Tuotekehityksen haasteet projektiliiketoiminnassa Issues of Product Development from the Viewpoint of Project-based Organisations

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuotekehityksen haasteet projektiliiketoiminnassa Issues of Product Development from the Viewpoint of Project-based Organisations"

Transkriptio

1 TEKNISTALOUDELLINEN TIEDEKUNTA TUOTANTOTALOUDEN OSASTO CS90A0050 Kandidaatintyö ja seminaari Tuotekehityksen haasteet projektiliiketoiminnassa Issues of Product Development from the Viewpoint of Project-based Organisations Jeremias Heikkilä Ville Maunuksela TIIVISTELMÄ

2 Tekijät: Jeremias Heikkilä, Ville Maunuksela Työn nimi: Tuotekehityksen haasteet projektiliiketoiminnassa, Issues of Product Development from the Viewpoint of Project-based Organisations Osasto: Tuotantotalous Vuosi: 2009 Paikka: Lappeenranta Kandidaatintyö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto. 36 sivua, 2 taulukkoa ja 7 kuvaa Tarkastaja: TkT Anna Kyrki Hakusanat: Tuotekehitys, tuotekehitysprosessi, projektiliiketoiminta Keywords: Product development, product development process, project-business Toimivan tuotekehityksen avulla organisaatio pystyy turvaamaan liiketoimintansa jatkumisen. Tuotekehitykseen liittyy usein suuri riski ja se vaatii runsaasti resursseja saavuttaakseen hyviä tuloksia. Tästä johtuen tuotekehityksen vaiheisiin kannattaa kiinnittää huomiota. Tuotekehityksen tarkastelu prosessina auttaa ohjaamaan resursseja järkevästi ja näkemään ajoissa tuoteidean/- projektin menestymispotentiaalin. Projektimuotoinen työskentely on yleistynyt kaikenlaisissa organisaatioissa. Projektien avulla organisaatio pystyy vastaamaan ympäristön nopeisiin muutoksiin. Tuotekehityskin on alettu yhä useammin organisoida projekteihin. Projektien hyödyntäminen aiheuttaa haasteita yrityksen organisoinnissa. Projektien asema ja merkitys organisaatioissa vaihtelee paljon. Hiljalleen ne kuitenkin yleistyvät ja organisaatiot oppivat hyödyntämään paremmin niitä toiminnassaan. Verkosto- ja moniprojektiympäristö sekä asiakasnäkökulma ovat tyypillisiä projektiliiketoimintaan liittyviä asioita. Toimintojen ulkoistaminen on johtanut monimutkaisten yritysverkostojen syntyyn. Projektien toteuttaminen on verkostoissa haasteellista. Verkostoissa kaikilla osapuolilla pitää olla yhteinen näkemys projektin tavoitteista. Kommunikointi on avainasemassa yhteisen tavoitteen saavuttamisessa verkostoympäristössä. Moniprojektiympäristöstä voidaan puhua, kun organisaatiossa on useita projekteja yhtä aikaa käynnissä. Näiden projektien muodostamasta kokonaisuudesta käytetään nimitystä projektisalkku. Tämän projektikokonaisuuden hallinta on haasteellista. Kolmas merkittävä piirre projektiliiketoiminnalle on asiakasnäkökulman

3 huomioiminen projektin aikana. Tuotekehitysprojekteissa asiakas on tyypillisesti organisaation sisällä. Loppukäyttäjä on myös välillisesti tuotekehityksen asiakas. Projektin onnistumisen kannalta on oleellista tuntea asiakkaiden näkemykset. Kaikkien näiden kolmen projektiliiketoiminnalle ominaisten piirteiden vaikutukset voidaan havaita tuotekehitysprosessin vaiheissa. Osa näihin ominaispiirteisiin liittyvistä haasteista korostuu tietyssä prosessin vaiheissa, mutta toiset haasteista heijastuu prosessin läpi useissa vaiheissa.

4 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto Tutkimusongelma ja rajaukset Määritelmät Tuotekehitys Projekti Prosessi Projektiliiketoiminta Työn sisältö Tuotekehityksen johtaminen Tuotekehityksen ominaispiirteet Tuotekehityksen arvostuksen kehitys Tuotekehityksen organisointi Linjaorganisaatio Projektiorganisaatio Matriisiorganisaatio Tuotekehityksen organisoinnin tulevaisuus Projektit tuotekehityksessä Tuotekehitysprosessi Ideointi Seulonta Konseptin kehitys ja liiketoiminta-analyysi Tuotteen kehitys Testaus ja koemarkkinointi Lanseeraus Organisaation toiminta projektiliiketoiminnassa Verkostot Moniprojektiympäristö Asiakasnäkökulma Tuotekehitystoiminta projektiliiketoiminnassa Verkostotoiminnan haasteet Ideapotentiaalin hyödyntäminen Projektin valmistelu suunnittelu ja toimijoiden sitouttaminen Kommunikointi ja tiedonkeruu Yhteistyökumppaneiden etsintä ja valinta prosessien synkronointi Yhteistyön toimivuuden varmistaminen...27

5 5.2 Moniprojektiympäristön haasteet Projektien valinta ja resurssien allokointi Työntekijöiden sitouttaminen Lanseerauksen ajoitus Muut haasteet Asiakasnäkökulman haasteet Asiakkaiden tarpeen huomiointi Asiakkaan sitouttaminen ja yhteistyö asiakkaan kanssa Asiakaspalautteen kerääminen ja tulkinta Lopuksi...33

6 1 1 Johdanto Tuotekehitys on noussut keskiöön yritysten välisessä kilpailussa viime vuosisadan aikana. Eikä syyttä, sillä on olemassa paljon todisteita siitä, että tehokkaalla suunnittelulla ja uusien tuotteiden kehittelyllä on merkittävät vaikutukset kustannuksiin, laatuun, asiakastyytyväisyyteen ja kilpailuetuun (Clark, Fujimoto 1991, s.1). Samaan aikaan yrityksissä on havaittu, että tietyltä toimialalta kerätyllä osaamisella ja tiedolla voidaan kilpailla menestyksekkäästi toisella toimialalla. Projektit nähdään yrityksissä apuvälineinä, joiden avulla toimitaan verkostoituneessa liiketoimintaympäristössä. Näin ollen on hyvin ymmärrettävää, että yhä useammat yritykset suorittavat toimintojaan ja tehtäviään projektien muodossa (Artto et al. 2001, s.5). Miten perinteinen tuotekehitysprosessi toimii projektimuotoista liiketoimintaa harjoittavassa yrityksessä? Projektiliiketoiminnalle tunnusomaista on kompleksisuus, ainutlaatuisuus ja epäjatkuvuus (Sandhu 2005, s.1). Tuotekehityksen tehtävänä on uudistaa liiketoimintaa uusien tuotteiden kautta tai kehittää vanhaa liiketoimintaa tuoteparannuksin (Martinsuo et al. 2003, s.24). Tuotekehityksen menestystekijöihin kuuluu muun muassa tuotekehitysprojektien oikea valinta, niin että projektit kehittäisivät yrityksen sisäistä osaamista (Cooper 1999, s.115). Kuten edellä mainituista seikoista havaitaan, projektiliiketoiminnalle tunnusomaiset piirteet asettavat haasteita tuotekehitysprosessille. Tässä työssä pyrimme selvittämään projektiliiketoiminnan luonnetta ja löytämään merkittävimmät haasteet, joita projektimuotoinen toimintamalli aiheuttaa perinteiselle tuotekehitysprosessille. 1.1 Tutkimusongelma ja rajaukset Organisaatioiden liiketoiminta on muuttunut yhä enemmän projektimuotoiseksi. Projektimuotoinen toiminta luo uusia haasteita organisaatioon ja sitä kautta tuotekehitykselle. Tuotekehitys on merkittävä tekijä organisaatioiden tulevaisuuden kannalta. Tästä johtuen on tärkeää ymmärtää, millaisia haasteita projektiympäristössä toimiminen luo tuotekehityksen johtamiselle. Tutkimusongelman voisi tiivistää kysymykseen: Mitä haasteita projektiliiketoiminta aiheuttaa tuotekehitysprosessille?

7 Tämän ongelman ratkaisemiseksi pitää selvittää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: - Mitkä ovat projektiliiketoiminnan erityispiirteet? - Mitä vaiheita tuotekehitysprosessi sisältää? - Mitä toimintoja tuotekehitysprosessin vaiheet sisältävät? Määritelmät Työssämme esiintyy käsitteitä, joiden merkitykset vaihtelevat jonkin verran kirjallisuudessa toisistaan. Esiintyviä käsitteitä käytetään nykyaikana paljon. Usein määritelmät saattavat olla epätarkkoja ja harhaanjohtavia. Seuraavaksi esittelemme työmme keskeisimmät käsitteet, joiden määrittämisellä pyrimme tekemään työstämme helposti ymmärrettävän ja luettavan Tuotekehitys Tuotekehitys voidaan määritellä monella tapaa ja sitä käytetään yleisesti eri laajuisessa merkityksessä. Eräs tapa lähestyä tuotekehityksen määritettä on jakaa tutkimus- ja kehitystoiminta kolmeen eri vaiheeseen, joilla kullakin on omat tehtävät ja vaiheensa. (Martinsuo et al. 2003, s.18-25) Ensimmäinen, pisimmän aikajänteen toiminta on tutkimus. Pitkä aikajänne tarkoittaa tavallisesti noin 5-10 vuoden aikajaksoa. Tutkimustoiminnassa on suuri riskitaso ja tavoitteet eivät ole vielä selkeitä. Keskimmäinen, keskipitkän aikajänteen toiminta on teknologiakehitys. Aikajänteenä teknologiakehityksessä on yleensä noin 3-5 vuotta. Kolmas eli viimeinen vaihe ennen lopputuotetta on tuotekehitys. Tuotekehitystoiminta on lyhyen aikavälin toimintaa, jossa aikajänne on noin 1-2 vuotta. Sillä on yleisesti kaksi toisistaan poikkeavaan päämäärää: uudistaa liiketoimintaa uusien tuotteiden avulla tai ylläpitää ja kehittää vanhaa liiketoimintaa parantelemalla vanhoja tuotteita ja niiden ominaisuuksia.(martinsuo et al. 2003, s.18-25)

8 3 Kuva 1. T&K ketjun osavaiheet ja niiden ominaispiirteitä (Martinsuo et al., s.25) Projekti Projektin voidaan ajatella tarkoittavan työkokonaisuutta, joka tehdään määritellyn kertaluontoisen tuloksen aikaansaamiseksi (Pelin 2002, s.29). Tähän työkokonaisuuteen kuuluu joukko ihmisiä ja muita resursseja, jotka on tilapäisesti koottu yhteen suorittamaan tiettyä tehtävää (Ruuska 1994, s.5-6). Projektien avulla pyritään saavuttamaan tiettyä tavoitetilaa eli pyritään kuromaan umpeen nykyisen tilan ja tulevaisuuden tavoitetilan välistä kuilua (Lehtonen et al. 2006, s.9). Projekteja esiintyy yrityksissä eri organisaatiotasoilla. Tästä johtuen ne voivat olla sisällöltään ja luonteeltaan hyvin erilaisia. Projektit voidaan luokitella luonteensa mukaan eri tyyppeihin.(pelin 2002, s.38) Eräs mahdollisuus on jakaa projektit toimitusprojekteihin ja kehitysprojekteihin. Toimitusprojektien ja kehitysprojektien oleellinen ero on niiden tavoitteissa. Toimitusprojektit tähtäävät ainutkertaisen tuotteen tai palvelun toimittamiseen tietylle ennalta määrätylle asiakkaalle. Kehitysprojekteissa kehitystyö tapahtuu käytännössä organisaation sisällä ja välitön asiakas on usein organisaation sisäinen. Tuotekehitysprojektit ovat keskeinen projektiryhmä työssämme ja ne lukeutuvat kehitysprojekteihin. (Lehtonen et al. 2006, s.20-21)

9 1.2.3 Prosessi 4 Prosessi on toiminto tai ryhmä toimintoja, jotka kuluttavat organisaation panoksia, lisäten arvoa ja tarjoten tuotoksia organisaation sisäisille tai ulkoisille asiakkaille (Harrington 1991, s.9). Prosessille tunnusomainen piirre on jatkuvuus, sillä prosessi on sopivien ja johdonmukaisten toimintojen sarja (Becker et al. 2003, s.4) ja prosessilla ei ole alkua ja loppua, kuten projektilla yleensä on (Pelin 2002, s.25). Kun prosessia hyödynnetään kaupallisesti organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä, puhutaan liiketoimintaprosessista (Sandhu 2005, s. 7). Organisaatiossa on tavallisesti useita prosesseja. Työmme kannalta keskeinen prosessi on tuotekehitysprosessi. Prosessia ei tule sekoittaa projektiin. Oleellinen ero näiden välillä on, että prosessi on jatkuvaa toimintaa. Projektilla puolestaan on ajallinen alku ja loppu. Prosessin ja projektin välistä eroa voidaan havainnollistaa alla olevan kuvan avulla. (Pelin 2002, s.25) Taulukko 1. Prosessit ja projektit (Pelin 2002, s.25). Projekti Laatujärjestelmän kehittäminen ja käyttöönotto Tuotantolinjan rakentaminen Uuden tuotteen markkinointikampanja Prosessi Laadun parantaminen Tuotteen valmistus linjalla Tuotteen myynti Projektiliiketoiminta Arton ja Wikströmin (2005, s. 351) mukaan yrityksen toiminta on projektiliiketoimintaa, jos joku yrityksen liiketoiminnan osa-alueesta liittyy projekteihin, joiden pyrkimyksenä on saavuttaa yrityksen tai useamman yrityksen strategisia päämääriä. Termi projektiliiketoiminta pitää sisällään kaikki yrityksen toiminnot, jotka luovat ja toimittavat asiakkailleen projekteja (Sandhu 2005, s. 6). Monesti projektiliiketoiminnasta puhutaan silloin, kun yritys myy asiakkailleen toimitusprojekteja. Esimerkkinä tällaisesta yrityksestä voisi olla laivoja valmistava yritys, jonka jokainen toimitus on suuri projektikokonaisuus. Tässä työssä projektiliiketoiminnalla tarkoitetaan organisaation toimintaa, joka perustuu projektimaiseen työskentelyyn. Tällä tarkoitamme, että projektiliiketoiminnan määritelmä täyttyy, jos yksi tai useampi yrityksen toiminnoista pohjautuu projektimaiseen työskentelyyn.

10 1.3 Työn sisältö 5 Työmme varsinainen sisältö on jäsennelty neljään lukuun. Toisessa luvussa käsittelemme tuotekehityksen johtamista; tarkastelemme tuotekehityksen ominaispiirteitä ja arvostusta yrityksissä sekä tuotekehityksen erilaisia organisointitapoja. Tarkastelemme myös, kuinka projektit sopivat tuotekehitykseen. Toinen luku hahmottaa tuotekehityksen asemaa organisaatioissa. Kolmannessa luvussa käsitellään tuotekehitysprosessi. Tuotekehitys etenee yhä useammin prosessina organisaatioissa. Tuotekehitysprosessien tarkastelu on työmme kannalta oleellisessa asemassa, sillä esitämme myöhemmin työssämme projektiliiketoiminnan vaikutuksia tuotekehitysprosessin vaiheisiin. Tarkempaa tarkastelua varten on tärkeä tietää prosessin vaiheiden ominaispiirteet ja niihin liittyvät asiat. Neljäs luku käsittelee organisaation toimintaa projektiliiketoiminnassa. Esittelemme siinä tekijöitä, jotka ovat vahvasti läsnä projektiliiketoimintaa harjoittavan organisaation toiminnassa. Tarkastelun kohteina ovat verkostojen, moniprojektiympäristön ja asiakasnäkökulman vaikutukset projektiliiketoiminnassa. Neljäs luku on erityisen tärkeä, koska viidennessä luvussa; tuotekehitystoiminta projektiliiketoiminnassa, kohdistamme kaikkien kolmen tekijän vaikutuksia tuotekehitysprosessin vaiheisiin. Viides luku on soveltava osuus. Esitämme siinä projektiliiketoiminnan erityispiirteiden aiheuttamia haasteita, jotka korostuvat tietyssä vaiheessa tuotekehitysprosessia. Näiden lisäksi esitämme haasteita, jotka eivät erityisesti korostu missään prosessin vaiheessa, vaan ovat yleisiä haasteita läpi prosessin. Haasteiden määrittelyssä esitämme paljon omaa pohdintaa, joka perustuu edellisten lukujen informaatioon sekä muutamiin pohdiskelun tueksi haettuihin viittauksiin. Työmme lopussa on vielä lyhyt yhteenveto, jossa esitämme tärkeimmät asiat työn aiheeseen liittyen.

11 2 Tuotekehityksen johtaminen 6 Yritys pyrkii saavuttamaan kilpailuetua nyt ja tulevaisuudessa. Kilpailukyvyn säilyttämiseen pyritään tutkimus- ja kehitystoiminnan avulla tai hankkimalla hyödykkeitä ja osaamista muilta. Tutkimus- ja kehitystoiminta on välttämätöntä, sillä yksikään tuote ei pysy markkinoilla ikuisesti. Menestymisen uhkana on muun muassa teknologian kehittyminen ja asiakkaiden tarpeiden muuttuminen. (Tahvanainen et al s.52) 2.1 Tuotekehityksen ominaispiirteet Tuotekehitys on tulevaisuuteen tähtäävää toimintaa. Tuotekehitykselle on ominaista toiveet ja odotukset uudesta tai paremmasta liiketoiminnasta. Tuotekehitykselle on myös ominaista panostusluonne eli tuotot tulevat vasta panosten käyttämisen jälkeen ja se saattaa viedä runsaastikin aikaa. Lisäksi epävarmuus ja riskit liittyvät läheisesti tuotekehitykseen, sillä tulevaisuus ei määräydy pelkästään nykyisyyden ja omien toimenpiteiden perusteella. (Jaakkola, Tunkelo 1987, s.87) 2.2 Tuotekehityksen arvostuksen kehitys Tuotekehitys on aikaisemmin usein nähty pelkästään tuotantotoiminnan hallitsemattomana sivukuluna. Ajatuksen kehittyminen jatkuvan kehityksen suosimiseen on muuttanut suhtautumista tuotekehitykseen. Teollisuudessa on yhä useammin alettu nähdä tuotekehitys ja jatkuva uudistuminen tärkeäksi osaksi yritystoimintaa ja otettu mukaan osaksi liiketoimintastrategiaa. Tuotekehitys koetaan nykyään usein investointina, joka tuottaa ja jota voidaan hallita. Tämä kehitys on johtanut siihen, että tuotekehityksessä vaadittavat luovuus ja innovatiivisuus luetaan yrityksen tärkeiksi menestystekijöiksi siinä, missä tehokkuus ja valmistuskapasiteetin korkea käyttöastekin. (Martinsuo 2003, s.22) Tuotekehitysprosessit ovat muuttuneet voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Muutoksen ovat aiheuttaneet monet yhteiskunnalliset ja teknologiset syyt. Tuotekehitys on muuttunut jatkuvasti nopeammaksi. Tämä on johtanut tuotekehityksen osien ulkoistamiseen. Lisäksi tuotekehitysprosessi ja sen tehokkuus on alettu nähdä keskeisiksi kilpailutekijöiksi. (Lehtonen 2004, s )

12 7 Kaikki yritykset eivät kuitenkaan ole panostaneet tuotekehitysprosessiinsa. Monilla yrityksillä ei ole muodollista tuotekehitysprosessia lainkaan tai se on hyvin sattumanvarainen. Tämä on hyvin yleistä etenkin pienten yritysten kohdalla. Sattumanvarainen lähestymistapa on vaarallinen, sillä tutkimusten mukaan muodollisen tuotekehitysprosessin ja siitä seuraavan menestyksen välillä on vahva korrelaatio. (Haverila et al. 2005, s.272) 2.3 Tuotekehityksen organisointi Tuotekehitysprojekteja voidaan toteuttaa erilaisissa organisaatioympäristöissä. Organisaatiomuodot voidaan jakaa linja-, projekti- ja matriisiorganisaatioihin. Kukin näistä organisaatiomuodoista on kuitenkin yksinkertaistus, sillä todellisessa ympäristössä esiintyy monimutkaisempia organisaatioita ja niiden välimuotoja (Jaakkola, Tunkelo 1987, s.173). Myös todellisessa ympäristössä on kuitenkin selvästi eroja organisaatiomuotojen välillä, sillä toisissa projektit ovat pääasiallinen työmuoto, toisissa taas projektit ovat sivuroolissa tukemassa varsinaista toimintaa. (Lehtonen et al. 2006, s.32) Linjaorganisaatio Linjaorganisaation on hierarkkinen malli, jossa ajatuksena on keskittää samantyyppiset osaamiset samaan yksikköön. Tämän tyylisellä järjestelyllä pyritään mittakaava- ja yhteistyöetuihin. (Martinsuo et al. 2003, s.41) Linjaorganisaatiossa jaotellaan organisaation osat toimintojen mukaan. Tällöin organisaatiossa on tyypillisesti useita osastoja, kuten tutkimus- ja kehitystoiminnan-, myynnin-, tuotannon-, markkinoinnin osasto. (Lehtonen et al. 2006, s.32-33) Kuva 2. Esimerkki linjaorganisaatiosta (Martinsuo et al. 2003, s.42).

13 8 Linjaorganisaatiolle on tyypillistä, että organisaation innovaatiokyky ei ole kovin suuri (Ruuska 1994, s.37). Linjaorganisaatio ei myöskään ole yleensä suotuisa projektien toteuttamisen kannalta, sillä projekteilla on tavallisesti mitätön rooli linjaorganisaation johtamiskulttuurissa. Lisäksi projektit rajoittuvat organisaatioiden sisälle. Projektien ulottaminen yli organisatoristen rajojen johtaa siihen, että niiden hallinta on hankalaa. Toisaalta linjaorganisaation etuna on, että projektien toteuttaminen ei aiheuta muutoksia organisaation osastorakenteeseen. (Lehtonen et al. 2006, s.32-33) Vakiintuneessa ja hyvin ennustettavissa ympäristöissä linjaorganisaation suoritustehokkuus voi kuitenkin olla hyvä (Haverila et al. 2005, s.103) Projektiorganisaatio Projektiorganisaatio on vastakohta linjaorganisaatiolle. Projektiorganisaation toiminta on tavallisesti organisoitu itsenäisiksi projekteiksi, joilla kullakin on omat aikataulunsa, tavoitteensa, johtamisjärjestelmänsä ja resurssit (Lehtonen 2004, s.268). Projektiorganisaatio voidaan mieltää joko puhtaasti projekteihin perustuvana organisaationa, jolla ei ole lainkaan perusorganisaatiota tai organisaationa, jonka perusorganisaatiota projektiorganisaatiot tukevat (Ruuska 1994, s.44). Kuva 3. Esimerkki prosessi-/projektiorganisaatiosta (Martinsuo et al. 2003, s.43). Projektiorganisaatiolle on tyypillistä, että henkilöstö ei kuulu millekään tietylle osastolle, vaan aina tiettyyn projektiin kerrallaan. Tämän organisaatiomuodon etuna on, että työntekijä kuuluu vain yhteen projektiin kerrallaan ilman, että hänellä on linjatyövastuuta. Projektiorganisaatio onkin luotu juuri projektityötä varten. (Lehtonen et al. 2006, s.33-34) Projektiorganisaatiossa on runsaasti erilaisia projekteja. Tästä johtuen on myös runsaasti projektien välisiä riippuvuuksia. (Pelin 2002, s.31)

14 9 Projektiorganisaatiossa keskeinen ongelma on resurssien kohdistaminen projekteihin. Tämän organisaation haasteena on myös se, että projektiorganisaatioon kuuluvilta työntekijöiltä puuttuu vakaa paikka pysyvässä organisaatiorakenteessa. Työntekijät saattavat kokevat uhkana projektien arvioinnin ja vertailun, sillä pahimmassa tapauksessa projekti voidaan keskeyttää ja se merkitsee uhkaa työntekijän asemalle tai jopa työpaikalle. (Lehtonen et al. 2006, s.34) Matriisiorganisaatio Edellä esitellyt linja- ja projektiorganisaatiot esiintyvät käytännössä harvoin puhtaasti organisaatioissa. Todellisuudessa monet organisaatiot ovat näiden sekoituksia. Puhdasta sekoitusta näistä kahdesta organisointimallista kutsutaan matriisiorganisaatioksi. (Martinsuo et al. 2003, s.43) Matriisiorganisaatio nimitystä käytetään, sillä siinä tarvitaan sekä pysty- että vaakasuuntaisia linjasuhteita. Tämän tyylisillä järjestelyillä pyritään henkisten ja aineellisten resurssien maksimointiin ja yrityksen mukautumiskyvyn lisäämiseen. (Jaakkola, Tunkelo 1987, s.176) Matriisiorganisaatiossa on siis pyritty yhdistämään linjaorganisaation edut ja projektitoiminnan vaatima joustavuus. Ajatuksena matriisi on, että linjaorganisaatio tuottaa ja tarjoaa osaamista ja asiantuntemusta, joita projektit käyttävät. (Ruuska 1994, s.47) Kuva 4. Esimerkki matriisiorganisaatiosta (Martinsuo et al. 2003, s.44).

15 10 Matriisiorganisaatiossa on tyypillistä, että henkilöt varataan linjaorganisaatiosta projektille tarvittavaksi ajaksi (Pelin 2002, s.29) Matriisiorganisaation ongelmana on, että projektihenkilöstöllä on väistämättä ainakin kaksi esimiestä; projektipäällikkö ja linjaesimies. Tämä saattaa johtaa arvovaltakiistoihin. Lisäksi työntekijöiden on vaikea valita, priorisoidako projektityöhön vai linjatyöhön liittyviä tehtäviä. Matriisiorganisaation haasteena on myös vastuunmääritys projektien muodostamien projektisalkkujen hallinnassa. Ongelmaksi muodostuu usein myös resurssien jakaminen projektien kesken. (Lehtonen et al. 2006, s.35) Moniprojektiympäristössä projektit kuormittavat usein samoja perusorganisaation resursseja. Tämä aiheuttaa tavallisesti konflikteja projektiryhmän ja perusorganisaation henkilöstön välillä. (Ruuska 1994, s.50) Tuotekehityksen organisoinnin tulevaisuus Tuotekehitys voidaan siis organisoida monella eri tavalla. Tuotekehityksessä yleistyvät projektit kuitenkin muuttavat organisaatioita hiljalleen enemmän projekti- ja matriisiorganisaatioiden suuntaan. (Lehtonen et al. 2006, s.36) Tämä kehitys tulee jatkuvaan, mikäli projektit jatkavat yleistymistään organisaatioiden toimintamuotona. Toistaiseksi yrityksissä linjaorganisaation rooli on pysynyt varsin vahvana. Erään tutkimuksen mukaan jopa yli puolet organisaatioista on linjaorganisaatioita. Saman tutkimuksen mukaan matriisiorganisaatioita on reilu kolmannes ja puhtaita projektiorganisaatioita noin joka kymmenes. (Lehtonen et al. 2006, s.35) 2.4 Projektit tuotekehityksessä Projektit ovat yksi keino tuotekehityksen organisointiin. Yhä useammat organisaatiot hoitavat tuotekehityksen projekteissa. (Martinsuo et al. 2003, s.44) Tuotekehitysprojekteihin kuuluvat teknologioiden, olemassa olevien tuotteiden, uusien tuotteiden ja tuotealustojen kehittäminen projektimuotoisena. Palveluiden luominen ja niiden kehittäminen kuuluvat myös tuotekehitysprojekteihin. (Lehtonen et al. 2006, s.21) Tuotekehitysprojektille pätee projektin määritelmän mukaiset ominaisuudet, kuten kertaluonteisuus ja määritelty tavoite sekä aika. Näiden lisäksi tuotekehitysprojektille on tyypillistä portaittainen tavoitteiden tarkentuminen. (Jaakkola, Tunkelo 1987, s.181)

16 11 Tuotekehitysprojektien määrittely on strategista toimintaa. Tästä johtuen ainakin suurimpia tuotekehitysprojekteja asettamassa olisi hyvä olla organisaation tai tulosyksikön johtoryhmän. Tämän avulla projektit saadaan vastaamaan paremmin organisaation kehitysstrategiaa. (Jaakkola, Tunkelo 1987, s.184) Tuotekehitysprojekteissa on erityisen tärkeää muistaa ottaa huomioon asiakkaan näkökulma. Tuotekehitysprojekteissa asiakkaana voi olla välitön tai välillinen asiakas. Välitön asiakas on usein organisaation sisäinen eli yrityksen tai tulosyksikön johto ja yrityksen tuotanto-, tuotehallinta- tai markkinointitoiminnot. Tuotteen loppukäyttäjä puolestaan on tuotekehityksen välillinen asiakas. (Martinsuo et al. 2003, s.48) Tuotekehitysprojektien menestystekijät liittyvät asiakkaiden tarpeiden tuntemiseen, suunnitelmalliseen tuotekehitystoimintaan ja markkinoinnin osaamiseen. (Tahvanainen et al. 2008, s.58).

17 3 Tuotekehitysprosessi 12 Tuotekehitysprosessi voidaan erotella eri vaiheisiin. Vaiheiden määrittelyyn on olemassa eri viitekehyksiä. Vaiheet ja niiden sisältö riippuvat yrityksen käytännöistä ja tuotteiden sekä organisaation luonteesta. Joissain yrityksissä saatetaan yhdistellä eri toimintoja toisiinsa, että turhat välivaiheet eivät hidastaisi projektien etenemistä. (Martinsuo et al. 2003, s.38) Selkeä tuotekehitysstrategian määrittely tuotekehitysprosessin pohjalle on tärkeää. Tuotekehitysstrategia auttaa resurssien allokoinnissa ja asettaa selkeät kriteerit, joiden valossa tuotekehitysprojekteja voidaan arvioida prosessin eri vaiheissa aina tuotteen lanseeraukseen asti. (Baker, M. & Hart, S 1999, s.154 ) Eräs yleinen malli tuotekehitysprosessista on Cooperin State-Gate-malli. Malli koostuu viidestä vaiheesta sekä viidestä päätöksentekoportista. Stage-Gate-malli on käsitteellinen ja operatiivinen malli projektin etenemiselle aina ideasta lanseeraamiseen asti. Vaiheittainen prosessi auttaa ennen kaikkea riskien hallinnassa (Cooper 1988, s.57). Tuotekehitysprojekteihin liittyy aina riski ja pelko resurssien hukkaan valumisesta. Jokainen vaihe ja askel prosessissa lisää projektin kustannuksia. Mallille on tyypillistä, että jokainen vaihe on poikkifunktionaalinen eli ei määritellä erikseen esimerkiksi kehitysvaihetta ja markkinointivaihetta, vaan nämä vaiheet ovat läsnä kaikissa prosessin vaiheissa. (Cooper 2008, s ) Stage-Gate-mallissa jokaista vaihetta seuraa päätöksentekoportti. Päätöksentekoportissa tehdään aina päätös projektin jatkosta, millä pyritään erityisesti resurssien tehokkaaseen käyttöön ja riskien hallintaan. Päätöksentekoporteissa voidaan ajoissa nähdä projektin onnistumisen edellytykset. (Cooper 2008, s.215)

18 13 Ideoiden etsintä Portti 1 Vaihe 1. Rajaus Portti 2 Vaihe 2. Business casen rakennus Portti 3 Vaihe 3. Kehitys Portti 4 Vaihe 4. Testaus ja validointi Portti 5 Vaihe 5. Lanseeraus Lanseerauksen jälkeinen tarkistus Kuva 5. Cooperin tuotekehitysprosessin malli (Cooper 2008, s. 215) Bakerin ja Hartin (1999, s ) esittelemässä tuotekehitysprosessissa on kahdeksan vaihetta: strategian valinta, ideoiden etsintä, ideoiden seulonta, konseptin kehittäminen ja testaus, liiketoiminta-analyysi, tuotteen kehittely ja testaus, koemarkkinointi sekä lanseeraus. Ulrich ja Eppinger (2000, s.15-17) ovat laatineet mallin, jossa on suunnittelun lisäksi viisi päävaihetta: konseptin kehitys, järjestelmätason suunnittelu, yksityiskohtien suunnittelu, testaus ja jatkokehitys sekä tuotannon käynnistäminen. Näillä melko yleisillä tuotekehitysprosessimalleilla on hieman eroavaisuuksia. Ulrich ja Eppingerin malli painottaa tuotekehitysvaihetta prosessissaan, sillä heidän prosessissaan tuotekehitys on jaettu kahteen vaiheeseen järjestelmätason suunnitteluun ja yksityiskohtien suunnitteluun. Bakerin ja Hartin esittelemässä mallissa taas korostetaan strategiaa tuotekehitysprosessin suunnannäyttäjänä. Cooperin malli on ehkä yleisin näistä kolmesta mallista. Nämä mallit täydentävät toisiaan ja siksi olemme koonneet näiden mallien pohjalta tuotekehitysprosessin vaiheet, jotka ovat ideointi, seulonta, konseptin kehitys ja liiketoimintaanalyysi, tuotteen kehitys, testaus ja koemarkkinointi sekä viimeisenä vaiheena lanseeraus. Seuraavana esitellään hieman tarkemmin kunkin vaiheen tarkoitusta ja toimintoja.

19 3.1 Ideointi 14 Tuoteidean tehtävänä on ratkaista jokin määrätty ongelma tai antaa asiakkaalle jotain hyötyä (Haverila et al. 2005, s.274). Tämän vaiheen tarkoituksena on kehittää useista ideoista koostuva ideapankki, joka tukee yrityksen tuotekehitysstrategiaa (Baker, Hart 1999, s.154). Ideoiden generointi pitää olla mahdollisimman vapaatamuotoista toimintaa, sillä luovuus on tuotekehitysprosessin alkuvaiheen kantava voima. Ideat syntyvät useimmiten markkinavetoisesti, eli ideoiden lähteenä ovat kilpailijoiden tuotteet ja asiakkaat. Mutta ideat voivat saada alkunsa myös teknologian kehityksen myötä, jolloin ideoiden kehittelijät voivat olla muun muassa tutkijat ja tiedeyhteisöt. (Cooper 1988, s.57) Asiakasrajapinnassa toimivat myynti- ja markkinointihenkilöstö on ensisijaisen tärkeä ideoiden lähde, mutta myös muut yrityksen työntekijät voivat olla potentiaalisia ideoiden luojia. Erityisen merkittävää yrityksen tuotekehitysprosessin jatkuvuuden kannalta on aktivoida näitä ideoiden lähteitä. (Baker, Hart 1999, s.155) 3.2 Seulonta Jopa % tuoteideoista epäonnistuu markkinasyistä (Haverila et al. 2005, s. 276). Tämän vuoksi on tärkeää nähdä ajoissa projektin onnistumisen mahdollisuudet ja edellytykset (Cooper 1988, s.101). Cooperin mallissa seulontavaihe on ensimmäinen portti, jossa tehdään karkea arvio idean toteutettavuudesta. Seulonta tehdään epämuodollisesti, esimerkiksi keskustelemalla tai muodollisin arviointimenetelmin ja se joudutaan suorittamaan hyvin vähäisen ja epävarman informaation avulla. (Cooper 1988, s.57-62) Valintapäätös ei saa tapahtua ainoastaan yhden valintakriteerin perusteella. Jaakkolan ja Tunkelon (1987, s.135) mukaan valintakriteerejä voivat olla esimerkiksi seuraavat: - liikeidean sopivuus - markkinointinäkymät - tuotantomahdollisuudet - tuotekehitystekijät - kilpailutekijät - kannattavuus

20 15 Kun arvioidaan potentiaalisia ideoita jatkokehiteltäviksi, pitää arviointiin osallistua yrityksen henkilöstöä kaikilta osastoilta (Baker, Hart 1999, s.155). Näin saadaan varmistettua, että yritys kokonaisuudessaan on sitoutunut tuotekehitysprojektiin, mikä on edellytyksenä projektin onnistumiselle. Tästä prosessin vaiheesta eteenpäin projektiin alkaa sitoutua resursseja (Cooper 1988, s.57). 3.3 Konseptin kehitys ja liiketoiminta-analyysi Konseptin kehitys-vaiheen tarkoituksena on tarkastella tuoteidean järkevyyttä ja toimivuutta. Tarkastelu tapahtuu yrityksen sisäisestä näkökulmasta, tuotanto, jakelu ja osaaminen huomioiden sekä ulkoisesta näkökulmasta asiakkaan tarpeet huomioiden.(baker, Hart 1999, s. 155) Tässä vaiheessa tarkastellaan useampia konseptivariaatioita, joista valitaan sopivammat jatkokehittelyyn ja testattavaksi (Ulrich, Eppinger 2000, s.17) Tuotteen konseptia luodessa olisi hyvä määritellä tuotteen attribuutit ja yksityiskohdat mahdollisimman tarkasti (Cooper 1988, s. 65). Ulrich ja Eppinger (2000, s. 19) korostavat konseptoinnissa seuraavia vaiheita: - asiakkaiden tarpeiden määrittely - tuotteen teknilliset spesifikaatiot, jotka muodostuvat asiakastarpeiden pohjalta ja näin ollen tyydyttävät asiakkaiden tarpeet - konseptien generointi, minkä tuloksena konseptia - konseptin valinta Cooperin (1988, s.63) tuotekehitysprosessin toinen vaihe sisältää tuoteidean teknillisen toteutettavuuden ja markkinapotentiaalin karkean arvion. Liiketoiminta-analyysissa arvioidaan mahdollisimman laajan informaation pohjalta ainakin (Baker, Hart 1999, s. 156): - potentiaalinen markkinakoko, arvioitu markkinaosuus tietyllä ajanjaksolla, kilpailijoiden tuotteet, sopiva hinta, tuotantovolyymin kriittinen piste, mahdollisten jäljittelijöiden identifiointi ja markkinasegmentti - tuotannon kustannukset, toimitusten hallinta ja tuoteidean jatkokehittelymahdollisuudet - selvitys siitä, kuinka projekti täyttää yrityksen tavoitteet

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007

TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN. Vuokko Tuononen 24.11.2007 TUOTEKEHITYKSELLÄ HUNAJAN KULUTUS KASVUUN Vuokko Tuononen 24.11.2007 Tuotekehitys "Tuotekehitys on toimintaa, jonka tarkoituksena on etsiä, synnyttää, valita ja kehittää yritykselle uusia tuotteita sekä

Lisätiedot

Verkostojen tehokas tiedonhallinta

Verkostojen tehokas tiedonhallinta Tieto Corporation Verkostojen tehokas tiedonhallinta Value Networks 3.9.2014 Risto Raunio Head of Lean System Tieto, Manufacturing risto.raunio@tieto.com Sisältö Mihin verkostoitumisella pyritään Verkoston

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

ProCoach -kehitysohjelmat

ProCoach -kehitysohjelmat ProCoach -kehitysohjelmat Työkalu kilpailukykyisen liiketoiminnan rakentamiseen Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja se näkyy yritysten asiakkailleen tarjoamien palvelujen määrän ja saatavuuden paranemisena,

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI Mitä tietojohtamisessa johdetaan? Palaveri HAUS:ssa, Leena Kononen 21.3.2014 Johtamisen arkkitehtuuri on johtamisen kokonaisuus On taitoa ymmärtää yhteyksiä ja yhteentoimivuutta

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö

KRITEERIT laatu, hinta, teho., aika. INPUT PROSESSI TULOS tietoa ihmiset, osaaminen tuote työmenetelmät materiaalit laitteet ympäristö 1 PROSESSIJOHTAMINEN Prosessijohtamisen tavoitteet eivät sinänsä eroa yleisistä johtamisen tavoitteista, joita ovat mm: hyvä taloudellinen tulos asiakkaiden tyytyväisyys korkea tuottavuus oman henkilöstön

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff

Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys. MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Dream Team Hallituksen ja operatiivisen johdon kyvykkyys MPS-Yhtiöt Vesa Schutskoff Tunnemme ihmisen Tunnistamme johtajuuden Mittaamme ja analysoimme Luomme arvokasta kasvua jokaiselle Digitaalisuus on

Lisätiedot

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS

MAINOSTAJIEN LIITTO KAMPANJAKUVAUS 1/9 KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) TÄRKEÄÄ 1. Tallenna lomake ensin omalle koneellesi. 2. Täytä tallentamasi lomake. 3. Tallenna ja palauta. Täytä kampanjakuvaus huolella! Kampanjakuvaus on tuomareiden tärkein

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4

SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja. Moduuli 4 SLMSC - Uusia tuotteita, uusia voittoja Moduuli 4 Miksi uusien tuotteiden tuominen markkinoille on tärkeää? Kuluttajat kaipaavat jatkuvaa muutosta Myös kilpailijat voivat pakottaa muutokseen esittelemällä

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia.

KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. KAMPANJAKUVAUS Tähdellä (*) merkityt kohdat ovat pakollisia. OSALLISTUJATIEDOT Kilpailutyön nimi* Mainostoimisto* Mainostava yritys / yhteisö* Mediatoimisto* Muut KILPAILULUOKKA* Vuoden paras lanseeraus

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015

IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 Integroitujen projektitoimitusten kehittäminen johtavien tilaajien ryhmähankkeena (IPT-hanke) IPT-hanke: Kehitysvaihe -työpaja Työpaja 5: Kokoushotelli Gustavelund 26.-27.5.2015 IPT-hanke; kehitysvaihe-työpaja

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

(Suomen virallinen tilasto (SVT) 2010) 100 % 75 % 50 % 25 % 0 % kyllä ei Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - julkinen sektori (34) Pääasialliset asiakkaat kansainvälisesti - kuluttajat (35) Pääasialliset

Lisätiedot

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012

PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT. Timo Aro 2012 PROJEKTITUOTTEISTAMISEN AAKKOSET JA KUOLEMANSYNNIT Hankemaailman paradokseja Jos ei ole tuotetta, ei ole mitään tuotteistettavaa Mutta jos tuote on Tuotteistaminen tarkoittaa sitä työtä, jonka tuloksena

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved.

ISO/DIS 14001:2014. DNV Business Assurance. All rights reserved. ISO/DIS 14001:2014 Organisaation ja sen toimintaympäristön ymmärtäminen sekä Sidosryhmien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen Organisaation toimintaympäristö 4.1 Organisaation ja sen toimintaympäristön

Lisätiedot

Orientaatio ICT-alaan. Projekti

Orientaatio ICT-alaan. Projekti Orientaatio ICT-alaan Projekti Projekti Ajallisesti rajoitettu, kertaluonteinen tehtävä määrätyt resurssit sekä oma (linjaorganisaatiosta poikkeava) organisaatio Toteutus tapahtuu suunnitelmallisesti ennalta

Lisätiedot

Miksi 1080 kannattaa tehdä?

Miksi 1080 kannattaa tehdä? Liiketoiminta 1080 Miksi 1080 kannattaa tehdä? Kirkastettu kokonaiskuva yrityksen tavoitteista, strategiasta & ohjausjärjestelmästä Selkeä näkemys yrityksen strategiaohjauksen kehitysalueista Erottuva,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

Yritysyhteenliittymän markkinointi

Yritysyhteenliittymän markkinointi Yritysyhteenliittymän markkinointi Hankintayksikön markkinakartoitus l. RFI Toimittajat voivat markkinoida tuotteitaan ja palveluitaan hankintayksikölle kuten muillekin potentiaalisille asiakkaille - aktiiviset

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015

KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 KASVUN JOHTAMINEN KASVUN SUUNNITTELUN, JOHTAMISEN JA MYYNNIN YDINTEESIT OHJELMISTOYRITTÄJIEN JÄSENILTA 16.4.2015 M-FILES Ohjelmistotuoteyritys 250+ työntekijää Toimistot Tampere, Espoo, USA, UK 400 jälleenmyyjää

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010

Wiki korvaa intranetin. Olli Aro 3.6.2010 Wiki korvaa intranetin Olli Aro 3.6.2010 Olli Aro Metsäteollisuuden myynti- ja markkinointitoimia 15 v B2B integraatioita 8 v Verkkopalveluita 7 kk Kehittämiskonsulttina Harrastuksina Talvella hiihto ja

Lisätiedot

3.11.2004 1. Oy Leiras Finland Ab. Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö

3.11.2004 1. Oy Leiras Finland Ab. Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö 3.11.2004 1 Oy Leiras Finland Ab Asiakassuuntautunut lääkeyhtiö 2 Case Leiras Leiraksen muodon muutos Lääkemarkkinoiden muutos ja uusi strategia Johdon auditointi Mikä onnistui mitä olisimme voineet tehdä

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa

TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI. Juha Sarviaho. Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa TEOLLINEN MUOTOILU TUOTESUUNNITTELU YRITYSILME KONSULTOINTI Juha Sarviaho Teollinen muotoilu mukana tuotekehityksessä ja suunnittelussa Teollinen muotoilu on teollisuusjärjestelmien tai tuotejärjestelmien

Lisätiedot

ITS Finland esiselvitys

ITS Finland esiselvitys ITS Finland esiselvitys Raine Hautala VTT Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka Liikenne- ja viestintäministeriö VTT Jussa Consulting Traficon Oy SysOpen Oyj Raine Hautala # 1 Taustaa Liikennetelematiikan merkitys

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN

3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN 3 SUUNNITTELUVALMIUKSIEN KEHITTÄMINEN Tämä luku käsittelee erilaisia valmiuksia, joita hyvä suunnittelukäytäntö vaatii, näistä on valittava yrityksen toiminnan kannalta tärkeimmät. 3.1 Organisaation osaamisen

Lisätiedot

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma

Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma Enterprise SOA. Nyt. Systeemi-integraattorin näkökulma 12.11.2007 Janne J. Korhonen 12.11.2007 Agenda 1. Prosessit ja palvelut, BPM ja SOA 2. BPM-projekteista yleensä 3. Prosessin elinkaarimalli 4. Kokemuksia

Lisätiedot

Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot:

Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot: A1. Yrityksen liikeidea 7 p Joukkue kehittää ja kuvailee oman yrityksen liikeidean, jonka tulee täyttää seuraavat ehdot: - yritys on verkkokauppa - yrityksen tarjoamat tuotteet liittyvät kodinsisustukseen,

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin rajapinnan haasteet kansainvälistä kauppaa tekevässä yrityksessä. 5.11.2013 Tommi Lindbom, toimitusjohtaja Junttan Oy

Myynnin ja markkinoinnin rajapinnan haasteet kansainvälistä kauppaa tekevässä yrityksessä. 5.11.2013 Tommi Lindbom, toimitusjohtaja Junttan Oy Myynnin ja markkinoinnin rajapinnan haasteet kansainvälistä kauppaa tekevässä yrityksessä 5.11.2013 Tommi Lindbom, toimitusjohtaja Junttan Oy 1 Junttan Oy lyhyesti Kuopiolainen yritys, perustettu 1976

Lisätiedot

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ.

konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. konsultointia parhaasta päästä TYÖMME ON ETSIÄ SÄÄSTÖJÄ. HALUATKO SINÄ SÄÄSTÖJÄ. Toimintaperiaatteemme Maailma kehittyy koko ajan. Yksi menestyksekkään liiketoiminnan kulmakivistä on tämän kehityksen mukana

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

Strateginen ketteryys

Strateginen ketteryys Strateginen ketteryys Strategisen ketteryyden ja herkkyyden rakentaminen organisaatioon ForeC Advisors Asko Horttanainen 1.9.2012 STRATEGINEN KETTERYYS STRATEGINEN KETTERYYS tarkoittaa kykyä tehdä tosiaikaisia

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Ohjelman hallinto, verkostoituminen ja viestintä Reijo Keränen 22.1.2013 Aluksi Esitys keskittyy ohjelman hallintoon ml. verkostot ja viestintä Taustalla

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia HoivaRekry uusi pelinavaus Palmeniassa vv.2008-2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Haaste HoivaRekry -hankkeessa Työn tuottavuuden parantaminen uudella toimintamallilla Henkilöstöresurssien uusi

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Projektisalkun kehittäminen - kilpailuetua toimituksiin projektisalkulla. Projektisalkku ohjausvälineenä. Projektisalkun kehittäminen

Projektisalkun kehittäminen - kilpailuetua toimituksiin projektisalkulla. Projektisalkku ohjausvälineenä. Projektisalkun kehittäminen Projektisalkun kehittäminen - kilpailuetua toimituksiin projektisalkulla Projektisalkku ohjausvälineenä Projektisalkun kehittäminen Kilpailukyvyn parantaminen PLUS Akatemia Projektitoiminnan ja -johtamisen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa. 30.8.2010 Matti Alahuhta Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 30.8.2010 Matti Alahuhta Agenda Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? 2 KONE Corporation

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Talousjohtamisen uusi rooli

Talousjohtamisen uusi rooli 1 25.4.2013 Author / Subject Talousjohtamisen uusi rooli - case Ponsse Oyj Petri Härkönen, Ponsse Oyj 25.4.2013 Sanomatalo, Helsinki 2 Ponsse Oyj Talousjohtamisen muuttunut ja täydentyvä rooli Talousjohtaminen

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

Strateginen johtaminen edellyttää henkilöstöjohtamisen

Strateginen johtaminen edellyttää henkilöstöjohtamisen Strateginen johtaminen edellyttää henkilöstöjohtamisen mittaamista Uudista ja Uudistu Vaihtuva johtajuus 2011 Vahingossa Hyvä? Taru From 28.9.2011 HR4 Solutions Oy 2011 HR4 Solutions Oy - 28.9.2011 ESITYKSEN

Lisätiedot

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA

YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA YRITYSTEN LIIKETOIMINTASUHTEET SELVITYS LIIKETOIMINTASUHTEISTA JA VERKOSTOITUMISESTA SUOMESSA Tutkimusprojekti Tutkimuksen tausta Eurostatin harmonisoima kyselytutkimus yritysten välisistä liiketoimintasuhteista,

Lisätiedot

Ohjelmajohtamisen kehittäminen

Ohjelmajohtamisen kehittäminen Ohjelmajohtamisen kehittäminen Valtuuston strategiaseminaari, Hotelli Korpilampi Ohjelmajohtaja Päivi Hoverfält Mitä on ohjelmajohtaminen? Ohjelmajohtaminen on tapa organisoida ja johtaa merkittäviä muutoksia

Lisätiedot

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012

Kehittämisprosessi. Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa seminaari 16.5.2012 Kehittämisprosessi Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus Projektitoiminnan ulottuvuudet Johtamisjärjestelmä

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Pro Desim Tuotekehityksen simulaatiomenetelmä

Pro Desim Tuotekehityksen simulaatiomenetelmä Pro Desim Tuotekehityksen simulaatiomenetelmä Mikä on ProDesim? ProDesim on suomalaisten työyhteisöjen ja tuotekehitysopetusta antavien oppilaitosten käyttöön suunniteltu yrityssimulaatio, jonka avulla

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen

Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen Projektityökaluilla tuottavuutta toimintaan, Espoo, 12.11.2014 Kari Kärkkäinen 1 TEKNISEN PALVELUN KUMPPANI VUODESTA 1986 Comatec Group: Insinööritoimisto Comatec Oy Rantotek Oy Insinööritoimisto Metso

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja -

- Lähiruokatukku ja -myymälä. LähiPuoti Remes. - Paikallisia Herkkuja - - Lähiruokatukku ja -myymälä LähiPuoti Remes - Paikallisia Herkkuja - Yrityksen toiminta: LähiPuoti Remes Oy perustetaan ja toiminta alkaa 2012-2013 vaihteessa, Puotipuksu Kimmo Remes. Lähi- ja luomuruokaa

Lisätiedot