Opas palvelualan innovoinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas palvelualan innovoinnista"

Transkriptio

1 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Opas palvelualan innovoinnista Yritys- ja teollisuustoiminta 4

2

3 3 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Opas palvelualan innovoinnista Miten palveluinnovaatioita voidaan hyödyntää paremmin alueellisen rakennemuutoksen ja teollisuuden nykyaikaistamiseksi?

4 4 Tämän oppaan on tuottanut Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston klusterit ja pk-yritysten tuki -yksikkö yhteistyössä alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston älykäs ja kestävä kasvu -yksikön kanssa. Se perustuu tietoihin, joita on saatu lukuisien alalla toteutettujen hankkeiden ja tutkimusten yhteydessä. Euroopan komission virkamiehet ovat ohjanneet oppaan laatimista, mutta siinä esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Lisätietoja: Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto Yksikkö D.5: Klusterit ja pk-yritysten tuki Sähköposti: www-sivut: Tämä opas on käännetty useille Euroopan unionin kielille. Käännökset ovat saatavilla verkko-osoitteessa: Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa EU:n rakennerahastojen käytöstä. Oppaan julkaisija tai laatijat eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti vastuussa oppaassa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta tai kattavuudesta. EU:n rakennerahastojen käyttöä koskevat yksittäiset hakemukset on aina arvioitava niiden sääntöjen mukaan, jotka ovat voimassa hakemuksen jättämispäivänä kyseisessä maassa. Tämä opas on osa laajempaa sarjaa. Tähän mennessä on julkaistu seuraavat oppaat: Nro 1: Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa Nro 2: Standardien hyödyntäminen kasvun, kilpailukyvyn ja innovoinnin tukemisessa Nro 3: Yrityksen luovutuksen helpottaminen Nro 4: Opas palvelualan innovoinnista. nro 5 Small Business Act -aloitteen täytäntöönpano aluetasolla nro 6 Rakennerahastot pk-yritysten ja yrittäjyyspolitiikan tukena Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa siitä, miten tässä julkaisussa olevia tietoja käytetään, eikä mahdollisista virheistä, joita julkaisussa voi esiintyä huolellisesta valmistelusta ja tarkastamisesta huolimatta. ISBN DOI /62321 Euroopan unioni, Painettu Belgiassa. Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan, ellei muuta ole ilmoitettu. Kolmannen osapuolen tekijänoikeudella nimenomaisesti suojatun aineiston käyttöä/jäljentämistä varten on saatava lupa tekijänoikeuden haltijalta/haltijoilta.

5 5 Esipuhe Kasvun lisääminen Euroopan alueilla edellyttää, että yrittäjille ja lahjakkuuksille tarjotaan oikeanlainen toimintaympäristö ja tukea, jotta he voivat hyödyntää uusien liiketoimintamallien ja palveluiden mahdollisuudet. Kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseksi Eurooppaan on sovellettava laajaa innovaatiokäsitettä. Tästä syystä Euroopan komissio on sisällyttänyt tulevaa koheesiopolitiikkaa koskeviin asetusehdotuksiinsa vaatimuksen, jonka mukaan alueiden on laadittava älykkään erikoistumisen strategioita. Palveluinnovaatioilla on merkittävä rooli näissä strategioissa. Tällä pyritään etenkin luomaan pienille ja keskisuurille yrityksille suotuisia alueellisia ekosysteemejä ja tukemaan niiden kilpailukykyä globaaleissa arvoketjuissa. Palveluinnovaatioita olisi tarkasteltava strategisesti ja yhdennetysti, jotta voidaan muodostaa uusia elinkeinoaloja ja uudistaa vanhojen rakenteita. Tässä oppaassa esitetään esimerkkejä mahdollisista välineistä palveluinnovaatioiden muutosvoiman vapauttamiseksi, jotta alueet voivat hyödyntää sitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan älykkäitä erikoistumisstrategioita ja niihin liittyviä pk-yritysten innovaatioiden tukipalveluja. Tässä oppaassa esitetään, miten palveluinnovaatioita voidaan käyttää taloudellisen muutoksen käynnistäjänä sekä monialaisen vuorovaikutuksen ja uusien liiketoimintamallien edistäjänä. Toivomme, että tämä opas toimii teille arvokkaana inspiraation lähteenä. Antonio Tajani Euroopan komission varapuheenjohtaja Teollisuus- ja yritystoiminta Johannes Hahn Euroopan komission jäsen Aluepolitiikka

6 6

7 7 Sisällysluettelo 1. Johdanto Nykytilanne Aluksi muutamia selvennyksiä Poliittisten toimien mahdollisuudet vapauttaa palveluinnovaatioiden potentiaali Vaikutusta systeemisellä lähestymistavalla Menneisyyden opetukset: vältettävät virheet Palveluinnovaatioiden muutosvoiman vapauttaminen Tukivälineet palveluinnovaatioiden lisäämiseksi yritystasolla Muotoiluinnovaatioklinikat: yritysten auttaminen kehittämään houkuttelevia ja käyttäjälähtöisiä tuotteita ja palveluja Innovaatiosetelit: palveluinnovaatioita koskevan tutkimustiedon käyttömahdollisuus Innovaatiojohtamista koskeva ohjaus ja koulutus Rahoituksen saannin parantaminen Palveluhautomot Sektori- ja liiketoimintaympäristötason tukivälineet Muotoilukeskukset Elävien laboratorioiden ( Living Labs ) perustaminen Klusterien tukeminen palveluinnovaatioihin perustuvilla kehittyvillä teollisuudenaloilla Innovaatioassistentit Markkinoiden tason tukivälineet johdannaisvaikutusten lisäämiseksi Alueelliset toimenpiteet tietoisuuden lisäämiseksi Teollisuusyritysten ja muotoilijoiden välisen yhteistyön kannustimet Kysyntäpuolen innovaatiosetelit Palveluinnovaatioiden kannustimet julkisissa hankinnoissa Kokonaisvaltaisen lähestymistavan tukeminen Päätelmät...41

8 8 Tietoruudut Tietoruutu 1 Palveluinnovaation määritelmä ja palveluinnovaatioiden muutosvoima Tietoruutu 2 Perinteisten ja kehittyvien teollisuudenalojen määritelmät Tietoruutu 3 Älykkään erikoistumisen määritelmä Tietoruutu 4 Alueellisen ja teollisuuden innovaatiopolitiikan mahdollisuudet palveluinnovaatioiden kannalta Tietoruutu 5 Mikä on laajamittaisten demonstrointihankkeiden lähestymistapa? Tietoruutu 6 Ohjeet muutoksen onnistunutta toteuttamista varten palveluinnovaatioiden avulla Tietoruutu 7 Palveluinnovaatioiden hyödyntämisen rahoittaminen koheesiopolitiikan varoista Tietoruutu 8 Yhteenveto palveluinnovaatioiden potentiaalin vapauttamista edistävistä tukivälineistä... 22

9 9 Johdanto Tämä opas on tarkoitettu kaikille kansallisille, alueellisille ja paikallisille sidosryhmille, jotka pyrkivät edistämään alueellista rakennemuutosta ja teollisuuden nykyaikaistamista, ja etenkin koheesiopolitiikan varojen hallintoviranomaisten päättäjille. Se kiinnostanee kaikkia alueita niiden alueelliseen rakenteeseen, vahvuuksiin ja heikkouksiin katsomatta. Opas on tarkoitettu myös alueille, joiden teollisuus ei ole painottunut teknologiaan, sillä palveluinnovaatiot tarjoavat näille alueille mahdollisuuksia edistää niiden omaa ja niillä toimivien yritysten kilpailuasemaa. Oppaan tarkoituksena on havainnollistaa, miten strategisella alueellisella julkisella tuella voidaan tarjota pienille ja keskisuurille yrityksille suotuisa toimintaympäristö ja auttaa niitä hyödyntämään paremmin palveluinnovaatioita pysyäkseen kilpailukykyisinä globaaleissa arvoketjuissa, joihin sisältyy sekä teollisuustoimintaa että palveluita. Koska painopiste on tämä, oppaassa ei käsitellä kaikkia innovaatioiden muotoja eikä kaikkia alueellisten innovaatiostrategioiden näkökohtia, joita ehkä tuetaan aluetasolla. Opasta olisi pikemmin pidettävä käytännöllisenä välineistönä, joka sisältää alueellisten sidosryhmien työssä syntyneitä ajatuksia ja tuoretta palautetta. Tavoitteena on tutkia, millaisilla toimintaympäristöillä, instituutioilla ja tukivälineillä voidaan helpottaa alueellisten teollisuusrakenteiden ja -sektorien palveluinnovaatioiden avulla tapahtuvaa muutosta. Opas sisältää lähinnä esimerkkejä mahdollisista välineistä, joita voidaan käyttää tämänsuuntaisten alueellisten strategioiden täytäntöönpanossa. Monet esimerkeistä ovat saaneet rahoitusta koheesiopolitiikan varoista, toiset taas eivät. Ne kaikki kuitenkin havainnollistavat sitä, miten koheesiopolitiikan varoilla voidaan tukea palveluinnovaatioiden nykyistä strategisempaa käyttöä. Opas täydentää EU:n jäsenvaltioiden kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden asiantuntijoista muodostuvan työryhmän toimintapoliittista käsikirjaa How to strategically use the EU support programmes, including Structural Funds, to foster the potential of culture for local, regional and national development and the spill-over effects on the wider economy?. 1 1

10 10 Tämän oppaan laatimista tuettiin TAKE IT UP -hankkeesta 2 joka on innovaatioiden tukemista kehittävän Europe INNOVA aloitteen tiedotusta edistävä pilari Spectrum-konsulttiyritystä edustavan Jan Rungen tekemällä miniselvityksellä. Innovaatiopolitiikan sidosryhmiä on kuultu tämän oppaan aiemman version sisällöstä PRO INNO Europe -verkkosivuston avulla. 3 Sen lisäksi on kuultu myös seuraavia sidosryhmiä: Verkostojen ja kansainvälisten organisaatioiden edustajista sekä kansainvälisistä akateemisista ja liike-elämän asiantuntijoista koostuva neuvoa-antava ryhmä Mirror Group. Sen tehtävänä on neuvoa älykkään erikoistumisen ohjaustyöryhmää, S3-foorumia, sekä yleisemmällä tasolla, kuten prioriteettien asettamisessa, että yksityiskohtaisemmalla tasolla erityistoimista, joilla pyritään avustamaan poliittisia päättäjiä ja ammatinharjoittajia. 4 EPISIS-hankkeen kumppanit. 5 Hankkeen päätavoitteena on edistää päättäjien ja innovaatioelimien välistä valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä palveluinnovaatioiden alalla poliittisen, strategisen ja toiminnallisen tason rinnakkaisilla toimilla. INNO Partnering Forum. 6 INNO Partnering Forumin tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja hyödyntää Euroopan julkisten innovaatioelimien yhteisvaikutuksia ja ehdottaa uusia toimintatapoja pk-yritysten innovaatioiden tukemiseksi. Hankkeessa keskitytään erityisesti palveluiden uusien suorittamistapojen tutkimiseen ja testaamiseen ja pyritään vauhdittamaan edistyneimpien ja tuloksellisiksi ja vaikuttaviksi osoittautuneiden innovaatiomekanismien käyttöönottoa. Varsovassa Puolassa tammikuuta 2011 aiheesta Uusia tapoja edistää palveluinnovaatioita Euroopassa: rakennerahastojen rooli järjestetyn KIS Partnering Forumin osallistujat, jotka tekivät vertaisarvioita ja äänestivät joistakin tämän oppaan esimerkeistä. Tämä opas julkaistaan kymmenennen Euroopan alueiden ja kaupunkien viikon Open Days -tapahtumassa Brysselissä lokakuussa

11 11 Nykytilanne 2.1 Aluksi muutamia selvennyksiä Palvelut ja palveluala ovat yhä tärkeämpiä talouden kasvun moottoreita, ja ne muodostavat yli kaksi kolmasosaa EU:n työpaikoista ja sen tuottamasta bruttoarvonlisäyksestä. Ne synnyttävät myös suurimman osan Euroopan kasvusta. 8 Palvelut eivät kuitenkaan ole patenttiratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ne eivät yksinään pysty ratkaisemaan Euroopan kilpailukykyongelmia tai korvaamaan tuotantoteollisuutta. Euroopalla on yhä vahva teollisuus ja teknologinen johtoasema monilla aloilla, ja se tarvitsee niitä myös tulevaisuudessa. Kyse ei näin ollen ole teollisuus- ja palvelualojen tai teknologisten ja palveluinnovaatioiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä. Ne kaikki ovat elintärkeitä Euroopan taloudelle. On kuitenkin tärkeää korostaa, että tuotantoteollisuuden ja palveluiden perinteiset rajat ovat muuttumassa yhä häilyvämmiksi. 9 Teollisuuden menestys riippuu esimerkiksi hyvin paljon suunnittelun, markkinoinnin ja logistiikan kaltaisista innovatiivista palveluista sekä tuotteeseen liittyvistä myynnin jälkeisistä palveluista, ja päinvastoin. Palveluyritykset valmistavat yhä useammin tuotteita, jotka perustuvat tai liittyvät niiden palveluntarjontaan tai jakelukanaviin. Alueiden ja teollisuuden kehittämistoimissa ja välineissä ei silti usein edelleenkään oteta näitä muutoksia riittävästi huomioon. Palveluinnovaatiot ovat itse asiassa kasvua ja rakennemuutosta eteenpäin vievä voima koko taloudessa. Ne auttavat lisäämään koko talouden tuottavuutta ja ruokkivat muiden alojen innovaatioita. Ne voivat jopa luoda uusia kasvukeskuksia ja edelläkävijämarkkinoita, joilla on makrotaloudellisia vaikutuksia. Palveluinnovaatiot voivat siis saada aikaan rakenteellisia ja taloudellisia muutoksia yhteiskunnissamme muuttamalla tapojamme elää, harjoittaa liiketoimintaa ja olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. 8 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SEC (2009)1195 Challenges for EU support to innovation in services Fostering new markets and jobs through innovation, saatavilla osoitteesta: 9 EU:n palveluinnovaatioita käsittelevä asiantuntijapaneeli (2011), Meeting the challenge of Europe 2020: The transformative power of service innovation, saatavilla osoitteesta:

12 12 Tietoruutu 1: Palveluinnovaation määritelmä ja palveluinnovaatioiden muutosvoima Palveluinnovaatio koostuu uusista tai merkittävästi parannetuista palvelumuodoista ja -valikoimista riippumatta siitä, onko ne otettu käyttöön palvelu- vai tuotantoteollisuusyrityksissä sekä palveluprosessia, palveluinfrastruktuuria, asiakaspalvelua, liiketoimintamalleja, kaupallistamista (myynti, markkinointi, jakelu) ja palvelun tuottavuutta koskevista innovaatioista sekä hybridimuotoisista innovaatioista, jotka palvelevat useita ryhmiä eri tavoin samanaikaisesti. Palveluinnovaatioiden muutosvoimalla tarkoitetaan prosessia, jossa palvelut muuttavat perinteisiä markkinakanavia ja liiketoimintaprosesseja ja -malleja siten, että asiakaskokemus paranee huomattavasti, mikä vaikuttaa koko arvoketjuun. Tällä tavoin palveluinnovaatiot muotoilevat kehittyviä sektoreita, teollisuudenaloja ja markkinoita ja edistävät rakennemuutosta ja teollisuuden nykyaikaistamista. Tämä palveluinnovaatioiden muutosvoima 10 on jo vaikuttanut moniin aloihin. Se on muuttanut perin pohjin eräitä arvoketjuja, kuten musiikkiteollisuuden. Muutosvoiman ennakoiminen ja hyödyntäminen lisää paitsi yritysten myös alueiden kilpailukykyä, jos ne onnistuvat houkuttelemaan alueelle teollisuuden uusien arvoketjujen suuria tai keskeisiä osia. Suotuisan ympäristön ja kannustimien tarjoaminen palveluinnovaatioille voi näin ollen helpottaa alueiden rakennemuutosta. Tällainen muutos voi kuitenkin aiheuttaa häiriöitä ja jopa kohdata vastustusta omia etujaan puolustavilta tahoilta. Muutoksessa on aina voittajia ja häviäjiä: se tarjoaa uusia mahdollisuuksia joillekin, mutta aiheuttaa myös luovaa tuhoa vakiintuneille toimijoille, elleivät ne pysty sopeutumaan siihen asianmukaisesti. Näin ollen muutoksen edistäminen edellyttää onnistuakseen tietoisia päätöksiä, prioriteettien asettamista ja selkeää viestintää. Tämä on alueellisesta näkökulmasta järkevää toimintaa, sillä reagoimattomuus maailmanlaajuiseen ja teolliseen kehitykseen johtaa usein siihen, että alueellisissa rakenteissa keskitytään liian kapeasti perinteisiin taitoihin. Pyrkimällä vapauttamaan palveluinnovaatioiden muutosvoima alueille annetaan mahdollisuus vahvistaa olemassa olevaa teollisuuspohjaansa ja edistää uusien sektorien ja teollisuudenalojen kehitystä. Esimerkiksi alue, jolla on vahva teollinen perinne, voi hyötyä teollisuuden muotoilukeskuksista, joiden nimenomaisena tehtävänä on lisätä nykyisten teollisuudenalojen arvoa ja uudistaa niitä. Houkuttelemalla lahjakkuuksia ja tarjoamalla kannustimia taustaltaan, kokemukseltaan ja pätevyydeltään erilaisten ihmisten yhteistyölle alueet voivat auttaa teollisuuttaan nykyaikaistumaan ja luomaan uusia työpaikkoja. Vaikuttamalla kaikkiin aloihin ja markkinoihin palveluinnovaatioiden muutosvoima paitsi edistää perinteisten teollisuudenalojen muutosta myös muokkaa kehittyviä teollisuudenaloja, jotka sijoittuvat erilaisten taitojen ja eri teollisuudenalojen rajamaastoon. Koska näille kehittyville teollisuudenaloille on usein tunnusomaista korkea kasvuaste ja suurempi markkinapotentiaali, ne ovat avain kilpailukykyyn ja vaurauteen tulevaisuudessa. Tietoruutu 2: Perinteisten ja kehittyvien teollisuudenalojen määritelmät Perinteisillä tuotantoteollisuuden aloilla tarkoitetaan jo kauan olemassa olleita aloja, jotka harjoittavat tavaroiden ja palveluiden jalostusta ja tuotantoa ilman suurempia häiriöitä tai muutoksia. Niiden ei ole tarvinnut läpikäydä suuria muutoksia sulautumalla muihin aloihin, eivätkä uudet liiketoimintamallit ja palveluinnovaatiot ole muodostaneet niille haasteita. Toimialaluokitusjärjestelmissä niihin viitataan tavallisesti teollisuussektorina. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista perinteisistä tuotantoteollisuuden aloista ovat muun muassa autoteollisuus, elintarvike- ja juomateollisuus, tekstiiliteollisuus, kulutustavarateollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus. Kehittyvillä teollisuudenaloilla tarkoitetaan joko uusia teollisuudenaloja tai sellaisia olemas- 10 EU:n palveluinnovaatioita käsittelevä asiantuntijapaneeli (2011), Meeting the challenge of Europe 2020: The transformative power of service innovation, saatavilla osoitteesta:

13 13 sa olevia teollisuudenaloja, jotka ovat kehittymässä tai sulautumassa uusiksi aloiksi. Ne perustuvat useimmiten kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan, innovatiivisten palvelumuotojen kaltaisiin uusiin liiketoimintamalleihin ja kestävyysvaatimusten kaltaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joihin teollisuuden on vastattava. Monilla kehittyvillä teollisuudenaloilla, kuten luovilla toimialoilla, mobiili- ja liikkuvuusaloilla ja ekoinnovatiivisilla aloilla on se yhteinen piirre, että ne kasvavat jo olemassa olevista teollisuudenaloista ja liittyvät siten useisiin perinteisesti määriteltyihin aloihin luomalla uutta teollista toimintaa ja uusia arvoketjuja, joihin sisältyy monialaisia taitoja ja kytkentöjä. muutoksen ohjelmia, joilla viisi tärkeää ominaisuutta: Niissä kohdistetaan poliittista tukea ja investointeja keskeisiin kansallisiin tai alueellisiin painopisteisiin, haasteisiin ja tarpeisiin osaamiseen perustuvaa kehitystä varten. Niissä hyödynnetään kunkin maan/alueen vahvuuksia, kilpailuetua ja huippuosaamispotentiaalia. Niillä tuetaan teknologista ja käytäntölähtöistä innovointia ja pyritään edistämään yksityisen sektorin investointeja. Niillä saadaan sidosryhmät täysimääräisesti mukaan sekä edistetään innovointia ja kokeilua. Koko Euroopan ja sen yksittäisten alueiden kannalta on tärkeää luoda yhtenäinen kehys, jotta tämä palveluinnovaatioiden potentiaali voidaan hyödyntää rakennemuutoksen ja talouskasvun hyväksi. Tästä on tehtävä kaikkien tasojen alue-, teollisuusja innovaatiopolitiikan keskeinen kysymys, jotta voidaan vastata Eurooppa strategian haasteisiin, kuten EU:n palveluinnovaatioita käsittelevän asiantuntijapaneelin suosituksissa korostetaan. 11 Koheesiopolitiikan seuraavalla rahoituskaudella Euroopan alueita kehotetaan laatimaan kansallisia ja/tai alueellisia älykästä erikoistumista koskevia innovaatiostrategioita. 12 Palveluilla ja palveluinnovaatioilla on tässä suhteessa tärkeä rooli, ja alueellisten sidosryhmien ja poliittisten päättäjien olisi oltava tietoisia palveluinnovaatioiden muutosvoimassa piilevästä potentiaalista suunnitellessaan uusia tai parannettuja älykkäitä aluepoliittisia toimia Tietoruutu 3: Älykkään erikoistumisen määritelmä Älykäs erikoistuminen ion paremman ja kohdennetumman innovaatiopolitiikan merkittävä käsite, joka on otettu käyttöön vuoden 2013 jälkeisessä koheesiopolitiikassa. Suunnitellut pakolliset älykästä erikoistumista koskevat kansalliset/alueelliset tutkimus- ja innovaatiostrategiat (RIS3-strategiat) ovat yhdennettyjä, paikkaan perustuvia taloudellisen Ne perustuvat näyttöön ja sisältävät varmat seuranta- ja arviointijärjestelmät. Tämän oppaan tavoitteena ei ole tarjota poliittisille päättäjille näyttöä, jossa tuodaan esiin tätä palveluinnovaatioiden muutosvoimaa, eikä esittää esimerkkejä uusista tai aluekehityksen ja teollisuuden nykyaikaistamisen kannalta lupaavimmista kehittyvistä teollisuudenaloista. Tällaista näyttöä keräävät ja asettavat alueiden ja jäsenvaltioiden saataville eurooppalainen palvelualan innovointikeskus 13 ja Euroopan klusterien seurantakeskus 14, jotka kartoittavat ja analysoivat Euroopan muutosprosesseja ja kehittyviä teollisuudenaloja. Niiden työn tarkoituksena on auttaa tunnistamaan ominaispiirteiltään vahvimmat alat ja kuvaamaan, mitä nämä teollisuudenalat ovat ja missä ne sijaitsevat. Sen sijaan tässä oppaassa pyritään esittämään esimerkkejä siitä, miten älykkään erikoistumisen strategioita voidaan toteuttaa hyödyntämällä palveluinnovaatioiden muutosvoimaa. Tämän nimenomaisen painopisteen syynä on se, että alueellisissa innovaatiotoimissa keskitytään yhä paljolti teknisiin innovaatioihin ja tutkimustoiminnan rahoittamiseen eikä niinkään kaikkien innovaatioiden, osaamisen ja luovuuden muotojen tukemiseen. 11 EU:n palveluinnovaatioita käsittelevä asiantuntijapaneeli (2011), Meeting the challenge of Europe 2020: The transformative power of service innovation, saatavilla osoitteesta: Komissio perustaa eurooppalaisen palvelualan innovointikeskuksen vuonna 2012 tarjouspyynnöllä. Sen päätehtävänä on lisätä tietoisuutta palveluinnovaatioiden muutosvoiman mahdollisuuksista ja vaikutuksista ja tarjota demonstroinnin mallialueille räätälöityä neuvontaa siitä, miten tätä muutosvoimaa voidaan käytännössä hyödyntää ja tukea paremmin. 14 Euroopan klusterien seurantakeskuksen verkkosivusto:

14 14 Tästä seuraa, että varoja ei jaeta parhaalla mahdollisella tavalla ja monia mahdollisuuksia menetetään. Ei riitä, että perinteisiä välineitä vain avataan niin, että ne kattavat myös palveluinnovaatiot ja parantavat palveluyritysten mahdollisuuksia hyödyntää niitä. Tätä tarvitaan, mutta se ei yksinään riitä. 2.2 Poliittisten toimien mahdollisuudet vapauttaa palveluinnovaatioiden potentiaali Tässä oppaassa ehdotettu kattava lähestymistapa edellyttää, että kehitetään ja suunnitellaan aivan uusia välineitä, joissa otetaan palveluinnovaatiot jo lähtökohtaisesti paremmin huomioon. Tällaisia uusia välineitä ovat esimerkiksi ne, joissa keskitytään teollisuudenalojen välisten johdannaisvaikutusten edistämiseen ja uusien palvelumallien luomiseen siihen katsomatta, tapahtuuko tämä teollisuus- vai palveluyrityksissä. Palveluinnovaatioiden paremman hyödyntämisen tukemiseksi valittavat konkreettiset välineet voidaan panna täytäntöön seuraavilla eri tasoilla: (1) toiminnan tasolla esimerkiksi tutkimushankkeilla ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen myönnettävällä taloudellisella tuella (2) yritystasolla edistämällä yleistä yrittäjyyskulttuuria, kehittämällä yritysten valmiuksia nopeampaan ja parempaan innovointiin tai tukemalla uusia yrityksiä, parantamalla yritysten innovaatiojohtamista tai helpottamalla rahoituksen saantia (3) sektoritasolla luomalla esimerkiksi klusterien ja yritysverkostojen avulla suotuisa yritysten toimintaympäristö, joka mahdollistaa palveluinnovaatiot, sekä (4) markkinoiden tasolla palvelumarkkinoiden vapauttamisen, tehokkaan kuluttajansuojan ja innovatiivisten palveluiden nauttimaa luottamusta ja yhteentoimivuutta tukevien standardien avulla. Seuraavassa tietoruudussa esitetään yksityiskohtaisempi yleiskatsaus erilaisista poliittisista toimista, joita voidaan soveltaa näillä neljällä tasolla. Tietoruutu 4: Alueellisen ja teollisuuden innovaatiopolitiikan mahdollisuudet palveluinnovaatioiden kannalta Mukauttamistoimet Kohdennetut toimet Pehmeä ja kova infrastruktuuri Horisontaaliset toimet Toiminnan taso Yritystaso Sektoritaso (Liiketoimintaympäristö) Innovaatiomittarit Tuki julkiselle TTKtoiminnalle Tietämyksen siirron helpottaminen Erityiset TTK-ohjelmat Tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen (sähköinen kaupankäynti) Uusien liiketoimintamallien edistäminen palveluissa ja uusien palvelumuotojen edistäminen teollisuudessa Palveluja tutkivat tutkimuslaitokset Palveluihin erikoistuneet koulutuslaitokset Verokannustimet Valtiontuet Yrityshautomot, kasvun tukeminen ja kansainvälistyminen Immateriaalioikeuksien tukeminen ja innovaatiojohtaminen Rahoituksen saanti ja investointivalmius Erityiset yritysten ja teollisuuden innovaatioita tukevat järjestelmät palveluyrityksille Erityiset palveluiden riskirahoitusjärjestelmät Setelijärjestelmät palveluinnovointi valmiuksien tukemiseksi Alakohtaiset innovaatiomittarit Teknologian ja palveluinnovaatioiden ennakointi Klustereiden kartoitus ja analysointi Alakohtaiset teollisuus- ja klusteripoliittiset aloitteet palvelualoilla (käyttäjien osallistuminen, yhteistyö, alojen väliset yhteydet, uudet klusterimuodot) Palvelu- ja organisaatio innovaatioita esittelevät julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Palvelupuistot ja hautomot Strategiset infrastruktuurihankkeet, kuten laajakaistayhteydet, logistiikka- ja palvelukeskukset, yhteiset työskentelytilat Elävät laboratoriot, muotoilukeskukset Uusille yrityksille tarkoitetut yrittäjyystoimet Liikkuvuusohjelmat Immateriaalioikeuksia koskevat politiikat Alakohtainen standardointi, kuten tieto- ja viestintätekniikassa Markkinoiden taso Markkinoiden kehityksen ennakointi ja kehittyvien alojen seuranta Palveluiden oikeudellinen ja sääntelykehys (sähköinen kaupankäynti) Teollisuuden itsesääntely, yhteentoimivuus, standardit ja sertifiointi Uusia palveluja koskevat edelläkävijämarkkina-aloitteet Setelijärjestelmät johdannaisvaikutusten lisäämiseksi Tietoisuutta lisäävät toimenpiteet Tiettyjen palveluiden vapauttaminen / sääntelyn purkaminen Sääntelyviranomainen Palveluiden sisämarkkinat (esim. palveludirektiivi) Kilpailupolitiikka, myös yrityskeskittymien valvonta

15 15 Ero yhtäältä toiminnan tasolla ja toisaalta yritystasolla tapahtuvan palveluinnovaatioiden tukemisen välillä on se, että edellisessä tapauksessa tuetaan erityisten uusien liiketoimintamallien kehittämistä, kun taas jälkimmäisessä tuen kohteena on yrityksen innovointikyky yleensä riippumatta käyttöön otettavien palveluinnovaatioiden tyypistä. Palveluinnovaatioiden tukeminen sektoritason klusterialoitteilla menee vielä askeleen pidemmälle, koska sillä parannetaan yleisemmin liiketoimintaympäristöä, jossa yritykset toimivat ja innovoivat. Toisin sanoen toiminnan tasolla toteutetut palveluinnovaatioita edistävät välineet johtavat hankkeisiin. Yritystasolla käytettävät palveluinnovaatioiden tukivälineet merkitsevät useimmiten yrityksille annettavia tukia, jotta ne innovoisivat nopeammin ja paremmin. Palveluinnovaatioita tukevat sektoritason välineet taas edellyttävät strategisempia valintoja ja päättäväisiä toimia tiettyjen yritysryhmien liiketoimintaympäristön parantamiseksi perusteellisemmin. Kuten innovaatiot yleensä, myös palveluinnovaatiot kukoistavat parhaiten siellä, missä on olemassa niille suotuisa alueellinen ekosysteemi tai klusteri, joka tukee uusien ideoiden jatkuvaa virtaa ja niiden toteuttamista. Myös palvelualalla uusia ideoita voidaan vaalia järjestelmällisesti. Vaikka sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi ja kaikkien yritysten etenkin palveluyritysten yleisen sääntely-ympäristön parantamiseksi tarvitaan vielä paljon lisätyötä, tällaiset horisontaalisen ja markkinoiden tason oikeudelliset ja sääntelytoimenpiteet voidaan luultavasti toteuttaa tehokkaammin EU:n kuin alueiden tasolla. Monia toimia voidaan kuitenkin toteuttaa alueellisella tasolla palveluinnovaatioiden muutosvoiman vapauttamiseksi edistämään yrittäjyyttä ja teollisuuden muutosta. Tavallisesti alueet voivat vaikuttaa tehokkaimmin palveluinnovaatioihin toimenpiteillä ja välineillä, jotka on kohdistettu yritys- ja sektoritasoille. Alueiden tärkeimpänä tavoitteena tässä yhteydessä on vahvistaa alueellista kehitystä ja kilpailua tukemalla palveluinnovaatioita hyödyntäviä uusia yrityksiä ja edistämällä pk-yrityksille suotuisaa liiketoimintaympäristöä. 2.3 Vaikutusta systeemisellä lähestymistavalla Jotta palveluinnovaatioiden muutosvoimasta saadaan täysi hyöty, on noudatettava kokonaisvaltaista ja strategista lähestymistapaa. Tällaisessa lähestymistavassa yhdistyvät horisontaaliset toimet sekä erityiset toimet, joilla innovatiivisille yrityksille pyritään saamaan aikaan parempi infrastruktuuri ja parempaa tukea tarjoamalla niille suotuisa liiketoimintaympäristö ja puuttumalla markkinoiden puutteelliseen palveluinnovaatioiden hyödyntämiseen. Yksi esimerkki tällaisesta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta on se, mitä palveluinnovaatioita käsittelevä asiantuntijapaneeli kutsuu laajamittaisiksi demonstrointihankkeiksi. Laajamittaisella ei tarkoiteta tiettyyn hankkeeseen myönnetyn taloudellisen tuen määrää, vaan tuetun vaiheittaisen kokeilu- ja täytäntöönpanoprosessin käyttöönoton laajuutta. Lähestymistavan tarkoituksena on esitellä laajamittaisesti palveluinnovaatioiden mahdollisia vaikutuksia ja palvelujärjestelmäratkaisuja tiettyihin haasteisiin. Asiantuntijapaneeli ehdotti esimerkiksi demonstrointihankkeiden käynnistämistä, jotta osoitetaan, miten voidaan muuttaa ja lisätä erittäin teollistuneiden alueiden kilpailukykyä (demonstrointihanke 1A: siirtymävaiheessa olevat teollisuusalueet) tai tukea kestävää matkailua ja elämystaloutta maaseudulla (demonstrointihanke 2: dynaamisten alueiden luominen). Tarve luoda kestäviä yhteisöjä resurssitehokkuuden, hiilipäästöjen vähentämisen ja älykkäiden kaupunkiliikenteen ratkaisujen avulla sekä tarve edistää uuteen teknologiaan perustuvien kehittyvien teollisuudenalojen kehitystä ja rakennemuutosta, kestävyyden kysyntää ja palveluinnovaatioita ovat alueiden yhteisiä haasteita.

16 16 Tietoruutu 5: Mikä on laajamittaisten demonstrointihankkeiden lähestymistapa? EU:n palveluinnovaatioita käsittelevän asiantuntijapaneelin mukaan laajamittaiset demonstrointihankkeet ovat tehokas keino pienentää uudenlaisten palvelujärjestelmien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvää riskiä, kannustaa sidosryhmien ja käyttäjien osallistamista, jakaa kokemuksia koko Euroopassa, tunnistaa osaamisklustereita ja kumppanuusmahdollisuuksia jne. Tässä lähestymistavassa edetään pienimuotoisista prototyypeistä tai pilottihankkeista laajamittaisiin lähellä markkinavaihetta oleviin hankkeisiin, joissa useita ratkaisuja testataan todellisissa olosuhteissa, jotta palveluinnovaatioiden muutosvoimaa voidaan hyödyntää paremmin yhteiskunnallisten haasteiden sekä erityisten ongelmien tai tarpeiden ratkaisemiseen tai tukemaan visiota muutoksesta parempaan. Malli on tulos- ja käyttäjäkokemusperustainen ja edellyttää, että haasteen tai ongelman selvä omistaja, kuten kunnallisviranomainen, ottaa johtavan roolin. Tällaisessa politiikan laadinnassa on kyse siitä, miten alueet voivat tarjota kannustimia sille, että muutoksia ja yrittäjätoimintaa tapahtuu sekä teollisuudessa että yhteiskunnassa. Näin ollen tämä tukee olemassa olevien teollisuudenalojen rakennemuutosta ja uusien kilpailukykyisten teollisuusrakenteiden luomista. Se edellyttää julkisten investointien tehokasta käyttöä, sillä siinä keskitetään niukat resurssit muutamille lupaaville aloille, joilla säilytetään alueen teollisuuden kilpailuetu tai kehitetään sitä. Alueen innovointikapasiteetin vahvistamiseksi ja siten talouskasvun ja vaurauden lisäämiseksi alueellisia toimia on tarkasteltava ja kohdennettava uudelleen, jotta innovaatioiden muutosvoima saadaan hyödynnettyä paremmin. Laajamittaisten demonstrointihankkeiden malli on sinänsä uusi lähestymistapa innovaatioiden kannustamiseksi. Se antaa alueille välineen, jolla ne voivat yhdistää nykyistä paremmin kaikki julkisen ja yksityisen sektorin toimijat, erityisesti teollisuuden, tietopalveluiden tarjoajat, tutkimuslaitokset, sääntelyviranomaiset sekä käyttäjät/ kansalaiset jakamaan tietämystä, kertomaan käytännön kokemuksista ja tuomaan esiin tarpeensa ja osaamisensa. Samalla se tarjoaa viitekehyksen ja kannustimia uusien toimintatapojen kehittämiselle, testaamiselle ja käyttöönotolle konkreettisten haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Tällä tavoin perinteinen innovaatiopolitiikka on käännetty ylösalaisin. Sen sijaan, että tuetaan tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamista sinänsä, laajamittaisilla demonstrointihankkeilla tuetaan ratkaisujen testaamista jonkin tietyn haasteen ratkaisemiseksi. Toisin sanoen mallin lähtökohtana on ongelma eikä ratkaisu. Uusi palvelu tai uusi teollisuuden arvoketju vaarantaa nykyisten sidosryhmien panostukset ja kyseenalaistaa vakiintuneet hallintomenettelyt. Demonstrointihankkeet eivät paranna kilpailukykyä tai lisää merkittävästi työpaikkoja, ellei niitä hyväksytä sellaisen alueen oppimisympäristönä, jota kannustetaan käynnistämään institutionaalisia muutoksia. Tästä syystä pitkäaikainen poliittinen sitoutuminen demonstrointihankkeeseen osana pitkän aikavälin strategioita on välttämätöntä. Jos vain odotetaan yritysten hyödyntävän ulkomaisia markkinoita, joilla on uusia palveluja, mutta ei olla valmiita kyseenalaistamaan kotimaan rakenteita, ei todennäköisesti saada aikaan todellisia vaikutuksia. Palveluinnovaatiot, joilla vastataan onnistuneesti alueellisiin ja rakenteellisiin haasteisiin, voidaan mitä todennäköisimmin ottaa käyttöön myös muualla, ja niillä voidaan saavuttaa suurempi markkinapotentiaali. Markkinoinnin, levittämisen ja politiikkaan liittyvän oppimisen on oltava kiinteä osa systeemisiä laajamittaisia demonstrointihankkeita kansainvälisen tietoisuuden ja paikallisen julkisen tunnustamisen lisäämiseksi. Menestyksellisten uusien palvelumuotojen toistamista oman alueen ulkopuolella voidaan tukea kokemustenvaihdolla ja alueellisten sidosryhmien välisellä keskinäisellä oppimisella. 2.4 Menneisyyden opetukset: vältettävät virheet Niin poliittiset päättäjät kuin ammatinharjoittajat etsivät jatkuvasti seuraavaa käytäntöä toimiensa ja välineidensä parantamiseksi. Tämän

17 17 saavuttamiseksi on tärkeää nostaa katse omaa toimintaa ja omia alueellisia ja kansallisia rajoja kauemmas. Oikeiden opetusten valitseminen ei kuitenkaan aina ole yksinkertaista. Koska mitään yleispätevää mallia ja innovaatioita tukevaa parasta käytäntöä ei ole olemassa, kaikkien alueiden on löydettävä oma tapansa luoda kilpailuetuja, jotka perustuvat niiden paikallisiin vahvuuksiin ja varoihin sekä globaalien verkostojen ja suuntausten antamaan inspiraatioon. Joskus parempia strategioita löytyy niiltä alueilta, joiden on kamppailtava kovimmin tarjotakseen kansalaisilleen tulevaisuudennäkymiä. Usein innovointia tapahtuu vain, kun toimijoilla on haaste ja tiettyyn ongelmaan tarvitaan ratkaisu. Monet alueet itse asiassa jo toteuttavatkin käytäntöjä, joita muut ehkä pitävät mahdottomina. Haasteena on toistaa nämä menestystarinat ja myönteiset kokemukset mahdollisimman laajalti ja muokata niistä tehokkaita alueellisia toimia ottaen samalla huomioon paikalliset ja alueelliset erityispiirteet. Kaikilla alueilla on paineita osoittaa niiden ohjelmiin ja hankkeisiin tekemien investointien olevan tehokkaita varsinkin nykyisessä niukkojen julkisten varojen toimintaympäristössä. Siksi on normaalia, että menestystarinoista kerrotaan näkyvästi ja että muut tutkivat niitä innokkaasti inspiraatiota etsien. Se, että kaikki näistä tapauksista eivät läpäise huippuosaamista koskevaa testiä, ei ole mikään uutinen, sillä se on huippuosaamisen luonne. Lisäksi ei ole aina mahdollista tietää, kuinka suuri osuus väitetystä menestyksestä johtui kyseisestä toimenpiteestä ja mikä oli sattuman osuus. Tästä syystä on tärkeää tutkia tarkasti näyttöä, mutta se ei aina ole mahdollista, koska seurantaa ja arviointeja ei aina suunnitella osaksi toimia niiden alusta lähtien. Vielä vaikeampaa on selvittää, mitä ei pidä tehdä. Jotta voi välttää muiden tekemiä virheitä, on oltava tietoinen niistä. Juuri tämä on ongelman alkusyy. Luontainen taipumus olla kertomatta epäonnistumisista ei ole yllättävä mutta se aiheuttaa muille suuren menetyksen. Tästä syystä seuraavassa esitellään eräitä yleisiä ansoja, joita olisi vältettävä. Sokea kopiointi: Unohdetaan mukauttaa toimenpiteet alueellisiin erityispiirteisiin Yleisin virhe on se, että yritetään toistaa muiden menestys kopioimalla onnistunut ohjelma tai hanke täsmälleen samanlaisena sitä juuri mukauttamatta. Tämä voi toimia joissain tapauksissa, mutta ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksista se on todennäköisesti julkisten varojen haaskausta. Kunkin alueen tavoitteet, haasteet, systeemiset rajoitukset, resurssit ja teollisuusrakenne on otettava tarkasti huomioon. Jos poliittisia toimenpiteitä ja aloitteita ei soviteta kunkin alueen erityispiirteisiin, niillä ei todennäköisesti saavuteta tavoitteita. Tästä syystä olisi vältettävä kopioimasta sokeasti toimenpiteitä, jotka eivät vastaa alueen kehitystasoa ja/tai profiilia. Tehdään yksin: Päällekkäisyydet ja erilliset ratkaisut Alueiden on vastattava monitahoisiin haasteisiin löytääkseen nopeita ratkaisuja polttaviin ongelmiin. Ongelmana on, että ne usein toimivat yksin ja toteuttavat toimia erillään muista harkitsematta kumppaneita tai vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tämä voi johtaa siihen, että ratkaisut eivät ole parhaita mahdollisia, ja aiheuttaa jälleen kallista julkisten varojen tuhlausta. Tästä syystä alueita olisi kannustettava tekemään yhteistyötä ja pyrkimään toiminnassaan yhteisvaikutukseen esimerkiksi toteutettaessa suuria infrastruktuurihankkeita, jotka edellyttävät huomattavia investointeja. Summa on enemmän kuin sen osat. Sen lisäksi, että kokemustenvaihtoa ja keskinäistä oppimista olisi kannustettava voimakkaasti, olisi myös käynnistettävä yhteisiä rajatylittäviä yhteistyötoimia alueellisella ja alueiden rajat ylittävällä tasolla. Näin voitaisiin välttää päällekkäisyyksiä ja mahdollistettaisiin useampien mahdollisten palvelujärjestelmäratkaisujen testaaminen. Eri vaihtoehtojen tutkiminen laajamittaisesti todellisissa olosuhteissa johtaa parempaan, tietoon perustuvaan päätöksentekoon ja parantaa toteuttamisen onnistumisastetta. Vaikutusten ennakkoarvioinnissa olisi vertailtava mahdollisia yksityissektorin palveluja ja julkisia palveluja ja tutkittava vaihtoehtoisia toteutusmalleja.

18 18 Liiallinen yksinkertaisuus: Pelkät infrastruktuuri-investoinnit Monia infrastruktuuri-investointeja, kuten konferenssikeskuksia ja lentoasemia, on toteutettu tai toteutetaan ilman niihin liittyviä tukitoimia ja palvelukonsepteja yritystoiminnan dynaamisuuden lisäämiseksi niiden ympäristössä. Palveluinnovaatioiden potentiaalin strateginen huomioon ottaminen näiden toimien suunnittelussa ja niihin liittyvien tukitoimien sisällyttäminen toteutukseen mahdollistaa suuremman vaikutuksen aikaansaamisen. Tämä koskee myös investointeja, jotka palvelevat muita poliittisia prioriteetteja, kuten kulttuurista monimuotoisuutta. Esimerkiksi museoihin tehtäviin infrastruktuuri-investointeihin liittyy usein kulttuuritapahtumia. Niihin olisi kuitenkin liitettävä myös toimia, joilla edistetään luovilla aloilla toimivien yrittäjien mahdollisuuksia esimerkiksi sisällyttämällä hankkeisiin yhteisiä työtiloja tai käynnistämällä innovaatiosetelijärjestelmiä uusien mahdollisuuksien, johdannaisvaikutusten ja muiden kanssa tehtävän yhteistyön kannustamiseksi. Lisäksi julkisia hankintoja tehdessään alueiden olisi aina otettava huolellisesti huomioon tuotteen koko elinkaarikustannukset ja verrattava hintaa muihin vaihtoehtoisiin palvelumuotoihin, kuten leasing-sopimuksiin. Muutoksen välttäminen: Pitäytyminen innovaatioiden perinteisissä painopistealoissa Innovaatioiden tukemisessa keskitytään yhä useimmiten tutkimukseen ja teknologiaan perustuvien innovaatioiden edistämiseen. Vaikka tämä on tärkeä toimintasuunta, jota aluepolitiikassa olisi noudatettava, se ei riitä alueellisen innovaatiopotentiaalin täysimittaiseksi hyödyntämiseksi. Kaikki osaamisen ja innovaatioiden muodot on otettava huomioon ja niiden potentiaali vapautettava. Usein juuri sekä teknisten että palveluinnovaatioiden strateginen hybridiyhdistelmä johtaa parhaisiin tuloksiin. 15 Liian hätäinen aloittaminen: Seurataan trendejä eikä omia vahvuuksia Yleinen virhe on myös aloittaa toiminta päätä pahkaa perehtymättä laajempaan kontekstiin. Se, mitä saatetaan pitää alueellisena vahvuutena, ei ehkä ole kansainvälisesti kilpailukykyistä, ja päinvastoin jonkin alueen pieni erikoisosaamisen ala saattaa olla maailmanluokkaa. Tietoon perustuvan poliittisen päätöksenteon mahdollistamiseksi olisi ensin tutkittava käytettävissä olevia analyyseja ja kansainvälisiä vertailuja, jotta päätöksentekijät pystyvät arvioimaan ongelman laajuuden ja valmiudet sen ratkaisemiseksi. Tässä suhteessa monet poliittiset päättäjät ja ammatinharjoittajat toimivat tavallisesti tietyssä yleisessä järjestyksessä. He määrittelevät ensin kasvusuuntaukset tavoiteltavan aarrearkun ja etsivät sitten niihin johtavaa tietä valitsemalla tuettavat todennäköiset kasvualat, joita varten tämän jälkeen laaditaan kasvustrategia. Voisi olla paljon parempi aloittaa alueellisten vahvuuksien kattavasta arvioinnista ja määrittää sen jälkeen ensinnäkin mahdollisesti yhdisteltävien alueen sisäisten sektorien ja taitojen väliset kytkennät ja toiseksi yhteydet muiden alueiden sektoreihin ja pätevyyksiin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Strategia, jolla pyritään hyödyntämään paremmin kaikkia alueellisia vahvuuksia ja helpottamaan alojen välistä vuorovaikutusta, voi tuottaa parempia tuloksia ja synnyttää uusia erityisaloja, sektoreita ja markkinoita, joiden tarpeisiin muut eivät ehkä vielä vastaa, ja lisätä siten tulevaa kasvua. Unohdetaan muutosta helpottavat asianmukaiset tukea antavat instituutiot CMuutos edellyttää aktiivisia toimijoita, jotka toteuttavat sen. Ne eivät voi aina olla samat, vaan saattavat vaihdella haasteen, tavoitteiden ja rajoitusten mukaan. Alueiden olisi esimerkiksi hyödynnettävä niin kutsuttujen klusteriorganisaatioiden resursseja ja kerrannaisvaikutuksia. Nämä organisaatiot edustavat erikoistuneiden yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden ryhmiä tietyllä alueella. Jos alueella ei ole kumppaneiksi sopivia erikoistuneita organisaatioita ja yhteistyötahoja muutossuunnitelman toteuttamiseksi, sen on harkittava, mikä taho tähän tehtävään parhaiten sopisi vai olisiko tähän tarkoitukseen tarpeen perustaa uusi organisaatio. Nämä yleiset virheet on koottu seuraavaan yksinkertaistettuun luetteloon periaatteista, joita olisi noudatettava ryhdyttäessä toimiin. 15 Ks. IMP³rove II -tutkimuksen tulokset Gaining Competitiveness with Innovations beyond Technology and Products: Insights from IMP³rove, heinäkuu 2011, saatavilla osoitteesta: https://www.improve-innovation.eu/sme/valuable-links/publications/.

19 19 Tietoruutu 6: Kymmenen ohjetta muutoksen onnistunutta toteuttamista varten palveluinnovaatioiden avulla Älä tee näin Tee näin Älä keskity vain tutkimukseen ja teknologisiin innovaatioihin. Älä tue palveluinnovaatioita sinänsä. Älä tue yksittäisiä erikoistuneita yrityksiä. Älä keskity vain joihinkin palvelualoihin. Älä kopioi parasta käytäntöä sellaisenaan. Älä seuraa kasvutrendejä niitä sen tarkemmin pohtimatta. Älä noudata horisontaalista lähestymistapaa ilmaan konkreettista tavoitetta. Älä noudata kapeaa alakohtaista lähestymistapaa. Älä käynnistä erillisiä pilottihankkeita. Älä etsi ongelmaa, joka voidaan ratkaista innovaatioilla (pyrkimys kaupallistamiseen). Keskity kaikkiin osaamisen ja innovaatioiden muotoihin. Tue palveluinnovaatioiden avulla toteutettavaa muutosta. Tue toisiinsa yhteydessä olevien yritysten klustereita tai verkostoja. Keskity tuotantoteollisuuteen ja palveluihin. Etsi seuraavaa parasta käytäntöä. Hyödynnä alueellisia taitoja kehittyvien teollisuudenalojen kehittämiseksi. Käytä systeemistä lähestymistapaa. Noudata monialaista lähestymistapaa. Käynnistä laajamittaisia demonstrointihankkeita, joissa sovelletaan systeemistä lähestymistapaa. Etsi innovaatioita, joilla voidaan ratkaista jokin ongelma (haasteisiin vastaaminen).

20 20

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.9.2016 COM(2016) 621 final 2016/0301 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EU ICAO-sekakomiteassa omaksuttavasta Euroopan unionin kannasta, joka koskee päätöstä ilmaliikenteen hallintaa

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 2. Liiketoimintamallit ja kyvykkyydet KA-suunnittelussa Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Kansallinen laatuverkosto 3-2012 Keuda 12.10. 2012 klo 9.00-15.00 Ajankohtaista ammattikoulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Opetusneuvos Opetushallitus Email: leena.koski@oph.fi KESU 85. Vahvistetaan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla?

Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Valmistavan teollisuuden tulevaisuus Pirkanmaalla? Suomessa toimii monipuolinen, globaaleja markkinoita ymmärtävä ja jatkuvasti uudistuva teollisuus, joka tuottaa korkeaa arvonlisää Suomeen Teollisuuden

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy

Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina. SFS-seminaari Matti Lanu VTT Expert Services Oy Standardisointi ja standardit tutkimusohjelman työkaluina SFS-seminaari 3.9.2014 Matti Lanu VTT Expert Services Oy SISÄLTÖ Käsitteistä Poliitiikka standardien hyödyntämisestä Standardit tulosten käyttöönotossa

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 1.7.2016 COM(2016) 437 final 2016/0200 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan yleissopimuksen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 14.10.2015 COM(2015) 501 final 2015/0240 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Maailman kauppajärjestön palvelukauppaneuvostossa hyväksynnän

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 8. toukokuuta 2007 (15.05) (OR. en) 9021/07 CULT 29

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 8. toukokuuta 2007 (15.05) (OR. en) 9021/07 CULT 29 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 8. toukokuuta 2007 (15.05) (OR. en) 9021/07 CULT 29 SAATE Lähettäjä: Neuvoston pääsihteeristö Vastaanottaja: Neuvosto Ed. asiak. nro: 8635/2/07 CULT 25 REV 2 Asia: Kulttuuri-

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-0861/2016 29.6.2016 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission julkilausuman johdosta työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti synergioista Euroopan rakenne-

Lisätiedot

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu

Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu Julkisen hallinnon asiakas digitalisoituvassa yhteiskunnassa Digitalisaatiolinjausten valmistelu VM/JulkICT JUHTA 10.05.2016 JulkICT-osasto Tausta: Vanhat strategiat ja hallitusohjelma Linjaukset julkisen

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR)

Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) Informaatiotilaisuus Euroopan Strategisten Investointien Rahastosta (ESIR) 18.1.2016 Pohjois-Savon liitto Kuopio Neuvotteleva virkamies Jussi Yli-Lahti Työ- ja elinkeinoministeriö jussi.yli-lahti@tem.fi

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT

CIMO. Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Elinikäisen oppimisen ohjelma LLP POIKITTAISOHJELMAT Comenius Kouluopetus n. 15 % Elinikäisen oppimisen ohjelma Lifelong learning programme LLP Erasmus Korkea-asteen koulutus n. 45 % Leonardo da Vinci

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2015 COM(2015) 426 final 2015/0190 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Maailman kauppajärjestön TRIPS-neuvostossa ja yleisneuvostossa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta,

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.3.2015 COM(2015) 141 final 2015/0070 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS asetuksessa (EU) N:o 1306/2013 säädetyn suorien tukien mukautusasteen vahvistamisesta

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 12.7.2016 COM(2016) 456 final 2016/0213 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ehdotuksesta energiayhteisön luettelon vahvistamiseksi energiainfrastruktuurihankkeista FI FI PERUSTELUT

Lisätiedot

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI

EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Istuntoasiakirja 27.2.2015 B8-0210/2015 EHDOTUS UNIONIN SÄÄDÖKSEKSI työjärjestyksen 46 artiklan 2 kohdan mukaisesti yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun direktiivin

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 2009 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 2008/2245(INI) 24.2.2009 TARKISTUKSET 1-16 Mietintöluonnos Anna Záborská (PE418.282v01-00) naisten ja miesten välisen

Lisätiedot

- metodin synty ja kehitys

- metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyö sosiaalisena innovaationa ja pääomana - metodin synty ja kehitys Toimintaryhmätyötä kymmenen vuotta juhlaseminaari 16.10.2006, Ylivieska Torsti Hyyryläinen Esityksen sisältö: Mitä ovat

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 28.5.2008 KOM(2008) 336 lopullinen 2008/0108 (CNS) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS maatalouden yhteisestä markkinajärjestelystä annetun asetuksen (EY) N:o 1234/2007 muuttamisesta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.

KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät , Mikkeli. Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9. KUNNAN MAINEEN JA ELINVOIMAN JOHTAMINEN Kaukolämpöpäivät 24.-25.8.2016, Mikkeli Timo Halonen kaupunginjohtaja, Mikkeli VTM, väitöstilaisuus 2.9.2016 Unelmayhteiskunta (Jensen) Tulevaisuuden maailmassa

Lisätiedot

Developing the Pinus Sylvestris L resource

Developing the Pinus Sylvestris L resource Developing the Pinus Sylvestris L resource Jukka Malinen, Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Northern Periphery Programme

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

Biotalous-INKA

Biotalous-INKA Biotalous-INKA 2014-2020 INKA Innovatiiviset kaupungit ohjelma 2014-2020 Toiminta-ajatus: Haastaa kaupunkiseudut hyödyntämään kasvupotentiaalinsa kansantalouden vetureina Tavoite: Tukea kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Tietoa päätöksentekoon: tilaisuuden avaus 2.4.2014 Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen Oppiva päätöksenteko ja toimeenpano Yhteinen agenda Strategiset integraatioprosessit Hallitusohjelma Ohjauspolitiikka

Lisätiedot

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan

TYÖASIAKIRJA. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 25.1.2011. väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Aluekehitysvaliokunta 25.1.2011 TYÖASIAKIRJA väestörakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksista EU:n tulevaan koheesiopolitiikkaan Aluekehitysvaliokunta Esittelijä: Kerstin

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Tietosivu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 hyväksyttiin Euroopan komissiossa virallisesti joulukuun 12. päivänä 2014. Kehittämisohjelmassa

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi

VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi VAIKUTTAVAA TUTKIMUSTA kokeiluehdotuksia vaikuttavuuden ja kaupallistamisen edistämiseksi Tutkimusprofessori emeritus, johtaja Antti Hautamäki itutka-hanke Yliopistojen tutkimuksen vaikuttavuus Suomen

Lisätiedot