Työelämän kehittämisellä taantuman yli

Transkriptio

1 Työelämän kehittämisellä taantuman yli Ylempien toimihenkilöiden TYÖSUHDEPÄIVÄ Talouden tila ja sen vaikutukset työelämään Nuppu Rouhiainen

2 Esityksen rakenne (poimintoja työmatkan varrelta) Laaja-alainen innovaatiopolitiikka ja sen vieminen käytäntöön Suomalainen työelämän kehittämisen malli Kolme asiantuntijanäkemystä työelämän kehittämisen merkitykseen Työorganisaation kehittäminen osana teknologian ja liiketoiminnan kehittämistä Innovatiivinen osallistava työorganisaatio

3 Innovaatiopoliittinen selonteko 2008 ja sen vieminen käytäntöön (Iris Humala: Työelämän innovatiivinen kehittäminen innovatiivisen selonteon näkemyksistä käytännön toimenpiteisiin, Työpoliittinen Aikakauskirja 3/2009) Lisätä innovaatioiden avulla tuottavuutta ja pyrkiä siihen, että Suomi on valituilla osa-alueilla edelläkävijä maailmassa. Innovaatio = osaamislähtöinen kilpailuetu Osaamisperustan vahvistaminen, kansainvälistyminen, kysyntäja käyttäjälähtöisyys, innovatiiviset yksilöt ja yhteisöt sekä kokonaisvaltainen systeeminen tarkastelu. Laaja-alaisen innovaatiopolitiikan tärkeä tavoite on yhdistää työelämän, liiketoiminnan ja teknologian kehittäminen. Työelämän kehittäminen (Tykes) Tekesiin keväällä 2008 Suomalaisen työelämän kehittämisen vahvuus on yhteistyössä tapahtuva kehittäminen

4 Ajurit innovaatioympäristön ja työelämän kehittämisen muutoksiin: globalisaatio, kestävä kehitys, uudet teknologiat sekä väestön ikääntyminen Työelämän kehittämisen liittyminen yritystoiminnan uudistumiseen Selonteon pohjalta konkreettiset toimenpiteet Innovaatiopolitiikan ja työpolitiikan näkökulmasta Synnyttää halu työntekoon ja kehittämiseen Keinot ihmisten osaamis- ja kehittämispotentiaalin hyödyntämiseen liiketoiminnassa sekä ihmisten ja työyhteisöjen työn mielekkyys Yrittäjyyden ja tuottavuuden näkökulmasta Lisätä innovaatiokyvykkäiden työpaikkojen määrää Työn erilaiset vetovoimatekijät sekä innovatiivisuuden ja hyvän työn edellytysten selvittäminen Turvallinen, avoin, luova ilmapiiri ja kulttuuri, työn rytmitys ja joustavuus, työhyvinvointi ja oikeudenmukaisuus Innovatiivinen, kannustava ja vuorovaikutteinen johtaminen

5 Osaamisperustan vahvistaminen Kehittämistyön prosessimalli, jonka avulla hyviä ratkaisuja voidaan toimialalta toiselle Innovatiivinen johtamisosaaminen (Living Lab kehittämisympäristöt) Arjen innovaatioiden tunnistaminen Työelämän tietokeskus esim. yliopistojen yhteyteen välittämään tietoa sen hyödyntäjille Laaja-alainen innovaatiotoiminta Työorganisaation toimintatapojen kytkeminen liiketoiminta- ja teknologisiin innovaatioihin Toimi- ja tiedealat rikkovat innovatiiviset kokeilut, osallistava yhteistoiminta Julkisen ja yksityisen sektorin laaja-alainen yhteistyö Kysyntä- ja käyttäjälähtöisyys siirtää Kysyntä- ja käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan ja työelämän kehittämisen yhteishankkeet (asiakas-, kuluttaja-, käyttäjä ja työntekijävuorovaikutus) Ihmisläheiset toimintamallit ja menetelmät

6 Suomalainen työelämän kehittämisen malli (Työelämän kehittämisohjelma TYKE , Tykes ) 1)Tuottavuus (tuloksellisuus) ja työelämän laatu: tuottavuuden (tuloksellisuuden) ja työelämän laadun edistämisen keskinäinen suhde on toisiaan tukeva eli työpaikkatasolla ne tukevat tavoitteina toisiaan ja niitä molempia voidaan edistää samanlaisin menetelmin. 2)Toimintatapojen kehittäminen: kehittämisen kohteena työpaikkatasolla ovat toimintatavat eli työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjen muodostamat systeemiset kokonaisuudet eivätkä niinkään vain yksittäiset käytännöt.

7 3) Paikalliset oppimisprosessit: työelämäinnovaatiot edellyttävät yleensä huomattavasti paikallista uudelleenkeksimistä, mistä johtuen laadullisesti kestävän tuottavuuskasvun aikaan saamiseksi on tärkeämpää tukea paikallisia oppimisprosesseja kuin jo pitkälle valmiiksi määriteltyjen hyvien käytäntöjen siirtämistä paikasta toiseen. 4) Johdon ja henkilöstön yhteistoiminta: yhteistoiminta kehittämisessä on tärkeää, koska näin saadaan hyödynnettyä monipuolista asiantuntemusta ratkaisuja suunniteltaessa ja toteutettaessa sekä luotua yhteisesti hyväksyttyjä näkemyksiä tehtävien ratkaisujen perusteista. 5)Tutkimuksen ja kehittämisen vuorovaikutus: vuorovaikutus luo projekteissa suotuisampia edellytyksiä samanaikaiselle innovatiivisten työpaikkatasoisten ratkaisujen syntymiselle ja yleisemmin sovellettavissa olevan uuden tiedon luomiselle kuin kehittäminen tai tutkimus yksin.

8 6) Laajennettu triple helix: modernissa tietovaltaisessa yhteiskunnassa on tyypillisesti monenlaisia erityyppistä tietoa omaavia innovaatiokeskittymiä (kuten yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin työpaikat, erilaiset t&k-yksiköt, valtiovalta, työmarkkinajärjestöt), jolloin otollisimmat edellytykset työelämäinnovaatioille luo näiden keskittymien läheinen vuorovaikutus ja yhteistyö. 7) Erilaiset toimialat ja työpaikat kohteena: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan edellytysten säilymisen kannalta on tärkeää edistää innovatiivista kehitystä erilaisilla toimialoilla ja työpaikoilla eikä niitä pidä asettaa työelämän kehittämisen näkökulmasta kategorisesti eriarvoiseen asemaan keskenään.

9 Miksi johtaminen ei muutu? (Gary Hamel, Johtamisen tulevaisuus, Talentum 2007) Taylorismin palapelejä toteutettu weberiläisessä ympäristössä Seurataan johtajaa koiran tavoin Tarvitaan kuhnilainen vallankumous (voisiko nykyinen taantuma olla tällainen?) Radikaalit uudistukset, näennäismuutokset eivät auta! Innovaatiohierarkia (seuraava dia) Johtaminen ei muuttunut Tehdään liian pieniä parannuksia, asetetaan liian vaatimattomia tavoitteita, ei tarpeeksi uskallusta tehdä kokonaan uutta Ratkaisuista tulee liian arkisia ja mitättömiä, eikä saavuteta todellisia isoja hyppyjä ja parannuksia Ongelman asettelun pohjana tulevaisuuden haasteet: missä epäonnistuttu tai onnistuttu vain epätyydyttävästi, missä puheet ja teot ovat olleet kaikkien kauimpana toisistaan ja mikä organisaation toiminnassa eniten suututtaa?

10 Innovaation hierarkia

11 Luovuus on ihmisen perusominaisuus, ei vain harvojen ominaisuus Innovaatiot osaksi jokaisen päivittäistä toimintaa Organisaation ilmapiirin sallivuus, jokainen yrittää parastaan Kilpailukyky Tottelevaisuus 0%, huolellisuus 5%, älykkyys 15%, aloitekyky 20%, luovuus 25% ja intohimo 35% Ensin tunnistettava johtamisongelma ja sen jälkeen lähdettävä etsimään ratkaisuja: Innovaatiodemokratian luominen Innovaatiot osaksi jokaisen toimenkuvaa Dynaaminen resurssien jakotapa Vahvistaa kollektiivista viisautta Minimoida vanhojen liiketoimintamallien ja vahvojen uskomusten aiheuttamat häiriöt Kaikille mahdollisuus tulla mukaan kehitystyöhön

12 Työn imu ratkaisee? (Jari Hakanen, Työn imua, tuottavuutta ja kukoistavia työpaikkoja? kohti laadukasta työelämää, Työsuojelurahasto 2009) Ns. positiivisen työn psykologian hyödyntäminen Työn imu työpaikkojen ja niissä työskentelevien työntekijöiden myönteiset voimavarat ja potentiaalit aidosti myönteinen hyvinvoinnin sekä työntekijän aktiivinen ja samaistuva suhde työhönsä: tarmokkuus, omistautuminen ja uppoutuminen työhön Työn voimavarat työn, työntekijöiden ja työyhteisöjen vahvuudet ja potentiaaliset voimavarat, joiden avulla kukoistus sekä hyvinä että huonoina aikoina Työn vaatimusten ja työn voimavarojen malli (TV TV) malli

13 Työn voimavarojen, työn imun, henkilökohtaisen aloitteellisen toiminnan ja työyhteisön innovatiivisuuden väliset yhteydet

14 Vahvuudet ja potentiaalit käyttöön Jos työntekijä kokee työnsä ja työpaikkansa tyydyttävän itsenäisyyden, yhteenliittymisen ja pärjäämisen perustarpeita, koetaan ponnistelu työssä mielekkäänä ja tunnetaan vapaasta tahdosta työnimua (juuri työelämän edellyttämällä tavalla) Organisaation eri asianosaiset mukana (johto, HR, työntekijät, TTH) Työhyvinvoinnin ja tuottavuuden rinnakkaisuus Työn imun polku kehittämismalli Edellyttää pysähtymistä, tilaa ja aikaa Johdon ja työntekijöiden suostumus Luottamus Johdonmukaisuus

15 Henkilöstön sitoutuminen johtamisen haasteena (Tuomo Alasoini, Henkilöstön sitoutuminen johtamisen haasteena innovaatiokilpailun aikakaudella, Näkökulmia parempaan työelämään, Raportteja 68, Tekes 2009) Kansallinen innovaatiostrategia 2008 onnistuminen edellyttää huomion kiinnittämistä samanaikaisesti useisiin eri menestystekijöihin Johtamisen merkitys korostuu Yksityisen ja julkisen sektorin (NPM) johtamiskäytännöt lähentyneet toisiaan Tuloksellisuuden parantaminen ja kyky reagoida ympäristön muutoksiin Työvoiman saatavuus tulevina vuosina Sitoutumisen merkitys osana henkilöstöjohtamista

16 Esimiesten roolin muutos innovaatioiden tuottamiskyvyn varmistaminen Päivittäisjohtaminen vuorovaikutteisempaa ja dialogisempaa Kulttuurisen yhteisymmärryksen aikaansaaminen (hiljainen tieto tai aineeton (sosiaalinen) pääoma, yhteisesti sisäistetyt arvot ja yhteinen visio toiminnan päämääristä, yhteinen sitoutuminen osaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Arvojohtaminen, visiojohtaminen, tiedon ja osaamisen johtaminen yhteisesti ymmärretyt ja hyväksytyt strategiat ja operatiiviset menettelytavat Psykologisen sopimuksen murros Työntekijöiden omaksumat ja aiempiin kokemuksiin perustuva uskomus palkkioista vastineeksi työpanoksestaan: transaktionaaliset ja relationaaliset Hyvän työsuorituksen muutos: suoritus -> hyödyllisyyden osoittaminen Uusi psykologinen sopimus transaktionaalisten ja relationaalisten palkkioiden joustavampi ja dynaamisempi yhdistäminen

17 Työntekijät: lupaus mielekkäästä ja haasteellisesta työstä, sitoutuminen yhteiseen tehtävään, työllistettävyys Yritykset: työntekijöiden sitoutuminen ja luottamus, työpanoksen joustava käyttö Sopimus ei ikuinen, vaan projektiluonteinen Toimiiko työorganisaatio eri työntekijäryhmille ponnahduslautana? Voisi toimia työnantaja-työntekijä suhteen uudelleenrakentajana (työvoimapula) Yhteiskunnallisilla toimenpiteillä mahdollisuus edistää Työllisyyslupauksesta työllistettävyyslupaukseen Henkilöstöjohtamisen rooli aktiivisempi, oma-aloitteellisempi ja strategisempi Työntekijöille työ, joka tarjoaa oppimis- ja kehittymismahdollisuuksia ja työntekijät sitoutuvat itse ammatilliseen ja henkilökohtaiseen kehittymiseensä Uudenlainen yhteisöllisyys: mahdollisuus sitoutua yhteisiin arvoihin, visioon, päämääriin ja menettelytapoihin jatkuva sisäinen dialogi, jatkuva kriittinen uudelleenarviointi ja kyseenalaistaminen

18 Kilpailuetu joustavuudesta, asiakasohjautuvuudesta ja kyvystä tuottaa innovaatioita työntekijöiden kokonaisvaltaisempi sitoutuminen Henkilöstöjohtamisen edellytys: yksilökeskeisempi, suunnitelmallisempi ja dynaamisempi ote Henkilöstöjohtaminen osataan nähdä entistä strategisempi rooli koko organisaation menestystekijänä Työntekijöiden osaamisen, sitoutumisen ja jatkuvan kehittämisen kriittinen rooli Lama tuonut mukanaan keskustelun jatkuvan taloudellisen kasvun mahdollisuuksista ja mielekkyydestä Huoli ilmastonmuutoksesta, ekologinen ja sosiaalinen vastuullisuus, Niukkaresurssiset ratkaisut, kestävä kehitys Mahdollisuus sitoutua työpaikkaan merkitysyhteisönä

19 Työorganisaation kehittäminen osana teknologian ja liiketoiminnan kehittämistä Tarkoituksena on edistää työelämäinnovaatioiden syntymistä suomalaisilla työpaikoilla. Työelämäinnovaatioilla tarkoitetaan sellaisia muutoksia työpaikan toimintatavoissa (sovellettavissa työ-, organisaatio- ja johtamiskäytännöissä), jotka johtavat todennettavissa oleviin parannuksiin työpaikan tuottavuudessa (tuloksellisuudessa) ja työelämän laadussa. TYKE-rahoituksen avulla yrityksiä kannustetaan käynnistämään laaja-alaisia innovaatiotoiminnan eri alueille samanaikaisesti kohdistuvia kehittämisprojekteja.

20 Mitä TYKE-rahoitusta saavilta projekteilta edellytetään? Projekti edistää tuottavuuden (tuloksellisuuden) ja työelämän laadun samanaikaista paranemista projektiin osallistuvilla työpaikoilla. Projekti on luonteeltaan innovatiivinen. Projekti toteutetaan osallistuvien työpaikkojen johdon ja henkilöstön yhteistoimintana.

21 Asiakkaille koituvat hyödyt TYKErahoituksesta Työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjä uudistamalla voidaan saada aikaan välittömiä parannuksia tuottavuudessa (tuloksellisuudessa) ja työelämän laadussa. Työ-, organisaatio- ja johtamiskäytäntöjä uudistamalla voidaan kehittää työpaikan innovaatiokyvykkyyttä ja luoda tätä kautta parempia edellytyksiä myös muunlaisten innovaatioiden kuten teknologisten tuote- ja prosessi-innovaatioiden, palveluinnovaatioiden ja liiketoimintainnovaatioiden syntymiselle. Muunlaisten innovaatioiden yhteydessä toteutettavilla uudistuksilla työ-, organisaatio- ja johtamiskäytännöissä voidaan parantaa muunlaisten innovaatioiden vaikuttavuutta.

22 Työelämän laadun edistäminen on olennainen osa TYKE-rahoitusta Työelämän laatua edistää henkilöstön työssä kehittymis- ja vaikutusmahdollisuuksien, työhyvinvoinnin sekä työyhteisön sisäisen yhteistyön ja luottamuksen paraneminen. Hyvän työelämän laadun avulla voidaan työpaikoilla luoda parempia edellytyksiä suotuisalle tuottavuuden (tuloksellisuuden) kehittymiselle. Hyvän työelämän laadun avulla voidaan myös tukea ihmisten mahdollisuuksia työssä jaksamiseen ja jatkamiseen ja näin edistää työurien pidentymistä sekä edelleen työhön osallistumisastetta ja tätä kautta tarjolla olevan työpanoksen määrää kansantaloudessa.

23 TYKE-rahoitus jatkossa 1) T&K -hanke, jossa TYKE-osuus on alle 50%. Tyke -tuki määräytyy kokonaisuudessaan T&K&I -kriteerien mukaisesti. Samassa projektissa voi olla kombinaatio: A(vustusta) & L(ainaa). Hankkeiden seuranta mahdollista %-osuuksien ja YT-kohtien kautta 10/2009 Copyright Tekes

24 2) TYKE-instrumentti, Max /yritys, myönnetään DeMinimis-rahoituksena Haasteellisuus: 20%, kustannuksista maksetaan enintään 35%. Haasteellisuus: >20%, kustannuksista maksetaan enintään 50%. Instrumentti mahdollistaa kyselyt ja seurannan. 10/2009 Copyright Tekes

25 3) TYKE-instrumentti, Max /yritys, myönnetään DeMinimis-rahoituksena Haasteellisuus: 20%, kustannuksista maksetaan enintään 35%. Haasteellisuus: >20%, kustannuksista maksetaan enintään 50%. Instrumentti mahdollistaa kyselyt ja seurannan. 10/2009 Copyright Tekes

26 Innovatiivinen osallistava työorganisaatio suomalainen malli menestykselliseen liiketoimintaan tunnistetaan muita paremmin strategisen henkilöstövoimavarajohtamisen ja innovaatiojohtamisen näkökulmia yhdistämällä periaatteita ja käytäntöjä sekä niiden vaikutusmekanismeja, joiden avulla voidaan edistää organisaatioiden innovaatiokyvykkyyttä (avainkompetenssi: tutkimuksellinen osaaminen ja tähän perustuva tietoisuuden lisääminen työelämässä) hallitaan muita paremmin menetelmiä, joiden avulla voidaan ottaa menestyksellisesti käyttöön näihin periaatteisiin ja käytäntöihin perustuvia paikallisia sovellutuksia yrityksissä ja muissa työorganisaatioissa (avainkompetenssi: kyky toteuttaa henkilöstöä osallistavia muutosprosesseja sekä hyödyntää asiakas- ja käyttäjätietoa muutosten tukena)

27 levitetään muita tehokkaammin näitä periaatteita ja käytäntöjä sekä näiden menestyksellistä soveltamista koskevaa tietoa ja osaamista yritysten ja muiden työorganisaatioiden keskuudessa (avainkompetenssi: kyky saada aikaan avoimeen ja hajautettuun innovaatioajatteluun perustuvia verkostoja uuden tiedon luomiseksi ja informaation levittämiseksi) työorganisaatioissa, työelämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin hyväksytään näkemys, jonka mukaan Suomen keskeisiä kilpailutekijöitä globaalissa innovaatiokilpailussa ovat vahva osaamispääoma ja sosiaalinen pääoma, ja ollaan valmiita toimimaan tämän mukaisesti (avainkompetenssi: kyky lujittaa avoimen vuoropuhelun avulla luottamusta ja sosiaalista koheesiota työorganisaatioissa, työelämässä ja yhteiskunnassa)

28 Konkreettiset hyödyt Ohjelma auttaa tunnistamaan nykyistä paremmin työorganisaatioiden uudistamisen hyväksi tehtävän uudistamisen merkityksen talous- ja tuottavuuskasvun lähteenä. Ohjelma auttaa löytämään sellaisia periaatteita, käytäntöjä ja näitä koskevia vaikutusmekanismeja, joiden avulla voidaan edistää organisaatioiden innovaatiokyvykkyyttä, sekä menetelmiä, joiden avulla näitä periaatteita ja käytäntöjä voidaan ottaa yrityksissä ja muissa työorganisaatioissa käyttöön menestyksellisesti. Ohjelma auttaa yrityksiä ja muita työorganisaatioita toteuttamaan edelliseen tavoitteeseen tähtääviä systeemisiä muutoksia toiminnassaan.

29 Ohjelma auttaa levittämään tietoa edellä mainituista periaatteista, käytännöistä ja menetelmistä erilaisia verkostoja hyödyntäen. Ohjelma auttaa korkeakouluja, tutkimuslaitoksia ja muita t&k-toimintaa harjoittavia yksiköitä vahvistamaan osaamistaan ja edellytyksiään tukea yrityksiä ja muita työorganisaatioita edellä mainitulla alueella. Ohjelma auttaa seuraamaan edellä mainitun alueen kansainvälistä kehitystä kokoamalla käyttökelpoista tietoa ja välittämällä sitä Suomessa eteenpäin.

30 Käsitteelliset ja metodologiset avaukset (1/3) strategisen henkilöstövoimavarajohtamisen (normatiivisemman) ja innovaatiojohtamisen (rationaalisemman) näkökulman yhdistäminen sekä tätä kautta työelämän kehittämisen perinteen ja innovaatioiden edistämiseen tähtäävän t&k-toiminnan integroinnin syventäminen uuden laaja-alaisen innovaatiopolitiikan periaatteiden mukaisella tavalla Tätä kautta voidaan myös edistää senkaltaisten johtamisinnovaatioiden (management innovation) syntymistä, joiden merkitystä uudessa johtamiskirjallisuudessa korostetaan yritysten kestävän kilpailuedun lähteenä. työelämän kehittämisen perinteen mukaisen henkilöstöä osallistavan yhteistoiminnallisen kehittämisotteen laajentuminen vahvemmin osallistavaan innovaatiotoimintaan ja sen yhdistäminen edelleen osaksi käyttäjä- ja asiakaslähtöisen innovaatiotoiminnan konseptia

31 huomion kiinnittäminen yritysten ja muiden työorganisaatioiden staattisen suorituskyvyn sijasta entistä enemmän niiden dynaamiseen suorituskykyyn ja sen sisällä kehityksen (sosiaaliseen ja ekologiseen) kestävyyteen työelämän laadun kysymysten tarkastelun painopisteen siirtyminen perinteisemmästä ongelmakeskeisestä näkökulmasta (kuormittavuus, työhyvinvointi) entistä enemmän innovaatiokyvykkyyden näkökulmasta relevantteihin mahdollistamiskeskeisiin kysymyksiin koskien erityisesti kehittymis- ja oppimismahdollisuuksia työssä, työn imua (work engagement), työn mielekkyyttä, työn mahdollistamaa osallisuutta ja merkityksiä luovaa yhteisöllisyyttä työssä (community of purpose)

32 avoimeen ja hajautettuun innovaatioajatteluun perustuvien uutta tietoa luovien verkostojen entistä määrätietoisempi hyödyntäminen ohjelman projektitoiminnassa mm. Tykesohjelman oppimisverkostoprojekteista saatujen kokemusten pohjalta kansainvälisten esimerkkien entistä määrätietoisempi hyödyntäminen inspiraation, rohkaisun ja oppimisen lähteenä mm. Tekesin monipuolisten verkostojen ja EU-rahoitteisen WORK-IN-NET-projektin innovatiivisten työorganisaatioiden alueelle kohdistuvan monikansallisen t&k-yhteistyön kautta interaktiivisen sosiaalisen median hyödyntäminen osallistavaa innovaatiotoimintaa mahdollistavana teknologisena ja organisatorisena arkkitehtuurina