Opas palvelualan innovoinnista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opas palvelualan innovoinnista"

Transkriptio

1 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Opas palvelualan innovoinnista Yritys- ja teollisuustoiminta 4

2

3 3 Opassarja Miten pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa voidaan tukea rakennerahastoista? Opas palvelualan innovoinnista Miten palveluinnovaatioita voidaan hyödyntää paremmin alueellisen rakennemuutoksen ja teollisuuden nykyaikaistamiseksi?

4 4 Tämän oppaan on tuottanut Euroopan komission yritys- ja teollisuustoiminnan pääosaston klusterit ja pk-yritysten tuki -yksikkö yhteistyössä alue- ja kaupunkipolitiikan pääosaston älykäs ja kestävä kasvu -yksikön kanssa. Se perustuu tietoihin, joita on saatu lukuisien alalla toteutettujen hankkeiden ja tutkimusten yhteydessä. Euroopan komission virkamiehet ovat ohjanneet oppaan laatimista, mutta siinä esitetyt näkemykset eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Lisätietoja: Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto Yksikkö D.5: Klusterit ja pk-yritysten tuki Sähköposti: www-sivut: Tämä opas on käännetty useille Euroopan unionin kielille. Käännökset ovat saatavilla verkko-osoitteessa: Tämän oppaan tarkoituksena on antaa tietoa EU:n rakennerahastojen käytöstä. Oppaan julkaisija tai laatijat eivät kuitenkaan ole oikeudellisesti vastuussa oppaassa esitettyjen tietojen oikeellisuudesta tai kattavuudesta. EU:n rakennerahastojen käyttöä koskevat yksittäiset hakemukset on aina arvioitava niiden sääntöjen mukaan, jotka ovat voimassa hakemuksen jättämispäivänä kyseisessä maassa. Tämä opas on osa laajempaa sarjaa. Tähän mennessä on julkaistu seuraavat oppaat: Nro 1: Yrittäjyyttä edistävien ajattelutapojen ja taitojen kehittäminen EU:ssa Nro 2: Standardien hyödyntäminen kasvun, kilpailukyvyn ja innovoinnin tukemisessa Nro 3: Yrityksen luovutuksen helpottaminen Nro 4: Opas palvelualan innovoinnista. nro 5 Small Business Act -aloitteen täytäntöönpano aluetasolla nro 6 Rakennerahastot pk-yritysten ja yrittäjyyspolitiikan tukena Euroopan komissio tai kukaan sen puolesta toimiva henkilö ei ole vastuussa siitä, miten tässä julkaisussa olevia tietoja käytetään, eikä mahdollisista virheistä, joita julkaisussa voi esiintyä huolellisesta valmistelusta ja tarkastamisesta huolimatta. ISBN DOI /62321 Euroopan unioni, Painettu Belgiassa. Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan, ellei muuta ole ilmoitettu. Kolmannen osapuolen tekijänoikeudella nimenomaisesti suojatun aineiston käyttöä/jäljentämistä varten on saatava lupa tekijänoikeuden haltijalta/haltijoilta.

5 5 Esipuhe Kasvun lisääminen Euroopan alueilla edellyttää, että yrittäjille ja lahjakkuuksille tarjotaan oikeanlainen toimintaympäristö ja tukea, jotta he voivat hyödyntää uusien liiketoimintamallien ja palveluiden mahdollisuudet. Kestävän kasvun ja työpaikkojen luomiseksi Eurooppaan on sovellettava laajaa innovaatiokäsitettä. Tästä syystä Euroopan komissio on sisällyttänyt tulevaa koheesiopolitiikkaa koskeviin asetusehdotuksiinsa vaatimuksen, jonka mukaan alueiden on laadittava älykkään erikoistumisen strategioita. Palveluinnovaatioilla on merkittävä rooli näissä strategioissa. Tällä pyritään etenkin luomaan pienille ja keskisuurille yrityksille suotuisia alueellisia ekosysteemejä ja tukemaan niiden kilpailukykyä globaaleissa arvoketjuissa. Palveluinnovaatioita olisi tarkasteltava strategisesti ja yhdennetysti, jotta voidaan muodostaa uusia elinkeinoaloja ja uudistaa vanhojen rakenteita. Tässä oppaassa esitetään esimerkkejä mahdollisista välineistä palveluinnovaatioiden muutosvoiman vapauttamiseksi, jotta alueet voivat hyödyntää sitä suunnitellessaan ja toteuttaessaan älykkäitä erikoistumisstrategioita ja niihin liittyviä pk-yritysten innovaatioiden tukipalveluja. Tässä oppaassa esitetään, miten palveluinnovaatioita voidaan käyttää taloudellisen muutoksen käynnistäjänä sekä monialaisen vuorovaikutuksen ja uusien liiketoimintamallien edistäjänä. Toivomme, että tämä opas toimii teille arvokkaana inspiraation lähteenä. Antonio Tajani Euroopan komission varapuheenjohtaja Teollisuus- ja yritystoiminta Johannes Hahn Euroopan komission jäsen Aluepolitiikka

6 6

7 7 Sisällysluettelo 1. Johdanto Nykytilanne Aluksi muutamia selvennyksiä Poliittisten toimien mahdollisuudet vapauttaa palveluinnovaatioiden potentiaali Vaikutusta systeemisellä lähestymistavalla Menneisyyden opetukset: vältettävät virheet Palveluinnovaatioiden muutosvoiman vapauttaminen Tukivälineet palveluinnovaatioiden lisäämiseksi yritystasolla Muotoiluinnovaatioklinikat: yritysten auttaminen kehittämään houkuttelevia ja käyttäjälähtöisiä tuotteita ja palveluja Innovaatiosetelit: palveluinnovaatioita koskevan tutkimustiedon käyttömahdollisuus Innovaatiojohtamista koskeva ohjaus ja koulutus Rahoituksen saannin parantaminen Palveluhautomot Sektori- ja liiketoimintaympäristötason tukivälineet Muotoilukeskukset Elävien laboratorioiden ( Living Labs ) perustaminen Klusterien tukeminen palveluinnovaatioihin perustuvilla kehittyvillä teollisuudenaloilla Innovaatioassistentit Markkinoiden tason tukivälineet johdannaisvaikutusten lisäämiseksi Alueelliset toimenpiteet tietoisuuden lisäämiseksi Teollisuusyritysten ja muotoilijoiden välisen yhteistyön kannustimet Kysyntäpuolen innovaatiosetelit Palveluinnovaatioiden kannustimet julkisissa hankinnoissa Kokonaisvaltaisen lähestymistavan tukeminen Päätelmät...41

8 8 Tietoruudut Tietoruutu 1 Palveluinnovaation määritelmä ja palveluinnovaatioiden muutosvoima Tietoruutu 2 Perinteisten ja kehittyvien teollisuudenalojen määritelmät Tietoruutu 3 Älykkään erikoistumisen määritelmä Tietoruutu 4 Alueellisen ja teollisuuden innovaatiopolitiikan mahdollisuudet palveluinnovaatioiden kannalta Tietoruutu 5 Mikä on laajamittaisten demonstrointihankkeiden lähestymistapa? Tietoruutu 6 Ohjeet muutoksen onnistunutta toteuttamista varten palveluinnovaatioiden avulla Tietoruutu 7 Palveluinnovaatioiden hyödyntämisen rahoittaminen koheesiopolitiikan varoista Tietoruutu 8 Yhteenveto palveluinnovaatioiden potentiaalin vapauttamista edistävistä tukivälineistä... 22

9 9 Johdanto Tämä opas on tarkoitettu kaikille kansallisille, alueellisille ja paikallisille sidosryhmille, jotka pyrkivät edistämään alueellista rakennemuutosta ja teollisuuden nykyaikaistamista, ja etenkin koheesiopolitiikan varojen hallintoviranomaisten päättäjille. Se kiinnostanee kaikkia alueita niiden alueelliseen rakenteeseen, vahvuuksiin ja heikkouksiin katsomatta. Opas on tarkoitettu myös alueille, joiden teollisuus ei ole painottunut teknologiaan, sillä palveluinnovaatiot tarjoavat näille alueille mahdollisuuksia edistää niiden omaa ja niillä toimivien yritysten kilpailuasemaa. Oppaan tarkoituksena on havainnollistaa, miten strategisella alueellisella julkisella tuella voidaan tarjota pienille ja keskisuurille yrityksille suotuisa toimintaympäristö ja auttaa niitä hyödyntämään paremmin palveluinnovaatioita pysyäkseen kilpailukykyisinä globaaleissa arvoketjuissa, joihin sisältyy sekä teollisuustoimintaa että palveluita. Koska painopiste on tämä, oppaassa ei käsitellä kaikkia innovaatioiden muotoja eikä kaikkia alueellisten innovaatiostrategioiden näkökohtia, joita ehkä tuetaan aluetasolla. Opasta olisi pikemmin pidettävä käytännöllisenä välineistönä, joka sisältää alueellisten sidosryhmien työssä syntyneitä ajatuksia ja tuoretta palautetta. Tavoitteena on tutkia, millaisilla toimintaympäristöillä, instituutioilla ja tukivälineillä voidaan helpottaa alueellisten teollisuusrakenteiden ja -sektorien palveluinnovaatioiden avulla tapahtuvaa muutosta. Opas sisältää lähinnä esimerkkejä mahdollisista välineistä, joita voidaan käyttää tämänsuuntaisten alueellisten strategioiden täytäntöönpanossa. Monet esimerkeistä ovat saaneet rahoitusta koheesiopolitiikan varoista, toiset taas eivät. Ne kaikki kuitenkin havainnollistavat sitä, miten koheesiopolitiikan varoilla voidaan tukea palveluinnovaatioiden nykyistä strategisempaa käyttöä. Opas täydentää EU:n jäsenvaltioiden kulttuuriteollisuuden ja luovan alan teollisuuden asiantuntijoista muodostuvan työryhmän toimintapoliittista käsikirjaa How to strategically use the EU support programmes, including Structural Funds, to foster the potential of culture for local, regional and national development and the spill-over effects on the wider economy?. 1 1

10 10 Tämän oppaan laatimista tuettiin TAKE IT UP -hankkeesta 2 joka on innovaatioiden tukemista kehittävän Europe INNOVA aloitteen tiedotusta edistävä pilari Spectrum-konsulttiyritystä edustavan Jan Rungen tekemällä miniselvityksellä. Innovaatiopolitiikan sidosryhmiä on kuultu tämän oppaan aiemman version sisällöstä PRO INNO Europe -verkkosivuston avulla. 3 Sen lisäksi on kuultu myös seuraavia sidosryhmiä: Verkostojen ja kansainvälisten organisaatioiden edustajista sekä kansainvälisistä akateemisista ja liike-elämän asiantuntijoista koostuva neuvoa-antava ryhmä Mirror Group. Sen tehtävänä on neuvoa älykkään erikoistumisen ohjaustyöryhmää, S3-foorumia, sekä yleisemmällä tasolla, kuten prioriteettien asettamisessa, että yksityiskohtaisemmalla tasolla erityistoimista, joilla pyritään avustamaan poliittisia päättäjiä ja ammatinharjoittajia. 4 EPISIS-hankkeen kumppanit. 5 Hankkeen päätavoitteena on edistää päättäjien ja innovaatioelimien välistä valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä palveluinnovaatioiden alalla poliittisen, strategisen ja toiminnallisen tason rinnakkaisilla toimilla. INNO Partnering Forum. 6 INNO Partnering Forumin tavoitteena on tunnistaa, kehittää ja hyödyntää Euroopan julkisten innovaatioelimien yhteisvaikutuksia ja ehdottaa uusia toimintatapoja pk-yritysten innovaatioiden tukemiseksi. Hankkeessa keskitytään erityisesti palveluiden uusien suorittamistapojen tutkimiseen ja testaamiseen ja pyritään vauhdittamaan edistyneimpien ja tuloksellisiksi ja vaikuttaviksi osoittautuneiden innovaatiomekanismien käyttöönottoa. Varsovassa Puolassa tammikuuta 2011 aiheesta Uusia tapoja edistää palveluinnovaatioita Euroopassa: rakennerahastojen rooli järjestetyn KIS Partnering Forumin osallistujat, jotka tekivät vertaisarvioita ja äänestivät joistakin tämän oppaan esimerkeistä. Tämä opas julkaistaan kymmenennen Euroopan alueiden ja kaupunkien viikon Open Days -tapahtumassa Brysselissä lokakuussa

11 11 Nykytilanne 2.1 Aluksi muutamia selvennyksiä Palvelut ja palveluala ovat yhä tärkeämpiä talouden kasvun moottoreita, ja ne muodostavat yli kaksi kolmasosaa EU:n työpaikoista ja sen tuottamasta bruttoarvonlisäyksestä. Ne synnyttävät myös suurimman osan Euroopan kasvusta. 8 Palvelut eivät kuitenkaan ole patenttiratkaisu kaikkiin ongelmiin. Ne eivät yksinään pysty ratkaisemaan Euroopan kilpailukykyongelmia tai korvaamaan tuotantoteollisuutta. Euroopalla on yhä vahva teollisuus ja teknologinen johtoasema monilla aloilla, ja se tarvitsee niitä myös tulevaisuudessa. Kyse ei näin ollen ole teollisuus- ja palvelualojen tai teknologisten ja palveluinnovaatioiden keskinäisestä tärkeysjärjestyksestä. Ne kaikki ovat elintärkeitä Euroopan taloudelle. On kuitenkin tärkeää korostaa, että tuotantoteollisuuden ja palveluiden perinteiset rajat ovat muuttumassa yhä häilyvämmiksi. 9 Teollisuuden menestys riippuu esimerkiksi hyvin paljon suunnittelun, markkinoinnin ja logistiikan kaltaisista innovatiivista palveluista sekä tuotteeseen liittyvistä myynnin jälkeisistä palveluista, ja päinvastoin. Palveluyritykset valmistavat yhä useammin tuotteita, jotka perustuvat tai liittyvät niiden palveluntarjontaan tai jakelukanaviin. Alueiden ja teollisuuden kehittämistoimissa ja välineissä ei silti usein edelleenkään oteta näitä muutoksia riittävästi huomioon. Palveluinnovaatiot ovat itse asiassa kasvua ja rakennemuutosta eteenpäin vievä voima koko taloudessa. Ne auttavat lisäämään koko talouden tuottavuutta ja ruokkivat muiden alojen innovaatioita. Ne voivat jopa luoda uusia kasvukeskuksia ja edelläkävijämarkkinoita, joilla on makrotaloudellisia vaikutuksia. Palveluinnovaatiot voivat siis saada aikaan rakenteellisia ja taloudellisia muutoksia yhteiskunnissamme muuttamalla tapojamme elää, harjoittaa liiketoimintaa ja olla vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. 8 Komission yksiköiden valmisteluasiakirja SEC (2009)1195 Challenges for EU support to innovation in services Fostering new markets and jobs through innovation, saatavilla osoitteesta: 9 EU:n palveluinnovaatioita käsittelevä asiantuntijapaneeli (2011), Meeting the challenge of Europe 2020: The transformative power of service innovation, saatavilla osoitteesta:

12 12 Tietoruutu 1: Palveluinnovaation määritelmä ja palveluinnovaatioiden muutosvoima Palveluinnovaatio koostuu uusista tai merkittävästi parannetuista palvelumuodoista ja -valikoimista riippumatta siitä, onko ne otettu käyttöön palvelu- vai tuotantoteollisuusyrityksissä sekä palveluprosessia, palveluinfrastruktuuria, asiakaspalvelua, liiketoimintamalleja, kaupallistamista (myynti, markkinointi, jakelu) ja palvelun tuottavuutta koskevista innovaatioista sekä hybridimuotoisista innovaatioista, jotka palvelevat useita ryhmiä eri tavoin samanaikaisesti. Palveluinnovaatioiden muutosvoimalla tarkoitetaan prosessia, jossa palvelut muuttavat perinteisiä markkinakanavia ja liiketoimintaprosesseja ja -malleja siten, että asiakaskokemus paranee huomattavasti, mikä vaikuttaa koko arvoketjuun. Tällä tavoin palveluinnovaatiot muotoilevat kehittyviä sektoreita, teollisuudenaloja ja markkinoita ja edistävät rakennemuutosta ja teollisuuden nykyaikaistamista. Tämä palveluinnovaatioiden muutosvoima 10 on jo vaikuttanut moniin aloihin. Se on muuttanut perin pohjin eräitä arvoketjuja, kuten musiikkiteollisuuden. Muutosvoiman ennakoiminen ja hyödyntäminen lisää paitsi yritysten myös alueiden kilpailukykyä, jos ne onnistuvat houkuttelemaan alueelle teollisuuden uusien arvoketjujen suuria tai keskeisiä osia. Suotuisan ympäristön ja kannustimien tarjoaminen palveluinnovaatioille voi näin ollen helpottaa alueiden rakennemuutosta. Tällainen muutos voi kuitenkin aiheuttaa häiriöitä ja jopa kohdata vastustusta omia etujaan puolustavilta tahoilta. Muutoksessa on aina voittajia ja häviäjiä: se tarjoaa uusia mahdollisuuksia joillekin, mutta aiheuttaa myös luovaa tuhoa vakiintuneille toimijoille, elleivät ne pysty sopeutumaan siihen asianmukaisesti. Näin ollen muutoksen edistäminen edellyttää onnistuakseen tietoisia päätöksiä, prioriteettien asettamista ja selkeää viestintää. Tämä on alueellisesta näkökulmasta järkevää toimintaa, sillä reagoimattomuus maailmanlaajuiseen ja teolliseen kehitykseen johtaa usein siihen, että alueellisissa rakenteissa keskitytään liian kapeasti perinteisiin taitoihin. Pyrkimällä vapauttamaan palveluinnovaatioiden muutosvoima alueille annetaan mahdollisuus vahvistaa olemassa olevaa teollisuuspohjaansa ja edistää uusien sektorien ja teollisuudenalojen kehitystä. Esimerkiksi alue, jolla on vahva teollinen perinne, voi hyötyä teollisuuden muotoilukeskuksista, joiden nimenomaisena tehtävänä on lisätä nykyisten teollisuudenalojen arvoa ja uudistaa niitä. Houkuttelemalla lahjakkuuksia ja tarjoamalla kannustimia taustaltaan, kokemukseltaan ja pätevyydeltään erilaisten ihmisten yhteistyölle alueet voivat auttaa teollisuuttaan nykyaikaistumaan ja luomaan uusia työpaikkoja. Vaikuttamalla kaikkiin aloihin ja markkinoihin palveluinnovaatioiden muutosvoima paitsi edistää perinteisten teollisuudenalojen muutosta myös muokkaa kehittyviä teollisuudenaloja, jotka sijoittuvat erilaisten taitojen ja eri teollisuudenalojen rajamaastoon. Koska näille kehittyville teollisuudenaloille on usein tunnusomaista korkea kasvuaste ja suurempi markkinapotentiaali, ne ovat avain kilpailukykyyn ja vaurauteen tulevaisuudessa. Tietoruutu 2: Perinteisten ja kehittyvien teollisuudenalojen määritelmät Perinteisillä tuotantoteollisuuden aloilla tarkoitetaan jo kauan olemassa olleita aloja, jotka harjoittavat tavaroiden ja palveluiden jalostusta ja tuotantoa ilman suurempia häiriöitä tai muutoksia. Niiden ei ole tarvinnut läpikäydä suuria muutoksia sulautumalla muihin aloihin, eivätkä uudet liiketoimintamallit ja palveluinnovaatiot ole muodostaneet niille haasteita. Toimialaluokitusjärjestelmissä niihin viitataan tavallisesti teollisuussektorina. Tyypillisiä esimerkkejä tällaisista perinteisistä tuotantoteollisuuden aloista ovat muun muassa autoteollisuus, elintarvike- ja juomateollisuus, tekstiiliteollisuus, kulutustavarateollisuus, kemianteollisuus ja metalliteollisuus. Kehittyvillä teollisuudenaloilla tarkoitetaan joko uusia teollisuudenaloja tai sellaisia olemas- 10 EU:n palveluinnovaatioita käsittelevä asiantuntijapaneeli (2011), Meeting the challenge of Europe 2020: The transformative power of service innovation, saatavilla osoitteesta:

13 13 sa olevia teollisuudenaloja, jotka ovat kehittymässä tai sulautumassa uusiksi aloiksi. Ne perustuvat useimmiten kehitystä vauhdittavaan keskeiseen teknologiaan, innovatiivisten palvelumuotojen kaltaisiin uusiin liiketoimintamalleihin ja kestävyysvaatimusten kaltaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joihin teollisuuden on vastattava. Monilla kehittyvillä teollisuudenaloilla, kuten luovilla toimialoilla, mobiili- ja liikkuvuusaloilla ja ekoinnovatiivisilla aloilla on se yhteinen piirre, että ne kasvavat jo olemassa olevista teollisuudenaloista ja liittyvät siten useisiin perinteisesti määriteltyihin aloihin luomalla uutta teollista toimintaa ja uusia arvoketjuja, joihin sisältyy monialaisia taitoja ja kytkentöjä. muutoksen ohjelmia, joilla viisi tärkeää ominaisuutta: Niissä kohdistetaan poliittista tukea ja investointeja keskeisiin kansallisiin tai alueellisiin painopisteisiin, haasteisiin ja tarpeisiin osaamiseen perustuvaa kehitystä varten. Niissä hyödynnetään kunkin maan/alueen vahvuuksia, kilpailuetua ja huippuosaamispotentiaalia. Niillä tuetaan teknologista ja käytäntölähtöistä innovointia ja pyritään edistämään yksityisen sektorin investointeja. Niillä saadaan sidosryhmät täysimääräisesti mukaan sekä edistetään innovointia ja kokeilua. Koko Euroopan ja sen yksittäisten alueiden kannalta on tärkeää luoda yhtenäinen kehys, jotta tämä palveluinnovaatioiden potentiaali voidaan hyödyntää rakennemuutoksen ja talouskasvun hyväksi. Tästä on tehtävä kaikkien tasojen alue-, teollisuusja innovaatiopolitiikan keskeinen kysymys, jotta voidaan vastata Eurooppa strategian haasteisiin, kuten EU:n palveluinnovaatioita käsittelevän asiantuntijapaneelin suosituksissa korostetaan. 11 Koheesiopolitiikan seuraavalla rahoituskaudella Euroopan alueita kehotetaan laatimaan kansallisia ja/tai alueellisia älykästä erikoistumista koskevia innovaatiostrategioita. 12 Palveluilla ja palveluinnovaatioilla on tässä suhteessa tärkeä rooli, ja alueellisten sidosryhmien ja poliittisten päättäjien olisi oltava tietoisia palveluinnovaatioiden muutosvoimassa piilevästä potentiaalista suunnitellessaan uusia tai parannettuja älykkäitä aluepoliittisia toimia Tietoruutu 3: Älykkään erikoistumisen määritelmä Älykäs erikoistuminen ion paremman ja kohdennetumman innovaatiopolitiikan merkittävä käsite, joka on otettu käyttöön vuoden 2013 jälkeisessä koheesiopolitiikassa. Suunnitellut pakolliset älykästä erikoistumista koskevat kansalliset/alueelliset tutkimus- ja innovaatiostrategiat (RIS3-strategiat) ovat yhdennettyjä, paikkaan perustuvia taloudellisen Ne perustuvat näyttöön ja sisältävät varmat seuranta- ja arviointijärjestelmät. Tämän oppaan tavoitteena ei ole tarjota poliittisille päättäjille näyttöä, jossa tuodaan esiin tätä palveluinnovaatioiden muutosvoimaa, eikä esittää esimerkkejä uusista tai aluekehityksen ja teollisuuden nykyaikaistamisen kannalta lupaavimmista kehittyvistä teollisuudenaloista. Tällaista näyttöä keräävät ja asettavat alueiden ja jäsenvaltioiden saataville eurooppalainen palvelualan innovointikeskus 13 ja Euroopan klusterien seurantakeskus 14, jotka kartoittavat ja analysoivat Euroopan muutosprosesseja ja kehittyviä teollisuudenaloja. Niiden työn tarkoituksena on auttaa tunnistamaan ominaispiirteiltään vahvimmat alat ja kuvaamaan, mitä nämä teollisuudenalat ovat ja missä ne sijaitsevat. Sen sijaan tässä oppaassa pyritään esittämään esimerkkejä siitä, miten älykkään erikoistumisen strategioita voidaan toteuttaa hyödyntämällä palveluinnovaatioiden muutosvoimaa. Tämän nimenomaisen painopisteen syynä on se, että alueellisissa innovaatiotoimissa keskitytään yhä paljolti teknisiin innovaatioihin ja tutkimustoiminnan rahoittamiseen eikä niinkään kaikkien innovaatioiden, osaamisen ja luovuuden muotojen tukemiseen. 11 EU:n palveluinnovaatioita käsittelevä asiantuntijapaneeli (2011), Meeting the challenge of Europe 2020: The transformative power of service innovation, saatavilla osoitteesta: Komissio perustaa eurooppalaisen palvelualan innovointikeskuksen vuonna 2012 tarjouspyynnöllä. Sen päätehtävänä on lisätä tietoisuutta palveluinnovaatioiden muutosvoiman mahdollisuuksista ja vaikutuksista ja tarjota demonstroinnin mallialueille räätälöityä neuvontaa siitä, miten tätä muutosvoimaa voidaan käytännössä hyödyntää ja tukea paremmin. 14 Euroopan klusterien seurantakeskuksen verkkosivusto:

14 14 Tästä seuraa, että varoja ei jaeta parhaalla mahdollisella tavalla ja monia mahdollisuuksia menetetään. Ei riitä, että perinteisiä välineitä vain avataan niin, että ne kattavat myös palveluinnovaatiot ja parantavat palveluyritysten mahdollisuuksia hyödyntää niitä. Tätä tarvitaan, mutta se ei yksinään riitä. 2.2 Poliittisten toimien mahdollisuudet vapauttaa palveluinnovaatioiden potentiaali Tässä oppaassa ehdotettu kattava lähestymistapa edellyttää, että kehitetään ja suunnitellaan aivan uusia välineitä, joissa otetaan palveluinnovaatiot jo lähtökohtaisesti paremmin huomioon. Tällaisia uusia välineitä ovat esimerkiksi ne, joissa keskitytään teollisuudenalojen välisten johdannaisvaikutusten edistämiseen ja uusien palvelumallien luomiseen siihen katsomatta, tapahtuuko tämä teollisuus- vai palveluyrityksissä. Palveluinnovaatioiden paremman hyödyntämisen tukemiseksi valittavat konkreettiset välineet voidaan panna täytäntöön seuraavilla eri tasoilla: (1) toiminnan tasolla esimerkiksi tutkimushankkeilla ja uusien liiketoimintamallien kehittämiseen myönnettävällä taloudellisella tuella (2) yritystasolla edistämällä yleistä yrittäjyyskulttuuria, kehittämällä yritysten valmiuksia nopeampaan ja parempaan innovointiin tai tukemalla uusia yrityksiä, parantamalla yritysten innovaatiojohtamista tai helpottamalla rahoituksen saantia (3) sektoritasolla luomalla esimerkiksi klusterien ja yritysverkostojen avulla suotuisa yritysten toimintaympäristö, joka mahdollistaa palveluinnovaatiot, sekä (4) markkinoiden tasolla palvelumarkkinoiden vapauttamisen, tehokkaan kuluttajansuojan ja innovatiivisten palveluiden nauttimaa luottamusta ja yhteentoimivuutta tukevien standardien avulla. Seuraavassa tietoruudussa esitetään yksityiskohtaisempi yleiskatsaus erilaisista poliittisista toimista, joita voidaan soveltaa näillä neljällä tasolla. Tietoruutu 4: Alueellisen ja teollisuuden innovaatiopolitiikan mahdollisuudet palveluinnovaatioiden kannalta Mukauttamistoimet Kohdennetut toimet Pehmeä ja kova infrastruktuuri Horisontaaliset toimet Toiminnan taso Yritystaso Sektoritaso (Liiketoimintaympäristö) Innovaatiomittarit Tuki julkiselle TTKtoiminnalle Tietämyksen siirron helpottaminen Erityiset TTK-ohjelmat Tieto- ja viestintätekniikan käytön edistäminen (sähköinen kaupankäynti) Uusien liiketoimintamallien edistäminen palveluissa ja uusien palvelumuotojen edistäminen teollisuudessa Palveluja tutkivat tutkimuslaitokset Palveluihin erikoistuneet koulutuslaitokset Verokannustimet Valtiontuet Yrityshautomot, kasvun tukeminen ja kansainvälistyminen Immateriaalioikeuksien tukeminen ja innovaatiojohtaminen Rahoituksen saanti ja investointivalmius Erityiset yritysten ja teollisuuden innovaatioita tukevat järjestelmät palveluyrityksille Erityiset palveluiden riskirahoitusjärjestelmät Setelijärjestelmät palveluinnovointi valmiuksien tukemiseksi Alakohtaiset innovaatiomittarit Teknologian ja palveluinnovaatioiden ennakointi Klustereiden kartoitus ja analysointi Alakohtaiset teollisuus- ja klusteripoliittiset aloitteet palvelualoilla (käyttäjien osallistuminen, yhteistyö, alojen väliset yhteydet, uudet klusterimuodot) Palvelu- ja organisaatio innovaatioita esittelevät julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudet Palvelupuistot ja hautomot Strategiset infrastruktuurihankkeet, kuten laajakaistayhteydet, logistiikka- ja palvelukeskukset, yhteiset työskentelytilat Elävät laboratoriot, muotoilukeskukset Uusille yrityksille tarkoitetut yrittäjyystoimet Liikkuvuusohjelmat Immateriaalioikeuksia koskevat politiikat Alakohtainen standardointi, kuten tieto- ja viestintätekniikassa Markkinoiden taso Markkinoiden kehityksen ennakointi ja kehittyvien alojen seuranta Palveluiden oikeudellinen ja sääntelykehys (sähköinen kaupankäynti) Teollisuuden itsesääntely, yhteentoimivuus, standardit ja sertifiointi Uusia palveluja koskevat edelläkävijämarkkina-aloitteet Setelijärjestelmät johdannaisvaikutusten lisäämiseksi Tietoisuutta lisäävät toimenpiteet Tiettyjen palveluiden vapauttaminen / sääntelyn purkaminen Sääntelyviranomainen Palveluiden sisämarkkinat (esim. palveludirektiivi) Kilpailupolitiikka, myös yrityskeskittymien valvonta

15 15 Ero yhtäältä toiminnan tasolla ja toisaalta yritystasolla tapahtuvan palveluinnovaatioiden tukemisen välillä on se, että edellisessä tapauksessa tuetaan erityisten uusien liiketoimintamallien kehittämistä, kun taas jälkimmäisessä tuen kohteena on yrityksen innovointikyky yleensä riippumatta käyttöön otettavien palveluinnovaatioiden tyypistä. Palveluinnovaatioiden tukeminen sektoritason klusterialoitteilla menee vielä askeleen pidemmälle, koska sillä parannetaan yleisemmin liiketoimintaympäristöä, jossa yritykset toimivat ja innovoivat. Toisin sanoen toiminnan tasolla toteutetut palveluinnovaatioita edistävät välineet johtavat hankkeisiin. Yritystasolla käytettävät palveluinnovaatioiden tukivälineet merkitsevät useimmiten yrityksille annettavia tukia, jotta ne innovoisivat nopeammin ja paremmin. Palveluinnovaatioita tukevat sektoritason välineet taas edellyttävät strategisempia valintoja ja päättäväisiä toimia tiettyjen yritysryhmien liiketoimintaympäristön parantamiseksi perusteellisemmin. Kuten innovaatiot yleensä, myös palveluinnovaatiot kukoistavat parhaiten siellä, missä on olemassa niille suotuisa alueellinen ekosysteemi tai klusteri, joka tukee uusien ideoiden jatkuvaa virtaa ja niiden toteuttamista. Myös palvelualalla uusia ideoita voidaan vaalia järjestelmällisesti. Vaikka sisämarkkinoiden loppuunsaattamiseksi ja kaikkien yritysten etenkin palveluyritysten yleisen sääntely-ympäristön parantamiseksi tarvitaan vielä paljon lisätyötä, tällaiset horisontaalisen ja markkinoiden tason oikeudelliset ja sääntelytoimenpiteet voidaan luultavasti toteuttaa tehokkaammin EU:n kuin alueiden tasolla. Monia toimia voidaan kuitenkin toteuttaa alueellisella tasolla palveluinnovaatioiden muutosvoiman vapauttamiseksi edistämään yrittäjyyttä ja teollisuuden muutosta. Tavallisesti alueet voivat vaikuttaa tehokkaimmin palveluinnovaatioihin toimenpiteillä ja välineillä, jotka on kohdistettu yritys- ja sektoritasoille. Alueiden tärkeimpänä tavoitteena tässä yhteydessä on vahvistaa alueellista kehitystä ja kilpailua tukemalla palveluinnovaatioita hyödyntäviä uusia yrityksiä ja edistämällä pk-yrityksille suotuisaa liiketoimintaympäristöä. 2.3 Vaikutusta systeemisellä lähestymistavalla Jotta palveluinnovaatioiden muutosvoimasta saadaan täysi hyöty, on noudatettava kokonaisvaltaista ja strategista lähestymistapaa. Tällaisessa lähestymistavassa yhdistyvät horisontaaliset toimet sekä erityiset toimet, joilla innovatiivisille yrityksille pyritään saamaan aikaan parempi infrastruktuuri ja parempaa tukea tarjoamalla niille suotuisa liiketoimintaympäristö ja puuttumalla markkinoiden puutteelliseen palveluinnovaatioiden hyödyntämiseen. Yksi esimerkki tällaisesta kokonaisvaltaisesta lähestymistavasta on se, mitä palveluinnovaatioita käsittelevä asiantuntijapaneeli kutsuu laajamittaisiksi demonstrointihankkeiksi. Laajamittaisella ei tarkoiteta tiettyyn hankkeeseen myönnetyn taloudellisen tuen määrää, vaan tuetun vaiheittaisen kokeilu- ja täytäntöönpanoprosessin käyttöönoton laajuutta. Lähestymistavan tarkoituksena on esitellä laajamittaisesti palveluinnovaatioiden mahdollisia vaikutuksia ja palvelujärjestelmäratkaisuja tiettyihin haasteisiin. Asiantuntijapaneeli ehdotti esimerkiksi demonstrointihankkeiden käynnistämistä, jotta osoitetaan, miten voidaan muuttaa ja lisätä erittäin teollistuneiden alueiden kilpailukykyä (demonstrointihanke 1A: siirtymävaiheessa olevat teollisuusalueet) tai tukea kestävää matkailua ja elämystaloutta maaseudulla (demonstrointihanke 2: dynaamisten alueiden luominen). Tarve luoda kestäviä yhteisöjä resurssitehokkuuden, hiilipäästöjen vähentämisen ja älykkäiden kaupunkiliikenteen ratkaisujen avulla sekä tarve edistää uuteen teknologiaan perustuvien kehittyvien teollisuudenalojen kehitystä ja rakennemuutosta, kestävyyden kysyntää ja palveluinnovaatioita ovat alueiden yhteisiä haasteita.

16 16 Tietoruutu 5: Mikä on laajamittaisten demonstrointihankkeiden lähestymistapa? EU:n palveluinnovaatioita käsittelevän asiantuntijapaneelin mukaan laajamittaiset demonstrointihankkeet ovat tehokas keino pienentää uudenlaisten palvelujärjestelmien kehittämiseen ja laajentamiseen liittyvää riskiä, kannustaa sidosryhmien ja käyttäjien osallistamista, jakaa kokemuksia koko Euroopassa, tunnistaa osaamisklustereita ja kumppanuusmahdollisuuksia jne. Tässä lähestymistavassa edetään pienimuotoisista prototyypeistä tai pilottihankkeista laajamittaisiin lähellä markkinavaihetta oleviin hankkeisiin, joissa useita ratkaisuja testataan todellisissa olosuhteissa, jotta palveluinnovaatioiden muutosvoimaa voidaan hyödyntää paremmin yhteiskunnallisten haasteiden sekä erityisten ongelmien tai tarpeiden ratkaisemiseen tai tukemaan visiota muutoksesta parempaan. Malli on tulos- ja käyttäjäkokemusperustainen ja edellyttää, että haasteen tai ongelman selvä omistaja, kuten kunnallisviranomainen, ottaa johtavan roolin. Tällaisessa politiikan laadinnassa on kyse siitä, miten alueet voivat tarjota kannustimia sille, että muutoksia ja yrittäjätoimintaa tapahtuu sekä teollisuudessa että yhteiskunnassa. Näin ollen tämä tukee olemassa olevien teollisuudenalojen rakennemuutosta ja uusien kilpailukykyisten teollisuusrakenteiden luomista. Se edellyttää julkisten investointien tehokasta käyttöä, sillä siinä keskitetään niukat resurssit muutamille lupaaville aloille, joilla säilytetään alueen teollisuuden kilpailuetu tai kehitetään sitä. Alueen innovointikapasiteetin vahvistamiseksi ja siten talouskasvun ja vaurauden lisäämiseksi alueellisia toimia on tarkasteltava ja kohdennettava uudelleen, jotta innovaatioiden muutosvoima saadaan hyödynnettyä paremmin. Laajamittaisten demonstrointihankkeiden malli on sinänsä uusi lähestymistapa innovaatioiden kannustamiseksi. Se antaa alueille välineen, jolla ne voivat yhdistää nykyistä paremmin kaikki julkisen ja yksityisen sektorin toimijat, erityisesti teollisuuden, tietopalveluiden tarjoajat, tutkimuslaitokset, sääntelyviranomaiset sekä käyttäjät/ kansalaiset jakamaan tietämystä, kertomaan käytännön kokemuksista ja tuomaan esiin tarpeensa ja osaamisensa. Samalla se tarjoaa viitekehyksen ja kannustimia uusien toimintatapojen kehittämiselle, testaamiselle ja käyttöönotolle konkreettisten haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Tällä tavoin perinteinen innovaatiopolitiikka on käännetty ylösalaisin. Sen sijaan, että tuetaan tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamista sinänsä, laajamittaisilla demonstrointihankkeilla tuetaan ratkaisujen testaamista jonkin tietyn haasteen ratkaisemiseksi. Toisin sanoen mallin lähtökohtana on ongelma eikä ratkaisu. Uusi palvelu tai uusi teollisuuden arvoketju vaarantaa nykyisten sidosryhmien panostukset ja kyseenalaistaa vakiintuneet hallintomenettelyt. Demonstrointihankkeet eivät paranna kilpailukykyä tai lisää merkittävästi työpaikkoja, ellei niitä hyväksytä sellaisen alueen oppimisympäristönä, jota kannustetaan käynnistämään institutionaalisia muutoksia. Tästä syystä pitkäaikainen poliittinen sitoutuminen demonstrointihankkeeseen osana pitkän aikavälin strategioita on välttämätöntä. Jos vain odotetaan yritysten hyödyntävän ulkomaisia markkinoita, joilla on uusia palveluja, mutta ei olla valmiita kyseenalaistamaan kotimaan rakenteita, ei todennäköisesti saada aikaan todellisia vaikutuksia. Palveluinnovaatiot, joilla vastataan onnistuneesti alueellisiin ja rakenteellisiin haasteisiin, voidaan mitä todennäköisimmin ottaa käyttöön myös muualla, ja niillä voidaan saavuttaa suurempi markkinapotentiaali. Markkinoinnin, levittämisen ja politiikkaan liittyvän oppimisen on oltava kiinteä osa systeemisiä laajamittaisia demonstrointihankkeita kansainvälisen tietoisuuden ja paikallisen julkisen tunnustamisen lisäämiseksi. Menestyksellisten uusien palvelumuotojen toistamista oman alueen ulkopuolella voidaan tukea kokemustenvaihdolla ja alueellisten sidosryhmien välisellä keskinäisellä oppimisella. 2.4 Menneisyyden opetukset: vältettävät virheet Niin poliittiset päättäjät kuin ammatinharjoittajat etsivät jatkuvasti seuraavaa käytäntöä toimiensa ja välineidensä parantamiseksi. Tämän

17 17 saavuttamiseksi on tärkeää nostaa katse omaa toimintaa ja omia alueellisia ja kansallisia rajoja kauemmas. Oikeiden opetusten valitseminen ei kuitenkaan aina ole yksinkertaista. Koska mitään yleispätevää mallia ja innovaatioita tukevaa parasta käytäntöä ei ole olemassa, kaikkien alueiden on löydettävä oma tapansa luoda kilpailuetuja, jotka perustuvat niiden paikallisiin vahvuuksiin ja varoihin sekä globaalien verkostojen ja suuntausten antamaan inspiraatioon. Joskus parempia strategioita löytyy niiltä alueilta, joiden on kamppailtava kovimmin tarjotakseen kansalaisilleen tulevaisuudennäkymiä. Usein innovointia tapahtuu vain, kun toimijoilla on haaste ja tiettyyn ongelmaan tarvitaan ratkaisu. Monet alueet itse asiassa jo toteuttavatkin käytäntöjä, joita muut ehkä pitävät mahdottomina. Haasteena on toistaa nämä menestystarinat ja myönteiset kokemukset mahdollisimman laajalti ja muokata niistä tehokkaita alueellisia toimia ottaen samalla huomioon paikalliset ja alueelliset erityispiirteet. Kaikilla alueilla on paineita osoittaa niiden ohjelmiin ja hankkeisiin tekemien investointien olevan tehokkaita varsinkin nykyisessä niukkojen julkisten varojen toimintaympäristössä. Siksi on normaalia, että menestystarinoista kerrotaan näkyvästi ja että muut tutkivat niitä innokkaasti inspiraatiota etsien. Se, että kaikki näistä tapauksista eivät läpäise huippuosaamista koskevaa testiä, ei ole mikään uutinen, sillä se on huippuosaamisen luonne. Lisäksi ei ole aina mahdollista tietää, kuinka suuri osuus väitetystä menestyksestä johtui kyseisestä toimenpiteestä ja mikä oli sattuman osuus. Tästä syystä on tärkeää tutkia tarkasti näyttöä, mutta se ei aina ole mahdollista, koska seurantaa ja arviointeja ei aina suunnitella osaksi toimia niiden alusta lähtien. Vielä vaikeampaa on selvittää, mitä ei pidä tehdä. Jotta voi välttää muiden tekemiä virheitä, on oltava tietoinen niistä. Juuri tämä on ongelman alkusyy. Luontainen taipumus olla kertomatta epäonnistumisista ei ole yllättävä mutta se aiheuttaa muille suuren menetyksen. Tästä syystä seuraavassa esitellään eräitä yleisiä ansoja, joita olisi vältettävä. Sokea kopiointi: Unohdetaan mukauttaa toimenpiteet alueellisiin erityispiirteisiin Yleisin virhe on se, että yritetään toistaa muiden menestys kopioimalla onnistunut ohjelma tai hanke täsmälleen samanlaisena sitä juuri mukauttamatta. Tämä voi toimia joissain tapauksissa, mutta ylivoimaisesti suurimmassa osassa tapauksista se on todennäköisesti julkisten varojen haaskausta. Kunkin alueen tavoitteet, haasteet, systeemiset rajoitukset, resurssit ja teollisuusrakenne on otettava tarkasti huomioon. Jos poliittisia toimenpiteitä ja aloitteita ei soviteta kunkin alueen erityispiirteisiin, niillä ei todennäköisesti saavuteta tavoitteita. Tästä syystä olisi vältettävä kopioimasta sokeasti toimenpiteitä, jotka eivät vastaa alueen kehitystasoa ja/tai profiilia. Tehdään yksin: Päällekkäisyydet ja erilliset ratkaisut Alueiden on vastattava monitahoisiin haasteisiin löytääkseen nopeita ratkaisuja polttaviin ongelmiin. Ongelmana on, että ne usein toimivat yksin ja toteuttavat toimia erillään muista harkitsematta kumppaneita tai vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tämä voi johtaa siihen, että ratkaisut eivät ole parhaita mahdollisia, ja aiheuttaa jälleen kallista julkisten varojen tuhlausta. Tästä syystä alueita olisi kannustettava tekemään yhteistyötä ja pyrkimään toiminnassaan yhteisvaikutukseen esimerkiksi toteutettaessa suuria infrastruktuurihankkeita, jotka edellyttävät huomattavia investointeja. Summa on enemmän kuin sen osat. Sen lisäksi, että kokemustenvaihtoa ja keskinäistä oppimista olisi kannustettava voimakkaasti, olisi myös käynnistettävä yhteisiä rajatylittäviä yhteistyötoimia alueellisella ja alueiden rajat ylittävällä tasolla. Näin voitaisiin välttää päällekkäisyyksiä ja mahdollistettaisiin useampien mahdollisten palvelujärjestelmäratkaisujen testaaminen. Eri vaihtoehtojen tutkiminen laajamittaisesti todellisissa olosuhteissa johtaa parempaan, tietoon perustuvaan päätöksentekoon ja parantaa toteuttamisen onnistumisastetta. Vaikutusten ennakkoarvioinnissa olisi vertailtava mahdollisia yksityissektorin palveluja ja julkisia palveluja ja tutkittava vaihtoehtoisia toteutusmalleja.

18 18 Liiallinen yksinkertaisuus: Pelkät infrastruktuuri-investoinnit Monia infrastruktuuri-investointeja, kuten konferenssikeskuksia ja lentoasemia, on toteutettu tai toteutetaan ilman niihin liittyviä tukitoimia ja palvelukonsepteja yritystoiminnan dynaamisuuden lisäämiseksi niiden ympäristössä. Palveluinnovaatioiden potentiaalin strateginen huomioon ottaminen näiden toimien suunnittelussa ja niihin liittyvien tukitoimien sisällyttäminen toteutukseen mahdollistaa suuremman vaikutuksen aikaansaamisen. Tämä koskee myös investointeja, jotka palvelevat muita poliittisia prioriteetteja, kuten kulttuurista monimuotoisuutta. Esimerkiksi museoihin tehtäviin infrastruktuuri-investointeihin liittyy usein kulttuuritapahtumia. Niihin olisi kuitenkin liitettävä myös toimia, joilla edistetään luovilla aloilla toimivien yrittäjien mahdollisuuksia esimerkiksi sisällyttämällä hankkeisiin yhteisiä työtiloja tai käynnistämällä innovaatiosetelijärjestelmiä uusien mahdollisuuksien, johdannaisvaikutusten ja muiden kanssa tehtävän yhteistyön kannustamiseksi. Lisäksi julkisia hankintoja tehdessään alueiden olisi aina otettava huolellisesti huomioon tuotteen koko elinkaarikustannukset ja verrattava hintaa muihin vaihtoehtoisiin palvelumuotoihin, kuten leasing-sopimuksiin. Muutoksen välttäminen: Pitäytyminen innovaatioiden perinteisissä painopistealoissa Innovaatioiden tukemisessa keskitytään yhä useimmiten tutkimukseen ja teknologiaan perustuvien innovaatioiden edistämiseen. Vaikka tämä on tärkeä toimintasuunta, jota aluepolitiikassa olisi noudatettava, se ei riitä alueellisen innovaatiopotentiaalin täysimittaiseksi hyödyntämiseksi. Kaikki osaamisen ja innovaatioiden muodot on otettava huomioon ja niiden potentiaali vapautettava. Usein juuri sekä teknisten että palveluinnovaatioiden strateginen hybridiyhdistelmä johtaa parhaisiin tuloksiin. 15 Liian hätäinen aloittaminen: Seurataan trendejä eikä omia vahvuuksia Yleinen virhe on myös aloittaa toiminta päätä pahkaa perehtymättä laajempaan kontekstiin. Se, mitä saatetaan pitää alueellisena vahvuutena, ei ehkä ole kansainvälisesti kilpailukykyistä, ja päinvastoin jonkin alueen pieni erikoisosaamisen ala saattaa olla maailmanluokkaa. Tietoon perustuvan poliittisen päätöksenteon mahdollistamiseksi olisi ensin tutkittava käytettävissä olevia analyyseja ja kansainvälisiä vertailuja, jotta päätöksentekijät pystyvät arvioimaan ongelman laajuuden ja valmiudet sen ratkaisemiseksi. Tässä suhteessa monet poliittiset päättäjät ja ammatinharjoittajat toimivat tavallisesti tietyssä yleisessä järjestyksessä. He määrittelevät ensin kasvusuuntaukset tavoiteltavan aarrearkun ja etsivät sitten niihin johtavaa tietä valitsemalla tuettavat todennäköiset kasvualat, joita varten tämän jälkeen laaditaan kasvustrategia. Voisi olla paljon parempi aloittaa alueellisten vahvuuksien kattavasta arvioinnista ja määrittää sen jälkeen ensinnäkin mahdollisesti yhdisteltävien alueen sisäisten sektorien ja taitojen väliset kytkennät ja toiseksi yhteydet muiden alueiden sektoreihin ja pätevyyksiin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Strategia, jolla pyritään hyödyntämään paremmin kaikkia alueellisia vahvuuksia ja helpottamaan alojen välistä vuorovaikutusta, voi tuottaa parempia tuloksia ja synnyttää uusia erityisaloja, sektoreita ja markkinoita, joiden tarpeisiin muut eivät ehkä vielä vastaa, ja lisätä siten tulevaa kasvua. Unohdetaan muutosta helpottavat asianmukaiset tukea antavat instituutiot CMuutos edellyttää aktiivisia toimijoita, jotka toteuttavat sen. Ne eivät voi aina olla samat, vaan saattavat vaihdella haasteen, tavoitteiden ja rajoitusten mukaan. Alueiden olisi esimerkiksi hyödynnettävä niin kutsuttujen klusteriorganisaatioiden resursseja ja kerrannaisvaikutuksia. Nämä organisaatiot edustavat erikoistuneiden yritysten ja muiden innovaatiotoimijoiden ryhmiä tietyllä alueella. Jos alueella ei ole kumppaneiksi sopivia erikoistuneita organisaatioita ja yhteistyötahoja muutossuunnitelman toteuttamiseksi, sen on harkittava, mikä taho tähän tehtävään parhaiten sopisi vai olisiko tähän tarkoitukseen tarpeen perustaa uusi organisaatio. Nämä yleiset virheet on koottu seuraavaan yksinkertaistettuun luetteloon periaatteista, joita olisi noudatettava ryhdyttäessä toimiin. 15 Ks. IMP³rove II -tutkimuksen tulokset Gaining Competitiveness with Innovations beyond Technology and Products: Insights from IMP³rove, heinäkuu 2011, saatavilla osoitteesta: https://www.improve-innovation.eu/sme/valuable-links/publications/.

19 19 Tietoruutu 6: Kymmenen ohjetta muutoksen onnistunutta toteuttamista varten palveluinnovaatioiden avulla Älä tee näin Tee näin Älä keskity vain tutkimukseen ja teknologisiin innovaatioihin. Älä tue palveluinnovaatioita sinänsä. Älä tue yksittäisiä erikoistuneita yrityksiä. Älä keskity vain joihinkin palvelualoihin. Älä kopioi parasta käytäntöä sellaisenaan. Älä seuraa kasvutrendejä niitä sen tarkemmin pohtimatta. Älä noudata horisontaalista lähestymistapaa ilmaan konkreettista tavoitetta. Älä noudata kapeaa alakohtaista lähestymistapaa. Älä käynnistä erillisiä pilottihankkeita. Älä etsi ongelmaa, joka voidaan ratkaista innovaatioilla (pyrkimys kaupallistamiseen). Keskity kaikkiin osaamisen ja innovaatioiden muotoihin. Tue palveluinnovaatioiden avulla toteutettavaa muutosta. Tue toisiinsa yhteydessä olevien yritysten klustereita tai verkostoja. Keskity tuotantoteollisuuteen ja palveluihin. Etsi seuraavaa parasta käytäntöä. Hyödynnä alueellisia taitoja kehittyvien teollisuudenalojen kehittämiseksi. Käytä systeemistä lähestymistapaa. Noudata monialaista lähestymistapaa. Käynnistä laajamittaisia demonstrointihankkeita, joissa sovelletaan systeemistä lähestymistapaa. Etsi innovaatioita, joilla voidaan ratkaista jokin ongelma (haasteisiin vastaaminen).

20 20

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue

Eurooppa strategia. Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 -strategia Merja Niemi Alueiden kehittämisen ja rakennerahastotehtävien tulosalue Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia= visio 3 temaattista prioriteettia 5 EU-tason

Lisätiedot

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko?

Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Miten yhteiskunnalliset haasteet, julkiset palvelut ja yritysten liiketoiminta kohtaavat vai kohtaavatko? Ville Valovirta Miten liiketoimintaa sosiaalisista innovaatioista? -seminaari 23.1.2013 2 1. Miten

Lisätiedot

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE

PUBLIC AD 5/17 CONF-RS 5/17 1 LIMITE FI. Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA AD 5/17 LIMITE Conseil UE KONFERENSSI LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN SERBIA Bryssel, 22. helmikuuta 2017 (OR. en) AD 5/17 PUBLIC LIMITE CONF-RS 5 LIITTYMISTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA Asia: EUROOPAN UNIONIN YHTEINEN KANTA Luku

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2016/0276(COD) aluekehitysvaliokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Aluekehitysvaliokunta 2016/0276(COD) 20.12.2016 LAUSUNTOLUONNOS aluekehitysvaliokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Interreg Pohjoinen 2014-2020

Interreg Pohjoinen 2014-2020 Interreg Pohjoinen 2014-2020 Osa-alue Nord ja osa-alue Sápmi Toimintalinjat Ohjelmabudjetti = n. 76 MEUR! 8,6% 29,1% EU-varat n. 39 MEUR IR-varat n. 8 MEUR Vastinrahoitus n. 29 MEUR 29,1% 33,3% Tutkimus

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 9.1.2013 COM(2012) 795 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE YRITTÄJYYS 2020 -TOIMINTASUUNNITELMA

Lisätiedot

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA

OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA SISÄASIOIDEN PÄÄOSASTO POLITIIKKAYKSIKKÖ B: RAKENNE- JA KOHEESIOPOLITIIKKA KULTTUURI JA KOULUTUS OPETTAJIEN OPETTAMINEN: PERUSASTEEN OPETTAJIEN KOULUTUKSEN TILA JA TULEVAISUUDENNÄKYMÄT EUROOPASSA TUTKIMUS

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi

Uusi rakennerahastokausi Merja Niemi Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Merja Niemi 16.3.2012 Uusi rakennerahastokausi 2014-2020 Vaikuttavuustekijät Tulevaisuuden trendit EU 2020 strategia (tavoitteet ja lippulaivat) EU-ohjelmat, hallitusohjelma,

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0238/1. Tarkistus. Klaus Buchner Verts/ALE-ryhmän puolesta 2.9.2015 A8-0238/1 1 1 kohta 1. suhtautuu myönteisesti joulukuussa 2013 pidettyyn yhdeksänteen WTO:n ministerikokoukseen, jossa 160 WTO:n jäsentä kävi neuvotteluja kaupan helpottamista koskevasta sopimuksesta;

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 18. kesäkuuta 2015 (OR. en) 10044/15 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 10. kesäkuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: FSTR 34 FC 36 REGIO 48 SOC 419 EMPL 273 RECH 198 ERAC

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C

12225/16 joh/kr/jk 1 DG B 1C Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 23. syyskuuta 2016 (OR. en) 12225/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto N 559 SOC 526 EMPL 347 ANTIDISCRIM

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/0009(COD) talous- ja raha-asioiden valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Kansainvälisen kaupan valiokunta 2015/0009(COD) 6.3.2015 LAUSUNTOLUONNOS talous- ja raha-asioiden valiokunnalta budjettivaliokunnalle ja talous- ja raha-asioiden valiokunnalle

Lisätiedot

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto

Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto. Pohjois-Savon maakuntaseminaari Kari Aalto Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Savon maakuntaseminaari 27.9.2013 Kari Aalto Taustaa Vuoden 2013 alusta Itä- ja Pohjois-Suomi yhdistivät EU-edunvalvontansa yhteen toimistoon. Itä-Suomen EU-toimisto

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKAN NÄKYVYYDEN VARMISTAMINEN: TIEDOTUS- JA VIESTINTÄSÄÄNNÖT 2014-2020 KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan

Lisätiedot

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva rr-ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva rr-ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3%

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2015 COM(2015) 98 final 2015/0051 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista FI FI PERUSTELUT Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä

Lisätiedot

INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ

INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA: YRITYKSIIN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ EU:SSA TIIVISTELMÄ Heinäkuu 2017 INNOVAATIOIDEN SUOJAAMINEN LIIKESALAISUUKSIEN JA PATENTTIEN AVULLA:

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014

Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta. Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Ajankohtaista cleantech-ohjelmasta ja materiaalitehokkuudesta Juho Korteniemi Turku, 19.8.2014 Viime aikoina tapahtunutta Hallitus linjasi loppukeväästä Teollisuuspolitiikasta sekä kasvun kärjistä Kasvun

Lisätiedot

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula

Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan. Mirva Naatula Starttipaketti EU biotalousstrategiaan pohjautuvaan työpajaan Mirva Naatula EU biotalousstrategia Euroopan biotalousstrategia 2012, Innovating for Sustainable Growth: A Bioeconomy for Europe Päätavoitteet:

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys

Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Eurooppalainen yleishyödyllisten sosiaalipalvelujen laatukehys Kansalliset edellytykset ja vaatimukset palvelun tarjoajalle 22.8.2014 Sirpa Granö ja Johanna Haaga (käännös) Kansalliset edellytykset ja

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2.

Puheenjohtajavaltio esitti tämän jälkeen ehdotuksen neuvoston päätelmiksi eurooppalaisesta oikeusalan koulutuksesta 2. EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 19. lokakuuta 2011 (24.10) (OR. en) 15690/11 JAI 743 JUSTPEN 8 JUSTCIV 272 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS

EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019. Liikenne- ja matkailuvaliokunta LAUSUNTOLUONNOS EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 12.3.2015 2015/2011(BUD) LAUSUNTOLUONNOS liikenne- ja matkailuvaliokunnalta budjettivaliokunnalle lisätalousarvioesityksestä nro 1 vuoden

Lisätiedot

14060/1/14 REV 1 1 DG E 1A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) 14060/1/14 REV 1

14060/1/14 REV 1 1 DG E 1A. Euroopan unionin. Neuvosto. Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) 14060/1/14 REV 1 Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 20. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0201 (COD) 14060/1/14 REV 1 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Neuvosto ENV 816 COMPET

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa

Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa Uusmaalainen yrittäjyys kiinnostaa Euroopassa 11.11.2010 Euroopan unionin Alueiden komitean EPP-ryhmä (The European People's Party) tapaa tänään nuoria uusmaalaisia yrittäjiä Uudellemaalle myönnetyn Euroopan

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

Kouluopetuksen avaintaitoja käsittelevä eurooppalainen verkosto http://keyconet.eun.org Yleistä KeyCoNet-projektista KeyCoNet (2012 2014) on eurooppalainen verkosto, jonka tarkoituksena on tunnistaa ja

Lisätiedot

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

EU:n tuleva ohjelmakausi Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto EU:n tuleva ohjelmakausi 2014-2020 Eira Varis Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Aluepolitiikka 2014-2020 Euroopan komission rahoituskehysehdotus 10/2011 336 miljardia euroa, 5,3% vähennys

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 16. joulukuuta 2016 (OR. en) 15505/16 ILMOITUS: I/A-KOHTA Lähettäjä: Vastaanottaja: Asia: Neuvoston pääsihteeristö FSTR 86 FC 84 REGIO 108 FIN 878 Pysyvien edustajien

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu

EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu klo 15.45-16.15 EN 16555 -sarja Innovaatiojohtaminen yksi uusi työkalu Tekn.lis. Jarmo Hallikas, Falcon Leader Oy 2 Innovaatiojohtamisen standardi CEN/TS 16555 Osa 1: Innovaatioiden hallintajärjestelmä

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Tampere Grow. Smart. Together.

Tampere Grow. Smart. Together. Tampere Grow. Smart. Together. Grow. Smart. Together. Visio Kansainvälisesti tunnustettu, vetovoimainen, kestävän kehityksen älykaupunki Missio Menestymisen ja elämänlaadun parantaminen yhteistyön ja kilpailun

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012

Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012. Minna Karvonen 11.12.2012 Digitaalisen maailman mahdollisuudet OKM:n kirjastopäivät 2012 Minna Karvonen 11.12.2012 Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: kansallista perustaa Hallitusohjelman kirjaukset: kirjastojen kehittäminen

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014

Itämeren alueen ohjelma. Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Matti Lipsanen Jyväskylä 10.6.2014 Häme-ohjelman toteuttaminen - rahoitus Maakunnan kehittämisraha 2014 = 0,25 M /vuosi Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmat 2014-2020 Keskisen Itämeren ohjelma = 122

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

Budjettivaliokunta LAUSUNTOLUONNOS. työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle Euroopan parlamentti 2014-2019 Budjettivaliokunta 2016/0257(COD) 19.1.2017 LAUSUNTOLUONNOS budjettivaliokunnalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 64. EU:n ja valtion rahoitusosuus EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin (arviomääräraha) Momentille myönnetään 242 324 000 euroa. a saa käyttää: 1) EU:n ohjelmakauden

Lisätiedot

PK- yritysten EAKR-rahoitus

PK- yritysten EAKR-rahoitus PK- yritysten EAKR-rahoitus Pohjanmaalla 2014-2020 Henrik Broman 6.11.2014 1 Ajankohtaista 15.9. alkoi uusien hakemusten vastaanotto ja kirjaus Sähköinen haku KATSO- tunnisteella https://www.ely-keskus.fi/web/ely/yritystukien-sahkoinen-

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A

15774/14 vpy/sj/kkr 1 DG D 2A Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 24. marraskuuta 204 (.2) (OR. en) 5774/4 EJUSTICE 8 JUSTCIV 30 COPEN 296 JAI 90 ILMOITUS Lähettäjä: Puheenjohtajavaltio Vastaanottaja: Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto

Lisätiedot

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015

Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan. Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Innovatiiviset julkiset hankinnat yritysten mahdollisuudet uuteen liiketoimintaan Tuomas Lehtinen HSY Älykäs Vesi 12.5.2015 Haasteet vesialalla Monet yritykset pieniä kansainvälisen kasvun kynnyksellä

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9

Oma Häme. Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen. Minna Takala / / versio 0.9 Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Elinkeinoelämän ja innovaatioympäristöjen kehittäminen ja rahoittaminen Minna Takala / 20.2.2017 / versio 0.9 Analyysityökaluna Trello

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä palveluista EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 22.4.2016 COM(2016) 226 final 2016/0118 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta Eurocontrolin pysyvän komission päätöksiin keskitetyistä

Lisätiedot

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki

Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa. Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Menoluokat Etelä-Suomen EAKRohjelmassa Mari Kuparinen 28.9.2011 Helsinki Lissabonin prosentti Yleisasetus (1083/2006) 9 artikla, 3. kohta: Rahastoista osarahoitettu tuki kohdennetaan kilpailukyvyn edistämistä

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI))

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2014/2210(INI) 18.3.2015. perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 18.3.2015 2014/2210(INI) MIETINTÖLUONNOS perheyrityksistä Euroopassa (2014/2210(INI)) Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 21. toukokuuta 2002 VÄLIAIKAINEN 2002/2031(COS) LAUSUNTOLUONNOS kansalaisvapauksien ja -oikeuksien

Lisätiedot

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa

Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Julkiset hankinnat kysynnän synnyttäjinä ja innovaatioiden edistäjinä yrityksissä - plussat ja miinukset asioinnissa julkisyhteisön kanssa Global-seminaari 9.12.2010, Hämeenlinna Asiantuntija Jukka Lehtonen,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015

REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ. Tero Lausala, 24.9.2015 REKRYTOINTI- JA VUOKRAPALVELUT MUUTOKSEN JA KASVUN YTIMESSÄ Tero Lausala, 24.9.2015 TYÖN MUUTOS JA MURROS TYÖPAIKOISTA TYÖTEHTÄVIIN: MONIMUOTOISET TAVAT TEHDÄ TYÖTÄ TYÖN TARJONNAN JA KYSYNNÄN KOHTAANTO-ONGELMA

Lisätiedot

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet

Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Alueiden kehitysnäkymät Kestävän kasvun ja uudistamisen mahdollisuudet Elinkeinoministeri Olli Rehn Alueelliset kehitysnäkymät 2/2015 julkistamistilaisuus Jyväskylä 24.9.2015 Team Finland -verkoston vahvistaminen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Aluekehittämisen tieteellinen perusta

Aluekehittämisen tieteellinen perusta Aluekehittämisen tieteellinen perusta Perusasetelma Perusasetelma Innovaatiotoiminta Aluekehittäminen Lähtökohta Aluekehittäminen on jonkin aluekokonaisuuden tulevaisuuden toimintaedellytysten parantamista

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Jeppe TRANHOLM-MIKKELSEN, Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 19. heinäkuuta 2016 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2012/0340 (COD) 11407/16 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 19. heinäkuuta 2016 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina

Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto yritysmyönteisenä yhteistyökumppanina vs. apulaiskaupunginjohtaja Pia Sutinen 23.4.2015 Helsingin elinkeinopäivä Sosiaali- ja terveysviraston arvoverkko 2015 (tubu)

Lisätiedot

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS Euroopan parlamentti 2014-2019 Istuntoasiakirja B8-0861/2016 29.6.2016 PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS komission julkilausuman johdosta työjärjestyksen 123 artiklan 2 kohdan mukaisesti synergioista Euroopan rakenne-

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne

Maaseudun alueelliset kehittämistoimet , valmistelun tilanne Maaseudun alueelliset kehittämistoimet 2014-2020, valmistelun tilanne 22.8.2013 Itä-Suomen maaseudun kehittäjät Valamossa Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Alueellinen maaseudun kehittämisen

Lisätiedot

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018

Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Ohjelman tavoitteet Yritysten liiketoiminnan ja kilpailukyvyn uudistaminen: Ihmiset

Lisätiedot

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04

II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 II Voitto-seminaari Konseptointivaihe 01.04.04 08.45-09.00 Kahvi Voitto II seminaariohjelma 01.04.04 09.00-09.15 Tuotekonseptoinnin haasteet/ VTT Tiina Apilo 09.15-09.30 Konseptoinnin eri tasot/ TKK Matti

Lisätiedot

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta

Yrittäjyysohjelma 2014-15. Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Yrittäjyysohjelma 2014-15 Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunta Teknologiateollisuuden yrittäjyysohjelma Ohjelma on Teknologiateollisuuden yrittäjävaliokunnan kannanotto teollisuuden toimintaedellytysten

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot