TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA 2015

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS VUODESTA Yhtymähallitus Yhtymäkokous

2 Sisällysluettelo SISÄLLYSLUETTELO 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Toimitusjohtajan ja rehtorin katsaus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja kuntayhtymän alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2016 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstö Ympäristötekijät HALLITUKSEN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA VUODELTA KOKONAISTALOUDEN TARKASTELU Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma Tuloslaskelman tunnusluvut Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma Rahoituslaskelman tunnusluvut Rahoitusasema ja sen muutokset Tase Taseen tunnusluvut Kokonaistulot ja -menot KUNTAYHTYMÄN KONSERNITILINPÄÄTÖS KESKEISET LIITETIEDOT Investointivarausten käyttö Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset Opiskelijoiden kotikuntajakauma Laskelma peruspääoman ja ylijäämien jakautumisesta jäsenkunnittain TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET Tilikauden tuloksen käsittely Talouden tasapainottamistoimenpiteet TALOUSARVION TOTEUTUMINEN KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN STRATEGIA Strategiset ohjelmat Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma ( ) Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle ( ) Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma vuodelle ( ) Viestintä-, markkinointi- ja myyntiohjelma vuodelle ( ) KOULUTUSKESKUS SALPAUKSEN TOIMINTAKERTOMUS Oppimis- ja koulutuspalvelut Ammatillinen peruskoulutus Ammatillinen aikuiskoulutus Lukiokoulutus Valmistava koulutus Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppimisen kehittämispalvelut... 70

3 Sisällysluettelo Opiskelijapalvelut Työelämäpalvelut Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Tietohallintopalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto Henkilöstön koulutussuunnitelman toteuma Tuloskortti Tulosanalyysi vuoden toiminnasta KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN YHTEENVETO YHTYMÄKOKOUKSEN HYVÄKSYMIEN MÄÄRÄRAHOJEN TOTEUTTAMISESTA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Arvostus- ja jaksotusperiaatteet sekä menetelmät (Liitetieto 1) Edellisten tilikausien vertailukelpoisuus (Liitetieto 4) Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT Toimintatuotot (Liitetieto 8) Satunnaiset erät (Liitetieto 11) Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet (Liitetieto 12) Liitetieto suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta (Liitetieto 13) Olennaiset pysyvien vastaavien myyntivoitot ja -tappiot (Liitetieto 15) TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Taseen vastaavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 19 27) Taseen vastattavia koskevat liitetiedot (Liitetiedot 28 37) VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT Leasingvastuiden yhteismäärä (Liitetieto 44) Muut vastuusitoumukset (Liitetiedot 45 46) Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt (Liitetieto 47) HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT Henkilöstön lukumäärä (Liitetieto 48) Henkilöstökulut (Liitetieto 49) Tilintarkastajan palkkiot (liitetieto 50) LUETTELO TILIKAUDELLA KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA Käytetyt tilikirjat Käytetyt tositelajit TULOSKORTTIMITTAREIDEN SELITYKSET JA LASKENTAKAAVAT TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET

4 Sisällysluettelo

5 Toimintakertomus TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Toimitusjohtajan ja rehtorin katsaus Vuoden alusta Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta on ollut Koulutuskeskus Salpauksen toimintaa. Omistajakunnille onkin esitetty kuntayhtymän nimen muuttamista Koulutuskeskus Salpaus kuntayhtymäksi alkaen. Salpaus tuottaa oppilaitospalveluja oman toimintansa lisäksi yhteistoiminnassa myös Lahden ammattikorkeakoulun käyttöön. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Palveluidemme piirissä on vuosittain yli eri henkilöä. Henkilöstöä kuntayhtymässä oli 872, joista opettajia ja opiskelijapalveluhenkilöstöä on 599 ja muuta henkilöstöä 273. Kuntayhtymän oppilaitospalveluiden ulkoiset tuotot olivat 10,5 milj. euroa, josta ulkoisia vuokratuloja oli 5,4 milj. euroa. Henkilöstömäärää arvioitaessa on tämä palvelutuotanto syytä ottaa huomioon. Hallitus hyväksyi kesällä Salpauksen uuden strategiakokonaisuuden, johon sisältyy koko henkilöstön yhteisöllisenä prosessina aiemmin muodostetut arvot; oppimisen rohkeus, tekemisen ilo ja reilu asenne. Perustehtävämme on tuottaa uudistavaa osaamista työhön ja yrittäjyyteen. Visio 2020 Salpaus - enemmän kuin koulu opiskelijoiden ja työelämän kohtaamispaikka saavutetaan toteuttamalla määrätietoisesti strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat. Nämä ovat työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen sekä pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen. Näiden lisäksi keskeisiä toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueita ovat johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen, opiskelijoiden ja työelämän osallistaminen ja eri koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen sekä luonnollisesti myös talouden kestävä pohja. Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) toteutti valtakunnallisia ulkoisia arviointikäyntejä kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien toimintajärjestelmän itsearviointitulosten luotettavuuden varmistamiseksi. Koulutuskeskus Salpaus valittiin yhdeksi 35:tä koulutuksen järjestäjästä, joihin valtakunnalliset arviointikäynnit tehtiin, Salpauksen arviointikäynti toteutettiin Ulkoisen arviointikäynnin aikana arviointiryhmä haastatteli 174 henkilöä: opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän ja sidosryhmien edustajia. Haastatteluryhmiä oli yhteensä 25, lisäksi Salpauksen vapaavalintainen teema oli oppimisympäristöt yhteisöllisen toimintakulttuurin tukena. Lisäksi arviointiryhmä tutustui Salpauksen sähköiseen toimintajärjestelmään ja dokumentteihin. Salpaus sai kokonaisuutena erittäin hyvän palautteen ja erityisesti ulkoiset arvioitsijat kiinnittivät huomiota Salpauksen hyvään henkeen ja eri haastatteluryhmien samanlaiseen näkemykseen Salpauksen toiminnoista. Kehittämiskohteet palautteessa liittyivät erityisesti opiskelijoiden osallistamisen lisäämiseen ja kerätyn palautetiedon systemaattisempaan hyödyntämiseen. Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mikä tarkoittaa noin 30 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa hallitusohjelman mukaan vuodelle Koulutuskeskus Salpauksen koulutoiminnan tuotot laskivat vuonna 2014 edellisvuodesta lähes 7,8 miljoonaa euroa. Vuonna leikkaus oli 3,5 miljoonaa euroa. Koulutustoiminnan tuotot ovat laskeneet yhteensä vuosina 2014 ja yli 11 miljoonaa. Kuntayhtymä on sopeuttanut toimintaansa vuosina Rakennemuutoksen ja kiinteistöjärjestelyjen satunnaiset erät ja ylimääräiset poistot veivät vuoden tuloksen suunnitellusti alijäämäiseksi. Ilman satunnaisia tai kertaluonteisia itse toimintaan kuulumattomia eriä, tulos oli vuonna +/- nolla. Hallitusohjelma alentaa Salpauksen rahoitusta alkaneena vuonna 2016 edelleen yli 5 miljoonaa. Vuonna 2017 leikkausvauhti kiihtyy ja on arviolta peräti 6,5 miljoonaa. Tämä tekee yh- 1

6 Toimintakertomus teensä jälleen vähintään 10 miljoonaa euroa. Talouden sopeuttaminen yli 30 prosentin rahoitusleikkaukseen ottaa loppuvuosikymmenen ja toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti saavutamme nollatuloksen taas vuonna Vuonna 2016 jatketaan syksyllä käynnistettyä yhteistoimintaprosessia, joka koskee vuosia Toimintaa on uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Säästöt on tähän asti toteutettu hallinnosta, tukipalveluista ja johdon määrästä, joihin on kohdistunut ja jo tehdyillä päätöksillä kohdistuu vuosina merkittävät sopeuttamistoimet. Johdon määrä puolittuu aiemmasta, ollen 10 henkilöä vuoden 2017 alussa. Myös muiden esimiesten määrää vähennee vähintään 35 prosenttia. Päällikkötasoa on arvion mukaan 36 henkilöä vuonna Uskomme, että vastaavaa henkilöstömäärää (noin 800) ei juuri johdeta pienemmin johto- ja esimiesresurssein. Opetuksen suhteellista määrää ei ole tähän mennessä juurikaan vähennetty, vaikka rahoitus on laskenut jo yli 10 miljoonaa euroa, joka vastaa 15 prosenttia koulutuksen tuotoista. Muutosten ja uudistamisen valmistelu yhteistoiminnassa keväällä 2016 koskee erityisesti opetusja koulutuspalveluiden toteuttamista. Tehoja tulee löytää pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksilla, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä sekä toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä. Yhtymäkokous päätti Nastolan ja Orimattilan ammatillisen koulutuksen toimipisteiden sulkemisestä lokakuussa osana Salpauksen palveluverkkoselvitystä ja toimitilaohjelmaa. Tavoitteenamme on vähentää 40 % tiloja vuoteen 2023 mennessä. Hallitusohjelmassa on mukana suuri ammatillisen koulutuksen reformi jossa uudistetaan toisen asteen ammatillista koulutusta vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita ja tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus. Tähän on tarkoitus päästä, rahoituksen leikkauksista huolimatta, mm. poistamalla päällekkäisyyksiä ja nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat. Jatkossa koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus kootaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle. Samalla uudistetaan ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta koskeva toimintalainsäädäntö yhdistämällä nykyiset lait ammatillisesta peruskoulutuksesta ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta uudeksi laiksi, jossa keskeisenä lähtökohtana on osaamisperusteisuus ja asiakaslähtöisyys. Reformissa uudistetaan ja digitalisoidaan koulutuksen järjestäjien toimintaprosesseja ja oppimisympäristöjä sekä kehitetään ja otetaan laajasti käyttöön näitä tavoitteita tukevia digitaalisia palveluita ja oppimisympäristöjä ja vahvistetaan opetushenkilöstön osaamista. Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmästä on tarkoitus tehdä yhtenäinen kokonaisuus vuoteen 2018 mennessä. Nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen rahoitusjärjestelmät yhdistetään yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Uudistuksen tavoitteena on lisätä toiminnan vaikuttavuuden ja tehokkuuden painoarvoa koulutuksen järjestäjien rahoituksessa ja purkaa sääntelyä, joka rajoittaa asiakaslähtöistä, tuloksellista ja tehokasta toimintaa. Hallituksen tavoitteena reformissa on uudistaa ammatillisen koulutuksen säätely- ja ohjausjärjestelmää siten, että kaikkea ammatillista koulutusta säädellään jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Ohjausjärjestelmässä haetaan ohjausta erityisesti tuloksellisuuteen, laatuun ja vaikuttavuuteen painottuvaksi ja virtaviivaistetaan koulutuksen järjestäjien toiminnan ohjausta. Vuosi oli Salpauksessa merkittävien muutosten aikaa. Suuria muutoksia on edessä myös tulevina vuosina, sillä aikataulu tuleville valtakunnallisillekin muutoksille on todella tiukka ja uudistukset toteutetaan yhtä aikaa merkittävästi niukkenevan resursoinnin kanssa. Vuoden toiminnallinen ja taloudellinen tulos on monella tavalla tarkasteltuna edelleen positiivinen. Saavutus on merkittävä. Kiitos siitä kuuluu koko henkilökunnalle. 2

7 Toimintakertomus Hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yhtymäkokousedustajat vuonna Jäsenkunta Edustaja Varaedustaja Asikkala Eija Bouras Marja Koivisto Terttu Mäkinen Antti Broman Aaro Moilanen Aulis Lehto Hartola Matti Tanskanen Markku Karnaattu Vesa Järvinen Jarkko Fågel Heinola Arto Oikarinen (11.5.) Jari Honkaharju (26.10.) Seija Kasurinen Seppo Hokkanen Kirsi Timonen Niina Forsman Kirsi Lehtimäki Mika Kaasalainen Marja-Leena Ropponen Hollola Teemu Riihelä Juha Saarikko Markku Pulkkanen Pasi Jalonen Petra Posa Liisa Tiilikka Juhani Sirkiö Antero Nieminen Hämeenkoski Miia Rajala Tiina Kiljunen Kaarina Mäkinen Leena Parikka Kuhmoinen Marja Lahtinen Risto Ojala Mariella Rauhala Ulla Salmi Kärkölä Reijo Päivärinta Jari Rantala Marko Hietala Matti Mäntylä Lahti Jarkko Nissinen Kimmo Nikula Sirkku Hildén Susanna Iivonen-Pekesen Ulla Vaara Sanna Mäkinen Vuokko Kautto Pia Peltomaa Hannu Himanen Einari Pohjolainen Jari Salonen Simo Räihä Milla Bruneau Arja Nikkanen Nastola Sinikka Ruuska Marja-Liisa Immonen Sirpa Purmonen Sirpa Hassinen Marko Helin Panu Heinonen Orimattila Markku Vaara Timo Väisänen Kirsti Laatunen Jani Markkanen Mikko Koivisto Marko Suuronen Padasjoki Sanna-Maria Laine Silja Savola Antti Härkönen Atte Härkälä Pertunmaa Jarmo Parkkinen Jarkko Lunkka Sysmä Veli-Pekka Koskinen Arja Hiltunen Eevakaisa Lehtosalo-Lönnberg Sirpa Eskola-Levänen 3

8 Toimintakertomus Yhtymähallitus ajalla Puheenjohtaja Kari Salmi, Lahti Varapuheenjohtaja Merja Vahter, Lahti Jäsenet Juhani Hilkemaa, Lahti Harry Nordström, Asikkala Helena Maattola, Hollola Irmeli Perkiö, Heinola Seppo Virtanen, Nastola Kalle Aaltonen, Lahti Aino Alonen, Orimattila Paula Ijäs, Heinola Jukka Tonteri, Lahti Tarkastuslautakunta ajalla Puheenjohtaja Rauno Hännikäinen, Padasjoki Varapuheenjohtaja Kirsti Laatunen, Orimattila Jäsenet Mervi Lilja, Nastola Matti Tanskanen, Hartola Heikki Raitanen, Lahti Tuulia Salo, Hollola Varajäsenet Seppo Koskinen, Lahti Sari Niinistö, Lahti Simo Räihä, Lahti Arto Juva, Asikkala Kristiina Hämäläinen, Hollola Sanni Honkanen, Sysmä Veini Holopainen, Orimattila Juhani Sirkiä, Hollola Nina Laihanen, Lahti Kati Pölönen, Hollola Pekka Niemelä, Lahti Markku Vaara, Orimattila Maija-Liisa Siren, Hämeenkoski Annika Kiander, Heinola Markku Karnaattu, Hartola Antero Nieminen, Hollola Pirjo Ikävalko, Hollola Tuoterenkaan johtokunta ajalla (johtokunta lakkautettu, Yhtymäkokous ) Puheenjohtaja Varajäsenet Hannu Kokko, Lahti Matti Rautio, Lahti Varapuheenjohtaja Tuomo Jussila, Orimattila Marianne Hyväkkä, Orimattila Jäsenet Pirjo Ahola, Asikkala Ritva Ahonen, Padasjoki Sari Hahl, Nastola Petri Honkanen, Nastola Manja Piela, Hollola Sini Louko, Hollola Anita Saarinen, Padasjoki Toni Kaskela, Lahti Raimo Suni, Kärkölä Juha-Matti Laiho, Kärkölä Kuntayhtymän/Koulutuskeskus Salpauksen hallinto Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä Päivi Saarelainen, rehtori, vuorotteleva puheenjohtaja Martti Tokola, toimitusjohtaja, vuorotteleva puheenjohtaja Hannu Heinonen, vararehtori Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri Seija Katajisto, vararehtori Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri, sihteeri Koulutuskeskus Salpauksen johtoryhmä Päivi Saarelainen, rehtori, vuorotteleva puheenjohtaja Martti Tokola, toimitusjohtaja, vuorotteleva puheenjohtaja Hannu Heinonen, vararehtori Iiris Pakkanen, opetusalajohtaja Lena Siikaniemi, henkilöstöjohtaja Merja Tirkkonen, opetusalajohtaja 4

9 Toimintakertomus Raili Yrjölä, opetusalajohtaja Reija Launiemi, hallintosihteeri Riitta Murtorinne, opiskelijapalvelujohtaja Risto Salmela, opetusalajohtaja Seija Katajisto, vararehtori Arja Mikkonen, rehtorin sihteeri, sihteeri Kuntayhtymän/Koulutuskeskus Salpauksen hallinto, tehtäväalueen johtavat viranhaltijat Sitovuustasoja tarkentavina vastuualueina määritellään seuraavat alueet ja vastuuhenkilöt: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä Koulutuskeskus Salpaus Oppimis- ja koulutuspalvelut Opiskelija-, kehittämis- ja työelämäpalvelut Oppimisen kehittämispalvelut Opiskelijapalvelut Työelämäpalvelut Oppilaitospalvelut Kiinteistöpalvelut Ravintolapalvelut Tietohallintopalvelut Rehtorintoimisto ja hallinto toimitusjohtaja ja rehtori oman vastuualueensa osalta vararehtori vararehtori vararehtori opiskelijapalvelujohtaja viestintä- ja markkinointijohtaja ja myyntijohtaja oman vastuualueensa osalta toimitusjohtaja kiinteistöjohtaja saakka, toimitusjohtaja alkaen ravintolapalvelujohtaja tietohallintojohtaja toimitusjohtaja, rehtori ja henkilöstöjohtaja kukin oman vastuualueensa mukaisesti 5

10 Toimintakertomus Organisaatio ja toimintamallit Toimintamalli 1.1. alkaen Toimintamalli 1.8. alkaen. Organisaatiossa on tapahtunut henkilömuutoksia Tietohallintopalveluiden ja Kiinteistöpalveluiden osalta. 6

11 Toimintakertomus Yleinen ja kuntayhtymän alueen taloudellinen kehitys Suomen taloudella on eväät orastavaan kasvuun viennin vetämänä vuosina 2016 ja 2017, mutta maa ei pysty täysimääräisesti hyödyntämään mahdollisuuksiaan rakennemuutosten ja leikkauslistojen keskellä. Onnistuessaankin uudistusten vaikutukset näkyvät viennissä, investoinneissa ja työllisyydessä täysimittaisina vasta tulevina vuosina, arvioivat Danske Bankin ekonomistit joulukuussa julkaistussa suhdannekatsauksessaan. Kuluvana vuoden päättyessä Suomen talous polkee yhä paikallaan, mutta ei enää supistu, toteavat Danske Bankin ekonomistit Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat joulukuu -katsauksessaan. Eväät orastavaan kasvuun vuonna 2016 löytyvät viennistä, ja muukin vetoapu tulee ennen muuta maailmalta: Euroopan investointien piristymisestä, EKP:n elvytyksestä, heikentyneestä eurosta ja halvasta öljystä. Hallitus pyrkii korjaamaan viennin kilpailukyvyssä havaittuja ongelmia, mutta onnistuessaankin uudistukset näkyvät viennissä, investoinneissa ja työllisyydessä täysimittaisina vasta tulevina vuosina. Riskinä on työmarkkinatilanteen kärjistyminen ja lakkoaallot, jotka vain heikentäisivät Suomen tilannetta entisestään. Asuntomarkkinoilla on havaittavissa ensiviitteitä piristymisestä. Asuntojen hinnat ovat koko maan tasolla polkeneet paikallaan jo muutaman vuoden ajan, mikä heijastelee Suomen talouden pitkittynyttä taantumaa. Tuoreet tilastot antavat ensiviitteitä siitä, että markkinat ovat hieman piristymässä, mutta lisätodisteita tästä vielä kaivataan. Rakennuslupia myönnettiin koko maassa kolmannella vuosineljänneksellä asunnolle, mikä on 10 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Lähes puolet asuntoluvista myönnettiin pääkaupunkiseudulle. Myös asuntojen kauppamäärissä on viitteitä piristymisestä, pääekonomisti Pasi Kuoppamäki kuvaa. Maailmantalouden kokonaistuotanto on pitkän ajan keskiarvovauhdissa. Maailmantalouden kasvunäkymät ovat suotuisat, ja kokonaistuotanto nousee likimain pitkän ajan keskiarvovauhtia Länsimaisilla kuluttajilla menee hyvin työllisyyden kohentuessa sekä matalien korkojen ja inflaation tukiessa ostovoimaa. Euroalueen kasvun kiihtyessä myös investoinnit piristyvät. Venäjän talouden supistumisen Danske Bankin ekonomistit arvioivat olevan päättymässä. Suurimpia riskejä ovat Kiinan talouden rakennemuutoksen ja Yhdysvaltojen keskuspankin koronnoston vaikutukset, jotka voivat heikentää etenkin kehittyvien talouksien tilannetta. Yhdysvaltojen keskuspankin odotetaan nostavan talouden normalisoitumisen vuoksi joulukuussa ohjauskorkoa ensimmäistä kertaa sitten vuoden EKP puolestaan pitää korot yhä alhaalla ja jatkaa osto-ohjelmaa, kunnes inflaatio palaa lähemmäs kahden prosentin tavoitetta. Matalien korkojen aika jatkuu myös Suomessa ainakin pitkälle vuoteen 2017, pääekonomisti Kuoppamäki arvioi. 1 1 Danske Bankin suhdannekatsaus joulukuu 7

12 Toimintakertomus Vuonna 2013 koko maassa koulutustaso oli 347 eli perusasteen jälkeen suomalaiset opiskelevat keskimäärin noin 3,5 vuotta. Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Päijät-Hämeessä koulutustasot ovat tarkasteltavista maakunnista alhaisimmat. Koulutustaso on selvästi korkeampi niissä maakunnissa, joissa sijaitsee yliopisto. Perusjoukkona on 20 vuotta täyttänyt väestö, sillä tätä nuoremmilla on usein koulutus vielä kesken. Kuva 1. Koulutustaso vuonna 2013 (20 v. täyttäneet Päijät-Häme, vertailumaakunnat ja koko maa Tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä on vertailtavista maakunnista korkein Pirkanmaalla (71,7 %) ja alhaisin Etelä-Savossa (66,2 %). Päijät-Hämeessä se oli 66,6 %. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus on myös korkein Pirkanmaalla (30,2 %), missä se on myös hieman korkeampi kuin koko maassa (29,3 %). Kanta-Hämeessä ja Keski-Suomessa heidän osuutensa 15 vuotta täyttäneistä on yli 25 prosenttia, Päijät-Hämeessä 25,1 prosenttia ja Kymenlaaksossa osuus on 24,1 prosenttia. Etelä-Savossa korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus on 23,6 prosenttia. Kuva 2. Tutkinnon suorittaneet 2013 (15 v. täyttäneet) Päijät-Häme, vertailumaakunnat ja koko maa 8

13 Toimintakertomus Päijät-Hämeen työttömyysaste syyskuussa oli 15,3 % ja koko maassa 12,8 %. Vastaavana ajankohtana työttömyysaste oli tarkasteltavista maakunnista korkein Keski-Suomessa (16,0 %) ja alhaisin Kanta-Hämeessä (11,3 %). Edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna työttömyysaste nousi kaikissa vertailumaakunnissa. Päijät-Hämeessä nousua oli +0,4 prosenttiyksikköä. Suurinta nousu oli Etelä-Savossa, +1,5 prosenttiyksikköä. Koko maassa nousua oli +1,1 prosenttiyksikköä. Kuva 3. Työttömyysasteen kehitys Päijät-Hämeessä, vertailumaakunnissa ja koko maassa (syyskuu 2014 syyskuu ) Syyskuussa alle 25-vuotiaiden osuus työttömistä oli tarkasteltavista maakunnista korkein Keski-Suomessa (15,0 %). Alhaisin osuus oli Päijät-Hämeessä (12,7 %). Edelliskuusta nuorisotyöttömyys laski kaikissa tarkasteltavissa kaupungeissa. Päijät-Hämeessä muutos oli - 0,9 prosenttiyksikköä. Koko maassa nuorisotyöttömyys oli 13,3 % laskien edelliskuusta -0,6 prosenttiyksikköä. Vuoden 2014 syyskuuhun verrattuna nuorisotyöttömyys laski Päijät-Hämeessä 0,4 prosenttiyksikköä. Seuraavassa kuviossa on esitetty ennuste Päijät-Hämeen työpaikkamuutoksesta vuosina ammattiryhmissä, joissa on yli 2000 työntekijää. Ennuste osoittaa, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten määrän ennustetaan edelleen lisääntyvän. Kasvavia ammattiryhmiä ovat myös mm. opettajat sekä rakennus- ja siivoustyöntekijät. Sen sijaan taloushallinnon ja toimistotyöntekijöiden määrän ennustetaan vähenevän merkittävästi. Myös metallityöntekijöiden ja koneenasentajien työpaikkojen ennustetaan vähenevän. 9

14 Toimintakertomus Kuva 4. Päijät-Hämeen työpaikkamuutosennuste vuosina yli 2000 työntekijän ammattiryhmissä (Päijät- Hämeen työvoima- ja koulutustarve 2030, Päijät-Hämeen liiton julkaisu A223 ) Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulosalueiden, eri tulosyksiköiden, yhteisten toimintojen ja projektien osalta tilikauden oleellisia muutoksia on selvitetty lisäksi toimintakertomuksen yksikkökohtaisissa osuuksissa. Yhtymäkokous kokoontui toimintavuonna kaksi kertaa. Toukokuussa yhtymäkokous hyväksyi - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin vuoden 2014 tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille - Talousarviomuutos, rakennusinvestointimääräraha - Koulutuskeskus Salpauksen auto-, kuljetus- ja logistiikka-alan ajoneuvokaluston hankinta, investointitalousarvion muutos vuodelle - Talousarviomuutos vuodelle, Tuoterenkaan toiminnan yhtiöittäminen, toiminnan siirtyminen Työhönvalmennus Valma Oy:lle - Kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen ja suojatyötoiminnan (Tuoterenkaan) toiminnan päättäminen Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä - Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 osakkeiden siirto Päijät-Hämeen koulutuskonsernilta Lahden kaupungille peruspääoman ja ylijäämien palautuksena kuntayhtymästä - Tuoterenkaan johtokunnan lakkauttaminen Tuoterenkaan yhtiöidyttyä - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän yhtymähallituksen jäsenten ja varajäsenten valinta sekä puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimeäminen toimikaudelle 2016 Lokakuun kokouksessa yhtymäkokous käsitteli - Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän/koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille ja talousarvio vuodelle Tilintarkastuspalvelut vuosille tilintarkastussopimuksen optio - Talousarviomuutos, AduSal Oy:n toiminnan lopettaminen - Kiinteistöinvestointien talousarviomuutos Yhtymähallitus kokoontui toimintavuonna 20 kertaa. Merkittävimmän yksittäisen asiakokonaisuuden muodosti yhtymäkokoukseen menevien asioiden valmistelutyö. 10

15 Toimintakertomus Muita päätöksiä ja käsittelyssä olleita asioita olivat mm.: - Koulutuksen järjestämisluvan hakeminen 1.8. käynnistettävien ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen järjestämiseen - Erityisen koulutustehtävän (tekniikkapainotteinen opetus) haku lukiokoulutukseen - Koulutuskeskus Salpauksen lukion nimen muutos - Koulutuskeskus Salpauksen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma - Koulutuskeskus Salpauksen toimitilastrategian valmistelu - Henkilöstöasioiden toimintasäännön päivittäminen - Kilpailluilla markkinoilla toimivan aikuiskoulutuksen (ei tutkintotavoitteisen) yhtiöittäminen ja mahdollinen liikkeenluovutus, valmistelu - Uudet tutkintojen perusteet ja opetussuunnitelmat voimaan Koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien ulkoinen arviointi Koulutuskeskus Salpauksessa , Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) - Päijät-Hämeen tulevaisuuden toimintaympäristökuvauksen ja Päijät-Hämeen koulutuspoliittisten linjausten valmistelu - Opetussuunnitelmatyö ja TUTKE2 - Koulutuskeskus Salpauksen talotyömaat oppimisympäristönä - Koulutuskeskus Salpauksen koulutustarjonta ja palveluverkkoselvitys - Päijät-Hämeen koulutuspoliittisten linjausten valmistelu - Määräaikaisen vuokrasopimuksen jatkaminen (Heinola, Valolinna, Pikijärventie) - Kannanottopyyntö Lahden kaupungille Koulutuskeskus Salpauksen toimintojen sijoittumisesta Lahden kaupungin alueella - Koulutuskeskus Salpauksen strategia vuosille Salpauksen brändin kehittäminen - Nelon kiinteistön kehittäminen (Svinhufvudinkatu 7-11, Lahti) - Katsastajankatu 14, Lahti, kiinteistön arvon lisäpoistokirjaus - Kannanoton antaminen Lahden Katsastajankadun alueen yleiskaavaluonnokseen - Lahden kaupungin Yhdistymishallituksen lausunto Koulutuskeskus Salpauksen toimintojen sijoittumisesta Lahden kaupungin alueella - Muutokset Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän perussopimukseen - Lausunnon antaminen Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle kunnallisvalituksesta, asia Kiinteistö Oy Lahden Sammonkatu 8 osakkeiden siirto Päijät-Hämeen koulutuskonsernilta Lahden kaupungille peruspääoman ja ylijäämien palautuksena kuntayhtymästä - Kuntayhtymän perussopimuksen muuttaminen ja eläkemaksujen käsittelyn hyväksyminen osana Tuoterenkaan toiminnan päättämistä Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä - Opetusneuvos Arpo Heinosen stipendirahaston stipendit vuodelle - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin edustus yhteisöissä ja osakeyhtiöissä, edustajien nimeäminen vuodelle - Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma tilinpäätökseen vuodelta Tuoterenkaan tilinpäätös vuodelta Lahden ammattikorkeakoulun tilinpäätös vuodelta Koulutuskeskus Salpauksen tilinpäätös vuodelta Tarkastuslautakunnan arviointikertomus vuodesta 2014, selvitys tarkastuslautakunnan havaintoihin - Vuoden 1. ja 2. tilinpäätösennusteet - Lahden ammattikorkeakoulun stipendirahastoon kuuluvien Nordea Bank Fdr-osakkeiden siirron vahvistaminen - Lahden ammattikorkeakoululle luovutettava apporttiomaisuus - Työhönvalmennus Valma Oy:lle (aiemmin Tuoterengas) luovutettava apporttiomaisuus - Raportointi jäsenkuntiin, osavuosikatsaukset vuodelta (Q1, Q2 ja Q3) - Vuosien toiminta- ja taloussuunnitelman sekä vuoden 2016 talousarvion laadintaohje - Vuoden 2016 talousarvion täytäntöönpano-ohje - Viranhaltijapäätösten tekijät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle Hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle Allekirjoitusoikeudet Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa vuodelle

16 Toimintakertomus Henkilöstöasiat - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin henkilöstökertomus vuodelta Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöittämisistä aiheutuva virkojen lakkauttaminen - Toiminnan sopeuttamistarve ja valtuutus Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymää/koulutuskeskus Salpausta koskevien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseen - Koulutuskeskus Salpauksen Heinolassa opiskelevien opiskelijoiden kuraattori- ja psykologipalveluiden siirtäminen liikkeenluovutuksella Heinolan kaupungille alkaen - Koulutuskeskus Salpauksen Ammattiosaamisen toimikunnan jäsenten nimeäminen ajalle Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta (SORAtoimikunta) jäsenten nimeäminen ajalle Oikaisuvaatimusten käsittelyjä ja lausuntoja hallinto-oikeuteen: Lahden ammattikorkeakoulu 1 ja Koulutuskeskus Salpaus 5 Hankinta-asiat - Liittyminen KL-kuntahankintojen kilpailuttamaan IT-laitteiden hankintaan ja niihin liittyvien palveluiden puitesopimukseen - Liittyminen Lahden kaupunkiseudun hankintapalveluiden kilpailuttamaan tietoliikennepalveluiden hankintaan tietoliikenteen osalta - Koulutuskeskus Salpauksen Jokimaan lantalan rakentaminen - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin tulostuspalveluiden kokonaisuuden uudistamis- ja tehostamisprojekti - Palkka- ja taloushallinnon palveluiden hankkiminen Calpro Oy:ltä - Päijät-Hämeen koulutuskonsernin elintarvike- ja päivittäistavaroiden hankinta sopimuskaudelle , toisen optiovuoden käyttöönotto ajalle Investointihankkeet - Koulutuskeskus Salpauksen Jokimaan maneesin uudisrakennuksen (Jokimaankuja 10) ja juoksutarhojen (Jokimaankuja 8) muutostöiden suunnitelmien hyväksyntä ja urakoitsijoiden valinta - Heinolan Opintie 1, A-osan peruskorjauksen suunnitelmien ja urakoitsijoiden hyväksyminen - Koulutuskeskus Salpauksen auto-, kuljetus- ja logistiikka-alan ajoneuvokaluston hankinta Omaisuuden myynti - Kartanon kaupunginosassa sijaitsevan määräalan kiinteistöstä myyminen Lahden kaupungille (Jalkarannantien, Kariniemenkadun ja Kyösti Kallion kadun risteysalue) - Teinintie 4 kiinteistön ostotarjouksen hyväksyminen - Heinämaantie 35 kiinteistön ostotarjouksen hyväksyminen - Kiinteistön myynnin aloittaminen, Katsastajankatu 14, Lahti Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2016 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä Vuoden tilinpäätös oli toiminnalliselta tulokseltaan talousarviota parempi. Tehdyt sopeuttamistoimet ovat tämän taustalla. Kaikki toiminnalliset osat tekivät talousarviota paremman tuloksen. Tilikauden tulos ilman satunnaisia eriä oli likimain +/- 0 euroa. Rahoitus on laskenut ja laskee dramaattisesti. Kuva 5, yksikköhintarahoituksen kehitys 12

17 Toimintakertomus Kuva 5. Yksikköhintarahoituksen kehitys Säästöt ovat tähän mennessä kohdentuneet erityisesti tukipalveluihin, hallintoon ja johtamiseen. Näin, vaikka vuoden 2014 tilinpäätöksen valtakunnallisten tilastojen mukaan Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän/koulutuskeskus Salpauksen hallintokulut olivat vain puolet valtakunnan ammatillisen koulutuksen keskiarvosta (Salpaus 2,9 prosenttia, keskiarvo 6 prosenttia). Yhteiset toiminnot olivat Salpauksessa vain 10,5 prosenttia kustannuksista, kun valtakunnan keskiarvo oli 14 prosenttia. Vastaavasti opetukseen Salpaus oli käyttänyt enemmän, 59,2 prosenttia, kun valtakunnan keskiarvo oli 56 prosenttia. Myös kiinteistöt ovat vaatineet yli keskimääräisen panoksen, Salpaus 21,1 prosenttia, ammatillisen koulutuksen keskiarvon ollessa 17 prosenttia. Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisestä ja yhtiön itsenäisistä tukipalveluratkaisuista johtuen, Päijät-Hämeeseen 1990 rakennettu taloudellisesti erittäin tehokas koulutuksen järjestäjärakenne muuttui. Hallitusohjelman säästöjen laskiessa Salpauksen tuottoja edelleen ja, kun hallinnon, tukipalvelujen ja johtamisen säästötoimet on todellisuudessa käyty jo lähes loppuun, tulevat näiden toimintojen erittäin tehokkaat tilastotulokset muuttumaan lähemmäksi ammatillisen koulutuksen keskiarvoa. Toisaalta opetuksen tulee tulla mukaan säästötalkoisiin ja myös tilastojen valossa tehokkuuden on parannuttava. Toimitilaohjelman tavoitteena on tehostaa tilojen käyttöä ja vähentää niiden määrää ja kustannuksia. Talouden sopeuttaminen 30 prosentin rahoitusleikkaukseen ottaa loppuvuosikymmenen ja toiminta- ja taloussuunnitelman mukaisesti saavutamme nollatuloksen taas vuonna Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä (nimi muuttuu alkaen) tulee käyttämään taseen ylijäämiä saadakseen sopeuttamiseen aikaa. Lisäksi pääomia ja ylijäämiä käytetään kiinteistöjen järjestelyihin. Jo vuoden tilinpäätöksessä tehtiin ylimääräisiä poistokirjauksia tyhjentyneisiin ja tyhjeneviin kiinteistöihin. Kiinteistöjen luovutukset Lahden kaupungille tulevat osaltaan vaikuttamaan peruspääomaan ja ylijäämiin alentavasti. Tältä osin päätösten toimeenpano on vielä kesken siirroista tehtyjen valitusten oikeuskäsittelystä johtuen Henkilöstö Henkilöstötyön ja henkilöstöjohtamisen kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet vuodelle on johdettu yhteisestä strategiasta ja Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen ohjelmasta Ohjelman painopisteet ovat: 13

18 Toimintakertomus Ympäristötekijät - Vahvistaa yhdessä oppimista ja varmistaa osaaminen keskeisillä osaamisalueilla - Uudistaa johtamis- ja toimintakulttuuriamme - Uudistaa henkilöstösuunnittelua Koulutuskuntayhtymän/Koulutuskeskus Salpauksen koko henkilöstön määrä oli yhteensä 872 henkilöä. Luku sisältää myös pitkillä poissaoloilla olijat. Tarkempi henkilöstömääräselvitys sekä henkilöstökulut on esitetty kohdassa Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa laaditaan vuodelta erillinen Henkilöstökertomus, joka valmistuu ainoastaan sähköisenä julkaisuna helmikuussa 2016 ja julkaistaan konsernin www-sivuilla. Henkilöstökertomuksessa on kattavasti tietoa henkilöstötunnusluvuista ja henkilöstöohjelman toteuttamisesta. Koulutuskeskus Salpauksen toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen tavoitteet sekä toiminnasta aiheutuvat ympäristövaikutukset. Kestävä kehitys on olennainen osa opetusja koulutustoimintaa sekä Salpauksen toimintakulttuuria. Kestävän kehityksen ja ympäristövastuun tavoitteet huomioidaan erityisesti osana opetus- ja koulutustoimintaa mutta myös kuntayhtymän muussa toiminnassa muun muassa hankintojen suunnittelussa sekä energiansäästötavoitteissa. Kestävän kehityksen kokonaisvaltainen näkökulma on sisällytetty opetussuunnitelmiin ja vaikuttaa siten valtaosaan Salpauksessa toteutettavaan opetukseen. Vuoden aikana Koulutuskeskus Salpaus osallistui kansalliseen laatujärjestelmän arvioitiin, joka toteutui sekä sisäisenä että ulkoisena arviointina. Arvioinnin osana selvitettiin Salpauksen kestävän kehityksen tilaa koulutuksen järjestäjän toiminnassa. Tulosten perusteella voitiin todeta, että kestävän kehityksen esille nostamista osana opetus- ja koulutustoimintaa on tehostettava. Tulosten perusteella on päätetty myös käynnistää koko Salpausta koskevien kestävän kehityksen perusteiden laadinta. Toimitilastrategian mukaisesti vähennettäessä käytössä olevia tiloja on samanaikaisesti tarve investoida käyttöön jääviin toimipisteisiin ja nykyaikaistaa oppimisympäristöjä. Vuoden aikana on ryhdytty suunnittelemaan laajamittaisia toimitilahankkeita muun muassa Vipusenkadun kampusaluetta koskien, jossa näkökulmana huomioidaan kiinteistöjen elinkaariajattelu, tilojen käytön muunneltavuus ja energiatehokkuus. Koulutuskeskus Salpauksessa jätehuollon ja lajittelun kehittämistä on jatkettu edellisvuosien tapaan yhdessä eri toimipisteiden kanssa. Myös jätteen syntymiseen kiinnitetään huomiota ja vuonna edistettiin erityisesti paperijätteen syntymisen ehkäisyä valmistelemalla tulostusjärjestelmän uudistamista, jolla tavoitellaan kopiopaperin käytön puolittamista. 1.2 Hallituksen arviointi- ja vahvistuslausuma vuodelta Johtamis- ja hallintokulttuuri Perusta Yhtymähallituksen lausuma johtamis- ja hallintojärjestelmästä sisältää arvion säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisesta. Kuntayhtymän toimintajärjestelmän vuotta koskevassa kuvauksessa (Kori-intra) esitetty johtamisjärjestelmä konkretisoituu organisaatioksi, säännöiksi ja toimivallaksi. Toimintajärjestelmän kuvaus sisältää sääntöjen päivityksen, organisaation vahvistamisen, ydinprosessien johtamis- ja kehittämisvastuut, laskentamallin vahvistamisen, vuosittaiset delegointipäätökset, arvioinnit järjestelmän toimivuudesta sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisen. Lisäksi toimintajärjestelmän kuvaus sisältää linkit tietojärjestelmiin, asiakirjoihin ja dokumentteihin kuten sääntöihin, päätöksiin ja ohjeisiin. Kuvauksessa on myös linkit prosesseihin sekä organisointi ja vastuut. 14

19 Toimintakertomus Päätöksenteko on kuvattu kokonaisuudessaan toimintajärjestelmän kuvauksessa Kori-intrassa. Toimivallan delegointi jakautuu allekirjoitusoikeuksiin, päätöksiin viranhaltijapäätösten tekijöistä, päätöksiin hankintavaltuuksista ja tositteiden hyväksyjistä, hankinta- ja tilausoikeuksiin, tilaus- ja hyväksymisoikeuksiin sisäisissä ravintolapalveluissa sekä muihin delegointeihin kuten varahenkilöistä tehtäviin päätöksiin. Yhtymähallitus antaa vuosittain talousarvion laadintaohjeen ja täytäntöönpano-ohjeen ja tekee delegointipäätökset (viranhaltijapäätösten tekijät, hankintavaltuudet ja tositteiden hyväksyjät sekä allekirjoitusoikeudet). Kuntayhtymän luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatiot määräytyvät perussopimuksen ja hallintosäännön mukaisesti. Hallintoelimiä vuoden osalta ovat olleet yhtymäkokous, tarkastuslautakunta, yhtymähallitus, Koulutuskeskus Salpauksen Ammattiosaamisen toimikunta sekä Koulutuskeskus Salpauksen Soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta (SORAtoimikunta). Kuntayhtymän omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumisen seuranta on yhtymähallituksen tehtävä. Yhtymähallitus käyttää kuntayhtymän valmistelu-, päätäntä- ja toimeenpanovaltaa sekä vastaa omistajaohjauksesta, seuraa omistajapoliittisten tavoitteiden toteutumista sekä taloudellista kehitystä ja tunnuslukuja systemaattisesti. Yhtymäkokous valitsee yhtymähallituksen. Yhtymähallituksen vastuulla on huolehtia siitä, että kuntayhtymällä on sellainen riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmä, että hallitus voi olla kohtuullisen varma tavoitteiden saavuttamisesta. Kuntayhtymää johtavat yhtymähallitus sekä toimitusjohtaja ja rehtori. Kuntayhtymän ylimmällä johdolla on ensisijainen vastuu riskienhallinnasta, sisäisen valvonnan järjestämisestä ja johtamisesta, samoin kuin kuntayhtymän tavoitteiden saavuttamisesta ja niihin liittyvän toiminnan järjestämisestä. Sisäisellä tarkastuksella tuetaan johtoa valvontavelvollisuuden arvioinnissa ja kehittämisessä. Sääntöjen päivittämisen ja ajan tasalla pitämisen avulla kehitetään edelleen eri hallintoelimille tehtävää valmisteluprosessia sekä varmennetaan toiminnan laatu- ja hallintoprosessien sujuvuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kori-intrassa pidetään ajantasaisesti yllä sivua Toimivallan delegointi Päijät-Hämeen koulutuskonsernissa, jossa on linkit päätöksiin, sääntöihin ja ohjeisiin. Toiminta vuonna Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän rakenne muuttui Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan toiminnan siirtyessä kuntayhtymästä omiksi erillisiksi osakeyhtiöikseen 1.1. alkaen. Tässä yhteydessä vuoden 2014 aikana valmisteltu ja osittain jo käytäntöön viety kuntayhtymän rakennemuutos saatettiin täysimääräisesti voimaan. Vuoden alusta Koulutuskeskus Salpaus ja Yhteiset palvelut organisoitiin yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta muodostuu koko kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymä eli Koulutuskeskus Salpaus on jatkossakin Päijät-Hämeen suurimpia työnantajia ja suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Suomessa. Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän toiminta kattaa Koulutuskeskus Salpauksen sekä yhteisten tietohallinto-, ravintola- ja hallintopalveluiden tuottamisen myös Lahden ammattikorkeakoulu Oy:lle. Lisäksi kuntayhtymä omistaa kahdeksan jäsenkuntansa puolesta ammattikorkeakouluyhtiötä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymässä/koulutuskeskus Salpauksessa käytiin syksyllä yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut, jotka päättyivät 24. syyskuuta. Neuvotteluissa käsiteltiin kaikkia Koulutuskeskus Salpauksen toimintoja ja ne koskivat koko henkilöstöä. Neuvottelut käynnistettiin Suomen hallitusohjelman ammatillisen koulutuksen rahoitukseen kohdistuvien muutosten vuoksi. Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen merkitsee lähes 12 miljoonan euron kulujen karsintaa vuosina Neuvottelujen alkaessa sopeuttamistarpeeksi arvioitiin noin 100 henkilötyövuotta vuoden 2018 loppuun mennessä. 15

20 Toimintakertomus Henkilöstövaikutuksiin kohdistuneiden toimineiden lisäksi neuvotteluissa käsiteltiin toimipisteiden lakkauttamisesitystä Orimattilan ja Nastolan toimipisteiden osalta, joista yhtymäkokous teki esityksen mukaisen päätöksen kokouksessaan. Uusia opiskelijoita ei enää oteta sisään lakkautettaviin yksiköihin vuonna Esitys ei tarkoita opiskelupaikkojen vähentämistä Päijät-Hämeestä, vaan tavoitteena on tiiviimpi ja tehokkaampi toimipisteverkko. Tavoitteena on jatkossakin vastata Päijät-Hämeen työelämän tarpeisiin ammatillisen koulutuksen monipuolisella ja laadukkaalla tarjonnalla. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) tavoitteeksi on asetettu, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on vuoteen mennessä toimiva laadunhallintaa tukeva järjestelmä. Salpauksen toimintajärjestelmän ja laadunhallinnan itsearviointi toteutettiin kansallisen kriteeristön pohjalta helmi-maaliskuussa arviointitilaisuuksissa, joihin osallistui laajasti eri henkilöstöryhmien, työelämän ja muiden sidosryhmien edustajia. Itsearvioinnin lisäksi Salpaus valikoitui yhdeksi 35:stä koulutuksen järjestäjästä, joihin tehtiin ulkoinen arviointikäynti. Ulkoisen arviointikäynnin toteutti Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) Ulkoisen arviointikäynnin aikana arviointiryhmä haastatteli n. 175 henkilöä: opiskelijoiden, henkilöstön, työelämän ja sidosryhmien edustajia. Lisäksi arviointiryhmä tutustui Salpauksen sähköiseen toimintajärjestelmään ja dokumentteihin. Tasekirjan kohdassa Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa vuonna kerrotaan keskeiset yhtymäkokouksen ja hallituksen käsittelemät asiat. Hallinto-oikeudessa on ollut kolme keskeneräistä käsittelyä. Tapaukset on käsitelty hallituksessa. Tilintarkastajien havainnot säännösten, päätösten ja määräysten noudattamisesta Tilintarkastus antoi väliraporttinsa Väliraportissa kerrotaan hallinnon tarkastuksen, sisäinen valvonnan ja konsernivalvonnan, kirjanpidon, valtionosuuksien käytön ja perusteiden tarkastusten tulokset. Alla olevassa taulukossa on koottu tarkastuksien tavoitteet sekä kohteet. Tarkastusalue Tarkastuksen tavoite Tarkastuskohde Hallinnon laillisuus Varmistaa tarkastuskohteen hallinnon ensisijaisesti kuntalain ja muiden hallintolakien sekä valtuuston päätösten mukaisuus Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen oikeellisuus ja annettujen tietojen riittävyys Valtionosuuksien perusteista ja käytöstä annettujen tietojen oikeellisuus Sisäisen valvonnan ja konsernivalvonnan toimivuus Tilinpäätös ja konsernitilinpäätös sisältävät lakien, ohjeiden ja suositusten mukaiset tiedot ja ne on oikein johdettu kirjanpidosta ja muista asiakirjoista Todeta, että asiakas antaa valtionosuuksien perusteista ja käytöstä oikeat tiedot ja saa valtionosuudet oikean suuruisina Arvioida sisäistä valvontaa ja konsernivalvontaa painopistealueilla sekä kontrollien riittävyyttä tietojen oikeellisuuden, toiminnan ja talouden turvaamiseksi -Toimielinten / viranhaltijoiden päätöksenteko ja täytäntöönpano -Tilinpäätöslaskelmien ja laatimisperiaatteiden oikeellisuus -Johtaminen kirjanpidosta -Oikeat ja riittävät tiedot -Tietojen keräily- ja käsittelyjärjestelmän luotettavuus ja valtionosuuspäätösten käsittely -Ohjeiden ja valtionosuusehtojen noudattaminen -Dokumentointi -Suunnittelu-, seuranta- ja johtamisjärjestelmien toimivuus -Toimintariskien hallinta -Kontrollit 16

21 Toimintakertomus Yhtymähallituksen lausuma Kuntayhtymässä sisäinen valvonta ja riskienhallinta ovat hyväksyttävällä tasolla. Kuntayhtymän johtamis- ja hallintojärjestelmä varmistaa säännösten, määräysten ja päätösten noudattamista. Toiminnan ja talouden lainmukaisuudessa ja talousarvion noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Kuntayhtymä on lähtenyt sopeutumaan julkisen talouden haasteeseen jo vuonna Toimenpiteet ovat olleet oikeita, oikea-aikaisia ja tarpeellisia. Lahden ammattikorkeakoulun sekä Tuoterenkaan yhtiöittäminen ja yhtiöiden toiminnan käynnistyminen 1.1. aiheuttivat muutoksia Koulutuskeskus Salpaukseen ja Yhteisiin palveluihin. Ne organisoitiin toiminnalliseksi kokonaisuudeksi, uudeksi Koulutuskeskus Salpaukseksi, josta muodostuu kuntayhtymän toiminta. Kuntayhtymän uusi toimintamalli ja uudelle toiminnalle päivitetyt säännöt tukevat kuntayhtymän toimintaa toisen asteen koulutuksen järjestäjänä. Vuonna opiskelijapaikat vähenevät 160 paikalla ja yksikköhinnat laskevat -2,6 prosenttia opetus ja kulttuuriministeriön (OKM) päätösten mukaisesti. Vähennykset ovat osa jo useamman vuoden jatkunutta ammatillisen koulutuksen resurssien leikkausta. Yhteensä opiskelija paikat vähenevät kuntayhtymässä vuoteen 2016 mennessä 380 paikkaa. Samanaikaisesti aikuiskoulutuksen tuloksellisuus ja kilpailutilanne ovat haastavia. Haastava taloudellinen tilanne jatkuu koko toisen asteen koulutuksen piirissä. Ammatillisen koulutuksen reformiin sisältyy 190 miljoonan euron säästö vuodelle Ammatillisen koulutuksen säästö tultaneen toteutetaan määrittämällä ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä järjestämisluvan enimmäismäärää alhaisemmalle tasolle. Näin ollen koulutuksen järjestäjälle maksettaisiin rahoitusta enintään noin 90 prosenttia sen järjestämisluvan ammatillisen peruskoulutuksen enimmäisopiskelijamäärän mukaisesta rahoituksesta. Koulutuksen järjestäjät voivat päättää toteuttavatko ne säästön opiskelijamäärää vähentämällä vai toimintaansa tehostamalla tai näiden yhdistelmänä sen mukaan, mikä on niiden toimintaympäristön koulutustarpeiden ja omien toimintaedellytysten turvaamisen kannalta tarkoituksenmukaisinta. Merkittävä vuoden aikana tapahtunut muutos on ollut 1.8. voimaan tullut tutkinnon uudistus. Ammatillisen koulutuksen tutkintorakennetta ja tutkintoja on uudistettu ja tutkintojen keskinäisiä suhteita on selkeytetty. Kaikki ammatilliset tutkinnot ovat osaamisperusteisia, muodostuvat tutkinnon osista ja niille laaditaan tutkinnon perusteet. Osaamisvaatimuksia kehitetään vastaamaan tulevaisuutta tutkintorakenteita tarkastelemalla kokonaisuutena ja muodostamalla nykyistä laaja-alaisempia tutkintoja. Osaamisperusteisuus koulutuksen järjestäjän toiminnassa tarkoittaa muutoksia muun muassa pedagogisiin käytänteisiin, opetus- ja ohjausosaamiseen, resurssien käyttöön sekä työelämäyhteistyöhön. Kehittämiskohteet Kuntayhtymän rakenne on muuttunut ja toiminta muodostuu Koulutuskeskus Salpauksen toiminnasta. Kuntayhtymä on edelleen vahva alueellinen ja valtakunnallinen toisen asteen ammatillisen koulutuksen toteuttaja. Koulutuskeskus Salpausta tulee jatkossakin kehittää tehokkaaksi ja vaikuttavaksi ammatillisen koulutuksen ja sitä tukevien palveluiden tuottajaksi. Salpauksen tunnettavuutta ja näkyvyyttä Päijät-Hämeen alueella tulee edelleen kehittää ja aluekehitysroolia ja -vaikuttavuutta vahvistaa yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Koulutuskeskus Salpauksen strategian mukaisesti toiminnan ja kehittämistyön painoalueet tulee olla perustehtävässä, opetus- ja koulutustoiminnassa. Ammatillisen koulutuksen tutkintouudistus sekä rahoituksen tulevat muutokset edellyttävät pedagogiikan ja toimintaprosessien uudistamista sekä opetuksen toteutuksen tehostamista. Taloudellisten sekä toiminnallisten edellytysten arviointia tehdään osana Koulutuskeskus Salpauksen talousarvion 2017 valmistelua sekä vuoden 2016 talousarvion toimeenpanoa. Ammatillisen koulutuksen rahoitushaasteisiin vastaaminen sekä tutkintouudistuksen edellyttämien muutosten läpivienti ovat keskeisiä tavoitteita alkavalle toimintavuodella. 17

22 Toimintakertomus Johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmät Perusta Yhtymähallituksen lausuma johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmistä sekä strategiaprosessista sisältää arvion tavoitteiden toteuttamisesta, varojen käytön valvonnasta, tuloksellisuuden arvioinnista, pätevyydestä ja luotettavuudesta. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen raportointia tukevat ennustekäytännöt ja neljännesvuosiraportointi. Määrällisen ja laadullisen henkilöstösuunnittelun tukena käytössä on henkilöstöraportointiosio palkkajärjestelmässä ja tietovarastoraportoinnissa. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden seuranta on vaiheistettu ja laadittu aikataulu kuntayhtymän vuosikellon avulla. Raportointia tukevat henkilöstö- ja taloussuunnittelupalaverit sekä DW-tietovaraston käyttö. Onnistumiskeskustelujen avulla konkretisoidaan ja seurataan toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista eri organisaatiotasoilla ja yksiköissä. Toiminta vuonna Rakennemuutoksen myötä kuntayhtymässä ylintä päätösvaltaa käyttää edelleen yhtymäkokous ja käytännön johtaminen ja päätöksenteko tapahtuu yhtymähallituksessa. Esittelijöinä yhtymähallituksessa toimivat toimitusjohtaja sekä rehtori. Muita toimielimiä ovat tarkastuslautakunta, ammattiosaamisen toimikunta sekä soveltumattomuuden ratkaisutoimikunta. Salpauksen johtamisjärjestelmä uudistui osana rakennemuutosta. Uudistettu johtamisjärjestelmä muodostuu johtoryhmästä, toiminnanohjausryhmästä, kriisiryhmästä, johtotiimistä sekä esimiesfoorumista. Johtamisjärjestelmää on toteutettu syksystä 2014 alkaen, mutta se tuli virallisesti ja täysimääräisesti voimaan vuoden alusta. Samalla voimaan tulivat johtamisjärjestelmän mukaiseksi saatettu hallintosääntö sekä henkilöstöasioiden toimintasääntö. Osana vuoden syksyllä käytyjä yhteistoimintaneuvotteluja jatkettiin ylimmän johdon keventämisestä ja edettiin lähiesimiestyön vahvistamisen valmistelussa. Vuoden alussa tapahtuneet yhtiöitymiset edellyttivät, että Koulutuskeskus Salpauksen koko toimintajärjestelmä saatettiin yhteneväksi. Aiemmat kuntayhtymätasoinen sekä Koulutuskeskus Salpauksen oma toiminnanohjauksen kuvaus yhdistettiin yhdeksi toimintajärjestelmän kuvaukseksi. Toimintajärjestelmä sisältää laadunhallintajärjestelmän, jonka arviointi toteutettiin vuoden aikana. Vuoden 2014 aikana aloitettua Koulutuskeskus Salpauksen strategian uudistamistyötä jatkettiin ja konkretisoitiin vuoden aikana. Yhtymähallitus vahvisti kokouksessaan Salpauksen uuden strategiakokonaisuuden. Strategiakokonaisuuden muodostavat arvot, perustehtävä, visio, strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat sekä toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet. Salpauksen strategiaa on valmisteltu osallistavasti henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa kesästä 2014 lähtien. Strategiakokonaisuuden vahvistamisen jälkeen strategiatyö on keskittynyt kehitysohjelmien ja toimintakulttuurin vahvistamisen suunnitteluun sekä toimenpiteiden konkretisoimiseen. Strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat ovat työelämän kumppanuuksien ja verkostojen vahvistaminen sekä pedagogiikan ja oppimisratkaisujen muutoksen toteuttaminen ja toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueita ovat opiskelijoiden osallistuminen, koulutusalojen ja ammattiryhmien yhteistyön vahvistaminen sekä johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen. Sekä kehitysohjelmien että toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueiden käytännön toimenpiteiden suunnittelusta ja edistämisestä vastaavat nimetyt johtajat ja työryhmät. Strategiatyön edistymistä seurataan johtoryhmässä sekä toiminnanohjausryhmässä. 18

23 Toimintakertomus Hallituksen lausuma Koulutuskeskus Salpauksen toimintaympäristön muutoksiin sekä ammatillisen koulutuksen rahoituksen vähenemiseen on reagoitu ja kuntayhtymän johtamisjärjestelmää sekä toimintaa on sopeutettu muutosten edellyttämällä tavalla. Salpauksen strategiatyötä on edistetty luomalla uusi, ammatillisen koulutuksen tulevaisuuden tarpeisiin pohjautuvat ja opiskelijat sekä työelämän keskiöön nostava strategiakokonaisuus. Strategiakokonaisuuden kehitysohjelmat sekä toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueet muodostavat uudistuvaa pedagogiikkaa tukevan kokonaisuuden. Toiminnanohjausjärjestelmän kuvausta Kori-intrassa on kehitetty edelleen. Kuntayhtymätasoinen sekä Koulutuskeskus Salpauksen toiminnanohjauksen kuvaukset ovat koottu yhdeksi toimintajärjestelmäksi Kori-intraan. Sen avulla on kuvattu koko Salpauksen ohjaus- ja johtamisjärjestelmä sekä yhteiset pelisäännöt ja organisaation toimintatavat. Se sisältää erilaisia dokumentteja (ohjeita, sääntöjä, sopimuksia jne.), joiden avulla voidaan henkilöstö, mukaan lukien Salpauksen toimintaan perehtyvät uudet henkilöt, saavat selville, miten Salpauksessa toimitaan ja miten tulokset syntyvät. Kehittämiskohteet Kuntayhtymän johtamisjärjestelmää ja organisaatiorakennetta tulee edelleen kehittää vastaamaan ammatillisen koulutuksen muutostarpeita. Huomiota on kiinnitettävä tutkinnon uudistuksen ja pedagogisten ratkaisujen toteuttamiseen sekä resurssien tarkoituksenmukaiseen kohdentamiseen. Henkilöstö- ja taloussuunnitteluprosesseja tulee edelleen kehittää tukemaan johtamis-, suunnittelu- ja seurantajärjestelmää. Kesäkuussa vahvistettua strategiakokonaisuutta on toteutettava tavoitteellisesti. Strategisten kehitysohjelmien sekä toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueiden käytäntöön vientiä tulee edistää ja strategian toteutumisen seurantaa kehittää tarkoituksenmukaisesti. Johtamisjärjestelmää on kehitettävä edelleen erityisesti lähiesimiestyötä vahvistamalla. Organisaatiorakenteen suunnittelussa on huomioitava eettisen johtamisen edellytykset sekä johtamisen ja lähiesimiestyön tasalaatuisuuden varmistaminen. Riskienhallinnan järjestäminen Perusta Riskienhallinnalla tarkoitetaan kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko organisaatiossa. Strategiaprosessissa määritellään tavoitteet, tulokset ja niihin liittyvät riskit. Toimintajärjestelmän kuvaus sisältää ohjeet ja prosessit toimintatapojen soveltamiseen, arvioimiseen ja seurantaan. Kuntayhtymän johto päättää osana strategiatyötä, millaisia riskejä ja millä tasolla kuntayhtymä voi toiminnassaan ottaa. Kuntayhtymän johto arvioi ja kehittää strategiaprosessia systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään strategiassa onnistumiseen liittyviin riskeihin. Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Kuntayhtymän tuloskortissa on määritelty keskeiset strategiset mittarit. Kuntayhtymän johto vahvistaa riskienhallintaa oleellisena osana toiminnan ja talouden suunnittelua, ydinprosessien toteuttamista, arviointia ja kehittämistä. Vastuu riskienhallinnan johtamisesta on kuntayhtymän johdolla. Päivittäinen riskienhallinta on kiinteä osa esimiestyötä. Toiminta riskienhallinnassa vuonna Vuoden aikana riskienhallinnan painopistettä on siirretty aiempaa enemmän hallinnollisesta riskienhallinnasta strategisen riskienhallinnan näkökulmaan. Aiemmin vuoden 2014 lo- 19

24 Toimintakertomus pulla esimiehille tehdyn sisäisen valvonnan arvioinnin perusteella voitiin todeta, että perustehtävälähtöiset säännökset ja hallinnolliset toimintamallit ovat esimiehillä kohtuullisesti hallinnassa. Tämän perusteella riskienhallinnan osaamista on haluttu tuoda lähemmäksi perustehtävän toiminnallista suunnittelua ja riskienhallintanäkökulma otettiin osaksi strategian toteuttamisen konkreettisten toimenpiteiden määrittelyä. Esimiehille 2014 toteutetussa arvioinnissa nousu esille myös esimiesten osaamisvaje Salpauksen talouden ja rahoituksen perusteista sekä budjetin muodostumisesta. Lisäksi osana kuntayhtymän rakennemuutosta myös talouden rakenteet muuttuivat. Osaamisen ja yhteisen käsityksen luomiseksi vuoden aikana esimiesten kanssa käsiteltiin useissa eri yhteyksissä Salpauksen rahoituksen muodostumista sekä talousrakennetta. Lisäksi henkilöstö- ja taloussuunnittelupalavereja esimiesten kanssa on edelleen kehitetty. Taloudellisten riskien hallinta Riskienhallinta on osa toiminnan ja talouden suunnittelua. Johtamisnäkökulmittain riskejä tarkastellaan suhteessa strategisten tavoitteiden saavuttamiseen ja kriittisissä menestystekijöissä tavoitteena on tasapainoisen talouden turvaaminen ja menestystekijöinä tulorahoituksen laajentaminen ja siihen suhteutettu resurssien käyttö sekä rahoituksen turvaaminen koulutuksen käyttöön. Kuntayhtymän rahoitus-, maksuliikenne- ja sijoitustoiminta hoidetaan riskejä halliten. Talousarvion ja konsernisuunnitelman hyväksymisen yhteydessä yhtymäkokous päättää antolainojen ja vieraan pääoman muutoksista. Lainan ottamisesta ja muusta sijoitustoiminnasta päättää yhtymähallitus. Päätökset lainojen ottamisesta tehdään eri rahoittajien kilpailuttamisen jälkeen. Kuntayhtymässä sijoitusriskit hallitaan käyttämällä vain pääomaa turvaavia sijoitusinstrumentteja. Toimitusjohtaja informoi yhtymähallitusta sijoituksiin liittyvästä riskienhallinnasta säännöllisesti Kuntayhtymän vuosikellossa määritellyn aikataulun mukaisesti. Kuntayhtymän rahoitukseen liittyvien riskien hallintaa tukee reaaliaikainen taloushallinnon järjestelmä. Maksuvalmiuden ylläpitämiseksi tulosyksiköiden on noudatettava yhtymähallituksen ja toimitusjohtajan antamia ohjeita mm. menojen jaksottamisessa. Lisäksi tulosyksiköiden tulee tehdä tarvittaessa rahoitusbudjetti yhteistoiminnassa Hallintopalvelujen kanssa. Ylimääräisiä kassavaroja sijoitetaan maksu liikennetiliä paremman korkotuoton saamiseksi, jos saatava tuotto kattaa maksuliikenteen kokonaiskilpailutuksen yhteydessä valitun maksuliikennetilin tuoton lisäksi sijoittamisesta aiheutuvat kulut. Sijoittamisen periaatteena on varojen turvaava sijoittaminen. Kassavarojen lyhytaikaisesta sijoittamisesta päättää toimitusjohtaja raportoiden sijoituksista hallitukselle. Nykyisen rahoitusmarkkinatilanteen johdosta on syytä hajauttaa talletuksiin sisältyvää pankkiriskiä. Kassavaroja voidaan tallettaa seuraavien rahalaitosten tilimuotoisiin sijoituksiin, ei kuitenkaan yhteen rahalaitokseen kuin enintään 50 % talletushetken kassavaroista ja enintään 12 kuukauden ajaksi: - Nordea Pankki Suomi Oyj Handelsbanken Ab - Sampo Pankki Oyj - Päijät -Hämeen Osuuspankki ja/tai OP-Pohjola ryhmän keskuspankki (Pohjola Pankki Oyj) - Kuntarahoitus Oy - Ålandsbanken - Taaleritehtaan Varainhoito Oy, Parkki-tuote (talletusvarallisuuden hoito) Kuntayhtymän pankkilainojen korkoriskiä hallitaan hajauttamalla lainanottoa sekä vaihtuviin että kiinteisiin korkoihin. Saatavien perintää hoitaa Lindorff Oy, hallitus käsittelee luottotappiot vuosittain. Lisäksi riskejä arvioidaan osana tulosalueilla toteutettavia auditointi- ja kartoitusprosesseja. 20

25 Toimintakertomus Kuntayhtymän ennakointitoiminnalla vahvistetaan tulevaisuuden riskeihin varautumista. Kuntayhtymä on aktiivinen toimija Päijät-Hämeen ennakointiverkossa. Kuntayhtymällä on omat ennakoinnin asiantuntijansa ja ennakointia tukevaa hanketoimintaa. Ennakointitoiminnan kuvaus on osa toiminnanohjauksen kuvausta. Toiminta taloudellisten riskien hallinnassa vuonna Kuntayhtymä on varautunut julkisen talouden leikkauksiin ja rakennemuutokseen toteutetuilla yhteistoimintaneuvotteluilla ja merkittävillä rakennemuutokseen liittyvillä tehtävä- ja toimintamallimuutoksilla. Sopeuttaminen on pääosin koskenut tähän mennessä hallintoa, tukipalveluja ja johtamista. Toimitilavision 2016 tavoitteiden mukaisesti toimitilojen määrää on vähennetty. Kuluneena vuonna myyntiin Teinintien ja Heinämaantien kiinteistöt. Heinolan Opintie 2 on vuokrattu pääosin Heinolan lukiotoiminnan käyttöön. Taloudellinen tulos on ollut hyvä vuosina , mikä antaa hyvän pohjan keskittyä perustehtävän muutoksen toteuttamiseen valtakunnallisen tutkintouudistuksen ja rahoituslain muutoksen edellyttämällä tavalla. Henkilöriskien hallinta Toimivalta henkilöstöasioissa on määritelty vuoden osalta hallintosäännössä sekä henkilöstöasioiden toimintasäännössä. Henkilöriskien hallinnassa keskitytään kahteen osa-alueeseen: yksilöihin liittyviin riskeihin ja työyhteisöön liittyviin riskeihin. Suurimmat riskit henkilöstöriskien hallinnassa ovat osaamisen ennakointiin, henkilöstösuunnitteluun, rekrytointiin ja yksilön työkykyyn. Työyhteisöön liittyviä riskejä (osaaminen, vaihtuvuus, rekrytointi, esimiestyö ja ikärakenne) hallitaan ajantasaisella ohjeistuksella, valmentamalla esimiehiä sekä kehittämällä laadullista ja määrällistä henkilöstösuunnittelua. Salpauksen uusi strategiakokonaisuus sisältää Johtamisen ja lähiesimiestyön vahvistaminen - toimintakulttuurin vahvistamisen osa-alueen, joka sisältää henkilöstöriskienhallinnan laajan näkökulman. Mainitun ohjelman mukaisesti Salpauksessa on tavoitteena arvojen mukainen eettinen toiminta ja johtaminen. Eettisen johtamisen piirteitä ovat: oikeudenmukaisuus, laajojen kokonaisuuksien hahmotuskyky, vastuunkantokyky, rehellisyys, rohkeus, päämäärätietoisuus, johdonmukaisuus ja onnistunut vuorovaikutus. Koko työyhteisö, lähiesimiestyö ja johtaminen vaikuttavat yhteisöllisen toimintakulttuurin rakentamiseen ja toimintaan. Henkilöstöjohtamisen tukena ovat henkilöstötietojärjestelmät, joka tuottavat ajantasaista tietoa. Osaamisen johtamisen ohjelmisto, jonka avulla henkilöstösuunnitteluun ja osaamiseen liittyvää tietoa pystytään entistä paremmin keräämään, analysoimaan ja johtamaan. HR-DWtietovarastossa on mittareita, joilla seurataan, ohjataan ja ennakoidaan henkilöstöjohtamisen kokonaisuutta. Pitkällä aikavälillä tämä tukee henkilöstöprosessien ja riskienhallinnan kehittämistä. Henkilöstöriskienhallinnan osalta erikseen mainittavana kokonaisuutena on henkilöstö- ja siihen nitoutuva opiskelijaturvallisuus. Henkilöstö- ja opiskelijaturvallisuuteen liittyviä riskejä hallitaan jatkuvasti kehitettävällä ohjeistuksella sekä osaamisen kehittämisellä. Systemaattinen ja etupainotteinen yhteistoimintajärjestelmä toimii laajasti henkilöstöjohtamista ja henkilöstöriskienhallintaa tukevana elementtinä. Toiminta henkilöstöriskien hallinnassa vuonna Vuoden syksyllä käydyt yhteistoimintaneuvottelut vaikuttivat edellisvuoden tavoin kaikkiin henkilöstöjohtamisen osa-alueisiin. Syksyn neuvotteluiden tavoitteena oli varautua Suo- 21

26 Toimintakertomus men hallitusohjelman mukaisiin ammatillisen koulutuksen rahoitukseen kohdistuviin merkittäviin muutoksiin. Syksyn neuvottelut sekä aiempien yhteistoimintaneuvottuprosessit ovat vaikuttaneet jonkin verran henkilöstön työssä jaksamiseen. Henkilöstön jaksamista on tuettu suunnitelmallisella viestinnällä ja tiedottamisella. Lisäksi henkilöstölle on tarjottu muut tukitoimenpiteisiin esimerkiksi työterveyshuollon toteuttamana. Ammatillisen koulutuksen tutkinnon uudistus (TUTKE2) on vuoden aikana vaikuttanut henkilöstöön. Uudet opetussuunnitelmat otettiin käyttöön syyslukukauden alussa. Tutkinnon uudistus on edellyttänyt ohjaussuunnitelman toteuttamisen uudelleen suunnittelua ja on tätä kautta näkynyt syksyn aikana jonkin verran henkilöstön jaksamisessa. Syksyllä käynnistettiin TUTKE2 -toimeenpanon seuranta ja arviointi, jonka myötä saadaan laajempaa tietoa myös sen henkilöstövaikutuksista. Salpauksen strategian uudistamistyötä jatkettiin keväällä ja yhtymähallitus hyväksyi strategiakokonaisuuden kesäkuussa. Strategiakokonaisuuden muodostavat arvot, perustehtävä, visio, strategiset painopisteet ja kehitysohjelmat sekä toimintakulttuurin vahvistamisen osaalueet. Salpauksen strategiaa on valmisteltu osallistavasti henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa kesästä 2014 lähtien. Myös strategian toteuttamista on ryhdytty edistämään yhteisöllisesti yhdessä kahden kehitysohjelman ja toimintakulttuurin vahvistamisen kautta osana talous- ja toimintasuunnitelman valmistelua. Salpauksen henkilöstölle toteutettiin uudistettu johtamis- ja työhyvinvointikysely keväällä. Kyselyssä tarkasteltiin seitsemää osa-aluetta: johtaminen ja organisaatio, lähiesimiestyö, oma työ ja oman työn kehittäminen, terveys ja työkyky, osaaminen, oppiminen ja uudistuminen, motivaatio ja sitoutuminen sekä vuorovaikutus ja viestintä. Vastausprosentti kyselyssä oli noin 64,5. Tulokset Salpaustasoisesti olivat hyviä, mutta keskihajontaa oli havaittavissa melko paljon. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty erityisesti uuden strategian tausta aineistona sekä johtamisen ja esimiestyön vahvistamisen suunnittelussa. Kiinteistöriskien hallinta Kuntayhtymän toimitilaohjelman tavoitteena on vähentää salpauksen käytössä olevia tiloja 40 prosenttia noin neliöön vuoteen 2023 mennessä. Toimitilaohjelman toteuttaminen keskittää Salpauksen toiminnan kolmen kunnan (Lahti, Heinola, Asikkala) alueelle viiteen toimipisteeseen (Lahdessa kolme: keskustan kampus, Vipusenkatu ja Jokimaa). Toiminta kiinteistöriskien hallinnassa vuonna Toimitilaohjelmaa valmisteltiin osana Salpauksen palveluverkkoselvitystä. Lahden kaupungilta pyydettiin omistajaohjausta keskusta-kampuksen ja Vipusenkadun kampuksen käytöstä ja täytöstä tulevaisuudessa. Yhtymäkokous päätti lakkauttaa Salpauksen Orimattilan ja Nastolan toimipisteiden toiminnan siten, että uusia opiskelijoita ei oteta näihin toimipisteisiin vuonna Vuonna myyntiin Lahdessa Teinintien kiinteistö ja Orimattilassa Heinämaantien kiinteistö. Kannaksenkadun ja Hoitajankadun kiinteistöjen luovuttamista Lahden kaupungille ei ole päätösten mukaisesti toteutettu vuoden alusta, koska siirrosta tehty valitus on hallinto-oikeuden käsittelyssä. Hallinto-oikeuden kuntayhtymälle myönteinen päätös saatiin Lahdessa Sammonkadun kiinteistö päätettiin (yhtymäkokous 5/15) luovuttaa pääomapalautuksena Lahden kaupungille. Valitusprosessi on tästäkin luovutuksesta kesken. Nastopoli kiinteistö on osa uudistuneen Lahden kaupungin kouluverkkoselvitystä. Orimattilan koulutien kiinteistön jatkokäytöstä on keskusteltu Orimattilan virkamiesjohdon kanssa. Vuonna 2017 lakkautettavan Lahden Katsastajankadun toimipisteen kiinteistön myynti aloitettiin. 22

27 Toimintakertomus Heinolassa Opintie 2 on vuokrattu kaupungin käyttöön lähes kokonaan. Opintien kampuksen kehittämisestä 2. asteen (lukio, ammatillinen) kampukseksi on avattu keskustelu Heinolan johdon kanssa. Hollolan Kukonkoivun ja Nicksin tilojen myyntiponnisteluja on jatkettu. Nelon tontin kaavamuutosesitys on tehty yhteistyössä Lahden Talot Oy:n kanssa. Käytöstä poistuneiden kiinteistöjen tasearvot arvioitiin uudelleen ja tehtiin lisäpoistoja tilinpäätöksessä. Vipusenkadun peruskorjaukset ja uudisrakentaminen aloittaa kiinteistöjen kehittämisprosessin, jossa sisäilmaongelmien vuoksi A-rakennuksen purkaminen on välttämätöntä talousarviosta poiketen jo vuonna Hankkeen nopeuttaminen esitetään talousarviomuutoksena vuodelle Hallituksen lausuma Riskienhallintakokonaisuus kuntayhtymässä on hyväksyttävällä tasolla. Riskienhallinta on osa kokonaisvaltaista prosessia, jota toteutetaan strategia- ja suunnitteluprosessissa koko kuntayhtymässä. Riskien tunnistaminen ja strategisten mittareiden määrittely ovat osa johdon vuosittaista toiminnan suunnittelua ja seurantaa. Reaaliaikaisia talous- että henkilöstötietojärjestelmistä saatavia tietoja hyödynnetään suunnittelussa (toiminta, talous ja henkilöstö). Toimintajärjestelmän tavoitteena on jatkuva parantaminen strategisten tavoitteiden saavuttamisen tukena. Toimintajärjestelmän kokonaisuutta on kehitetty osana toiminnan ja talouden tasapainottamista vastaamalla ammatillisen koulutuksen muutokseen. Salpauksen johto päättää osana strategiaprosessia, millaisia riskejä ja millä tasolla Salpaus voi toiminnassaan ottaa. Salpauksen johto arvioi ja kehittää strategiakokonaisuutta systemaattisesti. Erityistä huomiota kiinnitetään opetuksen ja ohjauksen onnistuneeseen toteuttamiseen. Sisäistä tarkastusta hyödynnetään riskien arvioinnin suunnittelun ja toteutuksen tukena. Toimitilojen tarkastelu osana tutkintojen uudistusta, rahoituslainsäännön muutosta sekä pedagogiikan muutosta on tärkeä osa toiminnan kehittämistä. Kehittämiskohteet Suomen hallitusohjelman mukaiset ammatilliseen koulutukseen kohdistuvat säästöpäätökset, jotka ovat kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelman ja vuoden 2016 talousarvion ja käyttösuunnitelman (1. ennuste 2016) pohjana sekä Koulutuskeskus Salpauksen muut toiminnalliset muutostarpeet muodostavat riskienhallinnan kannalta keskeisimmät haasteet ja huomioon otettavat tarpeet. Salpauksen toiminnan uudistaminen ja muutosten toteuttaminen eri toiminnoissa ja henkilöstöryhmissä on kyettävä toteuttamaan suunnitelmallisesti ja talouden kehityksen asettamassa aikataulussa hallitusohjelman ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti. Oppimis- ja koulutuspalveluiden toiminnan onnistunut uudistaminen on edellytys laadukkaan ja taloudellisesti kantavan ammatillisen koulutuksen toteuttamiselle tulevina vuosina. Tässä onnistuminen edellyttää toiminnan sopeuttamista vuosina Osana Salpauksen toiminnan uudistamista ja muutosten toteuttamista toteutetaan kiinteistöohjelman mukaista määrän vähentämistä. Tämä edellyttää samanaikaisesti myös käyttöön jäävien toimitilojen sekä oppimisympäristöjen kehittämistä vastaamaan nykyistä ja tulevaa pedagogiikkaa. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan prosessia kohdennetaan edelleen erityisesti strategian toteuttamiseen. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan painopistettä on viety lähemmän opetus ja koulutustoiminnassa onnistumisen arviointia. Salpauksen strategiakokonaisuuden toteuttamissuunnitelmiin on sisällytetty riskienhallinnan näkökulma. 23

28 Toimintakertomus Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Perusta Investointien käynnistämisen toimintatavat ja prosessit on mallinnettu ja ohjeistettu. Kuntayhtymän johtoryhmä käsittelee irtaimistoinvestoinnit ja antaa investointien toteutusluvat. Hankintaprosessi on mallinnettu ja ohjeistettu. Asianhallinnan asiantuntijat ohjaavat käyttäjiä Dynasty-asianhallintajärjestelmän käytössä ja hyödyntämisessä. Asianhallinnan asiantuntijoilla on systemaattinen menettely tunnistaa puutteita ja auttaa niiden korjaamisessa (mm. sen varmistamiseen, että hankintailmoitukset tehdään kaikista hankinnoista). Hankintaprosessiin liittyvää koulutusta järjestetään henkilöstölle. Lisäksi kuntayhtymällä on yhteistyösopimus Lahden seudun hankintakeskuksen kanssa. Kiinteän omaisuuden hankinnasta päättää yhtymähallitus. Rakennushankkeet toteutetaan talousarviossa hyväksyttyjen hankintaohjelmien mukaisesti seuraavasti: yhtymähallitus hyväksyy euroa ylittävien hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset, muiden hankkeiden suunnitelmat ja urakkatarjoukset hyväksyy toimitusjohtaja. Kiinteistöjen omistamisessa ja vuokraamisessa noudatetaan selkeitä strategisia periaatteita. Tehokas kiinteistöjen hallintajärjestelmä on osa konsernin suunnittelu- ja toimintajärjestelmää. Kuntayhtymän strategiassa ja kiinteistöohjelmassa on määritelty kiinteistönpidon keskeiset periaatteet. Perustoiminnan taloudellisten haasteiden osalta tuottavuusohjelman yksi peruslähtökohdista on toimitilojen käytön tehostaminen ja tiloista luopuminen. Kiinteistöpalvelut organisoi, toteuttaa ja antaa tehtäväksi kiinteistöjen omistamiseen, rakentamiseen, kunnostamiseen ja ylläpitämiseen kuuluvia toimenpiteitä. Kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta, arvopapereista, saamisista ja muusta omaisuudesta sekä talousarviolainoista, sopimuksista, sitoumuksista, vakuutuksista ja vakuutusasiakirjoista pidetään luetteloita. Kuntayhtymän omistamien kiinteistöjen tasearvot määritellään käyttöomaisuuskirjanpidon avulla. Kiinteistömassan arvo kokonaisuudessaan turvataan vakuutusyhtiön kanssa solmitulla täysarvovakuutuksella. Kiinteistöpalvelut ylläpitävät tietoja kiinteistöjen kaupoista, kiinteistöjen saannon lainhuudatuksista, kiinnityksistä ja vuokraoikeuksien siirroista sekä huolehtivat kiinteistöjen markkinahintojen seurannasta. Käyttöomaisuuden myynnistä päättää yhtymähallitus. Irtaimen omaisuuden sekä osakkeiden ja osuuksien myynnissä yhtymähallitus voi siirtää toimivaltaansa edelleen muille toimielimille ja viranhaltijoille. Myynneistä raportoidaan hallitukselle etukäteen ja niistä tiedotetaan (huutokauppa tai muu tarkoituksenmukainen tapa). Kuntayhtymän Talouspalvelut vastaavat käyttöomaisuuskirjanpidon ylläpidosta ja neuvonnasta sekä ylläpitävät intranetissä käyttöomaisuuden luettelointiohjetta. Toiminta vuonna Vuoden aikana toteutettiin Koulutuskeskus Salpauksen varastotoimintojen prosesseihin liittyvien sisäisen valvonnan menettelyjen ja niihin liittyvien kontrollien asianmukaisuutta. Tarkastus rajattiin puu- ja metallivarastojen toimintoihin. Tarkastuksessa puuvaraston osalta sisäiset kontrollit ja valvonta havaittiin asianmukaisesti järjestetyksi. Metallivaraston tarkastuksen osalta voidaan todeta, että varaston sääntöjen ohjeistus on puutteellista. Varastossa toimimiseen ja työkalujen lainaamiseen tarvitaan yhteiset säännöt ja niiden noudattamista on valvottava asianmukaisesti. Hankintalain muutoksiin vuonna 2016 on valmistauduttu. Kuntayhtymän toimitilaohjelman tavoitteena on vähentää salpauksen käytössä olevia tiloja 40 prosenttia noin neliöön vuoteen 2023 mennessä. Toimitilaohjelman toteuttaminen 24

29 Toimintakertomus keskittää Salpauksen toiminnan kolmen kunnan (Lahti, Heinola, Asikkala) alueelle viiteen toimipisteeseen (Lahdessa kolme: keskustan kampus, Vipusenkatu ja Jokimaa). Toimitilaohjelmaa valmisteltiin osana Salpauksen palveluverkkoselvitystä. Lahden kaupungilta pyydettiin omistajaohjausta keskusta-kampuksen ja Vipusenkadun kampuksen käytöstä ja täytöstä tulevaisuudessa. Yhtymäkokous päätti lakkauttaa Salpauksen Orimattilan ja Nastolan toimipisteiden toiminnan siten, että uusia opiskelijoita ei oteta näihin toimipisteisiin vuonna Kannaksenkadun, Hoitajankadun ja Sammonkadun luovutusta Lahden kaupungille ei ole toteutettu Hallinto-oikeudessa käsittelyssä olevasta valituksista johtuen. Hallituksen lausuma Kuntayhtymän omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta ovat hyväksyttävällä tasolla. Hankkeet ja hankintasuunnitelmat on toteutettu toimintasuunnitelmien mukaisesti. Kuntayhtymän sopeuttamisohjelmassa ja rakennemuutoksen suunnittelussa on kiinteistökannan vähentäminen ollut suunnitelmallisesti mukana. Kiinteistöjen käyttöasteen on edelleen liian alhainen. Kehittämiskohteet Toimitilaohjelman mukaista toimitilojen vähentämisen toimenpiteiden toteuttamista tulee suunnitelmallisesti jatkaa ja kehittää. Salpauksen varastotoimintojen toteuttaminen tulee järjestää asianmukaiselle tasolle. Sopimustoiminta Perusta Dynasty-asianhallintajärjestelmä sisältää toiminnot kokous-, asian-, viranhaltijapäätösten-, sopimusten-, dokumenttien- ja arkistojen hallintaan. Kuntayhtymässä on Dynasty-asianhallintajärjestelmän käyttöönoton myötä kehitetty hankintojen ja sopimusten hallintaan liittyvää osaamista sisäisen arvioinnin ja koulutuksien avulla. Lisäksi PTC Services Oy:n kanssa on allekirjoitettu sopimus hankintajuridisten asiantuntijapalveluiden käytöstä, joka tukee kuntayhtymän toimintaa tarpeen mukaan. Hankintalain mukaisesti kaikista kansallisen kynnysarvon ylittävistä (yli euroa) hankinnoista tulee tehdä sopimus ja tallentaa sopimushallinnan järjestelmään. Dynasty-sopimushallinnan järjestelmän avulla seurataan sopimusmääriä sopimustyypeittäin. Sopimushallinnasta kerätään vuosittain sopimusmääräraportti tilinpäätöskirjaa varten. Sopimusten seurannan tukena on käytössä sopimushallinnan hälytystoiminto. Hälytystoiminnon avulla seurataan sopimusten voimassaolo- ja päättymisaikoja. Hälytys ohjautuu sopimuksesta vastuuhenkilölle, sopimusneuvottelijalle ja laatijalle. Toiminta vuonna Vuonna 2014 aloitettua kartoitusta kaikkien kuntayhtymän voimassaolevien sopimusten osalta on jatkettu. Päättyneet sopimukset päätettiin Dynasty-sopimushallinnassa ja aiemmin tallentamattomat sopimukset tallennettiin järjestelmään. Samalla käytiin läpisopimukset, jotka koskivat ainoastaan Lahden ammattikorkeakoulua tai Tuoterengasta ja päätettiin jatkotoimenpiteet. Salpauksen uuden toimintamallin pohjalta on käyttöön otettu Dynastyn tietokantaa, johon kaikki Kuntayhtymän voimassa olevat sopimukset tallennetaan. Hallituksen lausuma Dynasty-asianhallintajärjestelmä on aktiivisessa käytössä sopimusten hallinnassa. Lisäksi sopimusasioista on ohjeistettu kuntayhtymän intranet-sivuilla. Kuntayhtymän rakennemuutoksen 25

30 Toimintakertomus valmistelussa tehty sopimusten selvitys on saattanut sopimushallinnan ajantasaiseksi. Sivuille on koottu selkeästi päätökset allekirjoitusoikeuksista sopimusasioissa, sopimuksen sisältövaatimukset, ohjeita ja pohjamalleja. Konsernin sopimustoiminnan hallinta on hyväksyttävällä tasolla. Kehittämiskohteet Vuonna 2016 vahvistetaan käyttäjien Dynasty-sopimushallinnan järjestelmäosaamista sekä varmistetaan, että sopimushallinnan sisältö kattaa kaikki Kuntayhtymän voimassa olevat sopimukset. Sopimushallinnan, allekirjoitusoikeuksien sekä hankintaoikeuksien ohjeistusta selvennetään sopimusoikeudellisesta näkökulmasta. Ohjeituksiin lisätään huomio kuntayhtymän ja sopimuskumppanien välille syntyvistä pitävistä sopimuksista, vaikka sopijalla ei kuntayhtymässä olisi määritelty toimivaltuuksia. Täsmennettävällä ohjeistuksella pyritään välttämään perusteetta syntyviä sopimuksia. Hankintaprosessia kehitetään huomioimaan kuntayhtymässä jo voimassa olevat sopimuksen hankintavalmistelun yhteydessä. Tällä pyritään varmistamaan, ettei jo sitovien sopimusten päälle solmita uusia sopimuksia. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Perusta Kuntayhtymän sisäisen tarkastuksen tehtävät on järjestetty osana kehittämispäällikön arviointi- ja kehittämistehtävää. Sisäisen tarkastuksen toteuttaminen tapahtuu yhteistyössä tilintarkastajien ja tarkastuslautakunnan kanssa. Sisäisen tarkastuksen toimintaohje (hallitus ) antaa tarvittavat suuntaviivat ja määritykset myös mahdolliselle ulkoisena palveluna hankitulle sisäisen tarkastuksen toteutukselle. Sisäisen tarkastuksen kohteet suunnitellaan vuosittain tunnistettujen tarpeiden perusteella. Sisäisen tarkastuksen tehtävät toteutetaan ostopalveluina tapauskohtaisesti sovittavilla tavoilla. Vastuu tarkoituksenmukaisen valvonta-, riskienhallinta- sekä johtamis- ja hallintojärjestelmän olemassaolosta on yhtymähallituksella. Toimitusjohtaja ja rehtori yhdessä muun toimeenpanevan johdon kanssa vastaavat järjestelmän suunnittelusta, toteuttamisesta ja seurannasta yhdessä henkilöstön kanssa. Toimeenpaneva johto vastaa siitä, että sisäisen tarkastuksen raportit ja suositukset käsitellään asian mukaisesti, tarvittaessa johtoryhmissä, ja että vastuulliset esimiehet valvovat toimenpiteiden toteuttamista sovitussa aikataulussa. Kuntayhtymän sisäisen tarkastuksen toteuttamistapaa on kehitetty systemaattisesti. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on tukea kuntayhtymää sen tavoitteiden saavuttamisessa. Sisäisen tarkastuksen tavoitteena on tarjota järjestelmällinen lähestymistapa kuntayhtymän riskienhallinta-, valvonta- sekä johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen. Sisäisen tarkastuksen tehokkuutta arvioidaan sen yhtymähallitukselle ja toimeenpanevalle johdolle tuottaman lisäarvon avulla. Lisäarvon tuottaminen edellyttää, että sisäinen tarkastus tuottaa luotettavia arvioita ja kehittämisehdotuksia kuntayhtymän tavoitteiden toteutumisen tueksi. Toiminta vuonna Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vuosisuunnitelmaa on edelleen kehitetty ja kevennetty vastaamaan paremmin sisäisen tarkastuksen lisäksi myös sisäisen valvonnan kehittämistarpeita. Sisäisen tarkastuksen ja arvioinnin vuosisuunnitelmaan nostetaan tarkastuskohteiksi sekä sisäisen valvonnan arviointikohteita toimivan johdon toteutettavaksi sekä mahdolliset tunnistetut ostopalveluina hankitut sisäisen tarkastuksen kohdennetut erillistarkastukset. 26

31 Toimintakertomus Hallituksen lausuma Sisäisen tarkastuksenjärjestäminen on kuntayhtymässä hyväksyttävällä tasolla. Toiminnon asemointi ja toteuttamistapa on tarkoituksenmukainen nykyisessä kuntayhtymän rakenteessa sekä suhteessa johdon ja henkilöstön vastuuseen. Sisäinen tarkastus toteutetaan riippumattomasti ostopalveluperiaatteella. Kehittämiskohteet Vuonna 2016 varaudutaan kuntalain muutoksiin selvittämällä muutosten vaikutukset kuntayhtymän toimintaan. Lisäksi sisäisen tarkastuksen suunnitelmaa ja toteuttamistapaa edelleen kehitetään vastaamaan kuntayhtymän nykyistä rakennetta ja johtamisjärjestelmää. Suunnitelma hyödynnetään entistä paremmin osana sisäisen valvonnan arviointia. Sisäisen tarkastuksen toteutus tehdään jatkossakin Rehtorintoimiston ja hallinnon omana kehittämistoimintaan liittyvänä työnä ja tarvittavilta osin sitä täydentäen ostopalveluin selkeästi nimetyissä tarkastuskohteissa. 27

32 Toimintakertomus 1.3 Kokonaistalouden tarkastelu Tilikauden tuloksen muodostuminen Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymän tuotot alenivat edellisvuoteen -44,4 miljoonaa euroa. Laskuun vaikutti Lahden ammattikorkeakoulun ja Tuoterenkaan yhtiöittäminen, mutta myös Koulutuskeskus Salpauksen koulutuksen tuotot laskivat -3,5 miljoonaa euroa. Kuntayhtymän vuosikate 11,042 miljoonaa euroa pieneni noin -2 miljoonaa, mutta suhteellinen vuosikate -% parani 13,1 prosenttiin (10,1 % vuonna 2014). Vuosikate ylitti talousarvion 4,5 miljoonaa euroa. Ilman satunnaisia tai kertaluonteisia itse toimintaan kuulumattomia eriä, tilikauden tulos olisi ollut vuonna +/- nolla. Salpauksen toiminnoista ainoastaan Oppimisja koulutuspalveluiden oman toiminnan taloudellinen tulos alitti talousarvion tavoitteen. Poikkeama oli -1,1 miljoonaa euroa. Korkotuotot laskivat edellisvuodesta kassavarojen pienentymisestä johtuen. Myös rahoituskulut pienentyivät, mutta niiden osuus toimintatuotoista kasvoi toiminnan laajuuden supistuessa. Kuntayhtymän tilikauden tulos vuonna oli -2,9 miljoonaa euroa. Tulos heikkeni edellisvuoteen -6,6 miljoonaa euroa, mutta toteutui 1,5 miljoonaa euroa talousarvion tavoitetta parempana. Ilman satunnaisia tai kertaluonteisia eriä tilikauden tulos olisi ollut käytännössä +/- nolla. Kaikki tehdyt sopeuttamistoimenpiteet ovat olleet tarpeen. Suunnitelman mukaiset poistot toteutuivat euroa yli talousarvion. Kertaluonteisia lisäpoistoja kirjattiin tyhjentyneistä tai tyhjenevistä kiinteistöistä ulkopuolisiin arviointeihin perustuen yhteensä -3,368 miljoonaa euroa. Syksyn yhtymäkokouksessa käsiteltiin jo tyhjentyneiden kiinteistöjen lisäpoistot. Tämän jälkeen tilinpäätöksessä käsiteltiin Orimattilan Koulutien kiinteistön ja Lahden Katsastajankadun kiinteistön lisäpoistot sekä Lahti Vipusenkatu 5 purkamisen aikaistumisesta vuodelle 2016 johtuva lisäpoisto. Arvonalennuksina kirjattiin Adusal Oy:n konkurssista johtunut osakkeiden alaskirjaus euroa ja Oppilastalot Oy:n osakkeiden kirjanpitoarvon tarkastus ARAn määrittelemälle tasolle, vaikutus euroa. Tilikauden tulokseen vaikuttivat myös satunnaiset erät euroa tulosta heikentävästi. Satunnaiset tuotot perustuivat LAMK Oy:n järjestelyihin (3,441 miljoonaa euroa). Vastaava summa on kirjattu myös satunnaisiin kuluihin. Varsinaisia satunnaisia kuluja olivat Teinintie 4, Lahti myyntitappio euroa ja Heinämaantie 3,5 Orimattila myyntitappio euroa, yhteensä euroa. Tilikauden tuloksesta tehtiin seuraavat kirjaukset: Poistoeron vähennykset kirjattiin aiempina vuosina investointivarauksilla tehdyistä investoinneista 1,152 miljoonaa euroa. Salpauksen kassavaroina oleville stipendirahastoille maksettavina korkoina kirjattiin 6 716,74 euroa, joista rahastojen sääntöjen mukaan osa maksetaan stipendejä opiskelijoille ja osalla kartutetaan rahastojen pääomaa. Opiskelijamäärät on selvitetty alla olevassa taulukossa OPISKELIJAMÄÄRÄT KAIKKI TP 2013 TP2014 TA TP poikkeama Koulutuskeskus Salpaus (2.asteen koulutus) yksikköhintarahoitteinen koulutus yhteensä ammatillinen oppisopimus lukio palvelutoimintana järjestetty koulutus Yhteensä

33 Toimintakertomus Tuloslaskelma Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut tuotot Valmistus omaan käyttöön 0 64 Toimintakulut Henkilöstökulut Palveluiden ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrakulut Muut kulut Toimintakate Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Poistoeron lisäys(-), vähennys(+) Varausten lisäys(-), vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-), vähennys(+) TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ

34 Toimintakertomus Tuloslaskelman tunnusluvut ,2 Vuosikate/poistot % 130,2 130,0 Toimintatuotot/toimintakulut % 111,2 111,2 115,1 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 120,0 140, Muutos Valmistus omaan käyttöön Toimintatuotot Toimintakulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Lainanhoitokustannukset (lyhennykset + korot) Yksikköhintatuotot (op.- ja kult.toim. Rahoituslaki) Bruttoinvestoinnit Opiskelijamäärä Vuosikate /opiskelija Toimintatuotot/toimintakulut % 115,1 111,2 111,2 4,0 Vuosikate/poistot % 84,2 130,2 130,0-46,0 Vuosikate/toimintatuotot % 13,1 10,1 10,1 3,0 Poistot/toimintatuotot % 15,5 7,7 7,8 7,8 Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot % 6,4 6,4 8,9 0,1 Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot % 2,5 1,3 1,3 1,2 Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot % 74,1 76,5 77,8-2,4 Toimintatuottojen osuus toimintakuluista, % = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttööön) Vuosikate/poistot, % = 100 * Vuosikate / Poistot Vuosikate/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Toimintatuotot Poistot/toimintatuotot % = 100 * Poistot / Toimintatuotot Bruttoinvestoinnit/toimintatuotot, % = 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Lainanhoitokustannukset/toimintatuotot, % = 100 * Lainanhoitokustannukset / Toimintatuotot Yksikköhintakorvaukset/toimintatuotot, % = 100 * Yksikköhintakorvaukset / toimintatuotot 30

35 Toimintakertomus Toiminnan rahoitus Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta, vuosikate, toteutui eurona. Rahoitukseen vaikuttivat satunnaiset erät euroa kassavirtaa heikentävästi. Satunnaisia kuluja olivat Teinintie 4, Lahti myyntitappio euroa ja Heinämaantie 3,5 Orimattila myyntitappio euroa, yhteensä euroa. Tulorahoituksen korjauserissä kirjataan + -merkkisenä Teinintien ja Heinämaantien myyntitappiot ja Ståhlberginkadun liikenneympyrän maa-alan myyntivoitot. Investoinnit olivat nettomääräisesti -5,451 miljoonaa euroa ja jakautuivat kiinteistöinvestointeihin -2,653 miljoonaa euroa ja irtaimistoinvestointeihin -2,798 miljoonaa euroa. Investoinnit alittivat talousarvion 1,052 miljoonalla eurolla. Pysyvien vastaavien luovutustulot kertyivät Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisjärjestelyistä, Valma Oy osakkeiden myynnistä sekä kiinteistöjen ja maa-alan myynnistä. Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta oli ylijäämäinen kaikkiaan 13,1 miljoonaa euroa. Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainasaamisten lisäys perustuu kaukolämpö- ja sähköliittymäsopimusten kirjanpidolliseen käsittelyyn. Lainoja lyhennettiin euroa. Lainanhoitokate (6,8) pysyi hyvällä tasolla. Lyhytaikaisissa lainoissa lainan lyhennyksenä näkyy kuntayhtymälle jäänyt osuus ,87 euroa Lahden kaupungilta nostetusta 2 miljoonan euron lainasta liittyen Tuoterenkaan yhtiöittämisjärjestelyyn. Oman pääoman muutoksen taustalla on Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisjärjestelyt. Muut maksuvalmiuteen vaikuttavat erät (saamiset ja velat) sitoivat kassavaroja 4,4 miljoonaa euroa. Kokonaisuutena rahoitustoiminnan nettokassavirta oli -22,3 miljoonaa euroa. Kassavarojen muutos Kassavarat olivat vuoden lopussa 22,2 miljoonaa euroa, mikä vastaa 100 päivän maksuvalmiutta. Kassavarat pienenivät Lahden ammattikorkeakoululle siirrettyjen kassavarojen vaikutuksesta. Suhteellinen maksuvalmius parani. 31

36 Toimintakertomus Rahoituslaskelma TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN KASSAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoitukseen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin 64 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien nettokassavirta RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 0 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen nettorahavirta RAHAVAROJEN MUUTOS Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Pääomamenojen tulorahoitus, % 101 % 134 % 158 % Investointien tulorahoitus, % 116 % 160 % 203 % 0 % 50 % 100 % 150 % 200 % 250 % 32

37 Toimintakertomus Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodeltä (1 000 ) Investointien tulorahoitus, % *) 203 % 160 % 116 % Pääomamenojen tulorahoitus, % *) 158 % 134 % 101 % Lainanhoitokate 6,8 10,6 7,8 Kassan riittävyys (pv) Opiskelijamäärä Kassavarat (1 000 ) Kassasta maksut/vuosi, me Investointien tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Pääomamenojen tulorahoitus, % = 100 * vuosikate / ( investointien omahankintameno + antolainojen nettolisäys + lainanlyhennykset) Lainanhoitokate = (vuosikate + korkokulut) / (korkokulut + lainanlyhennykset) Lainanhoitokyky on hyvä jos arvo on yli 2. Kassan riittävyys (pv) = 365 * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella. Kassavarat = Rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset Kassasta maksut/vuosi, me = Kootaan tilikauden tuloslaskelman ja rahoituslaskelman eristä. Tuloslaskelmasta; Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön, alv-takaisinperintä, korkokulut, muut rahoituskulut. Rahoituslaskelmasta; Käyttöomaisuusinvestoinnit, antolainojen lisäys, pitkäaikaisten lainojen vähennys. 33

38 QUICK RATIO CURRENT RATIO Toimintakertomus Maksuvalmiuden kehitys kuukausittain , limiitti 2,60 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 Current Ratio = (Vaihto-omaisuus + Lyhytaikaiset saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) Maksuvalmiuden kehitys kuukausittain , limiitti 2,40 2,20 2,00 1,80 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 Quick Ratio = (Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) / (Lyhytaikainen vieras pääoma Saadut ennakot) 34

39 PÄIVINÄ Toimintakertomus Kassan riittävyys kehitys kuukausittain limiitti Kassan riittävyys (pv) = 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella EU-projekteista tuloutumatta vuonna x uroa Projektit Eu Projektit Muut Projektit siirtosaamiset Yhteensä

40 Toimintakertomus Rahoitusasema ja sen muutokset Koulutuskonsernin taseen loppusumma oli 113,4 miljoonaa euroa (143,4 miljoonaa euroa vuonna 2014). Lainakanta vuoden lopussa oli 5,5 milj. euroa. Kuntayhtymän lainoja ei siirtynyt Lahden ammattikorkeakoululle. Lyhytaikaisen vieraan pääoman kasvun taustalla on vuonna 2016 erääntyvä 4,755 miljoonan euron laina. Lainan nostoa on vastaavasti budjetoitu 2,5 miljoonaa euroa vuodelle

41 Toimintakertomus Tase 2014 VASTAAVAA A PYSYVÄT VASTAAVAT *) I Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet II Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 0 45 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat III Sijoitukset Tytäryhteisöosakkeet ja osuudet Osakkuusyhteisöosakkeet ja osuudet Muut osakkeet ja osuudet Muut pysyvät lainasaamiset 3 3 Muut pysyvät saamiset B TOIMEKSIANTOJEN VARAT Muut toimeksiantojen varat C VAIHTUVAT VASTAAVAT I Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Valmiit tuotteet II Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Muut saamiset (alv, valtionosuus) Siirtosaamiset III Rahoitusarvopaperit Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin IV Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ *) Vastaavien arvostuserät sisältyvät ko. pysyvien vastaavien eriin. 37

42 Toimintakertomus VASTATTAVAA A OMA PÄÄOMA I Peruspääoma III Arvonkorotusrahasto V Edellisten tilikausien yli-/alijäämä VI Tilikauden yli-/alijäämä B POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset D TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Muut toimeksiantojen pääomat E VIERAS PÄÄOMA I Pitkäaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä II Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Ostovelat Muut velat Siirtovelat VASTATTAVAA YHTEENSÄ

43 Toimintakertomus Taseen tunnusluvut Suhteellinen velkaantuneisuus % 20,7 20,3 19, Omavaraisuus % 84,0 81,0 80, Omavaraisuus % 84,0 81,0 80,8 Suhteellinen velkaantuneisuus % 20,7 20,3 19,9 Kertynyt yli-/alijäämä, Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija Lainakanta , Lainakanta , /opiskelija Opiskelijamäärä Lainakanta % 4,8 5,2 6,0 Sidotun pääoman osuus % 50,1 42,9 44,7 Rahoitusvarallisuus, Omavaraisuusaste, % = 100 * (oma pääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona pidetään kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 * (vieras pääoma-saadut ennakot) / käyttötulot Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnuslukuarvo on, sitä paremmat mahdollisuudet on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Suhteellinen velkaantuneisuus on koko kuntasektorilla keskimäärin 30 %. Kertynyt yli-/alijäämä = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) Kertynyt yli-/alijäämä, /opiskelija = Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + tilikauden ylijäämä (alijäämä) / opiskelijamäärä Lainakanta = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) Lainakanta /opiskelija = Vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat + siirtovelat + muut velat) / opiskelijamäärä Lainakanta % = 100 * korollinen vieras pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Sidotun pääoman osuus % = 100 * sidottu oma pääoma / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus = (saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot)) 39

44 Toimintakertomus Kokonaistulot ja -menot TULOT % MENOT % Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot, joista ,6 Toimintakulut ,5 yksikköhintarahoitus ,1 Valmistus omaan käyttöön 0 0,0 tuet ja avustukset Eu:lta 209 0,2 Korkokulut 140 0,1 tuet ja avustukset muilta ,0 Muut rahoituskulut 36 0,0 koulutuksen myyntitulot ,4 Satunnaiset kulut ,3 muut toimintatuotot ,2 Tulorahoituksen korjauserät 123 0,1 Korkotuotot 65 0,1 Muut rahoitustuotot 34 0,0 Satunnaiset tuotot ,6 Tulorahoituksen korjauserät 917 0,9 Investoinnit Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 0 0,0 Investointimenot ,4 Käyttöomaisuuden myyntitulot ,8 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset 0 0,0 Antolainasaamiset lisäykset 40 0,0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,5 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 456 0,4 Oman pääoman lisäykset 0 0,0 Oman pääoman vähennys ,6 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 1.4 Kuntayhtymän konsernitilinpäätös Yhtymähallitus päätti antaa omistajaohjauksena AduSal Oy:n hallitukselle kehotuksen hakea AduSal Oy konkurssiin yhtiön itsensä toimesta. Päijät-Hämeen käräjäoikeus on asettanut AduSal Oy:n konkurssiin KILAn yleisohje konsernitilinpäätöksen laatimisesta, Helsinki , ohjeen 4.2 kohdan mukaan tytäryrityksen konkurssissa emoyhtiö menettää määräys- ja vaikutusvaltansa tytäryhtiöönsä, eikä konkurssiin asetetun tytäryhtiön tilinpäätöstä yhdistellä konsernitilinpäätökseen. AduSal Oy on ollut tilikaudella koulutuskonsernin ainoa tytäryhteisö (omistus 100 %), joten Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä ei enää täytä konsernitilinpäätöksen laatimisvelvollisuutta eikä tilikaudelta laadita konsernitilinpäätöstä. 1.5 Keskeiset liitetiedot Investointivarausten käyttö Toimielin Varaukset Käyttötarkoit. Purku Lisäys Varaukset Hanke/kohde 1.1. muutos TP TP Kiinteistöinvestoinnit Ståhlberginkatu 10, Lahti Saneeraus - Yhtymäkokous (v.2004 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2005 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2006 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2007 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2008 tuloksen käsittely) Yhtymäkokous (v.2009 tuloksen käsittely) Investointivaraukset yhteensä Takaisin kohtaan Tilikauden tuloksen muodostuminen 40

45 Toimintakertomus Opiskelijakohtaiset yksikköhintakorvaukset Koulutuskeskus Salpaus SALPAUS YHTEENSÄ Takaisin kohtaan Tilikauden tuloksen muodostuminen Opiskelijoiden kotikuntajakauma Opisk. määrä TA Valtion päätös Opisk. määrä Ammatillinen koulutus: Nuorten ammatillinen ja lukiokoulutus Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Rehtorintoimisto (tulosrahoitus ja ka-hinnan vaikutus) Taitaja 2014 harkinnanvarainen lisä Ammatillinen peruskoulutus yht Oppisopimuskoulutus Lukiokoulutus Ammatillinen lisäkoulutus Valtion päätös 2014 KUNTA Ammatillinen koulutus Opisk.- koht. yksikköhinta Opisk.- koht. yksikköhinta Koulutuskeskus Salpaus Oppisopimuskoulutus, (peruskoulutus) Lukiokoulutus YHTEENSÄ Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Kuhmoinen 2 2 Kärkölä Lahti Nastola Orimattila Padasjoki Pertunmaa Sysmä Jäsenkunnat yhteensä Muut kunnat Kaikki yhteensä

46 Toimintakertomus Laskelma peruspääoman ja ylijäämien jakautumisesta jäsenkunnittain Kuntayhtymä ylläpitää Koulutuskeskus Salpausta kaikkien jäsenkuntiensa puolesta sekä omistaa Lahden ammattikorkeakoulun Oy:tä kahdeksan jäsenkuntansa puolesta. Salpauksen omistus ja ammattikorkeakouluyhtiön 8,93 prosentin omistus yhtiöstä on esitetty alla olevassa taulukossa eriteltynä. Salpaus Omistus LAMK Oy:ssä Yhteensä Jäsenkunta Peruspääoma Peruspääoma Peruspääoma % % % Asikkala ,85 3,29 % ,48 3,29 % ,34 3,45 % Hartola ,98 0,80 % ,23 0,80 % ,21 0,84 % Heinola ,42 8,34 % 0,00 0,00 % ,42 8,30 % Hollola ,01 7,58 % 0,00 0,00 % ,01 7,54 % Hämeenkoski ,87 0,66 % ,50 0,66 % ,36 0,69 % Kuhmoinen ,75 0,19 % 4 848,48 0,19 % ,23 0,20 % Kärkölä ,25 1,01 % ,26 1,01 % ,51 1,06 % Lahti ,22 56,43 % 0,00 0,00 % ,22 56,15 % Nastola ,30 12,62 % 0,00 0,00 % ,30 12,56 % Orimattila ,81 6,10 % 0,00 0,00 % ,81 6,07 % Padasjoki ,60 1,22 % ,15 1,22 % ,75 1,28 % Pertunmaa ,87 0,27 % 6 870,84 0,27 % ,71 0,28 % Sysmä ,41 1,52 % ,10 1,52 % ,51 1,60 % YHTEENSÄ ,33 100,00 % ,04 8,93 % ,37 100,00 % Lahden ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen yhteydessä palautettiin sekä peruspääomaa että ylijäämiä viidelle kunnalle, jotka tulivat ammattikorkeakouluyhtiön suoriksi omistajiksi. Tästä seuraa se, että asti kertynyt ylijäämä jakautuu omistajille eri osuuksin kuin 1.1. alkaen. Vuosi tuotti alijäämää, joka pienentää kuntien osuutta ylijäämistä 1.1. voimassa olevien kuntayhtymäomistusosuuksien suhteessa. Jäsenkunta Ylijäämät jakautuma kertyneistä ylijäämistä asti Salpaus Omistus LAMK Oy:ssä Yhteensä asti Ylijäämät jakautuma kertyneistä ylijäämistä 1.1. alkaen * Yhteensä alkaen Ylijäämät jakautuma yhteensä % % % % % Asikkala ,74 2,68 % ,94 3,29 % ,68 4,49 % ,86 3,45 % ,82 4,58 % Hartola ,69 0,65 % ,78 0,80 % ,46 1,09 % ,07 0,84 % ,39 1,11 % Heinola ,51 8,49 % 0,00 0,00 % ,51 8,03 % ,77 8,30 % ,74 8,01 % Hollola ,90 7,72 % 0,00 0,00 % ,90 7,31 % ,18 7,54 % ,72 7,29 % Hämeenkoski ,04 0,54 % ,79 0,66 % ,83 0,90 % ,02 0,69 % ,81 0,92 % Kuhmoinen ,96 0,15 % ,10 0,19 % ,06 0,26 % ,15 0,20 % ,91 0,26 % Kärkölä ,76 0,82 % ,48 1,01 % ,23 1,38 % ,51 1,06 % ,73 1,40 % Lahti ,15 57,44 % 0,00 0,00 % ,15 54,39 % ,01 56,15 % ,14 54,25 % Nastola ,54 12,84 % 0,00 0,00 % ,54 12,16 % ,38 12,56 % ,16 12,13 % Orimattila ,70 6,21 % 0,00 0,00 % ,70 5,88 % ,52 6,07 % ,19 5,86 % Padasjoki ,14 0,99 % ,94 1,22 % ,08 1,66 % ,21 1,28 % ,87 1,69 % Pertunmaa ,36 0,22 % ,75 0,27 % ,12 0,36 % ,04 0,28 % ,08 0,37 % Sysmä ,00 1,24 % ,90 1,52 % ,90 2,08 % ,21 1,60 % ,68 2,12 % YHTEENSÄ ,49 100,00 % ,66 8,93 % ,15 100,00 % ,92 100,00 % ,23 100,00 % * Ei sisällä Tuoterengas tulosalueen tilikauden ,03 euroa alijäämää Orimattilan kaupunki ja Artjärven kunta ovat yhdistyneet kuntaliitoksessa Orimattilan kaupungiksi. Kuntajakolain (1698/2009) 8 luvun 36 :n 1 momentin mukaan kuntien yhdistyessä lakkaavan kunnan oikeudet, luvat, omaisuus, velat ja velvoitteet siirtyvät uudelle kunnalle. Yhdistymisessä lakanneen Artjärven kunnan omistama osuus peruspääomasta on siirtynyt Orimattilan kaupungin omistukseen. Perussopimuksessa ja kuntayhtymän muissa asiakirjoissa mainittu Artjärven kunta on kuntaliitoksessa lakannut. 42

47 Toimintakertomus 1.6 Tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Tilikauden tuloksen käsittely Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä: Poistoerojen käsittely Poistoerojen vähennyksenä käsiteltiin aiemmin investointivarauksella rahoitettujen investointien tilikauden suunnitelman mukaisten poistojen osuus ,62 euroa. Rahastojen lisäys Tilikauden tuloksesta esitetään rahastosiirtoina kirjattavaksi: korkoa konsernin kassavaroina oleville stipendirahastojen pääomille 6 716,74 euroa. Tilikauden tuloksen käsittely Varausten, poistoeron ja rahastosiirtojen jälkeen jäävä tilikauden alijäämä ,95 euroa esitetään kirjattavaksi tilikauden yli-/alijäämätilille Talouden tasapainottamistoimenpiteet Vuoden tilinpäätös osoitti tavoitetta parempaa tulosta. Ilman satunnaisia tai kertaluonteisia itse toimintaan kuulumattomia eriä, tulos oli vuonna +/- nolla. Salpauksen toiminnoista ainoastaan Oppimis- ja koulutuspalveluiden oman toiminnan taloudellinen tulos alitti talousarvion tavoitteen. Poikkeama oli -1,1 miljoonaa euroa. Kaikki vuodesta 2013 alkaen tehdyt sopeuttamistoimet on tarvittu. Rahoitus jatkaa dramaattisesti laskuaan myös vuosina , joten sopeuttamistoimia tarvitaan edelleen erityisesti opetuksen uudistamisessa ja tehostamisessa. Ammatilliseen koulutuksen on kohdistunut ja kohdistuu vuosina yli 440 miljoonan euron leikkaukset, mikä tarkoittaa 30 prosentin vähennystä rahoitukseen. Suurin yksittäinen 190 miljoonan euron suuruinen leikkaus on tulossa vuodelle Kuntayhtymä ja Koulutuskeskus Salpaus on sopeuttanut toimintaansa vuosina 2013, 2014 ja. Vuoden 2013 tasosta Salpauksen perusrahoitus (yksikköhintarahoitus) on pienentynyt 10 miljoonalla eurolla, mikä on tarkoittanut 15 prosentin leikkausta. Lisäksi aikuiskoulutuksen rahoitus on pienentynyt. Salpauksen kokonaistalous on tähän asti kuitenkin kyetty pitämään kunnossa, eikä esimerkiksi lähiopetuksen määrää ole juurikaan vähennetty. Hallitusohjelman säästöt vuosille 2016 ja 2017 merkitsevät yli 10 miljoonan euron lisäleikkausta Salpauksen koulutuksen tuottoihin. Vuodelle 2016 leikkaus on arvioitu rahoituspäätöksen ja ennakkotietojen perusteella noin 5 miljoonaksi euroksi. Tilikauden tulos jää -3,6 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vuonna 2017 hallitusohjelman leikkausvauhti kiihtyy ja vaikutuksen Salpaukseen on arvioitu olevan peräti 6,5 miljoonaa euroa. Koulutuskeskus Salpauksessa alijäämää katetaan aiempien vuosien tilikausien ylijäämillä. Kun toiminnan rahoitusta leikataan vuodesta 2013 vuoteen 2017 noin 30 prosenttia, on toimintaa uudistettava kaikilla keinoilla perustehtävän laadun ja vaikuttavuuden turvaamiseksi. Opetuksen vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta tulee johtaa pedagogiikan ja oppimisratkaisujen sekä opettamisen ja ohjaamisen muutoksen keinoin, koulutustarjontaa ja palveluverkkoa kehittämällä sekä toimitilojen ja toimipisteiden määrää vähentämällä. Toimintamalleja ja organisaatiota sekä yhteistyötä alueella on uudistettava ja lisättävä. Aikuiskoulutuksen ei-yksikköhintarahoitteinen volyymi laskee vuoden 2016 käyttösuunnitelmassa talousarvioon 2016 verrattuna -1,7 miljoonaa euroa. Työvoimakoulutuksen lasku tästä on -1,2 miljoonaa euroa. Työvoimakoulutuksen rahoituksen laskuun vaikuttaa yleisen taloudellisen epävarmuuden lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriön ja TEM:n välisen työnjakoon liittyvä muutostilanne. Työvoimakoulutuksen osalta tilanne tarkentuu kevään 2016 aikana. 43

48 Toimintakertomus Keväällä 2016 jatketaan syksyllä aloitettua yhteistoimintamenettelyä, jonka perusta on sama kuin syksyllä käydyissä neuvotteluissa. Koulutuskeskus Salpauksen toiminta- ja taloussuunnitelman toteuttaminen edellyttää lähes 12 miljoonan euron kulujen karsintaa vuosina Syksyn neuvottelut ratkaisivat osan haasteesta. Syksyn neuvottelutuloksessa oli opetuksen uudistamisen ja tehostamisen osalta pääosin suunnitelmaa haasteen voittamiseksi, joiden toimeenpano toteutuu ja tarkentuu vuosina Syksyn neuvottelutuloksessa jäätiin lisäksi 2,5 miljoonaa euroa tavoitteesta, joka niin ikään on osa nyt alkavia ja jatkossa toteutettavia neuvotteluja. Tämän lisäksi rahoituksen laskuarvio on tarkentunut yksikköhintarahoituksen osalta seuraavaksi. Kuva 6. Yksikköhintarahoituksen kehitys Lisäksi aikuiskoulutuksen muut rahoituslähteet ovat haasteellisia. Arvio opetustoiminnan kokonaisrahoituksen kehityksestä on seuraava. x 1000 TP 2013 TP 2014 TP 1. enn -16 Arvio 2017 Muutos Yksikköhintatulot Aikuiskoulutuksen laajuus Tuloksellisuusraha Yhteensä Muutos ed. vuosi Kumulat. Muutos Muutos vuodesta % -16 % -24 % -33 % -33 % Taulukko 1. Opetuksen rahoituksen kehitys kokonaisuutena Toimitilastrategian toteuttamisella arvioitiin syksyn neuvotteluissa olevan noin 3,5 miljoonan euron säästövaikutus ja suunnitelluilla palvelun ostojen vähentämisellä noin 0,5 miljoonan euron säästövaikutus. Aiempien vuosien yhteistoimintaneuvotteluiden aikana varmentuneiden tulevina vuosina toteutuvien omaehtoisten ratkaisuiden vaikutus on noin 1,6 miljoonaa euroa. 44

49 Toimintakertomus Nyt käynnistyneissä neuvotteluissa tavoitellaan edelleen noin 100 henkilötyövuoden vähentämistä vuoden 2018 loppuun mennessä sopeuttamistoimien ajankohdasta ja rahoituksen muutoksista riippuen. Näihin liittyvät päätökset kohdistuvat vuosille 2016 ja

50 Talousarvion toteutuminen 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Koulutuskeskus Salpauksen strategia Vuoden aikana valmisteltiin Koulutuskeskus Salpauksen uusi strategia vuosille Se hyväksyttiin yhtymähallituksen kokouksessa Vanha strategia oli kuitenkin voimassa vuoden loppuun asti ja vuoden toimintaa ja tuloksia kuvataan sen mukaisesti. Vuoden loppuun asti voimassa olleen strategian tavoitteet olivat: Oppimistuloksemme ja -ympäristömme ovat kansainvälistä huippua Toimintamme vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta Johtamis- ja työskentelytapamme edistävät uudistumista ja vastuuta tulevaisuudesta Strategiset ohjelmat Strategiaan liittyivät strategiset toimintaohjelmat, joita olivat Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma vuodelle Kiinteistö- ja toimitilaohjelma vuodelle Tieto- ja viestintätekniikan ohjelma pedagogiikan tukena vuonna Viestintä-, markkinointi- ja myyntiohjelma vuodelle Seuraavassa strategisten ohjelmien toteumaa on kuvattu luvuissa Oppimisen, toimintakulttuurin ja johtamisen vahvistamisen strateginen ohjelma ( ) Strategisen ohjelman tavoitteena on kannustaa oppimista, toimintakulttuurin vahvistamista ja vastuullisuutta tulevaisuudesta. 46