TILINPÄÄTÖS 2014 Valtuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS 2014 Valtuusto 17.6.2015"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2014 Valtuusto

2 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET TIEDOT KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ KUNNAN HENKILÖSTÖ TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖTEKIJÄT KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Kemiönsaaren vesiliikelaitos LIITTEENÄ HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kemiönsaaren kunnalla on nyt takanaan puolisen tusinaa vuotta. Vuodet ovat olleet tapahtumarikkaita ja taloudellisesti menestyksekkäitä. Olemme olleet aktiivinen kunta ja aktiivisuus jatkuu, niin omasta toimesta kuin valtiolta tulevan uuden lainsäädännön myötä. Muutostyön ja hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta meillä on hyvät edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole ihan tarkkaa tietoa siitä, minkälaiset haasteet meitä odottavat. Suurin osa hallituksen kuntien toimintaa koskevista lakiesityksistä ei mennyt läpi eduskunnassa. Kunnat saavat näin ollen edelleenkin odottaa, millä tavoin sote-uudistus tullaan toteuttamaan. Kunta-alan uudistusten lisäksi vuotta 2014 ovat edelleen leimanneet maatamme koskevat huonot talousuutiset. Epävarmuustekijöitä on useita ja vaarana on, että laskusuhdanne jatkuu useita vuosia. Julkisen sektorin leikkaukset tulevat koettelemaan kuntia toden teolla. Vaikeista ajoista huolimatta vuosi 2014 oli jälleen hyvä vuosi Kemiönsaarelle. Kemiönsaarella on vakaa talous, ja kunnan tulos on ollut ylijäämäinen jokaisena toimintavuotena. Perusta on kunnossa tulevaisuutta ajatellen. Tulemme tarvitsemaan vahvaa perustaa, koska Kemiönsaari lukeutuu häviäjien joukkoon vuoden 2015 alussa voimaan tulleessa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa. Vuoteen 2019 saakka Kemiönsaari menettää yhteensä 549 euroa asukasta kohden järjestelmämuutoksen sekä valtionosuuksien leikkausten vuoksi. Euromääräinen menetys on noin 3,8 miljoonaa euroa. Hyvä tulos vaikeina aikoina Kemiönsaaren kunnan tulos oli 1,024 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna Tämä tarkoittaa, että kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 13,54 miljoonaan euroon. Syynä erittäin hyvään tulokseen on hyvä kustannuskuri, odotettua suuremmat verotulot, arvioitua hieman suuremmat valtionosuudet sekä pienemmät korkokulut. Verotulojen kehitys on ollut heikkoa viime vuosina, myös vuonna 2014, minkä vuoksi kunnan on pohdittava eri toimenpiteitä tulevina vuosina. Tämä yhdistettynä pieneneviin valtionosuuksiin merkitsee isoja haasteita. Meillä ei ole tarkoitus laatia säästöohjelmia, vaan me muutamme ja meidän täytyykin muuttaa toimintaa niin, että rahat riittävät. Kustannuksia on mahdollisuus sopeuttaa kunnan pienentyviin tuloihin, mikäli poliittista tahtoa löytyy. Kunnan taloudellinen tulos on hyvä suoritus kaikilta kunnalla työskenteleviltä. Luottamushenkilöiden kyky uskaltaa tehdä myös hieman vaikeampia päätöksiä antaa hyvän pohjan jatkotyötä silmällä pitäen. Vuosikate oli 3,4 miljoonaa euroa. Kustannuskuri on toiminut hyvin, mutta kannattaa jatkuvasti miettiä vieläkin parempia ennustemalleja. Lisääntynyt palveluntarve lisää myös kustannuksia. Kustannuksista noin neljäsosa on sellaisia, joihin kunta ei voi vaikuttaa ja joiden kohdalla olemme vain laskunmaksaja kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Toimintakustannusten pienentäminen tulee olemaan haasteellista lähivuosina. Kaikille tuleville päätöksille ei tule riittämään ymmärrystä, mutta meidän tehtävämme on kaikesta huolimatta toiminnan turvaaminen tilanteessa, jossa vanhusten määrä lisääntyy ja lasten määrä vähenee. Tarkasteltaessa kustannuksia meiltä löytyy kaksi suurempaa kokonaisuutta, joihin meidän on tartuttava henkilöstökustannukset ja kiinteistökustannukset. Tulevat eläkkeelle jäämiset tarjoavat mahdollisuuksia, jotka meidän on hyödynnettävä. Kemiönsaaren kunnan taloudellinen tulos oli hyvä vuonna Vertailu muihin kuntiin osoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita, vaikeista ja sekavista ajoista sekä monista epävarmuustekijöistä huolimatta. Mainittavia myönteisiä asioita ovat: - Ylijäämäkertymä kasvoi. - Uusia lainoja ei nostettu ja velkataakka pienentyi entisestään; nyt velkataakka on selvästi alle maan keskiarvon. - Investoinnit hoidettiin hyvin ja varovaisuusperiaate huomioiden. - Taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääosin ja osittain jopa ylittyivät. Tulevaisuudessa selviytyminen vaatii kuitenkin vieläkin kovempia tavoitteita. - Kassatilanne oli hallinnassa, vaikka emme nostaneet uusia lainoja. - Kemiönsaaren Vedellä on takanaan hyvä vuosi. 3

4 Asioita, joihin meidän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota: - Verotulojen kehitys. Tämä kehitys vaatii ajan myötä uusia, tehokkaampia palveluratkaisuja. - Harkintaa kokonaan uusien investointien kohdalla. Aiemmin todettu tulevien vuosien investointitarve tulee nostamaan velkataakkaa. - Kunnan tulee jatkuvasti etsiä tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä toimintamalleja. Tilankäyttöä on optimoitava jatkuvasti. - Kunnan tulee valmistella toimenpiteitä, joiden avulla palvelut on mahdollista järjestää pienemmillä valtionosuuksilla. Kunnallisveroa tuli 3,8 prosenttia arvioitua enemmän, kun taas kiinteistöverotulot olivat talousarvion mukaiset. Yhteisöveroa kertyi 9,8 prosenttia arvioitua enemmän. Verotulot olivat yhteensä noin 21,67 miljoonaa euroa verrattuna talousarvion 20,94 miljoonaan euroon. Vuoteen 2013 verrattuna yhteenlasketut verotulot vähenivät noin 0,9 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksia saatiin 1,2 prosenttia arvioitua enemmän. Valtionosuuksia saatiin yhteensä 22,37 miljoonaa euroa, kun budjetoitu oli 22,10 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat olleet kasvussa vuoteen 2014 saakka, mutta vuodesta 2015 eteenpäin ne alkavat pienentyä. Kunnan lainakanta laski selvästi vuoden aikana; vuoden lopussa se oli euroa asukasta kohden. Velkataakka on selvästi maan keskiarvon alapuolella. Kunta vähensi velkataakkaa lyhentämällä lainoja noin 2,0 miljoonalla eurolla vuoden aikana. Kunnan henkilöstömäärä on pysynyt kohtalaisen vakaana vuoden aikana. Tulevaisuudessa noin 20 työntekijää jää vuosittain eläkkeelle. Eläkkeelle jäämiset avaavat mahdollisuudet uusien työskentelytapojen luomiseen sekä uusiin tapoihin järjestää toiminta. Samalla tämä tarkoittaa myös, että rekrytointiin on panostettava jatkossa. Tulevaisuus Väestönkehitys on ollut ja on edelleenkin suuri haaste. Pienempi väestömäärä merkitsee pienempiä tuloja ja aivan välttämättömiä palveluntuotannon muutoksia. Synkän väestönkehityksen lisäksi tuleviin uudistuksiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Millaisia vaikutuksia esimerkiksi sote-uudistuksella tulee olemaan Kemiönsaaren kuntaan? Elämme mielenkiintoisia, mutta epävarmoja aikoja. Toistaiseksi meidän täytyy vain odottaa ja olla huolehtimatta. Meillä on päivittäin asioita, jotka meidän täytyy hoitaa, lapsia jotka tarvitsevat opetusta sekä ihmisiä jotka tarvitsevat huolenpitoa. Meidän tulee huolehtia siitä, että kuntamme asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Tämä koskee kaikentyyppisiä kunnallisia palveluita, riippumatta kaikenlaisista uudistuksista. Kemiönsaarella tarvitaan palveluita myös tulevaisuudessa. Suuri haasteemme on suunnitella ja elää usean vaihtoehtoisen tulevaisuuden skenaarion kanssa. Meidän täytyy uskaltaa kehittää toimintaa Kemiönsaarella samalla tiedostaen, että meillä on suurella todennäköisyydellä edessä meistä riippumattomia muutoksia. Ei riitä, että ainoastaan yritämme ylläpitää sitä, mitä meillä on aiemmin ollut. Meidän täytyy olla rohkeita ja uskaltaa tarttua haasteisiin, uskaltaa luoda uusia ratkaisuja ja rakenteita Kemiönsaarelle. Haasteena on saada mahdollisimman moni Kemiönsaarella ymmärtämään jatkuva toiminnan kehittämisen tarve. On ollut mielenkiintoista ja hienoa saada työskennellä yhdessä kunnan motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa. Haluan kiittää suuresti kaikkia kunnassa työskenteleviä. Olemme onnistuneet tehtävässämme hyvin yhdessä kunnan luottamushenkilöiden kanssa. Olemme yhdessä kyenneet tarjoamaan kuntalaisille hyvän arjen. Nyt on syytä kohdistaa katseet tulevaisuuteen se tulee ja meidän pitää aktiivisesti yrittää rakentaa ajan hermoilla oleva kunta. Kemiönsaarella 20. maaliskuuta 2015 Tom Simola kunnanjohtaja 4

5 2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 47 asemakaavaa ja 64 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin km. Väestö ja elinkeinot Kunnan asukasluku oli henkilöä, vähennystä 69 henkilöä vuoden aikana. Suurempia työpaikka-aloja Kemiönsaarella ovat teollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kauppa. Teollisuuden työpaikkojen määrä muuttui rajusti vuonna 2012, kun 180 henkilöä työllistänyt FNsteel meni konkurssiin. Väestökehitys Väestökehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Viimeisten 10 vuoden aikana väestö on vähentynyt 14 prosentilla (1 187 henkilöä). Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa. 5

6 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET Vuoden 2013 aikana Kemiönsaaren kunnan organisaatiossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Kuntarakennelaki tuli voimaan Kunnilla oli asti aikaa ilmoittaa valtiovarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät yhdistymistä. Lain mukaan Kemiönsaaren kunta on velvollinen selvittämään yhdistymistä, koska se ei täytä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen vaadittavaa asukkaan väestöpohjakriteeriä. Valtuusto päätti , että Kemiönsaaren kunta tekee yhdistymisselvityksen Paraisten kanssa. Selvitystä johtaa poliittisesti asetettu ohjausryhmä. Maaliskuussa 2014 valtuustolle esiteltiin väliraportti, ja kummankin kunnan valtuustot tekivät päätöksen siitä, että selvitystä jatketaan. Maaliskuussa 2014 puolueet tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa täyskäännöksen. Soteuudistuksen myötä vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyisi viidelle sote-alueelle. Kuntien lakisääteinen hoidon järjestämisvastuu poistuisi ja sen sijaan 200 toimijan vastuu jaettaisiin viidelle isolle sotealueelle lähtien. Poliittisesti asetettu työryhmä päätti kesällä pitää taukoa Kemiönsaaren ja Paraisten välisen kuntaliitosselvityksen selvitystyöstä ja odottaa käynnissä olevien uudistusten etenemistä. Tilinpäätöksen laadintahetkellä, maaliskuussa 2015, sote-uudistuksessa on jälleen tapahtunut uusi käänne. Perustuslakivaliokunta ei voinut hyväksyä ehdotettua mallia, vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ehtinyt muokata mallia perustuslain mukaiseksi tämän vaalikauden aikana. Uudistus siirtyy näin ollen seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Kemiönsaaren kunnan organisaatio alkaen: Valtuusto Korkein päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kunnallisvaaleissa Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Äänet 2012 % Valitut Kesk ,2 1 6

7 SDP Vapaa yhteistoiminta Vihr. RKP Vas. Kok. KD Peruss ,0 22,9 4,1 41,4 6,3 2,5 0,7 1, YHTEENSÄ ,0 27 Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano Puheenjohtaja Inger Wretdal (RKP) Psykologi I varapuheenjohtaja Rune Friman (VYT) Yo-merkonomi II varapuheenjohtaja Michael Oksanen (RKP) Pääsihteeri III varapuheenjohtaja Jorma Leppänen (SDP) Linjamies Valtuuston kokoonpano Nimi Ammatti Puolue Suomen Keskusta rp (1) Hoikkala Marjaana Opettaja, FM Kesk. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (4) Forne Ingmar, ryhmäpuheenjohtaja Leppänen Jorma Sundqvist Johan Vilander Bo Vapaa yhteistoiminta (7) Antskog Carola Ek Kristian Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja Lappalainen Sami Lücke Veijo Moberg Jenna Murto Martti Toimistovirkailija, HUK Linjamies Mek. kunnossapidon suunnittelija Sähköasentaja FM Isännöitsijä Yo-merkonomi Yrittäjä Yrittäjä Lähihoitaja Rakennusmestari SDP SDP SDP SDP VYT VYT VYT VYT VYT VYT VYT Vihreä liitto r.p. (1) Lang Eija Erikoissairaanhoitaja Vihr. Ruotsalainen kansanpuolue rp (13) Engblom Henry Engblom Yngve Drugge Brita Fabritius Helena Guseff Niklas Jansson Johanna Laurén Anders Laurén Fredrik Liljeqvist Wilhelm Lindroos Kristian Oksanen Michael, ryhmäpuheenjohtaja Insinööri Maanviljelijä, urakoitsija Opettaja Agrologi Merivartija Sairaanhoitaja AMK Yrittäjä, VTM TTM Varatj. Maanmittausinsinööri Pääsihteeri RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP 7

8 Wilson Daniel Wretdal Inger Yrittäjä Psykologi RKP RKP Vasemmistoliitto rp (1) Antikainen Esko Metallityöntekijä Vas. Valtuusto kokoontui 5 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 61 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano 2014 Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist I vice ordförande Martti Murto II varapuheenjohtaja Fredrik Laurén Hanna Backman Brita Drugge Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Veijo Lücke Ann Nyström Varatj. Rakennusmestari TTM Toimintakoordinaattori Opettaja Insinööri Maanviljelijä, yrittäjä Yrittäjä FM RKP VYT RKP RKP RKP SDP Kesk. VYT VYT Kunnanhallitus kokoontui 11 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 172 asiaa. 8

9 Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Leif Byman Varapuheenjohtaja Carola Antskog Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Patrick Joki Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Rabbe Lindblom Varapuheenjohtaja Thomas Lindroth Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Solveig Friberg Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Niklas Guseff Varapuheenjohtaja Carola Antskog Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Rune Friman Esittelijä tekninen johtaja Lars Nummelin Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Gunilla Avellán Esittelijä valvontapäällikkö Greger Lindholm, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Saaristolautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Pirjo Hoffström Esittelijä elinkeinojohtaja Tomy Wass Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Johan Kinos Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Taina Tilvis Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Toimitusjaosto Puheenjohtaja Daniel Wilson Esittelijä kaavoitusinsinööri Frida Vuorio Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Veijo Lücke Esittelijä infrapäällikkö Roger Hakalax 9

10 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS Tilinpäätösarviot 2014: Kunnat tehostivat tuloksellisesti Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. - Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. - Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Investoinnit lisäsivät velkaa Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. - Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään, Mäki-Lohiluoma sanoo. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 mrd euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Tehtäviä vähennettävä ja veropohjaa laajennettava Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. 10

11 - Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla, Mäki- Lohiluoma sanoo. (Kuntaliitto tiedottaa ) 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleistä Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä kuntalakia ja muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2014 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä liitetiedot, talousarvion toteutumisen sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tulleen muutoksen myötä kunnan on laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa. Tästä syystä Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitellään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Talous Kunnan ensimmäisten viiden vuoden tilinpäätökset ovat kaikki olleet tulokseltaan positiivisia. Lähtökohtana talousarvion 2014 valmistelussa oli, että heikko verokehitys ja väestön väheneminen jatkuvat. Syksyllä valtuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman. Suunnitelma laadittiin kiinteistöjen korjaustarpeen ja automaattisten sammutuslaitteiston tarpeen pohjalta. Lisäksi suunnitelmassa kiinnitetään huomiota siihen, että kunta voisi tarjota asiakkaille hyvää hoitoa ja huolenpitoa moderneissa ja nykypäivän vaatimukset täyttävissä toimitiloissa. Tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma sisältää toimenpideehdotuksia ja vuodet kattavan aikataulun, jossa esitetään miten toimenpiteet voidaan toteuttaa, niin että käytössä on samalla riittävä määrä hoitopaikkoja. Kulla Stormossenin, Bofallsbergetin ja Lillträsketin metsäalueet myytiin ELY-keskukselle, jotta niihin voitaisiin perustaa METSO-toimintaohjelman mukaiset metsänsuojelualueet. Kauppaa ei ole vielä saatu päätökseen ELYkeskuksesta johtuvista syistä. On epävarmaa, toteutuuko kauppa ylipäänsä. Kunta osti määräalan Kemiön keskustan asemakaava-alueella sijaitsevasta tilasta Mellangård hintaan euroa. Kunta myi myös yhden tontin Kalkholmenin asemakaava-alueelta eurolla. Vuoden aikana tehtiin useita kunnan kiinteistöjen käyttöä koskevia päätöksiä. Kunnan strategian mukaan kunta luopuu ja/tai yrittää myydä kiinteistöt, joita se ei tarvitse omaan käyttöön. Helmikuussa yksi Bostads Ab Kimito- Centrum Asunto Oy:n asunto-osakehuoneisto laitettiin myyntiin vuokralaisen muuttaessa pois, mikä on kunnan asunto-osakehuoneistojen myyntiä koskevan linjauksen mukaista. Huhtikuussa kunnanhallitus hyväksyi Kim ja Carita Mattssonin kanssa solmittavan maa-alueen myynnin esisopimuksen sekä tonttijärjestelyä ja kaavoitusta koskevan aiesopimuksen, joka mahdollistaa vähittäiskauppahankkeen toteuttamisen Kemiön keskustassa. Kesäkuussa kunnanhallitus päätti myydä Västanfjärdissä sijaitsevan kiinteistön Brännboda skola. Myyntihinta oli euroa, tuloslaskelmassa voittoa euroa. Samalla Genbölen eläkeläisasuntojen, Västanfjärdin kunnantoimiston ja Slaggiksen entisen nuorisotalon kiinteistöjen hinnat päivitettiin. Maaliskuussa valtuusto hyväksyi omalta osaltaan Rouskis Oy:n ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n fuusion. Syksyn aikana aloitettiin kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Berglundin ja Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:n välisen fuusion valmistelu. Kiinteistöosakeyhtiö on Kemiön keskustassa sijaitseva rivitalo, jossa on vuokraasuntoja. Kiinteistöosakeyhtiöllä on pitkään ollut kannattavuusongelmia, eikä se ole kyennyt lyhentämään lainoja. Kunnanhallitus päätti joulukuussa sulautumissuunnitelman laatimisesta ja sulautumisen valmistelusta valtuuston 11

12 päätettäväksi. Valtuusto käsittelee fuusiota maaliskuussa 2015 ja sen jälkeen kummankin yhtiön yhtiökokous ottaa vielä kantaa mahdolliseen fuusioon. Valtuusto myönsi vuoden aikana kolme takaussitoumusta. Valtuusto uusi Kemiönsaaren Lämpö Oy:n 1,3 miljoonan euron kuntatakauksen 20 vuodeksi. Uusi laina korvaa Taalintehtaan kaukolämmön rakentamista varten otetun bulletlainan. Uusi takaussitoumus korvaa aiemmin samalle summalle myönnetyn takaussitoumuksen. Myös toinen takaussitoumus korvasi vanhan olemassa olevan takaussitoumuksen. Rouskis Oy:lle myönnettiin 1,3 miljoonan euron takaus uutta ympäristölupaa varten. Kemiönsaaren kunnan osuus takaussitoumuksesta on suhteessa omistusosuuteen, ts euroa. Kunta myönsi takauksen myös Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle perustettavaa yhtiötä varten. Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy osti yhdessä Varsinais-Suomen Erityishuoltopiiri kuntayhtymän kanssa perustettavan yhtiön puolesta Dahlbyssä sijaitsevan Strandvik-nimisen kiinteistön. Kauppaa varten Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle myönnettiin euron kuntatakaus 20 vuodeksi. Vuoden aikana valtuusto sai käsiteltäväkseen kaksi tuulivoimaosayleiskaavaa. Lokakuussa valtuusto päätti palauttaa Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi. Joulukuussa valtuusto hyväksyi Nordanå-Lövbölen tuulivoimaosayleiskaavan. Kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, vaan siitä on tehty valitus Turun hallinto-oikeuteen. Peruspalveluosasto totesi kesäkuun talousarvion toteutuman yhteydessä, että osaston talousarvio tulee ylittymään noin eurolla. Valtuusto päätti syyskuussa myöntää peruspalvelulle lisämäärärahoja käyttökustannusten lisääntymisen vuoksi. Vuoden 2014 talousarvion suurin yksittäinen investointi oli uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön. Vei aikansa ennen kuin päätös päiväkodin tarkasta sijoituspaikasta Amospuistoon saatiin tehtyä, mistä syystä hanketta ei päästy aloittamaan vuoden 2013 aikana kuten oli suunniteltu. Lokakuussa 2013 valtuusto teki lopulta päätöksen Kemiön uuden päiväkodin paikasta. Päätöksen mukaan päiväkoti rakennetaan osaksi koulurakennusta, niin että samalla voidaan ratkaista koulun lisätilatarpeet. Uusien päiväkotitilojen rakentaminen aloitettiin lokakuussa Suunnitellun aikataulun mukaan päiväkodin on määrä valmistua marraskuun 2015 lopussa, minkä jälkeen aloitetaan koulun peruskorjaus. Koko hankkeen on määrä valmistua kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Kokonaisinvestointi on 5,75 miljoonaa euroa. Kaikkiaan investointitalousarvioon tehtiin vuoden aikana yhteensä kaksi talousarviomuutosta ja yksi uudelleenkohdentaminen. Tekninen lautakunta hyväksyi lisäksi kolme määrärahojen uudelleenkohdentamista ns. investointipotista. Vuoden 2015 taloussuunnitelmassa valtuusto myönsi euron lisämäärärahan Kemiön uuden paloaseman toteuttamiseksi. Alkuperäinen investointitalousarvio oli yhteensä 6,41 miljoonaa euroa ja lopullinen talousarvio euron muutosten jälkeen 6,68 miljoonaa euroa. Investointitalousarvion lisäys rahoitettiin lisääntyneillä kiinteistöverotuloilla, euroa, ja vähentämällä euroa kassavaroista. Investointitalousarvio alittui vajaat 1,4 miljoonaa euroa. Menot alittuivat 1,1 miljoonalla eurolla, kun taas tulot ylittyivät eurolla. Tulojen ylitys johtuu siitä, että kiinteistöjen myynnin tasearvoa, joka tuotti euroa, ei ollut budjetoitu. Peruspalveluosasto alitti investointitalousarvion eurolla ja kiinteistöyksikkö eurolla, kun taas yhdyskuntateknisen yksikön talousarvio ylittyi eurolla. Vesiliikelaitoksen investointitalousarvio alittui eurolla. Useat investointihankkeet, niin kunnan kuin Kemiönsaaren Vedenkin, ovat ylittäneet niille budjetoidut varat, mutta kokonaisuudessaan investoinnit pysyivät valtuuston myöntämien kehysten sisällä. Pienemmistä investointikustannuksista sekä useista vuodenvaihteen yli meneillään olevista hankinnoista johtuen kokonaispoistot alittuivat eurolla. Vuoden 2014 tuloslaskelman vuosikate on 3,43 miljoonaa euroa. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli 1,56 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa 1,77 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtui lähinnä pienemmistä henkilöstökustannuksista, euroa suuremmista verotuloista, euroa suuremmista valtionosuuksista ja euroa pienemmistä korkokustannuksista tilivuoden alhaisesta korkotasosta johtuen. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion eurolla ja toimintatuotot talousarvion eurolla. Valmistus omaan käyttöön, ts. työpanos investoinneissa oli euroa. Toimintakate on 98,72 prosenttia budjetoidusta, ts. alitus on euroa. Henkilöstökustannukset alittuivat 1,21 miljoonalla eurolla. Ostopalvelut ylittyivät eurolla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin euron 12

13 edestä. Kustannus on merkitty palveluiden ostoihin, kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion eurolla. Tuet ja avustukset ylittyivät eurolla ja muut kustannukset eurolla. Vuokrakustannukset alittuivat eurolla. Toimintatuotot alittivat talousarvion eurolla. Myyntituotot alittivat budjetoidun eurolla. Vesilaitoksen myyntituotot olivat yhteensä 1,73 miljoonaa euroa eli 94,4 prosenttia budjetoidusta. Maksutuotot ylittivät talousarvion eurolla, tuet ja avustukset eurolla. Muut tuotot alittivat talousarvion eurolla. Peruspalveluosasto ylitti talousarvionsa. Peruspalvelun ylitys oli euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja euroa muutettuun talousarvioon verrattuna eli ylitystä on 0,8 prosenttia. Ylityksiä on sosiaaliyksikössä ja erikoissairaanhoidon puolella, ja ylitykset on kuvailtu tarkemmin kunkin yksikön kohdalla. Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2014 oli budjetoitu 6,131 miljoonan euron edestä uusia lainoja. Vuodenvaiheen hyvä kassatilanne, parempi toimintakate sekä suuremmat verotulot ja pienemmät investointikustannukset edesauttoivat sitä, ettei vuoden aikana tarvinnut nostaa uusia lainoja. Kunnan velkataakka pieneni 16,15 miljoonasta eurosta 14,15 miljoonaan euroon, tai eurosta euroon per asukas. Kemiönsaaren Veden vuoden 2014 tulos oli ylijäämäinen. Tilinpäätös vuodelta 2014 on euroa ylijäämäinen, mikä tarkoittaa sitä, että aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä on nyt yhteensä euroa. Taloussuunnitelman mukaan ylijäämää tarvitaan kokonaisuudessaan isojen kertapoistojen kattamiseksi vuonna 2015 tai Kemiönsaaren Vesi lainasi vuonna 2014 kunnalta euroa. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta ja liikelaitos laativat tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuoden aikana syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on viisitoista vuotta ja korko lasketaan kahdentoista kuukauden euriborin mukaan per Kemiönsaaren Veden lainat kunnalta olivat yhteensä 3,32 miljoonaa euroa per Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tulos on euroa ylijäämäinen. Kemiönsaaren Vesi on valtuuston taloustavoitteiden mukaisesti maksanut kunnalle euroa tuottoa. Vuonna 2014 tuloveroprosentti oli 19,75 prosenttia. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 1,1 prosenttia ja vakituisesta asunnosta 0,32 prosenttia. Vuosi 2014 oli ylijäämäinen, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi tilinpäätöksen yhteydessä myös käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset. 6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Rahoituksen osalta tuleva kehitys näyttää huomattavasti heikommalta kuin tämänhetkinen tilanne. Esitys uusiksi valtionosuuksiksi tarkoittaa Kemiönsaaren kunnalle 2,3 miljoonaa euroa vähemmän seuraavien viiden vuoden aikana. Samanaikaisesti vallitsee suuri epävarmuus tuloverokertymästä. Samalla jatkuvat myös elinkeinoelämän epävarmat talousnäkymät, mikä ilmenee lomautuksina ja yt-neuvotteluina. Näiden vaikutusten laajuutta ei voida tarkkaan ennakoida, mutta kaikissa todennäköisissä skenaarioissa ne aiheuttavat suurta painetta pienevää toimintataloutta kohtaan. Suuri paine kohdistuu investointeihin, koska kiinteistömassa on vanhaa ja korjausten tarpeessa. Taloussuunnitelmassa on varauduttu 17,9 miljoonan euron investointeihin vuosina Taloussuunnitelmaan merkityt investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan uusilla lainoilla. Taloussuunnitelmassa on kyseiselle ajanjaksolle, , merkitty uusia lainoja 17,5 miljoonan nettona euron edestä. Lainataakka tulisi kasvamaan nykyisestä 14,15 miljoonasta eurosta 33,5 miljoonaan euroon, mikä asukasta kohden laskettuna merkitsisi velkataakan kasvua eurosta euroon. Todettakoon myös, että nykyinen korkotaso on poikkeuksellisen alhainen. Keskimääräinen korkoprosentti kunnan liikkuvakorkoisille lainoille oli vuodenvaihteessa 1,1 prosenttia. Mikäli korkotaso nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, merkitsisi se noin euron lisäkustannusta. 13

14 7 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen henkilöstöstrategia oli voimassa vuodet Henkilöstöstrategiaa päivitettiin syksyn 2012 kevään 2013 aikana, ja kesäkuussa valtuusto hyväksyi päivitetyn henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia on voimassa vuodet Henkilöstöstrategia perustuu samoihin arvoihin kuin kunnan strategia, jotka ovat avoimuus, aktiivisuus ja uudistumiskyky. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja alaistaitoihin, työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2014 Dalmed Ab:lta. Hinta oli 573 euroa/työntekijä (bruttokustannus, josta Kela korvaa noin 45 %) ja palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitajaja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärä Henkilökunnan määrä oli (vuonna 2013: 583). Näistä 444 (432 vuonna 2013) oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 151 (151 vuonna 2013) määräaikaisessa työsuhteessa. 8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Vuonna 2010 kunta on tehnyt sopimuksen meklaripalvelu Novum Oy:n kanssa, joka on kilpailuttanut kaikki kunnan vakuutukset. Meklaripalvelu Novum Oy on osa Kuntahankintoja, mikä tarkoittaa, että kunnan ei itse tarvitse kilpailuttaa, koska Kuntahankinnat tekee sen kaikkien mukanaolevien kuntien osalta. Kunnalla on Novumin kautta mahdollisuus asiantuntijapalveluihin, sillä Novum toimii riippumattomana lenkkinä kunnan ja vakuutusyhtiön välillä. Vuoden 2011 aikana kunta on laatinut ja hyväksynyt valmiussuunnitelman. Johtavat virkamiehet, joilla on valmiusvastuu, ovat vuonna 2014 osallistuneet pelastuslaitoksen järjestämille eripituisille kursseille. Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja ongelmia. Rahoitusriskit Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkusta prosenttia on suojattu ja vastaava prosenttia on sidottu vaihtuviin korkoihin. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi ja sen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Kunnanhallitus on määritellyt tavoitteeksi, että prosenttia lainoista tulee olla suojattuja. Kunnanhallitus kävi läpi korkoriskit kesäkuussa. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Ympäristöriskit 14

15 Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan valmiussuunnitelmassa. Muut riskit Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö, veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan. 9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kotimaisen, pääasiassa puupolttoaineineen, käyttö laajeni vuoden 2014 aikana edelleen, kun kunnan suurin kiinteistö Hannakoti liitettiin yksityisen yrittäjän ylläpitämään paikallislämpöverkkoon. Kunnan noin m² kiinteistöalasta noin m² eli runsaat 93 % lämmitetään hiilidioksidineutraaleilla eli uusiutuvilla polttoaineilla. Tilanne paranee edelleen, kun Amospuiston koulu liitetään kokonaan kaukolämpöön ja Kemiön uusi palolaitosrakennus siirtyy öljylämmityksestä maalämpöön. Kemiönsaaren kuntien yhdistyttyä vuonna 2009 on hiilidioksidineutraaleihin polttoaineisiin siirtyminen tai muut ympäristöystävällisiksi katsotut lämmitystavat vähentäneet CO2-päästöjä tonnia vuodessa. Vähennys on vielä suurempi, kun otetaan huomioon, että myös yksityiset toimijat ovat liittyneet kunnassa rakennettuihin kauko- tai alueverkkoihin. Kemiönsaaren kunta on vuodesta 2010 lähtien seurannut CO2-päästöjä tilausraportein. Kehitys on kulkenut kohti jonkin verran väheneviä päästöjä vuosittain, mutta vertailu ei ole helppoa. Kemiönsaaren kunta sijoittuu vertailukuntien joukossa keskivaiheille kun otetaan huomioon samansuuruinen väestömäärä ja suunnilleen samantapainen elinkeinoelämä. CO2-päästöt henkeä kohden jäävät alle keskiarvon vertailtaessa vastaavia kuntia keskenään. Kunnassa seurataan nykyisin myös kunnan omistamien suurimpien kiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutusta. Tiedot julkaistaan kotisivuilla. Seuraava askel on kulutustietojen oikaisu lämmitystarvetiedoilla. Usean vuoden ajan on keskusteltu jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden päästöpaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista. Vesi- ja viemärilinjojen yhdistämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana. Työ jatkuu vaiheittain vuoteen 2016 saakka. Tyska holmenin puhdistamon tehostamistyöt aloitettiin vuoden 2014 lopulla. Samanaikaisesti on jatkettu Kemiön ja Lammalan puhdistamojen käytöstä poistamisen suunnittelua. Kokonaisuuden kannalta suurempi ja tehokkaampi puhdistamo on ympäristölle parempi kuin kolme pientä yksikköä eri puolilla kuntaa. Tyska holmeniin suunniteltua puhdistamoa voidaan yhteenvetona kuvailla jäljempänä esitetyillä luvuilla verrattuna kolmeen nykyiseen. Luvut ovat teoreettisia ja perustuvat vuoden 2014 puhdistustuloksiin. Ympäristövaikutus 2014 ja arvioitu vaikutus 2016 Yeskitetty puhdistus, 2016 Päästö Vuosikeskiarvo Tyska holmen Lammala Kemiö Yhteensä Reduktio Muutos Tyskaholmen Puhdis-tustulos, kg/v kg/v kg/v kg/v Vähennys kg/v 2014 mg/l kg/v =>2016 CODCr % BOD7ATU % kok.p % KA % N % Keskitetty puhdistamo on myös taloudellisesti edullisempi, mikä myös on osa kestävää kehitystä. 15

16 Kunnan järjestämä lietteenkäsittely sako- ja umpikaivolietteiden osalta aloitettiin vuonna 2013 ja näin on jatkettu vuoden 2014 aikana. Vastaanotetun lietteen määrä on edelleen noussut verrattuna vuoteen Vuoden 2014 aikana puhdistettiin yhteensä m³. Tästä kunnan keruujärjestelmän piirissä oli m³ eli kasvua on runsaat 5 %. Muutoin on lietteenkeruutoiminta vakiintunut ja niiden kiinteistöjen osuus, joiden osalta on epäselvyyksiä, on nykyisin hyvin vähäinen. Jätehuolto on mitä suurimmassa määrin ympäristötyötä, vaikka sitä on jo pitkään tehty. Kemiönsaarella on saavutettu tilanne, jossa jätemäärät pienenevät, mikä on yksiselitteisesti myönteistä. Jätemäärien väheneminen on erittäin todennäköisesti kierrätyksen, kompostoinnin ja paremman lajittelun ansiota. Vuoden 2014 aikana Kemiönsaarella kerättiin runsaat tonnia sekajätettä. Vuonna 2013 määrä oli runsaat tonnia ja vuonna 2012 lähes tonnia. Vuonna 2012 sekajätettä ei poltettu lainkaan, kun taas vuonna 2014 noin puolet eli 934 tonnia ohjattiin poltettavaksi. Älykäs Kemiönsaari -hanke jatkui vuoden aikana. Hanke tuotti mm. joukon esitteitä, joissa annettiin tietoa fiksuista, innovatiivista energiaratkaisuista ja yritys- ja kuluttajaoppaita Clean Tech -ratkaisuista yleensä ja erityisesti Kemiönsaarella. Kunnan ympäristöohjelma EKO-LOOGISTA oli työn alla suurimman osan vuotta, mutta prosessissa ei vielä päästy päätöksentekovaiheeseen. Projektin puitteissa toteutettiin huutokauppapäivä, jolloin myytiin kunnan käytöstä poistettuja ja/tai tarpeettomia tavaroita. Huutokauppa pidettiin ns. Greene hallissa, jonne oli tuotu huomattavia määriä erilaisia tavaroita ja kaikki myytiin. Kunta teki päätöksen kierrätyskeskuksen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Keskus toteutetaan tukirahojen turvin ja se tulee toimimaan myös pitkäaikaistyöttömien työnantajana. Kierrätys on tärkeintä ympäristön kannalta ja odotukset ovat suuret hankkeen käynnistyessä vuoden 2015 aikana. Kemiönsaaressa ei ennen ole ollut paikkaa, jonne kierrätys on voitu keskittää. Tuulivoimasuunnitelmat ovat olleet vahvasti esillä kaavoituksessa. Tuulivoima on ns. vihreää energiaa ja kaavoitus mahdollistaa, jos kehitys etenee odotetusti, että Kemiönsaarella tuotetaan vihreää energiaa selvästi saaren sähkönkulutusta enemmän. 10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus on hyväksynyt toimintaohjeet sisäiselle tarkastukselle. Sisäistä tarkastusta käsitellään myös kunnan hallintosäännössä. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelma, ohjeita yksiköille vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt ovat nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle. Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava arviointi Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet saavutetaan. Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa. 16

17 Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten työtehtäväyhdistelmien synty. Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton KuntaHankinnat palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa, lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Kunta on ottamassa käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen sopimustenhallintamoduulin. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva valvontavastuu. Vuoden 2013 lopussa kunta aloitti yhteistyön Lindorff Oy Ab:n kanssa. Lindorff hoitaa kunnan perintää vuoden 2014 alusta lähtien. Kiinteä omaisuus on vakuutettu ja vakuutusturva käydään läpi vuosittain. Olemme hankkineet kiinteistörekisteröintiohjelman ja se on otettu käyttöön Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan omaisuuteen heti. Muuta Kunnanhallitus kävi läpi korkoriskit kesäkuussa. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö kuin kunnalla. Dalmedista tuli osakkeiden lisäyksen myötä tytäryhtiö, mutta sillä ei ole samaa tilintarkastajaa kuin muilla. Vuonna 2011 on laadittu konserniohjeet. 17

18 11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 26 1 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 15,8 % 15,9 % Vuosikate / Poistot, % 133,6 % 188,7 % Vuosikate, euro / asukas Asukasmäärä

19 11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Virallinen tuloslaskelma osoittaa toimintakatteeksi 40,4 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 3,4 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 2,56 miljoonaa euroa. Poistoero pienenee euroa vuoden aikana. Tilivuoden 2014 ylijäämä on 1,02 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen mittari arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Seuraavassa kuviossa on esitetty vuosikatteen kehitys viimeisen kuuden vuoden aikana. Årsbidrag / Avskrivningar Vuosikate / Poistot Årsbidrag / Vuosikate Avskrivningar / Poistot Vuosikate / poistot Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 7,6 miljoonaa euroa, mikä on 11 prosenttia arvioitua enemmän. Tuottojen suurin erä on myyntituotot, joka sisältää myös vesiliikelaitoksen tuotot. Kunnan myyntituotot ylittivät talousarvion eurolla, kun taas vesiliikelaitoksen myyntituotot alittuivat eurolla. Yhteenlasketut myyntituotot ylittivät talousarvion noin eurolla tai yli 11 prosentilla. Maksutuotot, jotka muodostuvat lähinnä sivistys- ja peruspalveluosaston lakisääteisistä maksuista, olivat 2,7 miljoonaa euroa, mikä on euroa arvioitua enemmän. Tuet ja avustukset ylittivät talousarvion eurolla. Vuokratuloja tuli euroa arvioitua enemmän. Muut tuotot ylittivät talousarvion yli eurolla euron bruttobudjetoidut myyntivoitot ylittivät talousarvion eurolla. Toiminnan kokonaistuotot olivat hieman alle euroa suuremmat kuin vuonna

20 Ympäristö ja tekniikka 19 % Toiminnan menot Hallinto 4 % Kehitys 2 % Sivistys 25 % Peruspalvelu 50 % Toiminnan menot osastoittain vuonna 2014 Vuonna 2014 ulkoiset toimintakulut olivat 48,08 miljoonaa euroa, joka on euroa enemmän kuin vuonna Yhteenlasketut henkilöstökustannukset kasvoivat eurolla ja olivat 24,06 miljoonaa euroa vuonna Henkilöstökulut alittivat talousarvion 1,2 miljoonalla eurolla tai noin 4,8 prosentilla. Palveluiden ostot olivat 18,2 miljoonaa euroa, joka on noin euroa enemmän kuin edellisvuonna. Materiaaleista, tarvikkeista ja tavaroista aiheutuvat kustannukset kasvoivat eurolla vuodesta 2013 ja olivat 3,28 miljoonaa euroa vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Avustukset olivat 1,76 miljoonaa euroa, joka on euroa enemmän kuin vuonna 2013, samalla muut kustannukset pienenivät eurolla vuodesta Vuoden aikana peruspalveluosaston talousarvioon tehtiin euron muutos. Talousarviovertailuun on otettu mukaan myös sisäiset erät. Kunnan yhteenlasketut toimintakulut alittuivat eurolla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökustannukset alittuivat 1,21 miljoonalla eurolla. Palveluiden ostot ylittivät muutetun talousarvion eurolla tai 5,11 prosentilla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin euron edestä. Tämä kustannus on laskettu mukaan palveluiden ostoihin, samalla kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa, mikä vääristää talousarviovertailua. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat budjetoidun eurolla, kun taas tuet ylittyivät eurolla. Vuokrakulut, johon sisältyy myös sisäiset vuokrat, alittivat talousarvion eurolla. Muut toimintakulut ylittyivät eurolla. Toimintakate (tulojen ja menojen välinen erotus), joka tulee kattaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli 40,37 miljoonaa euroa negatiivinen virallisessa tuloslaskelmassa. Toimintakate on heikentynyt euroa vuoteen 2013 verrattuna. 20

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta

NASTOLAN KUNTA TILINPÄÄTÖS Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta TILINPÄÄTÖS 2015 Kaupunginjohtaja Jyrki Myllyvirta 14.3.2016 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2015 VÄESTÖ ASUKASLUKU ennakkotieto 14 829-76 (2014) NASTOLASSA ASUVA TYÖVOIMA 7 187-52 (2014) TYÖLLISYYS TYÖTTÖMYYSASTE keskiarvo

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015

Julkaisuvapaa klo kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Julkaisuvapaa 4.4.2016 klo 15.30 kaupunginhallituksen käsittelyn jälkeen Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2015 Johtoryhmä 30.3.2016 Laajennettu johtoryhmä 30.3.2016 YT-neuvottelukunta 1.4.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginhallitus

Tilinpäätös Kaupunginhallitus Tilinpäätös 2015 Kaupunginhallitus 29.3.2016 Tuloslaskelma, toimintakate ULKOINEN *) Oikaistu TA/KS TP 2015 TOT/TA Tot % 1 000 TP 2014 2015 Ero 2015 Toimintatuotot: Myyntituotot 8 273 8 141 8 550 409 105

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/212 1 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 3/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 356 38 1 35 6 Menot

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 25.3.2010 klo 13.00 Päiväys: 25.3.2010 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/2012 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 4/212 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 211 TA 212 TA 212 Erotus TA 212 Enn. enn. 4/12 ed. enn. muutos Tulot 1 326 1 318 1 355 37 1 356-1 Menot -4

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013

Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/2013 Talouden ja toiminnan seurantaraportti 3/213 Tuloslaskelma, milj. euroa (sisältäen virastot) TP 212 TA 213 TA 213 Erotus TA 213 Enn. enn. 3/13 ed. enn. muutos Tulot 1 356 1 387 1 375-11 1 369 7 Menot -4

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

TA Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA-2017 Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä TA17 LÄHTÖKOHDAT Perustamissuunnitelma 1/2016: Kuntayhtymän tavoitteena on saavuttaa keskiarvoisesti ennakoitavaan kustannuskehitykseen nähden

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

TA Muutosten jälkeen Tot

TA Muutosten jälkeen Tot HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 3.6. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 30.4. Tuloslaskelma Kunnan tuloslaskelma on toteutunut talousarvion puitteissa, mikäli huomioidaan kiinteistöverojen kertaluontoisuus jakamalla

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammilokakuu Tähän tarvittaessa otsikko 2015 Talousjohtaja Anne Arvola 23.11.2015 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2016 Kaupunginhallitus 30.5.2016 Sisällysluettelo Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013-2016 2 Tuloslaskelma 3 Rahoituslaskelma 4 Käyttötalouden toteutuminen

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet ja kunnanjohtaja. Kaupunginhallitus 78 08.03.2016 Kaupunginhallitus 97 22.03.2016 Tarkastuslautakunta 60 23.05.2016 Valtuusto 31 21.06.2016 Tilinpäätös ja vastuuvapaus vuodelta 2015 960/02.55/2016 KH 08.03.2016 78 Kuntalain

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta

Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta Yhteenveto Pohjois-Savon kuntien tilinpäätöksistä v. 2009 Lähde: Kysely Pohjois-Savon kunnilta 12.4.2010 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset v. 2009 - vertailua edelliseen vuoteen Lähde: Kyselyt kuntien

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Tiedotustilaisuus 13.2.2013 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2011 ja 2012 (ml.

Lisätiedot

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko

Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko Talouden seurantaraportti tammimarraskuu Tähän tarvittaessa otsikko 2016 vt talousjohtaja Jerry Retva 9.1.2017 Koko kunta - Toteumavertailu - Tulosennuste Lautakunnat - Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012

TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 TALOUSKATSAUS MARRASKUU 2012 Rahatoimisto 21.12.2012 Katsaus on laadittu 30.11.2012 tilanteesta. Katsaukseen sisältyvä ennuste poikkeaa elokuun osavuosikatsauksessa esitetystä ennusteesta toimintatulojen

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007

Lahden kaupunki. Tilinpäätös 2007 Lahden kaupunki Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 LAHTI TP 2005 TP 2006 TP 2007 Asukasluku (31.12) 98 411 98 755 99 301 Veroprosentti 19,00 19,00 19,00 1000 euroa Verotulot 258 802 274 700 290 033 Vuosikate

Lisätiedot

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä

Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI Tiivistelmä 0 Jyväskylän maalaiskunta TOIMINNAN JA TALOUDEN KUUKAUSIRAPORTTI 1.1. 30.4.2008 Tiivistelmä Yleinen taloudellinen kehitys TP 2007 TA 2008 30.4.2008 Bruttokansantuote 4,4 % 3,3 % 2,8 % Työttömyysaste 6,7

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 17.6.2016 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2015 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2015 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,4 % (-18) -0,6 % (-60) -0,9 % (-13)

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA SYYSKUU 2016 Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 75,0 % Käyttäjä : SARLEP TOTEUTUMAVERTAILU KAUPUNKI ilman liikelaitoksia 13.10.20169:55:18 Tili(T) +muutos

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00

TIEDOTE VUODEN 2011 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI. JULKAISTAVISSA klo 13.00 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 2.4.2011 klo 13.00 Päiväys: 2.4.2012 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@vlk.fi

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.4.2015 Kumulatiivinen toteuma 33,33 % TULOSLASKELMA TA 2015 Toteuma 30.4.2015 Tot-% Tilinpäätösennuste Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 311 095 311 090 23,7

Lisätiedot

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016

Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 Kaupunginhallitus 31.10.2016 Liite 1 388 Talouden seuranta 9/ 2016 ja hankintojen seuranta 9/ 2016 KH 31.10.2016 Tulosennuste 9/ 2016 MIKKELIN KAUPUNKI, Laskennallinen ennuste ja johdon ennuste 1-9/ 2016,

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2014 Kunnanhallitus 24.2.2014 ( 23): Verontilityslakiin viime vuonna tehdystä muutoksesta johtuva tilitysrytmin nopeutuminen vaikuttaa alkuvuoden verotilityksiin. Tammikuun verotilityksen

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus

ALAVIESKAN KUNTA. Osavuosikatsaus ALAVIESKAN KUNTA Osavuosikatsaus 31.03.2015 Kunnanhallitus 11.05.2015 ALAVIESKAN KUNNAN TULOSLASKELMAN TOTEUTUMINEN TAMMI-MAALISKUU 2015 (sisäiset ja ulkoiset erät mukana) Tammi-maaliskuu 2014 TA 2015

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Tilinpäätösennuste 2014

Tilinpäätösennuste 2014 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) 46 Tilinpäätösennuste 2014 Asianro 117/02.02.02/2014 Raision kaupungin tilinpäätös on valmistumassa. Tilinpäätösennusteen mukaan tilikauden ylijäämäksi on muodostumassa

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-1.338,83-1.711,17 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-8.144,47-4.625,53 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos

Budjetti Bu-muutos Budjetti + Toteutuma Poikkeama muutos Heinäveden kunta Sivu 1 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.050-3.050-3.050,00 4300 Palvelujen ostot -12.770-12.770-1.522,10-11.247,90 4500 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280-280

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY

Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma Alavieskan kunta Valtuusto JY Vuoden 2017 talousarvio ja taloussuunnitelma 2017-2019 Alavieskan kunta Valtuusto 19.12.2016 JY Arvio 2016 tilinpäätöksestä tuloslaskelman osalta Poikkeama Tp ennuste - TA 2016 Muutos Tp ennuste - Tp 2015

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousselvitys. Tampereen seutu

Talousselvitys. Tampereen seutu Talousselvitys Tampereen seutu Selvityksen sisältö Kuntien tilinpäätökset 2008-2012 kuntien tuloslaskelmat investoinnit, lainamäärä valikoima tunnuslukuja seudun yhteiset tuloslaskelmat Laesterän kuntatalouden

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus

LUODON KUNTA. Tilinpäätös tiivistelmä. Kunnanjohtajan yleiskatsaus LUODON KUNTA Tilinpäätös 2015 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Luodon kasvu jatkui vuonna 2015. Väestö kasvoi 40 henkilöllä ja väkiluku oli vuodenvaihteessa 5 147. Työllisyystilanne oli hyvä ja

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014

TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 TALOUSKATSAUS HEINÄKUU 2014 Rahatoimisto 28.8.2014 Katsaus on laadittu 31.7.2014 tilanteesta. Kaupungin toimintatulot- ja menot ovat edelleen toteutuneet jokseenkin suunnitellusti. Käyttötalouden toimintakatteen

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS

TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS 1 TALOUSARVIO 2014; KAUPUNGINJOHTAJAN ESITYS Hallintokunnan Kaup.johtajan Tehtäväalue Tilinpäätös Talousarvio esitys esitys Muutos Muutos% 2012 2013 2014 2014 2013/2014 2013/2014 Vaalit Tulot 40 592 0

Lisätiedot

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille

Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille Kaupunginhallitus 241 20.06.2016 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2247/02.02.00/2016 KHALL 20.06.2016 241 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot