Kelan etuudet pähkinänkuoressa. Opas asiantuntijoille 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kelan etuudet pähkinänkuoressa. Opas asiantuntijoille 2014"

Transkriptio

1 Kelan etuudet pähkinänkuoressa Opas asiantuntijoille 2014

2

3 Sisällys Tärkeää tietää 1 SOSIAALITURVA ASUMISEN PERUSTEELLA 2 Yleiset periaatteet 2 Muutto ulkomaille 4 Muutto Suomeen 6 LAPSIPERHEEN ETUUDET 8 Äitiysavustus 8 Vanhempainpäivärahat 8 Lapsilisä 12 Elatustuki 12 Kelan etuudet adoptiovanhemmille 12 Lastenhoidon tuet vaihtoehto kunnan päivähoidolle 13 Osittainen hoitovapaa ja hoitoraha 15 Jos lapsi sairastuu 16 SAIRAUSVAKUUTUS 18 Lääkekorvaukset 18 Yksityisen sairaanhoidon korvaukset 20 Yksityisen hammashoidon korvaukset 21 Matkakorvaukset 22 Kun sairastut ulkomailla 23 Sairauspäiväraha 24 Osasairauspäiväraha ja osa-aikatyö 27 Sairausloma, kuntoutus vai eläke? 28 KUNTOUTUS 29 Ammatillinen kuntoutus työikäiselle 30 Lääkinnällinen kuntoutus vaikeavammaiselle 32 Kuntoutuspsykoterapia 33 Harkinnanvarainen kuntoutus 34 Kuntoutusraha 35 TYÖTERVEYSHUOLTO 37 VAMMAISETUUDET JA PALVELUT 38 Vammaisetuudet 38 Vammaisten tulkkauspalvelut 40

4 OPINTOTUKI 41 Opintoraha 42 Asumislisä 43 Opintolainan valtiontakaus 45 Koulumatkatuki 47 SOTILASAVUSTUS 47 YLEINEN ASUMISTUKI 49 TYÖTTÖMYYSTURVA 52 Työmarkkinatuki 54 Kotoutumistuki maahanmuuttajalle 57 Peruspäiväraha 57 Ikääntyvän työttömän tuki 59 Työllistymistä edistävät palvelut 60 Muita tukia työttömälle 62 Vuorottelukorvaus 63 KELAN ELÄKETURVA 64 Kansaneläke 64 Lapsikorotus 69 Rintamalisä ja ylimääräinen rintamalisä 70 Perhe-eläke 70 Takuueläke 73 Eläkkeensaajan asumistuki 75 Muutoksenhaku päätökseen 79 Tiedonvaihto viranomaisten välillä 79 Sanasto* 81 Osoitteita

5 Tärkeää tietää Tärkeää tietää Kela tukee Suomessa asuvien toimeentuloa eri tavoin. Tässä esitteessä kerrotaan etuuksien pääperiaatteet ihmisen elämänkaarta seuraten. Mukana ei ole kaikkia etuuksien yksityiskohtia. Lisätietoja saa Kelan internetsivuilta Esitteessä on huomioitu ne lainmuutokset, jotka on vahvistettu vuoden 2014 alkuun mennessä. Tämä esite on tarkoitettu oppaaksi sosiaali- ja terveysturvan työntekijöille sekä opiskelijoille, jotka tarvitsevat koottua tietoa Kelan etuuksista. Oppaassa mainitut etuuslait löytyvät pääosin Kelan internetsivuilta ja osoitteesta Esitteen takakannessa ovat Kelan palvelunumerot, joista asiakkaat saavat lisätietoa etuuksista. Kelan laskureilla asiakas voi arvioida, paljonko hän saisi etuutta. Kenellä on oikeus Kelan etuuksiin? Kelan etuuksien saaminen edellyttää yleensä, että asiakas kuuluu Suomen sosiaaliturvaan*. Joitakin etuuksia voi saada vain, jos hän on asunut tai ollut vakuutettuna Suomessa tietyn ajan. Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat pääsääntöisesti kaikki Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt* sekä tietyin ehdoin Suomeen työskentelemään tulevat henkilöt. Suomeen muuttajan tai Suomesta ulkomaille muuttajan kannattaa tarkistaa Kelasta, minkä maan sosiaaliturvaan hän kuuluu. Tieto muutoksista Kelaan Kelan etuutta saavan on pikaisesti ilmoitettava Kelaan olosuhteidensa muutoksista. Tällaisia tilanteita ovat mm. tulojen, perhetilanteen tai parisuhteen muutokset tai oleskelu ulkomailla. Kelan antamassa päätöksessä on lueteltu ne muutokset, joista on ilmoitettava. Jos etuuden saaja ei ilmoita muutoksista, hän saattaa jäädä ilman jotakin etuutta tai hänelle voidaan maksaa tukea aiheettomasti, jolloin sitä joudutaan perimään myöhemmin takaisin. Miten asioida Kelassa? Kela palvelee asiakkaitaan toimistoissa, puhelimitse ja postitse sekä internetissä osoitteessa Kelan toimistossa asioitaessa on hyvä esittää henkilöllisyystodistus. Esitteen lopussa on sanasto, jossa on selitetty joitakin lainsäädännön ja Kelan käyttämiä termejä. Termit on merkitty tekstiin vinokirjaimin ja tähdellä*. Kelan viestintä PL HELSINKI 1

6 Kelan etuudet pähkinänkuoressa SOSIAALITURVA ASUMISEN PERUSTEELLA Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Kun henkilö muuttaa Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuuluuko hän Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko hänellä oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Suomen asumisperusteiseen sosiaaliturvaan kuulumisesta säädetään soveltamisalalaissa, laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta /1573 Yleiset periaatteet Kun henkilö muuttaa Suomeen tai Suomesta ulkomaille, sosiaaliturvaan vaikuttaa ensinnäkin se, onko kyseessä lyhytaikainen vai vakinainen muutto. Myös se, mihin maahan henkilö on muuttamassa tai mistä maasta hän muuttaa Suomeen, vaikuttaa sosiaaliturvaan. EU-lainsäädäntö EU-maita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro. Eta-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja, jotka Eta-sopimuksen nojalla soveltavat EU-lainsäädäntöä. Lisäksi Sveitsiin sovelletaan pääosin samoja sääntöjä kuin EU- tai Eta-maihin. EU- ja Eta-maista ja Sveitsistä toiseen muuttavien sosiaaliturvaa koordinoi EUasetus 883/2004. Asetuksen perusteella ratkaistaan, kuuluuko maasta toiseen muuttava henkilö lähtömaansa vai uuden asuinmaansa sosiaaliturvan piiriin. Pääsääntö on, että työntekijä kuuluu työskentelymaansa sosiaaliturvaan. EU-asetuksen tarkoitus on varmistaa, että EU:ssa liikkuvat henkilöt kuuluvat vain yhden maan sosiaaliturvan piiriin kerrallaan. Lisäksi asetuksella pyritään takaamaan, että EU- tai Eta-maasta toiseen muuttavat henkilöt eivät menetä ansaitsemaansa sosiaaliturvaa maastamuuton vuoksi. 2

7 Sosiaaliturva asumisen perusteella EU:n sosiaaliturvan yhteensovittamista koskevat säännöt koskevat myös EU:n alueella laillisesti asuvia EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisia (ns. kolmansien maiden kansalaisia), jotka liikkuvat EU-alueella maasta toiseen. Heihin soveltuvat pääosin samat sosiaaliturvan yhteensovittamissäännöt kuin EU-kansalaisiin. Jollei sosiaaliturvasta säädetä EU-asetuksessa, henkilöön sovelletaan Suomen kansallista lainsäädäntöä ja siinä olevia määräyksiä Suomesta tai Suomeen muuton vakinaisuudesta ja tilapäisyydestä. Sosiaaliturvaan voi kuulua tietyin ehdoin myös työskentelyn perusteella. Sosiaaliturvasopimukset Oikeus sosiaaliturvaan maasta- ja maahanmuuton yhteydessä voi perustua sosiaaliturvasopimuksiin, joita Suomi on solminut Pohjoismaiden, USA:n, Kanadan, Chilen, Israelin, Australian ja Intian (voimaantulo vuoden 2014 aikana) kanssa. Australian kanssa Suomella on lisäksi sopimus, joka koskee tilapäisen oleskelun aikaista sairaanhoitoa. Lisäksi Quebecin kanssa on sovittu erillisestä sosiaaliturvajärjestelystä. Sopimukset koskevat yleensä työntekijöitä ja heidän perheenjäseniään. Sopimusten määräyksiä sovelletaan ainoastaan niihin henkilöryhmiin ja sosiaaliturvan aloihin, jotka sisältyvät sopimuksiin. Jollei sosiaaliturvasta säädetä sosiaaliturvasopimuksessa, henkilöön sovelletaan Suomen kansallista lainsäädäntöä ja siinä olevia määräyksiä Suomesta tai Suomeen muuton vakinaisuudesta ja tilapäisyydestä sekä Suomessa työskentelystä. Toiseen Pohjoismaahan muuttaviin henkilöihin sovelletaan EU-asetuksen sääntöjä. Pohjoismaisen sosiaaliturvasopimuksen perusteella EU-asetuksen määräyksiä sovelletaan myös Pohjoismaiden välillä liikkuviin kolmansien maiden kansalaisiin. Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus on kuitenkin EU-asetusta kattavampi, sillä se koskee niitä Pohjoismaiden alueita, joihin ei sovelleta sosiaaliturva-asetuksia. Muut sosiaaliturvasopimukset kattavat vain pienen osan Kelan etuuksista. Monesti ne koskevat vain eläkkeitä. Muita maita koskevat säännöt Muiden kuin EU- tai Eta-maiden ja Sveitsin sekä sosiaaliturvasopimusmaiden välillä liikkuvien sosiaaliturva määräytyy kansallisen lainsäädännön mukaan. Tällöin ulkomailla tai Suomessa oleskelun kesto vaikuttaa sosiaaliturvaan kuulumiseen. Sosiaaliturvaan voi kuulua tietyin ehdoin myös työskentelyn perusteella. Jos henkilö aikoo muuttaa ulkomaille alle vuodeksi, muuttoa pidetään tilapäisenä ja henkilö säilyy pääsääntöisesti ulkomailla oleskelun ajan Suomen sosi- 3

8 Kelan etuudet pähkinänkuoressa aaliturvassa. Jos sen sijaan ulkomailla oleskelun on tarkoitus kestää yli vuoden, muuttoa pidetään vakinaisena, jolloin oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy yleensä muuttohetkeen. Tiettyjä erityisryhmiä, kuten lähetettyjä työntekijöitä, koskevat eri säännöt. Ennen muuttoa kannattaa aina selvittää, onko henkilöllä oikeus Suomen sosiaaliturvaan. Jos näin ei ole, on selvitettävä oikeus uuden asuinmaan sosiaaliturvaan kyseisen maan sosiaaliturvasta vastaavasta laitoksesta. Kaikissa maissa ei ole samanlaista sosiaaliturvaa kuin Suomessa, ja etuudet saattavat vaihdella huomattavasti maittain. Kun henkilö muuttaa Suomeen, pääsee Suomen sosiaaliturvan piiriin yleensä siitä hetkestä, kun henkilön katsotaan muuttaneen tänne vakinaisesti asumaan. Kela arvioi muuton vakinaisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanne, johon vaikuttavat esimerkiksi seuraavat asiat: työsopimus Suomessa tehtävää työtä varten, perhesiteet täällä vakinaisesti asuvaan henkilöön tai aiempi vakinainen asuminen täällä. Pelkästään opiskelemaan Suomeen tulevan ei katsota muuttavan vakinaisesti Suomeen. Jollei muutto ole vakinainen, oikeus Suomen sosiaaliturvaan ja eri etuuksiin voi perustua myös työskentelyn kestoon. Lähtömaan sosiaaliturvassa säilymisen edellytykset kannattaa tarkistaa aina lähtömaan sosiaaliturvasta vastaavasta laitoksesta. Muutto ulkomaille Ulkomaille muutosta ja tilapäisestäkin asumisesta ulkomailla on aina ilmoitettava Kelaan. Myös paluusta Suomeen on ilmoitettava. Ulkomaille muuttavien oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan pääsääntöisesti oleskelun keston perusteella. Jos tarkoituksena on muuttaa ulkomaille alle vuodeksi eli tilapäisesti, kuuluu henkilö ulkomailla oleskelun ajan yleensä Suomen sosiaaliturvan piiriin ja hän on oikeutettu Kelan etuuksiin. Jos taas henkilön on tarkoitus olla ulkomailla yli vuoden ajan, muuttoa pidetään vakinaisena, jolloin oikeus Suomen sosiaaliturvaan päättyy useimmissa tapauksissa muuttoajankohtaan. EU- ja Eta-maihin ja Sveitsiin töihin muuttavien kohdalla kuitenkin poiketaan tilapäisen oleskelun säännöstä, sillä jo lyhytkin työskentely näissä maissa riittää yleensä siirtämään henkilön työskentelymaan sosiaaliturvan piiriin. EU-sääntöjen perusteella voi kuulua vain yhden valtion sosiaaliturvan piiriin kerrallaan, ja yleensä tämä maa on se, jossa henkilö työskentelee. 4

9 Sosiaaliturva asumisen perusteella Jos alun perin alle vuodeksi eli tilapäiseksi suunniteltu ulkomailla oleskelu kestääkin yli vuoden eli muuttuu vakinaiseksi, päättyy oikeus Suomen sosiaaliturvaan olosuhteiden muutoksesta lukien. Ulkomailla säännöllisesti yli puolet vuodesta oleskelevilla henkilöillä ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan. Jos siteet Suomeen ovat kuitenkin edelleen kiinteät, henkilö voi säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa otetaan huomioon yksilölliset olosuhteet, kuten asumisaika Suomessa ja ulkomailla, perhesiteet, asumisolosuhteet ja toistuva oleskelu Suomessa. Joissakin tapauksissa ulkomailla yli vuoden työskentelevät henkilöt voivat säilyä Suomen sosiaaliturvan piirissä. Lähetetyt työntekijät säilyvät hakemuksesta ja virkamiehet ilman hakemusta Suomen sosiaaliturvassa ulkomaankomennuksensa ajan. Työnantajan pitää ilmoittaa Kelaan virkamiehen ulkomailla tekemästä työstä. Myös lähetettyjen työntekijöiden ja virkamiesten perheenjäsenet säilyvät Suomen sosiaaliturvan piirissä hakemuksesta. Kela päättää Suomen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta niiden työntekijöiden osalta, jotka lähetetään työhön muihin kuin EU- tai Eta-maihin tai sosiaaliturvasopimusmaihin. Kela päättää sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta myös lähetettyjen työntekijöiden mukana ulkomaille seuraaviin perheenjäseniin. Eläketurvakeskus (ETK) tekee ratkaisun EU- tai Eta-maihin, Sveitsiin ja sosiaaliturvasopimusmaihin lähetettyjen työntekijöiden sosiaaliturvasta. Lisätietoja Eläketurvakeskuksesta, Etuudet ulkomaille Kelan etuudet on jaettu kahteen ryhmään sen perusteella, maksetaanko niitä tilapäisesti tai vakinaisesti ulkomailla oleskeleville. Seuraavia etuuksia voi tietyissä tapauksissa saada, vaikka asuisi yli vuoden ulkomailla esimerkiksi lähetettynä työntekijänä, valtion virkamiehenä, opiskelijana tai heidän perheenjäseninään: kansan- ja perhe-eläke lapsilisä äitiysavustus ja yleinen asumistuki (vain Suomessa sijaitsevan asunnon kustannuksiin) vammaistuet ja eläkettä saavan hoitotuki. Seuraavia etuuksia voi saada vain, jos oleskelee ulkomailla tilapäisesti eli alle vuoden: eläkkeensaajan asumistuki (vain Suomessa sijaitsevan asunnon kustannuksiin. Asumistukea ei makseta ulkomaille lähdöstä alkaen, jos eläkkeensaaja asuu yli kuusi kuukautta vuodesta ulkomailla.) takuueläke. 5

10 Kelan etuudet pähkinänkuoressa Joitakin Kelan etuuksia ei makseta ulkomaille lainkaan. Tällaisia ovat esimerkiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuki / poikkeus kotihoidon tuen osalta: EU- ja Eta-maat ja Sveitsi. Pääsääntö on, että jos henkilö aikoo olla ulkomailla tilapäisesti eli alle vuoden, hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ja hänellä on oikeus Kelan etuuksiin aivan kuin hän asuisi Suomessa. Maksussa olevien etuuksien maksamista siis jatketaan ulkomaille, ja uusia etuuksia voidaan myöntää hakemuksesta. Jos taas henkilö aikoo olla ulkomailla vakinaisesti eli yli vuoden, hän ei pääsääntöisesti voi saada Kelan etuuksia. Etuuksien saaminen lakkaa siihen hetkeen, kun henkilö muuttaa ulkomaille. Asumiseen perustuvissa järjestelmissä kuten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa saatetaan edellyttää tietynpituista asumis- tai vakuuttamiskautta eli odotusaikaa etuuden saamiseksi. Suomessa odotusaikaa vaaditaan äitiyspäivärahan, kansaneläkkeen, takuueläkkeen ja leskeneläkkeen saamiseksi. Odotusaika kuitenkin karttuu myös, jos henkilö kuuluu toisen EU- tai Eta-maan tai Sveitsin sosiaaliturvan piiriin ennen muuttoaan Suomeen. Muutto Suomeen Oikeus Suomen sosiaaliturvaan ratkaistaan yleensä sen perusteella, kuinka pitkästä oleskelusta on kysymys. Jos tarkoituksena on muuttaa Suomeen vakinaisesti, pääsee pääsääntöisesti Suomen sosiaaliturvan piiriin muuttohetkestä lukien. Kela maksaa etuuksia yleensä siitä päivästä lähtien, kun henkilö kuuluu Suomen sosiaaliturvaan. Kela arvioi muuton vakinaisuutta. Arvioinnissa otetaan huomioon kokonaistilanne, johon vaikuttavat esimerkiksi seuraavat asiat: työsopimus Suomessa tehtävää työtä varten, perhesiteet täällä vakinaisesti asuvaan henkilöön tai aiempi vakinainen asuminen täällä. Jos henkilö muuttaa Suomeen tilapäisesti asumaan, hänellä ei yleensä ole oikeutta Kelan sosiaaliturvaetuuksiin. Esimerkiksi opiskelijoiden katsotaan muuttavan Suomeen vain tilapäisesti, jos muuton ainoa syy on opiskelu. Suomeen muuttavan työntekijän tai yrittäjän oikeus Suomen sosiaaliturvaan ja eri etuuksiin voi perustua myös työskentelyn kestoon, jollei muutto ole vakinainen. Sosiaaliturvaan vaikuttaa se, mistä maasta henkilö muuttaa Suomeen ja miten kauan työskentely Suomessa kestää. 6

11 Sosiaaliturva asumisen perusteella Suomeen töihin alle 4 kuukaudeksi tulevalla on joissakin tilanteissa oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä töihin Suomeen tulevalla voi olla oikeus myös lasten kotihoidon tukeen. Kun työsuhde kestää vähintään neljä kuukautta, Suomen sosiaaliturvaan voi kuulua työskentelyn alusta alkaen. Tällöin työajan ja palkan täytyy olla vähimmäistason mukaiset. Jos henkilö muuttaa Suomeen muualta kuin EU:n alueelta, Kela voi maksaa lapsilisää ja kotihoidon tukea vain, jos työskentelyn on tarkoitus kestää vähintään 6 kuukautta. Lisäksi edellytetään, että lapsi asuu Suomessa. Jotta henkilö saisi työttömyyspäivärahaa, hänen täytyy työskennellä Suomessa vähintään 6 kuukauden ajan ennen työttömäksi jäämistä. Jotta henkilö voisi kuulua sosiaaliturvaan vaaditaan lisäksi, että oleskelulupa on myönnetty vähintään vuodeksi, jos henkilö on velvollinen hankkimaan oleskeluluvan. Oleskelulupia myöntää Maahanmuuttovirasto, Pohjoismaiden ja EU- tai Eta-maan tai Sveitsin kansalainen ei tarvitse oleskelulupaa sosiaaliturvaa varten. Yli 3 kuukautta Suomessa oleskelevan EU- tai Eta-maan tai Sveitsin kansalaisen on rekisteröitävä oleskelunsa asuinpaikkansa poliisilaitoksessa kolmen kuukauden kuluessa maahantulopäivästä. Lisätietoja Suomeen muuttavien on haettava Suomen sosiaaliturvan piiriin pääsyä Kelan asiointipalvelussa tai lomakkeella Y 77. Suomen sosiaaliturvaan kuuluville annetaan kirjallinen päätös asiasta ja heille myönnetään Kelakortti. Henkilöllä ei yleensä ole oikeutta Suomen sosiaaliturvaan, jos hän saa EU-lainsäädännön tai sosiaaliturvasopimuksen perusteella etuuksia jostakin toisesta maasta tai kuuluu muuten jonkin toisen maan sosiaaliturvaan. Tällaisia henkilöitä ovat esimerkiksi toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä lähetetyt työntekijät toisessa EU-maassa työskentelevät rajatyöntekijät sekä vieraan valtion tai valtioiden välisen järjestön palveluksessa olevat työntekijät ja heidän perheenjäsenensä. Lisätietoja saat Kelan internetsivuilta 7

12 Kelan etuudet pähkinänkuoressa LAPSIPERHEEN ETUUDET Äitiysavustus Suomessa asuva*, lasta odottava nainen saa äitiysavustuksen, kun hänen raskautensa on kestänyt vähintään 154 päivää eli noin 5 kuukautta. Avustuksen saaminen edellyttää, että hän on käynyt terveystarkastuksessa lääkärissä tai neuvolassa, ennen kuin neljäs raskauskuukausi on päättynyt. Äitiysavustukseksi saa valita joko äitiyspakkauksen tai verottoman rahasumman (ks. Liite). Jos samalla kertaa syntyy useampia lapsia, äitiysavustusta korotetaan niin, että toisesta lapsesta maksetaan kaksi, kolmannesta kolme jne. äitiysavustusta (kaksosista siis yhteensä kolme avustusta, kolmosista kuusi avustusta jne.). Avustuksen saaja voi valita äitiyspakkausten ja rahan yhdistelmän. Äitiysavustuslaki /477 ja asetus äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta /885 Vanhempainpäivärahat Vanhemmalla on oikeus pitää äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaata ja saada tältä ajalta Kelan maksamia vanhempainpäivärahoja. Vanhempainpäivärahoihin kuuluu äidille äitiysraha ja erityisäitiysraha isälle isyysraha vanhempainraha, joka voidaan maksaa joko äidille tai isälle riippuen siitä, kumpi lasta hoitaa. Isä ja äiti voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja jakaa lapsen hoitovastuun esim. niin, että toinen hoitaa lasta aamupäivän ja toinen iltapäivän. Tältä ajalta Kela maksaa osittaista vanhempainrahaa. Jos lapsia syntyy samalla kertaa useampia, vanhempainrahan maksuaikaa pidennetään 60 arkipäivällä lasta kohti toisesta lapsesta alkaen. Pidennyksen voi käyttää niin, että isä ja äiti ovat vanhempainvapaalla yhtä aikaa tai sen voi käyttää äitiys- tai vanhempainvapaan jatkona. Vanhempainpäivärahojen alkaminen ja kesto (ks. Liite). Erityisäitiysraha kun terveys vaarantuu työssä Jos äiti joutuu raskauden aikana alttiiksi kemiallisille aineille, säteilylle tai tarttuvalle taudille, eikä työnantaja pysty järjestämään muita työtehtäviä, äiti voi jäädä 8

13 Lapsiperheen etuudet pois töistä ennen varsinaista äitiysvapaata. Tältä ajalta hän saa erityisäitiysrahaa. Erityisäitiysrahaa maksetaan siihen saakka, kunnes äitiysrahakausi alkaa, työolot on tehty turvalliseksi tai työsuhde päättyy. Äitiysraha Oikeus äitiysrahaan alkaa, kun raskaus on kestänyt 154 päivää. Äitiysrahaa maksetaan 105 arkipäivää, ja se alkaa, kun äiti jää äitiysvapaalle. Äitiysvapaalle voi jäädä aikaisintaan 50 arkipäivää ja viimeistään 30 arkipäivää ennen laskettua synnytysaikaa. Vapaasta pitää ilmoittaa työnantajalle viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkua. Isyysraha ja isyysvapaa Isyysvapaa on yhteensä enintään 54 arkipäivää. Kela maksaa vapaan ajalta isyysrahaa. Isä voi pitää isyysvapaasta 1 18 arkipäivää samaan aikaan kuin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput tai halutessaan kaikki isyysvapaat isä voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaan voi pitää kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Isyysvapaan voi jakaa osiin arkipäivää voi jakaa enintään 4 jaksoon ja vanhempainrahakauden jälkeisen vapaan enintään 2 jaksoon. Isä ilmoittaa vapaasta työnantajalleen viimeistään 2 kuukautta ennen vapaan alkua ja jos isyysvapaa on enintään 12 arkipäivää, viimeistään kuukausi etukäteen. Rekisteröity parisuhde Rekisteröidyssä parisuhteessa* toinen vanhemmista voi saada vanhempainrahaa hoitaessaan puolisonsa lasta, vaikka hän ei olisi lapsen biologinen vanhempi. Tällöin parisuhteen tulee olla rekisteröity ennen lapsen adoptiota tai syntymää. Osittainen vanhempainraha Jos molemmat vanhemmat tekevät osa-aikatyötä ja jakavat lapsen hoitovastuun, molemmat voivat saada Kelasta osittaista vanhempainrahaa. Osittaisen vanhempainrahan saaminen edellyttää, että vanhemmat ovat tehneet työnantajiensa kanssa sopimuksen osa-aikatyöstä vähintään kahdeksi kuukaudeksi. Työajan ja palkan tulee tällöin olla % kokoaikaisesta työajasta ja palkasta. Jos toinen vanhemmista ei enää täytä osittaisen vanhempainrahan edellytyksiä, päättyy myös toisen oikeus siihen. Tämän jälkeen vanhempainrahaa maksetaan normaalisti lasta hoitavalle vanhemmalle. Yksinhuoltaja tai opiskelija ei voi saada osittaista vanhempainrahaa. Paljonko äitiys-, isyys- tai vanhempainrahaa saa? Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan suuruus määräytyy yleensä verotuksessa todettujen työtulojen* mukaan. Päivärahan määrään vaikuttaa myös se, onko henkilö 9

14 Kelan etuudet pähkinänkuoressa esim. ollut töissä, opiskellut, ollut sairaana tai työttömänä sekä tulojen vaihtelu. Vanhempainpäivärahaa maksetaan kuitenkin aina vähintään vähimmäismäärä. Osittainen vanhempainraha on puolet muutoin maksettavasta vanhempainrahasta. Määrät, ks. Liite. Jos vanhempainvapaiden ajalta saadaan palkkaa, vanhempainpäivärahat maksetaan palkkaa vastaavalta osalta työnantajalle. Äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan määrän voi arvioida laskurilla osoitteessa Verotus Vanhempainpäivärahat ovat veronalaista tuloa. Kela tekee niistä ennakonpidätyksen verohallinnolta saamansa prosentin mukaan. Päivärahan ennakonpidätys tehdään käytössäsi olevan verokortin mukaan, mutta kuitenkin aina vähintään 20 %:n suuruisena. Jotta päivärahan ennakonpidätys ei olisi liian suuri, kannattaa hakea verohallinnolta muutosverokortti etuutta varten. Lisätietoja osoitteesta Työntekijälle Äitiys-, isyys- ja vanhempainraha määräytyvät yleensä verotuksessa todettujen työtulojen* eikä tämänhetkisten työtulojen mukaan. Työntekijälle kertyy työsuhteen ajalta eläkettä sekä vuosilomaa hänen ollessa vanhempainvapaalla. Työtuloja korotetaan palkkakertoimella*, ja niistä vähennetään tulonhankkimiskulut, joita ovat esimerkiksi omavastuun ylittävät asunnon ja työpaikan väliset matkakustannukset ammattiyhdistys- ja työttömyyskassan jäsenmaksut sekä vakuutusmaksuvähennys (työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut). Yrittäjälle Jos henkilö on YEL- tai MYEL-vakuutettu* yrittäjä, vanhempainpäiväraha määräytyvät eläkevakuutuksen perustana olevan työtulon perusteella. Työtuloa korotetaan yhden vuoden palkkakertoimella*. Jos tulot ovat kasvaneet Päiväraha voidaan laskea verotuksessa todettuja tuloja* tuoreempien työtulojen perusteella, jos tulot ovat vähintään 20 % suuremmat kuin verotuksen palkkakertoimella korotetut työtulot tai YEL- tai MYEL*-työtulot. Tällöin Kela laskee tuloiksi ansiot 6 kuukauden ajalta ennen vanhempainpäivärahakautta, ja tulot kerrotaan kahdella vuosituloksi. Näitä tuloja ei koroteta palkkakertoimella. Vain jatkuvat tulot voidaan ottaa huomioon, mutta tuloja voi 10

15 Lapsiperheen etuudet olla myös vain osalta kuuden kuukauden aikaa. Yrittäjä voi esittää 6 kuukauden tuloina palkan tai YEL- tai MYEL-vakuutuksen* työtulon. Jos työtuloja ei ole Jos henkilö ei ole saanut työtuloja, joiden perusteella vanhempainpäiväraha voitaisiin maksaa, päiväraha on vähimmäismääräinen (ks. Liite). Päivärahaa voi saada myös esimerkiksi ennen vanhempainvapaata saadun työttömyysetuuden mukaisena (ks. s. 27). Pienituloinen henkilö, jolla on opintolainaa, voi olla oikeutettu korkoavustukseen (ks. s. 46). Asevelvollisen isyysraha Jos henkilö jää ase- tai siviilipalvelun aikana isyysvapaalle, isyysrahaa saa vähimmäismääräisenä. Perheellinen asevelvollinen voi saada myös sotilasavustusta. Opiskelu ja työskentely vanhempainvapaiden aikana Jos äiti opiskelee ja saa opintotukea äitiys- tai vanhempainvapaan aikana, hänelle maksetaan opiskelupäiviltä opintotuen lisäksi päivärahaa vähimmäismäärä. Äitiysraha on tällöin tuloa ja voi vaikuttaa opiskelijan vuositulorajaan*. Jos äiti työskentelee vanhempainvapaiden aikana, Kela maksaa työssäolopäiviltä päivärahan vähimmäismääräisenä. Isä ei voi työskennellä ja opiskella päätoimisesti samaan aikaan kun hän saa isyys- tai vanhempainrahaa. Sunnuntaityöskentely ei vaikuta vanhempainpäivärahan saamiseen. Opiskelu ja opintotuen saaminen ei estä vanhempainpäivärahan saamista, mutta isän tulee hoitaa lasta opiskelustaan huolimatta. Kaksi lasta kolmessa vuodessa Vanhempainpäivärahan voi saada edellisen päivärahan perusteena olleen työtulon mukaan, jos toisen lapsen laskettu aika tai adoptiolapsen hoitoon ottaminen tapahtuu ennen kuin edellinen lapsi täyttää 3 vuotta tai edellisen adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 3 vuotta. Päivärahojen maksaminen Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahaa maksetaan arkipäiviltä, joihin luetaan myös lauantait, mutta ei sunnuntaita, arkipyhiä, itsenäisyyspäivää eikä vapunpäivää. Vanhempainpäivärahat maksetaan jälkikäteen 25 päivän maksuerissä. Äitiysrahan ensimmäinen maksuerä on kuitenkin 30 päivää. Isyysraha maksetaan jälkikäteen yhdeltä tai useammalta jaksolta kerrallaan sen mukaan, miten isä pitää isyysvapaansa. Sairausvakuutuslaki /

16 Kelan etuudet pähkinänkuoressa Lapsilisä Kela maksaa lapsilisää lapsen syntymää tai lapsilisäoikeuden alkamista (esim. Suomeen muutto) seuraavasta kuukaudesta alkaen sen kuukauden loppuun, jolloin lapsi täyttää 17 vuotta tai muuttaa huoltajineen ulkomaille pysyvästi. Lapsilisä voidaan maksaa äidille, isälle tai muulle huoltajalle sekä poikkeuksellisesti myös 15 vuotta täyttäneelle lapselle itselleen. Yksinhuoltajakorotus on tarkoitettu vanhemmille, jotka eivät asu avo- tai avioliitossa. Vanhemmilla voi olla joko yhteis- tai yksinhuoltajuus (määrät, ks. Liite). Lapsilisälaki /796 Elatustuki Kela tekee päätöksen elatustuesta ja maksaa tuet sekä perii elatusapuvelat elatusvelvolliselta. Elatussopimukset ja elatusapujen vahvistaminen eivät kuulu Kelan tehtäviin. Elatustuen hakeminen ja määrä, ks. Liite. Henkilö voi saada elatustukea, jos elatusvelvollinen vanhempi ei ole maksanut lapsestaan vahvistettua elatusapua elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi elatusvelvollisen taloudellisen tilanteen vuoksi on adoptoinut lapsen ilman kumppania tai avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Elatustukilaki /580 Kelan etuudet adoptiovanhemmille Vanhempainetuudet ovat suurelta osin samanlaiset adoptiovanhemmille kuin biologisille vanhemmillekin. Erona on, että adoptiovanhemmat eivät voi saada äitiysrahaa, mutta he saavat pidemmän vanhempainrahakauden. Kansainvälisessä adoptiossa tulee olla lupa adoptiolautakunnalta. Lisäksi kotihoidontuki on adoptiovanhemmille joustavampi kuin muille. Adoptiovanhempien etuudet: Äitiysavustusta voi saada alle 18-vuotiaasta adoptiolapsesta, kun henkilö asuu Suomessa ja adoptioneuvonnan tai kansainvälisen adoptiopalvelun 12

17 Lapsiperheen etuudet antaja on nimennyt lapsen tämän hoitoon. Lapsi voi olla adoptoitu kotimaasta tai ulkomailta. Hakuaika on 2 kuukautta siitä, kun lapsi on saatu hoitoon, mutta avustusta voi hakea heti hoitoon nimeämisen jälkeen. Adoptoiva henkilö voi jäädä vanhempainvapaalle hoitamaan alle 7-vuotiaana adoptoitua lasta ja saada tältä ajalta vanhempainrahaa (tai osittaista vanhempainrahaa). Jos hän adoptoi avio- tai avopuolison biologisen lapsen, vanhempainrahaa voi saada, jos lapsi on adoptiohetkellä alle vuoden ikäinen ja hän jää vanhempainvapaalle hoitamaan lasta. Vanhempainvapaan aikana ei voi olla ansiotyössä tai päätoimisena opiskelijana. Vanhempainrahaa maksetaan aina vähintään 200 arkipäivältä tai kunnes lapsen syntymäpäivää seuraavasta arkipäivästä on kulunut 234 arkipäivää. Adoptiovanhemmilla hakuaika on poikkeuksellisesti 2 kuukautta takautuvasti siitä, kun lapsi on otettu hoitoon. Kelasta voi hakea isyysrahaa tai sitä vastaavaa etuutta (rekisteröidyn parisuhteen naispuoliso) ja pitää isyysvapaata samoin ehdoin kuin muutkin. Adoptiovanhemmilla on samanlainen oikeus pitää hoitovapaata kuin muillakin ja saada tältä ajalta lasten kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea. Adoptiovanhemmat voivat kuitenkin saada kotihoidontukea myös yli 3-vuotiaasta lapsesta, kunnes vanhempainrahakauden alkamisesta on kulunut 2 vuotta. Tukea maksetaan alle 2 vuotta, jos lapsi tänä aikana aloittaa koulun. Adoptiotuki Jos lapsen adoptoi ulkomailta, Kelasta voi hakea tukea adoptiosta aiheutuviin kustannuksiin. Tukea voi hakea, kun kansainvälinen adoptioneuvonnan antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi ja adoptioon on myönnetty adoptioautakunnan lupa. Edellytyksenä on, että henkilö asuu Suomessa vakituisesti*. Adoptiotukea ei makseta, jos lapsen adoptoi Suomesta (sdoptiotuen määrät, ks. Liite). Äitiysavustuslaki /477 ja asetus äitiysavustuksesta ja adoptiotuesta /885 Lastenhoidon tuet Kun vanhempainvapaa on päättynyt, vanhempi voi hoitaa lasta kotona lasten kotihoidon tuen turvin järjestää lapselle yksityisen päivähoidon ja saada lasten kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea tehdä töitä enintään 30 tuntia viikossa ja saada joustavaa hoitorahaa tai laittaa lapsesi kunnalliseen päivähoitoon, mihin on lakisääteinen oikeus. Tällöin ei voi saada Kelasta kotihoidon tai yksityisen hoidon tukea. 13

18 Kelan etuudet pähkinänkuoressa Jos perheessä on useampia lapsia, perhe voi valita kullekin lapselleen sopivimman hoidon. Perhe voi siis saada samanaikaisesti sekä kotihoidon että yksityisen hoidon tukea, kun niitä maksetaan eri lapsista. Samasta lapsesta ei makseta molempia tukia. Lisäksi kunta saattaa maksaa perheelle kuntalisää, kun lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Kuntalisän määrä vaihtelee kunnittain. Lisätietoa saa kotikunnasta. Lasta on oikeus jäädä hoitamaan palkattomalle hoitovapaalle työsuhteen katkeamatta. Oikeus perustuu työsopimuslakiin sekä virka- ja työehtosopimuksiin. Hoitovapaalla voi olla kunnes lapsi täyttää 3 vuotta (ks. myös osittainen hoitovapaa). Vapaan voi pitää enintään kahdessa osassa lasta kohti niin, että se kestää vähintään kuukauden kerrallaan. Työnantajalle tulee ilmoittaa vapaasta viimeistään 2 kuukautta ennen sen alkamista. Kotihoidon tuki Kotihoidontukea voi saada, jos perheessä on alle 3-vuotias lapsi, ja häntä hoitavat vanhemmat, muu hoitaja (esim. isovanhemmat) tai yksityinen päivähoidon tuottaja*. Kotihoidon tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan järjestämässä päivähoidossa tai hänelle on varattu kunnallinen päivähoitopaikka. Lasten kotihoidon tukeen kuuluu hoitoraha ja perheen tuloista riippuen hoitolisä (määrät, ks. Liite). Perhe voi saada kotihoidon tukea ja vanhempainpäivärahoja samaan aikaan. Kotihoidon tuen hoitoraha ja vanhempainpäiväraha sovitetaan kuitenkin yhteen. Tällöin kotihoidon tukea ei yleensä jää maksettavaksi. Perhe voi saada hoitorahaa, jos sen määrä ylittää päivärahan määrän. Isyysrahaa, jota isä saa äitiys- tai vanhempainrahakaudella (1 18 arkipäivää), ei soviteta yhteen hoitorahan kanssa. Hoitolisää voi saada, jos perheen yhteenlasketut tulot vanhempainpäivärahat mukaan lukien eivät estä sitä. Vanhempainpäivärahoista huomioidaan tuloksi osa, joka ylittää perheen saaman hoitorahan määrän. Kela maksaa lasten kotihoidon tuen sille vanhemmalle tai huoltajalle, joka hoitaa lasta. Tuki maksetaan jälkikäteen joka kuukauden viimeisenä päivänä. Tuki on veronalaista tuloa. Kela tekee siitä ennakonpidätyksen verohallinnolta saamansa prosentin mukaan. Tällöin pidätysprosentti voi olla liian korkea, jolloin sen voi muuttaa. Lisätietoja Yksityisen hoidon tuki Yksityisen hoidon tukea voi saada, jos perheessä on alle kouluikäinen lapsi, jota hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja*. Yksityisen hoidon tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan järjestämässä päivähoidossa tai hänelle on varattu sieltä hoitopaikka. Osapäiväinen esiopetus vuotta ennen koulun alkua ei estä tuen saamista. 14

19 Lapsiperheen etuudet Lasten yksityisen hoidon tuki on enintään hoitomaksun suuruinen. Kela maksaa tuen aina vanhemman palkkaamalle hoitajalle. Se maksetaan jälkikäteen kuun viimeisenä arkipäivänä (määrät, ks. Liite). Jos lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin*, on kunnan osapäiväisessä esiopetuksessa vuotta ennen koulun alkua tai aloittaa koulun 6-vuotiaana, hoitoraha on tavanomaista pienempi ja hoitolisä puolitetaan (ks. Liite). Yksityisen hoidon tuen saaminen edellyttää aina, että lapsen hoitaja ei ole saman kotitalouden jäsen on yksityishenkilö, jonka kanssa perhe on tehnyt vähintään 1 kuukauden työsopimuksen tai on päivähoidon tuottaja* (henkilö tai yhteisö). Edellytyksenä on, että päivähoidon tuottaja* on kunnan hyväksymä. Jos lasta hoitaa sukulainen tai muu henkilö, hoitajan kanssa tulee tehdä työsopimus ja maksaa hänelle palkkaa. Yksityisen hoidon tuki on veronalaista. Kela tekee tuesta ennakonpidätyksen ennen kuin maksaa tuen hoitajalle. Jos vanhempi on palkannut yksityisen päivähoidon tuottajan*, tämän tulee työnantajana pidättää ennakko maksetusta palkkaosuudesta sekä lisäksi maksaa sosiaaliturvamaksut. Joustava ja osittainen hoitoraha Joustava hoitoraha Alle 3-vuotiaan lapsen isä tai äiti voi saada Kelasta joustavaa hoitorahaa, kun hänen viikoittainen työaikansa on keskimäärin enintään 30 tuntia. Joustava hoitoraha on porrastettu kahteen tasoon vanhemman työajan mukaan (ks. Liite). Joustavaa hoitorahaa voi saada alle 3-vuotiaan lapsen isä, äiti tai muu huoltaja (myös adoptioperheessä) kumpikin vanhempi yhtä aikaa, jos he ovat järjestäneet työnsä niin, että he hoitavat lasta eri aikoina (esim. toinen maanantaisin ja toinen perjantaisin) myös vanhempi, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Joustavaa hoitorahaa voi saada vanhempi, joka tekee töitä viikoittain keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa tai enintään 80 % normaalista kokopäivätyön työajasta on töissä työ- tai virkasuhteessa 15

20 Kelan etuudet pähkinänkuoressa on YEL tai MYEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrittäjä tai maatalousyrittäjä on apurahansaaja, jolla on MYEL-vakuutus. Joustavaa hoitorahaa voi saada heti, kun vanhempainpäiväraha on loppunut. Sitä saa, kunnes lapsi täyttää 3 vuotta. Vanhempi sopii työnantajansa kanssa työajasta. Enintään 30 tunnin keskimääräinen viikoittainen työaika voi jatkua myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 3 vuotta. Joustavaa hoitorahaa ei kuitenkaan makseta enää yli 3-vuotiaasta lapsesta. Osittainen hoitoraha Osittaista hoitorahaa voi saada, jos työaika on lapsen hoidon vuoksi keskimäärin enintään 30 tuntia viikossa. Kela maksaa osittaista hoitorahaa seuraavasti: ensi- ja toisluokkalaisen lapsen vanhemmille pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin* kuuluvan lapsen vanhemmille sen vuoden heinäkuun loppuun, jolloin lapsen kolmas lukuvuosi loppuu oppivelvollisena esiopetukseen osallistuvan lapsen vanhemmille, kun lapsi kuuluu pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tai aloittaa koulun vuotta säädettyä myöhemmin. Osittaista hoitorahaa voi saada samanaikaisesti yksityisen hoidon tuen sekä kotihoidon tuen kanssa, jos lasta hoitaa joku muu kuin vanhempi. Lapsi voi myös olla kunnan päivähoidossa. Osittaista hoitorahaa ei voi saada yhtä aikaa vanhempainpäivärahan tai joustavan hoitorahan kanssa. Määrä, ks. Liite. Jos lapsi sairastuu Erityishoitoraha alle 16-vuotiaalle Kelasta voi hakea erityishoitorahaa, jos vanhempi hoitaa lyhyen aikaa sairasta tai vammaista, alle 16-vuotiasta lasta niin, että joutuu olemaan pois töistä. Erityishoitorahan saaminen edellyttää, että vanhempi osallistuu alle 7-vuotiaan lapsen hoitoon tai kuntoutukseen sairaalassa, poliklinikalla tai kuntoutus- tai sopeutumisvalmennuskurssilla osallistuu 7 15-vuotiaan vaikeasti sairaan lapsen sairaala- tai poliklinikkahoitoon tai kuntoutukseen tai hoitaa kotona alle 16-vuotiasta vaikeasti sairasta lasta ja kotihoito liittyy lapsen sairaalahoitoon tai sairaalan poliklinikkahoitoon. 16

21 Lapsiperheen etuudet Erityishoitoraha on korvausta ansionmenetyksestä ajalta, jolloin vanhempi on kokopäiväisesti estynyt tekemästä työtäsi, harjoittamasta yritystoimintaa tai ei voi opiskella päätoimisesti lapsen äkillisen sairastumisen tai sairauden vaikeutumisen vuoksi. Erityishoitorahaa voi saada oman lapsen, adoptiolapsen, avio- tai avopuolison lapsen tai sellaisen lapsen hoitoon tai kuntoutukseen, jota tosiasiallisesti hoitaa vanhemman tavoin. Erityishoitorahan määrä lasketaan samoin kuin sairauspäiväraha, mutta sitä maksetaan aina vähintään vähimmäismäärä. Lisäksi kunnan sosiaalitoimi voi maksaa omaishoidontukea omaiselle, joka hoitaa sairasta tai vammaista lastaan. Sairausvakuutuslaki /1224 Lapselle kuntoutusta Vaikeavammainen lapsi, jolle Kela on myöntänyt korotetun tai ylimmän vammaistuen, voi saada Kelasta vaikeavammaisen lääkinnällistä kuntoutusta. Kuntoutus voi olla esimerkiksi yksilöterapiaa tai kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseja. Kursseja voidaan myöntää myös muille kuin vaikeavammaisille lapsille. Kurssiajalta vanhemmille voidaan maksaa kuntoutusrahaa, kun he osallistuvat kurssille. Koululainen voi hakea Kelasta kalliita ja vaativia apuvälineitä, jos hän ei sairautensa tai vammansa takia voi suoriutua opinnoistaan ilman niitä. Tällaisia ovat esimerkiksi lukutelevisio tai tietokone. Apuvälineitä voidaan myöntää peruskoulun seitsemäsluokkalaiselle tai sitä vanhemmalle koululaiselle, jos hänen opiskelunsa tähtää ammatillisiin opintoihin ja työelämään pääsyyn. Tarkempia tietoja saa Kelan internetsivuilta (www.kela.fi) ja Kelan toimistoista. Osoitteessa ovat Kelan järjestämät kuntoutuskurssit. Tilapäinen hoitovapaa alle 10-vuotiaan sairastuessa Kun alle 10-vuotias lapsi sairastuu äkillisesti, vanhempi jäädä pois töistä hoitamaan häntä tilapäiselle hoitovapaalle. Se voi kestää enintään 4 työpäivää. Tilapäistä hoitovapaata voi käyttää kumpi tahansa vanhemmista, muttei yhtä aikaa. Oikeus hoitovapaaseen on myös vanhemmalla, joka ei asu lapsen kanssa samassa taloudessa. Työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta. Alle 16-vuotiaan vammaistuki Ks. Vammaisetuudet ja palvelut -luku. 17

22 Kelan etuudet pähkinänkuoressa SAIRAUSVAKUUTUS Lääkekorvaukset Korvausta voi saada lääkkeistä, jotka on lääkemääräyksellä määrätty sairauden hoitoon. Myös pitkäaikaisen ihotaudin hoitoon määrätyistä perusvoiteista voi saada peruskorvauksen. Terveydentilan ylläpitämiseksi tai sairauksien ehkäisemiseksi määrättyjä lääkkeitä ei korvata. Apteekki vaihtaa lääkevalmisteen halvempaan vaihtokelpoiseen lääkevalmisteeseen, ellei lääkkeen saaja tai lääkäri kiellä vaihtoa. Korvauksen saaminen edellyttää, että lääkettä käytetään annostusohjeen mukaisesti ja sitä ostetaan enintään 3 kuukaudeksi kerrallaan, mahdollisimman edullisina pakkauskokoina. Lisäksi korvauksen saaminen edellyttää aina, että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva lääkkeiden hintalautakunta (Hila) on vahvistanut lääkkeelle, perusvoiteelle ja kliiniselle ravintovalmisteelle korvattavuuden. Jos sitä ei ole vahvistettu, lääke jää kokonaan itse maksettavaksi. Korvauksen saa apteekissa suorakorvauksena*. Korvausta voi myös hakea jälkikäteen Kelasta 6 kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. Lääkäriltä voi pyytää erikseen eurooppalaisen lääkemääräyksen, jos aikomuksena on ostaa lääkkeitä toisessa EU- tai Eta-valtiossa tai Sveitsissä. Ulkomailla ostetun lääkevalmisteen hinnasta voi hakea korvausta jälkikäteen Kelasta. Korvauksen saaminen edellyttää, että lääkevalmiste on Suomessa hyväksytty korvattavaksi. Viitehintajärjestelmä Osa lääkkeistä kuuluu viitehintajärjestelmään, joka koostuu viitehintaryhmistä. Kukin viitehintaryhmä sisältää keskenään vaihtokelpoisia lääkkeitä. Kaikilla samaan viitehintaryhmään kuuluvilla lääkkeillä on sama viitehinta. Lääkeyritykset ilmoittavat lääkkeiden hinnat neljännesvuosittain Hilalle, joka vahvistaa lääkkeelle viitehintaryhmän ja viitehinnan. Viitehinta lasketaan viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen mukaan seuraavasti: Jos viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen hinta on alle 40 e, ryhmän viitehinta on edullisimman lääkkeen hinta + 1,50 e. Jos viitehintaryhmän edullisimman lääkkeen hinta on 40 e tai yli, ryhmän viitehinta on edullisimman lääkkeen hinta + 2 e. Kun lääke kuuluu viitehintaryhmään ja sen hinta on viitehintaa kalliimpi, kor- 18

23 Sairausvakuutus vaus lasketaan viitehinnasta. Silloin omavastuuosuuden lisäksi maksetaan lääkkeen myyntihinnan ja viitehinnan erotus, mikä ei kerrytä vuotuista omavastuuosuuttasi. Jos lääkkeen hinta on viitehinnan suuruinen tai sitä edullisempi, korvaus lasketaan todellisesta hinnasta. Jos lääkäri kieltää lääkevaihdon, Kela maksaa korvauksen lääkkeen todellisesta hinnasta, vaikka se kuuluisi viitehintaryhmään. Lääkkeiden hinnoista, korvattavuudesta ja vaihtokelpoisista valmisteista voi hakea tietoa Kelan internetsivujen Lääkehaku-palvelusta, Paljonko lääkekorvausta saa? Lääkekorvauksia maksetaan kolmessa korvausryhmässä. Peruskorvaus on 35 % ostetun lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Alempi erityiskorvaus on 65 % ostetun lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta. Ylempi erityiskorvaus on 100 % ostetun lääkkeen hinnasta tai viitehinnasta, mutta jokaisesta samalla kertaa ostetusta lääkkeestä maksetaan 3 euron omavastuu. Rajoitetusti peruskorvattavat lääkkeet Peruskorvauksen saamista on rajoitettu eräissä lääkkeissä. Näitä lääkkeitä korvataan vain hintalautakunnan määrittelemien erityisten käyttöaiheiden mukaisesti. Tällaisia lääkkeitä ovat esim. MS-taudin ja Alzheimerin taudin hoidossa käytettävät lääkkeet. Tällöin tulee hakea oikeutta rajoitettuun peruskorvaukseen lääkärin kirjoittamalla lausunnolla B, joka toimitetaan Kelaan. Erityiskorvattavat lääkkeet Joidenkin vaikeiden, pitkäaikaisten sairauksien hoidossa käytettävistä lääkkeistä voi saada peruskorvausta suuremman erityiskorvauksen. Valtioneuvosto päättää erityiskorvaukseen oikeuttavat sairaudet (ks. Liite). Kelan päätöksessä kerrotaan näiden sairauksien lääketieteelliset edellytykset, joiden tulee täyttyä, jotta oikeus erityiskorvaukseen voidaan myöntää. Jotta erityiskorvauksen saa apteekissa, siihen tulee hakea oikeutta lääkärin kirjoittamalla lausunnolla B, jonka toimitetaan Kelaan. Oikeus erityiskorvaukseen voi olla määräaikainen tai ilman määräaikaa. Kun oikeus on myönnetty, henkilö saa postitse uuden Kela-kortin, johon on merkitty korvausoikeus ja sen määräaika. Kela maksaa erityiskorvauksen niistä lääkkeistä, jotka on ostettu sen jälkeen, kun lääkärinlausunto B on saapunut Kelaan. Joissain sairauksissa ennen erityiskorvausoikeuden myöntämistä edellytetään elämäntapamuutoksia, joiden vaikutuksia sairauteen seurataan. 19

24 Kelan etuudet pähkinänkuoressa Lisäksi joissain sairauksissa vaaditaan vähintään 6 kuukauden säännöllinen lääkkeen käyttö ennen erityiskorvausoikeuden myöntämistä. Kliiniset ravintovalmisteet Kliinisiä ravintovalmisteita voi tarvita henkilö, jolla on esim. maitoallergia tai imeytymishäiriö. Oikeutta kliinisten ravintovalmisteiden perus- tai erityiskorvaukseen haetaan kuten erityiskorvattavissa lääkkeissä (ks. Liite). Lisäkorvaus, kun kustannukset ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden Lääkekuluista saa lisäkorvauksen, jos ne ylittävät vuotuisen omavastuuosuuden, ks. Liite. Kun vuotuinen omavastuuosuus ylittyy, Kela lähettää siitä tiedon kirjeellä sekä erillisen ilmoituksen lisäkorvausoikeudesta apteekkia varten. Lääkkeiden korvattavuudesta ja korvausoikeuksista sekä lääkevaihdosta on tietoa Lääkehaussa internetissä Yksityisen sairaanhoidon korvaukset Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista, hoidosta ja tutkimuksista näille määritellyn taksan* mukaan. Korvauksen saa usein jo vastaanotolla suorakorvauksena* näyttämällä Kelakorttia. Sitä voi myös hakea jälkikäteen Kelasta 6 kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. Julkisen terveydenhuollon* kustannuksia Kela ei korvaa. Jotkut työnantajat ovat myös järjestäneet sairaanhoidon osana työterveyshuoltoa. Korvauksia ei saa esim. toimistokuluista hoitopäivä-, leikkaussali- tai poliklinikkamaksuista ennaltaehkäisevän hoidon maksuista (paitsi hammashoidossa) lääkärintodistuksesta esim. ajokorttia, oppilaitokseen pyrkimistä, työhöntulotarkastusta tai eläkkeen hakemista varten ajalta, jolloin henkilö on hoidossa julkisessa sairaalassa tai laitoksessa, kuten vanhainkodissa. Lääkärinlausunnon kustannuksista voi hakea korvausta, jos lausunto on annettu Kelan etuuksia varten. Muiden lääkärinlausuntojen korvaaminen kannattaa selvittää erikseen Kelan toimistossa. 20

25 Sairausvakuutus Korvaukset lääkärikäynnistä yksityisellä lääkärillä Kela korvaa osan yksityislääkärin palkkioista. Korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Edellytyksenä korvauksien saamiselle on, että hoito on sairauden vuoksi tarpeellista. Taksa on usein määrältään pienempi kuin yksityislääkärin perimä palkkio. Jos palkkio on pienempi kuin taksa, korvaus maksetaan perityn palkkion mukaan. Jos henkilö on hankkinut yksityisen sairausvakuutuksen, hän voi hakea korvausta Kela-korvauksen lisäksi vakuutusyhtiöltään. Korvaukset tutkimuksista ja toimenpiteistä Yksityislääkärin määräämistä tutkimuksista ja hoidoista korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Korvausta saa niistä hoidoista ja tutkimuksista, joihin on saatu lääkäriltä lähete. Tällaisia ovat laboratorio- ja radiologiset tutkimukset psykologiset tutkimukset sairaanhoitotoimenpiteet sytostaattihoidot fysioterapia. Edellytyksenä korvauksen saamiselle on, että hoitoa tarvitaan sairauteen ja hoito on annettu vuoden sisällä siitä päivästä, jolloin lääkäri on antanut määräyksen. Jos lääkäri määrää samalla kertaa useamman toimenpiteen hoitosarjan, korvauksen saa enintään 15 hoitokerrasta. Yksityisen hammashoidon korvaukset Korvausta saa yksityisen hammaslääkärin antamasta suun ja hampaiden hoidosta sekä hammaslääkärin määräämistä yksityisen suuhygienistin hoidoista, radiologisista ja laboratoriotutkimuksista sekä lääkkeistä ja matkoista, jotka liittyvät hammashoitoon. Korvauksen saa usein jo vastaanotolla suorakorvauksena* näyttämällä Kela-korttia. Korvausta voi hakea myös jälkikäteen Kelasta 6 kuukauden kuluessa maksun suorittamisesta. Yksityisen hammaslääkärin palkkioista korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Suun ja hampaiden tutkimus korvataan vain kerran kalenterivuodessa. Hammaslääkärin määräämistä radiologisista ja laboratoriotutkimuksista korvaus on vahvistetun taksan määrä*. Suuhygienistin hoidosta korvaus on taksan* määrä. 21

26 Kelan etuudet pähkinänkuoressa Suuhygienistin hoidon on aina perustuttava hammaslääkärin tekemään tutkimukseen ja hoidon suunnitteluun. Korvausta ei voi saada julkisen terveydenhuollon kustannuksista proteettisista toimenpiteistä, kuten irtoproteeseista tai niiden korjauksista, hammaskruunuista, -silloista tai -implanteista hammasteknisestä työstä oikomishoidosta (paitsi erityisin perustein) ajalta, jolloin henkilö on hoidossa julkisessa sairaalassa tai laitoksessa. Hammashoito rintamaveteraaneille ja miinanraivaajille Rintamaveteraanit ja miinanraivaajat saavat hammashuollon korvauksina hammaslääkärin tutkimuksesta, ehkäisevästä hoidosta sekä protetiikan kliinisestä työstä vahvistetun taksan määrän* proteesien teknisestä työstä vahvistetun taksan määrän* erikoishammasteknikon suorittamasta kokoproteesihoidosta hammaslääkärin tutkimuksen ja lähetteen perusteella muusta hammashoidosta vahvistetun taksan määrän*. Rintamaveteraanilta edellytetään rintamasotilas-, rintamapalvelus-, veteraanitai rintamatunnusta ja miinanraivaajalta Sota-arkiston todistusta. Hammashoidossa todisteena voi esittää myös kuvallisen Kela-kortin, jossa on joko R- tai MR-tunnus. Matkakorvaukset Korvausta voi saada matkoista sairaanhoitoon ja lääkärin määräämään tutkimukseen sekä Kelan kuntoutukseen. Vaikka hoitopaikan voi valita kaikista Suomen terveyskeskuksista ja erikoissairaanhoidon yksiköistä, Kela korvaa yleensä matkan lähimpään yksityisen tai julkisen terveydenhuollon* lääkäriin tai hoitolaitokseen pääasiassa halvimman matkustustavan mukaan (esim. junalla tai linja-autolla). Oman auton kustannuksiksi sosiaali- ja terveysministeriö on vahvistanut 0,20 e/km. Kelan kuntoutuksen matka korvataan siihen laitokseen, jossa kuntoutus pidetään. Kela ei korvaa erikseen lääkkeidenhakuun apteekkiin tehtyä matkaa. Jos matkalla tutkimuksen joudutaan yöpymään hoidon tai liikenneolosuhteiden vuoksi, Kelasta voi saada yöpymisrahaa. Saattajan matkakuluja korvataan, mikäli hoitohenkilökunta katsoo saattajan tai perheenjäsenen osallistumisen 22

27 Sairausvakuutus hoitoon tarpeelliseksi. Kun veteraani osallistuu Valtiokonttorin kuntoutukseen, Kela maksaa hänen matkakulunsa kokonaan. Korvausten määrät, ks. Liite. Kela seuraa vuotuisen omavastuuosuuden (ks. Liite) täyttymistä. Kun se on täyttynyt, Kela lähettää postitse matkakustannusten omavastuukortin*. Korttia näyttämällä ei tarvitse maksaa matkasta kuljettajalle, jos tämä on tehnyt Kelan kanssa valtakirjasopimuksen. Jos matkasta peritään maksu, matkakuluista voi hakea korvausta jälkikäteen 6 kuukauden kuluessa. Vuotuista omavastuuosuutta laskettaessa otetaan huomioon asiakkaan, saattajana tarvitun perheenjäsenen tai muun saattajan matkakustannusten omavastuuosuudet sekä sitä pienemmät matkakustannukset, joista on haettu korvausta 6 kuukauden kuluessa matkan maksamisesta. Kun sairastut ulkomailla Henkilön, joka sairastuu äkillisesti ollessaan tilapäisesti, esim. lomamatkalla toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä, tulisi saada henkilöllisyystodistusta ja eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä sairaanhoitoa samoin ehdoin ja kustannuksin kuin maassa vakituisesti asuvat. Jos korttia ei ole mukana, korvauksia voi hakea jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV 128. Kela korvaa kustannukset henkilön valinnan mukaan joko hoitoa antaneen maan tai Suomen lainsäädännön perusteella. Kun toisesta EU- tai Eta-maasta tai Sveitsistä Suomeen saapunut sairastuu yllättäen, hän saa eurooppalaista sairaanhoitokorttia näyttämällä sairaanhoitoa samoilla kustannuksilla ja menettelyillä kuin Suomessa asuva. Muista maista tulevia koskevat erilaiset periaatteet. Jos henkilö hakeutuu omatoimisesti toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin hoitoon, hänellä on oikeus saada sairaanhoitokorvauksia maksamistaan lääkärin ja hammaslääkärin palkkioista ja heidän määräämiensä tutkimusten ja/tai hoidon sekä lääkeostojen kustannuksista. Sairaanhoitokorvauksia haetaan jälkikäteen Kelasta lomakkeella SV 128. Korvausta voit saada niin julkisten kuin yksityisten palveluntarjoajien toisessa EU- tai Eta-maassa tai Sveitsissä antamasta hoidosta. Matkakustannukset korvataan siten kuin matka olisi tehty siihen lähimpään tutkimus- ja hoitopaikkaan Suomessa, jossa saisi tarpeellisen tutkimuksen tai hoidon. On mahdollista hakea myös ennakkolupaa hakeutua hoitoon toiseen EU- tai Eta-maahan tai Sveitsiin. Ennakkolupaa haetaan Kelasta hakemuslomakkeella SV 129. Kela myöntää ennakkoluvan, jos kotikunnan julkinen terveydenhuolto puoltaa luvan myöntämistä. Ennakkoluvalla saa sairaanhoidon hoitoa antavan valtion käytännön ja periaatteiden mukaan. Hoidosta maksetaan itse vain hoitoa antavan valtion lansäädännön mukainen asiakasmaksu. 23

Kelan etuudet pähkinänkuoressa. Opas asiantuntijoille 2013

Kelan etuudet pähkinänkuoressa. Opas asiantuntijoille 2013 Kelan etuudet pähkinänkuoressa Opas asiantuntijoille 2013 Sisällys Tärkeää tietää 1 SOSIAALITURVA ASUMISEN PERUSTEELLA 2 Yleiset periaatteet 2 Muutto ulkomaille 4 Muutto Suomeen 6 LAPSIPERHEEN ETUUDET

Lisätiedot

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä

antaja on nimennyt alle 18-vuotiaan lapsen sijoitettavaksi. Filippiinit, Etiopia ja Venäjä Kelan etuudet numeroina 2013 Äitiysavustus Oikeus: Suomessa asuva odottava äiti, jonka raskaus on kestänyt vähintään 154 päivää ja joka on käynyt neuvolassa tai lääkärissä terveystarkastuksessa ennen 4.

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Työhön ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Vakuuttaminen Suomessa asuvat ovat vakuutettuja Kelan hoitaman sosiaaliturvan osalta, jos Henkilöllä on täällä varsinainen asunto ja koti ja

Lisätiedot

Kela ja lääkekorvaukset

Kela ja lääkekorvaukset Kela ja lääkekorvaukset 1 Korvausjärjestelmä ja lääkkeen korvattavuus 2 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas, turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta Sisällys Yleistä..........................................1 Lippusääntö..................................1 Merimiehiin sovellettava EU-lainsäädäntö.......1

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

Töihin ja työnhakuun ulkomaille

Töihin ja työnhakuun ulkomaille Töihin ja työnhakuun ulkomaille Leena Ikonen 31.8.2010 Sisältö Yleiset edellytykset Töihin ulkomaille Hakemuksesta Suomeen sosiaaliturvaan kuuluminen edellytykset Hakemuksetta Suomen sosiaaliturvaan kuluminen

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet:

Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Lastenhoidon tuen internetlaskurin ohjeet: Yleisohje Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi,

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2008:1 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Kelan etuudet lapsiperheille. Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016

Kelan etuudet lapsiperheille. Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Kelan etuudet lapsiperheille Pelastustoimen naisverkosto 4.5.2016 Mitä etuuksia lapsiperheelle? Äitiysavustus Adoptiotuki Lapsilisä Elatustuki Vanhempainpäivärahat (äitiysraha, erityisäitiysraha, isyysraha

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys. Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Työttömyysajan tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Työttömyysajan tuet 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 3 Työtulot ja työttömyysetuus sovitetaan

Lisätiedot

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Työttömyys Työttömyysajan tuet. Lyhyesti ja selkeästi Työttömyys Lyhyesti ja selkeästi Sisällys 1 Kelan tuet työttömälle 2 Kun jäät työttömäksi 2 Työttömyyspäiväraha 2 Työmarkkinatuki 4 Maahanmuuttajan kotoutumistuki 5 Koulutusajan tuet työttömälle 6 Ikääntyvän

Lisätiedot

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito

Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Ulkomailla asuvan eläkkeensaajan sairaanhoito Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT),

Lisätiedot

Miten lääkkeitä korvataan ja

Miten lääkkeitä korvataan ja Miten lääkkeitä korvataan ja kenelle? Jaana Harsia-Alatalo Proviisori Terveysosasto/lääkeryhmä 1 Miksi ja kenelle lääkkeitä korvataan? Historiaa. Sairausvakuutuslain mukainen lääkekorvausjärjestelmä tuli

Lisätiedot

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 2 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55

Etelä-Afrikka, Kenia, Kiina ja Kolumbia. Muut maat. 1 900 e 3 800 e 4 500 e 3 000 e. Yksinhuoltajakorotus 95,75 105,80 135,01 154,64 174,27 48,55 Äitiysavustus Määrä: Hakija saa valintansa mukaan joko äitiyspakkauksen tai 140 euron verottoman rahasumman. Äitiysavustuksia saa kaksi toista ja kolme kolmatta samalla kertaa syntynyttä lasta kohden eli

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013

KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen. Marjaana Lundqvist 27.8.2013 KV-asioiden infotilaisuus: Ulkomaantyön vakuuttaminen Marjaana Lundqvist 27.8.2013 Aihepiirit Yleistä ulkomaantyön vakuuttamisesta ja sosiaaliturvasta Työskentely EU- ja sosiaaliturvasopimusmaissa: vakuuttamista

Lisätiedot

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013

Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan. Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Eläkeläisen kuuluminen Suomen sosiaaliturvaan Leena Ikonen, Kela 27.8.2013 Lakiperusta Kansallinen lainsäädäntö Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta (1573/1993)= soveltamisalalaki

Lisätiedot

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva

Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kelan toiminta-ajatus: Elämässä mukana muutoksissa tukena Kelan arvot: ihmistä arvostava osaava yhteistyökykyinen uudistuva Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä.

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia? 2

Lisätiedot

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa

Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Tietoa merimiesten sosiaaliturvasta ja sairausvakuutuksesta EU-tilanteissa Sisällys Yleistä.......................................... 1 Lippusääntö.................................. 1 Palkanmaksu merimiehen

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009

Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 Mitä sosiaalityö on? Keskosvanhempien yhdistys Kevyt MLL Meilahden yhdistys ry 2009 MItä sosiaalityö on? Keskoslapsen vanhemmille, Kevyt-yhdistys on teettänyt tämän pienen tietopaketin keskosvanhempien

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014

Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Sosiaaliturva opiskelija- ja harjoittelijavaihdon aikana Korkeakoulujen Erasmus+ -yhdyshenkilöiden tapaaminen 30.1.2014 Tiina Rihko Kelan eläke- ja toimeentuloturvaosasto Yleistä Suomen sosiaaliturvasta

Lisätiedot

Kelan etuudet pähkinänkuoressa. Opas asiantuntijoille 2012

Kelan etuudet pähkinänkuoressa. Opas asiantuntijoille 2012 Kelan etuudet pähkinänkuoressa Opas asiantuntijoille 2012 Sisällys Tärkeää tietää 1 SOSIAALITURVA ASUMISEN PERUSTEELLA 2 Yleiset periaatteet 2 Muutto ulkomaille 4 Muutto Suomeen 6 LAPSIPERHEEN ETUUDET

Lisätiedot

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla työskentelevän sairaanhoito Tietoisku ulkosuomalaisen sosiaaliturvasta 25.8.2011 Sanna Kuorikoski Sisältö Työhön ulkomaille Työskentely EU- tai Eta-maissa tai Sveitsissä ja sairaanhoito-oikeus

Lisätiedot

Opiskelijan oikeus Suomen sosiaaliturvaan ulkomaille tai Suomeen muutettaessa. Leena Ikonen Suunnittelija, Kela 13.5.2014 Tampere

Opiskelijan oikeus Suomen sosiaaliturvaan ulkomaille tai Suomeen muutettaessa. Leena Ikonen Suunnittelija, Kela 13.5.2014 Tampere Opiskelijan oikeus Suomen sosiaaliturvaan ulkomaille tai Suomeen muutettaessa Leena Ikonen Suunnittelija, Kela 13.5.2014 Tampere Esityksen sisältö Lainsäädäntö: kansallinen, kansainvälinen Suomeen muutto

Lisätiedot

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje

Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan määrän laskurin ohje Vanhempainpäivärahan yleisistä perusteista saat tarkempaa tietoa Lapsiperheet-sivuilta sekä Kelan toimistoista. Päivärahan määrä lasketaan pääsääntöisesti henkilön

Lisätiedot

Kelan etuudet pähkinänkuoressa. Opas asiantuntijoille 2011

Kelan etuudet pähkinänkuoressa. Opas asiantuntijoille 2011 Kelan etuudet pähkinänkuoressa Opas asiantuntijoille 2011 Sisällys Tärkeää tietää 1 SOSIAALITURVA ASUMISEN PERUSTEELLA 2 Yleiset periaatteet 2 Muutto ulkomaille 4 Muutto Suomeen 6 LAPSIPERHEEN ETUUDET

Lisätiedot

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016

KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KELAN ETUUDET NUMEROINA 2016 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu ma pe klo 8 18 Asevelvollisen

Lisätiedot

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005

Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Kela tiedottaa 28.12.2004 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2005 Ensi vuosi tuo tasokorotuksia moniin Kelan maksamiin etuuksiin. Vanhempainpäivärahojen, sairauspäivärahan, kuntoutusrahan ja erityishoitorahan

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011)

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 10 (2011) Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti.

Lisätiedot

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016

Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa. Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa Reetta Kyyrö Kela, Etuuspalvelut Kansainvälisten asioiden osaamiskeskus 17.3.2016 Esityksen sisältö Mitä tarkoittaa oikeus käyttää terveyspalveluja Suomessa? Mihin

Lisätiedot

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen

Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen Opiskelijana tai tutkijana Yhdysvalloissa -Sosiaaliturvaan kuuluminen - Opintotuki Leena Ikonen Kela Fulbright Finland, 17.5.2017 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan

Lisätiedot

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 131/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 131/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 23 ja 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi sairausvakuutuslain isyysrahaa koskevia

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014

Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Terveys ja kuntoutus numeroina 2014 Voit hakea Kelan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Sisältö Lääkärin- ja hammaslääkärin palkkiot Tutkimus ja hoito Matkakorvaus sairaus- ja kuntoutusmatkoista Lääkekorvaukset

Lisätiedot

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset 17.12.2015 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Etuuden osat... 2 1.4 Oikeus ja edellytykset... 3 1.4.1 Ulkomailla syntyneet

Lisätiedot

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011

Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät. Marika Peltoniemi 25.8.2011 Työhön ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 25.8.2011 Ulkomaantyöskentely lainvalintaa koskevat säännöt EI SOPIMUSTA EU/ETA -MAA SOPIMUSMAA Suomen kansallinen lainsäädäntö ja toisen maan

Lisätiedot

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA

Työhön ja työnhakuun ulkomaille. 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA Työhön ja työnhakuun ulkomaille 25.8.2011 Kristo Kenner, KELA EU/ETA + Sveitsi Sosiaaliturvasopimusmaat Muut maat EY-lainsäädäntö Sos.t.sopimus Kansallinen lainsäädäntö Lainsäädäntö ulkomaille muutettaessa

Lisätiedot

Klicka här, skriv ev. Undertitel

Klicka här, skriv ev. Undertitel Klicka här, skriv ev. Undertitel Vanhempainraha on vanhemmille maksettava korvaus, jotta he voisivat töissä olon sijaan olla kotona lastensa kanssa. Tätä korvausta maksetaan yhteensä 480 päivältä lasta

Lisätiedot

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015

Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 Opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Heidi Maaniittu Kela Fulbright Center 12.5.2015 2 Sosiaaliturvaan kuuluminen Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen

Lisätiedot

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset

Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset Kansainväliset sairaanhoitokorvaukset 13.06.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Hyvä hallinto... 1 1.2 Tavoite... 2 1.3 Oikeus ja edellytykset... 2 1.3.1 Ulkomailla syntyneet kustannukset... 2 1.3.1.1

Lisätiedot

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio

Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio Työhön ulkomaille Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan? Merja Siltanen-Kallio 25.8.2016 Termit Sopimukseton maa tarkoittaa muuta maata kuin EU-/ETA-maata tai Sveitsiä, tai Sosiaaliturvasopimusmaata (mm.

Lisätiedot

Janika Mikkonen LAPSIPERHEEN SOSIAALISET ETUUDET

Janika Mikkonen LAPSIPERHEEN SOSIAALISET ETUUDET Janika Mikkonen LAPSIPERHEEN SOSIAALISET ETUUDET Liiketalous ja matkailu 2012 VAASAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalous TIIVISTELMÄ Tekijä Janika Mikkonen Opinnäytetyön nimi Lapsiperheiden sosiaaliset etuudet

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät

Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Töihin ulkomaille - lähetetyt työntekijät Marika Peltoniemi 31.8.2010 Eläketurvakeskus KOULUTTAA EU/ETA-maat ja Sveitsi 2 EU:n sosiaaliturva-asetukset 883/2004 ja 987/2009: EU: Belgia, Bulgaria, Espanja,

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Rajat ylittävä sosiaaliturva Essi Rentola Suunnittelupäällikkö 4.12.2013 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ 27.2.2009 VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki

Lisätiedot

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014

Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa. Fulbright Center 12.5.2014 Kelan sosiaaliturva: opiskelijana, tutkijana, apurahansaajana Yhdysvalloissa Fulbright Center 12.5.2014 Säännöstausta: oikeus Kelan sosiaaliturvaan Sosiaaliturvasopimus Suomen ja Yhdysvaltojen välillä

Lisätiedot

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014

Kela sähköisti palvelunsa. Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Kela sähköisti palvelunsa Kirsi Rautauoma Kela Vantaan-Porvoon vakuutuspiiri 3.4.2014 Etuudet äitiysavustuksesta eläkkeeseen Lapsiperheet Työttömät Eläkeläiset Opiskelijat Sairastaminen Asumisen tuet Kuntoutus

Lisätiedot

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero

Kela OT 15. Muutosilmoitus Opintotuki. 1. Hakijan tiedot Henkilötunnus. 270896-123A Matti Meikäläinen. 00000 Helsinki Puhelinnumero Kela Muutosilmoitus Opintotuki OT 15 Voit tehdä tämän ilmoituksen ja lähettää sen liitteet myös verkossa /asiointi Lisätietoja /opiskelijat Voit kysyä lisää opiskelijan tukien palvelunumerosta 020 692

Lisätiedot

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan

HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN. Hoitoon toiseen EU-maahan HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN 1/8 6 2010 6 2010 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN Hoitoon toiseen EU-maahan 2/8 HOITOON TOISEEN EU-MAAHAN EU-kansalaisilla on mahdollisuus sairaanhoitoon kotimaan lisäksi muissa jäsenmaissa.

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta EV 109/1999 vp - HE 73/1999 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi opintotukilain ja asumistukilain muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 7311999 vp laeiksi opintotukilain

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Kun muutat Suomeen ja Suomesta 1 Kun muutat Suomeen

Lisätiedot

Perhepalikat uusiksi

Perhepalikat uusiksi Perhepalikat uusiksi 1. 2. 3. 4. 5. Joustavoittaa perhevapaita Helpottaa perheen ja työn yhteensovittamista Kannustaa isiä perhevapaille Kohtelee perheitä tasapuolisesti Ei lisää kustannuksia 1. Joustavoittaa

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ

VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ VAIHTOEHTOJA KUNNALLISEN PÄIVÄHOIDON LISÄKSI ALLE KOULUIKÄISTEN LASTEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ ERI VAIHTOEHDOT ALLE KOULUIKÄISEN LAPSEN HOIDON JÄRJESTÄMISEKSI VIHDISSÄ Kotihoidon tuki alle 3-vuotiaista

Lisätiedot

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku

Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista. Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Korvausten hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista Hakemusten käsittely Kelassa Muutoksenhaku Takaisinperintä Regressi Mari Haavisto 4.4.20 Korvauksen hakeminen Suomessa syntyneistä sairaanhoitokustannuksista

Lisätiedot

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen

Esimerkkejä Euroopasta. Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Esimerkkejä Euroopasta Koonnut (2012): Tutkija Anneli Miettinen Ruotsi Tanska Slovenia Liettua Hollanti Itävalta Latvia Portugali Ranska Kypros SUOMI Belgia Saksa Bulgaria Viro Puola Luxembourg Tsekin

Lisätiedot

KELAN ETUUDET EUROINA 2017

KELAN ETUUDET EUROINA 2017 KELAN ETUUDET EUROINA 2017 KOTI JA PERHE TERVEYS JA KUNTOUTUS OPISKELU JA ASEVELVOLLISUUS TYÖTTÖMYYS ELÄKKEELLE PERUSTOIMEENTULOTUKI Hakemukset ja liitteet www.kela.fi/asiointi Puhelinpalvelu Asevelvollisen

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti.

Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan sen perusteella antamien ohjeiden mukaisesti. Kasvatus- ja koulutuslautakunta 22.6.2016 VARHAISKASVATUKSESTA PERITTÄVÄT MAKSUT 1.8.2016-31.7.2017 Maksut määräytyvät sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain ja kasvatus- ja koulutuslautakunnan

Lisätiedot

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012

Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Opiskelu ja asevelvollisuus numeroina 2012 Voit hakea opiskelijan tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Opiskelijan tuet 020 692 209 Asevelvollisen tuet 020 692

Lisätiedot

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2

Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Käytä isyysvapaasi! Esitteitä 2003:2 Paras uutinen perheellesi! Vauvaperheen arki on yhteinen juttu. Työn ja perheen yhteensovittaminen helpottuu, jos isä ja äiti jakavat hoitovastuuta joustavasti. Isän

Lisätiedot

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014

Rajat ylittävä sosiaaliturva. Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Rajat ylittävä sosiaaliturva Suvi Rasimus Lakimies 29.1.2014 Kansaneläke Työttömyyskassat Perheetuudet Kela Työttömyys Työtapaturmaja ammattitautietuudet Terveydenhoito huolto Sairaus- ja äitiysetuudet

Lisätiedot

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen

Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Ulkomailla syntyneiden sairaanhoitokustannusten korvaaminen Vakuutusyhtiöiltapäivä 12.5.2015 Reetta Kyyrö Terveysosasto Kv-sairaanhoitotiimi Ulkomailla syntyneet sairaanhoitokustannukset 1. Äkillinen sairastuminen

Lisätiedot

Kelan palvelut henkilöasiakkaille

Kelan palvelut henkilöasiakkaille Kelan palvelut henkilöasiakkaille Susanna Sinda, Kelan Ulkomaan yksikkö 17. 18.2.2010 Kelan palvelukanavat Kelan palvelukanavia ovat posti puhelinpalvelu verkkopalvelut 1) kaikille avoimet palvelut (www.kela.fi)

Lisätiedot

Rintamalisät 22.04.2016

Rintamalisät 22.04.2016 Rintamalisät 22.04.2016 Sisällysluettelo 1 Etuusohje... 1 1.1 Myöntämisedellytykset... 1 1.1.1 Määrä ja maksaminen... 1 1.1.2 Hakeminen ja alkamisajankohta... 1 1.2 Ylimääräinen rintamalisä... 2 1.2.1

Lisätiedot

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen

Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen Opiskelijoiden ja tutkijoiden vakuuttaminen - yleistä periaatteista Kesätilaisuus 31.8.2010 Ulkomaan yksikkö Sirpa Mattila Opiskelijana ulkomailla Alle vuoden ulkomailla tilapäisesti, esim. opiskelijavaihdossa

Lisätiedot

Lastenhoidon tuen määrän laskenta

Lastenhoidon tuen määrän laskenta Lastenhoidon tuen määrän laskenta Laskennalla voit laskea arvion kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen määristä. Jos asut Ahvenanmaalla, tarkista lastenhoidon tuen määrä omasta asuinkunnastasi, koska

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999

SISÄLLYS. N:o 1367. Laki. nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta. Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1999 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 1999 N:o 1367 1378 SISÄLLYS N:o Sivu 1367 Laki nimikirjalain 4 ja 9 :n muuttamisesta... 3631 1368 Laki kansaneläkelain muuttamisesta...

Lisätiedot

Laki. opintotukilain muuttamisesta

Laki. opintotukilain muuttamisesta Laki opintotukilain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan opintotukilain (65/1994) 1 :n 4 momentti, 3 :n 4 kohta, 4 :n 2 momentin 2 kohta ja 3 momentin 1 kohta, 5 b, 6 :n 1 momentin 3

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt

3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt 3 Suorakorvausmenettelyn piiriin kuuluvat vakuutetuthenkilöt ja ostot Suorakorvausmenettely koskee Suomessa asuvia, sairausvakuutuslain mukaan vakuutettuja henkilöitä. Lisäksi suorakorvausmenettely koskee

Lisätiedot

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä

Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Nykyiset trendit lasten kotihoidontuen käytöstä Sosiaaliturvan abc Anita Haataja 31.5.2012 Sisältö Kotihoidon tuki Tukimuodoista, käyttäjämääristä ja kustannuksista Osittainen hoitoraha Kuntalisät 2 Lakisääteistä

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta 1 Kun muutat Suomeen 2

Lisätiedot

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki

Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen. 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Sosiaaliturvan piiriin kuuluminen 17. ja 18.2.2010 Henna Huhtamäki Kansaneläke Terveydenhoito Perheetuudet KELA Kunnat Työttömyys Sairaus ja äitiysetuudet (rahaetuudet) Työttömyyskassat Työtapaturma ja

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain 13 :n muuttamisesta Työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamiseksi esityksessä ehdotetaan, että

Lisätiedot

Koti ja perhe numeroina 2014

Koti ja perhe numeroina 2014 Koti ja perhe numeroina 2014 Voit hakea lapsiperheen tukia verkossa www.kela.fi/asiointi Lisätietoja palvelunumeroista ma pe klo 8 18 Lapsiperheen tuet 020 692 206 Asumisen tuet 020 692 201 Sisältö Äitiysavustus

Lisätiedot

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki

Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva. 17.2.2010 Henna Huhtamäki Suomen asumisperusteinen sosiaaliturva 17.2.2010 Henna Huhtamäki Sisältö Säännöstausta ja Suomessa asuminen Ulkomaille muutto ja asumisperusteinen sosiaaliturva Pääsäännöt Perheenjäsenenä ulkomailla Opiskelijana

Lisätiedot

Ulkomaantyön vakuuttaminen

Ulkomaantyön vakuuttaminen Ulkomaantyön vakuuttaminen Tätä ohjetta sovelletaan valtion palveluksessa oleviin työntekijöihin (ei sovelleta yliopistojen palveluksessa oleviin) EU-maita ovat Belgia, Espanja, Hollanti, Irlanti, Iso-Britannia,

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito

Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Ulkomailla opiskelevien tai työskentelevän sairaanhoito Sanna Kuorikoski 17.2.2010 EU-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE),

Lisätiedot

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa.

Vanhempainvapaan voi pitää myös osittaisena jolloin molemmat vanhemmat ovat samaan aikaan osa-aikatöissä ja saavat osittaista vanhempainrahaa. Perhevapaiden 1 (6) Perhevapaiden Suomen nykyinen perhevapaajärjestelmä on kipeästi uudistuksen tarpeessa. Järjestelmä on tarpeettoman jäykkä eikä tue joustavaa työn ja perheen yhteensovittamista. Pala-palalta

Lisätiedot

Asuminen, opiskelu ja työskentely EU:ssa

Asuminen, opiskelu ja työskentely EU:ssa Budapest. Euroopan komissio ASUMINEN, OPISKELU JA TYÖSKENTELY EU:SSA 1/12 3 2011 Asuminen, opiskelu ja työskentely EU:ssa Suomen kansalaiset ovat myös EU:n kansalaisia. EU:n kansalaisilla on tiettyjä lainsäädännössä

Lisätiedot

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011

Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet. Lyhyesti ja selkeästi 2011 Terveys ja kuntoutus Sairauteen liittyvät korvaukset ja päivärahat sekä kuntoutus- ja vammaisetuudet Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Terveys ja kuntoutus 1 Kun sairastut 2 Kuka voi saada Kelan tukia?

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta 1 Kun muutat Suomeen 2

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013

ylittävän terveydenhuollon Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Käytännön prosesseja rajat ylittävän terveydenhuollon tilanteissat i Kela / Terveysosasto, eysosas o, kv-sairaanhoitotiimi aa o Julkisen terveydenhuollon koulutukset 20.9.-15.11.2013 Esitelmän pääkohdat

Lisätiedot

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140

Äitiysavustus Äitiysavustusten (lasten) lukumäärä 58 189 60 000 60 000 Äitiysavustuksen määrä euroa 140 140 140 10. Perhe- ja asumiskustannusten tasaus ja eräät palvelut S e l v i t y s o s a : Luvun menot aiheutuvat lähinnä äitiysavustuksesta, lapsilisistä, sotilasavustuksesta, yleisestä asumistuesta, elatustuesta

Lisätiedot

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien

Laki. Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta muuttamisesta. sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien EV 132/1995 vp - HE 136/1995 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laiksi vuorotteluvapaakokeilusta sekä laeiksi eräiden tähän liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnalle on annettu hallituksen

Lisätiedot

Elämässä mukana muutoksissa tukena

Elämässä mukana muutoksissa tukena Elämässä mukana muutoksissa tukena Kaikkien Kela Kansaneläkelaitos (Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita.

Lisätiedot

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 204/2009 vp Hallituksen esitys laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

Koti ja perhe. Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi

Koti ja perhe. Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet. Lyhyesti ja selkeästi Koti ja perhe Lapsiperheen etuudet ja asumisen tuet Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Koti ja perhe 1 Tukea lapsiperheelle 2 Kuka voi saada lapsiperheen tukia? 2 Ennen kuin lapsi syntyy 3 Kun lapsi syntyy

Lisätiedot

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg

KV-kesäpäivät. Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa. Outi Äyräs-Blumberg KV-kesäpäivät Perusasioita eläkkeistä kv-tilanteissa Outi Äyräs-Blumberg 26.8.2016 Suomen eläkejärjestelmät Työeläke Ansaitaan palkkatyöllä tai yrittämisellä Työeläkelaitokset hoitavat ETK toimii lakisääteisenä

Lisätiedot

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle

Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Kelan elatustukilain mukaiset tehtävät elatustuki lapselle Johanna Aholainen 9.10.2014 Kelan tehtävät elatustukiasioissa Elatustuen myöntäminen ja maksaminen asiakkaan hakemuksesta Elatusavun periminen

Lisätiedot