Länsi-Uudenmaan Luova Talous- loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Uudenmaan Luova Talous- loppuraportti"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan Luova Talous- loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1 Esipuhe Menetelmät Luova Talous luovat alat Luovien alojen toimijat Länsi-Uudenmaan alueella Taide- ja kulttuuriperintö Joukkoviestintä Muotoilu ja mainonta Viihde Ohjelmistopalvelut Urheilu Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden nykytila ja kehittämistarpeet Kyselyyn vastanneiden toimijoiden organisaatiomuoto, liikevaihto ja työllistävyys Toimijoiden nykyinen kehittämispalveluiden käyttö Kyselyyn vastanneiden toimijoiden (liiketoiminnan) kehittämistarpeet Klusteriyritysten luovan talouden näkökulma Innovaatioilla kasvua Innovaatiopolitiikka Suomessa Luovien alojen toimijat innovaatiotoiminnan moottorina Innovaatioiden suojaaminen Luova talous Länsi-Uudellamaalla Taustaksi Klusteri- ja muiden toimialojen yrityksille suunnatun kyselyn tulokset Länsi-Uudenmaan luovan talouden kehittämisohjelma Alueellisten kehittäjätahojen luovan talouden ja innovaatio-osaamisen kehittäminen ja kehittämisen organisoiminen Luovien alojen toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Klusterialojen ja muiden alojen yritysten luovan talouden kehittäminen Kohtaamisympäristöjen ja muotojen kehittäminen Lähdeluettelo Liite 1. Luovien alojen toimijoiden luokituskartta 2

3 1. Esipuhe Tämän työ on toteutettu Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n ja AKO Länsi-Uudenmaan toimeksiannosta ja sen on toteuttanut CreaMentors Oy. Työn tavoitteena on hahmottaa Länsi-Uudenmaan alueen kuntien (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio) luovan talouden nykytila ja siihen liittyvät kehittämistarpeet seudun klusteritoimialoja tukeviksi. Luova talous on käsite, joka läpäisee kaikki toimialat. Sen ytimessä ovat luovat yksilöt, jotka synnyttävät uusia innovaatioita mm. uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Innovaatioita edistävä luovuus voi olla organisaatioiden sisällä tai tulla sen ulkopuolelta erilaisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta. Luovien alojen yrityksistä esim. markkinointiviestinnän ja muotoilun asiantuntijat sekä sähköisten ympäristöjen sisällöntuottajat tuovat luontevimmin muiden toimialojen yrityksille tukea liiketoimintaan ja innovaatioiden synnyttämiseen. Luovan talouden arvoa voidaan mitata mm. tavaramerkkien, patenttien, muotoilusuojien sekä yleisemmin tekijänoikeuksien avulla. Luova talous on nostettu osaksi Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikkaa: luovilla aloilla on runsaasti innovaatio-, kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä. Luovan talouden kasvun mahdollistajia ovat luovien alojen toimijat, joiden liiketoiminta on terveellä pohjalla. Selvityksen mukaan luovien alojen toimijat Länsi-Uudellamaalla kaipaavat eniten apua toimintansa rahoitukseen, palveluiden ja tuotteiden myyntiin sekä tekijänoikeuksiin liittyvissä asioissa. Vastaamalla aktiivisella kehittämistyöllä edellä mainittuihin tarpeisiin luodaan pohjaa muiden toimialojen yritysten mahdollisuuksiin parantaa omia tuotteitaan ja palveluitaan luovien alojen toimijoiden tarjoaman osaamisen avulla. Teollisuus-, palvelu- ja luovien alojen uusimuotoinen yhteistyö luo uutta, innovatiivista liiketoimintaa sekä lisää alueellista vetovoimaisuutta. Jyväskylässä kesäkuussa 2009, CreaMentors Oy Jari Palonen Johanna Antila Jari Hoffrén (EleMentori) 3

4 2. Menetelmät Kehittämisohjelma on laadittu CreaMentors Oy:n toimesta asiantuntijakonsultointina. Työn lähtökohtana ovat toimineet Länsi-Uudenmaan alueen kuntien luovien alojen yritysten, valittujen klusteriyritysten sekä muiden toimialojen yritysten näkemykset ja tarpeet luovan talouden kehittämiseksi. Näiden selvittämiseksi toteutettiin toukokuussa 2009 sähköinen kyselytutkimus seudun luovien alojen yrityksille sekä touko- ja kesäkuussa 2009 sähköinen kyselytutkimus laajemmin eri toimialojen (mukaan lukien klusteriyritykset) yrityksiin Länsi-Uudenmaan alueella. Luovien alojen toimijoille lähetettyyn kyselyyn vastasi 49 toimijaa ja muille toimialoille lähetettyyn kyselyyn vastasi 73 yritystä. Lisäksi kehittämistyön aikana on keskusteluin kuultu toimeksiantajan edustajia sekä AKO Länsi-Uudenmaan eri klustereiden vastuuhenkilöitä. Strategian taustana on lisäksi käytetty keskeisiä luovien alojen strategioita ja kehittämisohjelmia, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Opetusministeriön luovia aloja käsitteleviä raportteja, Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston raportteja sekä muita eri alueilla laadittuja luovien alojen kehittämisasiakirjoja. Työssä on lisäksi huomioitu alueelliset keskeiset strategia sekä muut keskeiset asiakirjat. Peilipintana prosessin aikana on hyödynnetty CreaMentorsin omaa kokemusta, joka on syntynyt toiminnasta luovien alojen kehittämistehtävissä ympäri Suomea. Kuva: Helena Kujala 4

5 Määrittelyt Luova talous: luovat alat + innovaatiotoiminta Luovat alat: muotoilu ja mainonta, joukkoviestintä, ohjelmistopalvelut, taide ja kulttuuriperintö, viihde, urheilu Aineistot ja keskustelut TEM OPM AKO Länsi-Uusimaa Muiden yritysten (mukaan lukien klusteriyritysten) luovien alojen palveluiden käyttö ja tulevaisuuden tarpeet Klusterivastaavien haastattelut Yrityksille suunnattu sähköinen kyselytutkimus Luovien alojen yritysten nykytila ja kehittämistarpeet Asiakastieto Oy; toimijoiden määrä, liikevaihto, työllistävyys Luovien alojen toimijoille suunnattu kyselytutkimus CreaMentorsin oma näkemys Aineiston analysointi CreaMentorsin oma näkemys KEHITTÄMISOHJELMAN LAATIMINEN Kuva 1: Selvitystyön prosessi 5

6 3. Luova talous - luovat alat Luovat alat ovat Suomen tulevaisuuden aloja, joiden liiketoiminnallinen merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti. Työ ja elinkeinoministeriön laatimassa Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa (KTM 10/2007) luovilla toimialoilla tarkoitetaan mm. seuraavia toimialoja: animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja äänitetuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänitetuotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri sekä viestintäala. Lisäksi luetteloon voi sisällyttää palvelukonsepteja kulttuurin ja hyvinvoinnin sekä kulttuurin ja matkailun rajapinnoilta. Luovien alojen yrittäjyys on kasvava yritystoiminnan alue. Euroopassa kulttuurin ja luovien alojen sektorin arvo oli vuonna 2003 yli 650 miljardia euroa, mikä oli enemmän kuin autonvalmistusteollisuuden tai ICT-sektorin. Vuonna 2004 kulttuurin ja luovien alojen sektorilla työskenteli 5,8 miljoonaa ihmistä, mikä oli 3,1 % koko työllisestä työvoimasta. Ala kasvoi 12,3 % enemmän kuin muu talous. Myös Suomessa alan kasvu on ollut vahvaa. Alan liikevaihto ja jalostusarvo kasvoivat vuosien 2000 ja 2005 välillä 15 %. Samaan aikaan elektroniikkateollisuuden jalostusarvo pieneni 7 % ja metsäteollisuuden 38 %. Uusimpien kansantalouden tilinpitotietojen mukaan kulttuuri- ja joukkoviestintäalat tuottivat Suomessa runsaan 4,6 miljardin euron arvonlisäyksen vuonna Merkittävä osuus arvonlisäyksestä syntyy joukkoviestinnän alueella. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisen kautta Suomi voi tulevaisuudessa vahvistaa muiden toimialojen ja koko maan kilpailukykyä. Luovat alat parantavat kilpailukykyä erityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden kautta. Tulevaisuudessa tuotteiden ja palveluiden tuotemerkit ja brändit ovat yhä vahvemmassa asemassa ja niihin liittyvä osaaminen on luovien alojen ydintä. Elämyshakuisuuden kasvun ansiosta kuluttajille suunnattujen vapaa-ajan palveluiden tarve tulee lisääntymään. Kuva: Helena Kujala Uudet innovaatiot voivat syntyä myös perinteisten teollisten ja luovien alojen yhteistyöstä. Myös teknologista ja markkinointiosaamista tarvitaan uusien palveluinnovaatioiden luomiseen. Siksi luovan talouden kehittämisen ensimmäinen askel on näiden eri näkökulmien ja toimijoiden yhteen saattaminen erilaisilla foorumeilla: luovan toimialoja, sektoreita ja klustereita läpäisevän vuoropuhelun synnyttäminen. Uudentyyppisten kohtaamisten muodostamalla luovalla taloudella tarkoitetaan siis laajemmin luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämistä muilla aloilla. Kehittämällä toimintaympäristöä tarkoituksena on paitsi lisätä suomalaisen yhteiskunnan ymmärrystä uudenlaiselle työlle ja yrittäjyydelle, myös pohtia miten totuttuja toimintamalleja uudistetaan luovien alojen yritystoiminnan avulla. Nykyisessä globaalissa talousympäristössä tämä on suorastaan välttämätöntä. 6

7 SITRAn innovaatio-ohjelman ohjelmajohtaja Antti Hautamäen mukaan luovan talous on avain maailmantalouden innovatiivisen vaiheen haltuunottoon. Asiakkaat ja markkinat odottavat ylivoimaista lisäarvoa osaaminen, teknologia ja laatu eivät enää sellaisenaan riitä. Hautamäki korostaa että luovuuden kulttuuri, taide, kulttuuriteollisuus ja kulttuurinen lisäarvontuotanto ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Länsi-Uudenmaan luovien alojen hahmottamiseksi luovien alojen määritelmänä käytettiin selvityksen tietojenkeruuvaiheessa toimialaluokitusperustaista Opetusministeriön luokitusta. Siinä yksittäiset toimialat on koottu neljään pääryhmään (OPM 2006:35). Ryhmiä ovat a) kulttuuriperintö ja taide b) joukkoviestintä c) muotoilu ja mainonta ja d) viihde. Opetusministeriön luokitusta on päivitetty käynnissä olevan, kulttuuri- ja luovien alojen taloudellisen arvon mittaamiseen tähtäävään satelliittikirjanpito-ohjelman (OPM 2008:20 ja Tilastokeskus) tämänhetkisen vaiheen tietojen avulla. Aineistohakuja varten käytettiin uutta Tilastokeskuksen toimialaluokitusta (TOL 2008) joka mahdollistaa entistä täsmällisemmän toimialapohjaisen yritysharavoinnin. Opetusministeriön luovat alat muunnettiin aikaisemmasta TOL 2002 luokituksesta nykyiseen järjestelmään. Tästä syystä tietokannassa ei ole liikunta- ja urheilutoimijoita eikä käsityöalaa kokonaisuudessaan. Luokitus antaa keskeneräisenäkin luotettavan hahmotuksen luovien alojen volyymista Länsi- Uudenmaan seudulla ja tuottaa lisäksi kansallisesti vertailukelpoista tietoa. Arvioitaessa erityisesti perinteisten palvelu- ja teollisuusalojen tapaa hyödyntää luovia aloja toiminnassaan hyödynnettiin Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimpia strategioita (erit. KTM 10/2007). Niissä korostetaan perinteisempien luovien alojen kohtauttamista palvelu- ja teollisuusyritysten kanssa. Lisäksi luovan talouden laaja-alaisuutta ja avoimuutta korostaen luovuus ymmärretään enemmän läpäisevänä ominaisuutena kuin toimialasidonnaisena erityispääomana. Tässä yhteydessä luoviin aloihin poimittiin viidenneksi ohjelmistopalvelut. Kehitystyötä konkretisoitaessa on tärkeää seurata mm. viranomaisten jatkuvasti käymää keskustelua luovien alojen ja luovan alan määrittelystä. Käytetyillä kriteereillä on joka tapauksessa saatu luotettava hahmotus Länsi-Uudenmaan alueen luovien alojen kokonaisuudesta sekä klusteriyritysten tavoista hyödyntää luovia aloja toiminnassaan. 7

8 4. Luovien alojen toimijat Länsi-Uudenmaan alueella Luovien alojen toimijoiden kartoituksessa käytettiin opetusministeriön luovien alojen luokitusta lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön luovien alojen strategian mukaisesti ohjelmistopalveluilla. Haussa opetusministeriön hyödyntämä tilastokeskuksen toimialaluokitus päivitettiin TOL 2008 luokitusta vastaavaksi hyödyntämällä opetusministeriön julkaisua Kulttuurin satelliittitilinpito (OPM 2008:20). Luokituskartta on raportin liitteenä. Haku suoritettiin Asiakastieto Oy:n tietokannoista. Rekisterissä ovat olleet mukana myös arvonlisäverolliset yhdistykset, jolloin perusteltu oletus on, että ne toteuttavat liiketoimintaa. Tässä raportissa käsittelemme koko yritys- ja yhdistysjoukkoa toimija-terminä. Luovien alojen toimijoita löytyi tietokannasta yhteensä 798 osumaa. 4.1 Taide- ja kulttuuriperintö Taide- ja kulttuuriperinnön aloilla löytyi 182 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia oli 101, yhdistyksiä 45, osakeyhtiöitä 23, avoimia yhtiöitä 6, osuuskuntia 3, kommandiittiyhtiöitä 2 ja säätiöitä 2. Ilmoitettu liikevaihto oli 4, 2 miljoonaa euroa (luokassa euroa 62 osumaa, euroa 2 osumaa, ei ilmoitettu 98 osumaa). Henkilöstöä aloilla oli yhteensä toimijaa ilmoitti työllistävänsä 0-4 henkilöä. 91 ei ilmoittanut henkilöstömääräänsä luokiteltuna. 4.2 Joukkoviestintä Joukkoviestinnän aloilla löytyi 136 osumaa. Osakeyhtiöitä oli 69, yksityisiä elinkeinonharjoittajia 49, kommandiittiyhtiöitä 12, avoimia yhtiöitä 4 ja osuuskuntia 2. Ilmoitettu liikevaihto oli 22,9 miljoonaa euroa. 54 yrityksen liikevaihtoluokka oli euroa, 5 yrityksen liikevaihtoluokka euroa ja yhden yrityksen liikevaihtoluokka euroa. Henkilöstöä joukkoviestinnän aloilla oli yhteensä yritystä työllisti 0-4 työntekijää, yksi yritys 5-9 työntekijää ja 2 yritystä työntekijää. 4.3 Muotoilu ja mainonta Muotoilun ja mainonnan aloilla löytyi 161 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia oli 88, osakeyhtiöitä 62, kommandiittiyhtiöitä 6, osuuskuntia 3, yhdistyksiä 1 ja muita toimijoita 1. Liikevaihto aloilla oli 5 miljoonaa euroa. 66 toimijaa oli liikevaihtoluokassa euroa, 2 toimijaa luokassa euroa ja 3 toimijaa luokassa euroa. Henkilöstöä oli yhteensä toimijaa työllisti 0-4 henkilöä, 2 toimijaa 5-9 henkilöä ja yksi toimija henkilöä. 8

9 4.4 Viihde Viihteen alalla löytyi 99 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia oli 46, osakeyhtiöitä oli 30, kommandiittiyhtiöitä 11, yhdistyksiä 10, avoimia yhtiöitä 1 ja muita 1. Alan liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa. 44 toimijaa osui liikevaihtoluokkaan euroa, kaksi toimijaa luokkaan euroa ja kaksi toimijaa luokkaan euroa. Henkilöstöä oli yhteensä toimijaa työllisti 0-4 henkilöä, yksi toimija 5-9 henkilöä ja yksi toimija henkilöä. 4.5 Ohjelmistopalvelut Ohjelmistopalveluissa löytyi 95 osumaa. Osakeyhtiöitä oli 56, yksityisiä elinkeinonharjoittajia 33, kommandiittiyhtiöitä 4, avoimia yhtiöitä 1 ja 1 ulkomainen elinkeinonharjoittaja sivutoimipaikalla. Liikevaihto oli 8,7 miljoonaa euroa. 34 yritystä kuului liikevaihtoluokkaan euroa. Ala työllisti 72 henkilöä. 44 yritystä osui luokkaan 0-4 henkilöä. 4.6 Urheilu Urheilun aloilla löytyi 125 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia löytyi 51, osakeyhtiöitä 37, yhdistyksiä 23, kommandiittiyhtiöitä 4, säätiöitä 2 ja muita 2. Liikevaihto oli 7,4 miljoonaa euroa. 37 toimijaa kuului luokkaan euroa ja 1 toimija luokkaan euroa. Henkilöstöä aloilla oli yhteensä toimijaa työllisti 0-4 henkilöä ja yksi toimija 5-9 henkilöä. Kuva: Helena Kujala 9

10 Kuva 2: AKO Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden lukumäärä Kuva 3: AKO Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden liikevaihto 10

11 Kuva 4 AKO Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden työllistävyys 11

12 5. Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden nykytila ja kehittämistarpeet Länsi-Uudenmaan alueen luovien alojen toimijoille toukokuussa 2009 lähetettyyn sähköiseen kyselyyn vastasi 49 luovan alan toimijaa. Saatujen vastausten määrä ja laatu antavat hyvän kuvan luovien alojen toimijakentän nykytilasta sekä siellä olevista tarpeista. Seuraavassa on esitetty kyselyn keskeiset tulokset koosteena (raportin liitteenä täydellinen raportti). 5.1 Kyselyyn vastanneiden toimijoiden organisaatiomuoto, liikevaihto ja työllistävyys Vastanneista toimijoista 62 % toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja 23 % osakeyhtiömuotoisena. Vastaajista 6 % edusti kommandiittiyhtiötä, 6 % avointa yhtiötä ja 2 % osuuskuntaa. Kaksi vastannutta edusti yhdistystä. 60 % vastanneista organisaatioista on perustettu ennen vuotta 2006 ja 40% vuoden 2006 jälkeen. Vastanneiden toimijoiden edellisen tilikauden liikevaihdot jakautuivat seuraavasti: alle % toimijoista % toimijoista, % toimijoista, % toimijoista ja yli % toimijoista. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden organisaatiomuodot 12

13 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden liikevaihto Vastanneiden toimijoiden työntekijämäärät jakautuivat seuraavasti: 71 % toimijoista ilmoitti yhden työntekijän, 23 % vastanneista 2-5 työntekijää ja 6 % 6-10 työntekijää. Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden työntekijöiden määrä 13

14 5.2 Toimijoiden nykyinen kehittämispalveluiden käyttö Vastanneista 73 % ei ole saanut julkista rahoitusta toimintansa investointeihin tai kehittämiseen. Uudenmaan TEkeskuksen rahoitusta oli saanut 15 % vastanneista ja Finnveran 15% vastanneista. Taulukko 4. Toimijoiden julkisten rahoitusten käyttö (kehittämis- ja investointituet) Kuva: Helena Kujala 14

15 Hieman rahoituspalveluita enemmän toimijat olivat käyttäneet eri organisaatioiden tarjoamia liiketoiminnan kehittämispalveluita. 31 % oli saanut kehittämispalveluita Uudenmaan TE-keskukselta, 8 % työvoimahallinnolta, 2 % alueelliselta kehittämisyhtiöltä, 4 % Finnveralta ja 6% yksityiseltä yritykseltä. Huomattavaa kuitenkin on, että 67 % vastanneista ei ollut käyttänyt minkään em. kehittämispalveluita. Tekes oli vastausvaihtoehdoista ainoa, jonka rahoituspalveluita tai kehittämispalveluita ei ollut hyödynnetty lainkaan. Taulukko 5. Liiketoiminnan kehittämispalveluiden käyttö Voidaan siis todeta, että otoksen perusteella julkisten kehittäjien tarjoamat liiketoiminnan kehittämispalvelut ovat luovien alojen toimijoille olleet vielä suhteellisen tuntemattomia tai niitä ei ole osattu hyödyntää oman liiketoiminnan tukena. Mahdollista toki myös on, että esim. rahoitusta toimintaan on haettu, mutta sitä ei ole saatu tai palvelut eivät ole vastanneet luovien alojen toimijoiden kehittämistarpeisiin. 5.3 Kyselyyn vastanneiden toimijoiden (liiketoiminnan) kehittämistarpeet Vastaajilta kysyttiin, miten he aikovat kehittää toimintaansa tulevien kolmen vuoden aikana. 74 % vastanneista aikoo kehittää toimintaansa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kautta, 70 % asiakassuhteita kehittämällä, 55 % liikevaihtoa kasvattamalla, 41 % kumppanuuksia kehittämällä ja 16 % palkkaamalla uusia työntekijöitä. Yksittäisinä vastauksina esille nousi myös toimitilojen saneeraus. Kaksi vastanneista toimijoista ei aikonut kehittää toimintaansa. 15

16 Taulukko 6. Yritysten kehittämisen painopisteet Kyselyssä tiedusteltiin toimijoilta, missä asioissa / teemoissa he kokevat tarvitsevansa apua ja tukea tulevaisuudessa. Em. kysymyksiin vastaukset pyydettiin antamaan arvoasteikolla 1 (en tarvitse apua), 2 (tarvitsen apua jonkin verran), 3 (tarvitsen apua melko paljon) ja 4 (tarvitsen apua erittäin paljon). Kokonaisvastauksissa arvolle 1 vastauksia saatiin 53%, arvolle 2 28%, arvolle 3 13% ja arvolle 4 6%. Voidaan siis todeta, että vastaukset kohtiin tarvitsen apua jonkin verran, tarvitsen apua melko paljon tai tarvitsen apua erittäin paljon kattavat 47 % vastauksista. Tämä on huomioitavaa kehittämistoimenpiteiden käynnistämisen kannalta. Eniten apua toimijat kokivat tarvitsevansa yrityksen toimintaan liittyvän rahoituksen kehittämisen osalta (ka: 2,20). Seuraavaksi tärkeimpänä koettiin yrityksen tuotteiden ja palveluiden myyntiin liittyvä apu ja (ka:2,04). Kolmanneksi tärkeimpänä yritykset kokivat sopimus- ja tekijänoikeuksiin liittyvän avun (ka:1,94). Neljänneksi (ka:1,92) keskeisimpänä teemana koettiin yritysten markkinointi. Alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden hankintaan kaivattiin apua viidenneksi eniten (ka:1,69). Tätä seurasivat tuotteistaminen ja tuotteiden kaupallistaminen (ka: 1,65), tuotteiden ja palveluiden laadun kehittäminen (ka: 1,55), liiketoimintasuunnitelman laadinta ja kehittäminen (ka:1,49), yrityksen johtaminen (ka: 1,48) sekä henkilöstöasiat (ka:1,29). 16

17 Taulukko 7. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden kehittämistarpeet 17

18 Toimijoilta kysyttiin myös, ovatko he kiinnostuneita AKO Länsi-Uudenmaan tarjoamista luovien alojen yritysten kehittämispalveluista. Vastaajista 32 toimijaa eli 73 % on kiinnostunut palveluista ja 27 % eli 12 vastaajaa totesi kysymykseen ei. Viisi vastaajaa jätti kysymykseen vastaamatta. Taulukko 8. Toimijoiden kiinnostuneisuus kehittämispalveluista 18

19 6. Klusteriyritysten luovan talouden näkökulma 6.1 Innovaatioilla kasvua Kehittymättömässä yhteiskunnassa talous kasvoi ruumiillisella työllä. Teollisen vallankumouksen aikana ruumiillinen työ korvattiin laitteilla. Kone saattoi tehdä saman, minkä kymmenet ihmiset aikaisemmin, mutta paljon nopeammin ja tarkemmin. Tuotantovallankumouksessa kilpailuetu tuli koneiden lisäksi siitä, että työ jaettiin eri vaiheisiin, joista kustakin vastasivat eri ihmiset. Syntyi liukuhihnatuotanto, jossa ihmiset toimivat tehokkaasti yhteen koneiden kanssa - ihmiset ja koneet olivat yhdessä kuin suuri kone. Toiminta on tällöin kustannustehokasta ja kontrolloitua. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin raja, jossa kasvua ei enää synny, vaikka työ- ja pääomapanostuksia lisätään luvulla oivallettiin, että kun tuotantotekijäksi työn ja koneiden rinnalle lisätään innovaatio siis kehitetään jotain uutta kasvua voi syntyä vaikka työhön ja koneisiin liittyvät tuotantopanokset säilyisivät ennallaan. Innovaatio on käsite, joka on joissain piireissä kokenut inflaation. Koetaan, että innovaatio on menneen vuosikymmenen lumia asia, jolla ei oikeassa liike-elämässä ole todellista merkitystä. Tämä käsitys liittynee innovaatio-sanaan, jota erityisesti aluekehittäjäpiireissä on viljelty taajaan ehkä ymmärtämättä sen todellista olemusta. Nykyisin innovaatiot ovat yritysten kilpailukyvyn perusta. Innovaatioita syntyy ihmisten, usein vuorovaikutuksessa, tuottamasta ja jalostamasta ideasta - siitä, että nähdään uusia mahdollisuuksia ja ratkaistaan ne uudella tavalla. Innovaatio on siis uutuus tai uudistus, joka voi liittyä oikeastaan mihin tahansa. Liiketoiminnan kannalta on olennaista, että innovaation avulla syntyy korkeampaa tuottavuutta, siis alhaisemmat panostukset tai suuremmat lisäarvot. Tällöin kyetään myymään muita halvemmalla tai tekemään samalla hinnalla mutta paremmin, saadaan muita parempaa hintaa, tai tehdään jotain, mitä muut eivät tee. Käytännössä innovaatiot voivat olla vaikkapa uusia tuotteita ja palveluita, palvelukonsepteja, brändejä tai toimintamalleja erilaisiin tuotantoprosesseihin, markkinointiin, myyntiin, johtamiseen, jne. Pitkäkestoisen menestyksen tavoittelun kannalta on tärkeää huomata, että yhdellä innovaatiolla saattaa olla vaikea saavuttaa kestävää kilpailuetua. Pitkäkestoinen kilpailuetu vaatii jatkuvaa uudistumista ja siten monia innovaatioita yrityksen elinkaaren aikana. 19

20 6.2 Innovaatiopolitiikka Suomessa Innovaatiopolitiikan peruskysymys on, miten yritysten innovaatiotoimintaa voidaan tukea julkisilla toimenpiteillä. Suomessa harjoitettiin 1990-luvulla innovaatiopolitiikkaa, jossa korostettiin teknologisia innovaatioita. Innovaatiopolitiikan painopisteitä ovat olleet teknologian levittäminen, tieteen tulosten siirtäminen yrityksille sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen luvulla teknologisten innovaatioiden rinnalle tulivat pyrkimykset teknologian soveltamisesta palveluihin, sosiaaliset innovaatiot sekä alueellinen innovaatiotoiminta. Pekka Himanen mainitsee Teknologiateollisuudelle toteuttamassaan innovaatioraportissa Suomalainen unelma (2007) Suomessa olevan vahvaa idealuovuutta, jota ei kuitenkaan pystytä muuntamaan uusiksi liiketoimintamalleiksi ja taloudellisiksi tuloksiksi. Himanen mainitseekin Suomessa olevan kilpailukykyparadoksin: Suomi sijoittuu innovaatiopotentiaalia mitattaessa maailman kärkeen, mutta taloudellisten tulosten mitalla keskitasolle. Valtioneuvoston innovaatiopoliittisessa selonteossa (2008), joka perustuu keväällä 2008 valmistuneeseen TEM:n kansalliseen innovaatiostrategialuonnokseen, Suomen innovaatiotoiminnan ajureiksi nostetaan globalisaatio, kestävä kehitys, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen. Selonteossa määritellään tavoitetilana, että tulevaisuuden Suomessa tuottavuuskehitys perustuu innovaatioihin ja että suomalaiset ovat edelläkävijöitä innovaatiotoiminnassa. Innovaatiopolitiikan strategiset valinnat ovat 1) Innovaatiotoiminta rajattomassa maailmassa. Tällä tarkoitetaan globaaleja verkostoja, joissa suomalaisten yritysten on kyettävä löytämään oma paikkansa ja tuomaan aitoa lisäarvoa. 2) Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys. Innovaatiotoiminnassa on tunnistettava markkinoiden tarpeet ja kysyntä. Asiakkaat ja käyttäjät on otettava mukaan kehitystyöhön ja luotava yhteisiä innovaatioprosesseja. 3) Innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt. Yksilöitä on kannustettava innovaatiotoimintaan sekä luotava yhteisöjä ja verkostoja, jossa yksilöt voivat osallistua innovaatiotoimintaan. 4) Systeemisyys. Tällä tarkoitetaan julkisen hallinnon laajaa rakenteiden uudistamiseen tähtäävää kehittämistoimintaa sekä määrätietoista muutosjohtamista. Edellä tiivistetty strategia tähtää innovaatiotoiminnan vahvistamiseen Suomessa. Sen odotetaan osaltaan ohjaavan alueellista kehittämistä. 6.3 Luovien alojen toimijat innovaatiotoiminnan moottorina Miten luovien alojen toimijat voivat edistää muiden yritysten innovaatiotoimintaa? Tämä lienee yksi luovan talouden keskeisistä kysymyksistä. Vastauksia on tietenkin monia. Sähköisten ohjelmistojen kehittäjät voivat auttaa yrityksiä yksinkertaistamaan prosesseja. Muotoiluyritykset auttavat tekemään tuotteista helpommin käytettäviä ja palveluiden käyttäjäkokemuksista miellyttävämpiä. Muotoilun avulla tuotteista ja palveluista tulee asiakkaille houkuttelevampia. 20

21 Muotoilun avulla tuotteet ja palvelut voidaan erilaistaa muusta markkinoiden tarjonnasta. Muotoilun avulla voidaan vaikuttaa myös tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun tarpeen mukaan ylös- tai alaspäin. Asiantuntevat mainostoimistot voivat auttaa uudenlaisten liiketoimintamallien sekä markkinoinnin ja myynnin toimintamallien luomisessa. Mainostoimistot luovat mielikuvia, joiden avulla yrityksestä, tuotteista ja palveluista tulee kaupallisesti kiinnostavampia. Esimerkiksi hyvinvointialan yritykset voivat luoda yhteisiä, täysin uudenlaisia palveluita kulttuuri- ja liikuntasisältöjä tarjoavien toimijoiden kanssa ja erottua niiden avulla alan muista palveluntuottajista. Organisaatiokulttuurin ja johtamisen kehittämisessä voidaan hyödyntää vaikkapa urheiluvalmentajien ja kapellimestareiden kokemuksia huipputuloksiin tähtäävästä toiminnasta. Yrityksen myyntityöhön liittyvä innovaatio voi olla ainutlaatuisen taide- tai viihde-elämyksen tarjoaminen vaikkapa venäläiselle asiakkaalle osana myynti- ja asiakkuusprosessia. Edellä luetellut yhteistyömuodot ovat vain suppea katsaus aiheeseen. Todellisuus on em. muotoja ihmeellisempää. Kun erilaiset toimijat kohtaavat tavoitteellisesti, luodakseen jotain uutta, voi lopputuloksena olla innovaatio, joka mullistaa toimijoiden ja asiakkaiden arkea tai juhlaa. 6.4 Innovaatioiden suojaaminen Immateriaalioikeudet, IPR (Intellectual Property Rights), jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeus antaa tekijälle lakisääteisen oikeuden kirjalliseen tai taiteelliseen teokseensa. Teollisoikeuksia ovat mm. tavaramerkit, mallisuojat, patentit ja hyödyllisyysmallit. Teollisoikeudet eivät synny itsestään vaan ne myönnetään hakemuksesta. Tekijänoikeuksien alaisia teoksia ovat kirjalliset tuotokset, tietokoneohjelmat, kartat, graafisesti muotoillut teokset, valokuvat, sävellykset ja äänitteet. Tekijänoikeus suojaa teoksen toteutustavan, ei sen sisältämiä ajatuksia. Tavaramerkin avulla yritys voi erottaa tuotteensa ja palvelunsa muiden yritysten vastaavista. Tavaramerkin avulla yritys saa tuotteilleen ja palveluilleen yksinoikeuden. Tavaramerkki on tunnusmerkki, joka voi olla kirjain, sana, numero, äänimerkki tai kuvio. Vain erottamiskykyinen merkki voidaan rekisteröidä. Suojauksen ohella tavaramerkki auttaa markkinointiviestinnän toteuttamisessa. Voidaankin ajatella, että kun tuote tai palvelu on rekisteröity tavaramerkiksi, jokainen toimenpide ja panostus nostaa sen arvoa. Tavaramerkin haltija voi kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä. Mallisuojan tehtävä on suojata tuotteen tai sen osan muotoilua. Mallisuojaa (mallioikeus) kannattaa hakea erityisesti silloin, kun tuotteen muotoilulla saavutetaan kilpailuetua muihin nähden. Patentti antaa keksijälle oikeuden kieltää muita valmistamasta, tuomasta maahan tai kaupata keksimäänsä tuotetta. Patentin saadakseen, keksinnön tulee olla teknisesti toisinnettava ja uusi. Hyödyllisyysmalli on kielto-oikeus, kuten patenttikin. Hyödyllisyysmallin keksinnöllisyyskynnys on patentin keksinnöllisyyskynnystä alhaisempi. Hyödyllisyysmalli soveltuu hyvin pienten ja keskisuurten yritysten uusien teknisten ratkaisujen suojaamiseen. 21

22 Immateriaalioikeudet perustuvat lakeihin, mutta viranomaiset eivät valvo oikeuksien omistajien etua. Immateriaalioikeutta loukattaessa oikeudenomistajan on itse ryhdyttävä toimenpiteisiin. Yleisesti nähdään, että innovaatioprosessin alkuvaiheessa panostetaan tutkimukseen ja kehitykseen. Innovaation suojaaminen liittyy yleensä prosessin loppuun, ns. kaupallistamisvaiheeseen. 6.5 Luova talous Länsi-Uudellamaalla Taustaksi AKO Länsi-Uudenmaan avaintoimialoiksi eli ns. klusteritoimialoiksi on tunnistettu teknologiateollisuus (metalli, ympäristöteknologia, bioenergia), palvelut (matkailu, hoiva- ja hyvinvointi, logistiikka, kauppa) sekä muut toimialat sisältäen mm. osaamisintensiiviset yrityspalvelut (KIBS). Selvitystyötä aloitettaessa tarkoituksena oli lähestyä puhtaasti Aluekeskusohjelma-alueen klusteriyrityksiä, tavoitteena selvittää klusteriyritysten kiinnostusta luovien alojen palveluiden käytölle tulevaisuudessa innovaatiotoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Selvitystyön aikana ilmeni kuitenkin erinäisiä haasteita, jotka vaikuttivat työn toteutukseen. Ensimmäinen havainto oli, että klusterialojen AKO-kehittäjillä ei ollut tietoa koko AKO-alueen yrityksistä toimialallaan. Tämä johtunee alueen laajuudesta: toimijat tunsivat ensisijaisesti oman alueensa yritykset koko AKO-alueen sijaan. Tästä syystä tiedonkeruun näkökulmasta tarpeeksi kattavan yhteystietorekisterin rakentaminen sähköisen kyselytutkimuksen toteuttamiseksi ei onnistunut. Toinen havainto oli, että kehittäjät eivät tunteneet käsitettä luovat alat erityisen hyvin eivätkä he siten nähneet sen hyötyjä vastaamansa klusterin yrityksille. Lisäksi kehittäjät näkivät innovaatioiden kehittämisen melko kapeana, lähinnä vain tuotteiden kehittämiseen liittyvänä toimintana. Kuva: Helena Kujala Toukokuussa 2009 pyrittiin aluksi keräämään klusteriyritysten näkemyksiä 30:lle klusteriyritykselle lähetetyllä sähköisellä kyselytutkimuksella. Ennen tutkimuksen lähettämistä kontaktoitiin valittuja yrityksiä puhelimitse ja toivottiin heidän vastaavan kyselyyn. Yritysten yhteystiedot välittivät AKO Länsi-Uudenmaan klusterivastaavat. Valittujen klusterialojen yritysten edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni myös haasteita. Osa yritysten edustajista oli kiireisiä ja kiinnostus selvityksen tiedonkeruuta kohtaa ei ollut toivottu, mikä selittyi kahdella asialla; 1) yrityksille on tehty lähimenneisyydessä useita erilaisiin selvityksiin liittyviä kyselyjä, joihin vastaamisen vaiva on ollut suurempi kuin niistä saatu koettu hyöty, 2) globaali talouden taantuma on tuonut yrityksille haasteita, jossa päivittäisen selviämisen ratkaiseminen ohittaa pitkäjänteisen kehittämisen. Osa yritysten edustajista ei kehittäjien tavoin tuntenut luovat alat käsitettä eivätkä siten nähnyt luovien alojen toimijoita oman liiketoimintansa kilpailukyvyn edistäjänä. 22

23 Yritysten edustajat näkivät kehittäjien lailla innovaatiotoiminnan kapeasti, eivät pääsääntöisesti liittäneet sitä osaksi omaa toimintaansa. Huomioitavaa on, että osa tavoitetuista klusteriyrityksistä kuitenkin suhtautui selvitykseen erittäin positiivisesti ja näki luovat alat kiinnostavana myös oman toiminnan kannalta. Tämän prosessin avulla saatiin 13 vastausta kyselyyn. Edellä kuvatut huomiot on tehty lyhyiden puhelinkeskusteluiden perusteella. Vastaajat eivät voineet valmistautua keskusteluun ja he vastailivat esitettyihin kysymyksiin keskellä arjen kiireitään. Voidaan kuitenkin todeta, että kokemuksemme mukaan spontaanit vastaukset antavat usein melko oikean kuvan yrityksen ja haastateltavan todellisesta tilanteesta. Vastaajan hyvällä valmistautumisella päästään keskustelussa syvemmälle, mutta tällöin haastateltavilla on usein taipumus antaa tilanteestaan todellisuutta parempi kuva haastattelijalle. Kesäkuussa 2009 päädyttiin lähettämään sähköinen kyselytutkimus klusteriyrityksiä laajemmalle yritysjoukolle. Tämän mahdollisti yleisrekisteri, joka toimitettiin Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä. Rekisteri kattoi 850 yritystä Länsi- Uudenmaan alueelta. Rekisteri perusteella ei voitu erottaa klusteriyrityksiä muusta yritysjoukosta Klusteri- ja muiden toimialojen yrityksille suunnatun kyselyn tulokset Länsi-Uudenmaan alueen klusteri- ja muiden alojen yrityksille lähettyyn kyselyyn vastasi yhteensä 73 yritystä. Aiemmin saadut 13 klusteriyrityksen vastaukset lisättiin kyselyn tuloksiin. Vastanneista yrityksistä 10 % ilmoitti toimialakseen metallin, 1 % ympäristöteknologian, 8 % matkailun, 12 % hoiva- ja hyvinvoinnin, 7 % logistiikan ja 15 % kaupan toimialan. Yhteensä ns. klusteriyrityksiksi itsensä tunnistaneita vastasi kyselyyn siis 39 yritystä. 47 % vastaajista ei katsonut kuuluvansa em. toimialoille. Johonkin muuhun toimialaan itsensä lukevia olivat mm. rakennusalan yritykset, tietotekniikka-alan yritykset, pankkitoiminta, koulutus- ja konsultointialan 23

24 yritykset jne. Taulukko 9. Kyselyyn vastanneiden toimialajakauma Nykytilanteessa toiminnassaan tärkeimmiksi luovien alojen palveluiksi yritykset mainitsivat mainonnan (ka 3,30) ja joukkoviestinnän (ka 2,45). Ohjelmistopalvelut (ka 2,14), viihde- ja urheilu (ka 2,13), kulttuuri (ka 2,07) sekä muotoilu (ka 2,06) olivat yritysten keinovalikoimissa myös. 24

25 Taulukko 10. Luovien alojen palveluiden nykyinen tärkeys 25

26 Vastanneista 66 % ilmoitti olevansa kiinnostunut kehittämään innovaatioitaan ja sitä kautta kilpailuetuaan luovien alojen avulla, 33 % ilmoittaessa, ettei ole kiinnostunut. Mainonta (ka 4,5) ja joukkoviestintä (ka 3,5) nähtiin tulevaisuudessa yhä tärkeämpinä luovien alojen palveluina. Muotoilu (ka:2,62)kasvatti tärkeyttään yritysten toiminnassa suhteessa kulttuuriin (ka: 2,45) sekä viihteen ja urheilun (ka: 2,39) käyttöön. Huomioitavaa on, että kaikkien luovien alojen palveluiden osalta niiden tärkeys koettiin suuremmaksi verrattuna nykytilaan. Taulukko 11. Yritysten kiinnostuneisuus luovien alojen osaamiselle innovaatiotoiminnan kehittämisen näkökulmasta Kuva: Helena Kujala 26

27 Taulukko 12. Luovien alojen palveluiden tärkeys tulevaisuudessa Vastanneista 84 % ilmoitti edustamansa yrityksen olevan kiinnostunut kehittämään uusia innovaatioita ja kehittämään niiden avulla yritykselle kilpailuetua. Vastaajista 51 % ilmoitti nykyisin omaavansa kilpailukykyä lisääviä tuotteita ja palveluita, 46 % omasi kilpailukykyä lisääviä toimintatapoja ja 42 % vastanneista ilmoitti omaavansa kilpailukykyä lisääviä palvelukonsepteja. Kilpailukykyä lisääviä brändejä oli 20 % toimijoista. 28 % vastaajista ilmoitti innovaatiotoiminnan olevan vielä aktivoitumatonta. 27

28 Taulukko 13. Yritysten nykyiset innovaatiot Taulukko 14. Yritysten kiinnostuneisuus innovaatioiden kehittämiseksi Tulevaisuudessa tärkeimmät innovoinnin kohteet ovat uudet toimintatavat, uudet tuotteet ja palvelut sekä uudet palvelukonseptit (kaikissa 60 % vastanneista). Tuotteiden käytettävyys oli ajatuksissa 40 % vastaajista ja uusien brändien kehittäminen 39 % vastaajista. 28

29 Taulukko 15. Tulevaisuuden kilpailukykyä vahvistavat yrityksissä 7 % vastaajista ilmoitti suojaavansa innovaatioita patenttien avulla, 13 % tavaramerkkien avulla ja 5 % yrityksistä muotoilu- ja mallisuojien avulla. Enemmistö, 87 % vastaajista ilmoitti, että innovaatioita ei toistaiseksi suojata mitenkään. Patenttien hakemiseen liittyviä tarpeita ilmoitti 10 % vastanneista, tavaramerkkien rekisteröintiin 15 5 vastanneista ja muotoilu- ja mallisuojien hakemiseen 15 % vastanneista yrityksistä. 73 % vastaajista ei nähnyt suojaamiseen liittyviä kehittämistarpeita tulevaisuudessa. Taulukko 16. Yritysten innovaatioiden suojaaminen nykyisin 29

30 Taulukko 17. Yritysten innovaatioiden suojaamisen tarpeet Länsi-Uudenmaan luovan talouden kehittämisohjelma jakautuu neljään osaan; 1) Alueellisten kehittäjien luovan talouden ja innovaatio-osaamisen kehittämiseen ja kehittämisen organisoiminen 2) Luovien alojen toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen erityisenä näkökulmana muiden alojen yritykselle suunnatut palvelut 3) Klusterialojen ja muiden alojen yritysten luovan talouden kehittäminen 4) Kohtaamisympäristöjen ja muotojen kehittäminen 30

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009 TILASTOJA 42 2011 KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009 Kulttuurialan kokonaisuus muodostuu julkisen sektorin toiminnoista ja yksityisten yritysten toiminnasta. Joskus, ja

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Forssan seudun Luova talous -selvitys. Selvitystyön loppuraportti

Forssan seudun Luova talous -selvitys. Selvitystyön loppuraportti Forssan seudun Luova talous -selvitys Selvitystyön loppuraportti CreaMentors Oy 2009 Sisällys 1 Esipuhe... 4 2 Menetelmät... 6 3 Luova talous luovat alat... 8 4 Luovien alojen yritystoiminta Forssan seudulla...

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Luovuutta ja liike-elämän palveluita

Luovuutta ja liike-elämän palveluita Luovuutta ja liike-elämän palveluita CIBS -klusteri Carita Harju MYR 26.6.07 Päätoimijat: Keski-Suomen TE-keskus Jyväskylän yliopisto Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jyväskylän ammattiopisto Keski-Suomen

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua

Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua Tiedolla varmuutta - suojauksella kilpailuetua - aineeton pääp ääoma liiketoiminnan tukijalkana Vesi-ohjelman vuosiseminaari 22.11.2011 Sisält ltöä: 1) Immateriaalijärjestelm rjestelmä ja innovaatioprosessi

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi

IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi IPR 2.0 Netti, Brändi ja Nettibrändi VT Ari-Pekka Launne Kolster OY AB Helsinki 31.5.2012 IPR ja Internet mistä on kysymys? Internet on muuttunut muutamien toimijoiden yhteydenpitovälineestä globaaliksi

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010

Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu. Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Luovien alojen valtakunnallinen Jalostamo-palvelu Yhteistyöllä voimaa 2.6.2010 Taustaa Pohjautuu Uudenmaan TE-keskuksen hallinnoiman TEM/ESR-rahoitteisen SILEprojektin (v. 2004 2008) toimintatapaan Jalostamo-tapaamisia

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Muistio 1 Alueellinen kulttuurisatelliitti 2008-09 1(9) aku alanen 28.10.2012

Muistio 1 Alueellinen kulttuurisatelliitti 2008-09 1(9) aku alanen 28.10.2012 1(9) Kulttuurin tuotanto maakuntatasolla 2008-2009 yleistilanteen esitys Kulttuurisiksi katsottavien alojen taloudellinen toiminta on jakautunut Suomessa hyvin epätasaisesti alueellisesti, paljon koko

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014

Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Länsi-Uudenmaan suhdannekysely 2014 Konjukturbarometer för Västra Nyland 2014 Kyselyn tausta ja toteutus Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekivät yhteistyössä pienten ja

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi 2 Esimerkkejä lisensoinnista Oman ydin - IPR:n tunnettuuden kasvu 3 Esimerkkejä lisensoinnista

Lisätiedot

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO

Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset. Petri Peltonen TEM / INNO Kansallisen innovaatiostrategian linjaukset Petri Peltonen TEM / INNO Kansallinen innovaatiostrategia - päämäärät Innovaatioperusteinen tuottavuuskehitys Hyvinvoinnin lisääminen edellyttää innovaatioihin

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA

JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA JURIDIIKKA YRITYKSEN BRÄNDIN SUOJAAMISEN APUNA Juhani Ekuri asianajaja, varatuomari ASIANAJOTOIMISTO Esityksen rakenne mikä on brändi? miten brändi suojataan? miten brändin loukkauksilta puolustaudutaan?

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

tilastoja KULTTUURIALAN TYÖPAIKAT JA YRITYSTEN TOIMIPAIKAT HELSINGISSÄ HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS

tilastoja KULTTUURIALAN TYÖPAIKAT JA YRITYSTEN TOIMIPAIKAT HELSINGISSÄ HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS 2009 tilastoja 15 KULTTUURIALAN TYÖPAIKAT JA YRITYSTEN TOIMIPAIKAT HELSINGISSÄ Kuva: Helsingin kaupunginmuseo Hakasalmen huvila. Helsingin kaupungin kuvapankki/matti Tirri

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen

11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen : 11. ICT-BAROMETRI 2012 5.6.2012 klo 11.30 Tampereen kauppakamari / Noora Nieminen Häme Keski-Suomi Kymenlaakso Oulu Rauma Tampere Turku Hämeen, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Oulun, Rauman, Tampereen ja

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin

Tekesin strategia. Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Tekesin strategia Innovaatiotoiminnasta eväitä ihmisten, yritysten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvointiin Toiminta-ajatus Tekes edistää teollisuuden ja palvelujen kehittymistä teknologian ja innovaatioiden

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen

Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen Kasvu- ja omistajayrittäjyyden edistäminen EK:n yrittäjävaltuuskunnan kesäkokous 14.8.2009 Valtiosihteeri Riina Nevamäki Työ- ja elinkeinoministeriö Kasvu- ja omistajayrittäjyyden seurantatyöryhmä Asetettu

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info

Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille. Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Tekesin rahoitus mediaalan yrityksille Minna Suutari ja Anna Alasmaa 27.1.2015 Median innovaatiotuen info Mikä on median innovaatiotuki? Mahdollisuus => Media-alalle korvamerkittyä lisärahoitusta Rahoitushakemusten

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista

Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista Konkreettisia etuja aineettomista oikeuksista www.kolster.fi Kolster on IPR-asiantuntija Kolster Oy Ab on teollisoikeuksiin tai laajemmin immateriaalioikeuksiin (IPR, Intellectual Property Rights) erikoistunut

Lisätiedot

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana

Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Tekes cleantech- ja energia-alan yritystoiminnan vauhdittajana Pääjohtaja Pekka Soini Tekes Uusikaupunki 11.11.2014 Tekes cleantech- ja energia-alan vauhdittajana DM 1365406 DM 1365406 Cleantechin kaupallistaminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

Innovaatio ja osaaminen -verkosto

Innovaatio ja osaaminen -verkosto Innovaatio ja osaaminen -verkosto 4.5.2009 Yleistä verkostosta Innovaatio ja osaaminen verkoston toiminta on käynnistynyt vuoden 2005 alussa osana alue-keskusohjelmaa. Verkoston tavoitteena on systemaattisen

Lisätiedot

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot.

Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Mikä on Keksintösäätiö? Perustiedot. Perustettu vuonna 1971 Yksityinen säätiö; rahoitus työ- ja elinkeinoministeriön budjetista Toimipaikka: Innopoli, Espoo, alueverkosto: Innovaatioasiantuntijat ELY-keskuksissa

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

Teollisoikeuksilla kilpailuetua

Teollisoikeuksilla kilpailuetua Teollisoikeuksilla kilpailuetua milloin asiamiehen kokemusta kannattaa hyödyntää? TYP 2014 23.10.2014 Håkan Niemi Kolster Oy Ab Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 13.10.2014 Pohjalainen 20.10.2014 2 3

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta

Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä. Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta Julkinen sektori uusien teknologioiden kehittäjänä Huippuostajat-ohjelman käynnistysseminaari Finlandia-talo, 28.8.2013 Ville Valovirta 2 Milloin julkisilla hankinnoilla kannattaa tavoitella innovaatioita?

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ

RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ RAPORTTI HYÖTYPELITOIMIALALLE SUUNNATUSTA PALVELUTARVEKYSELYSTÄ Serious Gaming Research Lab - hanke Jonna Kalermo- Poranen & Veli- Matti Nurkkala, 28.10.2015 Kajaanin ammattikorkeakoululla huhtikuussa

Lisätiedot

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä

PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä PSK:n kevätseminaari 14.4.2011 Kysyntä- ja käyttäjälähtöinen innovaatiopolitiikka energia- ja ympäristöala esimerkkinä Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Kansallinen innovaatiostrategia ja

Lisätiedot

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana

Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Fiksumpia hankintoja Tekes kehittämisen rahoittajana Tom Warras, Tekes Kuntainfran kehittäminen Kansallissali 26.9.2011 Fiksumpia hankintoja Rohkeutta ja riskinottoa julkisiin hankintoihin Tom Warras,

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seudun yritysraportti Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY Päivi Kilpeläinen & Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Vilja Tähtinen, HSY Helsingin seutu on Suomen suurin tuotannon ja yritystoiminnan

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA

VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA VÄHEMMÄSTÄ ENEMMÄN KESTÄVYYDESTÄ KILPAILUETUA KTT, yritysfuturologi Tarja Meristö FuturesLab CoFi, Laurea 3.4.2014 Länsi-Uudenmaan sparrausfoorumi 4, Siuntio OLEMMEKO NYT TAITEKOHDASSA? Energiakriisit

Lisätiedot