Tuotekehityksen haasteet projektiliiketoiminnassa Issues of Product Development from the Viewpoint of Project-based Organisations

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotekehityksen haasteet projektiliiketoiminnassa Issues of Product Development from the Viewpoint of Project-based Organisations"

Transkriptio

1 TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA TUOTANTOTALOUDEN OSASTO CS90A0050 Kandidaatintyö ja seminaari Tuotekehityksen haasteet projektiliiketoiminnassa Issues of Product Development from the Viewpoint of Project-based Organisations Jeremias Heikkilä Ville Maunuksela TIIVISTELMÄ

2 Tekijät: Jeremias Heikkilä, Ville Maunuksela Työn nimi: Tuotekehityksen haasteet projektiliiketoiminnassa, Issues of Product Development from the Viewpoint of Project-based Organisations Osasto: Tuotantotalous Vuosi: 2009 Paikka: Lappeenranta Kandidaatintyö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 36 sivua, 2 taulukkoa ja 7 kuvaa Tarkastaja: TkT Anna Kyrki Hakusanat: Tuotekehitys, tuotekehitysprosessi, projektiliiketoiminta Keywords: Product development, product development process, project-business Toimivan tuotekehityksen avulla organisaatio pystyy turvaamaan liiketoimintansa jatkumisen. Tuotekehitykseen liittyy usein suuri riski ja se vaatii runsaasti resursseja saavuttaakseen hyviä tuloksia. Tästä johtuen tuotekehityksen vaiheisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Tuotekehityksen tarkastelu prosessina auttaa ohjaamaan resursseja järkevästi ja näkemään ajoissa tuoteidean/- projektin menestymispotentiaalin. Projektimuotoinen työskentely on yleistynyt kaikenlaisissa organisaatioissa. Projektien avulla organisaatio pystyy vastaamaan ympäristön nopeisiin muutoksiin. Tuotekehityskin on alettu yhä useammin organisoida projekteihin. Projektien hyödyntäminen aiheuttaa haasteita yrityksen organisoinnissa. Projektien asema ja merkitys organisaatioissa vaihtelee paljon. Hiljalleen ne kuitenkin yleistyvät ja organisaatiot oppivat hyödyntämään paremmin niitä toiminnassaan. Verkosto- ja moniprojektiympäristö sekä asiakasnäkökulma ovat tyypillisiä projektiliiketoimintaan liittyviä asioita. Toimintojen ulkoistaminen on johtanut monimutkaisten yritysverkostojen syntyyn. Projektien toteuttaminen on verkostoissa haasteellista. Verkostoissa kaikilla osapuolilla pitää olla yhteinen näkemys projektin tavoitteista. Kommunikointi on avainasemassa yhteisen tavoitteen saavuttamisessa verkostoympäristössä. Moniprojektiympäristöstä voidaan puhua, kun organisaatiossa on useita projekteja yhtä aikaa käynnissä. Näiden projektien muodostamasta kokonaisuudesta käytetään nimitystä projektisalkku. Tämän projektikokonaisuuden hallinta on haasteellista. Kolmas merkittävä piirre projektiliiketoiminnalle on asiakasnäkökulman

3 huomioiminen projektin aikana. Tuotekehitysprojekteissa asiakas on tyypillisesti organisaation sisällä. Loppukäyttäjä on myös välillisesti tuotekehityksen asiakas. Projektin onnistumisen kannalta on oleellista tuntea asiakkaiden näkemykset. Kaikkien näiden kolmen projektiliiketoiminnalle ominaisten piirteiden vaikutukset voidaan havaita tuotekehitysprosessin vaiheissa. Osa näihin ominaispiirteisiin liittyvistä haasteista korostuu tietyssä prosessin vaiheissa, mutta toiset haasteista heijastuu prosessin läpi useissa vaiheissa.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tutkimusongelma ja rajaukset Määritelmät Tuotekehitys Projekti Prosessi Projektiliiketoiminta Työn sisältö Tuotekehityksen johtaminen Tuotekehityksen ominaispiirteet Tuotekehityksen arvostuksen kehitys Tuotekehityksen organisointi Linjaorganisaatio Projektiorganisaatio Matriisiorganisaatio Tuotekehityksen organisoinnin tulevaisuus Projektit tuotekehityksessä Tuotekehitysprosessi Ideointi Seulonta Konseptin kehitys ja liiketoiminta-analyysi Tuotteen kehitys Testaus ja koemarkkinointi Lanseeraus Organisaation toiminta projektiliiketoiminnassa Verkostot Moniprojektiympäristö Asiakasnäkökulma Tuotekehitystoiminta projektiliiketoiminnassa Verkostotoiminnan haasteet Ideapotentiaalin hyödyntäminen Projektin valmistelu suunnittelu ja toimijoiden sitouttaminen Kommunikointi ja tiedonkeruu Yhteistyökumppaneiden etsintä ja valinta prosessien synkronointi Yhteistyön toimivuuden varmistaminen...27

5 5.2 Moniprojektiympäristön haasteet Projektien valinta ja resurssien allokointi Työntekijöiden sitouttaminen Lanseerauksen ajoitus Muut haasteet Asiakasnäkökulman haasteet Asiakkaiden tarpeen huomiointi Asiakkaan sitouttaminen ja yhteistyö asiakkaan kanssa Asiakaspalautteen kerääminen ja tulkinta Lopuksi...33

6 1 1 Johdanto Tuotekehitys on noussut keskiöön yritysten välisessä kilpailussa viime vuosisadan aikana. Eikä syyttä, sillä on olemassa paljon todisteita siitä, että tehokkaalla suunnittelulla ja uusien tuotteiden kehittelyllä on merkittävät vaikutukset kustannuksiin, laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja kilpailuetuun (Clark, Fujimoto 1991, s.1). Samaan aikaan yrityksissä on havaittu, että tietyltä toimialalta kerätyllä osaamisella ja tiedolla voidaan kilpailla menestyksekkäästi toisella toimialalla. Projektit nähdään yrityksissä apuvälineinä, joiden avulla toimitaan verkostoituneessa liiketoimintaympäristössä. Näin ollen on hyvin ymmärrettävää, että yhä useammat yritykset suorittavat toimintojaan ja tehtäviään projektien muodossa (Artto et al. 2001, s.5). Miten perinteinen tuotekehitysprosessi toimii projektimuotoista liiketoimintaa harjoittavassa yrityksessä? Projektiliiketoiminnalle tunnusomaista on kompleksisuus, ainutlaatuisuus ja epäjatkuvuus (Sandhu 2005, s.1). Tuotekehityksen tehtävänä on uudistaa liiketoimintaa uusien tuotteiden kautta tai kehittää vanhaa liiketoimintaa tuoteparannuksin (Martinsuo et al. 2003, s.24). Tuotekehityksen menestystekijöihin kuuluu muun muassa tuotekehitysprojektien oikea valinta, niin että projektit kehittäisivät yrityksen sisäistä osaamista (Cooper 1999, s.115). Kuten edellä mainituista seikoista havaitaan, projektiliiketoiminnalle tunnusomaiset piirteet asettavat haasteita tuotekehitysprosessille. Tässä työssä pyrimme selvittämään projektiliiketoiminnan luonnetta ja löytämään merkittävimmät haasteet, joita projektimuotoinen toimintamalli aiheuttaa perinteiselle tuotekehitysprosessille. 1.1 Tutkimusongelma ja rajaukset Organisaatioiden liiketoiminta on muuttunut yhä enemmän projektimuotoiseksi. Projektimuotoinen toiminta luo uusia haasteita organisaatioon ja sitä kautta tuotekehitykselle. Tuotekehitys on merkittävä tekijä organisaatioiden tulevaisuuden kannalta. Tästä johtuen on tärkeää ymmärtää, millaisia haasteita projektiympäristössä toimiminen luo tuotekehityksen johtamiselle. Tutkimusongelman voisi tiivistää kysymykseen: Mitä haasteita projektiliiketoiminta aiheuttaa tuotekehitysprosessille?

7 Tämän ongelman ratkaisemiseksi pitää selvittää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä ovat projektiliiketoiminnan erityispiirteet? - Mitä vaiheita tuotekehitysprosessi sisältää? - Mitä toimintoja tuotekehitysprosessin vaiheet sisältävät? Määritelmät Työssämme esiintyy käsitteitä, joiden merkitykset vaihtelevat jonkin verran kirjallisuudessa toisistaan. Esiintyviä käsitteitä käytetään nykyaikana paljon. Usein määritelmät saattavat olla epätarkkoja ja harhaanjohtavia. Seuraavaksi esittelemme työmme keskeisimmät käsitteet, joiden määrittämisellä pyrimme tekemään työstämme helposti ymmärrettävän ja luettavan Tuotekehitys Tuotekehitys voidaan määritellä monella tapaa ja sitä käytetään yleisesti eri laajuisessa merkityksessä. Eräs tapa lähestyä tuotekehityksen määritettä on jakaa tutkimus- ja kehitystoiminta kolmeen eri vaiheeseen, joilla kullakin on omat tehtävät ja vaiheensa. (Martinsuo et al. 2003, s.18-25) Ensimmäinen, pisimmän aikajänteen toiminta on tutkimus. Pitkä aikajänne tarkoittaa tavallisesti noin 5-10 vuoden aikajaksoa. Tutkimustoiminnassa on suuri riskitaso ja tavoitteet eivät ole vielä selkeitä. Keskimmäinen, keskipitkän aikajänteen toiminta on teknologiakehitys. Aikajänteenä teknologiakehityksessä on yleensä noin 3-5 vuotta. Kolmas eli viimeinen vaihe ennen lopputuotetta on tuotekehitys. Tuotekehitystoiminta on lyhyen aikavälin toimintaa, jossa aikajänne on noin 1-2 vuotta. Sillä on yleisesti kaksi toisistaan poikkeavaan päämäärää: uudistaa liiketoimintaa uusien tuotteiden avulla tai ylläpitää ja kehittää vanhaa liiketoimintaa parantelemalla vanhoja tuotteita ja niiden ominaisuuksia.(martinsuo et al. 2003, s.18-25)

8 3 Kuva 1. T&K ketjun osavaiheet ja niiden ominaispiirteitä (Martinsuo et al., s.25) Projekti Projektin voidaan ajatella tarkoittavan työkokonaisuutta, joka tehdään määritellyn kertaluontoisen tuloksen aikaansaamiseksi (Pelin 2002, s.29). Tähän työkokonaisuuteen kuuluu joukko ihmisiä ja muita resursseja, jotka on tilapäisesti koottu yhteen suorittamaan tiettyä tehtävää (Ruuska 1994, s.5-6). Projektien avulla pyritään saavuttamaan tiettyä tavoitetilaa eli pyritään kuromaan umpeen nykyisen tilan ja tulevaisuuden tavoitetilan välistä kuilua (Lehtonen et al. 2006, s.9). Projekteja esiintyy yrityksissä eri organisaatiotasoilla. Tästä johtuen ne voivat olla sisällöltään ja luonteeltaan hyvin erilaisia. Projektit voidaan luokitella luonteensa mukaan eri tyyppeihin.(pelin 2002, s.38) Eräs mahdollisuus on jakaa projektit toimitusprojekteihin ja kehitysprojekteihin. Toimitusprojektien ja kehitysprojektien oleellinen ero on niiden tavoitteissa. Toimitusprojektit tähtäävät ainutkertaisen tuotteen tai palvelun toimittamiseen tietylle ennalta määrätylle asiakkaalle. Kehitysprojekteissa kehitystyö tapahtuu käytännössä organisaation sisällä ja välitön asiakas on usein organisaation sisäinen. Tuotekehitysprojektit ovat keskeinen projektiryhmä työssämme ja ne lukeutuvat kehitysprojekteihin. (Lehtonen et al. 2006, s.20-21)

9 1.2.3 Prosessi 4 Prosessi on toiminto tai ryhmä toimintoja, jotka kuluttavat organisaation panoksia, lisäten arvoa ja tarjoten tuotoksia organisaation sisäisille tai ulkoisille asiakkaille (Harrington 1991, s.9). Prosessille tunnusomainen piirre on jatkuvuus, sillä prosessi on sopivien ja johdonmukaisten toimintojen sarja (Becker et al. 2003, s.4) ja prosessilla ei ole alkua ja loppua, kuten projektilla yleensä on (Pelin 2002, s.25). Kun prosessia hyödynnetään kaupallisesti organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä, puhutaan liiketoimintaprosessista (Sandhu 2005, s. 7). Organisaatiossa on tavallisesti useita prosesseja. Työmme kannalta keskeinen prosessi on tuotekehitysprosessi. Prosessia ei tule sekoittaa projektiin. Oleellinen ero näiden välillä on, että prosessi on jatkuvaa toimintaa. Projektilla puolestaan on ajallinen alku ja loppu. Prosessin ja projektin välistä eroa voidaan havainnollistaa alla olevan kuvan avulla. (Pelin 2002, s.25) Taulukko 1. Prosessit ja projektit (Pelin 2002, s.25). Projekti Laatujärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto Tuotantolinjan rakentaminen Uuden tuotteen markkinointikampanja Prosessi Laadun parantaminen Tuotteen valmistus linjalla Tuotteen myynti Projektiliiketoiminta Arton ja Wikströmin (2005, s. 351) mukaan yrityksen toiminta on projektiliiketoimintaa, jos joku yrityksen liiketoiminnan osa-alueesta liittyy projekteihin, joiden pyrkimyksenä on saavuttaa yrityksen tai useamman yrityksen strategisia päämääriä. Termi projektiliiketoiminta pitää sisällään kaikki yrityksen toiminnot, jotka luovat ja toimittavat asiakkailleen projekteja (Sandhu 2005, s. 6). Monesti projektiliiketoiminnasta puhutaan silloin, kun yritys myy asiakkailleen toimitusprojekteja. Esimerkkinä tällaisesta yrityksestä voisi olla laivoja valmistava yritys, jonka jokainen toimitus on suuri projektikokonaisuus. Tässä työssä projektiliiketoiminnalla tarkoitetaan organisaation toimintaa, joka perustuu projektimaiseen työskentelyyn. Tällä tarkoitamme, että projektiliiketoiminnan määritelmä täyttyy, jos yksi tai useampi yrityksen toiminnoista pohjautuu projektimaiseen työskentelyyn.

10 1.3 Työn sisältö 5 Työmme varsinainen sisältö on jäsennelty neljään lukuun. Toisessa luvussa käsittelemme tuotekehityksen johtamista; tarkastelemme tuotekehityksen ominaispiirteitä ja arvostusta yrityksissä sekä tuotekehityksen erilaisia organisointitapoja. Tarkastelemme myös, kuinka projektit sopivat tuotekehitykseen. Toinen luku hahmottaa tuotekehityksen asemaa organisaatioissa. Kolmannessa luvussa käsitellään tuotekehitysprosessi. Tuotekehitys etenee yhä useammin prosessina organisaatioissa. Tuotekehitysprosessien tarkastelu on työmme kannalta oleellisessa asemassa, sillä esitämme myöhemmin työssämme projektiliiketoiminnan vaikutuksia tuotekehitysprosessin vaiheisiin. Tarkempaa tarkastelua varten on tärkeä tietää prosessin vaiheiden ominaispiirteet ja niihin liittyvät asiat. Neljäs luku käsittelee organisaation toimintaa projektiliiketoiminnassa. Esittelemme siinä tekijöitä, jotka ovat vahvasti läsnä projektiliiketoimintaa harjoittavan organisaation toiminnassa. Tarkastelun kohteina ovat verkostojen, moniprojektiympäristön ja asiakasnäkökulman vaikutukset projektiliiketoiminnassa. Neljäs luku on erityisen tärkeä, koska viidennessä luvussa; tuotekehitystoiminta projektiliiketoiminnassa, kohdistamme kaikkien kolmen tekijän vaikutuksia tuotekehitysprosessin vaiheisiin. Viides luku on soveltava osuus. Esitämme siinä projektiliiketoiminnan erityispiirteiden aiheuttamia haasteita, jotka korostuvat tietyssä vaiheessa tuotekehitysprosessia. Näiden lisäksi esitämme haasteita, jotka eivät erityisesti korostu missään prosessin vaiheessa, vaan ovat yleisiä haasteita läpi prosessin. Haasteiden määrittelyssä esitämme paljon omaa pohdintaa, joka perustuu edellisten lukujen informaatioon sekä muutamiin pohdiskelun tueksi haettuihin viittauksiin. Työmme lopussa on vielä lyhyt yhteenveto, jossa esitämme tärkeimmät asiat työn aiheeseen liittyen.

11 2 Tuotekehityksen johtaminen 6 Yritys pyrkii saavuttamaan kilpailuetua nyt ja tulevaisuudessa. Kilpailukyvyn säilyttämiseen pyritään tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla tai hankkimalla hyödykkeitä ja osaamista muilta. Tutkimus- ja kehitystoiminta on välttämätöntä, sillä yksikään tuote ei pysy markkinoilla ikuisesti. Menestymisen uhkana on muun muassa teknologian kehittyminen ja asiakkaiden tarpeiden muuttuminen. (Tahvanainen et al s.52) 2.1 Tuotekehityksen ominaispiirteet Tuotekehitys on tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa. Tuotekehitykselle on ominaista toiveet ja odotukset uudesta tai paremmasta liiketoiminnasta. Tuotekehitykselle on myös ominaista panostusluonne eli tuotot tulevat vasta panosten käyttämisen jälkeen ja se saattaa viedä runsaastikin aikaa. Lisäksi epävarmuus ja riskit liittyvät läheisesti tuotekehitykseen, sillä tulevaisuus ei määräydy pelkästään nykyisyyden ja omien toimenpiteiden perusteella. (Jaakkola, Tunkelo 1987, s.87) 2.2 Tuotekehityksen arvostuksen kehitys Tuotekehitys on aikaisemmin usein nähty pelkästään tuotantotoiminnan hallitsemattomana sivukuluna. Ajatuksen kehittyminen jatkuvan kehityksen suosimiseen on muuttanut suhtautumista tuotekehitykseen. Teollisuudessa on yhä useammin alettu nähdä tuotekehitys ja jatkuva uudistuminen tärkeäksi osaksi yritystoimintaa ja otettu mukaan osaksi liiketoimintastrategiaa. Tuotekehitys koetaan nykyään usein investointina, joka tuottaa ja jota voidaan hallita. Tämä kehitys on johtanut siihen, että tuotekehityksessä vaadittavat luovuus ja innovatiivisuus luetaan yrityksen tärkeiksi menestystekijöiksi siinä, missä tehokkuus ja valmistuskapasiteetin korkea käyttöastekin. (Martinsuo 2003, s.22) Tuotekehitysprosessit ovat muuttuneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Muutoksen ovat aiheuttaneet monet yhteiskunnalliset ja teknologiset syyt. Tuotekehitys on muuttunut jatkuvasti nopeammaksi. Tämä on johtanut tuotekehityksen osien ulkoistamiseen. Lisäksi tuotekehitysprosessi ja sen tehokkuus on alettu nähdä keskeisiksi kilpailutekijöiksi. (Lehtonen 2004, s )

12 7 Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole panostaneet tuotekehitysprosessiinsa. Monilla yrityksillä ei ole muodollista tuotekehitysprosessia lainkaan tai se on hyvin sattumanvarainen. Tämä on hyvin yleistä etenkin pienten yritysten kohdalla. Sattumanvarainen lähestymistapa on vaarallinen, sillä tutkimusten mukaan muodollisen tuotekehitysprosessin ja siitä seuraavan menestyksen välillä on vahva korrelaatio. (Haverila et al. 2005, s.272) 2.3 Tuotekehityksen organisointi Tuotekehitysprojekteja voidaan toteuttaa erilaisissa organisaatioympäristöissä. Organisaatiomuodot voidaan jakaa linja-, projekti- ja matriisiorganisaatioihin. Kukin näistä organisaatiomuodoista on kuitenkin yksinkertaistus, sillä todellisessa ympäristössä esiintyy monimutkaisempia organisaatioita ja niiden välimuotoja (Jaakkola, Tunkelo 1987, s.173). Myös todellisessa ympäristössä on kuitenkin selvästi eroja organisaatiomuotojen välillä, sillä toisissa projektit ovat pääasiallinen työmuoto, toisissa taas projektit ovat sivuroolissa tukemassa varsinaista toimintaa. (Lehtonen et al. 2006, s.32) Linjaorganisaatio Linjaorganisaation on hierarkkinen malli, jossa ajatuksena on keskittää samantyyppiset osaamiset samaan yksikköön. Tämän tyylisellä järjestelyllä pyritään mittakaava- ja yhteistyöetuihin. (Martinsuo et al. 2003, s.41) Linjaorganisaatiossa jaotellaan organisaation osat toimintojen mukaan. Tällöin organisaatiossa on tyypillisesti useita osastoja, kuten tutkimus- ja kehitystoiminnan-, myynnin-, tuotannon-, markkinoinnin osasto. (Lehtonen et al. 2006, s.32-33) Kuva 2. Esimerkki linjaorganisaatiosta (Martinsuo et al. 2003, s.42).

13 8 Linjaorganisaatiolle on tyypillistä, että organisaation innovaatiokyky ei ole kovin suuri (Ruuska 1994, s.37). Linjaorganisaatio ei myöskään ole yleensä suotuisa projektien toteuttamisen kannalta, sillä projekteilla on tavallisesti mitätön rooli linjaorganisaation johtamiskulttuurissa. Lisäksi projektit rajoittuvat organisaatioiden sisälle. Projektien ulottaminen yli organisatoristen rajojen johtaa siihen, että niiden hallinta on hankalaa. Toisaalta linjaorganisaation etuna on, että projektien toteuttaminen ei aiheuta muutoksia organisaation osastorakenteeseen. (Lehtonen et al. 2006, s.32-33) Vakiintuneessa ja hyvin ennustettavissa ympäristöissä linjaorganisaation suoritustehokkuus voi kuitenkin olla hyvä (Haverila et al. 2005, s.103) Projektiorganisaatio Projektiorganisaatio on vastakohta linjaorganisaatiolle. Projektiorganisaation toiminta on tavallisesti organisoitu itsenäisiksi projekteiksi, joilla kullakin on omat aikataulunsa, tavoitteensa, johtamisjärjestelmänsä ja resurssit (Lehtonen 2004, s.268). Projektiorganisaatio voidaan mieltää joko puhtaasti projekteihin perustuvana organisaationa, jolla ei ole lainkaan perusorganisaatiota tai organisaationa, jonka perusorganisaatiota projektiorganisaatiot tukevat (Ruuska 1994, s.44). Kuva 3. Esimerkki prosessi-/projektiorganisaatiosta (Martinsuo et al. 2003, s.43). Projektiorganisaatiolle on tyypillistä, että henkilöstö ei kuulu millekään tietylle osastolle, vaan aina tiettyyn projektiin kerrallaan. Tämän organisaatiomuodon etuna on, että työntekijä kuuluu vain yhteen projektiin kerrallaan ilman, että hänellä on linjatyövastuuta. Projektiorganisaatio onkin luotu juuri projektityötä varten. (Lehtonen et al. 2006, s.33-34) Projektiorganisaatiossa on runsaasti erilaisia projekteja. Tästä johtuen on myös runsaasti projektien välisiä riippuvuuksia. (Pelin 2002, s.31)

14 9 Projektiorganisaatiossa keskeinen ongelma on resurssien kohdistaminen projekteihin. Tämän organisaation haasteena on myös se, että projektiorganisaatioon kuuluvilta työntekijöiltä puuttuu vakaa paikka pysyvässä organisaatiorakenteessa. Työntekijät saattavat kokevat uhkana projektien arvioinnin ja vertailun, sillä pahimmassa tapauksessa projekti voidaan keskeyttää ja se merkitsee uhkaa työntekijän asemalle tai jopa työpaikalle. (Lehtonen et al. 2006, s.34) Matriisiorganisaatio Edellä esitellyt linja- ja projektiorganisaatiot esiintyvät käytännössä harvoin puhtaasti organisaatioissa. Todellisuudessa monet organisaatiot ovat näiden sekoituksia. Puhdasta sekoitusta näistä kahdesta organisointimallista kutsutaan matriisiorganisaatioksi. (Martinsuo et al. 2003, s.43) Matriisiorganisaatio nimitystä käytetään, sillä siinä tarvitaan sekä pysty- että vaakasuuntaisia linjasuhteita. Tämän tyylisillä järjestelyillä pyritään henkisten ja aineellisten resurssien maksimointiin ja yrityksen mukautumiskyvyn lisäämiseen. (Jaakkola, Tunkelo 1987, s.176) Matriisiorganisaatiossa on siis pyritty yhdistämään linjaorganisaation edut ja projektitoiminnan vaatima joustavuus. Ajatuksena matriisi on, että linjaorganisaatio tuottaa ja tarjoaa osaamista ja asiantuntemusta, joita projektit käyttävät. (Ruuska 1994, s.47) Kuva 4. Esimerkki matriisiorganisaatiosta (Martinsuo et al. 2003, s.44).

15 10 Matriisiorganisaatiossa on tyypillistä, että henkilöt varataan linjaorganisaatiosta projektille tarvittavaksi ajaksi (Pelin 2002, s.29) Matriisiorganisaation ongelmana on, että projektihenkilöstöllä on väistämättä ainakin kaksi esimiestä; projektipäällikkö ja linjaesimies. Tämä saattaa johtaa arvovaltakiistoihin. Lisäksi työntekijöiden on vaikea valita, priorisoidako projektityöhön vai linjatyöhön liittyviä tehtäviä. Matriisiorganisaation haasteena on myös vastuunmääritys projektien muodostamien projektisalkkujen hallinnassa. Ongelmaksi muodostuu usein myös resurssien jakaminen projektien kesken. (Lehtonen et al. 2006, s.35) Moniprojektiympäristössä projektit kuormittavat usein samoja perusorganisaation resursseja. Tämä aiheuttaa tavallisesti konflikteja projektiryhmän ja perusorganisaation henkilöstön välillä. (Ruuska 1994, s.50) Tuotekehityksen organisoinnin tulevaisuus Tuotekehitys voidaan siis organisoida monella eri tavalla. Tuotekehityksessä yleistyvät projektit kuitenkin muuttavat organisaatioita hiljalleen enemmän projekti- ja matriisiorganisaatioiden suuntaan. (Lehtonen et al. 2006, s.36) Tämä kehitys tulee jatkuvaan, mikäli projektit jatkavat yleistymistään organisaatioiden toimintamuotona. Toistaiseksi yrityksissä linjaorganisaation rooli on pysynyt varsin vahvana. Erään tutkimuksen mukaan jopa yli puolet organisaatioista on linjaorganisaatioita. Saman tutkimuksen mukaan matriisiorganisaatioita on reilu kolmannes ja puhtaita projektiorganisaatioita noin joka kymmenes. (Lehtonen et al. 2006, s.35) 2.4 Projektit tuotekehityksessä Projektit ovat yksi keino tuotekehityksen organisointiin. Yhä useammat organisaatiot hoitavat tuotekehityksen projekteissa. (Martinsuo et al. 2003, s.44) Tuotekehitysprojekteihin kuuluvat teknologioiden, olemassa olevien tuotteiden, uusien tuotteiden ja tuotealustojen kehittäminen projektimuotoisena. Palveluiden luominen ja niiden kehittäminen kuuluvat myös tuotekehitysprojekteihin. (Lehtonen et al. 2006, s.21) Tuotekehitysprojektille pätee projektin määritelmän mukaiset ominaisuudet, kuten kertaluonteisuus ja määritelty tavoite sekä aika. Näiden lisäksi tuotekehitysprojektille on tyypillistä portaittainen tavoitteiden tarkentuminen. (Jaakkola, Tunkelo 1987, s.181)

16 11 Tuotekehitysprojektien määrittely on strategista toimintaa. Tästä johtuen ainakin suurimpia tuotekehitysprojekteja asettamassa olisi hyvä olla organisaation tai tulosyksikön johtoryhmän. Tämän avulla projektit saadaan vastaamaan paremmin organisaation kehitysstrategiaa. (Jaakkola, Tunkelo 1987, s.184) Tuotekehitysprojekteissa on erityisen tärkeää muistaa ottaa huomioon asiakkaan näkökulma. Tuotekehitysprojekteissa asiakkaana voi olla välitön tai välillinen asiakas. Välitön asiakas on usein organisaation sisäinen eli yrityksen tai tulosyksikön johto ja yrityksen tuotanto-, tuotehallinta- tai markkinointitoiminnot. Tuotteen loppukäyttäjä puolestaan on tuotekehityksen välillinen asiakas. (Martinsuo et al. 2003, s.48) Tuotekehitysprojektien menestystekijät liittyvät asiakkaiden tarpeiden tuntemiseen, suunnitelmalliseen tuotekehitystoimintaan ja markkinoinnin osaamiseen. (Tahvanainen et al. 2008, s.58).

17 3 Tuotekehitysprosessi 12 Tuotekehitysprosessi voidaan erotella eri vaiheisiin. Vaiheiden määrittelyyn on olemassa eri viitekehyksiä. Vaiheet ja niiden sisältö riippuvat yrityksen käytännöistä ja tuotteiden sekä organisaation luonteesta. Joissain yrityksissä saatetaan yhdistellä eri toimintoja toisiinsa, että turhat välivaiheet eivät hidastaisi projektien etenemistä. (Martinsuo et al. 2003, s.38) Selkeä tuotekehitysstrategian määrittely tuotekehitysprosessin pohjalle on tärkeää. Tuotekehitysstrategia auttaa resurssien allokoinnissa ja asettaa selkeät kriteerit, joiden valossa tuotekehitysprojekteja voidaan arvioida prosessin eri vaiheissa aina tuotteen lanseeraukseen asti. (Baker, M. & Hart, S 1999, s.154 ) Eräs yleinen malli tuotekehitysprosessista on Cooperin State-Gate-malli. Malli koostuu viidestä vaiheesta sekä viidestä päätöksentekoportista. Stage-Gate-malli on käsitteellinen ja operatiivinen malli projektin etenemiselle aina ideasta lanseeraamiseen asti. Vaiheittainen prosessi auttaa ennen kaikkea riskien hallinnassa (Cooper 1988, s.57). Tuotekehitysprojekteihin liittyy aina riski ja pelko resurssien hukkaan valumisesta. Jokainen vaihe ja askel prosessissa lisää projektin kustannuksia. Mallille on tyypillistä, että jokainen vaihe on poikkifunktionaalinen eli ei määritellä erikseen esimerkiksi kehitysvaihetta ja markkinointivaihetta, vaan nämä vaiheet ovat läsnä kaikissa prosessin vaiheissa. (Cooper 2008, s ) Stage-Gate-mallissa jokaista vaihetta seuraa päätöksentekoportti. Päätöksentekoportissa tehdään aina päätös projektin jatkosta, millä pyritään erityisesti resurssien tehokkaaseen käyttöön ja riskien hallintaan. Päätöksentekoporteissa voidaan ajoissa nähdä projektin onnistumisen edellytykset. (Cooper 2008, s.215)

18 13 Ideoiden etsintä Portti 1 Vaihe 1. Rajaus Portti 2 Vaihe 2. Business casen rakennus Portti 3 Vaihe 3. Kehitys Portti 4 Vaihe 4. Testaus ja validointi Portti 5 Vaihe 5. Lanseeraus Lanseerauksen jälkeinen tarkistus Kuva 5. Cooperin tuotekehitysprosessin malli (Cooper 2008, s. 215) Bakerin ja Hartin (1999, s ) esittelemässä tuotekehitysprosessissa on kahdeksan vaihetta: strategian valinta, ideoiden etsintä, ideoiden seulonta, konseptin kehittäminen ja testaus, liiketoiminta-analyysi, tuotteen kehittely ja testaus, koemarkkinointi sekä lanseeraus. Ulrich ja Eppinger (2000, s.15-17) ovat laatineet mallin, jossa on suunnittelun lisäksi viisi päävaihetta: konseptin kehitys, järjestelmätason suunnittelu, yksityiskohtien suunnittelu, testaus ja jatkokehitys sekä tuotannon käynnistäminen. Näillä melko yleisillä tuotekehitysprosessimalleilla on hieman eroavaisuuksia. Ulrich ja Eppingerin malli painottaa tuotekehitysvaihetta prosessissaan, sillä heidän prosessissaan tuotekehitys on jaettu kahteen vaiheeseen järjestelmätason suunnitteluun ja yksityiskohtien suunnitteluun. Bakerin ja Hartin esittelemässä mallissa taas korostetaan strategiaa tuotekehitysprosessin suunnannäyttäjänä. Cooperin malli on ehkä yleisin näistä kolmesta mallista. Nämä mallit täydentävät toisiaan ja siksi olemme koonneet näiden mallien pohjalta tuotekehitysprosessin vaiheet, jotka ovat ideointi, seulonta, konseptin kehitys ja liiketoimintaanalyysi, tuotteen kehitys, testaus ja koemarkkinointi sekä viimeisenä vaiheena lanseeraus. Seuraavana esitellään hieman tarkemmin kunkin vaiheen tarkoitusta ja toimintoja.

19 3.1 Ideointi 14 Tuoteidean tehtävänä on ratkaista jokin määrätty ongelma tai antaa asiakkaalle jotain hyötyä (Haverila et al. 2005, s.274). Tämän vaiheen tarkoituksena on kehittää useista ideoista koostuva ideapankki, joka tukee yrityksen tuotekehitysstrategiaa (Baker, Hart 1999, s.154). Ideoiden generointi pitää olla mahdollisimman vapaatamuotoista toimintaa, sillä luovuus on tuotekehitysprosessin alkuvaiheen kantava voima. Ideat syntyvät useimmiten markkinavetoisesti, eli ideoiden lähteenä ovat kilpailijoiden tuotteet ja asiakkaat. Mutta ideat voivat saada alkunsa myös teknologian kehityksen myötä, jolloin ideoiden kehittelijät voivat olla muun muassa tutkijat ja tiedeyhteisöt. (Cooper 1988, s.57) Asiakasrajapinnassa toimivat myynti- ja markkinointihenkilöstö on ensisijaisen tärkeä ideoiden lähde, mutta myös muut yrityksen työntekijät voivat olla potentiaalisia ideoiden luojia. Erityisen merkittävää yrityksen tuotekehitysprosessin jatkuvuuden kannalta on aktivoida näitä ideoiden lähteitä. (Baker, Hart 1999, s.155) 3.2 Seulonta Jopa % tuoteideoista epäonnistuu markkinasyistä (Haverila et al. 2005, s. 276). Tämän vuoksi on tärkeää nähdä ajoissa projektin onnistumisen mahdollisuudet ja edellytykset (Cooper 1988, s.101). Cooperin mallissa seulontavaihe on ensimmäinen portti, jossa tehdään karkea arvio idean toteutettavuudesta. Seulonta tehdään epämuodollisesti, esimerkiksi keskustelemalla tai muodollisin arviointimenetelmin ja se joudutaan suorittamaan hyvin vähäisen ja epävarman informaation avulla. (Cooper 1988, s.57-62) Valintapäätös ei saa tapahtua ainoastaan yhden valintakriteerin perusteella. Jaakkolan ja Tunkelon (1987, s.135) mukaan valintakriteerejä voivat olla esimerkiksi seuraavat: - liikeidean sopivuus - markkinointinäkymät - tuotantomahdollisuudet - tuotekehitystekijät - kilpailutekijät - kannattavuus

20 15 Kun arvioidaan potentiaalisia ideoita jatkokehiteltäviksi, pitää arviointiin osallistua yrityksen henkilöstöä kaikilta osastoilta (Baker, Hart 1999, s.155). Näin saadaan varmistettua, että yritys kokonaisuudessaan on sitoutunut tuotekehitysprojektiin, mikä on edellytyksenä projektin onnistumiselle. Tästä prosessin vaiheesta eteenpäin projektiin alkaa sitoutua resursseja (Cooper 1988, s.57). 3.3 Konseptin kehitys ja liiketoiminta-analyysi Konseptin kehitys-vaiheen tarkoituksena on tarkastella tuoteidean järkevyyttä ja toimivuutta. Tarkastelu tapahtuu yrityksen sisäisestä näkökulmasta, tuotanto, jakelu ja osaaminen huomioiden sekä ulkoisesta näkökulmasta asiakkaan tarpeet huomioiden.(baker, Hart 1999, s. 155) Tässä vaiheessa tarkastellaan useampia konseptivariaatioita, joista valitaan sopivammat jatkokehittelyyn ja testattavaksi (Ulrich, Eppinger 2000, s.17) Tuotteen konseptia luodessa olisi hyvä määritellä tuotteen attribuutit ja yksityiskohdat mahdollisimman tarkasti (Cooper 1988, s. 65). Ulrich ja Eppinger (2000, s. 19) korostavat konseptoinnissa seuraavia vaiheita: - asiakkaiden tarpeiden määrittely - tuotteen teknilliset spesifikaatiot, jotka muodostuvat asiakastarpeiden pohjalta ja näin ollen tyydyttävät asiakkaiden tarpeet - konseptien generointi, minkä tuloksena konseptia - konseptin valinta Cooperin (1988, s.63) tuotekehitysprosessin toinen vaihe sisältää tuoteidean teknillisen toteutettavuuden ja markkinapotentiaalin karkean arvion. Liiketoiminta-analyysissa arvioidaan mahdollisimman laajan informaation pohjalta ainakin (Baker, Hart 1999, s. 156): - potentiaalinen markkinakoko, arvioitu markkinaosuus tietyllä ajanjaksolla, kilpailijoiden tuotteet, sopiva hinta, tuotantovolyymin kriittinen piste, mahdollisten jäljittelijöiden identifiointi ja markkinasegmentti - tuotannon kustannukset, toimitusten hallinta ja tuoteidean jatkokehittelymahdollisuudet - selvitys siitä, kuinka projekti täyttää yrityksen tavoitteet

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT

Ketterän. Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Ketterän Hannu Salmela, Mikko Hallanoro, Seppo Sippa, Tommi Tapanainen, Jari Ylitalo organisaation IT Talentum Helsinki 2010 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN 978-952-14-1505-0 Kansi: Jarkko Nikkanen Taitto:

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

markkinointistrategia

markkinointistrategia Menestyksen markkinointistrategia kaava - Selkeät tavoitteet + Markkinointistrategia + Markkinointisuunnitelma + Tehokas toiminta = Menestys 1. markkinat Käytä alkuun aikaa kaivaaksesi tietoa olemassa

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA

E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA E-OPPIMINEN/ VIRTUAALISUUS LIIKETOIMINTA- STRATEGIASSA Oppiminen ja oppimisympäristöt 8.3.2004 Merja Eskola, Senior Executive Consultant, 16.3.2004 1 Talent Partners Oy Sisältö Liiketoimintastrategia Kilpailukyky

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen

MARKO KESTI. Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen MARKO KESTI Strateginen henkilöstötuottavuuden johtaminen TALENTUM Helsinki 2010 Copyright 2010 Talentum Media Oy ja tekijä Kansi: Ea Söderberg Taitto: NotePad ISBN: 978-952-14-1508-1 Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014

CxO Mentor Oy. Organisaatiokulttuurit. CxO Academy Eerik Lundmark. CxO Mentor Oy 2014 CxO Mentor Oy Organisaatiokulttuurit CxO Academy 16.4.2014 Eerik Lundmark Menestystekijät luovat kulttuurin Joustavuus Kontrolli Sisäinen Ulkoinen Painopiste Kohdennus Organisaatiokulttuurin moodit Joustavuus

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero

Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti klo (luennolla!) Opiskelijan nimi. Opiskelijanumero Y56 Kevät 2010 1 Y56 Laskuharjoitukset 4 Palautus viim. ti 30.3. klo 12-14 (luennolla!) Opiskelijan nimi Opiskelijanumero Harjoitus 1. Tuotantoteknologia Tavoitteena on oppia hahmottamaan yrityksen tuotantoa

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA

Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA Maailmanperinnöstä voimaa paikallisiin palveluihin TUOTTEISTAMISEN VALMENNUSOHJELMA 2016-2017 Valmennusohjelman tavoite o Valmennusohjelman tavoitteena on kehittää nykyistä sekä tuotteistaa uutta palvelu-

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella!

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus 2012-2013 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Satakunta ja Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu

Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku. Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Paikkatiedon kypsyysmalli, case Espoo ja Turku Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu seminaari 12.5.2011 Esityksen sisältö Mitä organisaation paikkatietokypsyys tarkoittaa? Miksi paikkatietokypsyyden

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Arvot ja eettinen johtaminen

Arvot ja eettinen johtaminen Arvot ja eettinen johtaminen Erika Heiskanen +358 40 7466798 erika.heiskanen@juuriharja.fi Juuriharja Consulting Group Oy Eettinen strategia Eettinen johtaminen Eettinen kulttuuri Valmennamme kestävään

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille

Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla. Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Brand Compass Arvoa ja kasvua mainetta johtamalla Työkalu omistajille, hallituksille ja johtoryhmille Maine tulee nostaa hallituksen ja johdon agendalle Hallituksen ja johdon tärkein tehtävä on yrityksen

Lisätiedot

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta

Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Kahdenlaista testauksen tehokkuutta Puhe ICTexpo-messuilla 2013-03-21 2013 Tieto Corporation Erkki A. Pöyhönen Lead Test Manager Tieto, CSI, Testing Service Area erkki.poyhonen@tieto.com Sisällys Tehokkuuden

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.

Scrum is Not Enough. Scrum ei riitä. Ari Tanninen & Marko Taipale. Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12. Scrum is Not Enough Scrum ei riitä Ari Tanninen & Marko Taipale Nääsvillen oliopäivä 2009 Tampereen teknillinen yliopisto 9.12.2009 Ari Tanninen Vanhempi ohjelmistoinsinööri Marko Taipale Teknologiajohtaja,

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA

MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (5) Sijoituspalveluyrityksille MÄÄRÄYS SIJOITUSPALVELUYRITYKSEN RISKIENHALLINNASTA JA MUUSTA SISÄISESTÄ VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa sijoituspalveluyrityksistä annetun lain

Lisätiedot

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus

OHJE 1 (5) 16.12.2011 VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET. Kyselyn sisältö ja tarkoitus OHJE 1 (5) VALMERI-KYSELYN KÄYTTÖOHJEET Kyselyn sisältö ja tarkoitus Valmeri-kysely on työntekijöille suunnattu tiivis työolosuhdekysely, jolla saadaan yleiskuva henkilöstön käsityksistä työoloistaan kyselyn

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen

ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen ServiceBooster Teollisuuden pelvelujen kehittäminen Miksi palveluliiketoimintaa? Lisää myyntiä Tuotteen lisäksi asiakkaille tarjotaan palveluja Syntyy uusinta- ja modernisointikauppaa, varaosa -liiketoimintaa

Lisätiedot

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana

Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Testaus ja säästöt: Ajatuksia testauksen selviämisestä lama-aikana Muutamia ajatuksia siitä, miten testaus pärjää lama-ajan säästötalkoissa. Laman patologioita ja mahdollisuuksia. Säästämisen strategioita.

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Uuden tietoyhteiskunnan teesit. #uusitietoyhteiskunta

Uuden tietoyhteiskunnan teesit.  #uusitietoyhteiskunta Uuden tietoyhteiskunnan teesit Uuden tietoyhteiskunnan teesit Suomen on aika lunastaa paikkansa tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä. Teknologiavetoisen vanhan tietoyhteiskunnan perustalle on rakennettava

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu Hyvä laatu Laboratorion menestystekijät Laboratorion hyvä laatu perustuu asiakkaiden tarpeiden

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola

Viljatilan johtaminen. Timo Jaakkola Viljatilan johtaminen Timo Jaakkola 8.4.2010 Maatilayrityksen toiminnan suunnittelu Toimintaympäristön analysointi Yrittäjäperheen tavoitteet Vaihtoehtojen kartoittaminen ja vertailu Näkemys tulevista

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä

Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kuntasektorin yhteineset viitearkkitehtuurit Tiedon- ja asianhallinta Johtamisjärjestelmä Kurttu-seminaari 2013 18.4.2013 Helsinki Heini Holopainen, Sari Valli Sisältö Tiedon- ja asianhallinnan viitearkkitehtuuri

Lisätiedot

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I

PARTNERSHIP MONITOR. POTRA-NIS Oy I I Partnership Monitor PARTNERSHIP MONITOR Partnership Monitor on menetelmä teollisuusyrityksille tuottavuuden lisäämiseksi ja liiketoiminnan kasvattamiseksi hyvin toimivien asiakas- ja toimittajasuhteiden

Lisätiedot

Yritysverkostot ja niiden johtaminen

Yritysverkostot ja niiden johtaminen Yritysverkostot ja niiden johtaminen Tuomas Ahola Tampereen teknillinen yliopisto Kansainvälisten järjestöjen hankinnat - PKyritysten mahdollisuus menestykseen Helmikuu 17, 2016 18.2.2016 1 Tuomas Ahola

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010

Jukka Vepsäläinen, TEM Toimialapalvelu 16.11.2010 2 16.11.2010 Mitä on ennakointi? Historiantutkimus, muisti, tilastot Tilastot, havaittava todellisuus, totuus Tilastoihin perustuvat trendit, ennusteet arvot, tavoitteet, tulevaisuudentutkimus EILEN NYT

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4.

Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: (ELSA) Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma. Ravintola Pääposti 13.4. Tutkimus tutuksi! Eläkkeelle siirtyminen asiantuntijatyössä: kokemuksen ja osaamisen säilyttämisen käytännöt (ELSA) Eerikki Mäki & Tanja Kuronen Mattila: Aalto yliopisto Kati Ovaska: Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö

Lisätiedot

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala

Johdatus projektitoimintaan. Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Johdatus projektitoimintaan Kimmo Lind, Pekka Kaunismaa, Anna Pikala Projektin määritelmä Projekti on 1) määräaikainen, tavoitteellinen ja toimintavalikoimaltaan rajattu, 2) suunnitelmallinen, 3) yhden

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset Lean ajattelu: Kaikki valmennuksemme perustuvat ajatukseen: yhdessä tekeminen ja tekemällä oppiminen. Yhdessä tekeminen vahvistaa keskinäistä luottamusta luo positiivisen

Lisätiedot

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen

MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen KUVA 1. MANAGEMENT-MUOTI Hierarkiasta järjestäytyneeseen / järjestäytymättömään kaaokseen Teollisuusyritys Suhdetoimintayritys Lähde: E. Gummesson, 1998. KUVA 2. SUUNNITELTU PROSESSI Valta Motiivit PANOS

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Muutama ajatus vahinkovakuutustuotteiden hinnoittelusta SAY-Kuukausikokous 12.9.2012. Janne Kaippio

Muutama ajatus vahinkovakuutustuotteiden hinnoittelusta SAY-Kuukausikokous 12.9.2012. Janne Kaippio Muutama ajatus vahinkovakuutustuotteiden hinnoittelusta SAY-Kuukausikokous 12.9.2012 Janne Kaippio Mikä ihmeen LähiTapiola? Keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö: 19 itsenäistä alueyhtiötä + keskusyhtiö (keskusyhtiöllä

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus

Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Eräs tyypillinen virhe monitavoitteisessa portfoliopäätösanalyysissa + esimerkkitapaus Mat-2.4142 Optimointiopin seminaari 2.3.2011 Lähteet: Clemen, R. T., & Smith, J. E. (2009). On the Choice of Baselines

Lisätiedot

Projektien maailmassa. Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009

Projektien maailmassa. Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Projektien maailmassa Valtiosihteeri Katariina Poskiparta Mahis työhön projektin väliseminaari 11.11.2009 Erityisryhmien työllisyys Nuorten alle 25-vuotiaiden työttömyys: Syyskuun lopussa alle 25-vuotiaita

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00.

Työn lopullinen versio palautetaan myöhemmin annettavien ohjeiden mukaan viimeistään 29.3. klo 16.00. Tuotantotalouden laitos HARJOITUSTYÖ Tuotantotalous 1 kurssin harjoitustyön tarkoituksena on tutustua yrityksen perustamiseen ja toimintaan liittyviin peruskäsitteisiin. Harjoitustyön suoritettuaan opiskelijalla

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi

Go Global Plus Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille. Varsinais-Suomi Go Global Plus 2013-2014 Kansainvälistymisen valmennusohjelma pk-yrityksille Varsinais-Suomi Go Global Plus lyhyesti Go Global Plus valmentaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälisille markkinoille Tavoitteena

Lisätiedot

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014

WWW-osoite Virallinen sähköpostiosoite Emoyhtiön konsernin nimi Yksikön nimi. Diaari /0/2014 Hakemuksen tiedot Onko kyseessä Tutkimusorganisaatio Rahoitus yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja muille tutkimusorganisaatioille Strategiseen tutkimusavaukseen Organisaation tiedot Perustiedot Y-tunnus

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 18.11.2011 Kajaani Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen MIKSI PROJEKTI? On vaihtoehtoinen tai korvaava tapa toimia Vastaus tiukkoihin aika- ja kustannusvaatimuksiin Mahdollistaa

Lisätiedot