TILINPÄÄTÖS 2014 Valtuusto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TILINPÄÄTÖS 2014 Valtuusto 17.6.2015"

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS 2014 Valtuusto

2 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS YLEISET TIEDOT KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ KUNNAN HENKILÖSTÖ TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI YMPÄRISTÖTEKIJÄT KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISTOIMENPITEET TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET Hallinto-osasto Kehitysosasto Sivistysosasto Peruspalveluosasto Ympäristö- ja tekniikkaosasto TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Kemiönsaaren vesiliikelaitos LIITTEENÄ HENKILÖSTÖRAPORTTI

3 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kemiönsaaren kunnalla on nyt takanaan puolisen tusinaa vuotta. Vuodet ovat olleet tapahtumarikkaita ja taloudellisesti menestyksekkäitä. Olemme olleet aktiivinen kunta ja aktiivisuus jatkuu, niin omasta toimesta kuin valtiolta tulevan uuden lainsäädännön myötä. Muutostyön ja hyvän taloudellisen tuloksen ansiosta meillä on hyvät edellytykset selvitä tulevaisuuden haasteista. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole ihan tarkkaa tietoa siitä, minkälaiset haasteet meitä odottavat. Suurin osa hallituksen kuntien toimintaa koskevista lakiesityksistä ei mennyt läpi eduskunnassa. Kunnat saavat näin ollen edelleenkin odottaa, millä tavoin sote-uudistus tullaan toteuttamaan. Kunta-alan uudistusten lisäksi vuotta 2014 ovat edelleen leimanneet maatamme koskevat huonot talousuutiset. Epävarmuustekijöitä on useita ja vaarana on, että laskusuhdanne jatkuu useita vuosia. Julkisen sektorin leikkaukset tulevat koettelemaan kuntia toden teolla. Vaikeista ajoista huolimatta vuosi 2014 oli jälleen hyvä vuosi Kemiönsaarelle. Kemiönsaarella on vakaa talous, ja kunnan tulos on ollut ylijäämäinen jokaisena toimintavuotena. Perusta on kunnossa tulevaisuutta ajatellen. Tulemme tarvitsemaan vahvaa perustaa, koska Kemiönsaari lukeutuu häviäjien joukkoon vuoden 2015 alussa voimaan tulleessa valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa. Vuoteen 2019 saakka Kemiönsaari menettää yhteensä 549 euroa asukasta kohden järjestelmämuutoksen sekä valtionosuuksien leikkausten vuoksi. Euromääräinen menetys on noin 3,8 miljoonaa euroa. Hyvä tulos vaikeina aikoina Kemiönsaaren kunnan tulos oli 1,024 miljoonaa euroa ylijäämäinen vuonna Tämä tarkoittaa, että kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 13,54 miljoonaan euroon. Syynä erittäin hyvään tulokseen on hyvä kustannuskuri, odotettua suuremmat verotulot, arvioitua hieman suuremmat valtionosuudet sekä pienemmät korkokulut. Verotulojen kehitys on ollut heikkoa viime vuosina, myös vuonna 2014, minkä vuoksi kunnan on pohdittava eri toimenpiteitä tulevina vuosina. Tämä yhdistettynä pieneneviin valtionosuuksiin merkitsee isoja haasteita. Meillä ei ole tarkoitus laatia säästöohjelmia, vaan me muutamme ja meidän täytyykin muuttaa toimintaa niin, että rahat riittävät. Kustannuksia on mahdollisuus sopeuttaa kunnan pienentyviin tuloihin, mikäli poliittista tahtoa löytyy. Kunnan taloudellinen tulos on hyvä suoritus kaikilta kunnalla työskenteleviltä. Luottamushenkilöiden kyky uskaltaa tehdä myös hieman vaikeampia päätöksiä antaa hyvän pohjan jatkotyötä silmällä pitäen. Vuosikate oli 3,4 miljoonaa euroa. Kustannuskuri on toiminut hyvin, mutta kannattaa jatkuvasti miettiä vieläkin parempia ennustemalleja. Lisääntynyt palveluntarve lisää myös kustannuksia. Kustannuksista noin neljäsosa on sellaisia, joihin kunta ei voi vaikuttaa ja joiden kohdalla olemme vain laskunmaksaja kuntayhtymälle tai toiselle kunnalle. Toimintakustannusten pienentäminen tulee olemaan haasteellista lähivuosina. Kaikille tuleville päätöksille ei tule riittämään ymmärrystä, mutta meidän tehtävämme on kaikesta huolimatta toiminnan turvaaminen tilanteessa, jossa vanhusten määrä lisääntyy ja lasten määrä vähenee. Tarkasteltaessa kustannuksia meiltä löytyy kaksi suurempaa kokonaisuutta, joihin meidän on tartuttava henkilöstökustannukset ja kiinteistökustannukset. Tulevat eläkkeelle jäämiset tarjoavat mahdollisuuksia, jotka meidän on hyödynnettävä. Kemiönsaaren kunnan taloudellinen tulos oli hyvä vuonna Vertailu muihin kuntiin osoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita, vaikeista ja sekavista ajoista sekä monista epävarmuustekijöistä huolimatta. Mainittavia myönteisiä asioita ovat: - Ylijäämäkertymä kasvoi. - Uusia lainoja ei nostettu ja velkataakka pienentyi entisestään; nyt velkataakka on selvästi alle maan keskiarvon. - Investoinnit hoidettiin hyvin ja varovaisuusperiaate huomioiden. - Taloudelliset tavoitteet toteutuivat pääosin ja osittain jopa ylittyivät. Tulevaisuudessa selviytyminen vaatii kuitenkin vieläkin kovempia tavoitteita. - Kassatilanne oli hallinnassa, vaikka emme nostaneet uusia lainoja. - Kemiönsaaren Vedellä on takanaan hyvä vuosi. 3

4 Asioita, joihin meidän tulee jatkossa kiinnittää erityistä huomiota: - Verotulojen kehitys. Tämä kehitys vaatii ajan myötä uusia, tehokkaampia palveluratkaisuja. - Harkintaa kokonaan uusien investointien kohdalla. Aiemmin todettu tulevien vuosien investointitarve tulee nostamaan velkataakkaa. - Kunnan tulee jatkuvasti etsiä tehokkuutta ja tuottavuutta lisääviä toimintamalleja. Tilankäyttöä on optimoitava jatkuvasti. - Kunnan tulee valmistella toimenpiteitä, joiden avulla palvelut on mahdollista järjestää pienemmillä valtionosuuksilla. Kunnallisveroa tuli 3,8 prosenttia arvioitua enemmän, kun taas kiinteistöverotulot olivat talousarvion mukaiset. Yhteisöveroa kertyi 9,8 prosenttia arvioitua enemmän. Verotulot olivat yhteensä noin 21,67 miljoonaa euroa verrattuna talousarvion 20,94 miljoonaan euroon. Vuoteen 2013 verrattuna yhteenlasketut verotulot vähenivät noin 0,9 miljoonalla eurolla. Valtionosuuksia saatiin 1,2 prosenttia arvioitua enemmän. Valtionosuuksia saatiin yhteensä 22,37 miljoonaa euroa, kun budjetoitu oli 22,10 miljoonaa euroa. Valtionosuudet ovat olleet kasvussa vuoteen 2014 saakka, mutta vuodesta 2015 eteenpäin ne alkavat pienentyä. Kunnan lainakanta laski selvästi vuoden aikana; vuoden lopussa se oli euroa asukasta kohden. Velkataakka on selvästi maan keskiarvon alapuolella. Kunta vähensi velkataakkaa lyhentämällä lainoja noin 2,0 miljoonalla eurolla vuoden aikana. Kunnan henkilöstömäärä on pysynyt kohtalaisen vakaana vuoden aikana. Tulevaisuudessa noin 20 työntekijää jää vuosittain eläkkeelle. Eläkkeelle jäämiset avaavat mahdollisuudet uusien työskentelytapojen luomiseen sekä uusiin tapoihin järjestää toiminta. Samalla tämä tarkoittaa myös, että rekrytointiin on panostettava jatkossa. Tulevaisuus Väestönkehitys on ollut ja on edelleenkin suuri haaste. Pienempi väestömäärä merkitsee pienempiä tuloja ja aivan välttämättömiä palveluntuotannon muutoksia. Synkän väestönkehityksen lisäksi tuleviin uudistuksiin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Millaisia vaikutuksia esimerkiksi sote-uudistuksella tulee olemaan Kemiönsaaren kuntaan? Elämme mielenkiintoisia, mutta epävarmoja aikoja. Toistaiseksi meidän täytyy vain odottaa ja olla huolehtimatta. Meillä on päivittäin asioita, jotka meidän täytyy hoitaa, lapsia jotka tarvitsevat opetusta sekä ihmisiä jotka tarvitsevat huolenpitoa. Meidän tulee huolehtia siitä, että kuntamme asukkaat saavat tarvitsemansa palvelut. Tämä koskee kaikentyyppisiä kunnallisia palveluita, riippumatta kaikenlaisista uudistuksista. Kemiönsaarella tarvitaan palveluita myös tulevaisuudessa. Suuri haasteemme on suunnitella ja elää usean vaihtoehtoisen tulevaisuuden skenaarion kanssa. Meidän täytyy uskaltaa kehittää toimintaa Kemiönsaarella samalla tiedostaen, että meillä on suurella todennäköisyydellä edessä meistä riippumattomia muutoksia. Ei riitä, että ainoastaan yritämme ylläpitää sitä, mitä meillä on aiemmin ollut. Meidän täytyy olla rohkeita ja uskaltaa tarttua haasteisiin, uskaltaa luoda uusia ratkaisuja ja rakenteita Kemiönsaarelle. Haasteena on saada mahdollisimman moni Kemiönsaarella ymmärtämään jatkuva toiminnan kehittämisen tarve. On ollut mielenkiintoista ja hienoa saada työskennellä yhdessä kunnan motivoituneen ja osaavan henkilöstön kanssa. Haluan kiittää suuresti kaikkia kunnassa työskenteleviä. Olemme onnistuneet tehtävässämme hyvin yhdessä kunnan luottamushenkilöiden kanssa. Olemme yhdessä kyenneet tarjoamaan kuntalaisille hyvän arjen. Nyt on syytä kohdistaa katseet tulevaisuuteen se tulee ja meidän pitää aktiivisesti yrittää rakentaa ajan hermoilla oleva kunta. Kemiönsaarella 20. maaliskuuta 2015 Tom Simola kunnanjohtaja 4

5 2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 47 asemakaavaa ja 64 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin km. Väestö ja elinkeinot Kunnan asukasluku oli henkilöä, vähennystä 69 henkilöä vuoden aikana. Suurempia työpaikka-aloja Kemiönsaarella ovat teollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kauppa. Teollisuuden työpaikkojen määrä muuttui rajusti vuonna 2012, kun 180 henkilöä työllistänyt FNsteel meni konkurssiin. Väestökehitys Väestökehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Viimeisten 10 vuoden aikana väestö on vähentynyt 14 prosentilla (1 187 henkilöä). Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa. 5

6 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET Vuoden 2013 aikana Kemiönsaaren kunnan organisaatiossa ei tapahtunut olennaisia muutoksia. Kuntarakennelaki tuli voimaan Kunnilla oli asti aikaa ilmoittaa valtiovarainministeriölle, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät yhdistymistä. Lain mukaan Kemiönsaaren kunta on velvollinen selvittämään yhdistymistä, koska se ei täytä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen vaadittavaa asukkaan väestöpohjakriteeriä. Valtuusto päätti , että Kemiönsaaren kunta tekee yhdistymisselvityksen Paraisten kanssa. Selvitystä johtaa poliittisesti asetettu ohjausryhmä. Maaliskuussa 2014 valtuustolle esiteltiin väliraportti, ja kummankin kunnan valtuustot tekivät päätöksen siitä, että selvitystä jatketaan. Maaliskuussa 2014 puolueet tekivät sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa täyskäännöksen. Soteuudistuksen myötä vastuu koko sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyisi viidelle sote-alueelle. Kuntien lakisääteinen hoidon järjestämisvastuu poistuisi ja sen sijaan 200 toimijan vastuu jaettaisiin viidelle isolle sotealueelle lähtien. Poliittisesti asetettu työryhmä päätti kesällä pitää taukoa Kemiönsaaren ja Paraisten välisen kuntaliitosselvityksen selvitystyöstä ja odottaa käynnissä olevien uudistusten etenemistä. Tilinpäätöksen laadintahetkellä, maaliskuussa 2015, sote-uudistuksessa on jälleen tapahtunut uusi käänne. Perustuslakivaliokunta ei voinut hyväksyä ehdotettua mallia, vaan palautti asian uudelleen valmisteltavaksi sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ehtinyt muokata mallia perustuslain mukaiseksi tämän vaalikauden aikana. Uudistus siirtyy näin ollen seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle. Kemiönsaaren kunnan organisaatio alkaen: Valtuusto Korkein päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kunnallisvaaleissa Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Äänet 2012 % Valitut Kesk ,2 1 6

7 SDP Vapaa yhteistoiminta Vihr. RKP Vas. Kok. KD Peruss ,0 22,9 4,1 41,4 6,3 2,5 0,7 1, YHTEENSÄ ,0 27 Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano Puheenjohtaja Inger Wretdal (RKP) Psykologi I varapuheenjohtaja Rune Friman (VYT) Yo-merkonomi II varapuheenjohtaja Michael Oksanen (RKP) Pääsihteeri III varapuheenjohtaja Jorma Leppänen (SDP) Linjamies Valtuuston kokoonpano Nimi Ammatti Puolue Suomen Keskusta rp (1) Hoikkala Marjaana Opettaja, FM Kesk. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (4) Forne Ingmar, ryhmäpuheenjohtaja Leppänen Jorma Sundqvist Johan Vilander Bo Vapaa yhteistoiminta (7) Antskog Carola Ek Kristian Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja Lappalainen Sami Lücke Veijo Moberg Jenna Murto Martti Toimistovirkailija, HUK Linjamies Mek. kunnossapidon suunnittelija Sähköasentaja FM Isännöitsijä Yo-merkonomi Yrittäjä Yrittäjä Lähihoitaja Rakennusmestari SDP SDP SDP SDP VYT VYT VYT VYT VYT VYT VYT Vihreä liitto r.p. (1) Lang Eija Erikoissairaanhoitaja Vihr. Ruotsalainen kansanpuolue rp (13) Engblom Henry Engblom Yngve Drugge Brita Fabritius Helena Guseff Niklas Jansson Johanna Laurén Anders Laurén Fredrik Liljeqvist Wilhelm Lindroos Kristian Oksanen Michael, ryhmäpuheenjohtaja Insinööri Maanviljelijä, urakoitsija Opettaja Agrologi Merivartija Sairaanhoitaja AMK Yrittäjä, VTM TTM Varatj. Maanmittausinsinööri Pääsihteeri RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP 7

8 Wilson Daniel Wretdal Inger Yrittäjä Psykologi RKP RKP Vasemmistoliitto rp (1) Antikainen Esko Metallityöntekijä Vas. Valtuusto kokoontui 5 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 61 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano 2014 Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist I vice ordförande Martti Murto II varapuheenjohtaja Fredrik Laurén Hanna Backman Brita Drugge Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Veijo Lücke Ann Nyström Varatj. Rakennusmestari TTM Toimintakoordinaattori Opettaja Insinööri Maanviljelijä, yrittäjä Yrittäjä FM RKP VYT RKP RKP RKP SDP Kesk. VYT VYT Kunnanhallitus kokoontui 11 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 172 asiaa. 8

9 Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Leif Byman Varapuheenjohtaja Carola Antskog Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Patrick Joki Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Rabbe Lindblom Varapuheenjohtaja Thomas Lindroth Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Solveig Friberg Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Niklas Guseff Varapuheenjohtaja Carola Antskog Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Rune Friman Esittelijä tekninen johtaja Lars Nummelin Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Gunilla Avellán Esittelijä valvontapäällikkö Greger Lindholm, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Saaristolautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Pirjo Hoffström Esittelijä elinkeinojohtaja Tomy Wass Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Johan Kinos Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Taina Tilvis Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Toimitusjaosto Puheenjohtaja Daniel Wilson Esittelijä kaavoitusinsinööri Frida Vuorio Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Veijo Lücke Esittelijä infrapäällikkö Roger Hakalax 9

10 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS Tilinpäätösarviot 2014: Kunnat tehostivat tuloksellisesti Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 yhteenlaskettu tulos oli lähes edellisvuoden tasolla, kun ei huomioida kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisen tuomia kertaluonteisia tuottoja. Heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistö- ja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Maltillinen palkkaratkaisu, kuntien toimintojen tehostaminen ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen vaikuttivat siihen, että toimintamenot kasvoivat erittäin maltillisesti, alle puoli prosenttia. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 1,86 miljardia euroa. EU-direktiivistä johtuneen liikelaitosten yhtiöittämisen osuus tästä oli arviolta 1,4 mrd euroa, mikä on kirjanpidollista tuottoa eikä vaikuta kuntien rahoitusasemaan. - Kunnat toteuttivat omalta osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromista. Henkilöstökuluja vähennettiin noin 400 miljoonalla eurolla ja veroprosenttien korotukset lisäsivät verotuloja noin 390 miljoonalla eurolla, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma. - Toimintojen tehostaminen parantaa tulosta ja hillitsee hieman veronkorotuksia. Ikääntyminen lisää kuitenkin yhä palvelujen kysyntää, ja samalla lisätään kuntien vastuuta esimerkiksi pitkäaikaistyöttömistä. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,74 miljardia euroa, jossa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Investoinnit lisäsivät velkaa Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Käyttötalousmenojen katteeksi velkaa ei juuri oteta. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. Kuntakokoluokittain asukaskohtainen velka jakaantuu tasaisesti. - Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten myös kuntien veropohja kehittyy jatkossakin hyvin vaatimattomasti. Kuitenkin kuntien toimintamenot kasvavat edelleen tasaisesti ikärakenteen muutoksen lisätessä palvelutarvetta sekä uusien tehtävien myötä. Kuntien tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja ja velkaantuminen jatkuu voimakkaana. Kunnallisveroon kohdistuu suuret korotuspaineet ja kuntien keskinäiset erot uhkaavat kasvaa entisestään, Mäki-Lohiluoma sanoo. Kuntien ja kuntayhtymien bruttoinvestoinnit olivat poikkeuksellisen suuret, noin 7,7 miljardia euroa. Kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisestä johtuva osakkeiden ja osuuksien hankinta selittää tästä noin 2,5 mrd euroa. Investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja verkostoihin laskivat edellisestä vuodesta 2 %, mutta ovat yhä korkealla tasolla. Tehtäviä vähennettävä ja veropohjaa laajennettava Valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden keventämiseksi eivät vastaa rakennepoliittisen ohjelman tavoitteita, vaan ne ovat jäämässä alle kolmannekseen tavoitellusta yhdestä miljardista eurosta. Sen sijaan kunnat ylittävät niille asetetun yhden miljardin euron sopeutustavoitteen. 10

11 - Kuntien on edelleen tehostettava toimintaansa. Myös rakenteellisia uudistuksia tarvitaan. Ilman kuntien tulopohjan laajentamista sekä tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä kuntatalous ei ole kestävällä pohjalla, Mäki- Lohiluoma sanoo. (Kuntaliitto tiedottaa ) 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Yleistä Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä kuntalakia ja muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2014 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä liitetiedot, talousarvion toteutumisen sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tulleen muutoksen myötä kunnan on laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa. Tästä syystä Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitellään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Talous Kunnan ensimmäisten viiden vuoden tilinpäätökset ovat kaikki olleet tulokseltaan positiivisia. Lähtökohtana talousarvion 2014 valmistelussa oli, että heikko verokehitys ja väestön väheneminen jatkuvat. Syksyllä valtuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman. Suunnitelma laadittiin kiinteistöjen korjaustarpeen ja automaattisten sammutuslaitteiston tarpeen pohjalta. Lisäksi suunnitelmassa kiinnitetään huomiota siihen, että kunta voisi tarjota asiakkaille hyvää hoitoa ja huolenpitoa moderneissa ja nykypäivän vaatimukset täyttävissä toimitiloissa. Tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma sisältää toimenpideehdotuksia ja vuodet kattavan aikataulun, jossa esitetään miten toimenpiteet voidaan toteuttaa, niin että käytössä on samalla riittävä määrä hoitopaikkoja. Kulla Stormossenin, Bofallsbergetin ja Lillträsketin metsäalueet myytiin ELY-keskukselle, jotta niihin voitaisiin perustaa METSO-toimintaohjelman mukaiset metsänsuojelualueet. Kauppaa ei ole vielä saatu päätökseen ELYkeskuksesta johtuvista syistä. On epävarmaa, toteutuuko kauppa ylipäänsä. Kunta osti määräalan Kemiön keskustan asemakaava-alueella sijaitsevasta tilasta Mellangård hintaan euroa. Kunta myi myös yhden tontin Kalkholmenin asemakaava-alueelta eurolla. Vuoden aikana tehtiin useita kunnan kiinteistöjen käyttöä koskevia päätöksiä. Kunnan strategian mukaan kunta luopuu ja/tai yrittää myydä kiinteistöt, joita se ei tarvitse omaan käyttöön. Helmikuussa yksi Bostads Ab Kimito- Centrum Asunto Oy:n asunto-osakehuoneisto laitettiin myyntiin vuokralaisen muuttaessa pois, mikä on kunnan asunto-osakehuoneistojen myyntiä koskevan linjauksen mukaista. Huhtikuussa kunnanhallitus hyväksyi Kim ja Carita Mattssonin kanssa solmittavan maa-alueen myynnin esisopimuksen sekä tonttijärjestelyä ja kaavoitusta koskevan aiesopimuksen, joka mahdollistaa vähittäiskauppahankkeen toteuttamisen Kemiön keskustassa. Kesäkuussa kunnanhallitus päätti myydä Västanfjärdissä sijaitsevan kiinteistön Brännboda skola. Myyntihinta oli euroa, tuloslaskelmassa voittoa euroa. Samalla Genbölen eläkeläisasuntojen, Västanfjärdin kunnantoimiston ja Slaggiksen entisen nuorisotalon kiinteistöjen hinnat päivitettiin. Maaliskuussa valtuusto hyväksyi omalta osaltaan Rouskis Oy:n ja Turun Seudun Jätehuolto Oy:n fuusion. Syksyn aikana aloitettiin kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Berglundin ja Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:n välisen fuusion valmistelu. Kiinteistöosakeyhtiö on Kemiön keskustassa sijaitseva rivitalo, jossa on vuokraasuntoja. Kiinteistöosakeyhtiöllä on pitkään ollut kannattavuusongelmia, eikä se ole kyennyt lyhentämään lainoja. Kunnanhallitus päätti joulukuussa sulautumissuunnitelman laatimisesta ja sulautumisen valmistelusta valtuuston 11

12 päätettäväksi. Valtuusto käsittelee fuusiota maaliskuussa 2015 ja sen jälkeen kummankin yhtiön yhtiökokous ottaa vielä kantaa mahdolliseen fuusioon. Valtuusto myönsi vuoden aikana kolme takaussitoumusta. Valtuusto uusi Kemiönsaaren Lämpö Oy:n 1,3 miljoonan euron kuntatakauksen 20 vuodeksi. Uusi laina korvaa Taalintehtaan kaukolämmön rakentamista varten otetun bulletlainan. Uusi takaussitoumus korvaa aiemmin samalle summalle myönnetyn takaussitoumuksen. Myös toinen takaussitoumus korvasi vanhan olemassa olevan takaussitoumuksen. Rouskis Oy:lle myönnettiin 1,3 miljoonan euron takaus uutta ympäristölupaa varten. Kemiönsaaren kunnan osuus takaussitoumuksesta on suhteessa omistusosuuteen, ts euroa. Kunta myönsi takauksen myös Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle perustettavaa yhtiötä varten. Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy osti yhdessä Varsinais-Suomen Erityishuoltopiiri kuntayhtymän kanssa perustettavan yhtiön puolesta Dahlbyssä sijaitsevan Strandvik-nimisen kiinteistön. Kauppaa varten Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle myönnettiin euron kuntatakaus 20 vuodeksi. Vuoden aikana valtuusto sai käsiteltäväkseen kaksi tuulivoimaosayleiskaavaa. Lokakuussa valtuusto päätti palauttaa Gräsbölen tuulivoimaosayleiskaavan uudelleen valmisteltavaksi. Joulukuussa valtuusto hyväksyi Nordanå-Lövbölen tuulivoimaosayleiskaavan. Kaava ei ole vielä saanut lainvoimaa, vaan siitä on tehty valitus Turun hallinto-oikeuteen. Peruspalveluosasto totesi kesäkuun talousarvion toteutuman yhteydessä, että osaston talousarvio tulee ylittymään noin eurolla. Valtuusto päätti syyskuussa myöntää peruspalvelulle lisämäärärahoja käyttökustannusten lisääntymisen vuoksi. Vuoden 2014 talousarvion suurin yksittäinen investointi oli uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön. Vei aikansa ennen kuin päätös päiväkodin tarkasta sijoituspaikasta Amospuistoon saatiin tehtyä, mistä syystä hanketta ei päästy aloittamaan vuoden 2013 aikana kuten oli suunniteltu. Lokakuussa 2013 valtuusto teki lopulta päätöksen Kemiön uuden päiväkodin paikasta. Päätöksen mukaan päiväkoti rakennetaan osaksi koulurakennusta, niin että samalla voidaan ratkaista koulun lisätilatarpeet. Uusien päiväkotitilojen rakentaminen aloitettiin lokakuussa Suunnitellun aikataulun mukaan päiväkodin on määrä valmistua marraskuun 2015 lopussa, minkä jälkeen aloitetaan koulun peruskorjaus. Koko hankkeen on määrä valmistua kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Kokonaisinvestointi on 5,75 miljoonaa euroa. Kaikkiaan investointitalousarvioon tehtiin vuoden aikana yhteensä kaksi talousarviomuutosta ja yksi uudelleenkohdentaminen. Tekninen lautakunta hyväksyi lisäksi kolme määrärahojen uudelleenkohdentamista ns. investointipotista. Vuoden 2015 taloussuunnitelmassa valtuusto myönsi euron lisämäärärahan Kemiön uuden paloaseman toteuttamiseksi. Alkuperäinen investointitalousarvio oli yhteensä 6,41 miljoonaa euroa ja lopullinen talousarvio euron muutosten jälkeen 6,68 miljoonaa euroa. Investointitalousarvion lisäys rahoitettiin lisääntyneillä kiinteistöverotuloilla, euroa, ja vähentämällä euroa kassavaroista. Investointitalousarvio alittui vajaat 1,4 miljoonaa euroa. Menot alittuivat 1,1 miljoonalla eurolla, kun taas tulot ylittyivät eurolla. Tulojen ylitys johtuu siitä, että kiinteistöjen myynnin tasearvoa, joka tuotti euroa, ei ollut budjetoitu. Peruspalveluosasto alitti investointitalousarvion eurolla ja kiinteistöyksikkö eurolla, kun taas yhdyskuntateknisen yksikön talousarvio ylittyi eurolla. Vesiliikelaitoksen investointitalousarvio alittui eurolla. Useat investointihankkeet, niin kunnan kuin Kemiönsaaren Vedenkin, ovat ylittäneet niille budjetoidut varat, mutta kokonaisuudessaan investoinnit pysyivät valtuuston myöntämien kehysten sisällä. Pienemmistä investointikustannuksista sekä useista vuodenvaihteen yli meneillään olevista hankinnoista johtuen kokonaispoistot alittuivat eurolla. Vuoden 2014 tuloslaskelman vuosikate on 3,43 miljoonaa euroa. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli 1,56 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa 1,77 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtui lähinnä pienemmistä henkilöstökustannuksista, euroa suuremmista verotuloista, euroa suuremmista valtionosuuksista ja euroa pienemmistä korkokustannuksista tilivuoden alhaisesta korkotasosta johtuen. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion eurolla ja toimintatuotot talousarvion eurolla. Valmistus omaan käyttöön, ts. työpanos investoinneissa oli euroa. Toimintakate on 98,72 prosenttia budjetoidusta, ts. alitus on euroa. Henkilöstökustannukset alittuivat 1,21 miljoonalla eurolla. Ostopalvelut ylittyivät eurolla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin euron 12

13 edestä. Kustannus on merkitty palveluiden ostoihin, kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion eurolla. Tuet ja avustukset ylittyivät eurolla ja muut kustannukset eurolla. Vuokrakustannukset alittuivat eurolla. Toimintatuotot alittivat talousarvion eurolla. Myyntituotot alittivat budjetoidun eurolla. Vesilaitoksen myyntituotot olivat yhteensä 1,73 miljoonaa euroa eli 94,4 prosenttia budjetoidusta. Maksutuotot ylittivät talousarvion eurolla, tuet ja avustukset eurolla. Muut tuotot alittivat talousarvion eurolla. Peruspalveluosasto ylitti talousarvionsa. Peruspalvelun ylitys oli euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja euroa muutettuun talousarvioon verrattuna eli ylitystä on 0,8 prosenttia. Ylityksiä on sosiaaliyksikössä ja erikoissairaanhoidon puolella, ja ylitykset on kuvailtu tarkemmin kunkin yksikön kohdalla. Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2014 oli budjetoitu 6,131 miljoonan euron edestä uusia lainoja. Vuodenvaiheen hyvä kassatilanne, parempi toimintakate sekä suuremmat verotulot ja pienemmät investointikustannukset edesauttoivat sitä, ettei vuoden aikana tarvinnut nostaa uusia lainoja. Kunnan velkataakka pieneni 16,15 miljoonasta eurosta 14,15 miljoonaan euroon, tai eurosta euroon per asukas. Kemiönsaaren Veden vuoden 2014 tulos oli ylijäämäinen. Tilinpäätös vuodelta 2014 on euroa ylijäämäinen, mikä tarkoittaa sitä, että aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä on nyt yhteensä euroa. Taloussuunnitelman mukaan ylijäämää tarvitaan kokonaisuudessaan isojen kertapoistojen kattamiseksi vuonna 2015 tai Kemiönsaaren Vesi lainasi vuonna 2014 kunnalta euroa. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta ja liikelaitos laativat tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuoden aikana syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on viisitoista vuotta ja korko lasketaan kahdentoista kuukauden euriborin mukaan per Kemiönsaaren Veden lainat kunnalta olivat yhteensä 3,32 miljoonaa euroa per Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tulos on euroa ylijäämäinen. Kemiönsaaren Vesi on valtuuston taloustavoitteiden mukaisesti maksanut kunnalle euroa tuottoa. Vuonna 2014 tuloveroprosentti oli 19,75 prosenttia. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 1,1 prosenttia ja vakituisesta asunnosta 0,32 prosenttia. Vuosi 2014 oli ylijäämäinen, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi tilinpäätöksen yhteydessä myös käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset. 6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Rahoituksen osalta tuleva kehitys näyttää huomattavasti heikommalta kuin tämänhetkinen tilanne. Esitys uusiksi valtionosuuksiksi tarkoittaa Kemiönsaaren kunnalle 2,3 miljoonaa euroa vähemmän seuraavien viiden vuoden aikana. Samanaikaisesti vallitsee suuri epävarmuus tuloverokertymästä. Samalla jatkuvat myös elinkeinoelämän epävarmat talousnäkymät, mikä ilmenee lomautuksina ja yt-neuvotteluina. Näiden vaikutusten laajuutta ei voida tarkkaan ennakoida, mutta kaikissa todennäköisissä skenaarioissa ne aiheuttavat suurta painetta pienevää toimintataloutta kohtaan. Suuri paine kohdistuu investointeihin, koska kiinteistömassa on vanhaa ja korjausten tarpeessa. Taloussuunnitelmassa on varauduttu 17,9 miljoonan euron investointeihin vuosina Taloussuunnitelmaan merkityt investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan uusilla lainoilla. Taloussuunnitelmassa on kyseiselle ajanjaksolle, , merkitty uusia lainoja 17,5 miljoonan nettona euron edestä. Lainataakka tulisi kasvamaan nykyisestä 14,15 miljoonasta eurosta 33,5 miljoonaan euroon, mikä asukasta kohden laskettuna merkitsisi velkataakan kasvua eurosta euroon. Todettakoon myös, että nykyinen korkotaso on poikkeuksellisen alhainen. Keskimääräinen korkoprosentti kunnan liikkuvakorkoisille lainoille oli vuodenvaihteessa 1,1 prosenttia. Mikäli korkotaso nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, merkitsisi se noin euron lisäkustannusta. 13

14 7 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen henkilöstöstrategia oli voimassa vuodet Henkilöstöstrategiaa päivitettiin syksyn 2012 kevään 2013 aikana, ja kesäkuussa valtuusto hyväksyi päivitetyn henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia on voimassa vuodet Henkilöstöstrategia perustuu samoihin arvoihin kuin kunnan strategia, jotka ovat avoimuus, aktiivisuus ja uudistumiskyky. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja alaistaitoihin, työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2014 Dalmed Ab:lta. Hinta oli 573 euroa/työntekijä (bruttokustannus, josta Kela korvaa noin 45 %) ja palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitajaja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärä Henkilökunnan määrä oli (vuonna 2013: 583). Näistä 444 (432 vuonna 2013) oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 151 (151 vuonna 2013) määräaikaisessa työsuhteessa. 8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Vuonna 2010 kunta on tehnyt sopimuksen meklaripalvelu Novum Oy:n kanssa, joka on kilpailuttanut kaikki kunnan vakuutukset. Meklaripalvelu Novum Oy on osa Kuntahankintoja, mikä tarkoittaa, että kunnan ei itse tarvitse kilpailuttaa, koska Kuntahankinnat tekee sen kaikkien mukanaolevien kuntien osalta. Kunnalla on Novumin kautta mahdollisuus asiantuntijapalveluihin, sillä Novum toimii riippumattomana lenkkinä kunnan ja vakuutusyhtiön välillä. Vuoden 2011 aikana kunta on laatinut ja hyväksynyt valmiussuunnitelman. Johtavat virkamiehet, joilla on valmiusvastuu, ovat vuonna 2014 osallistuneet pelastuslaitoksen järjestämille eripituisille kursseille. Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja ongelmia. Rahoitusriskit Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkusta prosenttia on suojattu ja vastaava prosenttia on sidottu vaihtuviin korkoihin. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi ja sen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Kunnanhallitus on määritellyt tavoitteeksi, että prosenttia lainoista tulee olla suojattuja. Kunnanhallitus kävi läpi korkoriskit kesäkuussa. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Ympäristöriskit 14

15 Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan valmiussuunnitelmassa. Muut riskit Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö, veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan. 9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kotimaisen, pääasiassa puupolttoaineineen, käyttö laajeni vuoden 2014 aikana edelleen, kun kunnan suurin kiinteistö Hannakoti liitettiin yksityisen yrittäjän ylläpitämään paikallislämpöverkkoon. Kunnan noin m² kiinteistöalasta noin m² eli runsaat 93 % lämmitetään hiilidioksidineutraaleilla eli uusiutuvilla polttoaineilla. Tilanne paranee edelleen, kun Amospuiston koulu liitetään kokonaan kaukolämpöön ja Kemiön uusi palolaitosrakennus siirtyy öljylämmityksestä maalämpöön. Kemiönsaaren kuntien yhdistyttyä vuonna 2009 on hiilidioksidineutraaleihin polttoaineisiin siirtyminen tai muut ympäristöystävällisiksi katsotut lämmitystavat vähentäneet CO2-päästöjä tonnia vuodessa. Vähennys on vielä suurempi, kun otetaan huomioon, että myös yksityiset toimijat ovat liittyneet kunnassa rakennettuihin kauko- tai alueverkkoihin. Kemiönsaaren kunta on vuodesta 2010 lähtien seurannut CO2-päästöjä tilausraportein. Kehitys on kulkenut kohti jonkin verran väheneviä päästöjä vuosittain, mutta vertailu ei ole helppoa. Kemiönsaaren kunta sijoittuu vertailukuntien joukossa keskivaiheille kun otetaan huomioon samansuuruinen väestömäärä ja suunnilleen samantapainen elinkeinoelämä. CO2-päästöt henkeä kohden jäävät alle keskiarvon vertailtaessa vastaavia kuntia keskenään. Kunnassa seurataan nykyisin myös kunnan omistamien suurimpien kiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutusta. Tiedot julkaistaan kotisivuilla. Seuraava askel on kulutustietojen oikaisu lämmitystarvetiedoilla. Usean vuoden ajan on keskusteltu jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden päästöpaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista. Vesi- ja viemärilinjojen yhdistämistä jatkettiin vuoden 2014 aikana. Työ jatkuu vaiheittain vuoteen 2016 saakka. Tyska holmenin puhdistamon tehostamistyöt aloitettiin vuoden 2014 lopulla. Samanaikaisesti on jatkettu Kemiön ja Lammalan puhdistamojen käytöstä poistamisen suunnittelua. Kokonaisuuden kannalta suurempi ja tehokkaampi puhdistamo on ympäristölle parempi kuin kolme pientä yksikköä eri puolilla kuntaa. Tyska holmeniin suunniteltua puhdistamoa voidaan yhteenvetona kuvailla jäljempänä esitetyillä luvuilla verrattuna kolmeen nykyiseen. Luvut ovat teoreettisia ja perustuvat vuoden 2014 puhdistustuloksiin. Ympäristövaikutus 2014 ja arvioitu vaikutus 2016 Yeskitetty puhdistus, 2016 Päästö Vuosikeskiarvo Tyska holmen Lammala Kemiö Yhteensä Reduktio Muutos Tyskaholmen Puhdis-tustulos, kg/v kg/v kg/v kg/v Vähennys kg/v 2014 mg/l kg/v =>2016 CODCr % BOD7ATU % kok.p % KA % N % Keskitetty puhdistamo on myös taloudellisesti edullisempi, mikä myös on osa kestävää kehitystä. 15

16 Kunnan järjestämä lietteenkäsittely sako- ja umpikaivolietteiden osalta aloitettiin vuonna 2013 ja näin on jatkettu vuoden 2014 aikana. Vastaanotetun lietteen määrä on edelleen noussut verrattuna vuoteen Vuoden 2014 aikana puhdistettiin yhteensä m³. Tästä kunnan keruujärjestelmän piirissä oli m³ eli kasvua on runsaat 5 %. Muutoin on lietteenkeruutoiminta vakiintunut ja niiden kiinteistöjen osuus, joiden osalta on epäselvyyksiä, on nykyisin hyvin vähäinen. Jätehuolto on mitä suurimmassa määrin ympäristötyötä, vaikka sitä on jo pitkään tehty. Kemiönsaarella on saavutettu tilanne, jossa jätemäärät pienenevät, mikä on yksiselitteisesti myönteistä. Jätemäärien väheneminen on erittäin todennäköisesti kierrätyksen, kompostoinnin ja paremman lajittelun ansiota. Vuoden 2014 aikana Kemiönsaarella kerättiin runsaat tonnia sekajätettä. Vuonna 2013 määrä oli runsaat tonnia ja vuonna 2012 lähes tonnia. Vuonna 2012 sekajätettä ei poltettu lainkaan, kun taas vuonna 2014 noin puolet eli 934 tonnia ohjattiin poltettavaksi. Älykäs Kemiönsaari -hanke jatkui vuoden aikana. Hanke tuotti mm. joukon esitteitä, joissa annettiin tietoa fiksuista, innovatiivista energiaratkaisuista ja yritys- ja kuluttajaoppaita Clean Tech -ratkaisuista yleensä ja erityisesti Kemiönsaarella. Kunnan ympäristöohjelma EKO-LOOGISTA oli työn alla suurimman osan vuotta, mutta prosessissa ei vielä päästy päätöksentekovaiheeseen. Projektin puitteissa toteutettiin huutokauppapäivä, jolloin myytiin kunnan käytöstä poistettuja ja/tai tarpeettomia tavaroita. Huutokauppa pidettiin ns. Greene hallissa, jonne oli tuotu huomattavia määriä erilaisia tavaroita ja kaikki myytiin. Kunta teki päätöksen kierrätyskeskuksen suunnittelemisesta ja toteuttamisesta. Keskus toteutetaan tukirahojen turvin ja se tulee toimimaan myös pitkäaikaistyöttömien työnantajana. Kierrätys on tärkeintä ympäristön kannalta ja odotukset ovat suuret hankkeen käynnistyessä vuoden 2015 aikana. Kemiönsaaressa ei ennen ole ollut paikkaa, jonne kierrätys on voitu keskittää. Tuulivoimasuunnitelmat ovat olleet vahvasti esillä kaavoituksessa. Tuulivoima on ns. vihreää energiaa ja kaavoitus mahdollistaa, jos kehitys etenee odotetusti, että Kemiönsaarella tuotetaan vihreää energiaa selvästi saaren sähkönkulutusta enemmän. 10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus on hyväksynyt toimintaohjeet sisäiselle tarkastukselle. Sisäistä tarkastusta käsitellään myös kunnan hallintosäännössä. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelma, ohjeita yksiköille vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt ovat nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle. Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava arviointi Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet saavutetaan. Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa. 16

17 Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten työtehtäväyhdistelmien synty. Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton KuntaHankinnat palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa, lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Kunta on ottamassa käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen sopimustenhallintamoduulin. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva valvontavastuu. Vuoden 2013 lopussa kunta aloitti yhteistyön Lindorff Oy Ab:n kanssa. Lindorff hoitaa kunnan perintää vuoden 2014 alusta lähtien. Kiinteä omaisuus on vakuutettu ja vakuutusturva käydään läpi vuosittain. Olemme hankkineet kiinteistörekisteröintiohjelman ja se on otettu käyttöön Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan omaisuuteen heti. Muuta Kunnanhallitus kävi läpi korkoriskit kesäkuussa. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö kuin kunnalla. Dalmedista tuli osakkeiden lisäyksen myötä tytäryhtiö, mutta sillä ei ole samaa tilintarkastajaa kuin muilla. Vuonna 2011 on laadittu konserniohjeet. 17

18 11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTAMINEN TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT Toimintatuotot Valmistus omaan käyttöön Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 26 1 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 15,8 % 15,9 % Vuosikate / Poistot, % 133,6 % 188,7 % Vuosikate, euro / asukas Asukasmäärä

19 11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Virallinen tuloslaskelma osoittaa toimintakatteeksi 40,4 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 3,4 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 2,56 miljoonaa euroa. Poistoero pienenee euroa vuoden aikana. Tilivuoden 2014 ylijäämä on 1,02 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen mittari arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Seuraavassa kuviossa on esitetty vuosikatteen kehitys viimeisen kuuden vuoden aikana. Årsbidrag / Avskrivningar Vuosikate / Poistot Årsbidrag / Vuosikate Avskrivningar / Poistot Vuosikate / poistot Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 7,6 miljoonaa euroa, mikä on 11 prosenttia arvioitua enemmän. Tuottojen suurin erä on myyntituotot, joka sisältää myös vesiliikelaitoksen tuotot. Kunnan myyntituotot ylittivät talousarvion eurolla, kun taas vesiliikelaitoksen myyntituotot alittuivat eurolla. Yhteenlasketut myyntituotot ylittivät talousarvion noin eurolla tai yli 11 prosentilla. Maksutuotot, jotka muodostuvat lähinnä sivistys- ja peruspalveluosaston lakisääteisistä maksuista, olivat 2,7 miljoonaa euroa, mikä on euroa arvioitua enemmän. Tuet ja avustukset ylittivät talousarvion eurolla. Vuokratuloja tuli euroa arvioitua enemmän. Muut tuotot ylittivät talousarvion yli eurolla euron bruttobudjetoidut myyntivoitot ylittivät talousarvion eurolla. Toiminnan kokonaistuotot olivat hieman alle euroa suuremmat kuin vuonna

20 Ympäristö ja tekniikka 19 % Toiminnan menot Hallinto 4 % Kehitys 2 % Sivistys 25 % Peruspalvelu 50 % Toiminnan menot osastoittain vuonna 2014 Vuonna 2014 ulkoiset toimintakulut olivat 48,08 miljoonaa euroa, joka on euroa enemmän kuin vuonna Yhteenlasketut henkilöstökustannukset kasvoivat eurolla ja olivat 24,06 miljoonaa euroa vuonna Henkilöstökulut alittivat talousarvion 1,2 miljoonalla eurolla tai noin 4,8 prosentilla. Palveluiden ostot olivat 18,2 miljoonaa euroa, joka on noin euroa enemmän kuin edellisvuonna. Materiaaleista, tarvikkeista ja tavaroista aiheutuvat kustannukset kasvoivat eurolla vuodesta 2013 ja olivat 3,28 miljoonaa euroa vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Avustukset olivat 1,76 miljoonaa euroa, joka on euroa enemmän kuin vuonna 2013, samalla muut kustannukset pienenivät eurolla vuodesta Vuoden aikana peruspalveluosaston talousarvioon tehtiin euron muutos. Talousarviovertailuun on otettu mukaan myös sisäiset erät. Kunnan yhteenlasketut toimintakulut alittuivat eurolla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökustannukset alittuivat 1,21 miljoonalla eurolla. Palveluiden ostot ylittivät muutetun talousarvion eurolla tai 5,11 prosentilla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin euron edestä. Tämä kustannus on laskettu mukaan palveluiden ostoihin, samalla kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa, mikä vääristää talousarviovertailua. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat budjetoidun eurolla, kun taas tuet ylittyivät eurolla. Vuokrakulut, johon sisältyy myös sisäiset vuokrat, alittivat talousarvion eurolla. Muut toimintakulut ylittyivät eurolla. Toimintakate (tulojen ja menojen välinen erotus), joka tulee kattaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli 40,37 miljoonaa euroa negatiivinen virallisessa tuloslaskelmassa. Toimintakate on heikentynyt euroa vuoteen 2013 verrattuna. 20

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kunnantoimisto, Taalintehdas. Puheenjohtaja. jäsen. sihteeri

Kunnantoimisto, Taalintehdas. Puheenjohtaja. jäsen. sihteeri 7/2015 KOKOUSKUTSU Käännös/översättning 1 Kokousaika Tiistai 8. joulukuuta 2015 klo 15.00 Kokouspaikka Kunnantoimisto, Taalintehdas Päättäjät Inger Wretdal Esko Antikainen Carola Antskog Brita Drugge Kristian

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

Kemiön kunnantoimisto 10. huhtikuuta 2015

Kemiön kunnantoimisto 10. huhtikuuta 2015 3/2015 KUTSU LISÄLISTA Käännös/översättning 1 Kokousaika Tiistai 31. maaliskuuta 2015 klo 16.00 Kokouspaikka Kemiön kunnantoimisto Päättäjät Muut Asiat Allekirjoitus Martti Murto Brita Drugge Hanna Backman

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013 Valtuusto 17.6.2014

Tilinpäätös 2013 Valtuusto 17.6.2014 Tilinpäätös 2013 Valtuusto 17.6.2014 1 2 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 5 2 YLEISET TIEDOT... 8 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET... 9 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS... 14 5

Lisätiedot

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017

Yli - / alijäämä vuosina 2009-2017 Lehdistötiedote 5.11.2014 KUNNAN TALOUS UHKAA SYÖKSYÄ Vuonna 2014 Kemiönsaaren kunnan talous on vielä kutakuinkin tasapainossa. Ennuste näyttää aika lähelle nollatulosta. Vuonna 2014 kunta siirtyy ylijäämäkaudesta

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kemiön kunnantoimisto 4. joulukuuta 2015

Kemiön kunnantoimisto 4. joulukuuta 2015 11/2015 KOKOUSKUTSU Käännös/översättning 1 Kokousaika Tiistai 24. marraskuuta 2015 klo 16.00 Kokouspaikka Kunnantoimisto, Kemiö Päättäjät Muut Wilhelm Liljeqvist Martti Murto Brita Drugge Hanna Backman

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660

aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset huomioitu -4495910 -1 402 780-213410 -16 694 930-1 059 510-1199 140-1 036 000-45 980-26 147 660 // TULOSLASKELMAOSA Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Vuokratuotot Muut toimintatuotot Toimintatuotot yhteensä TA 2012 TA 2012 TA 2012 aikaisemmat muutokset muutettu kv:n päätökset

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45

keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 6/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA keskiviikkona 29.05.2013 klo 15.00 15.45 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Esityslista 4/2015 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 18 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 19 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 20 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 21 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2012 VALTUUSTO 17.6.2013. Käännös

TILINPÄÄTÖS 2012 VALTUUSTO 17.6.2013. Käännös TILINPÄÄTÖS 2012 VALTUUSTO 17.6.2013 Käännös 1 2 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 5 2 YLEISET TIEDOT... 7 3 KUNNANHALLINTO JA SEN MUUTOKSET... 8 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS JA KUNNAN OMAN ALUEEN KEHITYS...

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Bo-Erik Ekström B&MANs - 1 - Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Tuloja kertyisi konsernitasolla yli 10 mrd, siitä 50 % muita kuin verotuloja 5. sija TE500

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2015-2018 RAHOITUSOSA TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä Kaupunginhallitus 10.11.2014 TP13 TA14 TPE14 TE-ehd15 TA15 TS16 TS17 TS18 TOIMINTATUOTOT ulk. 54 938 394 54 714 021 54 278 135 49 982 333 48 746 164 46 636 204 48 026 075

Lisätiedot

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu. Väkiluku maahan- Syntyn eet. muutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 1.7.2013 Tammi-toukokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen Kuntien välinen Netto- Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys muuttoliike maahan-

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015

Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu. Hallitus 14.1.2015 Vuodeosasto- ja päivystysinvestointi Armilan toimintojen siirtyminen keskussairaalan huomioitu Hallitus 14.1.2015 Yhteenveto Armilan ja keskussairaalan toiminnan yhdistäminen näyttää kannattavalta sekä

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)

Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2013 SEURANTARAPORTTI 30.9.2013 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2013 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit

Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset. Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Vuoden 2015 talousarvioon tehtävät muutokset Käyttötalous Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Investoinnit Määrärahamuutokset Ta ennen Ta ennen Määrärahoihin tehtävät Ta muutoksen Ta muutoksen Toimi- muutosta

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot