MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus.

Transkriptio

1 Vuosikertomus 2011

2 MTT on Suomen johtava ruokajärjestelmän vastuullisuutta, kilpailukykyä ja luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä kehittävä tutkimuskeskus. Missio Laadukas ruoka, puhdas ympäristö hyvinvoiva ihminen Visio Ruokajärjestelmä toimii luotettavasti, mahdollistaa kaikkien ketjun jäsenten vastuullisen toiminnan ja edistää kansanterveyttä. MTT tunnetaan vastuullisen ruoantuotannon ja -kulutuksen sekä ravitsevan ruoan asiantuntijana. Arvot Asiakaslähtöisyys Asiantuntijuus ja innovatiivisuus Eettisyys Hyvinvoiva työyhteisö Toiminnan tuloksellisuus MTT pähkinänkuoressa 2011 Kansainvälinen toiminta kasvoi 34 EU-rahoitteista tutkimushanketta Mukana 14 COST-verkostossa 4 ERANET-verkostossa 4 ERANET:n alaisessa hankkeessa Uusia kansainvälisiä yhteistyökumppaneita Teagasc, Irlanti CAAS, Kiina (The Chinese Academy of Agricultural Sciences) Jatkuvat kehitysyhteistyöhankkeet Etiopiassa, Keniassa, Perussa ja Vietnamissa. Uusi MTT:n valmistelema ja koordinoima noin 10 milj. euron kehitysyhteistyöhanke FoodAfrica alkaa vuonna Tutkimustoiminnan infrastruktuuri Pellot yhteensä ha Eläimet 90 sonnia, 230 lehmää, 90 emakkoa ja lihasikaa vuosittain, broileria ja 30 hevosta Koneiden ja laitteiden tutkimus- ja tuotantoympäristöt MTT Vakola, Vihti Biokaasututkimus Sotkamo, Jokioinen ja Maaninka Maaningan tutkimuspihatto 120 eläinpaikkaa ja 12 yksilöpartta Kasvihuonetuotannon tutkimus- ja lisäyskasvihuoneet yhteensä m 2, Laukaa ja Piikkiö Genomiikkatutkimuslaboratoriot ja -laitteistot Laboratoriopalvelut 2

3 Strategia TOIMINTARAKENNE Maa- ja metsätalousministeriö MTT kehittää toimintatapaansa entistä verkosto maisemmaksi ja joustavammaksi ja vahvistaa organisaation muutos valmiutta. Johtokunta Tutkimuksen pääsuunnat: 1. Ruokaketjun kestävä ja vastuullinen biotalous 2. Maa- ja elintarviketalouden tuotannon ja maaseudun kehittäminen kestävyys, kannattavuus ja hyvinvointi. MTT Asiakasratkaisut Palveluyksikkö Ylijohtaja, esikunta, johtoryhmä ja johtoryhmän työvaliokunta Kansainvälinen tieteellinen neuvottelukunta Toimintarakenne uudistettiin vuonna Viisi tutkimusaluetta vastaavat MTT:n strategisesta tutkimuksesta. Tutkimusalueet hyödyntävät koko MTT:n osaamista. Tutkimusyksiköt vastaavat osaamisen kehittämisestä ja resursseista. MTT Asiakas ratkaisut toimintoa valmisteltiin 2011 vuoden aikana ja se aloitti toimintansa vuoden 2012 alussa. MTT Asiakasratkaisut koordinoi ja markkinoi keskitetysti MTT:n maksullisia palveluja. ASIAKAS Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Ympäristöystävällinen maatalous Vihreän talouden mahdollisuudet Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista Biotekniikkaja elintarviketutkimus Kotieläintuotannon tutkimus Kasvintuotannon tutkimus Taloustutkimus Tutkimusalue Tutkimusyksikkö Julkaisut vuosina Asiantuntijatarkastetut tieteelliset artikkelit Muut tieteelliset julkaisut Kirjat, raportit ja oppaat Kokous-, seminaari- ja vuosik.julkaisut Ammattilehtiartikkelit Yleislehtiartikkelit Yhteensä MTT tuotti vuosina yhteensä 714 asiantuntijatarkastettua tieteellistä artikkelia, jotka ovat Web of Science -tietokannassa. 773 henkilötyövuotta (htv), joista tutkijoita 312 htv 15 paikkakunnalla välillä Helsinki Rovaniemi, pääpaikka Jokioinen Liikevaihto 56,7 miljoonaa euroa, josta markkinaehtoisen myynnin osuus 36 % Verkkopalveluissa kävijää ja 3,2 miljoonaa käyntikertaa MTT nousi toiselle sijalle suomalaisten tutkimusorganisaatioiden joukossa opetus ja kulttuuriministeriön asettaman sitaatioindeksityöryhmän selvityksessä, jossa arvioitiin tutkimusorganisaatioiden julkaisutoiminnan vaikuttavuutta ja näkyvyyttä tiedeyhteisössä. 3

4 MTT johtokunnan puheenjohtajan katsaus Tutkimustyöllemme oli ennätysmäistä kysyntää vuonna 2011, mikä laajensi toimintaa. Esko Lindstedt MTT kansallista visiota toteuttamassa Uudet isot kansalliset ja kansainväliset tutkimushankkeet kertovat MTT:n kilpailukyvystä ja asiakaskysynnästä. Maaja metsätalousministeriön kanssa tehty tulossopimus toteutui suunnitellusti. Tutkimusta suunnattiin vuoden 2010 lopussa tehtyjen strategialinjausten mukaisesti. Vuotta leimasi myös laaja Lynetyhteistyö ( MTT:n talous kehittyi myönteisesti vuonna 2011: toiminnan kannattavuus sekä kilpailukyky paranivat ja rahoitusrakenne kehittyi markkinaehtoiseen suuntaan. Talous on kohtuullisesti tasapainossa, mutta tulevien vuosien tasapainon eteen on tehtävä työtä. Valtion budjetin suhteellinen osuus taloudessamme alenee tasaisesti. Valtion rahalla enintään ylläpidetään tutkimusympäristö, ja tutkimuksen muuttuvat kustannukset täytyy ansaita vapailta markkinoilta. MTT:ssä on toimittu suunnitelmallisesti ja keskitytty ydinalueille. Syksyllä 2011 julkistettiin Valtiontalouden tarkastusviraston raportti, jossa esitellään viisi tuottavuuttaan eniten parantanutta valtion laitosta. MTT on näistä yksi. Raportissa annetaan myönteinen kuva siitä, miten MTT on onnistunut nostamaan tuottavuuttaan. Tuottavuutta on parannettu toteuttamalla strategista henkilöstösuunnitelmaa, supistamalla ja ulkoistamalla toimintoja sekä luopumalla osasta toimitiloja. Samalla tuotosten määrää on pystytty kasvattamaan. Valtion budjettilinjausten johdosta MTT joutuu tasapainottamaan talouttaan 9 prosenttia (5 milj. euroa) vuoteen 2014 mennessä. Tämä tehdään toimintaa fokusoimalla, kannattavuutta parantamalla, lisätuloja hankkimalla ja kustannuksia leikkaamalla. Uudistuksen jälkeen MTT:llä on omia eläimiä ja omia koepaikkoja aiempaa vähemmän. Koetoimintaa keskitetään harvempiin ja tehokkaampiin toimi pisteisiin. Kapasiteettia hankitaan tarvittaessa ulkoistamalla. Seinien, koneketjujen ja autojen määrää vähennetään. Senaatti-kiinteistöiltä vaaditaan vuokrasäästöjä. Yhteistyö Lynetin sekä yliopistojen kanssa tukee toiminnan tehostamista. Valtion toimitilapolitiikkaa tulee arvioida kriittisesti, sillä toimitilan osuus MTT:n kokonaiskustannuksesta on kasvussa. Toimitilan määrä ei jousta valtion tuottavuusohjelman takia vähentyneen henkilöstön suhteessa. Valtion inhouse-järjestelyltä tulisi tätä edellyttää. MTT on onnistunut vähentämään toimitilaansa tuottavuusohjelman aikana runsas 20 prosenttia, mutta toimitilakustannus on silti jatkanut kasvuaan. Syynä on se, että MTT maksaa täyttä vuokraa valtaosasta myös niitä tiloja, joista se on tuottavuusohjelman takia luopunut. Vuonna 2012 tyhjistä tiloista aiheutuvaa kustannusta on jo 0,7 miljoonaa euroa (9 % toimitilakustannuksesta, m 2 ). Hallinnon kulujen kurissapitämisen vaikeutena on, että valtion yhteiset tietojärjestelmät ovat hinnaltaan moninkertaiset aiemmin käytössä olleisiin nähden. Talous- ja henkilöstöhallinnon tieto järjestelmien järjestelmämaksut ovat MTT:n osalta 4

5 MTT johtokunnan puheenjohtajan katsaus lähivuosina kasvamassa vuoden 2009 tasosta, 0,1 miljoonasta eurosta yli miljoonaan euroon, josta valtaosa on valtion palvelukeskuksen palvelumaksua. Samanaikaisesti MTT:ssä syntyvä työnsäästö vastaa kustannuksesta vain 10 prosentin suuruusluokkaa. Muutosten tavoitteena on, että asiakkaat saavat entistä parempaa palvelua. Viime vuosina olemme reagoineet edessä oleviin ongelmiin ripeästi. Käynnissä olevan sopeuttamisen ansiosta tärkeimmät tehtävät hoidetaan valtion budjettileikkauksista huolimatta. Erityisenä tavoitteena on lisätä yksityisen sektorin asiakkuuksia. Maailman elintarviketilanne ja luonnonvarojen käyttö ovat muuttumassa suuntaan, jossa MTT:n osaamiselle on kasvavaa kysyntää. Tilanneanalyysi ja visio jatkosta on kirjattu kesäkuussa 2011 valmistuneeseen hallitusohjelmaan. Sen tavoitteet vastaavat hyvin tutkijoidenkin näkemyksiä. MTT:n tutkimus tukee erinomaisella tavalla hallitusohjelman kärkihankkeita, kuten luonnonvarat ja materiaalitehokkuus, Itämeri ja vesiensuojelu, energia- ja ilmastopolitiikka, ruokasektorin kilpailukyky ja yhteistyö, yritysten synty ja kasvu, ympäristöliiketoiminta sekä alueiden kilpailukyky. Näillä alueilla jatkamme työtämme tulevina vuosina uusiutuneiden tutkimusohjelmien avulla. Johtokunta piti vuoden aikana 11 kokousta. Johtokunnan määräaika päättyi vuodenvaihteessa. Maa- ja metsätalousministeri nimitti uuden johtokunnan kolmivuotiskaudeksi ( Kiitän työntäyteisestä vuodesta MTT:n pirteää henkilöstöä, joka vuodesta vuoteen parantaa tulosta. Omistajamme, maa- ja metsätalousministeriö, on tukenut uusiutumistamme ja Asiakkaat ovat tärkeänä linkkinä luottaneet tutkimustuotteittemme korkeaan laatuun. Esko Lindstedt johtokunnan puheenjohtaja MTT:ssä on toimittu suunnitelmallisesti ja keskitytty ydinalueille. Muutosten tavoitteena on, että asiakkaat saavat entistä parempaa palvelua. MTT:n johtokunta Esko Lindstedt Puheenjohtaja Maanviljelysneuvos Seppo Aaltonen Johtaja MTK Olavi Kuusela Hallituksen puheenjohtaja Agronomi Hogran Oy Leena Puura Henkilöstön edustaja Laboratoriomestari MTT Leena Mannonen Varapuheenjohtaja Kaupallinen neuvos MMM Petteri Paronen Kaupunginjohtaja Kuopion kaupunki Merja Leino Johtaja Atria Oy Jaana Kiljunen Kehityspäällikkö Valio Oy Erkki Kemppainen Ylijohtaja MTT 5

6 MTT ylijohtajan katsaus MTT palkitsee vuosittain työntekijöitään, jotka osoittavat erityistä aktiivisuutta, yhteistyökykyä ja innovatiivisuutta: Vuoden tieteentekijä on kotieläintuotannon professori Kevin Shingfield. Erkki Kemppainen 36 Ulkopuolisen rahoituksen merkitys kasvaa: vuonna 2011 osuus oli % Vuoden viestijä on maatalouspolitiikan professori Jyrki Niemi. Vuoden innovaattori on puutarhatuotannon professori Risto Tahvonen. Talous, vaikuttavuus ja työhyvinvointi vuoden menestystekijöitä Talouden, vaikuttavuuden ja työhyvinvoinnin mittareilla MTT menestyi hyvin vuonna Ylijohtaja Erkki Kemppainen nostaa ensimmäisenä esiin ulkopuolisen rahoituksen merkittävän kasvun. Kolmen vuoden aikana ulkopuolisen rahoituksen määrä on lähes kaksinkertaistunut. Viime vuonna se oli yli 20 miljoonaa euroa. Tämä on suoraa palautetta asiakkaalta. Se on merkki siitä, että olemme pystyneet keventämään raskasta kustannusrakennettamme. Ulkopuolisen rahoituksen merkitys kasvaa koko ajan, kun valtion budjettiraha tulevaisuudessa pienenee, toteaa Kemppainen. Kunniaa työhyvinvoinnista MTT menestyi hyvin myös työhyvinvointia mittaavassa Kaikukilpailussa. Kilpailussa vertailtiin valtion työpaikkojen hyvinvointia ja siihen osallistui 13 organisaatiota. MTT sai Kaiku-kilpailussa kunniamaininnan yhdessä Karjalan prikaatin ja Satakunnan verotoimiston kanssa. Kunniamaininnan perusteluina sanottiin, että MTT on pienenevissä resursseissa toteuttanut erinomaisesti kohdennettua ja ennakoivaa työsuojelu- ja työhyvinvointitoimintaa. Hyvinvoiva työyhteisö on yksi MTT:n strategian viidestä arvosta. Huippututkimusta Vuonna 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä selvitti tieteellisen julkaisutoiminnan kehitystä, tuottavuutta ja vaikuttavuutta ensimmäistä kertaa sekä kokonaisuutena että tieteenaloittain ja tutkimusorganisaa tioittain. Tuloksissa MTT pärjäsi loistavasti ollen julkaisujen tieteel- lisessä vaikuttavuudessa toinen heti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen perään, iloitsee Kemppainen. Esimerkiksi vuosina MTT:n julkaisut saivat viittauksia 20 prosenttia maailman keskitasoa enemmän. Myös MTT:n uusin sidosryhmätutkimus antaa aihetta iloon. Sidosryhmien näkökulmasta MTT kuuluu entistä tiiviimmin parhaaseen ryhmään yhdessä VTT:n ja Ilmatieteen laitoksen kanssa. Tämän ryhmän laitokset ovat huippututkimuslaitoksia, joiden toiminta on myös asiakaslähtöistä. Tähän voimme olla todella tyytyväisiä, huomauttaa Kemppainen. Strategista kumppanuutta Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän Lynetin osalta vuoden 2011 suuri asia oli ensimmäisen yhteisen toimipaikan valmistuminen Ouluun. Samalla kampuksella toimivat nyt MTT, RKTL, Metla, Syke ja Evira, toteaa Kemppainen tyytyväisenä. Myös kansainvälinen toiminta on ollut aktiivista. Meillä on panostettu kehityshankkeisiin ja kehitysyhteistyöstä on muodostunut MTT:lle yhä tärkeämpi toiminnan muoto. Lisäksi on otettu askelia eteenpäin strategisten kumppanuuksien kehittämisessä. Esimerkiksi viime vuonna MTT ja irlantilainen Teagasc aloittivat ensimmäisten yhteisten projektien rakentamisen, kuvaa Kemppainen. 6

7 MTT:n päätavoitteina on kasvattaa kansainvälistä kilpailukykyä ja parantaa tutkimuksen tuottavuutta, jota mitataan vaikuttavuuden ja talouden mittareilla. Molemmissa tavoitteissa otettiin askel eteenpäin, kun MTT:n strateginen tutkimus eriytettiin muusta toiminnasta. Anu Harkki MTT tutkimusjohtajan katsaus MTT tutkii ja kehittää ratkaisuja, joilla: Ruokajärjestelmän ilmasto- ja ympäristörasitus vähenee Ruokajärjestelmästä luodaan kilpailukykyinen, kestävä ja kuluttajien hyvinvointia edistävä Viisi tutkimusaluetta vastaa nyt MTT:n strategisesta tutkimuksesta MTT:n strateginen tutkimus eriytettiin muusta toiminnasta loppuvuodesta 2011, jolloin tutkimukselle luotiin horisontaalinen rakenne viidellä tutkimusalueella. Uudet tutkimusalueet ammentavat nyt koko talon osaamisesta. Tutkimuskokonaisuuksista tehdään entistä laajempia ja monitieteisempiä. Hankekokoa nostamalla ja MTT:n laajaa osaamista hyödyntämällä tavoitellaan vaikuttavuuden ja kansainvälisen kilpailukyvyn nostoa, sanoo tutkimusjohtaja Anu Harkki. Tutkimus ratkaisee Toimintarakenteen uudistuksella MTT:n strategisten hankkeiden valmistelu nostettiin koko laitoksen tasolle. Suurempi hankekoko lisää tutkimuksen kilpailukykyä. Työ pirstaloituu vaikuttavuudeltaan pienissä hankkeissa. Jatkossa tavoittelemme enemmän isoja kansainvälisiä hankkeita, joissa MTT:n vastuu on merkittävä, kuvaa Harkki. Tutkimusalueilla tehtävä tutkimus on ratkaisukeskeistä ja pureutuu ruokajärjestelmää koskettaviin isoihin teemoihin. Tutkimusalueet keskittävät toimintaansa alueille, jotka on linjattu MTT:n vuonna 2010 uudistetussa strategiassa. Alueet vastaavat näin strategian jalkauttamisesta hankevalmisteluun ja tutkimukseen. Tutkimusalueet tuottavat ratkaisuja koko ruokajärjestelmään. Haluamme nostaa esiin konkreettisia ehdotuksia kestävän maa- ja elintarviketalouden sekä biotalouden haasteiden ratkaisemiseksi, määrittelee Harkki. MTT palvelee biotaloutta Tutkimuksen tuottavuudessa on viime vuonna kuljettu oikeaan suuntaan muun muassa toteutetun hinnoittelu-uudistuksen seurauksena. MTT on edelleen tehostanut asiakaspalveluidensa toimintamallia eriyttämällä palvelut puhtaasta tutkimustyöstä. Vuoden viimeisellä neljänneksellä perustettu MTT Asiakasratkaisut TM koordinoi nyt kaikkia maksullisia palveluita. MTT Asiakasratkaisuja TM valmisteltiin koko viime vuosi. Palvelukonseptia ja hinnoittelua uudistettiin ja monia palveluitamme tuotteistettiin. Kehitystyön seurauksena toiminnasta on saatu kannattavampaa ja asiakaskantaa on saatu laajennettua. Hyödynnämme nyt tehokkaasti asiantuntemustamme tarjoamalla konsultointipalveluja kaikille biotalouden asiakkaille, toteaa Harkki tyytyväisenä. Ruokajärjestelmän biomassat, niiden sivuvirrat ja jätteet hyödynnetään ja niiden syntyä minimoidaan Ruokajärjestelmä saadaan riippumattomaksi fossiilisista energialähteistä Maaseutu voi hyvin uusien vihreän talouden ratkaisujen avulla Kansainvälisesti hyvä sijoitus Harkki on tyytyväinen myös ulkopuolisen rahoituksen kasvuun ja kansainvälisen arviointiraportin tuloksiin. Laajojen kansainvälisten yhteistutkimushankkeiden liikevaihto kasvoi viime vuonna merkittävästi. Lisäksi konsultointipalvelut yksityiselle sektorille kasvoivat edellisvuodesta, Harkki kertaa. MTT:n tilaamassa kansainvälisessä arviointiraportissa oli mukana 16 suurinta ja merkittävintä eurooppalaista maa- ja elintarviketaloustutkimusta tekevää laitosta ja yliopistoa, muun muassa ranskalainen INRA (Institut national de la recherche agronomique). Sijoituimme reilusti yli puolivälin arvioinnissa, jossa oli mukana lukuisia eri vaikuttavuuden, tuottavuuden ja tehokkuuden mittareita. Tämä on hyvä tulos ja antaa meille suuntaa jatkokehitykseen, sanoo Harkki. 7

8 MTT Tutkimusalueet Terveellistä ja kannattavaa suomalaista ruokaa Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto -tutkimusalueella keskitytään kannattavuuteen, terveellisyyteen ja omavaraisuuteen. Tavoitteena on laadukas ja terveellinen suomalainen ruoka, jonka tuottaminen on kannattavaa. Samalla varmistetaan kotimaisen ruoan saatavuutta. Tutkimusteemat Maa- ja puutarhatalouden tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen Terveellisen ja laadukkaan ruoan tuottaminen Ruoan saatavuuden varmistaminen 8

9 MTT Tutkimusalueet Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto MTT on Suomen ainoa tutkimuslaitos, joka tekee tutkimusta alkutuotannosta. Rooli on merkittävä. - Alkutuotannon kilpailukyky vaikuttaa koko sektoriin ja välillisesti myös ruokaturvaan. Meidän tehtävämme on tehdä työtä sen eteen, että kasvit ovat mahdollisimman terveet ja satoisat, samoin eläinaines on oikeanlaista, tervettä ja tuottavaa, kuvaa tutkimuspäällikkö Pekka Uimari. Tutkimusalueella tehdään jo yhteistyötä elintarvikesektorin eri toimijoiden kanssa, ja Uimari toivoo, että sidosryhmä yhteistyö lisääntyisi tulevaisuudessa entisestään. Kärkimenetelmä jalostukseen Ruoan ravitsemuksellista laatua voidaan parantaa, kun ymmärretään siihen vaikuttavia biologisia tekijöitä, joita voidaan soveltaa tuotantoeläinten ravitsemuksessa ja jalostuksessa. Vuodelta 2011 Uimari nostaa esiin Genominen valinta -hankkeen, jossa on hyödynnetty genomista valintaa lypsylehmien jalostuksen kehittämisessä. Aikaisemmin keinosiemennyssonnien arvostelu on perustunut jälkeläisarvosteluun. Genominen jalostusarvostelu taas perustuu suoraan eläimen perimään eli DNA:han. Geenimerkkien perusteella voidaan jo pienistä vasikoista sanoa, ovatko ne hyviä jalostuseläimiä, selittää Uimari. MTT:llä on kehitetty edellä käyvä mene telmä, jossa on yhdistetty perinteinen ja genominen jalostusarvostelu. Tämä on tällä hetkellä kehittyneintä maailmassa. Menetelmä on otettu käyttöön pohjoismaisessa jalostusarvostelussa toukokuussa 2011, kertoo Uimari. Valkuaiskasvien tuotanto Toinen viime vuoden merkittävä hanke on ollut kotimaisen valkuaisomavaraisuuden parantamista selvittävä Omavara. Tuloksena todettiin, että huomioi den tuotannon kestävyysvaatimukset, voitaisiin valkuaiskasvien tuotannonala jo nyt kaksinkertaistaa ja tulevaisuudessa ilmaston lämmetessä jopa nelinkertaistaa. Näin ala voisi olla hehtaaria vuosisadan puoliväliin mennessä, Uimari kertoo. Omavara-hanke kuuluu osaltaan tutkimuksen piiriin, jolla etsitään keinoja parantaa ruokaturvaa. Maailman väestön lisääntyessä, tuloerojen kasvaessa ja ilmastonmuutoksen edetessä korostuvat sekä kansallinen että globaali ruoka turva, jonka turvaamiseksi tutkimusalueella tehdään myös kehitysyhteistyötä. Esimerkiksi kasvien taudinkestävyys on entistä tärkeämpää, kun ilmasto muuttuu, huomauttaa Uimari. Eroja velkaantumisessa Suomelle ja etenkin suomalaisille maaseudun pienyrityksille on tärkeää, että EU:n äärialueiden yrityksillä on markkinoille reilu pääsy, ja että yhteismarkkinat ovat tehokkaat. Asiaan pureutuva tutkimus on kuitenkin ollut niukkaa. Tätä aukkoa on menestyksekkäästi paikannut Factor Market -hanke, jossa on selvitetty työn, pääoman ja peltomaan markkinoita eri EU-maissa. MTT:n tutkimusosuus on keskittynyt pääomamarkkinoihin. Tulokset osoittavat, että Euroopan velkakriisi kouraisee myös maataloutta, joka kamppailee vaikeissa kannattavuusongelmissa. EU:n maatalouden velka on viime vuosina kasvanut tuplavauhtia verrattuna 1990-luvun alun lama-aikaan, kertoo erikoistutkija Sami Myyrä. Tulokset osoittavat myös, että valtion ja maatalouden velkaantuneisuus ei välttämättä kulje samaan tahtiin ja vaihtelee EU-maittain. Tanskan ja Hollannin viljelijöillä on tällä hetkellä suurin velkataakka, kun taas Kreikan ja Espanjan viljelijät ovat lähes velattomia. Pekka Uimari tutkimuspäällikkö Kuluttajat ansaitsevat ja tarvitsevat terveellistä ja laadukasta ruokaa. Samalla ruoantuotannon tulisi olla kannattavaa ja kestävää. Ruokaturvan parantamiseen tähtäävä työ on merkittävää niin kotimaisella kuin globaalillakin tasolla. Kestävä ja kilpailukykyinen ruoantuotanto -tutkimusalueella vastataan kysymykseen: Kuinka varmistetaan kilpailukykyinen ja kestävä ruoantuotanto? 9

10 MTT Tutkimusalueet Ympäristö ja ravitsemus tutkimuksen kärjessä Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueella kurotetaan tulevaisuuteen tekemällä kokonaisvaltaista tutkimusta ruokaketjusta ja sen vastuullisuudesta. Ketju muodostaa toimijoiden kehän, johon kuuluvat muun muassa alkutuotanto, teollisuus, kauppa, kuluttajat ja jätehuolto. Tutkimusteemat Ruokaketjun vastuullisuuden edistäminen Ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentäminen Vastuullisempien kulutusvalintojen mahdollistaminen Kansanterveyden parantaminen 10

11 MTT Tutkimusalueet Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueen tavoitteena on vähentää ruokaketjun haitallisia ympäristö vaikutuksia ja ruokavalinnoista johtuvia elintapasairauksia sekä niiden hoitokustannuksia. Lisäksi tutkimuksella edistetään kansanterveyttä, tuoteturvallisuutta, eläinten hyvinvointia sekä ruokamarkkinoiden toimivuutta ja läpinäkyvyyttä. Jopa 40 prosenttia kulutuksen ympäristövaikutuksista tulee ruoasta. Siksi tarvitaan tutkimusta, joka tarkastelee ruokaketjuja, niiden jalanjälkiä ja laajempaa vastuullisuutta. Yhteiskunnan menoista kuluu vuosittain jopa 10 prosenttia elintapasairauksien hoitoon. Jos saadaan vähennettyä sairastavuutta, saadaan aikaan myös merkittäviä taloudellisia säästöjä, sanoo tutkimuspäällikkö Juha-Matti Katajajuuri. Myös yritykset ovat kiinnostuneet ruokaketjun vastuullisuudesta. Yritysyhteistyö korostuu etenkin tutkimuksessa, joka keskittyy ruokaketjun ja elintarvikkeiden jalanjälkien pienentämiseen sekä ruokaketjun vastuullisuuden edistämiseen. Ruokahävikki kuriin Yhdeksi vuoden 2011 keskeisimmäksi tulokseksi Katajajuuri nostaa ruokahävikkiin keskittyvän Foodspill-tutkimuksen saavutukset. Nyt tuotettiin ensimmäistä kertaa kokonaiskuva siitä, paljonko ruokaa päätyy hävikiksi ruokaketjun eri vaiheissa ja miten hävikkiä voitaisiin vähentää. Suurinta hävikki on kotitalouksissa. Foodspill-kokonaisuudessa syvennytäänkin erityisesti kotitalouksien ruokahävikin syihin ja keinoihin vähentää hävikkiä. Syiden selvittäminen edellyttää, että tutkimus etenee käyttäytymistieteelliseen suuntaan, eli kuluttajien arvoihin, asenteisiin ja arkisiin käytäntöihin. Kuluttaja-kansalaiset ovat muutenkin tulevaisuudessa tärkeä kohderyhmä, luotaa Katajajuuri. Foodspill on osa laajempaa tutkimuskokonaisuutta, jolla tähdätään vastuullisempiin kulutusvalintoihin. Tutkimuksella vaikutetaan myös ruokapolitiikkaan ja ohjauskeinoihin. Teollisuuden kanssa teemme paljon yhteistyötä vastuullisuuden edistämiseksi. Kuluttajilla on kuitenkin ympäristökysymyksissä merkittävin rooli, sillä heidän valintojensa kautta meillä on suurimmat mahdollisuudet vähentää ruokaketjun ympäristövaikutuksia, sanoo Katajajuuri. Vertailukelpoiset hiilijalanjäljet Tutkimusalueen yhtenä tärkeänä tavoitteena on hiili-, vesi ja ravinnejalanjälkien pienentäminen. Tutkimus nojaa vahvasti biologiseen tutkimukseen. Viimeistelemme laskentasuositusta elintarvikkeiden hiilijalanjäljelle ja seuraavaksi keskitytään vesi- ja ravinnejalanjälkiin. Tähänastiset hiilijalanjälkilaskennat eivät ole olleet vertailukelpoisia keskenään. MTT julkaisee syksyllä 2012 laskentasuosituksen, joka yhdenmukaistaa hiilijalanjälkiarvot, kertoo Katajajuuri. Katajajuuri nostaa vuodelta 2011 esiin myös Lisäarvoa laatutyöstä elintarvikeketjulle -hankkeen, jossa kartoitettiin suoma laisen elintarvikeketjun hyviä käytäntöjä ja niihin perustuvia lisäarvotekijöitä. Elintarvikkeiden lisäarvon perustana ovat vastuulliset toimintatavat, joita tunnistettiin yhdessä alan sidosryhmien ja toimijoiden kanssa, toteaa Katajajuuri. Juha-Matti Katajajuuri tutkimuspäällikkö Ruoan kulutuksella on merkittävää vaikutusta sekä ympäristöön että ihmisten terveyteen. Suuri osa kulutuksesta johtuvista ympäristövaikutuksista tulee ravinnosta, ja suomalaiset sairastavat paljon esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteja. Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja -tutkimusalueella vastataan kysymykseen: Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien kestäviä kulutusvalintoja sekä hyvinvointia? 11

12 MTT Tutkimusalueet Tuottavaa maataloutta puhtaassa ympäristössä Ympäristöystävällinen maatalous -tutkimusalueella haetaan tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille. Maatalous toimii ympäristön kanssa keskinäisessä riippuvuussuhteessa, jossa molemmilla on arvonsa. Tutkimusteemat Maatalouden vesistövaikutukset Ilmastonmuutoksen hillintä maataloudessa Maatalousympäristön biologisen monimuotoisuuden säilyttäminen ja kehittäminen 12

13 MTT Tutkimusalueet Ympäristöystävällinen maatalous Ympäristöystävällinen maatalous -tutkimusalueen keskeisinä tavoitteina on selvittää, miten Itämereen ja sisävesistöihin valuvaa maatalouden ravinne- ja torjunta-ainekuormitusta ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää mahdollisimman kustannustehokkaasti. Lisäksi tutkitaan, miten maataloudessa voidaan ylläpitää ja kehittää luonnon biologista monimuotoisuutta. Maatalous toimii ympäristön ekosysteemipalveluiden varassa, ja ekosysteemipalveluita voidaan hyödyntää taloudellisesti. Maatalous ei saa kuitenkaan vahingoittaa ympäristöä, mutta samalla maatalouden toimintaedellytykset on turvattava. Aina ei voida toimia täysin ympäristöystävällisesti, esimerkiksi ilman mitään huuhtoutumia, määrittelee tutkimuspäällikkö Jyrki Aakkula. Kaikki nämä teemat nousevat esille vuonna 2011 alkaneessa maatalouden ympäristötukijärjestelmän uudistamistyössä, johon MTT osallistuu keskeisesti. Glyfosaatin vaikutukset esiin Vuoden 2011 tutkimuksesta Aakkula nostaa esiin torjunta-aine glyfosaatin ympäristövaikutuksia tutkivan GlyFos-hankkeen. Glyfosaatti torjuu hyvin tehokkaasti rikkakasveja ja sitä käytetään laajalti eri maissa, myös Suomessa. Glyfosaatti on markkinoille päästettäessä osoitettu vaarattomaksi, mutta nyt näyttäisi siltä, ettei aine hajoakaan niin tehokkaasti, kuin on luultu. Jäämiä päätyy pinta- ja pohjavesiin ja glyfosaatilla voi olla jopa perimää muuttavia vaikutuksia, kertoo Aakkula. Laskentatyökaluja päästöille MTT kantaa myös viranomaisvastuuta maatalouden kasvihuonepäästöjen laskennasta. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa maatalouden kasvihuonepäästöjen vähentämistavoitteeksi on asetettu 13 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Tavoite pitäisi saavuttaa vuoteen 2020 mennessä. Olemme kehittäneet kasvihuonepäästöjen vähentämisen arviointiin laskentapohjan, jolla pystytään arvioimaan, onko tavoitteet saavutettu, sanoo Aakkula. Vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen tähtää puolestaan MTT:ssä kehitetty tilatason laskentaväline fosforin mittaamiseen. Laskentavälineen avulla viljelijä voi itse laskea, paljonko tilan eri osaalueilla on fosforia, ja näin arvioida, kuinka suuri eri lohkojen huuhtoutumisriski on, Aakkula kuvaa. Karjatalouden synnyn jäljillä Mielenkiintoisia tuloksia on saatu myös FinnARCH-tutkimuksessa, joka on MTT:n ja Turun yliopiston yhteishanke. Siinä onnistuttiin ajoittamaan Nakkilan Viikkalan kaivauksilta löytynyt naudan hammas. Tämän löydön mukaan nauta olisi elänyt vuotta ennen ajanlaskun alkua. Tämä on hyvin mielenkiintoinen, biodiversiteettiin liittyvä poikkitieteellinen tutkimus, joka kertoo siitä, koska paikallaan pysyvä karjanhoito on alkanut Suomessa. Jyrki Aakkula tutkimuspäällikkö Ilman maataloutta ei olisi ruokaa. Ruoan tuottaminen vaikuttaa ympäristöön kuitenkin negatiivisesti tuottamalla kasvihuonekaasupäästöjä ja aiheuttamalla vesistöjen rehevöitymistä. Ympäristöystävällinen maatalous -tutkimusalueella haetaan tasapainoa maatalouden ja ympäristön välille vastaamalla kysymykseen: Kuinka tuotannollisilla ja teknologisilla ratkaisuilla sekä politiikkaohjauksella voidaan vähentää maatalouden kielteisiä ja lisätä myönteisiä ympäristövaikutuksia? 13

14 MTT Tutkimusalueet Vihreä talous luo hyvinvointia kestävämmin Uusiutumattomat luonnonvarat ja jatkuvan kasvun tavoittelu ovat jo pitkään olleet talouden keskiössä. Kasvulla on kuitenkin sosiaaliset ja ekologiset rajansa, joihin ollaan maailmanlaajuisesti törmäämässä. Tältä pohjalta ponnistaa Vihreän talouden mahdollisuudet -tutkimusalue, jolla haetaan kestävää ja niukkoja resursseja tehokkaasti hyödyntävää talousmallia. Tutkimusteemat Maan ja luonnonvarojen käyttö Maaseudun elinkeinojen muutos Lähi- ja luomuruoan kestävyys ja kilpailukyky Muuttuvat markkinat, vihreän talouden uusi yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen yrityksissä Politiikan muotoutuminen, yhteiskunnallinen ohjaus ja päätöksenteon tietoperusta 14

15 MTT Tutkimusalueet Vihreän talouden mahdollisuudet Vihreä talous edellyttää uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämistä, energiatehokkaampaa ja vähemmän materiaalia kuluttavaa tuotantoa, kohtuullista kulutusta ja hyvinvoinnin hakemista myös aineettomista tekijöistä. Maailmassa tapahtuu väistämättömiä muutoksia, joihin on reagoitava. Suomi on suurten luonnonvarojen maa ja MTT:llä on selkeä rooli biotaloudessa. Vihreän talouden mahdollisuudet -tutkimusalueella tutkitaan, miten luonnonvarat saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla ja hyvinvointia tuottaen, sanoo tutkimuspäällikkö Hilkka Vihinen. Vihreä talous on laaja käsite, jolle ei ole vielä piirretty selkeitä rajoja. Yhteiskunnallisessa keskustelussa kysytään: miten vihreää taloutta on mahdollista toteuttaa, ja millaiseen liiketoimintaan se perustuu? - Tutkimuksella haluamme tuoda yhteiskunnalliseen keskusteluun konkreettisia puheenvuoroja ja tekoja, sanoo Vihinen. Ruokaa omalta lähialueelta Vihreän talouden mahdollisuudet -ohjelman alle kuuluvista hankkeista esiin nousevat luomu- ja lähiruokaan liittyvä tutkimus ja keskustelunavaukset. Esimerkiksi kunnat hyödyntävät tällä hetkellä vain vähän oman alueensa elintarvikkeita ja raaka-aineita, joihin kuuluvat maataloustuotteiden ohella esimerkiksi marjat ja sienet. Vihreän talouden näkökulmasta kysytään sitä, miten alueilla voitaisiin ratkaista käytetäänkö lähiruokaa tai luomua julkisissa hankinnoissa vai ei? Kun tahtotila on olemassa, sitä mahdollistetaan tutkimustuloksilla, sanoo Vihinen. Ekologista asumista maalla Viime vuonna on aloitettu myös kaksi isoa ekologiseen maaseutuasumiseen liittyvää hanketta: Suomen Akatemian rahoittamaan Asumisen tulevaisuus -ohjelmaan kuuluva Balance-hanke ja EU-rahoitteinen Ekokylä-hanke, jonka toteuttajat ovat kuudesta Itämeren alueen maasta. Balance-hankkeessa tarkastellaan asumista kokonaisuutena, jossa huomioi daan ympäristökysymykset kestävästä kehityksestä maankäyttöön ja logistiikan, palveluiden sekä asukkaiden näkökulmat, kuten esimerkiksi tarpeet terveyspalveluille. Hyvinvointia luonnosta Vihreään talouteen kuuluu myös Green Care, joka on luontoon ja maaseutuympäristöön liittyvää toimintaa, jolla edistetään ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Green Care tarjoaa esimerkiksi luontoa hyödyntäviä terapia- ja kuntoutusmenetelmiä sosiaali- ja terveysalalle. MTT on ollut mukana rakentamassa Green Carea ja luomassa esimerkiksi siihen liittyvää liiketoimintaa. Green Care on kasvanut ja kehittynyt ja on nyt paljon laajempaa kuin ennen, kertoo Vihinen. Hilkka Vihinen tutkimuspäällikkö Kasvavissa niukkuuden oloissa tarvitaan resursseja tehokkaammin hyödyntävää ja kestävää taloutta, jossa kulutus on maltillista. Vihreän talouden mahdollisuudet -tutkimusalueella vastataan kysymykseen: Millaisia mahdollisuuksia vihreä talous luo luonnonvarojen ja maankäytön kestävään hyödyntämiseen? 15

16 MTT Tutkimusalueet Tehoa järjestelmiin ja sivuvirrat hyötykäyttöön Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueella rakennetaan uutta biotalouden mallia, jossa ylitetään perinteiset tuotantoalueiden rajat. Tutkimusteemat Resurssitehokkuuden edistäminen tuotannossa Uusiutuvien biopohjaisten materiaalien ja energian kestävä tuotanto, jalostaminen ja hyödyntäminen Ruokajärjestelmän sekä non-food-tuotannon älykäs tehostaminen Uudet liiketoimintamahdollisuudet ja niitä tukevat ohjauskeinot 16

17 MTT Tutkimusalueet Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueella käydään kiinni ruokajärjestelmän alihyödynnettyihin resursseihin: informaatioon ja sivuvirtoihin. Alueella siis haetaan sovellettavissa olevaa informaatiota ruokajärjestelmän eri osista ja hyödynnetään jätteeksi tai ympäristöongelmaksi koettuja elintarviketuotannon osia. Esimerkiksi ravinteet on saatava kiertämään ruokajärjestelmässä. Yhdyskuntien jätevesihuollon ja elintarviketuotannon biohajoavia jätteitä, kuten esimerkiksi lantaa tai perunan kuoria, voidaan hyödyntää ravinteiden kierrätyksessä. Samalla saadaan uusiutuvaa energiaa, selittää tutkimuspäällikkö Markku Järvenpää. Tuloksista tuotteita Älykkäästi uusiutuvista luonnonvaroista -tutkimusalueen tutkimusta tarvitaan, koska nykyinen ruoantuotanto ei ole kestävällä pohjalla. Nykyinen ruokajärjestelmä perustuu fossiilisiin polttoaineisiin, jotka eivät riitä. Alkutuotannon informaatio on jalostettavissa kestävyystiedoksi, jota voidaan myös kaupallistaa, toteaa Järvenpää. Myös kuluttajilta kauppaan ja teollisuuden kautta alkutuotantoon päin kulkevaa tietoa voidaan hyödyntää kehitettäessä kestäviä vaihtoehtoja. Tavoitteena on luoda kestäviä ratkaisuja, joilla vahvistetaan myös ruoantuotannon kilpailukykyä. Elintarvikejärjestelmän informaation hyödyntämistä tutkitaan muun muassa EUrahoitteisessa SmartAgriFood-hankkeessa. Tutkimustulosten tuotteistamisen konkreettinen tulos on neuvontaorganisaation kanssa yhteistyössä kehitetty tuotannonsuunnitteluohjelmisto Karjakompassi, neljän eri verkkopalvelun kokonaisuus. Karjakompassi on kehitetty työkaluksi kotieläintuotannon suunnitteluun, seurantaan ja simulointiin. Hiilineutraali polttoaine Vuoden 2011 merkittäviä hankkeita ovat olleet EU-rahoitteinen ja MTT:n koordinoima Baltic Manure -hanke, jonka tavoitteena on kehittää lannan sisältämistä ravinteista ja energiasta liiketoimintaa. EU-rahoitteinen on myös W-Fuel, jossa biojätteestä kehitetään biopolttoainetta liikenteeseen. Hanketta on toteutettu pääkaupunkiseudulla sekä Salon, Turun ja Kotkan seuduilla Suomessa ja Virossa Harjun ja Lääne-Virun maakunnissa. Kyseessä on uusiutuva ja hiilineutraali polttoaine. Hankkeessa on myös mietitty, miten alueellisten jätteenkäsittelijöiden ja maatalouden biohajoavien aineiden jätteiden käsittely tulisi järkevästi sijoittaa biopolttoaineen tuottamisen kannalta, kertoo Järvenpää. Takaisin kiertoon Viime vuonna päättynyt Biovirta-hanke nousee osaltaan menestyksekkäiden hankkeiden joukkoon. Biovirrassa kävimme läpi isojen biokaasulaitosten käsittelyjäännösten hyödyntämistä pääasiassa kasviravinteena. Mädätysjäänteen ravinteet saatiin muotoon, joka voidaan palauttaa maatalouteen, kertoo Järvenpää. Päättyneiden hankkeiden joukosta nousee esiin vielä Hyötylanta, jossa on parannettu maatilojen lannan käsittelyä. Hankkeen päätavoitteena oli kehittää keinoja, joiden avulla lannan ja muiden eloperäisten materiaalien energiasisältö saadaan tehokkaasti hyödynnettyä ja ravinteet kierrätettyä. Markku Järvenpää tutkimuspäällikkö Fossiilisten polttoaineiden varassa toimiva ruoantuotanto ei ole kestävää. Ruokajärjestelmissä puolestaan on alihyödynnettyjä osia, joita voidaan käyttää hyväksi, myös taloudellisesti. Älykkäästi uusiutu vista luonnonvaroista -tutkimusalueella vastataan kysymykseen: Kuinka älykästä prosessien hallintaa sekä materiaali - ja energiatehokkuutta edistämällä vahvistetaan ruoantuotannon ja non-food-tuotannon kestävyyttä ja kilpailukykyä? 17

18 MTT Talous Kasvun ja kehittämisen vuosi Markkinaehtoinen myynti kasvoi Vuosi oli MTT:lle taloudellisesti hyvä, sillä toiminnan kannattavuus ja kilpailukyky paranivat sekä rahoitusrakenne kehittyi markkinaehtoiseen suuntaan. Markkinaehtoinen myynti kasvoi 22 prosenttia ollen 20,3 miljoonaa euroa. Samalla myynnin osuus MTT:n rahoituksesta kasvoi 31 prosentista 36 prosenttiin. Yhteensä myynti on kasvanut peräti 81 prosenttia vuodesta 2008, mikä on suoraa palautetta asiakkailta. Budjettirahoituksen osuus MTT:n rahoituksesta on laskenut kolmen vuoden takaisesta 70 prosentista 58 prosenttiin vuonna Muutos on dramaattinen ja osoittaa, että isokin laiva kääntyy, kun osaaminen, tahto ja tiedon vahva kysyntä yhdistyvät. Vuonna 2011 yhteistutkimuksen suurimmat rahoittajat olivat ELY-keskukset, Maatilatalouden kehittämisrahasto, EU ja yritykset. Yhteisrahoituksen käyttö kasvoi vuodessa peräti 3,9 miljoonaa euroa eli 31 prosenttia. Ulkomaisen rahoi tuksen osuus yhteisrahoituksesta oli 2,3 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 52 prosentin kasvua. Kokonaisuudessaan MTT:n liikevaihto kasvoi 2,4 miljoonaa euroa, josta 1,8 miljoonaa euroa oli henkilöstökulua. Osa hallintopalveluista on tuotettu valtion palvelukeskuksessa vuodesta 2009 alkaen. Näin tuotettu palvelu on selvästi kalliimpaa kuin MTT:n itse tuottama palvelu ja vaatii siten ylimääräisen resurssin varaamista, joka on kasvamassa lähivuosina yli miljoonaan euroon. Toimitilakustannus puolestaan säilyi korkealla 7,8 miljoonan euron tasolla, vaikka MTT on luopunut merkittävästä osasta tilojaan. Yhteisrahoituksen käyttö muutos ed. milj. v:een, % ELY-keskukset 3,2 41 Makera 3,1 30 EU:n tutkimusrahoitus 1,7 53 Yritykset 1,7 9 Muu kotimainen rahoitus 1,4 18 Tekes 1,3 1 Maa- ja metsätalousministeriö 1,2 21 Muu valtion budjettitalous 1,2 157 Suomen Akatemia 0,8 25 Muu ulkomainen rahoitus 0,4 32 Ulkomainen yritysrahoitus 0,2 118 Yhteisrahoitus yht. 16,3 31 Täydennetty tuotto- ja kululaskelma milj % 2011 % TOIMINNAN TUOTOT Budjettirahoitus Varainhoitovuoden talousarvio 35,385 33,288 Siirto seur. vuodelle -5,202-6,514 Siirto ed. vuodelta 4,625 5,202 Budjettirahoitus yhteensä 34, , Yhteishanke- ja muu rahoitus Valtion budjettitalous 6,380 9,984 Muu julkishallinto 2,412 3,165 Yritykset ja yhteisöt 2,777 3,147 EU ja muut ulkomaiset yhteisöt 1,510 2,317 Yhteishanke- ja muu rahoitus yhteensä 13, , MPL:n* mukaisen palvelutoiminnan tuotot 4, ,986 7 Muut toiminnan tuotot 14,859 20,235 Yhteistoiminnan rahoitustuotot -13,163-18,104 Läpikulkueränä kirjatut tuotot -0,036 1, ,030 2,101 4 TOIMINNAN TUOTOT YHTEENSÄ 53, , TOIMINNAN KULUT Henkilöstömenot 36, , Vuokrat netto 5,282 5,105 Materiaalikulut 4,038 4,097 Ulkopuoliset palvelut 5,570 6,518 Muut kulut 2,099 16, ,083 17, Valmistus omaan käyttöön -0, ,047 0 TOIMINNAN KULUT YHTEENSÄ 53, , Rahoitusrakenne milj. * 2010 % 2011 % muutos ed. v:een, % muutos v:een 2008, % Yhteisrahoitus 12, , Maksullinen toiminta 4,2 8 4, Yhteensä 16, , Budjettirahoitus 34, , Maatilatulot ym. 3,7 7 3, Yhteensä 54, , *) Rahoituksen kertaerien ajoituksen vaikutus vuosien 2010 ja 2011 rahoitusrakenteeseen korjattu. VASTUUKATE (KÄYTTÖKATE) 0,385 0,526 Poistot -1,457-1,387 TOIMINNALLINEN TULOS -1,072-0,861 Rahoitustuotot ja -kulut 0,017-0,006 Satunnaiset erät 0,017-0,062 TILIKAUDEN TULOS - 1,038-0,929 *) MPL = Maksuperustelaki 18

19 MTT henkilöstö Vastuukate toiminnoittain milj % 2011 % 1. MAKSULLINEN TOIMINTA Tuotot 4, , Kulut 2, , VASTUUKATE 1, , TUTKIMUS Tuotot 49, , Kulut 50, , VASTUUKATE -1, , YHTEENSÄ Tuotot 53, , Kulut 53, , VASTUUKATE 0, ,526 1 Osaamisen kehittäminen keskeistä muutostilanteessa MTT:n toiminnan muutoksissa korostuu osaamisen ylläpitämisen ja kehittämisen merkitys. Osaamisen kehittämisen tarkoituksena on varmistaa vakinaisen henkilö kunnan työsuhteen pysyvyys ja tarvittavan osaamisen saatavuus. Vuonna 2011 esimiehet asettivat kaikille työntekijöille selkeät kirjalliset tavoitteet tulos-, tavoite- ja kehityskeskusteluissa. Henkilöstölle järjestettiin koulu tusmahdollisuuksia ja valmennusta tehtävien muuttuessa ja uusiin tehtäviin sijoittamisen tukemiseksi. Työterveyshuollon toiminnassa painotettiin ennaltaehkäisevää ja laaja-alaista terveyden huoltoa työssä jaksamisen ja hyvän työkyvyn edistämiseksi. Työsuojelua toteutettiin työympäristöohjelman mukaisesti. MTT osallistui Työterveyslaitoksen johtamaan Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia julkiselle sektorille hankkeeseen (INNO-VOINTI), jossa selvitetään, kuinka saattaa yhteen innovaatiojohtamisen, henkilöstöjohtamisen ja henkilöstön hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet. Investoinnit 1,271 1,120 RAHOITUSJÄÄMÄ (=Vastuukate./. investoinnit) -0,886-0,594 Kone- ja laiteinvestoinnit 1,068 0,896 Poistot koneista ja laitteista 1,126 1,090 Henkilötyövuodet Henkilöstön koulutusaste Koulutuspäivät/ henkilötyövuodet 8 7,1 6 5,3 5, Rahoitus rahoituslähteittäin milj % 2011 % Valtion budjettirahoitus 41, , Muu julkinen rahoitus 3, , Yksityinen rahoitus 8, , RAHOITUS YHTEENSÄ 53, , Lisääntyneen tilauskannan vuoksi tutkijoiden määrä kasvoi yhdeksällä ollen 312 henkilötyövuotta. Henkilöstön kokonaismäärä kasvoi yhdeksällä ollen 773 henkilötyövuotta. Tutkijakoulutusaste Ylempi korkeakouluaste Alempi korkeakouluaste Alin korkeakouluaste Keskiaste Perusaste 19

20 Opistontie 10 A Ypäjä Toivonlinnantie Piikkiö Vakolantie Vihti Tervamäentie Hyvinkää Latokartanonkaari Helsinki Lönnrotinkatu Mikkeli Antinniementie Vihtavuori Alapääntie Ylistaro Halolantie 31 A Maaninka Silmäjärventie Kannus Kipinätie Sotkamo Rakentajantie 3, PL Oulun yliopisto Tutkimusasemantie Ruukki Eteläranta Rovaniemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Jokioinen vaihde: etunimi.sukunimi@mtt.fi