OSAKSI-Työelämäosallisuutta osahankkeen loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSAKSI-Työelämäosallisuutta osahankkeen loppuraportti 1.4.2012 31.1.2014"

Transkriptio

1 OSAKSI-Työelämäosallisuutta osahankkeen loppuraportti

2 S12008 OSAKSI - Työelämäosallisuutta -hankkeen loppuraportti Eksoten osahanke Projektipäällikkö Anja Helvasto 4. Projektin lähtökohtia, tavoitteet ja kohderyhmä Työttömien työnhakijoiden määrä on lisääntynyt Kaakkois-Suomessa 9,5 % vuoden takaisesta. Koko maassa työhallinnon työnvälitystilaston mukaisia työttömiä oli syyskuun lopussa 18 % enemmän kuin vuosi sitten syyskuussa. Työttömyys on kasvanut lähes kaikissa Kaakkois-Suomen kunnissa. Nuorten työttömyyden kasvu on kesän jälkeen hieman kiihtynyt. Avoimien työpaikkojen määrä kasvoi syyskuussa mm. kaupallisen työn ja teollisuuden toimialoilla ja lähinnä Kouvolan seudulla. Muissa seutukunnissa määrä pysyi viime vuoden tasolla. Kaakkois-Suomessa oli syyskuun 2013 lopussa työttömänä olevaa työnhakijaa. Määrä on lisääntynyt Kymenlaaksossa 10,1 % ja Etelä-Karjalassa 8,6 % vuoden takaisesta. Kaakkois-Suomen työttömyyden kasvu on edelleen pienempää kuin maassa keskimäärin. Koko maassa työhallinnon työnhakijoina oli työttömänä olevaa. Määrä on kasvanut viime vuoden syyskuusta 18 % Lukujen valossa hankkeen lähtökohtien valinta koetaan onnistuneena. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tilanne on koko taantuman ajan ollut heikentymässä, joten on tarvetta kehittää uudenlaisia työpaikkoja, joilla turvataan lisääntyvä palvelujen tarjonta ja on tarvetta löytää uudenlaisia keinoja, joilla työllistymistä tuetaan. Valtakunnallisesti on tarvetta kehittää uudenlaisia työpaikkoja, joilla turvataan lisääntyvä palvelujen tarjonta ja on tarvetta löytää uudenlaisia keinoja, joilla työllistymistä tuetaan. Kun kädet eivät riitä -hoivan tukitehtäviin työllistämällä, vastataan haasteeseen työllistämällä heikossa työmarkkina-asemassa olevia pitkäaikaistyöttömiä ja vajaakuntoisia. Palvelualoilla työvoimankysynnästä yhä suurempi osa syntyy sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveysaloille tarvitaan jopa työntekijän lisäys

3 vuoteen 2025 mennessä. Seuraavana neljänä vuotena työvoimatarve sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kasvaa hengellä. (Lähde: Työvoimantarve Suomen taloudessa vuosina , VATT 2010). Hankkeella on selkeästi tärkeä tehtävä työosallisuuden lisäämisessä. Sosiaali- ja terveysministeriön raportin mukaan (työelämäosallisuuden lisääminen on yhteinen asia 2011) vammaisista ja osatyökykyisistä henkilöistä löytyy merkittävä työvoimareservi, joka on Suomessa pääosin hyödyntämättä. Sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Jaana Vastamäen väitöskirjan v keskeisiä tutkimustuloksia: Mielenterveyden häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirrytään Suomessa melkein yhtä useasti kuin tuki- ja liikuntaelinsairauksien vuoksi. Mielenterveysongelmien esiintyvyys työttömillä on 34 % kun se työllisillä on 16 % (Paul Moser 2009). Tutkimuksen mukaan työttömäksi valikoituvat henkilöt, jotka kärsivät mielenterveyden ongelmista ja että työttömyys myös aiheuttaa mielenterveysongelmia. Kohderyhmien valinta tukee hankkeen onnistumista, sillä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen tarvitaan usein eri palvelujärjestelmien ja toimijoiden yhteistyötä. OSAKSI - Työelämäosallisuutta -hanketta toteuttivat Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Hanketta hallinnoi Eksote. OSAKSI - Työelämäosallisuutta -hankkeessa vahvistettiin kuntien hankintaosaamista juurruttamalla sosiaalisten kriteereiden käyttöä julkisissa hankinnoissa ja mallinnettiin avustavien tehtävien työpaikkoja. Hankkeen tavoitteena oli lisätä osatyökykyisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia aktiiviseen työelämäosallisuuteen, kuntoutukseen ja parempaan hyvinvointiin sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kohderyhmän kysyntää työmarkkinoilla edistettiin lisäämällä työnantajille kohdennettuja palveluita, laajennettiin työvalmentajapalvelujen käyttöä, tiivistämällä julkisen hallinnon ja työnantajajärjestöjen yhteistyötä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi sekä markkinoitiin kuntasektorille avustavien työtehtävien mahdollisuutta helpottamaan työvoimapulaa. Hankkeessa luotiin uusia ja poikkihallinnollisia työllistämisen ja työllistymistä edistäviä malleja, keinoja ja toimintatapoja, jotka vahvistivat asiakkaiden osallisuutta. Perustetuissa työhönvalmennusyksiköissä kehitettiin yksilöllistä ohjausta ja luotiin työllistämispolkuja eri toimialojen tuki- ja avustaviin tehtäviin sekä tarjottiin työvalmentajatukea yrityksille. 5. Projektin toteutuksen ja yhteistyön onnistuneisuus Eksoten osahanke perusti hankkeen paikallisen kehittämistyöryhmän ja kutsui hanketyöskentelyyn seuraavat henkilöt: työvoiman palvelukeskuksen johtaja Tuula Hirvonen, Eksoten mielenterveyspalvelujen johtaja Timo Salmisaari, mielenterveyskuntoutuksen päällikkö palvelujohtaja Ursula Viro, Aikuisten sosiaalipalvelupäällikkö Heikki Hirvonen, vammaispalvelujen palvelujohtaja Anne

4 Ikäheimonen, työhönvalmentajat; Ari Koponen, Paula Kuokka ja Risto Suni sekä ylemmän ammattikorkeakoulun opiskelija Pirjo Toivanen. Tuula Hirvosen siirtyessä muihin tehtäviin hänen tilalleen valittiin työvoiman palvelukeskuksen johtava sosiaalityöntekijä Jaana Rännälä-Paakko ja asiantuntija Heli Kokkola. Kehittämistyöryhmän kokouksia on pidetty noin kerran kuukaudessa, ja hankkeen arviointiin liittyvä kokous pidettiin sekä Yhteistyöverkostoja on luotu alueella toimiviin hankkeisiin. OSAKSI-Työelämäosallisuutta -hanke toimii Eksoten organisaatiossa strategisten tukipalvelujen alaisuudessa, hankesalkkuja koordinoi ja johtaa kehitysjohtaja Merja Tepponen. Projektipäällikkö on osallistunut strategisten tukipalvelujen työskentelyyn yhteistyössä Eksoten muiden kehittämishankkeiden kanssa. Hanke toteuttaa Eksoten strategista linjausta: Taloudellisen ja/tai sosiaalisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden kokonaisvaltaiseen kuntoutumiseen panostetaan. Elämäntilannetta edistävien toimenpiteiden avulla estetään tilanteen kroonistuminen. Uudessa palvelurakenteessa strategista kumppanuutta laajennetaan yrityksiin, yksityisiin palveluntuottajiin ja kolmannen sektorin toimijoihin. Lähtökohtana on, että strategisessa kumppanuudessa eri toimijatahot yhdistävät voimavaransa työttömien henkilöiden työelämävalmiuksien ja elämänhallintakyvyn parantamiseksi. Kumppanuusyhteistyössä korostuu myös monitoimijaisen verkosto-organisaation johtaminen ja kehittäminen sekä eri toimijoiden roolit ja vastuut. Hankintaosaamista on vahvistettu tutustumalla eurooppalaisiin hyviin käytäntöihin. OSAKSI Työelämäosallisuutta -hanke on kumppanina THL:n hallinnoimassa Eurooppalaisia palveluinnovaatioita Etelä-Suomeen hankkeessa (Espinno2). THL vastasi opintomatkojen järjestelyistä ja kustannuksista. Projektipäällikkö ja Etelä-Karjalan hankintapalveluiden johtaja Aki Fihlman osallistuivat Espinno2-hankkeen järjestämälle opintomatkalle Vierailun kohteena oli Ministry of Employment Kööpenhaminassa, jossa kuultiin Kööpenhaminan kaupungin/ministeriön kokemuksista sosiaalisten kriteereiden soveltamisesta. Kööpenhaminassa kriteereitä on käytetty mm. metron rakennusurakassa ("hard social criteria"). Tanskan kansallisessa lainsäädännössä on säädetty pitkäaikaistyöttömien huomioimisesta kilpailutuksissa. Malmössä tutustuttiin Malmön kaupungin hankintastrategiaan ja pilotteihin, joissa oli kokeiltu sosiaalisia kriteereitä. Etelä-Karjalan hankintapalveluiden johtaja Aki Fihlman ja projektipäällikkö osallistuivat THL:n järjestämälle Hollannin opintomatkalle THL vastasi matkan järjestelyistä ja kustannuksista hankekumppanuussopimuksen mukaisesti. Tutustumiskohteena oli Utrechtin kaupungin Social Return on Investment -yksikkö.

5 Utrechtissä on vuonna 2012 työllistetty 328 henkeä sosiaalisilla kriteereillä. Hoivan avustavissa tehtävissä juurrutettiin Espinno-hankkeessa todettuja hyviä käytäntöjä. Hoivan avustavien tehtävien mallintamisen lähtökohta on selkiinnyttää hoitotyön perustehtävää. Mallintamisella voidaan kartoittaa niitä tehtäviä, jotka olisivat siirrettävissä hoivan tukitehtäviin muille henkilöille. Tavoitteena on kohdentaa hoiva-alan ammattiresurssi substanssia vastaavaksi. Menetelmällä tuetaan hoivahenkilöstön jaksamista ja työhyvinvointia sekä vaikutetaan työurien pidentymiseen. Hoivatyön työtehtävien mallinnuksissa toteutettiin Eksoten vanhuspoliittista strategiaa. Tehtävällä tuetaan asumispalvelukodin asukkaiden aktiivista virikkeellistä arkea ja edistetään olemassa olevaa toimintakykyä ja tuetaan vanhuksen omaa toimintakykyä arjessa sekä huolehditaan vanhuksen omasta aktiivisuudesta, sekä mahdollistetaan vaikuttaminen ja osallistuminen tapahtumiin, joissa luodaan sosiaalisia kontakteja Avustavien tehtävien mallinnukset on toteutettu Penttiläntien, Leivontien ja Ortamonpuiston palvelukodeissa. Kuntatalouden kriisistä johtuen vain kahteen mallinnuskohteeseen on voitu osoittaa työllistämistukea. Mallinnukset ovat hoiva-alan avustavia työtehtäviä ja niihin voidaan työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia. Hanke on mallintanut henkilökohtaisia työkokeilutehtäviä; Lappeenrannan kaupungin virastovahtimestarin avustaminen, virikeohjaajan avustavatehtävä, vanhusten päivätoiminnan avustajan tehtävä, seurakunnan ulkokalusteiden kunnostusprojekti sekä käsityöliikkeen myymäläapulaisen tehtävä. Tehtävät on räätälöity asiakaskohtaisesti ja hankkeen kohderyhmäläiset ovat työskennelleet niissä eripituisia aikoja. Työhönvalmennusyksikkö Parkki aloitti toimintansa 2012 syksyllä. Toiminta vakiintui nopeasti ja työhönvalmennusyksikön tarjoamille matalan kynnyksen palvelulle on ollut jatkuvaa kysyntää. Parkin toiminta on mitoitettu 9 kohderyhmäläiselle, joita ohjaa kolme työhönvalmentajaa (kukin 33,3 % työajalla). Hankkeessa on aloittanut 35 henkilöä, heistä 18 on keskeyttänyt hankkeen toimenpiteet. Kohderyhmäläiset ovat työskennelleet yksikössä keskimäärin 4 tuntia päivässä 2-4 kertaa viikossa. Asiakkaat ohjautuvat Parkkiin Eksoten mielenterveyskuntoutuksen palveluista: heidät haastatellaan ja heille laaditaan työelämään tähtäävä kuntoutussuunnitelma. Parkin asiakkaat voivat myös saada toimintaterapeutin ja psykologin palveluja. Hankkeen asiakkaista viidelle räätälöitiin yksikön ulkopuolella oleva työkokeilupaikka ja kaksi henkilöä hakeutui opiskelemaan. Kohderyhmälle on järjestetty hätäensiapukurssi ja työturvallisuuteen liittyvä alkusammutuskoulutus. Osallistujat suorittivat 3 vuotta voimassa olevan SPR-kortin ja 5 vuotta voimassa olevan alkusammutuskortin. Lisäksi kohderyhmälle järjestettiin työhyvinvointipäivä Lappeenrannan Huhtiniemen liikuntakeskuksessa, jossa oli mahdollisuus tutustua erilaisiin kuntolajeihin.

6 Hankehenkilöstö on aikana osallistunut ammatillisesti syventävään koulutukseen, kuten Muutostyön pilarit -mallin koulutukseen, joka on tarkoitettu niille ammattilaisille, jotka työskentelevät syrjäytymisuhan alla olevien asiakkaiden kanssa. Henkilöstö ja kohderyhmäläisiä on myös osallistunut järjestettyihin seminaareihin, tapahtumiin ja messuille osahankkeen pidettiin kehittämistyöryhmän/henkilöstön kokous/informaatiotilaisuus hankkeen tavoitteista ja toiminnasta ja Parkin henkilöstön koulutus/kokoustilaisuus aiheena asiakasraportoinnit rahoittajalle. Työhönvalmentaja Ari Koponen osallistui Karttoja kuntoutukseen - mielenterveyskuntoutuksen uudet polut -koulutustilaisuuteen Helsingissä. Hallinnoija piti kokoustilaisuuden koko hankkeen taloushenkilöstölle ja projektivastaaville (aiheena maksatukseen ja raportointiin liittyvät velvoitteet ja ohjeistukset). Lisäksi pidettiin osahankkeen henkilöstön koulutustilaisuuden aiheena työvoimahallinnot lait ja terminologia pidettiin Parkin henkilöstön koulutustilaisuus, jossa oli aiheena Työhönvalmennusyksikkö Parkin palo- ja pelastussuunnitelma. Hankehenkilöstö osallistui rahoittajan järjestämään Starttikoulutukseen lokakuussa 2012 ja Stoppi-koulutukseen lokakuussa Osahanke on kontaktoinut ja vieraillut 3. sektorin toimijoiden ja työllistymistä edistävien projektien kanssa. Eri kohteita ovat olleet mm. Laptuote-säätiö, Työn Vuoksi, Tohke-hanke THL, Lappeenrannan TE-toimisto ja TYP, Nuorten TaidePaja-hanke, Helmisen tupa, Joensuun Kansalaistalo, Morova ry ja MaTTi-projekti. Osahanke on tehnyt yhteistyötä eri yritysten ja organisaatioiden kanssa. Yrityksiin on mallinnettu työkokeilupaikkoja ja organisaatioihin avustavia tehtäviä. Hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi yhteistyössä ovat olleet: Käsityöliike Pyöröpuikko, Relacom Finland Oy, Lappeenrannan Yritystila Oy, Maalausliike Kokkonen Oy, Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy:n Ortamonpuisto, Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri vanhustenpalvelujen päivätoiminta, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n osallisuuden edistämisen yksikkö, Lappeenrannan seurakunta, Lappeenrannan kaupungin Lehmuskoti. 6. Julkisuus ja tiedottaminen OSAKSI Työelämäosallisuutta -hankkeelle laadittiin hanketta kuvaavat esitteet ja käyntikortit. Materiaalia on jaettu kumppaneille ja sidosryhmille eri tilaisuuksissa sekä sähköisesti. Hankkeen informaatiotilaisuus pidettiin Hotelli Patriassa, tilaisuuteen osallistui 15 henkeä. Tilaisuudesta ilmoitettiin Kaupunkilehti Vartissa ja Eksoten intrasivustoilla. Etelä-Saimaassa oli Piia Kaskisen tekemä lehtiartikkeli Työhönvalmennusyksikkö Parkin toiminnasta. Hanketta on esitelty kaikille avoimessa

7 tilaisuudessa Eksoten hankepäivinä Työhönvalmennusyksikön Parkin avoimien ovien päivää pidettiin Tapahtumasta ilmoitettiin Kaupunkilehti Vartissa ja ilmoitusta jaettiin sähköisesti sidosryhmille ja hankekumppaneille, sekä kutsu oli Eksoten kotisivujen tapahtumakalenterissa. Avoimien ovien päivään osallistui noin 60 henkeä. Hankkeesta ja Parkin toiminnasta oli toimittaja Kati Pullisen laatima artikkeli Kaupunkilehti Vartissa. Toukokuussa 2013 Kuusankoskella pidetystä seminaarista oli kaupunkilehti Vartissa tiedotteet. Lehti ilmestyi Kaakkois-Suomen ja Etelä-Karjalan alueella. Seminaarista ilmoitettiin sähköpostiviesteillä ja kutsu oli Eksoten intranet-sivustoilla. Projektipäällikkö on esitellyt hankkeen tavoitteita Työvoimahallinnon aamupalaverissa (15 henkeä), Tohke-hankkeen hankekokouksessa (13 henkeä) ja Lauritsalan Eläkeläisten kuukausikokouksessa (30 henkeä), jossa käsiteltiin ikäihmisten palveluasumista ja siihen liittyvää hankkeen tavoitetta avustavista tehtävistä. Projekti on tehnyt yhteistyössä Espinno2-hankkeen kanssa julkaisun Työtä julkisilla hankinnoilla. Julkaisua jaetaan hankkeen yhteistyökumppaneille, kuntaorganisaation päättäjille ja se ladattavissa Hanke on osallistunut Eksoten Tulevuuden toimintaympäristön tekijät -teemapäivään, jonka yhteydessä järjestettiin hankkeen luento- ja keskustelutilaisuus työelämä- ja yhteiskuntaosallisuudesta. Tilaisuuteen osallistui 70 henkeä, ja aiheesta luennoi THL:n projektipäällikkö Helka Raivio. Hankepäivästä ilmoitettiin kaupunkilehti Vartissa ja sähköisessä mediassa. Espinno2-hankkeen Espoossa pidetyssä Sosiaalinen osallisuus ja työkyky - teemaseminaarista tiedotettiin Eksoten intranetissä ja sähköpostitse. Hankkeen hyvistä käytännöistä on laadittu projektisalkku -sivustolle. Hanketta esiteltiin myös toukokuussa Lappeenrannassa järjestetyssä Ikämessut-tapahtumassa. Tapahtumaan osallistui noin 70 henkeä. Sosiaalisen työllistämisen ja sosiaalisen kriteerien artikkeleita on julkaistu kumppanuushankkeessa mm. Artikkeli: "Yhteistä hyvää sosiaalisilla näkökulmilla" Sosiaaliportti /Eeva Mielonen I/vammaispalvelujenkasikirja/ajankohtaista/nakokulma/aiemmatnakokulmat/sosiaalistennakokulmien-avulla-yhteista-hyvaa Artikkeli: "Yhteiskuntavastuun edelläkävijäksi soveltamalla sosiaalisia näkökulmia julkisissa hankinnoissa" / Riitta-Maija Hämäläinen

8 vijaksi Blogi-kirjoitus thl.fi: "Parempia julkisia hankintoja on mahdollista tehdä, kun sovelletaan sosiaalisia näkökulmia" / Nina Nykänen & Eeva Mielonen https://blogi.thl.fi/blogi/-/blogs/parempia-julkisia-hankintoja-voidaan-tehda-kunsosiaaliset-nakokulmat-huomioidaan Suomessa tulee ottaa kaikki keinot käyttöön työllistämisen edistämiseksi / Timo Martelius en_metropoli_blogi/suomessa_tulee_ottaa_kaikki_keinot_kaytt(35234) Hollannin ja Espoon käytännöt - Hankinnat työllistämisen välineenä / Eeva Mielonen & Timo Martelius 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite (> Eksote > Tutkimus ja kehittäminen) 7. Ongelmat ja suositukset Hankerahoituksen puolittuminen vaikeutti hankkeen toteuttamista. Vaikka hankkeen määrälliset tavoitteet toteutuivat, olisi tavoitteiden juurruttaminen edellyttänyt pidemmän hankeajan ja vahvemman henkilöstöresursoinnin. Ohjelmakausien välinen viive, uuden rahoituskauden alkamisen viivästyminen hankaloitti toteuttajaorganisaation kehittämistyötä ja katkaisee hankkeessa havaittujen hyvien käytäntöjen kehittämisen Molempien osahankkeiden organisaatioissa on ollut projektin aikana uudistuksia. Hankkeen toteuttaminen muutoksen aikana on näkynyt yhteistyökumppaneiden ohkaisena osallisuutena hanketyöskentelyyn. Yleisesti voidaan todeta, että hankkeen raportointi on hyvin kankeaa ja liiaksi päätavoitteisiin sitoutunutta. Hankkeen vaikuttavuutta tulisi voida arvioida laajemminkin: esimerkiksi hankkeen tuloksiksi ei voitu kirjata syntyneitä työkokeilu- ja tukityöllistymispaikkoja, joita syntyy noin yleensä sosiaalisen työllistämisen hankkeissa. Osaksi Työelämäosallisuutta -hanke toteutettiin ylimaakunnallisena hankkeena. Yhteistyötä maakuntahallinnon kuntien ja kuntayhtymien kanssa voitaisiin toteuttaa

9 tiiviimmin. Ylimaakunnallisissa hankkeissa toteutetaan laajan alueen strategisia tavoitteita. Maakunnalliseen koordinointiin hankkeiden tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia ja uusia toimintatapoja. Kaakkois-Suomi on vahvaa rakennetyöttömyyden aluetta. Alueella on menetetty useita satoja perusteollisuuden työpaikkoja ja työttömyysaste on muuta maata korkeampi. Taloudellinen taantuma vaikuttaa yrittäjien varovaisuuteen työllistää heikossa työmarkkina- asemassa olevia. Yrittäjien vähäinen tietoisuus työllistämistuista ja epäluulot hankkeen kohderyhmää kohtaa olivat vallitsevia esteitä työllistymiselle. Hankkeen vajavaiset henkilöstöresurssit eivät mahdollistaneet riittävää työhönvalmennusta työpaikoilla. Erityisen tärkeää olisi jatkossa huomioida yrittäjille suunnattu asiantuntija tuki toimittaessa sosiaalisen työllistämisen teemoissa. 8. Projektin tulokset Hankkeen raportointi ja maksatushakemukset sekä seurantatiedot on koottu ja toimitettu rahoittajalle rahoittajan edellyttämässä aikataulussa. Ohjausryhmä kokoontui hankkeen aikana neljä kertaa. Kokouksissa käsiteltiin hankkeen etenemistä osahankkeittain, maksatushakemukset, väliraportit, seurantalomaketiedot, hankkeen tuotokset ja hankkeen arvioinnin tulokset. Osahankkeiden välisiä kokouksia pidettiin säännöllisin väliajoin, liittyen hankkeiden tavoitteiden tarkasteluun, tilaisuuksien suunniteluun ja maksatushakemusten valmisteluun. Osahankkeen paikallinen kehittämistyöryhmä kokoontui 10 kertaa linjaamaan ja arvioimaan hankkeen toteuttamista. Hankehenkilöstön kokouksia pidettiin säännöllisesti kerran kuukaudessa. Kokouksissa käsiteltiin hankkeen toteutumista ja keskusteltiin kehittämisestä. Hanke on tehnyt Etelä-Karjalan hankintapalveluiden kanssa yhdessä yhteistyötä sosiaalisen työllistämiskriteerin juurruttamiseksi THL:n hallinnoimassa Eurooppalaisia palveluinnovaatioita Etelä-Suomeen -hankkeessa (Espinno2). Hankkeessa on tehty kaksi opintomatkaa eurooppalaisiin kohteisiin. Opintomatkojen tuloksia on esitelty Kaakkois-Suomessa ja Espoossa järjestetyissä seminaareissa. Hankeyhteistyössä laadittiin julkaisu Työtä julkisilla hankinnoilla kansainvälisistä toimintatavoista mallia Suomeen. Julkaisua on jaettu hankkeen kumppaneille ja toteuttavalle organisaatiolle. Julkaisu on ladattavissa -sivustolta. Lappeenrannan kaupungille tehtiin kansalaisaloitteen sosiaalisten työllistämiskriteerien käyttöönotosta kaupungin hankinnoissa. Kaupungin 2014 elinkeinopoliittiseen strategiaan on kirjattu valtuustoon nähden sitovana toimenpiteenä kriteerien käyttö työllisyyden hoidon yhtenä välineenä.

10 Osahankkeessa mallinnettiin hoivan avustavia tehtäviä sekä räätälöitiin asiakaslähtöisesti työkokeilupaikkoja mielenterveyskuntoutujille. Hankkeessa mallinnettiin kolmeen Eksoten vanhustenasumispalvelu kohteeseen hoivan avustava tehtävät. Tehtävän kuvauksista kuultiin henkilöstöä ja ne toteutettiin kohteissa hyvässä yhteistyössä. Asiakaslähtöisiä työkokeilupaikkoja mallinnettiin kuuteen eri työtehtävään. Yhden kohderyhmäläisen osalta työkokeilu on johtamassa työsuhteen jatkumiseen toistaiseksi. Hanke perusti työhönvalmennusyksikön, jonka toiminta aloitettiin syksyllä Yksikössä työskenteli kolme työtönvalmentajaa (kukin 33,3 % työajalla). Hankkeen aikana kirjattiin 35 kohderyhmäläistä toimenpiteisiin, ja naisia oli 14 henkeä. Hankkeen keskeytti18. Kohderyhmäläisiä työskenteli yksikössä keskimäärin yhdeksän henkilöä päivässä 4 tuntia kerrallaan 3-4 kertaa viikossa. Hankkeen asiakkaiden henkilötyöpäiviä oli 669,13. Kohderyhmäläisille laadittiin valmennussopimukset, tavoite ja arviointi- /väliarviointilomakkeet. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin kohderyhmäläisten kanssa loppu- ja väliarviointisuunnitelman mukaisesti. Arviointimateriaali tulee analysoitavaksi Pirjo Toivasen tutkimus- ja opinnäytetyön sisällössä, jossa arvioidaan hankkeen vaikuttavuutta. Hanke toimi yhteistyössä Työvoiman palvelukeskuksen, Eksoten mielenterveyskuntoutujien työhönpaluuklinikan, aikuissosiaalityön ja 3. sektorin toimijoiden kanssa. Yhteistyöstä syntyi asiakaslähtöisesti räätälöity työllisyyteen tähtäävä toimintamalli. Työhönvalmennusyksikkö Parkin toiminnalle oli palvelurakenteessa selkeä tarve. Mielenterveyskuntoutujien työelämään valmentavaa/kuntouttavaa matalan kynnyksen palvelua ei ole ollut tarjolla. Työhönvalmennusyksikkö Parkin toiminta jää Eksoten omaksi toiminnaksi hankkeen päättymisen jälkeen. Hankkeessa osan aikaa työskennellyt työhönvalmennuskoordinaattori Leila Korte käynnisti neuvottelut Etelä-Karjalan aikuiskoulutuskeskuksen AKTIVAN kanssa sosiaali- ja terveysalan työvalmentajien oppisopimuskoulutuksesta. Koulutus aloitettiin vuoden 2013 syksyllä. 9. Projektin innovatiivisuus Yhteistyö Etelä-Karjalan työllisyyspoliittisen kuntakokeiluhankkeen kanssa on osoittautunut hyödylliseksi. Yhteistyöllä aikana havaituilla hyvillä käytännöillä ja kokemuksilla on tuettu

11 kuntahankkeen tavoitteiden toteutumista ja saatu synergiaetuja Osaksi-hankkeen tavoitteiden toteuttamiseksi. Projektin aikana on syntynyt sosiaalisen kuntoutuksen yhteistyöhanke STM:n Eveliina Pöyhösen kanssa. Projektipäällikkö on osallistunut sosiaalisen kuntoutuksen maakunnallisen näkemyksen työstämiseen. Kysymyksessä on sosiaalihuoltolain ja kansallisen hankerahoituksen sisältökysymysten kehittäminen. Osatyökykyisten ja muutoin heikossa työmarkkina- asemassa olevien työllistämisen lainsäädäntöuudistukset ja projektin aikana tiedostetut tarpeet ovat käynnistäneet suunnittelun sosiaalisen yrityksen perustamisesta Eksoten organisaatioon. Hankevalmistelu on käynnistynyt ja jatkunee vuoden 2014 helmikuussa. Hankkeen hyvät kokemukset THL:n hankkeen yhteistyöstä, sosiaalisten työllistämiskriteerien kansainvälisistä kokemuksista ja hyvistä käytännöistä ovat lupaavia ja tuloksellisia. Kunta ja kuntayhtymäorganisaation tulisikin olla aktiivinen ja aloitteellinen mahdollisissa uusissa hankkeissa joilla juurrutetaan kriteerien käyttöönottoa. 10. Projektin tasa-arvovaikutukset Projektissa luodaan mahdollisuuksia yhteiskunnan heikommassa asemassa olevien elämänhallinnan ja työelämäosallisuuden parantamiseksi. Työn perusoikeuden toteutumisella pidetään yllä yhteiskunnallista tasa-arvoisuutta. 11. Projektin vaikutukset kestävään kehitykseen Projekti edistää sosiaalista eheyttä ja tasa-arvoa ja siten kestävää kehitystä. Sosiaalinen tasa-arvo luo yhteisöllistä vahvuutta, jolla vaikutetaan alueen kestävään kehitykseen, työllisyyteen ja hyvinvointiin. 12. Hyvät käytännöt 1. Työtä julkisilla hankinnoilla julkaisu on käytettävissä julkisten hankintojen ohjeeksi. 2. Lappeenrannan elinkeinostrategian toimenpideohjeeksi on kirjattu sosiaalisten kriteerien käyttö julkisissa hankinnoissa. 3. Kansainvälisistä hyvistä sosiaalisen työllistämisen käytännöistä on pidetty kaksi informatiivista seminaaria, joissa osallistujia noin 180 henkeä 4. Osahanke on luonut yhteydet STM:n sosiaalihuoltolain ja kansallisen EUrahoituksen sisältökysymysten kehittämiseksi sosiaalisen kuntoutuksen fokuksessa.

12 5. Hoivan avustavien tehtävien mallinnuksella voidaan työllistää heikossa työmarkkina- asemassa olevia ja tukea henkilöstön jaksamista sekä pidentää työuria. 6. Yksilöllistä räätälöityä työhönvalmennusmallia, jossa työkokeiluja vahvistetaan työvalmentajilla, on mallinnettu hyväksi käytännöksi. 7. Työhönvalmennusyksikkö Parkin toiminta jatkaa toimintaansa hankkeessa luodulla toimintamallilla. 13. Toiminnan jatkuvuus Sosiaalisten kriteerien käyttöönottoa Lappeenrannan hankinnoissa toteutetaan virkavastuullisesti ja tuloksien seurannasta vastaa poliittinen organisaatio. Useat hankkeessa kehitetyt tuotteet ja käytännöt tulevat jatkamaan toimintaansa uusissa hankkeissa tai hanke-aihioissa, joiden suunnittelu on meneillään. Hankkeen tuottama malli hoivan avustavista tehtävistä on kopioitavissa useampaan vanhusten palveluasumiskohteeseen. Hyvät käytännöt sosiaalisen työllistämisen parantamiseksi ovat tulevan sosiaalisen yrityksen projektisuunnittelun hanke-aihion sisältönä. Työhönvalmennusyksikkö Parkki jatkaa toimintaansa hankkeessa luodulla toimintamallilla. 14. Projektin rahoitus Tässä alla koko projektin rahoitus (Carea/Eksote). Viimeisen maksatuksen tietoja ei ollut saatavilla loppuraporttiin. Hanke on kuitenkin toteutunut budjetissa. Projektin rahoitus suunnitelman mukaan: Projektin toteutunut rahoitus: ESR- ja valtion rahoitus Kuntien rahoitus Muu rahoitus Yksityinen rahoitus julkinen 0 0 Tulot 0 80 % 20 % odottaa viimeisimmän maksatushakemuksen päätöstietoja

13 Rahoitus yhteensä , Yhteenveto projektin toteutuksesta ja tuloksista OSAKSI - Työelämäosallisuutta hanketta toteuttivat Kymenlaakson sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Carea ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyshuollon kuntayhtymä Eksote. Hanketta hallinnoi Eksote. OSAKSI - Työelämäosallisuutta -hankkeessa vahvistettiin kuntien hankintaosaamista juurruttamalla sosiaalisten kriteereiden käyttöä julkisissa hankinnoissa ja mallinnettiin avustavien tehtävien työpaikkoja. Hankkeen tavoitteena oli lisätä osatyökykyisten ja mielenterveyskuntoutujien mahdollisuuksia aktiiviseen työelämäosallisuuteen, kuntoutukseen ja parempaan hyvinvointiin sekä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Kohderyhmän kysyntää työmarkkinoilla edistettiin lisäämällä työnantajille kohdennettuja palveluita, laajennettiin työvalmentajapalvelujen käyttöä, tiivistämällä julkisen hallinnon ja yksityisten työnantajien yhteistyötä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi sekä markkinoitiin kuntasektorille avustavien työtehtävien mahdollisuutta helpottamaan työvoimapulaa. Hankkeessa luotiin uusia ja poikkihallinnollisia työllistämisen ja työllistymistä edistäviä malleja, keinoja ja toimintatapoja, jotka vahvistivat asiakkaiden osallisuutta. Perustetuissa työhönvalmennusyksiköissä kehitettiin yksilöllistä ohjausta ja luotiin työllistämispolkuja eri toimialojen tuki- ja avustaviin tehtäviin sekä tarjottiin työvalmentajatukea yrityksille. Sosiaalisten kriteerien käyttö julkisissa hankinnoissa on varsin vähän käytetty Suomessa OSAKSI Työelämäosallisuutta -hankkeessa juurrutettiin sosiaalisen työllistämisen kriteerin käyttöä julkisissa hankinnoissa pitämällä aiheesta kaksi seminaaria. Hankkeessa laadittiin lisäksi THL:n kanssa yhteistyössä Työtä julkisilla hankinnoilla kansainvälisistä toimintatavoista mallia Suomeen julkaisu, joka on ladattavissa -sivustolta. OSAKSI - Työelämäosallisuutta -hankkeessa juurrutettiin Espinno-hankkeen hyviä käytäntöjä hoivan avustavien tehtävien mallintamisesta. Eksoten osahankkeessa mallinnettiin hoiva-alan avustavan tehtävän työtehtäviä kolmeen vanhustenasumispalvelu yksikköön. Avustaviin työtehtäviin voidaan työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia vajaakuntoisia työntekijöitä. Avustaviin tehtäviin työllistämällä vastataan tulevaan henkilöstöpulaan ja toiminnalla tuetaan hoivahenkilöstön jaksamista, joka osaltaan auttaa työurien pidentymiseen. Eksoten osahankkeessa luotiin mahdollisuuksia mielenterveyskuntoutujien työelämään palaamiseksi. Hanke teki yhteistyötä Työvoiman palvelukeskuksen, Eksoten

14 aikuissosiaalityön ja mielenterveyskuntoutujien työhönpaluuklinikan kanssa mallintamalla kohderyhmälle työelämään tähtäävän prosessin. Hankkeessa kehitettiin kohderyhmälle opiskeluun tai työelämään tähtäävä tavoitteellinen suunnitelma. Tavoitteen onnistumiseksi laadittiin tavoite- ja arviolomakkeet, joilla asiakkaan osallisuus huomioiden arvioitiin tavoitteiden toteutumista. Tavoitteiden väliarvioinneilla ja asiakkaan omalla arvioineilla selviytymisestään oli selkeästi tavoitteisiin nähden motivoiva vaikutus. Yhteiskunnan heikko taloustilanne johtaa usein kansalaisen eriarvostamiseen. Heikossa työmarkkina-asemassa oleviin vajaakuntoisiin kohdistuu epäilevää asenteellisuutta. Yrittäjät ovat varovaisia työllistämispäätöksissään ja eivätkä koe sosiaalisen työllistämisen ja yhteiskuntavastuun kantamisen olevan mahdollista huonoina kannattavuuden vuosina. Yrittäjien tueksi työllistämiseen Eksoten osahankkeessa kehitettiin työvalmennustukea hankkeen työkokeilupaikkoihin ja luotiin muiden tahojen kanssa yhteistyössä mallia työhönvalmennuksen kehittämiseen esim. oppisopimuksena. Hanke räätälöi viisi eri työkokeilutehtävää, joihin hankkeen henkilöstö antoi valmennustuen. Työvalmennustuen saatavuudella oli merkitystä työkokeilupaikkojen syntymiseen. 16. Aineiston säilytys Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän (Eksote) osahankkeen taloushallinnosta on vastannut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ja Lappeenrannan kaupungin tukipalveluyhtiö Saimaan talous ja tieto oy. Osahankkeen taloushallintoon liittyvät alkuperäiset dokumentit säilytetään rahoittajan edellyttämän ajanjakson osoitteessa: Saimaan Talous ja Tieto Oy, Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta. Osahankkeen alkuperäiset sopimukset ja päätösasiakirjat säilytetään Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveydenhuollon arkistossa rahoittajan edellyttämän ajanjakson osoitteessa Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Valto Käkelän katu 3, Lappeenranta. Aika ja paikka Lappeenranta Marja Kosonen Allekirjoitus ja nimenselvennys

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

TE-palveluja alueellisesti

TE-palveluja alueellisesti 1 2015 TE-palveluja alueellisesti Kaakkois-Suomen TE- Toimialue: Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat Toimipaikat: Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola ja Lappeenranta Työvoiman palvelukeskukset: Hamina,

Lisätiedot

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa

Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työvalmentajatoiminta Pielisen Karjalassa Työtie-projektin ja kuntien yhteinen kokeilu. Mukana Juuka, Valtimo, Nurmes ja Lieksa. Kesto projektin rahoituspäätöksen mukaan. Käynnistynyt kuuden valitun työvalmentajan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Tavoite: Osatyökykyiset ihmiset jatkavat työelämässä tai työllistyvät avoimille työmarkkinoille. Etunimi Sukunimi 8/31/2016 2 Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanke

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta

Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti. Projektipäällikkö Antti Honkarinta Vastuulliset hankinnat työllisyyttä ja kestävää kehitystä edistämässä -projekti Projektipäällikkö Antti Honkarinta 31.10.2013 Projektin toteuttajaorganisaatio on Oulun kaupunki. Projekti sijoittuu konsernipalvelujen

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/

Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 9/ Helsingin kaupunginhallitus Pöytäkirja 1 (6) 15 Osallistuminen EU:n Suomen rakennerahasto-ohjelmasta toteutettavan hankkeen "Hankinnoista duunia" toteuttamiseen HEL 2015-002023 T 02 05 02 Päätös Päätöksen

Lisätiedot

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta

Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta Markkinavuoropuhelu / infotilaisuus: Kuntouttavan työtoiminnan hankinta 18.11.2016 klo 12-14, Satakunnankatu 18 A 1 Hankinnan tausta Työllisyydenhoidon palveluyksikkö ja Hyvinvointipalvelut yhteistyössä

Lisätiedot

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista

Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät

Lisätiedot

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani

Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa. Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari Kajaani Osallisuus yhteiskunnassa ja palveluissa Eila Linnanmäki ja Jarno Karjalainen Varrelta Virran seminaari 19.9.2013 Kajaani Osallisuuden käsitteestä Voidaan hahmottaa positiivisena vastaparina yksilön, perheen

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT

Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma KEVÄT Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi 1 Lähde: Valkky.fi 18.6.2009 2 TAUSTAA

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT

JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT JOENSUUN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSYKSIKKÖ JA TYÖLLISYYSPALVELUT 15.042015 Pohjois-Karjalan työllisyystoimijoiden kehittämispäivä Tarja Husso Työllisyyspäällikkö Joensuun kaupunki MIKSI TYÖLLISYYSYKSIKKÖ PERUSTETTU

Lisätiedot

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja

Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo. 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Sosiaalinen näkökulma julkisissa hankinnoissa case Espoo 21.10.2010 Timo Martelius Strategisen hankintatoiminnan johtaja Espoon kaupungin strategia + ohjeet Hankintaohje on sosiaalisten kriteerien osalta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus toukokuu 2015 NÄKYMIÄ TOUKOKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 24.6.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA Peppi Saikku Kuntouttava työtoiminta tie osallisuuteen vai pakkotyötä? 20.10.2016 SSOS Kuntien lakisääteisiä palveluita ja muita velvoitteita työllisyydenhoidossa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015

Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus huhtikuu 2015 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.5.2015 klo 9.00 Parikkala Ruokolahti Rautjärvi Savitaipale Taipalsaari Imatra Lemi

Lisätiedot

Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta

Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta TERVETULOA! Sirkka Rousu ja Mikael Soini Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Ajankohtaista. Työelämän sanasto

Ajankohtaista. Työelämän sanasto Ajankohtaista Työelämän sanasto www.tyoelamasanasto.fi (Työelämän verkko opisto, SAK) Yli 600 termiä selityksineen Nyt mukana myös osatyökykyisyyteen liittyvää sanastoa 2 1 Job Shadow Day 27.4. Lisää osatyökykyisten

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS

RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS RAKENTEELLISEN TYÖTTÖMYYDEN HAASTEET HÄMEESSÄ VISIOT TULEVAAN, YHTEISEN TOIMINNAN VAIKUTTAVUUS Hämeen TE-toimiston seminaari 1.10.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen, työ- ja elinkeinoministeriö RAHOITUS

Lisätiedot

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2. 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3. 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... Arviointisuunnitelma Sisältö 1 Arvioinnin tausta ja tarpeet... 2 2. Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit... 3 3 Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen... 5 6 Hyvien käytäntöjen käyttöönotto

Lisätiedot

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke

Monikulttuurinen Neuvonta -hanke MOONA Monikulttuurinen Neuvonta -hanke Heikki Niermi Hanke pähkinänkuoressa Hankkeella autetaan alueen työnantajia ottamaan ensimmäinen askel ulkomaalaistaustaisen työvoiman palkkaamiseksi. Monikulttuurisuuteen

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa

Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä infotilaisuus Kajaanissa Valintaperusteet, ESR (luonnoksen mukaan) Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -infotilaisuus Kajaanissa Anne Huotari Valintaperusteita on kolmenlaisia I YLEISET VALINTAPERUSTEET (luonnos) Merkitään rastilla

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Valtakunnallinen romanihanke, ESR

Valtakunnallinen romanihanke, ESR Valtakunnallinen romanihanke, ESR TL 5 Teemana on sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta. 1. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien sosiaalisen osallisuuden tukeminen 2. Nuorten hyvinvoinnin ja

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 7705/ /2015

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/ (1) Perusturva- ja terveyslautakunta Asianro 7705/ /2015 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 10/2015 1 (1) 98 Asianro 7705/05.20.00/2015 Osatyökykyiset täysillä töihin -hanke Perusturva- ja terveyslautakunnan kokouksessa 21.10.2015 keskusteltiin osatyökykyisten työttömien

Lisätiedot

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014

Lokakuun työllisyyskatsaus 10/2014 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2014 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Lokakuun työllikatsaus 10/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 25.11.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllikatsaus kuu 2014 Kaakkois-Suomen työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous

Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista. Lapin välityömarkkinoiden työkokous Välityömarkkinat osana toimivia työmarkkinoita ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamista Lapin välityömarkkinoiden työkokous 26.-27.9.2013 Välityömarkkinoita koskettavia hankkeita, uudistuksia ja

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta

Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Ajankohtaista ESR-ohjelmasta Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Rakennerahastoasiantuntija Raisa Lappeteläinen Pohjois-Karjalan ELY-keskus ESR toimintaa Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II

VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II VÄLI-SUOMEN IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II 2011-2013 viestintäsuunnitelma Vuokko Lehtimäki Anni Kuhalainen IKÄKASTE ÄLDRE-KASTE II (2011-2013) Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet Ikäkaste Äldre-kaste II -hanke toteuttaa

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Tuetun työllistymisen palvelulinja

Tuetun työllistymisen palvelulinja Tuetun työllistymisen palvelulinja Eija Sokero Palvelujohtaja 1 19.3.2013 Lapin työ- ja elinkeinotoimisto, Eija Sokero Lapin TE-toimisto Pinta-ala 100 367 km maata noin 93 000 järviä ja jokia 6 000 merta

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen

Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen. Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Työllisyyspoliittinen hanke: Rauman Seudun Työttömät ry Ilse Vauhkonen ja Teijo Rantanen Toimintaa, työtä ja ohjausta hankkeen Rauman Seudun Työttömät ry Palvelut työttömille: Kirpputori Lounaskahvila

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, lokakuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.11. klo 9.00 Työttömyys vähenee Kainuussa Työttömyyden muuta Suomea suotuisampi kehitys jatkuu. Kainuu on edelleen ainoa manner-

Lisätiedot

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1

Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen Esityksen nimi / Tekijä 1 Onko aktivointi myös hyvinvointipolitiikkaa? Vappu Karjalainen 18.1.2011 2.2.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Vaikea työttömyys vajaakuntoisuus: kyse on mittavasta eri sektoreita yhdistävästä ilmiöstä Vaikeasti

Lisätiedot

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015

Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Etelä-Savon välityömarkkinat ja työllisyyden hoidon haasteet 2015 Verkostoja hyödyntäen järjestöjen kautta aitoon työllistymiseen 15.10.2014 1 17.10.2014 Etelä-Savon TE-toimisto/ Rakennepoliittinen ohjelman

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, toukokuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kuu Julkistettavissa 24.6. klo 9.00 Työttömyys painui Kainuussa vuoden takaista alemmaksi Kainuu pyristelee muuhun maahan nähden vastavirtaan työttömyyden

Lisätiedot

Työttömien määrä väheni Kainuussa

Työttömien määrä väheni Kainuussa NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, maaliskuu Julkistettavissa 23.4. klo 9.00 Työttömien määrä väheni Kainuussa Kainuun työttömyyden kehitys poikkeaa koko maan kehityksestä Kainuun työttömyydessä

Lisätiedot

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta

Tuula Poikonen. Etappeja matkan varrelta Tuula Poikonen 2.12.2016 Tuettu työllistyminen ja työllistymisen tukipalvelut Etappeja matkan varrelta 2 1994 suunnitelma ja sosiaalilautakunnan päätös tuetun työllistymisen (avotyö!) kehittämisestä tausta

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta

ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta ESR:n toimintalinjat ja rahoitettava toiminta 22.5.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi ohjelma, joka pitää sisällään ESR- ja EAKR- rahoitukset Valtakunnalliset

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä

Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Kaupungin hankkeet muuttuvassa toimintaympäristössä Valtuustoseminaari 15.9.2014 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Valtuuston päätös 19.5.2014: Valtuustolle tuodaan vuonna 2016 tiedoksi kaupunkistrategian

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja

Yli-Olli Heikki kuntayhtymän johtaja Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Ammattikoulutuksen kansainvälistyminen

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015

Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu 2015 NÄKYMIÄ KAINUUN ELY-KESKUS Kainuun työllisyyskatsaus, kesäkuu Julkistettavissa 21.7. klo 9.00 Työttömyys kääntyi kasvuun myös Kainuussa Määrärahojen loppuminen alkaa heijastua työttömyyteen Alkuvuoden

Lisätiedot

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE)

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisille tie työelämään (OTE) Osatyökykyisyys Osatyökykyisyys on yksilöllistä. Osatyökykyisyyttä on monenlaista. Osatyökykyisyys voi olla tilapäistä. Osatyökykyisellä on käytössään osa työkyvystään.

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide

Talousarvion 2016 laadintaohjeen liite 1. Kuntalainen ja asiakas. Tilaajan eli valtuuston asettama tavoite ja toimenpide Hyvinvoiva kuntalainen Ennaltaehkäisevien ja terveyttä edistävien palveluiden kehittäminen Varhaisen puuttumisen resurssien kohdentaminen ja palveluiden kehittäminen poikkihallinnollisesti 1. Liikuntapalveluissa

Lisätiedot

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014

Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 NÄKYMIÄ ELOKUU 2014 Elokuun työllisyyskatsaus 8/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 23.9.2014 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus elokuu 2014 Työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi elokuussa edelleen,

Lisätiedot

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS

PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen

Lisätiedot

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit

Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Sosiaali ja terveysministeriön kärkihankkeet ja muutosagentit Lapin maakunnan tilanne Sosiaalijohdon työkokous 18.11.2016 Asta Niskala Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus STM ja hallituksen kärkihankkeet

Lisätiedot

Pirjo Oksanen

Pirjo Oksanen TYÖLLISYYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN INTEGROITU TOIMINTAMALLI KUOPION ALUEEN TYÖVOIMA- JA YRITYSPALVELUJA KOSKEVA TYÖLLISYYSKOKEILU PITKÄAIKAISTYÖTTÖMYYDEN VÄHENTÄMISEKSI 14.9.2016 Pirjo Oksanen KOKEILUALUE

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 NÄKYMIÄ TAMMIKUU 2015 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus tammikuu 2015 Tammikuun lopussa Kaakkois-Suomessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Opiskelijahuoltolain toimeenpano tuki Uudistettujen valintaperusteiden käyttöönoton tuki Opetusneuvos

Lisätiedot