kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi 2 : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

4 Esipuhe Uudenmaan liitto käynnisti 2004 ensimmäisen kerran LEMPI-työllisyysstrategiaprojektin yhteydessä tutkimuksen, jolla mitattiin pääkaupunkiseudun yritysten työvoiman tarvetta. Palaute tutkimuksesta oli hyvä ja tarpeellinen. Tilanne työvoiman kysynnän ja tarjonnan suhteen on tuosta ajankohdasta muuttunut entistä haasteellisemmaksi juuri pääkaupunkiseudulla, joten tutkimuksen uusiminen kuluvana vuonna koettiin jälleen tarpeelliseksi. Nyt valmistunut Kaupunkitutkimus TA Oy:n tekemä tutkimus antaa näkökulmaa siihen, mitkä ovat pääkaupunkiseudun yritysten lähivuosien työvoiman rekrytointitarpeet ja keskeisimmät haasteet. Samalla tarkastellaan työvoiman tarjontaa, jolloin syntyy suuntaa-antava käsitys siitä, miten tarjonta ja kysyntä kohtaavat ja mitkä toimialat ovat ongelmallisia työvoiman saannin kannalta. Kohderyhmänä haastatteluissa olivat pääkaupunkiseudun merkittävimpien toimialojen suuret, keskisuuret ja pienet yritykset; 200 yritystä teollisuudesta, rakennusalalta, kaupan, liikenteen, liike-elämän ja kotitalouksien palvelualoilta. Uusitusta tutkimuksesta on saatu viitteitä myös siitä, mihin suuntaan kehitys työvoiman tarjonnassa ja kysynnässä on muuttunut parissa vuodessa ja miltä tulevaisuus vaikuttaa yritysten näkökulmasta katsottuna. Edelliseen tutkimukseen nähden uutena mielenkiintoisena aspektina on tarkasteltu maahanmuuttajuuden problematiikkaa, mikä erityisesti pääkaupunkiseudulla on varsin ajankohtainen kysymys. Haluamme kiittää kaikkia selvitykseen osallistuneita yrityksiä, Kaupunkitutkimus TA Oy:tä sekä Helsingin seudun kauppakamaria hyvästä yhteistyöstä. Toivomme, että selvityksestä on apua kaikille yhteistyökumppaneille Uudenmaan kehittämisessä. Helena Winter Uudenmaan liitto Elinkeinopäällikkö Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 3

5 4 : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

6 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Tekijä(t) Seppo Laakso ja Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Nimeke Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja C Sarjanumero Julkaisuaika Sivuja Liitteitä 74 ISBN ISSN (sid.), (PDF) X Kieli, koko teos Yhteenveto suomi ruotsi Tiivistelmä Yritysten työvoimatarve pääkaupunkiseudulla -selvitys saattaa ajan tasalle vuonna 2004 LEMPI-työllisyysstrategiaprojektin yhteydessä tehdyn tutkimuksen. Sen tavoitteena on tuottaa perustietoa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeen lähiajan näkymistä sekä työvoiman tarjonnan määrän kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä sekä vertailla näitä tietoja aikaisemman tutkimuksen tuloksiin. Yrittäjien näkemyksiä henkilöstömäärän muutoksista seuraavan kahden vuoden aikana, työvoiman rekrytoinnista, tulevaisuuden koulutustarpeista sekä henkilöstöön liittyvistä haasteista selvitetään eri toimialojen yrittäjille tehdyillä puhelinhaastatteluilla. Uusina teemoina ovat mukana maahanmuuttajat ja ikääntyneet työelämässä. Lisäksi analysoidaan työvoiman tarjontaa sekä koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaamista pääkaupunkiseudulla. Perustietojen tietolähteenä käytetään erilaisia tilastollisia lähteitä. Analyysien tuloksista esitetään yhteenveto ja johtopäätökset, jossa analysoidaan yritysten työvoiman ja osaamisen tarpeita tulevina vuosina suhteessa työmarkkinoilla olevaan ja työmarkkinoille tulevaan työvoimaan. Lisäksi esitetään johtopäätöksiä ja suosituksia toimenpiteiksi, joilla Uudenmaan liitto, pääkaupunkiseudun kunnat ja muut toimijat voisivat omalta osaltaan edistää toimenpiteitä, jotka edesauttavat seudun työllisyyttä sekä yritysten työvoimatarpeen ja työvoiman tarjonnan kohtaamista. Raportin laatija Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen ja Eeva Kostiainen, Kaupunkitutkimus TA Oy Avainsanat (asiasanat) Työvoima, työllisyys, rekrytointi, ammattitaito, koulutus Huomautuksia Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 5

7 Uudenmaan liitto Nylands förbund Presentationsblad Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) toimisto@uudenmaanliitto.fi Författare Seppo Laakso och Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Publikation Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 (Företagens behov av arbetskraft inom huvudstadsregionen 2006) Seriens namn Nylands förbunds publikationer C Seriens nummer Sidor 74 ISBN (inb.), (PDF) X Språk finska Sammanfattning Utgivningsdatum Bilagor ISSN Sammandrag svenska Utredningen Företagens behov av arbetskraft inom huvudstadsregionen aktualiserar den i samband med projektet för sysselsättningsstrategin LEMPI år 2004 genomförda undersökningen. Den strävar efter att producera grundläggande information om de närliggande utsikterna för företagens behov av arbetskraft samt om utvecklingen gällande den mängdmässiga utvecklingen av och utbildningssystemet för arbetskraftsutbudet samt att dessutom jämföra den här informationen med resultaten för den tidigare undersökningen. Företagarnas synpunkter på förändringarna i personalantalet under de kommande två åren, på rekryteringen av arbetskraft, på de framtida utbildningsbehoven samt utmaningarna i anslutning till personalen utreds med en telefonintervju som görs med företagare inom olika branscher. Nya teman är invandrarna och de äldre i arbetslivet. Dessutom analyseras utbudet av arbetskraft samt hur man kan få utbudet av utbildning och arbetskraft att mötas inom huvudstadsregionen. Som informationskälla för den grundläggande informationen används olika statistiska källor. Av resultaten presenteras sammanfattningen och slutsatserna, som analyserar behoven av arbetskraft och kompetens under de kommande åren i förhållande till den arbetskraft som finns och kommer in på arbetsmarknaden. Dessutom erbjuds slutsatser och rekommendationer till åtgärder, med vilka Nylands förbund, kommunerna inom huvudstadsregionen och övriga aktörer för egen del kan främja sysselsättningen inom regionen samt medverka till att företagens behov av arbetskraft och utbudet på arbetsmarknaden kan mötas. Rapporten är utarbetad av Seppo Laakso, Päivi Kilpeläinen och Eeva Kostiainen, Kaupunkitutkimus TA Oy Nyckelord (ämnesord) Arbetskraft, sysselsättning, rekrytering, yrkesskicklighet, utbildning Övriga uppgifter Publikationen finns även som nätversion på vår hemsida: 6 : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

8 Sisältö ESIPUHE 3 1 JOHDANTO 9 2 HAASTATTELUTUTKIMUS PÄÄKAUPUNKISEUDULLA TOIMIVIEN YRITYSTEN TYÖVOIMATARPEESTA Haastattelujen taustatietoja Yritysten työvoiman ja henkilöstön tarve Yritysten työvoiman rekrytointi Ikääntyneet työelämässä Maahanmuuttajat työntekijöinä Yritysten henkilöstön koulutustarve tulevaisuudessa Yritysten henkilöstöön liittyvät haasteet tulevaisuudessa 45 3 TYÖVOIMAN TARJONTA-ANALYYSI Työikäisten määrän kehitys Väestön pääasiallinen toiminta Koulutus ja työikäinen väestö pääkaupunkiseudulla Työttömät työnhakijat YHTEENVETOA JA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TYÖVOIMAN KYSYNNÄN JA TARJONNAN KOHTAAMISESTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA 68 LÄHTEET 74 Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 7

9 8 : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

10 1 Johdanto Helsingin seutu 1 on suomen ainoa metropolialue. Siellä asuu neljännes Suomen väestöstä, sijaitsee noin 30 % työpaikoista ja tuotetaan kolmannes maan bruttokansantuotteesta. Pääkaupunkiseutu 2 muodostaa Helsingin seudun taloudellisen ytimen, jossa sijaitsee 85 % koko Helsingin seudun työpaikoista, kun väestöosuus on 78 %. Pääkaupunkiseudun elinkeinotoiminnan toimialarakenne ja siihen perustuva erikoistuminen poikkeavat dramaattisesti muusta maasta. Pääkaupunkiseudun työpaikkajakauma on muiden vauraiden maiden metropolien tapaan erittäin palveluvaltainen. Jalostusalojen (teollisuus, energia ja rakentaminen) osuus pääkaupunkiseudun työpaikoista on vain noin 15 % ja palveluiden vastaavasti noin 85 %. Muualla maassa palveluiden osuus työpaikoista on noin 65 %. Monilla palvelualoilla yli puolet koko maan työpaikoista sijaitsee täällä. Pääkaupunkiseutu on vahvimmin suuntautunut erikoistuneisiin palvelualoihin, korkean teknologian teollisuuteen ja palveluihin, tutkimukseen ja kehittämiseen, kauppaan ja logistiikkaan sekä toimintoihin, jotka liittyvät seudun rooliin maan hallinto- ja päätöksentekokeskuksena. Kuitenkin pääkaupunkiseutu on edelleen myös Suomen suurin teollisuuskeskittymä, jossa suurimmat alat ovat elektroniikkateollisuus, kone- ja laiteteollisuus sekä graafinen teollisuus, kaikki korkean teknologian aloja. Pääkaupunkiseudun tuotanto ja työpaikat ovat kasvaneet huomattavasti nopeammin kuin koko maassa jo vuosikymmenien ajan. Suurkaupungin pitkälle erikoistunut toimialarakenne yhdessä nopean kasvun kanssa ovat tuoneet mukanaan paljon erityispiirteitä pääkaupunkiseudun työmarkkinoille. Työvoiman koulutustaso on pääkaupunkiseudulla merkittävästi korkeampi kuin muualla maassa. Työhön osallistumisaste 3 on täysin eri tasolla kuin muualla maassa ja vastaavasti työttömyysaste on alempi, samoin kuin työvoiman ulkopuolella olevan työikäisen väestön osuus, huolimatta opiskelijoiden suuresta osuudesta. Alueen yritysten ja julkisen sektorin työvoiman kysyntää ei ole koskaan pystytty tyydyttämään pelkästään pääkaupunkiseudun oman väestön työvoiman tarjonnalla, vaan on tarvittu jatkuvaa työikäisten muuttovoittoa muualta maasta ja ulkomailta sekä työmatkaliikennettä pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Työvoiman kysynnän nopeat muutokset samaan aikaan, kun työvoiman kokonaismäärä muuttuu hitaammin ja tarjontaan liittyy monenlaisia jäykkyyksiä, on suuri haaste yrityksille ja yhteiskunnalle. Suhdannevaihtelut saavat aikaan, että työvoiman kokonaiskysynnän muutosvauhti vaihtelee voimakkaasti. Pääkaupunkiseudulla työpaikat kasvoivat erittäin nopeasti 1990-luvun alun laman romahduksen jälkeen vuodesta 1994 vuoteen 2001 asti, jonka jälkeen työpaikkamäärä kääntyi loivaan laskuun. Uusi kasvu pääkaupunkiseudun työmarkkinoilla alkoi syksyllä 2004 ja vuonna 2005 työpaikkojen määrä lisääntyi yli prosentin. Suhdannevaihtelujen lisäksi elinkeinotoiminnan ja työmarkkinoiden jatkuva muutos vaikuttaa voimakkaasti työvoiman kysynnän rakenteeseen. Työvoiman tarve kehittyy eri tahtiin ja jopa eri suuntiin eri toimialoilla. Yritysten ja muiden organisaatioiden kysyntä eri koulutustasojen ja osaamistasojen suhteen muuttuu aika ajoin hyvinkin nopeasti. Työvoiman tarjonnan monet perustekijät muuttuvat sen sijaan varsin hitaasti. Demografiset tekijät määräävät seudun oman työikäisen väestön määrän. Suuri ajankohtainen muutos liittyy siihen, että työvoima ikääntyy ja eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa suurten ikäluokkien edustajien lähestyessä eläkeikää. Vastaavasti työikään tulevat nuoret ikäluokat ovat pienempiä kuin ennen. Aikaisempina vuosikymmeninä muuttoliike muualta Suomesta toimi pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden puskurina. Työvoiman 1 Helsingin seudulla tarkoitetaan tässä raportissa 14 kunnasta koostuvaa toiminnallista Helsingin seutua. Helsingin seutu koostuu pääkaupunkiseudusta (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) sekä kehysalueesta (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti). 2 Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa 3 Työllisten osuus työikäisestä väestöstä Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 9

11 kysynnän kasvun kiihtyessä myös tulomuutto seudulle vilkastui. Näin tapahtuu varmasti tulevaisuudessakin. Väestörakenteen muutos on kuitenkin vaikuttanut potentiaalisten muuttajien määrän vähenemiseen muualla Suomessa ja samalla muun Suomen vahvat kasvukeskukset, kuten Tampere, Oulu ja Jyväskylä, vetävät entistä enemmän muuttajia. Kasvava osuus Helsingin seudulle suuntautuvasta tulomuutosta tuleekin jo ulkomailta. Toinen työmarkkinapuskuri on ollut pendelöinti pääkaupunkiseudun työpaikkoihin muualta Helsingin seudulta ja seudun ulkopuolelta. Pääkaupunkiseudulla on noin työpaikkaa (13 %) enemmän kuin työllisiä (työvoimatutkimus 2005) eli nettomääräisesti pääkaupunkiseudulla käy Turun kaupungin työllisten verran väkeä töissä seudun ulkopuolelta. Liikenneyhteyksien parantuessa ja pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoiden kiristyessä pendelöinti on lisääntynyt nopeasti, suunnilleen puolella viimeisen 10 vuoden aikana. Paitsi työvoiman kokonaismäärään, myös osaamiseen ja koulutukseen liittyy nopeasti muuttuvia vaatimuksia. Ylipäätään pääkaupunkiseudun elinkeinorakenne on asettanut erityisiä vaatimuksia koulutusjärjestelmälle, jonka on pitänyt kouluttaa nuoria paitsi jalostuksen ja palveluiden perusammatteihin myös niihin pitkälle erikoistuneisiin työtehtäviin, joiden maan ainoat työpaikat sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Koulutusjärjestelmän mahdollisuudet sopeutua taloudellisten rakennemuutosten ja yritysten nopean muutoksen työvoimalle asettamiin vaatimuksiin on erittäin suuri haaste erityisesti pääkaupunkiseudulla. Työvoiman kysyntään ja tarjontaan liittyy monia ajankohtaisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat alueen taloudellisen kehityksen perusedellytyksiin: yritysten työvoiman tarpeen muutos tulevaisuudessa yritysten tarpeet työvoiman koulutustason ja ammattitaidon suhteen yritysten valmiudet osallistua työvoiman koulutukseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin väestön ikääntyminen ja siitä seuraavat muutokset alueen kantaväestön työvoiman tarjonnassa työttömyys ja työttömien työllistyminen koulutustarjonnan vastaavuus yritysten työvoiman kysyntään muuttoliike ja sen vaikutus työvoiman tarjontaan maahanmuuttajien rooli työvoiman tarjonnassa ja siihen liittyvät haasteet. Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää perustietoja työmarkkinoiden rakenteesta ja ominaisuuksista, näkemystä tulevista kehityssuunnista sekä analyysiä ilmiöiden syistä ja seurauksista. Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tuottaa perustietoa pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeen lähiajan näkymistä sekä työvoiman tarjonnan määrän kehityksestä ja koulutusjärjestelmästä. Työvoiman kysynnän näkymiä selvitetään pääkaupunkiseudulla toimiville yrityksille tehdyllä haastattelututkimuksella, jolla haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten yrityksen henkilöstömäärä muuttuu seuraavan kahden vuoden aikana? Minkälaisen pohjakoulutuksen saaneita yritys lähitulevaisuudessa rekrytoi? Minkälaisissa työtehtävissä olevien määrä kasvaa/vähenee? Onko yritys saanut haluamaansa työvoimaa? Maahanmuuttajatyövoiman käyttö nykyisin ja tulevaisuudessa sekä siihen liittyvät haasteet ja ongelmat? Mitkä ovat suurimmat henkilöstön koulutustarpeet lähitulevaisuudessa? Mitkä ovat suurimmat henkilöstöön liittyvät haasteet tulevaisuudessa? Toinen puoli analyysiä on työvoiman tarjonta, jota selvitetään useita eri tietolähteitä käyttäen. Lähtökohdaksi tarkastellaan työvoiman tarjonnan pitkän aikavälin näkymiä analysoimalla työikäisen väestön määrän kehitystä Helsingin seudulla eri väestöennustevaihtoehtojen mukaan. Koulutus- 10 : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

12 järjestelmällä on tärkeä osa siinä, että työvoiman tarjonta vastaa koulutustason ja ammattialojen suhteen kysynnän vaatimuksiin. Selvityksessä esitetään tuoreita perustietoja pääkaupunkiseudulla opiskelun aloittaneiden ja tutkinnon suorittaneiden määrästä ja jakaumasta koulutussektorin ja -alan suhteen sekä analysoidaan koulutustarjonnan ja työvoiman kysynnän kohtaamista. Työttömyyden laskusta huolimatta työttömyys on edelleen suuri ongelma pääkaupunkiseudulla. Selvityksessä tarkastellaan työttömyyttä ensi sijassa työvoiman tarjonnan näkökulmasta. Siinä esitetään perustietoja työttömien koulutustason ja ammattialan jakaumasta sekä arvioidaan työttömien roolia työvoiman kysynnän tyydyttämisessä. Analyysien tuloksista esitetään yhteenveto ja johtopäätökset, jossa analysoidaan yritysten työvoiman ja osaamisen tarpeita tulevina vuosina suhteessa työmarkkinoilla olevaan ja työmarkkinoille tulevaan työvoimaan. Raportin sisältö Raportin luvussa 2 esitetään pääkaupunkiseudun yrityksille kesällä 2006 tehdyn haastattelututkimuksen tulokset. Haastattelututkimuksen tarkoituksena on saada ajankohtaista ja tuoretta tietoa yritysten työvoiman kysynnästä ja siihen liittyvistä muutoksista. Haastatteluilla selvitettiin mm. yritysten työvoiman rekrytointia viime aikoina ja siihen mahdollisesti liittyneitä ongelmia sekä työvoimatarvetta seuraavan 2 vuoden aikana. Aiheina ovat myös maahanmuuttajat yritysten työvoimana nyt ja tulevaisuudessa sekä yritysten henkilöstöön liittyvät ajankohtaiset haasteet. Luvussa 3 analysoidaan pääkaupunkiseudun työvoiman tarjontaa eri näkökulmasta. Lähtökohtana on työikäisen väestön määrän kehitys eri väestöennustevaihtoehtojen mukaan. Väestön koulutustasoa sekä koulutusjärjestelmää ja sen muutosta esitellään tuoreiden tilastotietojen avulla. Työvoiman tarjonnan osatekijöinä käsitellään työttömyyttä ja työttömien koulutus- ja ammattijakaumaa. Luvussa 4 esitetään yhteenveto ja johtopäätökset pääkaupunkiseudun työmarkkinoiden ajankohtaisista ja pidemmän ajan muutoksista sekä arvioidaan työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamista sekä mahdollisuuksia vastata ajankohtaisiin ongelmiin. Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 11

13 2 Haastattelututkimus pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten työvoimatarpeesta Paras tapa saada ajankohtaista tietoa yritysten työvoimatarpeesta ja siihen liittyvistä meneillään olevista muutoksista on kysyä asiaa suoraan yrityksiltä. Siksi tätä tutkimusta varten tehtiin haastattelututkimus pääkaupunkiseudulla toimiville yrityksille niiden työvoiman tarpeesta ja sen lähiajan muutoksista sekä yritysten henkilöstöön liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat pääkaupunkiseudun työllisyyden kannalta merkittävimpien toimialojen suuret, keskisuuret ja pienet yritykset. Tutkimuksella pyrittiin saamaan vastauksia mm. miten yritysten henkilöstömäärä muuttuu seuraavan kahden vuoden aikana, minkälaista työvoimaa (ikä, työkokemus, koulutus) yritykset haluavat rekrytoida tulevaisuudessa, miten maahanmuuttajiin suhtaudutaan työntekijöinä yrityssektorilla sekä mitkä koetaan yrityksissä tulevaisuuden tärkeimmiksi haasteiksi koulutuksen ja henkilöstön osalta. Vastaavanlainen haastattelututkimus pääkaupunkiseudun yrityksille tehtiin vuonna 2004 osana Lempi Pääkaupunkiseutu -hankkeen työllisyysstrategian laadintaa. Nyt vuonna 2006 tehty tutkimus jatkaa työvoimatarpeen selvittelyä pääkaupunkiseudulla osin samoilla kysymyksillä kuin vuonna Näin kahden vuoden välein tehdyt tutkimukset ovat tiettyjen kysymysten osalta vertailukelpoisia keskenään. Näiden kysymysten osalta esitellään uusien tutkimustulosten ohella vertailuja kaksi vuotta sitten saatuihin tuloksiin. Maahanmuuttajat työntekijöinä -teema on tässä tutkimuksessa mukana uutena osiona eikä sen osalta ole mahdollista tehdä vertailuja aikaisempaan. Erilaisen painotustavan vuoksi kaikki samatkaan kysymykset eivät ole vertailukelpoisia eri vuosien aineistojen tarkastelussa. 2.1 Haastattelujen taustatietoja Yritysten perusjoukon muodostivat pääkaupunkiseudulla toimivat yritykset, joiden kotipaikka on pääkaupunkiseudulla ja joiden henkilöstömäärä pääkaupunkiseudulla on vähintään 2. Julkisen hallinnon (kuntien ja valtion) virastot ja laitokset samoin kuin maa- ja metsätalouden tai kalastusalan yritykset eivät sisälly aineistoon. Haastateltavien yritysten perustiedot saatiin pääkaupunkiseudun SeutuCD-tietokannasta (kevät 2006), jonka tiedot pohjautuvat Tilastokeskuksen yritysrekisteriin. Perusjoukko ositettiin toimialan ja yrityksen koon mukaan. Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa 2006 puhelinhaastatteluna 4, jossa haastateltiin pääkaupunkiseudun yrityksien johtavia toimihenkilöitä (mm. toimitusjohtajia ja henkilöstöpäälliköitä). Vastauksia saatiin yrityksistä yhteensä 200. Haastattelupyynnöstä kieltäytyi 90 yritystä. Yritykset jaettiin kuuteen eri luokkaan toimialan mukaan (Tilastokeskus, toimialaluokitus TOL 2002): teollisuus; toimialaluokituksen kirjainkoodit C Kaivostoiminta ja louhinta, D Teollisuus, E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto rakentaminen; toimialaluokituksen kirjainkoodi F Rakentaminen kauppa; toimialaluokituksen kirjainkoodit G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen sekä henkilökohtaisten esineiden ja kotitalousesineiden korjaus, H Majoitus- ja ravitsemistoiminta liikenne; toimialaluokituksen kirjainkoodi I Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne liike-elämän ; toimialaluokituksen kirjainkoodit J Rahoitustoiminta, K Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimus; liikeelämän (sisältäen mm. tietojenkäsittely, tutkimuksen ja kehittämisen, konsultointi, tekniset, mainos ja työvoiman vuokrauksen) kotitalouksien ; toimialaluokituksen kirjainkoodit M Koulutus (vain yritykset, ei julkista sektoria), N Terveydenhuolto- ja sosiaali (vain yritykset, ei julkista sektoria), O Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset (sisältäen ympäristönhuollon, järjestötoiminnan, virkistys-, kulttuuri- ja urheilutoiminnan, johon kuuluu radio- ja televisiotoiminta, sekä muut kuten kampaamot, parturit ja pesulat). 4 Haastattelututkimuksen toteutuksesta vastasi Tietoykkönen Oy. 12 : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

14 Lisäksi yritykset jaoteltiin kokoluokan mukaan seuraavasti: pienet (henkilöstömäärä 2-19) keskisuuret (henkilöstömäärä ) ja suuret yritykset (henkilöstömäärä vähintään 250). Näin saatiin kaikilta toimialoilta sekä erikokoisista yrityksistä hyvä vastauspeitto (ks. taulukko 2.1). Taulukko 2.1 Haastatteluotoksen jakauma toimialoittain ja yrityksen kokoluokan mukaan (lkm) Yrityksen koko Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän Kotitalouksien Yhteensä yli Yhteensä Haastatteluaineiston edustavuus ja luotettavuus Tutkimuksen perusjoukoksi määriteltiin pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat vähintään 2 henkilön yritykset (pl. julkinen sektori ja alkutuotanto). Perusjoukon määritysten mukaisia yrityksiä oli pääkaupunkiseudulla yritystoimipaikka-aineiston mukaan noin Niiden yhteenlasketuksi henkilöstömääräksi voidaan arvioida noin , joka vastaa noin 83 % pääkaupunkiseudun kaikkien yritysten yhteenlasketusta henkilöstömäärästä. Haastateltujen 200 yrityksen yhteenlaskettu henkilöstömäärä pääkaupunkiseudun yrityksissä oli Haastatellut yritykset edustavat vain 1,2 % perusjoukon yritysten kappalemäärästä, mutta 14,4 % perusjoukon yritysten henkilöstömäärästä pääkaupunkiseudun toimipaikoissa. Pienestä otosmäärästä huolimatta hyvä edustavuus henkilöstömäärän suhteen perustuu siihen, että otossuhde oli suurin pienillä yrityksillä ja pienin suurilla yrityksillä. Tämä otettiin huomioon aineiston analyysissä siten, että tietojen analyysissä vastaukset on painotettu otossuhteen mukaan siten, että kaikkien taulukoiden tulokset voidaan yleistää vastaamaan pääkaupunkiseudun koko yrityskannan (joiden henkilöstömäärä on vähintään 2) näkemyksiä omassa toimiala- ja kokoluokassaan. Lisäksi yritysten työvoimantarvetta seuraavan kahden vuoden aikana vastaukset on painotettu yrityksen pääkaupunkiseudulla sijaitsevan henkilöstömäärän suhteen, jolloin kunkin vastaajan painoarvo on sitä suurempi mitä suurempi yritys on. Avoimet vastaukset on käsitelty ilman painotuksia. Näin ollen avoimet vastaukset antavat käsityksen ainoastaan otokseen kuuluvien vastaajien henkilökohtaisista näkökulmista tai mielipiteistä. Haastatteluaineiston antamien tunnuslukujen (esimerkiksi kyllä -vastausten %-osuus tietyn kysymyksen vastauksissa) tilastollinen virhemarginaali on kohtuullisen pieni kaikkien vastaajien osalta. Sen sijaan kun vastaukset luokitellaan toimialan tai yrityksen koon mukaan, vastauksista laskettujen tunnuslukujen virhemarginaali yksittäisessä luokassa on varsin suuri. Tästä syystä tuloksia voidaan tältä osin pitää lähinnä suuntaa antavina ja johtopäätöksiä vedetään lähinnä suurista eroista. Lisätietoja virhemarginaaleista saa tarvittaessa tutkimuksen tekijöiltä. Vastaukset on käsitelty luottamuksellisesti, eikä tulosten perusteella voida tunnistaa yksittäisiä yrityksiä. Vastaajien sukupuoli ja asema Vastaajista 50,5 % on naisia ja miehiä on 49,5 %. Vastaajista ylintä johtoa edustaa 58 % (sis. mm. toimitusjohtajat, hallituksen pj, omistajat, yrittäjät), keskijohtoa 25 % (sis. mm. henkilöstö-, talous-, osasto-, työsuhde- ja rekrytointipäälliköitä) ja muita toimihenkilöitä 17 % (sis. mm. asiantuntijat, konsultit, assistentit, sihteerit). Iän suhteen vastaajista yli puolet, lähes 65 % sijoittuu iältään vuoden väliin (ks. taulukko 2.2). Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 13

15 Taulukko 2.2 Vastaajien sukupuoli ja ikäjakauma (lkm) alle 30 v v v v v. yli 70 v. Yhteensä Nainen Mies Yhteensä Vuoden 2004 otos oli hyvin samankaltainen nyt tehdyn tutkimuksen otoksen kanssa. Vuonna 2004 otoksen koko oli sama, 200 vastaajaa. Toimialaluokitus ja yrityskokoluokat ovat samat, ainoastaan yritysten suhteet kokoluokissa ja toimialoissa ovat hieman muuttuneet. Vastaajien sukupuolen ja aseman jakauma oli myös hyvin samankaltainen vuonna 2004, joten tulokset ovat kohtuullisen luotettavasti vertailtavissa. 2.2 Yritysten työvoiman ja henkilöstön tarve Vastaajia pyydettiin arvioimaan edustamansa yrityksen työvoimatarvetta kaksi vuotta eteenpäin eli kesään 2008 asti. Taulukossa 2.3 annetut vastaukset on esitetty toimialoittain. Vastaukset antavat myönteisen kuvan pääkaupunkiseudun työvoimatarpeen kehityksestä, sillä kaikkien toimialojen yrityksistä 45 % katsoo työvoimatarpeensa kasvavan seuraavan kahden vuoden aikana ja vain 8 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa vähentyvän. Työvoimatarve säilyy ennallaan 47 %:ssa yrityksistä. Vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa tuli suunnilleen yhtä myönteinen kuva, sillä silloin vastaajista 40 % uskoi työvoimatarpeensa kasvavan ja vain 6 % työvoimatarpeensa vähentyvän kesään 2006 mennessä. Nämä silloisessa suhdannetilanteessa vaikeasti uskottavat tulokset ovat suurelta osin toteutuneet, sillä työllisyys kääntyi Helsingin seudulla kasvuun kesällä 2004 ja työllisten määrä on kasvanut noin 3 % vuoden 2004 toisesta neljänneksestä vuoden 2006 toiseen neljännekseen Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan. Rakentamisen toimialalla lähes kaikki eli 97 % yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa kasvavan tulevien kahden vuoden aikana. Yksikään toimialan yritys ei katso työvoimatarpeensa vähenevän. Liike-elämän palveluita tuottavien yritysten osalta 83 % katsoo työvoimatarpeen lisääntyvän ja samoin kuin rakentamisen toimialalla, yksikään yritys ei katso työvoimatarpeensa vähenevän. Liikenteen osalta 46 % alan yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa lisääntyvän ja vain 1 % vähentyvän kahden vuoden sisällä. Kaupan toimialalla työvoimatarve kasvaa 45 % ja vähenee 7 % alan yrityksistä. Teollisuuden toimialan yrityksissä 29 %:ssa työvoimatarve tulee kasvamaan ja 15 %:ssa vähenemään kahden vuoden kuluessa. Ennallaan työvoimatarve säilyy 56 %:ssa alan yrityksistä. Varovaisimmin tulevaisuuteen suhtautuvat kotitalouksien palveluita tuottavat yritykset. Ainoastaan 11 % katsoo työvoimatarpeen lisääntyvän ja peräti 61 % vähenevän seuraavan kahden vuoden kuluessa. Myös vuonna 2004 rakentamisen toimialan yrityksistä yli puolet, 57 %, katsoi työvoimatarpeensa kasvavan kesään 2006 mennessä. Nyt työvoimatarpeen kasvuodotukset ovat vieläkin suuremmat seuraaville kahdelle vuodelle, kesään 2008 mennessä. Samoin on liike-elämän palveluita tuottavien yritysten ja liikenteen toimialoilla. Vuonna 2004 liike-elämän palveluita tuottavista yrityksistä 54 % ja liikenteen toimialalla 22 % alan yrityksistä katsoi työvoimatarpeensa lisääntyvän. Kaupan toimialalla työvoimatarveodotukset ovat samalla tasolla kuin vuonna 2004, jolloin kasvua odotti 41 % ja vähenemistä 8 % alan yrityksistä. Teollisuuden toimialan yritysten työvoimatarpeen kasvunäkymät ovat nyt suuremmat kuin vuonna 2004, jolloin vain 16 % katsoi työvoimatarpeensa lisääntyvän. Sitä vastoin kotitalouksien palveluita tuottavien yritysten työvoimatarpeen kasvuodotukset ovat vähentyneet vuodesta 2004, jolloin 35 % katsoi tarvitsevansa lisää työvoimaa ja yksikään yritys ei arvioinut sen vähenevän kesään 2006 mennessä. 14 : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

16 Taulukko 2.3 Yritysten työvoimatarve pääkaupunkiseudulla toimialan ja kokoluokan suhteen kesään 2008 mennessä (%) Toimiala Työvoimatarve Säilyy Työvoimatarve Saldoluku vähenee ennallaan kasvaa Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän Kotitalouksien Kokoluokka yli Yhteensä % Keskisuurten yritysten (20 249) työvoimatarve kasvaa eniten; peräti 81 % tämän kokoluokan yrityksistä katsoo työvoimatarpeensa lisääntyvän vuoden 2008 kesään mennessä. Lisäksi keskisuurista yrityksistä yksikään ei arvioi työvoimatarpeensa vähenevän. Pienistä yrityksistä 45 % arvioi työvoimatarpeensa kasvavan ja kolmasosa sen säilyvän ennallaan. Vähiten työvoimatarve kasvaa suurten yritysten (yli 250) kohdalla, sillä 23 % tämän kokoluokan yrityksistä arvioi työvoimatarpeen kasvavan tulevien kahden vuoden sisällä ja 68 % arvioi sen pysyvän ennallaan (ks. taulukko 2.3). Vuonna 2004 keskisuuret yritykset arvioivat työvoimatarpeensa kasvavan 46 %, suuret yritykset 38 % ja pienet yritykset 35 %. Työvoimatarpeen arvioi vähenevän keskisuurista yrityksistä 9 % ja suurista yrityksistä 8 %, pienistä yrityksistä yksikään ei uskonut työvoimatarpeensa vähenevän. Kuvio 2.1 Yritysten arvio työvoimatarpeen muutoksesta pääkaupunkisedulla toimialoittain kesään 2008 mennessä, saldoluku (* Yhteensä Rakentaminen Liike-elämän Liikenne Kauppa Teollisuus -40 Kotitalouksien -60 Saldoluku (* Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä työvoimaa kahden vuoden sisällä lisäävien prosenttiosuus vähennettynä työvoimaa vähentävien prosenttiosuudella. Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 15

17 Yhteenvetona voidaan todeta, että suurten yritysten työvoiman tarveodotukset ovat vähentyneet pienten ja keskisuurten yritysten kasvaessa kahden vuoden aikana. Kun vastaukset muunnetaan saldoluvuiksi, positiiviset odotukset yritysten työvoimatarpeen muutoksesta ovat suurimmat rakentamisen toimialalla (ks. kuvio 2.1). Toiseksi eniten odotetaan kasvua liike-elämän palveluita tuottavien yritysten keskuudessa. Kolmanneksi suurinta työvoimatarpeen muutos on liikenteen ja kaupan toimialan yrityksissä. Teollisuuden toimialalla odotukset työvoimatarpeen muutoksesta ovat vaatimattomammat ja kotitalouksien palveluita tuottavissa yrityksissä negatiiviset verrattuna muihin toimialoihin. Vuonna 2004 positiivisimmat odotukset työvoimatarpeen muutoksesta oli teollisuuden ja liikeelämän palveluita tuottavilla yrityksillä. Kotitalouksien palveluita tuottavat yritykset ja kauppa olivat kolmantena lähes tasoissa, vaatimattomimmat odotukset olivat liikenteen ja teollisuuden toimialoilla. Suurimmat muutokset kahdessa vuodessa ovat tapahtuneet teollisuuden ja kotitalouksien palveluita tuottavien yritysten työvoimatarpeessa; teollisuudessa työvoimatarve kasvaa, kotitalouksien palveluissa taas vähenee. Kuvio 2.2 Yritysten työvoimatarpeen muutos pääkaupunkisedulla yrityskoon mukaan kesään 2008 mennessä, saldoluku (* Saldoluku Yhteensä yli 250 (* Saldoluku on positiivisesti vastanneiden osuus vähennettynä negatiivisesti vastanneiden osuudella, tässä työvoimaa kahden vuoden sisällä lisäävien prosenttiosuus vähennettynä työvoimaa vähentävien prosenttiosuudella. Positiivisimmat odotukset työvoimatarpeen kasvusta on keskisuurilla yrityksillä ja vaatimattomimmat suurilla yrityksillä. (ks. kuvio 2.2). Vuonna 2004 järjestys oli sama, mutta erot yrityskokoluokkien välillä huomattavasti pienemmät: keskisuurilla yrityksillä saldoluku oli 37, pienillä 35 ja suurilla 30. Tulosten perusteella voidaan todeta, että pääkaupunkiseudun yritysten työvoimatarve on pääsääntöisesti kasvamassa lähimmän kahden vuoden sisällä kaikilla muilla toimialoilla paitsi kotitalouksien palveluita tuottavissa yrityksissä ja kaikissa yrityskokoluokissa. Työvoimatarpeen määrällinen muutos Niiltä vastaajilta, jotka arvioivat työvoimatarpeen kasvavan tai vähenevän seuraavan kahden vuoden aikana, kysyttiin myös arviota lisäyksen tai vähennyksen määrästä kesään 2008 mennessä. Yritysten vastaukset työvoimatarpeen muutoksesta on suhteutettu yritysten pääkaupunkiseudun henkilöstömäärään. Tulosten mukaan työvoimatarpeen kasvua odottavien yritysten määrällinen kasvuarvio seuraavan 16 : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

18 kahden vuoden aikana on keskimäärin 8,4 % vastanneiden yritysten pääkaupunkiseudulla olevasta henkilöstömäärästä. Sen sijaan vähenemistä odottavien yritysten työvoiman vähenemisarvio on vain 0,4 % henkilöstömäärästä. Nettomääräinen kasvuarvio on näin ollen noin 8 %. Kun tämä yleistetään pääkaupunkiseudun vähintään 2 henkilön yrityksiin (pl. julkinen sektori ja alkutuotanto), joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä pääkaupunkiseudulla on noin , saadaan arvio, että näiden yritysten henkilöstömäärä kasvaisi noin henkilöllä kesään 2008 mennessä. Toimialoittain kasvu painottuu liike-elämän palveluihin, joiden osuus arvioidusta nettokasvusta on noin 60 %. Myös rakentamisen ja liikenteen yritykset arvioivat työvoimatarpeen nettokasvun merkittäväksi. Työvoimatarpeen muutosta koskevaan kokonaismääräarvioon on kuitenkin syytä liittää varauksia. Ensiksi, vaikka kasvuarviot sinänsä olisivat realistisia, työvoiman saatavuus voi rajoittaa kasvun toteutumista ja kasvavien yritysten todellinen rekrytointi voi jäädä alle tarpeen. Toiseksi, paikallisten markkinoiden varassa toimivien yritysten, erityisesti kaupan ja muiden palveluiden, kasvu tapahtuu osittain muiden pääkaupunkiseudulla toimivien yritysten kustannuksella markkinaosuuksia valtaamalla. Tästä syystä työvoimatarpeen vähenemisen kokonaismäärä on todennäköisesti aliarvioitu ainakin kaupassa, liike-elämän palveluissa ja kotitalouksien palveluissa. Yrityksistä poistuva työvoima Yritysten rekrytointinäkymiä selvitetään seuraavassa alaluvussa. Sitä ennen esitetään tuloksia poistuvasta työvoimasta. Yritykset, jotka vastasivat työvoimatarpeensa vähenevän, vastasivat myös jatkokysymykseen siitä, minkälaisista työtehtävistä poistuu työvoimaa. Taulukossa 2.4 on vastaukset esitetty toimialoittain. Poistuvat työtehtävät keskittyvät tuotannollisiin, asiakaspalvelu- sekä toimisto- ja hallintotehtäviin kaikilla toimialoilla. Taulukko 2.4 Tuotannon, asiakaspalvelun ja toimisto- ja hallintotehtävien työtehtäviä, joista poistuu työvoimaa, toimialoittain Toimiala Tuotanto Asiakaspalvelu Toimisto- ja hallinto Teollisuus varastotyöntekijä, metallintyöstö, työntekijä tehtävät, tuotannollisista myynti toimittajia Kauppa huoltotehtävistä myynti, myyntitehtävistä, myyjän tehtävistä Liikenne kuljetus ja varastointi, taksinkuljettajia Liike-elämän hallintotehtävistä, hallinto toimistotyöntekijä Kotitalouksien suorittava työ hallinnosta, toimittajia 2.3 Yritysten työvoiman rekrytointi Yrityksiä pyydettiin arvioimaan aikomustaan rekrytoida henkilöstöä seuraavan kahden vuoden kuluessa (ks. kuvio 2.3). Kaikkien toimialojen yrityksistä 66 % aikoo rekrytoida henkilöstöä kesään 2008 mennessä. Rakentamisen toimialalla lähes kaikki eli 90 % yrityksistä aikoo rekrytoida henkilöstöä vuoden 2008 kesään mennessä. Liikeelämän palveluita tuottavista yrityksistä 85 % ja liikenteen ja kotitalouksien palveluita tuottavista yrityksistäkin hieman yli 60 % aikoo rekrytoida seuraavan kahden vuoden aikana. Teollisuuden toimialan yrityksistä 60 % arvioi rekrytoivansa seuraavan kahden vuoden aikana ja kaupan toimialalla vastaavaa määrä on 58 %. Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 17

19 Kuvio 2.3 Yritysten arvioima työvoiman rekrytointi seuraavan kahden vuoden aikana toimialoittain % Kyllä Ei Yhteensä Rakentaminen Liike-elämän Liikenne Kotitalouksien Teollisuus Kauppa Yrityskokoluokittain tarkasteltuna suurista yrityksistä lähes 80 % arvioi rekrytoivansa kahden seuraavan vuoden aikana, keskisuurista hieman yli 70 % ja pienistä yrityksistäkin 58 %. Kuvio 2.4 Yritysten arvioima työvoiman rekrytointi seuraavan kahden vuoden aikana yrityskokoluokittain % Kyllä Ei Yhteensä yli Yritysten rekrytointihalukkuus työvoiman koulutustaustan ja työtehtävien mukaan Niitä yrityksiä, jotka arvioivat rekrytoivansa seuraavan kahden vuoden kuluessa, pyydettiin jatkokysymyksillä selventämään, minkälaisen pohjakoulutuksen omaavia henkilöitä he hakevat mihinkin työtehtäviin (ks. taulukko 2.5). Peruskoulupohjan omaavia henkilöitä halutaan ennen kaikkia tuotannollisiin tehtäviin. Ammatillisen tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat samoin halutuimpia tuotannollisiin tehtäviin, mutta myös jonkin verran asiakaspalveluun. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden ensisijainen työtehtävä sijoittuu toimisto- ja hallintotehtäviin, sen jälkeen työnjohdollisiin, asiantuntija- ja asiakasehtäviin. Yliopistotutkinnon suorittaneita palkattaisiin ensisijaisesti asiantuntijatehtäviin, sen jälkeen toimisto- ja hallinto- sekä johtotehtäviin. 18 : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

20 Toimialoittain tarkasteltuna liikenteen yrityksistä lähes 55 % ja rakennusalan yrityksistä 43 % ilmoitti hakevansa peruskoulun suorittaneita henkilöitä tuotannollisiin työtehtäviin. Rakennusalan yrityksistä 84 %, liikenteen 50 %, kaupan 36 % ja kotitalouksien palveluita tuottavista yrityksistä 36 % hakee ammatillisen tutkinnon suorittaneita henkilöitä tuotannollisiin tehtäviin. Lisäksi kaupan yrityksistä 37 % hakee ammatillisen tutkinnon suorittaneita asiakasehtäviin. Kaupan toimialan yrityksistä lähes 59 % hakee ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita asiakasehtäviin. Rakentamisalan yrityksistä 44 % hakee vastaavan tutkintotason suorittaneita henkilöitä työnjohdollisiin tehtäviin ja teollisuuden toimialan yrityksistä noin 44 % toimisto- ja hallintotehtäviin. Liike-elämän palveluita tarjoavista yrityksistä 37 % hakee ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita asiantuntijatehtäviin. Yliopistotutkinnon suorittaneita henkilöitä hakevat asiantuntijatehtäviin teollisuuden ja liike-elämän palveluita tuottavista yrityksistä yli puolet. Taulukko 2.5 Yritysten rekrytointihalukkuus rekrytoitavien koulutustaustan ja työtehtävien mukaan toimialoittain (%) Yhteensä Teollisuus Rakentaminen Kauppa Liikenne Liike-elämän Kotitalouksien Peruskoulu Tuotanto Asiakaspalvelu Työnjohto Toimisto- ja hallintotehtävät Asiantuntijatehtävät Johtotehtävät Ammatillinen tutkinto Tuotanto Asiakaspalvelu Työnjohto Toimisto- ja hallintotehtävät Asiantuntijatehtävät Johtotehtävät AMK Tuotanto Asiakaspalvelu Työnjohto Toimisto- ja hallintotehtävät Asiantuntijatehtävät Johtotehtävät Yliopisto Tuotanto Asiakaspalvelu Työnjohto Toimisto- ja hallintotehtävät Asiantuntijatehtävät Johtotehtävät 30,8 7,9 43,4 25,2 54,7 19,2 24,7 30, ,2 4,6 14,8 11, , , ,5 0, , ,5 34,0 84,4 36,6 49,9 17,9 36,4 18,2 12,1 24,6 37,4 22,8 18,4 28,6 0, ,3-5,0-4,6 6,0-3,3 4,6 1,2-0, , ,6 6,1 12,3 9,8-5,4 6,5 13,5 12,1 12,3 58,5 13,4 12,9 28,6 20,1 25,9 44,3 14,6 13,7 19,0 15,6 33,6 43,9 12,3 10,6 26,9 30,3 23,4 12,6 19,9-13,8-37,0 18,2 2, ,6 5,0-0, ,5-2,3 6,5 2, ,4 4,6 4,2-4,2-22,1 8,9 4,6 13,4-24,7 36,0-3,3 18,0 18,8 11,7 33,9 55,8 12,3 13,8 9,1 57,2 35,1 22,6 23,9 12,3 7,3 22,8 21,7 10,4 Verrattuna vuoteen 2004 yritykset haluavat edelleen rekrytoida eniten erilaisiin työtehtäviin ammattikorkeakoulutuksen suorittanutta työvoimaa. Sen sijaa ammatillisen ja yliopistotutkinnon suorittaneiden osat ovat vaihtuneet kahdessa vuodessa: toiseksi halutuinta työvoimaa ovat yliopistotutkinnon suorittaneet ja kolmantena tulevat ammatillisen tutkinnon suorittaneet henkilöt. Vähiten halutaan edelleen rekrytoida pelkästään peruskoulun suorittaneita henkilöitä. Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 19

21 Kuviossa 2.5 on esitetty aikuisväestön (yli 15-vuotiaat) koulutus pääkaupunkiseudulla koulutusasteen mukaan (Tilastokeskuksen koulutustilasto). Taulukon 2.5 ja kuvion 2.5 koulutusasteen luokittelut eivät ole täysin vertailukelpoiset. Tilastokeskuksen koulutusastejaottelu kuviossa 2.5 on seuraava: Alempi ja ylempi perusaste: kansakoulu, peruskoulu, keskikoulu Keskiaste: ylioppilastutkinnot, 1-3-vuotiset ammatilliset tutkinnot, ammatilliset perustutkinnot, ammattitutkinnot ja erikoisammattitutkinnot (esim. lähihoitaja, sähköasentaja) Alin korkea-aste: mm. teknikon, agrologin ja sairaanhoitajan tutkinnot, jotka eivät ole ammattikorkeakoulututkintoja Alempi korkeakouluaste: ammattikorkeakoulututkinnot, alemmat korkeakoulututkinnot (kandidaatin tutkinnot) sekä mm. insinööri ja merikapteeni Ylempi korkeakouluaste: ylemmät korkeakoulututkinnot (maisteritutkinnot) sekä myös lääkäreiden erikoistumistutkinnot Tutkijakoulutusaste: tieteelliset lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot. Yritysten työvoiman rekrytointihalukkuus koulutusasteen mukaan ja aikuisväestön koulutustausta eivät täysin kohtaa toisiaan pääkaupunkiseudulla (ks. taulukko 2.5 ja 2.5). Aikuisväestöstä suurimmalla osalla (lähes 65 %) on peruskoulua tai ammattikoulua ja lukiota vastaava tutkinto tai ei tutkintoa lainkaan. Yrityksistä kuitenkin suurin osa rekrytoisi mieluiten ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnon suorittaneita. Yritysten rekrytointihaluihin vaikuttaa merkittävästi myös potentiaalisen työvoiman koulutusjakauma. Yritykset joutuvat sopeutumaan yhteiskunnan koulutusjärjestelmään. Esimerkiksi koska vanhoja opistotasoisia ja ammattikoulutustutkintoja on siirtynyt ammattikorkeakouluihin, tämä saattaa vaikuttaa siihen, että ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita halutaan rekrytoida suhteellisen paljon myös sellaisiin tehtäviin, joihin aikaisemmin haettiin alemman tason koulutuksen omaavia työntekijöitä. Lisäksi ammattikorkeakouluista valmistuu suoraan työelämän tarpeisiin koulutettua työvoimaa, jonka ammatillinen koulutus on jo valmiiksi vaaditulla tasolla ilman yrityksen omaa uudelleen- tai täydennyskoulutusta. Kuvio 2.5 Aikuisväestön koulutus koulutusasteen mukaan pääkaupunkiseudulla vuonna 2004 Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkea-aste Keskiaste Alempi / ylempi perusaste tai ei tutkintoa : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006

22 2.3.2 Yritysten rekrytoinnin onnistuminen viimeisen kahden vuoden aikana Yhteensä kaikki toimialat mukaan lukien 84,5 % yrityksistä on rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana (taulukko 2.6). Yrityksistä 67,5 % on saanut haluamaansa työvoimaa ja 17 % ei ole onnistunut rekrytoinnissaan. Kokonaisuudessaan noin viidesosa niistä yrityksistä, joilla on ollut tarve rekrytoida, ei ole saanut työvoimaa. Tämä osoittaa, että työvoiman saatavuus on ollut merkittävä ongelma jo viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana. Toimialojen välillä on kuitenkin suuria eroja. Eniten rekrytointiongelmia on ollut rakennusalan yrityksillä ja kotitalouksien palveluyrityksillä, vähiten taas kaupassa ja teollisuudessa. Taulukko 2.6 Yritysten rekrytoinnin toteutuminen kahden viime vuoden aikana toimialoittain ja kokoluokan mukaan (%) Toimiala Emme ole rekrytoineet Olemme rekrytoineet ja saaneet haluamaamme työvoimaa Olisimme halunneet rekrytoida, mutta emme ole saaneet työvoimaa Teollisuus 11,8 77,3 17,0 Rakentaminen 5,1 58,8 36,0 Kauppa 14,2 72,6 13,2 Liikenne 21,5 57,4 21,1 Liike-elämän 8,8 67,9 23,3 Kotitalouksien 3,3 63,1 33,6 Kokoluokka ,0 62,0 22, ,9 63,1 14,0 yli 250 7,5 85,4 7,1 Yhteensä % 15,5 67,5 17,0 Teollisuuden toimialan yrityksistä 77 % on rekrytoinut onnistuneesti viimeisen kahden vuoden aikana ja lähes 12 % ei ole rekrytoinut lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana. 17 % yrityksistä ilmoittaa, ettei rekrytointihalukkuudestaan huolimatta ole saanut tarvitsemaansa työvoimaa. Kaupan yrityksistä lähes 73 % on rekrytoinut onnistuneesti ja noin 14 % ei puolestaan ole rekrytoinut lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana. 13 % yrityksistä ei ole saanut rekrytointiyrityksistään huolimatta työvoimaa. Liike-elämän palveluita tarjoavista yrityksistä noin 68 % on rekrytoinut onnistuneesti viimeisen kahden vuoden aikana. 23 % yrityksistä ei ole onnistunut saamaan yrityksistä huolimatta haluamaansa työvoi-maa. Vain noin 9 % yrityksistä ei ole rekrytoinut lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana. Kotitalouksien palveluita tarjoavista yrityksistä 63 % on rekrytoinut onnistuneesti viimeisen kahden vuoden aikana ja 34 % alan yrityksistä ei ole rekrytointiyrityksistä huolimatta saanut haluamaansa työvoimaa. Ainoastaan 3 % toimialan yrityksistä ei ole rekrytoinut viimeisen kahden vuoden aikana. Rakentamisen alalla toimivista yrityksistä 59 % on saanut rekrytoitua haluamaansa työvoimaa viimeisen kahden vuoden aikana ja 36 % hakenut, muttei ole saanut työvoimaa. 5 % alan yrityksistä ei ole rekrytoinut lainkaan viimeisen kahden vuoden aikana. Suurten yritysten työvoiman saanti on ollut onnistuneinta, sillä 85 % kokoluokan yrityksistä on rekrytoinut onnistuneesti ja vain 7 % ei ole saanut haluamaansa työvoimaa. Rekrytoinnin onnistumiseen vaikuttaa osaltaan suurten yritysten brändit, jotka vetävät varsinkin nuorta työvoimaa puoleensa. Keskisuurten yritysten kohdalla 63 % on saanut ja 14 % jäänyt ilman haluamaansa työvoimaa. Pienistä yrityksistä suurin osa, 62 %, on saanut haluamaansa työvoimaa, mutta 22 % ei ole onnistunut rekrytoimaan halukkuudesta Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006 : 21

23 huolimatta. Kasvavilla pienillä yrityksillä näyttää tulosten mukaan olleen pahimmat ongelmat työvoiman saatavuudessa. Suurten ja keskisuurten yritysten työvoiman saanti on parantunut vuosien aikana, kun sitä verrataan vuosiin Sitä vastoin pienten yritysten työvoiman saanti on entisestään vaikeutunut. Samankaltaisia tuloksia on tullut myös Elinkeinoelämän keskusliiton tekemästä PK-suhdannebarometristä. Sen mukaan työvoimapula pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on yleisempää kuin suurissa yrityksissä; jopa viidenneksellä pk-yrityksistä ei ole riittävästi työvoimaa. Suhdannebarometrin mukaan ammattitaitoisesta työvoimasta on pulaa erityisesti rakentamisessa ja teollisuudessa. Ammattitaitoisten työntekijöiden saaminen pieniin ja keskisuuriin yrityksiin olisi tärkeää varsinkin nyt, kun talous on kasvamassa. PK-suhdannebarometrin mukaan työvoimapula on tosiasia samanaikaisesta työttömyydestä huolimatta, sillä työvoiman tarjonta ja kysyntä eivät kohtaa. Pitkäaikaistyöttömät ovat valtaosaltaan ikääntyneitä ja heikoimmin koulutettuja. Usein pk-yritykset joutuvat uudelleenkouluttamaan jo koulutuksen saaneita nuoriakin. Elinkeinoelämän keskusliitto perääkin muita tahoja jakamaan vastuuta pk-yritysten kanssa yrityksessä tapahtuvan kouluttamisen kuluista, jotka nyt lankeavat pk-yrityksille suurimpina työllistäjinä. (Elinkeinoelämän keskusliitto, PK-suhdannebarometri ) Toimialoittain tarkasteltuna eri toimialojen yritykset ovat vuosien välisenä aikana rekrytoineet huomattavasti enemmän työvoimaa kuin vuosina Työvoiman saanti on parantunut liike-elämän palveluita tuottavien yritysten ja kaupan toimialalla. Sitä vastoin työvoiman saanti on heikentynyt rakentamisen, kotitalouksien palveluita tuottavien yritysten, liikenteen ja teollisuuden toimialoilla. Haastatteluissa yhteensä 41 vastaajayritystä eri toimialoilta listasi työtehtäviä, joihin ei rekrytoinnista huolimatta saatu työvoimaa. Erityisesti on pulaa tuotantoon ja asiakasehtäviin suuntautuneesta työvoimasta (ks. taulukko 2.7). Toimisto- ja hallintotehtävät, työnjohdolliset tehtävät sekä asiantuntija- ja johtotehtävät toimialoittain saivat vain muutaman maininnan (yhteensä 10 ammattinimikettä). Taulukko 2.7 Yritysten antamia esimerkkejä toimialoittain tuotannon ja asiakaspalvelun työtehtävistä, joihin ei ole rekrytoinnista huolimatta saatu työvoimaa Toimiala Tuotannolliset tehtävät Asiakasehtävät Teollisuus kahmarikuljettajat myyntitehtävät, uusien asiakkaiden hankinta Rakentaminen konekuskit, kiinteistön hoito, rakennusalan ammattityöntekijät, huolto Kauppa pakkaus, hinnoittelu, tuotanto myyntitehtävät, asiakaspalvelu Liikenne Liike-elämän Kotitalouksien kuljetus- ja varastointitehtävät, asentajat, kuljettajat, linja-autonkuljettajat kiinteistönhuolto, ohjelmistojen kehittäminen, tekniikan osaajat, tekninen valvontahenkilökunta, rakennussuunnittelu, tekninen laskenta, siivous, vartija, turvamies katsastustehtävät, asuntolaohjaaja, siivoojia, puhelinmyynti, ympäristöhuolto, tiepalvelu myynti hoitoalan tehtävät, hammaslääkäri, kotisairaanhoito, lähihoitaja, perushoitaja, sairaanhoitaja, kotiavustaja Yrityksiltä kysyttiin myös syitä siihen, miksi työvoimaa ei ole saatu heidän nimeämiinsä työtehtäviin. Suurin osa vastaajista ilmoitti syyksi pulan tarjolla olevista sopivista työntekijöistä. Toisena oli työntekijöiden motivointi tai asenneongelma. Kolmantena nousi esiin alan koulutukseen liittyvät ongelmat. Saadut vastaukset luokiteltiin viiteen eri luokkaan, joihin jokaiseen on pyritty antamaan luokkaa kuvaava esimerkkivastaus toimialoittain. 22 : Yritysten työvoiman tarve pääkaupunkiseudulla 2006