RANTAKYLÄN OSAYLEISKAAVAN OSAN MUUTOS TIKKALAN ETELÄINEN TEOLLISUUSALUE SELOSTUS / EHDOTUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "RANTAKYLÄN OSAYLEISKAAVAN OSAN MUUTOS TIKKALAN ETELÄINEN TEOLLISUUSALUE SELOSTUS / EHDOTUS"

Transkriptio

1 MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, Mikkeli Jari Ahonen puh jari.ahonen@mikkeli.fi 41 RANTAKYLÄN OSAYLEISKAAVAN OSAN MUUTOS TIKKALAN ETELÄINEN TEOLLISUUSALUE SELOSTUS / EHDOTUS VIREILLE TULOSTA ILMOITETTU TEKNINEN LAUTAKUNTA HYVÄKSYNYT KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT ALUSTAVASTI NÄHTÄVILLÄ KAUPUNGINHALLITUS HYVÄKSYNYT KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT LAINVOIMAINEN

2

3 Suunnittelualueen sijainti kartalla 2

4 Kaavan tarkoitus Osayleiskaavan tavoitteena on muuttaa mm. Tikkalan vanhan kaatopaikan alue lähialueineen teollisuusalueeksi, sekä poistaa yleiskaavasta tarpeettomaksi käynyt kaatopaikkavaraus. Selostukseen kuuluu osayleiskaavakartta merkintöineen ja määräyksineen. Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Liito-oravaselvitys (Enviro Oy 2011) (Liite 3). Tikkalan kaatopaikan lopettamissuunnitelman päivitys 2008 ( Rejlers Oy) (Liite 2). Lisäksi kaavatyössä on ollut käytettävissä Mikkelin seudun jätteiden loppusijoittaminen, YVA selostus ja selvitykset (ins.tsto Paavo Ristola Oy 2003 / Ramboll Finland Oy) 1. Tiivistelmä 1.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavan laatiminen sisältyy Mikkelin kaupungin kaavoitusohjelmaan. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (liite 1) karttaliitteineen postitettiin asianosaisille , ja heillä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja hankkeen taustoja esiteltiin Rantakylä-talolla pidetyssä asukastilaisuudessa (liite 4). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yleisötilaisuudessa useita suullisia mielipiteitä, jotka kirjattiin muistioon. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen ja maakuntaliiton kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pidettiin Saatujen palautteiden ja alueen tulevan käytön perusteella laadittiin päivätty yleiskaavaluonnos, jonka suunnitteluperiaatteet tekninen lautakunta hyväksyi ja päätti asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville, kuulla lähialueen ja naapurikiinteistöjen omistajia ja haltijoita, sekä pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot. Osayleiskaavan muutosluonnos karttaliitteineen postitettiin asianosaisille , ja heillä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä mennessä. Lisäksi järjestettiin asukastilaisuus Rantakylätalolla (liite 5), jossa esiteltiin kaavahanketta ja päivättyä kaavaluonnosta. 1.2 Osayleiskaava Osayleiskaavan muutosalueella on voimassa vahvistettu Rantakylän osayleiskaava. (Liite 7). Osayleiskaavan muutos on laadittu oikeusvaikutteisena. Osayleiskaavan muutoksella osoitetaan teollisuusaluetta voimassa olevan osayleiskaavan mukaiselle maa- ja metsätalousalueelle ja poistetaan osayleiskaavasta Tikkalan kaatopaikkavaraus. Yleiskaavassa on osoitettu asumisen reservialuetta Naarankijärven rannalle. Lisärakentaminen toteutetaan asemakaavalla. 1.3 Toteuttaminen Mikkelin kaupungin tulee asemakaavoittaa alue ennen rakennuslupien myöntämistä. Yleiskaavan pohjalta voidaan myöntää toimenpide- ja maisematyölupia kaavan toteuttamista valmisteleville toimenpiteille. 2. Lähtökohdat 2.1 Alueen yleiskuvaus Kaava-alue on suurelta osin maa- ja metsätalousaluetta. Alueen eteläosassa on Mikkelin maalaiskunnan lakkautettu ns. Tikkalan kaatopaikka. Alueelle on tieyhteys VT 5:ltä Tikkalan yksityistietä pitkin. 3

5 Kaava-alueen rajaus 2.2 Nykyiset toiminnot Alueella on kallionottoa ja kiviaineksen murskausta. Mikkelin Autokuljetus ottaa sopimuksen mukaisesti Mikkelin kaupungin alueelta kallioainesta. Alueen pohjoisosassa on kaksi maatilaa, joiden pellot ovat viljelykäytössä. Pysyviä asuntoja alueella on 5 ja loma-asuntoja on Luonnonympäristö Maisemarakenne, maisemakuva Kaava-alue on vaihtelevamaastoinen metsäalue. Kalliomäkien väliin jäävät notkelmat ovat paikoin soistuneita. Järvet ja lammet puroineen lisäävät alueen monimuotoisuutta. Kallionoton ja entisen kaatopaikan takia alueen sisäinen maisema on ihmistoiminnan vahvasti muokkaamaa. Toiminnallisuus, nopeat muutokset ja jatkuva keskeneräisyys ovat ympäristölle ominaista. Ympärillä olevat metsät ovat vaihtelevan ikäisiä ja kasvusto on paikoin tiheää. Pohjoisosassa olevat peltoaukeat ovat viljelykäytössä muodostaen kauniin maisema-alueen Maaperä ja maastonmuodot Maastomuodoltaan alue on moninainen. Entisen kaatopaikan alue sijoittuu harjanteelle. Maasto laskee pohjoiseen päin Sammallampeen, josta maasto kohoaa maatilojen viljelysmaana pohjoiseen, maatilojen viljelysmaana Luonnonolot Alueella on melko tavanomainen seudulle tyypillinen kasvi- ja eläinlajisto. Vaihtelevien maastonmuotojen ja jyrkänteiden takia alueella on kuitenkin myös pienialaisia arvokkaita luontoalueita Luonnon monimuotoisuus Kaava-alueen suojaviheralueilla on tehty mm. liito-oravahavaintoja. 4

6 2.3.5 Pienilmasto Alueen pienilmasto on metsäalueelle tyypillinen pienilmasto lukuun ottamatta kallionottoalueen lähiympäristöä Vesistöt ja vesitalous Alue on osa Vuoksen vesistöä. Alueen pintavedet jakaantuvat Naarankiin ja Kallajärveen. Kallajärven vesistö laskee Linnajärven, Pitkäjärven ja Urpolanlammen kautta Saimaan Kaihunlahteen. Naaranki laskee Iso-Vuolingon ja Naistingin kautta Siekkilänjokea - Rokkalanjokea pitkin satamanlahteen. Lakkautetun kaatopaikan pintavedet johdetaan etelässä sijaitsevan Pahalammen suoalueen kautta Kallajärveen laskevaan ojaan. Kaava-alueella ei ole vedenhankinnan kannalta tärkeitä pohjavesialueita Maa- ja metsätalous Kaavamuutosalueesta valtaosa on metsätalouskäytössä olevia metsiä Luonnonsuojelu Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelualueita. Kaava-alueelta on tehty havaintoja liito-oravasta. 2.4 Rakennettu ympäristö Väestön rakenne ja kehitys Kaava-alueella on pysyviä asukkaita noin 20. Lähijärvien rannoilla on lukuisia loma-asuntoja Yhdyskuntarakenne Suunnittelualue sijaitsee etäällä taajama-asutuksesta ja palveluista. Lähin kunnallistekniikka on Vanhan Otavantien varressa Järvi-Suomen portin teollisuusrakennuksen läheisyydessä Asuminen Alueella on yksittäisiä 5 vakituisia asuinrakennusta ja 12 lomarakennusta. 5

7 Nykyinen rakennuskanta. Sinisellä on osoitettu lomarakennukset ja punaisella pysyvän asumisen rakennukset Palvelut Lähipalvelut ovat Otavassa ja Rantakylässä Työpaikat ja elinkeinotoiminta Kaavamuutosalueella ei ole maa- ja metsätalouden lisäksi työpaikkoja. Kallionotto työllistää nykyisellään muutaman henkilön Liikenne Alueelle ajetaan Mikkelistä valtatie 5:n kautta Tikkalan yksityistien kautta. Suurin tienkäyttäjä tällä hetkellä Tikkalan yksityistiellä on Mikkelin Autokuljetuksen kiviainesajoliikenne Rakennettu kulttuuriympäristö Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole rakennetun kulttuuriympäristön kannalta arvokkaita kohteita Muinaismuistot Kaava-alueella ei ole muinaismuistoja. Tikkalantien päässä Oulankijärven eteläpuolella sijaitsevat yli vuotta vanhat kirkkokivet. Rauhoitettu luonnonmuistomerkki. Matkaa kaava-alueelta kirkkokiville on noin 3 kilometriä. 6

8 2.4.9 Tekninen huolto Alueella ei ole järjestäytynyttä vesihuoltoa Erityistoiminnat Alueella tapahtuu kallionottoa ja murskausta. kuva kallionottoalueesta Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Kalliokiviaineksen otosta aiheutuu alueella melua ja pölyämistä. Alueella on maisemoitu Tikkalan kaatopaikka, jonka vesistövaikutuksia seurataan päätöksen mukaisesti. kuva lopetetusta ja maisemoidusta kaatopaikasta Alueella on lopetettu autopurkamo, jonka maaperä on ilmeisesti pilaantunut Sosiaalinen ympäristö Alueen sosiaalinen ympäristö on tyypillinen haja-alueen asuinympäristö. Alue tarjoaa elämyksiä ja monipuolisen toimintaympäristön monelle vakituiselle asukkaalle ja loma-asukkaille. 7

9 Maanomistus Kaava-alue on valtaosin yksityisten maanomistajien omistuksessa. Mikkelin kaupungin omistuksessa on Sokkalan tila , josta kaava-alueella on noin 60 ha. Mikkelin kaupungin maanomistus 8

10 2.5 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö on vahvistanut Etelä-Savon maakuntakaavan Maakuntakaavan mukaan Tikkala alue on osoitettu työpaikkojen ja palvelujen alueeksi Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa Rantakylän osayleiskaava, jonka Etelä-Savon ympäristökeskus (nykyinen ELY-keskus) on vahvistanut (Liite 7). 9

11 Ote Rantakylän osayleiskaavasta Asemakaava Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Kaavamuutosalue rajoittuu pohjoisosassa voimassa olevaan asemakaavaan Rakennusjärjestys Alueella on voimassa Mikkelin kaupungin rakennusjärjestys Pohjakartta Yleiskaavan pohjakarttana käytetään maastotietokantaa Suojelupäätökset Kaava-alueella ei ole suojelukohteita Muut aluetta koskevat päätökset, suunnitelmat ja ohjelmat Alueella on voimassa seuraavat maa-ainesluvat: Mikkelin Autokuljetuskunta lupa voimassa vuoden 2013 loppuun Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Kaava-alueen ympäristöön jää vahvistettu Rantakylän osayleiskaava. 3. Osayleiskaavan suunnittelun vaiheet 3.1 Osayleiskaavan suunnittelun tarve Mikkelin kaupungilla on tarve muuttaa vanhentunut kaavamääräys lakkautetun kaatopaikan osalta. Koska alue sijoittuu hyvien tieyhteyksien varrelle, on kaavatyön yhteydessä tarpeen tutkia myös kaatopaikan lähialueen soveltuvuutta teollisuudelle. 10

12 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutoshanke sisältyy kaupungin kaavoitusohjelmaan. 3.3 Osallistuminen, yhteistyö ja vuorovaikutusmenettely Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on selostuksen liitteenä (Liite 1). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma karttaliitteineen postitettiin asianosaisille , ja heillä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä mennessä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja hankkeen taustoja esiteltiin Rantakylä-talolla pidetyssä asukastilaisuudessa Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yleisötilaisuudessa useita suullisia mielipiteitä, jotka kirjattiin muistioon. Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu ELY-keskuksen ja maakuntaliiton kanssa osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta pidettiin Saatujen palautteiden ja alueen tulevan käytön perusteella laadittiin päivätty yleiskaavakaavaluonnos, jonka suunnitteluperiaatteet tekninen lautakunta hyväksyi ja päätti asettaa kaavaluonnoksen julkisesti nähtäville, kuulla lähialueen ja naapurikiinteistöjen omistajia ja haltijoita, sekä pyytää kaavaluonnoksesta lausunnot. Osayleiskaavan muutosluonnos karttaliitteineen postitettiin asianosaisille , ja heillä oli mahdollisuus lausua mielipiteensä mennessä. Lisäksi järjestettiin asukastilaisuus Rantakylätalolla, jossa esiteltiin kaavahanketta ja päivättyä kaavaluonnosta. Kaavaluonnoksesta saatiin lähialueen asukkailta mielipiteet ja viranomaisilta lausunnot. Mielipiteet on ja lausunnot on huomioitu kaavaehdotuksen valmistelussa. Liitteenä 6 mielipiteet ja lausunnot sekä kaavan laatijan vastineet. 3.4 Osayleiskaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (Valtioneuvoston päätös ) ovat saaneet lainvoiman ja niiden muutokset ovat tulleet voimaan Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on ryhmitelty asiasisällön perusteella seuraaviin kokonaisuuksiin, jotka koskevat suunnittelualuetta: 1. Toimiva aluerakenne 2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (tähän kuuluu Saimaa osana Vuoksen vesistöä) Yleiskaavan sisältövaatimukset (MRL 39 ) Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 11

13 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Edellä tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Alueelle on suunnitelmien mukaan mahdollista toteuttaa työpaikka- ja teollisuustoimintoja, joiden ympäristövaikutukset ympäristöön ovat hallittavissa Kaupungin asettamat tavoitteet Kaupungin tavoitteena on lisätä hyvien liikenneyhteyksien varrelle teollisuusaluetta. Alueen kaavoittamisen yhteydessä tulee kiinnittää huomiota, että mahdollisuuksia lähialueen asumiseen ja vapaa-aika-asumiseen ei vaikeuteta. Yleiskaavalla poistetaan Tikkalan kaatopaikka-alueen aluevaraus ja muutetaan ko. alue suojaviheralueeksi. Alueelle rakennettava jätevesiverkko mahdollistaa entisen kaatopaikan suotonvesien pumppaamisen ja käsittelyn Mikkelin jätevesipuhdistamolle Osallisten tavoitteet Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta saatujen mielipiteiden perusteella alueen lähiasukkaat eivätkä loma-asukkaat vastusta alueen kaavoitusta. Asukkaiden mielestä kaavoituksessa tulee huomioida mm lisääntyvä liikenne Tikkalan yksityistiellä. Lisääntyvä liikenne edellyttää yksityistien parantamista. 4. Osayleiskaavan kuvaus 4.1 Kaavan rakenne Kaavalla muodostetaan teollisuusaluetta entisen kaatopaikka-alueen ympäristöön Mitoitus Kaavaan osoitetulle teollisuusalueelle osoitetaan yhteensä n. 52 ha. Asumiselle on kaavassa esitetty n. 5 ha. Maa- ja metsätalouden aluevaraus on n. 115 ha. Teoreettinen rakennusoikeus on noin k-m2, josta teollisuuden osuus on k-m Palvelut Teollisuuden sijoittaminen alueella ei lisää muiden palvelujen tarvetta alueella tai lähiympäristössä. Toiminta tukeutuu Otavan ja Rantakylän oleviin palveluihin Kaavan sisältöä ja ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Osayleiskaava toteuttaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Tikkalan uudella teollisuusalueella pyritään vapauttamaan Mikkelin keskustan läheisyydessä olevaa teollisuutta mm. toimisto- ja liiketilaksi. Osayleiskaava on maakuntakaavan mukainen ja täyttää yleiskaavoitukselle asetetut sisältövaatimukset. 12

14 4.1.4 Aluevaraukset A yht. A yht T MY MY yht EV M M yht W W yht yks tie LT 4071 yht

15 4.2 Kaavan vaikutukset Vaikutusten arvioinnissa on vertailtu kaavan toteuttamisen aiheuttamien muutosten vaikutusta ympäristöön suhteessa tavoitteisiin ja voimassa olevaan osayleiskaavan toteuttamisen vaikutuksiin. Arvioinnissa on tuotu esille myös kielteisiä vaikutuksia niiden vähentämisen keinoja. Arvioinnin tukena on käytetty laadittuja selvityksiä ja suunnitelmia Vaikutukset maakäyttöön, yhdyskuntarakenteeseen, asumiseen ja virkistykseen Kaava-alueen ympäristö on metsätalouskäytössä olevaa metsämaata. Teollisuuskäyttöön varattu alue on maastonmuodoltaan haastava. Kallion muodot tulee tasata ennen kuin alue soveltuu teollisuusrakennusten sijaintipaikoiksi. Alueen tulevat käyttäjät ovat ensisijaisesti yrityksiä, jotka pystyvät hyödyntämään alueen kallioaineksia. Alue sijaitsee etäällä muusta yhdyskuntarakenteesta, eikä sitä voida pitää todennäköisenä asumisen taajamarakentamisen laajenemisalueena. Kaavalla ei aiheuteta sellaista haittaa olemassa olevalle maankäytölle ja rakentamiselle, että alueiden tai rakennuksien käyttö olisi terveydelle vaarallista tai kiinteistöjen arvo heikkenisi Vaikutukset työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan Teollisuusalueen toteuttaminen luo arviolta uutta pysyvää työpaikkaa Tikkalaan. Lisäksi hanke työllistää alihankkijoita ja yhteistyökumppaneita, kuten kuljetusyrittäjiä. Rakentaminen työllistää rakennusurakoitsijoita ja heidän alihankkijoitaan yli viiden vuoden ajan. Kaavalla ei ole vaikutusta ympäröivään maa- ja metsätalouteen Vaikutukset liikenteen järjestämiseen Liikennöinti alueelle tapahtuu VT 5:ltä ja Tikkalan liittymästä lähtevää Tikkalan yksityistietä pitkin. Uuden teollisuusalueen etäisyys valtatiestä on noin 1,5 kilometriä. Teollisuusalueelle tulevasta liikenteestä osa on työpaikkaliikennettä ja osa on raskasta liikennettä. Rakentamiseen tulevaan käyttöön liittyvät kuljetukset lisäävät oleellisesti raskaiden ajoneuvojen määrää. Kaavan vaikutuksia liikenteen määrän kasvuun on vaikea arvioida kokonaisuudessaan. Lisääntyvä liikenteen vuoksi tulee Tikkalan yksityistien ajorataa leventää vähintään seitsemän metriseksi ja molemmin puolin puolentoista metrin pientareet. Tien pysty ja vaakageometriaa tulee parantaa. Lisääntyvä liikenne luo painetta erillisen kevyenliikenteen järjestämiseen Tikkalan yksityistien varteen. Yleiskaavassa on osoitettu myös kevyenliikenteen yhteystarve Kallajärven yksityistielle Vaikutukset tekniseen huoltoon Teollisuusalueelle on rakennettava vesi- ja jätevesiverkko, jota voidaan hyödyntää mm. nykyisen asutuksen käyttöön. Kaupungin vesi- ja jätevesiverkko on nykyisellään Vanhan Otavantien varressa. Jätevesiverkkoa voidaan hyödyntää mm. Tikkalan entisen kaatopaikan suotonvesien pumppaamiseen Mikkelin jätevedenpuhdistamolle. Suotonvesien ohjaaminen jätevedenpuhdistamolle vähentää lopetetun kaatopaikan rasituksia alueen ympäristöön ja lähivesiin Vaikutukset maisemaan Tikkalan kallionottoalueen maisema on osittain voimakkaasti ihmisen toiminnan muokkaama. Entinen kaatopaikka-alue on maisemoitu ja on avoin maisematila. Uudella teollisuusalueella maisema muuttuu rakennetumpaan suuntaan. Alueen yleisilme selkiytyy rakennustoimien valmistuttua ja toimintojen vakiintuessa paikoilleen. Alueen sisäiset kulkuyhteydet on linjattavissa siten, että toiminnat ovat selkeästi hahmotettavissa Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin Kaavalla ei ole vaikutusta rakennettuun kulttuuriympäristöön tai muinaismuistoihin. 14

16 4.2.7 Vaikutukset ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin Kaavan toteuttaminen aiheuttaa ympäristöhäiriöitä mm. teollisuusalueen rakentamisvaiheessa, koska alueella myös louhitaan ja käsitellään kiviainesta esirakentamisen yhteydessä. Merkittävimmät häiriötekijät ovat melu, pöly, haju, raskas liikenne ja pilaantuneet maat. Yleiskaavan mukainen toiminta on toteutettavissa alueella siten, että ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöiden vähentäminen tai poistaminen voidaan huomioida. Suunnitteluvaiheessa voidaan vaikuttaa suuresti toiminnan aiheuttamiin ympäristöhäiriöihin mm. meluavien toimintojen sijoitteluun sekä melulähteiden vaimennustoimenpiteisiin, jos niihin todetaan olevan tarvetta Vaikutukset sosiaaliseen ympäristöön, ihmisten elinoloihin, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Hankkeella on ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia. Rakennuspaikkojen viihtyvyydellä on suuri vaikutus sosiaaliseen ympäristöön. Suoria vaikutuksia merkittävämmäksi hankkeessa nousevat mm. liikenteen lisäys Tikkalantiellä. Teollisuustoimintaan osoitetun alueen ympärille on varattu suoja-alueet vähentämään toiminnasta aiheutuvaa melu- yms. haittaa. Kaava on toteutettavissa niin, että siitä ei aiheudu elinolojen laadun eikä terveellisyyden ja turvallisuuden vähenemistä alueella Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan aluevarauksien toteuttamisen takia alueen puustoa on poistettava rakenteiden tieltä ja maaperää on muokattava ja tämä muuttaa paikoitellen vahvasti alueen nykyistä luonnon tilaa. Kaavan aiheuttama muutos voimassa olevaan yleiskaavan vaikutuksiin on kuitenkin vähäinen Vaikutukset, pohjavesiin, vesistöihin ja vesitalouteen Kaava-alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Entisen kaatopaikka vesien keskitetty kerääminen ja poispumppaaminen Mikkelin jätevesipuhdistamolle vähentää ympäristön kuormitusta Vaikutukset talouteen Kaavan toteuttaminen teollisuusalueena edellyttää kymmenien miljoonien investointeja. Kaavoitettavalle alueelle sijoittuvan teollisuustoiminnan laajuus huomioon ottaen vaikutuksia yritys- ja kunnallistalouteen voidaan pitää merkittävinä. Kaavalla on positiivisia kunnallistaloudellisia vaikutuksia, kuten yritystoiminnan ja työllisyyden kasvusta johtuvien verotulojen lisääntyminen. 4.3 Ympäristön häiriötekijät Osayleiskaavassa alueelle osoitetusta maankäytöstä aiheutuvia ympäristövaikutuksia on arvioitu kohdassa 4.2 Kaavan vaikutukset. 4.4 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja -määräykset on esitetty kaavakartan yhteydessä 4.5 Nimistö Kaavalla ei muodosteta uutta nimistöä. 5. Osayleiskaavan toteutus 5.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava-alue toteutuu asemakaavoituksen kautta lähivuosina. Teollisuusalueelle laaditaan asemakaavaa samanaikaisesti yleiskaavatyö kanssa. 15

17

18

19 LIITE 1.2

20

21

22

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32

33

34

35

36

37 TIKKALAN OSAYLEISKAAVAN LUONTOSELVITYKSET Markku Nironen 2011

38 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset SISÄLLYS 1 JOHDANTO AINEISTO JA MENETELMÄT LUONNON NYKYTILA ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA MERKITTÄVÄT LAJIESIINTYMÄT LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV LAJIT MUUT ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET KIRJALLISUUS...21 Kansi: Sammallammen länsiranta. Raportin valokuvat Markku Nironen. 2

39 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset JOHDANTO Mikkelin Tikkalan entisen kaatopaikan alueelle tehdään osayleiskaavaa. Kaavoitustyötä varten Mikkelin kaupunki tilasi kesällä 2010 valtatien 5 eteläpuoliselta noin 268 ha alueelta (kuva 1) luontoselvityksen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy:ltä. Työtä täydennettiin keväällä 2011 tehdyllä liito-oravaselvityksellä. Tikkalan vanhan kaatopaikan ympäristöstä (noin 65 ha) on aiemmin tehty luontoselvitykset Mikkelin jäteaseman ympäristövaikutusten arviointityön yhteydessä vuonna 2002 (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2002). Asemakaavatyöt varten tehtiin liito-oravaselvitys noin 55 ha alueelta (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2008). Tässä raportissa esitellään Tikkalan selvitysalueen luonnonolot ja arvokkaat luontokohteet sekä suojeltavien lajien siintymät. Raportissa on käytetty vuoden 2002 ja 2008 selvitysten luonnonolojen kuvauksia, joita on täydennetty vuoden 2010 maastotöissä ja kevään 2011 liito-oravaselvityksessä kertyneillä tiedoilla. Työn on tehnyt FM Markku Nironen. 2 AINEISTO JA MENETELMÄT Aiemmat luontoselvitykset Tikkalan alueen luonnonoloja on selvitetty aiemmin Rantakylän osayleiskaavatyön yhteydessä (Nironen ja Suominen 1990) sekä kaatopaikan ympäristöselvityksen ja laajennussuunnitelman yhteydessä (Luontotutkimus Enviro Oy 1991). Tikkalan kaatopaikka-alueelta (noin 65 ha) tehtiin keväällä ja kesällä 2002 linnusto- ja liito-oravaselvitys sekä kasvillisuus- ja luottotyyppiselvitys (Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2002). Kevään 2002 linnustoselvityksessä todettiin, että lintureviirit sijaitsivat alueella melko tasaisesti, eikä alueelta voitu osoittaa linnustollisesti arvokkaita kohteita. Kevään 2002 liito-oravaselvityksessä löydettiin kahdesta metsiköstä liito-oravan jätöksiä (kts. luku 4.1). Liito-oravien lisäksi selvitysalueelta todettiin kolme arvokasta luontokohdetta (kts. luku 4.2). Keväällä 2008 Tikkalan alueelta (noin 55 ha) tehtiin liito-oravaselvitys. Selvityksessä todettiin yksi liito-oravan asuttama metsä (kts. luku 4.1) 3

40 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset Kuva 1. Tikkalan selvitysalue. Selvitysalueen raja = musta viiva. Vuoden 2010 luontoselvitys Selvitysalueen luontotiedot tarkistettiin Etelä-Savon ELY-keskuksesta ja Mikkelin seudun ympäristöpalveluista. Lisäksi käytössä oli Mikkelin kaupungin metsäsuunnitelman kuviotietoja. Maastotyöt kohdennettiin alueille, joita ei ole inventoitu aiempina vuosin. Lisäksi tarkistettiin aiemmissa selvityksissä arvokkaiksi luontokohteiksi todetut 4

41 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset alueet. Inventoiduilta alueilta tehtiin kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitys heinä elokuussa Maastotöitä tehtiin yhteensä 4 työpäivää. Samalla selvitettiin vesilain 1 luvun 15a ja 17a :n tarkoittamien kohteiden (suojellut pienvedet), metsälain 10 :n mukaisten erityisen tärkeiden elinympäristöjen ja luonnonsuojelulain 29 :n mukaisten suojeltujen luontotyyppien sekä muiden arvokkaiden luontokohteiden esiintyminen. Erityistä huomiota kiinnitettiin erityisesti suojeltavien, uhanalaisten ja muiden merkittävien lajien mahdollisiin elinympäristöihin sekä uhanalaisiin luontotyyppeihin. Liito-oravaselvitys 2011 Huhti- ja toukokuussa 2011 kaava-alueelle tehtiin liito-oravaselvitys Sierlan ym. (2004) ohjeiden mukaisesti. Aiempien selvitysten perusteella liito-oravien elinympäristöiksi soveltuvat metsät käveltiin kattavasti läpi ja liito-oravan jätöksiä etsittiin sopivien pesä-, suoja- ja ruokailupuiden tyviltä. Näitä ovat mm. kolopuut, kookkaat haavat, lepät ja koivut sekä suuret kuuset. Havaintopaikat ja kohteet paikannettiin GPS-paikantimella (Garmin 60Cx). 3. LUONNON NYKYTILA Tikkalan selvitysalue sijaitsee valtatien 5 eteläpuolella ja on vajaan kilometrin levyinen ja noin 2,8 kilometriä pitkä alue (kuva 1). Kaava-alueen länsiosassa on Pieni-Naaranki ja Naaranki-nimiset järvet, jotka ovat käytännössä samaa järviallasta, sillä niiden välissä on kapeimmillaan 50 metriä levyinen salmi. Selvitysalueella on kaksi lampea, Sammallampi (noin 5,6 ha) ja Hyyrlampi (noin 2,2 ha), sekä entisen kaatopaikan valuvesien tasausaltaaksi aikanaan muutettu Pahnalampi. Kaava-alueen eteläosassa on pieni ja lähes kokonaan umpeenkasvanut suorantainen lampi ja itärajalla soiden ympäröimä Muurainlampi. Kaava-alueen itäraja leikkaa myös Kallaveteen kuuluvan Levälahden itärantaa. Kaava-alueen pohjoisosassa on kaksi tilakeskusta peltoineen. Pieni-Naarankija Naarankijärven rannalla on loma-asutusta. Entisen kaatopaikka-alueen pohjois- ja itäosassa on kallioaineksen ottoalueet. Kaava-alue on jaettu 14 osa-alueeseen (kuvat 2 ja 4), joiden luonnonolot esitellään seuraavassa. Sirkolan ja Kuuselan tilakeskusta ja rakennettuja alueita sekä peltoja ei inventoitu tarkemmin, joten niistä ei ole osa-aluekuvausta. 1. Kaava-alueen pohjoisosa Tikkalantieltä itään aina kaava-alueen itärajalle saakka on pääosin metsää. Tikkalantien ja pellon välinen metsä on mustikkatyypin nuorta varttuvaa kuusikkoa. Kasvillisuus on tavanomaista lajistoa, mm. mustikka, metsäalvejuuri, metsätähti ja käenkaali. Sähkölinjan itäpuolella on jyrkkärinteinen kalliokumpare, jonka puustossa on varttuneita mäntyjä ja alikasvoksena nuorta kuusta. Kallion laella on mustikkatyypin kasvillisuutta, mm. yövilkkaa. Pellon reunalla on kalliopaljastuma ja vanha kiviaita. Pellon reunalla on mm. raitoja, puumaisia pihlajia, katajia sekä 5

42 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset vanhoja koivuja. Valtatien liittymän lähellä on nuorta metsää. Kalliokumpareelta itään on laajalti nuorta metsää ja taimikkoa. Osa-alueen pohjoisosa ja Sirkolan pelloilta itään metsät ovat mustikka- ja käenkaali-mustikkatyypin nuoria ja varttuvia metsiä. Pohjoisosassa on myös mustikkatyypin varttunutta männikköä. Osa-alueen itäosassa on leveä oja. Ojan länsipuolella on pensoittunut ja puustoutunut entinen pelto. Valtatien eteläpuolella oleva kapea ja pienialainen suo on ojitettu ja se on turvekangasta. 6

43 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset Kuva 2. Tikkalan selvitysalueen pohjoisosa. Osa-alueiden rajat = sininen viiva. Liito-oravan jätöshavainto = punainen neliö. 2. Tikkalantien ja Pieni-Naarankijärven välisellä alueella on kaksi taloa pihapiireineen. Pihojen välinen metsä on mustikkatyypin varttuvaa varttunutta kuusi-koivusekametsää. Kasvillisuudessa on tavanomaista mustikkatyypin lajistoa. Alarinteellä on korpirahkasammallaikkuja ja metsäkortetta. Pieni- Naarangin rantapuustossa on mäntyä, kuusta, koivua ja tervaleppää. Rantametsä on osin soistunutta tuoretta kangasta, ja kasvilajistossa on mm. pallosaraa ja metsäkortetta. Rannassa on kapealti tavanomaista rantakasvillisuutta, mm. jouhisaraa, suopursua, paatsamaa ja suomyrttiä. Rannan edustalla kasvaa kapealti järviruokoa, jouhi- ja pullosaraa, järvikortetta ja hieman kauempana ulpukkaa. Eteläosan piha-alueen pohjoispuolella on pienialainen järviruokoluhta jota on kaivettu. Kasvillisuudessa on järviruo on lisäksi mm. suopursua, suomyrttiä, kurjenjalkaa, jouhisaraa, okarahkasammalta ja suoputkea. Tikkalantien länsipuolella on kallion lakiosassa pieni pelto. Kallion länsirinne on jyrkänteinen. Kallion pohjoisosassa on seinäsammal- ja jäkälävaltaista kalliokasvillisuutta ja rinteellä vanhoja kalliomäntyjä. Pellon eteläpuolella on mustikkatyypin sekametsää. Puustossa on myös haapaa. Jyrkänteen alla on mustikkatyypin varttunutta kuusikkoa. Puustossa on nuoria varttuneita haapoja. Rannassa on noin viisi metriä leveä suomyrttivaltainen rantaluhta. Osa-alueen pohjoisosan rantalajiston lisäksi luhdalla kasvaa mm. keltakurjenmiekkaa, ranta-alpia, kurjenjalkaa, viitakastikkaa ja vehkaa. Osa-alueen eteläosassa on sähkölinja. Sähkölinjan ja rannan välinen niemi on puolukkatyypin ja kangasrämeen varttunutta männikköä. Kasvillisuudessa on mm. juolukkaa ja suopursua. Sähkölinjan ja etelärajalla olevan mökkitien välinen metsä on ylärinteellä nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Alarinteellä on käenkaali-mustikkatyypin varttunutta kuusikkoa. Painanteissa kasvaa korpirahkasammallaikkuja, hiirenporrasta ja korpi-imarretta, mutta varsinaista saniaislehtoa ei ole rajattavissa. 3. Tikkalantien ja järven välisen alueen pohjois- ja etelärajoina ovat mökkitiet. Rannassa on neljä loma-asuntoa pihapiireineen. Pieni-Naarangin ja Naarangin välissä on kapeimmillaan noin 50 metriä leveä salmi. Rantakasvillisuus on melko niukkaa ja lajisto tavanomaista, mm. suomyrttiä, siniheinää ja suoputkea. Osa-alueella on useita jyrkänteisiä kallioita. Lähellä Tikkalantietä, ja osin piha-alueeseen rajoittuvan kallion lakiosassa on metsälauhavaltaista kasvillisuutta. Lakiosassa kasvaa varttuvia mäntyjä, katajaa ja pihlajaa. Kallion itäpuolella ja piha-alueen rajalla on puustossa varttuneita kuusia ja koivuja sekä nuorta haapaa, raitaa ja puumaisia pihlajia. Osa-alueen pohjoisosan jyrkkärinteisen kallion juurella on mökkitie ja sähkölinja. Kallion rinteet on pääosin puolukka- ja mustikkatyypin kasvillisuutta ja puustossa on varttuneita mäntyjä. Pohjoisrinteellä on kangasrahkasammallaikkuja. Kallion lakialueen eteläosa on kanervatyypin nuorta männikköä. Kallion länsi- ja itä- 7

44 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset rinteellä on mustikkatyypin varttuvaa kuusikkoa. Länsijyrkänteellä kasvaa vanhoja mäntyjä. Metsäalueen keskellä on pohjois-eteläsuuntainen kapea suo. Suon pohjoisreunalla on mökkitie ja pohjoisosan läpi menee sähkölinja. Sähkölinjan molemmin puolin suo on nevarämettä, jossa kasvaa nuoria mäntyjä ja koivuja sekä mm. jouhi- ja pullosaraa, raatetta, terttualpia, suomyrttiä, jouhivihvilää ja vaiveroa. Alueelta on mahdollisesti otettu aikoinaan turvetta. Nevarämeen eteläpuolella on pieni alue nuorta kuusta kasvavaa kangaskorpea. Tästä etelään on pienialainen saraneva, jossa kasvaa pullosaraa, raatetta, isokarpaloa, kurjenjalkaa ja reunoilla vaiveroa, juolukkaa, suomyrttiä. Neva-alueelta etelään on varttunutta mäntyä kasvava isovarpuräme, jossa vallitsee suopursu, vaivero, juolukka ja lakka. Suon eteläosassa on harvennetun männikön alla tiheä vesakko sekä nuorta mäntyä ja koivua. Suon länsipuolella on mustikkatyypin varttunutta mänty-kuusisekametsää. Kasvillisuus on metsäkastikka- ja mustikkavaltaista. Lähellä suota kasvavan varttuneen haavan tyvellä oli liito-oravan jätöksiä (kts. luku 4.1). Suon länsipuolella olevan kallion jyrkkä länsirinne ulottuu lähelle rantaa. Kallion korkeimmalla kohdalla on vanhoja kalliomäntyjä sekä poronjäkäläsammalvaltaista kasvillisuutta (kuva 3). Kallion pohjoispuolella olevan matalan kallion laella on puolukkatyypin kasvillisuutta ja reunoilla kasvaa nuorta haapaa. Osa-alueen keskellä on laajahko nuorta metsää kasvava alue. Nuoren metsän ja pellon välissä on mustikkatyypin varttunut kuusikko. Osa-alueen eteläosassa, lähellä Tikkalantietä on myös varttunutta mustikkatyypin männikköä. Osa-alueen eteläosassa on kaksi pientä kalliota ja niiden tyvellä kesämökit. Kalliokasvillisuus on pikkukallioille tyypillistä kangasmetsälajistoa sekä poronjäkälä- ja sammallaikkuja. Kuva 3. Naarangin ja Pikku-Naarangin välisen salmen kallion lakea. 8

45 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset Tikkalantien ja Naarankijärven välinen metsäalueen keskellä oleva kallio kohoaa noin 30 metriä Naarankijärveä korkeammalle. Kallioalueen itäosassa Tikkalantien lähellä on masto, jonka ympärillä on nuorta metsää. Osaalueen etelärajana olevalta Tikkalantieltä erkanee mökkitie pohjoiseen. Rannalla on neljä kesämökkiä. Osa-alueen pohjoisosassa on ojitettu, ohutturpeinen suo. Suo on muuttumaa turvekangasta ja siinä kasvaa mm. maariankämmekkää, suopursua, lakkaa, raatetta, pullosaraa ja rätvänää. Puusto on nuorta mäntyä ja koivua. Osa-alueen pohjoisosan metsä on pääosin mustikkatyypin varttuvaa varttunutta kuusikkoa, jossa sekapuina kasvaa mäntyä ja vähän koivua. Kasvillisuudessa on tavanomaista kangasmetsälajistoa, mm. mustikkaa, metsälauhaa, metsätähteä, metsäalvejuurta ja vanamoa, sekä paikoin korpirahkasammallaikkuja. Kallioalueen lakiosat ja rinteet ovat taimikkoa nuorta metsää. Länsijyrkänteen reunalla on vanhoja mäntyjä. Kalliokasvillisuudessa on tavanomaisia lajeja mm. kallioimarretta. Kalliojyrkänteen länsipuolen metsä on mustikkatyypin ja käenkaali-mustikkatyypin varttunutta kuusimäntysekametsää. Kalliorinteellä on kaksi vanhaa haapaa, vanhoja raitoja ja isoja katajia. Kallioalueen eteläosasta länteen on notkelma, jonka pohjalla on kausikuiva purouoma. Uoman varrella kasvaa tavanomaisen mustikkatyypin lajiston lisäksi okarahkasammalta, hiirenporrasta ja suo-orvokkia. Saniaislehdon kasvillisuus ei ole yhtenäinen, joten sitä ei ole rajattu erityiskohteeksi. Osa-alueen pohjoisosassa on kallioiden välinen rinne rantaan. Rinne on mustikkatyypin varttunutta mänty-kuusisekametsää. Rinteessä on pieni alue saniaislehtoa/saniaislehtokorpea, jossa kasvaa isoalvejuurta, hiirenporrasta ja metsäimarretta, korpirahkasammalta, korpikarhunsammalta ja rantaalpia. Mökkitien ja rannan välissä on rantakallio, jonka laella kasvaa nuorta mäntyä ja koivua. Osa-alueen eteläosassa on nuorta metsää - taimikkoa. Kallion etelärinteeltä on otettu maa-aineksia. Mökkitien ja rannan välissä on avohakkuu ja varttuvaa kuusikkoa. Rannat mökkirantojen välissä on pääosin moreenirantoja ja paikoin kalliorantaa. Rantakasvillisuutta on vähän, mm. suomyrttiä, kurjenjalkaa, rantaalpia ja siniheinää. Vedessä kasvaa harvakseen järviruokoa. 5. Tikkalantien itäpuolella, entiselle kaatopaikalle vievältä tieltä pohjoiseen on mustikka- ja käenkaali-mustikkatyypin varttunutta kuusikkoa. Puustoa on harvennettu ja lehtipuustoa on niukasti. Kasvillisuudessa on tavanomaista tuoreen ja lehtomaisen kankaan lajistoa. Notkelman pohjalla oleva korpi on ojitettu. Ojan reunalla on kolohaapa, jonka tyveltä on aiemmin löydetty liito-oravan jätöksiä (kts. luku 4.1). Kuusikon pohjoispuolella on pelto. Pellon ja Tikkalantien välinen metsä ja pellon pohjoispuolinen metsä on mustikka- ja käenkaali-mustikkatyypin harvennettua varttuvaa kuusikkoa. Lammen lähellä kasvaa myös varttuneita kuusia ja mäntyjä. Rinteen alaosa on paikoin soistunutta. Kuusikosta pohjoiseen on kapeita entisiä peltosarkoja. Ojien varsille on noussut lehtipuustoa ja pensaikkoa. Kasvillisuudessa vallitsee entisille pelloilla tyypilliset suurruohot, mm. mesiangervo, nokkonen, vadelma, maitohorsma, huopa- 9

46 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset ohdake ja nurmilauha. Osa-alueen pohjoisosassa on pääosin nuorta varttuvaa lehtipuuvaltaista metsää sekä nuorta mänty-koivu sekametsää. Kasvillisuus on entisille laitumille tyypillisesti rehevää, lähinnä lehtomaisen kankaan tavanomaista lajistoa. Paikoin on suurruohoista kasvillisuutta mm. vadelmaa, mesiangervoa, ojakellukkaa, metsäkortetta sekä suo- ja huopaohdaketta. Puuston alla on runsaasti lehtipuuvesaa, pihlajaa ja paikoin paatsamaa ja muutama koiranheisi. 6. Sammallampea reunustaa 2 10 metriä leveä luhtareunus, jossa kasvillisuus on järviruokoluhtaa ja luhtanevaa (kts. kansikuva). Luhtakasvillisuudessa on tavanomaista lajistoa, mm. vehkaa, pullo- ja jouhisaraa, kurjenjalkaa, suoputkea, isokarpaloa, pyöreälehtikihokkia, luhtarölliä, luhtavuohennokkaa, rantakortetta, hapra-, oka- ja rämerahkasammalta sekä rantapuuston alla mm. suopursua, vaiveroa, juolukkaa ja suomyrttiä. Vedessä kasvaa mm. rantapalpakkoa ja ulpukkaa. Sammallammen länsipuolen rantametsä on osin tulvanalaista, osin soistunutta lehtomaisen kankaan ja suurruoholehdon välimuotoa. Sammallammen pohjoisosan niemessä on kaksi matalaa mäkeä. Niemi on mustikkatyypin varttuvaa mäntyvaltaista sekametsää. Rannan tuntumassa on varttuvia hieskoivuja ja nimessä muutama vanha rauduskoivu. Kasvillisuus on tavanomaista mm. lillukkaa. mustikkaa ja metsäkastikkaa. Kallajärventien ja Sammallammen välissä on kaksi kalliota, joissa on länsijyrkänne. Kallioiden välinen metsä, rantaan saakka on mustikkatyypin yli 100-vuotiasta kuusi-mäntysekametsää. Moottorikelkkareitiltä etelään tienvarren metsä on varttunutta mustikkatyypin kuusikkoa. Pienen ja jyrkkärinteisen kalliomäen rinteellä on varttuvaa haapaa ja laella puolukkatyypin varttuvaa männikköä. Kallion pohjoispuolella on nuorta kuusikkoa. Eteläisemmän kallion matalahko jyrkänne jyrkkä rinne on noin 150 metriä pitkä. Kallion ja rannan välissä sekä kallion lounaispuolella on tuoreen kankaan yli 100-vuotiasta männikköä. Kallion ja rannan välissä kasvaa myös nuorta varttuvaa koivua ja nuorta tervaleppää ja pihlajaa. Kallion laki on kanerva- ja puolukkatyypin varttuvaa kalliomännikköä. Kalliolla ei havaittu tavanomaisesta poikkeavaa kalliokasvillisuutta. Kallion länsipuolella olevan lahden pohjukassa on kapealti kangasrämettä ja pienialainen luhtaneva. Etelästä tulee oja lahden pohjukkaan. Ojasta länteen on käenkaali-mustikkatyypin varttunutta kuusikkoa ja niemen kallioisen harjanteen laella puolukkatyypin nuorta männikköä. Katajaa on runsaasti. Kallioharjanteelta lounaaseen Sammallammen laskevan rinteen metsä on mustikkatyypin varttunutta mänty-kuusisekametsää 7. Kallajärventien itäpuolella on varttunutta kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuina mäntyä ja muutama varttunut haapa. Kuusikosta pohjoiseen tien ja rannan välissä on nuorta männikköä ja taimikkoa. Leväänlahden lounaisosaan tulee oja. Ojasta pohjoiseen on pienehkö rantaluhta, jossa kasvaa mm. suomyrttiä, pullo- ja jouhisaraa, kurjenjalkaa, isokarpaloa, luhtavilla ja raatetta. Luhdan reunalla ja siitä pohjoiseen rannassa on pullo- ja jouhisaravaltainen reunus. 10

47 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset Osa-alueen pohjoisosassa on entinen metalliromuvarasto, entisen kaatopaikan pohjois- ja itäpuolella on kallion louhinta-alue ja kalliomurskeen välivarastointia, vanhan kaatopaikan eteläpuolella on kaatopaikan puhdistusallas. Entisen romuvaraston alueen reunalla on osin pystyssä oleva aita. Aidan sisäpuolella on romua ja varastorakennuksen jäänteitä. Alueella on vesakkoa ja nuorta koivua ja haapaa. Kasvillisuudessa on yleistä joutomaalajistoa. Maalla peitetyn kaatopaikan reuna-alueilla on nuorta lehtipuuvaltaista metsää. Vanhan kaatopaikan eteläpuolen suosta ja suoreunaisesta lammesta (Pahalampi) on tehty kaatopaikkavesien puhdistusallas. Altaan reunoilla on vaihtelevasti pajuluhtaa ja luhtanevaa sekä keskellä nevarämettä ja isovarpurämettä. Kasvillisuudessa on tavanomaisia soiden ja rantojen lajeja kuten jouhi- ja pullosaraa, kurjenjalkaa, jouhivihvilää, ranta-alpia ja vaiveroa. Altaiden reunoilla kasvaa vähän leveäosmankäämiä. Altaat päättyvät pohjoisessa penkereeseen, josta vedet jatkavat ojaa myöten pohjoiseen päätyen Kallajärven Leväänlahteen. 11

48 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset Kuva 4. Tikkalan selvitysalueen eteläosa. Osa-alueiden rajat = sininen viiva. Liito-oravan jätöshavainto = punainen neliö. Arvokas luontokohde = vaalean vihreä viiva. 9. Osa-alueeksi on rajattu kaatopaikka-alueen länsipuolinen alue. Vanhan kaatopaikan kohdalla kalliot kohoavat enimmillään hieman yli 20 metriä Naarankia korkeammalle. Osa-alueen metsät ovat pääosin taimikkoa ja vesakkoa tai nuorta kasvatusmetsää. Metsien kasvillisuus vaihtelee kalliolakien 12

49 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset kanerva- ja puolukkatyypistä rehevämpään käenkaali-mustikkatyyppiin. Pohjoisosassa on nuorta varttuvaa kuusivaltaista metsää ja pienen mäen laella nuorta männikköä. Ojitukset, hakkuut ja ajourat ovat vaikuttaneet kallioalueiden välissä oleviin pienialaisiin soihin kuivattamalla niitä. Suot ovat mustikkaturvekangasta tai korpimuuttumia. Kasvillisuudessa on mm. tähtisaraa ja maariankämmekkää. Osa-alueen pohjoisosassa, kaatopaikkaalueelle menevän tien vieressä oleva suopainanteessa puusto on osin kuollut. Kasvillisuus on sararämemuuttumaa, jossa kasvaa mäntyä, koivua, virpapajua, viitakastikkaa, juolukkaa, pullosaraa, terttualpia ja tupasvillaa. Korpikarhunsammalta on laajahkoina kasvustoina. 10. Hyyrlampi on rakentamaton noin 400 metriä pitkä ja 50 metriä kapea järvi (kuva 5). Hyyrlammen lasku-uoma on perattu ja se lähtee pohjoisrannasta päätyen Sammallampeen. Hyyrlammen rannalla on kapealti järviruokoa ja järviruokovaltaista luhtaa. Länsirannalla on paikoin niukasti rantakasvillisuutta. Rantaluhdalla kasvaa mm. vaiveroa, suomyrttiä, jouhi- ja pullosaraa, siniheinää, raatetta, suoputki, kurjenjalkaa ja isokarpaloa. Ulpukka kasvaa 3 10 metrin levyinen vyöhyke. Rantapuusto on koivu- ja tervaleppävaltaista ja pensaina kasvaa mm. pajuja ja paatsamaa. Hyyrlammen pohjoisrannassa on kapealti lehtipuustoa ja sen pohjoispuolella peltoa. Itärannan metsä on pääosin yli satavuotiasta männikköä. Kasvillisuus on pääosin mustikkatyyppiä. Rannan läheisyydessä kasvillisuuteen tulee melko runsaasti juolukkaa ja suopursua. Kallion laella kasvillisuus on puolukka- ja kanervatyyppiä. Kalliopaljastumat ovat pienialaisia. Hyyrlammen länsipuolen metsä on käenkaali-mustikkatyyppiä ja osin tuoretta lehtoa. Kasvillisuus on puuston harvennuksen jäljiltä heinävaltaista. Lajistossa on tavanomaisia lajeja mm. nurmilauhaa, vadelmaa, sananjalkaa, metsäkastikkaa, mesiangervoa, vadelmaa ja kieloa. Puustossa on nuoria varttuneita koivuja, mäntyjä, harmaaleppää ja kuusta sekä paikoin puumaisia pihlajia ja raitaa. Kuva 5. Hyyrlampi. 13

50 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset Osa-alueen pohjoisosassa on kolme pientä peltoa. Tikkalantien on osin aivan Naarangin rannassa. Pohjoisosassa tien ja rannan väli on rakennettu. Hyyrlammen ja Naarangin välisen kallion lakiosan pohjoisosassa on kaksi omakotitaloa pihapiireineen. Naarangin eteläisen lahden rantamatala on hiekkapohjainen. Vedessä kasvaa harvakseen järviruokoa, järvikaislaa, järvikortetta ja rannassa mm. jouhivihvilää ja suoputkea, ranta-alpia ja paatsamaa. Lahdenpohjukasta pohjoiseen Naarangin rannassa on melko niukasti rantakasvillisuutta. Osa-alueen metsät ovat laajalti taimikoita tai nuoria talousmetsiä (kuva 6). Seuraavassa kuvataan varttunutta puustoa kasvavat metsiköt. Rannasta etelään, Tikkalantien ja rannan välinen metsä on entistä laidunta, jonka kasvillisuudessa on mustikkatyypin ja käenkaali-mustikkatyypin tavanomaista lajistoa. Puusto on varttuvaa koivua, mäntyä sekä paikoin kuusta, harmaaleppää ja raitaa Hyyrlammen länsipuolisen kalliomäen ylärinne ja laki on mustikkatyypin varttuvaa mänty-koivusekametsää. Kasvillisuudessa on kieloa, lillukaa, metsäkastikkaa, ahomansikkaa ja paimenmataraa. Aukkopaikassa kasvoi ukontulikukkaa. Puustossa on vanhoja koivuja ja rinteessä kiviaita. Rinne aina Hyyrlammen rantaan saakka on ollut aikoinaan laitumena. Kallion länsirinteellä on jyrkänne. Jyrkänteen ja Tikkalantien välissä on varttuvaa puustoa ja jyrkänteellä vanhoja mäntyjä. Kalliolla ei erityistä kalliokasvillisuutta. Hyyrlammen eteläpuolella on ojitettu korpi mustikkatyypin metsä. Puusto on varttunutta männikköä ja mänty-kuusisekametsää. Ojitetun alueen itäreunalla on pieni kallio, jonka länsi- ja itäsivuilla on jyrkänteet. Kallion laella on puolukkatyypin kasvillisuutta ja puusto varttunutta mäntyä. Länsijyrkänteen alla on mustikkatyypin varttuvaa sekametsää. Jyrkänteestä etelään, rinteessä on kolohaapa. Kallion itäpuolella, rinteessä on varttuvaa mustikkatyypin kuusikkoa ja kalliosta koilliseen ojitettu suo, joka on nykyisin varttunutta mäntyä, kuusta ja hieskoivua kasvava turvekangas. Kallion eteläpuolella on mustikkatyypin varttunut männikkö ja tilanrajan itäpuolella nuori männikkö. Laajojen kallioalueiden välinen notkelma on ojitettu ja nykyisin turvekangasta. Harvennetun puuston alla on tiheä vesakko. Ojitetun alueen reunametsissä on muutama haapa. 14

51 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset Kuva 6. Hyyrlammen eteläpuolella olevaa metsää. 12. Osa-alueena on laaja kallio- ja metsäalue. Pääosa metsistä on nuoria talousmetsiä ja taimikoita. Entisen romuvaraston pohjoispuolella on nuorta mustikkatyypin kuusikkoa, jossa kasvaa sekapuina haapaa ja koivua. Pienen kallion lakiosa on nuorta mänty-kuusisekametsää. Kallion koillispuolella on taimikkoa. Entisestä romuvarastosta noin 100 metriä itään on pohjois-eteläsuuntainen kallioharjanne. Kallioharjanteen länsirinteellä on varttunutta puustoa mm. vanha haapa. Kallion lakiosat on nuorta puolukka- ja mustikkatyypin sekametsää. Kallion itärinteellä on jyrkänne, joka on korkeimmillaan noin 8 10 metriä. Jyrkänteen ja taimikon välissä sekä jyrkänteeltä etelään on varttunutta käenkaali-mustikkatyypin ja mustikkatyypin kuusivaltaista metsää. Muutamin paikoin kasvaa varttuneita haapoja, puumaisia pihlajia sekä noin 3 metriä korkea metsälehmus. Sammallammen itäpuolinen metsä on mustikkatyypin varttunutta mänty- ja kuusivaltaista metsää. 13. Osa-alueeksi on rajattu kallioalueiden välisiin kapeisiin painanteisiin syntyneet suot. Suot on ojitettu ja ne ovat pääosin turvekankaita tai eri korpityyppien muuttumia. Kaatopaikan suotovedet virtaavat osa-alueen kautta. Osa-alueen eteläosassa suotovesien ravinteet ja kaatopaikan läheisyys ovat vaikuttaneet kasvillisuuteen. Ojan varrella ja kosteimmilla kohdilla kasvaa mm. rentukkaa ja mesiangervoa. Puusto on nuorta ja lehtipuuvaltaista, mm. koivua, harmaaleppää, haapaa ja raitaa. Hieman pohjoisempana puustossa on myös nuorta kuusta ja mäntyä. Tuulen kaatamat rydöt vaikeuttavat liikkumista. Rinteellä kasvillisuus on metsäkastikkavaltaista käenkaalimustikkatyyppiä. Osa-alueen koillisosan ojitetut suot ovat hakattu tai ne ovat taimikoiden keskellä. 15

52 Tikkalan osayleiskaavan luontoselvitykset Selvitysalueen itä- ja kaakkoisosassa on laaja kallio- ja metsäalue. Kallioiden lakiosissa on kalliopaljastumia, joiden kasvillisuus on karua jäkälä-, seinäsammal- ja kanervavaltaista. Kallioiden itä- ja länsireunoilla on jyrkänteitä. Pääosa metsistä on taimikkoina tai nuoria mustikka- ja puolukkatyypin männiköitä tai sekametsiä. Muutamin paikoin on jäljellä varttunutta puustoa kasvavia kuvioita. Muurainlammesta etelään Kallajärventien länsipuolella on jyrkkä rinne ja siitä länteen on pienehkö alue mustikkatyypin varttunutta kuusikkoa. Sekapuina kasvaa varttuneita mäntyjä ja koivuja sekä muutama haapa. Kalliohyllyillä kasvaa nuokkuhelmikkää ja kallioimarretta. Osa-alueen suot ovat pienialaisia ja ne on ojitettu. Suot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta turvekankaita tai korpi- ja rämemuuttumia. Parhaiten on säilynyt Muurainlampea ympäröivä suo ja osa-alueen eteläosan pientä lampea ympäröivä suo. Kallajärventien itäpuolella oleva pieni Muurainlampi ja sitä ympäröivä suo on rajattu paikallisesti arvokkaaksi luontokohteeksi (kts. luku 4.2). Toinen paikallisesti arvokas luontokohde on osa-alueen eteläosassa, jossa on pieni suoreunainen lampi (kts. luku 4.2). Muurainlammen pohjoispuolella ojitetun suon reunalla on lähde (kts. luku 4.2). 4 ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA MERKITTÄVÄT LAJI- ESIINTYMÄT Selvitysalueella tai sen läheisyydessä ei ole Natura verkoston kohteita, luonnonsuojelualueita tai luonnonsuojelulailla suojeltuja luontotyyppejä. Selvitysalueelta on löydetty keväällä 2011 kaikkiaan 12 metsäkuviolta merkkejä liito-oravasta (kts. luku 4.1). Lisäksi liito-oravan papanoita on löytynyt selvitysalueen lounaispuolelta. Kuvaan 2 ja 4 (sivut 6 ja 12) on merkitty liitooravahavainnot. Liito-orava on uhanalainen laji (Rassi ym. 2010) ja se on mainittu luontodirektiivin liitteessä IV (a). Luonnonsuojelulain 49 kieltää EY:n luontodirektiivin liitteessä IV(a) mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen tai heikentämisen. Lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ovat liito-oravan käyttämät kolopuut ja risupesät. Liito-oravahavainnot on kuvattu osa-alueittain. Arvokkaiksi luontokohteiksi on rajattu kaksi suoreunaista lampea ja yksi lähde (kts. luku 4.2). Kuvaan 4 (sivu 12) on merkitty luontokohteiden rajaukset. 4.1 LUONTODIREKTIIVIN LIITTEEN IV LAJIT Osa-alue 1 Osa-alueen 1 etelälounaisosan (kuva 2, sivu 6) pellon reunametsät ovat lehtipuuvaltaisia mm. koivua, harmaaleppää, haapaa ja raitaa, joten niissä on runsaasti liito-oravalle soveltuvaa ruokailupuustoa. Liito-oravan jätöksiä löytyi kahdesta paikasta. Pohjoisempi on varttunut haapa, jonka tyvellä oli pari papanaa. Eteläisemmällä paikalla on kolme varttunutta haapaa, jossa ainakin yhdes- 16

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo

KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS. Pekka Routasuo KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS Pekka Routasuo 30.12.2011 KALAJOEN JOKELAN TUULIPUISTOALUE KASVILLISUUS- JA LUONTOKOHDESELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ PYHTÄÄN PUROLAN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Pekka Routasuo Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 17.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 3501 ja 14535 kevyen

Lisätiedot

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS

KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ IITIN KIRKONKYLÄN KOHDALLA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 18.6.2013 1 JOHDANTO TL-Suunnittelu Oy laatii tiesuunnitelmaa maanteiden 362 ja 3622 kevyen

Lisätiedot

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos

Kantakaupungin yleiskaava. Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa. Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Kantakaupungin yleiskaava Asutuksen laajenemisalueiden luontoselvitys Kokkolassa Tammikuu 2010 Mattias Kanckos Skolbackavägen 70 GSM: 050-5939536 68830 Bäckby info@essnature.com Finland 9. Biskop- Fattigryti

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011

MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI- JA SUUNNITTELUHANKKEEN LOPPURAPORTTI 2011 SISÄLLYS Esipuhe Etelä-Savon metsäkeskus: METSO kohteet Mikkelin metsäsuunnitelman laadinnassa Ympäristösuunnittelu

Lisätiedot

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen

KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA. Luontoselvitys 2012. Markku Nironen KASKISTEN KAUPUNKI TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA Luontoselvitys 2012 Markku Nironen 2012 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 2 2. AIEMMAT LUONTOSELVITYKSET JA LAJISTOTIEDOT... 3 3. KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYS...

Lisätiedot

Heinijärvien elinympäristöselvitys

Heinijärvien elinympäristöselvitys Heinijärvien elinympäristöselvitys Kuvioselosteet Kuvio 1. Lehto Kuviolla kahta on lehtotyyppiä. Ylempänä tuoretta runsasravinteista sinivuokko-käenkaalityyppiä (HeOT) ja alempana kosteaa keskiravinteista

Lisätiedot

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA Luontoselvitys Pekka Routasuo 7.9.2009 Vt 13 raskaan liikenteen odotuskaistan rakentaminen välille Mustola

Lisätiedot

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS

VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 31.10.2012 VANHA-KLAUKAN KAAVA-ALUEEN LUONTOSELVITYS Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 3 3 Kaava-alueen luonnonolot...

Lisätiedot

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SIPOON BOXIN SUUNNITELLUN MAA- AINEISTEN OTTOALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Pekka Routasuo 17.9.2009 Sipoon Boxin suunnitellun maa-aineisten ottoalueen luontoselvitys 2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO

Lisätiedot

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys

Kortesjärven tuulivoimapuiston luontotyyppiselvitys Liite 5 SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA KAUHAVAN KAUPUNKI FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 4.2.2015 P24345P002 1 (11) Tuomo Pihlaja 4.2.2015 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Selvitysalue... 1 3 Menetelmät...

Lisätiedot

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys

Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys Hollolan kunta Nostavan logistiikkakeskuksen asemakaava Luontoselvitys 6.8.2007 Viite 82116099-02 Tarkistanut Tarja Ojala Kirjoittanut Kaisa Torri Ramboll Terveystie 2 FI-15870 Hollola Finland Puhelin:

Lisätiedot

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015.

MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT. Päiväys 16.11.2015. Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 94 MYRSKYLÄ SEPÄNMÄKI-PALOSTENMÄKI ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVARUNKO JA VAIHTOEHDOT Päiväys 16.11.2015. Vireille tulosta ilmoitettu: KH:n päätös 22.6.2015 Luonnos nähtävänä

Lisätiedot

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 634/2013 9:15 Agroreal Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 9.8.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2. SUUNNITTELUALUE... 1 3. ALOITE...

Lisätiedot

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016

SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 SALMENKYLÄN POHJOISOSAN ASEMAKAAVAN LIITO- ORAVASELVITYS 2016 Markku Nironen 19.04.2016 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 ASEMAKAAVA-ALUEEN LIITO-ORAVAT... 2 3.1 LIITO-ORAVAT 2009...

Lisätiedot

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015

LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 154 LIITE 98 MYRSKYLÄN SEPÄNMÄKI- PALOSTENMÄKI LUONTO- JA MAISEMASELVITYS 2015 Kuvio 1. Kalliokumpare alueen pohjoisosassa (Kuvio 1). ClT-tyypin kalliometsaa. 1. JOHDANTO Selvitysalue

Lisätiedot

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET

Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET Päivämäärä 29.10.2012 NÄSEN KARTANON TUULIVOIMAHANKKEEN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA RAKENTAMIS- ALUEIDEN KUVAUKSET SISÄLTÖ 1. Johdanto 1 2. Luonnonympäristön yleispiirteet ja arvokkaat luontokohteet 1 2.1

Lisätiedot

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS

Rauhanniemi-Matintuomio asemakaava 25.5.2009 1 (5) Seija Väre RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Seija Väre 25.5.2009 1 (5) RAUHANNIEMI - MATINTUOMIO LIITO-ORAVA SELVITYS 1 ALUEEN YLEISKUVAUS Asemakaava-alue sijaitsee Pyhäjärven pohjoisrannalla. Maantien eteläpuolella rannalla on omakotitalojen rivi.

Lisätiedot

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy

107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS. Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy 107-AK1505 MYNÄMÄEN KUNTA ROUKKULIN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS 2 KAAVASELOSTUS Versio 1.1 25.11.2015 (18.1.2016) Nosto Consulting Oy Nosto Consulting Oy 2 (14) Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot...

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013

EURAJOEN KUNTA. Luontoselvitys. Työ: 26016. Turku, 02.05.2013 EURAJOEN KUNTA Hirveläntien Peräpellontien alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Luontoselvitys Työ: 26016 Turku, 02.05.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010 241 4400 www.fmcgroup.fi

Lisätiedot

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013

Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Maanmittauspalvelu Puttonen Savonlinnan Matarmäen luontoselvitys 2013 Petri Parkko 31.5.2013 1. Taustoja Savonlinnan Matarmäelle (kartta 1) on suunniteltu kallion louhintaa, jonka suunnittelua varten tarvittiin

Lisätiedot

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut KAPULIN YRITYSALUEEN III-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TEHTÄVÄ PROJ.NRO 188 Asemakaava OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Alueen ohjeellinen rajaus on

Lisätiedot

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012

NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 NIIRASENLAHDEN ASEMAKAAVA-ALUE LUONTOSELVITYS 2012 Markku Nironen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 12.12.2012 1 JOHDANTO Kangasniemen kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsevalle Niirasenlahden ja Salmelantien

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA 1.9.2014. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27125.10 KITTILÄN KUNTA : KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS... 2 3 LINNUSTO JA MUU ELÄIMISTÖ... 3 4 ARVOKKAAT

Lisätiedot

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Dnro 1454/2014 14:15 Y-TONTTI TOIVONTIE Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan muutos Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 11.1.2015 päivitetty 9.11.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ... 1 2.

Lisätiedot

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki

NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki RAPORTTI 16X267156_E722 13.4.2016 NIINIMÄEN TUULIPUISTO OY Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki 1 Niinimäen Tuulipuisto Oy Sähkönsiirtolinjojen liito-oravaselvitys, Pieksämäki Sisältö 1

Lisätiedot

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24

NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 1 (6) HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU Maankäytön suunnittelu PL 70 49401 HAMINA NUOTTASAAREN ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN SUMMAN KYLÄN TILALLA 2:24 SELOSTUS NRO 515 KAAVA- ALUEEN SIJAINTI Sijainti Kymenlaakson

Lisätiedot

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LAUSUNTO LIITO-ORAVAN ESIINTYMISESTÄ JA ELINYMPÄRISTÖISTÄ KUIVISTONMÄEN ALUEELLA Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 21.10.2015 1 JOHDANTO

Lisätiedot

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE

KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE Liite 17 / Ymp.ltk 18.2.2014 / 25 KESKEISEN ALUEEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS, KOLMOSTIEN JA KYLPYLÄKADUN LIITTYMÄALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 18.2.2014 tark. 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus-

Lisätiedot

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee

Luontoselvitys, Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki , Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee 25.05.2016 Luontoselvitys, Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2015 Liito-oravaselvitys,Kalliomäki 635-432-3-108, Sappee, Mira Ranta 2016 Sappee kiinteistön 635 432-3-108 Kalliomäki muinaisjäännösinventointi

Lisätiedot

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA

VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA NOKIA Tilat: Vesmala 536-410-1-7 Perämetsä 536-410-1-31 (osa tilasta) VESMALAN JA PERÄMETSÄN TILOJEN RANTA- ASEMAKAAVA KAAVASELOSTUS 2.12.2015 Teernijärvi RANTA-ASEMAKAAVA RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA

Lisätiedot

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017

KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 Nokian kaupunki Kaupunkikehityspalvelut Harjukatu 21 37100 NOKIA KOLMENKULMAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS Nokia 2017 LUONTOSELVITYS M. RANTA Hautaantie 295 38120 SASTAMALA p. 050-5651584 /miraranta@hotmail.fi

Lisätiedot

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava

Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Raportti 67080546.ABT 5.11.2008 Korpilahden kunta Lapinjärven ranta-asemakaava Luontoselvitys 1 Yhteenveto Tämä ympäristöselvitys on tehty Korpilahden kunnassa sijaitsevalle Lapinjärven alueelle ranta-asemakaavaa

Lisätiedot

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009

EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Pälkäneen kunta Keskustie 1 36600 PÄLKÄNE EPAALAN-KUULIALAN OSAYLEISKAAVA LUONTOSELVITYS 2009 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net SISÄLLYS TYÖN TAUSTAA 2 ALUEEN

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

SALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009

SALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 SALMENKYLÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2009 Markku Nironen 30.09.2009 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 3 LUONNON YLEISPIIRTEET... 2 4. ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET JA SUOJELTAVIEN

Lisätiedot

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Keski-Suokylän asemakaava ja asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Riihimäen kaupunki Kaavoituspalvelut 18.5.2009, 18.3.2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. TEHTÄVÄ...1 2. SUUNNITTELUALUE...1 3.

Lisätiedot

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011

Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Akaan kaupunki Maankäyttö- ja kaavoitusyksikkö PL 34 37801 TOIJALA Akaan kaupungin YRITYS-KONHON ALUEEN LUONTO- JA LIITO-ORAVASELVITYS 2011 Tmi Mira Ranta Isorainiontie 8 38120 SASTAMALA p. 050-5651584

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005

MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 MÄNTSÄLÄN KAPULIN ASEMAKAAVAN LAAJENNUSALUEEN LUONTOSELVITYS 2005 Mäntsälän kunta Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 2005 1 JOHDANTO Mäntsälän kunnan Kapulin asemakaavan laajennusalue sijaitsee Kapulin työpaikka-alueen

Lisätiedot

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus 17.5.2016 kaavajärjestelmä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri-

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS 25.6.2015 SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU TYÖNUMERO: E27852 SOMERO RUUNALAN YRITYSALUEEN ASEMAKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU Muutoslista VALMIS LUONNOS MUUTOS PÄIVÄYS HYVÄKSYNYT TARKASTANUT LAATINUT HUOMAUTUS Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSALUEEN

Lisätiedot

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.

Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3. Asikkalan kunta KORTTELIN 53 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 8.1.2014, päivitetty 4.6.2014, 17.2.2015, 4.3.2015 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue...

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35

KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A RUOKOLAHDEN KUNTA KESKUSTAAJAMAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELEISSA 21 JA 35 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20848 1 (8) P20848 Sisällysluettelo 1 SUUNNITTELUN KOHDE...

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö

LEMPÄÄLÄN ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET. Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Jalopuumetsät (LSL 29 ) 17. Helininlahden jalopuumetsikkö Pinta-ala: 4,7 ha Kylä: Kuokkala Omistaja: Yksityinen, Lempäälän kunta Status: Luonnonsuojelualue LSL, Arvokas luontokohde Metso soveltuvuus: -

Lisätiedot

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013

NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 NASTOLAN HATTISENRANNAN RANTA-ASEMAKAAVA LIITO-ORAVASELVITYS 2013 Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 27.5.2013 1 JOHDANTO Arkkitehtityö Oy laatii ranta-asemakaavaa Nastolan Kirkonkylässä sijaitsevalle

Lisätiedot

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA

LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 14 LIITE 1 OTE MAAKUNTAKAAVASTA 15 LIITE 2 FORSSAN KIIMASSUON OSAYLEISKAAVAN LUONNOS SITO OY, SYYSKUU 2008, PIENENNÖS 16 LIITE 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TUPASUON ASEMAKAAVA TAMMELAN KUNTA

Lisätiedot

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS

VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS Marko Vauhkonen 19.1.2010 16.1T-1-1 VT 6 PARANTAMINEN VÄLILLÄ HEVOSSUO NAPPA LUONTOSELVITYS SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 4 2 AINEISTO JA MENETELMÄT...

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 5.10.2010 MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA 1(5) MOTOCROSS ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 220 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ASEMAKAAVA ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi

SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi SYSIVUORI Luontoselvitys asemakaavan pohjaksi 17.1.2013 Willitys tmi Marjo Lindberg Sisältö Selvitysalueen sijainti 3 Yleistä 3 Menetelmät 3 Sysivuoren luonto, yleistä 3 Kartta 4 Kuvaukset Sysivuoren luonnosta

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS

SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 1.4.2014 Sipoon Nevas Gårdin luontoselvityksen täydennys. SIPOON NEVAS GÅRDIN LUONTOSELVITYKSEN TÄYDENNYS 1 JOHDANTO Sipoon

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE 14.9.2015. SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu TYÖNUMERO: E27888 ALPUANHARJUN ULKOILUREITTISUUNNITELMA RAAHE SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu Sisältö 1 JOHDANTO... 2 2 MENELMÄT... 2 3 MAAPERÄ... 3 4 VESISTÖT JA POHJAVEDET... 4 5 KASVILLISUUDEN YLEISKUVAUS...

Lisätiedot

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011

Pyhtään kunta. Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Pyhtään kunta Pyhtään Keihässalmen kalasataman alueen luontoselvitys 2011 Petri Parkko 2.12.2011 1. Selvityksen taustoja Keihässalmen satama-alueen ja sen ympäristön kehittämistä varten tarvittiin tietoja

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1 Kemijärven kaupunki, maankäyttö 1 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos 2.kaupunginosan (SÄRKIKANGAS),

Lisätiedot

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483

KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 KEVÄTLAAKSON ASEMAKAAVAN LUONTOSELVITYS Osa-alueet 478-483 Porvoon kaupunki Kaupunkisuunnittelu Huhtikuu 2014 asemakaavan luontoselvitys Osa-alueet 478-483 Lotta Raunio Sisällys 1. Johdanto 1 2. Sijainti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie)

YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) SELOSTUS YLÖJÄRVI, KIRKONSEUTU ASEMAKAAVAN MUUTOS Kuruntie ja korttelit 8 sekä 282 (välillä Soppeenmäki Viljakkalantie) 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kaavaselostus koskee 10.6.2014 päivättyä

Lisätiedot

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218

SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI. Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 SIIKAISTEN KUNTA SIIKAISTEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KALLIJÄRVI Kylän Sammi tiloja: Marjamäki 747-411-3-207 ja Rantamäki 747-411-3-218 KUNNAN KAAVATUNNUS 747YKAM12015 28.8.201 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Kankaanpään kaupungin Venesjärven kylän tiloja Liisanniemi 214-423- 3-141 ja Etelärinne 214-423-3-145 koskeva ranta-asemakaava. VENESJÄRVEN MARJAKEITAAN RANTA-ASEMAKAAVA 2 YMPÄRISTÖKESKUS

Lisätiedot

MIKKELIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SIJOITUSPAIKKOJEN LUONTOSELVITYS

MIKKELIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SIJOITUSPAIKKOJEN LUONTOSELVITYS MIKKELIN JÄTEVEDENPUHDISTAMON SIJOITUSPAIKKOJEN LUONTOSELVITYS Mikkelin kaupunki 2008 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 3 LUONNON YLEISPIIRTEET JA ARVOKKAAT LUONTOKOHTEET... 3 3.1 METSÄ-SAIRILAN

Lisätiedot

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS

KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 LUONTOSELVITYS KEMPELEEN KUNTA TAAJAMAN OSAYLEISKAAVA 2040 Kirkonseudun-Pirilän-Savikorven ja Hakamaan- Ristisuon-Väärälänperän, sekä Kuivalanperän osaalueet LUONTOSELVITYS Työ: E23994.10 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12

ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 651/Ak ASEMAKAAVA 651/AK HEIKKIMÄKI Vierumäen (30) kaupunginosa Härkälän kylän (404) tilat 3:128,3:181 ja 3:182 sekä osa tiealueesta 2:12 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 14.9.2015, 22.4.2014 Suunnittelualue:

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI 1 HAMINAN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELU HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI KAAVASELOSTUS 10.4.2014 SISÄLLYSLUETTELO sivu YLEISKAAVAN TARKOITUS JA SISÄLTÖ

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA

HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA HAUKILAHDEN TOPPELUNDINPUISTO LIITO-ORAVAN ELINALUEENA Esa Lammi 10.12.2014 1 JOHDANTO Haukilahden Toppelundinpuiston länsiosaan on valmisteilla asuintalojen rakentamisen mahdollistava asemakaavan muutos,

Lisätiedot

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440

Auvaisten asemakaavan laajennus A3440 Kaarinan kaupunki Auvaisten asemakaavan laajennus osallistumis- ja arviointisuunnitelma DA: 112/2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista

Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista LIITE 4 Pohjois-Pohjanmaan ampumarataselvitys; kooste ehdotettujen uusien ratapaikkojen luontoinventoinneista Pohjois-Pohjanmaan liitto, Tuomas Kallio Kalajoki, n:o 66 Luonnonympäristön yleiskuvaus Selvitysalue

Lisätiedot

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava

Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Ilmajoki Koskenkorvan yleiskaava Kaavaselostus Ilmajoen kunta, Kaavoitustoimi 2012 Sisällysluettelo 1 Perus ja tunnistetiedot 3 2 Tiivistelmä 6 3 Lähtökohdat 9 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 9

Lisätiedot

MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI 2011

MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI 2011 MIKKELIN KAUPUNKI METSO-KOHTEIDEN INVENTOINTI 2011 Markku Nironen ja Marko Vauhkonen Ympäristösuunnittelu Enviro Oy 16.12.2011 SISÄLLYS 1 Johdanto... 3 2 Aineisto ja menetelmät... 3 3 Tulokset... 4 3.1

Lisätiedot

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015

ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 ILMAJOEN TUULIVOIMA-ALUEIDEN LIITO-ORAVASELVITYS 2015 YLEISTÄ Tavoitteena oli selvittää lajin esiintymistä suunnitelluilla tuulivoima-alueilla. Selvitysalueiden laajuuden vuoksi valittiin niiltä kartta-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA NAANTALIN KAUPUNKI YMPÄRISTÖVIRASTO / SUUNNITTELUOSASTO SANTALANTIEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavoitettava alue sijaitsee Naantalin Luonnonmaalla, noin

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.2.2014, tark.8.5.14, tark. 8.8.2014 ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010

PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 PÄLKÄNEEN LOMAKODIN ALUEEN LUONTOSELVITYS 2010 Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net TYÖN TAUSTAA JA ALUEEN YLEISKUVAUSTA Selvityksen kohteena oleva lomakodin

Lisätiedot

MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE

MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE Asiakirjatyyppi Luontoselvitys LIITE 10 Päivämäärä 5.5.2014 MERIKARVIAN KORPI-MATIN TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS, KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPIT RAKENTAMISALUEILLA TUULIVOIMAHANKE TÄYDENNYSSELVITYS,

Lisätiedot

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset.

LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. LIITE. Louhunkankaan suunnittelualueen tuulivoimaloiden alueiden ja huoltotieyhteyksien rakentamisaluekuvaukset. Voimala 1 Alueella kasvaa nuorta ja varttuvaa kalliomännikköä. Sekapuuna kasvaa hieman kuusta

Lisätiedot

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uuraisten kunta Uuraisten kunnan vesistöjen rantayleiskaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma UURAISTEN KUNTA UURAISTEN KUNNAN VESISTÖJEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että

Lisätiedot

Merkkikallion tuulivoimapuisto

Merkkikallion tuulivoimapuisto OX2 FINLAND OY Merkkikallion tuulivoimapuisto Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksen 2016 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P29646P004 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 1 2 Lähtötiedot ja menetelmät... 2

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN

K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN Vastaanottaja Senaatti Asiakirjatyyppi Luontoarvio Päivämäärä 14.11.2017 Viite 1510033076 SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO SENAATTI K-KERAVAN VANKILAN MYYTÄVIEN ALUEIDEN LUONTOARVIO

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys

KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Portinniskan rantakaava luontoselvitys 1. Tausta ja tavoitteet Suunnittelualue sijaitsee Kemijärven kaupungin Räisälän kylässä. Suunnitelma koskee Kotikangas nimistä tilaa (75:0). Luontoselvityksen

Lisätiedot

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS

LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.06.2014 KELIBER OY LITIUMPROVINSSIN LIITO-ORAVASELVITYS Päivämäärä 19.6.2014 Laatija Tarkastaja Kuvaus Kansikuva Antje Neumann Heli Uimarihuhta Hautakankaan metsää Viite 1510013339 Ramboll

Lisätiedot

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0058 GRAANIN RANNAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 3.10.2013

Lisätiedot

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA

LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA LEMIN KUNTA ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN REMUSENTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUNNITELMA 4.4.2016 LEMIN KUNTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelma I SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ... 1 2 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASKOLA/MONNINKYLÄ Monninkylän kauppapaikka Päiväys7.9.2011 ASEMAKAAVAN MUUTOS SEKÄ ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN MÄNTSÄLÄNTIEN ALUEELLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Asemakaavan muuttamista

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS S U U N N IT T E LU JA T E K N II K K A MÄNTYHARJUN KUNTA TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus P17766 31.5.2013 Tarkistettu 11.6.2013 Hyväksytty: xx.xx.2012 x FCG SUUNNITTELU

Lisätiedot

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI

MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI MT 369 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI Pekka Routasuo 6.2.2012 KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄ VÄLILLE KÄÄPÄLÄ-TUOHIKOTTI SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 2 2 MENETELMÄT JA LÄHTÖTIEDOT... 2 3 SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012

Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Leppälahden liito-oravaselvitys 2012 Kaivoveden pohjoisrannan haapalehtoa Jätöskasa Kankaansuolla 1 1 Johdanto...2 2 Työmenetelmät...3 3 Tulokset...4 3.1 Leirikeskuksen itäpuoli....4 3.2 Kankaanhauta-tilan

Lisätiedot

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola )

Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu , Kataja ja Ainola ) Pälkäneen Laitikkalan kylän KATAJAN TILAN LUONTOSELVITYS (Kyllönsuu 635-417-3-28, Kataja 635-417-3-34 ja Ainola 935-417-3-26) Tmi Mira Ranta Rokantie 29 38140 SASTAMALA p. 050-5651584 mira.ranta@kopteri.net

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(6) Maankäyttöpalvelut 28.3.2011 KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(6) KAPULI IIC-VAIHEEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 223c Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Havainnekuva Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVA...2 1.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA...2 2.1.1

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS KUUSAMON KAUPUNKI 1 Dnr:o 714/2018 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Selostus liittyy 25.10.2018 päivättyyn kaavakarttaan Rukan asemakaavan vähäisen osan kumoamisessa käsitellään Moisasensuontien ja Huttulammentien

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Södra Sådö Ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) 20.11.2013 1/8 SISÄLLYS Suunnittelun lähtökohdat 1. Suunnittelualue ja hankkeen tausta 2. Suunnittelun tavoite

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot