POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN"

Transkriptio

1 SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON JOHTORYHMÄN HYVÄKSYMÄ

2 SISÄLLYS 1. POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN 2 2. POTILAAN JA OMAISEN AKTIIVINEN ROOLI Potilaan ja omaisen muistilista Asiakaspalautteet Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset 5 3. POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMISEN PROSESSI Vaaratapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen HaiPro-prosessi Potilasturvallisuuden raportointi Prosessikuvaus potilasturvallisuuden edistämisestä 9 4. POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Johdon ja esimiesten rooli Toiminnan ja talouden suunnittelu Henkilöstön riittävyys Perehdytys Ostopalvelujen valvonta Riskipiste-ohjelma Työympäristö ja poikkeustilanteet Tiedonkulkuun ja tiedonvälitykseen liittyvät riskit POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI RISKIEN HALLINTA Lääkehoidon vaaratapahtumat ja haittavaikutukset Vaaratapahtumien ja haittatapahtumien määrät Hoitoon liittyvät infektiot Hoitoon pääsyn aikarajat Laiteturvallisuus Muistisairaiden ja iäkkäiden potilaiden riskit Vuodeosastohoidon painehaavaumat HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN Tiedotus, työpaikkakokoukset ja henkilöstökeskustelut Laatu- ja potilasturvallisuuskoulutus ALUEELLINEN YHTEISTYÖ POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMAN YLLÄPITO POTILASTURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET

3 1. POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Terveydenhuoltolaki ja potilasturvallisuutta koskeva asetus velvoittavat terveydenhuollon toimintayksiköitä laatimaan suunnitelman laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. 1 Tässä dokumentissa kuvataan Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa käytössä olevia toimintatapoja, menetelmiä ja keinoja, joilla pyrimme edistämään ja ylläpitämään potilasturvallisuuden hyvää tasoa kaikissa palveluissamme. Potilasturvallisuussuunnitelma käsittää lisäksi potilasturvallisuuden kehittämiseen tähtääviä tulevia toimenpiteitä ja suunnitelmaa päivitetään ja sen sisällön ajanmukaisuutta arvioidaan säännöllisesti. Potilasturvallisuus käsittää työntekijöiden, työyhteisöjen ja organisaatioiden toimintaperiaatteet, joiden avulla varmistetaan hoidon turvallisuus. Suunnitelman toimintaperiaatteita sovelletaan myös sosiaalitoimen palveluissa. Potilaan ja asiakkaan näkökulmasta potilasturvallisuus tarkoittaa sitä, että potilas saa tarvitsemaansa hoitoa siten, että hoidosta ei aiheudu hänelle haittaa. Potilasturvallisuutta tarkastellaan ensisijaisesti kolmesta näkökulmasta: se kattaa 1) hoidon turvallisuuden, 2) laiteturvallisuuden ja 3) lääkehoidon turvallisuuden. Potilasturvallisuus on erottamaton osa hoidon laatua. Potilaan kannalta potilasturvallisuus tarkoittaa sitä, ettei hänen saamastaan hoidosta aiheudu haittaa. Potilasturvallisuuden täytäntöönpano tarkoittaa, että pyrimme suunnitelmallisesti ennaltaehkäisemään sosiaali- ja terveyspalveluissa mahdollisia haittatapahtumia. Tästä huolimatta esimerkiksi puutteellisesta tiedonkulusta, laitteiden toimintahäiriöistä tai inhimillisistä erehdyksistä johtuvia virheitä voi edelleenkin sattua. Tällä suunnitelmalla kuvaamme kuinka olemme asiassa varautuneet ja kuinka aiomme toimia jatkossa, jotta riski kohdata haittatapahtumia toiminnassamme edelleen pienenisi. Potilasturvallisuuden täytäntöönpano kulkee läpi organisaation ja edellyttää asian huomioimista monella tasolla. Sen täytäntöönpano alkaa toiminnan ja talouden suunnittelusta, otetaan huomioon jo työympäristön suunnittelussa ja hankintamenettelyissä ja se näkyy muun muassa henkilöstöjohtamisessa, jossa pyritään mahdollisten turvallisuuspoikkeamien rakentavaan käsittelytapaan ja osaamisen varmistamiseen. Tärkein vaihe potilasturvallisuuden varmistamisessa tapahtuu varsinaisessa asiakas- ja potilastyössä. Toimintayksikössä tulee olla tietoisia toiminnan epävarmuuksista ja valppaita riskejä kohtaan. Myös potilas itse voi osallistua turvallisuuden varmistamiseen omalla aktiivisuudellaan. Organisaation johtamisen kannalta potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen edellyttää huomion kiinnittämistä laadunhallintaan. Laatua seurataan ja poikkeamiin puututaan. Riskitekijöitä tunnistetaan systemaattisesti ja ennakoiden, jolloin uhkiin päästään puuttumaan jo ennen mahdollisten vaaratilanteiden ja haitan tapahtumista. Tätä ennakoivaa prosessia kuvataan tarkemmin jäljempänä tässä dokumentissa. Potilasturvallisuuden toimintaperiaatteita sovelletaan myös sosiaalitoimen palveluissa. 1 Terveydenhuoltolaki 1326/2010 ( 8) sekä sosiaali- ja terveysministeriön asetus 341/2011laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laadittavasta suunnitelmasta. 2

4 Potilasturvallisuudesta huolehtiminen on osa toimintakulttuuriamme. Sosiaali- ja terveysviraston arvot (ammatillisuus, turvallisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, luottamuksellisuus ja vaikuttavuus) edesauttavat potilasturvallisuuskulttuurin ylläpitoa ja kehittymistä kaikessa arjen toiminnassa. Potilasturvallisuuskulttuurilla tarkoitetaan organisaatiossa vallitsevaa käsitystä siitä, millaisista asioista turvallinen toiminta muodostuu yksilöiden ja yhteisön tapaa toimia aina siten, että varmistetaan potilaiden ja asiakkaiden hoidon turvallisuus. Se käsittää turvallista hoitoa edistävän systemaattisen toimintatavan sekä sitä tukevan johtamisen, arvot ja asenteet. Riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä toiminnan jatkuva kehittäminen ovat siinä keskeisessä asemassa. Turvallisuuskulttuuria edelleen vahvistamalla vähennetään hoitoon liittyviä riskejä ja potilaille hoidon aikana aiheutuvia haittoja. Sosiaali- ja terveysviraston arvot edistävät potilasturvallisuutta. Ne ovat ammatillisuus, turvallisuus, ihmisarvon kunnioittaminen, luottamuksellisuus ja vaikuttavuus. Kaupungin tuottamat perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen palvelut toimivat osana laajempaa yhteistyöverkostoa, jossa keskeinen yhteistyökumppani on Vaasan keskussairaala. Vaasan sairaanhoitopiirin alueella potilasturvallisuuden toteuttamiseksi on sovittu yhteisiä periaatteita perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa sekä sosiaalitoimessa. Potilasturvallisuuden aiheita käsitellään yhdessä sairaanhoitopiirin koolle kutsumassa alueellisessa potilasturvallisuustyöryhmässä. Tämä yhteistyö osaltaan edesauttaa potilasturvallisuussuunnitelman ajanmukaisuuden seurantaa ja päivittämistä. 2. POTILAAN JA OMAISEN AKTIIVINEN ROOLI 2.1. Potilaan ja omaisen muistilista Myös potilas ja hänen omaisensa voivat osallistua potilasturvallisuuden edistämiseen omalla valppaudellaan. Seuraavassa taulukossa on kerätty potilaille ja potilaiden omaisille muistilista, jonka avulla jokainen voi omalta osaltaan edistää potilasturvallisuutta. Taulukko 1. Potilaan ja omaisen muistilista siitä miten voi edistää turvallista hoitoa. 2 Muista varmistaa, että henkilökunnalla on Sinusta ja sairaudestasi oikeat tiedot. Koska hoidossa saattaa olla samannimisiä potilaita, henkilötietojasi voidaan kysyä useamman kerran. Muista varmistaa, että Sinua hoitavat lääkärit ja hoitajat sekä apteekin henkilökunta tietävät lääkeallergioistasi ja aikaisemmista lääkereaktioistasi. Muista kertoa lääkärille tai hoitajalle, mikäli olet tai epäilet olevasi raskaana tai jos imetät. Pyydä lääkäriä ja hoitajaa kertomaan Sinulle hoitovaihtoehdoista ja niihin sisältyvistä eduista ja haitoista. Potilaana Sinulla on oikeus olla mukana tekemässä hoitoasi koskevia päätöksiä. 2 Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriö. 3

5 Jos lääkäri tai hoitaja käyttää ammattitermejä, joita et ymmärrä, pyydä heitä selittämään asia selkokielellä. Kysy ja etsi tietoa sairaudestasi ja hoidostasi. Tietoa saat terveydenhuoltohenkilöstöltä ja esimerkiksi kirjastosta ja internetistä (esim. Pyydä apteekista tai sairaalasta kotiuttamisvaiheessa ajankohtainen yhteenveto käyttämästäsi lääkityksestä. Jos käytät useita lääkkeitä samanaikaisesti, pyydä että lääkärisi arvioi lääkityksesi asianmukaisuuden ja tarpeellisuuden säännöllisesti ja vähintään kerran vuodessa. Tutustu saamiisi lääkehoitoa ja muuta hoitoa koskeviin ohjeisiin. Lääkepakkauksessa on aina mukana ohje, jossa kerrotaan lääkkeen ottotavasta, annostuksesta ja mahdollisista haittavaikutuksista. Jos läheisesi on potilaana eikä itse pysty keskustelemaan hoidostaan, Sinä voit hänen suostumuksellaan kertoa ja kysyä hänen puolestaan. Huolehdi käsien pesusta. Huolehdi myös siitä, että vieraasi pesevät kätensä ohjeiden mukaisesti. Jos huomaat puutteita potilasturvallisuudessa, voit ottaa asian puheeksi hoitohenkilöstön kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut edellisestä muistilistasta lomakkeen, jota terveydenhuollon yksiköt voivat käyttää tiedotuksessaan. Lomake on nähtävillä virastomme terveysasemien ja hammashoitoloiden ilmoitustauluilla ja sen sähköinen versio linkitetään internet-sivuille myöhemmin Asiakaspalautteet Sosiaali- ja terveysvirasto kerää palautetta asiakastyytyväisyydestä automaattien kautta terveysasemilla ja hammashoitoloissa ja tekee säännöllisesti asiakastyytyväisyyskyselyjä koti- ja laitoshoidon asiakkaille. Kaikkia viraston palveluja käyttävät potilaat ja asiakkaat voivat antaa asiakaspalautetta myös sähköisesti (Kuvio 1). Palautteet ottaa vastaan tiedotussihteeri, joka toimittaa palautteet edelleen yksiköiden esimiehille käsiteltäviksi. Palautteet pyritään ottamaan huomioon yksiköiden toimintaa kehitettäessä. 4

6 Kuvio 1. Asiakaspalautetta pyydetään antamaan osoitteessa Sähköiseen palautelomakkeeseen on suunniteltu uudistuksia, jotka mahdollisesti toteutetaan internet-sivujen päivityksen yhteydessä Muistutukset, kantelut ja potilasvahinkoilmoitukset Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaalla tai potilaalla on oikeus tehdä muistutus, mikäli hän on tyytymätön saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun. Palvelua tai hoitoa koskevat muistutukset käsittelee tulosalueen johtaja. Kaikki muistutukset ja kantelut tulevat tiedoksi johtavalle ylilääkärille. Sosiaaliasiamies ja potilasasiamies auttavat tarvittaessa ristiriitatilanteiden ratkaisemisessa, neuvovat oikaisuvaatimus- ja valitusmenettelyissä sekä tarvittaessa avustavat muistutuksen teossa. Oikaisuvaatimus voidaan tehdä vapaamuotoisesti kirjallisena. Tavoitteena on, että muistutus voidaan jatkossa tehdä sähköisesti Vaasan kaupungin kotisivujen kautta. Asiakkaalla, potilaalla tai hänen omaisellaan on oikeus kannella, jos hän on tyytymätön sosiaalija terveydenhuollossa saatuun palveluun, hoitoon tai kohteluun. Kantelu tehdään Valviraan silloin, kun hoitovirhe-epäily koskee hoidossa menehtyneen tai vaikeasti vammautuneen potilaan hoitoa ja kantelija epäilee hoitovirhettä. Muut palvelua ja hoitoa koskevat kantelut tehdään siihen aluehallintovirastoon, jonka alueella asiakas tai potilas on ollut hoidettavana. Muistutukset ja kantelut tulevat tiedoksi johtavalle ylilääkärille. Asiakasta informoidaan haittatapahtumasta ja häntä neuvotaan olemaan yhteydessä potilas- tai sosiaaliasiamieheen. Heidän toimenkuvaansa kuuluu neuvoa käytännön asioista potilasvahinkoilmoituksen, korvaushakemuksen ja oikaisuvaatimuksen tekemisessä. Oikaisuvaatimusten käsittely valmistellaan palvelualueilla ja päätöksen niistä tekee sosiaali- ja terveyslautakunnan alainen yksi- 5

7 löasioiden jaosto. Potilasasiamies ei ota kantaa onko hoidossa tapahtunut potilasvahinko. Mikäli asiakkaalla on edunvalvoja tai huoltaja asia käsitellään myös tämän kanssa. Muuten asiakkaan tietoja voidaan luovuttaa läheisille vain asiakkaan suostumuksella. Kaikki sosiaalitoimen ja terveydenhuollon toimintayksiköissä havaitut haittatapahtumat kirjataan HaiPro-ilmoitusjärjestelmään sekä asiakas- tai potilaskertomukseen. Silloin jos haittatapahtuma on aiheuttanut asiakkaalle tilapäisen tai pysyvän terveydellisen haitan, tehdään asiasta ilmoitus myös kansalliseen Hilmo-hoitoilmoitusjärjestelmään. Potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta. Kaikkia hoidon yhteydessä aiheutuneita epäedullisia seurauksia ei korvata vaan ainoastaan ne henkilövahingot, jotka täyttävät potilasvahinkolain mukaiset edellytykset. 3. POTILASTURVALLISUUDEN EDISTÄMISEN PROSESSI Potilasturvallisuus on asia, jota voidaan johtaa, mitata ja parantaa. Potilasturvallisuuden ylläpito on jatkuva prosessi, joka vaatii määrätietoista seurantaa, kehittämistyötä ja johtamista. Sosiaali- ja terveysvirastolla on käytössä vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro. Sen avulla henkilökunnalta kerätään potilasturvallisuuteen liittyviä havaintoja, jotka luokitellaan vakavuuden ja riskin suuruuden mukaan. Sekä yksittäisten havaintojen että laajempien aineistojen tarkastelun pohjalta toimintamalleihin ja käytäntöihin voidaan tehdä muutoksia. Aineiston systemaattinen kerääminen ja käsittely ovat tärkeä osa laadunhallintaa ja sen avulla voidaan pienentää haittatapahtumien riskiä jatkossa ja parantaa potilasturvallisuutta. Vaaratapahtumien kirjaaminen kuuluu kaikkien potilastyössä toimivien työntekijöiden velvollisuuksiin Vaaratapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen Potilasturvallisuuden kehittymisen seuraaminen tapahtuu vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro:n avulla. Tavoitteena on, että henkilökunta kirjaa kaikki vaaratapahtumat järjestelmään. HaiPro-järjestelmään kirjataan myös ns. läheltä piti -tilanteet. Ne ovat vaaratapahtumia, joista ei koitunut haittaa potilaille, mutta joissa tämä riski on ollut ilmeinen ja tähän riskiin tulisi jatkossa puuttua. Haittatapahtuma on potilaalle aiheutunut tilapäinen tai pysyvä ei-toivottu vaikutus, joka voi olla fyysinen, psyykkinen, emotionaalinen, sosiaalinen tai taloudellinen. Pyrkimyksenä on minimoida haittatapahtumien todennäköisyyttä tunnistamalla kattavasti potilaan hoitoon, lääkehoitoon ja laiteturvallisuuteen liittyviä riskejä. Kuvio 2. Vaaratapahtumat voivat johtaa haittaan potilaalle tai olla läheltä piti -tilanteita. 6

8 Läheltä piti -tilanteiden kirjaaminen on keskeinen osa potilasturvallisuuden johtamista ja toiminnan kehittymistä entistä potilasturvallisemmaksi jatkossa. Tavallaan kyse on ns. hiljaisen tiedon keräämisestä. Tietokantaan kertyvä kokemustieto on laajasti koko organisaation käytössä sen lisäksi että aiheita käsitellään vain yksikössä. Ilmoitusjärjestelmään kertyvä, mahdollisimman kattava tieto auttaa pienentämään vaaratapahtumien todennäköisyyttä jatkossa ja siten suoraan vähentämään haittatapahtumien määrää. Työntekijät voivat kirjata järjestelmään myös asiakkailta ja potilailta tulleita havaintoja potilasturvallisuudesta. Toivomme saavamme potilailta tai heidän omaisiltaan aina palautetta, mikäli he huomaavat epäkohtia tai huomautettavaa potilasturvallisuuteen liittyvissä asioissa HaiPro-prosessi Vaaratapahtumien kirjaaminen tapahtuu HaiPro-järjestelmään viraston intranetin kautta. Ilmoitukseen luokitellaan oliko kyseessä läheltä piti -tilanne vai haittatapahtuma. Haittatapahtumien raportoinnista on olemassa lainsäädäntö ja velvoitteita ja niiden kirjaaminen tapahtuu normaalisti tämän lisäksi. Läheltä piti -tapahtumien raportointi sen sijaan perustuu virastomme sisäisiin määräyksiin. Henkilökunta voi tehdä ilmoituksen anonyymisti. Haluamme noudattaa henkilöstöjohtamisessa avointa ja syyllistämätöntä toimintakulttuuria. Yksittäisten tapahtumien lisäksi haluamme oppia myös laajemmasta aineistosta, jolloin voimme tehdä havaintoja myös vaaratapahtumien taustalla olevista ilmiöistä kuten yleisyydestä. Siksi on tärkeää, että kaikista vaaratilanteista voidaan avoimesti raportoida. Johtava ylihoitaja ohjaa HaiProtyöryhmän toimintaa. Työryhmä valmistelee esityksiä potilasturvallisuuden kehittämiskohteista. Ilmoituksen tehnyt työntekijä voi seurata oman ilmoituksensa käsittelyä HaiPro-järjestelmän kautta. Lomakkeen tallennuksen jälkeen järjestelmä ilmoittaa Voit seurata ilmoituksen käsittelyn etenemistä tällä tunnusluvulla: Sähköposti lähetetty yksikön XXX käsittelijälle N.N. 7

9 Kuvio 3. Henkilökunta ilmoittaa vaaratapahtumista sähköisellä lomakkeella intranetissä. Tietojärjestelmä lähettää ilmoituksesta tiedon sähköpostitse sen yksikön esimiehelle tai hänen nimeämälleen HaiPro-ilmoitusten käsittelijälle, jossa vaaratapahtuma on sattunut. Näin varmistetaan, että jokainen ilmoitus tulee käsitellyksi työyksikössä ja voi johtaa korjaaviin toimenpiteisiin. Järjestelmään kuitataan jokaisen ilmoituksen kohdalla mihin toimenpiteisiin ilmoitus on johtanut. Myös ilmoituksen läheltä piti -tilanteesta tulisi aina johtaa korjaaviin toimenpiteisiin asiassa, kuten parantuneeseen valppauteen havaitussa riskissä tai asian huomioimiseen uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Potilasturvallisuuteen ja hoidon laatuun liittyviä teemoja käsitellään työyksiköissä normaalisti myös esimerkiksi viikkopalaverien yhteydessä. Kuvio 4. Työntekijä voi seurata ilmoituksen käsittelyä tunnusluvun avulla. HaiPro-järjestelmään kerääntyvää aineistoa käsitellään virastossa toimivan HaiPro-työryhmän toimesta. Siihen kuuluu eri tulosalueiden edustajat HaiPro-ilmoitusten käsittelijöistä. Ryhmä kokoontuu kolme tai neljä kertaa vuosittain ja sen koolle kutsujana toimii sosiaali- ja terveysviraston johtava ylihoitaja. 8

10 3.3. Potilasturvallisuuden raportointi Potilasturvallisuuden tilanteesta raportoidaan säännöllisesti työyksiköitä, viraston johtoryhmää ja sosiaali- ja terveyslautakuntaa. Työyksiköissä toimivat HaiPro-ilmoitusten käsittelijät laativat yksikön esimiehelle ja osastokokouksille yhteenvetoja yksikössä sovitulla tavalla ja varmistavat että kukin yksittäinen ilmoitus käsitellään sen tultua tietoon. Ilmoitusten käsittelijät eri tulosalueilta kokoontuvat HaiPro-työryhmässä ja laativat viraston johtoryhmälle esityksiä potilasturvallisuuden kehittämiskohteista. Työryhmän laatimia yhteenvetoja potilasturvallisuuden tilanteesta ja esityksiä tilanteen edistämiseksi käsitellään viraston johtoryhmässä kerran tai kaksi kertaa vuodessa. Esitykset valmistelee työryhmän toimintaa ohjaava johtava ylihoitaja. Johtava ylilääkäri esittelee potilasturvallisuustilastojen yhteenvedon ja kehittämistoimet vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnalle toimintakertomuksen käsittelyn yhteydessä. Työyksiköiden, viraston johtoryhmän ja sosiaali- ja terveyslautakunnan lisäksi HaiPro-tuloksia käsitellään mm. viraston järjestämissä esimiesinfoissa ja lähiesimieskoulutuksissa Prosessikuvaus potilasturvallisuuden edistämisestä Edellä kuvattua HaiPro-ilmoitusten käsittelyä ja potilasturvallisuuden raportointia voidaan kuvata myös prosessikuvauksena. Seuraavassa on kuvattu työntekijän keskeinen rooli potilasturvallisuuden edistämisessä. Lautakunnan kautta tapahtuva ohjaus on pääasiassa talousohjausta, nopeisiin reagointeihin tai toimintatapojen muutoksiin johtava päätöksenteko tapahtuu toimintayksiköissä. Kuvassa esitetty potilasturvallisuusryhmä ja se tehtävät ja vastuut määritellään tarkemmin myöhemmin. Toistaiseksi siinä roolissa toimii HaiPro-työryhmä. Kuvio 5. Potilasturvallisuuden raportointi ja johtaminen voidaan kuvata prosessina, jossa muutos toiminnassa tai valppaudessa johtaa parannukseen potilasturvallisuudessa. 9

11 4. POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN 4.1. Johdon ja esimiesten rooli Terveydenhuoltolain (1326/ ) mukaisesti vastaava lääkäri johtaa ja valvoo toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa. Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysvirastossa tässä roolissa toimii johtava ylilääkäri. Viraston toiminnasta ja sen johtamisesta vastaa toimialajohtaja. Hänellä on tukenaan hallinnosta, taloushallinnosta ja kehittämisestä vastaavat asiantuntijat sekä tulosalueiden johtajat organisaatiorakenteen mukaisesti. Sosiaali- ja terveysviraston toimintasäännössä on määritelty näiden sekä tulosalueilla olevien palvelualuejohtajien, ylihoitajien ja muiden esimiesten tehtävät ja vastuut. Toimintasääntö on hyväksytty ja viimeksi päivitetty sosiaali- ja terveyslautakunnassa Organisaation johdon vastuulla on: - huomioida potilasturvallisuuden edistäminen toiminnan ja talouden suunnittelussa - seurata potilasturvallisuuden toteutumista strategisten tavoitteiden mukaisesti - tukea avointa potilasturvallisuuskulttuuria - varmistaa, että ajantasaiset potilasturvallisuutta edistävät ohjeistukset ovat laadittu - huolehtia kaikkien henkilöstöryhmien sitoutumisesta yhteisiin toimintatapoihin Esimiesten tehtävä on: - arkityön sujuvuuden varmistaminen - valvoa uusien työntekijöiden perehdyttämisohjeiden noudattamista - edistää työyksiköissään avointa turvallisuuskeskustelua ilman syyllistävää ilmapiiriä - seurata potilasturvallisuuden kehittymistä tavoitteisiin nähden - kannustaa henkilöstöään vaaratapahtumien raportointiin - käyttää seurantatietoa toiminnan kehittämisessä 4.2. Toiminnan ja talouden suunnittelu Potilasturvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja kehittämistoimet sekä riittävät resurssit määritellään vuosittain tehtävässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Tätä kautta myös sosiaali- ja terveyslautakunta osallistuu potilasturvallisuuden täytäntöönpanoon. Tarvittavat taloudelliset resurssit esitetään varattavaksi talousarvion yhteydessä. Sosiaali- ja terveysviraston toiminnan ja talouden suunnittelu tapahtuu bottom up -periaatteella. Se alkaa palvelualueilta ja toimintayksiköistä ja etenee organisaatiorakenteen mukaisesti tulosalueille. Tulosalueiden talousarviot ja toimintasuunnitelmat menevät vuosittain sosiaali- ja terveyslautakunnan käsittelyn kautta kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Potilasturvallisuuden tilannetta sekä sitä edistämään tehdyt toimenpiteet ja niillä saavutetut vaikutukset voidaan kuvata vuosittain tehtävässä toimintakertomuksessa. Turvallisen hoidon järjestäminen on asia, josta ei tingitä talouden tasapainottamis- tai säästöohjelmien vuoksi. Joidenkin investointien tai laajempien muutoshankkeiden toteuttaminen, joilla voitaisiin osaltaan edistää potilasturvallissuutta saattaa kuitenkin talouden reunaehtojen vuoksi viivästyä. 3 Ajantasainen organisaatiokaavio, johtosääntö ja toimintasääntö löytyvät sosiaali- ja terveysviraston Internet sivulta: 10

12 4.3. Henkilöstön riittävyys Henkilöstön riittävä määrä ja osaaminen ovat tarjotun hoidon laadun ja vaikuttavuuden perusta. 4 Henkilöstön mitoituksessa huomioidaan asiakkaiden fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky ja hoitoisuus. Henkilöstöresurssien varmistamiseksi lyhytaikaisiin ja äkillisiin sairauspoissaoloihin on varauduttu sosiaali- ja terveysvirastossa ensisijaisesti omalla varahenkilöstöllä. Virastossa työskentelee noin 100 varahenkilöstöön kuuluvaa työntekijää. Pitkäaikaisiin poissaoloihin kuten opinto-, perhe- ja virkavapaiden ajaksi hankitaan sijaiset. Ympärivuorokautisen hoidon kohdalla henkilöstön vähimmäismäärän valtakunnallinen suositus on 0,5 0,6 hoitotyöntekijää asiakasta kohden vuorokaudessa. Mikäli lääketieteellistä hoitoa vaativia asiakkaita on pitkäaikaishoidossa terveyskeskuksen vuodeosastolla, vähimmäismitoitus on 0,6 0,7 ja hyvä mitoitus 0,8 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Mitoituksen lähtökohtana ovat kuitenkin aina asiakkaan tarpeet riippumatta siitä, minkä nimisessä yksikössä he ovat. 5 Opiskeluterveydenhoidon kohdalla laatusuositus on yksi terveydenhoitaja 600 opiskelijaa kohti toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa ja muussa koulutuksessa yksi terveydenhoitaja 800 opiskelijaa kohti. Yhtä äitiysneuvolan kokopäivätoimista terveydenhoitajaa tai kätilöä kohden tulisi olla keskimäärin 80 asiakasta. Lastenneuvolassa vastaava luku on 340 lasta kokopäiväistä terveydenhoitajaa kohden. Kokopäiväistä lääkäriä kohden suositukset ovat 800 asiakasta ja lasta Perehdytys Uusien työntekijöiden perehdytys ja henkilökunnan täydennyskoulutus liittyvät myös potilasturvallisuuteen. Perehdytyksessä opitaan talon ja yksikön tavat. Niihin kuuluu myös tieto potilasturvallisuutta edistävistä menettelytavoista. Sosiaali- ja terveystoimen yksiköissä on käytössä kolmitasoinen perehdytys opiskelijoille, sijaisille ja vakituiselle henkilöstölle. Perehdytyksessä käytetään kaupungin perehdytysopasta, sosiaalija terveystoimen perehdyttämisen muistilistaa ja yksiköiden omia perehdytyskansioita. Henkilöstön osaamista seurataan ja kehitetään suunnittelemalla täydennyskoulutusta arvioitujen osaamistarpeiden mukaisesti Ostopalvelujen valvonta Kaupunki tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluja sekä itse että järjestää niitä asiakkailleen muiden toimijoiden tuottamina. Lähtökohtana palvelujen tarjoamisessa muiden osapuolten tuottamina on, että palvelujen laadun tulee olla samaa tasoa kuin jos kaupunki tuottaisi palvelut itse. Alihankkijoiden tuottamien palvelujen kohdalla noudatetaan vastaavasti myös samoja laatukriteerejä kuin kaupungin itse tuottamien palvelujen kohdalla. Palvelujen tuottamisesta, laadusta, valvonnasta ja raportoinnista sovitaan ostopalvelusopimuksissa. Kaupunki järjestää kuntalaisille myös sairaanhoitopiirin tuottamia erikoissairaanhoidon palveluja. Organisaatioiden yhteistyöstä sovitaan mm. terveydenhuoltolain mukaisessa terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. 4 Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöä ohjaa laki ja asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä (559/1994 ja 564/1994) sekä laki ja asetus sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista (272/2005 ja 608/2005). 5 STM & Suomen kuntaliitto Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 338/

13 Ostopalveluina tapahtuvan palvelutuotannon valvonta kuuluu kaupungin omavalvonnan piiriin. Laadun seuranta tapahtuu asiakaspalautteiden avulla ja auditoimalla palvelusetelituottajien ja alihankkijoiden toimintaa. Esimerkiksi koti- ja laitoshoidossa yksityisten palveluntuottajien toimintaa seurataan auditointikäynneillä vuosittain. Yksinkertaisesti voidaan sanoa, että palvelujen järjestäjä vastaa palvelusta kuin olisi sen itse tuottanut. Vanhuspalvelulain (980/2012) mukaisesti julkisilla vanhuspalvelujen tuottajilla on velvollisuus laatia omavalvontasuunnitelma vuoden 2015 alussa. Vastaava velvollisuus on ollut yksityisillä sosiaalipalveluilla jo vuodesta Riskipiste-ohjelma Kaupungilla on käytössä riskienhallintaohjelmisto Riskipiste, joka toimii työyksiköiden esimiesten apuna riskienhallinnassa sekä riskien dokumentoinnissa ja raportoinnissa. Riskipiste-ohjelman riskianalyysi-osiossa tunnistetaan toimintaan liittyviä riskejä vastaamalla esitettyihin kysymyksiin tai väittämiin. Analyysin tuloksena ohjelma nostaa esiin riskienhallinnan kannalta keskeisiä korjauskohteita. Lisäksi sovelluksessa on riskienhallintaan liittyviä yleisiä ohjeita ja dokumentteja sisältävä tietopankki, johon ohjelman käyttäjä voi lisätä myös omia, aiheeseen liittyviä dokumenttejaan. Kysymyspatteristoon perustuva sovellus on vain niin hyvä ja kattava kuin sinne syötetyt kysymykset. Ohjelmisto mahdollistaa osan kysymyksistä suodattamisen pois käytöstä ja uusien kysymysten lisäämisen kysymyspatteriin. Näin ollen työkalu voi mahdollistaa potilasturvallisuuden tarkastelun omana kokonaisuutenaan tai siihen liittyvän osuuden kasvattamisen viraston käyttöön Työympäristö ja poikkeustilanteet Vaaratapahtumia voidaan parhaiten ennaltaehkäistä, kun toiminta on hyvin suunniteltua ja työprosessit sujuvia. Lisäksi esimiestyöllä ja henkilöstöjohtamisella voidaan vaikuttaa tekijöihin, joilla on merkitystä virheiden välttämiseen päivittäisessä toiminnassa. Tällaisia tekijöitä voivat olla muun muassa liiallinen kiire, epäjärjestys työympäristössä, työuupumus tai ergonomiset ongelmat. Työtehtäviä järjestellään siten, että tarvittaessa eri tehtäviin on mahdollisuus keskittyä ilman häiriötekijöitä ja keskeytyksiä. Tällainen työtehtävä on esimerkiksi lääkejakelu. Tämän lisäksi on tärkeää, että kykenemme toisaalta toimimaan myös erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa. Ennakoitavissa oleviin häiriö- ja poikkeustilanteisiin, jotka voivat liittyä esimerkiksi sähkönsaantiin tai laajamittaisiin epidemioihin on varauduttu ajan tasalla olevin toimintasuunnitelmin. Sosiaalija terveystoimessa on myös ohjeistus tietojärjestelmien käyttökatkon varalle. Virasto vastaa palvelutuotannosta myös poikkeustilanteissa. Tilojen osalta sosiaali- ja terveysvirasto on laatinut yhdessä teknisen toimen kanssa suunnitelman mahdollisia poikkeustilanteita varten. Siinä käydään läpi toimintaohjeet poikkeustilanteissa, vastuuhenkilöt ja yhteystiedot. Poikkeustilanteita varten on varauduttu mm. varavoimalaitteen ja -virtajärjestelmän avulla. Tietojärjestelmien (potilashallinto, ajanvaraukset, hoitopalautteet, lähetteet, potilaskertomus, kuvantaminen, muut järjestelmät) käyttökatkojen varalle on laadittu ohje Potilastietojärjestelmien jatkuvuus ja toipumissuunnitelma. Asiakirjan ylläpidosta vastaa tietohallintopäällikkö ja se on päivitetty ja hyväksytty viraston johtoryhmässä Siinä käsitellään mm. käyttökatkoon varautuminen ja siitä tiedottaminen sekä käydään läpi käyttökatkon aikainen toimintamalli virka- 12

14 aikana ja sen ulkopuolella. Asiakirja löytyy sähköisenä intrasta tietohallinnon sivuilta: arkisto >> yleistä >> auditointimateriaali >> Jatkuvuus ja toipumissuunnitelma1.pdf Tiedonkulkuun ja tiedonvälitykseen liittyvät riskit Hyvän hoidon turvaamiseksi tiedonkulku potilaan hoidosta tulee olla sujuvaa potilaan hoitoon osallistuvan hoitohenkilöstön kesken. Potilastietojen salassapito ei saa kuitenkaan missään vaiheessa vaarantua. Virastossa on käytössä ajantasaiset tietoturvaohjeet, joissa käydään läpi myös vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus. Työntekijä sitoutuu työsopimuksessa vaitiolovelvollisuuteen. Varsinainen tietosuojaoheistus löytyy viraston intrasta: tietohallinto >> Tietoturva- ja tietosuoja. Oikea ja riittävä tiedonkulku on tärkeää myös potilaan ja hoidosta vastaavan henkilökunnan kesken. Potilaan hoidosta sovitaan potilaan tai tarvittaessa hänen omaisensa tai huoltajansa kanssa. Terveydenhuollon palveluja saavalle potilaalle tehdään hoitosuunnitelma ja sosiaalitoimen asiakkaille palvelusuunnitelma. Joidenkin asiakkaiden kohdalla kyseeseen voi tulla sekä hoito- että palvelusuunnitelma. Haasteita voi aiheuttaa yhteisen kielen puuttuminen, sillä henkilökunnalle on asetettu vaatimus suomen kielen ja ruotsin kielen taidosta ja alueella puhutaan monia eri äidinkieliä. Vuonna 2011 vaasalaiset edustivat 117 eri kansallisuutta. Asiointikielenä voi toimia myös englanti tai asioiden hoidossa käytetään tulkin apua. Vaasan sosiaali- ja terveysvirastossa toimii tulkkikeskus ja sen palveluksessa työskentelee noin 80 tulkkia. 8 Potilaat ja asiakkaat saavat tietoa terveys- ja sosiaalipalveluiden saatavuudesta lehti-ilmoituksista ja kaupungin internet-sivuilta. Potilaita ohjataan oikeiden palveluiden piiriin myös asiakaskäyntien ja hoitotilanteiden yhteydessä. Näin pyritään varmistamaan potilaan ja asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukainen palvelujen saatavuus. Tietohallintoon liittyvät ajantasaiset ohjeet ja käytännöt (tietoturvapolitiikka, tietosuojaohje, tietoturvapoikkeamien ilmoitusprosessi, käyttöoikeuden muutos-lopetus-prosessi, palveluiden hankkimisen tietoturvakäytännöt, tarkastuspyyntöprosessi, tietojen luovuttaminen, kuvantamisen varalähete, valvonta- ja seurantasuunnitelma) löytyvät Intrasta tietohallinnon sivulta. Ohjeiden päivittämisestä ja ylläpidosta vastaa tietohallintopäällikkö. 5. POTILASTURVALLISUUSKULTTUURI Turvallisuuskulttuuri on määritelty organisaatiossa vallitsevana kykynä ja tahtona ymmärtää, millaista turvallinen toiminta on, millaisia vaaroja toimintaan liittyy ja miten niitä voidaan ehkäistä. 9 Potilasturvallisuuskulttuuria voidaan edistää monin tavoin. Se mielletään tärkeäksi, jos asia on esillä ja siitä puhutaan johdon ja esimiesten toimesta. Potilasturvallisuuteen liittyviä asioita käydään läpi ensimmäisenä jo perehdytyksen yhteydessä. Virastossa on käytössä perehdytyslomake opiskelijoiden, sijaisten ja vakituisen henkilöstön perehdyttämistä varten. Uusien työntekijän perehdytys on aina lähiesimiehen vastuulla. Jokaisessa yksikössä ja toimipisteessä on perehdytysohje, jossa kuvataan yleiset perehdytettävät asiat. Tämän 7 ma1.pdf 8 Kokopäiväisiä tulkkeja on kymmenen ja heidän lisäkseen freelancer-tulkkeja seitsemisenkymmentä. Palvelua tarjotaan myös muille organisaatioille koko Pohjanmaan alueella. 9 Pietikäinen ym. Turvallisuuskulttuurityö organisaation toiminnan kehittämisenä terveydenhuollossa. VTT Tiedotteita 2456, Espoo,

15 lisäksi perehdytyksessä käydään läpi tehtäväkohtainen työhönopastus. Potilasturvallisuuteen liittyvinä asioina perehdytyksessä käydään läpi työyksikön riskitekijöitä, laiteturvallisuutta sekä hygieniaa ja aseptiikkaa. Osaamisen jatkuva ylläpitäminen ja kehittäminen ovat nekin osa potilasturvallisuutta. Henkilökunnan koulutuksiin osallistumisen aktiivisuutta seurataan ja koulutuksiin osallistumiset kuvataan vuosittain tilastoina henkilöstökertomuksessa. Tämän lisäksi koulutussuunnittelija toimittaa vuosittain Kuntatyönantajille tilastot toteutuneista sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisistä koulutuksista. Vaasan sairaanhoitopiiri toteuttaa alueellisen turvallisuuskulttuurikyselyn joka toinen vuosi, johon myös Vaasan kaupungin sosiaali- ja terveysvirasto osallistuu. Kyselyyn sisältyy turvallisuuskulttuurin tarkastelua kolmella tasolla: organisatoristen ja psykologisten seikkojen lisäksi tarkastellaan organisaation sosiaalisia prosesseja. Sosiaaliset prosessit ovat olemassa ihmisten kollektiivisina kokemuksina ja vuorovaikutustapoina ja niistä voidaan saada tietoa vain henkilöstön kokemusten ja tulkintojen kautta. 10 Näiden seuranta on tärkeää, sillä potilasturvallisuus toteutuu tosiasiassa ihmisten vuorovaikutuksessa. 6. RISKIEN HALLINTA Potilasturvallisuuden säilyminen mahdollisimman hyvällä tasolla edellyttää järjestelmällistä riskien hallintaa. Riskejä pyritään seuraamaan erityisesti liittyen lääketurvallisuuteen, laiteturvallisuuteen ja hoidon järjestämiseen. Potilasturvallisuuden kannalta keskeisiä seurannan kohteita, indikaattoreita tai mittareita sosiaali- ja terveysvirastossa ovat: - vaaratapahtumien lukumäärä ja haittatapahtumien lukumäärä - muistutusten, kanteluiden ja potilasvahinkoilmoituksien lukumäärät - hoitoon liittyvien infektioiden määrät - lääkkeiden ja rokotusten haittavaikutukset - hoitoon pääsyn viive - huomiot laiteturvallisuudessa - muistisairaiden potilaiden turvallisuus - vuodeosastohoidon painehaavaumat - potilasturvallisuuskulttuuri - tiedonkulkuun ja tietotekniikkaan liittyvät vaaratapahtumailmoitukset Seuraavassa kuvataan erityisesti näihin teemoihin liittyviä potilasturvallisuusnäkökohtia Lääkehoidon vaaratapahtumat ja haittavaikutukset Lääke- ja nestehoitoon ja verensiirtoon liittyvät vaaratapahtumailmoitukset kirjataan omana tapahtumatyyppinään HaiPro-järjestelmään. Lääke- ja nestehoitoon liittyvien ilmoitusten osuutta kaikista ilmoituksista seurataan erikseen kuten myös sitä, minkä tyyppisestä lääkehoitoon liittyvästä virheestä on kyse, esimerkiksi onko kyseessä ollut lääkkeen antoon, lääkejakoon tai kirjaamiseen liittyvä virhe. 10 Kyseessä on VTT:n toteuttamassa TUKU-projektissa v luotu suomalaisiin terveydenhuollon organisaatioihin soveltuva turvallisuuskulttuurin arviointi- ja kehittämismenettely. 14

16 Hoitohenkilöstö osallistuu Vaasan sairaanhoitopiirin hallinnoimaan Lääkehoidon osaaminen verkossa (LOVe) -koulutukseen, jonka tavoitteena on varmistaa valtakunnallisen suosituksen 11 mukainen lääkehoidon osaaminen sosiaali- ja terveydenhuoltolaitoksissa. Kyseessä on lääkehoidon koulutuksen omaaville terveydenhuollon ammattihenkilöille suunnattu verkkokoulutus, johon sisältyy myös näyttökoe. Lääkehoidon kanssa tekemisissä olevat sosiaalihuollon ammattihenkilöt suorittavat koulutuksen osallistumalla luento-opetukseen ja näyttöön. Lääkehoitoon liittyviä keskeisiä riskejä: - potilaalle annettaan väärät lääkkeet - potilaalle, jolla ei ole lääkehoitoa annetaan lääkkeitä - lääke annetaan tuplasti - unohdetaan antaa lääke - annetaan lääkettä, joka jo lopetettu potilaalta - lääke annetaan väärään aikaan 6.2. Vaaratapahtumien ja haittatapahtumien määrät HaiPro-järjestelmään ilmoitettavia asioita ovat kaikki hoitoon, laiteturvallisuuteen ja lääkehoitoon liittyvät vaaratapahtumat, jotka aiheuttivat tai olisivat voineet aiheuttaa haittaa potilaalle. Haittatapahtumia sisältäneiden hoitojaksojen prosenttiosuutta kaikista hoitojaksoista seurataan, kuten myös sitä, minkä tyyppisistä vaara- tai haittatapahtumista on kyse. Esimerkiksi onko kyseessä ollut kaatumiset tai lääkehoitoon liittyvät tapahtumat. Järjestelmän kautta saatavia ilmoitusmääriä tarkastellaan myös potilasturvallisuuskulttuurin näkökulmasta: Runsas ilmoitusten määrä ei kuvasta huonoa potilasturvallisuutta vaan pikemminkin toimintamallia, jossa potilasturvallisuuden kehittäminen on omaksuttu työyksikössä toiminnan merkittäväksi osaksi. Kuvio 6. Riskien tarkemman tunnistamisen avulla pyritään haittatapahtumien vähenemiseen. Ilmoituksia seurataan työyksiköissä ennen kaikkea sisällön perusteella. Koska järjestelmään kirjataan myös läheltä piti -tilanteet, henkilökunnan keskuudessa on kysytty tulisiko samaa tilannetta tai vastaavia tilanteita koskeva ilmoitus tehdä useasti vaikka päivittäin? Tähän olisi edellytyksiä jos esimerkiksi osastolla hoidossa oleva potilas on jostain syystä päivittäin kaatumisvaarassa. Tärkeintä on käsitellä asia paikanpäällä työyksikössä ja asiasta järjestelmään kirjaamiseen riittää yksi ilmoitus. 11 Turvallinen lääkehoito - valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32. Helsinki,

17 6.3. Hoitoon liittyvät infektiot Infektioiden torjuntatyö on tärkeä osa potilasturvallisuuden edistämistä. Käsihygienian arviointia toteutetaan laitoshoidossa erityisen testauslaitteen avulla. Laite kertoo, kuinka hyvin kukin testaaja on huolehtinut käsihuuhteen käytöstä. Kaikki osastoilla työskentelevät osallistuvat testiin säännöllisesti hygieniahoitajan opastuksella. Myös käsihuuhteen kulutusta seurataan. Tekeillä on selvitys huuhteen kulutuksen yksikkökohtaisista määristä ja näiden muutoksista muutaman kuluneen vuoden ajalta. Myös kertakäyttöisten suojakäsineiden kulutusta seurataan ja verrataan tätä suhteessa käsihuuhteen kulutukseen. Laitoshoidossa seurataan hoitoon liittyviä infektioita, kuten MRSA- ja ESBL-kantajuuksia sekä noro-viruksen esiintymistä. Hygieniahoitaja ylläpitää tilastoja infektioista. Resistenttien mikrobien tilanne otetaan huomioon infektioiden seurantaan liittyvissä prevalenssitutkimuksissa. Vaasassa tutkimus aloitetaan hygieniahoitajan toimesta elokuussa 2014 ja toteutetaan kolmen peräkkäisen kuukauden aikana. 12 Infektioiden riskitekijöitä seurataan jatkuvasti. Hygieniahoitajan tiedoksi tulee THL:n toimittama informaatio liikkeellä olevista viruksista. Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua Vaasan sairaanhoitopiirin toimesta järjestettäviin koulutustilaisuuksiin kuten kahdesti vuodessa järjestettävään hygieniakoulutukseen. Sosiaali- ja terveysvirastossa toimii myös hygieniatyöryhmä, jonka tehtävänä on valvoa, seurata ja ohjeistaa viraston potilasturvallisuutta aseptiikan ja hygieniatoiminnan osalta Hoitoon pääsyn aikarajat Henkilöstön osallistuminen hygieniakoulutuksiin on tärkeää. Terveyskeskukseen on saatava arkisin virka-aikana puhelinyhteys välittömästi. Hoidon tarve on arvioitava viimeistään kolmantena päivänä yhteydenotosta, ellei sitä ole voitu arvioida heti puhelimessa. Potilaan hoito on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Suun terveydenhuoltoon pääsyä voi perustellusta syystä lykätä enimmillään kuuteen kuukauteen. 13 Sosiaali- ja terveysvirastossa asiakkaiden yhteydensaantia puhelimitse terveyskeskukseen seurataan koneellisesti käyttäen operaattoriseurantaa. Käytössä on myös takaisin soitto -palvelu. Myös kiireettömien tapausten hoitoon pääsyn odotusaikoja lääkärin vastaanotolle seurataan. Kaupungin internet-sivuilla löytyy säännöllisesti, noin kolmen kuukauden välein päivitetty tieto odotusajoista kiireettömälle lääkärinvastaanotolle terveysasemille. Hammassärkypotilaiden hoitoon pääsy järjestyy vuorokauden kuluessa. Kiireettömään hoitoon pääsy suun terveydenhuollossa kestää keskimäärin 5 6 kuukautta. Hoitoon pääsyä on tehostettu vähentämällä tyhjiksi jääneitä aikavarauksia. Vastaanottoaikaa edeltävänä päivänä asiakasta muistutetaan varatusta ajasta tekstiviesti-ilmoitusten avulla. Tekstiviestisovelluksen myötä myös hoitoon pääsy nopeutuu, sillä sen avulla peruutetut hoitoajat saadaan paremmin käyttöön. 12 Tutkimus toteutetaan THL:n koordinoima yhteistyössä Euroopan tautikeskuksen (European Centre for Disease Prevention and Control, ECDC) kanssa. Tutkimuksessa seurataan mm. infektioiden määrää, laatua ja esiintyvyyttä sekä mikrobilääkkeiden käyttöä. 13 Valvira: Potilaan oikeudet

18 Kuvio 7. Hoidon saatavuuden odotusajat lääkärille julkaistaan internet-sivuilla. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyn seuranta tapahtuu AvoHilmo-järjestelmän välityksellä. Potilaan yhteydenoton ajankohta tallentuu ajanvarauksen yhteydessä ja vastaanotolle saavuttaessa. THL kerää ja seuraa hoitoonpääsyaikoja valtakunnallisesti ja myös sosiaali- ja terveystoimen johto seuraa säännöllisesti suun terveydenhuollon jonotilannetta Laiteturvallisuus Potilasturvallisuus on huomioon otettava näkökulma myös sairaanhoidon laitteiden ja tarvikkeiden hankinnassa ja huollossa. Lääkintälaitteiden asennus tapahtuu laitetoimittajan toimesta. Kun uusia laitteita otetaan käyttöön, toiminnasta vastaava esimies huolehtii yhdessä laitteen toimittajan kanssa, että henkilökunta saa tarvittavan perehdytyksen ja käyttökoulutuksen laitteeseen. Toiminnasta vastaava esimies huolehtii myös siitä, että uusi työntekijä saa tarvittavan perehdytyksen ja koulutuksen yksikössä oleviin laitteisiin. Laitteiden huolto tapahtuu joko laitetoimittajan tai sosiaali- ja terveysviraston teknisen henkilöstön toimesta. Laitteiden kalibrointeihin on yleensä erityiset toimintamallit ja ohjeet. Esimerkiksi säteilyturvallisuus varmistetaan säteilyä tuottavien laitteiden kohdalla määräajoin. Laitteissa ilmenevät häiriöt ilmoitetaan tekniselle henkilökunnalle. Korjaukset pyritään tekemään nopeasti tai korjausten ajaksi pyritään järjestämään varalaitteita. Valvontaa helpottava lääkintälaiterekisteri otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Sairaanhoitoinstrumenttien pesuun ja huoltoon tarvitaan niitä varten suunnitellut pesu- ja sterilointilaitteet eli autoklaavit. Kyseisestä toiminnasta vastaavat välinehuoltajat seuraavat työssään jatkuvasti sairaalalaitteiden toimintakuntoa näiden huoltamisen, puhdistamisen ja testaamisen yhteydessä. Monissa erikoislaitteissa on myös olemassa sisäinen valvontajärjestelmä. Autoklaavin vuosihuollon yhteydessä laitteen toimintakuntoa testataan piirtävällä lämpötilamittarilla. Lääkintälaiterekisterin laajamittainen käyttöönotto on suunnitteilla virastossa vuosina Sähköisen rekisterijärjestelmän käyttö helpottaa ja systematisoi esimerkiksi asiakkaiden luona suoritettavien laitteiden huolto- ja korjaustöiden seurantaa. 17

19 6.6. Muistisairaiden ja iäkkäiden potilaiden riskit Muistisairaita potilaita hoitavissa yksiköissä joudutaan varautumaan siihen, että potilaat saattavat yrittää poistua hoitoyksiköstään. Ensisijaisesti riskiin vastataan pitämällä osastojen ulosmenotiet suljettuina. Kaupunginsairaalassa on myös käytössä potilaiden tunnistinrannekkeita tai vaatteisiin kiinnitettäviä tunnistimia. Potilaan mennessä lähelle hissiä hälytys kytkeytyy päälle eikä hissi liiku, ennen kuin hälytys kuitataan hoitohenkilökunnan toimesta. Hisseissä on myös kirjalliset ohjeet, jotka muistuttavat osastoilla vierailevia varmistumaan siitä, etteivät he päästä muita potilaita hisseihin. Potilas kulkee hisseissä ja ulkoilee omaisen tai henkilökunnan saattamana. Potilaiden apuna on hoitajakutsujärjestelmä, jonka välityksellä potilas saa aina tarvittaessa yhteyden hoitajaan. Soitto tulee sekä käytävälle että hoitajan puhelimeen. Potilaiden turvallisuutta parantavat myös käytävillä olevat liikennepeilit, jotka mahdollistavat näköyhteyden käytävien kulmauksissa. Osassa koti- ja laitoshoidon yksiköitä on käytössä hälyttäviä mattoja, joiden on havaittu edistävän potilasturvallisuutta tehokkaasti. Esimerkiksi yöllä liikkeelle lähtevä potilas saa tarvittaessa apua vuorossa olevalta henkilökunnalta. Tällä on arvioitu olevan merkittävä yöllisiä kaatumisia vähentävä vaikutus. Potilaiden kaatumiset ovat vakava ongelma ikääntyvien potilaiden kohdalla ja niihin pyritään puuttumaan ennalta. Ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ovat esimerkiksi: - potilaan huoneissa tulee olla yövalot - käytävillä tarvitaan riittävä yövalaistus - turvalliset jalkineet - liukkaiden mattojen poistaminen - potilaan mahdollisuus käyttää ns. lonkkahousuja - WC:ssä automaattivalaistus oven avauksen yhteydessä 6.7. Vuodeosastohoidon painehaavaumat Painehaavaumien synty on yleinen ongelma vuodeosastoilla. Painehaavauma syntyy, kun pitkään samassa asennossa makaamisesta johtuva paine estää ihon normaalin verenkierron. Painehaavaumien ehkäisemiseksi on huolehdittava riittävästä asentohoidosta sekä kiinnitettävä huomiota alustaan, jolla potilas makaa. Riskihoitopotilailla tulee olla koneellinen painehaavapatja ja on tärkeää, että tämä jää myös pitkäaikaiseen käyttöön. Ennaltaehkäisyn keinoja on myös potilaan ohjaus, puhtaudesta ja ihon kosteudesta huolehtiminen sekä ihon kitkan ja hankauksen vähentäminen. Apuvälineet eivät saa korvata päivittäistä asentoja liikehoitoa, sillä niillä säilytetään normaalit liikeradat sekä ehkäistään virheasentojen syntyminen. Sosiaali- ja terveysvirastossa toimii haavahoitaja, jonka tehtävänä on säännöllisesti kartoittaa painehaavatilannetta ja ohjeistaa hoitoa yhteistyössä lääkäreiden kanssa. Toistaiseksi painehaavojen lukumääristä ei ole pidetty erityistä tilastoa, mutta tällainen on suunnitteilla. 18

20 7. HENKILÖSTÖN OSALLISTUMINEN Henkilöstön tehtävä on: - käyttää turvallisia ja hyviin hoitokäytäntöihin perustuvia työmenetelmiä - varmistaa tiedonkulku hoitoon osallistuvien tahojen kesken - sopia hoidosta yhteisymmärryksessä potilaan, omaisten tai läheisten kanssa - opastaa potilasta palautteen antomahdollisuudesta - osallistua laadun ja potilasturvallisuuden seurantaan ja toiminnan kehittämiseen - huolehtia omien tietojen ja taitojen ajantasaisuudesta 7.1. Tiedotus, työpaikkakokoukset ja henkilöstökeskustelut Sosiaali- ja terveystoimen hoitohenkilöstö saa tietoa potilasturvallisuuden tilanteesta mm. Vaasan keskussairaalan toimittamien potilasturvallisuustiedotteiden välityksellä. Laadunhallintaan ja potilasturvallisuutteen liittyviä kysymyksiä käsitellään myös henkilöstökokouksissa. Esimerkiksi HaiPro-ilmoitukset käsitellään osastotunneilla säännöllisesti. Vakavien ja toistuvien tapausten osalta käsittely siirtyy ylihoitajalle, palvelualueen tai tulosalueen johtajalle Laatu- ja potilasturvallisuuskoulutus Vaasan keskussairaalassa pilotoitua Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutusta ollaan aloittamassa myös sosiaali- ja terveysvirastossa. Koulutuksen tarkoituksena on varmistaa perustiedot potilasturvallisuuden keskeisistä periaatteista ja käytännöistä kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille. Koulutuksen aikana käydään läpi mm. vaaratapahtumista oppimista, riskien hallintaa, inhimillisten tekijöiden vaikutusta potilasturvallisuudessa, tiimityötä potilasturvallisuuden varmistajana sekä infektioita ja lääkehoitoa potilasturvallisuushaasteena. 8. ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Vaasan keskussairaalan koordinoima Potilasturvallisuuden alueellinen kehittämisryhmä tukee potilasturvallisuuden kehittämistä sairaanhoitopiirin alueella. Ryhmä nimetään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Ryhmässä ovat mukana Vaasan keskussairaalan laatupäällikkö, laatusihteeri, potilasturvallisuuskoordinaattorit, potilasjärjestön edustaja sekä koulutusorganisaatioiden edustajat. Sosiaali- ja terveysvirastoa ryhmässä edustavat johtava ylihoitaja ja kehittämisjohtaja. Hoitoketjujen kehittämistyötä on tehty Vaasan keskussairaalan ja TYKS:n ja Turun perusterveydenhuollon kanssa. Vaasan sairaanhoitopiirissä on laadittu 37 paikallista hoitoketjua. Esimerkkejä hoitoketjujen kehittämisestä ovat muistisairaan hoitoketju, geriatrisen potilaan hoitoketju ja haavan alipaineimuhoidon hoitokäytännöt. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskinäisestä yhteistyöstä on sovittu terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa. 14 Useat palveluketjut kulkevat nämä organisaatiorajat ylittävästi. Terveydenhuollon palveluketjulla tarkoitetaan kaikkea toimintaa, palvelua, tutkimuksia, toimenpiteitä, kuntoutusta ja hoivaa, jota potilaan tai asiakkaan terveysongelma tai sairaus vaatii huolimatta siitä, annetaanko palvelu perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai sosiaalihuollon toimintana. 14 Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Vaasan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella

21 Kunnat tekevät yhteistyötä myös keskenään. Vaasan sairaanhoitopiirin alueella kuntien ja yhteistoiminta-alueiden perusterveydenhuolto on tehnyt yhteistyötä perusterveydenhuollon päivystyksen järjestämiseksi. Muita yhteistyömuotoja ovat koulutusyhteistyö, Pohjanmaan sosiaalipäivystys, rikos- ja riita-asioiden sovittelu, sosiaaliasiamiestoiminta ja yhteiset kehittämishankkeet. Kun on kyse hoidon järjestämiseen yli organisaatiorajojen liittyvistä kehittämishankkeista tai palveluketjujen toimintaan liittyvistä kysymyksistä, erityisesti potilasturvallisuuden kannalta asioita tarkastelevana ja käsittelevänä foorumina voi toimia edellä mainittu Potilasturvallisuuden alueellinen kehittämisryhmä. 9. POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMAN YLLÄPITO Potilasturvallisuussuunnitelman toimeenpano: Potilasturvallisuussuunnitelman hyväksyy viraston johtoryhmä. Suunnitelmaan tehtävät päivitykset hyväksyy viraston johtoryhmän valtuuttamana työryhmä: johtava ylilääkäri, johtava ylihoitaja ja kehittämisjohtaja. Potilasturvallisuusprosessin (HaiPro) prosessinomistaja on johtava ylihoitaja. Vuosina suunnitelmaa päivitetään vuosittain ja tämän jälkeen tarvittaessa, sillä suunnitelman ennakoidaan vielä tarkentuvan lähivuosien aikana. Yksittäisten toimintaohjeiden ylläpito on jatkossakin erikseen nimettyjen vastuuhenkilöiden vastuulla, jotta niiden päivittäminen tapahtuisi joustavasti. Henkilöstö voi osallistua suunnitelman laadintaan tekemällä asiasta ehdotuksia johtavalle ylihoitajalle tai HaiPro-ilmoitusten käsittelijöille. Ehdotuksia käsitellään HaiProtyöryhmässä. Johtava ylihoitaja seuraa potilasturvallisuuden ja potilasturvallisuussuunnitelman toimeenpanon toteumista ja raportoi tästä johtoryhmälle. Hän ohjaa HaiPro-työryhmän toimintaa ja varmistaa, että linjaorganisaation johto ja esimiehet saavat tarvittaessa kohdennettuja analyyseja potilasturvallisuuden tilasta. Suunnitelman viimeksi päivitetty versio löytyy pdf-tiedostona viraston intrasta ja internet-sivuilta kohdasta julkaisut. 10. POTILASTURVALLISUUTTA EDISTÄVÄT TOIMET Vuosien aikana potilasturvallisuuteen liittyviä kehittämiskohteita ovat: Tarkistetaan suunnitelman tavoitteita vuosittain ja suunnitelman kuvausosiota 2015/16. Muodostetaan potilasturvallisuusryhmä ja määritellään sen tehtävät, kokoonpano ja vastuut. Ryhmän toimikenttä on laajempi kuin HaiPro-työryhmällä. Käynnistetään toimintamalli, jossa kaikki vakavat vaaratapahtumat käsitellään viraston johtoryhmässä. Toteutetaan tiedotuskampanja potilasturvallisuuden hyvistä käytännöistä. Selvitetään tarkemmin erilaisten laatutyökalujen ja LEAN-menetelmien käyttömahdollisuuksia viraston tarjoamien palvelujen tuotannossa. Otetaan käyttöön potilasturvallisuuskoulutuksen uusia koulutusmuotoja (Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus) ja varataan näihin määräraha. 20

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA

VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA VIRANOMAISVALVONTA vs. OMAVALVONTA 8.4.2014 Riitta Husso Valvira, LM 14.4.2014 Riitta Husso 1 Valviran tehtävät VALVIRA: TEO ja STTV yhdistyivät 2009 Sosiaalihuollon valvonta tuli viraston tehtäväksi vuonna

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus

Potilasturvallisuuskatsaus Potilasturvallisuuskatsaus Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Miksi potilasturvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota? joka vuosi kuolee tieliikenteessä

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa

Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Potilasturvallisuuden kehittäminen terveyskeskuksessa Jane Marttila Vt. Ylilääkäri, perusterveydenhuolto Tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun SoTe 19.4.2012 1 Suomalainen STM potilasturvallisuusstrategia

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

24.9.2015 24.9.2015 1 Potilasturvallisuusstrategiasta käytännön toiminnaksi Edistämme potilasturvallisuutta yhdessä 2009-2013 Asetus 341/2011 Laadunhallinnasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä

Sosiaali- ja terveysministeriö. Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Sosiaali- ja terveysministeriö Potilas- ja asiakasturvallisuusstrategia 2017-2021 Tiivistelmä taustasta sekä tavoitetilasta vuoteen 2021 mennessä Ensimmäinen kansallinen potilasturvallisuussuunnitelma

Lisätiedot

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta

Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali- ja terveyslautakunta Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Vanhuslain toimeenpanoon liittyvät toimenpiteet 2013 ja 2014 Espoossa Jukka Louhija 11.12.2013 Sosiaali-

Lisätiedot

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA 2017 2021 Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen Tavoitteet vuoteen 2021 mennessä Potilas- ja asiakasturvallisuus näkyy rakenteissa ja käytännön toiminnassa.

Lisätiedot

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä

Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Omavalvonnan rooli valvontajärjestelmässä Oulu/Rovaniemi 21.9.2016 Sosiaalineuvos Hanna Ahonen, Valvira Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Suomen Potilasturvallisuusyhdistys Suomen Potilasturvallisuusyhdistys

Lisätiedot

Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa. Järvenpään kotihoidon omavalvonta

Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa. Järvenpään kotihoidon omavalvonta Kotiin annettavien palvelujen valvonta osana kunnan omavalvontaa Järvenpään kotihoidon omavalvonta Järvenpään kaupunki Tiina Palmu 14.12.2017 Omavalvontaa ohjaavat tahot Omavalvontaa sosiaali- ja terveydenhuoltoon

Lisätiedot

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA

Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sivu 1/9 Potilasasiamiesselvitys 2014 Peruspalveluliikelaitos JYTA Sosiaali- ja potilasasiamies Helinä Jokitalo Centria- ammattikorkeakoulu Sivu 2/9 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Yhteydenottojen määrä...

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA

POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA POTILASTURVALLISUUSSUUNNITELMA 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Sosiaali- ja terveyspalvelun toimiala 3 3. Potilas ja asiakasturvallisuustyö 3 3.1. Valtakunnallisen tason

Lisätiedot

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto

Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto Lasse Lehtonen Vaaratapahtumien raportointiverkosto 3.10.2013 Kansallinen potilasturvallisuusstrategia, STM 29.1.2009 Visio - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan

Lisätiedot

Omavalvonta. Riskien hallinta Palaute palvelun laadusta. 2.12.2015 Niina Kaukonen, TtM, YTM

Omavalvonta. Riskien hallinta Palaute palvelun laadusta. 2.12.2015 Niina Kaukonen, TtM, YTM Omavalvonta Riskien hallinta Palaute palvelun laadusta 2.12.2015 Niina Kaukonen, TtM, YTM 1 Näin vanhukset kärsivät laitoksissa Ilta-sanomat Torstai 6.1.2011, Kokosimme yhteen surullisia tarinoita suomalaisesta

Lisätiedot

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira

Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira Omavalvonta sosiaali- ja terveydenhuollossa Asiakas- ja potilasturvallisuuden verkostotapaaminen THL 24.9.2015 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 24.9.2015 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012

POTILASTURVALLISUUSteemapäivä. Kouvolan kaupunki 14.5.2012 POTILASTURVALLISUUSteemapäivä Kouvolan kaupunki 14.5.2012 Potilasturvallisuustyön tuloksia Kouvolan kaupungilla Potilasturvallisuussuunnitelma ydinkohdat Lääketurvallisuuden varmistaminen prosessikuvaus

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa

Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa Lääkehoitosuunnitelma päivähoidossa 18.11.2014 Sosiaali- ja terveyslautakunta 07.10.2014 Ylihoitaja Marjo Orava ja lastenneuvolan laaturyhmä 2 (8) Sisällysluettelo sivu 1. Lääkehoidon sisältö ja toimintatavat...

Lisätiedot

Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena

Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena Sähköinen järjestelmä omavalvonnan tukena Sosiaali- ja terveydenhuollon ATK-päivät 22.-23.5.2018 Elina Välikangas, kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sote-projektipäällikkö, Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6

Potilasturvallisuutta. yhdessä edistämään. Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuutta yhdessä edistämään Esitteitä 2007:6 Potilasturvallisuus on osa hoidon laatua. Turvallinen hoito on vaikuttavaa, toteutetaan oikein ja oikeaan aikaan. Hoito ei kuitenkaan aina suju

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) Terveyslautakunta Tja/6 11.09.2012 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 13/2012 1 (5) 224 Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa vuonna 2011 HEL 2012-001668 T 00 01 02 Päätös Käsittely päätti merkitä tiedoksi Toiminnan laatu Helsingin terveyskeskuksessa

Lisätiedot

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät

Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät Johtavien lääkäreiden ja perusturvajohtajien neuvottelupäivät 7.-8.6.2012 Terveydenhuollon ylitarkastaja Anne-Mari Knuuti Lapin aluehallintovirasto, Anne-Mari Knuuti / Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat

Lisätiedot

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu

Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen. ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Uuden terveydenhuoltolain toteutumisen edistäminen ereseptin käyttöönoton suunnittelu ja valmistelu Tietoturva- ja tietosuojatason selvittäminen, huomioiden valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmäpalvelun

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014

Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Oulunkaaren potilasturvallisuussuunnitelma 2013-2014 Potilasturvallisuustyöryhmä 3.12.2012 Palvelutuotantolautakunta xx 20.2.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto...3 2. Oulunkaaren organisaatio...4 3. Potilasturvallisuuden

Lisätiedot

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015

KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 KOKKOLAN JA KRUUNUPYYN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN POTILAS- JA ASIAKAS- TURVALLISUUDEN TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 Kokkolan ja Kruunupyyn sosiaali- ja terveystoimen potilas- ja asiakasturvallisuuden parantamisen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla

Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla Omavalvontasuunnitelma yksityissektorilla Yksityissektorin edunvalvonnalliset päivät 2017 Tehy Yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala 15.9.2017 1 Keskustele naapurisi kanssa: Onko työpaikallasi omavalvontasuunnitelma?

Lisätiedot

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ

Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Tehdään yhdessä hyviä vuosia HENKILÖSTÖMITOITUS VANHUSTENHUOLLON YKSIKÖISSÄ Vanhuspalvelulaki säätää, että toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön

Lisätiedot

Omavalvontaa ohjaava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollossa

Omavalvontaa ohjaava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollossa Omavalvontaa ohjaava lainsäädäntö sosiaali- ja terveydenhuollossa 25.10.2017 Riitta Husso Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti jokaisen oikeutta hyvinvointiin, laadukkaisiin palveluihin

Lisätiedot

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi

Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Asiakkuuden kehittämisseminaari Case Terveydenhuolto Tietoa asiakkaalle palveluntuottajan valinnan tueksi Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri Valinnanvapaus 1) Perusterveydenhuolto Oikeus valita

Lisätiedot

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1

Kangasalan kunta/ Varhaiskasvatus 18.11.2014 Sääntökirja päivähoidon palvelusetelipalvelujen tuottamisesta Sääntökirjan erityinen osa Liite 1 PÄIVÄHOITOTOIMINNAN EHDOTTOMAT KELPOISUUSEHDOT JA LAATUVAATIMUKSET Palveluntuottajan on täytettävä kaikki kohdissa 1-3 laadulle asetetut laatukriteerit. Kelpoisuusehtoihin sisältyvät lainsäädännön vaatimukset

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena

Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena Suuntana parempi työelämä Työterveyshuolto työpaikan hyvinvoinnin tukena, asiantuntija, FM Työelämäryhmän loppuraportti Työterveysyhteistyön kehittäminen Työnantajan, työterveyshuollon ja työntekijän tiivis

Lisätiedot

Lääkehoidon riskit

Lääkehoidon riskit Lääkehoidon riskit 11.1.2016 1 Toimintayksikön ja työyksikön lääkehoitosuunnitelmassa keskitytään oman toiminnan kannalta tunnistettuihin kriittisiin ja olennaisiin lääkitysturvallisuuden alueisiin (riskeihin)

Lisätiedot

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015

OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ. Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 OMAVALVONTA SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Riitta Husso, Valvira 25.8.2015 1 Omavalvonta Palveluntuottaja vastaa siitä, että palvelu täyttää sille asetetut vaatimukset. Omavalvonnalla tarkoitetaan

Lisätiedot

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa

Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelma Omalla äidinkielellä tapahtuva hoito auttaa potilasta osallistumaan hoitoonsa Kieliohjelman työryhmä Vaasan keskussairaala, Vaasa 6.6.2011. Vähemmistökielinen lautakunta, päivitetty 10.2.2014.

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS

OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS OHJE 4/2005 20.12.2005 Dnro 1903/01/2005 TERVEYDENHUOLLON LAITTEESTA JA TARVIKKEESTA TEHTÄVÄ KÄYTTÄJÄN VAARATILANNEILMOITUS Valtuussäännökset Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 14 2 momentti

Lisätiedot

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014

Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 Miten infektiontorjunnan laatua voidaan mitata ja arvioida pitkäaikaishoitolaitoksissa Eliisa Yli-Takku Hygieniahoitaja Sairaalahygienia ja infektiontorjuntayksikkö VSSHP 2014 NÄKÖKULMIA LAATUUN JA LAADUN

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice Mitä potilasturvallisuusjohtaminen on? Turvallisuuspolitiikka Päämäärät Johdon sitoutuminen Henkilöstön merkitys

Lisätiedot

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014

Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Hoitotyön toimintaohjelma 2014-2016 4.11.2014 Valmistelutyöryhmä Hallintoylihoitaja Pirjo Aalto (puheenjohtaja) Professori Marja Kaunonen (varapuheenjohtaja) Ylihoitaja Sari Lepistö Ylihoitaja Marita Saari

Lisätiedot

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK

Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa. Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Näkökulma tulevaisuuden erityisosaamiseen erikoissairaanhoidossa Raija Nurminen Yliopettaja,Turun AMK Tulevaisuuden tarvittavaa osaamista, tässä ydinosaamis- ja erityiskompetensseja voidaan tarkastella

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1

KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 15.5.2014 1 Aluehallintoviraston ohjaus ja valvonta Aluehallintoviraston ohjauksen eri muodot: seminaarit, ohjeet, kannanotot, Internet, sähköposti- ja puhelinohjaus,

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016

KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 KYSTERI Vuosi 2016 KUJON SEMINAARI 15.2.2016 Kuntayhtymän asettamat tavoitteet Tilipäätöksessä nollatulos Sijoitusrahaston korko on 3 % Peruspääoman korko on 1 % 18.3.2016 ep016 2 Taloussuunnitelma 2016-2018

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.

VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA. 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11. VAMMAISPALVELUN JA KEHITYSVAMMAHUOLLON OHJAUS JA VALVONTA 20.11.2014 Kehitysvammaisten Tukiliiton tilaisuus / Jyväskylä 20.11.2014 PM-B 1 Aluehallintovirastot - Toimialueet maakuntajakoon pohjautuvia -

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma

Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma Yksityisen terveydenhuollon omavalvontasuunnitelma 1 (8) 1 Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelujen tuottajan nimi Palvelujen tuottajan Y-tunnus Toimipaikan nimi Toimipaikan postiosoite Postinumero

Lisätiedot

Ajankohtaista potilasturvallisuudesta

Ajankohtaista potilasturvallisuudesta Ajankohtaista potilasturvallisuudesta 3.11.2011 yhteistyöseminaari Leena Lang Missä mennään? 18.3.2010 yhteistyöseminaari : Turvallisuus on tunne, joka sinulla on, ennen kuin olet tajunnut tilanteen. >

Lisätiedot

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41

Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA. Yhtymähallitus 10.4.2014 41 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio TIETOSUOJAPOLITIIKKA Johdanto Tietosuojapolitiikassa kuvataan henkilöön liittyvien henkilötietojen tai muiden luottamuksellisten tietojen käytön periaatteet ja menetelmät

Lisätiedot

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet

Esim. astmaan liittyvä hengenahdistus diabetes, lasten kohdalla toteutuu monipistoshoito epilepsia allergialääkkeet LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Suunnitelman perustana ja lähteinä on ollut Sosiaali- ja terveysministeriön 2007 julkaisema opas Turvallinen lääkehoito, Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta Sosiaali-

Lisätiedot

Potilasturvallisuussuunnitelm

Potilasturvallisuussuunnitelm Potilasturvallisuussuunnitelm Itä-Savon sairaanhoitopiirin ky Potilasturvallisuussuunnitelma Keskushallinnon johtoryhmä 5.11.2012 SISÄLLYS Osa I 3 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN MÄÄRITTELY 3 1.1 Johdanto 3

Lisätiedot

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET

APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET APTEEKKIEN TOIMINTAOHJEMALLI: SÄHKÖISEEN RESEPTIIN LIITTYVÄT HÄIRIÖTILANTEET JOHDANTO Apteekin tulee varautua sähköisen reseptin toiminnassa mahdollisesti ilmeneviin häiriötilanteisiin. Koko apteekin henkilökunnan

Lisätiedot

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa

AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa AVIn rooli infektioiden torjunnassa ja laadun varmistamisessa Lääninlääkäri Katja Paakkola, Lounais-Suomen aluehallintovirasto Infektioiden torjunnalla turvaa ja laatua hoitolaitoksiin Terveydenhuolto/sosiaalihuolto

Lisätiedot

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso

OMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso OMAVALVONTA Valviran näkökulmasta Riitta Husso 2.11.2015 1 OMAVALVOTA sote-palveluissa Yksityinen sosiaalihuolto Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 Julkiset vanhuspalvelut Vanhuspalvelulaki

Lisätiedot

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut

KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut KOTITYÖPALVELUYRITYKSEN OMAVALVONTASUUNNITELMA Asiakaskoteihin tuotettavat tukipalvelut 1. PALVELUJEN TUOTTAJAA KOSKEVAT TIEDOT Yrityksen nimi Y tunnus Toimintayksikön nimi (jos yrityksessä useita toimintayksiköitä)

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje

Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI. Omaishoidon tuen ohje Sosiaalilautakunta 5.5.2015 27 NURMEKSEN KAUPUNKI Omaishoidon tuen ohje SISÄLLYS 1. Yleistä... 1 2. Omaishoidon tuen myöntäminen... 1 2.1. Tuen hakeminen... 1 2.2. Tuen myöntämisedellytykset... 1 3. Hoitopalkkio...

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

Tietosuojavastaavan toiminta ja dokumentointi

Tietosuojavastaavan toiminta ja dokumentointi Tietosuojavastaavan toiminta ja dokumentointi Johanna Sorvettula Tietosuojavastaava Hallintojohtaja, varatuomari, MBA 2015 EPSHP - Johanna Sorvettula 1 Tietosuojavastaavan tehtävät Tietosuojavastaavan

Lisätiedot

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN

VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN VSHP ENNEN JA JÄLKEEN HANKKEEN Turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Timo Toivonen Hallintoylihoitaja Marina Kinnunen VSHP ennen hanketta Mitä tehtiin ja mitä näyttöä Elämää hankkeen jälkeen HANKKEEN TAVOITTEET

Lisätiedot

Henkilöstösuunnitelma 2016

Henkilöstösuunnitelma 2016 Henkilöstösuunnitelma 2016 Yt-toimikunta 16.11.2015 Kunnahallitus 16.11.2015 Kunnanvaltuusto 30.11.2015 1 SISÄLLYS 1. Henkilöstösuunnitelman tavoite... 3 2. Henkilöstöpoliittiset linjaukset... 3 3. Työvoimatarpeen

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010

11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12.2009 HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12.2009 ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 11.1.2010 11.1.2010 vrs10 Henkilöstötoimikunta 16.12. HUS kuntayhtymän työsuojelujaosto 8.12. ja 11.1.2010 VUOSILLE 2010 2013 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 2 2. TYÖSUOJELUN TOIMINTA AJATUS JA

Lisätiedot

Omavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira

Omavalvonnan työpaja. Riitta Husso Valvira Omavalvonnan työpaja Riitta Husso 22.11.2017 Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä käytössä Valviran

Lisätiedot

Omavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira

Omavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira Omavalvonnan työpaja Oulu 15.11.2017 Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä

Lisätiedot

Mahdolliset hankintaan liittyvät kysymykset ja huomiot oli esitettävä 29.3.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: hankinta.sotet@espoo.fi.

Mahdolliset hankintaan liittyvät kysymykset ja huomiot oli esitettävä 29.3.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen: hankinta.sotet@espoo.fi. 1 (6) KOTIIN TUOTETTAVIEN PALVELUJEN SEKÄ PÄIVÄTOIMINNAN HANKINTA DNO 899/02.08.00/2012 Mahdolliset hankintaan liittyvät kysymykset ja huomiot oli esitettävä 29.3.2012 mennessä sähköpostilla osoitteeseen:

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010

LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN RAPORTOINTI (HAIPRO) PPSHP:SSÄ 2010 LIITE 1. POTILASPALAUTE VUOSINA 2006 2010 Palautemäärät 2010 Vuosi Spontaanin palautteen määrä kpl (luvut sis. myös sähköisen palautteen) 2006 2454 2007 2278 2008 1766 2009 1894 2010 1614 LIITE 2. VAARATAPAHTUMIEN

Lisätiedot

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys

Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä. Luennoitsija / tilaisuus / päiväys Potilasturvallisuus ja vaaratapahtumien ilmoitusjärjestelmä HaiPro Lapin sairaanhoitopiirissä Miten organisaation turvallisuuden tilaa tulisi arvioida ja edistää? Tarkastellaan näkyvää, Pyritään saamaan

Lisätiedot

Toiminta häiriötilanteissa. 3/2013 v. 1.3

Toiminta häiriötilanteissa. 3/2013 v. 1.3 Toiminta häiriötilanteissa 3/2013 v. 1.3 Sisällys Käytönaikainen tuki häiriön käsittelyn vaiheet ja tehtävät Kelan Kanta-tuki 2 Toiminta häiriö- ja poikkeustilanteissa loppukäyttäjien tulee tietää mihin

Lisätiedot

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito

Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito Opas lääkehoitosuunnitelman tekemiseen sosiaali- ja terveydenhuollossa 18.2.2016 Uudistettu opas: Turvallinen lääkehoito/ Ritva Inkinen 1 Tämän esityksen sisältö

Lisätiedot

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla -

HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - HaiPro verkostotapaaminen - HAIPRO vaara ja haittatapahtumien raportointi Kotkan kaupungilla - Projektipäällikkö Sara Haimi-Liikkanen Projektityöntekijä Minna Labbas 24.11.2011 HaiPro Kotkan kaupungilla

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO

POTILASTURVALLISUUS / HAIPRO Jaana Inkilä HUS, Hyvinkään sha Potilasasiamies, potilasturvallisuus 22.11. 2013 1 SISÄLTÖ Esimiehen vastuu potilasturvallisuudesta Potilasturvallisuus ja HaiPro HUS, Hyvinkään alueella Naisten HaiPro

Lisätiedot