MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus."

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Missio Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen Visio Ruokajärjestelmä toimii luotettavasti, mahdollistaa kaikkien ketjun jäsenten vastuullisen toiminnan ja edistää kansanterveyttä. MTT tunnetaan vastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoan asiantuntijana. Arvot Asiakaslähtöisyys Asiantuntijuus ja innovatiivisuus Eettisyys Hyvinvoiva työyhteisö Toiminnan tuloksellisuus MTT pähkinänkuoressa 2011 Kansainvälinen toiminta kasvoi 34 EU-rahoitteista tutkimushanketta Mukana 14 COST-verkostossa 4 ERANET-verkostossa 4 ERANET:n alaisessa hankkeessa Uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Teagasc, Irlanti CAAS, Kiina (The Chinese Academy of Agricultural Sciences) Jatkuvat kehitysyhteistyöhankkeet Etiopiassa, Keniassa, Perussa ja Vietnamissa. Uusi MTT:n valmistelema ja koordinoima noin 10 milj. euron kehitysyhteistyöhanke FoodAfrica alkaa vuonna Tutkimustoiminnan infrastruktuuri Pellot yhteensä ha Eläimet 90 sonnia, 230 lehmää, 90 emakkoa ja lihasikaa vuosittain, broileria ja 30 hevosta Koneiden ja laitteiden tutkimus- ja tuotantoympäristöt MTT Vakola, Vihti Biokaasututkimus Sotkamo, Jokioinen ja Maaninka Maaningan tutkimuspihatto 120 eläinpaikkaa ja 12 yksilöpartta Kasvihuonetuotannon tutkimus- ja lisäyskasvihuoneet yhteensä m 2, Laukaa ja Piikkiö Genomiikkatutkimuslaboratoriot ja -laitteistot Laboratoriopalvelut 2

3 Strategia TOIMINTARAKENNE Maa- ja metsätalousministeriö MTT kehittää toimintatapaansa entistä verkosto maisemmaksi ja joustavammaksi ja vahvistaa organisaation muutos valmiutta. Johtokunta Tutkimuksen pääsuunnat: 1. Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous 2. Maa- ja elintarviketalouden tuotannon ja maaseudun kehittäminen kestävyys, kannattavuus ja hyvinvointi. MTT Asiakasratkaisut Palveluyksikkö Ylijohtaja, esikunta, johtoryhmä ja johtoryhmän työvaliokunta Kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta Toimintarakenne uudistettiin vuonna Viisi tutkimusaluetta vastaavat MTT:n strategisesta tutkimuksesta. Tutkimusalueet hyödyntävät koko MTT:n osaamista. Tutkimusyksiköt vastaavat osaamisen kehittämisestä ja resursseista. MTT Asiakas ratkaisut toimintoa valmisteltiin 2011 vuoden aikana ja se aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. MTT Asiakasratkaisut koordinoi ja markkinoi keskitetysti MTT:n maksullisia palveluja. ASIAKAS Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Ympäristöystävällinen maatalous Vihreän talouden mahdollisuudet Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista Biotekniikkaja elintarviketutkimus Kotieläintuotannon tutkimus Kasvintuotannon tutkimus Taloustutkimus Tutkimusalue Tutkimusyksikkö Julkaisut vuosina Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit Muut tieteelliset julkaisut Kirjat, raportit ja oppaat Kokous-, seminaari- ja vuosik.julkaisut Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Yhteensä MTT tuotti vuosina yhteensä 714 asiantuntijatarkastettua tieteellistä artikkelia, jotka ovat Web of Science -tietokannassa. 773 henkilötyövuotta (htv), joista tutkijoita 312 htv 15 paikkakunnalla välillä Helsinki Rovaniemi, pääpaikka Jokioinen Liikevaihto 56,7 miljoonaa euroa, josta markkinaehtoisen myynnin osuus 36 % Verkkopalveluissa kävijää ja 3,2 miljoonaa käyntikertaa MTT nousi toiselle sijalle suomalaisten tutkimusorganisaatioiden joukossa opetus ja kulttuuriministeriön asettaman sitaatioindeksityöryhmän selvityksessä, jossa arvioitiin tutkimusorganisaatioiden julkaisutoiminnan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä tiedeyhteisössä. 3

4 MTT johtokunnan puheenjohtajan katsaus Tutkimustyöllemme oli ennätysmäistä kysyntää vuonna 2011, mikä laajensi toimintaa. Esko Lindstedt MTT kansallista visiota toteuttamassa Uudet isot kansalliset ja kansainväliset tutkimushankkeet kertovat MTT:n kilpailukyvystä ja asiakaskysynnästä. Maaja metsätalousministeriön kanssa tehty tulossopimus toteutui suunnitellusti. Tutkimusta suunnattiin vuoden 2010 lopussa tehtyjen strategialinjausten mukaisesti. Vuotta leimasi myös laaja Lynetyhteistyö (www.lynet.fi). MTT:n talous kehittyi myönteisesti vuonna 2011: toiminnan kannattavuus sekä kilpailukyky paranivat ja rahoitusrakenne kehittyi markkinaehtoiseen suuntaan. Talous on kohtuullisesti tasapainossa, mutta tulevien vuosien tasapainon eteen on tehtävä työtä. Valtion budjetin suhteellinen osuus taloudessamme alenee tasaisesti. Valtion rahalla enintään ylläpidetään tutkimusympäristö, ja tutkimuksen muuttuvat kustannukset täytyy ansaita vapailta markkinoilta. MTT:ssä on toimittu suunnitelmallisesti ja keskitytty ydinalueille. Syksyllä 2011 julkistettiin Valtiontalouden tarkastusviraston raportti, jossa esitellään viisi tuottavuuttaan eniten parantanutta valtion laitosta. MTT on näistä yksi. Raportissa annetaan myönteinen kuva siitä, miten MTT on onnistunut nostamaan tuottavuuttaan. Tuottavuutta on parannettu toteuttamalla strategista henkilöstösuunnitelmaa, supistamalla ja ulkoistamalla toimintoja sekä luopumalla osasta toimitiloja. Samalla tuotosten määrää on pystytty kasvattamaan. Valtion budjettilinjausten johdosta MTT joutuu tasapainottamaan talouttaan 9 prosenttia (5 milj. euroa) vuoteen 2014 mennessä. Tämä tehdään toimintaa fokusoimalla, kannattavuutta parantamalla, lisätuloja hankkimalla ja kustannuksia leikkaamalla. Uudistuksen jälkeen MTT:llä on omia eläimiä ja omia koepaikkoja aiempaa vähemmän. Koetoimintaa keskitetään harvempiin ja tehokkaampiin toimi pisteisiin. Kapasiteettia hankitaan tarvittaessa ulkoistamalla. Seinien, koneketjujen ja autojen määrää vähennetään. Senaatti-kiinteistöiltä vaaditaan vuokrasäästöjä. Yhteistyö Lynetin sekä yliopistojen kanssa tukee toiminnan tehostamista. Valtion toimitilapolitiikkaa tulee arvioida kriittisesti, sillä toimitilan osuus MTT:n kokonaiskustannuksesta on kasvussa. Toimitilan määrä ei jousta valtion tuottavuusohjelman takia vähentyneen henkilöstön suhteessa. Valtion inhouse-järjestelyltä tulisi tätä edellyttää. MTT on onnistunut vähentämään toimitilaansa tuottavuusohjelman aikana runsas 20 prosenttia, mutta toimitilakustannus on silti jatkanut kasvuaan. Syynä on se, että MTT maksaa täyttä vuokraa valtaosasta myös niitä tiloja, joista se on tuottavuusohjelman takia luopunut. Vuonna 2012 tyhjistä tiloista aiheutuvaa kustannusta on jo 0,7 miljoonaa euroa (9 % toimitilakustannuksesta, m 2 ). Hallinnon kulujen kurissapitämisen vaikeutena on, että valtion yhteiset tietojärjestelmät ovat hinnaltaan moninkertaiset aiemmin käytössä olleisiin nähden. Talous- ja henkilöstöhallinnon tieto järjestelmien järjestelmämaksut ovat MTT:n osalta 4

5 MTT johtokunnan puheenjohtajan katsaus lähivuosina kasvamassa vuoden 2009 tasosta, 0,1 miljoonasta eurosta yli miljoonaan euroon, josta valtaosa on valtion palvelukeskuksen palvelumaksua. Samanaikaisesti MTT:ssä syntyvä työnsäästö vastaa kustannuksesta vain 10 prosentin suuruusluokkaa. Muutosten tavoitteena on, että asiakkaat saavat entistä parempaa palvelua. Viime vuosina olemme reagoineet edessä oleviin ongelmiin ripeästi. Käynnissä olevan sopeuttamisen ansiosta tärkeimmät tehtävät hoidetaan valtion budjettileikkauksista huolimatta. Erityisenä tavoitteena on lisätä yksityisen sektorin asiakkuuksia. Maailman elintarviketilanne ja luonnonvarojen käyttö ovat muuttumassa suuntaan, jossa MTT:n osaamiselle on kasvavaa kysyntää. Tilanneanalyysi ja visio jatkosta on kirjattu kesäkuussa 2011 valmistuneeseen hallitusohjelmaan. Sen tavoitteet vastaavat hyvin tutkijoidenkin näkemyksiä. MTT:n tutkimus tukee erinomaisella tavalla hallitusohjelman kärkihankkeita, kuten luonnonvarat ja materiaalitehokkuus, Itämeri ja vesiensuojelu, energia- ja ilmastopolitiikka, ruokasektorin kilpailukyky ja yhteistyö, yritysten synty ja kasvu, ympäristöliiketoiminta sekä alueiden kilpailukyky. Näillä alueilla jatkamme työtämme tulevina vuosina uusiutuneiden tutkimusohjelmien avulla. Johtokunta piti vuoden aikana 11 kokousta. Johtokunnan määräaika päättyi vuodenvaihteessa. Maa- ja metsätalousministeri nimitti uuden johtokunnan kolmivuotiskaudeksi (www.mtt.fi). Kiitän työntäyteisestä vuodesta MTT:n pirteää henkilöstöä, joka vuodesta vuoteen parantaa tulosta. Omistajamme, maa- ja metsätalousministeriö, on tukenut uusiutumistamme ja Asiakkaat ovat tärkeänä linkkinä luottaneet tutkimustuotteittemme korkeaan laatuun. Esko Lindstedt johtokunnan puheenjohtaja MTT:ssä on toimittu suunnitelmallisesti ja keskitytty ydinalueille. Muutosten tavoitteena on, että asiakkaat saavat entistä parempaa palvelua. MTT:n johtokunta Esko Lindstedt Puheenjohtaja Maanviljelysneuvos Seppo Aaltonen Johtaja MTK Olavi Kuusela Hallituksen puheenjohtaja Agronomi Hogran Oy Leena Puura Henkilöstön edustaja Laboratoriomestari MTT Leena Mannonen Varapuheenjohtaja Kaupallinen neuvos MMM Petteri Paronen Kaupunginjohtaja Kuopion kaupunki Merja Leino Johtaja Atria Oy Jaana Kiljunen Kehityspäällikkö Valio Oy Erkki Kemppainen Ylijohtaja MTT 5

6 MTT ylijohtajan katsaus MTT palkitsee vuosittain työntekijöitään, jotka osoittavat erityistä aktiivisuutta, yhteistyökykyä ja innovatiivisuutta: Vuoden tieteentekijä on kotieläintuotannon professori Kevin Shingfield. Erkki Kemppainen 36 Ulkopuolisen rahoituksen merkitys kasvaa: vuonna 2011 osuus oli % Vuoden viestijä on maatalouspolitiikan professori Jyrki Niemi. Vuoden innovaattori on puutarhatuotannon professori Risto Tahvonen. Talous, vaikuttavuus ja työhyvinvointi vuoden menestystekijöitä Talouden, vaikuttavuuden ja työhyvinvoinnin mittareilla MTT menestyi hyvin vuonna Ylijohtaja Erkki Kemppainen nostaa ensimmäisenä esiin ulkopuolisen rahoituksen merkittävän kasvun. Kolmen vuoden aikana ulkopuolisen rahoituksen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Viime vuonna se oli yli 20 miljoonaa euroa. Tämä on suoraa palautetta asiakkaalta. Se on merkki siitä, että olemme pystyneet keventämään raskasta kustannusrakennettamme. Ulkopuolisen rahoituksen merkitys kasvaa koko ajan, kun valtion budjettiraha tulevaisuudessa pienenee, toteaa Kemppainen. Kunniaa työhyvinvoinnista MTT menestyi hyvin myös työhyvinvointia mittaavassa Kaikukilpailussa. Kilpailussa vertailtiin valtion työpaikkojen hyvinvointia ja siihen osallistui 13 organisaatiota. MTT sai Kaiku-kilpailussa kunniamaininnan yhdessä Karjalan prikaatin ja Satakunnan verotoimiston kanssa. Kunniamaininnan perusteluina sanottiin, että MTT on pienenevissä resursseissa toteuttanut erinomaisesti kohdennettua ja ennakoivaa työsuojelu- ja työhyvinvointitoimintaa. Hyvinvoiva työyhteisö on yksi MTT:n strategian viidestä arvosta. Huippututkimusta Vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä selvitti tieteellisen julkaisutoiminnan kehitystä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta ensimmäistä kertaa sekä kokonaisuutena että tieteenaloittain ja tutkimusorganisaa tioittain. Tuloksissa MTT pärjäsi loistavasti ollen julkaisujen tieteel- lisessä vaikuttavuudessa toinen heti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perään, iloitsee Kemppainen. Esimerkiksi vuosina MTT:n julkaisut saivat viittauksia 20 prosenttia maailman keskitasoa enemmän. Myös MTT:n uusin sidosryhmätutkimus antaa aihetta iloon. Sidosryhmien näkökulmasta MTT kuuluu entistä tiiviimmin parhaaseen ryhmään yhdessä VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Tämän ryhmän laitokset ovat huippututkimuslaitoksia, joiden toiminta on myös asiakaslähtöistä. Tähän voimme olla todella tyytyväisiä, huomauttaa Kemppainen. Strategista kumppanuutta Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän Lynetin osalta vuoden 2011 suuri asia oli ensimmäisen yhteisen toimipaikan valmistuminen Ouluun. Samalla kampuksella toimivat nyt MTT, RKTL, Metla, Syke ja Evira, toteaa Kemppainen tyytyväisenä. Myös kansainvälinen toiminta on ollut aktiivista. Meillä on panostettu kehityshankkeisiin ja kehitysyhteistyöstä on muodostunut MTT:lle yhä tärkeämpi toiminnan muoto. Lisäksi on otettu askelia eteenpäin strategisten kumppanuuksien kehittämisessä. Esimerkiksi viime vuonna MTT ja irlantilainen Teagasc aloittivat ensimmäisten yhteisten projektien rakentamisen, kuvaa Kemppainen. 6

7 MTT:n päätavoitteina on kasvattaa kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa tutkimuksen tuottavuutta, jota mitataan vaikuttavuuden ja talouden mittareilla. Molemmissa tavoitteissa otettiin askel eteenpäin, kun MTT:n strateginen tutkimus eriytettiin muusta toiminnasta. Anu Harkki MTT tutkimusjohtajan katsaus MTT tutkii ja kehittää ratkaisuja, joilla: Ruokajärjestelmän ilmasto- ja ympäristörasitus vähenee Ruokajärjestelmästä luodaan kilpailukykyinen, kestävä ja kuluttajien hyvinvointia edistävä Viisi tutkimusaluetta vastaa nyt MTT:n strategisesta tutkimuksesta MTT:n strateginen tutkimus eriytettiin muusta toiminnasta loppuvuodesta 2011, jolloin tutkimukselle luotiin horisontaalinen rakenne viidellä tutkimusalueella. Uudet tutkimusalueet ammentavat nyt koko talon osaamisesta. Tutkimuskokonaisuuksista tehdään entistä laajempia ja monitieteisempiä. Hankekokoa nostamalla ja MTT:n laajaa osaamista hyödyntämällä tavoitellaan vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn nostoa, sanoo tutkimusjohtaja Anu Harkki. Tutkimus ratkaisee Toimintarakenteen uudistuksella MTT:n strategisten hankkeiden valmistelu nostettiin koko laitoksen tasolle. Suurempi hankekoko lisää tutkimuksen kilpailukykyä. Työ pirstaloituu vaikuttavuudeltaan pienissä hankkeissa. Jatkossa tavoittelemme enemmän isoja kansainvälisiä hankkeita, joissa MTT:n vastuu on merkittävä, kuvaa Harkki. Tutkimusalueilla tehtävä tutkimus on ratkaisukeskeistä ja pureutuu ruokajärjestelmää koskettaviin isoihin teemoihin. Tutkimusalueet keskittävät toimintaansa alueille, jotka on linjattu MTT:n vuonna 2010 uudistetussa strategiassa. Alueet vastaavat näin strategian jalkauttamisesta hankevalmisteluun ja tutkimukseen. Tutkimusalueet tuottavat ratkaisuja koko ruokajärjestelmään. Haluamme nostaa esiin konkreettisia ehdotuksia kestävän maa- ja elintarviketalouden sekä biotalouden haasteiden ratkaisemiseksi, määrittelee Harkki. MTT palvelee biotaloutta Tutkimuksen tuottavuudessa on viime vuonna kuljettu oikeaan suuntaan muun muassa toteutetun hinnoittelu-uudistuksen seurauksena. MTT on edelleen tehostanut asiakaspalveluidensa toimintamallia eriyttämällä palvelut puhtaasta tutkimustyöstä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä perustettu MTT Asiakasratkaisut TM koordinoi nyt kaikkia maksullisia palveluita. MTT Asiakasratkaisuja TM valmisteltiin koko viime vuosi. Palvelukonseptia ja hinnoittelua uudistettiin ja monia palveluitamme tuotteistettiin. Kehitystyön seurauksena toiminnasta on saatu kannattavampaa ja asiakaskantaa on saatu laajennettua. Hyödynnämme nyt tehokkaasti asiantuntemustamme tarjoamalla konsultointipalveluja kaikille biotalouden asiakkaille, toteaa Harkki tyytyväisenä. Ruokajärjestelmän biomassat, niiden sivuvirrat ja jätteet hyödynnetään ja niiden syntyä minimoidaan Ruokajärjestelmä saadaan riippumattomaksi fossiilisista energialähteistä Maaseutu voi hyvin uusien vihreän talouden ratkaisujen avulla Kansainvälisesti hyvä sijoitus Harkki on tyytyväinen myös ulkopuolisen rahoituksen kasvuun ja kansainvälisen arviointiraportin tuloksiin. Laajojen kansainvälisten yhteistutkimushankkeiden liikevaihto kasvoi viime vuonna merkittävästi. Lisäksi konsultointipalvelut yksityiselle sektorille kasvoivat edellisvuodesta, Harkki kertaa. MTT:n tilaamassa kansainvälisessä arviointiraportissa oli mukana 16 suurinta ja merkittävintä eurooppalaista maa- ja elintarviketaloustutkimusta tekevää laitosta ja yliopistoa, muun muassa ranskalainen INRA (Institut national de la recherche agronomique). Sijoituimme reilusti yli puolivälin arvioinnissa, jossa oli mukana lukuisia eri vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita. Tämä on hyvä tulos ja antaa meille suuntaa jatkokehitykseen, sanoo Harkki. 7

8 MTT Tutkimusalueet Terveellistä ja kannattavaa suomalaista ruokaa Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto -tutkimusalueella keskitytään kannattavuuteen, terveellisyyteen ja omavaraisuuteen. Tavoitteena on laadukas ja terveellinen suomalainen ruoka, jonka tuottaminen on kannattavaa. Samalla varmistetaan kotimaisen ruoan saatavuutta. Tutkimusteemat Maa- ja puutarhatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen Terveellisen ja laadukkaan ruoan tuottaminen Ruoan saatavuuden varmistaminen 8

9 MTT Tutkimusalueet Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto MTT on Suomen ainoa tutkimuslaitos, joka tekee tutkimusta alkutuotannosta. Rooli on merkittävä. - Alkutuotannon kilpailukyky vaikuttaa koko sektoriin ja välillisesti myös ruokaturvaan. Meidän tehtävämme on tehdä työtä sen eteen, että kasvit ovat mahdollisimman terveet ja satoisat, samoin eläinaines on oikeanlaista, tervettä ja tuottavaa, kuvaa tutkimuspäällikkö Pekka Uimari. Tutkimusalueella tehdään jo yhteistyötä elintarvikesektorin eri toimijoiden kanssa, ja Uimari toivoo, että sidosryhmä yhteistyö lisääntyisi tulevaisuudessa entisestään. Kärkimenetelmä jalostukseen Ruoan ravitsemuksellista laatua voidaan parantaa, kun ymmärretään siihen vaikuttavia biologisia tekijöitä, joita voidaan soveltaa tuotantoeläinten ravitsemuksessa ja jalostuksessa. Vuodelta 2011 Uimari nostaa esiin Genominen valinta -hankkeen, jossa on hyödynnetty genomista valintaa lypsylehmien jalostuksen kehittämisessä. Aikaisemmin keinosiemennyssonnien arvostelu on perustunut jälkeläisarvosteluun. Genominen jalostusarvostelu taas perustuu suoraan eläimen perimään eli DNA:han. Geenimerkkien perusteella voidaan jo pienistä vasikoista sanoa, ovatko ne hyviä jalostuseläimiä, selittää Uimari. MTT:llä on kehitetty edellä käyvä mene telmä, jossa on yhdistetty perinteinen ja genominen jalostusarvostelu. Tämä on tällä hetkellä kehittyneintä maailmassa. Menetelmä on otettu käyttöön pohjoismaisessa jalostusarvostelussa toukokuussa 2011, kertoo Uimari. Valkuaiskasvien tuotanto Toinen viime vuoden merkittävä hanke on ollut kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantamista selvittävä Omavara. Tuloksena todettiin, että huomioi den tuotannon kestävyysvaatimukset, voitaisiin valkuaiskasvien tuotannonala jo nyt kaksinkertaistaa ja tulevaisuudessa ilmaston lämmetessä jopa nelinkertaistaa. Näin ala voisi olla hehtaaria vuosisadan puoliväliin mennessä, Uimari kertoo. Omavara-hanke kuuluu osaltaan tutkimuksen piiriin, jolla etsitään keinoja parantaa ruokaturvaa. Maailman väestön lisääntyessä, tuloerojen kasvaessa ja ilmastonmuutoksen edetessä korostuvat sekä kansallinen että globaali ruoka turva, jonka turvaamiseksi tutkimusalueella tehdään myös kehitysyhteistyötä. Esimerkiksi kasvien taudinkestävyys on entistä tärkeämpää, kun ilmasto muuttuu, huomauttaa Uimari. Eroja velkaantumisessa Suomelle ja etenkin suomalaisille maaseudun pienyrityksille on tärkeää, että EU:n äärialueiden yrityksillä on markkinoille reilu pääsy, ja että yhteismarkkinat ovat tehokkaat. Asiaan pureutuva tutkimus on kuitenkin ollut niukkaa. Tätä aukkoa on menestyksekkäästi paikannut Factor Market -hanke, jossa on selvitetty työn, pääoman ja peltomaan markkinoita eri EU-maissa. MTT:n tutkimusosuus on keskittynyt pääomamarkkinoihin. Tulokset osoittavat, että Euroopan velkakriisi kouraisee myös maataloutta, joka kamppailee vaikeissa kannattavuusongelmissa. EU:n maatalouden velka on viime vuosina kasvanut tuplavauhtia verrattuna 1990-luvun alun lama-aikaan, kertoo erikoistutkija Sami Myyrä. Tulokset osoittavat myös, että valtion ja maatalouden velkaantuneisuus ei välttämättä kulje samaan tahtiin ja vaihtelee EU-maittain. Tanskan ja Hollannin viljelijöillä on tällä hetkellä suurin velkataakka, kun taas Kreikan ja Espanjan viljelijät ovat lähes velattomia. Pekka Uimari tutkimuspäällikkö Kuluttajat ansaitsevat ja tarvitsevat terveellistä ja laadukasta ruokaa. Samalla ruoantuotannon tulisi olla kannattavaa ja kestävää. Ruokaturvan parantamiseen tähtäävä työ on merkittävää niin kotimaisella kuin globaalillakin tasolla. Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto -tutkimusalueella vastataan kysymykseen: Kuinka varmistetaan kilpailukykyinen ja kestävä ruoantuotanto? 9

10 MTT Tutkimusalueet Ympäristö ja ravitsemus tutkimuksen kärjessä Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueella kurotetaan tulevaisuuteen tekemällä kokonaisvaltaista tutkimusta ruokaketjusta ja sen vastuullisuudesta. Ketju muodostaa toimijoiden kehän, johon kuuluvat muun muassa alkutuotanto, teollisuus, kauppa, kuluttajat ja jätehuolto. Tutkimusteemat Ruokaketjun vastuullisuuden edistäminen Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen Kansanterveyden parantaminen 10

11 MTT Tutkimusalueet Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueen tavoitteena on vähentää ruokaketjun haitallisia ympäristö vaikutuksia ja ruokavalinnoista johtuvia elintapasairauksia sekä niiden hoitokustannuksia. Lisäksi tutkimuksella edistetään kansanterveyttä, tuoteturvallisuutta, eläinten hyvinvointia sekä ruokamarkkinoiden toimivuutta ja läpinäkyvyyttä. Jopa 40 prosenttia kulutuksen ympäristövaikutuksista tulee ruoasta. Siksi tarvitaan tutkimusta, joka tarkastelee ruokaketjuja, niiden jalanjälkiä ja laajempaa vastuullisuutta. Yhteiskunnan menoista kuluu vuosittain jopa 10 prosenttia elintapasairauksien hoitoon. Jos saadaan vähennettyä sairastavuutta, saadaan aikaan myös merkittäviä taloudellisia säästöjä, sanoo tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri. Myös yritykset ovat kiinnostuneet ruokaketjun vastuullisuudesta. Yritysyhteistyö korostuu etenkin tutkimuksessa, joka keskittyy ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentämiseen sekä ruokaketjun vastuullisuuden edistämiseen. Ruokahävikki kuriin Yhdeksi vuoden 2011 keskeisimmäksi tulokseksi Katajajuuri nostaa ruokahävikkiin keskittyvän Foodspill-tutkimuksen saavutukset. Nyt tuotettiin ensimmäistä kertaa kokonaiskuva siitä, paljonko ruokaa päätyy hävikiksi ruokaketjun eri vaiheissa ja miten hävikkiä voitaisiin vähentää. Suurinta hävikki on kotitalouksissa. Foodspill-kokonaisuudessa syvennytäänkin erityisesti kotitalouksien ruokahävikin syihin ja keinoihin vähentää hävikkiä. Syiden selvittäminen edellyttää, että tutkimus etenee käyttäytymistieteelliseen suuntaan, eli kuluttajien arvoihin, asenteisiin ja arkisiin käytäntöihin. Kuluttaja-kansalaiset ovat muutenkin tulevaisuudessa tärkeä kohderyhmä, luotaa Katajajuuri. Foodspill on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jolla tähdätään vastuullisempiin kulutusvalintoihin. Tutkimuksella vaikutetaan myös ruokapolitiikkaan ja ohjauskeinoihin. Teollisuuden kanssa teemme paljon yhteistyötä vastuullisuuden edistämiseksi. Kuluttajilla on kuitenkin ympäristökysymyksissä merkittävin rooli, sillä heidän valintojensa kautta meillä on suurimmat mahdollisuudet vähentää ruokaketjun ympäristövaikutuksia, sanoo Katajajuuri. Vertailukelpoiset hiilijalanjäljet Tutkimusalueen yhtenä tärkeänä tavoitteena on hiili-, vesi ja ravinnejalanjälkien pienentäminen. Tutkimus nojaa vahvasti biologiseen tutkimukseen. Viimeistelemme laskentasuositusta elintarvikkeiden hiilijalanjäljelle ja seuraavaksi keskitytään vesi- ja ravinnejalanjälkiin. Tähänastiset hiilijalanjälkilaskennat eivät ole olleet vertailukelpoisia keskenään. MTT julkaisee syksyllä 2012 laskentasuosituksen, joka yhdenmukaistaa hiilijalanjälkiarvot, kertoo Katajajuuri. Katajajuuri nostaa vuodelta 2011 esiin myös Lisäarvoa laatutyöstä elintarvikeketjulle -hankkeen, jossa kartoitettiin suoma laisen elintarvikeketjun hyviä käytäntöjä ja niihin perustuvia lisäarvotekijöitä. Elintarvikkeiden lisäarvon perustana ovat vastuulliset toimintatavat, joita tunnistettiin yhdessä alan sidosryhmien ja toimijoiden kanssa, toteaa Katajajuuri. Juha-Matti Katajajuuri tutkimuspäällikkö Ruoan kulutuksella on merkittävää vaikutusta sekä ympäristöön että ihmisten terveyteen. Suuri osa kulutuksesta johtuvista ympäristövaikutuksista tulee ravinnosta, ja suomalaiset sairastavat paljon esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja. Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueella vastataan kysymykseen: Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia? 11

12 MTT Tutkimusalueet Tuottavaa maataloutta puhtaassa ympäristössä Ympäristöystävällinen maatalous -tutkimusalueella haetaan tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille. Maatalous toimii ympäristön kanssa keskinäisessä riippuvuussuhteessa, jossa molemmilla on arvonsa. Tutkimusteemat Maatalouden vesistövaikutukset Ilmastonmuutoksen hillintä maataloudessa Maatalousympäristön biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen 12

13 MTT Tutkimusalueet Ympäristöystävällinen maatalous Ympäristöystävällinen maatalous -tutkimusalueen keskeisinä tavoitteina on selvittää, miten Itämereen ja sisävesistöihin valuvaa maatalouden ravinne- ja torjunta-ainekuormitusta ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Lisäksi tutkitaan, miten maataloudessa voidaan ylläpitää ja kehittää luonnon biologista monimuotoisuutta. Maatalous toimii ympäristön ekosysteemipalveluiden varassa, ja ekosysteemipalveluita voidaan hyödyntää taloudellisesti. Maatalous ei saa kuitenkaan vahingoittaa ympäristöä, mutta samalla maatalouden toimintaedellytykset on turvattava. Aina ei voida toimia täysin ympäristöystävällisesti, esimerkiksi ilman mitään huuhtoutumia, määrittelee tutkimuspäällikkö Jyrki Aakkula. Kaikki nämä teemat nousevat esille vuonna 2011 alkaneessa maatalouden ympäristötukijärjestelmän uudistamistyössä, johon MTT osallistuu keskeisesti. Glyfosaatin vaikutukset esiin Vuoden 2011 tutkimuksesta Aakkula nostaa esiin torjunta-aine glyfosaatin ympäristövaikutuksia tutkivan GlyFos-hankkeen. Glyfosaatti torjuu hyvin tehokkaasti rikkakasveja ja sitä käytetään laajalti eri maissa, myös Suomessa. Glyfosaatti on markkinoille päästettäessä osoitettu vaarattomaksi, mutta nyt näyttäisi siltä, ettei aine hajoakaan niin tehokkaasti, kuin on luultu. Jäämiä päätyy pinta- ja pohjavesiin ja glyfosaatilla voi olla jopa perimää muuttavia vaikutuksia, kertoo Aakkula. Laskentatyökaluja päästöille MTT kantaa myös viranomaisvastuuta maatalouden kasvihuonepäästöjen laskennasta. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa maatalouden kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteeksi on asetettu 13 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Tavoite pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Olemme kehittäneet kasvihuonepäästöjen vähentämisen arviointiin laskentapohjan, jolla pystytään arvioimaan, onko tavoitteet saavutettu, sanoo Aakkula. Vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtää puolestaan MTT:ssä kehitetty tilatason laskentaväline fosforin mittaamiseen. Laskentavälineen avulla viljelijä voi itse laskea, paljonko tilan eri osaalueilla on fosforia, ja näin arvioida, kuinka suuri eri lohkojen huuhtoutumisriski on, Aakkula kuvaa. Karjatalouden synnyn jäljillä Mielenkiintoisia tuloksia on saatu myös FinnARCH-tutkimuksessa, joka on MTT:n ja Turun yliopiston yhteishanke. Siinä onnistuttiin ajoittamaan Nakkilan Viikkalan kaivauksilta löytynyt naudan hammas. Tämän löydön mukaan nauta olisi elänyt vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä on hyvin mielenkiintoinen, biodiversiteettiin liittyvä poikkitieteellinen tutkimus, joka kertoo siitä, koska paikallaan pysyvä karjanhoito on alkanut Suomessa. Jyrki Aakkula tutkimuspäällikkö Ilman maataloutta ei olisi ruokaa. Ruoan tuottaminen vaikuttaa ympäristöön kuitenkin negatiivisesti tuottamalla kasvihuonekaasupäästöjä ja aiheuttamalla vesistöjen rehevöitymistä. Ympäristöystävällinen maatalous -tutkimusalueella haetaan tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille vastaamalla kysymykseen: Kuinka tuotannollisilla ja teknologisilla ratkaisuilla sekä politiikkaohjauksella voidaan vähentää maatalouden kielteisiä ja lisätä myönteisiä ympäristövaikutuksia? 13

14 MTT Tutkimusalueet Vihreä talous luo hyvinvointia kestävämmin Uusiutumattomat luonnonvarat ja jatkuvan kasvun tavoittelu ovat jo pitkään olleet talouden keskiössä. Kasvulla on kuitenkin sosiaaliset ja ekologiset rajansa, joihin ollaan maailmanlaajuisesti törmäämässä. Tältä pohjalta ponnistaa Vihreän talouden mahdollisuudet -tutkimusalue, jolla haetaan kestävää ja niukkoja resursseja tehokkaasti hyödyntävää talousmallia. Tutkimusteemat Maan ja luonnonvarojen käyttö Maaseudun elinkeinojen muutos Lähi- ja luomuruoan kestävyys ja kilpailukyky Muuttuvat markkinat, vihreän talouden uusi yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen yrityksissä Politiikan muotoutuminen, yhteiskunnallinen ohjaus ja päätöksenteon tietoperusta 14

15 MTT Tutkimusalueet Vihreän talouden mahdollisuudet Vihreä talous edellyttää uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, energiatehokkaampaa ja vähemmän materiaalia kuluttavaa tuotantoa, kohtuullista kulutusta ja hyvinvoinnin hakemista myös aineettomista tekijöistä. Maailmassa tapahtuu väistämättömiä muutoksia, joihin on reagoitava. Suomi on suurten luonnonvarojen maa ja MTT:llä on selkeä rooli biotaloudessa. Vihreän talouden mahdollisuudet -tutkimusalueella tutkitaan, miten luonnonvarat saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla ja hyvinvointia tuottaen, sanoo tutkimuspäällikkö Hilkka Vihinen. Vihreä talous on laaja käsite, jolle ei ole vielä piirretty selkeitä rajoja. Yhteiskunnallisessa keskustelussa kysytään: miten vihreää taloutta on mahdollista toteuttaa, ja millaiseen liiketoimintaan se perustuu? - Tutkimuksella haluamme tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun konkreettisia puheenvuoroja ja tekoja, sanoo Vihinen. Ruokaa omalta lähialueelta Vihreän talouden mahdollisuudet -ohjelman alle kuuluvista hankkeista esiin nousevat luomu- ja lähiruokaan liittyvä tutkimus ja keskustelunavaukset. Esimerkiksi kunnat hyödyntävät tällä hetkellä vain vähän oman alueensa elintarvikkeita ja raaka-aineita, joihin kuuluvat maataloustuotteiden ohella esimerkiksi marjat ja sienet. Vihreän talouden näkökulmasta kysytään sitä, miten alueilla voitaisiin ratkaista käytetäänkö lähiruokaa tai luomua julkisissa hankinnoissa vai ei? Kun tahtotila on olemassa, sitä mahdollistetaan tutkimustuloksilla, sanoo Vihinen. Ekologista asumista maalla Viime vuonna on aloitettu myös kaksi isoa ekologiseen maaseutuasumiseen liittyvää hanketta: Suomen Akatemian rahoittamaan Asumisen tulevaisuus -ohjelmaan kuuluva Balance-hanke ja EU-rahoitteinen Ekokylä-hanke, jonka toteuttajat ovat kuudesta Itämeren alueen maasta. Balance-hankkeessa tarkastellaan asumista kokonaisuutena, jossa huomioi daan ympäristökysymykset kestävästä kehityksestä maankäyttöön ja logistiikan, palveluiden sekä asukkaiden näkökulmat, kuten esimerkiksi tarpeet terveyspalveluille. Hyvinvointia luonnosta Vihreään talouteen kuuluu myös Green Care, joka on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care tarjoaa esimerkiksi luontoa hyödyntäviä terapia- ja kuntoutusmenetelmiä sosiaali- ja terveysalalle. MTT on ollut mukana rakentamassa Green Carea ja luomassa esimerkiksi siihen liittyvää liiketoimintaa. Green Care on kasvanut ja kehittynyt ja on nyt paljon laajempaa kuin ennen, kertoo Vihinen. Hilkka Vihinen tutkimuspäällikkö Kasvavissa niukkuuden oloissa tarvitaan resursseja tehokkaammin hyödyntävää ja kestävää taloutta, jossa kulutus on maltillista. Vihreän talouden mahdollisuudet -tutkimusalueella vastataan kysymykseen: Millaisia mahdollisuuksia vihreä talous luo luonnonvarojen ja maankäytön kestävään hyödyntämiseen? 15

16 MTT Tutkimusalueet Tehoa järjestelmiin ja sivuvirrat hyötykäyttöön Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueella rakennetaan uutta biotalouden mallia, jossa ylitetään perinteiset tuotantoalueiden rajat. Tutkimusteemat Resurssitehokkuuden edistäminen tuotannossa Uusiutuvien biopohjaisten materiaalien ja energian kestävä tuotanto, jalostaminen ja hyödyntäminen Ruokajärjestelmän sekä non-food-tuotannon älykäs tehostaminen Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja niitä tukevat ohjauskeinot 16

17 MTT Tutkimusalueet Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueella käydään kiinni ruokajärjestelmän alihyödynnettyihin resursseihin: informaatioon ja sivuvirtoihin. Alueella siis haetaan sovellettavissa olevaa informaatiota ruokajärjestelmän eri osista ja hyödynnetään jätteeksi tai ympäristöongelmaksi koettuja elintarviketuotannon osia. Esimerkiksi ravinteet on saatava kiertämään ruokajärjestelmässä. Yhdyskuntien jätevesihuollon ja elintarviketuotannon biohajoavia jätteitä, kuten esimerkiksi lantaa tai perunan kuoria, voidaan hyödyntää ravinteiden kierrätyksessä. Samalla saadaan uusiutuvaa energiaa, selittää tutkimuspäällikkö Markku Järvenpää. Tuloksista tuotteita Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueen tutkimusta tarvitaan, koska nykyinen ruoantuotanto ei ole kestävällä pohjalla. Nykyinen ruokajärjestelmä perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, jotka eivät riitä. Alkutuotannon informaatio on jalostettavissa kestävyystiedoksi, jota voidaan myös kaupallistaa, toteaa Järvenpää. Myös kuluttajilta kauppaan ja teollisuuden kautta alkutuotantoon päin kulkevaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä kestäviä vaihtoehtoja. Tavoitteena on luoda kestäviä ratkaisuja, joilla vahvistetaan myös ruoantuotannon kilpailukykyä. Elintarvikejärjestelmän informaation hyödyntämistä tutkitaan muun muassa EUrahoitteisessa SmartAgriFood-hankkeessa. Tutkimustulosten tuotteistamisen konkreettinen tulos on neuvontaorganisaation kanssa yhteistyössä kehitetty tuotannonsuunnitteluohjelmisto Karjakompassi, neljän eri verkkopalvelun kokonaisuus. Karjakompassi on kehitetty työkaluksi kotieläintuotannon suunnitteluun, seurantaan ja simulointiin. Hiilineutraali polttoaine Vuoden 2011 merkittäviä hankkeita ovat olleet EU-rahoitteinen ja MTT:n koordinoima Baltic Manure -hanke, jonka tavoitteena on kehittää lannan sisältämistä ravinteista ja energiasta liiketoimintaa. EU-rahoitteinen on myös W-Fuel, jossa biojätteestä kehitetään biopolttoainetta liikenteeseen. Hanketta on toteutettu pääkaupunkiseudulla sekä Salon, Turun ja Kotkan seuduilla Suomessa ja Virossa Harjun ja Lääne-Virun maakunnissa. Kyseessä on uusiutuva ja hiilineutraali polttoaine. Hankkeessa on myös mietitty, miten alueellisten jätteenkäsittelijöiden ja maatalouden biohajoavien aineiden jätteiden käsittely tulisi järkevästi sijoittaa biopolttoaineen tuottamisen kannalta, kertoo Järvenpää. Takaisin kiertoon Viime vuonna päättynyt Biovirta-hanke nousee osaltaan menestyksekkäiden hankkeiden joukkoon. Biovirrassa kävimme läpi isojen biokaasulaitosten käsittelyjäännösten hyödyntämistä pääasiassa kasviravinteena. Mädätysjäänteen ravinteet saatiin muotoon, joka voidaan palauttaa maatalouteen, kertoo Järvenpää. Päättyneiden hankkeiden joukosta nousee esiin vielä Hyötylanta, jossa on parannettu maatilojen lannan käsittelyä. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää keinoja, joiden avulla lannan ja muiden eloperäisten materiaalien energiasisältö saadaan tehokkaasti hyödynnettyä ja ravinteet kierrätettyä. Markku Järvenpää tutkimuspäällikkö Fossiilisten polttoaineiden varassa toimiva ruoantuotanto ei ole kestävää. Ruokajärjestelmissä puolestaan on alihyödynnettyjä osia, joita voidaan käyttää hyväksi, myös taloudellisesti. Älykkäästi uusiutu vista luonnonvaroista -tutkimusalueella vastataan kysymykseen: Kuinka älykästä prosessien hallintaa sekä materiaali - ja energiatehokkuutta edistämällä vahvistetaan ruoantuotannon ja non-food-tuotannon kestävyyttä ja kilpailukykyä? 17

18 MTT Talous Kasvun ja kehittämisen vuosi Markkinaehtoinen myynti kasvoi Vuosi oli MTT:lle taloudellisesti hyvä, sillä toiminnan kannattavuus ja kilpailukyky paranivat sekä rahoitusrakenne kehittyi markkinaehtoiseen suuntaan. Markkinaehtoinen myynti kasvoi 22 prosenttia ollen 20,3 miljoonaa euroa. Samalla myynnin osuus MTT:n rahoituksesta kasvoi 31 prosentista 36 prosenttiin. Yhteensä myynti on kasvanut peräti 81 prosenttia vuodesta 2008, mikä on suoraa palautetta asiakkailta. Budjettirahoituksen osuus MTT:n rahoituksesta on laskenut kolmen vuoden takaisesta 70 prosentista 58 prosenttiin vuonna Muutos on dramaattinen ja osoittaa, että isokin laiva kääntyy, kun osaaminen, tahto ja tiedon vahva kysyntä yhdistyvät. Vuonna 2011 yhteistutkimuksen suurimmat rahoittajat olivat ELY-keskukset, Maatilatalouden kehittämisrahasto, EU ja yritykset. Yhteisrahoituksen käyttö kasvoi vuodessa peräti 3,9 miljoonaa euroa eli 31 prosenttia. Ulkomaisen rahoi tuksen osuus yhteisrahoituksesta oli 2,3 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 52 prosentin kasvua. Kokonaisuudessaan MTT:n liikevaihto kasvoi 2,4 miljoonaa euroa, josta 1,8 miljoonaa euroa oli henkilöstökulua. Osa hallintopalveluista on tuotettu valtion palvelukeskuksessa vuodesta 2009 alkaen. Näin tuotettu palvelu on selvästi kalliimpaa kuin MTT:n itse tuottama palvelu ja vaatii siten ylimääräisen resurssin varaamista, joka on kasvamassa lähivuosina yli miljoonaan euroon. Toimitilakustannus puolestaan säilyi korkealla 7,8 miljoonan euron tasolla, vaikka MTT on luopunut merkittävästä osasta tilojaan. Yhteisrahoituksen käyttö muutos ed. milj. v:een, % ELY-keskukset 3,2 41 Makera 3,1 30 EU:n tutkimusrahoitus 1,7 53 Yritykset 1,7 9 Muu kotimainen rahoitus 1,4 18 Tekes 1,3 1 Maa- ja metsätalousministeriö 1,2 21 Muu valtion budjettitalous 1,2 157 Suomen Akatemia 0,8 25 Muu ulkomainen rahoitus 0,4 32 Ulkomainen yritysrahoitus 0,2 118 Yhteisrahoitus yht. 16,3 31 Täydennetty tuotto- ja kululaskelma milj % 2011 % TOIMINNAN TUOTOT Budjettirahoitus Varainhoitovuoden talousarvio 35,385 33,288 Siirto seur. vuodelle -5,202-6,514 Siirto ed. vuodelta 4,625 5,202 Budjettirahoitus yhteensä 34, , Yhteishanke- ja muu rahoitus Valtion budjettitalous 6,380 9,984 Muu julkishallinto 2,412 3,165 Yritykset ja yhteisöt 2,777 3,147 EU ja muut ulkomaiset yhteisöt 1,510 2,317 Yhteishanke- ja muu rahoitus yhteensä 13, , MPL:n* mukaisen palvelutoiminnan tuotot 4, ,986 7 Muut toiminnan tuotot 14,859 20,235 Yhteistoiminnan rahoitustuotot -13,163-18,104 Läpikulkueränä kirjatut tuotot -0,036 1, ,030 2,101 4 TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 53, , TOIMINNAN KULUT Henkilöstömenot 36, , Vuokrat netto 5,282 5,105 Materiaalikulut 4,038 4,097 Ulkopuoliset palvelut 5,570 6,518 Muut kulut 2,099 16, ,083 17, Valmistus omaan käyttöön -0, ,047 0 TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 53, , Rahoitusrakenne milj. * 2010 % 2011 % muutos ed. v:een, % muutos v:een 2008, % Yhteisrahoitus 12, , Maksullinen toiminta 4,2 8 4, Yhteensä 16, , Budjettirahoitus 34, , Maatilatulot ym. 3,7 7 3, Yhteensä 54, , *) Rahoituksen kertaerien ajoituksen vaikutus vuosien 2010 ja 2011 rahoitusrakenteeseen korjattu. VASTUUKATE (KÄYTTÖKATE) 0,385 0,526 Poistot -1,457-1,387 TOIMINNALLINEN TULOS -1,072-0,861 Rahoitustuotot ja -kulut 0,017-0,006 Satunnaiset erät 0,017-0,062 TILIKAUDEN TULOS - 1,038-0,929 *) MPL = Maksuperustelaki 18

19 MTT henkilöstö Vastuukate toiminnoittain milj % 2011 % 1. MAKSULLINEN TOIMINTA Tuotot 4, , Kulut 2, , VASTUUKATE 1, , TUTKIMUS Tuotot 49, , Kulut 50, , VASTUUKATE -1, , YHTEENSÄ Tuotot 53, , Kulut 53, , VASTUUKATE 0, ,526 1 Osaamisen kehittäminen keskeistä muutostilanteessa MTT:n toiminnan muutoksissa korostuu osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen merkitys. Osaamisen kehittämisen tarkoituksena on varmistaa vakinaisen henkilö kunnan työsuhteen pysyvyys ja tarvittavan osaamisen saatavuus. Vuonna 2011 esimiehet asettivat kaikille työntekijöille selkeät kirjalliset tavoitteet tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Henkilöstölle järjestettiin koulu tusmahdollisuuksia ja valmennusta tehtävien muuttuessa ja uusiin tehtäviin sijoittamisen tukemiseksi. Työterveyshuollon toiminnassa painotettiin ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista terveyden huoltoa työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn edistämiseksi. Työsuojelua toteutettiin työympäristöohjelman mukaisesti. MTT osallistui Työterveyslaitoksen johtamaan Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia julkiselle sektorille hankkeeseen (INNO-VOINTI), jossa selvitetään, kuinka saattaa yhteen innovaatiojohtamisen, henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet. Investoinnit 1,271 1,120 RAHOITUSJÄÄMÄ (=Vastuukate./. investoinnit) -0,886-0,594 Kone- ja laiteinvestoinnit 1,068 0,896 Poistot koneista ja laitteista 1,126 1,090 Henkilötyövuodet Henkilöstön koulutusaste Koulutuspäivät/ henkilötyövuodet 8 7,1 6 5,3 5, Rahoitus rahoituslähteittäin milj % 2011 % Valtion budjettirahoitus 41, , Muu julkinen rahoitus 3, , Yksityinen rahoitus 8, , RAHOITUS YHTEENSÄ 53, , Lisääntyneen tilauskannan vuoksi tutkijoiden määrä kasvoi yhdeksällä ollen 312 henkilötyövuotta. Henkilöstön kokonaismäärä kasvoi yhdeksällä ollen 773 henkilötyövuotta. Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkeakouluaste Keskiaste Perusaste 19

20 Opistontie 10 A Ypäjä Toivonlinnantie Piikkiö Vakolantie Vihti Tervamäentie Hyvinkää Latokartanonkaari Helsinki Lönnrotinkatu Mikkeli Antinniementie Vihtavuori Alapääntie Ylistaro Halolantie 31 A Maaninka Silmäjärventie Kannus Kipinätie Sotkamo Rakentajantie 3, PL Oulun yliopisto Tutkimusasemantie Ruukki Eteläranta Rovaniemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Jokioinen vaihde:

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju

Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Tutkimuksen tavoitteena kilpailukykyinen ja kestävä ruokaketju Kehitysjohtaja Ilkka P. Laurila Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Salaojituksen Tukisäätiö 13.5.2015 Luke 133 pv (tai 117 v) Toiminta

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen

Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen Anu Harkki, Tutkimusjohtaja Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Ratkaisuja asiakkaille viidellä tutkimusalueella VASTUULLISUUS RUOKAJÄRJESTELMÄSSÄ

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet

Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Uusiutuvien luonnonvarojen tutkimus ja kestävän talouden mahdollisuudet Ympäristölounas Lammin biologinen asema 29.5.2015 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja Luonnonvarakeskus ilkka.p.laurila@luke.fi Ilkka

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

ja sen mahdollisuudet Suomelle

ja sen mahdollisuudet Suomelle ja sen mahdollisuudet Suomelle Asmo Honkanen, Luonnonvarakeskus 29.9.2015 Kuopio Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen kestävän

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu (MaSu) Johanna Ikävalko Asiantuntijatyöryhmä Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko Nuutila,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa

Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Kiertotalous ja ravinteiden kierrätys hallitusohjelmassa Marja-Liisa Tapio-Biström MMM Luomutoimijoiden kiertotalousseminaari Hämeenlinna 29.1.2016 31.1.2016 1 Sisältö tulevaisuuden mahdollisuudet biotalousstrategia

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM

Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM Mistä tulevat hankehakujen painoalueet? 10.2.2015 Anna Lemström elintarvikeylitarkastaja, ruokaosasto, MMM 1 Sisältö Hankehaku 2014 painoalueet Taustalla vaikuttavat asiakirjat Elintarviketurvallisuuselonteko

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MaSuttelua Maa- ja metsätaloustuottajainkeskusliitto MTK ry Leena Ala-Orvola, Markus Eerola, Johanna Ikävalko, Ilpo Markkola, Jaakko

Lisätiedot

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus

Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Luonnonvarakeskus sektoritutkimuslaitosten tulevaisuus Hannu Raitio Riistapäivät 2013 Lahti 23.1.2013 Tutkimuslaitosuudistuksen taustaa Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhteiskunnallinen merkitys on kaikkialla

Lisätiedot

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS

HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA. Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS HALLITUKSEN BIOTALOUDEN KÄRKIHANKKEET JA SUOMEN BIOTALOUSSTRATEGIA Liisa Saarenmaa MMM 20.10.2015 TUTKAS Suomen tulevaisuuden visio: Suomi 2025 yhdessä rakennettu Tilannekuva/SWOT Kestävä kasvu ja julkinen

Lisätiedot

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet

Sinisen Biotalouden mahdollisuudet Sinisen Biotalouden mahdollisuudet MAAILMAN VESIPÄIVÄN SEMINAARI VESI JA KESTÄVÄ KEHITYS 19.3.2015 Säätytalo Asmo Honkanen, LUKE Timo Halonen, MMM Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS

MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS MTK JA ILMASTOVIISAS MAATALOUS Pieksämäki 14.1.2014 Vesa Kallio Toiminnanjohtaja MTK-Etelä-Savo % Kaikkein kiihkein kiista uhkaa tulla vesivaroista. Makeasta vedestä on pula jo nyt, ja jos ilmastonmuutosta

Lisätiedot

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus

KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus KUUMA-kuntien elintarvikeketjun kehittäminen ja INKA-ohjelmaehdotus Mikko Punakivi & Anna Kilpelä 1.2.2013 KUUMA-seudun elintarvikeketju Alueen yritysten tarpeita selvitetty: Puhelinhaastatteluin Työpajassa

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen

Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Mikä ihmeen lantakoordinaattori? Maatalouden ravinteet hyötykäyttöön 2014-2016 Hankekoordinaattori Tarja Haaranen Sivu 1 25.11.2014 Lantakoordinaattori, lantamaisteri Sivu 2 25.11.2014 Miksi ravinteiden

Lisätiedot

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014

Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asiakkaan ääni kuuluu Lukessa - Luonnonvarakeskuksen asiakaskysely 2014 Asmo Honkanen Sidosryhmäfoorumi, 10.6.2014 Asiakkuus ja palvelut -projekti Kyselyn toteutus Asiakkuus- ja palvelut projektiryhmä

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa

Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Älykäs ostaminen, fiksut kaupungit, ja biotalous Tekes haastaa uudistumaan eli miten ympäristö näkyy Tekesin strategiassa ja ohjelmissa Elina Uitamo Varsinais-Suomen ELY-keskus/Tekes DM 926686 01-2013

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila

Solidaarinen maatalous. Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Solidaarinen maatalous Sosiaalifoorumi 2.4.2011 Jukka Lassila Työn arvotus Ruoan tuotanto 5 /h Jatkojalostus 10 /h Edunvalvonta 0-15 /h Luomenauraus ym. 20 /h Luennot 40-50 /h Maatila nykymalli Tuotantopanos

Lisätiedot

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys

Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Toimitusjohtajan katsaus Etelä-Suomen rataverkon kehittäminen, Helsinki Forssa Pori liikennekäytävän ratayhteyden esiselvitys Forssan seudun kommentti 25.02.2010 Timo Lindvall Forssan Seudun Kehittämiskeskus

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Alueellisen toiminnan strategia

Alueellisen toiminnan strategia Alueellisen toiminnan strategia Luonnonvarakeskuksen perustamishankkeen sidosryhmäfoorumi 10.6.2014 Ilkka P. Laurila, kehitysjohtaja 23.6.2014 1 Lähtökohta Toimintaa lähes 40 paikkakunnalla - Laaja verkosto

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu

From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu From waste to traffic fuel (W-FUEL) Erja Heino, MTT Liikennebiokaasu ja Suomi -seminaari 31.5, 2010 Joensuu PERUSTIETOA HANKKEESTA Nimi: From waste to traffic fuel (W-FUEL) Kesto: 1.9.2009 31.12.2011 Kokonaisbudjetti:

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus

Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Elintarvikeketjun ympäristövastuun raportin julkaisutilaisuus Säätytalo Päivittäistavarakauppa ry Toimitusjohtaja 1 Elintarvikeketjun ympäristövastuu ja asiakastoiminnan haasteet Tuoteturvallisuus (Suomessa)

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020

Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Kumppanuus ja maaseutu 2014-2020 Nvm Sirpa Karjalainen Maa- ja metsätalousministeriö CAP valmistelut vuonna 2013 Irlannin puheenjohtajuuskauden tavoiteaikataulu 24. 25.6. Maatalouden ministerineuvosto,

Lisätiedot

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista

Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista Vastuullinen ruokaketju - hyvinvoiva kuluttaja Kalvosarja särkijalosteen ympäristövaikutuksista 18.11.2014 Frans Silvenius/MTT/BEL/Kestävä biotalous Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja

Lisätiedot

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015

Sinisen biotalouden näkymät. Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Sinisen biotalouden näkymät Timo Halonen Maa- ja metsätalousministeriö Vaasa 27.10.2015 Biotalous on seuraava talouden aalto Biotalous on osa talouden uutta aaltoa, jossa resurssiviisaus ja luonnonvarojen

Lisätiedot

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa

MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa MMM:n toimenpiteet biotalousstrategian toimeenpanossa Liisa Saarenmaa 19.3.2015 24.3.2015 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.

KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina. Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1. KESTÄVÄSTI KIERTOON yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina Markku Järvenpää, MTT Säätytalo 24.1.2013 MTT ja ruokajärjestelmä 5.2.2013 2 Biotalouden kestävä ainekierto

Lisätiedot

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua

Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 6 Suomalaista, turvallista, erilaistettua ja vastuullisesti tuotettua siinä kuluttajien odotuksia tulevaisuuden broilerituotteilta Sari Forsman-Hugg, MTT,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin

Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tiet kestäviin energia- ja ympäristöratkaisuihin Tutkimuksen painopisteet 2012 2014 Tutkimusyhteistyö vauhdittaa innovaatioiden syntymistä CLEEN Oy:n puitteissa tehdään energiaan ja ympäristöön liittyvää

Lisätiedot

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011

JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 JaloJäte-tutkimus Luomupäivä 9.11.2011 Helena Kahiluoto Tausta Ilmastonmuutos ja Itämeren tila Velvoitteet ja energian hinta Vastuullinen kuluttaminen Vajaahyödynnetyt biomassat Tavoite JaloJäte tuottaa

Lisätiedot

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017

Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Luonnonvarakeskuksen talous- ja rakenneohjelma 2014 2017 Maakuntien kuuleminen 31.1.2014 Projektinjohtaja Hannu Raitio 24.1.2014 1 Esityksen rakenne 1. Valtion leikkaus 2. Luonnonvarakeskuksen sopeutumisstrategia

Lisätiedot

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

uusia päämääriä Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Rio+20 Lisää tähän ja otsikko kestävä kehitys tuloksia ja uusia päämääriä Johtaja, EK Säteilevät Naiset seminaari Rion ympäristö- ja kehityskonferenssi 1992 Suurten lukujen tapahtuma 180 valtiota, 120

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Hyvinvointi elintarvikeketjussa, teot ja tavoitteet kommenttipuheenvuoro Elintarvikeketjun visio ja uutispäivä 3.12.2010 Tiina Lampisjärvi Ruoka tyydyttää inhimillisiä tarpeita ja tuo hyvinvointia Maslowin

Lisätiedot

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1

Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Yritysvastuu sosiaalialalla 30.10.2013 AN 1 Sosiaalialan yritysvastuu tarkoittaa yrityksen vastuuta omista yhteiskunnallisista vaikutuksistaan toimia, jotka hyödyttävät työntekijöitä ja muita yrityksen

Lisätiedot

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010

Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi. Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 Maatalous ja tuotantoeläinten hyvinvointi Jukka Markkanen MTK 30.9.2010 2 MTK:n organisaatio 2010 3 Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen Kansallinen politiikka -liikkumavara -kohdentaminen

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012

Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Kuka hyötyy biotaloudesta? Professori Hanna-Leena Pesonen Jyväskylän yliopisto BIOCLUS-hankkeen loppuseminaari 22.10.2012 Sisältö I. Biotalous osana kestävää taloutta: Talouskasvun irrottaminen luonnonvarojen

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse

Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Vastuullisuus lihaketjussa sisältöä sanojen taakse Asiana pihvi! -seminaari 11.10.2012, Tampere Juha-Matti Katajajuuri, tutkimuspäällikkö MTT, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullisuuden

Lisätiedot

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus?

Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Ilmastopolitiikka ja maatalous uhka vai mahdollisuus? Puheenjohtaja Juha Marttila, MTK Maatalouden tulevaisuus 3.11.2014, Oulu Luontomme tarjoaa mahdollisuuden vihreään kasvuun = hiilensidontaan Metsää

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM

Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari 21.11.2014 Oulu/Anni Karhunen YM Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma 2012-2015 Ympäristöministeriö mukana edistämässä uusia avauksia ja liiketoimintaa Ravinteet kiertoon -seminaari

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy

ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO. Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy ITÄMERI, ILMASTO JA LIHANTUOTANTO Ilkka Herlin Hallituksen puheenjohtaja, perustajajäsen BSAG- sää9ö, Soilfood Oy Tavoitteena omilla tiloilla päästötön ruoantuotanto ( regenerative farming, carbon farming,

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

KULTU-kokeiluhankkeet

KULTU-kokeiluhankkeet KULTU-kokeiluhankkeet Kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelman Vähemmästä viisaammin tavoitteena on vähentää niin kotien kuin julkisen sektorin ympäristöhaittoja ja kasvihuonekaasupäästöjä. Sen mukaan

Lisätiedot

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto

Hallituksen lähiruokalinjaukset. Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Hallituksen lähiruokalinjaukset Ahlman 09.05.2012 12.40-13.00 Irma Ikäheimo EkoCentria Savon ammattija aikuisopisto Edistämme kestäviä valintoja Kohderyhmänä ammattikeittiöiden sekä oppilaitosten päätöksentekijät

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö

Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen. 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kansallinen kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus haaste myös ammatilliseen koulutukseen 21.11.2012 Annika Lindblom Ympäristöministeriö Kestävä kehitys on yhteiskuntapolitiikkaa Ekologinen kestävyys;

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013

Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounas-esittely 9.10.2013 Ilmastolounaan tausta MTT Agrifood Research Finland 11/11/2013 2 Kulutuksen ympäristövaikutusten jakautuminen kulutusryhmittäin Muu Koulu/työ Vaatteet Hyvnvointi Vapaa-aika

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.

Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille. Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7. Puhtaan veden merkitys elämän eri osa-alueille Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio Maa- ja metsätalousministeriö Puula-forum 16.7.2014 1 Veden käyttö globaalisti lisääntyy Väestönkasvu Eliniän kasvu Kulutustottumusten

Lisätiedot