Länsi-Uudenmaan Luova Talous- loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Länsi-Uudenmaan Luova Talous- loppuraportti"

Transkriptio

1 Länsi-Uudenmaan Luova Talous- loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1 Esipuhe Menetelmät Luova Talous luovat alat Luovien alojen toimijat Länsi-Uudenmaan alueella Taide- ja kulttuuriperintö Joukkoviestintä Muotoilu ja mainonta Viihde Ohjelmistopalvelut Urheilu Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden nykytila ja kehittämistarpeet Kyselyyn vastanneiden toimijoiden organisaatiomuoto, liikevaihto ja työllistävyys Toimijoiden nykyinen kehittämispalveluiden käyttö Kyselyyn vastanneiden toimijoiden (liiketoiminnan) kehittämistarpeet Klusteriyritysten luovan talouden näkökulma Innovaatioilla kasvua Innovaatiopolitiikka Suomessa Luovien alojen toimijat innovaatiotoiminnan moottorina Innovaatioiden suojaaminen Luova talous Länsi-Uudellamaalla Taustaksi Klusteri- ja muiden toimialojen yrityksille suunnatun kyselyn tulokset Länsi-Uudenmaan luovan talouden kehittämisohjelma Alueellisten kehittäjätahojen luovan talouden ja innovaatio-osaamisen kehittäminen ja kehittämisen organisoiminen Luovien alojen toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittäminen Klusterialojen ja muiden alojen yritysten luovan talouden kehittäminen Kohtaamisympäristöjen ja muotojen kehittäminen Lähdeluettelo Liite 1. Luovien alojen toimijoiden luokituskartta 2

3 1. Esipuhe Tämän työ on toteutettu Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:n ja AKO Länsi-Uudenmaan toimeksiannosta ja sen on toteuttanut CreaMentors Oy. Työn tavoitteena on hahmottaa Länsi-Uudenmaan alueen kuntien (Hanko, Inkoo, Karjalohja, Karkkila, Lohja, Nummi-Pusula, Raasepori, Siuntio) luovan talouden nykytila ja siihen liittyvät kehittämistarpeet seudun klusteritoimialoja tukeviksi. Luova talous on käsite, joka läpäisee kaikki toimialat. Sen ytimessä ovat luovat yksilöt, jotka synnyttävät uusia innovaatioita mm. uusia tapoja toimia, palvelukonsepteja, uusia tuotteita ja palveluja sekä brändejä. Innovaatioita edistävä luovuus voi olla organisaatioiden sisällä tai tulla sen ulkopuolelta erilaisten yhteistyömuotojen ja toimialarajapintojen kautta. Luovien alojen yrityksistä esim. markkinointiviestinnän ja muotoilun asiantuntijat sekä sähköisten ympäristöjen sisällöntuottajat tuovat luontevimmin muiden toimialojen yrityksille tukea liiketoimintaan ja innovaatioiden synnyttämiseen. Luovan talouden arvoa voidaan mitata mm. tavaramerkkien, patenttien, muotoilusuojien sekä yleisemmin tekijänoikeuksien avulla. Luova talous on nostettu osaksi Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatiopolitiikkaa: luovilla aloilla on runsaasti innovaatio-, kasvu- ja kansainvälistymismahdollisuuksia, joilla voidaan parantaa Suomen kilpailukykyä. Luovan talouden kasvun mahdollistajia ovat luovien alojen toimijat, joiden liiketoiminta on terveellä pohjalla. Selvityksen mukaan luovien alojen toimijat Länsi-Uudellamaalla kaipaavat eniten apua toimintansa rahoitukseen, palveluiden ja tuotteiden myyntiin sekä tekijänoikeuksiin liittyvissä asioissa. Vastaamalla aktiivisella kehittämistyöllä edellä mainittuihin tarpeisiin luodaan pohjaa muiden toimialojen yritysten mahdollisuuksiin parantaa omia tuotteitaan ja palveluitaan luovien alojen toimijoiden tarjoaman osaamisen avulla. Teollisuus-, palvelu- ja luovien alojen uusimuotoinen yhteistyö luo uutta, innovatiivista liiketoimintaa sekä lisää alueellista vetovoimaisuutta. Jyväskylässä kesäkuussa 2009, CreaMentors Oy Jari Palonen Johanna Antila Jari Hoffrén (EleMentori) 3

4 2. Menetelmät Kehittämisohjelma on laadittu CreaMentors Oy:n toimesta asiantuntijakonsultointina. Työn lähtökohtana ovat toimineet Länsi-Uudenmaan alueen kuntien luovien alojen yritysten, valittujen klusteriyritysten sekä muiden toimialojen yritysten näkemykset ja tarpeet luovan talouden kehittämiseksi. Näiden selvittämiseksi toteutettiin toukokuussa 2009 sähköinen kyselytutkimus seudun luovien alojen yrityksille sekä touko- ja kesäkuussa 2009 sähköinen kyselytutkimus laajemmin eri toimialojen (mukaan lukien klusteriyritykset) yrityksiin Länsi-Uudenmaan alueella. Luovien alojen toimijoille lähetettyyn kyselyyn vastasi 49 toimijaa ja muille toimialoille lähetettyyn kyselyyn vastasi 73 yritystä. Lisäksi kehittämistyön aikana on keskusteluin kuultu toimeksiantajan edustajia sekä AKO Länsi-Uudenmaan eri klustereiden vastuuhenkilöitä. Strategian taustana on lisäksi käytetty keskeisiä luovien alojen strategioita ja kehittämisohjelmia, kuten Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Opetusministeriön luovia aloja käsitteleviä raportteja, Aluekeskusohjelman kulttuuriverkoston raportteja sekä muita eri alueilla laadittuja luovien alojen kehittämisasiakirjoja. Työssä on lisäksi huomioitu alueelliset keskeiset strategia sekä muut keskeiset asiakirjat. Peilipintana prosessin aikana on hyödynnetty CreaMentorsin omaa kokemusta, joka on syntynyt toiminnasta luovien alojen kehittämistehtävissä ympäri Suomea. Kuva: Helena Kujala 4

5 Määrittelyt Luova talous: luovat alat + innovaatiotoiminta Luovat alat: muotoilu ja mainonta, joukkoviestintä, ohjelmistopalvelut, taide ja kulttuuriperintö, viihde, urheilu Aineistot ja keskustelut TEM OPM AKO Länsi-Uusimaa Muiden yritysten (mukaan lukien klusteriyritysten) luovien alojen palveluiden käyttö ja tulevaisuuden tarpeet Klusterivastaavien haastattelut Yrityksille suunnattu sähköinen kyselytutkimus Luovien alojen yritysten nykytila ja kehittämistarpeet Asiakastieto Oy; toimijoiden määrä, liikevaihto, työllistävyys Luovien alojen toimijoille suunnattu kyselytutkimus CreaMentorsin oma näkemys Aineiston analysointi CreaMentorsin oma näkemys KEHITTÄMISOHJELMAN LAATIMINEN Kuva 1: Selvitystyön prosessi 5

6 3. Luova talous - luovat alat Luovat alat ovat Suomen tulevaisuuden aloja, joiden liiketoiminnallinen merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti. Työ ja elinkeinoministeriön laatimassa Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisstrategiassa (KTM 10/2007) luovilla toimialoilla tarkoitetaan mm. seuraavia toimialoja: animaatiotuotanto, arkkitehtipalvelut, elokuva- ja äänitetuotanto, kuvataide ja taidegalleriat, käsityö, liikunta- ja elämyspalvelut, mainonta ja markkinointiviestintä, muotoilupalvelut, musiikki ja ohjelmapalvelut, peliala, radio- ja äänitetuotanto, taide- ja antiikkikauppa, tanssi ja teatteri sekä viestintäala. Lisäksi luetteloon voi sisällyttää palvelukonsepteja kulttuurin ja hyvinvoinnin sekä kulttuurin ja matkailun rajapinnoilta. Luovien alojen yrittäjyys on kasvava yritystoiminnan alue. Euroopassa kulttuurin ja luovien alojen sektorin arvo oli vuonna 2003 yli 650 miljardia euroa, mikä oli enemmän kuin autonvalmistusteollisuuden tai ICT-sektorin. Vuonna 2004 kulttuurin ja luovien alojen sektorilla työskenteli 5,8 miljoonaa ihmistä, mikä oli 3,1 % koko työllisestä työvoimasta. Ala kasvoi 12,3 % enemmän kuin muu talous. Myös Suomessa alan kasvu on ollut vahvaa. Alan liikevaihto ja jalostusarvo kasvoivat vuosien 2000 ja 2005 välillä 15 %. Samaan aikaan elektroniikkateollisuuden jalostusarvo pieneni 7 % ja metsäteollisuuden 38 %. Uusimpien kansantalouden tilinpitotietojen mukaan kulttuuri- ja joukkoviestintäalat tuottivat Suomessa runsaan 4,6 miljardin euron arvonlisäyksen vuonna Merkittävä osuus arvonlisäyksestä syntyy joukkoviestinnän alueella. Luovien alojen yrittäjyyden kehittämisen kautta Suomi voi tulevaisuudessa vahvistaa muiden toimialojen ja koko maan kilpailukykyä. Luovat alat parantavat kilpailukykyä erityisesti animaation, muotoilun, mainonnan ja viestintäalan tuottamien palveluiden kautta. Tulevaisuudessa tuotteiden ja palveluiden tuotemerkit ja brändit ovat yhä vahvemmassa asemassa ja niihin liittyvä osaaminen on luovien alojen ydintä. Elämyshakuisuuden kasvun ansiosta kuluttajille suunnattujen vapaa-ajan palveluiden tarve tulee lisääntymään. Kuva: Helena Kujala Uudet innovaatiot voivat syntyä myös perinteisten teollisten ja luovien alojen yhteistyöstä. Myös teknologista ja markkinointiosaamista tarvitaan uusien palveluinnovaatioiden luomiseen. Siksi luovan talouden kehittämisen ensimmäinen askel on näiden eri näkökulmien ja toimijoiden yhteen saattaminen erilaisilla foorumeilla: luovan toimialoja, sektoreita ja klustereita läpäisevän vuoropuhelun synnyttäminen. Uudentyyppisten kohtaamisten muodostamalla luovalla taloudella tarkoitetaan siis laajemmin luovien alojen osaamisen, tuotteiden ja palvelujen hyödyntämistä muilla aloilla. Kehittämällä toimintaympäristöä tarkoituksena on paitsi lisätä suomalaisen yhteiskunnan ymmärrystä uudenlaiselle työlle ja yrittäjyydelle, myös pohtia miten totuttuja toimintamalleja uudistetaan luovien alojen yritystoiminnan avulla. Nykyisessä globaalissa talousympäristössä tämä on suorastaan välttämätöntä. 6

7 SITRAn innovaatio-ohjelman ohjelmajohtaja Antti Hautamäen mukaan luovan talous on avain maailmantalouden innovatiivisen vaiheen haltuunottoon. Asiakkaat ja markkinat odottavat ylivoimaista lisäarvoa osaaminen, teknologia ja laatu eivät enää sellaisenaan riitä. Hautamäki korostaa että luovuuden kulttuuri, taide, kulttuuriteollisuus ja kulttuurinen lisäarvontuotanto ovat kiinteässä vuorovaikutuksessa keskenään. Länsi-Uudenmaan luovien alojen hahmottamiseksi luovien alojen määritelmänä käytettiin selvityksen tietojenkeruuvaiheessa toimialaluokitusperustaista Opetusministeriön luokitusta. Siinä yksittäiset toimialat on koottu neljään pääryhmään (OPM 2006:35). Ryhmiä ovat a) kulttuuriperintö ja taide b) joukkoviestintä c) muotoilu ja mainonta ja d) viihde. Opetusministeriön luokitusta on päivitetty käynnissä olevan, kulttuuri- ja luovien alojen taloudellisen arvon mittaamiseen tähtäävään satelliittikirjanpito-ohjelman (OPM 2008:20 ja Tilastokeskus) tämänhetkisen vaiheen tietojen avulla. Aineistohakuja varten käytettiin uutta Tilastokeskuksen toimialaluokitusta (TOL 2008) joka mahdollistaa entistä täsmällisemmän toimialapohjaisen yritysharavoinnin. Opetusministeriön luovat alat muunnettiin aikaisemmasta TOL 2002 luokituksesta nykyiseen järjestelmään. Tästä syystä tietokannassa ei ole liikunta- ja urheilutoimijoita eikä käsityöalaa kokonaisuudessaan. Luokitus antaa keskeneräisenäkin luotettavan hahmotuksen luovien alojen volyymista Länsi- Uudenmaan seudulla ja tuottaa lisäksi kansallisesti vertailukelpoista tietoa. Arvioitaessa erityisesti perinteisten palvelu- ja teollisuusalojen tapaa hyödyntää luovia aloja toiminnassaan hyödynnettiin Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimpia strategioita (erit. KTM 10/2007). Niissä korostetaan perinteisempien luovien alojen kohtauttamista palvelu- ja teollisuusyritysten kanssa. Lisäksi luovan talouden laaja-alaisuutta ja avoimuutta korostaen luovuus ymmärretään enemmän läpäisevänä ominaisuutena kuin toimialasidonnaisena erityispääomana. Tässä yhteydessä luoviin aloihin poimittiin viidenneksi ohjelmistopalvelut. Kehitystyötä konkretisoitaessa on tärkeää seurata mm. viranomaisten jatkuvasti käymää keskustelua luovien alojen ja luovan alan määrittelystä. Käytetyillä kriteereillä on joka tapauksessa saatu luotettava hahmotus Länsi-Uudenmaan alueen luovien alojen kokonaisuudesta sekä klusteriyritysten tavoista hyödyntää luovia aloja toiminnassaan. 7

8 4. Luovien alojen toimijat Länsi-Uudenmaan alueella Luovien alojen toimijoiden kartoituksessa käytettiin opetusministeriön luovien alojen luokitusta lisättynä työ- ja elinkeinoministeriön luovien alojen strategian mukaisesti ohjelmistopalveluilla. Haussa opetusministeriön hyödyntämä tilastokeskuksen toimialaluokitus päivitettiin TOL 2008 luokitusta vastaavaksi hyödyntämällä opetusministeriön julkaisua Kulttuurin satelliittitilinpito (OPM 2008:20). Luokituskartta on raportin liitteenä. Haku suoritettiin Asiakastieto Oy:n tietokannoista. Rekisterissä ovat olleet mukana myös arvonlisäverolliset yhdistykset, jolloin perusteltu oletus on, että ne toteuttavat liiketoimintaa. Tässä raportissa käsittelemme koko yritys- ja yhdistysjoukkoa toimija-terminä. Luovien alojen toimijoita löytyi tietokannasta yhteensä 798 osumaa. 4.1 Taide- ja kulttuuriperintö Taide- ja kulttuuriperinnön aloilla löytyi 182 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia oli 101, yhdistyksiä 45, osakeyhtiöitä 23, avoimia yhtiöitä 6, osuuskuntia 3, kommandiittiyhtiöitä 2 ja säätiöitä 2. Ilmoitettu liikevaihto oli 4, 2 miljoonaa euroa (luokassa euroa 62 osumaa, euroa 2 osumaa, ei ilmoitettu 98 osumaa). Henkilöstöä aloilla oli yhteensä toimijaa ilmoitti työllistävänsä 0-4 henkilöä. 91 ei ilmoittanut henkilöstömääräänsä luokiteltuna. 4.2 Joukkoviestintä Joukkoviestinnän aloilla löytyi 136 osumaa. Osakeyhtiöitä oli 69, yksityisiä elinkeinonharjoittajia 49, kommandiittiyhtiöitä 12, avoimia yhtiöitä 4 ja osuuskuntia 2. Ilmoitettu liikevaihto oli 22,9 miljoonaa euroa. 54 yrityksen liikevaihtoluokka oli euroa, 5 yrityksen liikevaihtoluokka euroa ja yhden yrityksen liikevaihtoluokka euroa. Henkilöstöä joukkoviestinnän aloilla oli yhteensä yritystä työllisti 0-4 työntekijää, yksi yritys 5-9 työntekijää ja 2 yritystä työntekijää. 4.3 Muotoilu ja mainonta Muotoilun ja mainonnan aloilla löytyi 161 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia oli 88, osakeyhtiöitä 62, kommandiittiyhtiöitä 6, osuuskuntia 3, yhdistyksiä 1 ja muita toimijoita 1. Liikevaihto aloilla oli 5 miljoonaa euroa. 66 toimijaa oli liikevaihtoluokassa euroa, 2 toimijaa luokassa euroa ja 3 toimijaa luokassa euroa. Henkilöstöä oli yhteensä toimijaa työllisti 0-4 henkilöä, 2 toimijaa 5-9 henkilöä ja yksi toimija henkilöä. 8

9 4.4 Viihde Viihteen alalla löytyi 99 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia oli 46, osakeyhtiöitä oli 30, kommandiittiyhtiöitä 11, yhdistyksiä 10, avoimia yhtiöitä 1 ja muita 1. Alan liikevaihto oli 15 miljoonaa euroa. 44 toimijaa osui liikevaihtoluokkaan euroa, kaksi toimijaa luokkaan euroa ja kaksi toimijaa luokkaan euroa. Henkilöstöä oli yhteensä toimijaa työllisti 0-4 henkilöä, yksi toimija 5-9 henkilöä ja yksi toimija henkilöä. 4.5 Ohjelmistopalvelut Ohjelmistopalveluissa löytyi 95 osumaa. Osakeyhtiöitä oli 56, yksityisiä elinkeinonharjoittajia 33, kommandiittiyhtiöitä 4, avoimia yhtiöitä 1 ja 1 ulkomainen elinkeinonharjoittaja sivutoimipaikalla. Liikevaihto oli 8,7 miljoonaa euroa. 34 yritystä kuului liikevaihtoluokkaan euroa. Ala työllisti 72 henkilöä. 44 yritystä osui luokkaan 0-4 henkilöä. 4.6 Urheilu Urheilun aloilla löytyi 125 osumaa. Yksityisiä elinkeinonharjoittajia löytyi 51, osakeyhtiöitä 37, yhdistyksiä 23, kommandiittiyhtiöitä 4, säätiöitä 2 ja muita 2. Liikevaihto oli 7,4 miljoonaa euroa. 37 toimijaa kuului luokkaan euroa ja 1 toimija luokkaan euroa. Henkilöstöä aloilla oli yhteensä toimijaa työllisti 0-4 henkilöä ja yksi toimija 5-9 henkilöä. Kuva: Helena Kujala 9

10 Kuva 2: AKO Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden lukumäärä Kuva 3: AKO Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden liikevaihto 10

11 Kuva 4 AKO Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden työllistävyys 11

12 5. Länsi-Uudenmaan luovien alojen toimijoiden nykytila ja kehittämistarpeet Länsi-Uudenmaan alueen luovien alojen toimijoille toukokuussa 2009 lähetettyyn sähköiseen kyselyyn vastasi 49 luovan alan toimijaa. Saatujen vastausten määrä ja laatu antavat hyvän kuvan luovien alojen toimijakentän nykytilasta sekä siellä olevista tarpeista. Seuraavassa on esitetty kyselyn keskeiset tulokset koosteena (raportin liitteenä täydellinen raportti). 5.1 Kyselyyn vastanneiden toimijoiden organisaatiomuoto, liikevaihto ja työllistävyys Vastanneista toimijoista 62 % toimii yksityisenä elinkeinonharjoittajana ja 23 % osakeyhtiömuotoisena. Vastaajista 6 % edusti kommandiittiyhtiötä, 6 % avointa yhtiötä ja 2 % osuuskuntaa. Kaksi vastannutta edusti yhdistystä. 60 % vastanneista organisaatioista on perustettu ennen vuotta 2006 ja 40% vuoden 2006 jälkeen. Vastanneiden toimijoiden edellisen tilikauden liikevaihdot jakautuivat seuraavasti: alle % toimijoista % toimijoista, % toimijoista, % toimijoista ja yli % toimijoista. Taulukko 1. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden organisaatiomuodot 12

13 Taulukko 2. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden liikevaihto Vastanneiden toimijoiden työntekijämäärät jakautuivat seuraavasti: 71 % toimijoista ilmoitti yhden työntekijän, 23 % vastanneista 2-5 työntekijää ja 6 % 6-10 työntekijää. Taulukko 3. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden työntekijöiden määrä 13

14 5.2 Toimijoiden nykyinen kehittämispalveluiden käyttö Vastanneista 73 % ei ole saanut julkista rahoitusta toimintansa investointeihin tai kehittämiseen. Uudenmaan TEkeskuksen rahoitusta oli saanut 15 % vastanneista ja Finnveran 15% vastanneista. Taulukko 4. Toimijoiden julkisten rahoitusten käyttö (kehittämis- ja investointituet) Kuva: Helena Kujala 14

15 Hieman rahoituspalveluita enemmän toimijat olivat käyttäneet eri organisaatioiden tarjoamia liiketoiminnan kehittämispalveluita. 31 % oli saanut kehittämispalveluita Uudenmaan TE-keskukselta, 8 % työvoimahallinnolta, 2 % alueelliselta kehittämisyhtiöltä, 4 % Finnveralta ja 6% yksityiseltä yritykseltä. Huomattavaa kuitenkin on, että 67 % vastanneista ei ollut käyttänyt minkään em. kehittämispalveluita. Tekes oli vastausvaihtoehdoista ainoa, jonka rahoituspalveluita tai kehittämispalveluita ei ollut hyödynnetty lainkaan. Taulukko 5. Liiketoiminnan kehittämispalveluiden käyttö Voidaan siis todeta, että otoksen perusteella julkisten kehittäjien tarjoamat liiketoiminnan kehittämispalvelut ovat luovien alojen toimijoille olleet vielä suhteellisen tuntemattomia tai niitä ei ole osattu hyödyntää oman liiketoiminnan tukena. Mahdollista toki myös on, että esim. rahoitusta toimintaan on haettu, mutta sitä ei ole saatu tai palvelut eivät ole vastanneet luovien alojen toimijoiden kehittämistarpeisiin. 5.3 Kyselyyn vastanneiden toimijoiden (liiketoiminnan) kehittämistarpeet Vastaajilta kysyttiin, miten he aikovat kehittää toimintaansa tulevien kolmen vuoden aikana. 74 % vastanneista aikoo kehittää toimintaansa tuotteiden ja palveluiden kehittämisen kautta, 70 % asiakassuhteita kehittämällä, 55 % liikevaihtoa kasvattamalla, 41 % kumppanuuksia kehittämällä ja 16 % palkkaamalla uusia työntekijöitä. Yksittäisinä vastauksina esille nousi myös toimitilojen saneeraus. Kaksi vastanneista toimijoista ei aikonut kehittää toimintaansa. 15

16 Taulukko 6. Yritysten kehittämisen painopisteet Kyselyssä tiedusteltiin toimijoilta, missä asioissa / teemoissa he kokevat tarvitsevansa apua ja tukea tulevaisuudessa. Em. kysymyksiin vastaukset pyydettiin antamaan arvoasteikolla 1 (en tarvitse apua), 2 (tarvitsen apua jonkin verran), 3 (tarvitsen apua melko paljon) ja 4 (tarvitsen apua erittäin paljon). Kokonaisvastauksissa arvolle 1 vastauksia saatiin 53%, arvolle 2 28%, arvolle 3 13% ja arvolle 4 6%. Voidaan siis todeta, että vastaukset kohtiin tarvitsen apua jonkin verran, tarvitsen apua melko paljon tai tarvitsen apua erittäin paljon kattavat 47 % vastauksista. Tämä on huomioitavaa kehittämistoimenpiteiden käynnistämisen kannalta. Eniten apua toimijat kokivat tarvitsevansa yrityksen toimintaan liittyvän rahoituksen kehittämisen osalta (ka: 2,20). Seuraavaksi tärkeimpänä koettiin yrityksen tuotteiden ja palveluiden myyntiin liittyvä apu ja (ka:2,04). Kolmanneksi tärkeimpänä yritykset kokivat sopimus- ja tekijänoikeuksiin liittyvän avun (ka:1,94). Neljänneksi (ka:1,92) keskeisimpänä teemana koettiin yritysten markkinointi. Alihankkijoiden ja yhteistyökumppaneiden hankintaan kaivattiin apua viidenneksi eniten (ka:1,69). Tätä seurasivat tuotteistaminen ja tuotteiden kaupallistaminen (ka: 1,65), tuotteiden ja palveluiden laadun kehittäminen (ka: 1,55), liiketoimintasuunnitelman laadinta ja kehittäminen (ka:1,49), yrityksen johtaminen (ka: 1,48) sekä henkilöstöasiat (ka:1,29). 16

17 Taulukko 7. Kyselyyn vastanneiden toimijoiden kehittämistarpeet 17

18 Toimijoilta kysyttiin myös, ovatko he kiinnostuneita AKO Länsi-Uudenmaan tarjoamista luovien alojen yritysten kehittämispalveluista. Vastaajista 32 toimijaa eli 73 % on kiinnostunut palveluista ja 27 % eli 12 vastaajaa totesi kysymykseen ei. Viisi vastaajaa jätti kysymykseen vastaamatta. Taulukko 8. Toimijoiden kiinnostuneisuus kehittämispalveluista 18

19 6. Klusteriyritysten luovan talouden näkökulma 6.1 Innovaatioilla kasvua Kehittymättömässä yhteiskunnassa talous kasvoi ruumiillisella työllä. Teollisen vallankumouksen aikana ruumiillinen työ korvattiin laitteilla. Kone saattoi tehdä saman, minkä kymmenet ihmiset aikaisemmin, mutta paljon nopeammin ja tarkemmin. Tuotantovallankumouksessa kilpailuetu tuli koneiden lisäksi siitä, että työ jaettiin eri vaiheisiin, joista kustakin vastasivat eri ihmiset. Syntyi liukuhihnatuotanto, jossa ihmiset toimivat tehokkaasti yhteen koneiden kanssa - ihmiset ja koneet olivat yhdessä kuin suuri kone. Toiminta on tällöin kustannustehokasta ja kontrolloitua. Jossain vaiheessa tulee kuitenkin raja, jossa kasvua ei enää synny, vaikka työ- ja pääomapanostuksia lisätään luvulla oivallettiin, että kun tuotantotekijäksi työn ja koneiden rinnalle lisätään innovaatio siis kehitetään jotain uutta kasvua voi syntyä vaikka työhön ja koneisiin liittyvät tuotantopanokset säilyisivät ennallaan. Innovaatio on käsite, joka on joissain piireissä kokenut inflaation. Koetaan, että innovaatio on menneen vuosikymmenen lumia asia, jolla ei oikeassa liike-elämässä ole todellista merkitystä. Tämä käsitys liittynee innovaatio-sanaan, jota erityisesti aluekehittäjäpiireissä on viljelty taajaan ehkä ymmärtämättä sen todellista olemusta. Nykyisin innovaatiot ovat yritysten kilpailukyvyn perusta. Innovaatioita syntyy ihmisten, usein vuorovaikutuksessa, tuottamasta ja jalostamasta ideasta - siitä, että nähdään uusia mahdollisuuksia ja ratkaistaan ne uudella tavalla. Innovaatio on siis uutuus tai uudistus, joka voi liittyä oikeastaan mihin tahansa. Liiketoiminnan kannalta on olennaista, että innovaation avulla syntyy korkeampaa tuottavuutta, siis alhaisemmat panostukset tai suuremmat lisäarvot. Tällöin kyetään myymään muita halvemmalla tai tekemään samalla hinnalla mutta paremmin, saadaan muita parempaa hintaa, tai tehdään jotain, mitä muut eivät tee. Käytännössä innovaatiot voivat olla vaikkapa uusia tuotteita ja palveluita, palvelukonsepteja, brändejä tai toimintamalleja erilaisiin tuotantoprosesseihin, markkinointiin, myyntiin, johtamiseen, jne. Pitkäkestoisen menestyksen tavoittelun kannalta on tärkeää huomata, että yhdellä innovaatiolla saattaa olla vaikea saavuttaa kestävää kilpailuetua. Pitkäkestoinen kilpailuetu vaatii jatkuvaa uudistumista ja siten monia innovaatioita yrityksen elinkaaren aikana. 19

20 6.2 Innovaatiopolitiikka Suomessa Innovaatiopolitiikan peruskysymys on, miten yritysten innovaatiotoimintaa voidaan tukea julkisilla toimenpiteillä. Suomessa harjoitettiin 1990-luvulla innovaatiopolitiikkaa, jossa korostettiin teknologisia innovaatioita. Innovaatiopolitiikan painopisteitä ovat olleet teknologian levittäminen, tieteen tulosten siirtäminen yrityksille sekä pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen luvulla teknologisten innovaatioiden rinnalle tulivat pyrkimykset teknologian soveltamisesta palveluihin, sosiaaliset innovaatiot sekä alueellinen innovaatiotoiminta. Pekka Himanen mainitsee Teknologiateollisuudelle toteuttamassaan innovaatioraportissa Suomalainen unelma (2007) Suomessa olevan vahvaa idealuovuutta, jota ei kuitenkaan pystytä muuntamaan uusiksi liiketoimintamalleiksi ja taloudellisiksi tuloksiksi. Himanen mainitseekin Suomessa olevan kilpailukykyparadoksin: Suomi sijoittuu innovaatiopotentiaalia mitattaessa maailman kärkeen, mutta taloudellisten tulosten mitalla keskitasolle. Valtioneuvoston innovaatiopoliittisessa selonteossa (2008), joka perustuu keväällä 2008 valmistuneeseen TEM:n kansalliseen innovaatiostrategialuonnokseen, Suomen innovaatiotoiminnan ajureiksi nostetaan globalisaatio, kestävä kehitys, uudet teknologiat ja väestön ikääntyminen. Selonteossa määritellään tavoitetilana, että tulevaisuuden Suomessa tuottavuuskehitys perustuu innovaatioihin ja että suomalaiset ovat edelläkävijöitä innovaatiotoiminnassa. Innovaatiopolitiikan strategiset valinnat ovat 1) Innovaatiotoiminta rajattomassa maailmassa. Tällä tarkoitetaan globaaleja verkostoja, joissa suomalaisten yritysten on kyettävä löytämään oma paikkansa ja tuomaan aitoa lisäarvoa. 2) Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys. Innovaatiotoiminnassa on tunnistettava markkinoiden tarpeet ja kysyntä. Asiakkaat ja käyttäjät on otettava mukaan kehitystyöhön ja luotava yhteisiä innovaatioprosesseja. 3) Innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt. Yksilöitä on kannustettava innovaatiotoimintaan sekä luotava yhteisöjä ja verkostoja, jossa yksilöt voivat osallistua innovaatiotoimintaan. 4) Systeemisyys. Tällä tarkoitetaan julkisen hallinnon laajaa rakenteiden uudistamiseen tähtäävää kehittämistoimintaa sekä määrätietoista muutosjohtamista. Edellä tiivistetty strategia tähtää innovaatiotoiminnan vahvistamiseen Suomessa. Sen odotetaan osaltaan ohjaavan alueellista kehittämistä. 6.3 Luovien alojen toimijat innovaatiotoiminnan moottorina Miten luovien alojen toimijat voivat edistää muiden yritysten innovaatiotoimintaa? Tämä lienee yksi luovan talouden keskeisistä kysymyksistä. Vastauksia on tietenkin monia. Sähköisten ohjelmistojen kehittäjät voivat auttaa yrityksiä yksinkertaistamaan prosesseja. Muotoiluyritykset auttavat tekemään tuotteista helpommin käytettäviä ja palveluiden käyttäjäkokemuksista miellyttävämpiä. Muotoilun avulla tuotteista ja palveluista tulee asiakkaille houkuttelevampia. 20

21 Muotoilun avulla tuotteet ja palvelut voidaan erilaistaa muusta markkinoiden tarjonnasta. Muotoilun avulla voidaan vaikuttaa myös tuotteiden ja palveluiden hinnoitteluun tarpeen mukaan ylös- tai alaspäin. Asiantuntevat mainostoimistot voivat auttaa uudenlaisten liiketoimintamallien sekä markkinoinnin ja myynnin toimintamallien luomisessa. Mainostoimistot luovat mielikuvia, joiden avulla yrityksestä, tuotteista ja palveluista tulee kaupallisesti kiinnostavampia. Esimerkiksi hyvinvointialan yritykset voivat luoda yhteisiä, täysin uudenlaisia palveluita kulttuuri- ja liikuntasisältöjä tarjoavien toimijoiden kanssa ja erottua niiden avulla alan muista palveluntuottajista. Organisaatiokulttuurin ja johtamisen kehittämisessä voidaan hyödyntää vaikkapa urheiluvalmentajien ja kapellimestareiden kokemuksia huipputuloksiin tähtäävästä toiminnasta. Yrityksen myyntityöhön liittyvä innovaatio voi olla ainutlaatuisen taide- tai viihde-elämyksen tarjoaminen vaikkapa venäläiselle asiakkaalle osana myynti- ja asiakkuusprosessia. Edellä luetellut yhteistyömuodot ovat vain suppea katsaus aiheeseen. Todellisuus on em. muotoja ihmeellisempää. Kun erilaiset toimijat kohtaavat tavoitteellisesti, luodakseen jotain uutta, voi lopputuloksena olla innovaatio, joka mullistaa toimijoiden ja asiakkaiden arkea tai juhlaa. 6.4 Innovaatioiden suojaaminen Immateriaalioikeudet, IPR (Intellectual Property Rights), jaetaan tekijänoikeuksiin ja teollisoikeuksiin. Tekijänoikeus antaa tekijälle lakisääteisen oikeuden kirjalliseen tai taiteelliseen teokseensa. Teollisoikeuksia ovat mm. tavaramerkit, mallisuojat, patentit ja hyödyllisyysmallit. Teollisoikeudet eivät synny itsestään vaan ne myönnetään hakemuksesta. Tekijänoikeuksien alaisia teoksia ovat kirjalliset tuotokset, tietokoneohjelmat, kartat, graafisesti muotoillut teokset, valokuvat, sävellykset ja äänitteet. Tekijänoikeus suojaa teoksen toteutustavan, ei sen sisältämiä ajatuksia. Tavaramerkin avulla yritys voi erottaa tuotteensa ja palvelunsa muiden yritysten vastaavista. Tavaramerkin avulla yritys saa tuotteilleen ja palveluilleen yksinoikeuden. Tavaramerkki on tunnusmerkki, joka voi olla kirjain, sana, numero, äänimerkki tai kuvio. Vain erottamiskykyinen merkki voidaan rekisteröidä. Suojauksen ohella tavaramerkki auttaa markkinointiviestinnän toteuttamisessa. Voidaankin ajatella, että kun tuote tai palvelu on rekisteröity tavaramerkiksi, jokainen toimenpide ja panostus nostaa sen arvoa. Tavaramerkin haltija voi kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä. Mallisuojan tehtävä on suojata tuotteen tai sen osan muotoilua. Mallisuojaa (mallioikeus) kannattaa hakea erityisesti silloin, kun tuotteen muotoilulla saavutetaan kilpailuetua muihin nähden. Patentti antaa keksijälle oikeuden kieltää muita valmistamasta, tuomasta maahan tai kaupata keksimäänsä tuotetta. Patentin saadakseen, keksinnön tulee olla teknisesti toisinnettava ja uusi. Hyödyllisyysmalli on kielto-oikeus, kuten patenttikin. Hyödyllisyysmallin keksinnöllisyyskynnys on patentin keksinnöllisyyskynnystä alhaisempi. Hyödyllisyysmalli soveltuu hyvin pienten ja keskisuurten yritysten uusien teknisten ratkaisujen suojaamiseen. 21

22 Immateriaalioikeudet perustuvat lakeihin, mutta viranomaiset eivät valvo oikeuksien omistajien etua. Immateriaalioikeutta loukattaessa oikeudenomistajan on itse ryhdyttävä toimenpiteisiin. Yleisesti nähdään, että innovaatioprosessin alkuvaiheessa panostetaan tutkimukseen ja kehitykseen. Innovaation suojaaminen liittyy yleensä prosessin loppuun, ns. kaupallistamisvaiheeseen. 6.5 Luova talous Länsi-Uudellamaalla Taustaksi AKO Länsi-Uudenmaan avaintoimialoiksi eli ns. klusteritoimialoiksi on tunnistettu teknologiateollisuus (metalli, ympäristöteknologia, bioenergia), palvelut (matkailu, hoiva- ja hyvinvointi, logistiikka, kauppa) sekä muut toimialat sisältäen mm. osaamisintensiiviset yrityspalvelut (KIBS). Selvitystyötä aloitettaessa tarkoituksena oli lähestyä puhtaasti Aluekeskusohjelma-alueen klusteriyrityksiä, tavoitteena selvittää klusteriyritysten kiinnostusta luovien alojen palveluiden käytölle tulevaisuudessa innovaatiotoiminnan kehittämisen näkökulmasta. Selvitystyön aikana ilmeni kuitenkin erinäisiä haasteita, jotka vaikuttivat työn toteutukseen. Ensimmäinen havainto oli, että klusterialojen AKO-kehittäjillä ei ollut tietoa koko AKO-alueen yrityksistä toimialallaan. Tämä johtunee alueen laajuudesta: toimijat tunsivat ensisijaisesti oman alueensa yritykset koko AKO-alueen sijaan. Tästä syystä tiedonkeruun näkökulmasta tarpeeksi kattavan yhteystietorekisterin rakentaminen sähköisen kyselytutkimuksen toteuttamiseksi ei onnistunut. Toinen havainto oli, että kehittäjät eivät tunteneet käsitettä luovat alat erityisen hyvin eivätkä he siten nähneet sen hyötyjä vastaamansa klusterin yrityksille. Lisäksi kehittäjät näkivät innovaatioiden kehittämisen melko kapeana, lähinnä vain tuotteiden kehittämiseen liittyvänä toimintana. Kuva: Helena Kujala Toukokuussa 2009 pyrittiin aluksi keräämään klusteriyritysten näkemyksiä 30:lle klusteriyritykselle lähetetyllä sähköisellä kyselytutkimuksella. Ennen tutkimuksen lähettämistä kontaktoitiin valittuja yrityksiä puhelimitse ja toivottiin heidän vastaavan kyselyyn. Yritysten yhteystiedot välittivät AKO Länsi-Uudenmaan klusterivastaavat. Valittujen klusterialojen yritysten edustajien kanssa käydyissä keskusteluissa ilmeni myös haasteita. Osa yritysten edustajista oli kiireisiä ja kiinnostus selvityksen tiedonkeruuta kohtaa ei ollut toivottu, mikä selittyi kahdella asialla; 1) yrityksille on tehty lähimenneisyydessä useita erilaisiin selvityksiin liittyviä kyselyjä, joihin vastaamisen vaiva on ollut suurempi kuin niistä saatu koettu hyöty, 2) globaali talouden taantuma on tuonut yrityksille haasteita, jossa päivittäisen selviämisen ratkaiseminen ohittaa pitkäjänteisen kehittämisen. Osa yritysten edustajista ei kehittäjien tavoin tuntenut luovat alat käsitettä eivätkä siten nähnyt luovien alojen toimijoita oman liiketoimintansa kilpailukyvyn edistäjänä. 22

23 Yritysten edustajat näkivät kehittäjien lailla innovaatiotoiminnan kapeasti, eivät pääsääntöisesti liittäneet sitä osaksi omaa toimintaansa. Huomioitavaa on, että osa tavoitetuista klusteriyrityksistä kuitenkin suhtautui selvitykseen erittäin positiivisesti ja näki luovat alat kiinnostavana myös oman toiminnan kannalta. Tämän prosessin avulla saatiin 13 vastausta kyselyyn. Edellä kuvatut huomiot on tehty lyhyiden puhelinkeskusteluiden perusteella. Vastaajat eivät voineet valmistautua keskusteluun ja he vastailivat esitettyihin kysymyksiin keskellä arjen kiireitään. Voidaan kuitenkin todeta, että kokemuksemme mukaan spontaanit vastaukset antavat usein melko oikean kuvan yrityksen ja haastateltavan todellisesta tilanteesta. Vastaajan hyvällä valmistautumisella päästään keskustelussa syvemmälle, mutta tällöin haastateltavilla on usein taipumus antaa tilanteestaan todellisuutta parempi kuva haastattelijalle. Kesäkuussa 2009 päädyttiin lähettämään sähköinen kyselytutkimus klusteriyrityksiä laajemmalle yritysjoukolle. Tämän mahdollisti yleisrekisteri, joka toimitettiin Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy:stä. Rekisteri kattoi 850 yritystä Länsi- Uudenmaan alueelta. Rekisteri perusteella ei voitu erottaa klusteriyrityksiä muusta yritysjoukosta Klusteri- ja muiden toimialojen yrityksille suunnatun kyselyn tulokset Länsi-Uudenmaan alueen klusteri- ja muiden alojen yrityksille lähettyyn kyselyyn vastasi yhteensä 73 yritystä. Aiemmin saadut 13 klusteriyrityksen vastaukset lisättiin kyselyn tuloksiin. Vastanneista yrityksistä 10 % ilmoitti toimialakseen metallin, 1 % ympäristöteknologian, 8 % matkailun, 12 % hoiva- ja hyvinvoinnin, 7 % logistiikan ja 15 % kaupan toimialan. Yhteensä ns. klusteriyrityksiksi itsensä tunnistaneita vastasi kyselyyn siis 39 yritystä. 47 % vastaajista ei katsonut kuuluvansa em. toimialoille. Johonkin muuhun toimialaan itsensä lukevia olivat mm. rakennusalan yritykset, tietotekniikka-alan yritykset, pankkitoiminta, koulutus- ja konsultointialan 23

24 yritykset jne. Taulukko 9. Kyselyyn vastanneiden toimialajakauma Nykytilanteessa toiminnassaan tärkeimmiksi luovien alojen palveluiksi yritykset mainitsivat mainonnan (ka 3,30) ja joukkoviestinnän (ka 2,45). Ohjelmistopalvelut (ka 2,14), viihde- ja urheilu (ka 2,13), kulttuuri (ka 2,07) sekä muotoilu (ka 2,06) olivat yritysten keinovalikoimissa myös. 24

25 Taulukko 10. Luovien alojen palveluiden nykyinen tärkeys 25

26 Vastanneista 66 % ilmoitti olevansa kiinnostunut kehittämään innovaatioitaan ja sitä kautta kilpailuetuaan luovien alojen avulla, 33 % ilmoittaessa, ettei ole kiinnostunut. Mainonta (ka 4,5) ja joukkoviestintä (ka 3,5) nähtiin tulevaisuudessa yhä tärkeämpinä luovien alojen palveluina. Muotoilu (ka:2,62)kasvatti tärkeyttään yritysten toiminnassa suhteessa kulttuuriin (ka: 2,45) sekä viihteen ja urheilun (ka: 2,39) käyttöön. Huomioitavaa on, että kaikkien luovien alojen palveluiden osalta niiden tärkeys koettiin suuremmaksi verrattuna nykytilaan. Taulukko 11. Yritysten kiinnostuneisuus luovien alojen osaamiselle innovaatiotoiminnan kehittämisen näkökulmasta Kuva: Helena Kujala 26

27 Taulukko 12. Luovien alojen palveluiden tärkeys tulevaisuudessa Vastanneista 84 % ilmoitti edustamansa yrityksen olevan kiinnostunut kehittämään uusia innovaatioita ja kehittämään niiden avulla yritykselle kilpailuetua. Vastaajista 51 % ilmoitti nykyisin omaavansa kilpailukykyä lisääviä tuotteita ja palveluita, 46 % omasi kilpailukykyä lisääviä toimintatapoja ja 42 % vastanneista ilmoitti omaavansa kilpailukykyä lisääviä palvelukonsepteja. Kilpailukykyä lisääviä brändejä oli 20 % toimijoista. 28 % vastaajista ilmoitti innovaatiotoiminnan olevan vielä aktivoitumatonta. 27

28 Taulukko 13. Yritysten nykyiset innovaatiot Taulukko 14. Yritysten kiinnostuneisuus innovaatioiden kehittämiseksi Tulevaisuudessa tärkeimmät innovoinnin kohteet ovat uudet toimintatavat, uudet tuotteet ja palvelut sekä uudet palvelukonseptit (kaikissa 60 % vastanneista). Tuotteiden käytettävyys oli ajatuksissa 40 % vastaajista ja uusien brändien kehittäminen 39 % vastaajista. 28

29 Taulukko 15. Tulevaisuuden kilpailukykyä vahvistavat yrityksissä 7 % vastaajista ilmoitti suojaavansa innovaatioita patenttien avulla, 13 % tavaramerkkien avulla ja 5 % yrityksistä muotoilu- ja mallisuojien avulla. Enemmistö, 87 % vastaajista ilmoitti, että innovaatioita ei toistaiseksi suojata mitenkään. Patenttien hakemiseen liittyviä tarpeita ilmoitti 10 % vastanneista, tavaramerkkien rekisteröintiin 15 5 vastanneista ja muotoilu- ja mallisuojien hakemiseen 15 % vastanneista yrityksistä. 73 % vastaajista ei nähnyt suojaamiseen liittyviä kehittämistarpeita tulevaisuudessa. Taulukko 16. Yritysten innovaatioiden suojaaminen nykyisin 29

30 Taulukko 17. Yritysten innovaatioiden suojaamisen tarpeet Länsi-Uudenmaan luovan talouden kehittämisohjelma jakautuu neljään osaan; 1) Alueellisten kehittäjien luovan talouden ja innovaatio-osaamisen kehittämiseen ja kehittämisen organisoiminen 2) Luovien alojen toimijoiden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseen erityisenä näkökulmana muiden alojen yritykselle suunnatut palvelut 3) Klusterialojen ja muiden alojen yritysten luovan talouden kehittäminen 4) Kohtaamisympäristöjen ja muotojen kehittäminen 30

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009

TILASTOJA KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009. Vuosien 2007 2009 kehitys. Kulttuurialan yritystoiminta vuonna 2009 TILASTOJA 42 2011 KULTTUURIALAN YRITYSTEN HENKILÖSTÖ JA TALOUS HELSINGISSÄ 2007 2009 Kulttuurialan kokonaisuus muodostuu julkisen sektorin toiminnoista ja yksityisten yritysten toiminnasta. Joskus, ja

Lisätiedot

Forssan seudun Luova talous -selvitys. Selvitystyön loppuraportti

Forssan seudun Luova talous -selvitys. Selvitystyön loppuraportti Forssan seudun Luova talous -selvitys Selvitystyön loppuraportti CreaMentors Oy 2009 Sisällys 1 Esipuhe... 4 2 Menetelmät... 6 3 Luova talous luovat alat... 8 4 Luovien alojen yritystoiminta Forssan seudulla...

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa

Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Taide- ja kulttuuriasiat uudistuvassa aluehallinnossa Sivistystoimen asiat uudistuvassa aluehallinnossa 14.10.2009 Kulttuuriasiainneuvos Kirsi Kaunisharju Taustaa 1/2 Lääninhallituslain (22/1997) 2 :n

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa

Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Fiiliksestä fyrkkaa pähkinänkuoressa Nostaa tunteen ja asiakkaan kokeman arvon yhdeksi liiketoiminnan keskeiseksi ajuriksi. Haastaa yrityksiä tarkastelemaan liiketoimintaa asiakkaiden tunteiden kautta.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Luovan osaamisen mahdollisuudet

Luovan osaamisen mahdollisuudet Luovan osaamisen mahdollisuudet Val Luovien alojen kehittämistoimenpiteitä Helsingissä Kimmo Heinonen Helsingin kaupunginkanslia Elinkeino-osasto 6.11.2014 Esityksen sisältö 1. Luovat alat (elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009

Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 1(1 Kulttuurin tuotannon rakenne yksittäisten maakuntien tasolla 2009 Tässä esityksessä tuodaan lyhyesti esille joitakin keskeisiä piirteitä kunkin maakunnan kulttuurin talouden rakenteesta maakunta kerrallaan

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi

Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan. Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi Aineeton ei ole arvotonta - IPR agentti avaa markkinan Noora Kiili, Cursor Oy LAHTI ELY 12.5.2016 www.ipr-agentit.fi 2 Esimerkkejä lisensoinnista Oman ydin - IPR:n tunnettuuden kasvu 3 Esimerkkejä lisensoinnista

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa?

Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? Miten suojaat aineettoman omaisuuden yritystoiminnassa? 8:30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9:00 9:20 Tervetuloa - seminaarin avaus Aineeton oikeus käytännössä ja julkinen rahoitus Tapani Saarenpää, asiantuntija,

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30

Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI klo 11.30 Pirkanmaan 11. ICT-BAROMETRI 212 5.6.212 klo 11.3 Tampereen kauppakamari ICT-barometrin toteutus 212 ICT-barometri toteutettiin tänä vuonna Pirkanmaalla 11:nnen kerran. 11. ICT-barometri 212 / 5.6.212

Lisätiedot

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan

Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan Kulttuuripolitiikan yhteys EUn innovaatio ja aluepolitiikkaan KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 2/2015 Valtteri Karhu 7.10.2015 Valtteri Karhu Selvitettävät kysymykset 1) Millä

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA

AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA AINEETTOMAN OMAISUUDEN HUOLTOKIRJA 1 Tämä huoltokirja on tarkoitettu yrityksesi aineettoman omaisuuden tunnistamiseen, oman osaamisen ja työn tulosten suojaamiseen sekä niiden hallintaan ja hyödyntämiseen.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju

Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla. Kirsi Kaunisharju Suomi nousuun aineettomalla tuotannolla Kirsi Kaunisharju Kulttuuri perusoikeutena 1/2 Suomessa perustuslain 16 :n 2 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään,

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Hanna Heikinheimo (09) 1734 2978 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Lohja 12.10.2011 12.10.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

23.2.2016 Matti Paavonen 1

23.2.2016 Matti Paavonen 1 1 Kasvu antaa pelivaraa talouden ongelmat on silti ratkaistava 23.2.2016, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 IV/2015: Palvelujen volyymi kasvoi 2,1 % Toimialojen tuotannon volyymin

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma

Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma Kokoelmat ja museopoliittinen ohjelma TAKO-kevätseminaari 8.2.2017 Mirva Mattila Museopoliittinen ohjelmatyö (1/3) Työryhmän toimikausi 1.8.2015 31.12.2016 Tehtävät laatia linjaukset ja painopisteet museotoiminnalle

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016

Tekesin rahoituspalveluja yrityksille. Anna Alasmaa, 10.5.2016 Tekesin rahoituspalveluja yrityksille Anna Alasmaa, 10.5.2016 Yrityksen elinkaari ja Tekesin palvelut - projektikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen kasvuvisio Tuotteen elinkaari kasvuvisio Alkuvaihe Kasvun

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu 12.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut ELY-keskus

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./

Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa. Maija Lönnqvist 23.9./4.10./ Innovaatiot Poikimaan Rahaa IPR:t Tekesin rahoituksessa Maija Lönnqvist 23.9./4.10./6.10.2016 Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. DM 1506263 4-2016 Tekesin rahoituspäätökset

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Asetuksista/ hanketoiminta

Asetuksista/ hanketoiminta Leader 2014-2020 Asetuksista/ hanketoiminta Kehittämishankkeet Koulutus, tiedonvälitys, selvitykset, suunnitelmat Palveluiden kehittäminen Kylien kehittäminen, maisemien ja kulttuuri- ja luonnonperinnön

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu,

Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit. Olli Ilmarinen, PRH Oulu, Teollisoikeudet liiketoiminnassa Patentit, hyödyllisyysmallit, mallioikeudet ja tavaramerkit Olli Ilmarinen, PRH Oulu, 11.11.2016 Yksi tuote - monta suojaa Patentit ja hyödyllisyysmallit Tietojenkäsittelymenetelmät

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Tero Oinonen

Tero Oinonen Tekes ja Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä -ohjelma 15.6.2011 Tero Oinonen DM 797721 Tekesin strategia DM 797721 Tekesin strategia Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen

- Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Suhdanteet t vaihtelevat t - Miten pärjäävät pienet yritykset? Turussa 23.11.2010 Tilastopäällikkö Reetta Moilanen Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö Lähtö;lanne Näkemyksen avartaminen Wood Valley

Lisätiedot

Team Finland. Aki Parviainen

Team Finland. Aki Parviainen Team Finland Aki Parviainen 15.11.2016 Mitä Team Finland tarjoaa yritykselle? Team Finland edistää suomalaisten yritysten menestymistä maailmalla. Tietoa, työkaluja, rahoitusta ja verkostoja suomalaisten

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE

- Big Data Forum Finland Jari Salo, TIEKE - Big Data Forum Finland 30.8.2016 Jari Salo, TIEKE Suomessa Big Data Forum Finland BiFF Big Data Forum Finland (BiFF) tuottaa ja välittää Big Dataosaamista yritysten-, tutkimus- ja oppilaitosten välillä

Lisätiedot

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus

Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus Sillanrakentaja-pilotti Yrityspalvelut -tilaisuus EGR-rahoitus Sillanrakentaja -pilotissa Sillanrakentaja on Broadcom yhtiöstä irtisanottujen työllisyystilanteen parantamiseen perustuvan EGR-hankkeen toimenpide

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON KAUPUNGIN ELINKEINOPOLIITTINEN SELVITYS TIEDOTUSTILAISUUS 29.8.2013 Selvityksen avulla halutaan arvioida Porvoon kaupungin

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016

Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa. Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kilpailuetua digitalisaatiosta elintarviketeollisuudessa Digitalisaatioselvitys, toukokuu 2016 Kyselyn taustatiedot ja digitalisaation määritelmä ETL:n jäsenyritysten digitalisaation tilannetta kartoittava

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot