Lappeenrannan teknillinen yliopisto. HallOpEdopas

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lappeenrannan teknillinen yliopisto. HallOpEdopas"

Transkriptio

1 Lappeenrannan teknillinen yliopisto HallOpEdopas 1

2 Sisältö 1. Johdanto/esipuhe 3 2. Opiskelijoiden rooli ja asema 4 3. YLIOPISTO JA OPISKELIJAT Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY 5 4. HALLINNON OPISKELIJAEDUSTAJA ELI Halloped 6 5. YLIOPISTON ORGANISAATIO JA JOHTAMINEN Yliopiston tehtävä, arvot ja strategia Yliopiston organisaatio Laadunhallintajärjestelmä Yliopiston yleishallinto ja päätöksenteko Yliopistokollegio Hallitus Rehtori ja vararehtorit Yliopistopalveluiden johtajat Tiedekunnat Dekaani Tiedekuntaneuvostot Tiedekuntaneuvoston kokoonpano ja toimikausi Koulutusohjelmat Koulutusohjelman johtaja ja koulutusohjelman johtoryhmä Keskeiset koulutustoimijat ja vastuut Kokouskäytännöt Kokoon kutsuminen Valmistelu ja valmistelijat Kokouksen kulku Päätösvaltaisuus Kokouspöytäkirjat Toimielimen jäsenen vastuu Toimielimen jäsenen esteellisyys Keskeisimmät päätöksentekoprosessit Professorin tehtävän täyttömenettely Opetussuunnitelmatyö Ulkopuolisia sidosryhmiä LOAS Saimaan ammattikorkeakoulu Opintotukilautakunta YTHS Koulutuspoliittisia vaikuttajia yliopistomme ulkopuolella Opetus- ja kulttuuriministeriö eli OKM SYL Korkeakoulujen arviointineuvosto KKA Suomen Akatemia Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö OTUS TEK ja SEFE HALLINNON OPISKELIJAEDUSTAJIEN PALKKIOT Avainsanoja 27 2

3 1. Johdanto Oppaan toivotaan selventävän yliopiston hallintoelimissä toimivan hallinnon opiskelijaedustajan (hallopedin) toimenkuvaa ja auttaa hallopedejä ymmärtämään yliopiston hallintoa ja toimielimiä, päätöksentekoa ja käytäntöjä. Oppaan ei ole tarkoitus kertoa kaikkea halloped-toiminnasta vaan olla mahdollisimman helposti lähestyttävä paketti hallopedinä toimimiseen. Hallinnon opiskelijaedustajan opas on laadittu ensimmäisen kerran vuonna 2010 ja uusin versio on päivitetty vuonna 2013 LTKY:n edunvalvonnan ja LUT:n laatupäällikön toimesta. 3

4 2. Opiskelijoiden rooli ja asema Yliopistojen itsehallinto on nyky-suomessa itsestäänselvyys. Yliopistolain ansiosta yliopistot ovat itsenäisiä laitoksia, jotka saavat toimia vapaasti omalla kentällään, kunhan täyttävät heille uskotun tieteen ja taiteen opettamisen tehtävän. Perustuslain toteuttamiseksi yliopistojen hallinto on järjestetty siten, että yliopistojen omat hallintoelimet valtion toimielinten sijasta käyttävät ylintä päätösvaltaa. Yliopiston hallintoelimissä noudatetaan kolmikantaa, missä edustajat valitaan kolmesta yliopiston sisäisestä ryhmästä: professorikunnasta, muusta henkilökunnasta ja opiskelijoista. Pääsääntöisesti professorikunnan edustajia on eniten, mutta suurimmankin ryhmän edustajia on vähemmän kuin puolet edustajien kokonaismäärästä. Yliopiston hallituksessa on myös ulkopuolisia jäseniä edellä mainittujen kolmen ryhmän lisäksi. Hallinnon opiskelijaedustajilla on ollut hyvin merkittävä rooli oman ylioppilaskuntamme historiassa. Ylioppilaskunnan perustamiseen viimeisen sysäyksen antoi tarve valita opintotukilautakuntaan kolme ylioppilaskunnan nimeämää jäsentä. Kuten jäljempänä tässä oppaassa käy ilmi, on opintotukilautakunnassa edelleen kolme ylioppilaskunnan nimeämää jäsentä. Aktiiviset hallintoelimien jäsenet ovat korvaamattomia tieteen, taiteen ja korkeimman opetuksen takaajina. Valtionohjausta vähentänyt vuoden 2010 yliopistouudistus tuo rinnallaan myös enemmän vastuuta. Tehtäviinsä paneutuvat ja yliopistomme parasta ajatellen toimivat hallinnon päättäjät varmistavat sen, että Lappeenrannan teknillinen yliopisto on jatkossakin eturivin tekijä yliopistokentässämme. Opiskelijoiden määrä ja sitä kautta valta yliopistojen hallinnossa on lisääntynyt pikku hiljaa, mutta yliopistokohtaisia eroja on luvun lopussa hyvinkin radikaali ylioppilasliike vaati mies ja ääni -periaatetta hallintoon, mutta se ei kuitenkaan onneksi toteutunut. 4

5 3. Yliopisto ja opiskelijat 3.1. Lappeenrannan teknillisen yliopiston ylioppilaskunta LTKY Jokaisella suomalaisella yliopistolla on oma ylioppilaskuntansa. Niille on annettu julkisoikeudellinen asema, jonka nojalla ne ovat velvollisia hoitamaan niille määritettyjä tehtäviä. Ylioppilaskunnan tarkoituksena on toimia jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä, sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan liittyviä pyrkimyksiä. Opiskelijaedustajia on kaikissa yliopiston päätöksentekoelimissä eli yliopiston hallituksessa, kollegiossa, tiedekuntaneuvostoissa, sekä muissa elimissä kuten koulutusohjelmien johtoryhmissä. Opiskelijat ovat erittäin tärkeä osa yliopistoyhteisöä ja heidän mukaan ottamisensa päätöksenteossa on tärkeää. Hallinnon opiskelijaedustajien tarkoituksena on tuoda opiskelijoiden ääni kuuluville päätöksiä tehtäessä. Opiskelijoilla on edustus kaikissa virallisissa päätöksentekoelimissä, sekä monissa keskeisissä työryhmissä, kuten laadunhallinnan ohja usryhmässä sekä opetuksen ohjaus- ja kehittämisryhmässä (OPOKE). Taulukossa 1 on koonti määriteltyjen toimielinten opiskelijapaikoista. Taulukko 1. Opiskelijaedustajat eri hallintoelimissä (suluissa nimettyjen varahenkilöiden määrä) Elin Opiskelijaedustajia Elin Opiskelijaedustajia Yliopiston hallitus 1 Koulutusohjelman neuvoa-antavat johtoryhmät: Yliopistokollegio 4 (4) Ente 3 Tiedekuntaneuvostot: Kati 2 kauppatieteellinen 3 (3) Kete 2 tuotantotalouden 3 (3) Kote 2 teknillinen 4 (4) Mafy 2 Opintotukilautakunta 3 (3) Säte 2 Kirjaston johtokunta 3 (3) Tite 2 Koulutus ja kehittämiskeskus 1 (1) Tuta 3 Etelä-Karjala-instituutti 1 Ymte 3 5

6 Opiskelijat osallistuvat opetuksen kehittämiseen opintojaksokohtaisen palautteen kautta. Ylioppilaskunta palkitsee Vuoden luennoitsijan ja Vuoden opintojakson. Opetuksesta vastaava vararehtori ja ylioppilaskunta keskustelevat säännöllisesti opetukseen liittyvistä asioista esimerkiksi ylioppi laskunnan tietoon tulleesta opiskelijapalautteesta ja kehittämiskohteista. Ylioppilaskunta myös valvoo opintosuoritusten tarkistusaikarajojen noudattamista Mustanlistan avulla. Myös Harmaanlistan kautta opiskelijat pystyvät antamaan opettamiseen liittyvää palautetta. Ylioppilaskunta huolehtii jäsentensä eli opiskelijoiden edunvalvonnan lisäksi myös opiskelijoi den hyvinvoinnista tarjoamalla muun muassa terveydenhoitoon ja harrastustoimintaan liittyviä palveluja jäsenilleen. Lisäksi yliopistossa toimii rehtorin asettama hyvinvointitoimikunta, jonka tehtävänä on kehittää toimenpiteitä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämi seksi. 4. Hallinnon opiskelijaedustaja eli Halloped Päättäviin elimiin opiskelijaedustajat valitsee pääsääntöisesti ylioppilaskunnan edustajisto, epävirallisiin elimiin taas ylioppilaskunnan hallitus. Joihinkin elimiin yliopisto kutsuu LTKY:n edustajia. Yliopistolain mukaisissa hallintoelimissä on edustus kaikista yliopistoyhteisön ryhmistä. Hallintoelimen jäsenet eivät hallintoelimessä toimiessaan voi ajaa edustamansa ryhmän etua vaan kokonaisvaltaisesti yliopiston parasta. Yliopistolain mukaan sekä yliopistossa että ylioppilaskunnassa sovelletaan hallintolakia niiden hoitaessa julkista hallintotehtävää eli käytännössä silloin, kun lakisääteistä tehtävää suoritettaessa tehdään toisen oikeuksia, velvollisuuksia tai etuuksia koskevia päätöksiä. Hallinnon opiskelijaedustajana toimiminen tuo vallan lisäksi myös vastuuta. Yliopistolain mukaan yliopiston hallituksen jäsenen on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua. Opiskelijaedustajien oletetaan toimivan vastuunsa mukaisesti opiskelijoita edustaessaan. Itse asiassa, opiskelijaedustajan pitäisi ajatella asioita koko yliopiston kannalta, eikä suoraviivaisesti vain opiskelijoihin välittömästi kohdistuvien vaikutusten kautta. Hyvin harvoin opiskelijan etu kuitenkaan on ristiriidassa yliopiston kokonaisedun kanssa. Hallinnon opiskelijaedustajat edustavat toimessaan kaikkia yliopiston opiskelijoita, eivät vain itseään, minkä vuoksi hallopedin tulee olla aktiivisesti yhteydessä sekä ylioppilaskuntaan että muihin hallopedeihin. Näin varmistetaan hallopedien tiedon ja tuensaanti toimintaansa, ja se, että muutkin hallopedit pysyvät kartalla ajankohtaisista asioista. Yleensä kokouksiin kannattaa valmistautua kokoontumalla mahdollisten muiden hallinnon opiskelijaedustajien kanssa yhteen jo etukäteen ja käymällä läpi esityslistan kaikki kohdat. Näin jokainen tietää jo ennen kokousta mitä kokouksessa tapahtuu, ja näin myös vaikutusmahdollisuudet kokouksessa ovat selvästi suuremmat kuin jos sinne menisi valmistautumatta. Ylioppilaskunta pitää yllä hallopedien sähköpostilistaa, jossa hallopedien on helppo vaihtaa kuulumisiaan ja mielipiteitään erinäisistä ajankohtaisista asioista yliopistollamme. Kaikki hallopedit kuuluvat automaattisesti tälle listalle, ja jokainen voi vapaasti lähettää tälle listalle viestiä. On toivottavaa, että ajankohtaisista asioista keskusteltaisiin eikä niitä jätettäisi hautumaan vain omaan päähän. 6

7 5. Yliopiston organisaatio ja johtaminen 5.1. Yliopiston tehtävä, arvot ja strategia Yliopiston toimintaa ohjaavan yliopistolain mukaan yliopiston tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopiston tulee toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. LUT on kahden tieteenalan - tekniikan ja kauppatieteiden yliopisto, jonka toimintaa ohjaavat arvot rohkeus menestyä intohimo luoda uutta tieteen avulla tahto rakentaa hyvinvointia. LUT:n strategiassa yliopiston tulevaisuutta ohjataan kohti kansainvälistä ja innovatiivista tiedeyliopistoa. Toiminnan perustana on yhdessätekeminen, missä kansainvälinen, kansallinen ja alueellinen yhteistyö vahvistavat valittujen osaamisalueiden rakentumista vahvoiksi, tieteellisiä tuloksia ja taloudellista hyvinvointia tuottaviksi kokonaisuuksiksi. Vuonna 2015 LUT:n tavoite on olla osaamisalueillaan merkittävä tieteellinen toimija sekä haluttu kumppani. Tavoitteena on että LUT houkuttelee lahjakkaita opiskelijoita sekä Suomesta että ulkomailta ja että LUT:sta valmistuneet työllistyvät omalle alalleen vaativiin ja hyvin palkattuihin tehtäviin myös kansainvälisillä työmarkkinoilla. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen sektorilla LUT tavoittelee vahvan tietojäljen jättämistä yhteiskuntaan. Yliopiston strategian myötä toiminta kohdentuu aiempaa tarkemmin valituille, perinteisistä sektoreista - energiasta, kemiasta, metallista ja taloudesta - kehittyville osaamisalueille. Tämä merkitsee erityisesti vihreän energian ja teknologian, kestävän kilpailukyvyn luomisen ja kansainvälisten Venäjäyhteyksien rakentamisen roolin vahvistumista yliopiston toiminnassa. Toimintaa ohjataan strategisista tavoitteista johdettujen laadullisten ja määrällisten tulostavoitteiden pohjalta. Tavoitteet ja niiden pohjalta tehtävä resurssien allokointi ja palkitseminen kohdennetaan sekä yksikkö- että henkilötasolle koskien koko yliopiston henkilöstöä. Tämän toteuttamiseksi asetettuja tulostavoitteita seurataan yksityiskohtaisten tulosmittareiden avulla. 7

8 5.2. Yliopiston organisaatio LUT:ssa on tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten kolme tiedekuntaa: teknillinen, tuotantotalouden ja kauppatieteellinen tiedekunta. LUT:ssa on myös tiedekirjasto, jonka tehtävänä on huolehtia yliopiston opetus- ja tutkimustyössä sekä opiskelussa tarvittavista kirjasto- ja tietopalveluista. Lisäksi LUT:ssa on erikoistuneita tutkimusyksiköitä (www.lut.fi Tutkimus Tutkimusyksiköt). Tutkimuksen ja koulutuksen toteuttamiseksi tarvittavat tukitoiminnot tuotetaan osin tiedekunnissa, osin Yliopistopalveluissa, joka on jakautunut useaan tukipalveluita tuottavaa yksikköön. Yliopistolla on toimintaa myös alueellisissa yksiköissä ja toimipisteissä Lahdessa, Kouvolassa ja Mikkelissä. Kuva 1. LUT:n organisaatio Hallitus Yliopistokollegio Rehtori, vararehtorit Teknillinen tiedekunta LUT Energia LUT Kemia LUT Kone LUT MaFy Tutkimusyksiköt CDMD, CEID, CST Tuotantotalouden tiedekunta Innovaatiojohtaminen Arvoverkostojen johtaminen Ohjelmistotuotanto ja tiedonhallinta Kauppatieteellinen tiedekunta Talous ja yritysjuridiikka Johtaminen ja kansainvälinen liiketoiminta Pohjoisen ulottuvuuden tutkimuskeskus (NORDI), Technology Business Research Centre (TBRC), Etelä-Karjala-instituutti (EKi), Koulutus- ja kehittämiskeskus (KOKE), Lappeenrannan tiedekirjasto Alueyksiköt: LUT Lahti School of Innovation, LUT Kouvola, LUT Savi Sustainable Technologies Yliopistopalvelut 8

9 5.3. Laadunhallintajärjestelmä Lappeenrannan teknillinen yliopiston toiminnan kokonaisuus, sen arviointitavat ja vakiintuneet kehittämismenettelyt on kuvattu yliopiston laadunhallintajärjestelmässä. LUT:ssa keskeistä on toiminnan laadunhallinta ja kehittäminen osana yliopiston normaalia toimintaa siten, että taustalla on ajatus jatkuvasta kehittämisestä Demingin ympyrän mukaisesti (ks. Kuva 2). Yliopiston laadunhallintajärjestelmä on kuvattu LUT:n laatukäsikirjassa. Siihen on kirjattu yliopiston laatupolitiikka ja -tavoitteet, keskeiset voimavarat, yliopiston johtamiseen liittyvät käytännöt, yliopiston keskeiset toiminnot tieteellinen tutkimus, akateeminen koulutus, yhteiskunnallinen vuorovaikutus, tukitoiminnot - ja niiden laadunhallintaan liittyvät menettelyt. Laatukäsikirja muodostaa pohjan yliopiston yksiköiden laadunhallinnalle, ja se antaa sekä yliopiston ulkopuolisille että sisäisille sidosryhmille kattavan kuvan yliopiston toiminnasta. Laatukäsikirjassa kuvataan niitä toimintoja ja käytäntöjä, jotka koskevat ja velvoittavat koko yliopistoyhteisöä. Laatukäsikirja ja muu laadunhallintaan liittyvä aineisto löytyvät LUT:n intranetistä (LUTnet Tietopankki Laadunhallinta). Yliopiston laadunhallintajärjestelmää arvioidaan säännöllisesti sekä ulkoisin arvioinnein (Korkeakoulujen arviointineuvosto) että sisäisesti. Sisäinen auditointi on menettely, jossa yliopiston henkilöstöstä ja opiskelijoista koostuvat auditointiryhmät arvioivat ryhmän vastuulle määritellyn yksikön laadunhallintajärjestelmää, ja antaa arvioinnistaan kirjallisen palautteen. Sisäisiin auditointeihin toivotaan aina mukaan myös opiskelijoita. Vuonna 2009 toteutettiin yliopiston ensimmäinen ulkoinen auditointi, jonka LUT läpäisi. Auditointi on voimassa Seuraava laadunhallintajärjestelmän ulkoinen auditointi toteutuu syksyllä Kaikissa LUT:n koulutusohjelmissa on toteutettu kandidaatin- ja/tai maisterinohjelmien kansainvälinen akkreditointi. Tekniikan alalla LUT on ensimmäinen pohjoismainen yliopisto, jossa on kansainvälisesti akkreditoituja tutkinto-ohjelmia. Akkreditointien tavoitteena on ollut vahvistaa sisäisesti tutkintojen laadunhallintaa sekä vahvistaa LUT:n asemaa kansainvälisellä korkeakoulutuksen kentällä. Akkreditoinneissa oli myös paljon opiskelijoita mukana, mikä varmisti myös opetukseen liittyvien monipuolisen tarkastelun, niin opettajien kuin opiskelijoiden näkökulmista. Kuva 2. Demingin jatkuvan kehittämisen ympyrä. KEHITÄ SUUNNITTELE ARVIOI TOIMI 9

10 5.4. Yliopiston yleishallinto ja päätöksenteko Keskeisimmät päätöksentekijät ovat yliopistokollegio, yliopiston hallitus sekä rehtori, vararehtorit, dekaanit ja yliopistopalveluiden johtajat. Jäljempänä on kerrottu tarkemmin eri toimijoiden kokoonpanosta ja tehtävistä Yliopistokollegio Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla päätöksiä on vuoden 2010 yliopistouudistuksesta lähtien tehnyt myös yliopistokollegio. LUT:n kollegioon kuuluu 12 jäsentä, neljä jäsentä kustakin sisäisestä ryhmästä (professorikunta, muu henkilökunta, opiskelijat). Heillä kaikilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopistokollegion tehtäviin kuuluvat: päättää yliopiston hallituksen jäsenten määrä ja heidän toimikautensa pituudet valita yliopiston ulkopuolelta tulevat jäsenet yliopiston hallitukseen päättää eri ryhmiin kuuluvien edustajien lukumäärästä ja vahvistaa eri ryhmien edustajat hallituksessa (professorit, muu henkilökunta, opiskelijat) vapauttaa hallituksen jäsen tehtävästään hallituksen esityksestä valita yliopiston tilintarkastajat vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille. päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä, rehtoria ja tilintarkastajaa vastaan sekä päättää tähän liittyvästä hallituksen jäsenen mahdollisesta vapauttamisesta tehtävästään. Hallopedin kertomaa Yliopistokollegio on eräässä mielessä yliopiston tärkein toimielin. Sen tehtävänä on nimittäin yliopiston hallituksen nimittäminen. Tarkemmin kollegio päättää hallituksen koosta, yliopistoyhteisön sisäisten ja ulkopuolisten jäsenten määrästä sekä myös hallituksen toimikauden pituudesta. Yliopistokollegio on oikeus myös erottaa hallituksen mikäli sen luottamus on kärsinyt. Yliopistokollegiolla on hallituksen nimittämisen lisäksi muita tehtäviä. Se vahvistaa yliopiston tilipäätöksen, päättää tilivelvollisten vastuuvapauden myöntämisestä sekä nimittää yliopiston tilintarkastajat. Näiden lisäksi sen tehtävänä on myös tiedepoliittisen keskustelun ylläpito yliopistoyhteisössämme. Tämä tarkoittaa käytännössä merkittävistä opetuksesta, tutkimuksesta tai yliopiston yhteiskunnallisesta vuorovaikuttamisesta keskustelua. Kollegion kokouksissa on tämän tiimoilta keskusteltu mm. opetuksen tutkimusorientaatiosta sekä labraharjoitusten osasta opetuksessa. Kollegiossa vallitsee tasakolmikanta eli kaikilla kolmella sisäisellä ryhmittymällä on yhtä monta edustajaa. Opiskelijajäsenillä on tämän myötä varsin hyvät vaikutusmahdollisuudet päätettäviin asioihin. Yliopistokollegiolle on edellä mainittujen lakisääteisten tehtävien lisäksi määrätty LUT:n johtosäännössä tiedepoliittisen keskustelun ylläpito ja hallituksen jäsenten palkkioista päättäminen. Yliopistokollegion puheenjohtajalla on yliopiston johtosäännön perusteella puhe- ja läsnäolo-oikeus yliopiston hallituksen kokouksissa. Yliopistokollegio kokoontuu puheenjohtajan tai rehtorin kutsusta. 10

11 Hallitus Yliopistolain mukaan yliopiston ylin päättävä hallintoelin on hallitus. Yliopiston hallituksen tehtävänä on lain mukaan muun muassa: päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitel masta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkit tävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa hyväksyä opetusministeriön kanssa tehtävä sopi mus [tulossopimus] yliopiston puolesta valita rehtori sekä erottaa rehtori hyväksyä johtosäännöt sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta päättää valittavien opiskelijoiden määrästä tehdä Opetus- ja kulttuuriministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta. Hallopedin kertomaa Yliopistojen toiminta ja hallituksen rooli muuttui yliopistouudistuksen jälkeen huomattavasti. Hallituksen roolina on toimia suunnannäyttäjänä - päättää keskeisistä tavoitteista ja strategiasta sekä toiminnan periaatteista. Hallituksen toiminnassa on korostunut strateginen ulottuvuus ja operatiivinen johtaminen onkin selkeästi yliopistolla rehtoraatin, dekaanien ja muiden johtajien vastuulla. Hallituksessa on mukana niin yliopiston sisäisiä kuin ulkoisia jäseniä. Toiminnassa tärkeänä on korostunut tehokas, hyvin keskusteleva toimintatapa joka mahdollistaa kokonaisuutena myös opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet. Keskustelussa on tärkeää tuoda esille eri näkökantoja ja mielestäni uusimuotoinen hallitus on antanut hyvin tilaa toimia. Kaikista asioista ei voida olla samaa mieltä, tärkeää onkin tuoda oma näkemys esille rakentavalla tavalla. Olennaista on pystyä hyväksymään myös itselle epämiellyttävät päätökset - ja jatkaa eteenpäin samalla innostuksella ja kunnioituksella niin omaa kuin muun hallituksen toimintaa kohtaan. Katsantokanta on hallituksessa toimiessa erilainen kuin muissa yliopiston elimissä. Ajattelumalli pitää pystyä pitämään tarpeeksi hyvien ohjelinjojen antamisen mahdollistavana. Luottamus yliopiston toimintaan ja operatiivisen johdon kykyihin pitää pystyä säilyttämään (Toki mahdollisiin epäkohtiin jos sellaisia ilmenee pitää tarttua), navigointi ei onnistu purjeita reivatessa yliopiston kokoisella paatilla. Kokonaisuuksien hallinta on tärkeää. Hallitustyöskentely on opiskelijan kannalta joskus yksinäistä - varajäsentä ei ole, joten vastuun kantaminen asettuu hyvässä ja pahassa omille kaposille hartioille. Hyvää tukea saa muulta hallitukselta, mutta tärkeää on hakea ideoita esimerkiksi toimintamalleihin myös muilta samassa tilanteessa olevilta. Hallituksen opiskelijajäseniä on muissakin Suomen yliopistoissa. Ylioppilaskunnan toimijoiden kanssa käytävä keskustelu on myös äärimmäisen arvokasta. Kaikessa toiminnassa pitää muistaa tietty etiikka - omat velvollisuudet ja oikeudet kannattaa selvittää heti alussa. Reilu ja rehti peli on kunnianosoitus paitsi muita hallituksen jäseniä kohtaan, myös koko yliopistoyhteisölle ja jokaiselle opiskelijalle. Toivottavasti hallitustoiminta säilyy yhtä avoimena opiskelijoita kohtaan - dynaaminen vuorovaikutus on ollut äärimmäisen tärkeä väylä myös ylioppilaskunnalle tuoda esille ajatuksiaan. Olennaista on säilyttää oikeanlainen, karjalainen, skinnarilalainen anarkia - barrikadeille noustaan hyvien ehdotusten, ei EI:n kanssa. 11

12 Yliopistokollegio päättää hallituksen kokoonpanon ja toimikauden. Yliopistokollegio on päättänyt ko-kouksessaan vuonna 2014 aloittavan hallituksen kokoonpanon ja toimikauden. Hallituksen ja sen jäsenten toimikausi on neljä vuotta , kuitenkin niin että hallituksen opiskelijajäsenen toi-mikausi on kaksi vuotta. Hallitus koostuu viidestä yliopiston ulkopuolisesta henkilöstä sekä neljästä yliopistoyhteisöön kuuluvasta henkilöstä. Hallituksen jäsenillä ei ole varajäseniä. LUT:n nykyinen hallitus on nähtävissä www-sivuilla: Tutustu meihin Yliopiston esittely Organisaatio Hallitus Rehtori ja vararehtorit Rehtori johtaa yliopiston toimintaa ja vastaa yliopiston tehtävien tuloksellisesta hoitamisesta. Rehtori valitsee suoraan alaisuudessaan toimivat johtavat henkilöt. Rehtorilla on yleistoimivalta yliopistoa koskevissa asioissa. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa (Yliopistolaki 17 ). LUT:ssa on yliopiston johtosäännön mukaan vähintään yksi ja enintään kolme vararehtoria, jotka rehtori valitsee. Vuosina yliopistossa on kolme vararehtoria, ja heidän tehtävänjakonsa on seuraava: Yksi vararehtori vastaa perusopetuksesta, avoimesta yliopisto-opetuksesta, täydennyskoulutuksesta ja yliopiston alueellisesta toiminnasta. Toinen vararehtori vastaa tutkimuksesta, jatkokoulutuksesta ja kansainvälisestä yhteistyöstä. Yksi vararehtori vastaa yliopiston kansainvälisistä suhteista ja -asioista Yliopistopalveluiden johtajat Strategiajohtaja vastaa yliopistopalvelut-yksikön toiminnan kokonaisuuden koordinoinnista. Lisäksi yliopistopalveluiden yksiköillä on johtajat, jotka vastaavat näiden yksiköiden toiminnasta. 12

13 5.5. Tiedekunnat Tiedekunta muodostuu laitoksista ja laitokset yhdestä tai useammasta koulutusohjelmasta. Tiedekunnan yhteisiä hallinnollisia palveluja hoitaa tiedekun nan kanslia/toimisto Dekaani Tiedekuntaa johtaa dekaani, joka vastaa tiedekunnan akateemisesta sekä taloudellisesta tuloksesta, henkilöstöstä ja toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta. Dekaani tukee rehtoria yliopiston johtamisessa ja yliopiston strategian toteuttamisessa. Dekaanin tehtävänä on hyväksyä diplomityöt ja pro gradu -tutkielmat. Dekaanilla on yleistoimivalta oman tiedekuntansa asioissa. Dekaani myös valitsee tiedekuntansa laitosten ja koulutusohjelmien johtajat. Rehtori valitsee dekaanin kuultuaan asiassa kyseisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostoa. 9. vastata tutkimuksen ja opetuksen laadun valvonnasta Tiedekuntaneuvoston kokoonpano ja toimikausi Tiedekuntaneuvostojen toimikausi on neljä vuotta. Opiskelijajäsenten toimikausi on kuitenkin kaksi vuotta. Dekaanin lisäksi tiedekuntaneuvostossa on: 3 professorijäsentä (teknillisessä tiedekunnassa 5) 3 muun henkilökunnan jäsentä (teknillisessä tiedekunnassa 4) 3 opiskelijajäsentä (teknillisessä tiedekunnassa 4) Kaikilla jäsenillä (lukuun ottamatta dekaania ja varadekaania) on henkilökohtaiset varajäsenet Tiedekuntaneuvostot Jokaisessa tiedekunnassa on monijäseninen hallintoelin, tiedekuntaneuvosto, jonka vastuulla on erityisesti akateeminen päätöksenteko. Tiedekuntaneuvoston puheenjohtajana toimii dekaani ja varapuheenjohtajana varadekaani. Tiedekuntaneuvoston tehtävänä on: 1. päättää opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista rehtorin antamien ohjeiden mukaisesti sekä tehdä esitys rehtorille opiskelijoiden valinta perusteista 2. tehdä rehtorille ehdotus tiedekunnan koulutusohjelmiin otettavien uusien opiskelijoiden määräksi 3. käsitellä professorin tehtävän yleistä määrittelyä ja professorin valintaa koskevat asiat 4. tehdä rehtorille ehdotus dosentin arvon myöntämisestä 5. määrätä väitöskirjan esitarkastajat, vastaväittäjät ja myöntää väittelylupa 6. määrätä lisensiaatintyön tarkastajat 7. arvostella väitöskirjat ja lisensiaatintyöt 8. vahvistaa rehtorin antamia yleisiä ohjeita noudattava tiedekunnan toimintasuunnitelma sekä tehdä ehdotus tiedekunnan osuudesta yliopiston toimintasuunnitelmaan 13

14 Hallopedin kertomaa Tuotantotalouden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajan arki on melko helppoa. Tiedekuntaneuvoston kokouksia on kerran kuukaudessa. Lisäksi noin viikko ennen jokaista tiedekuntaneuvoston kokousta pidetään vajaan tunnin mittainen tapaaminen tiedekunnan dekaanin, opintopäällikön, koulutusohjelmien johtajien ja opiskelijaedustajien sekä heidän varaedustajien kesken. Näissä tapaamisissa keskustellaan ja käydään läpi tulevan kokouksen asioita rennossa ilmapiirissä ja tuodaan opiskelijanäkökulmaa esille, joten oman äänensä saa oikeasti kuuluviin. Mikäli ongelmakohtia tai epäselvyyksiä havaitaan, keskustellaan niistä opiskelijaedustajien kesken tai kysytään esimerkiksi LTKY:n koulutuspoliittisen sektorin mielipidettä. Yksin tässä tehtävässä ei siis tarvitse toimia. Itse kokouksissa päätetään mm. väittelylupien myöntämisestä, tuotantotalouden ja tietotekniikan koulutusohjelmien opintosuunnitelmista ja kursseista sekä kuunnellaan ja arvioidaan mahdollisia opetusnäytteitä. Näistä opiskelijaedustajan sydäntä lähimpänä ovat varsinkin opintoihin liittyvät päätökset, joihin on mahdollista päästä vaikuttamaan. Nämä kokoukset ovat yleensä todella nopeita, sillä käsiteltävät asiat on yleensä pohjustettu esittelijän tai muun toimielimen tapaamisissa. Kaikkien kokousten ja tapaamisten ajankohdat saadaan tietoon hyvissä ajoin aina kevään ja syksyn alussa koko lukukauden osalta. Tiedekuntaneuvostossa toimiminen ei vie paljon aikaa, mutta sen avulla on todella tehokasta päästä vaikuttamaan tiedekunnan asioihin ja näkemään näitä asioita myös yliopiston näkökulmasta. Mitään "esitietovaatimuksia" opiskelijaedustajalla ei tarvitse olla, vaan tehtävään perehdytetään hyvin ylioppilaskunnan toimesta. Suosittelen tiedekuntaneuvoston opiskelijaedustajan tehtävää kaikille vaikuttamisesta kiinnostuneille opiskelijoille! 14

15 5.6. Koulutusohjelmat Tiedekunnissa on yksi tai useampi koulutusohjelma. Kullakin koulutusohjelmalla on dekaanin määräämä koulutusohjelman johtaja, joksi voidaan myös määrätä osaston- tai laitoksen johtaja Koulutusohjelman johtaja ja koulutusohjelman johtoryhmä LUT:n johtosäännön mukaan jokaisella koulutusohjelmalla on dekaanin valitsema koulutusohjelman johtaja. Opetuksen ja opiskelun ohjeessa koulutusohjelman johtajan tehtävät on määritelty seuraavasti: vastaa koulutusohjelman kokonaisuudesta päättää opiskelijoiden valitsemista pääaineisiin sekä pääaineen vaihtamisperusteet ja menettelyt vastaa opinto-ohjauksen organisoinnista yhdessä opintopäällikön kanssa vastaa HOPSien tekemisestä ja hyväksymisestä päättää opintojen hyväksiluvusta määrittelee hyväksiluettavaksi kelpaavan virka ruotsin alan hyväksyy opiskelijan tutkintorakenteen muutokset määrää harjoittelun tarkastajan ja voi antaa harjoitteluun liittyviä ohjeita määrää kypsyysnäytteen kielen silloin, kun se ei ole suomi tai ruotsi vahvistaa diplomityön/pro gradun aiheen ja määrää tarkastajat päättää opinnäytetyön kielen, jos se on muu kuin suomi, ruotsi tai englanti voi delegoida tehtäviään. Hallopedin kertomaa Lyhenne KoJoRy tulee sanoista koulutusohjelman johtoryhmä. Ryhmään valittavia opiskelijoita on koulutusohjelmasta riippuen 2-4, ja niiden toimintatavat eroavat jonkin verran keskenään. Jokaisen ryhmän tarkoituksena on kuitenkin välittää tietoa opiskelijoiden ja koulutusohjelman opetushenkilökunnan kesken. Asialistalla voi olla niin opetustiloihin liittyviä yksittäisiä teknisiä parannusehdotuksia, tulevan opetussuunnitelman käsittelyä tai ihan jopa kuulumisten vaihtoa puolin ja toisin. Tarkoituksena kuitenkin on, että noin kuukausittain järjestettävissä kokouksissa opiskelijan ääni kuuluu tarpeen tullen opetushenkilöstölle. KoJoRy:ssä opiskelijoiden lisäksi mukana on esimerkiksi ympäristötekniikalla professoreita ja assistentteja. KoJoRy:n opiskelijat valitaan yleensä killan hallituksen kokouksessa, jonka LTKY vahvistaa koulutusohjelmalle. KoJoRy:n opiskelijajäsenten tehtävä on kuitenkin selkeä: saada opiskelijan ääni kuuluviin! Koulutusohjelman johtamista tukee koulutusohjelman johtoryhmä. Koulutusohjelman johtaja valitsee johtoryhmän siten, että jäsenenä on vähintään yksi professorikunnan edustaja ja vähintään yksi muun opetus- ja tutkimushenkilöstön sekä muun henkilöstön edustaja. Ryhmässä toimii lisäksi vähintään yksi ylioppilaskunnan nimeämä opiskelijajäsen. Koulutusohjelman johtoryhmän toimikausi on sama kuin dekaanin toimikausi, kuitenkin niin, että opiskelijajäsenet valitaan yhden vuoden toimikaudeksi. 15

16 5.7. Keskeiset koulutustoimijat ja vastuut Koulutuksen johtamisen tavoitteena on ohjata ja johtaa koulutustoimintaa ja sen kehittämistä sekä turvata koulutuksen tuottamisen vaatimat resurssit tarkoituksenmukaisella tavalla. Koulutustoimintaa ohjaa yliopistolaki (558/2009), ja valtioneuvoston asetus yliopistojen tutkinnoista (794/2004). Yliopiston hallitus päättää opetusta, opintoja ja tutkintoja koskevista laajakantoi sista suunnitelmista sekä opiskelijavalinnan perusteista. Opetuksen ja opiskelun ohjeessa, joka on nähtä vissä yliopiston UNI-portaalista (UNI Opinnot ja palvelut Yhteiset opintopalvelut Ohjeet ja säännöt), on kuvattu keskeiset opetustoiminnon, opetuksen ja opiskelun periaatteet ja toimintatavat sekä yliopistossa tarjolla olevat koulutusohjelmat. Koulutustoiminnon johtamiseen liittyvät roolit ja tehtävänkuvaukset on esitetty seuraavassa taulukossa (taulukko 2). Taulukko 2. Koulutustoiminnon johtamisen roolit pääpiirteittäin TOIMIELIN / TOIMIJA TEHTÄVÄ Hallitus Päättää yliopiston strategiasta. Päättää kustakin koulutusohjelmasta vastuussa olevan tiedekunnan. Myöntää professorin arvon. Päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä. Rehtori Nimittää suoraan alaisuudessaan toimivat johtajat (vararehtorit, dekaanit, yksiköiden johtajat). Myöntää dosentin arvon. Hyväksyy opiskelijavalintojen perusteet ja yhteisvalinnan aloituspaikkamäärät tiedekunnittain. Hyväksyy opetuksen ja opiskelun ohjeet. Tekee tiedekuntaneuvoston esityksestä päätöksen professorin tehtäväalasta ja valintamenettelystä sekä professoriksi valittavasta henkilöstä. Vastaa opetussuunnitelman ohjeistuksesta yliopiston yhteisten periaatteiden osalta. Hyväksyy uudet tutkinto-opiskelijat ja myöntää tutkinnot. Nimittää tutkintolautakunnan. Nimeää yliopiston sisäisen opetuksen strategianrahan saajat. 16

17 TOIMIELIN / TOIMIJA TEHTÄVÄ Opetuksesta vastaava vararehtori Johtaa yliopiston koulutustoimintaa ja tekee sitä koskevia yhteisiä linjauksia. Päättää opetusperiodien ja kuulustelukausien ajankohdat. Vastaa koulutuksen strategisten kehittämistoimien toimeenpanosta. Antaa opetuksen ja opiskelun ohjeita koskevia soveltamisohjeita. Vastaa yliopiston opintopalveluiden kokonaisuudesta. Kansainvälisten asioiden vararehtori Edistää koulutuksen kansainvälistymistä. Vastaa koulutuksen kansainvälistymiseen liittyvien strategisten kehittämistoimien toimeenpanosta. Johtaa keskitettyjä kansainvälisiä tukipalveluita. Tutkintolautakunta Käsittelee opintosuoritusten arvostelua koskevia oikaisupyyntöjä. Tiedekuntaneuvosto Vastaa tiedekunnan opetuksen laadun valvonnasta. Päättää tiedekunnan koulutusohjelmien opetussuunnitelmista ja tutkintovaatimuksista yliopiston yhteisten linjausten mukaisesti. Tekee esityksen rehtorille opiskelijoiden valintaperusteista. Valmistelee professorin tehtävän määrittelyn sekä tehtävän täyttämisen. Tekee rehtorille esityksen dosentin arvon myöntämisestä. Järjestää ja arvioi professorin tai muuhun tehtävään kuuluvan opetusnäytteen. Hyväksyy avoimena yliopisto-opetuksena toteutettavan opetuksen ja opintopistemitoitettuna täydennyskoulutuksena toteutettavat opintojaksot/ ohjelmat sekä hyväksyy niiden sisällön ja laajuuden. Dekaani Vastaa tiedekunnassa tuotettavan koulutuksen resursseista ja tiedekunnan koulutuksen tuloksellisuudesta. Valitsee laitosten ja koulutusohjelmien johtajat. Hyväksyy ja arvostelee diplomityöt ja pro gradu -tutkielmat. Kehittää tiedekuntansa edustamien alojen täydennyskoulu-tusta yhteistyössä koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. 17

18 Taulukko 2, jatkoa. Koulutustoiminnon johtamisen roolit pääpiirteittäin TOIMIELIN / TOIMIJA TEHTÄVÄ Koulutusohjelman johtaja Johtaa ja kehittää koulutusohjelman toimintaa tuloksellisesti yliopiston strategian ja dekaanin päättämän työnjaon mukaisesti yhteistyössä koulutusohjelman opettajien kanssa. Vastaa pedagogisena johtajana koulutusohjelman kokonaisuudesta. Kehittää alansa täydennyskoulutusta yhteistyössä koulutus- ja kehittämiskeskuksen kanssa. Muut tehtävät on kuvattu opetuksen ja opiskelun ohjeessa. Koulutusohjelman neuvoa antava johtoryhmä Toimii koulutusohjelman johtajan tukena koulutusohjelman johtamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä. Opintojakson vastuuopettaja Vastaa oman opetuksensa suunnittelusta, toteuttamisesta, arvioinnista ja kehittämisestä. Opintopäällikkö/ Vastaava opintosuunnittelija Vastaa yhdessä koulutusohjelman johtajan kanssa opintojen ohjauksen organisoinnista, vastaa yliopistotasolla opintoasioiden kehittämisestä siltä osin kuin on erikseen sovittu. Vastaa opintoasioiden valmistelusta tiedekuntaneuvostoon. Vastaa tiedekunnan opintopalveluista. Kehittämispäällikkö, opintoasiat Vastaa opintoasioiden/opetuksen strategisesta kehittämisestä, opetuksen kehittämistoiminnan koordinoinnista sekä opinnon tietojärjestelmäpalvelujen koordinoinnista. Koulutus- ja kehittämiskeskuksen johtaja Vastaa täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopiston prosesseista ja päättää täydennyskoulutuksen tarjonnasta sekä täydennyskoulutuksessa käytettävistä asiantuntijoista. Valmistelee koulutus- ja kehittämiskeskuksen strategiat ja tavoitteet hallituksen ja rehtorin päätöksentekoa varten, ja vastaa hyväksyttyjen tulostavoitteiden toteutumisesta. Laatupäällikkö Vastaa opetuksen kehittämistoiminnan koordinoinnista yliopistossa. Koordinoi koulutusohjelmissa toteutettavia kansainvälisiä akkreditointeja sekä koulutukseen kytkeytyviä palautemenettelyitä. 18

19 6. Kokouskäytännöt Kokoon kutsuminen Toimielin kutsutaan kokoon lähettämällä sen jäsenille kokouskutsu. Kokouskutsu voidaan lähettää joko sähköisesti tai postitse toimielimen jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen. Kutsu on kuitenkin toimitettava niin hyvissä ajoin, että toimielimen jäsenillä on mahdollisuus tutustua kokouksessa käsiteltäviin asioihin. Kiireellisessä tapauksessa toimielin voi ottaa käsiteltäväkseen myös muun kuin kokouskutsussa mainitun asian. Yliopistokollegion ja tiedekuntaneuvoston kokouskutsujen toimittamisajoista on säädetty yliopiston johtosäännössä, muut toimielimet voivat sopia kutsun toimittamisajasta itse. Asia voidaan poistaa kokouksen esityslistalta tai jättää pöydälle (pöydätä), jos puheenjohtaja katsoo sen asianmukaiseksi. Lisäksi toimielimen jäsenellä on oikeus pyytää käsiteltävää asiaa pöydättäväksi perustellusta syystä, jos asian laatu sitä vaatii. Jos asia on pöydätty, on se tuotava uudelleen esityslistalle seuraavassa kokouksessa. Mikäli hallintoelimen jäsen on estynyt ottamasta osaa kokoukseen, hänen on ilmoitettava siitä varajäsenelleen, sekä kokouksen puheenjohtajalle tai tämän määräämälle henkilölle Valmistelu ja valmistelijat Esittelymenettelyä käytetään niissä asioissa, joissa yliopisto hoitaa julkista hallintotehtävää. Tällaisia ovat opetukseen ja tutkimukseen liittyvät asiat, joissa päätetään jonkun oikeudesta tai velvollisuudesta. Muissa tapauksissa esittelymenettelyä ei käytetä. Kokouksessa käsiteltävät asiat tulee valmistella perusteellisesti ja tuoda kaikki olennaiset asiat päätöksentekijän tietoon. Niihin liittyvät taustat on tarvittaessa selvitettävä kokouskutsun liiteasiakirjoissa ja asiaan liittyvät asiakirjat on tarvittaessa liitettävä kokouskutsuun. Valmistelun tavoitteena on se, että jäsenet voivat tutustua etukäteen käsiteltävään asiaan ja sen taustoihin sekä muodostaa oman alustavan mielipiteensä. asiakirjat eivät ole julkisia. Jäsenten lisäksi kokouksessa tai puheenjohtajan määräämässä kokouksen osassa voivat olla läsnä puheenjohtajan määräämät henkilöt, kuten valmistelijat, mahdolliset asiantuntijat ja sihteeri. Hallinnon opiskelijaedustajat ovat kokouksissa täysivaltaisia jäseniä, joten he voivat käyttää puheenvuoroja ja osallistua päätöksentekoon siinä missä muutkin täysivaltaiset jäsenet Kokouksen kulku Puheenjohtaja avaa kokouksen ja toteaa aluksi kokouksen laillisuuden, läsnäolijat sekä päätösvaltaisuuden. Päätösvaltaisuuden toteamisen jälkeen kokous valitsee ääntenlaskijat ja pöytäkirjantarkastajat ja vahvistaa esityslistan joko sellaisenaan tai muutettuna (ylimääräisten asioiden ottaminen käsittelyyn, niiden sijoittaminen työjärjestykseen, asioiden poistaminen esityslistalta, tarkoituksenmukainen asioiden käsittelyjärjestys). Puheenjohtaja ilmoittaa kulloinkin käsiteltävän asian lukemalla esityslistaan merkityn otsikon. Tämän jälkeen hän tai hänen määräämänsä henkilö esittelee asian ja esittelyn jälkeen puheenjohtaja avaa asiaa koskevan keskustelun. Puheenvuorot myönnetään pyydetyssä järjestyksessä. Puheenjohtaja tai toimielimen jäsen voi pyytää valmistelijaa esittämään oman mielipiteensä siitä, miten asia tulisi ratkaista. Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja päättää keskustelun. Tämän jälkeen puheenjohtaja esittää miten asia tulisi päättää. Toimielimen jäsen voi halutessaan esittää puheenjohtajan kannasta poikkeavan päätösvaihtoehdon. Muut jäsenet voivat halutessaan kannattaa ehdotusta. Kannatukseksi riittää yhden jäsenen kannatus. Tehtyjä ehdotuksia saavat kannattaa vain ne, joilla hallintoelimen kokouksessa on sekä puhe- että äänivalta. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja päättää kokouksen. Toimielinten kokoukset eivät ole julkisia, mutta kokouskutsut ovat. Sen sijaan kutsujen liitteenä olevat 19

20 Päätösvaltaisuus Yliopistokollegio on päätösvaltainen, kun vähintään puolet yliopistokollegion jäsenistä tai heidän varajäsenistään on läsnä. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä on läsnä. Tiedekuntaneuvosto on päätösvaltainen, kun kokouksen puheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä tai heidän varajäsenistään on läsnä. Tiedekuntaneuvoston päätösvaltaisuus edellyttää lisäksi, että läsnä on puheen johtajan ohella vähintään puolet professorikiin tiöstä. Päätösten tulee olla asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä. Päätökset on hyvä perustella, mikäli päätöksen perusteet eivät käy selvästi ilmi liiteasiakirjoista. Toimielimessä asiat päätetään yksinkertaisella äänten enemmistöllä eli toisin sanoen käyttäen parlamentaarista äänestystapaa, jossa laitetaan aina kaksi ehdotusta vastakkain. Edellisen vaalin voittanut ehdotus jatkaa seuraavaan äänestykseen ja näin edetään, kunnes päätös on selvillä. Äänestykseen otetaan mukaan puheenjohtajan ehdotus ja ne muut ehdotukset, joita on kannatettu. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut. Äänestettäessä opiskelijan kurinpitoa koskevasta asiasta äänten mennessä tasan päätökseksi tulee lievempi mielipide. Jos valitaan tai määrätään yksi henkilö toimielimeen, vaali toimitetaan enemmistövaalina. Jos kukaan ei ensimmäisellä kerralla saa enempää kuin puolet annetuista äänistä, toimitetaan uusi vaali kahden eniten ääniä saaneen kesken. Kun valittavia tai määrättäviä toimielimeen on useampia kuin yksi, noudatetaan suhteellista vaalitapaa. Jos äänet menevät tasan, sekä enemmistövaalin että suhteellisen vaalin tulos ratkaistaan arvalla Kokouspöytäkirjat Toimielinten kokouksista pidetään ns. päätöspöytäkirjaa, johon pääsääntöisesti kirjataan vain tehdyt päätökset ja käsitellyt asiat ja vain poikkeuksellisesti, erikseen harkittavissa asioissa voidaan tuoda julki myös käytyä keskustelua. Pöytäkirjan laatimisesta vastaa puheenjohtaja ja sihteeri, mutta valmistelijoiden ja jäsenten on luonnollisesti tarvittaessa autettava pöytäkirjan muotoiluissa. Jos päätöksen kohdalla ei muuta mainita, on olettamuksena, että se on ollut yksimielinen. Kaikista toimielinten kokouksista täytyy pitää pöytäkirjaa, jossa tulee olla vähintään seuraavat asiat: Yliopiston ja toimielimen nimi sekä kokouksen järjestysnumero kyseessä olevana vuonna (esim. Hallitus 1/2010) Kokouksen ajankohta (pvm, kellonaika) Kokouksen paikka Läsnäolijat (jos kaikki eivät ole läsnä koko aikaa, tulee ilmetä kuka on ollut läsnä missäkin asiakohdassa) Käsitellyt asiat (kokouksen avaus, läsnäolijat, laillisuus ja päätösvaltaisuus, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta, esityslistan vahvistaminen, kokouksen asiat ja päätökset, kokouksen päättäminen) Tehdyt päätökset ja yleensä perustelut, päätöksiin liittyvät liitteet Puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajan/- tarkastajien allekirjoitukset Jos tehdään jonkun oikeutta tai velvollisuutta koskeva päätös, on se annettava tiedoksi asianosaisille. Päätökseen on lisättävä valitusosoitus, jos valittaminen on mahdollista, tai tieto valituskiellosta tai muusta muutoksenhakukeinosta kuin valittamisesta Toimielimen jäsenen vastuu Yliopiston toimielimen jäsen on vastuussa siitä että hän toimii tehtävässään huolellisesti, puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti. On hyvä tiedostaa että toimielimen jäsentä sitoo rikoslaki mm. siten että toimielimen jäsen ei saa ottaa vastaa lahjuksia eikä ilmaista tietoa, joka lain mukaan on salassa pidettävä Toimielimen jäsenen esteellisyys Yliopistolain mukaan hallintolain mukaisia esteellisyyssäännöksiä sovelletaan kaikessa yliopiston toiminnassa. Esteellinen henkilö ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä. Tämä koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä.monijäsenisen hallintoelimen jäsenen, esittelijän ja muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä päättää asianomainen hallintoelin. Käytännössä hallintoelinten jäsenet ovat itse oma-aloitteisesti ilmoittaneet pitävänsä itseään esteellisenä osallistumaan tietyn asian käsittelyyn ja poistuneet kyseisen asian käsittelyn ajaksi kokouksesta. Toimielimen jäsen on esteellinen muun muassa, jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen tai asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen läheiselleen. Jos esteellinen jäsen osallistuu asian käsittelyyn, päätös on virheellisessä järjestyksessä syntynyt ja muutoksenhaun kautta kumottavissa. Opiskelijajäsen voi olla esteellinen esimerkiksi opintotukilautakunnassa, jos käsiteltävänä on häntä koskeva opintotukiasia. 20

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Johtosääntö

TAIDEYLIOPISTO. Johtosääntö TAIDEYLIOPISTO Johtosääntö Käsittely: 1. Taideyliopiston johtosääntötoimikunta 10.8.2012 Johtosäännön lähtökohdat ja periaatteet 2. Hallituksen iltakoulu 16.8.2012 Kollegion jäsenmäärä ja valinta 3. Taideyliopiston

Lisätiedot

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014

Halloped-koulutus. Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Halloped-koulutus Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 22.1.2014 Koulutuksen sisältö 1) Nopeat perusteet yliopiston hallinnosta 2) Edunvalvonnan perusteita 3) Halloped-keissejä Yliopiston

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Taideyliopiston Teatterikorkeakoulun ohjesääntö. Teatterikorkeakoulun ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Teatterikorkeakoulun ohjesääntö Käsittely 1. TeaKin johtoryhmä 19.2.2013 2. TeaKin johtoryhmä 5.3.2013 3. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 11.3.2013 4. TeaKin laitosjohtajat ja proffat 15.4.2013

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien. Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ.

Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ. Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy JOHTOSÄÄNTÖ (1/6) Hyväksytty Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n hallituksessa 26.11.2014 YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n

Lisätiedot

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT

INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1 16.8.03 INNER WHEEL -PIIRIN SÄÄNNÖT 1. PIIRIN NIMI on Piiri Inner Wheel, Suomi. Nimen vahvistaa International Inner Wheelin hallitus, joka myös vahvistaa piirin rajat. Piirin jäseniä ovat kaikki piirissä

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT

Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Kapernaumin Kyläyhdistys Ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kapernaumin Kyläyhdistys Ry. Se on kaupunginosayhdistys, jonka kotipaikka on Seinäjoen kaupunki. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. LUONNOS 17.11.2015 SAIMAAN LENTOASEMA -SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT Säätiön nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Säätiön nimi on Saimaan lentoasema säätiö sr. ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. 2 Säätiön tarkoituksena

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA HÄMEENLINNAN KRISTILLISEN KOULUN KANNATUSYHDISTYS RY:N kotipaikka Yhdistyksen on nimi Hämeenlinna. on Hämeenlinnan kristillisen koulun kannatusyhdistys ry ja sen 2 YHDISTYKSEN

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Ohjesääntö 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry Ohjesääntö Tällä ohjesäännöllä

Lisätiedot

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT

MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT 1 MARTAT ry:n MALLISÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1. Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Martat ry, josta käytetään näissä säännöissä nimitystä piiri. Piirin kotipaikka on Joensuu, ja se kuuluu

Lisätiedot

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus Sisältö

Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus Sisältö Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallinnon opiskelijaedustajien hakuohjeistus 1 1 1 1 1 1 1 0 1 Sisältö I Yleistä... Soveltamisala... II Hakukelpoisuus... Ensisijaisen tutkinnonsuoritusoikeuden vaikutus...

Lisätiedot

Sovitut toimintatavat

Sovitut toimintatavat Green Building Council Finland Sovitut toimintatavat 4.4.2013 Toimielimet Vuosikokous Valitsee hallituksen ja sen puheenjohtajan sekä vaalitoimikunnan, sääntömuutokset Hyväksyy vuosittain toimintasuunnitelman

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

Perehdytys hallinnon opiskelijaedustajana toimimiseen uusille hallopedeille 2014

Perehdytys hallinnon opiskelijaedustajana toimimiseen uusille hallopedeille 2014 Perehdytys hallinnon opiskelijaedustajana toimimiseen uusille hallopedeille 2014 Elias Laitinen Koulutuspoliittinen asiantuntija, AYY elias.laitinen@ayy.fi 050 520 9438 Mikä hallopedi? Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman

Virva Viljanen, varapuheenjohtaja Ilona Häsänen Timo Kovala Mikko Mononen Matti Vähä-Heikkilä Kukka-Maaria Wessman Sivu 1/6 Pöytäkirja Aika: 12. kesäkuuta 2014 klo 9.15 Paikka: Läsnä jäsenet: Läsnä muut: Turku-sali, Yo-talo A, Rehtorinpellonkatu 4 Turku Jussi Nieminen, puheenjohtaja Virva Viljanen, varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa

Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa Professorin rekrytointiprosessi Sibelius-Akatemiassa 1 Soveltamisala Tätä prosessikuvausta sovelletaan silloin, kun henkilö palkataan toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kahden vuoden pituiseen

Lisätiedot

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi

TIEDEKUNTANEUVOSTO PÖYTÄKIRJA A 15/11 Laila Kuhalampi, puh. (553)2005 sähköposti Laila.Kuhalampi@oulu.fi Tiedekuntaneuvosto 7/11 27.9.2011 HALLINTOPÄÄLLIKÖN ESITTELYLISTA A A 15/11 1 Kokouksen päätösvaltaisuus A 16/11 2 Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun aikataulu A 17/11 3 Teknillisen tiedekunnan

Lisätiedot

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille.

Yhdistys tuo esille mielipiteitään julkisuudessa ja esittää lausuntojaan ja näkemyksiään virkamiehille sekä päättäville elimille. Lounaisrannikon Senioriopettajat ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lounaisrannikon Senioriopettajat ry, epävirallinen lyhenne LRSO. Sen kotipaikka on Naantali. Yhdistys

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry

JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013. 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry MERI-LAPIN KEHITTÄMISKESKUS RY 1 (4) JOHTOSÄÄNTÖ 26.11.2013 1 Meri-Lapin kehittämiskeskus ry Meri-Lapin kehittämiskeskus ry (jäljempänä kehittämiskeskus) on Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. SUBCONTRACTING EXCELLENCE CLUB S.E.C RY. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistys on alihankintayritysten

Lisätiedot

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005.

Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt. Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. Lappeenrannan Taideyhdistys r.y.:n säännöt Hyväksytty yhdistyksen kokouksissa 15.11. ja 17.12. 2004. Merkitty yhdistysrekisteriin 12.1.2005. 1. Yhdistyksen nimi on Lappeenrannan Taideyhdistys r.y., sen

Lisätiedot

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3)

ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3) ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYS RY 1 (3) HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n (jäljempänä AMY tai yhdistys ) hallitus (jäljempänä hallitus ) noudattaa toiminnassaan tätä työjärjestystä sen

Lisätiedot

Toimintasääntö. Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa 24.3.2010 (6 )

Toimintasääntö. Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa 24.3.2010 (6 ) Toimintasääntö Hyväksytty Savonia-ammattikorkeakoulun hallituksessa (6 ) Toimintasääntö 1 / 14 Sisällys 1 Toimintasäännön soveltaminen ja ammattikorkeakoulua koskevat muut säännöt... 2 2 Ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja.

Liitto voi hankkia ja omistaa kiinteää omaisuutta sekä vastaanottaa lahjoituksia ja testamentteja. 1 SÄÄNNÖT 11.8.2010 NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Nimi 1 Yhdistyksen nimi on Naisten Valmiusliitto ry, Kvinnornas Beredskapsförbund rf, josta jäljempänä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013

PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry Säännöt 2.12.2013 PESÄPUU ry 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on PESÄPUU ry, kotipaikka on Jyväskylän kaupunki ja toimialueena koko maa. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku.

Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Turun Opiskelevat Muotoilijat TOM ry. ja sen kotipaikka on Turku. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa

2 Yhdistys on aatteellinen ja voittoa tavoittelematon yhdistys. 1. järjestää esitelmätilaisuuksia ja muuta tiedotustoimintaa HELSINGIN PSYKOTERAPIAYHDISTYS r.y. HELSINGFORS PSYKOTERAPIFÖRENING r.f. SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on Helsingin Psykoterapiayhdistys r.y., Helsingfors Psykoterapiförening

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8) -kohdan ja 28 :n perusteella yliopiston hallitus on 25. päivänä syyskuuta 2009 hyväksynyt tämän johtosäännön. Vaasan yliopistossa

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 1 Kokoustiedot Aika: 10.4.2014 klo 10.00 13.23 Paikka: Kuntatalo Kommunernas hus Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 3/2014 2 Sisällysluettelo

Lisätiedot

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt:

KITES RY SÄÄNTÖMUUTOS 2012 Virve Obolgogiani KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012. 2 Yhdistyksen tarkoitus. Nykyiset säännöt: KITES SÄÄNTÖMUUTOS 2012 2 Yhdistyksen tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja edistää monikielistä viestintää, monikulttuurista vuorovaikutusta ja niihin sisältyvää teknillistä sisällönhallintaa

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT

LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT LEPPÄLAMMI- TAIPALEEN KOTISEUTUYHDISTYS ry. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Leppälammi - Taipaleen Kotiseutuyhdistys

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

1 Kerhon nimi Ulvova Susi on ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kerhon virallinen kieli on suomi.

1 Kerhon nimi Ulvova Susi on ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kerhon virallinen kieli on suomi. 1(1) LTKY:n retkeilykerho Ulvovan Suden säännöt: Nimi, kotipaikka, tarkoitus ja vastuu 1 Kerhon nimi Ulvova Susi on ja sen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki. Kerhon virallinen kieli on suomi. 2 Kerhon

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. SAUNASEURA VASTAISKU RY 1(5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Saunaseura Vastaisku ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistys pyrkii edistämään yhteistyöverkoston

Lisätiedot

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö

Taideyliopiston vaaliohjesääntö. Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopisto Vaaliohjesääntö Taideyliopiston vaaliohjesääntö Hallitus 11.3.2013 1 Sisältö: Soveltaminen 1 Soveltaminen Äänioikeus ja vaalikelpoisuus 2 Äänioikeus 3 Vaalikelpoisuus Vaalitoimikunta 4 Vaalitoimikunta

Lisätiedot

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

1 (5) Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 (5) 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Rakkausrunot ry ja sen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu 3. Jäsenet Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää

Lisätiedot

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013

KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 JOHTOSÄÄNTÖ sivu 1(6) KUULOLIITTO RY:N JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty liittovaltuustossa 20.4.2013 I JOHTOSÄÄNNÖN SOVELTAMISALA 1 Johtosäännössä määrätään siitä luottamusjohdon toiminnasta, joka ei sisälly sääntöihin,

Lisätiedot

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt

Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society. nimisen yhdistyksen säännöt Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society nimisen yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Menopaussitutkimusseura Finnish Menopause Society Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2

Lisätiedot

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY

KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY KUOPION STEINERPEDAGOGIIKAN KANNATUSYHDISTYS RY SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kuopion steinerpedagogiikan kannatusyhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kuopion kaupunki.

Lisätiedot

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen

Sääntömääräinen vaalikokous Esityslista 26.11.2013. 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen Esityslista 26.11.2013 Kokouksen asiat 1 Kokouksen avaus 2 Kokouksen laillisuus, päätösvaltaisuus ja läsnäolijoiden toteaminen 3 Kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin valinta 4 Kokouksen pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki.

1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka on Tampereen kaupunki. Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. Rek.nro 149.234 Ensirek.pvm 13.6.1988 PIRKKA-HÄMEEN MEHILÄISHOITAJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pirkka-Hämeen Mehiläishoitajat ry. ja sen kotipaikka

Lisätiedot

RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA

RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA RAJUPUSU LEADER RY 24.10.2006 SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Rajupusu Leader ry ja sen kotipaikka on Juvan kunta. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut Asianajaja VT Erkki Pusa Hallituksen tehtävät Yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukainen järjestäminen kirjanpidon ja varainhoidon valvonta

Lisätiedot

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta.

LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT. 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 1(6) LOPEN TEATTERIYHDISTYS R.Y.:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Lopen Teatteriyhdistys ry. ja sen kotipaikka on Lopen kunta. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia teatterista kiinnostuneiden henkilöiden

Lisätiedot

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY.

SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SUOMEN TMT-MUSIIKKITERAPEUTIT RY. SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen TMT-musiikkiterapeutit ry. ja sen kotipaikka on Pietarsaari. Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi.

Lisätiedot

Tampereen Seudun Mobilistit ry

Tampereen Seudun Mobilistit ry YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA 2 TARKOITUS JA TOIMINTA 3 JÄSENET Tampereen Seudun Mobilistit ry Yhdistyksen nimi on Tampereen Seudun Mobilistit Ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksestä

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

LAUKAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 15.5.2014 N:o 6/2014 KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA 9.5.2014 Sivu 57. Torstai 15.5.2014 kello 15.45 Huom!

LAUKAAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 15.5.2014 N:o 6/2014 KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA 9.5.2014 Sivu 57. Torstai 15.5.2014 kello 15.45 Huom! KIRKKONEUVOSTO ESITYSLISTA 9.5.2014 Sivu 57 Kokousaika Kokouspaikka Torstai 15.5.2014 kello 15.45 Huom! Aika ja paikka Laukaan kirkko Päätöksen tekijät Hytönen Pauliina Kallio Marja Kuokkanen Margit Lehto

Lisätiedot

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY

EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY 1 EMPON OMAKOTIYHDISTYS RY Hyväksytty yhdistyksen syyskokouksessa 25.11.2004 ja kevätkokouksessa 10.2.2005. Merkitty Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisteriin 5.5.2006. 1 Nimi, kotipaikka ja

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti.

Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. 1 SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja toimialue 2 Yhdistyksen nimi on Kouvolan Seudun Eläinsuojeluyhdistys ry ja sen kotipaikka on Kouvola. Toimialueena on Kouvolan kaupungin alue sekä Iitti. Yhdistyksen

Lisätiedot

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Suomen Soodakattilayhdistys YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Suomen Soodakattilayhdistys ja kotipaikka Helsinki.

Suomen Soodakattilayhdistys YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Suomen Soodakattilayhdistys ja kotipaikka Helsinki. 1(6) Suomen Soodakattilayhdistys YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Soodakattilayhdistys ja kotipaikka Helsinki. Kansainvälisissä yhteyksissä yhdistys voi käyttää epävirallisia

Lisätiedot

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö

Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö Turun konservatorion opetustoiminnan johtosääntö Hyväksytty Turun konservatorion kannatusyhdistys - Garantiföreningen för Åbo konservatorium ry:n hallituksen kokouksessa 27.12.2012. I luku Toimiala l Toiminnan

Lisätiedot

VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry. VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014

VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry. VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014 VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITTO ry VALOKUVATAITEILIJOIDEN LIITON SÄÄNNÖT Esitys syyskokoukselle 26.11.2014 Valokuvataiteilijoiden liitto ry SÄÄNNÖT 2 SISÄLLYS 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka 3 2 Tarkoitus

Lisätiedot

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt

Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt Sivu 1 / 10 Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan säännöt 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta. Opiskelijakunnasta voidaan käyttää myös

Lisätiedot

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1

Pietarsaaren lukion oppilaskunnan säännöt. Sisällysluettelo. Sivu 1 Sisällysluettelo 1. Nimi, kotipaikka ja kieli... 2 2. Tarkoitus... 2 3. Toiminnan laatu... 2 4. Jäsenet... 2 5. Oppilaskunnan johto... 2 6. Oppilaskunnan yleiskokouksen aika, koollekutsuminen sekä laillisuus

Lisätiedot

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa.

Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteenkandidaattiseura r.y. luovuttavat säätiölle peruspääomaksi yhteensä 10.000 markkaa. Oikeusministeriön päätös hakemukseen, jossa Helsingin kaupungista olevat Helsingin Yliopiston Ylioppilaskunta ja Lääketieteeenkandidaattiseura r.y. ovat pyytäneet lupaa saada 2. päivänä joulukuuta 1965

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki.

Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. AURAMO-SÄÄTIÖN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Säätiön nimi on Auramo-säätiö ja sen kotipaikka on Espoon kaupunki. 2 Tarkoitus Säätiön tarkoituksena on tukea: korkeatasoista partiojohtajakoulutusta Suomessa,

Lisätiedot

Esityslista. Asiakirja 5

Esityslista. Asiakirja 5 Esityslista kirja 5 ESITYSLISTA AIKA 17.-18.11.2012, kokous alkaa lauantaina 17.11. klo 11.30 PAIKKA Kouvolan kaupungintalo, Torikatu 10 45100 Kouvola LÄSNÄ Valtuutetut kokousedustajat, yhdistyksen puheenjohtajat

Lisätiedot

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT

HYY seniorit ry, HUS seniorer rf. Rek. no 192.654 SÄÄNNÖT HYY seniorit ry, HUS seniorer rf SÄÄNNÖT Yhdistysrekisteri vahvistanut 27.10.2005 HYY-seniorit, HUS-seniorer rf SÄÄNNÖT 2 (5) 1 Nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on HYY-seniorit ry, HUS-seniorer

Lisätiedot

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle)

9.11. Edustajiston juhlakokous ja TYYn vuosijuhlat (juhlallisuudet alkavat klo 11.00 kulkueella H. G. Porthanin patsaalle) Sivu 1/6 EDUSTAJISTON LOKAKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 30.10.2013 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Ylioppilastalo A Esityslista 242 Kokouksen avaus 243 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta.

Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kennelharrastusta ja siihen liittyvää kilpailutoimintaa ja parantaa koirien yhteiskuntakelpoisuutta. TVA- Pori ry:n Säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on TVA Pori ja sen kotipaikka on Pori Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ

VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ VAASAN YLIOPISTON JOHTOSÄÄNTÖ Yliopistolain (558/2009) 14 :n 2 momentin 8) -kohdan ja 28 :n perusteella yliopiston hallitus on 25. päivänä syyskuuta 2009 hyväksynyt tämän johtosäännön. Vaasan yliopistossa

Lisätiedot

Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry. Säännöt 3.12.2014 SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1.1. Nimi ja kotipaikka

Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry. Säännöt 3.12.2014 SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS. 1.1. Nimi ja kotipaikka Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry Säännöt 3.12.2014 SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1.1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin Ylioppilasyhdistys Pointer ry Yhdistyksen kotipaikka

Lisätiedot

Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi

Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi SUOMEN YLIOPPILASKUNTIEN LIITTO (SYL) ry Asiakirja nro 05 Sivu 1 / 6 Hallituksen esitys liittokokouksen esityslistaksi 01 Kokouksen avaaminen 02 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 03 Kokouksen

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka

SÄÄNNÖT. Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry. Nimi ja kotipaikka SÄÄNNÖT Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän opiskelijayhdistys ry ja sitä kutsutaan näissä säännöissä yhdistykseksi.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Koulutustoimikunta. Kokous 10/2012 maanantaina 26.11.2012 klo 12.00 (KTK219) Käsiteltävät asiat:

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Koulutustoimikunta. Kokous 10/2012 maanantaina 26.11.2012 klo 12.00 (KTK219) Käsiteltävät asiat: Käsiteltävät asiat: 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen 3 Ilmoitusasiat 4 Erityisopettajan kelpoisuuden tuottavien opintojen tarjoaminen ennen vuotta

Lisätiedot

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS

MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS MIKKELIN LIIKE- JA VIRKANAISET RY VUOSIKOKOUS ESITYSLISTA Aika: 19.2.2014 klo 18.00 Paikka: Kahvila Nanda Wanha Talo, Savilahdenkatu 12, Mikkeli 1. VUOSIKOKOUKSEN AVAUS Yhdistyksen puheenjohtaja Kirsi-Maaria

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2014 1 Kokoustiedot Aika Torstai 22.5.2014 klo 10.07 10.10 Perjantai 23.5.2014 klo 9.02 10.06 ja 13.31 14.39 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen

Lisätiedot

Yhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa sekä muistoesineiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä.

Yhdistys voi harjoittaa kustannustoimintaa sekä muistoesineiden myyntiä ja järjestää maksullisia tilaisuuksia, arpajaisia ja rahankeräyksiä. KAAKKOIS-SUOMEN EPILEPSIAYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Epilepsiayhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki ja sen toimialueena

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys:

1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna i Norra Finland. 3 Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys: POHJOIS-SUOMEN TYÖTERVEYSLÄÄKÄRIT r.y. FÖRETAGSLÄKARNA I NORRA FINLAND r.f. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Tarkoitus 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Työterveyslääkärit, ruotsiksi Företagsläkarna

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT

HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT HUOLTOUPSEERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT YHDISTYKSEN NIMI 1 Yhdistyksen nimi on Huoltoupseeriyhdistys ry. KOTIPAIKKA 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen toimintaalueeseen kuuluu Suomen

Lisätiedot

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS

SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS SIPOON VESIHUOLTOLIIKELAITOS Johtosääntö Sipoon kunta Sisällys 1 Liikelaitoksen nimi... 2 2 Liikelaitoksen toimiala... 2 3 Johtokunnan kokoonpano... 2 4 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 2 5 Esittely...

Lisätiedot

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt

Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt Jyväskylän historiallisen miekkailun seuran säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Jyväskylän historiallisen miekkailun seura ja siitä voidaan käyttää myös epävirallista lyhennettä JHMS. Yhdistyksen

Lisätiedot

Maanantai klo

Maanantai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 18.02.2013 klo 9.00 11.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry Säännöt Rekisterinumero 25.275 Seuran nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura ry, Föreningen för

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä

- tuoda esille vanhempien kannanottoja koulua ja kasvatusta koskevissa kysymyksissä Oulun Rajakylän koulun vanhempainyhdistys 1 Yhdistyksen nimi on OULUN RAJAKYLÄN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS ry ja se toimii Rajakylän koulun yhteydessä ja sen kotipaikka on Oulu. 2 Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Kuopion kampuksen koulutuspoliittisen jaoston kokous 2/2014

Kuopion kampuksen koulutuspoliittisen jaoston kokous 2/2014 KOKOUSKUTSU Kokouskutsu Kuopion kampuksen koulutuspoliittisen jaoston kokous 2/2014 Aika: 17.3.2014 klo 16 Paikka: Kuopio, Lukeman kokoushuone, Yliopistonranta 3. ASIALISTA 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen

Lisätiedot

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014

Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Kopokoulutus (ja muuta mukavaa) Koposektori Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta 1.2.2014 Tervetuloa koulutuspolitiikan ihmeellisille vesille! Sisältö Osa I Verkko, johon olet takertunut Osa II Kopon

Lisätiedot

LAITILAN KAUPUNKI Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunta 3/2009. Kokouspaikka Kaupungintalo, kokoushuone 232 Keskuskatu 30, LAITILA

LAITILAN KAUPUNKI Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunta 3/2009. Kokouspaikka Kaupungintalo, kokoushuone 232 Keskuskatu 30, LAITILA Vakka-Suomen musiikkiopiston johtokunta 3/2009 Kokousaika 13.5.2009 klo 18.30-19.20 Kokouspaikka Kaupungintalo, kokoushuone 232 Keskuskatu 30, LAITILA Läsnä Muut osallistujat Anneli Vuorio, puheenjohtaja

Lisätiedot

Linnanmaan kampuksella luentosalissa TA105 (OP-Pohjola-sali). Osoite on Erkki Koiso- Kanttilan katu, 90570 Oulu. Sisäänkäynti X-ovesta.

Linnanmaan kampuksella luentosalissa TA105 (OP-Pohjola-sali). Osoite on Erkki Koiso- Kanttilan katu, 90570 Oulu. Sisäänkäynti X-ovesta. OULUN YLIOPISTON YLIOPPILASKUNNAN EDUSTAJISTON KOKOUS 6/2015 Aika: Keskiviikko 25.11.2015 klo 17.00 Paikka: Linnanmaan kampuksella luentosalissa TA105 (OP-Pohjola-sali). Osoite on Erkki Koiso- Kanttilan

Lisätiedot