TUOTEIDEASTA INNOVAATIOKSI

Transkriptio

1 Carl-Magnus Fogelholm TUOTEIDEASTA INNOVAATIOKSI Tuoteideoiden ja keksintöjen kaupallistaminen suomalaisessa innovaatiojärjestelmässä

2 TUOTEIDEASTA INNOVAATIOKSI Carl-Magnus Fogelholm Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2009 ISBN Print-On-Demand

3 Sisällysluettelo Johdanto Mikä on innovaatio? Tuoteidean luotsaaminen markkinoille Tuoteideoiden evaluointi WISC-evaluointiohjelma Uutuustuotteen markkina-arvon evaluointi Uutuusarvon merkitys markkinoiden vastaanottokyvylle Tuotekehityksen ja tuotteistuksen merkitys innovaation onnistumiselle Patentti Patenttihakemus ja välipäätös Patenttihakemuksen valmistelut Ilmaisen väliaikaisen patenttihakemuksen jättäminen Lisensiointi Lisenssitarjouksen valmistelut Lisensiointipalvelut omana liiketoimintana Keksinnön hyödyntäminen omin voimin Liiketoimintasuunnitelma Ulkopuolinen innovaattori keksinnön kaupallistajana Innovaatioalaan liittyvät ennakkoluulot ja illuusiot Innovaatioiden riskirahoitus Keksintösäätiö Kokemuksia projekti-insinöörinä työskentelystä Keksintösäätiössä Tuotekehityksen ja siemenvaiheen rahoitus innovaatio- ja teknologiayrityksille Miten tuoteidean kaupallistaminen voidaan varmistaa? Innovaatiojohtaminen Innovaatioyrityksen arvonmääritys Haasteet kansallisen innovaatiostrategian luomisessa

4 24. Suomalaisen siipipurjeen kehitystarina Siipipurje ja siipipurjehdus Siipipurjeen taustaa Purjekelkka WinterboarD Alkuperäisen Skimbat-siipipurjeen syntyvaiheet Siipipurjeen ensimmäinen tuotteistusvaihe Siipipurjeen toinen tuotteistusvaihe Motiivit yrittäjänuralle ryhtymiselle Oy Skywings Ab perustetaan Kilpailutoiminta Koemarkkinoinnin ensimmäiset askeleet Ensimmäiset vientiponnistelut Markkinat avautuvat raolleen Yhdysvalloissa Alihankinta Kaukoidässä Siipipurjehdus siirtyy jäältä tuntureille Uutta kasvua pääomasijoittajien avulla Siipipurjehdus muuttuu action sport -lajiksi Siipipurjeet valtaavat markkinat lämpimissä maissa Siipipurje vesielementissä Media markkinoinnin tukena Internet ja brändin kehittäminen Liikevaihdon kehitys Kilpailevat tuotteet Yhteenveto Vedenalaisen polttoleikkausmenetelmän kehitystarina Keksinnön toimintaperiaate Keksinnön tausta SM-Technology Oy perustetaan Vedenalaisen polttoleikkausmenetelmän laboratorio Markkinointiponnistelut kotimaassa Ensimmäinen lisenssisopimus teknokummin vihjeen avulla SM-Technology syöksyy teknologiayritysten kuolemanlaaksoon Verkon avulla yhteys offshore-alan yritykseen

5 25.9. Leikkausoperaatiota Kursk-sukellusveneeseen suunnitellaan Öljy-yhtiöt kiinnostuvat vihdoin SM-menetelmästä SM-Technology haetaan saneeraukseen Projektille myönnetään EU-rahoitusta SM-menetelmän nykyinen kehitysvaihe Johtopäätöksiä SM-menetelmän kehitysprojektista innovaattorin näkökulmasta Yhteenveto Suomalaisen kattilalämpöpumpun kehitystarina Kattilalämpöpumpun toimintaperiaate KLP-tekniikan markkinapotentiaali Suomalaisen KLP-tekniikan ensimmäiset kehitysvaiheet Ruotsalainen tutkimus KLP-tekniikan vaikutuksista energiansäästöön ja savukaasupäästöihin KLP-tekniikka otetaan käyttöön Ruotsin markkinoilla KLP-tekniikalle myönnetään Insinööriliiton ympäristöpalkinto KLP-tekniikalle yritetään saada virallista tukea Suomessa Oy Ecoheat Ab perustetaan Ecoheat hakee referenssiasiakasta Ecoheat syöksyy teknologiayritysten kuolemanlaaksoon Oy Ecorec Ab perustetaan KLP3-tekniikka vihdoin markkinoille Reco-Heat Oy:n toimesta Yhteenveto Onko KLP-tekniikalla tulevaisuutta? Yhteenveto kirjan innovaatiotarinoista Loppusanat Innovaation evaluointiohjelma (WISC) Patenttilaki Työsuhdekeksintölaki

6 8

7 Johdanto Tämä kirja on syntynyt halustani antaa realistinen kuva uusien tuoteideoiden ja keksintöjen kehittämiseen ja kaupallistamiseen liittyvistä mahdollisuuksista, haasteista ja ongelmista suomalaisen innovaatiojärjestelmän puitteissa. Monella ihmisellä on vääristynyt kuva keksijöistä, patenteista ja keksintöjen hyödyntämisestä. Kaikki tuntevat Pelle Pelottoman idearikkaana ja lahjakkaana keksijähahmona tai kuvittelevat, että Thomas Alva Edison aikoinaan keksi sähkölampun. Keksijän, tuotekehittelijän ja innovaatioyrittäjän työympäristö eroaa kuitenkin melko lailla näistä tunnetuista esikuvista. Innovaatioita syntyy jatkuvasti keksintöjen pohjalta yrityksissä, tutkimuslaitoksissa ja yksityisten keksijöiden toimesta. Yleensä innovaatioalan pienyrittäjien ja keksijöiden omakohtaiset kokemukset jäävät piiloon yleisöltä. Siksi olen pitänyt tärkeänä tuoda tässä kirjassa esille nimenomaan niin sanottujen siemenvaiheen ja start-up -innovaatioyritysten työkokemuksia opastukseksi alalle aikoville muille keksijöille ja yrittäjille. Keksintöjen, uuden teknologian ja osaamisen avulla luodaan tänä päivänä nopeasti kasvavia ja globaalisti toimivia innovaatio- ja teknologiayrityksiä, jotka turvaavat elinkeinoelämän ja kansantalouden kilpailukyvyn kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa. Pienyritysten työllistämisvaikutus on Suomessa iso, yhdeksän yritystä kymmenestä työllistää alle viisi henkilöä. Lisää start-up -yrityksiä kuitenkin kaivataan, 9

8 koska muutamasta sellaisesta yrityksestä voi kasvaa suuria, kuten Nokian tarina on osoittanut. Uuden tuotteen tai teknologian menestystä markkinoilla ei kuitenkaan saavuteta hetkessä. Innovaatioalalla toimiminen edellyttää määrätietoista ja monivuotista työskentelyä tuoteideoiden kehittämiseksi, tuotteistamiseksi ja lopuksi niiden kaupallistamiseksi. Vasta kaupallisesti menestynyttä keksintöä kutsutaan määritelmän mukaan innovaatioksi. Innovaatioprosessia ei ole helppoa hallita esimerkiksi siksi, että valmiita vakioratkaisuja ei ole olemassa. Jokaisen innovaation tie markkinoille ja menestykseen on yleensä erilainen. Menestyksellinen, innovaatioon perustuva liiketoiminta edellyttää monipuolista osaamista monella, ei vain tekniikan alalla. Tämän taidon kokonaisvaltaista hallitsemista ja liiketoiminnan johtamista voidaan yhdellä käsitteellä kutsua innovaatiojohtamiseksi. Ajan henki suosii menestystarinoita. Innovaatioprosessiin liittyviä vaikeuksia ja epäonnistumisia ei juuri tuoda esille alan seminaareissa, vaikka niistä joskus voisi oppia enemmän kuin menestystarinoista. Todellisuudessa innovaatioalan kehitysprojektit epäonnistuvat huomattavasti useammin kuin onnistuvat, ainakin jos kaupallista hyödyntämistä pidetään mittatikkuna. Tässä kirjassa innovaatiotoimintaa ja -prosessia kuvataan lähinnä yksityisen keksijän, tuotekehittelijän ja start-up -yrityksen vetäjän näkökulmasta. Pyrin erityisesti tuomaan esiin keksintöjen onnistumiseen ja vastaavasti epäonnistumiseen tavallisesti vaikuttavat syyt, joista jokainen innovaatioalalle ryhtyvä keksijä tai pienyrittäjä yleensä on kiinnostunut. Kirjan tarkoituksena ei ole toimia tuotekehitysoppaana vaan pikemmin innovaatiotoiminnan pikaesittelynä ja miksei laajemmin alaan liittyvänä keskustelunalustuksenakin. Toivon kirjani välittävän realistisen kuvan siitä mikroyritysmaailmasta, jossa keksijöiden tuoteideat nykyään pyritään 10

9 kaupallistamaan suomalaisen innovaatiojärjestelmän puitteissa. Kirjassa pyritään myös osoittamaan pahimmat esteet ja ongelmat, jotka yleensä vaikeuttavat uusien tuotteiden tuotekehitystä ja kaupallistamista innovaatioprosessin eri vaiheissa. Jotta innovaatioprosessi ei jäisi pelkästään teoreettiseksi rakennelmaksi, olen tässä kirjassa myös kuvannut kolmen ajankohtaisen suomalaisen innovaation kehitystarinaa. Konkreettinen kuvaus yksittäisen keksinnön kehityksestä ideasta markkinatuotteeksi antaa mielestäni parhaiten kuvan innovaatiotoiminnasta ja siihen liittyvistä haasteista ja erityyppisistä vaikeuksista. Edellä kuvatut innovaatiotarinat (siipipurje, vedenalainen polttoleikkausmenetelmä ja kattilalämpöpumppu) on ollut mahdollista julkaista tässä kirjassa kolmen suomalaisen keksijän ja yhteistyökumppanin myötävaikutuksen avulla, joiden kanssa minulla on ollut ilo työskennellä yli kymmenen vuoden aikana. Näihin kehitystarinoihin liittyvät kaikki innovaatioprosessin tyypilliset piirteet keksinnön siemenvaiheen alkutaipaleella, kuten rahoitusvaikeudet, ympäristön ennakkoluulot, markkinoinnin vaikeudet, vastaperustetun start-up -yrityksen ja koko hankkeen uskottavuuden puute, ja muut vastoinkäymiset. Kiitän näihin innovaatioihin erikoistuneita yrityksiä myös kirjassa esiintyvän valokuvamateriaalin käyttöluvasta. Esitän myös suuret kiitokset Kalle Vaintolalle hänen sinnikkäästä ja huolellisesta kirjan kieliasun tarkistuksestaan ja toimitustyöstään, sekä Sami Tuurnalle luvun 24 asiasisällön läpikäynnistä. Omistan tämän kirjan vaimolleni Elisabethille, joka on suurpiirteisesti antanut minun toteuttaa hyvin mielenkiintoisen yrittäjäuran innovaatioiden parissa ja ollut minulle muutenkin tärkeä tuki tämän kirjan kirjoittamisessa. Espoossa Carl-Magnus Fogelholm 11

10 12

11 1. Mikä on innovaatio? Innovaatio on käsitteenä huomattavasti laajentunut viime vuosina ja tulee todennäköisesti tekemään niin myös tulevaisuudessa. Perinteisen määritelmän mukaan innovaatio on kaupallisesti menestyksekäs uusi tuote, prosessi, palvelu tai vastaava konsepti. Innovaatioprosessi etenee lyhyesti sanottuna ideoinnin, suunnittelun, prototyypin valmistuksen ja tuotannon kautta markkinointiin ja myyntiin. Suomen uuden kansallisen innovaatiostrategian määritelmän mukaan innovaation käsite on laajentunut aikaisemmasta niin sanotusta teknologiapainotteisesta näkemyksestä. Strategian mukaan innovaatio ymmärretään hyödynnettynä osaamislähtöisenä kilpailuetuna. Se voi rakentua teknologian soveltamisen ohella esimerkiksi uusille palvelu- ja liiketoimintamalleille, työ- ja toimintatavoille tai tuotekonseptien ja brändien hallinnalle. Tavallisimmin innovaatio syntyy monien osaamisten yhdistelmänä. 1 Tämän kirjan sisältö painottuu teknologiapainotteisiin innovaatioihin ja niiden käsittelyyn. Teknologiapainotteisella innovaatiolla tarkoitan lähinnä keksijän oivallukseen, tuoteideaan ja keksintöön perustuvaa fyysistä tuotetta, menetelmää tai uutta teknologiaa, joka on teollisesti suojattavissa patentilla. Teknologiapainotteisten innovaatioiden haasteet liittyvät lähinnä markkinoiden löytämiseen, kun taas markkinavetoisiin innovaatioihin on ensin löydettävä niille sopiva teknologia

12 En myöskään käsittele tässä kirjassa viime aikoina suosioon nousseita niin sanottuja palveluinnovaatioita. 2. Tuoteidean luotsaaminen markkinoille Uuden tuoteidean ja keksinnön kaupalliseen hyödyntämiseen tähtäävät toimenpiteet riippuvat hyvin paljon olosuhteista, joissa ne syntyvät. Yksityisen keksijän tuoteidean kehityspolkua ei välttämättä voida verrata teollisuuden tuotekehitysprosessiin, vaikka kummankin lopputuotteet aikoinaan saattavat löytyä markkinoilta. Uusi keksintö voi yhtä hyvin syntyä tutkimuslaitoksen projektin tuloksena ja joskus jopa puolivahingossa laajemman tutkimuksen kylkiäisenä. Jälkimmäisessä tapauksessa puhutaan niin sanotusta spin off -keksinnöstä. Koska innovaatiot syntyvät hyvin erilaisissa olosuhteissa ja ympäristöissä, yleispätevää kehitys-, tuotteistamis- ja kaupallistamisstrategiaa esimerkiksi yksityisen keksijän tekemän keksinnön eteenpäinviemiseksi ei voida esittää. Sen vuoksi keksijän tulee mieluimmin oppia ymmärtämään innovaatioprosessin erityispiirteitä teoreettisella tasolla. Sen jälkeen kehitys- ja muu hyödyntämistyö voikin käytännössä sujua helpommin ikään kuin teoreettisen innovaatioprosessin soveltamisena omaan hankkeeseen. Myös yksityisen keksijän tekemä keksintö voi edetä ideasta markkinatuotteeksi hyvin monella tavalla, riippuen muun muassa toimialasta, markkinoista, kilpailutilanteesta, teknologian tasosta ja käytettävissä olevista resursseista. Lisäksi on muistettava, että keksijän tai tuotekehittäjän omat kyvyt, aikaisempi työkokemus, innokkuus ja omat tai ulkopuoliset resurssit ratkaisevasti vaikuttavat lopputulokseen. Keksinnön kehityspolku markkinoille voi teoreettisesti tarkasteltuna kulkea esimerkiksi seuraavien välivaiheiden kautta: 14

13 oivallus, havainto, idea ja/tai markkinoilla havaittu tarve tai puute visio tai näkemys uudesta tuotteesta, tuoteidea alustavat laskelmat ja piirrokset selvitys tuoteidean uutuudesta (niin sanottu uutuustutkimus) havaintomalli, mallikappale, prototyyppi tai koelaitos teollisen suojan hakeminen (patentti tai muu teollinen suojaoikeus) taloudellinen analyysi (selvitys valmistuskustannuksista jne.) alustava markkinaselvitys (selvitys markkinoiden koosta, kilpailijoista jne.) käyttötestit ja niiden perusteella prototyyppiin tehtävät muutokset Viimeistään tässä kehitysvaiheessa yksityisen keksijän tulee päättää miten keksinnön voisi saada kaupallistetuksi. Hänellä on periaatteessa kaksi mahdollisuutta: 1. tuoteoikeuksien lisensioiminen tai myyminen ulkopuoliselle yritykselle 2. tuotteen kaupallistaminen omana liiketoimintana (valmistus ja/tai myynti) Riippumatta siitä, kumpi hyödyntämisvaihtoehto valitaan seuraavina kehitysvaiheina yleensä tulevat: tuotteistus (valmistusmenetelmien valinta, teollinen muotoilu jne.) nollasarjan valmistus uudet käyttötestit ja tuotteen hienosäätö markkinatutkimus (selvitys alan lainsäädännöstä tai normeista, jakelukanavista jne.) alihankintayritysten valinta koevalmistus, valmistus 15

14 koemarkkinointi ja markkinointi myynti Koska keksintöjen eteneminen kehityspolulla ja parhaassa tapauksessa markkinoille saakka on aina tapauskohtaista, yllä esitetty pelkistetty kuvaus innovaatioprosessista tai -ketjusta on tietenkin vain suuntaa antava. Keksintöihin perustuvat tuotekehitys-, tuotteistus- ja kaupallistamisvaiheet sisältävät lukuisia muita yksittäisiä työvaiheita ja toimenpiteitä, jotka pyrin kuvaamaan erikseen seuraavissa luvuissa ja yrityskohtaisissa tarinoissa. Keksijän on hyvä etukäteen tunnistaa mahdollisimman laajalti ne ongelmat ja esteet, jotka yleensä tulevat esille innovaatioprosessin eri vaiheissa. Asiat eivät yleensä suju niin kuin ne alunperin optimistisesti suunniteltiin, joten kehitystyöhön on alusta saakka syytä suhtautua realistisesti, pitkäjänteisyydellä ja joustavuudella. Joustavuus ja kyky nopeisiin reaktioihin esimerkiksi markkinoilla tapahtuviin yllättäviin muutoksiin ja signaaleihin on todettu yhdeksi innovaatiojohtamisen tärkeimmistä ominaisuuksista. Omaan tuotekehitysprojektiin, oli tämä vasta syntynyt idea tai pitkälle kehitetty tuote, kannattaa suhtautua myös nöyrästi. Tuotekehitysprosessi on siinä mielessä erikoinen olotila, että epäonnistumisiin on parasta tietoisesti ja rauhallisesti varautua etukäteen. Monessa tapauksessa, kuten historian tunnetuimman keksijän, tuotteistajan ja keksintöjensä kaupallistajan Thomas Edisonin ( ) kehittäessä sähkölampun, onnistuminen voi itse asiassa perustua lukemattomiin virheisiin ja niiden poislukemiseen lopullisen tuoteversion luomisessa. Virheistä ja epäonnistumisista trial-error -periaatteen mukaisesti oppii paljon keksinnön kehittyessä varhaisesta tuoteideasta aina valmiiksi tuotteeksi ja menestykselliseksi innovaatioksi saakka. Yksityisestä keksijästä voi ajan mukaan kehittyä ammattikeksijä, ammattituotekehittelijä. Ensimmäi- 16

15 nen keksintö johtaa usein toiseen, jonka kehityspolulla otetaan huomioon aikaisemmat erehdykset. Tämän vuoksi epäonnistumista ei ole syytä pelätä, vaan ne voivat nimenomaan olla myös vahvuus. 3. Tuoteideoiden evaluointi Tuoteideoiden onnistumismahdollisuuksien arviointi ja niiden markkina-arvon mittaaminen ei ole kenellekään helppoa, varsinkaan keksinnön ollessa vielä idea- tai suunnitteluvaiheessa. Pelkkä idea saattaa keksijästä tuntua loistavalta ja sinänsä arvokkaalta, mutta se on vasta kaiken alku. Tuotekehityksen ja kaupallistamisen vaiheet, ja niihin liittyvät haasteet ja taloudelliset riskit jäävät usein yksityiseltä keksijältä vähemmälle huomiolle. Arvioinnissa eli niin sanotussa evaluoinnissa on tapauskohtaisesti syytä käyttää neutraaleja asiantuntijoita, koska keksijä usein arvioi oman ideansa merkitystä liian optimistisesti sen syntyhetkellä. Vaikka ulkopuolista asiantuntijaa aina voidaan suositella osana tuoteidean evaluointia on myös syytä muistaa, että asiantuntijakin voi suhtautua eri syistä torjuvasti ulkopuoliseen ideaan. Syynä voi esimerkiksi olla niin sanottu NIH-ilmiö (Not Invented Here), joten oma kriittinen analyysi on aina paikallaan. Keksintöjen evaluointia niiden varhaisessa kehitysvaiheessa voidaan pitää yhtenä innovaatioprosessin haasteellisimmista tehtävistä, koska sen tuloksena tuoteidea joko etenee tai tyssää. Uuden tuoteidean mahdollisuuksien evaluoinnissa voidaan erottaa kolme sisällöltään erityyppistä näkökohtaa ja arviointikriteeriä: 1. Tuotekehittelijäkohtaisessa evaluoinnissa arvioidaan keksijän tai tuotekehittelijän ammattitaitoa, työkoke- 17

16 musta ja muuta tarpeellista tietotaitoa tuoteidean kehittämiseksi, tuotteistamiseksi ja kaupallistamiseksi 2. Yrityskohtaisessa evaluoinnissa arvioidaan uutta tuotetta hyödyntävän yrityksen toimialakokemusta, markkinointiresursseja ja muun muassa jakelukanavien soveltuvuutta tuotteen tai teknologian kaupallistamiseksi 3. Tuotekohtaisessa evaluoinnissa pyritään selvittämään tuoteideaan tai teknologiaan perustuvan lopputuotteen hyödyntämismahdollisuudet nykyisillä ja/tai uusilla markkinoilla Tuotekehittelijäkohtaisessa evaluoinnissa joudutaan muun muassa pohtimaan, miten tuotekehittelijän luovaan ajatteluun voidaan yhdistää projektijohtamisen systemaattista ajattelua, toimintatapaa ja muuta osaamista, koska innovaation edistämiseksi kaupalliselle tasolle tarvitaan hyvin monipuolista osaamista. Tässä yhteydessä lainaan mielelläni sveitsiläisen professorin Pierre Cassen kuvaamaa analyysiä keksijä- ja ideatyypin luonteesta, ja toivon ettei kukaan loukkaannu tästä kuvauksesta. Professori Casse jakaa omassa ihmisluonteiden ja toimintatapojen kuvauksessaan ihmiset neljään kategoriaan: ideaihminen, toimintaihminen, prosessi-ihminen ja tunnepohjaihminen: Ideaihminen puhuu konsepteista, innovaatioista, luomisesta, uutuuksista, mahdollisuuksista, uusista menetelmistä ja toimintatavoista ja vaihtoehdoista. Idea-ihmisellä on mielikuvitusta, hän on karismaattinen, luova, täynnä ideoita mutta myös vaikeasti ymmärrettävä, itsekeskeinen ja epärealistinen. Edellä kuvatun pelkistetyn ihmiskategorian analyysin mukaan on siis ymmärrettävää että menestykselliseen tuotekehityshankkeen kaupallistamiseen tarvitaan ideaihmisen lisäksi 18