Luovuutta ja kurinalaisuutta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luovuutta ja kurinalaisuutta"

Transkriptio

1 Deloitten asiakaslehti 02/2010 Luovuutta ja kurinalaisuutta sopivassa suhteessa Microsoft keskittyy orgaaniseen innovointiin Toimitusjohtajan lounaalla Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila Katse palveluinnovaatioihin Uusiutuva energia käännekohdassa NSE Biofuels etsii biodieselin läpimurtoteknologiaa Hallitustyölle yhä enemmän vaatimuksia Uutta osaamista ja nuoruutta hallituksiin

2 KUVA: Jyrki Vesa pääkirjoitus 2 The Point 02/2010 Innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksessa Vanhat talouden lait, työelämän säädökset ja yritysten perinteiset toimintamallit eivät enää toimi globaalisti toimivilla markkinoilla. Työtä tehdään yhä useammin ajasta ja paikasta riippumatta, mutta silti työaikaa pitäisi kirjata kellokorttimalliin. Maailma muuttuu, mutta kaikki muutosta tukevat osat eivät käy yhtä jalkaa. Monet organisaatioiden innovointimenetelmät ovat jääneet ajastaan jälkeen. Yrityksissä tarvitaan uudenlaista ketteryyttä, pelisilmää ja joustavuutta. Globaalissa maailmassa toisella mantereella tapahtuvat liikahdukset saattavat aiheuttaa heilahduksen toisella välittömästi. Kansainväliset yritykset hiovat prosessejaan ja tehostavat toimintaansa ollakseen jatkuvasti kilpailukykyisiä. Tulevaisuuden menestymisen avainkysymys on, kuinka työntekijät saadaan luomaan uusia, entistä tehokkaampia tapoja toimia ja kehittämään uutta yhdessä. Vain hyödyntämällä kaikkien luovuus, yhdessä tekemällä ja uutta kehittämällä voi yritys luoda omistajilleen ja asiakkailleen arvoa maailman markkinoilla. Hyvä yritys houkuttelee huippuja ja lisää edelleen mahdollisuuksiaan. Parhaille osaajille on tarjottava oikeanlainen innovointiympäristö. Nykysukupolvet ovat taitavia käyttämään uutta tekniikkaa, ja se antaa entistä laajempia mahdollisuuksia. Vanhoilla malleilla yhtä asiaa ideoimassa ja jalostamassa saattoi olla vain ihmistä. Nykyisillä verkkotyökaluilla rajaamaton määrä ihmisiä voi antaa panoksensa idean kehittelyyn. On syntynyt aivan uusi ilmiö: parviälyn hyödyntäminen. Uudet innovaatiot syntyvät useimmiten vuorovaikutuksessa erilaisten ihmisten yhteistyönä. Suomalaiset ovat oppineet selviytymään kriisien kautta. Olemme olleet insinöörikansa, jonka menestys on perustunut tekniikkaan. Tulevaisuuden kilpailukyvyn ratkaisee se, kuinka osaamme ideoida uusia toimintamalleja, uusia tapoja tehdä töitä ja tuottaa palveluita. Tulevat työntekijät ovat tottuneet olemaan vuorovaikutuksessa ihan eri tavalla kuin aiemmat sukupolvet. He myös hyväksyvät erilaisuuden. Meidän johtajien tehtävä on luoda mahdollisuudet vuorovaikutukselle ja ideoiden jalostamiselle. Teppo Rantanen toimitusjohtaja, Deloitte

3 sisältö 02/2010 The Point 02/ PÄÄKIRJOITUS Innovaatiot syntyvät vuorovaikutuksessa Julkaisija: Deloitte & Touche Oy, Group of Companies, Puh , Päätoimittaja: Teppo Rantanen Toimitus: Cocomms Oy Ltd Ulkoasu: MCI Press Palaute ja osoitteenmuutokset: Emmi Autio, Puh , Lehti löytyy sähköisessä muodossa sivuiltamme Luovuutta ja kurinalaisuutta sopivassa suhteessa Microsoft on keskittynyt orgaaniseen innovointiin Verohelpotuksia innovatiivisille kasvuyrityksille Miten Suomi voi kannustaa yrityksiä kasvuun? Toimitusjohtajan lounaalla Pekka Ylä-Anttila Katse palveluinnovaatioihin Maailman vahvin asiantuntijaverkosto Kansainvälinen yhteistyö saa ideat liikkeelle Australiasta inspiraatiota innovaatioihin Asiantuntijoiden motivointi on avainkysymys Lindström paketoi palvelunsa maailmalle Strategiana olla ensimmäisenä uusilla markkinoilla Yritykset ja yliopistot vastuullisten innovaatioiden asialla Sari Baldauf, Asmo Kalpala ja Hannu Seristö Pallo on nyt liike-elämällä Nick Main näkee kestävän kehityksen mahdollisuutena KOLUMNI Kirsi Sormunen: Hyvän tekeminen voi olla hyvää liiketoimintaa Yritysvastuu kiinteä osa Deloitten toimintaa Strategiaprosessi nivoi yritysvastuun entistä lähemmäs ydintä Ryhmässä on voimaa myös finanssialalla OP-Pohjolassa hypitään joustavasti raja-aitojen yli Kuulumisia kasvavilta liiketoiminta-alueilta Mikä on ajankohtaista eri liiketoiminta-alueilla juuri nyt? Biodieselin läpimurtoteknologiaa etsitään kuumeisesti NSE Biofuels kehittää uutta valmistusteknologiaa Oivalluksia osaajien johtamisesta Osaamisen jatkuva kehittäminen on kriittinen menestystekijä Teollisuus tarvitsee talenttia Mitkä ovat valmistavan teollisuuden kilpailukyvyn kulmakivet? Uusia kieliä, nettiosaamista ja nuoruutta hallituksiin Pörssiyhtiöiden hallitustyölle yhä enemmän vaatimuksia uutiset Kolumni Mirkku Kullberg: Bisnes kaipaa tulenkantajuutta!

4 4 The Point 02/2010 KUVAT: Jukka Lehtinen Luovuutta ja kurinalaisuutta sopivassa suhteessa Microsoftin panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat maailman kärkitasoa. Yhtiö on keskittynyt orgaaniseen innovointiin, jolloin uuden kehittäminen ei ole yritysostojen varassa vaan uutta synnytetään sisältä päin. Innovaatioita tehdään myös paikallisten kumppaneiden kanssa.

5 The Point 02/ Todellisen innovaation syntymiseen tarvitaan sekä luova oivallus että kyky kaupallistaa keksintö. Usein yrityksistä löytyy näistä ominaisuuksista jompikumpi, mutta toinen puuttuu. Microsoft tuntuu hallitsevan molemmat. Microsoft Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Anthony Gyursanszky on puhunut innovaatioiden puolesta jo pitkään. Hän oli muun muassa perustamassa yrityksille suunnattua innovaatiojohtamisen koulutusohjelmaa yhdessä Suomen johtavien konsultointiyritysten kanssa. Tavoitteemme ovat todella korkealla, meille kelpaa vain ykkössija. Toki epäonnistuakin saa, sillä se on uuden luomisen elinehto, mutta epäonnistumisista pitää oppia. Meitä yhdistää peräänantamattomuus. Esimerkkinä Gyursanszky mainitsee juuri julkistetun seitsemännen version Windowsmatkapuhelimesta. Olemme monella tuotealueella pystyneet nousemaan nolla-asemasta kärkeen. Tulimme esimerkiksi Windows-palvelimilla Unixien takaa pikkuhiljaa ykkössijalle. Vastaava esimerkki kuluttajapuolelta on Xboxien menestys. Gyursanszkyn mielestä yksi Microsoftin vahvuuksista on laaja-alaisuus. Yhtiö katsoo maailmaa sekä yritysasiakkaiden että kuluttajan näkökulmasta. Kun asioita lähestytään monesta suunnasta, syntyy väistämättä uusia oivalluksia. Microsoftin eri tuoteryhmät tekevät paljon yhteistyötä. Näin on syntynyt lukuisia kuluttajatuotteiden ja yritystuotteiden välisiä yhtymäkohtia ja jaettuja ominaisuuksia. Hyvä esimerkki yritystuotteiden ja kuluttajatuotteiden välisestä yhteydestä on omalla keholla ohjailtava videopeli Xbox Kinect. Alun perin idea saatiin infrapunaliiketunnistintutkimuksesta, josta ajateltiin saatavan aineksia yrityslaitteiden käyttöliittymään. Ideaa voidaan tulevaisuudessa ehkä hyödyntää työelämässäkin. Anthony Gyursanszky Matalat aidat kannustavat yhteistyöhön Innovaatioiden syntymistä edistää ennen kaikkea uuden luomista tukeva yrityskulttuuri. Gyursanszkyn mukaan kaikki lähtee avoimuudesta. Microsoftissa kaikki tieto on periaatteessa jokaisen työntekijän saatavilla ja tiedon löytäminen on myös tehty helpoksi. Organisaatiomme on todella matala. Kynnys ottaa yhteyttä kehen tahansa kollegaan ympäri maailman on alhainen, Gyursanszky sanoo. Koska toimenkuvat ovat standardoituja ympäri maailman ja terminologia on kaikille yhteinen, microsoftilaisen on helppo lähteä työkiertoon vaikkapa toiseen maahan. Tärkeää on myös avoin keskustelu ongelmista ja nopea tarttuminen kipupisteisiin. Ongelmat nostetaan heti pöydälle, ja niihin puututaan saman tien. Microsoft on kehittänyt erilaisia työkaluja ja foorumeita innovaatioiden synnyttämiseksi. Yksi esimerkki tästä on ruohonjuuritason ideointityökalu Idea Exchange Portal, johon kuka tahansa työntekijä voi syöttää ideoita ja saada kommentteja ja palautetta eri puolilta maailmaa. Ihmiset ovat todella aktiivisia arvioimaan ja kommentoimaan toisten ideoita. Hyvä idea saa peukkuja ja nousee ylöspäin portaalin listauksessa. Gyursanszkyn mukaan Microsoft korostaa avoimuutta entistä enemmän myös yli orga-

6 6 The Point 02/2010 MICROSOFT TUTKII MYÖS EUROOPASSA Euroopalla on nykyisin merkittävä rooli Microsoftin innovaatiotyössä. Microsoftilla on tällä hetkellä 38 innovaatio- ja tutkimus- ja kehityskeskusta kaikkiaan 19 Euroopan maassa, kun niitä vielä kymmenisen vuotta sitten oli vain yksi. Microsoftia pidetään usein periamerikkalaisena yrityksenä. Meillä on kuitenkin Euroopassa tutkijaa, yhteensä työntekijää ja kumppania, sanoo Microsoft Oy:n myynti- ja markkinointijohtaja Anthony Gyursanszky. Yhtiöllä ei ole Suomessa omia tutkijoita, mutta muunlaista innovointityötä Suomessa kyllä tehdään. Esimerkiksi Aalto-yliopiston kanssa on käynnissä kaksi tutkimushanketta. Ensimmäinen näistä liittyy uusien nettihakukonseptien luomiseen kotiympäristössä. Tavoitteena on selvittää, miten tiedonhakua internetistä voidaan tehostaa kotiympäristössä niin että se palvelee kuluttajia entistä paremmin. Toisessa käynnissä olevassa tutkimusprojektissa kehitetään palvelunestohyökkäyksen kestäviä protokollia ja suunnitteluarkkitehtuureja internetiin. Haluamme lisätä yhteistyötä Aaltoyliopiston kanssa ja tehdä sitä kautta tuotekehitystä. Ei ole mikään salaisuus, että haluamme perustaa yliopiston yhteyteen innovaatiokeskuksen, Gyursanszky sanoo. nisaation rajojen. Ohjelmistoista jaetaan yhä enemmän beetaversioita etukäteen, jolloin käyttäjien antama palaute saadaan tehokkaasti tuotekehityksen käyttöön. Parhaat toimintatavat leviävät nopeasti Kansainvälisen yrityksen muut tytäryhtiöt tarjoavat arvokkaan vertailukohdan omaan liiketoimintaan. Tytäryhtiöt on ryhmitelty muun muassa markkinan koon mukaan. Organisaatiomme on todella matala. Kynnys ottaa yhteyttä kollegaan toisella puolella maapalloa on alhainen. Suomen-ryhmässä ovat esimerkiksi Belgia, Norja, Singapore ja Uusi-Seelanti. Voimme tarkastella toista tytäryhtiötä ja huomata, että jokin tietty tuote myy heillä huomattavasti paremmin kuin meillä. Seuraavaksi kysymme, mitä he tekevät eri tavalla kuin me. Näin hyödymme toisten innovaatioista. Maayhtiöt myös vievät järjestelmällisesti paikallisia keksintöjä muihin maihin. Kansallinen tietoturvapäivä ja koulujen tietoturvakoulut ovat yksi näkyvimmistä suomalaisista Microsoft-innovaatioista, jotka ovat levinneet maailmalle, Gyursanszky kertoo. Menestystä kumppaneiden kanssa Innovaatioiden saralla tehdään töitä myös yhdessä kumppanien kanssa. Useimmissa hankkeissa kumppanin innovaatio yhdistyy Microsoftin tuotteisiin. Microsoftin kumppaniverkostoon kuuluvat kaikki yritykset, jotka kehittävät, jakelevat tai myyvät yhtiön ohjelmistoja tai niiden pohjalta tehtyjä sovelluksia tai palveluja. Microsoftin ekosysteemin vaikutus talouteen on merkittävä kaikissa toimintamaissamme. Markkinatutkimusyhtiö IDC:n viimevuotisen tutkimuksen mukaan jokainen Microsoftin liikevaihtoeuro synnyttää paikallisessa kumppaniverkostossa liikevaihtoa 7,9 euroa. Yksi esimerkki onnistuneesta yhteistyöstä on suomalainen sopimustenhallintaan erikoistunut Sopima. Yritys on kehittänyt ensimmäisten joukossa pilvipalvelun, joka hyödyntää Microsoftin uusia kehittyneitä datakeskuksia ja Azure-palvelualustaa. Sopimustenhallinnan tarjoaminen pilvipalveluna internetissä tarkoittaa sitä, ettei Sopiman asiakkaiden tarvitse investoida laitteisiin tai ohjelmistoosaamiseen. Sopiman palvelu on käytettävissä missä ja milloin vain, ja sen käyttöä on yksinkertaista laajentaa aina tarpeen mukaan. Sopima on esimerkki uudenlaisesta rohkeasta kansainvälisestä ajattelusta. Sopima miettii, miten sopimusten maailmaa voidaan muuttaa. He ovat lähteneet tekemään palveluaan alusta asti Microsoftin pilveen globaaliksi ratkaisuksi.

7 The Point 02/ Uudenlaisia hakukonsepteja kotikäyttöön Microsoft ja Aalto-yliopisto ovat käynnistäneet tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on löytää uusia mahdollisuuksia kotona tapahtuville nettihauille. Tutkimusprojektin myötä uskotaan syntyvän uudenlaisia laitteita, joiden avulla tiedonhakeminen nivoutuu paremmin arkisiin askareisiin. Ihmiset käyttävät paljon aikaa tiedon etsimiseen verkosta myös kotona. Tällä hetkellä nettihakujen tekeminen kotona tapahtuu samalla tavalla kuin työympäristössäkin: tietokoneen äärellä tai esimerkiksi kännykkä kädessä. Koti on kuitenkin erilainen ympäristö verrattuna työpaikkaan. Microsoftin ja Aaltoyliopiston tutkimushankkeessa on kyse siitä, kuinka nettihauista voidaan tehdä paremmin kotiympäristöön sopivia. Tutkimushanketta vetävän professori Giulio Jacuccin mukaan PC ja siinä hyödynnettävät ohjelmistot ovat käyttötavoiltaan kotiympäristössä melko rajoittuneita. Kotona olisi luontevaa tehdä hakuja jossakin muualla kuin tietokoneen ääressä esimerkiksi kesken leipomisen kädet jauhoissa. Yhdistämällä muotoilun, yhteiskuntatieteet ja tietojenkäsittelytieteen toivomme voivamme suunnitella uudenlaisia tapoja toimia verkossa ilman tietokoneiden ja mobiililaitteiden rajoituksia. Uudet välineet on suunniteltava niin, että ne tuntuvat kuuluvan kotiin, eivät niinkään työympäristöön, Jacucci sanoo. Luova lähestymistapa tietotekniikkaan Microsoft on tutkinut jo aiemmin laajasti kotiympäristöä, ja nyt käynnistetyssä tutkimushankkeessa hyödynnetään jo olemassa olevaa tutkimustietoa. Aalto-yliopiston johtavia tutkijoita on vieraillut Microsoft Researchin Cambridgen-yksikössä ja he ovat tavanneet myös Microsoftin Joint Research -instituutin edustajia Euroopassa. Jos antaisimme tämän tutkimushankkeen vain tietojenkäsittelytieteelle, lopputuloksena olisi varmasti entistä parempi nettihaku, mutta se käyttäisi edelleen samaa näppäimistöä ja hiirtä kuin ennenkin. Siksi tarvitsemme designalan osaajia miettimään asiaa uudella tavalla. Tuloksia odotetaan pian Tutkimushankkeen aikataulu on kunnianhimoinen, ja tavoitteena on luoda uusia konsepteja sekä tuottaa prototyyppejä jo ensi keväänä. Projektin tuotokset on tarkoitus asentaa jo vuonna 2012 oikeisiin koteihin testattavaksi. Tämän jälkeen tarkkaillaan, miten ihmiset käyttävät nettihakuja kotiympäristössä ja muuttuvatko heidän tiedonhakutapansa uusien innovaatioiden myötä. Jo nyt on olemassa erilaisia tapoja olla yhteydessä tietokoneeseen ilman perinteistä hiirtä ja näppäimistöä. Tietokonetta voi ohjata esimerkiksi eleillä liiketunnistimen avulla tai käyttää ääntä laitteen ohjailuun. Tulevaisuuden tavoitteena on, että meidän ei enää tarvitsisi mennä tietokoneen luo tekemään nettihakua, vaan tietokone tulisi luoksemme siihen tilanteeseen, missä juuri sillä hetkellä kotona olemme, Jacucci kiteyttää. Yritämme ulottaa tutkimuksemme ohi tietotekniikkaan liittyvien laitteiden kuten hiiren ja näytön sekä kuvakkeiden, menujen ja muiden tuttujen elementtien. Tutkimme esimerkiksi sitä, että voimme olla vuorovaikutuksessa koko ympäristön kanssa sen sijaan, että olisimme vuorovaikutuksessa vain esimerkiksi näppäimistön kanssa. Jacuccin mukaan Aalto-yliopistossa on tarvittava luovuus ajatella internethakuja uudella tavalla. Yliopistossa yhdistyvät esimerkiksi teollisen suunnittelun, tilasuunnittelun, huonekalusuunnittelun ja tekstiilisuunnittelun osaaminen.

8 8 The Point 02/2010 Deloitte selvitti Verohelpotuksia innovatiivisille kasvuyrityksille Verotus ei Suomessa kannusta yrityksiä kasvattamaan liiketoimintaansa tai kehittämään uutta. Järjestelmä sisältää jopa useita kasvun esteitä. Uudessa maailmantaloudessa kansakunnan kilpailukyvyn keskeinen raaka-aine on innovaatio: uusi kaupallistettava palvelu tai tuote. Suomenkin elinkeinostrategia rakentuu nykyisin vahvasti innovaatioiden ja teknologiajohtajuuden varaan. Mantran lailla toistettavan teesin mukaan tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen sekä suomalaisen hyvinvointivaltion ylläpitäminen ja kehittäminen vaativat huippuluokan innovaatioympäristön. Kuitenkin vain pieni osa yrityksistä harjoittaa määrätietoista ja säännöllistä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa. Useat tutkimukset osoittavat, että Suomessa on vähemmän kasvuhakuista yritystoimintaa ja ripeästi kasvavia, innovatiivisia yrityksiä kuin verrokkimaissa. Tulosta tietotaidosta Kun tulevaisuudessa tulosta tahkotaan tietotaidolla, miten Suomi voi varmistaa menestyksensä? Tästä lähtöasetelmasta Deloitte lähti vuonna 2009 työ- ja elinkeinoministeriön tilauksesta selvittämään, miten Suomi voisi kannustaa yrityksiä kasvuun verotuksen keinoin samalla, kun luodaan nopeasti uusia työpaikkoja. Tärkeimpänä keinona esille nousi tutkimukseen ja tuotekehitykseen kannustava verotuki. Verolainsäädäntö on valtiovallan tärkeimpiä keinoja kannustaa yrityksiä kasvuun ja innovointiin, Deloitten partneri Outi Ukkola toteaa. Ukkolan näkemystä vahvistaa muun muassa arvio, jonka työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö tilasivat viime vuonna kuudelta ulkomaalaiselta ja kuudelta suomalaiselta professorilta sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkijoilta. Ryhmä korosti veropoliittisten kannustimien merkitystä, sillä ne ovat innovaatiojärjestelmän toimivuuden kannalta keskeisimmässä roolissa kansainvälisten yhteyksien ohella. Maailmalta on saatu rohkaisevia esimerkkejä. OECD:n tutkimuksen mukaan verotuksen muodossa annetut tuet voivat olla jopa suoria tukia tehokkaampia. Käytännössä kuitenkin suorien tukien ja verotukien yhdistelmä on osoittautunut toimivimmaksi ratkaisuksi. Verokannustin on hyvä alku Kesäkuussa 2010 julkistetussa jatkoselvityksessä Deloitte esitti, että Suomeen luotaisiin

9 The Point 02/ kaikille toimialoille ulottuva innovointitoiminnan verokannustin. Verokannustin eli veronhyvitys yhteisöverosta kohdistettaisiin alkuun pienille kasvuyrityksille. Sen ansiosta yhä useampi yritys voisi aloittaa nykyistä järjestelmällisemmän tutkimus- ja kehitystoiminnan. Veronhyvitys olisi kiinteä, kaikille sama prosentti laskettuna palkkakustannuksista, ja sen yrityskohtainen yläraja voisi olla euroa. Vaikka verokannustimen käytännön merkitys on käytännössä melko vähäinen, se olisi hyvä alku. Toiveissa on, että kevään eduskuntavaalien jälkeen perustettava hallitus ottaisi esityksen pohdittavakseen. Monissa muissa maissa vastaavan verokannustimen merkitys on korostunut taantumassa. Suomen verojärjestelmässä ei ole nopeasti hyödynnettävissä olevia keinoja reagoida suhdanteisiin. Pienimuotoisenkin kannustimen avulla voitaisiin kerätä kokemusta ja selvittää, miten erilaiset yritystuet kannattaa kohdentaa, Outi Ukkola sanoo. KUVA: Jukka lehtinen Kaupallisuus ei ole enää syntiä Suomalaisia moititaan jatkuvasti siitä, että olemme hyviä insinöörejä, mutta huonoja myyntimiehiä. Innovaatiot jäävät keksinnön asteelle emmekä pysty hyödyntämään niitä kaupallisesti. Voisiko joku jo keksiä tähän perisyntiin ulospääsyn? Ajatellaanpa, mihin suomalaisia koulutetaan: toisten töihin. Meitä ei opeteta yrittäjyyteen eikä markkinointiin. Suomessa on satamäärin tohtoreita, joiden ei tarvitse ymmärtää yrityksen tilinpäätöstä eikä tasetta, saatikka pohtia, miten uusista innovaatioista syntyy liiketoimintaa. Tämä on onneksi muuttunut. Yrittäjyyskasvatus alkaa nykyisin jo alakoulussa ja jatkuu myöhemmin yrittäjyyskoulutuksena. Pappikin saa opiskella kaupallisia aineita, ja se on hieno asia, sanoo työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen. Pekkarisen mielestä suomalainen innovaatiojärjestelmä on hyvä ja toimiva. Tekes panostaa tuotekehitykseen, ja Finpro avustaa yrityksiä kansainvälisille markkinoille. SHOKeissa, kuudessa strategisen huippuosaamisen keskittymässä, innovoidaan uutta liiketoimintaa Suomen vahvoihin osaamisalueisiin: metsään, metalliin, terveyteen ja hyvinvointiin, energiaan ja ympäristöön, tietotekniikkaan ja palveluihin sekä rakennettuun ympäristöön. Mitattuna tuotekehitysinvestoinneilla suhteessa bruttokansantuotteeseen olemme EU-maiden kärkeä, kakkosena heti Ruotsin jälkeen. Teolliset työpaikat ovat kuitenkin siirtyneet ja siirtyvät edelleen alhaisen kustannustason maihin. Suomen on löydettävä uutta leipää. Yksi kyntämätön sarka ovat palvelut. Vaikka kuinka satsaisimme teollisuuden innovaatioihin, me emme saa sillä tuottavuutta nostettua. Koko kansantalouden tasolla on keskityttävä palvelusektorin kehittämiseen. Tässäkin on onneksi menty eteenpäin. Jo puolet julkisista kehittämispanostuksista kanavoituu palveluihin. Tämä on perinteeltään teollisessa Suomessa radikaali muutos, Pekkarinen sanoo. Suomessa on myös esimerkkejä, joissa olemme nukkuneet onnemme ohi. Metsäteollisuudessa valloitettiin maailmaa ja ostettiin yrityksiä, kun olisi pitänyt keskittyä liiketoiminnan kehittämiseen ja innovointiin. Maailma ja markkinat ympärillä muuttuivat, ja ala joutui uusiutumaan kriisin kautta. Nyt se on onneksi saanut uuden suunnan ja on mukana kehittämässä muun muassa uusiutuvan energian tuotantoteknologiaa, jota voimme viedä maailmalle. Se on meille uusi mahdollisuus. Muiksi tulevaisuuden osaamisalueiksi ministeri nimeää ympäristö- ja energiateknologian sekä nanoteknologian. Näiltä hän uskoo syntyvän jo lähiaikoina läpimurtotuotteita. Outi Ukkola

10 KUVAt: JYRKI VESA 10 The Point 02/2010 Toimitusjohtajan lounaalla katseet kohdistettiin palveluinnovaatioihin Sosiaaliset innovaatiot, palveluiden arvostuksen nostaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen ovat tulevaisuuden Suomen menestystekijöitä, uskovat Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila ja Deloitten toimitusjohtaja Teppo Rantanen. Yksi talouskeskustelun useimmin kuulluista hokemista on, ettemme voi elää toistemme paitoja pesemällä. Vai voisimmeko? Innovaatiotutkijan kannalta väite kuvaa kahta asiaa: asenteemme palveluihin on väärä eikä talouden toimintamekanismia ymmärretä. Juju on siinä, että kasvu perustuu erikoistumiseen. Joku pesee paitoja tehokkaasti, ja muut tekevät tuottavammin jotain muuta. Palvelut ovat tuottavuuden ja talouden kasvun kannalta yhtä tärkeitä kuin teollisuus, Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila sanoo. Deloitten toimitusjohtajan Teppo Rantasen mukaan emme ole massatuotantomenetelmissä maailman parhaita vaan kilpailukykymme tulee asiantuntijapalveluista. Esimerkiksi metsäteollisuudessa unohdimme innovoinnin. Emme ajatelleet ajoissa, mitä muuta puusta voisi tehdä kuin paperia. Muun muassa puurakentaminen on jäänyt selluteollisuuden jalkoihin, vaikka sillä on vahvoja etuja: pieni hiilijalanjälki ja hyvä sisäilman laatu, Rantanen sanoo. Jos tarkastellaan suomalaista työtä työtehtävien mukaan, jo lähes 90 % työntekijöistä on erilaisissa palvelutehtävissä. Julkiset innovaatiopanostuksetkin suuntautuvat entistä enemmän palvelusektorille. Olennainen kysymys on, missä arvo syntyy. Se syntyy teollisen toiminnan ja palveluiden yhdistämisestä. Otetaan esimerkiksi älypuhelin. Nokian puhelinmalli N95 valmistetaan Pekingissä, eivätkä se tai sen komponentit edes käy Suomessa. Silti tuotteen arvosta jää tänne 40 %, Ylä-Anttila kuvaa. Puhelimen hintaan sisältyy paitsi fyysinen tuote myös palvelut: johtaminen, logistiikka, myynti, markkinointi ja tuotekehitys. Niiden arvo rikastuttaa Suomea. Lounastajat huomaavat yllättäen yhtäläisyyksiä tieto- ja viestintätekniikassa sekä metsäteollisuudessa. Molemmissa haetaan suuria volyymejä ja kustannustehokkuuden kautta kannattavuutta. Vaikka erojakin on, molemmilla aloilla on hyödyntämätöntä potentiaalia. Muun muassa painettavan materiaalin kehittämiseltä odotetaan paljon. Sille alalle syntyy merkittävää liiketoimintaa. Lisää sosiaalisia innovaatioita Suomalaiset eivät pese paitoja, koska olemme insinöörikansaa. Olemme sotien jälkeen menestyneet ja luoneet vaurautta teollisella strategialla. Suomessa suoritetaan Korean ohella OECD-maista eniten tutkintoja luonnon- ja insinööritieteissä. Insinööristrategia on kuitenkin tullut tiensä päähän. Muut kuin tekniset innovaatiot ovat suuri mahdollisuus. Meidän pitäisi keskittyä enemmän sosiaaliseen ja organisatoriseen innovointiin miettimään, miten uusilla tavoilla ja tehokkaammin johdettaisiin, markkinoitaisiin ja kehitettäisiin uusia rakenteita, Ylä-Anttila sanoo. Rantanen nostaa esiin julkisen hallinnon, jossa paine kehittämiseen ei tule markkinoilta. Julkiset palvelut syövät markkinoita yrityksiltä ja kuormittavat kansantaloutta. Yksityinen palvelusektori on Suomessa OECD-maiden pienin. Uusien palvelutapojen ja toimintamallien innovointiin pitäisi valtionhallinnossa ja kunnissa motivoida johtamisen keinoin. Innovoinnin takana on aina yksilö, ja häntä pitäisi kannustaa uudenlaiseen ajatteluun, Ylä-Anttila sanoo. Yrittämiseen kannustimia Yksi Suomen kipupiste on yrittäjien puute ja pula erityisesti kasvuhalukkaista yrityksistä. Toisen töissä oleminen on sosiaaliturvan kannalta turvallisempaa, ja riskinottokykymme on kehno. Rantasen mukaan meillä on suhteessa kansakunnan kokoon paljon suuria yrityksiä, mutta palvelusektori on liian pieni. Palveluyritykset eivät ole kansainvälistyneet, eivätkä kaikki kansainväliset yritykset ole rantautuneet Suomi-neidon helmoihin.

11 The Point 02/ Teppo Rantanen Pekka Ylä-Anttila Lounaskeskustelijat nostavat tikun nokkaan suomalaisen piikakulttuurin, jossa ketään ei saa asettaa palvelemaan toista. na laatimassa työ- ja elinkeinoministeriölle ehdotusta, jossa yritysten tutkimus- ja kehityspanostuksille annettaisiin verohelpotuksia Innovoinnin takana on aina yksilö, ja häntä pitäisi kannustaa uudenlaiseen ajatteluun. Etsimme 90-luvun laman aikana eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan toimeksiannosta vertailukohtaa maailmalta, jotta voisimme parantaa työllisyyttä. Valitsimme USA:sta Wisconsinin osavaltion, koska se oli maamme kaltainen monella tapaa. Siellä oli kuitenkin työvoimapula. Wisconsinilaiset ihmettelivät, kuinka pesemme automme ja leikkaamme nurmikkomme itse. He teettivät vastaavat työt pienillä palveluyrityksillä jo silloin, Ylä- Anttila muistelee. Yrittämisen esteenä ovat paitsi asenne, myös kannustimien puute. Deloitte on ollut mukaja kannustettaisiin näin innovointiin. Esitys ei kuitenkaan edennyt tällä hallituskaudella. Verokannustimen ei uskottu lisäävän tutkimusta ja kehittämistä. Kun puhun yrittäjien kanssa, viesti on täysin toinen, Rantanen sanoo. Meillä ei ole yrittäjyyteen motivoivia kannustimia, vaikka muualla maailmassa niistä on ollut selvää hyötyä. Nyt olisi hyvä aikaikkuna lisätä yritysten määrää, koska kansantaloudessa on menossa erikoistumisen vaihe. Yritykset ostavat jatkossa ne palvelut, jotka aiemmin tekivät itse, uskoo Ylä-Anttila. Työ muuttuu Rantanen uskoo, että uusi sukupolvi suhtautuu yrittämiseen eri tavalla. Vapaus ja valta määrätä omat tekemiset ovat nuorille tärkeitä. Taloudelliset lähtökohdat ovat erilaiset kuin aiemmilla sukupolvilla, eikä rahan tekeminen ole ensimmäinen motivaatiotekijä. Poikani perustivat yhteisen yrityksen, ja he korostavat nimenomaan vapautta. Molemmat tekevät paljon töitä, mutta omaa aikaa varataan myös salibandyyn ja nuorten valmentamiseen. Työ ei ole nuorille ainut asia elämässä, mutta sen sisältö on tärkeää, Rantanen sanoo. Rantanen muistuttaa myös, että työn tekemisen tapa asiantuntijatyössä on muuttumassa yrittäjämäiseksi. Kahdeksasta neljään tehtävä toimistotyö on katoamassa, ja työ kulkee aina mukana. Tässä törmäämme taas uudenlaisen ajattelun puuttumiseen. Työlainsäädäntö ei ole pysynyt työelämän muuttumisen matkassa. Työnantajalta odotetaan edelleen samoja työaikakirjanpitoja kuin kellokorttiaikaan, Rantanen ihmettelee.

12 12 The Point 02/2010 Maailman vahvin asiantuntijaverkosto Deloitten jäsenyritykset muodostavat maailman suurimman asiantuntijaorganisaation niin henkilöstömäärällä kuin liikevaihdollakin mitattuna. Verkoston laaja-alainen osaaminen auttaa asiakkaita sopeutumaan taantuman jälkeiseen markkinatilanteeseen. Maailmanlaajuisesti yli 140 maassa toimivan Deloitte Touche Tohmatsu Limited -ryhmittymän liikevaihto oli toukokuussa päättyneellä tilikaudella 26,6 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli 1,8 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Suomen Deloitten liikevaihto oli 47,2 miljoonaa euroa ja säilyi siis lähes ennallaan haastavasta taloustilanteesta huolimatta. Deloitten globaali henkilöstömäärä nousi viime tilikaudella noin asiantuntijaan. Ryhmittymään rekrytoidaan jatkuvasti uusia osaajia, ja globaali henkilöstömäärä onkin kasvanut peräti 40 prosenttia vuodesta Johdon konsultointipalvelut tasasivat viime tilikaudella muiden palvelualueiden pieniä notkahduksia 15 prosentin globaalilla kasvullaan. Kysyntää vauhditti erityisesti julkinen sektori, joka on yksi Deloitten nopeimmin kasvavista toimialoista sekä Suomessa että kansainvälisesti. Globaalisti lokaali Laatu ja laaja-alainen, liiketoiminnan eri osaamisalueet yhdistävä lähestymistapa ovat lähtökohtana kaikessa Deloitten liiketoiminnassa. Viime vuosina Deloitte on panostanut vahvasti kehittyviin markkinoihin ja kasvattanut toimintojaan erityisesti Kiinassa ja Intiassa. Deloitten tänä syksynä lanseeraama As One -strategia vahvistaa entisestään asiantuntijaorganisaation kykyä tarjota palveluita saumattomasti yli maantieteellisten ja osaamisalueiden rajojen. Verkostosta löytyvä globaali osaaminen täydentää jäsenyritysten vahvaa paikallistuntemusta. Painopistealueina ovat muun muassa uudet, innovatiiviset työskentelytavat ja asiakkaille ja muille sidosryhmille ajankohtaisten palvelualueiden kehittäminen. Tutkimustietoa ja tuoreita näkökulmia Deloitte Research -organisaatio pureutuu ajankohtaisiin aiheisiin ja tuottaa hyödyllistä tietoa liiketoiminnan ja ympäröivän yhteiskunnan päivänpolttavista teemoista. Kansainvälisesti toimivat tutkimustiimit kartoittavat, analysoivat ja selvittävät niin strategioihin ja organisaatiomuutoksiin kuin yleisesti talouteen, lainsäädäntöön tai teknologiaan liittyviä kysymyksiä eri toimialoilta. Tänä vuonna Deloitte Research on selvittänyt esimerkiksi teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä sekä keinoja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Deloitten globaaleihin tutkimuksiin voi tutustua tarkemmin osoitteessa Kansainvälinen yhteistyö saa ideat liikkeelle Deloitte Global Innovation Network kokoaa eri toimintamaiden innovaatiojohtajat säännöllisesti yhteen tuoreimpien konseptien jakamiseksi ja paikallisten innovaatio-ohjelmien kehittämiseksi. Deloitte Australian toimitusjohtaja Giam Swiegers on yksi maailmanlaajuisen innovaatioverkoston perustajajäsenistä ja kuvaa sen toimintaa näin: Todellisten innovaatioiden syntyminen edellyttää vapaata ajattelua ja ideoiden pallottelua. Verkostoomme kuuluvat ihmiset jakavat saman intohimon innovaatioihin ja tuovat tapaamisiin ennakkoluulottomasti parhaat ideansa ja saavat vastavuoroisesti kotiinviemisiksi aina jotain uutta eri puolilta maailmaa. Deloitte Deloitte Touche Touche Tohmatsu Tohmatsu Limited Limited -ryhmittymän -ryhmittymän liikevaihto (mrd USD) liikevaihto (mrd USD) 30 Deloitte & Touche Oy -konsernin liikevaihto (TEUR) Deloitte & Touche Oy -konsernin liikevaihto (TEUR) ,1 26, FY06 FY07 FY08 FY09 FY10 0 FY06 FY07* FY08 FY09 FY10 *Tilikauden FY07 aikana siirsimme merkittävän asiakastoimeksiannon hallinnoinnin toiselle Deloitte-yhtiölle, minkä osuutta ei ole raportoitu konserniliikevaihdossa.

13 The Point 02/ Giam Swiegers Gerhard Vorster Australiasta inspiraatiota innovointiin Deloitte Australia näyttää esimerkkiä siinä, miten innovatiivisuus voidaan nivoa osaksi liiketoimintaa. Innovointia ei voida ulkoistaa, vaan ajattelutavan on lähdettävä organisaation sisältä ja johdon tulee toimia roolimallina. Australian Deloittelta löytyy innovatiivisia konsepteja vaikka muille jakaa: hyviä esimerkkejä ovat sisäiseen ideointityöhön kehitetty Innovation Zone -verkkoympäristö, sen pohjalta ulkoisille sidosryhmille luotu Innovation Academy, asiakkaille projektiluonteisesti toteutettava Innovation Week, rekrytointia tukevat opiskelijoiden innovaatiokilpailut sekä Leadership Academy, jossa koulutetaan asiakkaiden ylintä johtoa yhteistyössä Harvardin ja Stanfordin yliopistojen kanssa. Ei ihme, että Deloittea pidetään Australiassa innovaatioajattelun edelläkävijänä ja yritys on päässyt ottamaan kantaa jopa kansalliseen innovaatio-ohjelmaan. Yrityksen toimitusjohtaja Giam Swiegers ja innovaatiojohtaja Gerhard Vorster ovat yksimielisiä siitä, mikä mahdollistaa innovatiivisen yrityskulttuurin syntymisen: johdon aito sitoutuminen. Innovaatiokulttuuri saadaan luotua vain, jos ajattelutapa lähtee suoraan huipulta muuten se ei lähde kunnolla lentoon. Me perustajaosakkaat olemme näyttäneet tässä alusta alkaen vahvaa esimerkkiä pitämällä itse esimerkiksi innovaatiokoulutuksia. Tämän seurauksena kukaan ei ole koskaan kyseenalaistanut ylimmän johdon sitoutuneisuutta, Swiegers sanoo. Omaa innovaatiokulttuuriamme ei rakennettu pelkillä inspiroivilla puheilla, vaan se kumpuaa aidosti sydämistämme ja DNA:stamme, hän summaa. Avainkysymys asiantuntijoiden motivoinnissa Vorster kertaa Deloitte Australian innovaatiomatkan ensiaskeleita muutaman vuoden takaa: Keskityimme aluksi liikaa siihen, mitä meidän on tehtävä ja miten. Organisaatiossamme oli havaittavissa jonkinasteista muutosvastarintaa, kunnes ymmärsimme, että avainkysymys deloittelaisten kaltaisille asiantuntijoille on aina miksi. Oivallus auttoi meitä muotoilemaan viestimme uudella tavalla, mikä puolestaan sai ihmiset näkemään innovaation uudessa valossa ja mahdollisti liiketoimintamuutoksen. Toinen hyvä keino on tarinankerronta: käytännönläheiset esimerkit ja tarinat auttavat ihmisiä ymmärtämään, mistä on kyse, ja helpottavat vaikeiden konseptien jalkauttamista. Innovatiivisimmat organisaatiot ovat myös valmiita kehittymään jatkuvasti ja näkevät muutoksen positiivisena asiana, Swiegers muistuttaa. Innovaatioita liiketoiminnan ytimeen Deloitte Australian innovaatio-ohjelma on kolmiulotteinen. Ensinnäkin haluamme olla itse innovatiivisia kaikessa mitä teemme. Toisaalta haluamme viedä innovaatioita asiakkaillemme ja opettaa heitä innovoimaan. Kolmas ulottuvuus on kansallinen taso, jossa meillä on kunnia olla mukana, Vorster listaa. Lentoyhtiö Qantas on yksi niistä asiakkaista, joille Deloitte Australia on toteuttanut innovaatioviikon. Kun deloittelaista miettii viikon ajan erilaisissa työpajoissa asiakkaan haasteita ja ideoi niihin ratkaisuita, on tuloksena saatu jopa tuhat uutta ideaa pienistä kehityskohteista todellisiin läpimurtoihin. Parhaiden ideoiden liiketoimintapotentiaali analysoidaan yhdessä asiakkaan kanssa, minkä jälkeen niitä lähdetään viemään käytäntöön, Swiegers kuvaa menestyskonseptia. Vorsterin mukaan innovaatiot kannattaa sitoa yrityksen liiketoimintatavoitteisiin. Meillä ne ovat liiketoimintasuunnitelmamme ytimessä. Mittaamme innovaatiotoimintamme tuottavuutta, mikä kannustaa innovoimaan jatkuvasti uusia tuotteita ja palveluita, hän sanoo.

14 14 The Point 02/2009 Juha Laurio Lindström paketoi palvelunsa maailmalle KUVA: Pentti Hokkanen Tekstiilipalveluyritys Lindströmin menestys perustuu hyvin konseptoituun palveluvientiin. Toimintamallin kehittämisessä on otettu oppia maailman kärkiyrityksistä. Lindström haastaa vanhan tavan toimia. Toimitusjohtaja Juha Laurion mukaan Lindströmissä on vahva kehittämisen kulttuuri, joka on syntynyt osittain siitä, että yhtiö on markkinajohtaja monessa toimintamaassaan. Markkinajohtajan on vietävä kehitystä eteenpäin ja ratkottava eteen tulevia ongelmia. Innovaatioita on monentasoisia: tuotteita, teknisiä ratkaisuja ja uusia toimintatapoja. Suurin innovaatiomme on, että olemme konseptoineet palvelumme ja tehneet siitä kansainvälistä liiketoimintaa. Tekstiilipalvelumme helpottaa asiakkaan arkea niin Saksassa kuin Intiassakin. Toiminta perustuu tarkkaan määriteltyihin konsepteihin. Laurion mukaan McDonald s ja Ikea ovat olleet Lindströmille tärkeitä esikuvia, joiden tavasta ylläpitää ja kehittää yhtiö on ottanut mallia. Lindström kansainvälistyy green field -investoinneilla eli avaamalla itse uusiin maihin palvelukeskuksia. Vuokrattavat työvaatteet ja vaihtomatot huolletaan niitä varten perustetuissa toimitiloissa, joissa pesulan lisäksi sijaitsevat tekstiilivarastot sekä myynnin ja asiakaspalvelun tilat. Tuotanto perustuu siirrettävälle alustalle rakennettuihin moduulipesuloihin. Ainutlaatuinen konsepti on patentoitu useissa maissa. Moduulikonsepti mahdollistaa investointiriskien minimoimisen ja tarvittaessa moduuliyksiköiden liikuteltavuuden, mikä on etu kansainvälisillä markkinoilla toimittaessa. Ensimmäisenä markkinoilla Lindström toimii Euroopan lisäksi Aasiassa, Kiinassa ja Intiassa. Yhtiön strategiana on mennä ensimmäisenä uusille markkinoille. Esimerkiksi Intiassa Lindström on edelleen ainoa tekstiilipalveluyritys. Koskemattomilla markkinoilla on aluksi haasteena saada asiakas ymmärtämään, mitä yhtiö tarjoaa. Emme vain pese, korjaa tai vuokraa vaan huolehdimme kaikista tekstiiliin liittyvistä palveluista ilman, että asiakkaalta sitoutuu palveluun pääomaa tai henkilöstöä. Vastaamme kaikesta aina palvelun ja tuotteen suunnittelusta loppuhävitykseen, Laurio kuvaa toimintaperiaatteita.

15 The Point 02/ Kansainvälinen työvaatesuunnittelukilpailu opiskelijoille Uudessa toimintamaassa ensimmäiset asiakkaat ovat yleensä kansainvälisiä yrityksiä. Paikalliset yritykset seuraavat perässä. Minne sitten mennäänkin, yhtiö rekrytoi ulkomailla liiketoiminnan vetäjäksi paikallisen osaajan. Ei ole järkeä lähettää suomalaista Intiaan. Intialainen tuntee ympäristön parhaiten ja pystyy toimimaan tehokkaasti selkeän konseptimme mukaan. Pitkät asiakassuhteet mahdollistavat kasvun Konseptoidun toimintamallin lisäksi kasvua tukevat pitkät asiakassuhteet. Yhtiöllä on asiakkainaan yli satatuhatta yritystä. Näistä asiakassuhteista huolehditaan seuraamalla tarkasti muun muassa asiakastyytyväisyyttä ja -pysyvyyttä. Pitkäaikaisten asiakassuhteiden säilyttäminen edellyttää Laurion mukaan, että asiakasta Lindström pähkinänkuoressa kuunnellaan ja keskinäistä luottamusta rakennetaan aktiivisesti. Lindström panostaa voimakkaasti myös henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin, sillä tyytyväinen ja pysyvä henkilöstö mahdollistaa asiakaspysyvyyden. Tutkimme tiheään myös sisäistä palvelukulttuuriamme, sillä sisäinen palvelu heijastuu ulkoiseen palveluun ja sen toimivuuteen. Lindström on tehnyt Deloitten kanssa yhteistyötä vuoden verran. Pitkät asiakassuhteet ovat molemminpuolinen tavoite. Odotamme myös kumppaneiltamme hyvää palvelua sekä kykyä kasvaa ja kehittyä mukanamme, Laurio sanoo. Katse kauas tulevaisuuteen Kuten perheyrityksissä yleensäkin, Lindströmin kvartaali on 25 vuotta. Pitkä aikajänne antaa Laurion mukaan mahdollisuuden kehittää toimintaa eri tavalla kuin pörssiyhtiössä. Lindström toimii 20 maassa lähes hengen voimin. Vuoden 2009 liikevaihto oli 242 miljoonaa euroa. Suomessa Lindström tarjoaa työvaate-, henkilönsuojain-, matto-, hygienia-, ravintolatekstiili-, teollisuuspyyhe- ja yrityslahjapalveluita. Lindströmin ulkomaiset tytäryhtiöt tarjoavat matto- ja työvaatepalveluita. Tytäryhtiö Comforta tarjoaa hotellitekstiilipalveluja Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Venäjällä. Suomessa Comforta tarjoaa tekstiilipalvelua myös terveydenhuollon alalla. Lindström on järjestänyt kymmenen vuoden ajan vaatesuunnitteluopiskelijoille kansainvälistä Lindström Award -työvaatesuunnittelukilpailua. Kilpailun avulla Lindström halua kiinnittää julkisessa keskustelussa huomiota työvaatteiden merkitykseen osana näkyvää brändiä ja sen hallintaa. Lisäksi kilpailun tavoitteena on tuoda uusia ideoita ja innovatiivisia ratkaisuja työvaatteiden suunnitteluun. Opiskelijoille kilpailu tarjoaa tosielämän oppimiskokemuksen ja mahdollisuuden näyttää kyntensä. Tänä vuonna tehtävänä oli suunnitella työvaatemallisto KONEen globaalille huollon ja kunnossapidon henkilöstölle. Kilpailuun osallistui opiskelijoita Tšekistä, Saksasta, Unkarista, Isosta- Britanniasta, Kiinasta ja Suomesta. Kilpailun voitti Kati Joki Lahden Muotoiluinstituutista. Markkinoiden luominen uusille alueille vie aikansa. Perheyrityksessä investoinnin maksuajan ei tarvitse olla lyhyt. Olemme siksi voineet kehittää palvelubisnestämme hyvin pitkäjänteisesti. Lindström investoi vahvasti muun muassa Venäjälle, Intiaan ja Kiinaan. Venäjän tekee kiinnostavaksi jo se, että maassa on Moskovan ja Pietarin lisäksi yksitoista miljoonakaupunkia. Vuodesta 1993 Venäjällä toimineella Lindströmillä on maassa useita toimipisteitä. Viimeisin laajennus on Keski-Uralin Jekaterinburgiin. Viimeisin tytäryhtiö perustettiin Valko-Venäjälle, joka on Lindströmin kahdeskymmenes toimintamaa. Pahin kilpailijamme on potentiaalisten asiakkaiden vanha tapa toimia, jossa tehdään asiat niin kuin ne on aina ennenkin tehty. Etsimme jatkuvasti uusia maita ja palvelualueita. Viime vuosina laajentumistahti on ollut rivakka maa per vuosi.

16 16 The Point 02/2010 Yritykset ja yliopistot vastuullisten innovaatioiden asialla Deloitten aloitteesta syntynyt Vastuulliset innovaatiot -työryhmä pyrkii saamaan näkyviä tuloksia ripeästi. Innovaatiot ja vastuullisuus yhdistävät Deloittea ja Aalto-yliopistoa. Keväällä Deloitten toimitusjohtajan Teppo Rantasen aloitteesta syntynyt Vastuulliset innovaatiot -työryhmä pohtii yhdessä aaltolaisten kanssa käytännön keinoja edistää vastuullisia innovaatioita. Mukaan ovat lähteneet Cargotec, Metso, Nokia, Sitra, Tapiola ja Vaisala. Yliopistojen ja yritysten yhteistyö on tähän asti keskittynyt rahoittamiseen. Tavoitteenamme on tuoda sen rinnalle käytännön yhteistyötä, jonka konkreettisia tuloksia voitaisiin viedä nopeasti käytäntöön, Teppo Rantanen sanoo. Sari Baldauf: Ideat eivät synny otsa rutussa Sari Baldauf toteaa, että Suomessa vallitsee yrittäjyysvaje. Pidämme itseämme mutkattomina ja toimeen tarttuvina ihmisinä. Olemmeko ehkä menettäneet jotain tästä mentaliteetista hyvinvoinnin lisääntyessä? Suomalaisten vahvuus Baldaufin mukaan on hyvä peruskoulutus. Sen kääntöpuolella on kuitenkin vahva teknologia- ja tuotantosuuntautuneisuus: emme ole tottuneet miettimään ensisijaisesti asiakkaalle syntyvää hyötyä. Innovoinnin näkökulmasta tämä on haaste. Yhä nopealiikkeisemmässä maailmassa ei kuitenkaan pärjätä ilman rohkeita kokeiluja ja riskinottoa. Voidaanko innovaatioita edistää johtamisen avulla? Luovuus kukoistaa, kun voit luottaa siihen, että ajatuksiasi ei varasteta eikä ammuta heti alas. Hyvä johtaja luo ympäristön, joka mahdollistaa luovan prosessin. Hyvän hengen lisäksi tarvitaan resursseja. Vapaata ideointia pitää seurata ryhdikäs toiminta: syntyneet ideat seulotaan ja parhaita ideoita viedään järjestelmällisesti eteenpäin. Luovat ideat eivät synny otsa rutussa, Baldauf muistuttaa. Kun keskitytään mahdollisuuksiin, syntyy energiaa ja positiivisuuden kierre. Itseään toimen naiseksi luonnehtiva Baldauf haluaa Vastuulliset innovaatiot -työryhmässä saada näkyviä tuloksia aikaan, esimerkiksi sparraamalla muita yrittäjyyteen ja uskaltamiseen.

17 The Point 02/ Asmo Kalpala: Suuret ajatukset, suuret teot Yhteiskunnallisena keskustelijana tunnettu Tapiola-ryhmän pääjohtaja Asmo Kalpala paljastuu varsin humaaniksi yritysjohtajaksi. Edustan itse perinteistä talousjohtajatyyppiä, mutta uskon vahvasti, että numeroilla johtamalla ei ihmisistä saada irti heidän täyttä potentiaaliaan. Yhteiskunnan suuriin ongelmiin, kuten ympäristön kestävyyteen ja väestön ikääntymiseen, on pureuduttava arvoista käsin. Ihminen antaa itsestään eniten, kun saa aikaan jotain hyvää. Humaani johtaminen vapauttaa energiaa ja synnyttää innovaatioita. Avoimessa taloudessa ja maailmassa painopiste on siirtymässä tuotannosta palveluihin. Vahvasti investointihyödykkeisiin nojautuneen Suomenkin on mietittävä taloutensa rakenne uusiksi. Tässä suomalaisten vahvuutena Asmo Kalpala näkee kansallisen yhtenäisyyden. Konsensus on mahdollistanut käytännönläheisen ja joustavan toiminnan. Sen avulla olemme saavuttaneet paljon. Vastuulliset innovaatiot -työryhmän toiminnalta Kalpala odottaa paljon. Toivon, että uskallamme ajatella suuria muuten ei synny suuria tekoja. Keinot kyllä löydetään! Hannu Seristö: Vastuullinen liiketoiminta kiinnostaa opiskelijoita Vastuullisuus on tulevaisuudessa itsestään selvä osa liiketoimintaa, mikäli Hannu Seristöä on uskominen. Mikä on uskoessa, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun kansainvälisen liiketoiminnan professori tuntee tulevien yritysjohtajien ja asiantuntijoiden ajatusmaailman. Opiskelijoiden kiinnostus vastuullisuusasioihin on kasvanut huikeasti, Seristö kertoo. Innovoinnissa Seristö korostaa koulutuksen ja valmennuksen merkitystä. Suomessa ei ole merkittäviä luonnonvaroja. Voimme ammentaa ainoastaan ihmisistä ja heidän osaamisestaan. Luovuus tunnetusti kukoistaa, kun erilaiset ihmiset toimivat yhdessä. Jo peruskoulussa ja myöhemmin yliopistossa pitäisi panna opiskelijat hakemaan uusia ratkaisuja elävän elämän haasteisiin. Samalla he oppivat työskentelemään projekteissa, Hannu Seristö sanoo. Meillä on perinteisesti opiskeltu vain yhtä alaa. Esimerkiksi anglosaksisissa maissa tehdään usein ensin alempi korkeakoulututkinto yhdeltä alalta ja sen päälle maisterintutkinto toiselta. Monipuolisuus laventaa ajattelua. Aalto-yliopistossa on nyt samansuuntainen pyrkimys, jolta odotetaan tulevaisuudessa paljon. Odotukset ovat korkealla myös Vastuulliset innovaatiot -työryhmässä. Professorin mukaan ryhmässä on käyty hyvää keskustelua eikä kehityskohteitakaan tarvitse etsiä kaukaa. Esimerkiksi Itämeren suojelu on tärkeä, suomalaisia koskettava ympäristöhaaste.

18 18 The Point 02/2010 Pallo on nyt liike-elämällä Finanssikriisi rapautti talouselämän uskottavuutta. Yritysten on nyt lunastettava menettämänsä luottamus teoilla ja avoimuudella. Kaikilta kolmelta yhteiskuntavastuun osa-alueelta taloudelliselta, sosiaaliselta ja ekologiselta vastuulta vaaditaan nyt aiempaa suurempaa avoimuutta. Kuluttajat, sijoittajat, kansalaisryhmät ja muut sidosryhmät ovat entistä kiinnostuneempia yritysten liiketoiminnan vastuullisuudesta. Tiedon lähteelle on myös helppo löytää. Tietotekniikan huimien kehitysaskelten ansiosta tiedon jakaminen on helpottunut. Samanaikaisesti ihmisillä ympäri maailmaa on aiempaa huimasti paremmat mahdollisuudet hankkia nopeasti tietoa mistä tahansa, koska tahansa. Vastaavasti mitä tahansa tietoa on aiempaa vaikeampi pimittää. Sosiaalisessa mediassa pienikin ihminen saa äänensä kuuluville ja hänen äänensä saattaa kantaa hyvinkin kauas. Läpinäkyvyyden vaade liittyy pitkälti talouskriisiin, joka vei monilta uskon talouselämän toimijoihin. Tämä luottamus on nyt ansaittava uudestaan, ja pallo on nyt liike-elämällä, to- teaa Deloitten globaalista kestävän kehityksen palvelukokonaisuudesta vastaava partneri Nick Main. Sidosryhmien lisäksi paineita avoimuuden lisäämiseen ja raportoinnin kehittämiseen tulee lainsäädännöstä. Haasteesta mahdollisuus Kestävää kehitystä ei pidä kuitenkaan nähdä pelkkänä ongelmana. Jotkut yritykset ovat onnistuneet kääntämään haasteen mahdollisuudeksi. Ne tekevät kestävästä kehityksestä bisnestä valmistamalla esimerkiksi koneita ja laitteita, joiden avulla muut yritykset tai kuluttajat voivat toimia ympäristöystävällisesti, Main sanoo. Useammille yrityksille kyse lienee toistaiseksi kuitenkin enemmänkin haasteesta. Niiden lyhyen aikavälin ongelmat liittyvät muun muassa hiilijalanjäljen pienentämiseen. Myös toimitusketjun hallintaan, halpatyövoiman käyttöön ja hankintatoimeen liittyvät kysymykset askarruttavat. Vastauksena näihin haasteisiin ja asiakasyritysten tarpeisiin Deloitte on paketoinut yhteiskuntavastuuseen liittyvät palvelunsa yhdeksi kokonaisuudeksi, joka sisältää osia yrityksen koko tarjoomasta konsultointi-, rahoitus-, vero- ja tilintarkastuspalveluista. Yritysten on pysähdyttävä miettimään, mitä kestävän kehityksen trendi merkitsee niiden liiketoiminnalle vuoden aikavälillä. On selvitettävä sekä riskit että mahdollisuudet kasvattaa ja luoda uutta liiketoimintaa, Nick Main sanoo. Alkuun tilanteen kartoituksella Deloitte auttaa asiakkaitaan ottamaan tilanteen haltuunsa. Käytämme työvälineenä analyysiä, joka koostuu hallituksen ja toimitusjohtajan työkaluista. Hallituksen näkökulmasta korostuvat riskit, toimitusjohtajaa taas kiinnostavat enemmänkin mahdollisuudet. Työ on toisin sanoen hyvin lähellä yrityksen strategiatyöskentelyä, Nick Main sanoo. Miltä sitten näyttää yhteiskuntavastuun tulevaisuus? Nick Main on vakuuttunut siitä, että ilmiö on tullut jäädäkseen. Jatkossa korostuvat erityisesti raportointi sekä energiaan, toimitusketjuun ja tietotekniikkaan liittyvät kysymykset. Kestävä kehitys on ilmiönä vahvistumassa ja leviämässä. Siitä todistaa muun muassa se, että kuluttajien näkemykset eivät hievahtaneet lamankaan aikana. Kovin moni ei kuitenkaan ole halukas maksamaan ylimääräistä kestävän kehityksen mukaisista tuotteista ja palveluista. Nick Main Olisiko tulevaisuuden voittaja yritys, joka pystyy tarjoamaan eettisiä tuotteita kustannustehokkaimmin?

19 kolumni Kirsi Sormunen Julkinen keskustelu kestävästä kehityksestä ja ilmastomuutoksesta on usein hyvinkin synkkää ja pessimististä. Olemme toki suurien haasteiden edessä, eikä niiden merkitystä pidä aliarvioida. Eikö kuitenkin historia ole ennenkin osoittanut, että kriisi voi olla myös uuden alku? The Point 02/ Hyvän tekeminen voi olla myös hyvää liiketoimintaa Teknologian kehityksen nopeus yllättää meidät jatkuvasti. Vielä 15 vuotta sitten Nokia teki kaikkensa vakuuttaakseen sijoittajat siitä, että maailmassa on pian miljoonaa matkapuhelimen käyttäjää ja että mobiiliverkko kenties vielä ylittää kiinteän verkon kattavuudessa. Nyt vuonna 2010 matkapuhelimen käyttäjiä on maailmassa yli 4,6 miljardia ja useille kehittyville markkinoille on jo pitkään rakennettu nimenomaan mobiiliverkkoja kiinteiden sijaan. Tällä kehityksellä on ollut internetin yleistymisen ohella valtava, demokratisoiva vaikutus joka puolella maailmaa. Se on mahdollistanut monenlaisten palvelujen tarjoamisen syrjäisimpiinkiin maailmankolkkiin. Matkapuhelimen avulla intialainen maanviljelijä voi seurata satonsa kypsyessä sekä sääolosuhteita että markkinahintojen kehitystä. Nokian Ovi Life Tools -palvelusta odottava äiti Kiinan maaseudulla voi saada tietoa raskausajasta ja syntyvän lapsensa hoidosta. Tämä kaikki perustuu yksinkertaiseen tekstiviestipohjaiseen ratkaisuun, joka toimii halvimmissakin matkapuhelimissa. Seuraavan sukupolven matkapuhelinten yleistyessä myös internetpalvelut tulevat lähes kaikkien saataville. Tämä lisää mahdollisuuksia parantaa paitsi tuottavuutta kaikkialla myös elinolosuhteita kehittyvillä markkinoilla. Esimerkkeinä voidaan mainita vaikkapa ekologista jalanjälkeä pienentävät vaikutukset: älypuhelin korvaa joukon muita sähkölaitteita, mikä synnyttää sekä materiaali- että energiasäästöjä. Internetin selaaminen matkapuhelimella kuluttaa energiaa noin 30 kertaa vähemmän kuin tietokoneella. Mobiiliteknologia mahdollistaa entistä kestävämmän kehityksen ja tasa-arvoisemmat elinolosuhteet kaikille. Hyvän tekeminen voi olla myös kannattavaa liiketoimintaa. Kirsi Sormunen Vice President, Sustainability, Nokia Yritysvastuu kiinteä osa Deloitten toimintaa Deloitte kävi viime tilikaudella läpi strategiaprosessin, jolla yritysvastuu nivottiin entistä vahvemmin tukemaan liiketoiminnan tavoitteita. Samalla määriteltiin yritysvastuun neljä osa-aluetta eli agendaa. Keskeisin osa-alue on ympäröivään yhteiskuntaan panostava community agenda, jonka kantava teema on erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukeminen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen keinoin. Deloittelaiset kouluttavat ja mentoroivat nuoria Suomen lasten ja nuorten säätiön maahanmuuttajanuorille suunnatussa OK!- työllistämishankkeessa. Tarjoamme myös tilat ja tietokoneet koulutukseen sekä työharjoittelumahdollisuuden kahdelle nuorista, kertoo Suomen Deloitten yritysvastuuasioista vastaava Mia Liimo. Vuosittainen vapaaehtoistyölle omistettu Impact Day -päivä on sekin osa community agendaa. Tänä kesänä deloittelaiset veivät lastenklinikoiden potilaita läheisineen Korkeasaaren elämysten pariin. Kestävää kehitystä tukevan green agendan alla Deloitte jatkaa panostuksia toimiston vihertämiseen ja hiilijalanjäljen vähentämiseen. Sen ja henkilöstön kokonaisvaltaiseen työhyvinvointiin keskittyvän talent agendan yhteishanke on New ways of work. Siinä asiantuntijoiden työhön kehitetään uudenlaisia, entistä joustavampia menetelmiä sekä työkaluja, jotka eivät ole aikaan tai paikkaan sidottuja. Marketplace agendalla Deloitte kehittää uusia yritysvastuun palveluita sekä integroi olemassa oleviin palveluihin vastuullisia ja eettisiä näkökulmia. Näillä vastataan myös asiakkaiden jatkuvasti kasvavaan kiinnostukseen kestävän kehityksen palveluita kohtaan. Suomen Deloitte tekee yritysvastuun saralla tiivistä yhteistyötä Deloitten globaalin verkoston kanssa. Mia Liimo

20 20 The Point 02/2010 Tom Dahlström Ryhmässä on voimaa myös finanssialalla Suomen suurimmassa finanssitalossa OP-Pohjola-ryhmässä hypitään joustavasti raja-aitojen yli. Uusia tuotteita, palveluita ja tapoja toimia kehitetään porukalla talon sisällä, asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa. OP-Pohjola-ryhmä on ollut monesti etunenässä tuomassa raha-asioiden hoitamiseen uutta: Euroopan ensimmäinen verkkopankki vuonna 1996, vuotta myöhemmin maailman ensimmäiset gsmpankkipalvelut ja maailman ensimmäinen digi-tv-pankkipalvelu E-laskutuksenkin puolesta on rummutettu eturintamassa. Jatkossakin ryhmä aikoo olla edelläkävijä, mutta uusin konstein. Vakuutusyhtiö Pohjolan tultua osaksi finanssiryhmää vuonna 2005 painopiste innovoinnissa on siirtynyt selvästi teknisistä ratkaisuista uusiin ulottuvuuksiin. Tulevaisuudessa kilpailuetua ei saavuteta enää niinkään yksittäisistä tuoteinnovaatioista, vaan tavasta, miten asiakas kohdataan,

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy

Microsoft, 2005. Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft, 2005 Johtaja näyttää työhyvinvoinnin suunnan Uudista ja uudistu 2005 Martti Mehtälä Microsoft Oy Microsoft Globaalisti Maailman johtava ohjelmistovalmistaja 107 000 työntekijää Liikevaihto 40

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011

Wood Valley Suomen puulaakso. Aki Saarinen 23.11.2011 Wood Valley Suomen puulaakso M. Sc. Paper Tech. (1991) MBA (2007) 1989-1997 Kymmene / UPM-Kymmene 1997-2011 Valmet / Metso Paper / Metso 2011- Humap Oy Sisältö sivu 2 Sisältö sivu 3 Esityksen tarkoitus

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita

Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita Elinkeinoelämän tulevaisuuden osaamistarpeita 29.10.2007 Tiedosta kompetensseihin Räjäytetään rajat mielissä ja järjestelmissä Satu Ågren Esityksen sisältö Muutosvoimat uudistumisen moottoreina Arvot ja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy

Protomo. Uusi suomalainen innovaatioapparaatti. Petri Räsänen Hermia Oy Protomo Uusi suomalainen innovaatioapparaatti Petri Räsänen Hermia Oy Mielestäni Suomen innovaatiojärjestelmän suurin haaste on tämä: Meillä on valtavasti tietopotentiaalia. Kuitenkaan tämä potentiaali

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Miten asiakas tekee valintansa?

Miten asiakas tekee valintansa? Miten asiakas tekee valintansa? ja miten me voimme vaikuttaa siihen? TkT Asiantuntija Harri Karkkila Strategia Asiakkaan kokema arvo Asiakastyytyväisyys ja asiakaskokemus Kilpailuedut Yrittäjä Kouluttaja

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy

Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Hei me verkostoidutaan Case - Dazzle Oy Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille verkostoseminaari Helsinki Congress Paasikivi 29.11.2011 Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja, Dazzle Oy

Lisätiedot

Yhteisöllinen tapa työskennellä

Yhteisöllinen tapa työskennellä Yhteisöllinen tapa työskennellä Pilvipalvelu mahdollistaa uudenlaisten työtapojen täysipainoisen hyödyntämisen yrityksissä Digitalisoituminen ei ainoastaan muuta tapaamme työskennellä. Se muuttaa meitä

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

DNA YHDISTÄÄ IHMISET, ASIAT JA TEKNOLOGIAN

DNA YHDISTÄÄ IHMISET, ASIAT JA TEKNOLOGIAN DNA YHDISTÄÄ IHMISET, ASIAT JA TEKNOLOGIAN Elämä on. Tässä ja nyt. Siitä pitää ottaa kaikki irti. Tämän mahdollistaa DNA. Tarjoamme yhteydenpitoon, viihtymiseen ja työntekoon laadukkaita puhe-, data- ja

Lisätiedot

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija

energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija HR energiaviisaiden elämäntapojen portinvartija 2 Työ on tärkein osa ihmisen elämän sisältöä yli 65 v. 46-55 v 26-35 v Lyhyt ammattikoulutus Opistotaso Akateeminen 0 25 50 75 100 Täysin samaa mieltä Jokseenkin

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?

1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2

Lisätiedot

Omistajuuden ja johtamisen yhteys

Omistajuuden ja johtamisen yhteys Omistajuuden ja johtamisen yhteys Mikko Haapanen Hallituksen pj, Boardman Oy Suunta 2011 seminaari 3.11.2011. Kymenlaakson kauppakamari, RUK Hamina Omistajien asialla - johdon tukena BOARDMAN- PARTNERIT

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä

Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Innovatiivisuus Suomen elintarvikeketjun menestystekijänä Visio- ja uutispäivä Toimitusjohtaja Elintarviketeollisuusliitto ry Tämä ei ole uutinen: Innovatiivisuus on ja on aina ollut kehittyvän yrityksen

Lisätiedot

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited

Kiinnostaako. koodaus ja robotiikka? 2014 Innokas www.innokas.fi All Rights Reserved Copying and reproduction prohibited Kiinnostaako koodaus ja robotiikka? Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 30 000 osallistujaa vuosien 2011-2014 aikana Kouluja, kirjastoja, päiväkoteja,

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013

Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä. Ratkaisun paikka 2013. Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Ylin johto yritysvastuun suunnannäyttäjänä Ratkaisun paikka 2013 Anni Vepsäläinen 14.5.2013 Esityksen rakenne Lyhyt yrityksen ja sen taustan esittely Vastuuajattelu Diacorissa Yritysjohdon roolista yritysvastuussa

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen

Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään. Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Yrityselämän tarpeet ja nuorten valmiudet työelämään Toimitusjohtaja Lauri Sipponen Lidlin synty Lidlin historia 70-luku Ensimmäinen Lidl-myymälä avataan 1973 Ludwigshafen-Mundenheimissa 80-luku Laajentuminen

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN

KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN KANNATTAVA KIMPPA LIIKETOIMINTA JA VASTUULLISUUS KIETOUTUVAT YHTEEN LIIKE2 -tutkimusohjelman päätösseminaari 30.8.2010 KTT, aluepäällikkö Päivi Myllykangas Elinkeinoelämän keskusliitto EK KANNATTAVA KIMPPA

Lisätiedot

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun

Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Käyttäjälähtöiset tilat Uutta ajattelua tilojen suunnitteluun Johanna Kosonen-Karvo 9.3.2012 Technopolis Vantaa 01-2012 DM# 917670 Kuka minä olen? Johanna Kosonen-Karvo Tuotantotalouden DI, TKK, 1997 Asiantuntija

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni

Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa. Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni Arvojen voima yrityksen kasvun eri vaiheissa Jukka-Pekka Kuokkanen Dextra Oy / Pihlajalinna -konserni 1 Aamun juoni Alussa oli yksi mies ja laukku tänään työntekijöitä on Dextra/Pihlajalinna - konsernissa

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio, toimitusjohtaja Yhtiökokous Finlandia-talo, Helsinki 25.3.2013 Sisältö Tieto lyhyesti Markkinat Vuosi 2012 Strategian toteutus 2012 2016 Vuosi 2013 2 2 Olemme sitoutuneet

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Talousjohtamisen uusi rooli

Talousjohtamisen uusi rooli 1 25.4.2013 Author / Subject Talousjohtamisen uusi rooli - case Ponsse Oyj Petri Härkönen, Ponsse Oyj 25.4.2013 Sanomatalo, Helsinki 2 Ponsse Oyj Talousjohtamisen muuttunut ja täydentyvä rooli Talousjohtaminen

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Social media manager koulutus

Social media manager koulutus Social media manager koulutus Koulutus organisaation sosiaalisen median toiminnasta vastaaville henkilöille. 8.5.2012 klo 8:30-16:00 2.10.2012 klo 8:30-16:00 @ Mannerheimintie 8 0010 Helsinki Social media

Lisätiedot

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille

Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Innovaatiokasvatusta kansainvälistäjille Kansainvälisyyden dynaamiset tilat 3.9.2015 Global Innokas toimijat Innokas-verkosto Innovatiivisen koulun toiminnan kehittäminen ja levittäminen Suomi Yli 200

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 27.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 27.3.2015 Kuopio Moderaattorina Jukka Turunen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen 9.00

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

Innovaatiot ja kilpailukyky. Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Innovaatiot ja kilpailukyky Johtaja Timo Kekkonen Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Suomen menestyksen edellytyksenä on: Kokonaistuottavuuden nostaminen Osaaminen ja sen hyödyntäminen on sen keskeisin keino

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla

Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Osaamisesta sosiaalista pääomaa rohkean johtamisen avulla Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät 1.-2. 10.2009 Joensuu Minna Isoaho, KTM Fountain Park Fellow Stratebility Oy Tausta näkemysten takana 1. Rohkea

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna

Case Sininen Meteoriitti Oy. Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Case Sininen Meteoriitti Oy Uudenlainen yhteistyökulttuuri johtamisen apuna Technopolis Business Breakfast 12.4.2013 Jarmo Kuusinen Yksikön johtaja Sininen Meteoriitti Oy Verkkopalveluiden ja tietotyön

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus

Toimitusjohtajan katsaus Toimitusjohtajan katsaus Kimmo Alkio Yhtiökokous 2015 Vuosi 2014 kohti kasvua Strategian toteutus jatkuu suunnitellusti Hyvä kehitys IT-palveluissa Vakaa kehitys kohti 10 %:n liikevoittomarginaalia Palveluja

Lisätiedot

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012

Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa. Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Asiakasrajapinnasta kasvu - ja kehitysvoimaa Antti Karjula Tulevaisuuden Kasvupolut Oy 27.3.2012 Oma Yritys 2012 Omat kokemukset reilun 15 vuoden ajalta Olen toiminut käytännön myyntityön parissa ja hoitanut

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula

Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014. Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tulostiedotustilaisuus 27.2.2014 Toimitusjohtaja Seppo Kuula Tässä materiaalissa esitetyt markkinoihin ja tulevaisuuteen liittyvät lausunnot ja arviot perustuvat yhtiön johdon tämänhetkisiin näkemyksiin.

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009

Kestävä käsityö muutosvoimana. Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Kestävä käsityö muutosvoimana Antti Hautamäki Tutkimusprofessori Jyväskylän yliopisto Kestävä käsityömuotoilu seminaari 23.9.2009 Muutospaineita syntymässä Ilmaston lämpeneminen (hiilijalanjälki) Luonnonvarojen

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot