Uusi päästökauppakausi uudet haasteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uusi päästökauppakausi uudet haasteet"

Transkriptio

1 Energiamarkkinaviraston sidosryhmälehti EMV tiedottaa 2/08 Uusi päästökauppakausi uudet haasteet Energiajohtaja Anja Silvennoinen, UPM Kymmene: Puu metsäteollisuuden käyttöön ei energiantuotantoon Pääkirjoitus Lyhyesti Haastattelu Päästökauppa Sähkömarkkinat Maakaasumarkkinat Maailmalla tapahtuu...16 Uutisia ja tapahtumia

2 Pääkirjoitus Uusi kausi uudet haasteet EU:n päästökauppajärjestelmän ensimmäinen kausi päättyi viime vuonna, ja samalla seuraava päästökauppajakso käynnistyi. Uusi päästökauppajakso on edellistä pidempi, kansainvälisempi ja haasteellisempi kaikille tahoille: yrityksille, viranomaiselle ja muille päästökauppaan osallistuville. Kioton pöytäkirja hyväksyttiin yksitoista vuotta sitten. Kioton pöytäkirjan velvoitteet astuivat voimaan tämän vuoden alussa ja ne velvoittavat myös Suomea vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä. EY:n komissio aloitti valmistautumisen päästöjen vähentämiseen käynnistämällä ennakkoon EU:n sisäisen päästökauppajärjestelmän. Päästökauppajärjestelmä ja direktiivi luotiin ripeästi ja käynnistettiin heti vuoden 2005 alussa. Ensimmäiset ilmaiset päästöoikeudet jaettiin yrityksille saman vuoden alkukuukausina. Luotu järjestelmä mahdollisti päästökaupan EU:n alueella sekä yritysten välillä että päästökauppapörsseissä. Kaupankäynti päästöoikeuksilla ei lähtenyt välittömästi käyntiin, vaan kaupankäyntivolyymit olivat aluksi vaatimattomia. Pienet kaupankäyntivolyymit sekä epäilyt päästöoikeuksien riittävyydestä nostivat päästöoikeuden hinnan 30 euron tuntumaan, josta se laski muutamaan kymmeneen senttiin kauden loppupuolella. Nyt haasteet ovat kertaluokkaa suuremmat. Käynnistynyt kausi pitää sisällään Kioton mekanismit eli kansainvälisen päästökaupan. Tämä avaa yrityksille uusia mahdollisuuksia. Normaalien EU-alueella kelpaavien päästöoikeuksien lisäksi käytössä ovat nyt ns. päästöyksiköt. Päästöyksiköitä kutsutaan kirjainlyhenteillä CER, ERU, RMU syntyy toimenpiteistä, joissa onnistutaan vähentämään päästöjä joko teollisuus- tai kehitysmaissa. On ennustettu, että päästöyksiköiden merkitys tulee korostumaan, koska ilmaisten EUpäästöoikeuksien jako on niukempi kuin ensimmäisellä kaudella. Tämä myös nostaa päästöoikeuden hintaa, joka voi kohota asiantuntija-arvioiden mukaan jopa 40 euroon per hiilidioksiditonni. Kuva: Neodes Uusi päästökauppajakso ei ole käynnistynyt EU-alueella aivan ongelmitta. Kauden käynnistyminen on ollut kiivastahtinen ja suuri prosessi, vaikkakin edellisen kauden kokemukset on hyödynnetty. Prosessi on vieläkin osin kesken. Suuri osa EU-maista ei ole jakanut vuoden 2008 päästöoikeuksia vuoden alussa, vaan lykännyt päästöoikeuksien jakoa myöhäisempään ajankohtaan. Maat ovat halunneet odottaa keskusrekistereiden välistä kytkentää tai YK:n sihteeristön lupaa osallistua kansainväliseen päästökauppaan. Tanska, Itävalta ja Suomi ovat tätä kirjoittaessa ainoat EU -maat, jotka ovat jakaneet oikeudet vuodelle EU:n päästökauppa toimii, mutta erittäin vajavaisesti. Uuden kauden päästöoikeuksien puuttuminen markkinoilta pitkään saattaa aiheuttaa oikeuksien hinnan nousemisen epätavallisen korkeaksi. Tämä ei ole toivottavaa päästökauppajärjestelmän kannalta. Kioto-kaudella myös EU:n ulkopuolisten maiden tulee luoda oma rekisterijärjestelmänsä ja yhdistää se YK:n ylläpitämään keskusrekisteriin. Suomessa Energiamarkkinavirasto vastaa tämän rekisterijärjestelmän kehityksestä ja sen kytkemisestä YK:n keskusrekisteriin. Kytkentä YK:n keskusrekisteriin ns. ITL: iin tapahtuu tämän hetkisen suunnitelman mukaan marraskuussa Kyseessä on mittava operaatio, sillä kaikki kytkentä- 2

3 Lyhyesti Suomen viisi suurinta hiilidioksidipäästäjää vuonna 2006 (tonnia hiilidioksidia) Fortum Power and Heat Oy Rautaruukki Oyj Helsingin Energia Neste Oil Oyj PVO-Lämpövoima Oy valmiudessa olevat kansalliset rekisterit kytketään tuolloin samanaikaisesti. Jos operaatiota ei saada onnistuneesti läpivietyä kyseisenä ajankohtana, on vaarana, että järjestelmän käynnistys viivästyy vuoden 2009 puolelle. Energiamarkkinavirasto harjoittelee rekisterin käyttöä jo kesän aikana, jotta varsinainen kytkentä marraskuussa sujuisi ongelmitta. Kytkeytymisprosessista johtuen myös EU-päästökaupparekisterissä on odotettavissa syksyn aikana useita käyttökatkoksia. Energiamarkkinaviraston rooli tässä tilanteessa on erittäin tärkeä päästökauppajärjestelmän toiminnan varmistamisessa ja myös tiedottamisen kannalta. Tavoitteenamme on pitää päästökaupan piiriin kuuluvat yritykset ja muut tahot tietoisena tilanteesta riittävällä ja ajantasaisella tiedottamisella. Virasto järjesti viime huhtikuussa keskustelutilaisuuden, jossa käsiteltiin päästökaupan ajankohtaisia aiheita. Keskustelutilaisuudet, tiedotteet, www-sivut ja tämä käsissänne oleva EMV tiedottaa -lehti toimivat viraston tiedottamiskanavina. Toivotan hyvää kesää kaikille lukijoille. Kuva: Susa Junnola Jarno Ilme Päästökaupparyhmän päällikkö Kestävä kehitys Ilmastomuutoksen torjunta ja uusiutuviin energianlähteisiin siirtyminen on näkynyt myös kuluttajien valinnoissa. Ilmalämpöpumppuja oli vuoden 2006 lopussa kpl. Vuoteen 1996 nähden ilmalämpöpumppujen määrä on 130-kertainen (506 kpl). Maalämpöpumppujen määrä on samana ajanjaksona yli kaksinkertaistunut (v kpl) Hiilidioksidin ominaispäästökertoimia g CO2/MJ Kivihiili 94,6 Maakaasu 55,0 Jyrsinturve 105,9 Lentopetroli 73,2 Raskas polttoöljy 78,8 Päästökaupasta Energiamarkkinavirasto toimii Suomessa päästökauppaviranomaisena, poikkeuksena Ahvenanmaa. Energiamarkkinaviraston tehtäviä päästökaupassa ovat: - käsitellä ja hyväksyä laitosten kasvihuonekaasujen tarkkailumenetelmät sekä valvoa lupaehtojen noudattamista. - hyväksyä päästökauppatodentajat ja valvoa näiden toimintaa. - ylläpitää ja hallinnoida päästökaupparekisteriä. Päästökaupan piirissä on noin 150 toiminnanharjoittajaa, joilla noin 580 hiilidioksidia päästävää laitosta. Rekisteritietoja: Suomen päästökaupparekisterissä on tilejä kaiken kaikkiaan: 676 kpl Toiminnanharjoittajille jaettiin vuodelle 2008 EUA_AAU -päästöoikeuksia: n. 36 milj. kpl Vuoden 2008 päästöoikeuksien rahallinen arvo ( hinnan mukaan) yhteensä: n. 956 milj. Lukema 42,5 miljoonaa tonnia Suomessa päästökauppaan kuuluvien laitosten yhteispäästömäärä vuonna 2007 oli 42,5 miljoonaa hiilidioksiditonnia. Päästöt pysyivät edellisvuoteen nähden lähes samalla tasolla. Kuva: Neodes 3

4 Haastattelu Teksti: Irja Nurmi-Rättö Kuvat: Susa Junnola Energiajohtaja Anja Silvennoinen, UPM Kymmene: Puu metsäteollisuuden käyttöön ei energiantuotantoon Uusiutuvan energian käytön lisäysvaade saa UPM:ltä kannatusta, kunhan se ei uhkaa metsäteollisuuden raaka-aineen saatavuutta. Teollisuudenalan kilpailukyvystä tulee huolehtia ja välttää päästökaupan lisäksi muiden ohjauskeinojen aiheuttamia lisärasitteita. UPM:n energiajohtaja Anja Silvennoinen pitää EU-komission vaadetta uusiutuvan energian käytön lisäyksestä yleisesti hyvänä, mutta asetettuja tavoitteita haasteellisina. Suhtautuminen on luonnollista, tuleehan % Suomessa käytettävästä uusiutuvasta energiasta metsäteollisuuden energiatuotannosta Energiajohtajan mielestä EU:n ilmastoja energiapaketti on varsin kattava. Hän arvostelee kuitenkin pakettia päällekkäisistä ja jopa keskenään ristiriitaisista mekanismeista. Päästökauppa, uusiutuvien edistäminen ja verotus ovat kukin osaltaan hyviä ohjauskeinoja, mutta niitä ei pitäisi käyttää samanaikaisesti. Ohjauskeinot kasvattavat teollisuuden kustannuksia, ja silti päästöt eivät saata vähentyä sen tehokkaammin kuin mitä on jo saavutettu. Ilmastonmuutoksen eri torjuntamekanismit tähtäävät samaan tulokseen, mutta säilyykö lopullinen päämäärä vielä kirkkaana tässä monimutkaisessa kokonaisuudessa? Silvennoinen pohtii. Metsäteollisuus on panostanut jo tuntuvasti uusiutuvan ja päästöttömän energian tuotannon lisäämiseen ja pelkää joutuvansa esimerkiksi syöttö- eli feed-in -tariffin kautta maksamaan uudestaan uusiutuvan energian lisäämisen kustannukset. Tällainen maksuposti olisi teollisuudelle yksi vientivero lisää ja heikentäisi kilpailukykyä kansainvälisillä markkinoilla. Energiatehokkuudella päästöt kuriin Metsäteollisuus on jo pitkään ollut huolissaan raaka-aineen saatavuudesta kilpailukykyiseen hintaan. EU:n komission esittämä uusiutuvan energian käytön lisäysvaade saattaa uhata puupohjaisen biomassan saantia entistäkin enemmän. Puuraaka-aineen ensisijainen käyttö metsäteollisuudessa pitäisi varmistaa direktiivitasolta asti määrittelemällä sille käyttöhierarkia, joka ohjaa puun ensisijaisesti jalostukseen ja vasta käytön ja kierrätyksen jälkeen energiantuotantoon. Jos uusiutuvan biomassapohjaisen energian saantia ei hoideta kestävästi esimerkiksi panostamalla energiabiomassan tuottamisen lisäämiseen, vaarana on arvokkaan puuraaka-aineen ohjautuminen polttoon. Raakapuun jalostus energiantuotannon sijaan on metsäteollisuuden mukaan kannatettavaa myös kansantaloudellisesti. Jalostus työllistää tehtyjen selvitysten mukaan 13 kertaa enemmän kuin puun pelkkä energiakäyttö, kun prosessin ohessa tuotetaan myös energiaa uusiutuvista raakaaineista. UPM on suuri metsänomistaja, jonka metsät yhtiön laskelmien mukaan sitovat yhtä paljon hiiltä kuin Suomen ja Saksan tehtaat yhteensä tuottavat hiilidioksidipäästöjä. Ilmastonmuutoksen torjuntakeinona yhtiö on jo pitkään panostanut energiatehokkuuden parantamiseen sekä lisännyt tehtaillaan sähkön ja lämmön yhteistuotantoa uusiutuvista energialähteistä. Energiatehokkuuden parantaminen vaikuttaa päästötasoihin. Paperitonnia kohden sähkön käyttömme on pienentynyt yli 20 % tämän vuosituhannen kuluessa. Viimeisen reilun 10 vuoden aikana olemme investoineet liki miljardi euroa biomassapohjaiseen energiantuotantoon. Näiden kahden tekijän yhteisvaikutuksena Suomen tehtaidemme hiilidioksidipäästöt per tuotettu paperitonni ovat pienentyneet yli 50 %. Uusiutuvaa energiaa omasta raaka-aineesta EU:n esittämän energiapaketin mukaan sähköntuottajien päästöoikeuksien jakomenettelyssä siirrytään huutokauppaan vuodesta 2013 alkaen. Energiajohtaja Silvennoinen ei pidä menettelyä metsäteollisuuden kannalta suotavana. Metsäteollisuus tuottaa uusiutuvaa raaka-ainetta hyödyntävää energiaa ja on vähentänyt päästöjään Euroopan-laajuisesti merkittävästi. Jos joudumme vielä ostamaan päästöoikeuksia, kustannukset ovat meille selkeä lisärasite, joka vaikuttaa kilpailukykyymme. Paperituotteet hinnoitellaan globaaleilla markkinoilla eikä alueellista lisäkustannusta voida siirtää tuotteiden hintaan. 4

5 Sähkönkäytön korkea verotus tuntuu epäreilulta. Tuotamme itse käyttämämme sähkön ja silti maksamme sen käytöstä vielä tuntuvaa veroa, UPM:n energiajohtaja Anja Silvennoinen pohtii. 5

6 Haastattelu UPM rakentaa parhaillaan keväällä 2010 valmistuvaa biopolttoaineita hyödyntävää yhteisvoimalaitosta Kaukaan tehdasalueelleen Lappeenrantaan. Mukana hankkeessa ovat myös Pohjolan Voima ja Lappeenrannan kaupunki. Uusi voimalaitos tuottaa prosessihöyryä ja sähköä Kaukaan tehtaalle sekä sähköä ja kaukolämpöä Lappeenrannan Energialle. Laitoksen polttoaineita ovat kuori ja metsäenergiapuu eli oksat, latvukset, kannot ja pienpuu sekä turve. Lappeenrannan kaupungin kanssa yhteistuotantolaitoksen perustaminen tuo suuruuden etuja kaikille osapuolille. Meillä on jo 11 biomassaa polttoaineena käyttävää tehdasvoimalaitosta Suomessa ja Keski-Euroopassa. Rakenteilla on uusi laitos myös tehtaallamme Skotlannissa. Kaukaan kaltaisia yhteishankkeita voimalaitoksistamme on kuusi. Windfall-voitto oikeutettu hyöty Anja Silvennoinen luonnehtii suomalaista energiapolitiikkaa tähän asti järkeväksi ja kiittelee energiapalettiamme riittävän monipuoliseksi. Tosin suomalainen erikoispiirre, sähkönkäytön korkea verotus, ei saa energiajohtajalta vastakaikua. Tuntuu epäreilulta, että tuotamme itse käyttämämme sähkön ja silti maksamme sen käytöstä vielä tuntuvaa veroa. Ruotsissa tilanne on toinen, siellä energiaintensiivisen teollisuuden verotus on minimaalinen. Naapurissa teollisuus maksaa veroa 0,5 euroa käyttämästään megawattitunnista, kun meidän kulumme on 2,50 euroa megawattitunnilta. Pohjoismaisessa sähköpörssissä hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan. On väitetty, että hinnanmuodostusmekanismin perusteella päästöoikeuden hinta siirtyy sähkön hintaan. Päästöttömästi tuotetun sähkön hinnassakin on siten windfall-voitoksi kutsuttu osuus, jonka olemassaolosta käytävää kielteistä keskustelua Silvennoinen ei ymmärrä. Päästökauppa on hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen tähtäävä työkalu, joka on selkeä sähkön tuotannosta syntyvien hiilidioksidipäästöjen määrään perustuva kustannustekijä. Kysyntä ja tarjonta määräävät sähkön hinnan, mutta toki jokainen tuottaja haluaa sisällyttää hintaan myös Päästökauppa, uusiutuvien edistäminen ja verotus ovat kukin osaltaan hyviä ohjauskeinoja, mutta niitä ei pitäisi käyttää samanaikaisesti ja päällekkäisesti, Anja Silvennoinen painottaa. kaikki kustannustekijät, Silvennoinen toteaa. Hän kysyy lisäksi, että jos päästökauppa on valittu ohjauskeinoksi, eikö päästöttömän sähkön tuottajien tulisikin olla paremmassa asemassa. Päästökaupan alkuperäinen tarkoitushan on ollut saada lisää investointeja päästöttömään energiantuotantoon. Näin syntyvän hyödyn verottaminen ei tunnu energiajohtajasta järkevältä ajatukselta, vaan päästöttömän energian tuottajien rankaisemiselta. Teollisuuden tuloksentekoon vaikuttaa euro dollari -valuuttasuhde. Jos valuuttasuhde tuottaa hyviä tuloksia, pitäisikö niitä lähteä verottamaan? Onko tämä windfallia? Kantaverkkoyhtiöllä oma roolinsa Suomen ja Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden on useissa yhteyksissä todettu toimivan esimerkkinä muille markkinoille. Myös Anja Silvennoinen arvioi markkinoiden toimivuuden päihittävän esimerkiksi Saksan, Ranskan ja Iso-Britannian markkinatilanteen, ja pitää eurooppalaisten sähkömarkkinoiden vaiheittaista avautumista kilpailulle hyvänä asiana. Suomalaisten sähkömarkkinoiden toimivuutta tutkinut Kilpailuviraston ex-ylijohtaja, selvitysmies Matti Purasjoki on esittänyt valtion osuuden kasvattamista kantaverkkoyhtiö Fingridissä. Ajatus ei saa Silvennoiselta kannatusta. Suomen kantaverkko toimii teknisesti erinomaisesti ja siirtohinnat ovat edulliset verrattuna muuhun Eurooppaan. Fingridillä on avoimet pelisäännöt ja se palvelee kaikkia tasapuolisesti. Mielestäni nämä positiiviset asiat ovat pitkälti myös nykyisen omistusrakenteen ansiota, joten en näe mitään perusteita omistuspohjan muutoksille. Sen sijaan Anja Silvennoinen näkee vaarana rajapintojen hämärtymisen, jos valtion omistusosuutta kasvatettaisiin. Jos valtio olisi enemmistöomistaja, kantaverkkoyhtiön perustehtävä saattaisi sekoittua energiapolitiikan tekoon. Kantaverkkoyhtiön tulee toimia tehokkaan siirtokanavan ja verkon ylläpitäjänä, energiapolitiikkaa tehdään sitten muilla foorumeilla, energiajohtaja painottaa. 6

7 Päästökauppa Kuva: Susa Junnola Keskustelupäivät on suunnattu toiminnanharjoittajien ohella myös muille päästökaupasta kiinnostuneille. Kioto-kauden aloitus puhututti keskustelupäivillä Energiamarkkinaviraston päästökaupparyhmä järjesti huhtikuun puolessa välissä jo perinteeksi muodostuneen päästökaupan keskustelupäivän. Keskustelupäivän aiheet keskittyivät EU:n päästökauppajärjestelmään ja erityisesti päästökaupan piiriin kuuluvien yrityksien velvoitteisiin. Energiamarkkinaviraston ylläpitämä rekisterijärjestelmä oli myös tärkeä, kaikkia päästökauppaa tekeviä tai päästöoikeuskauppoja välittäviä tahoja koskeva aihe. Tilaisuuteen osallistui runsaat 180 henkilöä. Osallistujat edustivat päästökaupan piiriin kuuluvia yrityksiä tai muita päästökaupasta kiinnostuneita tahoja. Tilaisuuden puhujat olivat päästökaupan asiantuntijoita Energiamarkkinavirastosta, työ- ja elinkeinoministeriöstä sekä tietyistä yrityksistä. Tilaisuudessa käytettiin ensimmäisen kerran järjestelyä, jossa osanottajat voivat lähettää kysymyksiä tekstiviesteinä. Näin saatuja tekstiviestikysymyksiä purettiin aina jokaisen aihealueen lopussa suullisten kysymysten lisäksi. Tekstiviestien lähettäminen osoittautui suosituksi ja lähetetyt kysymykset herättivät runsaasti keskustelua. Katsaus edelliseen kauteen Viraston ylijohtaja Asta Sihvonen-Punkan avauksen jälkeen keskustelupäivien esityksien sarjan aloitti neuvotteleva virkamies Seppo Oikarinen työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hän kertoi päättyneen kauden päästöoikeuksista ja niiden riittävyydestä. Päästöoikeuksia oli runsaasti tarjolla, joka näkyi erityisesti päästöoikeuden alhaisena hintana jakson loppupuolella. Päästöoikeuksia jäi käyttämättä kaikilla vuosilta, mutta jotkin pienet energialaitokset joutuivat hankkimaan puuttuvia oikeuksia. Seppo Oikarisen esittelemä kauden päästöoikeustase löytyy viraston www-sivuilta Energiamarkkinaviraston lakimies Timo Lankinen kertoi päästölupavelvoitteista. Hän korosti laitosten velvoitetta ilmoittaa ennakkoon Energiamarkkinavirastolle, mikäli laitoksilla suoritetaan päästöjen tarkkailuun vaikuttavia muutoksia. Päästöoikeuksien palautusvelvoitteesta ja ylitysmaksuvelvoitteesta kuulijoita muistutti lakimies Mårten Hansson. Päästöjen vähentämistavoitteet tiukentuvat Päästökaupan tulevaisuus oli aiheena työja elinkeinoministeriön neuvottelevan virkamiehen Päivi Jangan esityksessä. Seuraava päästökauppakausi tulee olemaan 8 vuoden pituinen, eli kattaa vuodet Tällä kaudella päästöjen vähentämistavoitteet kiristyvät edelleen. Komission tavoitteena on vähentää päästöjä 20 % vuoden 1990 tasosta. Suomen osalta tämä tarkoittaisi noin 16 % vähentämistavoitetta. Nyt valmisteilla olevan direktiiviehdotuksen perusteella päästökauppa laajenee 7

8 Päästökauppa Lakimies Timo Lankinen hahmotteli päästölupavelvoitteiden muutoksia uuden päästökauppakauden käynnistyessä. Kuvat: Susa Junnola ja järjestelmän piiriin tulevat mm. kemianteollisuus, lannoiteteollisuus, ammoniakin sekä alumiinin valmistus. Uusia päästökaupan piiriin tulevia kasvihuonekaasuja olisivat typpioksiduuli (N2) ja perfluorihiilivety (PFC). Myös päästöoikeuksien jakoon tulee muutoksia: sähköntuotannon päästöoikeudet tulevat huutokaupattavaksi ja muillakin sektoreilla ilmaisjaon määrä tulee pienenemään. Päästöoikeudet tullaan kirjaamaan suoraan EU-tason rekisteriin, jolloin jäsenvaltion omista rekistereistä luovutaan. Komission toivomuksena on myös kytkeä EU:n päästökauppajärjestelmä muihin olemassa oleviin tai perustettaviin päästökauppajärjestelmiin. Päästökauppa kiinnostaa komissiota PricewaterhouseCoopersin edustaja Kari Storckovius kertoi EY:n komission käynnistämästä hankkeesta, jonka tavoitteena on selvittää yhteisön päästökaupassa mukana olevien laitosten päästöjen tarkkailun ja todentamisen onnistuminen ensimmäisellä päästökauppakaudella ( ). Komission tavoitteena on kartoittaa parhaita käytäntöjä päästölupien, päästöjen tarkkailun ja todentamisen toteuttamisessa. Hankkeen tulosten pohjalta komissio yhtenäistää sekä todentamiskäytännöt että todentajien vaatimukset yhteisön alueella. Komissio hyödyntää hankkeen tuloksia laadittaessa vaatimuksia Kioto -kauden jälkeiselle kaudelle Haastattelut ja kyselyt on toteuttanut Suomessa PricewaterhouseCoopers. Hankkeeseen on valittu satunnaisesti yhteensä 356 laitosta kaikista niistä EY:n jäsenmaista, jotka olivat päästökaupan piirissä vuosina Suomalaisia laitoksia hankkeessa on 17. Rekisterikytkentä viivästyttää päästökauppaa Innofactor Oy:n johtaja Tuomas Riski ja Energiamarkkinaviraston järjestelmäasiantuntija Paula Sinivuori kertoivat rekisterijärjestelmien tilanteesta. Koska kytkentää YK:n keskusrekisteriin ei vielä ole tehty EU:ssa, toimii EU:n päästökauppajärjestelmä vajavaisesti. Vain Suomi, Tanska ja Itävalta ovat jakaneet vuoden 2008 oikeudet, kun taas muut maat odottavat kytkennän toteuttamista. Suomen rekisteri tullaan tämän hetkisen arvion mukaan kytkemään YK:n keskusrekisteriin loka- tai marraskuussa. Kytkennän jälkeen ns. Kioto -päästöyksiköitä voidaan siirtää rekisteriin. Samat tilit ovat käytössä, mutta uudet yksiköt näkyvät tileillä omilla tunnuksillaan eroteltuna. Energiamarkkinavirasto järjestää päästökaupan keskustelupäivän vuosittain, seuraava tilaisuus järjestetään alkuvuodesta Tilaisuudesta tiedotetaan viraston www-sivulla ja sähköpostitse. Päästökaupan keskustelupäivien esitysaineisto on luettavissa Energiamarkkinaviraston sivuilta Päästökauppa-osion tiedotteista. Myös tilaisuudessa esitetyt kysymykset ja niiden vastaukset löytyvät esitysaineistosta. Energiamarkkinaviraston ja työ- ja elinkeinoministeriön asiantuntijat vastasivat esitettyihin kysymyksiin. Vas. Seppo Oikarinen, Mikko Äikäs, Jarno Ilme, Timo Lankinen ja Mårten Hansson. 8

9 Päästökauppatilin edustajat ajan tasalle Jokaisella päästökaupparekisterin päästökauppatilillä tulee olla nimettynä kaksi valtuutettua tilinedustajaa: ensisijainen valtuutettu edustaja (PAR) ja toissijainen valtuutettu edustaja (SAR). Tilinedustajat tulee pitää ajan tasalla eli jos nimetty edustaja jää eläkkeelle, poistuu toisen työnantajan palvelukseen tai ei muusta syystä enää toimi päästökauppatilin edustajana, tulee hänen tilalleen nimetä uusi henkilö. Molemmat nykyisistä tilinedustajista (PAR tai SAR) voivat tehdä edustajan muutoksen päästökaupparekisterissä seuraavia ohjeita noudattamalla: Lisää uusi edustaja käyttäjäksi valikosta KÄYTTÄJIEN HALLINTA > Luo uusi käyttäjä. Täytä ohjelman kysymät tiedot. Valitse Ei kysymykseen Onko käyttäjä AAR?. Täydennä uuden käyttäjän tiedot valikosta KAIKKIEN KÄYTTÄJIEN HALLINTA > Muuta käyttäjätietoja. Etsi käyttäjä hakusanalla, valitse käyttäjä painamalla vihreästä väkäsestä (oikeassa reunassa) ja paina Muokkaa (alareunassa). Täydennä puuttuvat tiedot ja paina Vahvista. Käy määrittämässä uuden käyttäjän käyttäjäoikeudet valikosta KÄYTTÄJIEN HALLINTA > Lisää/vähennä käyttäjän oikeuksia. Pääset muokkaamaan uuden käyttäjän käyttäjäoikeuksia painamalla hänen nimensä kohdalla olevaa kynä-kuvaketta (oikeassa reunassa). Yleensä tilin kummallakin edustajalla on Main User -oikeudet. Nimeä uusi käyttäjä tilin edustajaksi valikosta TILIEN HALLINTA > Päivitä tilitiedot. Valitse se päästökauppatili, jolle haluat tehdä edustajan muutoksen. Paina Muokkaa tilitietoja > Päivitä edustajat. Määritä avautuvassa taulukossa tilin ensisijainen ja toissijainen edustaja ja paina Vaihda tilin valtuutetut edustajat. Valitse Takaisin tilitietojen päivitykseen. HUOM! Tämän jälkeen pitää vielä painaa Lähetä kaikki päivitykset -painiketta, muuten tekemäsi muutokset eivät tallennu! Jos tilejä on useita, edustajien päivittäminen pitää tehdä kullekin tilille erikseen. Poista vanha käyttäjä (jos se on tarpeen) valikosta KÄYT- TÄJIEN HALLINTA > Poista käyttäjä. Päästöoikeuksien siirtäminen tililtä toiselle Vuodelle 2008 myönnettyjen päästöoikeuksien (EUA_AAU) siirtäminen tililtä toiselle tapahtuu seuraavanlaisesti: Valitse REKISTERITAPAHTUMIEN HALLINTA > Esitä siirtoa. Valitse tili, jolta halutaan siirtää oikeuksia pois. Syötä siirrettävien oikeuksien lukumäärä kohtaan Siirrettävien oikeuksien kokonaismäärä. Alkuperämaa -pudotusvalikkoon voi jättää valinnaksi oletuksena olevan Mikä tahansa, ellei halua valita jostakin tietystä maasta peräisin olevia oikeuksia. Valitse Päästöyksikkötyyppi -pudotusvalikosta EU:n myöntämät päästöoikeudet (EUA AAU:sta). HUOM! Ole tarkkana, ettet valitse EU:n myöntämät päästöoikeudet (EUA), koska tämä valinta viittaa kauden päästöoikeuksiin, joita ei enää rekisterissä ole. Tilisiirto ei onnistu tällä valinnalla. Valitse Päästöyksikön velvoitekausi -pudotusvalikosta 1. velvoitekausi. Syötä Luovutuksensaajan tiedot -kohtaan luovutuksensaajan tilinumero. Tarkista tilinumeron oikeellisuus painamalla Hae tilitiedot -painiketta. HUOM! Tämä toiminnallisuus toimii vain Suomen rekisterin sisäisissä siirroissa. Jos siis olet tekemässä tilisiirtoa toiseen maahan, tarkista itse huolellisesti, että saajan tilinumero on oikea. Päästöoikeuksia hallinnoidaan päästökaupparekisteristä. Voit kirjoittaa viitteeksi jotain, jos haluat (ei ole pakollista). Valitse Lähetä pyyntö. Järjestelmä pyytää vielä vahvistamaan tilisiirron, joten vahvista se, jos siirron tiedot ovat oikein. Rekisterijärjestelmä ilmoittaa tilinedustajille sähköpostitse tilisiirron onnistumisesta. Siirron onnistumisen voi tarkistaa myös valikosta TILIEN HALLINTA > Tarkastele tiliä. Valitse tili, jolta siirsit oikeuksia. Jos siirron tila on Valmis, siirto on onnistunut. 9

10 Päästökauppa Todentajien hyväksyminen Kioto-kaudelle käynnistyy Toinen päästökauppakausi alkoi 1. tammikuuta Toisella päästökauppajaksolla, vuosina , jäsenvaltioiden on sopeutettava yrityksille jaettujen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien määrä Kioton pöytäkirjan mukaisiin tavoitteisiinsa. Päästökaupan piiriin kuuluvien laitosten on tarkkailtava kasvihuonekaasujen päästöjä päästökauppaviranomaisen päästöluvan myöntämisen yhteydessä hyväksymän tarkkailusuunnitelman mukaisesti. Laitosten on myös annettava päästökauppaviranomaiselle kunkin vuoden maaliskuun loppuun mennessä selvitys edellisen vuoden päästöistä. Päästökauppalain mukaan toiminnanharjoittajan on todennettava ulkopuolisella riippumattomalla todentajalla, että laitoksessa käytetyt tarkkailumenetelmät ovat hyväksytyn tarkkailusuunnitelman mukaiset ja ettei päästöselvityksessä ole sellaisia virheitä, puutteita tai väärintulkintoja, jotka vaikuttavat oleellisesti toiminnanharjoittajan ilmoittamiin päästöihin. Todentajan hyväksyy Energiamarkkinavirasto, joka Suomessa toimii päästökauppaviranomaisena. Todentajan pätevyyden arvioinnista vastaa Mittatekniikankeskuksen akkreditointiyksikkö, joka toimii lain vaatimana ulkopuolisena arvioijana. Todentajien tulee olla puolueettomia sekä taloudellisesti ja toiminnallisesti riippumattomia todennettavista laitoksista. Todentajan hyväksyntää voivat hakea yritykset, joilla on palveluksessaan teknillisen koulutuksen omaavaa henkilökuntaa ja joilla on riittävä kokemus päästökaupan piiriin kuuluvilla toimialoilla. Lisäksi vaaditaan päästökaupan säädösten ja ohjeistuksen tuntemusta. Pätevyyttä voidaan hakea tietylle päästökaupan piiriin kuuluvalle toimialalle. Hakijan ei siten tarvitse valmistautua esim. öljynjalostamoiden todentamiseen, vaan pätevöityä voi esim. vain polttolaitoksiin. Uusina pätevyysalueina ovat kivivillan valmistus ja petrokemian eräät prosessit. Todentajan hyväksyntää haetaan Energiamarkkinavirastolta mennessä. Hyväksyntää haetaan sähköisessä asiointijärjestelmässä ( Energiamarkkinavirasto tulee hyväksymään todentajat päästökauppakaudelle Lisätietoja todentajaksi hakemisesta ja todentamisesta saa Energiamarkkinaviraston www-sivuilta ( sekä Mittatekniikankeskuksen akkreditointiyksikön www-sivuilta (www. finas.fi). Todentamiseen liittyvissä kysymyksissä saa lisätietoa yli-insinööri Jani Torniaiselta (puh ), lakimies Mårten Hanssonilta (puh ) sekä akkreditointipäällikkö Varpu Rantaselta Mittatekniikan keskuksen akkreditointiyksiköstä (puh ). Kioto-yksiköt rekisterissä Suomen päästökaupparekisteriä ei ole vielä kytketty YK:n keskusrekisteriin eli ITL:ään. Kytkentä suoritetaan kaikkien EU-maiden osalta samanaikaisesti. Tämän hetken suunnitelmien mukaan EU-rekisterit kytketään ITL:ään syksyllä Tämä tarkoittaa rekisterin käyttäjien näkökulmasta sitä, että Kioto-yksiköitä (esim. CER:jä ja ERU:ja) voidaan kirjata tileille näillä näkymin vasta loppuvuodesta Käyttäjien kannalta huomioitavaa on myös se, että päästökaupparekisteri joudutaan sulkemaan kytkennän ajaksi. Tämä tulee aiheuttamaan noin kahden viikon mittaisen käyttökatkoksen. Katkoksen ajankohdasta tiedotetaan rekisterin käyttäjille etukäteen. Kioto-yksiköitä varten ei tarvitse perustaa uusia tilejä rekisteriin. Ne erotellaan rekisterissä toisistaan omilla tunnuksillaan (CER, ERU, AAU, RMU), joten ne eivät mene sekaisin, vaikka niitä olisikin samalla tilillä. Kioto-yksiköiden lisäksi EU:n päästöoikeudet näkyvät rekisterissä omalla tunnuksellaan (EUA_AAU). On toki mahdollista avata uusia tilejä Kioto-yksiköitä varten, jos kokee niiden käsittelyn näin selkeämmäksi. Kannattaa kuitenkin huomioida, että Energiamarkkinavirasto joutuu perimään jokaisesta uudesta tilistä tilinavausmaksun (50 ) sekä vuosittaisen tilinkäyttömaksun ( ), joka määräytyy sen mukaan, kuinka paljon tilillä on ollut vuoden aikana keskimäärin päästöoikeuksia. Toiminnanharjoittaja voi käyttää hankeyksiköitä eli CER:jä ja ERU:ja velvoitteidensa täyttämiseksi jokakeväisessä päästöoikeuksien palautuksessa. Hankeyksiköiden käytön enimmäismäärä on määritelty laitoskohtaisesti työ- ja elinkeinoministeriön päästöoikeuksien myöntämispäätöksessä. Vaikka hankeyksiköiden käytön enimmäismäärät on ilmoitettu päätöksessä vuosikohtaisesti vuosille , toiminnanharjoittaja voi itse päättää, kuinka paljon niitä käyttää minäkin vuonna. Ehtona on toki se, että koko kaudelle määritelty hankeyksiköiden kokonaismäärä ei ylity. Toiminnanharjoittaja voi esimerkiksi käyttää ensimmäisen vuoden palautuksessa vaikka koko kaudelle määritellyt hankeyksiköt, tai vaihtoehtoisesti jakaa ne haluamallaan tavalla kauden eri vuosien välille. 10

11 Kuva: Neodes Keskeinen päästökauppajärjestelmän sanasto Kansainvälinen päästökauppa Kioton pöytäkirjassa määritelty joustomekanismi. Siinä valtiot voivat käydä keskenään kauppaa päästöyksiköillä (AAU, CER, ERU, RMU). Kioton pöytäkirjan päästörajansa alittava maa voi esim. myydä ylimääräiset päästöyksikkönsä päästörajansa ylittävälle maalle. Tarkoitettu lisäämään joustavuutta ja kustannustehokkuutta Kioton pöytäkirjan velvoitteisiin pyrittäessä. EU:n päästökauppa Syntyi 2003 voimaan astuneella EY:n päästökauppadirektiivillä. Ensimmäinen päästökauppakausi oli vuosina , toinen on vuosina Rakennettu yhteensopivaksi Kioton pöytäkirjan joustomekanismien käytön kanssa. Joustomekanismeja ovat kansainvälinen päästökauppa, puhtaan kehityksen mekanismi (CDM) sekä yhteistoteutus (JI). Päästölupa Kaikilla päästökauppalain alaisilla laitoksilla on oltava kasvihuonekaasujen päästölupa. Luvan myöntää Energiamarkkinavirasto. Lupaehtoihin kuuluu vuosittainen raportointi virastolle luvan saaneen laitoksen hiilidioksidipäästöistä. Päästöyksiköt eli Kioto-yksiköt Kioton pöytäkirjan mukaiset valuutat.yksi päästöyksikkö vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia. Näitä päästöyksiköitä ovat AAU:t, CER:t, ERU:t ja RMU:t. Yksiköillä voidaan käydä kauppaa kansainvälisesti. AAU Sallittu päästömääräyksikkö. Kioton pöytäkirjan peruspäästöyksikkö. Kunkin Kioton pöytäkirjan osapuolen sallittu päästömäärä koostuu AAU-yksiköistä. Esim. jos valtion sallittu päästömäärä on 375 miljoonaa ekvivalenttista hiilidioksiditonnia, tämä saa rekisteröidä 375 miljoonaa AAU-yksikköä valtion tililleen päästökaupparekisterissä. CER Sertifioitu päästövähenemä. Yksi sertifioitu päästövähenemä vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia. Syntyy kehitysmaissa toteutettavista CDM -hankkeista, joissa vähennetään päästöjä. Yksiköillä voidaan käydä kauppaa kansainvälisesti ja ne kelpaavat myös EU:n päästökauppajärjestelmässä. ERU Päästövähennysyksikkö. Yksi päästövähennysyksikkö vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia. Syntyy teollisuusmaissa toteutettavista JI -hankkeista, joissa vähennetään päästöjä. Yksiköillä voidaan käydä kauppaa kansainvälisesti ja ne kelpaavat myös EU:n päästökauppajärjestelmässä. RMU Poistoyksikkö. Yksi päästövähennysyksikkö vastaa yhtä tonnia hiilidioksidia. Syntyy nielutoimenpiteillä saaduista nielujen lisäyksistä, joissa vähennetään päästöjä. Yksiköillä voidaan käydä kauppaa kansainvälisesti ja ne kelpaavat myös EU:n päästökauppajärjestelmässä. EU:n päästöoikeus, EUA_AAU EU:n päästökaupan valuutta. Yksi päästöoikeus vastaa yhtä hiilidioksiditonnia. Myönnetään laitoksille vuosittain 28. helmikuuta. Kauden EUA:t eroavat päättyneen kauden oikeuksista lisämerkinnällä _AAU. Merkintä viittaa siihen, että EUA_AAU:t muunnetaan valtion päästökauppatilillä olevista AAU-yksiköistä. Oikeuksilla voidaan käydä kauppaa EU:ssa. Kansallinen päästökaupparekisteri Päästökaupparekisterin avulla huolehditaan EU:n päästöoikeuksien ja Kioton pöytäkirjan päästöyksiköiden kirjaamisesta, hallussapidosta, siirtämisestä, mitätöinnistä ja poistamisesta. CITL EU:n keskusrekisteri, johon EU-maiden kansalliset päästökaupparekisterit on kytketty. CITL:n tarkoituksena on varmentaa kansallisissa rekistereissä tehtävät toimenpiteet, jotka koskevat EU:n päästökauppaa. ITL YK:n keskusrekisteri, joihin Kioton pöytäkirjaan kuuluvat maat kytketään. ITL:n tarkoituksena on varmentaa kansallisissa rekistereissä tehtävät toimenpiteet, jotka koskevat Kioton pöytäkirjan päästöyksiköitä. Myös EU-maiden rekisterit kytkeytyvät ITL:ään. 11

12 Sähkömarkkinat 86 % sähköverkkoyhtiöistä ei ole ottanut maksimituottoa Alustavien laskelmien perusteella suurin osa sähköverkkotoimijoista ei ole ottanut vuosina 2005 ja 2006 verkkotoiminnasta täyttä sallittua tuottoa. Kaikkien sähköverkkoyhtiöiden yhteenlaskettu toteutunut tuotto on alittanut sallitun tuoton yhteensä 173 miljoonalla eurolla. Yhtiöillä olisi ollut mahdollisuus nostaa siirtomaksuja keskimäärin noin 5,8 %. Vain 14 yhtiötä teki vuosina 2005 ja 2006 sähköverkkotoiminnalla kohtuullista suurempaa tuottoa. Energiamarkkinavirasto on julkaissut Internet-sivuillaan vuosien 2005 ja 2006 aikana verkkoyhtiöille kertyneet sähköverkkotoiminnan tuoton yli- ja alijäämät. Luvut on laskettu vähentämällä toteutuneesta tuotosta verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle määritelty kohtuullinen tuotto. Tulevana syksynä Energiamarkkinavirasto antaa päätökset verkkoyhtiöiden hinnoittelun kohtuullisuudesta 1. valvontajakson, eli vuosien osalta. Valvontapäätöksissä velvoitetaan ne verkkoyhtiöt, joille kertyi koko valvontajakson ajalta ylijäämää, palauttamaan se asiakkaille alempina siirtopalvelumaksuina vuosien aikana. Vastaavasti ne verkkoyhtiöt, joille kertyi valvontajakson ajalta alijäämää, voivat halutessaan kompensoida tämän nostamalla siirtopalvelumaksujaan. Kuluttajan sähkölasku nousi puolessa vuodessa noin 4 prosenttia Sähkön hinta on ennätyskorkealla. Tavallisen sähkönkäyttäjän koko sähkölaskuun on tullut alkuvuoden aikana lisähintaa noin 4 prosenttia. Lisälasku johtuu sähköenergian hinnan kehityksestä, sillä toimitusvelvollisuushinnat nousivat vuodenvaihteesta kesäkuun alkuun keskimäärin 7,5 prosenttia. Sähkön siirtohinnat puolestaan olivat kesäkuussa vuoden alun tasolla. Käyttäjäryhmittäin tarkasteltuna vuodenvaihteesta lähtien voimakkain hintojen nousukehitys on ollut sähkölämmityskohteissa. Suoran sähkölämmityksen talouksissa sähköenergian hinta on 8 prosenttia ja varaavan sähkölämmityksen talouksissa 9 6,4 6,2 6,0 5,8 5,6 5,4 5, Sähkön kokonaishinta kotitalouksille Kotitalous ilman sl snt/kwh Kotitalouden sähköenergian hinnan kehitys lähtien Sähkölämmitys Sähköenergia 6,33 5,65 Siirtopalvelu 5,37 3,90 Yhteensä 11,70 9,55 snt/kwh Hintoihin sisältyvät verot: alv 22 % sähkövero ja huoltovarmuusmaksu 0,883 snt/kwh (alv 0%) Toimitusvelvollisuus hinnat Tarjoushinnat, toistaiseksi voimassa olevat prosenttia korkeammalla tasolla kuin vuoden alussa. Tarjoushinnoissa nousuvauhti on ollut sähköenergian toimitusvelvollisuushintoja ripeämpää. Toistaiseksi voimassaolevien tarjousten hintataso on noussut 9 11 prosenttia käyttäjäryhmästä riippuen. Määräaikaiset yhden ja kahden vuoden tarjoukset ovat prosenttia vuoden alkua korkeampia. Tavalliselle kotitaloudelle hintojen nousu on merkinnyt vuoden ensimmäisellä puoliskolla noin 11 euron lisälaskua, ja sähkölämmitystaloudelle yöenergian käytöstä riippuen euron lisälaskua. 12

13 Kaikki määräaikaiset tarjoukset selkeästi tarjolle Nettihintapalvelu: Sähkön hintavertailua täydennetään tarjoamalla kuluttajille lisää sähkötarjouksia. Energiamarkkinavirasto on useaan otteeseen saanut palautetta kuluttajilta ja sähkönmyyjiltä palvelussa tarjottavista määräaikaisista tarjoushinnoista. Energiamarkkinavirasto pitää tärkeänä, että -palvelussa ovat esillä kaikki sähkönmyyjien tarjoustuotteet ja että ne ovat keskenään vertailukelpoisia. Palvelussa esillä olevien hintojen tulee olla myös käyttäjille yksiselitteisiä ja selkeitä. Nettihintapalvelussa on määräaikaisten tarjoushintojen vertailussa ollut mukana sellaisiakin tarjouksia, jotka eivät kuitenkaan faktisesti tarkoita yhden tai kahden vuoden pituista sopimusta. Kyseessä on voinut olla myyjän määräaikainen tarjous, jossa sopimus on voimassa vain esimerkiksi tai saakka. Nämä hintatarjoukset eivät ole vertailukelpoisia yhden tai kahden vuoden kiinteähintaisten tarjousten kanssa. Nyt palvelun kuluttajapuolen hakulistausta on täydennetty siten, että kaikissa tarjottavissa tuotteissa näkyy tarjouksen voimassaoloaikatiedot eli milloin tarjous alkaa ja milloin se loppuu. Uudessa tarjouskategoriassa Muut määräaikaiset tuotteet näkyy kuluttajalle myös sopimuksen päättymispäivä. Palvelun hallintapuolelle tulee sähkönmyyjiä varten vastaavasti muutoksia. Nettihintapalvelua on täydennetty myös sähköenergian tarjousmäärän suhteen. Sähkönmyyjä voi rajata tarjouksensa siten, että se on valittavissa vain tietyllä kulutusmäärävälillä. Palveluun tehtävistä muutoksista ja käyttöönottopäivästä tiedotetaan kesän aikana sähkönmyyjille. Mittausjärjestelyt sähkön yhteishankinnan purkautuessa Energiamarkkinavirasto on antanut päätöksen mittausjärjestelyihin liittyvästä vastuusta sähkön yhteishankinnan purkautuessa. Virasto katsoi, että Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy on menetellyt sähkömarkkinalain vastaisesti, kun se ei ole mahdollistanut aiemmin yhteishankinnan piirissä olleiden asiakkaiden sähkön hankintaa jakeluverkkonsa kautta 30 päivän kuluessa siitä, kun se on saanut ilmoituksen yhteishankinnan purkautumisesta. Viraston päätös liittyi tilanteeseen, jossa VVO-sähkö Oy:n toiminnan lopettamisen seurauksena aiemmin yhteishankinnan piirissä olleet VVO-sähkö Oy:n asiakkaat siirtyvät jakeluverkonhaltijan verkkopalveluasiakkaiksi. Samalla yksittäisistä asunnoista muodostetaan uudet sähkönkäyttöpaikat. Yhteishankinnan aikana sähköverkonhaltija on vastannut ainoastaan koko kiinteistön sähkön mittaamisesta yhteismittauksella. VVO-sähkö Oy on vastannut asukkaiden sähkölaskutuksen perusteena olevista mittauksista kiinteistöverkossa ns. takamittauksilla. Päätöksen mukaan verkonhaltijan on yhteishankinnan purkautuessa liitettävä Sähköenergian yhteishankintatavan loppuessa asukkaat voivat hankkia sähkönsä paikallisen verkonhaltijan verkon kautta. yhteishankinnan piirissä olleet asiakkaat sähköverkkoonsa ja mahdollistettava näille sähkön hankinta jakeluverkkonsa kautta tarvittaessa 30 päivän kuluessa siitä, kun se saa ilmoituksen yhteishankinnan purkautumisesta ja sähköntoimituksen alkamisesta kohteeseen. Vastaavasti ilmoitus purkautumisesta on tehtävä verkonhaltijalle vähintään 30 päivää ennen sen suunniteltua toteuttamista. Jos jakeluverkonhaltija ei pysty mahdollistamaan sähkön hankintaa edellä mainitussa kohtuulliseksi katsotussa ajassa, yhtiö toimii sen vastuulla olevien taseselvityspalveluiden tarjonnassa sähkökaupan kilpailua ilmeisesti rajoittavalla tavalla. Energiamarkkinavirasto katsoi myös, että mikäli takamittarit täyttävät verkonhaltijan asettamat tekniset vaatimukset uusien sähkönkäyttöpaikkojen mittareille, Kuva: Neodes 13

14 verkonhaltija ei voi perusteetta kieltäytyä lunastamasta kyseisiä mittareita. Mikäli verkonhaltija haluaa kuitenkin asentaa tilalle uudet mittarit, se voi tehdä näin omalla kustannuksellaan. Verkonhaltija ei tässä tilanteessa voi veloittaa mittareiden toimittamisesta erikseen liittyjää tai sähkönkäyttäjää. Jos taas mittalaitteisto ei täytä jakeluverkonhaltijan asettamia teknisiä vaatimuksia, verkonhaltija voi kieltäytyä lunastamasta takamittaria ja vaatia uuden tekniset vaatimukset täyttävän mittalaitteen asentamista. Jakeluverkonhaltijalla on oikeus määritellä verkkoonsa asennettavien sähkömittareiden tekniset vaatimukset. Viime vuosina useat sähköverkonhaltijat ovat päättäneet asentaa etäluettavan mittalaitteen verkkoonsa liittyviin uusiin sähkönkäyttöpaikkoihin. Samaten osa verkonhaltijoista on päättänyt vaihtaa olemassa oleviin käyttöpaikkoihin etäluettavan sähkömittarin sekä jo käynnistänyt mittalaitteiden vaihdon. Edellä mainittu huomioon ottaen Energiamarkkinavirasto on päätöksessään katsonut, että etäluentamahdollisuuden asettamista sähkömittareiden tekniseksi vaatimukseksi ei voida nykytilanteessa pitää kohtuuttomana. Verkonhaltijalla on oikeus periä verkkoonsa liittyneeltä asiakkaalta maksu käyttöpaikkaan toimittamastaan, tekniset vaatimukset täyttävästä mittalaitteesta. Maksu tulee olla esitettynä verkonhaltijan hinnastossa ja sitä tulee soveltaa yleisemminkin niissä tapauksissa, kun verkonhaltija toimittaa mittalaitteen verkkoonsa liittyviin uusiin käyttöpaikkoihin. Sen sijaan jos verkonhaltija ei yleisesti peri maksua mittalaitteen toimittamisesta verkkoonsa liittyviin uusiin käyttöpaikkoihin, tällaista maksua ei voida periä myöskään tilanteessa, jossa yhteishankinnan piirissä ollut yksittäinen asiakas tai kiinteistön kaikki asunnot siirtyvät ostamaan sähkön jakeluverkon kautta ja tässä yhteydessä verkonhaltija toimittaa käyttöpaikkoihin tekniset vaatimukset täyttävän mittalaitteen. Energiamarkkinavirasto on päätöksessään katsonut, että verkonhaltija ei voi veloittaa yhteishankinnan purkautuessa erillisiä maksuja esimerkiksi käyttöpaikkanumeron antamisesta tai muista yhteishankinnan purkautumisesta verkonhaltijalle aiheutuvista kustannuksista. Normaalia suuremman asiakasryhmän siirtyminen kerralla verkonhaltijan asiakkaiksi ei muuta tilannetta. Maakaasumarkkinat 20 maakaasuverkkotoimijalla tuotto alle sallitun Maakaasuverkkotoimintaa koskevien vuoden 2006 alustavien laskelmien perusteella 20 maakaasuverkonhaltijaa ei ottanut täyttä sallittua tuottoa. Yhteensä 14 yrityksen maakaasuverkkotoiminta tuotti sallittua paremmin. Kaikkien verkonhaltijoiden yhteenlaskettu toteutunut tuotto on alittanut sallitun tuottotason yhteensä 2 miljoonalla eurolla. Yrityksillä olisi ollut mahdollisuus nostaa maakaasun siirtomaksuja keskimäärin noin prosentilla. Energiamarkkinavirasto on julkaissut Internet-sivuillaan vuoden 2006 aikana maakaasuverkonhaltijoille kertyneet verkkotoiminnan tuoton yli- ja alijäämät. Luvut on laskettu vähentämällä toteutuneesta tuotosta verkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle määritelty kohtuullinen tuotto. Luvut on myös suhteutettu yritysten maakaasuverkkotoiminnan liikevaihtoon. Vuoden 2006 aikana maakaasuverkonhaltijalle kertynyt ylijäämä ei kuitenkaan merkitse maakaasumarkkinalain vastaista hinnoittelua. Verkonhaltijoilla on ollut mahdollisuus kompensoida ylijäämä vuosien kuluessa. Energiamarkkinavirasto antaa vuonna 2010 päätökset maakaasuverkonhaltijoiden tuoton yli- ja alijäämistä vuosina Maakaasuverkkotoiminnan toteutunut tuotto alitti sallitun tuottotason kahdella miljoonalla eurolla vuonna Kuva: Gasum 14

15 Gasum Oy:n maakaasun myynnin hinnoittelu kohtuutonta Energiamarkkinavirasto antoi päätöksen Gasum Oy:n maakaasun myynnin hinnoittelun kohtuullisuudesta. Päätöksessään virasto katsoi, että Gasum Oy:n maakaasun myynnin hinnoittelu ei ole ollut maakaasumarkkinalain tarkoittamalla tavalla kohtuullista. Maakaasun myynnin kohtuullisuutta on arvioitu vuosien 2006 ja 2007 toteutuneiden tilinpäätöstietojen perusteella. Hinnoittelun kohtuullisuutta arvioitiin liikevoittoprosentilla. Energiamarkkinavirasto on päätynyt pitämään 2,5 %:n liikevoittoprosenttia kohtuullisena tasona. Gasum Oy:n maakaasun myynnin hinnoittelu vuosina 2006 ja 2007 johti lähes kaksinkertaiseen liikevoittoprosenttiin kohtuulliseen tasoon verrattuna. Vuonna 2000 voimaan tulleen maakaasumarkkinalain mukaan maakaasuverkossa määräävässä markkina-asemassa olevan maakaasun myyjän on toimitettava maakaasua kohtuulliseen hintaan verkkoon liittyneen asiakkaan sitä pyytäessä, jos asiakkaalla ei ole muita taloudellisesti kilpailukykyisiä vaihtoehtoja maakaasun hankkimiseksi maakaasuverkon kautta. Energiamarkkinavirasto katsoi päätöksessään kaiken Gasum Oy:n myymän maakaasun kuuluvan toimitusvelvollisuuden ja siten myös hinnoittelun kohtuullisuuden vaatimuksen piiriin. Näin ollen peruskaasun lisäksi myös ns. lisäkaasu ja lyhyen kaupan tuotteet kuuluvat toimitusvelvollisuuden piiriin ja siten myös niitä koskee vaatimus hinnoittelun kohtuullisuudesta. Emme ole löytäneet juridisia perusteita jättää näitä huomattavan osan Gasum Oy:n energiakaupan liikevoitosta muodostavia eriä kokonaan valvonnan ulkopuolelle, vaan olemme ottaneet ne huomioon arvioitaessa hinnoittelua kokonaisuutena. Energiamarkkinavirasto ei ole ottanut kantaa yksittäisten tuotteiden hinnoitteluun, vaan arvioinut hinnoittelua kokonaisuutena. Gasum Oy:lle jää siis edelleen harkintavalta hinnoitella nämä eri tuotteensa kuten parhaiten näkee, eli esimerkiksi lyhyen kaupan tuotteet kaasun saatavuuden, kaasuverkoston käyttötilanteen ja energiamarkkinoiden tilanteen mukaan. Myöskään peruskaasun (tariffin) hinnoittelu ei ole vuosina 2006 ja 2007 ollut kohtuullista ja kun siihen lisätään vielä lain mukaan toimitusvelvollisuuden piiriin Päätöksen mukaan Gasum Oy:n tulee muuttaa maakaasuenergian hinnoitteluaan. Kuva: Neodes kuuluvat muut erät, on lopputulos liikevoittoprosentin osalta ollut lähes kaksinkertainen kohtuulliseksi katsottavaan hintatasoon verrattuna. Myös Energiamarkkinavirasto pitää hyvänä asiana jälkimarkkinoiden, lyhyiden tuotteiden ja yleensä maakaasumarkkinoiden toiminnan kehittämistä, eikä tämä päätös mielestämme olennaisesti näitä kehittämisedellytyksiä heikennä. Maakaasun myynnin hinnoittelun valvonnassa Energiamarkkinavirastolla on jälkikäteinen toimivalta. Virasto voi arvioida hinnoittelun lainmukaisuuden jälkikäteen toteutuneiden tilinpäätöstietojen perusteella. Tutkinta käynnistyi, kun 11 maakaasun käyttäjää teki Energiamarkkinavirastolle tutkimuspyynnön Gasum Oy:n maakaasuenergian hinnoittelusta. Päätöksen mukaan Gasum Oy:n tulee muuttaa hinnoitteluaan alkavalta tilikaudelta lähtien siten, ettei maakaasuenergian myynnin keskimääräinen liikevoittoprosentti ylitä 2,5 %:n tasoa kolmen vuoden ajanjaksolla ( ). Kolmen vuoden ajanjaksolla pyritään tasaamaan ulkoisista tekijöistä johtuvia yksittäisten vuosien heilahteluja hinnoittelussa. 15

16 Maailmalla tapahtuu Kohti eurooppalaisia käyttövarmuuden suuntaviivoja Energiaregulaattoreiden eurooppalainen yhteistyöelin ERGEG on saanut valmiiksi luonnoksen käyttövarmuuden eurooppalaisten hyvien käytäntöjen suuntaviivoista. Myös sidosryhmät ja markkinaosapuolet ovat voineet kommentoida suuntaviivaluonnoksia huhtikuusta kesäkuun puoliväliin kestäneen julkisen kuulemisen aikana. Suuntaviivaluonnos muodostaa eurooppalaisen toimintaohjeiston, johon alueellisen käyttövarmuuden varmistavat tarkemmat tekniset säännöt voisivat perustua. Suuntaviivaluonnoksessa on määritelty eri osapuolten, kuten kantaverkkoyhtiöiden, jakeluverkkoyhtiöiden, sähköntuottajien ja sähkönkäyttäjien roolit ja vastuut käyttövarmuuden osalta. Kantaverkkoyhtiöillä on tärkeä rooli käyttövarmuuden varmistajana ja tästä syystä myös suurin vastuu. Kantaverkkoyhtiö voi asettaa verkkoonsa liittyjille ehtoja osana käyttövarmuuden varmistamista. Käyttövarmuus tulee varmistaa alueellisesti. Alue koostuu kansallisista voimajärjestelmistä, jotka toimivat yhteiskäytössä keskenään. Näitä alueita ovat mm. pohjoismainen voimajärjestelmä (Nordel), keskieurooppalainen voimajärjestelmä (UCTE) ja Baltian voimajärjestelmä. Alueiden välinen yhteiskäyttö tulee myös varmistaa, jottei alueiden liittäminen toisiinsa heikentäisi yhteen liitetyn voimajärjestelmän käyttövarmuutta. Suuntaviivaluonnoksessa on esitetty vaatimukset käyttövarmuuskriteereille, verkon käytön suunnittelulle sekä käyttötoiminnalle. Näiden avulla varmistetaan ennalta asetetun käyttövarmuustason toteutumista. Lisäksi suuntaviivaluonnoksessa asetetaan vaatimuksia alueelliselle kantaverkkoyhtiöiden väliselle koordinaatiolle ja tietojen vaihdolle. Verkon käytöstä vastaavan henkilöstön osaamiseen ja koulutukeen tulee suuntaviivaluonnoksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota. Koulutuksen tulee olla osaltaan voimajärjestelmän perusteisiin paneutuvaa sekä käytännön valvomotyössä opittua. Kuva: Neodes Kantaverkkoyhtiöillä on suuri vastuu ja rooli käyttövarmuuden varmistajana. Kantaverkkoyhtiöiden tulee myös ylläpitää verkon käytöstä vastaavan henkilöstön ammattitaitoa. Lisäksi tulee toteuttaa yhteisiä koulutuksia ja harjoituksia naapurimaiden kantaverkkoyhtiöiden kesken. ERGEG valmistelee lopulliset hyvien käytäntöjen suuntaviivat sidosryhmiltä ja markkinaosapuolilta saamiensa lausuntojen pohjalta. Suuntaviivat valmistuvat vuoden 2008 aikana. Näitä hyvien käytäntöjen suuntaviivoja regulaattorit hyödyntävät myöhemmin valmistautuessaan neuvomaan komissiota asetuksen 1228/2003 mukaisista käyttövarmuuteen liittyvistä suuntaviivoista tai osana kolmannen sisämarkkinalainsäädäntöpaketin mukaista näkemystä käyttövarmuuteen liittyvistä säännöistä, joita kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöelin ENTSO tulee valmistelemaan. Suuntaviivaluonnokset sekä sidosryhmiltä ja markkinaosapuolilta saadut lausunnot ovat luettavissa ERGEG:in www-sivuilla: Suuntaviivoja on valmistellut ERGEG:n sähköverkot ja -markkinat työryhmä (ENM TF), jonka suomalaisena jäsenenä ja myös ryhmän toisena puheenjohtajana on toiminut EMV:n ryhmäpäällikkö Ritva Hirvonen. 16

17 Madrid Forum kokosi Euroopan kaasuasiantuntijat yhteen Euroopan Komissio toimi puheenjohtajana Madridin foorumissa , jonka pääteemoja tällä kertaa olivat markkinoiden läpinäkyvyyden seuranta, 22 artiklan mukaiset poikkeukset infrastruktuurihankkeista sekä kolmannen energiapaketin eteneminen EU:n eri päätöksentekoelimissä. Komission lisäksi kokouksessa olivat edustettuina suurin osa EU:n jäsenmaista ja kansallisista regulaattoreista sekä lukuisa joukko erilaisia kaasualan sidosryhmiä. Komission Heinz Hilbrecht ja EU:n puheenjohtajamaan Slovenian edustaja olivat hyvin optimistisia kolmannen paketin kompromissin löytymisen suhteen. He totesivat tilanteen näyttävän tällä hetkellä huomattavasti valoisammalla mm. eriyttämisratkaisujen suhteen, kuin muutama kuukausi takaperin. Muista käsitellyistä teemoista erityisesti 22 artiklan mukainen poikkeus herätti runsaasti keskustelua. LNG tulee näyttelemään jatkossa yhä suurempaa osaa EU:n kaasun toimituksissa, joten mm. öljyn- ja kaasun tuottajien etujärjestö (OGP) toi esille, että suunniteltaessa investointeja LNG-infrastruktuurin, EU joutuu kilpailemaan globaalien LNG-markkinoiden kanssa. Tällöin sääntelynkään ei soisi olevan tiukempaa kuin Euroopan ulkopuolella. Tilaisuus toimi myös erinomaisena mahdollisuutena päästä vaihtamaan ajatuksia eri maiden kollegoiden kanssa ja erityisesti Baltian maiden edustajat vaikuttivat hyvin kiinnostuneilta siitä, miten maakaasuasiat Suomessa kehittyvät. Eurooppalaisten energiakuluttajien oikeuksien seminaari Komission tarkoituksena on antaa kuluttajille parempaa tietoa sähkö- ja maakaasumarkkinoista sekä vastauksia yleisimpiin kuluttajia askarruttaviin kysymyksiin. EU:n komissio järjesti Brysselissä seminaarin energiakuluttajien oikeuksista. Seminaari oli jatkoa komission viime vuoden heinäkuussa julkaisemaan tiedonantoon, jossa luonnosteltiin peruskirjaa eurooppalaisten energiakuluttajien oikeuksista. Tilaisuudessa komission, jäsenvaltioiden, valvontaviranomaisten, toimialan sekä kuluttajajärjestöjen edustajat keskustelivat tavoista parantaa energiankäyttäjien oikeuksia sekä tarjota kuluttajille käytännön tietoa avoimista sähkö- ja maakaasumarkkinoista. Tilaisuus toimi myös komission virallisena lähtölaukauksena kansalaisten energiafoorumille, joka järjestetään ensimmäisen kerran lokakuussa. Foorumi on rinnakkainen jo useampia vuosia toimineille sähkön tukkumarkkinoita käsittelevälle Firenzen foorumille sekä maakaasumarkkinoita käsittelevälle Madridin foorumille. Kansalaisten energiafoorumi keskittyy sähkön ja maakaasun vähittäismarkkinoiden valvontaan ja kuluttaja-asioihin. Komissio on myös valmistelemassa eurooppalaisen energiakuluttajan tarkistuslistaa. Listan tarkoituksena on antaa kuluttajille parempaa tietoa sähkö- ja maakaasumarkkinoista sekä vastauksia yleisimpiin kuluttajia askarruttaviin kysymyksiin. Jäsenmaiden viranomaiset ja muut sidosryhmät huolehtivat vastausten kokoamisesta ja julkaisemisesta yhdessä komission kanssa. Seminaariesitykset ovat nähtävissä osoitteessa: stakeholders_en.html. Kuva: Neodes 17

18 Uutisia ja tapahtumia Energiamarkkinaviraston vuosi 2007 Energiamarkkinaviraston vuosikertomus 2007 ilmestyi toukokuussa. Vuosikertomus läpikäy vuoden valvontatyön pääkohdat ja luo yleiskatsauksen valvonta-alojen sähkö- ja maakaasumarkkinoiden sekä päästökaupan kehitykseen. Sähköverkkotoiminnassa ensimmäinen valvontajakso päättyi, alustavien laskelmien mukaan sähköverkonhaltijoiden tuotot jäivät alle maksimirajan. Seuraavalle jaksolle verkkotoiminnan tuottoa koskevat menetelmät Energiamarkkinavirasto vahvisti joulukuussa, alkaneella kaudella valvontamalliin sisällytetään myös toimitusvarmuus. Suomen maakaasumarkkinoiden toimintaympäristössä ei ole viime vuosina tapahtunut muutoksia, siirtoverkosto on kuitenkin kehittynyt huomattavasti. Vuonna 2007 maakaasua käytettiin Suomessa noin neljä prosenttia aiempaa vuotta vähemmän, 4,34 miljardia kuutiometriä. Energiamarkkinavirasto julkaisi vuosittaisen selvityksen maakaasumarkkinoiden lainsäädännöstä ja viranomaisvalvonnan kehittämistarpeista marraskuussa. Päästökaupassa ensimmäinen EU:n Vuosikertomukset ovat luettavissa viraston kotisivuilla kolmivuotiskausi päättyi viime vuoteen. Vuoden 2007 aikana Energiamarkkinavirasto valmistautui ottamaan käyttöön Kioto-sopimuksen mukaisen päästökaupparekisterin uuttaa, kansainvälistä päästökauppakautta varten. Suomessa päästökauppaan kuuluvien laitosten yhteispäästömäärä kasvoi vuodesta 2005 vuoteen 2006 noin kolmanneksen. Päästöjen tarkkailu tiukentui vuonna 2006 selkeästi uudistuneiden tarkkailuohjeiden myötä. Vuosikertomus on postitettu viraston valvottaville sekä sidosryhmille, suomen- ja ruotsin-, sekä englanninkielisen julkaisun voi tilata palvelusihteeri Sirpa Rintalalta p tai osoitteesta se on myös luettavissa viraston www-sivuilla. Sähköverkkotoiminnan taloudelliset tunnusluvut hyvällä pohjalla Energiamarkkinaviraston tilaamassa laskentatoimen Pro gradu -tutkimuksessa tarkasteltiin sähköverkkotoimintaa harjoittavien yhtiöiden tilikauden 2006 tilinpäätöstiedoista laskettuja tunnuslukuja ja tunnuslukujen jakaumaominaisuuksia. Tunnusluvuilla mitataan yleisesti yritysten kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin yritysten liikevaihdon kasvua sekä sähköverkkoon tehtyjä investointeja. Oheisessa taulukossa esitellään yritys- Tunnusluku Lukumäärä Keskiarvo Keskihajonta Minimi Mediaani Maksimi Liikevoitto % ,57 12,4-18,86 17,84 46,88 Oman pääoman tuotto % 97 10,28 9,3-12,42 8,87 44,69 Sijoitetun pääoman tuotto % 96 7,89 7,53-2,4 6,46 48,69 Omavaraisuusaste 94 79,44 23,4 12,2 90, Suhteellinen velkaantuneisuus ,25 104,05 9,71 171,22 463,45 Investointien tulorahoitus % ,39 186,7-884,89 153,46 932,32 Verkkotoiminnan invest. aste 98 25,96 18,72-32,34 25,96 75,97 Quick ratio 100 4,86 4,64 0,18 2,9 23,43 Current ratio 100 5,1 4,94 0,18 3,08 23,74 Liikevaihdon kasvu % 86 3,25 5,05-7,88 2,69 33,62 18

19 ten tunnuslukutietoja tilikaudella Taulukosta näemme, että keskimäärin yritysten toiminta on verrattain kannattavaa toimialan riskisyys huomioon ottaen. Yritykset ovat myös erittäin omavaraisia, sillä yli puolella yrityksistä omavaraisuusaste ylittää 90 prosenttia. Omavaraisuusasteen keskiarvoa laskevat muun muassa vuokraverkossa toimivat yritykset. Taulukon mukaan myös yritysten maksuvalmiuden tunnusluvut näyttävät erinomaisilta. Jakaumaominaisuuksien tarkasteleminen on tärkeää etenkin silloin, jos aineisto ei ole normaalijakautunutta. Normaalijakautuneen aineiston kuvailuun riittävät keskiarvo ja keskihajonta, mutta epänormaalisti jakautuneen aineiston tarkastelussa nämä suureet voivat antaa hieman harhaanjohtavan kuvan. Koko toimialaa tarkasteltaessa onkin syytä perehtyä toimialan rakenteeseen ja yritysten välisiin eroihin toimialan sisällä ennen johtopäätösten tekemistä. Tutkimuksessa käytetyistä tunnusluvuista ainoastaan kolme oli normaalijakautuneita. Jakaumaominaisuuksien epänormaaliuteen havaittiin useita syitä. Esimerkiksi aineistossa olevat, joko syöttövirheistä tai yritysten ominaisuuksista johtuvat poikkeavat voivat aiheuttaa aineiston jakauman epänormaaliuden. Jakaumaominaisuuksia pyrittiin tutkimuksessa normalisoimaan etsimällä ja poistamalla virheellisiä arvoja aineistosta tai laskennallisesti erilaisten muunnosten avulla. Jatkossa tämän tutkimuksen perusteella voidaan seurata tunnuslukujen kehitystä eri tilikausina sekä valvontakausien välillä. Samaa tutkimustapaa voidaan soveltaa tuleville tilikausille, jotta voidaan saada yhtenäisesti kerätty ja muokattu aikasarjaaineisto toimialan tunnusluvuista. Tilikauden 2007 tiedot saadaan kokonaisuudessaan valvontatietojärjestelmään kevään ja kesän 2008 aikana ja sen jälkeen voidaan laskea tunnusluvut koko valvontakaudelle Pro gradun tekijä Antti Tumelius toimii Energiamarkkinavirastossa laskentatoimen asiantuntijana. Asianhallintajärjestelmä sai nimen Energiamarkkinaviraston tuleva asianhallintajärjestelmä on nimetty Arkiksi. Nimikilpailun äänestyksen voittanutta Arkkinimeä ehdotti verkkoinsinööri Riku Kettu. Ehdotuksen mukaan nimi kuvaa asianhallintajärjestelmän olevan kuin täysi Nooan arkki. Järjestelmän määrittelyt ovat edelleen käynnissä ja lopullinen määrittelydokumentaatio on valmis ja hyväksytty kesäkuun lopulla. Syksyllä järjestelmä etenee testaukseen ja vuodenvaihteen jälkeen on tarkoitus ottaa käyttöön asianhallinta, etenkin niiltä osin kuin se koskee asiakirjahallintoa. Kaikkia suunniteltuja osia ja toimintoja ei kuitenkaan oteta käyttöön kerralla: nyt käynnissä olevan määrittelyn myötä selviää mitä toteutetaan ensimmäisenä ja mitä jätetään mahdollisesti jatkohankkeisiin. Asianhallintajärjestelmän tavoitteena on sujuvoittaa viraston arkityötä. Kuva: Neodes Henkilöstö on voimavara Taloudellinen valvonta ja vähittäismarkkinat OTK Sari Broman on nimitetty lakimiehen virkaan alkaen. KTM Antti Tumelius on nimitetty laskentatoimen asiantuntijan virkaan alkaen. Ylitarkastaja Kari Lavaste on virkavapaalla Tekninen valvonta ja tukkumarkkinat YTM Anu Junnikkala on nimitetty tiedottajaksi ajalle Lakimies Antti Kivipuro on virkavapaalla Päästökauppa Insinööri Suvi Hotti on nimitetty tekniseksi asiantuntijaksi ajalle Dipl. ins. Jani Torniainen on nimitetty yli-insinööriksi ajalle Yli-insinööri Tuulia Lepistö on virkavapaalla Lakimies Johanna Pakkalan virkavapaa jatkuu saakka. Teknisen asiantuntijan Olli Laitisen määräaika päättyi

20 Sähköenergian hinta NordPool sähköpörssissä EUR/MWh Seuraavan vuosineljänneksen forward-hinta Lähde: NordPool Systeemin spot-hinta Päästöoikeuden hinta eur/co 2 t (30 vuorokautta) Lähde: Pointcarbon vko 21 vko 22 vko 23 vko 24 Energiamarkkinaviraston sidosryhmälehti EMV tiedottaa 2/08 Uusi päästökauppakausi uudet haasteet Energiajohtaja Anja Silvennoinen, UPM Kymmene: Puu metsäteollisuuden käyttöön ei energiantuotantoon Kansikuva: Neodes Oy / Esko Tuomisto Pääkirjoitus Lyhyesti Haastattelu Päästökauppa Sähkömarkkinat Maakaasumarkkinat Maailmalla tapahtuu...16 Uutisia ja tapahtumia EMV tiedottaa Energiamarkkinaviraston asiakas- ja sidosryhmäjulkaisu sähkö- ja maakaasumarkkinoiden sekä päästökaupan ajankohtaisista asioista. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Tilaukset ja osoitemuutokset: Palvelusihteeri Sirpa Rintala, p , sirpa.rintala@emvi.fi Päätoimittaja: Tapio Silvennoinen Toimittaja: Anu Junnikkala Toimitus: Energiamarkkinavirasto Lintulahdenkatu Helsinki Puh Fax (09) Ulkoasu: Neodes Oy Paino: Keili Oy

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS

ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 77/422/2011 1.6.2011 ASIA Sähkön perusmaksuja koskeva alennus ASIANOSAINEN Fortum Markets Oy TOIMENPIDEPYYNNÖN TEKIJÄ Juha Lustman VIREILLETULO 8.2.2011 SELOSTUS ASIASTA

Lisätiedot

Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa

Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa Päästökaupan käytännön järjestelyt Suomessa YJY:n seminaari 14.11.2006 Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto 1 Energiamarkkinavirasto Energiamarkkinavirasto on vuonna

Lisätiedot

Sähkömarkkinat - hintakehitys

Sähkömarkkinat - hintakehitys Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2014-1.1.2015 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000 kwh/vuosi Sähköenergian verollinen hinta (toimitusvelvollisuushinnoilla)

Lisätiedot

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter

Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa. SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter Päästökaupan uudistuksista ja mahdollisuuksista tulevaisuudessa SYS Ympäristöoikeuspäivät 8.9.2011, Robert Utter 1 Esityksen rakenne Pikakertaus päästökaupasta Päämuutokset EU ETS:ssä vuoden 2012 jälkeen

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU

PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU PÄÄSTÖOIKEUKSIEN HUUTOKAUPPA: LAINSÄÄDÄNTÖ, PUITTEET JA VALMISTELU Lakimies Emilie Yliheljo Huutokauppa-asiantuntija Anna-Maija Sinnemaa Sovellettavat EU-säädökset 1/3 Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

EEX: jäsenmaiden yhteinen huutokauppapaikka. Anna-Maija Sinnemaa Energiamarkkinavirasto

EEX: jäsenmaiden yhteinen huutokauppapaikka. Anna-Maija Sinnemaa Energiamarkkinavirasto EEX: jäsenmaiden yhteinen huutokauppapaikka Anna-Maija Sinnemaa Energiamarkkinavirasto European Energy Exchange Saksan Leipzigissä toimiva pörssi Asiointikielet englanti ja saksa Osallistuminen pääasiassa

Lisätiedot

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset

Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Dnro 954/302/2010 25.11.2013 Päästöoikeustilien omistajia ja edustajia koskevat vaatimukset Nämä vaatimukset perustuvat komission rekisteriasetukseen 1. Kuhunkin toimenpidepyyntöön liittyvät vaatimukset

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen

YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muistio Neuvotteleva virkamies 16.12.2012 Anneli Karjalainen VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖS YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN 110 A :SSÄ TARKOI- TETUSTA POLTTOAINETEHOLTAAN VÄHINTÄÄN 50 MEGAWATIN POLTTOLAI-

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014. 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiaviraston maksullisista suoritteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä tammikuuta 2014 57/2014 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Energiaviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2014

Lisätiedot

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Energiamarkkinavirasto. Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Energiamarkkinavirasto Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 1.2.2013 2 Sisällysluettelo 1 Määräajat... 3 2 Syöttötariffin

Lisätiedot

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja

PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS. Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja PUUN OSTAJIEN NÄKEMYS Puuta lisää metsistä -seminaari 15.4.2016 Tomi Salo, metsäjohtaja TEOLLISUUS KÄYTTI PUUTA 63,9 MILJOONAA KUUTIOTA VUONNA 2014 Raakapuun lisäksi teollisuus käytti sivutuotteena syntyvää

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen

HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen HE 50/2017 Maakaasumarkkinalain kokonaisuudistus ja sähkömarkkinalain muutos: Maakaasun hinta ja markkinoiden kehittyminen Eduskunnan talousvaliokunta 13.6.2017 Kaasun hinta EU:n alueella Kaasun käyttäjähinta

Lisätiedot

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena

Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena Sopimustoiminta kansallisen tason energiatehokkuustoimena EP-TOPO, webinaari 5.4.2017 Pia Outinen, Energiavirasto Energiatehokkuussopimukset 2017 2025 ELINKEINOELÄMÄ KUNTA-ALA KIINTEISTÖALA ÖLJYLÄMMITYSKIINTEISTÖT

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014

EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset. Mikael Ohlström Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan avainkysymykset Elinkeinoelämän keskusliitto EK 15.1.2014 EU:n energia- ja ilmastopolitiikan nykytila Kolme rinnakkaista tavoitetta vuoteen 2020 ( 20-20-20 ) 1) Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Suuntaviivojen tilannekatsaus

Suuntaviivojen tilannekatsaus Suuntaviivojen tilannekatsaus Sähköverkkotoiminnan ja maakaasuverkkotoiminnan valvontamenetelmät 2016 2023 Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 7.1.2015 Tilannekatsauksen aiheet 1) Kohtuullisen tuottoasteen

Lisätiedot

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa

Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Ämmässuon mädätyslaitoksen biokaasun hyödyntämistapa Hallitus 20.12.2013 Hyödyntämisratkaisua ohjaavat päätökset Euroopan unionin ilmasto- ja energiapaketissa on vuonna 2008 päätetty asettaa tavoitteiksi

Lisätiedot

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin

Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Kommentti TEM:n luonnoksesta HE:ksi siirto- ja jakelumaksujen korotuskattoa koskevaksi säännökseksi sähkö- ja maakaasumarkkinalakeihin Energiavirasto 17.6.2016 Johtaja Veli-Pekka Saajo 68 Valvonnan rytmi

Lisätiedot

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.

Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen. asettamiseen ja seurantaan. Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11. Hyvä käytäntö kunnan ilmastopäästöjen vähentämistavoitteiden asettamiseen ja seurantaan Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö Kuntien ilmastokampanja 8.11.2012 Seinäjoki Mihin otetaan kantaa Tavoitteiden vertailuvuodet,

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa

Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Kansainväliset hyvitykset päästökaupassa Päästökauppadirektiivi (2003/87/EY) mahdollistaa kansainvälisten hyvitysten käytön: CERit puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista ERUt yhteistoteutushankkeista

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko

Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla. Antti Raininko Kuluttajan aktivointiin tähtäävät toimenpiteet Euroopan sähkömarkkinoilla Antti Raininko 5.2.2016 Johdanto Euroopan komissio julkaisi kesällä 2015 kaksi sähkömarkkinoihin liittyvää tiedonantoa: Tiedonanto

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015

LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 dnro 945/430/2010 837/430/2010 14.1.2011 LAUSUNTOPYYNTÖ LUONNOKSISTA SÄHKÖVERKONHALTIJOIDEN VALVONTAMENETELMIEN SUUNTAVIIVOIKSI VUOSILLE 2012-2015 Energiamarkkinavirasto on laatinut luonnokset sähköverkonhaltijoiden

Lisätiedot

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri

PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri YHTIÖJÄRJESTYS: Suurpellon jätehuolto Oy 30.11.2015 13:50:00 1(5) PATENTTI- JA REKISTERIHALLITUS Kaupparekisteri Yhtiöjärjestys päivältä 30.11.2015 Toiminimi: Suurpellon jätehuolto Oy Yritys- ja yhteisötunnus:

Lisätiedot

MAAKAASUN JA BIOKAASUN ASEMA VEROTUKSESSA. Ylitarkastaja Antti Saastamoinen

MAAKAASUN JA BIOKAASUN ASEMA VEROTUKSESSA. Ylitarkastaja Antti Saastamoinen MAAKAASUN JA BIOKAASUN ASEMA VEROTUKSESSA Ylitarkastaja Antti Saastamoinen MAAKAASUN VEROTUS Maakaasusta suoritetaan valmisteveroa, kun sitä luovutetaan kulutukseen Suomessa. Maakaasun verovelvollisia

Lisätiedot

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA ENERGIAMARKKINAVIRASTO PÄÄTÖS Dnro 352/01/2001 ENERGIMARKNADSVERKET 14.11.2001 MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN JULKAISEMISESTA Energiamarkkinavirasto on tänään päättänyt maakaasumarkkinalain (508/2000)

Lisätiedot

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?

Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ

AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ AUTOMAATTISEN TAAJUUDENHALLINTARESERVIN TUNTIMARKKINASOPIMUS NRO XX/2015 RESERVINHALTIJA OY sekä FINGRID OYJ 8.1.2014 2 (7) 1 SOPIMUKSEN TARKOITUS XX (Reservinhaltija) ja Fingrid Oyj (Fingrid) ovat tehneet

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Palveleva Huittinen Käyttöohje 19.11.2015

Palveleva Huittinen Käyttöohje 19.11.2015 Palveleva Huittinen Käyttöohje 19.11.2015 Sisältö 1 Palvelun kuvaus...1 1.1 Koska käyttää mitäkin sisältötyyppiä?...1 1.1.1 Ajankohtaista...1 1.1.2 Tarjoukset...1 1.1.3 Ilmoitukset...1 1.2 Käyttäjätunnukset...1

Lisätiedot

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus

Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Minun Maatilani ohjelmiston palvelusopimus 23.12.2015 Page 1 of 5 Maatalouden Laskentakeskus Oy Minun Maatilani - ohjelmiston palvelusopimus Sisältö Käsitteet Tämä asiakirja on oikeudellisesti sitova sopimus

Lisätiedot

TARJOUSTEN TARKASTAMINEN: YLIJÄÄMÄMAAN JA PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTTO JA LOPPUSIJOITUS

TARJOUSTEN TARKASTAMINEN: YLIJÄÄMÄMAAN JA PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTTO JA LOPPUSIJOITUS Sivu 1 / 9 TARJOUSTEN TARKASTAMINEN: YLIJÄÄMÄMAAN JA PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTTO JA LOPPUSIJOITUS 1. Tarjouspyynnön sisältö Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ja Kiinteistöviraston

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

CCS:n rooli päästökaupassa

CCS:n rooli päästökaupassa CCS:n rooli päästökaupassa CCS-seminaari, 28.10.2009 Hanasaari, Espoo Ryhmäpäällikkö, TkT Jarno Ilme Päästökaupparyhmä Energiamarkkinavirasto Hiilidioksidin talteenoton vaiheet Laitos talteenotto siirto

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00

Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala Oyj Pörssitiedote 9.2.2012 klo 10:00 Vaisala -konsernin tilinpäätöstiedote 2011 Hyvä liikevaihto neljännellä vuosineljänneksellä 2011 ja tilauskanta vuoden 2011 lopussa. Koko vuoden 2011 liikevaihto

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Unionin rekisteriä koskeva toimenpidepyyntö

Unionin rekisteriä koskeva toimenpidepyyntö Unionin rekisteriä koskeva toimenpidepyyntö Pyyntö: Toiminnanharjoittajan päästöoikeustilin avaaminen 1 (täyttäkää vain kohdat 1, 2, 5, 7 ja 12) Ilma-aluksen käyttäjän päästöoikeustilin avaaminen 1 (täyttäkää

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus

Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Uusiutuvan energian direktiivi RED II, tilannekatsaus Jyväskylä 25.9.2017 Kutsuvierastilaisuus biokaasualan toiminnanharjoittajille ja viranomaisille Järjestäjät: Keski-Suomen liitto ja Suomen Biokaasuyhdistys

Lisätiedot

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari

Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla. Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari Ajankohtaista päästökauppamarkkinoilla Anna-Maija Sinnemaa Hiilitieto ry:n talviseminaari 16.3.2016 2 Taustaa: päästökauppa ja viranomaiset EU Komissio Työ- ja elinkeinoministeriö Energiavirasto Päästöoikeuksien

Lisätiedot

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät

Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Mitä kivihiilen käyttökiellosta seuraa? Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 22.1.2019 Sampo Seppänen, Suomen Yrittäjät Arvio kivihiilen energiantuotannon päästöistä EU:ssa MtCO2 400 350 Kivihiilen päästöt

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina

Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Tukijärjestelmät ilmastopolitiikan ohjauskeinoina Marita Laukkanen Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) 26.1.2016 Marita Laukkanen (VATT) Tukijärjestelmät ja ilmastopolitiikka 26.1.2016 1 / 13 Miksi

Lisätiedot

Askeleet aurinkosähkön pientuottajaksi. Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy

Askeleet aurinkosähkön pientuottajaksi. Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy Askeleet aurinkosähkön pientuottajaksi Mikko Rantanen energia-asiantuntija Nivos Energia Oy 1 Nivoksen jakeluverkkoon liitetyt järjestelmät 2012 2013 2014 2015 2016 2 Verkkoon liitetty aurinkosähkö (nimellisteho

Lisätiedot

Selvitys kuntosaliketjujen hinnoista

Selvitys kuntosaliketjujen hinnoista Selvitys kuntosaliketjujen hinnoista 1/2016 27.1.2016 Kuluttajaliitto tiedottaa: Treenaaja säästää satasia vertailemalla kuntosaliketjujen hintoja Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry:n ja Kuluttaja-lehden

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle.

HE 35/2015 vp. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta 70 euroon tonnilta jätettä, joka toimitetaan kaatopaikalle. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi jäteverolain 5 ja 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi jäteverolakia. Jäteveron tasoa korotettaisiin 55 eurosta

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki

Tiedotustilaisuus 16.1.2014. Scandic Simonkenttä, Helsinki Tiedotustilaisuus 16.1.2014 Scandic Simonkenttä, Helsinki Sähkömarkkinat - hintakehitys Keskeiset muutokset kuluttajan sähkölaskuun 1.1.2013-1.1.2014 Kotitalouskäyttäjä 5000 kwh/vuosi Sähkölämmittäjä 18000

Lisätiedot

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä ( HSY )

Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä ( HSY ) 1 (5) Helsingin seudun ympäristöpalvelut - kuntayhtymä Asia Vastineen antaja Asiamies ja prosessiosoite Hankintayksikkö Oikaisun vaatija Vastine betoniputkien ja betonisten kaivonosien hankintaa koskevassa

Lisätiedot

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys

Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Biopolttoaineiden käyttö ja niiden kestävyys Kestävyyskriteeri-Info Pekka Ripatti 23.11.2012 Miksi kestävyyskriteeri-info? EMV:ssa on aloittanut uusiutuvan energian ryhmä EMV on käynnistänyt valmistautumisen

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi

Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan tunnuslukuja koskevaksi määräykseksi SÄHKÖVERKKO LAUSUNTO 1(5) Tuomas Maasalo 14.12.2011 Energiamarkkinavirasto virasto@emvi.fi Viite: Lausuntopyyntö 25.11.2011 dnro 963/002/2011 Lausunto Energiamarkkinaviraston luonnoksesta sähköverkkotoiminnan

Lisätiedot

Määräys. maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005

Määräys. maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta. Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005 Dnro 1346/01/2005 Määräys maakaasuverkkotoiminnan tunnuslukujen julkaisemisesta Annettu Helsingissä 2. päivänä joulukuuta 2005 Energiamarkkinavirasto on määrännyt 31 päivänä toukokuuta 2000 annetun maakaasumarkkinalain

Lisätiedot

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen

Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Kehittämissuunnitelmista toteutukseen Verkostomessut, Tampere Miljardi-investoinnit sähköverkkoon -seminaari Johtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 28.1.2015 Yleistä sähkönjakeluverkon kehittämisestä Sähkön

Lisätiedot

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014

Kapasiteettikorvausmekanismit. Markkinatoimikunta 20.5.2014 Kapasiteettikorvausmekanismit Markkinatoimikunta 20.5.2014 Rakenne Sähkömarkkinoiden nykytila Hinnnanmuodostus takkuaa Ratkaisuja Fingridin näkemys EU:n nykyiset markkinat EU:n markkinamalli pohjoismainen

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU)

LEY 2056. EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) LEY 2056 EKOSUUNNITTELU VAATIMUKSET Komission asetus(eu) 813/2013 ja Ecodesign-direktiivi 2009/125/EY Energiamerkintä-direktiivi (2010/30/EU) 1 Tilalämmittimellä tarkoitetaan laitetta, joka tuottaa lämpöä

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.

TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry. SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6. TAMPEREEN TEKNILLISEN YLIOPISTON HENKILÖSTÖYHDISTYS (TTYHY) ry SÄÄNNÖT 2015 (Hyväksytty Patentti- ja rekisterihallituksessa 18.6.2015) Yhdistyksen nimi on Tampereen teknillisen yliopiston henkilöstöyhdistys

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2011. 544/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2011. 544/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 26 päivänä toukokuuta 2011 544/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus maksuttomien päästöoikeuksien hakemiseksi päästökauppakaudelle 2013 2020 Annettu Helsingissä

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta

Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Kierrätämme hiiltä tuottamalla puuta Ympäristöjohtaja Liisa Pietola, MTK MTK:n METSÄPOLITIIKN AMK-KONFERENSSI 9.3.2016 Miksi hiilenkierrätys merkityksellistä? 1. Ilmasto lämpenee koska hiilidioksidipitoisuus

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Päästölupiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia päästökauppakaudelle 2013-2020

Päästölupiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia päästökauppakaudelle 2013-2020 Päästölupiin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia päästökauppakaudelle 2013-2020 Yleiset päästölupiin liittyvät kysymykset 1. Missä vaiheessa uudelle laitokselle haetaan päästölupaa? Päästökauppalain 9 :n

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen

Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Maa- ja metsätaloustuottajien näkemykset Pariisin ilmastokokoukseen Elinkeinoelämän keskustelutilaisuus ilmastoneuvotteluryhmän kanssa 18.5.2015 Ympäristöjohtaja Liisa Pietola Maa- ja metsätaloustuottajain

Lisätiedot

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU

TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU 1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Osavuosikatsaus I/2006

Osavuosikatsaus I/2006 Osavuosikatsaus I/2006 25.4.2006 Juha Rantanen, toimitusjohtaja www.outokumpu.com Ensimmäinen neljännes lyhyesti Ruostumattoman teräksen markkinat Toimenpiteet kannattavuuden parantamiseksi Ensimmäisen

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiamarkkinaviraston maksullisista suoritteista

Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta /2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus. Energiamarkkinaviraston maksullisista suoritteista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 27 päivänä joulukuuta 2011 1400/2011 Työ- ja elinkeinoministeriön asetus Energiamarkkinaviraston maksullisista suoritteista Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta

Lisätiedot