VTT-R TUTKIMUSRAPORTTI. InfraTimantti esiselvitys Loppuraportti. Juha Hyvärinen, Tarja Mäkeläinen, Mirkka Rekola, Jouko Törnqvist

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VTT-R-04729-10 TUTKIMUSRAPORTTI. InfraTimantti esiselvitys Loppuraportti. Juha Hyvärinen, Tarja Mäkeläinen, Mirkka Rekola, Jouko Törnqvist"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R InfraTimantti esiselvitys Loppuraportti Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Juha Hyvärinen, Tarja Mäkeläinen, Mirkka Rekola, Jouko Törnqvist Luottamuksellinen

2 2 (63) Raportin nimi InfraTimantti esiselvitys, loppuraportti Asiakkaan nimi, yhteyshenkilö ja yhteystiedot Rakennustietosäätiö RTS Christer Finne, TkT, T&K-johtaja Runeberginkatu 5, P.O.B 1004, FIN Helsinki, Finland Projektin nimi InfraTimantti esiselvitys Rakennetun ympäristön elinkaarenaikaisten tietomallipohjaisten prosessien ja liiketoimintamallien kehittäminen Raportin laatija(t) Juha Hyvärinen, Tarja Mäkeläinen, Mirkka Rekola, Jouko Törnqvist Avainsanat Asiakkaan viite Tarjous VTT-V Tilaus Tilausvahvistus Projektin numero/lyhytnimi 41051/Infra Timantti ESI Sivujen/liitesivujen lukumäärä 63/10 Raportin numero Infra-rakentaminen, tietomallinnus, toimintaprosessit VTT-R Tiivistelmä Valmisteltavana olevan InfraTimantti tutkimushankkeen aihepiirinä on rakennetun ympäristön elinkaaren aikaisten (omistaminen ja kehittäminen, käyttö ja ylläpito, sekä rakentaminen) tietomallipohjaisten prosessien ja infra-alan liiketoimintamallien kehittäminen. Tässä esiselvityksessä on priorisoitu tutkimushankkeen pääasialliset painopisteet erityisesti tilaajan kannalta (omistajuus sekä yhteiskunnan ja käyttäjän tarpeet). Luottamuksellisuus Luottamuksellinen Espoo Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Juha Hyvärinen, Erikoistutkija VTT:n yhteystiedot VTT kirjaamo PL VTT Käyntiosoite: Vuorimiehentie 5, Espoo Puh Faksi Jakelu (asiakkaat ja VTT) Tilaaja, VTT Markku Virtanen, Teknologiapäällikkö Pentti Vähä, Tutkimusprofessori, Tiimipäällikkö VTT:n nimen käyttäminen mainonnassa tai tämän raportin osittainen julkaiseminen on sallittu vain VTT:ltä saadun kirjallisen luvan perusteella.

3 3 (63) Alkusanat Tämä esiselvitys on tehty InfraTM-ryhmän (Liikennevirasto; Helsingin, Espoon, Tampereen, Vantaan, Turun, Oulun ja Lahden kaupungit; InfraRY) tilauksesta ja tiiviissä yhteistyössä sen kanssa. Työn tarkoituksena on ollut valmisteltavana olevan InfraTimantti-hankkeen suuntaaminen infran-tilaajien kannalta tärkeimpiin kysymyksiin tutkimuksen teema-alueella (rakennetun ympäristön elinkaaren aikaisten tietomallipohjaisten prosessien ja toimintamallien kehittäminen). Työ on tehty vuoden 2010 alkupuolella ja sen toteuttajina VTT:ssä ovat olleet Juha Hyvärinen, Tarja Mäkeläinen, Mirkka Rekola, Antti Ruuska ja Jouko Törnqvist sekä asiantuntijoina Pertti Lahdenperä (hankintamallit) ja Ville Valovirta (innovaatiojohtaminen); esiselvitykseen on myös osallistunut lukuisa joukko Suomalaisia infra-alan asiantuntijoita kyselyiden, haastattelujen ja työpajatyöskentelyjen kautta tekijät kiittävät kaikkia tämän esiselvityksen tekemiseen myötävaikuttaneita henkilöitä. Erityisesti haluamme kiittää yhteistyöstä InfraTM-ryhmän puolesta toimeksiantoa valvonutta ja ohjannutta ryhmää: Harri Mäkelä, Karl-Johan Serén ja Christer Finne. Espoo Tekijät

4 4 (63) Sisällysluettelo Alkusanat Johdanto Infran tilaajien hankinta- ja toimintamallit Prosessi Koetut ongelmat ja tietotarpeet Käytettävät ja kehitettävät toteutusmuodot Infra-alan tiedonhallinnan kartoitus Tilaajien järjestelmät Tilaajien tiedonhallinnan ongelmat ja tarpeet tietojärjestelmille Osaaminen Prosessit ja tiedonsiirto Rekisterit Visualisointi Resurssien ja strategian puute Tiedonhallinta tuottajien näkökulmasta Suunnittelu Rakentaminen Projektin tiedonhallinta Tiedonhallinnan kartoituksen johtopäätökset Merkittävimmät kehitystä estävät tekijät Best Practise esimerkkejä Tilaajan hankintaprosessin ohjaus Tuotannon prosessien hyvät esimerkit Tietomallipohjaiset prosessit ja liiketoiminta talonrakennuksessa Päätöksentekoprosessin analysointi Information Delivery Manual Tietomalliin perustuvat palvelut - case Finnmap Consulting Älykäs tieto - älykäs tiedonhallinta Kansainvälinen kehitys ja yhteistyö Kansainvälinen standardointi Talonrakennusalan tilaajayhteistyö Elinkaarenhallinnan työkalut Strategiat Muutosvoimat Perusteesit Keskeisten toimijoiden strategiat ja toimenpiteet Käyttöönotto ja juurruttaminen Näkökulmia kehittämiseen Strategisia /yleisiä koko toimialan toimenpiteitä...43

5 5 (63) 6 Johtopäätökset Lähdeviitteet Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite Liite

6 6 (63) 1 Johdanto Siirtyminen tietomallintamiseen olisi nähtävä infra-alan systeemisenä innovaationa ([15]) pikemminkin kuin yksittäisen toimijan uutena työvälineenä, vaikka sillä jo siinäkin roolissa on arvoa ja sellaisena saattaa olla kehityspolun välttämätön alkuetappi. Uuden teknologian todellinen hyödyntäminen kuitenkin on tehokkainta toimijaverkostoissa joissa kaikki ovat omaksuneet paitsi uudet työkalut myös toimintatavat ja -prosessit niin omissa organisaatioissaan kuin myös niiden välisessä yhteistoiminnassa ( liiketoimintaekosysteemissä ). Pelkästään nykyprosessien automatisointi ei riitä; vanhat tulee hylätä, sillä ne prosessit ovat ratkaisseet eri ongelmia toisin sanoen: "Ongelmia ei voi ratkaista samalla ajattelulla, joka ne aiheutti". A.Einstein. Tässä InfraTimantti tutkimuksen esiselvityksessä on lähdetty edellä mainitusta väittämästä, jonka mukaan tietomallinnuksen kehittämistä ja käytäntöön viemistä ei pidä ottaa pelkästään teknisenä haasteena (vaikka se sellaisenakin on varsin merkittävä) vaan katsoa sitä laajemmin, myös toimintaprosessien (ja niissä toimivien ihmisten) uudistumisen sekä liiketoiminnan tarpeiden ja mahdollisuuksien kautta. Tästä syystä on ensin selvitetty infran tilaajien näkökulmasta hankintamallien nykyisiä käytäntöjä ja tulevaisuuden odotuksia, ja vasta sen jälkeen peilattu tietojärjestelmien nykytilaa ja niille tulevia haasteita. Samaan aikaan on kartoitettu esimerkkejä tietomallintamisen ja tiedonhallinnan parhaista käytännöistä sekä infra- että talonrakennusalalla. Näin kerätyn tiedon ja selvityksen loppuvaiheessa pidetyissä työpajoissa saadun näkemyksen pohjalta on tuotettu tämän selvityksen strategiset linjausehdotukset ja johtopäätökset. Tämän esiselvityksen aikana kuultiin eri yhteyksissä yhteensä 67 Suomalaisen infra-alan asiantuntijaa (Liite 11). Nämä edustivat tilaajia (kuntatilaajat 39, valtionhallinto 14) ja tuottajia (urakoitsijat 7, konsultit 3), sekä ohjelmistotoimittajia (6) ja muita asiantuntijoita (8). InfraTimantti esiselvityshankkeen loppuseminaariin osallistui 28 kutsuttua alan asiantuntijaa ja vaikuttajaa.

7 7 (63) 2 Infran tilaajien hankinta- ja toimintamallit Esiselvityksen ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena oli tarkastella infran tilaajien toimintaprosesseja keskittyen lähinnä hankintoihin (eri suunnitteluvaiheet, rakentaminen, hoito ja ylläpito). Selvityksen alla olivat hankintaorganisaatiot, toteutusmuodot, tietojärjestelmien hyödyntämisen yleinen taso ja tiedonhallinta ja tiedon kulku hankkeissa. Pyrittiin paikantamaan ongelmat prosessin eri vaiheissa ja arvioimaan, onko kehittämis- ja painotustarpeita eri toimintojen tai vaiheiden kesken. Selvitys toteutettiin strukturoituina haastatteluina (kyselylomake esimerkki Liite 1) ja työpajoissa. Työpajoissa kantaa oli ottamassa myös tuottajapuolen edustajia. Yleisesti ottaen toimijoiden välisistä ongelmista saatiin haastatteluissa palautetta huonosti: oman toiminnan rutiineihin oltiin pääsääntöisesti tyytyväisiä, ja muiden toimijoiden tarpeista ei välttämättä oltu tietoisia (eikä myöskään osattu esittää muita kohtaan omaa työtä helpottavia parannuksia). 2.1 Prosessi Tarveselvitys/ Esisuunnittelu Yleissuunnittelu Väyläsuunnittelu (Tie-/Rata-/Katu/Yl.alue) Rakentaminen Hoito & ylläpito Purkaminen & kierrättäminen Tarveselvitys, muutoksen/ korjauksen suunnittelu, rakentaminen... Selvityspäätös Tarveselvitys Suunnittelupäätös -Lain määrittelemällä tasolla prosessit yhtenäisiä kuntien kesken sekä kuntien ja liikenneviraston välillä -Roolituksissa eroja - kuinka pieneksi työnjako on pilkottu ja monellako tasolla on päälliköitä Maakuntakaavoitus Valtakunn. alueidenkäyttösuunnitelmat Liikennejärjestelmäsuunnitelmat (Alustava yleissuunni -telma) Yleissuunnitelma YVA Yleiskaavoitus ja yleiskaavojen muutokset Nähtävillä olo Muistutukset Lausunnot Hyväksymispäätös Hyväksymispäätös Väyläsuunnitelma Asemakaavoitus ja asemakaavojen muutokset Mahdolliset valitukset Nähtävillä olo Muistutukset Lausunnot Mahdolliset valitukset Rakentamissuunnitelma Rakentaminen Kuva 1 Väylähankkeen prosessikaavio. Kuva muokattu tiehallinnon [14] ja ratahallinnon[8] kuvien perusteella. Lain määrittelemällä tasolla prosessit ovat yhtenäisiä kuntien kesken ja kuntien ja liikenneviraston kesken (Kuva 1). Roolituksissa on eroja, esim. siinä kuinka pieneksi työnjako on pilkottu ja monellako tasolla on päälliköitä. Tarveselvitystä eivät haastatellut kaupunkien ihmiset yleensä lukeneet prosessissa olevan ollenkaan, tai he katsoivat sen olevan jotain, mitä kaavoituksen yhteydessä selvitellään tai vaihtoehtoja mietitään.

8 8 (63) Vain isot uudishankkeet menevät tämän koko lakimääräisen prosessin läpi. Pieniä korjauksia ja muutoksia tehdään suoraan virkamiespäätöksillä. Näin voidaan menetellä, kun toimenpide ei aiheuta muutoksia katusuunnitelmaan. Pienet hankkeet kirjataan vuosittaiseen ohjelmaan, jota eri organisaatiot kutsuvat hieman eri nimillä (toiminta- ja taloussuunnitelma/rautatiet, suunnitteluohjelma/ tiehallinto, rakentamisohjelma/kunnat) (Kuva 2). Määräraha Uusi tarve Toiminta & tal.suunnitelma/ Suunnitteluohjelma/ Rakentamisohjelma Suunnitteluttaminen Suunnitteluttaminen Rakennuttaminen Rakennuttaminen Suunnitteluttaminen Rakennuttaminen Hoito ja ylläpito Kuva 2 Pieniä hankkeita tehdään vuosittaisen suunnitelman mukaan Koetut ongelmat ja tietotarpeet Ongelmien nimeäminen osoittautui yllättävän hankalaksi tilaajien haastatteluissa. Joko niitä ei nähty omasta näkökulmasta juuri olevan, tai jos niitä oli, ne otettiin itsestäänselvyytenä: "Tuleehan siellä työmaalla aina kaikenlaista. Ne sitten vaan selvitetään." Valmius ja halukkuus uusiutumiseen vaikuttivat heikoilta. Tehtävien ulkoistamiskehitys on johtanut siihen, että tilaajat ovat jääneet melko "hallinnolliseen" rooliin rakennushankkeisiin nähden. Tilaajan edustajat hoitavat vain kilpailuttamista ja päätöksentekoa. Tilaajan etääntymisestä oltiin yhtä mieltä ja myös siitä, että se on huono asia. Myös laatu uhkaa laskea, kun oma tuntuma lopputuotteeseen katoaa: "Ollaan uskon varassa, kun urakoitsija sanoo, että näin se laatu syntyy." Myöskään tietotarpeista ei päästy juuri keskustelemaan. Hankkeet ja prosessit hahmotetaan tehtävien kautta ja tuotettavien suunnitelmien ym. tuotosten kautta ei tiedon tuottamisena ja "kuluttamisena". Ei ole olemassa listauksia siitä, mitä tietoja itse asiassa tilataan ja saadaan, kun tilataan esimerkiksi "yleissuunnitelma" tai "luovutuskansio".

9 9 (63) Haastatteluissa nousi esiin tarve siirtyä osa-optimoinnista kokonaisoptimointiin. Myös tarvetta suunnittelun parantamiseen mainittiin monesta näkökulmasta: vaihtoehtoja olisi selvitettävä enemmän, suunnittelu olisi tehtävä koko elinkaaren näkökulmasta, suunnittelun ohjausta tilaajan toimesta voisi parantaa, samoin suunnittelijan ja rakentajan vuorovaikutusta. Alalla on vielä varsin jyrkät osapuolten väliset rajat. Yhteistä näkemystä ja ymmärrystä on vähän. Pääurakka-maailmassa kärjistetysti kuvattuna suunnittelijalla ei ole käsitystä siitä, mitä/miten rakentaja tekee ja mitä tietoa/aineistoa tämä tarvitsee. Linkkinä suunnittelijan ja rakentajan välillä on tilaaja. Tilaajalla on vastuu tarpeiden selvittämisestä ja tiedon välittämisestä "rajan" yli - molempiin suuntiin. Tuottajaosapuolet kokivatkin tästä syystä ST-toteutusmuodon hyväksi. Siinä suunnittelija ja rakentajat ovat suorassa vuorovaikutuksessa, jonka molemmat kokivat omalta kannaltaan hyödylliseksi. Aiheeseen liittyvää kommentointia: - suunnittelu on ongelma jos suunnittelun sisällön määrittely ontuu - mitä on pyydetty suunnittelijalta tilausvaiheessa?..eli joskus tulee törmäyksiä työmaan kanssa asioista, joita ei ole tilattu - koneautomaatio tarvitsee täyden mitta-aineiston, tämä pitää tilata jo suunnittelutilauksen yhteydessä - tilaajan tule kertoa miten ylläpidon näkökulmat huomioidaan ja suunnittelijalla tulee olla osaamista - joskus rakennuttajakonsultti pitää huolen, että suunnittelija ei edes pääse työmaalle - as-built-tiedon huono palautuminen on tilaamisongelma. Ei vaadita parempaa. Myös tilaajien omassa organisaatioissa hankkeiden hoitaminen oli jaettu eri vaiheissa eri henkilöille. Tämä saattaa entisestään hankaloittaa vaiheiden välistä yhteyttä. Laeissa määritellyt eri suunnitteluvaiheet näyttäytyivät hyvin erillisinä. Tuottajaosapuolten haastatteluissa "suunnittelulla" tarkoitettiin lähinnä yksinomaan rakennussuunnitteluvaihetta. Myös tilaajien edustajat viittasivat yleissuunnittelu- ja väyläsuunnitteluvaiheisiin "hallinnollisina vaiheina". Edelleen kokonaisoptimoinnin ja uudenlaisten ratkaisujen kehittämisen näkökulmasta tämä vaikuttaa ongelmalliselta. Yhteiskunnallinen ulottuvuus (vuorovaikutus, hyväksyttävyys, ympäristöarvot, jne.) ja tekninen ulottuvuus (kestävyys, laatu, kustannukset, jne.) eivät kohtaa, jos niitä tarkastellaan erillisinä erillisissä vaiheissa. Myös eri hallinnonalojen sektorit mainittiin hankalina kuntien toiminnassa. Ymmärrys toisten prosesseista ja toiminnan tavoitteista ei aina kohdannut esimerkiksi maankäytön suunnittelun, maanmittauksen ja infranpitoa tekevän viraston/osaston välillä.

10 10 (63) Kommentteja: - hankkeet ovat pitkiä aina matkan varrella ei voi muistaa miksi on tehty tietty ratkaisu. tätä tietoa ei nykyprosessissa välttämättä dokumentoida - elinkaarinäkökulmaa lisää! Malli millä lasketaan, yhteiset numeroarvot (tietokanta 2011) - Kuuleminen ja muistutukset: Useimmiten ihmisten muistutukset/valitukset ei "kohdistu tuotteeseen". Ei varsinaisesti valiteta asiasta, johon suunnitelma edes vaikuttaa. Kaikki valitukset käsitellään oikeudessa ja odotettava on päätöstä, vaikka se suurella todennäköisesti on kielteinen. 2.2 Käytettävät ja kehitettävät toteutusmuodot Saatujen vastausten perusteella perinteiset toteutusmuodot (pääurakat) ovat ylivoimaisesti eniten käytettyjä (suunnittelun tilaamisessa myös erilaiset palvelusopimukset sekä hoidon ja ylläpidon osalta oma työ). Syyksi mainitaan vakiintuneet käytännöt ja myös hankintalaki (joko todellisena syynä tai oletettuna). Uusista toteutusmuodoista tilaajat eivät ole kokeneet toistaiseksi olevan suurta etua. Tosin kokeiltukin on hyvin vähän. Vain Liikennevirastossa on laajempaa kokemusta ST-urakoista. liitteessä (Liite 2) on esitetty taulukkona yhteenveto kuntien ja liikenneviraston käytössä olevista toteutusmuodoista. Tilaajat olivat myös sitä mieltä, että tähän asti "hankintainnovaatiot" (eli uudet hankintamuodot) ovat olleet urakoitsijalähtöisiä: isot urakoitsijat ajavat niitä, koska näkevät niissä mahdollisuuksia itselleen. Tavallaan myösniiden avulla syrjäytetään pieniä yrityksiä, joilla ei ole resursseja tai osaamista näihin toteutusmuotoihin..

11 11 (63) Kommentteja: - Isoissa hankkeissa voi lähteä kokeilemaan jotain uutta. Pienet hankkeet niin pieniä ja simppeleitä, että niissä vaikea nähdä hyötyä uusista muodoista - Elinkaarimalli: Tuleeko ongelmaksi saada tarjoajia? Kaupunkien hankkeet/tilaukset pieniä ja kokonaisuutenakin niissä markkinat ovat aika pienet. Kannattaako kenenkään niihin erikoistua? - Uutta sovelletaan vähän, koska rahat on niin tiukilla joka tapauksessa. Ei haluta ottaa mitään ekstra riskejä. - Alueurakointi: markkinat on vielä heikot. "Siellä on sitten aina vaan Destia ja NCC tarjoamassa". Viherpuolen osaamista puuttuu. Yritysten pitäisi panostaa tähän. - ST: Katusuunnitelman jälkeen S:lle jää joka tapauksessa niin pieni liikkumavara, että en oikein ymmärrä, mikä sen s:n merkitys siinä sitten on. (tilattaessa rakennussuunnitelma + rakentaminen) - ST: on jo otettu vähän takaisinkin päin, eli ensin innostuttiin kovinkin, nyt on havaittu, että joihinkin tapauksiin sopii, joihinkin ei. - Ei kummoisia innovaatioita ole uudet toteutusmallit synnyttäneet Toistaiseksi näyttää siis siltä, että "innovatiivinen hankinta" on toiminut niin, että sopimussuhteet ja roolit hiukan muuttuvat, mutta kaikki tehdään muuten samalla tavalla kuin ennenkin. Todellisia muutosodotuksia sisältyi elinkaarimalliin ja suunnittele-toteuta-ylläpidä-malliin, jossa olisi urakoitsijalla riittävän pitkä ylläpitovastuu (vähintään 15 vuotta). Haastetta näiden muotojen tilaamiseen tuo se, että on vaikea määritellä vaatimuksia ja tavoitteita vuoden päähän. "Maailma voi muuttua." Arveltiin, että kuntien hankkeista luultavasti vain isoimmat kerralla rakennettavat uudet alueet olisivat sellaisia joiden elinkaarivastuusta joku voisi olla kiinnostunut. Oltiin yksimielisiä siitä, että osittain epäinnovatiivisuus johtuu tiukoista rajoittavista tekijöistä ja niistä johtuvista vapausasteiden puutteista (hankintalaki, jäykät lakimääräiset prosessit). Esiin näyttäisi nousevan uudistusten hakemisen tarve tilaajan puolella omasta näkökulmasta: hyötyjä pitäisi aktiivisesti hakea itse itselleen/yhteiskunnalle. Toisaalta haasteena on se, että ulkoistaminen on lähes totaalista ja kehittämismahdollisuus katkeaa. Hoidossa ja ylläpidossa pohdittiin vaihtoehtoja, joissa tietyllä alueella sama urakoitsija hoitaisi sekä teiden että ratojen ylläpitoa tai joissa sekä Liikenneviraston tiet että kunnan kadut/tiet hoidetaan yhdellä sopimuksella. Hoidossa ja ylläpidossa trendi näyttäisi siis olevan kohti suurempia kokonaisuuksia ja kokonaispalvelua. Laajemmassa viitekehyksessä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tutkijat kuvaavat virkamiehen kannustimia seuraavasti: Virkamiehellä ei ole välittömiä taloudellisia kannustimia investointien pitkän aikavälin kustannusten ja riskien minimointiin, koska he eivät ole suorassa taloudellisessa vastuussa investointien tuotosta. Tämä ongelma korostuu useissa julkisen sektorin toiminnoissa, missä palvelulle tai olemassa olevalle pääomalle ei ole määritelty taloudellista tai yhteiskunnallista arvoa tai palvelun laatuun reagoivaa kysyntäjärjestelmää. [7]

12 12 (63) 3 Infra-alan tiedonhallinnan kartoitus Tiedonhallinnan kartoittamiseksi tehtiin sähköpostitse tilaajille kyselylomakkeeseen perustuva kysely (Liite 3). Lisäksi aihetta laajennettiin (puhelin)keskusteluin muutaman henkilön kanssa (LV tieosasto ja rautatieosasto, kaksi kaupunkia). Tilaajatahojen tietojärjestelmiin liittyen pyrittiin selvittämään, mitä ohjelmia ja järjestelmiä kullakin on käytössä, kuinka hyvin ne tukevat toimintaa, ja mitä ongelmia tietojärjestelmiin liittyen koetaan olevan. Tietojärjestelmien käyttöön ja toimivuuteen liittyviä asioita kartoitettiin tilaajilta osittain myös ensimmäisen vaiheen toimintamallihaastattelujen yhteydessä. Ensimmäisen vaiheen haastatteluissa nousseita tietojärjestelmiin liittyviä asioita työstettiin myös työpajassa. Tuottajaosapuolen tilannetta selvitettiin muutamalla kohdennetulla syväluotaavalla haastattelulla. Kaksi suunnittelu- ja kaksi urakoitsijayritystä haastateltiin. Ohjelmistotoimittajille tehtiin lomakekysely (Liite 4), jolla pyrittiin saamaan vertailukelpoista tietoa ohjelmistojen käyttötarkoituksista, tietomallinnusta mahdollistavista ominaisuuksista ja tiedonsiirto-ominaisuuksista. Selvityksessä käsiteltiin sekä teknologisia että prosesseihin ja käytäntöihin liittyviä asioita. 3.1 Tilaajien järjestelmät Tilaajatahojen käytössä on lukuisa määrä erilaisia ohjelmia. Kukin kunta on hankkinut ohjelmia omassa tahdissaan sitä mukaan ja siitä näkökulmasta kuin on katsonut tarpeelliseksi. Liikennevirastossa (erityisesti rautatieosastolla) ollaan erillisten ohjelmien ja järjestelmien integroinnissa jonkin verran pitemmällä kuin kaupungeissa. Liikennevirastolla on käytössä itselle räätälöityjä järjestelmiä ja kaupungeissa kaupallisia ohjelmistotuotteita. Toisaalta kaupungeista saattaa löytyä myös itse omin käsin tuotettuja sovelluksia. ELY-keskukset toimivat valtakunnallisesti samoilla, pääosin liikenneviraston määrittelemillä ohjelmilla. Tilaajan ja infran omistajan kannalta (käytön ja) kehittämisen keskiössä ovat omaisuudenhallintaan liittyvät rekisterit sekä hallinnollisiin prosesseihin ja talouteen (projektinhallinta, toiminnanohjaus) liittyvät ohjelmistot. Alla (Kuva 3) on esitetty infranpidon jakautuminen kolmeen tunnistettuun pääalueeseen: omaisuudenhallinta, omaisuuden käytön hallinta ja hankkeiden hallinta. Kokonaisuuteen liittyvät lisäksi maankäytön suunnittelu ja liikennejärjestelmätason suunnittelu. Kyselyssä nimettiin jonkin verran aluesuunnitteluun ja maankäytön suunnitteluun liittyviä ohjelmia, liikennejärjestelmätason tiedonhallintaan ja suunnitteluun liittyviä ei juurikaan. Kuva 3 esittää lilalla tekstillä listattuna kyselyssä nimettyjä ohjelmistoja omaisuudenhallintaan, käytön hallintaan ja hankkeiden hallintaan liittyen. Sinisellä tekstillä on merkitty toimintoja, johon tietoa ja järjestelmiä tällä alueella käytetään.

13 13 (63) HOITO- JA YLLÄPITOURAKAT Puisto Monsu Saarni 2 YAOH kunnossapitosovellus... Ennakkotietojärjestelmä (LV) Kaivuuluparekisteri YAOH luparekisteri Xcity elupa Winkki Alueiden käyttö ASPA/KeyInfo Asiakaspalautejärjestelmä Maisematyölupatietokanta Stella Map... KÄYTTÄJÄT KÄYTTÄJÄT Hoidon ja ylläpidon suunnittelu ja kilpailuttaminen... Liikennöinti Lupa-asiat Asiakaspalvelu... OMAISUUDEN HALLINTA Perustiedot Kuntotieto KÄYTÖN HALLINTA KÄYTTÄJÄT KÄYTTÖ YLLÄPITO Omaisuuden arvo ja palvelukyky RAK. Kunnon seuranta SUUNN. Korjaussyklien ennustaminen... Toiminnanohjaus Projektinhallinta... HANKKEIDEN HALLINTA Tierekisteri (LV) Siltarekisteri (LV) Ratapurkki (LV) Novapoit Iris Tekla YAOH-rekisteri MapInfo FACTA-kuntarekisteri YLRE/KeyArea PuuAtlas Vire Silvakuviot CityCAD... Sampo (LV) ProConsept Planet MSO Project server FORE ProjectWise KeyWinkki... KORJAUSHANKKEET UUSINVESTOINNIT Xstreet Vectorworks Ec-Trak Syncro AutoCAD Map Ytcad Fiksu M-color Liisu... Kuva 3 Tunnistetut tilaajien toiminnan ja tietojärjestelmien osa-alueet. Kyselyssä nimetyt infranpidon järjestelmät jäsennettynä osa-alueille. Omassa toiminnassa tarvittava tieto ja tiedon hyödyntäminen nykyjärjestelmillä on tutkimuksessa mukanaolevilla haastatelluilla tilaajilla otettu haltuun. Viimeisilläkin toimijoilla ainakin järjestelmien käyttöönotto on menossa. Kautta linjan kuitenkin tunnustetaan, että hyödyntämispotentiaalia on vielä jäljellä ja opetteluvaiheessa ollaan edelleen. Omaisuudenhallinnan alueella tavoitteena tietojärjestelmien hyödyntämisessä on tietoisuuden nostaminen omaisuuden määrästä ja kunnosta. Tätä kautta tavoitteena on mahdollistaa objektiiviseen tietoon perustuvat päätökset mielipidepäätösten sijaan ja mahdollistaa optimaalinen ja perusteltu niukkojen budjettien allokointi. Hankkeiden hallinnan alueella esiin nousee lähinnä talous: raha, sopimukset ja ajan tasalla pysyminen. Hankkeiden sisällölliset asiat eivät nouse esiin. Tämä liittynee luvussa 2 esitettyyn tilaajan etääntymiseen hankkeen sisällöstä. Suunnittelu ja rakentaminen on ulkoistettu, ja hankkeen kulkuun ja sisältöön vaikutetaan papereista käsin. Omaisuudenhallinta lähinnä omien prosessien tehostamista. Hankkeiden hallinta mahdollistaa parhaassa tapauksessa projektiorganisaation toiminnan tehostamista. Käytön hallinnan alueella omaisuustieto mahdollistaa ulospäin suunnattuja palveluja, jotka tehostavat koko yhteiskunnan toimintaa sähköisinä palveluina ja sähköisenä vuorovaikutuksena. Esimerkkejä tällaisista palveluista ovat mm. sähköiset luvat (maankaatolupa, kaivuulupa, jne.) kaupungin venepaikkojen vuokraus (mm. Tampereella ja Espoossa mahdollista verkon välityksellä), toripaikkojen vuokraus tai liikuntapaikkojen varaukset. Kuntien ja Liikenneviraston yhteinen Digiroad-palvelu on esimerkki olemassa olevan

14 14 (63) omaisuusrekisteritiedon hyödyntämisestä kolmannen osapuolen käyttäjille tuottamiin palveluihin. Kommentteja tiedonhallintaan liittyen: - ulkoistamis-/tilaamiskehitys itsessään vaatii kautta linjan parempaa tiedonhallintaa kuin omana työnä rakentaminen ja ylläpito. Omassa organisaatiossa riittää, kun tieto on jollain ja jotkut tietää, miten sen saa. Ulkoisen tahon kanssa, kun kyse on sopimuksista, tiedot pitää olla sovitussa muodossa ja ajan tasalla. Toistaiseksi tietomalli "loistaa poissaolollaan" tilaajien toiminnassa. Omaisuudenhallinnassa tällä hetkellä käsiteltävä "tuotetieto" on varsin yksinkertaista, "dataa": mittaustietoa, luokittelumaista tietoa. Tätä pidettiin toistaiseksi riittävänä päätöksentekoon. Nykyiseen tiedon tasoon on totuttu ja se koetaan paremmaksi kuin ei mitään, mutta voidaan kysyä synnyttäisivätkö paremmat mahdollisuudet ja tiedon tarjonta kysyntää havainnollisemmalle tai monipuolisemmalle tiedolle? 3.2 Tilaajien tiedonhallinnan ongelmat ja tarpeet tietojärjestelmille Osaaminen Tiedonhallinnan osaaminen ja käsitteistö on hallussa niillä, joiden tehtävänä on juuri tämän alueen kehittäminen on. Näillä henkilöillä on mahdollista olla ja saavuttaa myös näkemys siitä, miten järjestelmiä tulisi hyödyntää ja miksi. Osaaminen on kuitenkin keskittynyt liian harvoille. Laajemmissa haastatteluissa ei ollut harvinaista, että käytössä olevia tietojärjestelmiä kysyttäessä osattiin nimetä sähköposti ja RT:n sopimusnetti. Nämä ovat epäilemättä kovassa käytössä olevia työkaluja, eikä kaikissa tehtävissä välttämättä tarvita juuri sähköpostia kummempia välineitä, mutta jollain tavalla tämä kuitenkin kertoo yleisestä osaamisen ja tiedostamisen tasosta, sillä jokaisessa kyselyssä mukanaolevassa kunnassa on käytössä erilaisia järjestelmiä, joita mm listattiin edellä (Kuva 3). Osaamisongelma myös tiedostettiin. Ohjelmistojen ja tietojärjestelmien käytettävyyteen toivottiin kiinnitettävän erityistä huomiota, jotta oppimiskynnys olisi matala. Myös uusien järjestelmien käyttöönottovaiheeseen suunniteltiin panostaa tulevaisuudessa enemmän Prosessit ja tiedonsiirto Nykyiset prosessit eivät mahdollista tietoteknisten välineiden hyödyntämistä tehokkaasti. Myöskään teknologisesti tiedonsiirto-ominaisuudet eivät ole vielä ohjelmistoissa sujuvalla tasolla. Tieto ei siirry vaiheesta toiseen, vaan sitä joudutaan tuottamaan uudestaan eri muodoissa.

15 15 (63) Kommentteja tiedonhallintaan liittyen: - Jos ohjelmasta toiseen olisi helppoa siirtyä, tehtäisiin kullakin ohjelmalla vain se, jossa se on paras, helppokäyttöisin tai tehokkain. Nyt on tehtävä yhdellä ohjelmalla mahdollisimman valmista tulosta, jotta hankalalta ja ongelmia-aiheuttavalta tiedonsiirtovaiheelta vältytään. Vain osa syistä on teknisiä (ohjelmien yhteensopimattomuus tai tiedonsiirrossa syntyvät virheet). Paperilla toimitettavaa tietoa on huono hyödyntää uudelleen. Myös sähköisessä muodossa olevan piirustuksen jatkohyödyntäminen on rajallista. Tietoa ei pystytä suoraan siirtämään esim. suunnitelmista ja/tai toteumatiedosta rekistereihin. Sähköiset prosessit ovat paikoitellen sellaisia, että piirustus tulostetaan, allekirjoitetaan tai leimataan ja skannataan sähköiseen arkistoon. Yhteisen tietomallin tai siirtoformaatin puutteesta on aiheutunut käsitys, että mitään ei voisi tehdä ennen, kuin se on kehitetty. Myös nykyisillä ohjelmistoilla voi toimia integroidummin ja uusia toimintamalleja voidaan luoda ja alkaa harjoitella nykytekniikasta lähtien Rekisterit Rekistereihin liittyen ongelmana koettiin olevan tiedon määrä ja tiedon oikean detaljitason määrittäminen. Vaakakupeissa ovat lähinnä mahdollisimman täsmällisen tiedon tallentaminen/välittäminen ja toisaalta tiedon ylläpidon aiheuttama työkuorma. Ongelma on myös rekisterien yhtenäisyyden puute valtakunnan tasolla. Rekisteriin talletetuista tiedoista ei ole olemassa sopimuksia tai standardeja. Kunnilla on ollut keskinäisiä kehityshankkeita, mutta ei yhtenäistä kaikkia kuntia yhdistävää kehityslinjaa. Toinen rekistereihin ja tiedon ylläpitoon liittyvä oleellinen kysymys on tietojen hallinnointi. Kuka tallentaa mitäkin, ja kuinka eri rekistereissä olevaa tietoa yhdistellään ja linkitetään toisiinsa. Tiedon kopiointi järjestelmästä toiseen on turhaa työtä (ellei ole täysin automaattista), ja tiedon kahdentuminen lisää ristiriitaisen tiedon riskiä, koska molempia sijaintipaikkoja ei todennäköisesti päivitetä samalla kertaa Visualisointi Tilaajapuolta selkeästi hyödyttäneitä käyttökohteita ovat havainnolliset 3D-mallit sekä ohjelmat ja menetelmät sähköiseen suunnitelmien näytteille asettamiseen. Näitä on tarpeen edelleen kehittää ja ottaa käyttöön. Tällä hetkellä lähinnä suurissa hankkeissa tehtiin 3D-malleja, muuten esillä oli piirustuksia pdftiedostoina. Käyttäjän näkökulmasta tulisi pyrkiä aina havainnolliseen, realistiseen malliin, joka on istutettu ympäristöön. Tämä parantaa suunnitelmien ymmärrettävyyttä.

16 16 (63) Teknisesti mallin on oltava kevyt, nopeasti latautuva, netin välityksellä selainpohjaisesti käytettävä. Mielellään mallien katselu ei vaatisi mitään asennuksia käyttäjältä. Yleisölle on tarjottava matala kynnys olla mukana prosessissa, ymmärtää ja vaikuttaa. Aineistoon voisi liittyä keskusteluosio, jonne voi heti jättää kysymyksiä, joihin esim. kerran viikossa kunnan asiantuntija tai suunnittelija käy vastaamassa. Monta asiaa selvinnee ilman huomautusta tai valitusta. Myös eri ihmisten jättämät kommentit avaavat yleisölle eri näkökulmia asiaan Resurssien ja strategian puute Kaikilla tilaajaosapuolilla ei ollut (ainakaan vastaajan tiedossa) tietoista strategiaa tiedonhallinnan käyttöönotosta tai kehittämisestä. Organisaatioiden IT-strategiat, jos niitä on, eivät ota kantaa tietomallin käyttöönottoon vaan keskittyvät sisäiseen tiedonhallintaan ja asiakkaiden sähköiseen palvelemiseen. Tietomallin hyödyntäminen on kuitenkin tulevaisuudessa myös osa sisäistä tiedonhallintaa. Jos tietomallinnusta ollaan kehittämässä, olisi hyvä tiedostaa, mihin sitä tarvitaan ja varautua sen hyödyntämiseen omasta näkökulmasta. Vasta kun on olemassa strategia ja on määritelty toimenpiteet sen toteuttamiseksi, voidaan saada ja määritellä resursseja ja rahoitusta asian kehittämiseen ja käyttöönottoon. 3.3 Tiedonhallinta tuottajien näkökulmasta Tuottajaosapuolten haastatteluissa pyrittiin selvittämään: suunnitteluryhmän keskinäistä toimintaa ja tiedon/tiedostojen vaihtoa, suunnittelijan ja urakoitsijan vuorovaikutusta ja tiedon vaihtoa, suunnittelijan ja tilaajan välistä vuorovaikutusta, suunnittelijan ja urakoitsijan käyttämiä ohjelmistoja ja niiden toimivuutta ja yhteensopivuutta. Tuottajille tietomallinnus ja integroitu tiedonhallinta rakennushankkeissa vaikuttaisivat olevan suuremman mielenkiinnon kohde kuin tilaajille, mutta käytännössä toimintatavat ovat edelleen hyvin perinteisiä, piirustussuuntautuneita. Pilottiprojektien ja tutkimusten raportit antavat varsin erilaista kuvaa kuin haastattelut. Tuottajan näkökulmasta, jos tilaaja jatkaa piirustusten tilaamista, mitään ei ole järkevää eikä tarpeen muuttaa. Alan laajaan muutokseen tarvitaan uudenlaisia tilauksia. Keskustelut tuottajien kanssa vahvistivat havaintoa, että jokainen tekee työtään hyvin paljon omista lähtökohdistaan ja on kiinnostunut vain omasta näkökulmastaan oleelliselta näyttävistä asioista. Yhteistä ymmärrystä ja kokonaisnäkemystä kaivattaisiin enemmän. Otokset tuottajien haastatteluissa olivat pieniä ja vaihtelut vastauksissa suuria, mikä asettaa tiettyjä varauksia johtopäätöksille.

17 17 (63) Suunnittelu Suunnitteluohjelmistot lukevat toistensa formaatteja käyttökelpoisesti. Vallitsevaksi "tiedostostandardiksi" on muodostunut dwg. Lähes kaikki ohjelmat tuottavat ja/tai lukevat sitä. Tiedonsiirto on mahdollista ja suhteellisen toimivaa. Esim. suunnittelijat keskenään eivät käytä/tarvitse Inframodel-formaattia tiedonsiirtoon. Tieto kuitenkin jossain määrin korruptoituu siirroissa ohjelmasta toiseen. Suunnittelija tekee tuottamatonta työtä järjestelmästä toiseen ladattaessa korruptoituvan suunnitelmatiedon parsimisessa sekä piirustusten esitysteknisten yksityiskohtien (ulkoasun) virittelyssä (eri tilaajille erilaiset). Tuottajan näkökulmasta olisi tärkeää, että kaikki tilaajat toimisivat yhtenäisen käytännön mukaan. Olisi tietty suunta, johon perustaa kehittäminen omalla puolella. Tällä hetkellä on vaihtelua tilaajien kesken mm. siinä, mitä lähtötietoa toimitetaan ja minkälaisella muotoilulla ja missä formaatissa piirustuksia tilataan. Panostuksia on oman työn kehittämisessä jouduttu tekemään variaatioiden hallintaan Rakentaminen Rakentajan kiinnostus tiedon yhteiskäyttöön kulminoituu tällä hetkellä tavoitteeseen työkoneohjauksesta. 3D-ominaisuudet ovat suunnitteluohjelmistoissa käyttökelpoisella tasolla. Sen takia mm. työkoneohjaus on ollut mahdollista kehittyä suhteellisen korkealle tasolle muuhun kokonaisuuteen verrattuna. Koneohjaus ei nykyisellään vaadi varsinaista tietomallia. Koneet eivät ole "kiinnostuneita" tiedon sisällöstä ja semantiikasta, ainoastaan paikkatiedosta. Koneohjaus vaatii jatkuvaa 3d-mallia kohteesta. Suurissa ja/tai monimutkaisissa työmaissa havainnollisesta kolmiulotteisesta materiaalista olisi lisäksi hyötyä työmaan johdolle työn suunnittelussa ja organisoinnissa. Rakentaja ei ole täysin tyytyväinen suunnittelijalta tulevaan materiaaliin. Suunnitelmista (tiedostoista) puuttuu 3d-tieto, koska ne on tehty piirustukseen tähdäten. Lisäksi suunnitelmissa on jonkin verran virheitä. Kolmiulotteinen suunnittelu poistaisi lipsahdus-/ ajatusvirheitä suunnitelmista. Nykyisellään koneohjausmallien tuottaminen vaatii paljon käsityötä ja tiedon (tiedostojen) uudelleen generointia. Väyläsuunnittelussa alalla on vallinnut traditio, jossa suunnittelija tekee periaatteelliset suunnitelmat, joista rakentaja soveltaa tien paikalleen maastossa. Virtuaalimallinnus vaatii tähän muutoksen. Tarvitaan riittävän tarkka, jatkuva malli, jonka ominaisuudet voidaan laskea, simuloida ja arvioida jo ennen rakentamista ja jonka avulla kohde voidaan mitata maastoon automaattisesti Projektin tiedonhallinta Suurimmissa hankkeissa käytetään (ja tilaajankin taholta vaaditaan) projektitiedon hallintaan projektipankkia. Kautta linjan haastatteluissa toivottiin projektin tiedon jakamiseen ja hallintaan kehitettävän ja otettavan käyttöön parempia työkaluja.

18 18 (63) Käytössä on perusprojektipankit (esim. Buildercom ja Sokopro), joiden käytettävyys ei tyydytä. Myös projektipankkikäytöntöihin tulisi laatia sopimuksia ja ohjeita. Erilaiset tiimityöskentelyominaisuudet ja projektin tiedonhallintaohjelmistot ovat olleet tiiviin kehittämisen kohteena aivan viime aikoina. Uudenlaisia alustoja tulisi testata. Suunnittelijat hahmottavat hankkeen suunnitelman kautta ja toivovat visuaalista malliin/suunnitelmaan pohjautuvaa käyttöliittymää myös muiden dokumenttien hallintaan (esim. Bentley Geospatial Server). 3.4 Tiedonhallinnan kartoituksen johtopäätökset Tavoitteeksi oli asetettu vastata kysymykseen, tukevatko ohjelmistot ja tietojärjestelmät prosesseja. Tutkimuksen jälkeen suurempana ongelmana näyttäisi olevan se, että toimintatavat eivät tue järjestelmien käyttöä. Jo nyt käytössä olevat järjestelmät mahdollistaisivat jonkin verran uusia toimintamalleja. Mahdollisuuksia on enemmän kuin on pystytty ottamaan käyttöön. Lisäksi tavoitteena oli selvittää tilaajan tarpeet järjestelmille ja tietomallille. Vastausten mukaan tarpeita ei juuri olisi tai niitä on hyvin vaikea nimetä. Vaikuttaa olevan epäselvää, mihin tai miten tietomallitietoa tarvittaisiin tai hyödynnettäisiin tilaajan prosesseissa? Sama vaivaa osittain tuottajapuolella. Selviä hyödyntämiskohteita kuitenkin suunnittelu- ja rakentamisprosessissa on (havainnollistaminen, kustannusten hallinta, suunnitelmien yhteensovittaminen, koneautomaatio). Infra-alalla tietomalli tulee ehkä olemaan monitahoisempi asia kuin talonrakennuksessa. Talo pitää itsessään sisällään toiminnan ja ominaisuudet, joista ollaan kiinnostuneita ja joita hyödynnetään. Taloa mallina tarkastelemalla voi simuloida ja arvioida näitä ominaisuuksia. Talo on "tuote". Infra puolestaan on luonteeltaan ennemminkin järjestelmä, joka mahdollistaa toimintaa. Infratuotteet; tie, katu, rata, puisto, vesijohtoverkosto ovat järjestelmän osia. Itse tuotetta esim. väylää mallintamalla voidaan tarkastella väylän (teknisiä?) ominaisuuksia. Väylää käytetään siirtymiseen paikasta toiseen tai kuljetukseen. Kiinnostava tarkasteltava/simuloitava asia on myös yhteiskunnan toiminta väylän kanssa tai ilman. Se ei selviä pelkästään väylän mallin avulla. Infralle ominaista on myös "alueellisuus". Infra toimii kokonaisuuksina, joilla on suhteita toisiinsa. Mallit muodostuvat "kerroksittain" rakenne/tuote - alue - yhdyskunta - yhteiskunta? Infratietojärjestelmissä oleellista on yhteys paikkatietoon. Alla (Kuva 4) on laajennettu tietojärjestelmien jaottelua. Kuvassa tilaajan/omistajan toiminta ja olemassa oleva infra on vihreän renkaan sisäpuolella. Kehän ulkopuolella on infraan liittyviä toimintoja. Maankäytön suunnittelulla, kaupuankisuunnittelulla ja liikennejärjestelmäsuunnittelulla vaikutetaan siihen, mitä infraa rakennetaan ja minne. Tällä alueella on omat ohjelmistonsa ja tietomallinsa (säiliöt ja hilat). Rakennushankkeissa osapuolilla tulee olemaan eri käyttötarkoituksiin eri ohjelmia ja tietomalleja, samoin hoidossa ja ylläpidossa. Käyttäjien kanssa kommunikoidaan tiettyjen järjestelmien

19 19 (63) välityksellä. Kuva 4 havainnollistaa sitä, että tietomalleja tuleekin olemaan ei yksi vaan monta. Tietomalli itsessään ei (yksin) ratkaise keskitetyn tiedonhallinnan ongelmaa. Sen sijaan tietomallin voisi nähdä työkaluna, joka mahdollistaa osapuolten uudenlaista yhteistoimintaa ja yhteisen tiedon hyödyntämistä. Tämän kuvan esitystavassa yhteisesti sovittava ja kehitettävä asia ovat säiliöiden väliset nuolet. Tämä sisältää sopimukset siitä, missä tilanteissa tietoa on osapuolten/järjestelmien välillä siirrettävä, mikä on tarvittava tietosisältö ja mikä on tiedon muotoilu, formaatti. Tärkeää olisi sopia sisällöistä: mitä tietoa mitäkin tarkoitusta varten a) tallennetaan b) vaihdetaan. Tärkeää on sen ymmärryksen saavuttaminen, kuka tarvitsee mitäkin tietoa ja mihin. Kun rajapinnat on määritelty, kukin voi tykönään toimia omilla ohjelmillaan ja omien systeemiensä mukaan omalla detaljitasollaan, kunhan pystyy bisnesteknisissä tilanteissa tuottamaan sovitun rajapinnan mukaiset asiat sovitulla tavalla. Kuntokartoitukset LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITTELU HOITO- JA YLLÄPITO OMAISUUDEN HALLINTA Rekisterit, kuntotieto KAUPUNKISUUNNITTELU, MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Lähtötietojen hankkiminen KÄYTTÄJÄT Käyttöluvat, varaukset, vuokraukset,... KÄYTÖN HALLINTA HANKKEIDEN HALLINTA Projektinhallinta, kustannusten hallinta Suunnittelu, rakentaminen, projektinjohto UUSINVESTOINNIT KORJAUSHANKKEET Kuva 4 Infra-alan tiedonhallinnan kokonaisuus Seuraavassa (Kuva 5) on listattu tässä esiselvityksessä tilaajien, tuottajien tai ohjelmistotoimittajien nimeämät ohjelmat. Kuvan listaus (suuremmassa koossa ks. Liite 5) ei ole tyhjentävä listaus infra-alan ohjelmistoista. Ohjelmistojen kartoittamista tulee jatkaa kattavan kuvan saamiseksi siitä, mihin kaikkiin käyttötarkoituksiin ohjelmistoja on olemassa, millaisia ominaisuuksia niissä on ja miten ohjelmistot tällä hetkellä ovat yhteensopivia.

20 20 (63) HOITO- JA YLLÄPITO Puisto Monsu Saarni 2 YAOH kunnossapitosovellus Novapoint IRIS Novapoint IRIS RDA Novapoint Utitlity Network Optram Enterprise Suite XPipe XPower OMAISUUDEN HALLINTA Tierekisteri (LV) Ratapurkki (LV) Novapoint IRIS Novapoint Utility Network YAOH-rekisteri MapInfo FACTA-kuntarekisteri YLRE/KeyArea PuuAtlas Vire Silvakuviot CityGIS XPipe LiisiRekisteri LIIKENNEJÄRJESTELMÄ- SUUNNITTELU Novapoint Area Planning Novapoint Map Stella Map ProjectWise XCity CityCAD KAUPUNKISUUNNITTELU, MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Asiakaspalautejärjestelmä Sähköiset palvelut Novapoint Web Stella Web KÄYTTÄJÄT SpatialWeb ecity einfra DigiRoad KÄYTÖN HALLINTA Ennakkotietojärjestelmä (LV) Kaivuuluparekisteri YAOH luparekisteri Xcity elupa Winkki Alueiden käyttö ASPA/KeyInfo Asiakaspalautejärjestelmä Maisematyölupatietokanta Stella Map LIIRE HANKKEIDEN HALLINTA Sampo (LV) ProConsept Planet MSO Project server FORE ProjectWise KeyWinkki... Xstreet Microstation XPipe RM Bridge Tekla Structures PowerCivil for Finland Vectorworks Rail Track Ec-Trak Syncro Novapoint Base AutoCAD Map ProjectWise Ytcad Geospatial Server Fiksu LOUHI M-color Novapoint Civil Construction Liisu Novapoint Site Tools Novapoint Landscape Novapoint Road Novapoint Soundings Novapoint Railway Novapoint Geocalc UUSINVESTOINNIT Novapoint Road Marking Novapoint Road Signs KORJAUSHANKKEET Novapoint Tunnel Novapoint Virtual Map Kuva 5 Infra-alan ohjelmistoja listattuna edellisen kuvan jäsennyksen mukaan Kuviin liittyen havaitaan, että suunnittelupuolella on paljon tarjontaa; ylläpito- ja käyttöpuolella huomattavasti vähemmän Omistajien/tilaajien järjestelmät ja ohjelmistot sijoittuvat renkaan keskelle. Laajempaan yhteiskunnalliseen tason arvottamiseen/poliittiseen päätöksentekoon soveltuvat ohjelmat ovat vielä pääosin kehittämättä. Selvästi eniten esimerkkejä ja kokemusta mallinnuksesta on siltojen osalta sekä puistojen osalta. Molemmissa voidaan hyödyntää talopuolen mallinnusohjelmia Merkittävimmät kehitystä estävät tekijät Teknologian potentiaalin täysi hyödyntäminen vaatii tulevaisuudessa siinä mielessä varsin perusteellisia muutoksia, että useat "paperiprosessiin" liittyvät asiat ovat kirjattuna eri lakeihin. Jotta esimerkiksi allekirjoituksiin ja sähköiseen arkistointiin liittyvät esteet poistuvat, näihin asioihin on kehitettävä ratkaisut, ja lait on muutettava siltä osin. Nämä esimerkit liittyvät sähköisen asioinnin kehittämiseen yleisellä tasolla (myös muilla aloilla kuin infranpidossa), ja niiden tiimoilta on kehityshankkeita jo käynnissä (esim. KRYSP [18] ja SADe [19]). Teknologian kehittämisen kannalta keskeiset kysymykset ovat: tukevatko ohjelmistot tehokkaasti suunnittelijan/urakoitsijan/palveluntarjoajan omaa työtä, ja tuottavatko ohjelmistot sitä tietoa, jota prosessissa tarvitaan? Tarvitaanko näistä näkökulmista ikään kuin sisällöllisiä parannuksia ohjelmiin? Teknisiä parannuksia ja lisäominaisuuksia tarvitaan (ainakin) käytettävyyden ja tiedonsiirron parantamiseen.

21 On epäselvää, mikä infratietomalli on tietomalli esitetään huolettomasti yhteydessä kuin yhteydessä kaikki ovat mielestään sitoutuneet yhteisen tietomallin kehittämiseen ja samaan aikaan puhuvat kukin eri asiasta ymmärrys ja kehittäminen on siksi pysynyt yleisellä tasolla Tilaajan vaatimukset kohdistuvat piirustuksiin -> ei tuoteta parhaalla mahdollisella tavalla suunnittelu- ja rakentamisprosessissa hyödynnettävissä olevaa tietoa Kaikki suunnitteluohjelmistot eivät ole mallintavia ja parhaat ohjelmistot eivät ole vielä laajassa käytössä ei ole edes mahdollista tuottaa vielä tietomalleja Jyrkkä jako vaiheisiin rakennushankkeissa ja eri osapuolten siiloutuminen sekä tilaajan (sisäiset osaprosessit) että tuottajien puolella vähentää ymmärrystä muiden prosessin vaiheiden ja toisten osapuolten tarvitsemasta tiedosta toimintamallina estää kokonaisoptimointia 21 (63)

22 22 (63) 4 Best Practise esimerkkejä Tässä InfraTimantti esiselvityksen osassa esitetään valittuja esimerkkejä kehityksen kärjestä ja hyvistä käytännöistä tietomallinnukseen liittyen. Esimerkit ovat osittain tutkimuksia, osittain teknologian kehityksen kärkeä ja osittain soveltamisen parhaita käytäntöjä. Esimerkit ovat sekä infrarakentamisesta että talonrakentamisesta. 4.1 Tilaajan hankintaprosessin ohjaus Allianssi on hankintamalli, jossa projektin pääosapuolet solmivat keskinäisen sopimuksen ja muodostavat projektiorganisaation, joka huolehtii kaikkien projektin vaiheiden toteutuksesta. Kaikki osapuolet ovat mukana päätöksenteossa kaikissa vaiheissa. Esimerkkikaavio projektiorganisaation rakenteesta, Kuva 6. Sopimus perustuu hankkeen tavoitehintaan, jonka ylitykset tai alitukset jaetaan osapuolten kesken. Samalla projektin riskit ja voitot jaetaan. Tämä muodostaa kaikille osapuolille yhdensuuntaiset intressit, minkä katsotaan olevan allianssihankintamallin päähyöty ja mahdollisuus (Kuva 7). Kaikki joko voittavat tai häviävät, eikä kyse ole enää "nollasummapelistä". Toiminnan läpinäkyvyys lisääntyy, kun kaikesta on sovittava osapuolten kesken avoimesti ([5][6][10]). Kuva 6 Esimerkkikaavio allianssiprojektin järjestäytymisestä. (Kuva Pertti Lahdenperä [6]). Allianssimallia on tutkittu ja raportoitu runsaasti jo aiemmin, esimerkiksi [5][6]ja [10]. Myös mm. Liikennevirasto on ollut mukana allianssia tutkineissa tutkimushankkeissa. Tässä itse hankintamallia ei esitellä tarkemmin, vaan seuraavaksi keskitytään tämän tutkimuksen havaintoihin, joiden perusteella allianssimallia voitaisiin myös tietomallintamisen näkökulmasta pitää hyvänä hankintamuotona.

23 23 (63) Kuva 7 Allianssihankkeessa tilaajan ja tuottajien taloudelliset intressit ovat samansuuntaiset. Tämä mahdollistaa lopputuloksen paranemisen (performance level). (Kuva Pertti Lahdenperä [6]) Allianssimallissa tilaaja tulee osaksi toteutusorganisaatiota. Tämä ehkäisee todettua ja vastaajia huolestuttanutta tilaajan etääntymistä hankeprosessista ja sen mukana lopputuotteen ominaisuuksista. Allianssimallissa kaikista projektin osapuolista muodostetaan työryhmät, joissa kaikki osallistuvat päätöksentekoon. Tämä automaattisesti palvelee tiedon siirtymistä osa-alueelta ja osapuolelta toiselle ja lisää yhteisen ymmärryksen määrää. Tätä kautta kaikkien osapuolten toiminta- ja yhteistyökyky jatkossa muissakin hankkeissa paranee. Allianssin on todettu sopivan projekteihin, joissa kehitetään tai käyttöönotetaan uutta teknologiaa. Samoin on todettu, että mallia kannattaa käyttää, kun tilaaja tavoittelee koko alan kehittymistä. Allianssi sopii (suuriin) projekteihin, jotka sisältävät haasteita, joita on vaikea ennalta hallita. Koska neuvottelut allianssin perustamiseksi ovat suuri ponnistus, allianssimallia tyypillisesti käytetään vain suurissa hankkeissa. Pieniä hankkeita ja hoitoa ja ylläpitoa varten tulisi kehittää kevyempiä yhteistyömalleja tai soveltaa yhteistyösopimusta tietyn ryhmän kesken pitkällä aikavälillä useissa hankkeissa. Tarve yhteistoimintamuodoille hankinnoissa on todettu myös RAKLIn Hankintaklinikan raporteissa [11][12]. 4.2 Tuotannon prosessien hyvät esimerkit Saksalainen tutkimushanke ForBAU (www.forbau.de) [1] tutkii infrarakentamisen mallinnusta ja työmaan simulointia. Tutkimuksessa tutkijat ja infra-alan yritykset työskentelivät yhdessä neljässä alahankkeessa. Tavoitteena oli automatisoida laser-skannatun tai valokuvista tulkitun maastotiedon muuttamista 3D-malliksi, kehittää väylämallin ja siltamallin keskinäistä integraatiota ja parametrista päivittämistä,

24 24 (63) kehittää maanpinnan mallin, maaperämallin ja väylämallin yhdistämistä, kehittää massansiirtojen simulointia ja optimointia, parantaa työmaan suunnittelua ja työvaiheiden järjestystä prosessioptimoinnilla Siemens UGS NX 3D Building Model AutoDesk Civil 3D 3D Terrain Model AutoDesk Civil3D 3D Roadway Model Bridge 3D Subsoil Model SurPack 3D Excavation Pit Siemens UGS NX 3D Site Equipment EIS Kuva 8 ForBau-tutkimushankkeen visio virtuaalisesta työmaasta. (Kuva ForBauprojekti, Dr. Ing. Andre Borrmann, TU Munchen) Mallit tuotetaan olemassa olevilla kaupallisilla standardiohjelmistoilla (Civil 3D, NX, SurPack,..). Mallien yhdistämiseen kehitettiin hankkeessa integrointimoduuli (ForBAU Integrator, Kuva 9). Simulointeihin sovellettiin kaupallista tehdasprosessien simulointiin tarkoitettua ohjelmistoa. Tiedonsiirrossa hyödynnettiin LandXML, IFC-Bridge ja OKSTRA standardeja. Hankkeessa osallistuttiin IFC-Bridge ja IFC-Road -standardien kehittämiseen [1].

25 25 (63) TP2 Process simulation XML Volume and position of cut and fill areas 3D Terrain Model 3D Roadway Model 3D Subsoil Model LandXML OKSTRA Geotechnical Data ForBAU Integrator 3D Bridge Model PDM system Kuva 9 Kaavio ForBAU-projektissa muodostetusta kokonaisuudesta. (Kuva ForBau-projekti, Dr. Ing. Andre Borrmann, TU Munchen) 4.3 Tietomallipohjaiset prosessit ja liiketoiminta talonrakennuksessa Talonrakennusalalla tietomallintamisen kehittämisen painopisteenä on selvästi ollut rakennushanke ja sen prosessit. Mallien hyödyntäminen kiinteistöjen käytön, ylläpidon ja omistajan kiinteistöliiketoiminnan alueella on edelleen kehitysvaiheessa. Rakennussuunnitteluun on tarjolla hyviä mallinnusohjelmistoja sekä malliin kytkeytyviä muita ohjelmia, jotka tuottavat lisätietoa suunnitelmasta (esim. kustannukset, energiankulutus, sisäolosuhteiden toimivuus, palotekninen toimivuus, valaistus, ympäristövaikutukset). Myös eri alojen suunnitelmien/mallien yhdistämiseen ja tarkastamiseen on ohjelmia tarjolla. Uusimpana kehityksenä ovat ohjelmistojen tarjoamat ryhmätyö- ja yhteistyömahdollisuudet. Uusia yhteistoimintatapoja ja tietomalliin perustuvia prosesseja on harjoiteltu n. kymmenen vuoden ajan Päätöksentekoprosessin analysointi Talonrakennusalalla on tilaajan näkökulmaa ja intressiä tietomallien käyttöön jäsennetty analysoimalla tilaajan päätöksentekoprosessia rakennushankkeen aikana. VBE 2 -tutkimushankkeessa hahmoteltiin tilaajan yleinen päätöksentekoprosessi (numero 1, Kuva 10), jossa määriteltiin kussakin päätöksentekopisteessä: mistä asioista siinä päätetään ja mihin tietoihin päätös perustuu [4]. Nämä tiedot listattiin ja määriteltiin mistä tietomalleista (minkä suunnittelualan ja minkä valmiusasteen mallista) tai mallin analyysistä tieto on saatavissa. Kuva 11 on esimerkki taulukosta, johon on koottu

26 26 (63) investointipäätökseen liittyvät tiedot ja niiden lähteet. Tietomalleja edustavat kuvissa kyseisessä VBE 2-hankkeessa ideoidut rakennuksen tietomallien ja simulaatioiden/ analyysien symbolit. Myös Senaatin tietomallivaatimukset [9] perustuvat tähän ajatteluun ja sen jatkojalostamiseen (Kuva 10). Tärkeimmiksi hyödyntämiskohteiksi malleille määriteltiin määrälaskenta ja laajuuksien hallinta, energiasimulointi sekä havainnollistaminen. Mallit määriteltiin vaatimuksissa niin, että ne ovat käyttökelpoisia näihin käyttötarkoituksiin Julkaiseminen Laadunvarmistus 2 Mallien käyttötarkoitukset Kuva 10 Suunnittelutieto siirtyy nuolien suuntaan kohti tilaajan päätöksentekoa. Malleille asetettavat vaatimukset on johdettava käänteisessä järjestyksessä (1,2,3,4). (Kuva Senaatti-kiinteistöjen tietomallivaatimusten [3] julkaisuseminaarista) Tietomallivaatimuksissa määritellään myös mallien laadunvarmistusprosessi ([3] osa 6) ja mallien ja piirustusten julkaisuprosessi laadunvarmistusprosessi ([3] osa 1), jotka katsottiin tarpeellisiksi luotettavan tietomalliprosessin aikaansaamiseksi. Laadunvarmistuksella varmistetaan, että tuotetut mallit ovat vaatimuksen mukaisia. Mallit tarkastetaan määritellyllä tavalla paitsi suunnittelijan itsensä toimesta myös tilaajan toimesta. Julkaisuprosessi varmistaa, että tietomallit tuotetaan ennen piirustuksia ja piirustukset perustuvat laadunvarmistuksen läpäisseeseen julkaistuun malliin. Tietomallinnuksen käyttöönoton myötä Senaatti-kiinteistöt on tehnyt muutoksia myös omaan investointiprosessiinsa [9].

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit

INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN. Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit INFRA-ALAN ON TEHOSTETTAVA LIIKETOIMINTAPROSESSEJAAN Harri Yli-Villamo Johtaja, rautatieinvestoinnit Agenda Miksi on tehostettava Toimintatapa nyt Mitä viime vuosina on tehty infra-alan alan tuotetietomalli-asiassa

Lisätiedot

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala

BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala BIM Suunnittelun ja rakentamisen uusiutuvat toimintatavat Teppo Rauhala Proxion 19.10.2015 Proxion BIM historiikkia Kehitystyö lähtenyt rakentamisen tarpeista Työkoneautomaatio alkoi yleistymään 2000 luvulla

Lisätiedot

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan

INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan INBIM mallinnusvaatimukset Mitä mallinnusvaatimuksilla tarkoitetaan ja miksi niitä tarvitaan Harri Mäkelä ja Kalle Serén InfraFINBIM, AP2 työpaja, 27.1.2011 2011 DocId: 2494429CF4EB Tavoite Työn tavoitteena

Lisätiedot

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin

Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Mallinnusinnovaatioiden edistäminen infra-alalla hankinnan keinoin Pirkanmaan maanrakennuspäivä 2016 12.1.2016 Markku Niemi Taustaa Liikenneviraston hallinnoiman väyläomaisuuden

Lisätiedot

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen

VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste. Virtuaalirakentamisen Laboratorio Jiri Hietanen VBE II Tulosseminaari Teknologian valmiusaste 1 2 Sisältö Tietomalleihin perustuva järjestelmä Järjestelmän osien valmiusaste Rakennuksen tietomallien tuottaminen Rakennuksen tietomalleihin perustuvat

Lisätiedot

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto

14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio. 16:30 InfraTM hanke ja InfraBIM Liikennevirasto RIL infrabim seminaari 14:30 Tilaisuuden avaus, Heikki Halttula 16:05 Mallipohjainen integraatio RIL Tietomallitoimikunnan puheenjohtaja rakennusteollisuuden aloilla, Erkki Mäkinen, Segmenttijohtaja, Infrarakentaminen

Lisätiedot

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki

Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Inframallit tilaajan näkökulmasta case Oulun kaupunki Infrakit 28.1.2016 Helsinki Markku Mustonen, Oulun kaupunki & Teppo Rauhala, Proxion Infra-alan digitalisoituminen Infra-ala on digitalisoitunut viimeisinä

Lisätiedot

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.

TalokeskusYhtiötOy. Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon. Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6. TalokeskusYhtiötOy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto

Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Kilpailu ja teknologia tuottavuuden kulmakivet infrarakentamisessa? Eero Karjaluoto Pääjohtaja Tiehallinto Infra Rakentaminen ja palvelut 2001-2005 Loppuseminaari 2.3.2006 Infra-ohjelma on tukenut alan

Lisätiedot

buildingsmart Finland

buildingsmart Finland buildingsmart Finland Tero Järvinen buildingsmart Finland Talotekniikkatoimialaryhmä Finnbuild 2014 03.10.2014 TALOTEKNIIKKATOIMIALARYHMÄN KYSELY Kyselyn tarkoitus Kartoittaa talotekniikan tietomallikäytäntöjä

Lisätiedot

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI

TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI TIETOMALLINNUS TEKNIIKKALAJIEN KYPSYYSASTEET PUISTOSUUNNITTELU JÄTKÄSAARI, HELSINKI INFRAMALLINTAMISEN PÄIVÄ 1.2.2017 Veli-Pekka Koskela ESITYKSEN SISÄLTÖ Hanke-esittely Yhteistoiminta puistosuunnitteluhankkeessa

Lisätiedot

QL Excellence -käsikirja

QL Excellence -käsikirja QL Excellence -käsikirja QL Laatutoiminta Oy:n laadunhallinta 2010 Sisällysluettelo: QL Excellence -käsikirja...3 Yleiskuvaus... 3 Laatupolitiikka...3 Laatukäsikirja...3 Laadunhallintajärjestelmän kuvaus...

Lisätiedot

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt

Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan. Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt Mallintamalla suunnittelu, rakentaminen ja elinkaari hallintaan Kari Ristolainen johtava asiantuntija Senaatti-kiinteistöt 1 24.5.2010 Tietomallintamisen kehityspolku Senaatti-kiinteistöissä BIM - kehityshankkeet

Lisätiedot

Digitaalinen luovutusaineisto

Digitaalinen luovutusaineisto Digitaalinen luovutusaineisto BuildingSMART Finland Inframallintamisen päivä 2017 Kari Partiainen Projektipäällikkö Liikennevirasto 6.2.2017 Ville Suntio Projekti- ja kehityspäällikkö Destia Oy Pilottihanke

Lisätiedot

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet

Tietomallintaminen. Suunnittelun kipupisteet Tietomallintaminen Suunnittelun kipupisteet 25.10.2016 Tietomallinnus yhteiset pelisäännöt (YIV) edellytys eri järjestelmissä tuotetun tiedon yhdistämiseen (IInfraBIM-nimikkeistö) standardi tiedonsiirtoformaatit

Lisätiedot

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA

VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA VIASYS VDC ASIAKASPÄIVÄ 2016 SUUNNITTELUSTA RAKENTAMISEEN TIETOMALLINTAMINEN JA TIEDONHALLINTA SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMASTA Emil Matintupa 25.5.2016 1 AGENDA 1. Tietomallien rooli tiensuunnitteluprosessissa

Lisätiedot

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12

Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Helsinki, Palace 8.4.2014 klo 10 12 Yhteistyössä Työkaluja infra alalle (www.vtt.fi/sites/infra2030) Infrarakentamisen rakenne Suunnitteluun ja päätöksentekoon

Lisätiedot

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry

INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ. Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA 2010 KEHITYSOHJELMA LISÄÄ TUOTTAVUTTA JA KILPAILUKYKYÄ Toim.joht. Terho Salo Rakennusteollisuus RT ry INFRA AVAINASEMASSA YHTEISKUNNALLISTEN TOIMINTOJEN MAHDOLLISTAJANA Rakennetun infrastruktuurin

Lisätiedot

Inframallintamisen mahdollisuudet

Inframallintamisen mahdollisuudet Inframallintamisen mahdollisuudet Tiina Perttula 25.4.2016 Inframalli Rakenteen ja rakentamisprosessin elinkaarenaikainen tieto digitaalisessa muodossa - Tuotemalli joka (voi) sisältää - Geometriatiedon

Lisätiedot

Inframodel 2 kehityshanke

Inframodel 2 kehityshanke Inframodel 2 kehityshanke 30.9.2005 Inframodel2 esittely Yleistä Hankkeen tavoitteet Hankkeen osapuolet ja organisointi Budjetti ja rahoitus Aikataulu ja osatehtävät Työskentely ja dokumentointi LandXML

Lisätiedot

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon

Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Talokeskus Yhtiöt Oy Korjausrakentamisen ulottaminen käyttöönottoon ja ylläpitoon Rakennettu ympäristö ohjelman ja LCIFIN2-hankkeen työpaja 11.6.2014 Stefan Fransman Kehityspäällikkö Suomen Talokeskus

Lisätiedot

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN

LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN LÄHTÖTIETOJEN VAIKUTUS LISÄ- JA MUUTOSTÖIHIN SEKÄ TOTEUTUSKUSTANNUKSIIN KATU- JA VESIHUOLLON SANEERAUSKOHTEISSA TUOMAS HAAPANIEMI GEOTEKNIIKAN KONFERENSSI 8.5.2015 TAUSTAA: Työn rahoittajat: Kangasalan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk

Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk Etelä-Karjalan rakennuspäivä - Rakennusala digitaalisuuden kourissa? Miten digiloikka saadaan aikaan? Lehtori Timo Lehtoviita, Saimaan amk ROTI 2015-arvosanat Rakennukset : 7 Liikenneverkot : 7 Yhdyskuntatekniikka

Lisätiedot

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA

YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA YTV 2012 OSA 14 TIETOMALLIEN HYÖDYNTÄMINEN RAKENNUSVALVONNASSA Tomi Henttinen Arkkitehti SAFA buildingsmart Finland, puheenjohtaja buildingsmart - toiminnan tarkoitus Visio buildingsmartin tavoitteena

Lisätiedot

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo

pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille Pandia Oy Sinikalliontie Espoo pandia Business Intelligence Asuinkiinteistöjen omistajille contact@pandia.fi puh: 09 549 194 69 fax: 09 584 414 10 Pandia Oy Sinikalliontie 14 02630 Espoo PANDIA REAL ESTATE KERÄÄ JA JALOSTAA TIETOA Kirjanpidon

Lisätiedot

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto

Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Virtuaalinen liikenteen tutkimuskeskus 16.2.2012 BANK, Unioninkatu 20, Helsinki Liikennetutkimuksen osaaminen Suomessa Oulun yliopisto Rauno Heikkilä, Oulun yliopisto Esityksen sisältö Tutkimusyksikön

Lisätiedot

Tutkimusraportti - tulokset

Tutkimusraportti - tulokset Department of Structural Engineering and Building Technology Infrahankkeen kokonaisprosessin ja tietotarpeiden mallintaminen (INPRO): Tutkimusraportti - tulokset INFRA 2010 loppuseminaari 5.11.2008 Ari-Pekka

Lisätiedot

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä

Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla. Jukka Kääriäinen VTT Oy , Oskari-verkostopäivä Avoimen ohjelmistotuotteen hallinta julkisella sektorilla Jukka Kääriäinen (jukka.kaariainen@vtt.fi) VTT Oy 19.5.2015, Oskari-verkostopäivä Esityksen sisältö Mitä on tuotteenhallinta? Mikä on avoimen tuotteenhallintamalli?

Lisätiedot

FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA

FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA KORJAUSRAKENTAMINEN MUUTTUU PALVELUKSI LOPPUSEMINAARI FRANZENIAN PERUSKORJAUS - JULKISEN HANKKEEN TOTEUTUS YHTEISTOIMINTAMALLILLA KIINTEISTÖJOHTAJA TEPPO SALMIKIVI 27.1.2015 Yhteistoimintaurakoiden kategorisointi

Lisätiedot

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai

TIEMERKINTÄPÄIVÄT Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai TIEMERKINTÄPÄIVÄT 7-8.2.2013 Radisson Blu, Oulu (Hallituskatu 1) Torstai 14:00 14:30 Tiemerkinnät ELY:n näkökulmasta Markku Tervo / POP-ELY 1 PUHEENVUORON TEEMAT 1. Tiemerkintöjen tilanne ELYn näkökulmasta

Lisätiedot

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy

INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET. IPT-strategiapäivä , Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy INTEGROIDUT PROJEKTITOTEUTUKSET IPT-strategiapäivä 16.1.2014, Lauri Merikallio, Vison Alliance Partners Oy Arkipäivän pohdintaa epävarmuuksia ja riskejä sisältävien hankkeiden johtamisessa Kuka/ketkä hinnoittelevat

Lisätiedot

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa

Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa JKMM Arkkitehdit Rakennesuunnittelija ja teräsrunkotoimittaja samassa tietomallissa Max Levander, Ramboll Tero Ollikainen, Peikko Group Oy Teräsrakennepäivä 2016, Scandic Park 8.11.2016 RAMBOLL SUOMESSA

Lisätiedot

Kaupallinen malli -ryhmä

Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallinen malli -ryhmä Kaupallisen mallin merkitys Kompensaatiomalli Tarjouksen hintakomponentti Kannustinjärjestelmä Tavoitekustannuksen ylitys/alitus Tavoitekustannuksen muuttaminen Avaintulosalueet

Lisätiedot

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy

Mikä on digitaalinen suunnitelma. Petri Niemi Finnmap Infra Oy Mikä on digitaalinen suunnitelma Petri Niemi Finnmap Infra Oy Taustaa Julkaistu 25.2.2016 23.8.2016 DIGITAALISTEN PÄÄLLYSTEURAKOIDEN TYÖPAJA 2 Digitaalinen päällystyssuunnitelma 23.8.2016 DIGITAALISTEN

Lisätiedot

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016

Lean johtaminen ja työkalut. Työpaja 16.3.2016 Lean johtaminen ja työkalut Työpaja 16.3.2016 Lean ja Lean Construction Teoriainformoidut käytännön ihmiset MITÄ ON LEAN? LEAN on johtamisfilosofia joka on koko organisaatiota koskeva laaja-alainen muutosprosessi,

Lisätiedot

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö

Projektin tilanne. Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Projektin tilanne Tavaraliikenteen telematiikka-arkkitehtuuri Liikenne- ja viestintäministeriö Tehtyä työtä Syksyn mittaan projektiryhmä on kuvannut tavaraliikenteen telematiikkaarkkitehtuurin tavoitetilan

Lisätiedot

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet

Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Kehittyvän ympäristön ja teknologian haasteet Matti Helkamo Siemens Osakeyhtiö, Building Technologies Kiinteistöjen paloturvallisuuden ajankohtaispäivät Restricted Siemens Osakeyhtiö 2016 www.siemens.fi

Lisätiedot

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto

1. Tuotemalli ja tiedonsiirto 1. Tuotemalli ja tiedonsiirto Suunnittelu- ja rakentamisprosessi Hankintaprosessi Ylläpitoprosessi Koneautomaatio ja numeerinen ohjaus Laatutiedon automaattinen keruu ja jalostaminen Tietojen ja prosessien

Lisätiedot

Tekla Oyj. Kuntien ja maanmittauslaitoksen kirjaamistehtävien koulutuspäivä Henrik Broman

Tekla Oyj. Kuntien ja maanmittauslaitoksen kirjaamistehtävien koulutuspäivä Henrik Broman Tekla Oyj Kuntien ja maanmittauslaitoksen kirjaamistehtävien koulutuspäivä Henrik Broman Sisällys Tekla Oyj Yritysrakenne Infra & Energy Kirjaamisjärjestelmän uudistuksen vaikutukset tietojärjestelmiin

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015

Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä. Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy 4.11.2015 Tietomallintamisen suunnittelu ja dokumentointi käytännössä Liisa Kemppainen, Sito Oy Jari Niskanen, WSP Finland Oy TIETOMALLIPOHJAISEN HANKKEEN SUUNNITTELU Hankkeen käynnistysvaiheessa tulee suunnitella

Lisätiedot

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011

PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 PRE /INFRA FIN BIM PILOTTIPÄIVÄ 10.5.2011 Pilotointi innovaatioprosessissa Tarpeet Ongelmat Idea Hanke Idea Hanke Ideat Idea Hanke Idea AP3 AP2 AP1 Käynnistys, Veturiyritys Pilotit Pilotit Tavoitteet Valmistelu

Lisätiedot

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet

Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet 1 2 Sisältö Virtuaalirakentamisen laboratorio Tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D Vuorovaikutteinen 3D ja tietomallipalvelimet Vuorovaikutteinen 3D iroom

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011

Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto Kari Ruohonen ylijohtaja 26.9.2011 Liikennevirasto on monialainen liikenteen asiantuntijaorganisaatio, joka vastaa Suomen liikenneväylistä ja liikennejärjestelmän kokonaisvaltaisesta kehittämisestä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät

Alueellinen tietomalli case Inkilänportti. Novapoint-käyttäjäpäivät Alueellinen tietomalli case Inkilänportti Novapoint-käyttäjäpäivät 25.4.2012 FCG lyhyesti FCG Finnish Consulting Group on Suomen suurimpia monialaisia konsulttiyrityksiä Yhtiön palvelut keskittyvät infra-,

Lisätiedot

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa

Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Hankintaratkaisuja vuorovaikutuksessa palveluntuottajien kanssa Kokemuksia hankintaklinikoista KEHTO-foorumi, Joensuu 24.5.2011 Pekka Vaara Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry Tilaajan ongelmia

Lisätiedot

Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin Kehitystyöpaja #

Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin Kehitystyöpaja # Integroitujen projektitoteutusten kehittäminen vaativiin julkisiin hankintoihin 2014-16 Kehitystyöpaja #8 15.11.2016 IPT-hankkeen päättyminen ja IPT2 Antti Piirainen, Vison IPT-hankkeen missio Vaikutukset

Lisätiedot

PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0

PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0 Kari Alatalo Senaatti-kiinteistöt Projektipankki-tehtäväluettelo 1 (9) PROJEKTILA -TEHTÄVÄLUETTELO IM-MANAGERILLE Versio 1.0 1. Omien tietojen päivitys ja ylläpito 2. Koulutus- ja konsultointipalvelut

Lisätiedot

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020

RIIHIMÄEN KAUPUNKI Vesihuoltoliikelaitoksen johtokunta. Dno KH:46/2016. Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Riihimäen kaupungin paikkatieto-ohjelma 2016 2020 Khall. 29.3.2016 125 Paikkatieto-ohjelman tekeminen käynnistettiin paikkatietokoordinaattorin toimesta maaliskuussa 2015. Paikkatieto-ohjelmaa työstettiin

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa

Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Rakennuskustannukset hallintaan Fore-laskennan käyttö suunnittelussa Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016, Ari Huomo Kustannusohjauksen tavoitteet Tavoitteellinen, kuhunkin hankkeen vaiheeseen sopiva kustannusarvio

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Metsätietojen hallinta Hyvinkäällä. Heikki Karttunen paikkatietoinsinööri 30.5.2007

Metsätietojen hallinta Hyvinkäällä. Heikki Karttunen paikkatietoinsinööri 30.5.2007 Metsätietojen hallinta Hyvinkäällä Heikki Karttunen paikkatietoinsinööri 30.5.2007 Heikki Karttunen 30.5.2007 1 Agenda Hyvinkään metsät ja suunnittelu Hyvinkään paikkatiedot metsäsuunnittelun kannalta

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ

KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ KEHITTÄMISEN NELIKENTTÄ TIEDON- HALLINTA HANKINTA JÄRJESTELMÄTASON KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 5 10 vuotta SOVELLUSTEN KEHITTÄMINEN -Tulosten käyttöönoton aikajänne 1-5 vuotta KOULUTUS

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous

Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki

Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Tietomallinnus palvelurakentamisessa Case Linnanmäki Henry Salo Fira Oy Esityksen sisältö Fira pähkinänkuoressa Fira Oy Historiamme Palvelurakentamisen konseptimme Tietomallin käyttö palvelurakentamisessa

Lisätiedot

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan? Matkailun laatu laatukäsikirja osaksi yrityksen sähköistä liiketoimintaa Sähköinen aamuseminaari matkailualan toimijoille 24.8.2010 Riitta Haka

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Lapin Opin ovi. Arviointimatriisi. Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa

Lapin Opin ovi. Arviointimatriisi. Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa Lapin Opin ovi Arviointimatriisi Lähtötila, nykytila ja tavoite projektin lopussa Lähtötila: joulukuu 2008 Nykytila: 8.4.2011 Tavoitetila: 31.12.2011 Arviointiulottuvuus 1 Tilanteelle kokonaisuutena ominaista

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Suunnitteluprosessin uudistaminen

Suunnitteluprosessin uudistaminen Suunnitteluprosessin uudistaminen Liikennejärjestelmäpäivä 20.4.2016 Matti Levomäki Suunnitteluprosessin uudistaminen TAVOITE Suunnittelun toimintatapojen kehittäminen siten, että ne tuottavat vaikuttavimmat

Lisätiedot

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki

Kuntatieto-ohjelma. Nykytilan analyysin tiivistelmä Versio: 1.0. Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma Nykytilan analyysin tiivistelmä 25.6.2014 Versio: 1.0 Laatija: Pentti Kurki Kuntatieto-ohjelma nykytila tiivistelmä 25.6.2014 2 (7) Sisällys 1. Dokumentin tarkoitus... 3 2. Kuntien ulkoisen

Lisätiedot

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu

KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI. 17.02.2012, Oulu KUNTATEKNIIKAN TOIMIALAN KEHITYSNÄKYMÄT -SEMINAARI 17.02.2012, Oulu SEMINAARIOHJELMA klo 08:30 09:00 Aamukahvi klo 09:00 09:30 Tilaisuuden avaus Teknisen toimialan kehittämisen keskeiset haasteet, kokemuksia

Lisätiedot

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet

Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet Tuotemallipohjainen suunnittelu ja toteutus - yhteiset tavoitteet 16.5.2002, Dipoli Rakennusteollisuus RT ry Ilkka Romo Rakennusteollisuus RT ry 1 Rakennusteollisuuden teknologiastrategia 12.2.2002 Rakennusteollisuus

Lisätiedot

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin!

Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! Yhteinen tiedon hallinta -kärkihanke vauhtiin! 14.11.2016 Yhteinen tiedon hallinta -hanke vauhtiin! -seminaari Digitalisoidaan julkiset palvelut / Yhteinen tiedon hallinta (YTI) -hanke 1990-luku 2000 Tekniikka

Lisätiedot

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto

Monimetsä -hanke työsuunnitelma Timo Vesanto Monimetsä -hanke työsuunnitelma 2017 Timo Vesanto Kehittämiskokeilut Kehittämiskokeilujen tehtävänä on varmistaa, että niihin valitut, selvitystyössä esille nousseet keinot ovat laajassa mittakaavassa

Lisätiedot

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna

ICT barometri Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna ICT barometri 2007 Tekesin tilaama nopea web kysely, jonka toteutti VTT Rakentamisen tiedonhallinta Kysely avoinna 2. 25.1.2007 Kyselyn jakelu Tekes SARA teknologiaohjelman sähköpostijakelun kautta Ei

Lisätiedot

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto

AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto AVOIN DATA AVAIN UUTEEN Seminaarin avaus 1.11.11 Kansleri Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto TIETEELLINEN TIETO tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus ja edistyvyys tieto syntyy tutkimuksen

Lisätiedot

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa

Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Uusiomateriaalien käyttö rakentamisessa miten huomioitava suunnitteluprosessissa Kristiina Laakso, Liikennevirasto Hankesuunnittelupäivä 25.10.2016 UUDISTUNUT LIIKKUMISEN JA LIIKENTEEN EKOSYSTEEMI Liikenneviraston

Lisätiedot

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen

JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen JHS- seminaari Uudet suositukset ICT- palvelujen kehittämiseen Miten toiminnan tehokkuutta/hankinnan hyötyjä voidaan mitata Oulun kaupunki/tietohallinto Kaisa Kekkonen 24.11.2009 Kustannus-hyötyanalyysi

Lisätiedot

Suunnitteluohjelmistotutkimus 2016

Suunnitteluohjelmistotutkimus 2016 Suunnitteluohjelmistotutkimus Sähkö- ja automaatiosuunnitteluyritysten näkemyksiä suunnitteluohjelmistoista Kymdata suunnitteluohjelmistot Taustaa Tutkimuksen tarkoitus Tiedonkeruu.. -.9. Kerätä tietoa

Lisätiedot

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry

Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry Integroidut projektintoteutusmallit Suunnittelu- ja konsultointialan näkemykset Suunnittelu- ja konsultointiyritykset SKOL ry Suunnittelun vaatimukset lisääntyvät jatkuvasti Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

VBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen

VBE2. Loppuraportin yhteenveto. Jarmo Laitinen. Virtual Building Laboratory/Jarmo Laitinen VBE2 Loppuraportin yhteenveto Jarmo Laitinen Projektin toteutus Projektin sisällön toteutuminen Projekti edistyi ja saavutti asetetut tavoitteet tälle vaiheelle. Tekniset ja tutkimukselliset tavoitteet

Lisätiedot

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI

INFRA SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI INFRA 2010 -SEMINAARI KUUSAMON PILOTTI Teemu Perälä teemu.perala@navico.fi puh.050-598 8405 5.11.2008 Taustaa ja lähtökohtia Sähköinen hankintamenettely on Tiehallinnossa käytössä täydessä laajuudessa

Lisätiedot

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan

Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan Ihmiset ja tiimit IPT-projekteissa Suomen ja USA:n erot Henri Jyrkkäranta, Helsingin Yliopisto Kari-Pekka Tampio, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri LCI-Päivä 2016 IPT/IPD? Integroitu projektitoimitus

Lisätiedot

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi

Teknologioilla tuottavuutta. VR Track Oy Ville Saksi Teknologioilla tuottavuutta VR Track Oy Ville Saksi 8.4.2014 Miten tuottavasti muutos tapahtuu Nykyiset prosessit eivät ole kaikista tuottavampia käytettäville ja kehitysvaiheessa oleville teknologioille.

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT

TONTTIBAROMETRI 2013, KUNNAT TONTTIBAROMETRI 2013 19. JOULUKUUTA 2013 YMPÄRISTÖMINISTERIÖ, RAKENNUSTEOLLISUUS RY JA SUOMEN KUNTALIITTO Newsec Valuation Oy Mannerheiminaukio 1 A PL 52 00101 Helsinki Puh: 0207 420 400 Fax: 0207 420

Lisätiedot

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö

Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen. Kuntien paikkatietoseminaari Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n kehittäminen Kuntien paikkatietoseminaari 6.2.2013 Tommi Oikarinen, valtiovarainministeriö Julkisen hallinnon ICT:n hyödyntämisen strategia Linjausalueet ja erityiskysymykset VISIO

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke

Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke Soveltuvimpien standardien esittely ja vaikutusten arviointi TITAN Tietoturvaa teollisuusautomaatioon Tekes Turvallisuusohjelman hanke TITAN-SEMINAARI 9.11.2010 Pasi Ahonen, VTT TITAN projektissa koottiin

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa

Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Tuotemallin hyödyntäminen rakentamisprosessissa Rakennusteollisuuden tuotemallitieto-prosessit Pro IT Kehitystyön käynnistystilaisuus 23.9.2002 Susanne Backas 05.03.2002 Strategia Tuottaa tietoa asiakkaan

Lisätiedot

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos

AVARAS. (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) , 156 k, TTY Porin laitos AVARAS (Avoimista tietovarannoista liiketoimintaa Satakuntaan) 1.8.2013.- 31.12.2014, 156 k, TTY Porin laitos Avointen tietovarantojen hyödyntämistä tukevan tiedon tuottaminen Satakuntalaisen elinkeinoelämän

Lisätiedot

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet:

Tietoverkottunut rakentamisprosessi, talotekniikan esiselvitys. Tavoitteet: talotekniikan esiselvitys Tavoitteet: kartoittaa suomalaisten talotekniikkayritysten nykytila, näkemykset ja tarpeet teknologiaohjelman alueella selvittää teknologiaohjelman tulosten hyödynnettävyys Suomessa

Lisätiedot

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen

Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen PRE/Inframallin vaatimukset ja ohjeet, osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen 1 Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen SISÄLLYSLUETTELO Osa 14: Tietomallipohjaisen hankkeen johtaminen...

Lisätiedot

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa

Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa Tiedolla johtaminen - Ennakoivassa kiinteistönpidossa ja päätöksenteossa AVATER-hankkeen loppuseminaari 16.11.2016 Tampereen ammattikorkeakoulu Paavo Kero, projektitutkija TTY, RTEK TP5. Uudet johtamis-

Lisätiedot

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas 1 (6) Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas Sisällys Mikä on toimintajärjestelmä... 2 Hyvä toimintajärjestelmä... 3 Hyödyt... 3 Toimintajärjestelmän rakentaminen... 4 Autamme sinua... 6 Business

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari

Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Tuotemallinnus tuottavuus- ja kilpailutekijänä Suomen buildingsmart toiminnan käynnistysseminaari Keskiviikko, 31.1. 2007 Spektri, Otaniemi Reijo Hänninen, toimitusjohtaja Insinööritoimisto Olof Granlund

Lisätiedot