raportteja 68 Henkilöstön sitoutuminen johtamisen haasteena innovaatiokilpailun aikakaudella Näkökulmia parempaan työelämään HELSINKI 2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "raportteja 68 Henkilöstön sitoutuminen johtamisen haasteena innovaatiokilpailun aikakaudella Näkökulmia parempaan työelämään HELSINKI 2009"

Transkriptio

1 Hyvinvoinnin ja tuloksellisuuden tekijät 61 raportteja 68 HELSINKI 2009 Henkilöstön sitoutuminen johtamisen haasteena innovaatiokilpailun aikakaudella Näkökulmia parempaan työelämään Tuomo Alasoini

2 Tuomo Alasoini Henkilöstön sitoutuminen johtamisen haasteena innovaatiokilpailun aikakaudella Näkökulmia parempaan työelämään Helsinki 2009

3

4 Sisällys Alkusanat 1 Johtamista myrskyn silmässä mistä kirjoitus kertoo? 1 Voiko ja kannattaako sitoutua? 1 Kirjoituksen tarkoitus 5 Kirjoituksen eteneminen 8 2 Johtamisen kohde ja vaadittava osaaminen moninaistuvat miten tuotannollinen ja organisaatioajattelu on muuttumassa? 10 Tuotannollinen ja organisaatioajattelu sekä talouden pitkät aallot 10 Milesin, Snown, Mathewsin ja Milesin näkemys 13 Heckscherin näkemys 15 Van Amelsvoortin näkemys 17 Shapiron näkemys 19 Engeströmin ja hänen kollegoidensa näkemys 20 Kohti näkemystä innovatiivisesta organisaatiosta 22 3 Vuorovaikutuksellisuuden ja dialogisuuden tarve kasvaa miten työtehtävien ja päivittäisjohtamisen vaatimukset ovat muuttumassa? 27 Työtehtävien muutossuuntia 27 Työn vaatimusten muutos hyvinvointikysymyksenä 30 Esimiesten roolin muutos 34 4 Psykologisen sopimuksen murros miten työnantaja-työntekijäsuhde on muuttumassa? 37 Massatuotannon ja byrokratioiden säröilyä 37 Entisen psykologisen sopimuksen säröilyä 39 Mitä tilalle? 43 5 Henkilöstöjohtamisen uusia haasteita suomalaisen työelämän lähikehityksen valossa yksilöllistä vai yhteisöllistä? 48 Suomalaisen työelämän erityispiirteistä 48 ja niiden muutoksesta 50 Työllisyyslupauksesta kohti työllistettävyyslupausta 54 6 Yhteenveto ja johtopäätöksiä 57 Lähteet 63

5 Alkusanat Kirjoitus kokoaa yhteen näkemyksiä työelämän laadun viimeaikaisesta muutoksesta Suomessa uudenlaisten liiketoimintastrategioiden aikakaudella. Kirjoitus tarkastelee erityisesti työorganisaatioiden henkilöstön sitoutumisen muuttuvaa problematiikkaa ja esittää ajatuksia siitä, millaisia haasteita henkilöstöjohtamisella on jatkossa edessään. Kirjoitus on jatkoa aiemmille tarkasteluilleni työnteon mielekkyyden muutoksista Suomessa. Inspiraation lähteenä ovat olleet erityisesti viimeaikainen johtamis- ja organisaatiotieteellinen keskustelu sekä vuosina pitämäni esitelmät erilaisissa tilaisuuksissa. Työelämän laadusta sen kehityssuunnista ja siihen liittyvistä ilmiöistä keskustellaan Suomessa tänä päivänä paljon. Kirjoitus sisältää koottuna ja kehiteltynä niitä ajatuksia, joista olen viime vuosina näissä tilaisuuksissa puhunut. Suurin kiitos tämän kirjoituksen osalta kuuluu kaikille niille henkilöille, jotka ovat olleet mukana tällaisissa tilaisuuksissa keskustelemassa ja saaneet itseni miettimään näitä asioita tarkemmin. Lisäksi kiitän erityisesti Maarit Lahtosta ja Nuppu Rouhiaista kommenteista käsikirjoitukseen sekä Petteri Halmetta avusta kirjan valmistumiseen. Helsingissä, elokuussa 2009 Tuomo Alasoini

6 1 1 Johtamista myrskyn silmässä mistä kirjoitus kertoo? Tässä luvussa taustoitetaan kirjoituksen lähtökohtana olevaa problematiikkaa, joka koskee henkilöstön sitoutumista ja sitoutumisen mahdollisuuksia uusissa innovaatiokilpailun oloissa. Juuri sitoutumiseen liittyviä kysymyksiä pidetään kirjoituksessa henkilöstöjohtamisen keskeisenä tämän hetken haasteena. Luvun lopussa esitetään myös kirjoituksen etenemisen logiikka ja kirjoituksen rakenne. Voiko ja kannattaako sitoutua? Suomalaisyritykset joutuvat kehittämään jatkuvasti osaamistaan kiristyvässä kansainvälisessä tuottavuus- ja innovaatiokilpailussa. Yritysten tulee kyetä parantamaan toimintansa tehokkuutta, laatua ja joustavuutta, tarjoamaan asiakkaille entistä pidemmälle räätälöityjä tuote- ja palvelukokonaisuuksia sekä kehittelemään entistä nopeampaan tahtiin tuotteita ja palveluja ja niiden tuottamisen tapoja. Näin tehdessään monet yritykset ovat keskittyneet omien ydintoimintojensa ympärille ja niihin liittyvän ydinosaamisen kehittämiseen. Samalla on muita toimintoja saatettu karsia tai ulkoistaa. Toimintoja on myös siirtynyt kokonaan pois Suomesta logistiikkatai työvoimakustannuksiltaan edullisempiin maihin tai ylipäätään lähemmäs uusia, kasvavia markkinoita. Julkisessa keskustelussa tällaisia muutoksia on alettu kutsua Kiina-ilmiöksi, vaikka kyse on tietenkin huomattavasti moni-ilmeisemmästä muutoksesta koko kansainvälisessä työnjaossa. 1 1 Kansainvälisen työnjaon muutoksen keskeisenä piirteenä tässä kirjoituksessa pidetään sitä, että globalisoituvassa taloudessa massatuotannon ja pelkästään tehokkuudesta ja/tai laadusta kilpailuetua hakevan yritystoiminnan tulevaisuuden mahdollisuudet kapenevat Suomen kaltaisissa maissa. Globalisoituva talous ei sellaisenaan kuitenkaan merkitse massatuotannon katoamista vaan ehkä pikemminkin juuri päinvastoin. Esimerkiksi Nelson Lichtensteinin (2006, 27) mukaan liukuhihnoilla työskentelee nykyään enemmän ihmisiä oikeassa tavaratuotannossa kuin koskaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Nämä ihmiset löytyvät pääosin niin sanotuista kehittyvistä teollisuusmaista ja kehitysmaista.

7 2 Suomessa on alettu korostaa viime vuosina yhä voimakkaammin innovaatioiden merkitystä kansallista kilpailuetua tuovana tekijänä muuttuvassa kansainvälisessä työnjaossa. Tästä yleisestä lähtökohdasta näyttäisi vallitsevan pitkälle menevä yhteisymmärrys myös poliittisesti. Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen ohjelmaan sisältyy muun muassa kansallisen innovaatiostrategian laatiminen. Laajan eri alojen asiantuntijaverkoston työn tulosten pohjalta työ- ja elinkeinoministeriölle kesäkuussa 2008 luovutettu esitys kansalliseksi innovaatiostrategiaksi liikkuu toimenpide-esityksineen laajalla alueella (Kansallinen innovaatiostrategia 2008). Esitys korostaa strategisina perusvalintoina innovaatioverkostojen maantieteellisen rajattomuuden, kysyntä- ja käyttäjälähtöisyyden, innovatiivisten yksilöiden ja yhteisöjen sekä systeemisyyden merkitystä. Strategiaesitys lähtee siitä, että onnistuminen innovaatiotoiminnassa edellyttää huomion kiinnittämistä samanaikaisesti useisiin eri menestystekijöihin. Esitys nostaa voimakkaasti esiin myös työorganisaatioiden johtamisen merkityksen. Samantapainen viesti sisältyy eräiden suomalaisten taloustieteilijöiden viime aikoina tekemiin analyyseihin niin sanotun aineettoman pääoman (intangible capital) kansantaloudellisesta merkityksestä (Jalava ym. 2007; Maliranta & Rouvinen 2007). Alun perin yhdysvaltalaisen esimerkin (Corrado ym. 2005) pohjalta tehdyt laskelmat osoittavat, että aineettomilla investoinneilla joista suuren osan kansantalouden tilinpito tunnistaa puutteellisesti on ollut maassamme viime vuosina merkittäviä vaikutuksia tuottavuuskasvuun perinteisempien aineellisten investointien rinnalla. Yhtenä aineettoman investoinnin eränä laskelmissa osana niin sanottuja taloudellisia kompetensseja (economic competencies) esiintyvät organisaatioinvestoinnit, jotka viittaavat organisaatioiden muutokseen ja kehittämiseen tehtyihin panostuksiin. 2 Niiden arvo investointeina on laskettu yritysten johtajien ja yrittäjien työkorvausten 2 Investoinnit aineettomaan pääomaan on jaettu kyseisissä analyyseissa kolmeen ryhmään. Ensimmäisenä ryhmänä on digitoitu tieto, joka pitää sisällään tietokoneohjelmat ja tietokannat. Toisena ryhmänä on innovaatiopääoma, jolla tarkoitetaan tutkimuksen, tuotekehityksen tai muunlaisen luovan (kuten esimerkiksi taiteellisen) toiminnan kautta syntynyttä pääomaa. Kolmas ryhmä, taloudelliset kompetenssit, käsittää organisaatioiden muutokseen ja kehittämiseen tehtyjen investointien ohella investoinnit tuotemerkkeihin ja yrityskohtaiseen inhimilliseen pääomaan.

8 3 sekä yrityskonsulteilta ostettujen palvelujen perusteella. Laskelmiin sisältyy monia epävarmuustekijöitä, mutta ne viittaavat siihen, että organisaatioinvestointien suuruus ja tätä kautta niiden merkitys tuottavuuskasvun lähteenä on ollut viime vuosina tärkeä. Laskelmat sitä paitsi todennäköisesti pikemmin aliarvioivat kuin yliarvioivat organisaatioinvestointien suuruutta ja merkitystä Suomessa (Maliranta & Ylä-Anttila 2008, 33). Johtamisen merkityksen korostaminen kilpailutekijänä innovaatioiden ja aineettomien investointien yhteydessä onkin perusteltua. Esimerkiksi Gary Hamel (2007, 32-36) esittää teoksessaan The Future of Management, että johtamisen alueella tehtävillä innovaatioilla yksittäisten yritysten on mahdollista hankkia kestävämpiä ja pitkäaikaisempia kilpailuetuja kuin operatiiviseen toimintaan kohdistuvilla prosessiinnovaatioilla, tuote- ja palveluinnovaatioilla tai edes strategisilla liiketoimintamalleihin kohdistuvilla innovaatioilla. Kaikesta tästä huolimatta on johtamisinnovaatioista tehty tutkimus ja niistä käyty keskustelu jäänyt Hamelin mukaan selvästi innovaatiotoiminnan muiden edellä mainittujen osa-alueiden jalkoihin. 3 Hamelin mukaan ihmisten kyky luoda arvoa yrityksille perustuu uusissa kilpailuoloissa lähinnä vain henkilöstön vahvan intohimoisen sitoutumisen, luovuuden ja aloitteellisuuden varaan; edes vahva osaaminen sellaisenaan ei ole näihin verrattava suojeltavissa oleva kilpailuedun lähde kansainvälistyvässä kilpailussa (mt., 56-65). Hamelin ajatuksia seuraamalla pitkäaikaisen kilpailuedun hankkimiseen tähtäävien yritysten keskeiset henkilöstöjohtamisen haasteet löytyvät nimenomaan henkilöstön sitoutumisen problematiikan puolelta. Tyypillisimmiksi esteiksi ihmisten mahdollisuuksille sitoutua työhönsä hän mainitsee liian vähäisen tilan jättäminen ihmisten itseohjautuvuudelle ja yhteisöllisyyden tunteen aikaansaamiselle ihmisten kesken sekä epäonnistumisen sellaisten yhteisten päämäärien luomisessa, jotka 3 Tätä puutetta ovat Hamel kumppaneineen sittemmin pyrkineet paikkaamaan luomallaan käsitteellisellä viitekehyksellä johtamisinnovaatioiden synnyn mekanismeista (Birkinshaw ym. 2008).

9 4 auttavat ihmisiä löytämään työlleen myös puhtaasti välineellistä palkkatyösuhdetta syvempää tarkoitusta. On hälyttävää, kuinka ristiriitaisen tuntuisilta monelta osin vaikuttavat yhtäältä Hamelin esiin nostamat johtamisinnovaatioiden ja ihmisten sitoutumisen avaintekijät sekä toisaalta suomalaisen työelämän tutkimuksen viime vuosina esiin nostamat empiiriset havainnot. Tilastokeskuksen työolotutkimukset, työministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrit sekä Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn kansalliset arvo- ja asennetutkimukset kertovat, että epävarmuuden ja turvattomuuden tunne lisääntyivät työntekijöiden keskuudessa 2000-luvulla huolimatta siitä, että työttömyys laski Suomessa yhtäjaksoisesti 1990-luvun alkupuolen syvän taloudellisen laman jälkeen aina vuoden 2008 loppuun. Pelko ennakoimattomia muutoksia kohtaan kasvoi ja muutoksista koettiin saatavan aiempaa huonommin tietoa. Työntekijät suhtautuivat myös työvoiman joukkoirtisanomisiin erittäin kriittisesti ja kaipasivat yritysten johtamiseen enemmän inhimillisten näkökohtien huomioonottamista ja johtajilta suurempaa sosiaalista vastuuntuntoa. Selvästi harvempi kuin 1990-luvun loppupuolella katsoi, että työnantajan ja työntekijän edut ovat nykyajan Suomessa pitkälti yhteneväiset. Samanaikaisesti niin työnteon mielekkyyden kuin vaikutusmahdollisuuksien omaan työhön niin sen sisältöön kuin työtahtiin on koettu pikemminkin vähentyneen kuin lisääntyneen (Haavisto & Kiljunen 2009; Lehto & Sutela 2008; Torvi & Kiljunen 2005; Ylöstalo & Jukka 2008a; 2008b). Työterveyslaitoksen Työ murroksessa -tutkimuksessa on mielenkiintoisella ja tyypillisistä työelämän laadun survey-tutkimuksista poikkeavalla tavalla kartoitettu vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä työelämän muutossuunnista. Yksi mielenkiintoinen tulos koskee sitä, miten suomalaiset näkevät työpaikoillaan toteutettujen muutosten vaikuttaneen työhönsä. Viidestä kysytystä asiasta ainoa suurin piirtein yhtä usein positiivisena kuin negatiivisena nähty vaikutus koski työn jatkuvuuden turvaamista. Kaikissa muissa asioissa oikeudenmukaisuuden toteutumisessa, työtä koskevissa vaikutusmahdollisuuksissa, työn hoitamisen vaatimien resurssien saannissa ja viihtymisessä työpaikalla muutosten vaikutuksen

10 5 pikemminkin negatiivisena kuin positiivisena nähneiden osuus oli selvästi suurempi (Kasvio ym. 2008, 42-43). Vastaajien näkemykset suomalaisen työelämän nykytilasta ja tulevaisuudesta olivat yleisemminkin enemmän pessimistisesti kuin optimistisesti suuntautuneita. Tilanne on yritysten näkökulmasta haastava. Strategiat, jotka perustuvat kilpailuetujen hankkimiseen entistä enemmän joustavuudesta, asiakasohjautuvuudesta ja kyvystä tuottaa innovaatioita, edellyttävät osaavaa ja ennen kaikkea sitoutunutta henkilöstöä. Mutta millaisilla lupauksilla henkilöstö on valmis antamaan osaamisensa työnantajan käyttöön ja sitoutumaan tilanteessa, jossa epävarmuuden ja turvattomuuden tuntemukset ovat yleistyneet samalla, kun yritysten toiminnan tuottovaatimukset kiristyvät ja kun markkinat ja teknologiat muuttuvat nopeammin ja yritysten kilpailuedut uhkaavat jäädä lyhytaikaisemmiksi? Kirjoituksen tarkoitus Kirjoitus tarkastelee tätä problematiikkaa henkilöstöjohtamisen haasteena. Haaste ei koske Suomen oloissa pelkästään yksityistä sektoria. Yksityisellä ja julkisella sektorilla toimivien työorganisaatioiden johtamiskäytännöt ovat lähentyneet viime vuosina toisiaan hyvinvointivaltion rahoituspohjan lisääntyneen epävakaisuuden ja julkisen sektorin kasvaneiden tehostamispaineiden seurauksena sekä niin sanotun uuden julkisjohtamisen (New Public Management, NPM) periaatteiden leviämisen myötä julkiselle sektorille (Koivumäki 2005; Vartiainen 2009). Petri Virtanen (2003) onkin todennut, että julkishallinnon organisaatioiden on pystyttävä tulevaisuudessa samalla lailla kuin yksityisellä sektorilla parantamaan jatkuvasti tuloksellisuuttaan ja kykyään reagoida joustavasti ympäristönsä muutoksiin säilyttääkseen toimintansa legitimiteetin. 4 4 Lähentymistä voidaan selittää esimerkiksi institutionaalisen teorian avulla. Sen mukaan toimintaympäristön samankaltaistumisella on taipumusta edistää päätymistä myös samankaltaistuviin organisatorisiin ratkaisuihin. Kirjallisuudessa on eroteltu kahdenlaisia pääasiallisia mekanismeja, jotka ruokkivat tällaista samankaltaisuutta (isomorfisuutta)

11 6 Yhteistä yksityisen ja julkisen sektorin työorganisaatioille on myös kasvava huoli työvoiman saatavuudesta tulevina vuosina. Työvoiman tarjonta on ikärakenteen muutoksen myötä kääntymässä Suomessa ennusteiden mukaan laskuun jopa noin 30 vuodeksi. Tilanne on historiallisesti ainutlaatuinen maan koko viime sotien jälkeisessä historiassa (kuvio 1.1). Työvoiman tarjonnan supistuminen kiihdyttänee jatkossa erityisesti tämänhetkisen taloudellisen taantuman jälkeen kilpailua osaavasta koti- ja ulkomaisesta työvoimasta ja myös omalta osaltaan korostaa sitoutumiseen liittyvän problematiikan kasvavaa merkitystä osana henkilöstöjohtamista. 120 tuhatta henkilöä Työmarkkinoille tulevat (20-vuotiaat) Työmarkkinoilta poistuvat (60-vuotiaat) 0 '45 '50 '55 '60 '65 '70 '75 '80 '85 '90 '95 '00 '05 '10 '15 '20 '25 '30 Vuosi Kuvio 1.1. Väestöennusteeseen perustuva työvoiman tarjontapotentiaalin muutos Suomessa vuosina (Lähde: Työministeriö 2003, 8) (Paauwe & Boselie 2005). Kilpailullinen isomorfisuus tarkoittaa, että samankaltaisissa toimintaympäristöissä organisaatioiden on rationaalista valita samankaltaisia ratkaisuja jo puhtaasti taloudellisista syistä. Institutionaalinen isomorfisuus puolestaan tarkoittaa, että erilaisilla normatiivisilla tekijöillä (myös puhtaasta taloudellisesta laskelmoinnista irrallaan) on taipumusta edistää päätymistä samankaltaisiin ratkaisuihin. Institutionaalista isomorfisuutta voi aiheutua monesta eri syystä, joista yksi on organisaatioiden johdon altistuminen erilaisten johtamisen muoti-ilmiöiden seuraamiseen.

12 7 Sitoutumisen merkitys kasvaa h0enkilöstöjohtamisen haasteena siis samanaikaisesti kahdestakin eri näkökulmasta käsin: Yritykset ja muut työorganisaatiot tarvitsevat innovaatiokilpailun aikakaudella pitkäaikaisen ja kestävän kilpailuedun hankkimiseksi työhönsä intohimoisesti sitoutuneita työntekijöitä. Työvoiman tarjonnan voimakas odotettavissa oleva supistuminen merkitsee Suomen oloissa tämän ohella myös sitä, että yrityksillä ja muilla työorganisaatioilla tulee olla käytettävissään keinoja, joilla ne ylipäätään saavat houkuteltua palvelukseensa haluamaansa työvoimaa. Kirjoitus kuvaa ja analysoi henkilöstön sitoutumisen uudenlaista problematiikkaa henkilöstöjohtamisen haasteena 2000-luvun alun muuttuvassa työelämässä lähinnä ensiksi mainitusta näkökulmasta käsin. Henkilöstöjohtamista käytetään kirjoituksessa yläkäsitteenä, joka kattaa niin perinteisen henkilöjohtamisen (leadership) kuin tätä huomattavasti laajemman strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen (Strategic Human Resource Management, SHRM) käsitteen (ks. tarkemmin Sädevirta 2004). Henkilöstöjohtamisella tarkoitetaan tässä kaikkea sellaista toimintaa ja kaikkia tätä toimintaa tukevia järjestelmiä, joiden avulla pyritään hallitsemaan ja kehittämään ihmisvoimavarojen käyttöä työorganisaatioissa. Henkilöstöjohtamiseen voidaan sisällyttää erityisesti johtamiskäytännöt, joiden avulla pyritään lisäämään henkilöstön osaamista, henkilöstön osaamisen hyödyntämistä (tai osallistumista), henkilöstön motivaatiota ja henkilöstön sitoutumista. Esimerkiksi David Guest (2006) pitää juuri näitä osa-alueita tuloksellisten HRM-järjestelmien neljänä strategisena elementtinä. Kirjoituksen kohteena olevaa henkilöstön sitoutumisen muuttuvaa problematiikkaa tarkastellaan yritysten ja muiden työorganisaatioiden toiminnallisten vaatimusten muutoksen kautta. Toiminnallisten vaatimusten muutos, jota käsitellään tarkemmin luvussa 2, nähdään kirjoituksessa todellisena, vakavasti otettavana suomalaiseen työelämään vaikuttavana tekijänä eikä pelkkänä uudenlaisena muodikkaana muutos- tai innovaatiopuheena. Kirjoituksessa on pyritty hyödyntämään monipuolisesti erityisesti viimeaikaista johtamis- ja organisaatiotieteellistä keskustelua ja suomalaista työelämän tutkimusta.

13 8 Kirjoitus tarjoaa henkilöstön sitoutumisen muuttuvan problematiikan tarkastelemiseen yhden näkökulman ja tähän pohjautuvan tavan löytää siihen mahdollinen ratkaisu. Kirjoitus ei pyri olemaan kaikenkattava analyysi henkilöstöjohtamisen tai suomalaisen työelämän ajankohtaisista haasteista. Kirjoituksen eteneminen Kirjoituksen toisessa luvussa tarkastellaan erilaisia näkemyksiä siihen, miten työorganisaatioiden toiminnalliset vaatimukset ovat muuttumassa. Esimerkkeinä käydystä keskustelusta käytetään seitsemää eri tutkijoiden esittämää teoreettista jäsennystä. Näkemysten yhteisenä piirteenä on, että meneillään olevaa muutosta voidaan analysoida historiallisena siirtymänä massatuotantoon perustuvasta toimintatavasta kohti joustavampaa, asiakasohjautuvampaa ja innovaatioita aktiivisemmin tuottamaan pyrkivää toimintatapaa. Kirjoituksessa esitetään, että muutoksen myötä organisaatioiden johtamiseen, ohjaukseen ja osaamiseen kohdistuvat vaatimukset monimutkaistuvat ja muuttuvat vaikeammin hallittaviksi. Kolmannessa luvussa tarkastellaan yksityiskohtaisemmin, mitä seurauksia edellisessä jaksossa kuvatusta siirtymästä on työtehtävien vaatimuksille ja organisaatioiden päivittäisjohtamiselle. Keskeisenä näkökulmana on erottelu arvonluontiprosessin logiikasta ja organisaatiopolitiikan logiikasta aiheutuvien muutosten kesken. Luvussa analysoidaan tästä syntyvää jännitettä organisaatioiden toiminnallisten vaatimusten ja niiden henkilöstöjohtamisen käytäntöjen kesken. Neljännessä luvussa tarkastellaan, mitä seurauksia siirtymästä kohti joustavampaa, asiakasohjautuvampaa ja innovaatioiden tuottamiseen aktiivisemmin tähtäävää toimintatapaa on työnantaja-työntekijä-suhteen kannalta. Muutokseen sisältyvää problematiikkaa pyritään avaamaan psykologisen sopimuksen käsitteen avulla. Keskeisenä näkökulmana on, että massatuotantoajattelun kanssa yhteen sopiva paternalistinen psykologinen sopimus on säröilemässä ja organisaatiot joutuvat

14 9 etsimään uudenlaista perustaa sopimukselle. Psykologisista sopimuksista käydyn keskustelun pohjalta tullaan hyvin lähelle Hamelin edellä esiin nostamaa sitoutumisen problematiikkaa. Viidennessä luvussa tarkastellaan, millaisia haasteita edellä esitetystä aiheutuu nimenomaan suomalaisten työorganisaatioiden henkilöstöjohtamisen lähikehityksen kannalta. Luvussa problematisoidaan myös henkilöstöjohtamisen kohtaamaa uudenlaista ristipainetta yksilöllisyyden ja yhteisöllisyyden vaatimusten kesken. Kuudennessa luvussa on yhteenveto ja johtopäätöksiä.

15 10 2 Johtamisen kohde ja vaadittava osaaminen moninaistuvat miten tuotannollinen ja organisaatioajattelu on muuttumassa? Tuotannollisen ja organisaatioajattelun muutosta on tarkasteltu viime vuosina talous-, sosiaali- ja käyttäytymistieteellisessä tutkimuksessa useiden erilaisten teoreettisten viitekehysten avulla. Seuraavassa on tiivis katsaus eräisiin sellaisiin näkemyksiin, joissa asetelma on monipuolisempi kuin yksinkertaisissa dikotomioissa kuten esimerkiksi massatuotanto vs. joustava tuotanto, teollinen työ vs. jälkiteollinen työ, fordistinen vs. jälkifordistinen tuotanto tai byrokraattinen vs. jälkibyrokraattinen työ/työorganisaatio. Luvun lopussa esitetään tarkastelun pohjalta synteesi, jota hyödynnetään kirjoituksen seuraavissa luvuissa. Tuotannollinen ja organisaatioajattelu sekä talouden pitkät aallot Chris Freeman ja Francisco Louçã (2001) ovat esittäneet kirjassaan As Time Goes by, että teknologiset, liikkeenjohdolliset ja organisatoriset uudistukset ovat teollisen historian kuluessa kytkeytyneet läheisesti sekä toisiinsa että niin sanottuihin talouden pitkiin aaltoihin. He erottavat viimeisen runsaan 200 vuoden ajalta viisi tällaista aaltoa niitä kantavine tuotannonaloineen, tuotteineen ja innovaatioineen. Pitkien aaltojen dynamiikka on sidoksissa toisiaan tukevien ja täydentävien teknologisten, liikkeenjohdollisten, organisatoristen ja muiden sosiaalisten innovaatioiden väliseen vuorovaikutukseen. Eri aalloissa elinkelpoisimmiksi osoittautuvat tuotannolliset ja organisatoriset mallit poikkeavat toisistaan (taulukko 2.1). Massatuotannon ja -kulutuksen väliseen positiiviseen vuorovaikutukseen perustunut edellinen aalto kääntyi heidän mukaansa laskuun 1970-luvun alun öljykriisin jälkeen. Sitä seuraavan, parhaillaan meneillään olevan aikakauden ominaisimpana piirteenä he pitävät koko talouden tietokoneistumista. Siihen liittyy ja sitä tukee yritysten sisäisten ja niiden välisten globaalien verkostojen kehitty0minen. Talouden uuden pitkän aallon nousun

16 11 käynnistymisen he ajoittavat ja 1990-lukujen vaihteeseen. Freemanin ja Louçãn tarkastelun pohjalta voidaan esittää, että myös henkilöstöjohtamisen ja sen kehityshaasteiden ymmärtäminen edellyttää niiden tarkastelemista laajemmasta ja pitkäaikaisemmasta historiallisesti perspektiivistä käsin. Taulukko 2.1. Talouden pitkien aaltojen piirteitä. (Lähde: Freeman & Louçã (2001, 141) yksinkertaistaen) AIKAKAUDEN KUVAUS Vesivoimaan perustuva teollisuuden mekanisointi Höyryvoimaan perustuva teollisuuden ja liikenteen mekanisointi Teollisuuden, liikenteen ja kotitalouksien sähköistyminen Liikenteen sekä siviili- ja sotatalouden motorisointi Koko talouden tietokoneistuminen TALOUDEN KESKEISIÄ ALOJA JA TUOTTEITA Tekstiiliteollisuus Vesivoiman tuotanto Rautatiet ja rautatiekalusto Höyrykoneet Työstökoneet Sähkötekniset tuotteet Raskaat konepajatuotteet Raskaan kemian tuotteet Terästuotteet Autot Kuorma-autot Traktorit Panssarivaunut Diesel-moottorit Lentokoneet Öljynjalostamot Tietokoneet Ohjelmistot Tietoliikennevälineet Bioteknologia LIIKKEENJOHDOLLISIA JA ORGANISATORISIA UUDISTUKSIA Tehdasjärjestelmät Yrittäjyys Osakeyhtiöt Ammattityöntekijöiden alihankintatuotanto Ammatillistunut liikkeenjohto Taylorismi Suuryritykset Massatuotanto ja -kulutus Fordismi Korkeat hierarkiat Yrityksen sisäiset ja globaalit verkostot NOUSU * LASKU * * * * Carlota Perez (2002) on tutkinut vastaavalla tavalla pitkien aaltojen mikrorakennetta, eli sitä millainen dynamiikka itse aaltojen sisälle kätkeytyy. Tässä voidaan hänen mukaansa nähdä historiallisesti toistuvia säännönmukaisuuksia toisiaan

17 12 seuranneita pitkiä aaltoja analysoimalla. Perezin näkemys perustuu jaotteluun tahmean tuotantopääoman ja helpommin liikkuvan sijoituspääoman kesken. Hän katsoo, että aallot voidaan näiden kahden pääomatyypin keskinäistä suhdetta tarkastelemalla jakaa neljään vaiheeseen. Pitkän aallon ensimmäisessä vaiheessa sijoituspääoma auttaa aallon kantavana voimana toimivan uuden teknologian leviämisessä. Edelläkävijöinä toimivien suuret voitot houkuttelevat uutta sijoituspääomaa voittoa tuottaville aloille ja sektoreille. Pitkän aallon toisesta vaiheesta voidaan puhua, kun sijoituspääoma alkaa kuumeisesti etsiä uudenlaiseen teknologiaan perustuvia innovatiivisia sovellutuksia. Tämä johtaa laajaan luovan tuhon prosessiin; käsite, jonka tunnettu itävaltalainen taloustieteilijä Joseph Schumpeter lanseerasi jo 1940-luvulla. Vähitellen riskinotto lisääntyy siinä määrin, että syntyy sijoituskupla, kun sijoituksiin asetetut odotukset ja toiveet erkaantuvat reaalitaloudesta. Tämä synnyttää jonkinasteisen taloudellisen kriisin. Vasta tätä seuraavan institutionaalisen sopeutumisvaiheen jälkeen käynnistyy tuotantopääoman johdolla vakaammalla pohjalla oleva, uuden teknologian luomiin mahdollisuuksiin perustuva pitkäaikaisemman taloudellisen kasvun kausi. Jossain vaiheessa uuden teknologian kasvuvoima kuitenkin ehtyy. Sijoituspääoma ryhtyy jälleen aktiivisemmin etsimään uusia nopeamman tuoton mahdollistavia kohteita. Uusien teknologisten mahdollisuuksien ilmaantuessa tähän käynnistyy seuraava talouden pitkä aalto. Perezin mukaan uusin, tieto- ja viestintäteknologioiden kehitykseen perustuva aalto on 2000-luvun ensimmäisten vuosien jälkeen siirtymässä kolmanteen, synergistisen kasvun vaiheeseen. 5 Tässä vaiheessa kasvun mahdollisuudet riippuvat ennen kaikkea institutionaalisen sopeutumisen nopeudesta; on institutionaalisen mielikuvituksen aika (mt., 167), kuten hän toteaa. Perezin viitekehyksen pohjalta voidaan esittää, että 5 Perezin teos Technological Revolutions and Financial Capital ilmestyi 2000-luvun alun sijoituskuplan jälkimainingeissa. Saattaa kuitenkin olla, että vasta 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla puhjennut uusi sijoituskupla ja sitä seurannut taloudellinen kriisi sopii osuvammaksi esimerkiksi pitkien aaltojen kehityksen toiseen vaiheeseen liittyvästä luovan tuhon prosessista.

18 13 uusimman aallon kolmannessa vaiheessa institutionaalista sopeutumista edistävien erilaisten johtamis- ja organisatoristen innovaatioiden merkitys kasvun lähteenä korostuu niin makro- kuin mikrotasolla. Edellä esitetyt näkemykset ovat syntyneet pohjimmiltaan taloustieteellisen analyysin kautta, ja niiden ensisijaisena kohteena ovat olleet suuret makrotasoiset, historialliset prosessit. Eräät muut kirjoittajat ovat tarkastelleet yksityiskohtaisemmin, millaisia mikrotasoisia toiminnallisia muutoksia talouden uusista vaatimuksista näyttäisi olevan syntymässä. Milesin, Snown, Mathewsin ja Milesin näkemys Raymond Miles, Charles Snow, John Mathews ja Grant Miles (1999) ovat tarkastelleet työn organisaatiomuotojen kehittymistä ja niiden kytkeytymistä eri aikakausien kulloistenkin edelläkävijäyritysten toiminnallisiin kehitysvaiheisiin edellistä yksityiskohtaisemmalla jaottelulla. He erottavat 1800-luvun puolivälistä alkaen kolme tällaista kehitysvaihetta. He kutsuvat näitä vaiheita standardisoinnin, asiakaskohtaisuuden ja jatkuvan innovoinnin kausiksi (kuvio 2.1). Standardisoinnin aikakautta hallitsi massatuotantoajattelu. Sille tyypillinen organisaatiomuoto oli funktionaalinen eli toimintoperusteinen tai, varsinkin isoissa yrityksissä, markkinoiden lohkoutumiseen paremmin vastaamaan pystyvä divisioonaperustainen organisaatiomuoto. Asiakasvaatimusten yksilöllistyminen erityisesti 1900-luvun puolivälistä alkaen on kuitenkin pakottanut yritykset muuttamaan tuotannollista ajatteluaan asiakasohjautuvampaan suuntaan. Tämän seurauksena monet yritykset ryhtyivät ottamaan käyttöön matriisimaisia organisaatiomuotoja. Matriisiorganisaatio, jonka toisena ulottuvuutena on asiakasryhmä, mahdollistaa toiminnan pidemmälle menevän asiakaskohtaisuuden. Asiakaskohtaisuuden kauden organisaatioajattelun täydellistymänä kirjoittajat pitävät

19 14 kuitenkin verkostomaista mallia, jonka kukoistuskauden he ajoittavat 1970-luvun lopulta 1990-luvulle. Standardisoinnin kausi Asiakaskohtaisuuden kausi Tuote-/palveluerikoistuminen Massatuotanto Markkinasegmentointi Prototyyppituotanto Tehokas asiakaskohtaistaminen Jatkuvan innovoinnin kausi Jatkuva, tehokas innovointi Funktionaalinen Matriisi Solu Divisioona Verkosto Kuvio 2.1. Talouden vaiheen ja sitä vastaavan organisatorisen muodon muutos. (Lähde: Miles ym. 1999, 158) Kirjoittajat katsovat, että olemassa olevien tuotteiden ja palvelujen räätälöinnin sijasta yhä useamman yrityksen keskeiseksi kilpailuedun lähteeksi on 2000-luvulla nousemassa kyky tuotteiden ja palvelujen jatkuvaan kehittelyyn. Jatkuvan innovoinnin aikakauden kehittyneimpiä organisaatiomuotoja he kuvaavat soluiksi. Solumaisella organisaatiolla on verkostomaiseen organisaatioon verrattuna enemmän itsellisiä, innovointiin kykeneviä dynaamisia alayksiköitä. Solumaisen organisaation ydinosaamisena ei ole enää niinkään joustavuus ja nopea reagointi asiakastarpeisiin kuin suunnitteluluovuus (design creativity).

20 15 Suunnitteluluovuus ilmenee organisaation kykynä tuottaa nopeasti tuote- ja palveluinnovaatioita sekä yksilöllisiä ja edistyksellisiä suunnitteluratkaisuja. Solumaisen organisaation ominaispiirre ovat pitkälle itseohjautuvat ja muotoaan jatkuvasti muuttavat asiakassolut, jotka tilanteen mukaan yhdistävät voimiaan tai jakautuvat uudella tavalla tuote- ja palveluinnovaatioiden ja uusien asiakasratkaisujen aikaansaamiseksi. Solujen työntekijöiltä edellytetään ennen kaikkea yrittäjähenkisyyttä, kykyä itseohjautuvaan työskentelyyn ja jatkuvaan oppimiseen sekä vahvaa sitoutumista organisaatioon esimerkiksi erilaisten tulospalkka-, tulospalkkiotai osaomistajuusjärjestelyjen kautta. Heckscherin näkemys Charles Heckscher (2007) on erottanut yritysten organisoitumisessa viisi toisiaan seurannutta historiallista vaihetta. Hän kutsuu näitä ammattikuntaisuuden, henkilökohtaisen kontrollin, yksinkertaisen byrokratian, hajautetun paternalistisuuden ja yhteistoiminnallisen yrityksen (collaborative enterprise) vaiheiksi. Jaottelu perustuu ensisijaisesti siihen, miten ja millaisten vertikaalisten (hierarchial) ja horisontaalisten (associational) rakenteellisten piirteiden merkitys on korostunut yritysten toiminn0assa eri vaiheissa (taulukko 2.2). Ammattikuntaisessa vaiheessa yritykset ja työorganisaatiot sikäli kun niistä voidaan edes nykyaikaisessa merkityksessä puhua rakentuivat eri toimijoiden suhteellisen löyhän horisontaalisen yhteistyön varaan. Organisoitumisen vertikaalista elementtiä edustivat lähinnä killat ja ammattikunnat. Varsinaisen suurteollisuuden ja suuryritysten synty erityisesti 1800-luvun puolivälistä alkaen merkitsi vertikaalisten rakenteiden vähittäistä vahvistumista horisontaalisten rakenteiden kustannuksella. Tärkeä tämänsuuntaisen kehityksen vauhdittaja oli 1900-luvun alusta lähtien tieteellisen liikkeenjohdon periaatteiden yleistyminen. Byrokratisoituvissa organisaatioissa vallitsi selvä jännite vertikaalisten ja horisontaalisten rakenteiden kesken, ja

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

Innovatiivinen osallistava työorganisaatio millaisilla toimintatavoilla suomalaiset työpaikat voivat menestyä globaalissa kilpailussa?

Innovatiivinen osallistava työorganisaatio millaisilla toimintatavoilla suomalaiset työpaikat voivat menestyä globaalissa kilpailussa? Innovatiivinen osallistava työorganisaatio millaisilla toimintatavoilla suomalaiset työpaikat voivat menestyä globaalissa kilpailussa? Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi

Lisätiedot

Työelämän trendit. Terttu Pakarinen

Työelämän trendit. Terttu Pakarinen Työelämän trendit Terttu Pakarinen Kymmenen väitettä työelämästä, Alasoini 2010 Työelämä ei ole huonontunut Työelämä ei ole muuttunut liikaa vaan liian vähän Työssäoloajat ovat pidentyneet eivät lyhentyneet

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta

Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa

Lisätiedot

Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti. Tuottavuuden pyöreä pöytä

Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti. Tuottavuuden pyöreä pöytä Tuottavuutta ja työelämän laatua välttämätöntä kehittää samanaikaisesti Tuottavuuden pyöreä pöytä 1 2007 Tuottavuuden pyöreä pöytä Perustettiin keväällä 2007 järjestöjen korkean tason elimeksi, jonka tarkoitus

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Työn imu näkyy tuloksessa tulevaisuuden henkilöstöjohtaminen. Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, TkT

Työn imu näkyy tuloksessa tulevaisuuden henkilöstöjohtaminen. Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, TkT Työn imu näkyy tuloksessa tulevaisuuden henkilöstöjohtaminen Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, TkT TÄRKEITÄ ASIOITA EI NÄE SILMILLÄ AINOASTAAN SYDÄMELLÄ NÄKEE HYVIN (Antoine de Saint-Exupery) Terttu

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Tuottavuuden pyöreän pöydän Paljeohjelma. Terttu Pakarinen, projektipäällikkö

Tuottavuuden pyöreän pöydän Paljeohjelma. Terttu Pakarinen, projektipäällikkö Tuottavuuden pyöreän pöydän Paljeohjelma Terttu Pakarinen, projektipäällikkö 1 Palje- tutkimus- ja kehitysohjelman tavoitteet 1. Tuottavuuden ja työelämän laadun samanaikainen kehittäminen 2. Strategisen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Kuinka ihmisten johtamista ja töiden organisointia pitää kehittää?

Hyvinvointia työstä Kuinka ihmisten johtamista ja töiden organisointia pitää kehittää? Hyvinvointia työstä Kuinka ihmisten johtamista ja töiden organisointia pitää kehittää? Tuomo Alasoini Teknologiajohtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Vanhushuoltosuhteen (65+/15 64-vuotiaat) kehitys

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto TEM/EIO nostaa keskusteluun yrityksille tärkeitä pullonkauloja ja luo edellytyksiä toimivalle toimintaympäristölle jossa yritykset voivat uudistua ja kasvaa. Tunnistamme

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Click to edit Master title style

Click to edit Master title style Click to edit Master title style Second level Click to edit Master title style Globaalit trendit ja muutostekijät Second level Työn globaali murros Osaaminen, tutkimus ja verkostoituminen keskiössä globaalien

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN

ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN LEAD13 3.9. 2013 Helsinki ORGANISAATION UUDISTUMISKYVYN KEHITTÄMINEN Prof. Aino Kianto Lappeenrannan teknillinen yliopisto aino.kianto@lut.fi Sisältö Organisaation uudistumiskyky Uudistumiskyvyn avaintekijät

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle?

Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus antaa johtamiselle? Kilpailuylivoimaa johtamisen avulla 1.6.2010 Mitkä ovat oikeita kysymyksiä? Millaiset reunaehdot uusin johtamistutkimus j antaa johtamiselle? Väitöstutkimuksen tarkoitus TUTKIMUSKYSYMYS: Onko löydettävissä

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT

Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä. Kuntoutuspäivät Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Sektoreiden välinen yhteistyö teoriassa ja käytännössä Kuntoutuspäivät 12 13.4.2011 Yliopistonlehtori Jenni Airaksinen, HT Esitys Perustuu Kokemuksiin, näkemyksiin ja selvityksiin erilaisista yhteistyövirityksistä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ

Mikko Kesä, TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ Mikko Kesä, 20.09.2017 TYÖN MUODOT TULEVAISUUDEN TYÖELÄMÄSSÄ ESITYKSEN RAKENNE Työn muutoksen narratiivi 2017. Muuttuvan työelämän osa-alueita: Osaaminen Työpaikat ja työnsaanti Suhde työhön Globaali kilpailu

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta?

Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Millaisia innovaatioita Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishankkeesta? Liisi Aalto, Katariina Hinkka, Rainer Grönlund, Marketta Rajavaara Kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Innovaatio Uusien asioiden tekemistä

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009

CIO Forum. Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 CIO Forum Tietohallintojohtajat muutosjohtajina Säästöjä vai uusia valloituksia? Johan Sandell CIO Forum 3.6.2009 Tervetuloa Taloudellisen tilanteen haasteet voidaan kääntää mahdollisuuksiksi vahvalla

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat

Kuntainfran palveluiden. organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat. organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumistavat Vaihtoehtojen edut ja haitat Kuntainfran palveluiden organisoitumista vat Vaihtoehtojen edut ja haitat Mikko Belov, Projekti-insinööri Sisältö Kuntien kadunpidon

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN HISTORIA

YRITTÄJYYDEN HISTORIA YRITTÄJYYDEN HISTORIA Kuka on yrittäjä? Mitä on yrittäjyys? Mikä on yrittäjäuran polku? (omavaraistaloudesta vaihdantatalouteen) Entrepreneur = yrittäjä Entrepreneur on ranskaa ja tarkoittaa: toimija,

Lisätiedot

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita?

Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? Innovatiivisuuden ja luovuuden johtaminen: Miten rakentaa innovatiivisia tiimejä ja organisaatioita? - Verkostotalouden ja nettisukupolven vaikutukset johtamiseen - Tehokkuuden, uudistumisen ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä

ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä ITU POLICY FORUM Kansallinen ja alueellinen innovaatiopolitiikka liikkeessä Jari Kolehmainen & Valtteri Laasonen Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu, Sente Millä eväillä uudistutaan innovaatiopolitiikan

Lisätiedot

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos

Mielenterveys ja työ. Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Mielenterveys ja työ Tapio Lahti apulaisylilääkäri Työterveyslaitos Maailma muuttuu, työ muuttuu Nykypäivän työelämässä pitää koko ajan aloittaa alusta, näyttää jatkuvasti osaavansa ja olevansa hyvä. Työssä

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Kestävää kehitystä työelämän sosiaalisilla innovaatioilla

Kestävää kehitystä työelämän sosiaalisilla innovaatioilla Tuomo Alasoini Tuomo Alasoini toimii Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesissä teknologiajohtajana vastuualueenaan Työelämän innovaatiot ja kehittäminen sekä Työelämän kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa.

Hyria. Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Hyria 2018 Strategia määrittelee, mitkä tavoitteet ovat Hyriassa tärkeitä ja mikä on se tapa, jolla niitä halutaan toteuttaa. Strategian avulla toteutamme visiomme. Hyria 2018 Strategia ei anna suoraa

Lisätiedot

Johtajana oleminen -työn sisältö, uudistuvat organisaatiot ja muuttuvat toimintaympäristöt

Johtajana oleminen -työn sisältö, uudistuvat organisaatiot ja muuttuvat toimintaympäristöt JOHTAJANA MUUTOKSISSA seminaari Kuntatalo, Helsinki 28.10.2014 Johtajana oleminen -työn sisältö, uudistuvat organisaatiot ja muuttuvat toimintaympäristöt Professori Vuokko Niiranen Itä-Suomen yliopisto/kuopion

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Kuinka turvaat työllisyytesi?

Kuinka turvaat työllisyytesi? Kuinka turvaat työllisyytesi? Ida Mielityinen Akava Työurat ja osaaminen koetuksella 20.9.2016 Esimerkkejä tulevaisuuden ammateista ihmisten keinotekoisten kehonosien valmistajat nano-teknikot, geneettisten

Lisätiedot

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista

Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista Jatkuva uudistuminen luovuuden ja innovatiivisuuden näkökulmista FT Pentti Sydänmaanlakka 30.8.2011, Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana Alustuksen teemat: Tulevaisuuden johtamisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä?

Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? Työhyvinvoinnin strateginen ulottuvuus onko sitä? XXI Pohjois-Suomen työmarkkinaseminaari 22.1.2016 Tutkimusjohtaja, dos. Mikko Luoma Vaasan yliopisto Ajan henki Pitkä taantuma koettelee yksityistä ja

Lisätiedot

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT

www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT www.hankintatoimi.fi 21.06.2010 Juha-Pekka Anttila VTT Hankintatoimen kehittäminen teknologiateollisuudessa - VTT mukana kehitystyössä VTT:n Liiketoiminta ja teknologian johtaminen -osaamiskeskuksen toteuttamissa

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline

Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline Kuuntele organisaatiosi ääntä! Herkkyys on johtamisen apuväline TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen erikoistunut

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010

Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet. LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Toimivan palveluorganisaation erityispiirteet LIFE@WORK Kunnallispoliitikko työnantajana Tammisaari 12.10.2010 Sisäisen toimivuuden perusulottuvuudet Palvelutyytyväisyys Sisäinen toimivuus Työelämän laatu

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa

Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Metsäsektorin elinkeinorakennetta on monipuolistettava Suomessa Anssi Niskanen johtaja - Metsäalan tulevaisuusfoorumi Maa- ja metsätalousministeriön ja Joensuun yliopiston järjestämä keskustelu- ja tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Tekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma

Tekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma Tekesin uusi työorganisaatioiden kehittämisohjelma Alustavia ajatuksia Tuomo Alasoini Yksikön johtaja, Tekes tuomo.alasoini(at)tekes.fi Ohjaava visio Suomessa on Euroopan paras työelämä vuonna 2020. Euroopan

Lisätiedot

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012

Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Tuottavuutta tuotemallinnuksella? Infra 2012, Wanha Satama Kimmo Laatunen 6.3.2012 Sisällysluettelo Tuottavuus Tuotemallinnus Miten tuottavuutta tuotemallinnuksella? Tuottavuus Tuottavuus on ollut ja on

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi

Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Innovaatiotoiminta mitattavaksi ja johdettavaksi Inno-barometrin esittely 15.2.2012 Vapriikki, Tampere Gearshift Group Page 1 Mystiikasta mitattavaksi Inno-barometri on standardoitu menetelmä organisaation

Lisätiedot

Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen

Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua. Riitta Hiltunen Osaaminen osana ICT-palvelukeskuksen laatua Riitta Hiltunen 17.2.2016 Aihe ja tavoitteet Tutkimuskohteena ICT-palvelukeskus ja sen palvelutoimintansa viitekehityksenä käyttämän ISO20000-palveluhallintajärjestelmän

Lisätiedot

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset

& siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Antti Kasvio: Työelämän muutokset & siihen liittyvät työssä jaksamisen ja jatkamisen kysymykset Esitys Punk-hankkeen seminaarissa 21.1.2010 Miten työ on nykyään muuttumassa? Perinteinen modernisaatioteoreettinen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM / 7.4.2014 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Haasteet samanaikaisia Eläköityminen ja väestön vanheneminen Työvoimapula ja samaan aikaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa

Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa Mitä liiketaloustieteiden tutkimus antaa suomalaiselle elinkeinoelämälle? Satu Huber 30.8.2010 30.8.2010 1 Liiketoimintaosaamisen haasteet Suomessa 1. Poimintoja

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa

Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Tekesin rooli teollisuuden palveluliiketoiminnan uudistamisessa Lauri Ala-Opas Tekes 21.3.2013 Rahoituspäätökset teollisuuteen ja palveluihin Miljoonaa euroa 200 Palvelut 150 Teollisuus 100 Muut toimialat

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot