Kohti kansainvälistä arvoverkottunutta rakentamista Towards Value Networks in Construction

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kohti kansainvälistä arvoverkottunutta rakentamista Towards Value Networks in Construction"

Transkriptio

1 Kohti kansainvälistä arvoverkottunutta rakentamista Towards Value Networks in Construction Tapio Koivu, Hans Björnsson Teknologiakatsaus/Technology Review 137/2003

2 Kohti kansainvälistä arvoverkottunutta rakentamista Linjaukset rakennusklusterin teknologiaohjelman kansainvälistymiselle Towards Value Networks in Construction Outlining Internationalisation for the Building Cluster Technology Program Tapio Koivu VTT Silicon Valley Hans Björnsson Stanford University

3 Kohti kansainvälistä arvoverkottunutta rakentamista Linjaukset rakennusklusterin teknologiaohjelman kansainvälistymiselle Tapio Koivu VTT Silicon Valley Hans Björnsson Stanford University Teknologiakatsaus 137/2003 Helsinki 2003

4 Kilpailukykyä teknologiasta Tekes tarjoaa rahoitusta ja asiantuntijapalveluja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden ja tuotantomenetelmien kehittämiseen. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 390 miljoonaa euroa teknologian kehityshankkeisiin. Teknologiaohjelmien avulla maahamme luodaan uutta teknologiaosaamista yritysten, tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen yhteistyönä. Ohjelmien tavoitteena on nostaa teknologista kilpailukykyämme tulevaisuuden keskeisillä teollisuuden toimialoilla. Tällä hetkellä Tekesillä on käynnissä noin 35 teknologiaohjelmaa. ISSN X ISBN Kansi: LM&CO Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Paino-Center Oy, 2003

5 Esipuhe Tekes järjesti syyskuuta 2002 kutsuseminaarin, jonka tavoitteena oli hahmotella päälinjat suomalaisen rakennus- ja rakennusmateriaaliteollisuuden kansainvälistymiselle. Seminaarissa koottiin niin suur- kuin pk-teollisuuden kokemuksia kansainvälistymisestä ja linjattiin keinoja, millä kansainvälistä kilpailukykyä kehitetään Rakennusklusteriohjelman nimellä valmisteltavassa teknologiaohjelmassa. Seminaarin alustajiksi oli pyydetty professori Hans Björnsson, University of Stanford; professori Brian Atkin, University of Reading; professori David Gann, SPRU; professori Amy Shuen; University of Berkeley sekä TkT Tapio Koivu; VTT/Silicon Valley. Seminaarin osallistujia olivat Kim Hagström, Halton Oy; Henrik von Hedenberg, Tekla Oyj; Kaj Hedvall, Senaatti-kiinteistöt; Veli-Matti Kullas, Skanska Oyj; Raimo Lehtinen, Teräspeikko Oy; Erkki KM Leppävuori, VTT; Matti Mantere, Rakennus Oy Lemminkäinen; Lauri Palojärvi, Finnforest Oyj; Jukka Pekkanen, Rakennusteollisuus RT ry; Lauri Ratia, Oy Lohja Rudus Ab; Ilpo Relander, Nunnalahden Uuni Oy; Seppo Ruotsalainen, Tekla Oyj; Juho Saarimaa, VTT; Pekka Sairanen, Metsäpuu Oy; Antti Suonranta, UPM-Kymmene Oyj sekä Markku Vesa, Eurodevo Oy. Tekesistä seminaariin ottivat osaa Ari Ahonen; Mika Lautanala; Olli-Pekka Nordlund ja Tom Warras. Tekes kiittää julkaisun tekijöitä sekä kaikkia seminaariin osallistuneita sekä seminaarin alustajia heidän panoksestaan tämän julkaisun syntymiseen ja toivoo, että kirja on ahkerassa käytössä pohdittaessa, kuinka rakennus- ja rakennusmateriaaliteollisuutemme kansainvälistyy. Helsingissä helmikuussa 2003 Teknologian kehittämiskeskus Tekes

6 Tiivistelmä Tämä raportti on tulos selvitystyöstä, jonka Teknologian kehittämiskeskus, Tekes, käynnisti syksyllä Selvityksen tavoitteena oli tuottaa kansainvälistymisstrategia kansalliselle, käynnistyvälle rakennusklusterin teknologiaohjelmalle. Voidaan perustellusti väittää, että suomalaisen kiinteistöja rakennusklusterin kansainvälinen toiminta on rakennustuote- materiaaliteollisuuden vientiaktiviteettien ja sektorin suomalaisomistuksessa ulkomailla olevien yritysten varassa. Paineita kansainvälisen toiminnan uudelleensuuntaamiseen ja korostamiseen aiheuttaa omistajuudessa tapahtuneiden muutosten lisäksi myös se, että Suomen kansallisvarallisuudesta 70 % on rakennetussa ympäristössä infrastruktuurissa ja rakennuksissa. Asiakastarpeiden hallinta, uudet materiaalit ja järjestelmät ja tiedonhallinta prosesseissa muodostavat keskeiset sisältökokonaisuudet rakennusklusterin teknologiaohjelmalle. Em. painopisteet ohjaavat voimakkaasti myös sitä, miten teknologiaohjelma voi tukea kansainvälistymistä. Ratkaisevaa teknologiaohjelman kannalta on se, mitä kansainvälistymistä koskevia kriteerejä ohjelman projekteille asetetaan ja miten ne ohjaavat resurssien rahan allokointia. Selvityksessä esitetään, että kriteerit ohjaisivat projekteja vahvasti valittujen, sellaisten 1 3 teknologia-alueen tutkimus- ja kehitystyöhön, joiden pohjalta voidaan olettaa suomalaisen erikoisosaamisen ja teknologian nousevan kansainväliselle huipputasolle. Tämä edellyttää tutkimus- ja kehitystyön rajaamista sellaisille markkinalähtöisille aihealueille, joissa voidaan erilaistua tai sopivalla tavalla täydentää muualla maailmassa tehtyä työtä. Myös tutkijoiden ja kehittämistoiminnassaan aktiivisten yritysten verkottuminen parhaiden osaajien kanssa nousee tärkeään asemaan. Kriittisen massan aikaansaaminen kansainväliselle huipulle nostettavan osaamisen ja teknologian taakse on teknologiaohjelman johtamista ajatellen haasteellisin ongelma. Jotta suomalainen kiinteistö- ja rakennusala voi saada aikaan t&k:n avulla halutun vaikuttavuuden, on saatava aikaan positiivinen kierre: Tutkimuksen on oltava niin kovatasoista, että se houkuttelee rahoitusta globaaleista yrityksistä. Kovatasoisen tutkimuksen ja yritysten yhteistyön tulisi parantaa kilpailukykyä, synnyttää uusia innovaatioita ja tuotteita. Näin saavutetun vaikuttavuuden tulisi ruokkia entisestään osaamisen kasvattamista ja etumatkan säilyttämistä. Tässä raportissa esitettävä strategia ehdottaa, että klusteriohjelma fokusoi kansainväliselle huipputasolle tähtäävän tutkimus- ja kehitystyön arvoverkkojen kehittämiseen. Arvoverkoilla tarkoitetaan laajennusta arvoketjuajatteluun; sen sijaan, että yritykset toimisivat lineaarisessa, rooleiltaan tarkkaan määritellyissä arvoketjussa, ne voivat toimia joustavammin ja vapaammin eri rooleissa. Arvon tuotto voi tapahtua hyvin erilaisissa muodoissa ja tällaiset yritysten yhteenliittymät arvoverkot voivat konfiguroitua projekti- tai asiakaskohtaisesti. Arvoverkkojen kehittämisen tuloksena voi syntyä esimerkiksi kansainvälisesti kilpailukykyinen, uudella tavalla toimiva uuden sukupolven rakennusliike. Arvoverkkojen kehittäminen kansainväliselle huipputasolle vaatii osaamisen integrointia prosessien hallinnan, informaatio- ja kommunikaatioteknologian alueilta loppuasiakkaiden näkökulmasta. Menetelmien, työkalujen, prosessien ja johtamisen kehittämisen lisäksi on kyettävä toteuttamaan kv. tason arvoverkkoja, kyettävä luomaan niille menestymisen olosuhteet ja verkostot asiakaslähtöiseen kehitystoimintaan ja kansainväliseen liiketoimintaan. Tutkimus- ja kehitystyön tukemiseksi suositellaan lisäksi toimintoja, joilla yrityksille tuotetaan entistä tehokkaammin tietoa markkinoista ja mahdollisuuksista mielenkiintoisissa kohdemaissa ja -markkinoissa. Jatkotoimenpiteinä strategian jalkauttaminen vaatii teollisuuden ja avainorganisaatioiden sitoutumisen strategian ja tavoitteiden taakse. Tässä yhteydessä raportissa esitettyjä alustavia tutkimusaiheita ja teemoja voidaan todennäköisesti tarkentaa. Tasapaino jaettaessa resursseja eri teemoille ja asetettaessa kriteerejä projekteille on otettava huomioon kansainvälistymisen tavoitteet ja haluttu vaikuttavuus. Teknologiaohjelman valmistelussa ja johtamisessa olisi tehostettava kansainvälisten verkostojen rakentaminen siten, että varmistetaan innovaatioketjun katkeamattomuus ja yhteistyön jatkuminen tutkimuksellisten vaiheiden jälkeenkin. Tukitoimintoja näiden verkostojen tehokkaammaksi hyödyntämiseksi on syytä lisätä. Myös benchmarking-toimintaa suositellaan parhaiden partnerien ja käytäntöjen löytämiseksi.

7 Alkusanat Suomi on menestyksellisesti kyennyt tuottamaan globaaleja, maailmanluokan yrityksiä viimeisten parin vuosikymmenen aikana. Luonnollisesti telekommunikaatioala ja Nokia ovat olleet tämän kehityksen kärjessä. Myös kiinteistö- ja rakennusala voi listata kansainvälisiä menestyjiä, kuten Uponor, Rautaruukki, Sanitec, Finnforest, UPM ja klusteriin luettava Kone. Voidaan myös sanoa, että potentiaalinen kysyntä suomalaiselle alan osaamiselle, esimerkiksi rakentamisen tietotekniikan alueella, on konkretisoitumassa. Kansainvälistymispaineita lisää myös se, että kiinteistöt ja rakennettu ympäristö edustaa 70 %:ia Suomen kansallisvarallisuudesta. Tämän varallisuuden tehokas ja kilpailukykyinen käyttö edellyttää tiedon hankkimista maamme ulkopuolelta parhaista mahdollisista lähteistä. Kirjoittajat haluavat kiittää vielä prosessissa osallisena olleita kansainvälisiä asiantuntijoita, prof. David Gannia, prof. Amy Shuenia ja prof. Brian Atkinia antoisista ja ajatuksia herättävistä esitelmistään selvitystyön yhteydessä pidetyssä seminaarissa. Heidän pitämien esitysten taso edusti maailman kärkeä rakennusalan innovaatiotoiminnan ja kansainvälistymisen alueella. Tämä hanke ja raportti on tehty yhteistyössä Innovaatio- ja teknologiajohtamisen instituutin (IMIT) kanssa. Sen Piilaakson toiminta edustaa yhteispohjoismaista palvelutoimintaa, joka on synnytetty VTT:n ja IMIT:in Ruotsin organisaation tuella ja kirjoittajien toimesta. Lämmin kiitos myös IMIT:in puolesta Tekesille että osallistuneille tahoille! Aloite tämän tutkimuksen tekemiseen on lähtenyt muutamalta edistykselliseltä ja eteenpäin katsovalta alan edustajalta. Erityisesti on syytä kiittää Teknologian kehittämiskeskuksen, Tekesin Ari Ahosta ja Olli-Pekka Nordlundia tutkimuksen nopeasta saattamisesta liikkeelle. Lisäksi kirjoittajat haluavat kiittää kaikkia niitä asiantuntijoita, jotka ovat olleet mukana tuottamassa ideoita, toimenpide-ehdotuksia ja tuoneet esiin ongelmia. Asiantuntijat ovat edustaneet alan kärkiyrityksiä ja heidän kanssaan työskentely on ollut hedelmällistä ja miellyttävää. Palo Alto, Tapio Koivu Hans Björnsson

8 Sisällysluettelo Esipuhe Tiivistelmä Alkusanat 1 Johdanto Globaali kiinteistö- ja rakennusala Tutkimuksen tavoite Toteutus Yritysten globaali toimintaympäristö Nykyisiä ja nousevia markkinoiden piirteitä Innovaatioiden rooli globalisoitumisessa Case-esimerkkejä kansainvälisistä ohjelmista Visio 2020 Ruotsalainen näkökulma Trendejä ja fokusalueita Erinomaisuuden saavuttaminen esimerkki Kanadasta Kanadan rakennusalan haasteet Kanadalaisten toimintasuunnitelma Brittien rakentamisen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan uudelleenorganisointi Katsaus Yhdistyneiden kuningaskuntien t&k-politiikkaan Uusia, nousevia teknologioita Ideoita tutkimusaiheiksi Strategiset linjaukset Teknologiaohjelman sisältö Vaihtoehtoja projektisalkun muodostamiseksi Kansainvälistymisen avaintoimenpiteet: tunnustelu, mobilisointi ja ulkomaantoimintojen johtaminen Visio, tavoitteet ja toimenpiteet Arvoverkottumisella tuotteiden viennistä tietämyksen vientiin Tavoitteet ja avaintehtävät Johtopäätökset Opittuja asioita Jatkotoimenpiteet Lähteitä Liite A Seminaarin osallistujalista Tekesin teknologiakatsauksia

9 1 Johdanto 1.1 Globaali kiinteistö- ja rakennusala Rakennustoiminnan volyymin arvioidaan olevan maailmanlaajuisesti noin 3,4 3,9 triljoonaa US dollaria vuodessa. Arvioita kiinteistöalan volyymeista on hankalasti saatavilla, mutta varovaisestikin arvioiden edellisen summan voi kertoa kahdella, jos halutaan antaa sivistynyt arvaus maailmanlaajuisen klusterin volyymeista. Suurin osa varsinkin rakennustoiminnassa liikkuvasta rahasta vaihtaa omistajaa kansallisesti. Rakentaminen on projektitoimintaa ja siinä operoidaan paikallisesti. Esimerkiksi Euroopassa on arvioitu yli rajojen tehtävän rakennustoiminnan osuudeksi noin 2 % kokonaisvolyymeista. Sen sijaan paikallisesti toimivat rakennusliikkeet ovat tyypillisesti isojen, monikansallisten konsernien omistuksessa, mm. Skanskan USA:ssa omistamat rakennusliikkeet ovat koko maanlaajuisesti neljän suurimman rakennusliikkeen joukossa. Suomalaisten rakennusalan yritysten kansainvälinen toiminta jaetaan yritysten ja niiden tytäryhtiöiden tai hallitsemien yritysten paikalliseen toimintaan sekä projektien, palveluiden, tuotteiden ja rakennusmateriaalien vientiin. Vuoden 2001 tilaston [RT, 2001] mukaan tuotteiden ja materiaalien viennin arvo oli 4,1 mrd.. 47% tästä tulee metallituotteiden viennistä, 25 % sahatavarasta ja 17 % muista puutuotteista. Ulkomailla toimivien suomalaisten alan yritysten hallinnassa olevien yritysten liikevaihdoksi arvioitiin ,2 mrd.. Uusimman, VTT:n vuonna 2002 tekemän tutkimuksen mukaan tämä luku on noussut 7,1 mrd. :oon. Suomalaisten rakennusliikkeiden ulkomaan projektitoiminnan laskutus oli vuonna milj.. Kohdemaista Ruotsi ja Venäjä olivat tärkeimmät. Suunnittelutoiminnan vienti on volyymiltaan hyvin vaatimatonta verrattuna edellisiin lukemiin. Luvut vaihtelevat 10 ja. 20 miljoonan euron välillä 1990-luvun ajalta [VTT, 1998]. Yritysten ulkomaalaisomistusta koskeva lainsäädäntö muuttui dramaattisesti 1990-luvulle tultaessa. Muutos näkyi nopeasti myös rakennusalalla. VTT:n 1990-luvun lopulla tekemän selvityksen mukaan ulkomaisten yritysten osuus Suomen rakentamisen volyymistä oli noin 20 %. Yhteenvetona voi todeta, että rakennusalan kansainvälisyys nojaa eniten rakennustuoteteollisuuden vientiin ja suomalaisten rakennustuoteteollisuuden yritysten omistamien yritysten liikevaihtoon ulkomailla. Näistä tuotteista puupohjaisten tuotteiden ja metalliteollisuuden tuotteiden, erityisesti hissien osuus on merkittävä. Viennin ja kansainvälisen toiminnan riippuvuus rakennusalalle perinteisestä tai ominaisesta teknologisesta osaamisesta näyttää tilastojen perusteella olevan kohtalaisen heikkoa. Kansainvälisyys ei eritoten näytä olevan tekemisissä niiden osaamisien ja teknologioitten kanssa, joihin mm. kansalliset teknologiaohjelmat ovat kohdentuneet viime vuosien aikana. 1.2 Tutkimuksen tavoite Aloite tämän selvityksen tekemiselle on syntynyt Teknologian kehittämiskeskuksessa, Tekesissä. Tekes on investoinut rakennusalan teknologian kehittämiseen merkittäviä summia. Näiden investointien tuloksena alalle on syntynyt uutta osaamista, kilpailukykyisempiä tuotteita ja innovaatioita. Kuitenkin todellisten globaalien uusien, teknologiaan pohjautuvien tuotteiden syntyminen on vielä antanut odottaa itseään. Myös suomalainen alan tuottavuus on rankattu keskikastiin verrattuna muihin teollisuusmaihin eikä rakennusten laatu lopputuotteena ole vielä kaikin osin halutulla tasolla. Monet näistä ilmiöistä ovat tyypillisiä alalle eikä Suomi ole tehnyt poikkeusta yleisestä kehityksestä ainakaan vielä. Teknologian kehityksen ja innovatiivisuuden rooli kuitenkin korostuu tulevaisuudessa ja tarpeen tarkastella teknologian kehittämistä ja kansainvälistymistä. Tämän tutkimuksen tavoite on määritellä kansainvälistymisen merkitys suomalaisen rakennusklusterin teknologian kehittämisen näkökulmasta. Rinnan tämän selvityksen kanssa Tekes on määritellyt sisältöä klusterin uudelle teknologiaohjelmalle ja sen fokusalueille. Tavoitteena on synnyttää teknologiaohjelman sisältöä tukeva kansainvälistymisstrategia em. määritelmän lisäksi. Avainkysymykset, johon tässä tutkimuksessa haetaan vastauksia, ovat mm. Mitä kansainvälistyminen tarkoittaa teknologiaohjelmalle ja rakennusklusterin innovaatiotoiminnalle, etenkin kun otetaan huomioon yritysten omistusrakenteen kansainvälistyminen 2? 2 Tässä yhteydessä oletetaan, että globaali yrityksen omistus ei välitä siitä, mistä maasta yritykselle paras mahdollinen osaaminen tai teknologia tulee kunhan se palvelee yrityksen päämääriä. 1

10 Miten teollisuus ja käynnistyvä teknologiaohjelma ottavat kansainvälistymisen huomioon ja miten teknologiaohjelma parhaiten hyödyntää teollisuutta tässä suhteessa? Mitä vaatimuksia kansainvälistyminen asettaa teknologiaohjelman projekteille ja projektisalkulle kokonaisuutena? Tämän raportin lukijoita ovat tyypillisesti päätöksentekijät yrityksistä, julkishallinnossa ja tutkimusorganisaatioissa. Raportti pyrkii antamaan lukijalle paremman käsityksen siitä, mihin kansainvälistymisellä pyritään ja millaisia asioita tutkimuksessa voidaan tehdä kansainvälisen kanssakäymisen parantamiseksi. 1.3 Toteutus Tämä raportti on syntynyt tiiviissä yhteistyössä teollisuuden edustajien kanssa. Strategiaprosessi käynnistettiin kahden päivän seminaarilla, jonka osallistujat käsittelivät kansainvälistymiseen liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia. Seminaarin osallistujalista on liitteessä A. Seminaarin tuloksia täydennettiin haastatteluilla. Tämän raportin luonnosta kierrätettiin lisäksi kommentoitavana seminaarin osallistujilla. Strategia perustuukin hyvin pitkälti seminaarissa pidettyihin esiintyjien alustuksiin, käytyihin keskusteluihin ja ryhmätöihin sekä seminaarin jälkeen haastatteluissa tehtyihin tarkennuksiin. Taulukossa 1 on esitetty seminaarin ohjelma. Tämä raportti rakentuu sekä haastattelujen ja seminaarin tuloksien että kirjoittajien vetämien johtopäätösten varaan. Taulukko 1. Strategiaseminaarin ohjelma. Aika Aihe Vastuu Päivä 1 9:00 Johdanto, esittelyt, odotukset seminaarilta Björnsson, Koivu 9:30 Motiivi rakennusklusteriohjelman kansainvälistymisstrategian laatimiselle Ari Ahonen/O-P. Nordlund, Tekes 9:45 Teema A: Teknologia- ja innovaatiostrategioiden laatimisen keinot Keinot kansainvälisen tason innovaatio- ja teknologiastrategian laatimiselle pienen talouden kannalta. Mitä globalisoituminen tässä suhteessa merkitsee rakennusklusterille ja mitä asioita strategiassa on otettava huomioon? Mitä muualla on tehty? Amy Shuen, UC Berkeley, Haas Graduate School of Business 11:30 Lounas 12:30 RYHMÄTYÖ 1: Missä rakennusklusterissa ollaan nyt? TULOS: Polttavimpien ongelmien tunnistaminen Shuen Björnsson 14:30 Ryhmätyön tulosten esittely Koivu, osallistujat 15:30 Teema B: Teknologiatrendit ja teollisuuden uudet tavat ajatella Nousevat teknologiat ja trendit: Informaatio- ja kommunikaatioteknologiat, miniatyyritasolta Brian Atkin, Univ. of Reading verkottuneisiin toimintamalleihin, näkemyksiä uusista mahdollisuuksista. Esimerkkeinä älykäs pöly ja laboratorio piilastulla -tutkimukset. 17:30 Illallinen 19:00 RYHMÄTYÖ 2: Ideointi uusien tutkimusaiheiden, tuotteiden, toimintamallien, prosessien, liikeideoiden ja tarpeiden tunnistaminen Björnsson/Koivu Päivä 2 8:45 Teema C: Kasvu globaaliksi yritykseksi Shuen Esimerkkejä muualta, miten reagoida markkinaimuun, miten muut ovat tarttuneet uusiin mahdollisuuksiin, miten muut partneroituvat, jne.. 10:00 RYHMÄTYÖ 3: Shuen, Björnsson Strategian painopisteet 11:00 Ryhmätyön tulosten esittely 11:30 Lounas 12:30 Teema D: Innovaatiotoiminnan johtaminen globaalissa verkostossa Case-esimerkkejä, lähestymistapoja, menestymisiä ja epäonnistumisia Prof. David Gann, SPRU, Sussex 13:15 RYHMÄTYÖ 4: Toimenpiteet, miten rakennusklusteri voi hyötyä tutkimus- ja kehitysyhteistyöstä? Björnsson, Gann, Koivu 14:30 Ryhmätyön tulosten esittely Björnsson 15:00 Yhteenveto, seminaarin päättäminen 2

11 2 Yritysten globaali toimintaympäristö 2.1 Nykyisiä ja nousevia markkinoiden piirteitä Strategiaa tekevä ryhmä otti lähtökohdaksi sen, että yritysten toimintaympäristö rakennusalallakin on tulossa entistä epävakaammaksi ja alttiimmaksi muutoksille. Vaikka muutosten nopeus ei ole verrattavissa esimerkiksi telekommunikaatioalaan, muutokset ovat näkyviä sekä markkinoilla että teknologian osalta. Jo se, että yritysten omistus on tulossa jatkuvasti kansainvälisemmäksi, muodostaa selvän lähtökohdan myös tälle selvitykselle. Muita merkillepantavia tekijöitä ovat myös kiinteistönomistajien muuttava rooli, yhä useamman teollisen tuotannon muuttuminen yhä nopeammin kulutushyödykkeiden tuottamisesta muistuttavaksi hintakilpailuun perustuvaksi liiketoiminnaksi sekä radikaaleja muutoksia mahdollistavien teknologioitten kehittyminen. Nykyisten ja nousevien trendien ja strategialle merkittävien tekijöiden tunnistamiseksi selvityksen yhteydessä pidetyssä seminaarissa osallistujat keskittyivät kolmeen aiheeseen: Aihe 1: Yritysten kansainvälistymiselle 3 5 haastavimman, tärkeimmän ja läpileikkaavien liiketoiminnan tämänhetkisten ongelmien tunnistaminen. Aihe 2: Millainen olisi vaikutus yrityksenne tuottoihin, kustannuksiin ja markkinaosuuteen, jos olisi mahdollista toimia tehokkaammin vasteaikojen, tuottavuuden, varojen käytön suhteen sekä asiakkaita tai kumppaneita koskevan informaation ja palveluiden tuottamiseksi. Aihe 3: Millaisia innovaatioita, teknologiaa, prosesseja tai toimintatapoja tulisi kehittää, jotta yrityksenne voisi toimia halutulla tasolla? Vaikeimpia ongelmia koskevat vastaukset kattoivat asiakkuuden hallintaa, asiakkaan tarpeiden parempaa ja aikaisempaa ymmärtämistä, tuotannon ja toimitusketjun parempaa ja vientiin tehokkaammin sopivaa ohjausta, elinkaariasioita ja hintakilpailua, tiedonhallintaa sekä kulttuurieroja. Asiakkaiden liiketoiminnan ja prosessien ymmärtäminen nähtiin avaintekijänä minkä tahansa kansainvälisen toiminnan onnistumiseen. Paljon voidaan saavuttaa, mikäli asiakas saadaan ymmärtämään hänelle tuotettu arvo yksinkertaisemmin. Tätä varten on kuitenkin ymmärrettävä syvällisesti koko arvoketju ja ostopäätösten tekeminen. Erityisen haastavaa tämä on muussa kuin kotimarkkinassa ja mikäli halutaan reagoida nousevien markkinoiden tarpeisiin. Asiakassuhteiden hallintaa ja markkinointia ja ei voi ylikorostaa, etenkin kun kyse on kiinteistö- ja rakennusalasta. Paikallisten eritysvaatimusten, olosuhteiden ja standardien ottaminen huomioon asettaa haasteita suunnittelulle ja vaatimusten tehokkaalle hallinnalle. Arvoketjujen tai arvoverkkojen muodostaminen tai muokkaaminen uudelleen nousi esiin keskusteluissa. Esimerkiksi tehokkaasti toimivan verkoston muodostaminen avaimet käteen toimituksella tehtävälle tuotantolaitokselle Kaukoidässä on kova haaste projektia johtavalle yritykselle. Asiakasorganisaatiot eivät aina tiedä miten sopimuksia olisi laadittava tai millaisia resursseja tai osaamista projektin johtaminen vaatii. Toisinaan tuotannon skaalaaminen suurta markkinaa varten on valtava kynnys kotimarkkinoilla toimineelle yritykselle. Ylläpidon ja käytön aikaisten lisäarvoa tuottavien palveluiden markkina on myöskin suuri tuntematon alalle. Erityisen haastavaa on asiantuntijapalveluiden tai tietosisällön liittäminen perinteiseen tarjontaan. Kilpailu kansainvälisillä markkinoilla on luonnollisesti erilaista ja tiukempaa kuin kotimaassa. Kysynnän ja kustannusten vaihtelut ovat tuntuvampia. Esimerkkeinä mainittiin työvoimakustannukset, jotka voivat olla vaikkapa Baltian maissa huomattavasti alhaisempia. Japanissa taas mahdollisuudet lisäarvoa tuottaviin ratkaisuihin ovat paremmat, mutta vastaavasti vaatimustasot myös kovempia. Toimiminen Suomen ulkopuolella vaatii notkeutta, nopeutta ja kulttuurierojen ymmärtämistä tavoilla, joihin perinteinen kotimainen koulutustausta antaa harvoin valmiuksia. Tästä huolimatta seminaarin osallistujat eivät nähneet polttavimpana ongelmana koulutetun henkilöstön saatavuutta, siitäkään huolimatta, että alalla muutoin on koettu suurten ikäpolvien eläköitymisen muodostavan ongelman. Kysymys mahdollisten parannusten vaikuttavuudesta tuotti paljon yrityskohtaisia vastauksia. Esimerkiksi projektijohtourakointia harjoittava yritys totesi, että parannuksilla parannetaan asiakkaan kannattavuutta lyhennetään rakennusaikaa parannetaan asiakkaan markkina-asemaa parannetaan tätä kautta myös omaa liiketoimintaa ja kannattavuutta. 3

12 Rakennustuotevalmistajat odottavat tuotantoteknologian parannusten asiakaslähtöisemmän suunnittelun saavan aikaan suuremmat volyymit ja nostavan tuotteesta saatavaa hintaa. Valmistajille oleellista on saada paremmin tietoa asiakastarpeista, joiden perusteella voidaan saada aikaan taloudellisempia ratkaisuja ja parempaa palvelua. Paremman tuottavuuden pitäisi hyödyntää sekä asiakasta että alihankkijoita. Hyödyn aikaansaaminen kaikille osapuolille tulisi johtaa pidempiaikaisiin asiakassuhteisiin ja sitoutumiseen toimimaan tiiviimmin yhteistyössä. Tämä puolestaan johtaa pääomakustannusten pienenemiseen. Ohjelmistotuottajalle puolestaan sisäisen tuotekehitysprosessin tuottavuus tuntuu muodostuvan kynnystekijäksi. Kysymys siitä, millaisia innovaatioita tulisi kehittää herätti keskustelua erityisesti informaatioteknologiasta ja sen merkityksestä. Erityisesti tuotiin esiin suunnitteluprosessi ja suunnittelun työkalut, joita olisi yksinkertaistettava. Niiden tulisi kattaa arvoketjuja nykyistä laajemmin ja niiden tulisi hallita tehokkaammin suunnittelun alkuvaiheet ja asiakkaan kanssa käytävä vuoropuhelu. Myös elinkaarikustannusten laskenta tulisi tapahtua reaaliajassa, ts. kun suunnitelmamuutoksia tehdään, kustannusvaikutusta voidaan arvioida kattavasti heti. Tarvetta uusille innovaatioille on laajemminkin ympäristöja elinkaarikysymysten parissa, tavoissa tehdä yhteistyötä erilaisissa verkostoissa, liiketoiminta prosesseissa ja toimintatavoissa. Esimerkkinä tuotiin esiin menetelmien ja työkalujen tuottaminen prosessien ohjaamiseksi niin, että kustannuksia sitovia päätöksiä voidaan tehdä myöhemmässä vaiheessa on yksi monimutkaisimmista ratkaistavista asioista. 2.2 Innovaatioiden rooli globalisoitumisessa Strategiaseminaarissa David Gann [Gann, 2002] painotti, että viimeisimmät tutkimukset painottavat innovaatiotoiminnan olevan tärkein modernien talouksien kasvun ajava voima, kilpailua tehostava tekijä ja elämän laadun parannusten tuottaja. Innovaatioiden rooli kansainvälistymisen suhteen ei tästä lähtökohdasta ole yksiselitteinen asia eikä ratkaistavissa pienellä selvityksellä. Tässä raportissa on rajauduttu siihen, mikä on teknologiaohjelman kansainvälistymisstrategian kannalta innovaatiotoiminnassa oleellisia. Tätä on myös täydennetty käsittelemällä esimerkkiyritystä, meksikolaista Cemexiä. Innovaatio on usein määritelty onnistuneeksi uuden idean hyödyntämiseksi. Ensimmäinen askel kohti menestyksekästä hyödyntämistä on keksintö vaikkapa ratkaisu ongelmaan, uusi tuoteidea tai tapa tehdä asioita uudella tavalla. Keksintöjen aikaansaaminen ei useinkaan onnistu ilman erilaisista lähteistä saatavia syötteitä tai virikkeitä. Usein ne syntyvät tutkimusta tehdessä, erilaisten ongelmien tai epäjatkuvuuksien havaitsemisesta. Nykyisin tunnistetaan se, että innovaatiotoiminta on hyvin harvoin lineaarinen prosessi. On yhä useammin mahdotonta osoittaa suora syy-seurausyhteys tutkimuksen tuottaman tiedon, uuden asiakastarpeita vastaavan tuotteen suunnittelun ja onnistuneen markkinoilletulon välillä. Innovaatioita voi syntyä markkinatarpeesta, teknologiatyöntöisesti tai ketju keksimisestä menestyksekkääseen hyödyntämiseen voi olla jotain siltä väliltä. Usein tunnistetaan myös erityyppisiä innovaatioita, esimerkiksi tuoteinnovaatioita (mitä uutta tarjotaan), prosessi-innovaatioita (miten uusi tuote tai palvelu saadaan aikaan ja toimitetaan). Innovaatioita voidaan jaotella myös sen radikaaliuden mukaan: innovaatio voi olla pieni parannus tai se voi muuttaa täysin koko yrityksen prosessit ja liiketoiminnan. Innovaation tuottamisessa voidaan tunnistaa seuraavat vaiheet: Sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön tarkastelu ja havainnointi (erityisen oleellista kansainvälistymisessä on uusien markkinoiden ja mahdollisuuksien löytäminen) Uusien mahdollisuuksien suodattaminen (vaiheessa korostuu erityisesti globaalin toiminnan kriteerit ja kansainvälinen yhteistyö) Resurssien hankkiminen tekniset, rahoitus, organisatoriset (globaalissa toiminnassa resursoinnin suhteuttaminen riskeihin ja potentiaaliseen hyötyyn on selvästi vaikeampaa) Toteutus ja/tai kaupallistaminen Seuranta ja oppiminen. Innovaatiotoiminnan johtaminen kansainvälisessä toimintaympäristössä on haaste yrityksille. Todella kansainvälinen ohjelma joutuu hallitsemaan yhteistyötä ja kilpailua resurssien välillä eri maissa ja kulttuureissa. Resurssien hallinta laajenee omien sisäisten ryhmien hallinnasta usein myös partneriverkon hallintaan. Yhteydenpito ja sen varmistaminen, että resurssit kohdentuvat oikealla tavalla oikeisiin fokusalueisiin muodostuu mielenkiintoiseksi, kun ottaa huomioon innovaatiotoiminnan epälineaarisuuden. Seuraava case-esimerkki kuvaa meksikolaisen valmisbetoniyrityksen, Cemexin, tietä pienestä paikallisesta yrityksestä aidosti globaaliksi toimijaksi. 4

13 Case-esimerkki: Valmisbetonituotannon transformaatio Vuonna 1984 Cemex oli paikallinen 6 autonomisen yksikön valmisbetonifirma Meksikossa. Sääolosuhteet, liikenne ja työvoimaongelmat johtivat siihen, että noin puolet asiakkaista vaihtoi toimituksen sisältöä, yleisimmin aikataulua. Normaali käytäntö oli antaa kolmen tunnin aikaikkuna. Vaikeudet ennustaa kysyntää aiheuttivat tehottomuutta ja asiakastyytymättömyyttä. Cemex päätti vertailla toimintaansa alan parhaisiin ja etsiä sitä kautta ideoita ja ratkaisuja ongelmiinsa. Esimerkkinä tästä, Cemex vertasi toimintaansa FedEx in maailmanlaajuiseen toimitusjärjestelmään, joka kykenee vastaamaan kysyntävaihteluun. Samoin Exxonin seuranta, aikataulutus ja reititys toimi esimerkkinä tehokkaasta tavasta johtaa toimituksia, tässä tapauksessa tankkereita, vaikeissa sääoloissa. Houstonin hätänumerojärjestelmä toimi esimerkkinä kyvystä lähettää ajoneuvo matkaan epätarkan ja täydentyvän informaation perusteella. Esimerkkien pohjalta toteutetut investoinnit olivat Cemexissä laajuudeltaan 200 milj. $ 10 vuoden ajalle kehitettiin Cemexnet, satelliittipohjainen kommunikaatiojärjestelmä, joka yhdisti tuotantolaitokset. Cemex avasi keskuskonttorin, joka ohjasi laitoksia, automatisoi ja virtaviivaisti talousseurannan luvulla Cemex installoi logistiikkajärjestelmän, johon kuului betoniautoihin installoidut tietokoneet ja GPS-laitteet. Cemex yhdisti myöhemmin järjestelmän elementit maailmanlaajuiseen, satelliittiyhteyksiä ja internetiä hyödyntävään järjestelmään. Tänään Cemexin asiakkaat näkevät toimituksensa statuksen asiakasportaalin kautta, yritys toimittaa betonia tilauksesta 20 minuutin aikaikkunaan 98 % varmuudella. Yritys on tuottanut näyttöä 100 milj. $ vuosisäästöistä polttoaineissa, ylläpito- ja henkilöstökustannuksissa ja käyttää 35 % vähemmän autoja Cemex osti Espanjan kaksi johtavaa alan yritystä. Se osti myös toistakymmentä yritystä Etelä-Amerikassa, Aasiassa, Lähi-idässä ja Euroopassa sekä 2,9 mrd. $ arvoisen Houstonilaisyrityksen. Cemex omistaa kaksi rakennusmateriaalien web-pohjaista kauppapaikkaa. Sen perustama tietotekniikkayritys, Neoris, saa 40 % tuloistaan Cemexin ulkopuolelta. Cemex on palkittu sen ympäristöohjelmasta (2002 World Environmental Center Gold Medal for International Environmental Achievement). Optimoimalla tuotantoketjuaan, selkeyttämällä tietojärjestelmiään, uudelleensuunnittelemalla prosessejaan ja hallitsemalla paremmin riskejä ja kysyntää, meksikolainen perheyritys muuntautui globaaliksi maailmanluokan jättiläiseksi. Yritys on listautunut New Yorkin pörssiin ja on kolmen johtavan valmisbetonivalmistajan joukossa. Cemex kehitti kolmea tärkeää vahvuutta itselleen: 1. Presenssiä markkinoilla, tietämystä ja kykyä hallita rakentamisen logistiikkaa 2. Vahvaa teknologiapohjaa 3. Ostovoimaa. Analyytikot arvioivat Cemexin olevan tällä hetkellä matalan teknologian alalla toimiva korkean teknologian yritys. Kansainvälistettäessä Cemexin toimintaa, erityisesti kehitysmaissa, oli oleellista ottaa käyttöön kehittyneitä johtamisjärjestelmiä. Usein vastaavissa tilanteissa yritykset unohtavat investoinneista panostukset yhteisten toimintatapojen ja prosessien luomiseksi johdolle. Cemexin yritysostoissa nämä tekijät otettiin huomioon ajossa. Yksinkertaisin syy Cemexin tarpeelle kansainvälistyä oli pelko jäädä paikalliseksi ja yritysvaltausten uhka. Cemex ymmärsi, että yritysten sulautuminen oli alalla selvästi edessä ja johdolla oli vahva tahto pysyä itsenäisenä. Cemexin tietotekninen osaaminen, logistiikka ja yritysostojen jälkeinen kyky integroida toimintaa antoi sille etumatkaa kilpailijoihinsa, Holcimiin tai Lafargeen nähden. Näille on ollut huomattavasti työläämpää voittaa sulauttamisesta aiheutuvat ongelmat ja integroida järjestelmiään. 5

14 Yritysten kansainvälistyvä omistuspohja on tekijä, jolla on tuntuva vaikutus teknologiaohjelman strategiaankin. Seminaarissa ja sen jälkeen käydyissä haastatteluissa tuotiin esiin se, että etsiessään ongelmiinsa ratkaisuja, globaalisti toimivat yritykset etsivät parasta mahdollista osaamista ympäri maailmaa. On todennäköistä, että tietyn kehittämisen resurssit myös kohdennetaan silloin sinne, missä osaamisen kehittämisen yhteistyökin tapahtuu. Yrityksissä, joissa omistus on siirtynyt Suomen ulkopuolelle, on oletettavaa, että osa tutkimus- ja kehitystyöstäkin siirtyy Suomen ulkopuolelle jo resurssien optimaalisen käytönkin takia. Toisaalta nämä yritykset tarjoavat suomalaiselle osaamiselle valmiit hyödyntämis- ja kaupallistamiskanavat. Tällöin tietysti eteen tulee kysymyksiä aineettomista oikeuksista innovaatioihin, mutta alalla perinteisesti on ollut hyödyllisempää saavuttaa laaja markkina nopeasti kuin innovaatioiden tiukka suojaaminen. Tutkimusorganisaatiolle tämä muodostaa kaksi tärkeää haastetta, koska paine tehdä aidosti maailman luokan tutkimusta kasvaa, jotta globaaleja yrityksiä voidaan ylipäätään houkutella asiakkaiksi. Jotta tähän päästään, on kyettävä aktiiviseen kansainväliseen tutkijavaihtoon ja verkottumaan jo tiedonhaunkin takia. Toinen haaste on kyky löytää tutkimukselle oikea fokus. Maailmanluokan tason saavuttaminen edellyttää erikoistumista siten, että oma tutkimusalue osuu yritysten pitkän tähtäimen tarpeiden kanssa yksiin. Fokusointi edellyttää puolestaan tiivistä kanssakäymistä yritysten kanssa, näkemyksellisyyttä ja riskinottokykyä. Erityisen vaativaa tämä on pienelle valtiolle, jonka resurssit ovat rajattuja. 6

15 3 Case-esimerkkejä kansainvälisistä ohjelmista 3.1 Visio 2020 Ruotsalainen näkökulma Ruotsissa saatiin valmiiksi vastikään Visio hanke [Flanagan, 2002]. Projektin tavoitteena oli tunnistaa ja tutkia teknologioita, jotka todennäköisimmin vaikuttaisivat rakentamiseen seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Kaksivuotisen projektin toteutti Chalmersin yliopisto, Readingin yliopisto ja ruotsalainen teollisuus. Tutkimuksen yhteenvedossa todettiin, että monet rakennusalan perustana toimivista tulevaisuuden teknologioista syntyvät uusien innovaatioiden myötä. Huolimatta siitä, miten nopeasti teknologiat kehittyvät muualla, muutokset tapahtuvat rakentamisessa pienin askelin. Muutosten tulee olla tasapainossa toiminnan jatkuvuuden kanssa. On tavallista, että erehdytään uskomaan teknologioiden samanaikaiseen hyödyntämiseen. Kokemus on osoittanut, että pysähdyttävä miettimään, miten teknologian hyödyntäminen rajataan ja mikä on käyttöönottavan organisaation suunta ja tavoite. Globaali talous on entistä enemmän ristiinkytköksissä niin yksilö-, yritys- kuin kansallisellakin tasolla lähes kaikkeen mahdolliseen. Pörssinotkahdus yhtäällä saattaa lähettää hyvin nopean shokkiaallon toiselle puolelle maapalloa. Monikansalliset yritykset siirtävät toimintojaan myös maapallon toiselle nurkalle ollakseen kustannustehokkaita. Projekteissa voidaan nykyään tehdä töitä maailman ja kellon ympäri. Negatiiviset ilmiöt, kuten saastuminen tai ilmastomuutokset eivät myöskään tunne rajoja. Kaikki kansakunnat saavat osansa globaaleista muutoksista, kuten väestön ikääntymisestä tai tietämyksen roolin korostumisessa kilpailukykytekijänä, ja niiden on oltava valmiita reagoimaan niihin entistä paremmin. Ruotsin rakennusala ei paljoa poikkea muiden teollistuneiden maiden aloista. Ruotsalaisista yrityksistä vain muutama toimii globaaleilla markkinoilla ja suurin osa on hyvin paikallisia. Pohjoismainen rakennusala edustaa yhteensä noin 30 % ja Ruotsin noin 7 % Euroopan markkinoista. Ruotsalaista rakentamista luonnehditaan Panoskustannuksiltaan korkeaksi kalliin työvoiman takia Tuotoskustannuksiltaan alhaisiksi, mikä indikoi korkeaa tuottavuutta Laadultaan hyväksi Työvoimaltaan koulutetuksi Omaavan osaamista rakentamisesta vaikeisiin olosuhteisiin ja maan alle Johtajaksi ympäristörakentamisessa Yhteistyökykyiseksi työnantajien ja työntekijäjärjestöjen kesken Riippuvaiseksi julkishallinnosta työvoiman kehittämisen osalta Turvalliseksi työmaa- ja työpaikkajärjestelyiden osalta Trendejä ja fokusalueita Projekti tunnisti lukuisia alaa muuttavia trendejä. Nämä koskevat niin projektien rahoittamista, rakennuttamiskäytäntöjä kuin työmaatekniikoitakin. Yksityiset rahoitusjärjestelyt ovat tulleet infra-alalle jäädäkseen ja ovat tulossa entistä tärkeämmäksi myös kansainvälisillä markkinoilla. Asiakkaat tulevat jatkuvasti tietoisemmiksi ja vaativammiksi, mikä johtaa entistä kovempiin kustannustehokkuusvaatimuksiin. Tuotteita ja palveluita on saatavilla paremmin yli rajojen ja kilpailu sitäkin kautta kiristyy. Elinkaaritaloudellisuuden ja kestävän kehityksen tekijöihin kiinnitetään huomiota entistä enemmän. Kiinteistöjohtamisen näkökulma on nousemassa esiin entistä vahvemmin suhteessa rakennukseen pelkkänä lopputuotteena. Visio 2020 olettaa, että teknologia on suuri haaste tulevaisuudessa rakennusalalle. Uudet teknologiat vaikuttavat eniten kilpailukykyyn ja tuotantokustannusten pienenemiseen. Visio tunnistaa myös sen, että inhimilliset tekijät ovat vähintään yhtä suuri haaste. Työvoiman jatkuvaa oppimista, koulutusta ja valmennusta ilman ei synny osaamispääomaa, joka mahdollista teknologioiden hyödyntämisen. Teknologioita ja aihealueita, joita Visio 2020 pitää tärkeimpinä, ovat: Uuden ja älykkäät materiaalit Biomimetiikka (luonnon ilmiöiden ja rakenteiden jäljittely) Nanoteknologia Sulautetut järjestelmät Sähköinen liiketoiminta Inhimillinen pääoma kompetenssivallankumous. Seuraavan kymmenen vuoden aikana, 50 % tämän päivän teknologiasta tulee korvattua uudella. Esimerkiksi tietotekniikka korvautuu väkisinkin nopeammalla ja suorituskykyisemmällä useaan otteeseen. 7

16 Tutkimuksen mielenkiintoinen päätelmä on, että omistaminen tulee jatkossakin entistä enemmän keskittymään. Yrityskauppoja tullaan jatkossakin tekemään, kunnes uusi tasapaino löytyy. Tämä tulee vaatimaan joustoa työvoimalta, halukkuutta muuttaa työn ja uuden omistuksen perässä. Uusien liiketoimintamallien oletetaan olevan paljon asiakaslähtöisempiä kuin aikaisemmin. 3.2 Erinomaisuuden saavuttaminen esimerkki Kanadasta Kanadan kansallinen innovaatiostrategia on otsikoitu nimellä Erinomaisuuden saavuttaminen: Investoiminen ihmisiin, tietämyksiin ja mahdollisuuksiin [Van Vliet, 2002]. Strategiaprosessi käynnistettiin helmikuussa Sen tavoitteena on nostaa Kanada yhdeksi maailman innovatiivisimmista valtioista. Rakennusalan kontribuutio tähän strategiaan julkistettiin Kesäkuussa 2002, otsikolla Erinomaisuuden saavuttaminen rakentamisessa. Raportti käsittelee yleisiä ongelmia ja keinoja, joita tarvitaan alan uudelleenorganisoimiseksi, koulutuksen linjaamiseksi ja rahoitusjärjestelyiden muuttamiseksi ennemminkin kuin teknologioita. Suomen näkökulmasta raportti on jotain teknologisen ohjelman ja rakennuspoliittisen linjauksen väliltä tai näiden yhdistelmä. Tavoitteenasetanta on pyritty tekemään haastavaksi, mutta mitattavaksi. Tavoitteiden saavuttaminen nähdään vaikeaksi yksittäisille toimijoille tai organisaatioille, ja siksi yhteistyö ja verkottuminen korostuvat. Yritykset, jotka kykenevät ottamaan käyttöön parhaimman saatavilla olevan teknologia, kykenevät myöskin tuomaan innovatiivisimmat tuotteet markkinoille. Yksityinen sektori on tässä suhteessa hyvinvoinnin luomisen keskipiste. Julkishallinto ja akateemiset instituutiot voivat tukea rahoittamalla ja suorittamalla tutkimus- ja kehitystyötä, houkuttelemalla ja kehittämällä parasta mahdollista työvoimaa, oikeilla insentiiveillä ja varmistamalla, että kansalliset vahvuudet tunnistetaan myös kansainvälisesti. Strategian mukaan alan yrityksillä on paineta : Nostaa t&k-investointien tasoa Nostaa innovatiivisten tuotteiden ja palveluiden markkinaosuuksia Luomalla uusia tuotanto-, liiketoimintaprosessi-, johtamis-, markkinointi- ja rahoitusjärjestelyjä Kehittää uusia Kanadalaisia, maailmanmarkkinoille tarkoitettuja tuotteita ja palveluita Nostaa Kanadan riskipääomasijoitusten volyymeja Tunnistaa kriittiset osaamistarpeet Investoida oppimiseen ja oppiviin organisaatioihin Houkutella parhaat ihmiset ympäri maailmaa Luoda Kanadasta ulkomailla brandi maailman innovatiivisimpana maana maailmassa Verkottua yliopistojen, oppilaitosten, julkishallinnon ja muiden alojen yritysten kanssa uusien klusterirakenteiden luomiseksi. Yhä enemmän tarvitaan sellaisia osaajia, jotka kehittyvät, kouluttautuvat ja oppivat koko uransa ajan. Julkiset perustutkimuksen investointien tason on noustava. Yliopistot vaativat paikallishallinnon tukea opetustoiminnalleen. Kanada on riippuvainen yliopistoistaan ja ammattikorkeakouluistaan ammattitaitoisen työvoiman ja tutkimuspalvelujen suhteen. Erityisesti tutkijakoulutuksen (perustason ylittävä koulutus, Kanadassa Master of Science ja Doctor of Philosophy -tasot) saaneiden kysyntä tulee kasvamaan Kanadan rakennusalan haasteet Suurin Kanadan rakennusalaa kohtaava haaste on saada tunnustus koko teollisen klusterin panoksesta valtakunnan talouden näkökulmasta. Tämä tunnistus on oleellista, jotta voidaan perustella alan kehittämisen panostuksen lisääminen ja tavoitteiden saavuttaminen kansakuntana. Julkisten tutkimus- ja kehitystoiminnan nostaminen on yksi päähaasteista. Tällä hetkellä Kanada investoi alalla vähemmän tutkimukseen ja kehitykseen kuin muut OECDmaat. Lisäksi Kanadan julkiset t&k-investoinnit eivät kohdennu rakennusalaan, vaan joitain poikkeuksia lukuun ottamatta korkean teknologian aloihin. Mikäli tämä politiikka ei muutu, on mahdotonta saavuttaa julkisesti asetettuja tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tavoitteita jatkossakaan. Pienet yritykset muodostavat Kanadan talouden moottorin. Noin 90 % yrityksistä on kooltaan pieniä tai keskisuuria. Tämä aiheuttaa sen, että on lähes mahdotonta luoda ja viedä läpi hyvin fokusoitua mutta silti kaikkia tahoja palvelevaa tutkimus- ja innovaatiostrategiaa. On lähes mahdotonta yksittäisille yrityksille ratkaista alaa koskevia, yhteisiä ongelmia yksin. Suurienkaan yritysten panos ei riitä ratkaisemaan liittovaltiotason asettamia tavoitteita. Innovatiivisten ratkaisujen etsiminen ja kehittäminen on painettu organisatorisesti liian lähelle projekteja ja yksinoikeudella innovaatioita hyödyntäviä organisaatioyksiköitä systemaattisen koko teollisuutta palvelevan lähestymistavan sijaan. Tämän informaation panttaamisen tai vähintäänkin liiallisen suojaamisen takia hyödyntämisprosessit ovat hitaita eivätkä palvele alaa halutulla tavalla. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, kanadalaiset osallistuvat hyvin vähän kansainväliseen suunnittelu- tai rakennustoimintaan. Kanadan vienti on raaka-aineiden varassa sen sijaan, että vietäisiin suunnittelua tai rakentamiseen liittyvää osaamista, esivalmistettuja järjestelmiä tai rakennusosia. Ala on toiminut suojatuilla kotimarkkinoilla, joilla rakentaminen koetaan kilpailukykyiseksi. 8

17 Muiden OECD-maiden suhteellisen hyvin organisoidut lähestymistavat kansainvälistyä muodostavat kanadalaisille hyvän esimerkin. Tämän lisäksi ne toimivat varoittavana signaalina siitä, että Kanadan on huolehdittava rakennusalansa kilpailukyvystä Kanadalaisten toimintasuunnitelma Erinomaisuuden saavuttaminen rakennusalalla linjaa useita kansallisia innovaatiotavoitteita. Yhteenvetona näistä voidaan listata: Tietämyksen suoritustason parantaminen Lisää alan professuureja ja tutkijavirkoja Yleinen saatavuus laajakaistaisiin, nopeisiin internetpohjaisiin oppimisjärjestelmiin Rakennusalan rahoituksen lisääminen korkeakouluille. Taidot Kohdennettu lähestymistapa uuden rakennusalan teknologian ja johtamisen käytäntöjen opettamiseen ja valmentamiseen korkeakouluissa ja oppilaitoksissa Parhaiden toimintatapojen saatavuuden parantaminen. Innovaatioympäristö Uusien innovaatiotoimintaa tukevien rakennuttamis- ja rakentamiskäytäntöjen lanseeraaminen, projektijohtoja partnerointimenettelyjen kehittäminen Paremman tasapainon kehittäminen soveltavan ja tieteellisen tutkimuksen välille Yleisempien, innovatiivisempien ratkaisujen vieminen rakennusmääräyksiin, säännöksiin ja standardeihin, mukaan lukien julkisen ja yleisen vaihtoehtoisten ratkaisujen kirjastojen kehittäminen Yhteistyön lisääminen eri julkishallinnon toimijoiden välillä. Innovaatiotoiminnan tukeminen paikallisesti Kanadan rakennusala on fragmentoitunut ja maantieteellisesti levällään. Kanadassa on muutama keskeinen tutkimuslaitos, monet niistä tuottavat korkeatasoisia palveluita ja niillä on näyttöä alan innovaatiotoiminnan tehokkaasta tukemisesta. Teollisuus on viime aikoina tunnistanut tarpeen hajautetummalle tutkimustoiminnalle, jotta palvelu olisi entistä tehokkaampaa ja paremmin saatavilla. Alueellisten tarpeiden tyydyttäminen Alueellisten tutkimusyhteenliittymien pystyttäminen avainasemassa olevien laitosten saatavilla olevien vahvuuksien pohjalle Vero- tai muiden insentiivijärjestelyiden luominen luovien ja innovatiivisten paikallisten kykyjen tukemiseksi Tapahtumien ja seminaarien tukeminen innovatiivisten, parhaiden ratkaisujen kehittämiseksi. 3.3 Brittien rakentamisen tutkimusja innovaatiotoiminnan uudelleenorganisointi Katsaus Yhdistyneiden kuningaskuntien t&k-politiikkaan Rakennusalan uudelleenorganisointi ( Re-thinking construction ), eli ns. Egan Report [Egan, 2002] on viimeisin sarjassa koko alaa koskevia raportteja. Se keskittyy alan toimintatapoihin ja hallintomuotoihin innovatiivisuuden tukemiseksi eri teknologioiden tarkastelun sijaan. Rakennusalan ei katsota Brittein saarilla tekevän poikkeusta muusta teollisuudesta: sekin pohjaa kilpailukykynsä innovaatioihin, joiden kannalta tutkimus- ja kehitystoiminta on merkittävin ajuri. Kuten muuallakin, alaa ei kuitenkaan priorisoida tehtäessä päätöksiä t&k-rahoituksen suhteen. Ala organisoituu projektien ympärille, joissa sinänsä saadaan aikaan uusia innovaatioita. Kuitenkaan organisaatioissa on harvoin kykyä ottaa nämä innovaatiot seuraavissa projekteissa tai muutoin laajamittaisesti käyttöön. Raportissa 2 nostetaan esiin tarve rakentamisen suorituskyvyn parantamiseksi. Paineita kannattavuuden parantamiseksi ja arvon lisäämiseksi on useasta suunnasta. Teollisuuden vastikään itsensä perustama strategiafoorumi, joka tähtää keinojen löytämiseen Eganin raportissa esittämien tavoitteiden saavuttamiseksi. Perusta Eganin esittämille tavoitteille esitettiin jo v julkaistussa Sir Michael Lathamin raportissa Building the Team. Radikaalein siinä esitetty uusi ajatus oli, että rakentamista ja rakentamiseen liittyvien palvelujen hankintaa tulisi tarkastella arvon tuoton perusteella. Tämä oli ensimmäisiä linjauksia, joissa kansallisen strategian tasolla esitettiin mitattavaa arvon tuottoa kriteerinä halvimman hinnan sijaan. Egan korostaa partneroitumisen käsitteen ajamista läpi rakentamisessa tuottavuuden parantamiseksi. Partneroitumisen hän määrittelee ostajien ja tarjoajien koko toimitusketjun kattava yhteistyö. Yhteistyön tavoite on saavuttaa tietyt tavoitteet maksimoimalla jokaisen osallistujan resurssien käyttö. Yhteistyö perustuu yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, sovittuun menettelyyn ongelmien ratkaisemiseksi ja jatkuvien mitattavien parannusten aikaansaamiseksi. Eganin suositukset tavoitteiksi sisältävät mm.: Tarvemäärittelyn kustannusten pienentäminen 10 % Rakennusajan lyhentäminen 10 % Virheiden vähentäminen 20 % Tapaturmien vähentäminen 20 % Ennustettavuuden parantaminen 20 % Tuottavuuden parantaminen 10 %. 2 Ks. mm. 9

18 Tavoitteet ovat saavutettavissa: Toistamalla ja integroimalla prosesseja Ottamalla eri tahot huomioon koko projektin elinkaaren ajan Kohdentamalla huomio lopputuotteeseen niin, että kaikki projektin jäsenet tuntevat tekevänsä töitä saman tavoitteen eteen Tekemällä projektien jälkiseurantaa ja arvioimalla uutta ja opittua siten, että se on hyödynnettävissä seuraavissa projekteissa ja koko verkoston yhteistyön näkökulmasta. Egan ehdottaa, että oppiminen ja taitojen kehittäminen voi tapahtua tehokkaammin, jos samat toimittajat ja urakoitsijat toteuttavat useampia projekteja yhteistyössä. Halvimman urakoitsijan valinta ei tue oppimista. Egan ei käsitellyt raportissaan varsinaisesti t&k:n merkitystä ja roolia, mutta on ilmeistä, että fokusoitu tutkimusohjelma on strategiafoorumin työn alla.. Raportin mukaan sektorilla on merkittävä vaikutus elämisen laatuun sekä kotona että työpaikoilla. Tarve näyttää positiivinen kehitys laajasti on ilmeinen. Kestävän kehityksen periaatteita korostetaan myös Brittein saarilla. Avainasemassa ovat tässä suhteessa omistajat ja rakennuttajat, joiden on tarkasteltava taloudellisuutta koko elinkaaren ajalta. T&k:lla on avainrooli, mutta kestävän kehityksen periaatteiden implementoinnissa on tarkkaan harkittava julkisen hallinnon insentiivien ja määräysten tasapaino. T&k-strategia ja sen toteutus tulisi olla teollisuusvetoinen. Jotta eri organisaatiot voidaan saada alkuvaiheessa riittävällä laajuudella toteutukseen mukaan, on taattava sopiva perusrahoitus strategisten linjausten tekemiseksi. Raportin johtopäätökset ovat tiivistettynä seuraavia: Tutkimuksen ja kehityksen rahoitus Tämänhetkisen rakennusalan julkisen t&k-rahoituksen taso tulisi säilyttää Seuraaviin teknologia-alueisiin olisi erityisesti lisättävä t&k-panostusta: tuottavuus arvon lisääminen julkisen sektorin rakennuttajille strategiset kysymykset, uusien visioiden etsiminen Rakentamisen vaikuttavuus elämän laadun kannalta tulisi tunnistaa ja nostaa esiin Teollisuuden oman strategisen näkemyksen muodostamista on tuettava T&k:n priorisoinnin tulisi perustua alalla tehtyyn strategiseen analyysiin. Muutosmekanismit Strategianfoorumin roolia ja vipuvaikutusta on korostettava On kehitettävä uusia menettelyjä t&k:n suuntaamiseksi Tietämystä on suodatettava Yhdistyneiden Kuningaskuntien ulkopuolelta ja myöskin rakennusalan ulkopuolelta. Tutkimuksen ja kehityksen käynnistäminen Tutkimusohjelmien määrittelyn tulee pohjata pitkän tähtäimen ongelma-analyysiin Yhteistyöhön on rohkaistava, on varmistettava tutkimuksen liittyminen teollisuuden tarpeisiin ja on luotava vahvat tutkimuksen laadunvarmistamisen mekanismit Tutkimuksen tulosten käyttöönottoa on parannettava, arvioitava vaikuttavuutta ja takaisinmaksua julkisen investoinnin näkökulmasta Rohkaistava yksiköitä ja verkostoja pyrkimään erinomaisuuteen Markkinoitava tutkijoille ohjelmia, jotka koskevat elämän laadun parantamista ja kestävää kehitystä Vaadittava monialaisia tutkimustiimejä, enemmän vuorovaikutusta ja tutkijavaihtoa teollisuuden kanssa Tuettava parhaita innovaattoreita. 10

19 4 Uusia, nousevia teknologioita Teknologiaohjelman kansainvälistymisstrategian on tarpeellista käsitellä sitä, millaiset teknologiat ovat relevantteja rakennusalalle muutaman vuoden aikajänteellä. Nousevat teknologiat ovat niitä, joiden tutkimuksen osalta on nyt järkevää käynnistää kansainvälinen yhteistyö ja etsiä aihioita pidemmän aikajänteen kehittämiselle. Tämän selvityksen tavoitteena ei ole ollut tehdä kattavaa teknologiakatsausta, vaan pikemminkin punnita sitä, mitkä muualla käsitellyistä aihioista ja teemoista saattaisivat olla kansainvälistymisen kannalta merkityksellisimmät. Tietysti myös kansainvälinen kilpailu katsoo aivan samoja teknologiateemoja lähes samoista lähtökohdista, mutta suomalaisilla näyttäisi olevan joillain teknologia-alueilla selvä etumatka, kun tarkastellaan niiden soveltamista. Teemoja, joilla on haastateltujen asiantuntijoiden mukaan mahdollisuus nousta maailman huipulle osaamistasonsa ja kehitystoiminnan tason puolesta, ovat esimerkiksi: Rakentamisen tietotekniikka, erityisesti verkottunut rakennusprosessi (VERA) teknologiaohjelmassa kehitetty tuotemallintamista koskeva teknologia ja osaaminen Sisäilman hallintaa koskeva osaaminen, erityisesti Terve talo ja talotekniikan teknologiaohjelmissa syntynyt tai syntyvä tietämys Rakentamisen prosesseja koskeva osaaminen, mm. kansainvälisen projektitoiminnan teknologiaohjelma, laatu verkostotaloudessa- ja kehittyvä rakennusprosessi -teknologiaohjelmat Ympäristöteknologia, kestävä kehitys ja erityisesti näiden liittyminen suunnitteluun ja tuotekehitykseen Betoniteknologia Elinkaarikysymykset, arvon tuottaminen investoreille ja omistajille. Edellä mainitut teknologiat ovat kypsyysasteeltaan hyvin eri vaiheissa. Esimerkiksi ympäristöteknologiaan ja tuotemallintamiseen liittyvien teknologioiden varsinainen laajamittainen kaupallistaminen ja hyödyntäminen on vasta aluillaan. Betoniteknologiaa yleisesti on menestyksellisesti sovellettu jo pitkään Suomessa ja se on synnyttänyt jo yhden teollisen sektorin. Kypsyysasteet eivät välttämättä kerro koko totuutta siitä, mikä saattaisi olla kansainvälisiä markkinoita silmällä pitäen relevanttia. Eri kypsyysasteella olevat teemat kuitenkin vaativat kansainvälistämistä varten erilaisia toimenpiteitä, kotimaassa jo koetellut asiat vaativat ennemminkin markkinoille tulon kanavia kuin tutkimusyhteistyötä. Oleellista teknologiaohjelman laatimisen kannalta on, että löydetään tasapaino kypsemmän ja koetellumman saattamiseksi kansainvälisille markkinoille ja toisaalta nousevien teknologioitten kehittämiseksi, jotta 5 8 vuoden kuluttua olisimme edelleen edellä muita. On kuitenkin teemoja, joita ei viimeaikaisissa rakennusalan teknologiaohjelmissa ole laajamittaisesti käsitelty tai joiden osalta potentiaalin arviointi on jäänyt väliin. Selvityksen yhteydessä järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin joitain näistä nousevista aiheista. Eräs eniten keskustelua herättäneistä aiheista oli teknologian kutistuminen. Mikrolastut ovat jo mikroskooppisen pieniä ja laskentakapasiteettia voidaan upottaa edullisesti erilaisiin, yhä pienempiin ja halvempiin osakokonaisuuksiin. Innovaatiot materiaali- ja bioteknologiassa tapahtuvat pienemmässä ja pienemmässä mittakaavassa jopa molekyylitason käyttäytymistä voidaan ohjata monimutkaisissa prosesseissa ja niiden osissa. Tälle tasolle meneminen mullistaa tutkimusta, tuotekehitystä, tuotantoa ja jopa ihmisten päivittäistä hyvinvointia. Useita tutkimusaiheita nousee esiin, kuten: Miltä nano-tuotanto ja sen toimintamallit tulevat näyttämään ja miten ne vaikuttavat rakennusalaan? Mitkä ovat nanoteknologian ensimmäiset sovellukset rakentamisessa ja kiinteistönhallinnassa? Miten uusi tuotanto istuu nykyiseen liiketoimintaan? Millainen vuorovaikutus kiinteistöjen käyttäjillä ja rakennushankkeiden työntekijöillä tulee olemaan näiden pienien teknologioiden kanssa? Miten älykkyyden ja tiedon upottaminen materiaaleihin, osiin ja prosesseihin tulee muuttamaan tiedonsiirtoa, tuotantoprosesseja ja lopulta myös arvoketjuja? Miten nämä työkalut auttavat meitä tietotulvan käsittelemisessä tai määrittelevät sen uudestaan. Eräs mielenkiintoisimmista pienten teknologioiden piirteistä rakentamisen kannalta on, että niiden avulla rakennukset voivat suorittaa aivan uuden tyyppisiä toimintoja. Esimerkiksi rakennus voi aktiivisemmin ja autonomisemmin suojata käyttäjiä rikoksia vastaan, ohjata materiaali- ja ihmisvirtoja. Villein visio on luoda käyttäjän ympärille mikroilmasto, joka seuraa rakennuksessa käyttäjäänsä sen sijaan, että ilmasto on tiettyyn tilaan sidoksissa. Erilaisten pienten sensoreiden ja lähettimien asentaminen tulee olemaan lastenleikkiä tulevaisuudessa. Niitä voi sirotella vaikkapa maalin sekaan, jolloin ne löytävät tiensä seinään. Näiden antureiden verkko voi viestiä käyttäjälle lämpötilasta, valosta, kosteudesta, hiilidioksidipitoisuudesta, tms. Tätä ohjaustietoa voidaan käyttää tehokkaasti säätä- 11

20 mään erilaisia järjestelmiä. Potentiaalinen energiansäästö on jo sitä luokkaa, että tutkimusohjelmien käynnistäminen näyttää erittäin kannattavalta investoinnilta. Uudet, älykkäät materiaalit ovat toinen mielenkiintoinen alue, jota kannattaa seurata. Esimerkiksi uudet, hyvin puhtaat keinotekoiset materiaalit, joita on tuotettu luonnon mineraalien pohjalta, voivat tulevaisuudessa korvata konventionaalisia aineita. Materiaalit, jotka voivat muuttaa esim. sähköenergian liike-energiaksi ja samalla muistaa oman alkuperäisen muotonsa saattavat olla hyvin mielenkiintoisia rakentamisen kannalta. Toinen toistaan mielenkiintoisempia teknologioita ja sovellusmahdollisuuksia löytyy varmasti lukemattomasti. Teknologiaohjelmaa käynnistettäessä ja suunniteltaessa painopisteitä, on harkittava eri teknologia-alueita, sijoitettavien resurssien ja projektisalkun tasapainoa. On päätettävä, mitkä tutkittavat aiheet ovat lähellä kansainvälistä markkinaa ja vaativatko ne osakseen todellista teknologiapanostusta vai tarvitaanko ennemminkin panostusta markkinoille tuloon ja kaupallistamiseen. Jos painopiste on liian lähellä markkinaa, pitkän aikavälin tavoitteista joudutaan tinkimään. Jos painopiste on liian lähellä perustutkimusta, jää kansainvälisiä, tuottopotentiaaliltaan hyviä innovaatioita hyödyntämättä ja niiden tuotot korjaa joku muu. Tällöin jää vastaavasti vähemmän resursseja investoida seuraaviin kiinnostaviin kohteisiin. Projektisalkun tasapainottaminen vielä niin, että tutkimus on kohdennettu niin, että kansainvälinen läpilyönti on ylipäätään mahdollinen ja resurssit tästä näkökulmasta riittävät, lisää salkun hallinnan haasteita ja korostaa riskienottokykyä. 4.1 Ideoita tutkimusaiheiksi Seminaarissa pidettyjen, uusia teknologioita ja niiden potentiaalia koskevien esitelmien perusteella ideoitiin mahdollisia uusia tutkimus- ja kehitysaiheita sekä ideoita klusterin kansainvälistämisen tehostamiseksi. Ideoita tuotettiin ilman karsintaa. Ideat on ryhmitelty taulukkoon 2. Ryhmittelyn otsikointi on tehty jälkikäteen. Taulukko 2. Uusia ideoita kansainvälistämisen tehostamiseksi tai kv. tutkimukseksi ja niiden ryhmittely. Uudet tuotteet ja palvelut Prosessi, logistiikka Ympäristö ja energia T&k ja henkilöstöhallinto Markkinatietämys Tietotekniikka Mukautuvien, älykkäiden tuotteiden ja järjestelmien kehittäminen, itseoppivat systeemit, älykkäät materiaalit, ml. sensorit, hajautettu äly Oppiminen muilta (FedEx), lastauslavojen satelliittiseuranta, älykkään pölyn sovellukset (tunnisteet, jne.) toimitusketjussa Teknologian ja ihmisen vuorovaikutus ja sosiaaliset innovaatiot, inhimilliset tekijät. Lopputuotteen tunnusteleminen, tunteminen ja sen kvantifiointi Ympäristövaikutusten arviointi ja siihen liittyvän osaamisen viennin tehostaminen Asiakkaan tarpeiden ennakointi, markkinan luominen reaktiivisuuden sijaan, systematiikka tarpeiden ymmärtämisen. Alihankkijoiden tehokkaampi ohjausjärjestelmä Älykkään pölyn käyttö lämpötilan hallitsemiseen betonin kovettumisessa, muottien valvonta. Älykkään pölyn ja kosteiden tilojen laastin yhdistelmä homeen tunnistukseen, sensorit arvioimaan jäljellä olevaa käyttöikää Tavat loppuasiakkaan itsekustomoinnille, lopputuotteen ominaisuuksien ja suorituskyvyn visualisointi etukäteen. Kulttuurieroista johtuvien ongelmien hallinta kv. projektiyhteistyön hallinnassa. Sentrifuugivoimalaitos korkeisiin rakennuksiin. Kaupallistamisen ja kansainvälistämisen prosessien ja toimintatapojen kehittäminen. Läpinäkyvyyden parantaminen omistajan ja loppukäyttäjän suuntaan. IT-pohjainen laadunvarmistus, joka mahdollistaa elinkaaritakuun. Luo kiinteistöpalveluista kilpailuetu. Lähetä lisää ihmisiä ulkomaille vaihtotutkijoiksi. Passiivinen rakennusten lämmitys ja jäähdytys. Säännöllisten ja systemaattisten asiakastarvekartoitusten tehokas hyödyntäminen. 12

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin

Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Tekesin rahoitusmahdollisuudet demonstraatiohankkeisiin Martti Korkiakoski 24.5.2010 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin liittyviä selvityksiä 10/2009 Copyright Tekes Sähköisiin ajoneuvoihin

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä

Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Fiksumpia hankintoja Julkisten hankintojen kehittämisen rahoitus esimerkkejä kuntakentältä Ilona Lundström 27.10.2010 Julkinen hankinta Hankinnan määritelmä hankinta = hankintasopimus ja sitä edeltävä

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015

Tavoitteena kannattava kasvu. Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Tavoitteena kannattava kasvu Yhtiökokous Repe Harmanen, toimitusjohtaja 16.3.2015 Asiakaslupauksemme Takaamme jatkuvuuden ja teemme tulevaisuuden ajallaan ja rahallaan. 1. Toimintamme Merkittävin osa liiketoiminnastamme

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011?

TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? 1 TUOTTAVUUSTUTKIMUKSEN TILA VUONNA 2011? Antti Lönnqvist Tampereen teknillinen yliopisto 2 3 Haasteita tutkimusalueen tilan kuvailulle Miten määritellään tuottavuus? Tuottavuus = tuotos / panos Tuottavuus

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013

Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua. Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin kaupallistamisen edellytysten parantaminen lisää kasvua Juho Korteniemi Cleantechin strateginen ohjelma 22.3.2013 Cleantechin strateginen ohjelma CSO:n strategisia avainteemoja ovat: 1. Strateginen

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008

Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008. Tausta-aineisto 28.8.2008 Finnveran osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2008 Tausta-aineisto 28.8.2008 Sisältö 1. Alkuvuosi lyhyesti 2. Finnveran liiketoiminta 1.1. 30.6.2008 Kotimaan ja viennin rahoitus 3. Finnvera-konsernin avainluvut

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille

Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Turvallisia palveluja ja asumisratkaisuja ikäihmisille Pekka Maijala pekka.maijala@vtt.fi Turvallisuus 2012 -messut 5.9.2012 Suomi ikääntyy nopeimmin Euroopassa Suomessa on jo toista miljoonaa yli 65 -vuotiasta

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Inno-barometrin esittely 15.2.2012 Vapriikki, Tampere Gearshift Group Page 1 Mystiikasta mitattavaksi Inno-barometri on standardoitu menetelmä organisaation

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012

TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto. Olli Korander RTT Tuottavuuselvitys 10.8.2012 TUOTTAVUUS Kivirakentamisen elinehto Aiheita RTT tuottavuusselvitys Tuottavuuden osa-alueet Laatu osana tuottavuutta Väittämiä tuottavuudesta Toimenpide-ehdotuksia Tavoite ja menetelmä RTT tuottavuusselvitys

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin

Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Metsäalan tulevaisuusseminaari 1.11.2007 Metsäklusterin innovaatioympäristön kehittäminen ja linkittyminen metsien käytön arvoketjuihin Christine Hagström-Näsi Metsäklusteri Oy Metsäklusterin keskeiset

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

- Toiminnalliset oppimisympäristöt ja simulaatiot

- Toiminnalliset oppimisympäristöt ja simulaatiot Miten liiketoimintaa kehitetään havainnollisin menetelmin - Toiminnalliset oppimisympäristöt ja simulaatiot POHTO Oy:n liiketoimintasimulaatioihin i i t i l ti ihi on osallistunut t jo yli 10 000 henkeä.

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä. Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ELY-keskus pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäjänä Tiina Ropo kansainvälistymisasiantuntija Pirkanmaan ELY-keskus 21.11.2012 Paukkuja uuden kasvun aikaansaamiseksi uusien kasvuyritysten

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot