TURUN JA KAARINAN PÖYTÄKIRJA 15/2012 SEURAKUNTAYHTYMÄ Yhteinen kirkkoneuvosto kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A

Transkriptio

1 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika keskiviikkona klo Paikka kirkkoneuvoston kokoushuone, Eerikinkatu 3 A Läsnä Rinne Heimo puheenjohtaja Nappu Juha varapuheenjohtaja Ainasoja Merja Hemling Seija Lahti Marika Nurmio Merja Puhakka Maria Saarela Pekka Sandberg Siv Salminen Päivi vara Kanervavuori Mirjo vara Saksa Kirsti Hermonen Merja Järvensivu Jukka Lehikoinen Jouni Rinne Katri Vahtola Pirjo Öhman Björn Heino Paula Hokka Irma Hurme Hannu Kallio Hannu Kosola Seppo kv:n vpj tiedotuspäällikkö talousjohtaja yhteisten työmuotojen johtaja hallintojohtaja, sihteeri kiinteistöjohtaja Poissa Paasio Pertti Suominen Ari Huovinen Pentti kv:n pj Hirvonen Martti Mäntylä Heikki Norvasuo Tuomo

2 YHTEISEN KIRKKONEUVOSTON KOKOUS Aika torstaina klo Paikka 2. kerroksen kokoussali, Eerikinkatu 3 A Läsnä Rinne Heimo puheenjohtaja Nappu Juha varapuheenjohtaja Ainasoja Merja Hemling Seija Lahti Marika Nurmio Merja Puhakka Maria Saarela Pekka Sandberg Siv Salminen Päivi vara Kanervavuori Pirjo vara poistui klo 9.40 :n 414 aikana. Huovinen Pentti kv:n pj Hirvonen Martti Järvensivu Jukka Lehikoinen Jouni Mäntylä Heikki Rinne Katri Vahtola Pirjo Öhman Björn Heino Paula Hokka Irma Hurme Hannu Kallio Hannu Kosola Seppo saapui klo 8.30 :n 414 aikana. tiedotuspäällikkö talousjohtaja yhteisten työmuotojen johtaja hallintojohtaja, sihteeri kiinteistöjohtaja Poissa Paasio Pertti Suominen Ari Saksa Kirsti kv:n vpj Hermonen Merja Norvasuo Tuomo 396 KOKOUKSEN AVAUS Puheenjohtaja avaa kokouksen. Puheenjohtaja avasi kokouksen.

3 KOKOUKSEN LAILLISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen laillisuuden. Kokous todettiin lailliseksi. 398 KOKOUKSEN PÄÄTÖSVALTAISUUS Kirkkoneuvosto toteaa kokouksen päätösvaltaisuuden. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. 399 ESITYSLISTAN HYVÄKSYMINEN Kirkkoneuvosto hyväksyy kokouksen esityslistan. lista hyväksyttiin. 400 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA Kirkkoneuvosto valitsee pöytäkirjan tarkastajat Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Siv Sandberg ja Maria Puhakka. 401 ILMOITUSASIAT 1. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin päätöksiä tuomiokapituli on päättänyt myöntää kirkkojärjestyksen 6 luvun 6 :n 1 momentin nojalla kanttori, dir.cant. Pekka Elolle eron Turun Martinseurakunnan muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävästä kanttorin (III) virasta lukien eläkkeelle siirtymistä varten. tuomiokapituli on päättänyt myöntää pastori Saara Palmuselle virkavapautta Maarian seurakunnan vs.kappalaisen (III) virasta ajalle tuomiokapituli on päättänyt Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin suostumuksella kirkkojärjestyksen 6 luvun 13 :n ja 4 :n 2 momentin nojalla määrätä pastori, FM Arto Kaarman suostu-

4 muksensa mukaisesti Maarian seurakunnan seurakuntapastorin (VI) viransijaiseksi ajaksi Ilmoitus taloustoimistolle. 2. Porvoon tuomiokapitulin päätös tuomiokapituli on päättänyt myöntää Turun ruotsalaisen seurakunnan seurakuntapastori Malena Björkgrenille virkavapautta ajalle Piikkiön seurakunnan seurakuntaneuvoston ilmoitus Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on Piikkiön seurakunnan pyynnöstä tehnyt päätöksen Piikkiön seurakunnan kanttorin viran haettavaksi julistamatta jättämisestä ajalla seurakuntaneuvoston esittämin perustein. Tiina Ilonen hoitaa Piikkiön seurakunnan kanttorin virkaa , jona aikana valmistellaan kanttorin viran vakituista täyttämistä määräaikaisuuden jälkeen. 4. Pöytäkirjoja - kuvataidetoimikunnan pöytäkirja 1/ kiinteistölautakunnan pöytäkirja 6/ Pöytäkirjojen johdosta ei ole huomautettavaa. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Ei muutoksenhakuoikeutta. Kirkkoneuvosto merkitsee ilmoitusasiat tiedokseen. Hallintojohtajan asiat 402 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE NRO 14 / 2012 Yleiskirjeen aiheena on vuoden 2013 talousarvion valmistelu. Talouden nykytila Yleiskirjeen mukaan seurakuntien talous parani vuonna 2011 tilinpäätöstietojen perusteella edellisvuodesta. Henkilöstökustannukset kasvoivat 0,7 % ja yhteenlasketut käyttötalouden kustannukset 0,6 %. Vaikka vuosikate kasvoi, ei talous ole tasapainossa. Vuosikatteella kyettiin kattamaan vain 54 % investoinneista ja lainanlyhennyksistä. Kirkollisverotilitysten lievä kasvu

5 on jatkunut ennusteesta poiketen. Vuoden 2012 kirkollisverotilitykset elokuun loppuun mennessä ovat 5,6 % suuremmat kuin vuotta aikaisemmin. Yhteisöverotilityksiin on tullut odotettu vähenemä. Yhteisöveron jakoosuuden tilapäinen korotus seurakunnille puolittui vuonna 2012 ja tämän seurauksena jako-osuus pieneni 2,55 %:iin. Talouden kasvu ennustetaan edelleen vuonna 2013 olevan vähäistä, ennusteiden keskiarvo on +1,5 %. Kirkollisverokertymän ja yhteisöverotilityksen kehitystä on selostettu talousjohtajan listalla talousarvion esittelytekstissä. Eläkemaksut Eläkerahastoa kartuttavista maksuista tullaan esittämään kirkolliskokoukselle, että palkkaperusteinen eläkemaksu pysyy nykyisessä 28 prosentissa. Eläkemaksuihin tulee vuoden 2013 alusta muutos, kun aletaan periä uutta vuotuiseen kirkollisveron määrään perustuvaa eläkerahastomaksua. Veron suuruudeksi esitetään 1,2 prosenttia kirkollisverosta. Lopullisen päätöksen tästäkin tekee kirkolliskokous. Talousarvioehdotuksessa on varauduttu euron eläkerahastomaksuun. Henkilöstökulut Vuoden 2013 palkankorotuksista on sovittu Kirkon työmarkkinalaitoksen ja työntekijäjärjestöjen laatimassa allekirjoituspöytäkirjassa. Yleiskorotus lukien on 1,9 %, joka korottaa palkkaa vuositasolla noin 1,4 %. Talousarvioehdotukseen on laskettu 2 prosentin palkkavaraus. Kiinteistöjen ylläpitokulut Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset ovat nousseet 2,5 % (kesäkuu 2012). Eniten nousivat käyttö- ja jätevesikustannukset, 4,5 %. Kirkon keskusrahastomaksu Keskusrahastomaksu vuonna 2012 on 8,2 % laskennallisesta kirkollisverosta. Kirkolliskokous päättää marraskuussa vuoden 2013 maksusta, jonka jälkeen kirkkohallituksessa lasketaan seurakuntakohtaiset keskusrahastomaksut. Maksuprosenttiin ei suunnitella korotusta. Talousarvioehdotukseen on keskusrahastomaksu laskettu 8,2 prosentin mukaan. Muuta Talouden suunnittelussa tulee ottaa huomioon seurakunnan talouden nykytilan yli- tai alijäämäisyys. Parhaana talouden tasapainon mittarina on käytetty vuosikatteen määrän suhdetta tulevien investointien ja lainanlyhennys-

6 ten vuosikeskiarvoon. Jotta talouden tasapainoa ja vuosikatteen riittävyyttä voidaan arvioida, on tulevista peruskorjaus- ja uusinvestoinneista syytä tehdä vähintään viiden vuoden päähän ulottuva laskelma. Seurakuntayhtymän talousarvioehdotukseen sisältyy kolmen vuoden päähän ulottuva laskelma. Yleiskirjeen mukaan tulee myös tarkistaa, antaako tase oikeaa tietoa edellisten vuosien ylijäämistä, rahastoista ja varauksista. Taseen vastaavaa puolen rahojen ja pankkisaamisten sekä muun helposti rahaksi muutettavan omaisuuden raha-arvon tulee olla enemmän kuin vastattavaa puolella olevien oman pääoman, yleiskatteisten rahastojen, ylijäämien ja varausten yhteismäärä. Seurakuntayhtymän taseessa rahojen ja pankkisaamisten sekä rahoitusarvopaperien yhteismäärä on ,51 euroa mutta vastattavaa puolen kyseeseen tulevien erien yhteismäärä ,79 euroa eli ,28 euroa enemmän. Yleiskirjeen mukaan tulee ryhtyä toimiin epäsuhdan korjaamiseksi. Lisäksi yleiskirjeessä todetaan, että niissä seurakunnissa, joissa uhkana on alijäämäinen talousarvio vuodelle 2013 tai joissa vuosikate ei riitä kattamaan vastaisia investointeja ja lainanlyhennyksiä, on laadittava talouden tasapainotuksen suunnitelma, joka yltää vähintään kolmen vuoden päähän. Jos vuosikate on negatiivinen tai taseeseen on kertynyt alijäämää, seurakunta on taloudellisessa kriisissä ja talouden tasapainotustoimenpiteisiin on ryhdyttävä välittömästi. Yleiskirjeessä kehotetaan seurakunnan johtoa käymään avointa ja rakentavaa keskustelua sekä luottamushenkilöiden että työntekijöiden kanssa keinoista saada talous tasapainoon. Seurakuntayhtymässä vuosien 2008 ja 2011 tilinpäätökset päätyivät negatiiviseen vuosikatteeseen ja myös vuoden 2012 virallinen talousarvio sekä vuoden 2013 talousarvioehdotus osoittavat negatiivista vuosikatetta. Talouden tasapainotustoimenpiteisiin tulee näin ollen välittömästi tarttua. Kirkkoneuvosto merkitsee kirkkohallituksen yleiskirjeen nro 14/2012 tiedoksi ja lähettää sen taloustoimistoon ja kiinteistötoimistoon huomioitavaksi tarpeellisilta osin. Ilmoitus taloustoimistolle ja kiinteistötoimistolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 403 KEITTÄJÄ ANNA PÄIVÄRINNAN TEHTÄVÄN MÄÄRÄAIKAINEN VAATIVOITUMINEN

7 Heinänokan leirikeskuksen hoitaja Samuli Kallio palaa virkavapaalta työhön osa-aikaisesti 60 prosentin työajalla, eli työaika on 23 tuntia viikossa välisenä aikana. Keittäjä Anna Päivärinta on suostumuksensa mukaisesti ottanut hoitaakseen osan kurssikeskuksen hoitajan tehtävistä oman työnsä ohella. Päivärinnalle siirtyviä töitä ovat mm. - siivouksien organisointi ja valvonta - leirivarauksien vahvistukset ja leirien laskutuksien hoito ja käsittely eteenpäin laskuttajalle (eli Lyyti-ohjelman käyttö kokonaisuudessaan) - ruokalistojen tekeminen - elokuun tilastojen kirjaaminen - NMKY:n kesän laskutukset (yhdessä Samuli Kallion kanssa) - työvuorolistojen tekemisissä avustaminen tarvittaessa. Ehdot tehtävän määräaikaiselle vaativoitumiselle ovat seuraavat: - hoidettavien tehtävien kesto vähintään neljä viikkoa - alle neljä viikkoa kestävissä tilanteissa edellytetään erityistä syytä - tehtävänmuutos on olennainen - korvauksen suuruus määräytyy hoidettavan tehtävän vaativuuden, määrän ja kestoajan ja muiden olennaisten seikkojen perusteella - korvauksen suuruus voi olla 0 35 % hoidettavan tehtävän peruspalkasta - jos hoidettavat tehtävät on jaettu useammalla työntekijälle, ja olennaisuuden edellytys täyttyy, korvausten yhteenlaskettu suuruus voi olla enintään 35 % hoidettavan tehtävän peruspalkasta. Palkkatyöryhmä esittää kirkkoneuvostolle, että keittäjä Anna Päivärinnalle maksetaan tehtävien määräaikaisesta vaativoitumisesta 15 % kurssikeskuksen hoitajan viran peruspalkasta 502/20 hänen hoitaessaan osan kurssikeskuksen hoitajan tehtävistä välisenä aikana. Kirkkoneuvosto päättää, että Heinänokan leirikeskuksen keittäjälle Anna Päivärinnalle maksetaan tehtävien määräaikaisesta vaativoitumisesta 15 % kurssikeskuksen hoitajan viran peruspalkasta 502/20 hänen hoitaessaan osan kurssikeskuksen hoitajan tehtävistä välisenä aikana. Ilmoitus Samuli Kalliolle, Anna Päivärinnalle, Marja Ruusulle, henkilöstörekisterin hoitajalle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 404 TOIMISTOSIHTEERI AULI HYNÖNEN-RINTEEN TEHTÄVIEN MÄÄRÄAIKAINEN VAATI- VOITUMINEN

8 Sielunhoitotyön toimistossa työskentelevä toimistosihteeri Auli Hynönen- Rinne on suostumuksensa mukaisesti ottanut hoidettavakseen perheasiain neuvottelukeskuksen vastaanottosihteerin tehtäviä alkaen. Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja on ilmoittanut, että Auli Hynönen- Rinne tekee vastaanottohaastatteluja sikäli kuin muilta töiltään ehtii. Kun ei ehdi, laittaa vastaajan. Samoin hän ilmoittaa perheelle perheneuvojien antaman ensimmäisen vastaanottoajan. Puhelin on käännetty hänelle, joten hän ottaa vastaan myös siihen tulevat soittopyynnöt ja esim. ajanperuutuksia koskevat viestit. Ehdot tehtävän määräaikaiselle vaativoitumiselle ovat seuraavat: - hoidettavien tehtävien kesto vähintään neljä viikkoa - alle neljä viikkoa kestävissä tilanteissa edellytetään erityistä syytä - tehtävänmuutos on olennainen - korvauksen suuruus määräytyy hoidettavan tehtävän vaativuuden, määrän ja kestoajan ja muiden olennaisten seikkojen perusteella - korvauksen suuruus voi olla 0 35 % hoidettavan tehtävän peruspalkasta - jos hoidettavat tehtävät on jaettu useammalla työntekijälle, ja olennaisuuden edellytys täyttyy, korvausten yhteenlaskettu suuruus voi olla enintään 35 % hoidettavan tehtävän peruspalkasta. Palkkatyöryhmä esittää kirkkoneuvostolle, että toimistosihteeri Auli Hynönen-Rinteelle maksetaan tehtävien määräaikaisesta vaativoitumisesta 15 % perheasiain neuvottelukeskuksen vastaanottosihteerin viran peruspalkasta 403/40 hänen hoitaessaan oman työnsä ohella vastaanottosihteerin tehtäviä välisenä aikana. Kirkkoneuvosto päättää, että toimistosihteeri Auli Hynönen-Rinteelle maksetaan tehtävien määräaikaisesta vaativoitumisesta 15 % perheasiain neuvottelukeskuksen vastaanottosihteerin viran peruspalkasta 403/40 hänen hoitaessaan oman työnsä ohella vastaanottosihteerin tehtäviä välisenä aikana. Ilmoitus Auli Hynönen-Rinteelle, Päivi Mäntylälle, Sari Eleniukselle, henkilöstörekisterin hoitajalle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 405 VIRKAPAKETTIASIA: KANSAINVÄLISEN TYÖN TEOLOGIN VIRAN MUUTTAMINEN 100- PROSENTTISEKSI OPPILAITOSTYÖN VIRAKSI

9 Virkapakettiasiat käsitellään ennen varsinaisen talousarvion vahvistamista, jotta virkamuutoksiin liittyvät taloudelliset vaikutukset osattaisiin ottaa huomioon. Poikkeustapauksessa virkajärjestelyjä voidaan tehdä normaaliaikataulun ulkopuolella, mikäli tilanne sitä edellyttää. Kansainvälisen vastuun toimialan järjestämisestä Turun ja Kaarinan seurakunnassa ja seurakuntayhtymässä pohtineen toimikunnan ehdotukset aiheuttivat siinä määrin poikkeavia lausuntoja seurakunnista, ettei kirkkoneuvostolle kokouksessaan , 392, jäänyt muuta mahdollisuutta kuin jättää toimikunnan ehdotukset raukeamaan. Kasvatusasiain johtokunta on kirkkoneuvoston päätöstä ennakoiden päättänyt kokouksessaan , 105, esittää oppilaitos- ja kansainvälisen työn teologin viran muuttamista 100 % oppilaitostyön viraksi: 105/ OPPILAITOS- JA KANSAINVÄLISEN TYÖN TEOLOGIN VIRAN MUUT- TAMINEN 100% OPPILAITOSTYÖN VIRAKSI asetti toimikunnan laatimaan helmikuun 2012 loppuun mennessä suunnitelman lähetys- ja kansainvälisen työn asemaksi Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä ja laatimaan konkreettinen suunnitelma sen toteuttamiseksi ja organisoimiseksi. Toimikunta puheenjohtajanaan Tuomo Norvasuo, sihteerinään yhteisten työmuotojen johtaja Hannu Hurme ja inään diakoniajohtaja Hannu Suihkonen ja Mikaelin seurakunnan kansainvälisen työn sihteeri Saara Markkula. Toimikunta sai mietintönsä valmiiksi Toimikunnan esityksessä nykyinen kansainvälisen työn ja oppilaitostyön papin virka muutetaan 100 % oppilaitostyön papin viraksi, kansainvälisen seurakunnan asema arvioidaan uudelleen ja selvitetään, missä määrin oppilaitostyö omalla toiminnallaan tukee kansainvälisen vastuun työalan toteuttamista. Kirkkoneuvoston seurakunnilta ja johtokunnilta pyytämät lausunnot olivat keskenään niin ristiriitaisia, ettei niiden perusteella ollut mitään mahdollisuuksia konkreettisille virka- ja organisaatiojärjestelyille. Lausuntojen perusteella yhteisten työmuotojen johtaja esitti, että kirkkoneuvosto jättää mietinnön raukeamaan. Käytännössä siis palataan lähtöruutuun. Kasvatusasiain johtokunta on vuosien ajan työskennellyt kansainvälisen- ja oppilaitostyön teologin viran muuttamiseksi 100 % oppilaitostyön papin viraksi. Kaksoisviran hoitaminen on osoittautunut niin haastavaksi, että sen jatkaminen ei enää ole perusteltua. Muutoksen toteuttamista ei myöskään voi sitoa mahdollisesti tulevaisuudessa hahmottuvan kansainvälisen työn

10 kokonaisnäyn valmistumiseen. Työn menestyksellisen hoitamisen ja työntekijän jaksamisen vuoksi ratkaisu on tehtävä pikaisesti. Kasvatusasiain johtokunta esittää, että kansainvälisen- ja oppilaitostyön teologin (602) virka muutetaan alkaen 100 % oppilaitostyön papin (602) viraksi. Yhdistelmävirkaan kuulunut kansainvälisen seurakunnan huomioiminen ratkaistaan mahdollisesti myöhemmin laadittavan yhtymän kansainvälisen työn strategian yhteydessä. Kasvatusasiain johtokunta päättää esittää yhteiselle kirkkoneuvostolle, että kansainvälisen- ja oppilaitostyön teologin (602) virka muutetaan alkaen 100 % oppilaitostyön papin viraksi. Ilmoitus Hallintojohtaja (virkapaketti) Oikaisu Ei oikaisumahdollisuutta. Käsittely Sähköpostikokoukseen osallistui viisi (5) johtokunnan varsinaista tä, jotka yhtyivät esittelijän esitykseen. Esityksen mukaan. Kasvatusasiain keskus on toimittanut kahden ylioppilaskunnan tukikirjeen sekä Turun yliopiston osastopäällikkö Erkki Härkösen kannanoton: Liitteet 1 ja Yhteiskunnallisen muutoksen myötä ihmiset asemoivat itsensä enemmän muiden viiteryhmien kuin asuinpaikan mukaan. Erityisesti opiskeluiässä olevien verkostot perustuvat elämäntilanteen mukaisesti opiskelutovereihin, yhteisiin harrastuksiin tai muihin ei paikkaan sidottuihin tekijöihin. Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden laitosrakennukset sijaitsevat pääosin Tuomiokirkkoseurakunnan, Katariinanseurakunnan ja Henrikinseurakunnan alueilla. Myös ammatillisen koulutuksen tilat sijaitsevat pääosin näiden seurakuntien alueilla. Opiskelijoiden kohtaaminen seurakuntarajojen mukaisesti ei ole kuitenkaan ollut tapamme toimia, vaan seurakuntayhtymässä on ollut opiskelijaseurakuntaa varten kaksi oppilaitosteologia. Tämän lisäksi on ollut lähtien kansainvälisen- ja oppilaitostyön teologin virka. Ajatuksena on ollut, että virkaan kuuluu vastuu lähinnä Tuomiokirkkoseurakunnan piirissä kokoontuvasta kansainvälisestä seurakunnasta. Kun Porvoon sopimuksen perusteella Suomen kirkon papit voivat toimittaa anglikaanisia jumalanpalveluksia, on tämä heijastunut toiminnan suuntautumiseen. Englanninkielen vahvasta asemasta johtuen on ollut luonnollistakin, että kansainvälinen seurakunta on toiminut tällä kielellä. Toiminta on tavoittanut hyvin kansainvälisen seurakunnan aktiivisen ydin-

11 joukon. Myös vapaaehtoistoiminta on ollut vilkasta. Anglosaksisen maailman ulkopuolelta Turkuun muuttaneiden piirissä kansainvälisen seurakunnan toiminta ei ole saanut samaa vastakaikua. Näin kokonaisuuden näkökulmasta tapa vastata ulkomailta Turkuun muuttaneiden uskonnollisiin tarpeisiin ei ole ollut kattava. Seurakuntayhtymän piirissä tulisikin ratkaista kansainvälisen vastuun kokonaisuuden hoitaminen mitä pikimmin. Kontaktimme noin opiskeluikäiseen nuoreen, joiden elämäntilanteessa on tapahtunut joko uudelle paikkakunnalle muuttaminen tai vähintäänkin kotoa muuttaminen, hoidetaan 2,5 viran voimin. Yhdistevirkaa hoitavan kansainvälisen- ja oppilaitostyön teologin työajan käyttöön sisältyy haaste. Yhtäältä aktiivinen kansainvälinen seurakunta haluaa ja pystyy käyttämään hänen aikaansa hyvinkin yli 50 prosentin rajan. Kolikon kääntöpuoli on se, että kolmasosa opiskelijasta kaipaisi olennaisesti parempaa kontaktimahdollisuutta. Nykytilanteessa kahden näin erilleen vetävän vastuualueen hoitaminen on työntekijälle vaikeaa. Tilanteen selkeyttämiseksi ja suuremmassa tarpeessa olevan joukon palvelemiseksi kasvatusasiain johtokunnan esitys on kannatettava. Kirkkoneuvosto päättää esittää kirkkovaltuustolle, että kasvatusasiain keskuksen kansainvälisen- ja oppilaitostyön teologin (602) virka muutetaan alkaen 100 % oppilaitosteologin viraksi. 406 (salainen) 407 (salainen) 408 (salainen) Ilmoitus kirkkovaltuustolle. Ei muutoksenhakuoikeutta. Asia poistettiin. Talousjohtajan asiat 409 ARTO KAARMAN OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Maarian seurakunnan vs. seurakuntapastori Arto Kaarma on pyytänyt oman auton käyttöoikeutta. Hän asuu osoitteessa ---. Virkapaikaksi esitetään seurakuntayhtymän toimitaloa, Eerikinkatu 3. Kirkkoherra Katri Rinne puoltaa anomusta.

12 Kirkkoneuvosto päättää myöntää oman auton käytön laskutusoikeuden Maarian seurakunnan vs. seurakuntapastori Arto Kaarmalle hänen liikkuessaan työmatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Arto Kaarman virkapaikaksi määrätään seurakuntayhtymän toimitalo, Eerikinkatu 3. Kaarman tulee tutustua seurakuntayhtymän voimassa olevaan matkustussääntöön. Ilmoitus Arto Kaarmalle, Katri Rinteelle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 410 MONIKA HAKALAN OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Martinseurakunnan vs. nuorisotyönohjaaja Monika Hakala on pyytänyt oman auton käyttöoikeutta. Hän asuu osoitteessa ---. Virkapaikaksi esitetään Martin seurakuntataloa. Kirkkoherra Tuomo Norvasuo puoltaa anomusta. Kirkkoneuvosto päättää myöntää oman auton käytön laskutusoikeuden Martinseurakunnan vs. nuorisotyönohjaaja Monika Hakalalle hänen liikkuessaan työmatkoilla seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Monika Hakalan virkapaikaksi määrätään Martin seurakuntatalo. Hakalan tulee tutustua seurakuntayhtymän voimassa olevaan matkustussääntöön. Ilmoitus Monika Hakalalle, Tuomo Norvasuolle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 411 TEIJA LEHTOLAN OMAN AUTON KÄYTÖN LASKUTUSOIKEUSANOMUS Teija Lehtola on Maarian seurakunnassa nuorisotyöntekijänä työelämävalmennuksessa Teija Lehtola on pyytänyt oman auton käyttöoikeutta työelämävalmennuksensa ajaksi. Hän asuu osoitteessa ---. Kiinteäksi työpaikaksi eli matkalaskutuksen avauspisteeksi esitetään Pallivahan seurakuntakeskusta. Kirkkoherra Katri Rinne puoltaa anomusta.

13 Kirkkoneuvosto päättää myöntää oman auton käytön laskutusoikeuden ajalle Teija Lehtolalle, joka on Maarian seurakunnassa nuorisotyöntekijänä työelämävalmennuksessa kyseisen ajanjakson. Laskutusoikeus koskee työmatkoja seurakuntayhtymän alueella ja työpisteissä. Teija Lehtolan kiinteäksi työpaikaksi eli matkalaskutuksen avauspisteeksi määrätään Pallivahan seurakuntakeskus. Lehtolan tulee tutustua seurakuntayhtymän voimassa olevaan matkustussääntöön. Ilmoitus Teija Lehtolalle, Katri Rinteelle ja taloustoimistolle. Saa hakea muutosta oikaisuvaatimuksin. hyväksyttiin. 412 KESKUSKIRJANPIDON TILIASEMA SEKÄ INVESTOINTIEN TOTEUTUMAVERTAILU HEI- NÄKUUN LOPPUUN MENNESSÄ Keskuskirjanpidon tiliasema ja investointien toteutumavertailu heinäkuun lopussa 2012 ovat seuraavat: Liite Keskuskirjanpidon tiliasema näyttää tässä vaiheessa ,65 euron vuosikatetta ja ,71 euron ylijäämää. 849,06 euron satunnainen tulo on Varsinais-Suomen ely-keskuksen maksama korvaus Runko Makarla yhdystien nro (Hadvalantie) parantamiseen liittyvästä maa-alueen lunastamisesta Piikkiön keskustassa sijaitsevasta Kirkkomaa nimisestä tontista. Investointien toteutumavertailu osoittaa ,53 euron ylitystä kustannuspaikalla Pallivahan seurakuntakeskuksen peruskorjaus sekä ,56 euron ylitystä kustannuspaikalla Yli-Maarian uusi seurakuntatila. Kirkkoneuvosto on kokouksessaan päättänyt esittää kokoontuvalle kirkkovaltuustolle euron lisämäärärahan myöntämistä Pallivahan seurakuntakeskuksen peruskorjaukseen sekä euron lisämäärärahan myöntämistä Yli-Maarian uuden seurakuntatilan investointeihin. Rahoituslaskelman osoittama euron antolainojen lisäys on kirkkovaltuuston päätöksellä Turun NMKY:lle Harvan leirisaaren uuden majoitusrakennuksen toteuttamiseen myönnetty laina. Pitkäaikaisten lainojen lisäys euroa on Hannunniitun asuintalojen peruskorjaukseen nostettua lainaa. Laina on nyt kokonaisuudessaan nostettu. Rahavarat ovat mennessä vähentyneet ,78 euroa.

14 Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi keskuskirjanpidon tiliaseman ja investointien toteutumavertailun heinäkuun loppuun mennessä. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 413 VEROKERTYMÄ SYYSKUUN LOPUSSA Yhteenveto kirkollisveron ja yhteisöveron kertymästä syyskuun loppuun mennessä on seuraava: KIRKOLLISVERO- JA YHTEISÖVEROKERTYMÄ ,49 % Arvio Toteutunut % 83,18 Lisätieto: Osuus yhteisöveron tuotosta Arvio Osuus yhteisöveron tuotosta ,98 % Toteutunut % 74,70 Kirkollisveron tuotto Arvio Kirkollisveron tuotto ,27 % Toteutunut % 84,86 Kirkollisverokertymä ja yhteisöverokertymä yhteensä syyskuun loppuun mennessä on 1,5 % yli edellisen vuoden vastaavan ajankohdan. Kirkollisverokertymä ylittää edellisen vuoden kertymän 4,3 prosentilla mutta yhteisöverokertymä alittaa edellisen vuoden kertymän 12,0 prosentilla. Yhteenlaskettu kertymä on euroa eli euroa yli vuoden 2011 syyskuun yhteenlasketun kertymän. Kirkollisverokertymä ylittää edellisen vuoden vastaavan kertymän eurolla. Yhteisöverokertymä alittaa edellisen vuoden kertymän eurolla. Osoitteesta poimittuja vertailutietoja kirkollisveron ja yhteisöveron kertymän muutoksesta edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan sekä kuluvan vuoden heinäkuun vastaavat tiedot esitetään seuraavassa: syysk ( heinäk syysk ( heinäk kirkollis- kirkollis- yhteisö- yhteisövero vero) vero vero ) Koko maa + 5,3 % (+5,5 %) - 20,6 % (-18,5%) Espoo + 5,4 % (+5,6 %) - 15,0 % (-12,5%) Helsinki + 5,1 % (+5,3 %) - 17,9 % (-15,3%) Kuopio + 5,1 % (+5,4 %) - 18,8 % (-16,6 %) Lahti + 4,2 % (+4,4 %) - 15,8 % (-13,4 %) Oulu + 4,9 % (+5,1 %) - 28,6 % (-27,3 %)

15 Porvoo + 5,3 % (+5,5 %) - 10,9 % (-8,4 %) Salo + 1,4 % (+1,7 %) - 56,7% (-57,2 %) Tampere + 4,0 % (+4,2 %) - 26,4 % (- 25,0%) Vantaa + 5,1 % (+5,2 %) -13,4 % (-10,9 %) Turku ja Kaarina + 4,3 % (+4,4 %) - 12,0% (-9,2 %) Verrattaessa syyskuun kertymän muutosta edelliseen vuoteen nähden on kaikkien vertailuseurakuntien ja koko maan kirkollisverokertymä kasvanut. Kasvu on kuitenkin taittunut heinäkuun tilanteeseen verrattuna. Yhteisöverokertymää tarkasteltaessa on sen sijaan vertailuseurakuntien ja koko maan osalta vähennys edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan ollut kiihtyvä. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on kirkollisverokertymässä edelleen huono-onnisempien joukossa mutta yhteisöverokertymän osalta vielä yksi onnekkaimmista. Syyskuun lopussa 2011 oli koko vuoden kokonaiskertymästä kertynyt 82 %, yhteisöverokertymästä 73 % ja kirkollisverokertymästä 85 %. Vuoden 2012 talousarvioon merkitystä kokonaiskertymästä on mennessä kertynyt 83 %, yhteisöverokertymästä 75 % ja kirkollisverokertymäarviosta 85 %. Tämä vertailu antaa viitteitä siitä, että vuoden 2012 arvio olisi varsin kohdallaan. Kertymien huolellista seuraamista jatketaan. Kirkkoneuvosto merkitsee saaduksi selvityksen verokertymästä syyskuun loppuun mennessä. Ei muutoksenhakuoikeutta. hyväksyttiin. 414 VUODEN 2013 TALOUSARVIOEHDOTUS Taloudellinen toimeliaisuus Suomessa on heikentynyt kuluvana vuonna. Kansainvälisen talouden epävarmuus on välittynyt Suomeen erityisesti EUalueen heikon vientikysynnän kautta. Tämä on heijastunut Suomessa tuotantoon, investointeihin ja yksityiseen kulutukseen. Tuonti on vähentynyt vientiä enemmän, mikä on ennen kaikkea merkki kotimaisen kysynnän heikkenemisestä. Vaikutukset näkyvät jo työllisyydessäkin. Helsingin Sanomat referoi SAK:n keräämiä tilastoja, jotka osoittavat kuluvan vuoden tammi-elokuun aikana irtisanottujen määrän ylittäneen koko viime vuoden irtisanottujen määrän. Vuoden 2012 lukuja synkentävät Nokian isot irtisanomiset, joiden seurauksena noin ihmistä menetti työpaikkansa. Vaikka luvuista poistaisi Nokian vaikutuksen, työttömyyden kasvu on huolestuttava. Saman lähteen mukaan kuluvan vuoden aikana yhteistoimintaneuvottelujen piirissä on ollut työntekijää.

16 Työ- ja elinkeinoministeriön julkaiseman uutiskirjeen mukaan heinäkuussa 2012 koko maan työttömyysaste oli 6,9 prosenttia eli sama kuin vuotta aiemmin. Työttömyyden edelleen voimistuva kasvu lienee kuitenkin vain ajan kysymys. Koko maassa oli lomautettuna heinäkuun lopussa arviolta henkilöä, mikä on enemmän kuin edellisenä vuonna vastaavaan aikaan. Työnantajien ennakkoilmoitukset tulevista lomautuksista ovat myös lisääntyneet. Varsinais-Suomen ely-keskuksen julkaiseman työllisyyskatsauksen mukaan heinäkuussa 2012 Turun työttömyysaste oli 14,6 % ja Kaarinan työttömyysaste 7,3 %. Heinäkuussa 2011 Turun työttömyysaste oli ollut 14,2 % ja Kaarinan 6,7 %. Kotitalouksien ostovoimaa toisaalta lisäävät asuntolainojen korkojen aleneminen sekä palkkojen ja eläkkeiden nousu (palkansaajien nimellisansiot nousivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vuoden 2012 huhti kesäkuussa 3,7 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja vuoden 2012 työeläkeindeksin tarkistus korotti työeläkkeitä 3,6 prosenttia verrattuna vuoteen 2011), mutta toisaalta ostovoimaa jarruttavat työllisyyden heikkeneminen ja verotuksen kiristyminen. Verot nousevat, koska arvonlisäveroa korotetaan eikä valtionverotuksessa tehdä inflaatiotarkistuksia tuloveroasteikkojen tulorajoihin. Edelliseen viitaten vuonna 2013 kulutuksen näkymät pysyvät heikkoina. Heikentynyt suhdannekehitys tulee heijastumaan paitsi työllisyyteen myös palkansaajien nimellisansioihin. Elokuussa 2012 inflaatio oli 2,7 prosenttia ja mm. Tilastokeskus ennustaa, että kansainvälisestä hintakehityksestä ja Euroopan taloustilanteesta johtuen inflaatio on vaarassa pysyä nykyisellä melko korkealla tasolla. Valtiovarainministeriön julkaisemassa taloudellisessa katsauksessa todetaan mm, että talouden ennustettu kasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan julkisen talouden rahoitukseen syntynyttä kestävyysvajetta eikä kestävyysvajeen umpeen kurominen pelkästään verotusta kiristävien ja menoja leikkaavien välittömien toimien avulla ole tarkoituksenmukaista vaan välittömien sopeutustoimien ohella talouden rakenteisiin kohdistuvat uudistukset ovat välttämättömiä. Myös Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän talouden rahoituksen kestävyysvajeen poistaminen tulee vaatimaan rakenteellisia uudistuksia. Vuoden 2008 lopussa seurakuntayhtymään kuuluvien 10 seurakunnan yhteinen määrä oli ja vuoden 2011 lopussa , jossa oli laskua 3,5 prosenttia määrä oli eli väki oli tammitoukokuussa vähentynyt 705 hengellä. Kauppalehti uutisoi laajalti kirkon talouden tilaa ja oli huomioinut aivan oikein sen seikan, että kirkko on onnistunut pitämään inään työikäisiä ihmisiä. Eronneet ovat ol-

17 leet valtaosin nuoria, mutta kun he tulevat veronmaksuikään, tulopuolella tapahtuu väistämättä hiipuminen. Kerrannaisvaikutuksena tämänhetkisestä eroamistrendistä on odotettavissa määrän supistumisen kiivastuminen kastettujen lasten vähenemisen myötä, mikä aikanaan tulee vaikuttamaan kirkollisveroa maksavan joukon vähenemiseen samalla kun väestön ikääntyminen vähentää maksavien joukkoa toisesta suunnasta. Mikäli hallituksen kuntauudistusta koskevat hankkeet käyvät toteen ja seurakuntayhtymään sen myötä kohdistuu taloudellisia rasitteita mm. kiinteistökannan muodossa, tullaan todennäköisesti käymään vakavia keskusteluja siitä, onko mahdollista pysyttää kirkollisveroprosentti yhdessä prosentissa. Niin kauan kuin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä pysyy nykyisessä kokoonpanossaan, ei kuitenkaan veron kiristämiseen ole syytä mennä. Eroamista harkitseville kirkollisveroprosentin nostaminen saattaisi olla lopullinen sysäys toteuttaa aie. Jäsenyytensä säilyttävien taloudellisen taakan nostaminen taas olisi väärä viesti niin kauan kun ei ole selvitetty kaikkia mahdollisuuksia seurakuntayhtymän talouden tervehdyttämiseen sekä toiminnan tehostamisen että rakenteiden uudistamisen kautta. Vuoden 2013 talousarvioehdotuksen asiakirjoja on kuusi ja kansilehden väri on vedensininen. Sivumäärältään suurin asiakirja on ehdotuksen käyttötalous-, tuloslaskelma- ja rahoitusosa, joka on numeroitu ykköseksi. Liite Kirkkoneuvoston antamien talousarvio-ohjeiden mukaan vuoden 2013 talousarvion laadinnan lähtökohtana oli, että jokaisen yksikön tuli vähentää nettomenojaan harkitusti 1,5 %. Koska yksikköjen kulurakenteet vaihtelevat ja eräissä yksiköissä on lähes kokonaan vain henkilöstömenoja, ei kategorista juustohöyläohjeistusta voitu antaa, vaan yksiköissä tuli vähennysten suuntaaminen harkita yksilöidysti ja paneutua erityisesti harkinnanvaraisten kulujen tarpeellisuuden puntaroimiseen. Käyttötalouden toimintatuottojen ja toimintakulujen yhteenveto esitetään sivulla 153. Talousarvioehdotuksessa toimintatuotot nousevat yhteensä 7,5 prosenttia ja toimintakulut laskevat yhteensä 0,1 prosenttia. Toimintakatteeksi muodostuu ehdotuksessa euroa. Vuoden 2012 virallisen talousarvion toimintakate on euroa, mikä on 2,4 prosenttia suurempi. Toimintakatteen jälkeisten erien yhteenveto esitetään sivulla 158. Erät muodostuvat lainojen koroista ja poistoista ja ne ovat yhteensä euroa. Rahoitustoimi esitetään sivuilla Rahoitustoimen ylijäämäksi muodostuu euroa.

18 Talousarvioehdotuksen yhteenvetosivut ovat sivuilla Vuosikatteeseen lasketaan yhteen toimintakate sekä verotulot, verotuskulut, keskusrahastomaksut, rahoitustuotot ja rahoituskulut. Laskutoimitus osoittaa vuosikatteen olevan euroa alijäämäinen. Alijäämäinen vuosikate tarkoittaa, ettei edes juoksevia menoja pystytä kattamaan vaan joudutaan syömään aikaisempina vuosina kertyneitä säästöjä. Poistot ovat euroa ja tilikauden alijäämäksi talousarvioehdotuksessa muodostuu euroa. Terveessä taloudessa vuosikatteen pitäisi kattaa poistot. Näin ei siis valitettavasti ole nyt käsiteltävässä vuoden 2013 talousarvioehdotuksessa kuten ei kuluvan vuoden virallisessa talousarviossakaan. Myös vuosien 2008 ja 2011 tilinpäätökset päätyivät negatiiviseen vuosikatteeseen. Rahoituslaskelma esitetään sivuilla Ehdotukseen sisältyy euron suuruisen lainan nostaminen Varissuon asuintalojen parvekekorjausten loppuunsaattamista varten. Rahoituslaskelma osoittaa, että talousarvioehdotus johtaa kassavarojen vähenemiseen eurolla. Kirkollisvero- ja yhteisöverokertymästä on tätä kirjoitettaessa olemassa elokuun lopun tieto. Yhteisöverokertymä oli tuolloin 10,4 % alle ja kirkollisverokertymä 4,5 % yli edellisen vuoden vastaavan ajankohdan. Kokonaiskertymä oli 2 % yli edellisen vuoden vastaavan ajankohdan. Talousarvioehdotuksessa kirkollisveron tuotoksi vuonna 2013 esitetään 26,5 miljoonaa euroa, missä on lisäystä 2,7 prosenttia edelliseen vuoteen. Sivulla 16 esitetään laskelma, jonka perusteella arvioon on päädytty. Yhteisöveron jako-osuuden viimeaikainen määräytymishistoria on seuraava: kirkon osuus yhteisöveron tuotosta nostettiin 1,75 prosentista 2,55 prosenttiin vuosiksi joulukuussa 2011 eduskunta päätti muuttaa verontilityslakia siten, että jako-osuus seurakunnille on 1,86 % (tämä on niin sanottu pysyvä jako-osuus) vuodeksi 2012 on voimassa tilapäinen korotus 0,4 prosenttiyksikköä ja vielä 0,04 prosenttiyksikön korotus raamisopimuksen kertaerän korvaamisesta eli vuoden 2012 jako-osuus on 2,30 % yleisradioverolain säätämisen yhteydessä seurakuntien pysyvää jako-osuutta tullaan alentamaan 0,01 prosenttiyksiköllä 1,85 prosentiksi lukien hallituksen vuoden 2013 talousarvioesityksen selvitysosassa esitetään, että seurakuntien yhteisöveron jako-osuutta korotettaisiin tilapäisesti 0,4 prosenttiyksikköä vielä vuosina vuosina seurakuntien jako-osuus on siis 2,25 %

19 Talousarvioehdotuksessa esitetään yhteisöveron tuotoksi 3,6 miljoonaa euroa, missä on vähennystä edelliseen vuoteen 20,4 prosenttia. Sivuilla esitetään laskelma, jonka perusteella arvioon on päädytty. Yhteenlasketun kirkollisvero- ja yhteisöverokertymän vähennykseksi arvioidaan 2,6 prosenttia. Käytännössä kaikki pääluokat kokonaisuuksina saavuttivat talousarvion laadintaohjeissa esille tuodun nettomenojen vähennystavoitteen. Ainoastaan hautaustoimen pääluokka jäi tavoitteesta hivenen. Kirkkohallituksen yleiskirjeen 13/2012 mukaan tulee alkaen hautaustoimen pääluokasta siirtää hautaan siunaamisessa käytettävät rakennukset ja niiden kustannukset kiinteistötoimen pääluokkaan, joten kiinteistöjohtaja esittää talousarvioperusteluissaan sivulla 15, että vuoden 2013 talousarvion koko kiinteistötoimen sitovuustaso olisi hautaustoimen pääluokka ja kiinteistötoimen pääluokka yhteensä, koska kustannusten jakamista näin nopealla aikataululla talousarvioehdotukseen sisällytettäväksi ei ole mahdollista toteuttaa. Näin ollen hautaustoimen vähäinen poikkeama menettää merkityksensä euron alijäämäiseen vuosikatteeseen päätyminen johtui pääasiassa seuraavista syistä: verokertymän vähennys euroa eli 2,6 prosenttia sivulla 15 lähemmin selostettu euron ylimääräinen eläkerahastomaksu Ilman edellä mainittuja eriä talousarvioehdotuksen käyttötalousosaan sisältyvät nettomenojen säästöt olisivat juuri ja juuri riittäneet vuosikatteen puristamiseen nollaan euroon. Pitkällä tähtäyksellä tämäkään ei olisi riittänyt talouden tervehdyttämiseksi, vaan toiminnan tehostaminen ja rakenteiden uudistaminen osoittautuu välttämättömäksi. Toisena liitteenä on toiminta- ja taloussuunnitelman investointiosa, joka on seuraava: Liite Investointisuunnitelma on yksityiskohtaisesti perusteltu liitteessä nro 2 alkaen sivulta 3. Kolmantena liitteenä on toiminta- ja taloussuunnitelmaan liittyvät toimintasuunnitelmat ja laskelmat. Se on seuraava: Liite Neljäntenä liitteenä on henkilökuntaliite. Se on seuraava: Liite

20 Henkilökuntaliite on virkojen ja toimien osalta laadittu tilanteen mukaan. Mahdollisesti suoritettavia virka- tai toimijärjestelyjä ole pyritty henkilökuntaliitteeseen ennakoimaan. Henkilökuntaliite päivitetään sen jälkeen kun virkapaketti on käsitelty kirkkovaltuustossa. Virkapaketista aiheutuvat määrärahamuutokset tehdään myös talousarvioehdotuksen käyttötalous- tuloslaskelma ja rahoitusosaan. Viidentenä liitteenä on hautainhoitorahaston talousarvioehdotus, joka on seuraava: Liite Hautainhoitorahaston talousarvioehdotus päätyy ylijäämäiseen tulokseen, joka on euroa Kuudentena liitteenä on Piikkiön hautainhoitorahaston talousarvioehdotus, joka on seuraava: Liite Piikkiön hautainhoitorahasto on suoritustilassa ja rahaston tulevaisuudesta tulee vielä tämän vuoden aikana laatia suunnitelma. Hallintovirastossa on jo tehty pohjatyötä tilanteen ratkaisemiseksi. Kirkkovaltuuston talousarviokokous on Kirkkoneuvosto on varautunut talousarvion toiseen lukemiseen Talousarviosta annettavien lausuntojen tulisi olla esittelijällä viimeistään tiistaina , koska on se johtoryhmä, jossa lausunnot käsitellään. Kirkkoneuvosto päättää hyväksyä seurakuntayhtymän vuoden 2013 talousarvioehdotukset liitteiden mukaisesti. Käyttötalouden ja investointien ehdotuksista päätetään pyytää seurakuntaneuvostojen lausunnot siten, että niiden tulee olla talousjohtajalla viimeistään tiistaina virka-aikana. Ilmoitus seurakuntaneuvostoille. Ei muutoksenhakuoikeutta. Käsittely Kirkkoneuvoston Maria Puhakka Marika Lahden kannattamana esitti kirkkoneuvoston opintomatkaan varattuun euron poistamista. Suoritetussa äänestyksessä Puhakan esitys hyväksyttiin äänin 8-1. Juha Nappu kannatti pohjaesitystä ja Heimo Rinne äänesti tyhjää. Kokouksessa talousjohtajan esityksestä johtoryhmän talousarvioehdotukseen tehtyjen muutosten yhteenveto on seuraava: Liite