Kelan terminologinen sanasto. FPA-termer. Etuuksiin liittyvät käsitteet, 3. laitos. Förmånsrelaterade begrepp, 3 upplagan.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kelan terminologinen sanasto. FPA-termer. Etuuksiin liittyvät käsitteet, 3. laitos. Förmånsrelaterade begrepp, 3 upplagan."

Transkriptio

1

2 Kelan terminologinen sanasto Etuuksiin liittyvät käsitteet, 3. laitos FPA-termer Förmånsrelaterade begrepp, 3 upplagan TSK 46 Kela FPA SANASTOKESKUS TSK TERMINOLOGICENTRALEN TSK Helsinki 2014

3 Toimitus/Redigering: Sirpa Suhonen Kansi/Omslag: Nana Uitto Kansaneläkelaitos (Kela) / Folkpensionsanstalten (FPA) ISBN (PDF) ISSN (PDF) Kela PL 450, Helsinki FPA PB 450, Helsingfors Sanastokeskus TSK Albertinkatu 23 A 12, Helsinki Terminologicentralen TSK Albertsgatan 23 A 12, Helsingfors

4 Kolmannen laitoksen esipuhe Kela ja Sanastokeskus TSK aloittivat vuonna 2007 yhdessä sanastoprojektin, jonka tavoitteena on edistää Kelan ja sen yhteistyötahojen välistä viestintää ja sähköistä tiedonvaihtoa yhtenäistämällä ja vakiinnuttamalla Kelan hoitaman sosiaaliturvan käsitteistöä järjestelmällisen sanastotyön avulla. Työn tuloksena on syntynyt Kelan terminologinen sanasto, jonka 1. laitos julkaistiin vuonna 2010 ja 2. laitos vuonna Aiemmissa laitoksissa on käsitelty sairausvakuutusta (kuten sairausvakuutuslain mukaisia päivärahoja ja sairaanhoitokorvauksia), kansainvälistä sairaanhoitoa, työterveyshuoltoa, vammaisetuuksia ja tulkkauspalveluja, muutamia eläkkeitä sekä Kelan järjestämää ja korvaamaa kuntoutusta. Tähän 3. laitokseen, joka on nimeltään Kelan terminologinen sanasto Etuuksiin liittyvät käsitteet, on lisätty loput Kelan maksamat eläkkeet, asumistuet, opintoetuudet, sotilasavustus, perhe-etuudet ja työttömyysturva. Aiemmin julkaistua aineistoa on samalla päivitetty. Kelan terminologiseen sanastoon on koottu termitietueina ja käsitekaavioina tiedot lähes 500 käsitteestä. Sanastossa selvitetään käsitteiden sisällöt määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla sekä annetaan suositukset suomen- ja ruotsinkielisistä termeistä. Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla. Kelan terminologisen sanaston alkutekstit, käsitekuvaukset ja käsitekaaviot on käännetty ruotsiksi. Sanasto on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat tietoa siitä, mitkä ovat suositeltavat Kelan hoitaman sosiaaliturvan termit ja mitä ne tarkoittavat. Sanasto on hyvä apuväline esimerkiksi lainvalmistelijoille, tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Sanasto voi myös tukea tiedonhallintaa ja luoda edellytyksiä kehittää mm. tiedonhakua, tiedonsiirtoa, arkistointia ja tiedon mallintamista. Sanasto perustuu pääasiassa Suomen lainsäädäntöön sekä sanastoa laatineen asiantuntijaryhmän pohdintoihin. Se ei kuitenkaan ole juridinen asiakirja. Kelan terminologisen sanaston 3. laitoksen laatineeseen asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet: Eva Aalto, lakimies, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / eläkkeet Laila Aho, lakimies, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / kansanväliset eläkeasiat Carita Bjon, johtava tietoasiantuntija, sanastoprojektin koordinaattori, tutkimusosasto Marianne Eronen, asiantuntijalääkäri, terveysosasto/sairausvakuutus Hanna Halsvaha, suunnittelija, terveysosasto/lääkekorvaukset Jaana Harsia-Alatalo, proviisori, terveysosasto/lääkekorvaukset Annika Hautaranta, suunnittelija, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / työttömyysturva Riikka Heikkinen, suunnittelija, terveysosasto / vammaisten tulkkauspalvelu Heidi Heikura, suunnittelija, terveysosasto/työkyvyttömyyseläkkeet Noora Heinonen, kansallisen yhteyspisteen päällikkö, terveysosasto / kansainvälinen sairaanhoito Sari Helminen, asiantuntijahammaslääkäri, terveysosasto/sairaanhoitokorvaukset Mikko Horko, lakimies, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / yleinen asumistuki ja sotilasavustus Riikka Huttunen, suunnittelija, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / Arkki-hanke Birgitta Hämäläinen, lakimies, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / eläkkeet Niina Järviö, suunnittelija, terveysosasto/vammaisetuudet Anja Karhuluoma, suunnittelija, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / opintoetuudet Heidi Kemppinen, pääsuunnittelija, aktuaari- ja tilasto-osasto / työttömyysturva ja asumistuet Siru Keskinen, suunnittelija, aktuaari- ja tilasto-osasto / perhe-etuudet Riikka Kettunen, proviisori, terveysosasto/lääkekorvaukset Sanna Kuorikoski, suunnittelija, terveysosasto / kansainvälinen sairaanhoito Kaino Laaksonen, vastaava kielenhuoltaja, hallinto-osasto Marja Laanterä, lakimies, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / eläkkeet Veli-Pekka Laasonen, suunnittelija, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / sotilasavustus Arja Lemmettylä, suunnittelija, terveysosasto/sairauspäivärahat Anneli Louhenperä, suunnittelija, terveysosasto/kuntoutus Jenni Mäkelä, lakimies, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / opintoetuudet Vesa Nissinen, suunnittelija, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / Arkki-hanke Arja Paijo, suunnittelija, terveysosasto / kansainvälinen sairaanhoito Sari Paimen, suunnittelija, eläke- ja toimeentuloturvakäsitteiden koordinaattori, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / yhteisten asioiden ryhmä Heikki Palomäki, asiantuntijalääkäri, terveysosasto/sairausvakuutus Reeta Pösö, suunnittelija, aktuaari- ja tilasto-osasto / eläkkeet Pirjo Raute, etuuspäällikkö, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / eläkkeet Mikko Ryynänen, lakimies, terveysosasto/kuntoutusraha Katri Sillanpää, suunnittelija, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / eläkkeensaajan asumistuki Päivi Soitamo, lakimies, eläke- ja toimeentuloturvaosasto / perhe-etuudet Paula Stenfors, suunnittelija, terveysosasto/sairaanhoitokorvaukset

5 Tiina Suomela-Markkanen, asiantuntijalääkäri, terveysosasto/kuntoutus Teemu Takala, asiantuntijalääkäri, terveysosasto / työkyvyttömyyseläke- ja vammaisetuusasioiden lääketieteellinen asiantuntijaryhmä Tiina Telakivi, asiantuntijalääkäri, terveysosasto / työkyvyttömyyseläkkeet, vammaisetuudet ja sairausvakuutus Pirjo Tikka, hallintosihteeri, terveyteen liittyvien käsitteiden koordinaattori, terveysosasto Marja Toivanen, suunnittelija, terveysosasto/työterveyshuolto Mikko Toivanen, etuuspäällikkö, terveysosasto / vammaisetuudet ja vammaisten tulkkauspalvelu Hannu Vanhanen, ylilääkäri, Etelä-Suomen vakuutusalue / työkyvyttömyyseläkkeet Sirpa Suhonen, projektin terminologi, Sanastokeskus TSK Käsitekuvaukset on kääntänyt ruotsiksi Heidi Rustanius. Kelan ylikielenkääntäjä Carola Grönholm sekä kielenkääntäjät Johanna Blom ja Berit Rosqvist ovat tarkistaneet ja täydentäneet ruotsinkieliset vastineet ja käsitekuvausten käännökset sekä kääntäneet alkutekstit. Sanaston tallennus- ja julkaisutekniikasta on vastannut IT-suunnittelija Saku Seppälä Sanastokeskuksesta. Sanaston laatimiseen tarvittavan terminologisen työn ovat rahoittaneet Kelan hallinto-osasto, terveysosasto sekä eläke- ja toimeentuloturvaosasto. Kelan terveysosastolla toimiva Terminologisen sanaston ylläpito- ja kehittämisryhmä vastaa sanaston päivittämisestä ja kehittämisestä.

6 Förord, tredje upplagan Folkpensionsanstalten (FPA) och Terminologicentralen TSK inledde år 2007 ett samarbetsprojekt, vars mål är att främja kommunikationen och det elektroniska informationsutbytet mellan FPA och dess samarbetsparter genom att med systematiskt terminologiarbete harmonisera och befästa begreppsapparaten inom FPA:s verksamhetsområde. Resultatet är den terminologiska ordlistan FPA-termer, vars första upplaga publicerades år 2010 och den andra år I de tidigare upplagorna ingår begrepp som hänför sig till sjukförsäkringen (såsom dagpenningar och sjukvårdsersättningar enligt sjukförsäkringslagen), internationell sjukvård, företagshälsovård, handikappförmåner och tolktjänster, några pensioner samt rehabilitering som ordnas och ersätts av FPA. Denna tredje upplaga, som går under namnet FPA-termer Förmånsrelaterade begrepp, har utökats med resten av de pensioner som betalas ut av FPA, bostadsbidrag, studieförmåner, militärunderstöd, familjeförmåner och arbetslöshetsförmåner. Samtidigt har det tidigare publicerade materialet uppdaterats. Ordlistan omfattar termposter och begreppsdiagram för nästan 500 begrepp. Begreppens innehåll förklaras med hjälp av definitioner och kompletterande anmärkningar. Relationerna mellan begreppen åskådliggörs genom begreppsdiagram. Ordlistan ger rekommendationer för finska och svenska termer. De inledande texterna i ordlistan, begreppsbeskrivningarna och begreppsdiagrammen har översatts till svenska. Ordlistan är avsedd för sakkunniga, som vill veta vilka termer som rekommenderas och vad de begrepp som används inom FPA:s verksamhetsområde betyder. Den är ett bra hjälpmedel t.ex. för lagberedare, översättare, informatörer och journalister. Den kan också stödja datahantering och skapa förutsättningar att utveckla bl.a. informationssökning, informationsöverföring, arkivering och informationsmodellering. Ordlistan grundar sig främst på finsk lagstiftning samt på sakkunniggruppens reflektioner. Den är dock inte en juridisk handling. I sakkunniggruppen för den tredje upplagan av FPA-termer ingår följande personer: Eva Aalto, jurist, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/pensioner Laila Aho, jurist, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/internationella pensioner Carita Bjon, ledande informationsspecialist, koordinator för terminologiprojektet, forskningsavdelningen Marianne Eronen, sakkunnigläkare, hälsoavdelningen/sjukförsäkring Hanna Halsvaha, planerare, hälsoavdelningen/läkemedelsersättningar Jaana Harsia-Alatalo, provisor, hälsoavdelningen/läkemedelsersättningar Annika Hautaranta, planerare, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/utkomstskydd för arbetslösa Riikka Heikkinen, planerare, hälsoavdelningen/tolktjänst för personer med funktionsnedsättning Heidi Heikura, planerare, hälsoavdelningen/sjukpensioner Noora Heinonen, chef för nationella kontaktpunkten, hälsoavdelningen/internationell sjukvård Sari Helminen, sakkunnigtandläkare, hälsoavdelningen/sjukvårdsersättningar Mikko Horko, jurist, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/allmänt bostadsbidrag och militärunderstöd Riikka Huttunen, planerare, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/arkki-projektet Birgitta Hämäläinen, jurist, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/pensioner Niina Järviö, planerare, hälsoavdelningen/handikappförmåner Anja Karhuluoma, planerare, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/studieförmåner Heidi Kemppinen, chefsplanerare, aktuarie- och statistikavdelningen/utkomstskydd för arbetslösa och bostadsbidrag Siru Keskinen, planerare, aktuarie- och statistikavdelningen/familjeförmåner Riikka Kettunen, provisor, hälsoavdelningen/läkemedelsersättningar Sanna Kuorikoski, planerare, hälsoavdelningen/internationell sjukvård Kaino Laaksonen, ansvarig språkvårdare, administrativa avdelningen Marja Laanterä, jurist, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/pensioner Veli-Pekka Laasonen, planerare, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/militärunderstöd Arja Lemmettylä, planerare, hälsoavdelningen/sjukdagpenning Anneli Louhenperä, planerare, hälsoavdelningen/rehabilitering Jenni Mäkelä, jurist, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/studieförmåner Vesa Nissinen, planerare, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/arkki-projektet Arja Paijo, planerare, hälsoavdelningen/internationell sjukvård Sari Paimen, planerare, koordinator för pensions- och utkomstskyddsbegrepp, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/gruppen för gemensamma ärenden Heikki Palomäki, sakkunnigläkare, hälsoavdelningen/sjukförsäkring Reeta Pösö, planerare, aktuarie- och statistikavdelningen/ pensioner

7 Pirjo Raute, förmånschef, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/pensioner Mikko Ryynänen, jurist, hälsoavdelningen/rehabiliteringspenning Katri Sillanpää, planerare, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/bostadsbidrag för pensionstagare Päivi Soitamo, jurist, avdelningen för pensioner och utkomstskydd/familjeförmåner Paula Stenfors, planerare, hälsoavdelningen/sjukvårdsersättningar Tiina Suomela-Markkanen, sakkunnigläkare, hälsoavdelningen/rehabilitering Teemu Takala, sakkunnigläkare, hälsoavdelningen/medicinska sakkunniggruppen för sjukpensioner och handikappförmåner Tiina Telakivi, sakkunnigläkare, hälsoavdelningen/sjukpensioner, handikappförmåner och sjukförsäkring Pirjo Tikka, förvaltningssekreterare, koordinator för hälsorelaterade begrepp, hälsoavdelningen Marja Toivanen, planerare, hälsoavdelningen/företagshälsovård Mikko Toivanen, förmånschef, hälsoavdelningen/handikappförmåner och tolktjänst för personer med funktionsnedsättning Hannu Vanhanen, överläkare, Södra Finlands försäkringskrets/sjukpensioner Sirpa Suhonen, projektterminolog, Terminologicentralen TSK Begreppsbeskrivningarna har översatts till svenska av Heidi Rustanius. Övertranslator Carola Grönholm samt translatorerna Berit Rosqvist och Johanna Blom vid FPA har granskat och kompletterat de svenska termerna och översättningarna av begreppsbeskrivningarna samt översatt de inledande texterna. IT-planerare Saku Seppälä vid Terminologicentralen TSK har svarat för termhanteringssystemet. Det terminologiska arbetet har finansierats av administrativa avdelningen, hälsoavdelningen och avdelningen för pensioner och utkomstskydd vid FPA. Vid hälsoavdelningen finns en arbetsgrupp som svarar för uppdateringen och utvecklingen av ordlistan.

8 Sisällysluettelo Kolmannen laitoksen esipuhe... 3 Käsitekaavioluettelo Sanaston erityispiirteitä Sanastoprojektin taustaa Sanaston näkökulmasta ja rajauksesta...13 Sanaston vastineista Sanaston käyttäjälle Käsitteet, määritelmät ja termit Sanaston rakenne Termitietueen rakenne Käsitekaavioiden tulkinta Yleiset käsitteet Sosiaaliturva Henkilöt Sairausvakuutukseen liittyvät tahot Työ- ja toimintakyky Asiakirjat Etuuksiin liittyvät käsitteet Sairaanhoitokorvaukset Tutkimus ja hoito Sairaanhoidon kustannukset ja sairaanhoitokorvaukset Sairaanhoitokorvausten omavastuut Korvaustaksat Lääkkeet ja lääkekorvaukset Lääkkeet ja muut korvattavat valmisteet Lääkevaihto Lääkekorvaukset Lääkemääräykset Kansainvälinen sairaanhoito Sairausvakuutuslain mukaiset päivärahat Päivärahan saamisen perusteet Päivärahat Päivärahoihin liittyvät ajanjaksot Työterveyshuolto Työterveyshuollon sisältö Työterveyshuollon voimavarat Työterveyshuollon korvaukset Vammaisetuudet ja vammaisten tulkkauspalvelu Vammaisetuudet Vammaisten tulkkauspalvelu Kuntoutus Kuntoutusmuodot Kuntoutuksen toimenpiteet Kuntoutusprosessi ja kuntoutuksen asiakirjat Kuntoutusetuudet ja kuntoutusrahaetuudet Kuntoutuksen toimijat ja yhteistyö Eläkkeet Eläkelajit Eläkkeisiin liittyvät etuudet Eläkkeen määrään ja myöntämiseen vaikuttavia tekijöitä EU-eläkkeisiin liittyviä käsitteitä...229

9 10 Asumistuet Opintoetuudet Sotilasavustus Perhe-etuudet Työttömyysturva Lähteet Ruotsinkielinen hakemisto Suomenkielinen hakemisto

10 Innehåll Förord, tredje upplagan... 5 Förteckning över begreppsdiagrammen...12 Om ordlistans innehåll Terminologiprojektets bakgrund...14 Perspektiv och avgränsning Ekvivalenter Till användaren Begrepp, definitioner och termer...20 Ordlistans uppläggning Termpostens uppläggning...21 Läsanvisning till begreppsdiagrammen Allmänna begrepp Social trygghet Personer Aktörer i anslutning till sjukförsäkringen Arbets- och funktionsförmåga Dokument Begrepp som rör förmåner Sjukvårdsersättningar Undersökning och vård Sjukvårdskostnader och sjukvårdsersättningar Självrisker i samband med sjukvårdsersättningar Ersättningstaxor Läkemedel och läkemedelsersättningar Läkemedel och andra ersättningsgilla preparat Utbyte av läkemedel Läkemedelsersättningar Recept Internationell sjukvård Dagpenningar enligt sjukförsäkringslagen Grunder för utbetalning av dagpenning Dagpenningar Tidsperioder i samband med dagpenningar Företagshälsovård Företagshälsovårdens innehåll Företagshälsovårdens resurser Ersättningar för kostnader för företagshälsovård Handikappförmåner och tolktjänst för personer med funktionsnedsättning Handikappförmåner Tolktjänst för personer med funktionsnedsättning Rehabilitering Rehabiliteringsformer Rehabiliteringsåtgärder Rehabiliteringsprocess och rehabiliteringsdokument Rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner Rehabiliteringsaktörer och -samarbete Pensioner Pensionsslag Förmåner i anslutning till pensioner Faktorer med betydelse för pensionsbeloppet och beviljandet av pension Begrepp som rör EU-pensioner...229

11 10 Bostadsbidrag Studieförmåner Militärunderstöd Familjeförmåner Utkomstskydd för arbetslösa Källor Svenskt register Finskt register

12 Käsitekaavioluettelo Käsitekaavio 1. Sosiaaliturva...29 Käsitekaavio 2. Työkyky Käsitekaavio 3. Toimintarajoitteinen henkilö...47 Käsitekaavio 4. Etuuskäsitteet...57 Käsitekaavio 5. Tutkimus ja hoito...62 Käsitekaavio 6. Sairaanhoidon kustannukset...66 Käsitekaavio 7. Sairaanhoitokorvaukset...74 Käsitekaavio 8. Korvaustaksat...79 Käsitekaavio 9. Taksakokonaisuudet...85 Käsitekaavio 10. Lääkkeet Käsitekaavio 11. Lääkevalmisteet...95 Käsitekaavio 12. Lääkekorvaukset Käsitekaavio 13. Lääkemääräykset Käsitekaavio 14. Hoitoetuus Käsitekaavio 15. Päivärahat Käsitekaavio 16. Vanhempainpäivärahat Käsitekaavio 17. Työterveyshuollon sisältö Käsitekaavio 18. Työterveyshuollon voimavarat Käsitekaavio 19. Työterveyshuollon korvaukset Käsitekaavio 20. Vammaisetuudet Käsitekaavio 21. Vammaisetuuden ja työkyvyttömyyseläkkeen myöntämisedellytykset Käsitekaavio 22. Vammaisten tulkkauspalvelu Käsitekaavio 23. Kuntoutusmuodot Käsitekaavio 24. Kuntoutuksen toimenpiteet Käsitekaavio 25. Kuntoutusprosessi ja kuntoutuksen asiakirjat Käsitekaavio 26. Kuntoutusetuudet ja kuntoutusrahaetuudet Käsitekaavio 27. Kuntoutuksen toimijat ja yhteistyö Käsitekaavio 28. Eläkkeet Käsitekaavio 29. Perhe-eläkkeet Käsitekaavio 30. Eläkkeisiin liittyviä käsitteitä Käsitekaavio 31. Asumisen tuet Käsitekaavio 32. Asunnot Käsitekaavio 33. Opintoetuudet Käsitekaavio 34. Opintotukiaika Käsitekaavio 35. Sotilasavustus Käsitekaavio 36. Perhe-etuudet Käsitekaavio 37. Elatusapu ja elatustuki Käsitekaavio 38. Lastenhoidon tuet Käsitekaavio 39. Työttömyysetuudet Käsitekaavio 40. Työmarkkinatuki Käsitekaavio 41. Työttömyysetuuksiin liittyviä käsitteitä...293

13 Förteckning över begreppsdiagrammen Begreppsdiagram 1. Social trygghet...30 Begreppsdiagram 2. Arbetsförmåga...44 Begreppsdiagram 3. Person med funktionsbegränsning...48 Begreppsdiagram 4. Förmånsbegrepp...58 Begreppsdiagram 5. Undersökning och vård...63 Begreppsdiagram 6. Sjukvårdskostnader...67 Begreppsdiagram 7. Sjukvårdsersättningar...75 Begreppsdiagram 8. Ersättningstaxor...80 Begreppsdiagram 9. Taxehelheter...86 Begreppsdiagram 10. Läkemedel...92 Begreppsdiagram 11. Läkemedelspreparat...96 Begreppsdiagram 12. Läkemedelsersättningar Begreppsdiagram 13. Recept Begreppsdiagram 14. Vårdförmån Begreppsdiagram 15. Dagpenningar Begreppsdiagram 16. Föräldradagpenningar Begreppsdiagram 17. Företagshälsovårdens innehåll Begreppsdiagram 18. Företagshälsovårdens resurser Begreppsdiagram 19. Ersättningar för kostnader för företagshälsovård Begreppsdiagram 20. Handikappförmåner Begreppsdiagram 21. Förutsättningar för beviljandet av handikappförmåner och sjukpension Begreppsdiagram 22. Tolktjänst för funktionshindrade Begreppsdiagram 23. Rehabiliteringsformer Begreppsdiagram 24. Rehabiliteringsåtgärder Begreppsdiagram 25. Rehabiliteringsprocess och rehabiliteringsdokument Begreppsdiagram 26. Rehabiliteringsförmåner och rehabiliteringspenningförmåner Begreppsdiagram 27. Rehabiliteringsaktörer och -samarbete Begreppsdiagram 28. Pensioner Begreppsdiagram 29. Familjepensioner Begreppsdiagram 30. Begrepp som rör pensioner Begreppsdiagram 31. Bostadsbidrag Begreppsdiagram 32. Bostäder Begreppsdiagram 33. Studieförmåner Begreppsdiagram 34. Studiestödstid Begreppsdiagram 35. Militärunderstöd Begreppsdiagram 36. Familjeförmåner Begreppsdiagram 37. Underhållsbidrag och underhållsstöd Begreppsdiagram 38. Barnavårdsstöd Begreppsdiagram 39. Arbetslöshetsförmåner Begreppsdiagram 40. Arbetsmarknadsstöd Begreppsdiagram 41. Begrepp som rör arbetslöshetsförmåner...294

14 Sanaston erityispiirteitä Sanastoprojektin taustaa Syksyllä 2006 asetettiin työryhmä ohjausryhmineen, jonka tehtävänä oli sosiaali- ja terveysturvan sähköisten asiakirjojen tiedonhallinnan kehittäminen. Ryhmien toimikausi oli Ryhmiin kuului Kelan hallinto-osaston, terveysosaston, eläke- ja toimeentuloturvaosaston, aktuaari- ja tilasto-osaston, IT-osaston, tietohallinto-osaston ja tutkimusosaston edustajia. Työryhmä toteutti tehtävänsä projektina, jonka tavoitteena oli sekä selkeyttää asiantuntijoiden välistä viestintää että edistää Kelan ja sen yhteistyötahojen tietojärjestelmien kautta kertyvän tiedon täysimittaista hyödyntämistä. Projektin keskeisin osa oli sanastoprojekti, joka toteutettiin Kelan ja Sanastokeskus TSK:n yhteistyönä. Projektiin osallistui Kelan etuusosastojen asiantuntijoita ja Sanastokeskuksen terminologeja. Sanastoprojekti jakautui kahteen osaan. TERMIT1-projekti ( ) keskittyi terveyteen liittyviin käsitteisiin, kuten sairaanhoitokorvauksiin ja kuntoutukseen, ja sen tuloksena julkaistiin vuonna 2010 Kelan terminologinen sanasto Terveyteen liittyvät käsitteet. Vuonna 2012 terveyteen liittyvistä käsitteistä julkaistiin 2. laitos, johon oli lisätty käsitekuvausten käännökset ruotsiksi. TERMIT2-projektissa ( ) täydennettiin Kelan terminologista sanastoa muilla Kelan maksamilla etuuksilla, kuten eläkkeillä ja työttömyysetuuksilla. TERMIT2-projektin tuloksena on tämä julkaisu, Kelan terminologinen sanasto Etuuksiin liittyvät käsitteet. Sanaston näkökulmasta ja rajauksesta Kelan terminologinen sanasto kuvaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmää lainsäädännön näkökulmasta, mikä tarkoittaa, että Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan liittyvät säädökset ovat olleet tärkeimmät lähteet sanastoa laadittaessa. Tärkeimmät käytetyt lähteet on lueteltu sanaston loppuosan kohdassa Lähteet. Sanastoon on pyritty ottamaan mukaan nimenomaan Kelan toimintaan liittyviä termejä. Mutta koska sanaston yhtenä tavoitteena on kehittää Kelan ja sen yhteistyötahojen välistä viestintää, mukaan on otettu myös sellaisia termejä, jotka eivät ole yksinomaan Kelan termejä. Mukana on esimerkiksi lääkkeisiin ja työkyvyttömyyteen liittyviä termejä. Sanaston vastineista Sanaston lähtökohtana ovat Suomen olot ja suomalainen lainsäädäntö, mikä on huomioitu ruotsin vastineiden valinnassa. Ensisijaisiksi ruotsinkielisiksi vastineiksi on pyritty valitsemaan sekä Suomessa että Ruotsissa vakiintuneita termejä. Joissakin tapauksissa on mukaan otettu sekä Suomessa että Ruotsissa käytössä olevia termejä, koska samaan käsitteeseen voidaan viitata eri termeillä Suomessa ja Ruotsissa. Ruotsinkielisiä termivastineita on joskus ollut vaikea löytää. Tällaisissa tilanteissa on pyritty laatimaan suomalaista käsitettä mahdollisimman hyvin vastaava käännösvastine.

15 Om ordlistans innehåll Terminologiprojektets bakgrund Hösten 2006 tillsattes vid FPA en arbetsgrupp och en styrgrupp, med uppgift att främja hanteringen av information i elektroniska dokument som rör social trygghet. Grupperna tillsattes för perioden I grupperna ingick representanter för administrativa avdelningen, hälsoavdelningen, avdelningen för pensioner och utkomstskydd, aktuarie- och statistikavdelningen, IT-avdelningen, dataavdelningen och forskningsavdelningen. Arbetsgruppen genomförde sitt uppdrag i form av ett projekt, vars mål var att främja kommunikationen mellan sakkunniga, mellan FPA:s och dess samarbetspartners informationssystem samt informationshanteringen vid FPA. Projektets viktigaste del var det egentliga terminologiprojektet, som genomfördes i samarbete med Terminologicentralen TSK och sakkunniggrupper från förmånsavdelningarna vid FPA. Terminologiprojektet var indelat i två delar. TERMIT1-projektet ( ) fokuserade på hälsorelaterade begrepp, såsom sjukvårdsersättningar och rehabilitering. Projektet resulterade i FPAtermer Hälsorelaterade begrepp, som publicerades år År 2012 publicerades den andra upplagan av de hälsorelaterade begreppen. Den innehöll översättningar till svenska också av begreppsbeskrivningarna. I projektet TERMIT2 ( ) kompletterades FPA-termer med andra förmåner som FPA betalar, såsom pensioner och arbetslöshetsförmåner. Den här publikationen, FPAtermer Förmånsrelaterade begrepp, är resultatet av projektet TERMIT2. Perspektiv och avgränsning Den terminologiska ordlistan beskriver det finländska systemet för social trygghet ur lagstiftningsperspektiv. Detta innebär att de viktigaste källorna är de författningar som gäller FPA-förmåner. En förteckning över de viktigaste källorna finns under rubriken Källor i slutet av ordlistan. Vi har strävat efter att i första hand ta med termer som hänför sig till FPA:s verksamhet. Men eftersom ett av ordlistans mål är att främja kommunikationen mellan FPA och dess samarbetspartner har vi valt att ta med också sådana termer som inte enbart rör FPA:s verksamhet. Sådana termer är t.ex. termer som hänför sig till läkemedel och arbetsoförmåga. Ekvivalenter Eftersom utgångspunkten för ordlistan är förhållandena i Finland och finsk lagstiftning har de svenska ekvivalenterna valts så, att de så väl som möjligt motsvarar definitionerna. I första hand rekommenderas termer, som är etablerade både i Sverige och i Finland. I vissa fall har termvarianter från både Finland och Sverige tagits med. Detta beror bl.a. på att samma begrepp ibland uttrycks med olika termer i respektive länder. Det har ibland varit svårt att hitta svenska ekvivalenter. I sådana fall ges en översättning som motsvarar det finska begreppet så väl som möjligt.

16 Sanaston käyttäjälle Käsitteet, määritelmät ja termit Sanaston lähtökohtana on ollut luotettavien määritelmien, käsitejärjestelmien ja termivastineiden tuottaminen. Siksi sanasto on laadittu systemaattisesti, terminologisten periaatteiden ja menetelmien mukaisesti, jotka on määritelty ISO/TC 37:n (International Organization for Standardization/Technical Committee 37 Terminology and other language and content resources) laatimissa kansainvälisissä standardeissa. Terminologiselle sanastotyölle on ominaista käsitekeskeisyys. Siinä missä sanakirjat tarkastelevat sanoja ja niiden merkityksiä, terminologisten sanastojen lähtökohtana ovat käsitteet ja niiden väliset suhteet. Käsitteet ovat ihmisen mielessään muodostamia ajatusmalleja, jotka vastaavat tiettyjä todellisuuden kohteita, niin sanottuja tarkoitteita. Tarkoitteet voivat olla konkreettisia (esim. lääke) tai abstrakteja (esim. korvattavuus), ja niillä on erilaisia ominaisuuksia (esim. parantaa, lievittää tai ehkäisee sairautta tai sen oireita). Näistä ominaisuuksista muodostettuja ajatusmalleja kutsutaan käsitepiirteiksi. Käsitteen sisältö muodostuu joukosta erilaisia käsitepiirteitä, joista olennaiset ja erottavat kuvataan määritelmän avulla. Määritelmät on kirjoitettu sellaiseen muotoon, että niiden avulla voidaan tunnistaa kunkin käsitteen paikka käsitejärjestelmässä. Termit puolestaan ovat käsitteiden nimityksiä, joiden avulla voidaan lyhyesti viitata käsitteen koko sisältöön. Sanaston käsitteet on analysoitu selvittämällä kunkin käsitteen olennainen sisältö, käsitteiden väliset suhteet ja näiden suhteiden perusteella muodostuvat käsitejärjestelmät. Analyysin tuloksia on hyödynnetty määritelmien laadinnassa ja termien valinnassa. Käsitejärjestelmät on kuvattu usein myös graafisina kaavioina. Sanaston rakenne Sanasto on ryhmitelty aiheenmukaisesti jäsenneltyihin lukuihin, joissa toisiinsa liittyvät käsitteet on pyritty sijoittamaan lähekkäin. Aakkoselliset hakemistot löytyvät sanaston lopusta kullakin sanaston kielellä. Hakemistoihin on poimittu suositettavien ja hylättävien termien lisäksi muita hakusanoja, jotka liittyvät läheisesti tiettyyn käsitteeseen. Muut hakusanat viittaavat siihen käsitteeseen ja sen numeroon, jonka yhteydessä sanaa käsitellään. 15

17 Termitietueen rakenne Käsitteet on esitetty sekä numeroituina termitietueina että käsitejärjestelmiä kuvaavina kaavioina. Käsitekaaviot ja termitietueet on tarkoitettu toisiaan tukeviksi esitysmuodoiksi. Kaikki sanaston käsitteet eivät ole mukana kaavioissa. Termitietueessa käsitteille annetaan ensin suomenkieliset termit ja sen jälkeen vastineet ruotsiksi. Näiden jälkeen seuraa suomenkielinen määritelmä ja mahdolliset määritelmää täydentävät lisätiedot eli huomautukset, joiden alla on määritelmän ja huomautusten ruotsinkieliset käännökset. Käsitteet on numeroitu juoksevasti. Alla on esimerkkinä sähköistä lääkemääräystä käsittelevä termitietue ja merkintöjen selitykset: 155 käsitteen numero sähköinen lääkemääräys; sähköinen resepti mieluummin kuin: e-resepti ei: eresepti suomenkieliset termit; suositettavin ensimmäisenä, jos termejä on useita mieluummin kuin = termi, jonka käyttöä ei suositella ei = termi, jota ei pitäisi käyttää sv elektroniskt recept n; e-recept n ruotsinkieliset vastineet, suositettavin ensimmäisenä (n = ett-suku) inte: erecept n sähköisessä muodossa oleva lääkemääräys Sähköinen lääkemääräys siirretään tietoverkkoa käyttäen Reseptikeskukseen. Sähköinen lääkemääräys uudistetaan laatimalla uusi lääkemääräys. Eläimelle ei saa määrätä lääkettä sähköisellä lääkemääräyksellä. Potilasohje sähköisestä lääkemääräyksestä on lääkkeen määrääjän potilaalle antama erillinen selvitys hänelle määrätyn sähköisen lääkemääräyksen sisällöstä. Sähköisestä lääkemääräyksestä on annettava potilaalle potilasohje, ellei potilas ilmoita, ettei halua sitä. recept i elektronisk form Ett elektroniskt recept överförs till receptcentret med hjälp av datanät. Ett elektroniskt recept förnyas genom att ett nytt recept görs upp. Elektroniska recept får inte användas för förskrivning av läkemedel (1) för djur. En patientanvisning angående det elektroniska receptet är en separat utredning som läkemedelsförskrivaren ger patienten angående innehållet i det elektroniska receptet. Patienten ska ges en patientanvisning angående det elektroniska receptet, om inte patienten meddelar att han eller hon inte vill ha någon anvisning. inte = termi, jota ei pitäisi käyttää määritelmä (alkaa pienellä kirjaimella, ei pistettä lopussa, kursivointi viittaa sanastossa määriteltyyn käsitteeseen) huomautus (normaali virke, erotettu määritelmästä sisennyksellä, antaa lisätietoa käsitteestä, esimerkkejä, tietoa termien käytöstä yms.) määritelmän käännös huomautusten käännökset 16

18 Kooste kaikista käsitteiden yhteydessä sanasto-osuudessa käytetyistä merkintätavoista: lihavointi kursivointi suomenkielinen suositettava termi (ensimmäisenä suositettavin ja sen jälkeen hyväksyttävät synonyymit) määritelmässä tai huomautuksessa viittaa tässä sanastossa määriteltyyn käsitteeseen (1) homonyymi; sanastossa on useita kirjoitusasultaan samanlaisia termejä, joilla on eri merkitys, esim. sairaanhoitokorvaus (1) ja sairaanhoitokorvaus (2) mieluummin kuin: hellre än: ei: inte: termi on vanhentunut sv /FI/ /SE/ pl n termin käyttöä ei suositeta kielellisistä syistä (esim. vierasperäisyyden vuoksi) termi tarkoittaa eri asiaa kuin suositettava termi, eikä sitä pitäisi käyttää tässä merkityksessä, tai se on kielenvastainen ruotsinkieliset vastineet (suositettavin ensin) suomenruotsia ruotsinruotsia termiä käytetään monikkomuotoisena ruotsin ett-suku < vastine viittaa määriteltyä käsitettä laajempaan käsitteeseen > vastine viittaa määriteltyä käsitettä suppeampaan käsitteeseen ~ vastine viittaa hieman määritellystä käsitteestä poikkeavaan käsitteeseen, mutta siitä ei kuitenkaan voi sanoa, että se olisi laajempi tai suppeampi kuin määritelty käsite (työmarkkinatuki) (vanhentunut) <sairauspäiväraha> teksti kaarisuluissa termin perässä on termin käyttöalaa koskeva täsmennys teksti kaarisuluissa käsitteen numeron alla tarkoittaa, että käsite on vanhentunut teksti kulmasuluissa käsitteen numeron alla tarkoittaa alaa, jolle määritelmä on rajattu 17

19 Käsitekaavioiden tulkinta Käsitekaaviot havainnollistavat käsitteiden välisiä suhteita ja auttavat hahmottamaan kokonaisuuksia. Sanastossa esiintyy seuraavanlaisia käsitesuhteita ja terminologisten käsitesuhteiden vakiintuneita merkintätapoja (ks. esimerkit seuraavalla sivulla): Käsitteen merkitseminen kaavioon sanasto-osuudesta käsitteen tiedoista on poimittu kaavioon käsitteen numero, ensimmäinen suositettava termi, mahdollinen homonyymin numero kaarisuluissa ja määritelmä lihavoimaton termi on kaaviossa helpottamassa kaavion tulkintaa, mutta sitä ei ole määritelty sanastossa Hierarkkinen suhde (puudiagrammi) vallitsee laajemman yläkäsitteen (lääkemääräys) ja sitä suppeamman alakäsitteen (kirjallinen lääkemääräys, sähköinen lääkemääräys, puhelinlääkemääräys) välillä alakäsite sisältää kaikki yläkäsitteen piirteet sekä vähintään yhden lisäpiirteen, mutta sitä vastaa suppeampi joukko tarkoitteita kuin yläkäsitettä alakäsite voidaan ajatella yläkäsitteen erikoistapaukseksi piirrossuunta yleensä ylhäältä alaspäin tai vasemmalta oikealle Koostumussuhde (kampadiagrammi) alakäsitteet ovat osia yläkäsitteenä olevasta kokonaisuudesta yläkäsitteen piirteet eivät sisälly alakäsitteeseen kuten hierarkkisessa käsitejärjestelmässä kaksoisviiva: kokonaisuuteen tarvitaan tyypillisesti monta kyseisenlaista osaa esimerkiksi substituutioryhmä koostuu vaihtokelpoisista lääkevalmisteista piirrossuunta yleensä ylhäältä alaspäin tai vasemmalta oikealle Funktiosuhde (nuoli) käsitesuhde, jota ei voida luokitella hierarkkiseksi tai koostumussuhteeksi (esim. ajalliset, paikalliset, toiminnalliset, välineelliset sekä alkuperään ja syntyyn liittyvät suhteet) funktiosuhteen tyyppi käy yleensä ilmi määritelmän kielellisestä muodosta funktiosuhdetta osoittavan nuolen suunta kuvaa sitä, miten käsitesuhde ilmenee määritelmissä: nuolen alkupäässä olevan käsitteen määritelmässä mainitaan se käsite, johon nuoli osoittaa esimerkiksi eläkkeensaajan ja eläkkeen välillä on funktiosuhde: eläkkeensaajalle on myönnetty eläke Moniulotteinen käsitejärjestelmä (puudiagrammin paksunnettu viiva) yläkäsitteestä päästään erilaisiin alakäsitevalikoimiin käyttämällä eri jaotteluperusteita yhden jaotteluperusteen mukaiset eli yhteen ulottuvuuteen kuuluvat (kaaviossa tietyn paksunnetun viivan alla olevat) alakäsitteet eivät voi yhdistyä uudeksi käsitteeksi (esimerkiksi lääkekorvaus ei voi olla matkakorvausta) useasta eri ulottuvuudesta poimittuja alakäsitteitä voidaan yhdistää uusiksi käsitteiksi (esimerkiksi lääkekorvaus voi olla suorakorvausta) jaotteluperuste on merkitty paksunnetun viivan viereen (esimerkiksi korvaustavan ja korvauslajin mukaan) Katkoviivat kuvaavat käsitesuhteita, jotka ovat käsitteen ymmärtämisen kannalta tärkeitä mutta määrittelyn kannalta epäolennaisia käsitesuhteet eivät käy ilmi määritelmistä 18

20 HIERARKKINEN SUHDE 153 lääkemääräys lääkkeen määrääjän antama määräys, jonka perusteella apteekki toimittaa asiakkaalle lääkkeen 154 kirjallinen lääkemääräys paperille laadittu lääkemääräys 155 sähköinen lääkemääräys sähköisessä muodossa oleva lääkemääräys 156 puhelinlääkemääräys puhelimitse apteekkiin annettu lääkemääräys KOOSTUMUSSUHDE FUNKTIOSUHDE 135 substituutioryhmä keskenään vaihtokelpoisten lääkevalmisteiden muodostama ryhmä 326 eläkkeensaaja etuudensaaja, jolle on myönnetty eläke 129 vaihtokelpoinen lääkevalmiste lääkevalmiste, joka sisältää samaa vaikuttavaa lääkeainetta ja on samanvahvuinen ja biologisesti samanarvoinen kuin siihen verrattava lääkevalmiste ja jonka voi Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen hyväksynnän mukaisesti vaihtaa apteekissa toiseen lääkevalmisteeseen 325 eläke etuus, jonka tarkoitus on turvata työelämästä kokonaan tai osittain poistuneen tai siihen osallistumaan estyneen henkilön tai hänen perheensä toimeentulo MONIULOTTEINEN KÄSITEJÄRJESTELMÄ 80 sairaanhoitokorvaus (1) vakuutetulle sairaudesta, raskaudesta tai synnytyksestä aiheutuneista tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista maksettava sairausvakuutuskorvaus (1) korvaustavan mukaan korvauslajin mukaan 81 suorakorvaus sairaanhoitokorvaus (1), jonka apteekki vähentää vakuutetulta perimästään hinnasta tai viitehinnasta tai jonka palveluntuottaja vähentää vakuutetulta perimästään hinnasta erikseen haettava sairaanhoitokorvaus (1) 83 matkakorvaus korvaus, josta korvataan tarpeellisia matkakustannuksia 141 lääkekorvaus lääkemääräyksellä hankitusta lääkkeestä, kliinisestä ravintovalmisteesta tai perusvoiteesta maksettava sairaanhoitokorvaus (1) muu sairaanhoitokorvaus (1) 19

tuus iitehinta hoitokerta isyysraha suorakorvaus alempi erityiskorvaus förmån taksatulkinta referenspris

tuus iitehinta hoitokerta isyysraha suorakorvaus alempi erityiskorvaus förmån taksatulkinta referenspris Kelan terminologinen sanasto Terveyteen liittyvät käsitteet FPA-termer 2. laitos Hälsorelaterade begrepp 2 upplagan tuus referenspris alempi erityiskorvaus taksatulkinta hoitokerta rehabiliteringsplan

Lisätiedot

tuus iitehinta hoitokerta isyysraha suorakorvaus alempi erityiskorvaus förmån taksatulkinta referenspris

tuus iitehinta hoitokerta isyysraha suorakorvaus alempi erityiskorvaus förmån taksatulkinta referenspris Kelan terminologinen sanasto Terveyteen liittyvät käsitteet FPA-termer Hälsorelaterade begrepp tuus referenspris alempi erityiskorvaus taksatulkinta hoitokerta rehabiliteringsplan isyysraha iitehinta partiell

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2008 vp Kelan maksamat matkakorvaukset oman auton käytöstä Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa sairauden ja kuntoutuksen vuoksi tehtyjen matkojen kuluja. Kelan toimistosta voi hakea

Lisätiedot

Terminologia, tesaurus vai ontologia? Carita Bjon, FM Kela 14.5.2014

Terminologia, tesaurus vai ontologia? Carita Bjon, FM Kela 14.5.2014 Terminologia, tesaurus vai ontologia? Carita Bjon, FM Kela 14.5.2014 Sisältö Sanastotyö: mitä, miksi miten? Sanastotyön käsitteitä Terminologinen sanasto, tesaurus, ontologia Kirjallisuutta 2 14.5.2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1355/2001 vp Ulkomaaneläkkeiden sairausvakuutusmaksut Eduskunnan puhemiehelle EU:n tuomioistuimen päätös pakottaa Suomen muuttamaan niiden eläkeläisten verotusta, jotka saavat eläkettä

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 130/2008 vp Työ- ja työkyvyttömyyseläkkeiden maksupäivä Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen maksupäivä on kuukauden ensimmäinen päivä. Tapauksissa, joissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 350/2007 vp Oikeus sairauspäivärahaan tai eläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Kontiolahtelainen Kauko Riikonen koki melkoisen yllätyksen, kun hän 1.6.2004 nilkkavammasta alkaneen sairausloman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2007 vp Kela-korvattavat lääkkeet ja perhekohtainen omavastuu Eduskunnan puhemiehelle Joissakin sairauksissa on se tilanne, ettei Kelan korvauksen piirissä oleva lääke anna sitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 482/2012 vp Leskeneläkkeen 50 vuoden ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Leskeneläkettä koskevat säännökset edellyttävät leskeltä 50 vuoden ikää tietyissä tilanteissa. Kansaneläkelain mukaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 944/2006 vp Työeläkkeen menetyksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle Uuden eläkelain voimaan tullessa mahdollistui työeläkkeelle pääsy 63 vuoden iässä ilman, että menettäisi ansaitun

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1364/2001 vp Norjassa työssä käyvien verotus Eduskunnan puhemiehelle Pohjoismaisen verosopimuksen perusteella verotetaan niitä suomalaisia, jotka työskentelevät Norjassa mutta asuvat

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Kanta-palvelut käytössäsi

Kanta-palvelut käytössäsi Kanta-palvelut käytössäsi Kanta-tjänsterna finns till för dig Sähköinen resepti Lääketietokanta Potilastiedon arkisto ja Tiedonhallintapalvelu Omakanta Elektroniskt recept Läkemedelsdatabas Patientsdataarkiv

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 352/2002 vp Korvattavat MS-lääkkeet Eduskunnan puhemiehelle MS-tautia sairastavan potilaan taudin kuva ja eteneminen on hyvin yksilöllistä. Hyvin useasti tauti etenee aaltomaisesti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 801/2004 vp Vapaan toimittajan eläketurva Eduskunnan puhemiehelle Eläketurvakeskuksesta on yksittäisen tapauksen yhteydessä ilmennyt, että vapaan toimittajan työstä ei ole kertynyt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1080/2013 vp Jalkaterapian sisällyttäminen Kela-korvausten piiriin Eduskunnan puhemiehelle Jalkaterapia ei vielä kuulu Kelan korvaamiin hoitoihin. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 293/2012 vp Kelan matkakorvaukset Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain nojalla on mahdollista saada Kela-korvausta matkoista, jotka liittyvät julkiseen tai yksityiseen sairaanhoitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 159/2012 vp Aikuisen ADHD-potilaan metyylifenidaattilääkityksen korvaaminen Eduskunnan puhemiehelle ADHD aiheuttaa keskittymishäiriötä, se myös hankaloittaa ja vaikeuttaa ihmiselämän

Lisätiedot

Rakennustietojen laatu Kelassa

Rakennustietojen laatu Kelassa Rakennustietojen laatu Kelassa Byggnadsuppgifternas kvalitet vid FPA Mia Sundblad Kela / Kehittämispalvelut 9.2.2016 Rakennustiedot Kelassa Byggnadsuppgifter vid FPA Kelassa on kopio VTJ- rakennustiedoista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1016/2009 vp Etuuksien leikkautuminen osa-aikaeläkkeelle siirryttäessä Eduskunnan puhemiehelle Työntekijä jäi pysyvästä työsuhteesta osa-aikaeläkkeelle 1. huhtikuuta 2009 alkaen. Myöhemmin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1362/2010 vp Ruotsissa työskennelleiden henkilöiden eläkepäätösten käsittelyajat Eduskunnan puhemiehelle 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta lähti satojatuhansia suomalaisia Ruotsiin töihin.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 517/2008 vp Kansaneläkkeen maksaminen eläkkeeseen oikeutetuille Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkkeen saamisen rajoituksia työeläkkeen suhteen on vuoden alusta tarkistettu, ja suuri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1094/2013 vp Eläkeläisten kireä verotus Eduskunnan puhemiehelle Kun henkilö jää eläkkeelle, hänen tulotasonsa puolittuu, kun sitä verrataan henkilön työelämästä saamaan palkkaan. Eläkeläisten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2002 vp Työajan vähentäminen iän perusteella Eduskunnan puhemiehelle Puron työryhmän valmisteleman yksityisalojen työeläkkeiden eläkeuudistuksen tärkein tavoite oli tehdä työeläkejärjestelmään

Lisätiedot

Lääkkeiden korvattavuus

Lääkkeiden korvattavuus Sosiaaliturvan abc toimittajille 26.5.2011 Lääkkeiden korvattavuus Suomessa Päivi Kaikkonen yliproviisori Kela Terveysosasto 1 Lääkehuollon ja lääkekorvausjärjestelmän tavoitteita Mahdollistaa tehokas,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 414/2008 vp Eläkkeellä olevien henkilöiden ansiotulorajat Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeelle siirtymisen ei pitäisi olla esteenä työnteolle tai pienimuotoisille ansioille. Kuitenkin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 162/2009 vp Osa-aikaeläkkeen ehtojen kohtuullistaminen lomautetuille työntekijöille Eduskunnan puhemiehelle Lomautukset ovat lisääntyneet nopeasti talouden taantuman myötä. Tilanne

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 816/2006 vp Yrittäjän sosiaaliturva EU-maissa Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin alueella työskentelevä yrittäjä (KK-Communication Ltd FI1839803-7 Lappeenranta Finland) ei kuulu

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 678/2001 vp Ansiosidonnaisen työttömyysturvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Maan suurin ammattijärjestö SAK ehdotti maanantaina 14.5.2001, että ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 820/2013 vp Työosuuskunnassa työskentelevän työttömyysturva Eduskunnan puhemiehelle Työosuuskunta on liiketoimintaa harjoittava yritys ja työorganisaatio, joka on perustettu muodostamaan

Lisätiedot

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter.

För ytterligare information: kevanostot@keva.fi. På Kevas webbplats www.keva.fi finns en prislista med avgifterna för begäran om tilläggsuppgifter. Kevas inköp 2012 Sida 1(400) KEVAS INKÖP 2012 Materialet omfattar Kevas inköp 2012. Uppgifterna omfattar Kevas alla inköp och anskaffningar med undantag för löner och motsvarande personalposter samt uppgifter

Lisätiedot

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä

Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä Viranomaiskokous Haaparanta 19.-20.1.2012 Myndighetskonferens Haparanda Rajajokisopimus Suomen ja Ruotsin välillä - Tausta ja sisältö Gränsälvsöverkommelsen mellan Finland och Sverige - Bakgrund och innehåll

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 712/2013 vp Vammaisten henkilöiden avustajien palkkausjärjestelyn yhdenmukaistaminen Eduskunnan puhemiehelle Vammaisen henkilön avustajan työ on raskasta ja vaativaa, mutta matalasti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 195/2003 vp Kansaneläkelaitoksen suhtautuminen veteraanien tietosuojaan Eduskunnan puhemiehelle Tietosuoja-asiat ovat olleet keskusteluissa eduskunnassa aikaisemminkin, esimerkiksi

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012

Naiset Kelan etuuksien saajina. Helena Pesola 5.6.2012 Naiset Kelan etuuksien saajina Helena Pesola 5.6.2012 2 Naiset Kelan etuuksien saajina Esityksen sisältö 1. Kelan etuudet ja toimintakulut 1945 2011 2. Naisten ja miesten keskiansiot 3. Lapsiperheiden

Lisätiedot

TEKNIIKAN SANASTOKESKUS CENTRALEN FÖR TEKNISK TERMINOLOGI TSK 29 MATKAVIESTINSANASTO MOBILORDLISTA VOCABULARY OF MOBILE COMMUNICATION

TEKNIIKAN SANASTOKESKUS CENTRALEN FÖR TEKNISK TERMINOLOGI TSK 29 MATKAVIESTINSANASTO MOBILORDLISTA VOCABULARY OF MOBILE COMMUNICATION TEKNIIKAN SANASTOKESKUS CENTRALEN FÖR TEKNISK TERMINOLOGI TSK 29 MATKAVIESTINSANASTO MOBILORDLISTA VOCABULARY OF MOBILE COMMUNICATION Helsinki 2001 Julkaisija: Kustantaja: Kansi: Kuvat: Tekniikan Sanastokeskus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1185/2013 vp Raskausajan työkyvyttömyyden määrittäminen Eduskunnan puhemiehelle Raskausaikana työnteko vaikeutuu asteittain. Työkyvyn määrittäminen on hankalaa ja vaihtelee äitien välillä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 650/2013 vp Nuorten työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrä Eduskunnan puhemiehelle Nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen ovat vakavia ongelmia Suomessa ja koko Euroopassa. Aihe

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 596/2013 vp Lymfaterapian Kela-korvauksen uudelleenarviointi Eduskunnan puhemiehelle Lymfaterapia on fysioterapian erikoisala, jolla hoidetaan erilaisia turvotuksia. Elimistössä virtaavaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 954/2009 vp Eläkkeiden maksukäytännön muuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Työeläkkeen maksupäivä on joitain poikkeuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti kuukauden ensimmäinen pankkipäivä.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 136/2011 vp Takuueläkkeen mukaisen vähimmäiseläkkeen turvaaminen varhennettua eläkettä saaville Eduskunnan puhemiehelle Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä oleva takuueläkelain muutos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2007 vp Nuorten leskien perhe-eläketurvan parantaminen Eduskunnan puhemiehelle Perhe-eläkkeen tarkoitus on turvata lesken ja lasten toimeentulo perheen toisen huoltajan kuoltua.

Lisätiedot

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS, KUNGSVÄGENS ARBETSHÄLSA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå MAANVILJELIJÖIDEN KOULUTUSTILAISUUS 8.4.14 LANTBRUKSFÖRETAGARNAS INFOTILLFÄLLE 8.4.2014 KUNINKAANTIEN TYÖTERVEYS,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 964/2010 vp Oppilaitosten työharjoittelujaksot Eduskunnan puhemiehelle Ammattikorkeakoulut järjestävät monimuotoopetusta, jossa yhdistellään eri opetuskeinoja joustavasti keskenään.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Sivistyslautakunta/Bildningsnämnde 49 07.05.2008 n ALOITE KUNNALLISEN KOULUMATKATUEN MYÖNTÄMISESTÄ TOISEN ASTEEN OPISKELIJOILLE/HEIKKI VESTMAN YM. / MOTION OM BEVILJANDE AV KOMMUNALT BIDRAG FÖR SKOLRESOR

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat

Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Ulkomailla opiskelevien ja työskentelevien lääkeasiat Proviisori Jaana Harsia-Alatalo Kelan terveysosaston lääkekorvausryhmä 17.2.2010 Suomen lääkekorvausjärjestelmä: Mitä korvataan? Kela korvaa lääkkeitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON TALOUDELLISTEN LUOKITUSTEN SANASTO

SOSIAALIHUOLLON TALOUDELLISTEN LUOKITUSTEN SANASTO SANASTOKESKUS TSK TERMINOLOGICENTRALEN TSK SOSIAALIHUOLLON TALOUDELLISTEN LUOKITUSTEN SANASTO Lausuntoluonnos 2013-11-04 ESIPUHE Sosiaalihuollossa tarvitaan sosiaalipalvelujen ja taloudellisen tuen järjestämiseksi

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1398/2010 vp Eläkkeensaajien asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeensaajien keskuudessa on koettu ongelmana se, että eläkkeensaajien muuttaessa omasta kodistaan vanhainkotiin tai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 754/2013 vp Kelan matkakorvaus seulontatutkimukseen osallistuttaessa Eduskunnan puhemiehelle Seulontatutkimuksella tarkoitetaan väestön tai tietyn väestönosan tutkimusta tai näytteiden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 113/2011 vp Työuupumuksen määrittäminen sairaudeksi Eduskunnan puhemiehelle Työterveyslääkäreistä 60 prosenttia kohtaa työuupuneen viikoittain. Vuosina 2000 2001 noin 2,5 prosenttia

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 329/2009 vp Kasvirohdosvalmisteiden myyntikanavan määrittely lääkelaissa Eduskunnan puhemiehelle Luontaistuotealan keskusliitto ry ja Fytonomit ry ovat luovuttaneet 16.4.2009 ministeri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 292/2012 vp Psykoterapiapalveluiden saatavuus ja Kelakorvaukset Eduskunnan puhemiehelle Kela korvaa kuntoutuspsykoterapiaa 16 67- vuotiaille. Alle 16-vuotiaiden terapiasta vastaa julkinen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 220/2009 vp Perhepäivähoitajien palkkaus Eduskunnan puhemiehelle Perhepäivähoitaja on lapsia omassa kodissaan, ryhmäperhepäivähoidossa tai lapsen kotona hoitava henkilö. Perhepäivähoidossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 441/2008 vp Alle 3-vuotiaan diabeetikon vammaistuen myöntämisperusteet Eduskunnan puhemiehelle Aikaisemmin alle 3-vuotiaan lapsen diabetes on automaattisesti oikeuttanut korkeimpaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 526/2002 vp Viagran korvattavuus Parkinsonin tautia sairastaville Eduskunnan puhemiehelle Viagra-lääkkeestä saavat Kelan korvausta tietyin lääketieteellisin kriteerein määritellyt henkilöt,

Lisätiedot

Till riksdagens talman

Till riksdagens talman KK 496/2009 vp Mikaela Nylander /r ym. SKRIFTLIGT SPÖRSMÅL 496/2009 rd Publicering av platsannonser också i svenska dagstidningar Till riksdagens talman Enligt språklagen är en tvåspråkig myndighet skyldig

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 393/2010 vp Kansaneläkelaitoksen puhelinyhteyden ruuhkaisuuden vähentäminen Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitoksen asiakas yritti hoitaa puhelimitse asiaansa Kansaneläkelaitoksella,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1054/2005 vp Syöpäkipulääkkeiden saatavuus ja korvattavuus Eduskunnan puhemiehelle Suomessa kuolee syöpään noin 10 000 ihmistä vuodessa, ja 75 prosenttia heistä kärsii kivuista, jotka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 777/2004 vp Työntekijöiden työehtojen heikentyminen ISS:ssä Eduskunnan puhemiehelle Pietarsaaressa sijaitsevassa Snellmanin lihanjalostuslaitoksessa hoidettiin tuotantorakennusten siivoustyö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2008 vp Omalla autolla tehtyjen sairaalamatkojen Kelakorvaukset Eduskunnan puhemiehelle Kansaneläkelaitos lopettaa vuodenvaihteessa potilaiden yhteiskuljetukset eli ns. kimppakyydit

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot