RAISION KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSELVITYS NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET

Transkriptio

1 RAISION KAUPUNGIN LIIKENNETURVALLISUUSSELVITYS NYKYTILANNE JA KEHITTÄMISTARPEET 2011

2

3 SISÄLTÖ YHTEENVETO 1 ESIPUHE 3 1. JOHDANTO Selvityksen tausta ja tavoitteet Lähtöaineistot 4 2. ONNETTOMUUSANALYYSIT Onnettomuustilanne yleisesti Onnettomuuksien jakautuminen tienkäyttäjä- ja ikäryhmittäin Onnettomuuslajit ja -luokat Onnettomuuksien tapahtuma-ajankohdat Onnettomuuspaikat ja -kasaumat Onnettomuuksien kustannukset Yhteenveto ASUKASKYSELYN TULOKSET Kyselyn otos Koettu liikenneturvallisuus Liikennekäyttäytyminen Koetut kehittämistarpeet ja vaaranpaikat Yhteenveto YHTEENVETO KEHITTÄMISTARPEISTA Kasvatus-, koulutus-, valistus ja tiedotustyö Liikenteen valvonta Liikenneympäristön parantaminen Liikenneympäristön kehittämiskohteita Kuntalais- ja valtuustoaloitteiden käsittely 35 LIITTEET 1. Vuosina Poliisin tietoon tulleet Raision kaupungin katuverkolla tapahtuneet liikenneonnettomuudet 2. Asukaskyselyssä eniten vastauksia saaneet yksittäiset kohteet 3. Kaikki asukaskyselyn ja onnettomuusanalyysin perusteella esille nousseet ongelmakohteet

4 YHTEENVETO Raision kaupungin liikenneturvallisuusselvitys sisältää kattavan kuvauksen alueen liikenneturvallisuuden nykytilanteesta ja sen parantamisen edellyttämistä kehittämistarpeista. Liikenneturvallisuuden nykytilan arvioinnin lähtökohtana ovat olleet poliisin tilastoimat maanteitä ja katuverkkoa koskevat onnettomuustiedot vuosilta sekä Raision kaupungin asukkaille suunnattu asukaskysely. Selvitystyön lopputuloksena on esitetty asiantuntija arvio keskeisimmistä lähivuosien kehittämistarpeista koskien kasvatus, valistus ja tiedotustoimintaa, liikenteen valvonnan painotuksia sekä liikenneympäristön parantamistoimenpiteitä (periaatteet, kohteet). Selvitystyön pohjalta on myös laadittu asiantuntija arviot liikennettä koskeviin edelleen ajankohtaisiin kuntalais ja valtuustoaloitteisiin. Raision kaupungin alueella tapahtui vuosien aikana yhteensä 137 poliisin tilastoimaa henkilövahinko onnettomuutta eli keskimäärin noin 27 onnettomuutta vuodessa. Onnettomuusmäärän kehityksessä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut havaittavissa hienoista laskevaa trendiä, etenkin maanteiden osalta. Raisiolaiset itse kokevat liikenneturvallisuustilanteen varsin kohtuulliseksi. Turvattomimmiksi liikkujaryhmiksi asukkaat kokevat pyöräilijät, kävelijät ja alakouluikäiset lapset. Raision kaupungin liikenneturvallisuustilanteesta ja sen kehittymisestä lisäksi nostaa esille seuraavat tärkeimpiä havaintoja (luvut 2 ja 3): Kolme neljäsosaa Raision kaupungin alueen henkilövahinko onnettomuuksista tapahtui maanteillä. Noin puolet onnettomuuksista tapahtui kantatiellä 40, josta löytyvät myös alueen pahimmat onnettomuuskasaumat. Raskas liikenne oli osallisena joka viidennessä kaupungin alueella tapahtuneessa onnettomuudessa. Mopoilijoiden osuus liikenneonnettomuuksien uhreista on yli neljänneksen ja selvästi korkeampi kuin koko maassa tai maakunnassa keskimäärin. Mopoonnettomuuksien määrä on jatkuvasti kasvanut. Mopo onnettomuuksista valtaosassa toisena osapuolena on auto. Pyöräilijöiden osuus liikenteen uhreista on korkeampi kuin maakunnassa tai koko maassa keskimäärin. Pyöräilyonnettomuuksissa toisena osallisena on useimmiten auto tai mopo. Turvavälineiden käytössä suurimmat puutteet liittyvät pyöräilykypärän ja hands free laitteen käyttöön. Raisiolaisten mielestä liikennekäyttäytymiseen vaikuttaminen on keskeisin panostusta vaativa liikenteen osa alue. Suurimmat puutteet liittyvät nopeusrajoitusten noudattamiseen, mopoilijoiden liikennekäyttäytymiseen ja liikennevalojen noudattamiseen. Suurin osa raisiolaisten esille tuomista vaaranpaikoista kohdistui Nesteentielle ja Raisiontielle. Yksittäisistä kohteista eniten palautetta sai Juhaninkujan ja Eeronkujan liittymä. Liikenneonnettomuuksista aiheutuu kaupungille vuosittain noin 2 3 miljoonan euron kustannukset. Liikennekäyttäytymisen puutteisiin liittyvät liikenneturvallisuusongelmat korostuivat kauttalinjan selvityksen laadinnan aikana. Merkittävä osa kaupungin alueen liikenneturvallisuusongelmista olisikin ratkaistavissa sillä, että ihmiset rupeaisivat noudattamaan liikennesääntöjä, kunnioittamaan muita tiellä liikkujia ja käyttämään lainmukai (1)

5 sia turvavälineitä ja laitteita. Luvussa 4 on listattu keskeisimpiä työn aikana esille nousseita liikennekäyttäytymisen ongelmia kaupungin eri hallintokuntien sekä muiden toimijoiden kasvatus, valistus ja tiedotustyön pohjaksi. Työn lopputuloksena on myös esitetty liikennevalvontaan liittyviä painotuksia ja mahdollisia kohdealueita. Liikenneturvallisuuden parantaminen edellyttää myös liikenneympäristön ratkaisuihin panostamista. Kaupungin alueen liikenneympäristössä on sellaisia puutteita, jotka joko houkuttelevat riskikäyttäytymiseen, altistavat virheille tai muuten aiheuttavat todellista tai koettua turvattomuutta myös sääntöjä noudattaville kulkijoille. Työn aikana, onnettomuusanalyyseissä ja asukaskyselyssä, nousi esille lukuisia yksittäisiä liikenneympäristön ongelmakohtia, joihin seuraavissa työvaiheissa tullaan pohtimaan konkreettisia toimenpide esityksiä, arvioimaan toimenpiteiden kiireellisyys ja kustannukset sekä ohjelmoimaan niiden toteutusaikataulu. Tässä raportissa on esitetty keskeisimmät liikenneympäristön kehittämiskokonaisuudet sekä onnettomuusanalyysin, asukaskyselyn tulosten ja maastokäyntien (asiantuntija arvio) perusteella laadittu arvio tärkeistä toimenpiteitä vaativista kohteista. Varsinainen toimenpiteiden suunnittelu tehdään seuraavissa työvaiheissa. Kaupungin liikenneturvallisuusongelmiin puuttuminen edellyttää tehokasta yhteistoimintaa eri vastuutahojen kesken sekä monipuolisen keinovalikoiman käyttöönottamista. Onkin tärkeä tiedostaa, että liikenneturvallisuuden edistäminen ei ole yksi kaupungin teknisen sektorin, valtion liikenteen hallinnonalan tai poliisin tehtävänä. Kaikilla hallinnonaloilla on mahdollista toteuttaa toimia, joilla raisiolaisten liikkumisen turvallisuutta voidaan parantaa. Ja kaikkien toimia myös tarvitaan, jotta koko liikenneturvallisuustyön ongelmakenttä saadaan katettua ja kaikki liikkujaryhmät vauvasta vaariin tavoitettua. Liikenneturvallisuusyhteistyön kehittämistä tarkastellaan seuraavissa työvaiheissa seudullisen liikenneturvallisuussuunnitelman laadinnan yhteydessä. (2)

6 ESIPUHE Raision kaupungin liikenneturvallisuusselvityksen tavoitteena on ollut laatia selvitys liikenneturvallisuuden nykytilanteesta ja sen parantamisen edellyttämistä kehittämistarpeista. Selvitys on laadittu onnettomuustilastoihin, asukaskyselyyn, liikenneturvallisuusaloitteisiin, haastatteluihin ja maastokäynteihin perustuen. Liikenneturvallisuusselvitys on keskeinen lähtökohta Raision kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelman päivittämisen seuraaville työvaiheille, liikenneturvallisuustavoitteiden ja toimenpideohjelman tarkistamiselle, jotka laaditaan osana koko Turun seudulle laadittavaa liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Selvitystyötä on ohjannut työryhmä, jossa asiantuntijapanoksesta ovat vastanneet seuraavat henkilöt: Antti Korte Marja Uusitalo Vesa Matti Eura Heikki Mikkola Vesa Pihajoki Jaakko Klang Raision kaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki Raision kaupunki Varsinais Suomen poliisi Varsinais Suomen ELY keskus Työryhmä kokoontui työn aikana kolme kertaa. Työhön on osallistunut myös Pasi Paloluoma Varsinais Suomen pelastuslaitoksesta (PRONTO aineisto, kysely nykytilanteen ongelmista). Liikenneturvallisuusselvityksen laadinnasta on vastannut Strafica Oy, jossa työn projektipäällikkönä on toiminut DI Juha Heltimo. Avustavissa tehtävissä työhön on osallistunut tekn.yo. Saija Räinä. (3)

7 1 JOHDANTO 1.1 Selvityksen tausta ja tavoitteet Kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat ovat lähes kolmen vuosikymmenen ajan olleet keskeisin työkalu valtakunnallisten liikenneturvallisuustavoitteiden jalkauttamiseksi sekä paikallisen liikenneturvallisuustyön koordinoimiseksi ja toteuttamiseksi. Raision kaupungin liikenneturvallisuustyön sisältö, periaatteet ja toimenpidetarpeet on määritelty vuonna 2004 valmistuneessa liikenneturvallisuussuunnitelmassa. Kaupunki on toteuttanut suunnitelmaa määrätietoisesti käytettävissä olleiden resurssien puitteissa. Turun seudun liikenneturvallisuussuunnitelman päivitystyötä ollaan käynnistämässä vuoden 2011 aikana. Samassa yhteydessä seudulle perustetaan seudullinen liikenneturvallisuustyöryhmä. Edellinen seudullinen suunnitelma on vuodelta Seudullisen suunnitelman myötä kuntien liikenneturvallisuussuunnitelmat päivitetään. Raision kaupungilla todettiin kuitenkin tarve päivittää omaa liikenneturvallisuussuunnitelmaansa ja kuvaa alueen liikenneturvallisuustilanteesta tätä aiemmin ja syksyllä 2010 Raision kaupungin Tekninen keskus päätti käynnistää selvitysyön liikenneturvallisuuden nykytilasta ja ongelmakohdista. Raision kaupungin liikenneturvallisuusselvityksen tavoitteena on ollut laatia selvitys liikenneturvallisuuden nykytilanteesta ja sen parantamisen edellyttämistä kehittämistarpeista (toimenpiteitä vaativat kohteet). Kehittämistarpeet koskevat tyypillisesti sekä liikennejärjestelyjä että ihmisten liikennekäyttäytymistä. 1.2 Lähtöaineistot Selvitys on laadittu onnettomuustilastoihin, asukaskyselyyn, liikenneturvallisuusaloitteisiin, haastatteluihin (kokoukset, sähköpostikyselyt) ja maastokäynteihin perustuen. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu keskeisimpiä käytettyjä aineistoja. Onnettomuustilastot Selvityksen sisältämät onnettomuusanalyysit perustuvat vuosina Poliisin tietoon tulleisiin liikenneonnettomuuksiin. Onnettomuusanalyyseissä on myös hyödynnetty valtakunnan virallista tieliikenneonnettomuustilastoa (Tilastokeskus) ja Liikenneviraston ylläpitämää maanteiden onnettomuustilastoa (maanteiden onnettomuusrekisteri), jotka perustuvat samaan poliisin keräämään aineistoon. Katuverkon onnettomuuspaikkojen kartoittamiseksi Poliisin aineiston rinnalla työssä hyödynnettiin myös pelastustoimen resurssi ja onnettomuustietokantatilastojärjestelmä PRONTOon kirjattuja onnettomuustietoja. Poliisin tilastoihin tulevat kaikki kuolemaan johtaneet liikenneonnettomuudet ja noin viidennes loukkaantumiseen johtaneista onnettomuuksista. Eri onnettomuustyyppien tietoon tulossa on vaihtelevuutta. Puuttuvista loukkaantumiseen johtaneissa onnettomuuksissa usein kyse on lievistä loukkaantumisista, joissa vahingot ovat pieniä ja korvauksesta sovitaan onnettomuuden osallisten kesken, tai pyöräilijöiden kaatumisonnettomuuksista, jotka voivat olla vakaviakin ja joissa uhri kuljetetaan sairaalahoitoon ilman, että poliisi tulee onnettomuuspaikalle tai saa muutoin tietoa onnettomuudesta. Tilastokeskuksen tieliikenneonnettomuustilasto perustuu poliisilta kolmesti kuukaudessa toimitettaviin aineistoihin. Tilastokeskus täydentää poliisilta saamiaan tietoja kuolemansyytilastoista, rikostilastoista, ajoneuvorekisteristä, ajokorttirekisteristä, väestötietojärjestelmästä Tiehallinnolta, liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnil (4)

8 ta ja lehdistä. Kuolintodistusten avulla poistetaan kuolleiden lukumäärästä ylipeitto, joka johtuu liikenteessä sairaskohtauksiin kuolleista (kansainvälinen sopimus). Asukaskysely Yhtenä keskeisimpänä lähtökohtana liikenneturvallisuustilanteen nykytilan analyysille on ollut asukkaiden mielipiteet ja kokemukset alueen liikenneturvallisuusongelmista sekä muista liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvistä ongelmista. Koettuja ongelmia kartoitettiin lokakuussa 2010 asukkaille ja keskeisille sidosryhmille suunnatulla sähköisellä kyselyllä. Kyselystä tiedotettiin paikallismediassa ja kaupungin www sivuilla, lisäksi kaikille keskeisille sidosryhmille (seurat, yhdistykset, järjestöt, jne.) lähetettiin erillinen saatekirje. Kyselyyn saatiin määrä aikaan mennessä noin 300 vastausta. Vaarallisten tai ongelmallisten paikkojen kuvauksia saatiin peräti 526 kpl. Kyselyn kautta saatiin myös runsaasti tietoa liikennekäyttäytymiseen liittyvistä ongelmista ja kehittämistarpeista. Kuntalais ja valtuustoaloitteet Selvityksen yhteydessä käsiteltiin joukko edelleen ajankohtaisia liikenneturvallisuuteen liittyviä kuntalais ja valtuustoaloitteita. Selvityksen kautta aloitteita on ollut mahdollista suhteuttaa muihin työn aikana esille nousseisiin ongelmiin (onnettomuusanalyysi + asukkaiden kokemat ongelmat) eli havaittuun ja koettuun liikenneturvallisuustilanteeseen kokonaisuutena. Liikenneturvallisuusselvityksen laatiminen vastaa myös niihin aloitteisiin, jotka ovat nostaneet esille tarpeen tarkastella laajemmin kaupungin liikenneturvallisuustilannetta ja onnettomuuspaikkoja. Selvityksen aikana käsiteltiin seuraavien kohteiden liikenneturvallisuutta käsitelleet kuntalaisaloitteet (KA) ja valtuustoaloitteet (VA): Raisiontien ja Tahviontien/Vehnätien liittymä (KA ) Kapponkadun ja Raisiontien liittymä (KA ) Kuloisten ja Pasalan alue (Keskitie) (KA ) Raisiontie välillä Pirilä Lietsalan liikenneympyrä (VA ) Opinpolun, Eeronkujan ja Juhaninkujan liittymä (VA ) Läpiajoliikenteen ongelmat: Frälsintie, Keskitie, Pernontie (VA ) Ihalantie, erityisesti Tupatien ja Latokujan risteysalue (VA ) Polusmäentie (KA ) Upalingontie (VA ) Inkoistenkatu (KA ) Tikanmaankatu ja Iiroisentie (KA ) Kaislatie (KA ) Selvityksen luvussa 4.4 on esitetty asiantuntija arvio jatkotoimenpidetarpeista kunkin esille tuodun ongelmakohdan osalta. Maastokäynnit Maastokäynnit ovat olleet nykytilan ongelmien asiantuntija arvioinnin ja alustavien toimenpidetarpeiden määrittelyn kannalta yksi työn keskeisimmistä vaiheista. Työn aikana tehtiin kaksi maastokäyntiä ( ja ), joiden yhteydessä käytiin paikan päällä kaikista pahimmissa onnettomuusanalyysin esille nostamissa paikoissa sekä eniten asukaspalautetta saaneissa kohteissa. (5)

9 2 ONNETTOMUUSANALYYSIT 2.1 Onnettomuustilanne yleisesti Raision kaupungin alueella tapahtui vuosien aikana yhteensä 137 poliisin tilastoimaa henkilövahinko onnettomuutta (keskimäärin noin 27 onnettomuutta vuodessa). Onnettomuuksissa kuoli neljä henkeä ja loukkaantui 161 henkeä. Omaisuusvahinkoon johtaneita onnettomuuksia (tilastoinnin luotettavuus heikko) tapahtui tarkasteluvuosien aika lähes 900 kpl. Henkilövahinko onnettomuuksien määrän kehityksessä on viimeisen viiden vuoden aikana ollut havaittavissa hienoista laskevaa trendiä, etenkin maanteiden liikenneturvallisuustilanne on parantunut (Kuva 1). 40 Henkilövahinko onnettomuudet Maanteiden henkilövahinkoonnettomuudet vuosina Loukkaantumiseen johtanut onn. Kuolemaan johtanut onn Loukkaantumiseen johtanut onn. Kuolemaan johtanut onn Kuva 1. Henkilövahinko onnettomuuksien kehitys Raision kaupungin alueella. Henkilövahinko onnettomuuksista noin kolmannes tapahtui Raision kaupungin katuverkolla ja peräti kolme neljäsosaa (72 %) alueen maanteillä. Omaisuusvahingoista yli puolet tapahtuu kaupungin katuverkolla (Kuva 2 ja kuva 3). Raskas liikenne on ollut osallisena peräti viidenneksessä (20 %) henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista (maanteillä raskaan liikenteen osuus noin 22 % ja katuverkolla noin 13 %). Alkoholionnettomuuksien osuus henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista on noin viisi prosenttia, mikä on hieman alle maan keskiarvon. Mielenkiintoisena yksityiskohtana Liikennevakuutuskeskuksen kolaritilastoista voidaan todeta, että merkittävä osa Raision kaupungin alueella tapahtuvien kolareiden uhreista on ulkopaikkakuntalaisia (65 % vuonna 2008 ja 57 % vuonna 2009). 1 Onnettomuusriski (henkilövahinko onnettomuuksien määrä asukasta kohden) jää Raisiossa alle maakunnan ja koko maan keskiarvon. Onnettomuusriski on niin ikään pienempi kuin Turussa. Muihin naapurikuntiin nähden onnettomuusriski on kuitenkin korkeampi. Onnettomuuksien vakavuusaste (kuollutta henkilövahinkoonnettomuutta kohden) Raisiossa on selvästi alle maakunnan ja maan keskiarvon, mutta kuitenkin korkeampi kuin Turussa ja Naantalissa (Kuva 4). 1 Vuonna 2008 Raisio oli kuudennella sijalla Liikennevakuutuskeskuksen koko maan kattavassa kuntien kolaritilastoissa (vammautumisriskin osalta), vuonna 2009 sijoitus samassa tilastoinnissa oli kuudestoista (Liikennevakuutuskeskus, kolaritilaston kärkikunnat tilastointi 2008 ja 2009). (6)

10 Liikenneonnettomuuksien jakautuminen tieverkolle, kaikki onnettomuudet Liikenneonnettomuuksien jakautuminen tieverkolle, henkilövahinko onnettomuudet Omaisuusvahingot Loukkaantumiseen johtanut onn. Kuolemaan johtanut onn Loukkaantumiseen johtanut onn. Kuolemaan johtanut onn. Kuva 2. Vuosina tapahtuneiden liikenneonnettomuuksien jakautuminen tieverkon eri osille Raision kaupungin alueella. 80 Onnettomuusmäärien kehitys valtatiellä 8 ja Ohikulkutiellä (kt 40) Omaisuusvahingot Loukkaantumiseen johtanut onn. Kuolemaan johtanut onn Valtatie 8 Kantatie 40 Kuva 3. Onnettomuuskehitys Raision kaupungin alueen pääteillä. 1,60 1,40 1,20 1,00 0,80 0,60 0,40 0,20 0,00 Henkilövanhinko onnettomuuksien määrä väestön määrään suhteutettuna 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 Henkilövahinko onnettomuuksien vakavuusaste Heva onn/v/1000 asukasta Kuollutta/100 heva onn. Kuva 4. Onnettomuusriski ja vakavuusaste Raisioissa ja vertailualueilla. (7)

11 2.2 Onnettomuuksien jakautuminen tienkäyttäjä ja ikäryhmittäin Vuosina Raision liikenteessä kuolleista ja loukkaantuneista keskimäärin noin joka toinen (44 %) oli henkilöauton kuljettaja tai matkustajia. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden osuus onnettomuuksista oli hieman alle viidenneksen (17 %) ja mopoilijoiden peräti noin neljänneksen (26 %) (Kuva 5). Mopoilijoiden osuus henkilövahingoista on selvästi korkeampi kuin maakunnassa ja koko maassa keskimäärin. Viime vuosina mopoilijoiden osuus henkilövahingoista on ollut jopa yli kolmanneksen. On myös huomattava, että monet lievät onnettomuudet eivät tule tilastoihin, joten todellisuudessa onnettomuuksia sattuu tilastoissa ilmoitettuja määriä enemmän. Mopon kuljettajat ovat pääasiassa vuotiaita nuoria. Mopo onnettomuuksien määrän kasvu on valtakunnallinen ilmiö. Tutkimusten mukaan moposta on tullut vaarallisin ajoneuvo kilometriä kohti. Riski joutua mopolla vakavaan liikenneonnettomuuteen on yli kymmenkertainen henkilöautoon verrattuna. Valtaosa mopoiluonnettomuuksista on mopoilijan itsensä aiheuttamia: yhteenajot risteyksissä, suistumiset ja kaatumiset sekä peräänajot. Valppautta ja varovaisuutta vaaditaan kuitenkin entistä enemmän myös autoilijoilta, etenkin kun mopoliikenne on taajama alueilla enenevässä määrin siirtymässä ajoradalla. Henkilövahinkojen jakautuminen eri tienkäyttäjäryhmiin Henkilövahinkojen jakautuminen eri tienkäyttäjäryhmiin vertailualueilla 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 17 % 40 % 2 % 6 % 4 % 3 % 10 % 12 % 12 % 24 % 14 % 38 % 27 % 14 % 7 % 9 % 15 % 22 % 0 % 31 % 6 % 24 % 26 % 36 % 13 % 17 % 16 % 11 % 16 % 12 % 4 % 4 % 0 % 0 % 7 % Muu Ha matkustaja Ha kuljettaja MO pyörä Mopo Pyöräilijä Jalankulkija 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % 5 % 8 % 8 % 21 % 20 % 21 % 23 % 34 % 35 % 8 % 26 % 9 % 8 % 13 % 10 % 14 % 11 % 11 % 3 % 6 % 7 % Muu Ha matkustaja Ha kuljettaja MO pyörä Mopo Pyöräilijä Jalankulkija Kuva 5. Raision kaupungin alueella tieliikenteessä kuolleiden ja loukkaantuneiden jakautuminen tienkäyttäjäryhmittäin vuosina (vas.) ja vertailu maakunnan ja koko maan tasoon (keskiarvo ). Ikäryhmittäin tarkasteltuna ja ikäryhmän kokoon suhteutettuna selvästi eniten onnettomuuksia tapahtuu nuorille, vuotiaille. Tämän ikäryhmän edustaja on ollut mukana joka neljännessä vuosina tapahtuneessa liikenneonnettomuudessa Raisiossa. Erityisesti tilastoista nousevat esille 15 vuotiaat (mopo onnettomuudet) sekä vuotiaat (mopo ja auto onnettomuudet). Nuorten miesten riskialttiille ajotavalle on ominaista kova vauhti, lyhyet turvavälit, piittaamattomuus liikennesäännöistä ja ilman turvavyötä ajaminen. Jalan ja polkupyörällä liikkuessaan nuoret pärjäävät suhteellisen hyvin (Kuva 6). Yli 65 vuotiaiden osuus liikenneonnettomuuksien osallisista on noin kahdeksan prosenttia ja selvästi alle tämän ikäryhmän väestöosuuden. Iäkkäille sattuneista onnet (8)

12 tomuuksista valtaosa on ollut auto onnettomuuksia. On kuitenkin huomattava, että onnettomuusaineistoista puuttuu valtaosa liukastumistapaturmista. Iäkkäiden väestöosuuden jatkuvasti kasvaessa korostuvat liikenneympäristön selkeyteen ja esteettömyyteen liittyvät asiat entistä enemmän. Iäkkäiden liikenneturvallisuudesta huolehtiminen tuleekin olemaan, nuorten liikenneturvallisuuden ohella, keskeisimpiä tulevaisuuden liikenneturvallisuustyön haasteita. 5,0 % 4,5 % 4,0 % Liikenneonnettomuuksien osallisten jakautuminen ikäryhmittäin ikäluokan osuus osallisista (vuosien onnettomuudet) ikäluokan osuus väestöstä (ka ) 3,5 % 3,0 % 2,5 % 2,0 % 1,5 % 1,0 % 0,5 % 0,0 % Kuva 6. Onnettomuuksien osallisten jakautuminen ikäryhmittäin ja ikäryhmien osuus Raision kaupungin väestöstä. Mikäli sininen palkki ylittää punaisen viivan, on ikäryhmä yliedustettuna onnettomuustilastoissa = korkea onnettomuusriski. 2.3 Onnettomuuslajit ja luokat Onnettomuuslajit Onnettomuuslaji määritellään liikenneonnettomuuden osallisten kulkutavan mukaan siten, että ns. heikoin osallinen on määräävä. Esimerkiksi auton ja polkupyörän yhteenajo on polkupyöräonnettomuus. Vuosina Raisiossa tapahtuneista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista hieman yli puolet (52 %) oli auto onnettomuuksia. Mopoonnettomuuksien osuus oli noin viidenneksen (19 %), samoin polkupyöräonnettomuuksien (18 %). Maanteiden ja katuverkon välillä on kuitenkin havaittavissa selviä eroja onnettomuuslajien jakauman suhteen (Kuva 7). Tutkittaessa tarkemmin onnettomuuksien osallisia, voidaan havaita, että pyöräilyonnettomuuksista 60 % oli auton ja polkupyörän välisiä onnettomuuksia ja 40 % mopon ja pyörän välisiä onnettomuuksia. Mopo onnettomuuksista peräti 84 % oli auton ja mopon välisiä onnettomuuksia. Auto onnettomuuksista noin puolet oli erilaisia risteysonnettomuuksia (kääntymis, risteämis tai peräänajo onnettomuuksia). (9)

13 Vuosina tapahtuneiden henkilövahinko onnettomuuksien jakautuminen onnettomuuslajeittain kaduilla ja maanteillä Auto onnettomuus Mopo onnettomuus Polkupyöräonnettomuus Moottoripyöräonnettomuus Jalankulkijaonnettomuus Muu moottoriajoneuvo onnettomuus Katuverkko Maantiet Kuva 7. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien jakautuminen onnettomuuslajeittain. Onnettomuusluokat Onnettomuusluokka muodostetaan osallisten määrän, osallislajin ja onnettomuustyypin perusteella. Kaikista Raision alueella tapahtuneista henkilövahinkoon johtaneista onnettomuuksista laskien yleisimmät onnettomuusluokat ovat polkupyöräonnettomuus (18 %) ja mopedi onnettomuus (18 %). Myös peräänajo onnettomuudet (15 %) ja yksittäisonnettomuudet (tieltä suistumiset) (15 %) ovat yleisiä. Maanteiden ja katuverkon välillä on kuitenkin havaittavissa selviä eroja (Kuva 8). Maanteiden henkilövahinkoon johtaneissa onnettomuuksissa yleisin onnettomuusluokka on polkupyöräonnettomuus (22 %), ja tarkempi tiekohtainen tarkastelu osoittaa, että kaikista henkilövahinkoon johtaneista polkupyöräonnettomuuksista (22 kpl) vain kaksi on tapahtunut katuverkolla. Maanteillä tapahtuneista polkupyöräonnettomuuksista 17 on tapahtunut kantatiellä 40 (tien varren kevyen liikenteen väylällä tai suojateillä) ja yksi valtatiellä 8. Seuraavaksi yleisimmät maanteiden onnettomuusluokat ovat peräänajoonnettomuus (18 %), mopedionnettomuus (14 %) ja yksittäisonnettomuus (12 %). Mikäli maanteiden onnettomuusluokkien tarkasteluun otetaan mukaan myös omaisuusvahinkoon johtaneet onnettomuudet, ovat yleisimmät onnettomuusluokat peräänajo onnettomuus (24 %) ja yksittäisonnettomuus (19 %) (Kuva 9). Katuverkolla tapahtuneissa henkilövahinko onnettomuuksissa yleisimmät onnettomuusluokat ovat mopedionnettomuus (29 %) ja yksittäisonnettomuus (23 %). Kaikista Raision alueella tapahtuneista henkilövahinkoon johtaneista mopedionnettomuuksista (23 kpl) kuitenkin yli puolet (60 %, 14 kpl) on tapahtunut maantieverkolla (9 kpl kantateillä 40). Maanteillä tapahtuneiden henkilövahinko onnettomuuksien sijainti ja onnettomuusluokat on esitetty kuvissa Katuverkolla tapahtuneiden onnettomuuksien tarkka paikantaminen ei ole ollut mahdollista käytettävissä olevalla aineistolla. (10)

14 Henkilövahinko onnettomuuksien jakautuminen onnettomuusluokkiin Kaikki tiet Kadut Maantiet polkupyöräonnettomuus 18 % mopedionnettomuus 18 % peräänajo onnettomuus 15 % yksittäisonnettomuus 15 % risteämisonnettomuus 9 % muu onnettomuus 8 % kääntymisonnettomuus 5 % ohitusonnettomuus 5 % kohtaamisonnettomuus 4 % jalankulkijaonnettomuus 2 % peuraonnettomuus 1 % muu eläinonnettomuus 1 % hirvionnettomuus 0 % 0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Kuva 8. Henkilövahinko onnettomuuksien jakautuminen onnettomuusluokittain. Maanteiden onnettomuusluokat peräänajo onnettomuus yksittäisonnettomuus ohitusonnettomuus risteämisonnettomuus peuraonnettomuus muu onnettomuus polkupyöräonnettomuus mopedionnettomuus kääntymisonnettomuus kohtaamisonnettomuus hirvionnettomuus muu eläinonnettomuus jalankulkijaonnettomuus Kuolemaan johtanut onn. Loukkaantumiseen johtanut onn. Omaisuusvahingot Kuva 9. Maanteiden onnettomuuksien jakautuminen onnettomuusluokkiin. 2.4 Onnettomuuksien tapahtuma ajankohdat Onnettomuustilastoihin on kirjattu jokaisen onnettomuuden osalta tieto tapahtumaajankohdasta. Kuvissa on esitetty henkilövahinko onnettomuuksien jakautuminen vuoden eri kuukausille, viikonpäiville ja vuorokauden ajankohtiin. Vuorokauden ajankohdista onnettomuuksia tapahtuu etenkin iltapäivisin, jolloin myös liikenne on vilkkaimmillaan. Tarkastelujakson henkilövahinkoonnettomuuksista noin kolmannes (28 %) tapahtui iltapäivällä aikajaksolla klo Tarkasteltaessa onnettomuuksien jakautumista kuukausittain huomataan, että eniten onnettomuuksia on tapahtunut etenkin elo ja syyskuussa. Viikonpäivistä onnettomuuksia tapahtuu eniten torstaisin ja perjantaisin, mikä saattaa osin liittyä Raision läpi kulkevaan pitkämatkaiseen viikonloppuliikenteeseen. (11)

15 14 % Henkilövahinko onnettomuuksien jakautuminen vuorokauden eri tunneille 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Kuva 10. Henkilövahinko onnettomuuksien jakautuminen vuorokauden eri tunneille vuosina % 16 % 14 % 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % 0 % Henkilövahinko onnettomuuksien jakautuminen eri kuukausille ja vuorokauden eri tunneille klo klo klo klo klo klo klo klo Kuva 11. Henkilövahinko onnettomuuksien jakautuminen eri kuukausille vuosina % Henkilövahinko onnettomuuksien jakautuminen eri kuukausille ja vuorokauden eri tunneille 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % maanantai tiistai keskiviikko torstai perjantai lauantai sunnuntai klo klo klo klo klo klo klo klo Kuva 12. Henkilövahinko onnettomuuksien jakautuminen eri viikonpäiville vuosina (12)

16 2.5 Onnettomuuspaikat ja kasaumat Maanteiden onnettomuudet Raision kaupungin alueen henkilövahinko onnettomuuksista lähes kolme neljäsosaa on tapahtunut maantieverkolla. Maanteiden onnettomuuksista yli puolet (60 %) tapahtuu kantatiellä 40 (Nesteentie, Ohikulkutie). Valtatien 8 osuus maanteiden henkilövahinko onnettomuuksista on viidenneksen, samoin kuin muiden kaupungin alueen maanteiden osuus. Kantatien 40 osuus kaikista kaupungin henkilövahinko onnettomuuksista on niin ikään merkittävä (43 %). Maanteiden liikenneonnettomuuksien tapahtumapaikat onnettomuuden vakavuuden ja onnettomuusluokan perusteella on esitetty kuvissa 13 ja 14. Poliisin onnettomuustilastojen perusteella voidaan tehdä lisäksi seuraavat maanteiden onnettomuuspaikkoihin tai olosuhteisiin liittyvät yleiset havainnot: Onnettomuuksista noin viidennes (22 %) tapahtui taajamamerkin alueella. Onnettomuuksista 61 % tapahtui ajoradalla, 23 % ELY:n hallinnoimalla kevyen liikenteen väylällä ja 11 % suojatiellä. Onnettomuuksista 81 % tapahtui kirkkaassa tai pilvipoutaisessa säässä. Onnettomuuksista 61 % tapahtui tienpinnan ollessa kuiva ja noin 20 % tienpinnan ollessa märkä. Onnettomuuksista 17 % tapahtui tienpinnan ollessa luminen, sohjoinen tai jäinen. Onnettomuuksien kasaumatarkasteluissa etsitään sellaisia yksittäisiä paikkoja, joissa on tapahtunut useampia liikenneonnettomuuksia lähimpien vuosien aikana. Maanteiden osalta onnettomuuskasaumaksi on määritelty ne paikat, joissa on tapahtunut vähintään kolme onnettomuutta (mukaan lukien omaisuusvahingot, mutta poislukien eläinonnettomuudet) viimeisen viiden vuoden aikana (onnettomuuksien etäisyys toisistaan enintään 25 metriä). Kasaumatarkastelun perusteella onnettomuusmääriltään kaikista pahimmat (> 5 onnettomuutta vuosina ) maanteiden onnettomuuskasaumat ovat: 1. Ohikulkutie (kt 40) x Voudinkatu (yht. 39 onn. / 11 hevaa) 2. Ohikulkutie (kt 40) x Petterinpellontie (yht. 28 onn. / 4 hevaa) 3. Nesteentie (kt 40) x Raisiontie (yht. 18 onn. / 2 hevaa) 4. Nesteentie (kt 40) x Raisionkaari x Konsantie (yht. 15 onn. / 4 hevaa) 5. Ohikulkutie (kt 40) x vt 8 itäpuolen rampin pää (yht. 14 onn. / 1 heva) 6. Nesteentie (kt 40) x Ystävyydenkatu (yht. 8 onn. / 2 hevaa) Ohikulkutie (kt 40) Haunistentien kohdalla (yht. 8 onn. / 2 hevaa) 7. Raisiontie (mt 12150) x Kapponkatu (yht. 7 onn. / 2 hevaa) Raisiontie (mt 12150) x Tikanmaankatu (yht. 7 onn. / 1 heva) Nesteentie (kt 40) x Juhaninkuja (yht. 7 onn. / 2 hevaa) Kustavintie (mt 192) x Maskuntie (mt12259) (yht. 7 onn. / 1 heva) 8. Ohikulkutie (kt 40) Allastien liittymän kohdalla (yht. 6 onn. / 2 hevaa) Nesteentie (kt 40) x Soliniuksenkuja (yht. 6 onn. / ei heva onn.) Maanteiden onnettomuuskasaumat onnettomuuksien vakavuuden ja onnettomuusluokan mukaan on esitetty kuvissa (13)

17 Raision kaupungin liikenneturvallisuusselvitys Kuva 13. Maanteiden onnettomuuspaikat ja onnettomuuksien vakavuus. Kuva 14. Maanteiden onnettomuuspaikat ja onnettomuuksien vakavuus. (14)

18 Raision kaupungin liikenneturvallisuusselvitys Kuva 15. Maanteiden pahimmat onnettomuuskasaumat. Kuva 16. Maanteiden pahimmat onnettomuuskasaumat, keskusta. (15)

19 Raision kaupungin liikenneturvallisuusselvitys Kuva 17. Maanteiden pahimmat onnettomuuskasaumat onnettomuusluokittain. Kuva 18. Maanteiden pahimmat onnettomuuskasaumat onnettomuusluokittain, keskusta. (16)

20 Katuverkon onnettomuudet Katuverkolla on tapahtunut noin kolmannes Raision kaupungin alueen henkilövahinkoon johtaneista liikenneonnettomuuksista. Katuverkon onnettomuuksista ei ollut käytettävissä valmiiksi paikannettavissa olevaa tietoa, mutta Poliisin tilastointi sisältää tapahtumapaikan sijaintiin liittyvän kuvauksen, josta etenkin liittymissä tapahtuneet onnettomuudet on poimittavissa varsin luotettavasti. Taulukossa 1 on esitetty kadut, joille on kirjattu vähintään viisi onnettomuutta tarkastelujakson aikana. Poliisin tilastoinnin perusteella eniten liikenneonnettomuuksia on tapahtunut Raisiontiellä (kaupungin hallinnoimalla osuudella), Myllynkadulla (kiinteistön sisäinen katu), Pernontiellä, Raisionkaarella, Kerttulantiellä, Kuloistentiellä ja Upalingontiellä. Raisiontiellä liittymäonnettomuuksien osuus on 63 %, Pernontiellä 53 %, Raisionkaarella 33 %, Kerttulantiellä 18 %, Kuloistentiellä 25 % ja Upalingontiellä 30 %. Yksittäisistä paikannettavista olevista katuverkon onnettomuuspaikoista onnettomuusmääriltään merkittävimpiä ovat: Raisiontie x Raisionkaari (15 onn. vuosina 05 09), Raisiontie x Kirkkoväärtinkuja (6 onn. vuosina 05 09) ja Raisiontie x Hulvelankatu x Lumparlankatu (6 onn. vuosina 05 09). Seikkaperäisempi erittely onnettomuuspaikoista on esitetty liitteessä 1. Taulukko 1. Kadut, joille on kirjattu vuosina vähintään viisi liikenneonnettomuutta. KATU HEVA OM YHTEENSÄ Selitteet: RAISIONTIE MYLLYNKATU HEVA = Henkilövahinkoon johtanut onnettomuus (kpl) PERNONTIE OM = Omaisuusvahinkoon johtanut onnettomuus (kpl) RAISIONKAARI KERTTULANTIE KULOISTENTIE UPALINGONTIE KONSANTIE 9 9 VOUDINKATU 9 9 IHALANTIE KAUPPAKUJA 7 7 SAIRAALAKATU 7 7 HAUNISTENTIE 6 6 EERONKUJA KAPPONKATU KESKITIE 5 5 SARKAMAANTIE 5 5 Poliisin onnettomuustilastojen perusteella voidaan tehdä lisäksi seuraavat katuverkon onnettomuuspaikkoihin tai olosuhteisiin liittyvät yleiset havainnot: Onnettomuuksista 36 % tapahtui km/h ja 35 % 50 km/h nopeusrajoitusalueella. Onnettomuuksista 71 % tapahtui ajoradalla, 10 % suojatiellä, 6 % kevyen liikenteen väylällä ja 10 % pysäköintialueella tai kiinteistön pihalla. Onnettomuuksista 81 % tapahtui kirkkaassa tai pilvipoutaisessa säässä. Onnettomuuksista 58 % tapahtui tienpinnan ollessa kuiva ja 26 % tienpinnan ollessa märkä. Onnettomuuksista 16 % tapahtui tienpinnan ollessa luminen, sohjoinen tai jäinen. (17)