60-vuotisjuhlakokous ja sukutapaaminen

Transkriptio

1 Kauppisten sukuseura ry:n tiedotuslehti 1/2016 Kauppisten sukuseuran 60-vuotisjuhlakokous ja sukutapaaminen Helsingissä

2 Sisältö Pääkirjoitus: Sukupolvesta sukupolveen... 3 Matka sukukokoukseen Sukukokoukseen tulossa sukuseuramme perustajajäsenten jälkipolvia... 6 Sukuseuramme ensimmäisen puheenjohtajan Hannes Kauppisen jalanjäljillä... 7 Iikan tarinoita Sukutapaamisen yleisohjelma Maksut ja majoitus Ilmoittautumislomake Sukukokous Toimintakertomukset Toimintasuunnitelma Kauppisten suvun vaakunasta Liity sukuseuran jäseneksi Kauppis-tuotteita tarjolla Kansikuva: Meri + vene= kesä. Kuva: Asko Kauppinen Lehden taitto ja paino: Digipaino Keuruskopio Oy Keuruu 2016 Yhteystiedot Sukuseuran puheenjohtaja: Asko Kauppinen Palosenjärventie 403, Vieremä ( ) Pohjoinen Otavankatu 5 as 21, Iisalmi ( ) Puhelin: Sähköposti: asko.kauppinen@suomi24.fi Varapuheenjohtaja: Margit Väisänen Vänskä Nikkiläntie 5, Hämeenlinna Puhelin: Sähköposti: margit.vaisanen@gmail.com Sihteeri-rahastonhoitaja: Antero Kauppinen Suokatu 24 A 33, Kuopio Puhelin: Sähköposti: antero.kauppinen@iki.fi Hallituksen jäsen: Marja-Liisa Ahlberg Vanhanlinnankuja 1 F 112, Helsinki Puhelin: Sähköposti: maisa5@hotmail.com Hallituksen jäsen: Pirjo Kauppinen Lahokallionkatu 5 C 33, Lohja Puhelin: Sähköposti: pirjo.kauppinen@gmail.com Hallituksen jäsen: Marjatta Teittinen Itäkatu 24, Pieksämäki Puhelin: Perustietoa sukuseurasta Historiapalvelut: Pekka Kauppinen Ahvenentie 8, Joensuu Puhelin: Sähköposti: posti@historiapalvelut.fi Kauppisten sukuseura ry on perustettu vuonna 1955 Helsingissä. Sukuseuran tarkoituksena on vaalia suvun perinteitä, edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Suvun tunnus on Yhtä puuta, joka tulee ilmi mm. kaikissa sukuseuran tuotteissa. Sukukokous ja sukutapaaminen pidetään kolmen vuoden välein. Kauppisten sukuun kuuluu kaikkiaan noin 8500 henkilö, joista noin 300 asuu nykyisin ulkomailla. Kaikki Kauppiset ovat sukua keskenään. Sukuseuran jäsenmäärä on noin 430 maksavaa jäsentä. Jäsenmaksu on perhekohtainen joten sukuseuran koko henkilömäärä on hieman yli tuhat. Kauppisviesti: Sukuseuran lehden toimittamisesta vastaa sukuhallitus ja päätoimittajana on sukuseuran puheenjohtaja. Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa, touko-kesäkuun vaihteessa ja marras-joulukuun vaihteessa. Sukuseuran jäsenten toivotaan lähettävän aineistoa julkaistavaksi lehdessä. Lehteen tarkoitettu aineisto tulee lähettää päätoimittajalle. Tuotemyynti: Sukuseuralla on myynnissä sukututkimuksia ja muita tuotteita, joista on luettelo takakannessa. Sukuseuran jäsenmaksu: Jäsenmaksu on 17,50 euroa/. Jäsenmaksu on perhekohtainen. Sukuseuran jäsenmaksutili: (IBAN) FI , (BIC) NDEAFIHH Sukuseuran lahjoitustili: FI , (BIC) NDEAFIHH. Lahjoitustilin varoja käytetään sukututkimukseen. 2 KAUPPISVIESTI 1/2016

3 Pääkirjoitus Sukupolvesta sukupolveen Näin varmaankin ajattelivat ne Kauppiset, jotka kokoontuivat toukokuun 2.päivänä 1955 Helsingin NMKY:n juhlasaliin perustamaan Kauppisten sukuseuraa. Seura perustettiin ja asia eteni niin, että vuoden päästä eli toukokuun 6.päivänä 1956 pidettiin ensimmäinen sukukokous Helsingissä.» Asko Kauppinen, puheenjohtaja Näihin kokouksiin osallistui ympäri maata suvun jäseniä ja he aloittelivat sukuseuran toimintaa myös kotiseuduillaan. Koska siihen aikaan niin tieto- kuin liikenneyhteydet olivat rajalliset syntyi heidän keskuudessaan ajatus perustaa sukuseuran osastoja tai kerhoja omille paikkakunnille. Sukuseuralle päätettiinkin perustaa alaosastoja, joita toimi Helsingissä ja Iisalmessa perustettiin alaosasto sekä Viitasaarella Ilmolahden Kauppilassa Viitasaaren sukukerho, joka lienee toiminut myöhemmin Keski-Suomen alaosaston nimisenä. Kauppisten suvun keskittymässä Ylä-Savossa pidettiin Vieremän Kauppilanmäessä Rapakon talossa sukukokous syyskuun 17.päivänä Rapakon isäntä Paavo Kauppinen toimi pitkän jakson eli vuosina sukuseuran puheenjohtajana heti ensimmäisen puheenjohtajan ( ) rovasti Hannes Kauppisen jälkeen. Sukukokouksia on pidetty pääasiassa keskisessä Suomessa, katsottiinko paikan valinnoissa sitä, että eri puolilla maata asuvilla olisi kohtuullinen matka tulla kokoukseen. Kokousten osanottajamäärät ovat vaihdelleet muutamasta kymmenestä puoleentoista sataan. Kolmessa viimeksi pidetyssä suku-kokouksessa osanottajamäärät ovat olleet isoimpia eli Hankasalmella (2007) 150, Iisalmessa (Runni) (2010) 160 ja Viitasaarella (2013) 140. Osanottajamäärät kertovat sukuseuratoiminnan kiinnostavan ihmisiä sukupolvesta toiseen. Sukuseuran tarkoituksenahan on vaalia suvun perinteitä ja edistää yhteenkuuluvaisuuden tunnetta sekä toimia suvun henkisen ja aineellisen kulttuurin yhdyssiteenä. Käytännössä sukuseuran tarkoituksen saavuttamisessa ovat merkittäviä kolmen vuoden välein tapahtuvat sukutapaamiset ja sukukokoukset. Tällöin on mahdollisuus henkilökohtaisesti tavata ja tutustua osaan laajaan yli kahdeksan tuhannen sukuun kuuluvaan joukkoon. Sukutapaamisten välillä yhteenkuuluvaisuuden tunnetta seuramme pitää julkaisemalla kaksi kertaa vuodessa ilmestyvää tiedotuslehteä Kauppisviestiä ja ylläpitää netissä kotisivuja sekä viime vuosina yhdyssiteenä on toiminut myös facebookissa oma suljettu ryhmä. Henkilökohtaisesti luovun nyt kesän 2016 sukukokouksessa aktiivisesta toiminnasta sukuseurassa joten en ole enää käytettävissä sukuseuran hallituksen puheenjohtajaksi. Näin päättyy osaltani 27 vuotta kestänyt toimintani seuran toimielimissä. Tulin valituksi Iisalmen sukukokouksessa 1989 sukuneuvostoon ja nyt päätän siis sukuhallituksen puheenjohtajuuteen. Suurenmoiset ja lämpimät kiitokseni sukuseuralle ja sen hallitukselle toiminnallisesti rikkaista vuosista ja toivotan hyvää jatkoa seuran toiminnalle sukupolvesta sukupolveen. KAUPPISVIESTI 1/2016 3

4 Matka sukukokoukseen 1956 Kevät oli lopuillaan. Metsän reunassa vielä pilkisti talven jäljiltä vähän lunta. Kohta alkaisivat peltotyöt. Sitä ennen ehdittäisiin kuitenkin käydä Helsingissä sukukokouksessa. Koska oli kysymys tärkeästä matkasta, Kaljulan isäntä Ville sonnustautui matkalle tummaan pukuun, valkoiseen paitaan ja kravattiin, päähän lierihattu, päälle ulsteri ja käteen salkku kokouspapereiden kuljettamiseksi. Emäntä Eevi pukeutui tummaan tyköistuvaan polvipituiseen päällystakkiin ja pillerimalliseen hattuun, nahkahansikkaat käteen ja käsilaukku käsivarrelle viimeistelemään matka-asu. Matkalle piti pukeutua tyylikkäästi, taitettaisiinhan matka lentokoneella. Kasvatussisareni Anna-Liisa (nyk. Kautto) käytti upouutta laatikkokameraansa mielellään kuvaamiseen. Matka tapahtui Luonetjärven kentältä Tikkakoskelta Seutulan kentälle Helsingin maalaiskuntaan. Silloin ei Ville (Wilhelm) oli perinyt Kaljulan tilan isältään Ville ja Eevi Kauppinen Kaljulan pihalla lähdössä Villeltä, mutta sitä ennen hän oli ehtinyt siirtyä sukukukokoukseen keväällä 1956 Helsinkiin, jossa toimi poliisina ja opiskeli 4 KAUPPISVIESTI 1/2016 vielä puhuttu Jyväskylän tai Helsinki-Vantaan lentoasemasta. Matkalle Viitasaaren Niinilahdelta Luonetjärvelle hoitui naapurinmiehen ajamalla pirssillä. Aero Oy:n hieno Convair Metropolitan Tarkkailin tilannetta viisivuotiaan pikkupojan näkövinkkelistä. Ainakin äidille lento oli ensimmäinen, isä oli saattanut lentää aiemminkin Minua jännitti varmasti yhtä paljon. kuin vanhempiani, vaikka en mukaan päässytkään. Matka taittuisi peräti Convair Metropolitanilla, Aero Oy:n vasta edellisenä vuonna käyttöön ottamalla modernilla lentokoneella. Matkanopeus olisi yli 400 km tunnissa. Olin nähnyt lentokoneita vain kuvissa ja tietysti korkealla taivaalla: Helsingin-Oulun reittikoneet lensivät tilustemme ylitse. Kauppisten sukuseura oli perustettu edellisenä vuonna, mutta tämä olisi ensimmäinen varsinainen kokous. Perustamiskokoukseen Ville oli lähettänyt kolme tytärtään edustamaan Kaljulan sukua. Pöytäkirjan mukaan paikalla olivat edustettuna fil.yo. Kaisa, postivirkailija Aila ja koululainen Terttu. Kaisa oli isän ensimmäisestä avioliitosta Idan (s. Koljonen) kanssa, mutta tämä oli kuollut tuberkuloosiin Kaisan ollessa vain vuoden vanha. Ville oli mennyt toiseen avioliittoon Siirin (s. Vermasvuori) kanssa, ja siitä olivat syntyneet tyttäret Aila ja Terttu. Aila oli postivirkailija, ja Terttu jatkoi opintojaan yliopistossa. Ville ja Siiri olivat eronneet Äitini Eevi oli siis Villen kolmas vaimo.

5 Kaljulan tila 1930-luvun asussaan silloisessa Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa (nykyään Tampereen Yliopisto), jossa suoritti siellä töiden ohella oikeustieteellisen tukinnon. Tutkinnon jälkeen hän siirtyi hoitamaan Kaljulan tilaa, mutta hoiteli samalla pitäjäläisten erilaisia asianajotehtäviä. Toimisto oli meillä kotona ns. Puhelinkammarissa, jossa pikkupojan kannalta kiehtovimmat esineet olivat kirjoituskone, radio ja puhelin (aina kun silmä vältti). Muutama vuosi sitten Kauppisviestissä oli kysymys, keitä vuoden 1956 sukukokouskuvasta pystyttäisiin tunnistamaan. Olin silloin vielä työelämässä sen verran tiiviisti mukana, että en saanut vastausta aikaiseksi. Sukukokouskuvassa Ville ja Eevi istuvat keskellä vierekkäin. Se jäi yhdeksi heidän viimeisistä matkoistaan. Isäni kuoli seuraavana talvena sydäninfarktiin. Meitä jäi viimeisestä avioliitosta hänen jälkeensä kolme poikaa. Itse olen Kaisa siirtyi maisteriksi valmistuttuaan vuonna 1955 Heidelbergiin Saksaan, jossa avioitui, opetti aluksi amerikkassa koulussa saksaa, mutta lasten syntymän jälkeen jäi kotiäidiksi. (Heidelberg kuului amerikkalaisten miehitysalueeseen ja lähistöllä oli amerikkalainen lentotukikohta). Kaisa kuoli Aila toimi postin palveluksessa koko työikänsä ja kuoli naimattomana pari vuotta sitten. Terttu teki työuransa ruotsin ja englannin kielen opettajana Helsingissä, jossa edelleen vaikuttaa eläkeläisenä. kansantaloustieteen opintojen jälkeen ansainnut leipäni Helsingissä ja asun tätä nykyä Espoossa, nuoremmista veljistä agronomi Ville omistaa Kaljulan tilan, mutta asuu ja työskentelee Turun seudulla, nuorimmainen Kauko on rakennusmestari, asuu ja on toimessa Helsingissä. Monia hienoja ja kipeitäkin muistoja kuvia katsellessa tulee mieleen, mutta jännittävin niistä pikkupojan maailmassa ehdottomasti oli Convair Metropolitan. Sakari Kauppinen KAUPPISVIESTI 1/2016 5

6 » Asko Kauppinen Sukutapaamiseen tulossa sukuseuramme perustajajäsenten jälkipolvia Helsingissä Hotelli Arthurissa, joka on sukuseuramme perustamispaikka, pidettävään sukutapaamiseen ja sukukokoukseen on tulossa sukuseuramme perustajajäsenten jälkipolvia. Tämä osoittaa 60-vuotiaan sukuseuramme elinvoimaisuutta ja jatkuvuutta sukupolvesta toiseen. Sukutapaamiseen on ilmoittautunut mm. seuramme perustajajäsenen ja ensimmäisen pitkäaikaisen puheenjohtajan rovasti Hannes Kauppisen tytär Kaisa Kauppinen, joka on Helsingin yliopiston dosentti ja tutkimusjohtaja. Yhteydenotossaan hän oli liittänyt mukaan Kaleva lehdessä julkaistun kuvan, joka liittyi artikkeliin Oulun NMKY:n historiasta. Hannes Kauppinen oli ollut poikasena aktiivinen jäsen ja kuvassa hän toimi voimisteluryhmän vetäjänä. Mukana oli ollut myös Hanneksen veli Lauri, josta tuli myös pappi. Kaisa Kauppinen kertoi myös, että hän voisi sukutapaamisessa puhua tyttären silmin isästään ja heidän sukuhaarastaan, jossa on vaikuttanut mm. Osmo Kauppinen. Hänestä on juuri tehty kiinnostava kirja hänen toimistaan 2. maailman melskeissä. Sakari Kauppinen palaa muistelmissaan viitasaarelaisen isänsä Ville Kauppisen ja hänen vaimonsa Eevin matkaan ensimmäiseen sukukokoukseen Helsinkiin. Tästä matkasta kertova kirjoitus on julkaistu tämän KauppisViestin sivuilla. Ville oli innokas sukuseuraihminen päätellen siitä, että hän oli lähet tänyt edellisenä keväänä sukuseuran perustamiskokoukseen kolme tytärtään Kaisan, Ailan ja Tertun edustamaan Kaljulan sukua. Toivotamme lämpimästi nämä muistelijat tervetulleiksi kertomaan sukuseuramme alkuvaiheista 60-vuotisjuhlatapaamiseen ja samalla myöskin nuoremmat sukupolvet kuulemaan vuosikymmenten takaisista tapahtumista - olemmehan kaikki yhtä puuta. 6 KAUPPISVIESTI 1/2016

7 Sukuseuramme ensimmäisen puheenjohtajan Hannes Kauppisen jalanjäljillä» Marja-Liisa Ahlberg Sukuseuramme ensimmäinen puheenjohtaja ja perustajajäsen oli rovasti Hannes Kauppinen. Hannes Kauppinen toimi puheenjohtajana eli suvun vanhimpana vuosina , yhteensä 16 vuotta. Sain sukuhallituksen nykyiseltä puheenjohtajalta Asko Kauppiselta tehtäväkseni selvittää, onko Hannes Kauppinen haudattu Hietaniemen hautausmaalle. Kerron teille nyt tästä tutkimusmatkastani Hanneksen jalanjäljillä. Soitin loppukesällä 2015 Hietaniemen hautausmaan toimistoon kysyäkseni Hannes Kauppisesta. Koska kyseistä henkilöä ei löytynyt nimen perusteella, päätin lähteä henkilökohtaisesti tutustumaan kotikaupunkini kunniakkaaseen Hietaniemen hautausmaahan. Syyskuussa osallistuin opastetulle kierrokselle, olin innoissani, sillä meille esiteltiin myös taiteilijakukkulan kiinnostavia kulttuurihenkilöitä. Kulkiessani oppaan perässä vilkuilin samalla, josko matkan varrella silmiini osuisi myös Hannes Kauppisen hautakivi. Syysaurinko lämmitti vielä suloisesti, ja kukatkin kukkivat vielä hautakummuilla. Hautausmaalla leijaili ikäänkuin menneitten sukupolvien henkien havina. Löysin paljon mielenkiintoisia hautoja, kuten Eino Leinon, Heimo Haiton, Tauno Hannikaisen, Alvar Aallon ja Akseli Gallen-Kallelan hautakivet. Hautausmaan kauniit haudat ja muistomerkit muistuttavat meitä yhä kansamme merkkihenkilöitten elämästä. Retkeni oli antoisa, mutta Hanneksen hautapaikka jäi yhä arvoitukseksi. Keväällä 2016 ryhdyin taas salapoliisityöhöni ja tartuin puhelimeen. Nyt minulla oli etunimi Johannes ja syntymäaikakin. Soitin alkajaisiksi jälleen Hietaniemen hautausmaan toimistoon ja kerroin asiani. Ystävällinen toimistohenkilö ryhtyi heti tuumasta toimeen, mutta Hannes/Johannes nimistä Kauppista ei vaan löytynyt. Virkailija kyseli myös kuolinpäivää, sitä tietoa minulla ei ollut. Hän löysi kuitenkin joitain muita Kauppisia, joten sukumme jäseniä lepää myös Hietaniemessä, mikä on täten tutkittu. Jatkoin jäljitystyötäni löytääkseni Hanneksen, ja soitin seuraavaksi Tampereen seurakuntayhtymään, sillä se tieto oli löytynyt, että Hannes oli syntynyt Tampereella. Selitin taas uudestaan asiani, mutta kyseistä henkilöä ei vieläkään löytynyt. Minua neuvottiin soittamaan seurakuntien keskusrekisteriin, jonne otinkin saman tien puhelun. Eipä löydy Johanneksen nimellä, mutta Kaarle Johannes löytyy, syntymäaika on Perhe on muuttanut Tampereelta Ouluun Bingo, mutta missä on Hanneksen viimeinen leposija? Otin puhelun Oulun seurakuntayhtymään, sieltä kerrottiin heti sujuvasti, että Hannes Kauppinen on haudattu vuonna 1993 sukuhautaan Oulussa. Hauta sijaitsee Intiön kaupunginosassa, vajaan kilometrin päässä Oulun tuomiokirkosta, hautapaikan numero on 2174/osasto 11. Tämä tiedoksi, jos sukuseuran jäseniä asuu tai muuten vaan liikkuu Oulussa. Viettehän Kunnioittavat terveisemme Hannes Kauppisen haudalle. Olisin todennäköisesti saanut tiedot Hannes Kauppisen hautapaikasta hänen tyttäreltään, professori Kaisa Kauppiselta, mutta silloin tämä tutkimustyöni olisi jäänyt tekemättä, ja olihan sekin mukava huomata, miten hyvin Suomen seurakuntayhtymät toimivat, loppujen lopuksi. Hautapaikkojen selvittämi- KAUPPISVIESTI 1/2016 7

8 nen ja hautausmaalla kulkeminen on mukana kulkemista suomalaisen historiankirjoituksen arjessa ja juhlassa. Hietaniemen hautausmaalla on myös kuolleitten lehto, paikka, jossa voi hakeutua muistelemaan muualle haudattuja omaisiaan, ihan niinkuin muinoin kalmosmailla, kuolleitten lehdossa, käytiin muistelemassa vainajia niin kauan kuin heidän muistonsa eli. Helsingin hautausmaitten tarina alkaa Vanhasta Helsingistä ja sen kirkkotarhasta 1500-luvulta, sen jälkeen se siirtyy uuden Helsingin kaudelle, nykyisen Senaatintorin entisiin maisemiin. Sen kiveyksen ja raitiotiekiskojen alla lepäävät Kristiinan, Pyhän Hengen ja Ulrika Eleonoran kirkoissa siunatut vainajat. Helsinki kasvoi ja laajeni vähitellen Kampin alueelle. Kampin rakentuessa sen rakennusmaitten alle jäivät myös hautausmaat, joissa lepäsivät katovuosien vainajat, ruton uhrit ja sotilaselämässä kulkutauteihin menehtyneet. Hietaniemen hautausmaa on kuin pyhiinvaellupaikka nykyihmiselle, se kertoo kansakunnan yhteisestä historiasta, sen valtiomiehistä, hallinnon merkkihenkilöistä, taiteilijoista, sotilasuralla menestyneistä henkilöistä ja sankarivainajista. Toivon, että kiinnostuksenne tämän tarinan myötä heräsi, sillä heinäkuun viimeisenä viikonloppuna vietämme sukuseuran 60-vuotista sukujuhlaa Helsingissä. Kerron vielä, että joulukuun kahdeksantena päivänä 2015 olin satojen ihmisten mukana laulamassa Finlandiaa Tuomiokirkon portailta Sibeliuksen syntymäpäivän kunniaksi. Sunnuntaina sukuseuramme kipuaa samoja portaita, sillä osallistumme jumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkossa ja sen jälkeen teemme kunniakäynnin Hietaniemen hautausmaalle. 8 KAUPPISVIESTI 1/2016

9 Esittelen seuraavaksi vielä lyhyesti sukuseuramme ensimmäisen puheenjohtajan Hannes Kauppisen. Vaikka Hannes onkin haudattu Ouluun, elää hänen vaikutuksensa vahvana myös Helsingissä. Hannes Kauppinen, sukuseuramme historian merkkihenkilö Kaarle Johannes eli Hannes Kauppinen syntyi Tampereella , perhe muutti tulevana kesänä Ouluun Hanneksen ollessa vielä vauva. Lapsuus- ja nuoruusvuotensa hän vietti Oulussa ja vuonna 1920 hän pääsi ylioppilaaksi Oulun Lyseosta. Suvussa oli ollut jo monen sukupolven ajan useita pappeja, joten pappisuran valinta oli hänelle luonteva valinta. Hannes vihittiin papiksi Kuopion-Oulun hiippakunnassa vuonna Hanneksen ensimmäinen työpaikka oli Karjalassa, ensin Käkisalmen kaupungissa ja sen maaseurakunnassa vuosina ja sitten kappalaisena Ruskealan seurakunnassa vuosina Käkisalmi ja Ruskeala kuuluvat nykyisin Venäjään. Sodan jälkeen Hannes siirtyi viideksi vuodeksi Järvenpäähän Kirkon seurakuntakeskuksen johtajaksi. Hänen viimeinen virallinen työpestinsä oli kirkon nuorisotyön pääsihteerinä vuosina Jäätyään eläkkeelle hän toimi vielä muun muassa turistipappina Las Palmasissa. Hanneksen tytär Kaisa Kauppinen on kertonut, kuinka Hanneksen jäätyä eläkkeelle alkoivat eläkeläispapit rouvineen vierailla heillä kotona. Näissä tapaamisissa apostoli Paavalista tuli kuin yksi perheenjäsen. Vielä vanhainkodissa Oulussa Hannes piti iltahartauksia. Isä vei sanaa loppuun asti, mutta ei koskaan tyrkyttänyt on Kaisa Kauppinen kertonut 93- vuotiaana kuolleesta Hannes ja Eeva Kauppisesta (Könni-Kauppinen), julkaistu aiemmin Kauppisviestissä 1/2006. isästään. Kodin uskonnollisuus loi ilmeisesti pohjan Hanneksen ihmisläheiselle elämänkatsomukselle ja vaikutti myös hänen vakaumukselliseen elämäntehtäväänsä. Hanneksen poika Markku Kauppinen on kertonut isänsä olleen aina kiinnostunut yhteiskunnallisista kysymyksistä, Hannes oli myös erittäin isänmaallinen. Hanneksen isä oli Juho Kauppinen. Hannes arvosti juuriaan, ja suvun yhtenäisyys oli hänelle tärkeää, niinpä Hannes ryhtyi aktiivisesti tukemaan sukuseuran perustamista yli 60 vuotta sitten. Puheenjohtajan tehtävä sopi sukurakkaalle Hannekselle erityisen hyvin, sillä hän piti aktiivisesti yhteyksiä sukulaisiin. Hän osallistui innokkaasti suvun tilaisuuksiin, puheenjohtajana, vuosikokousten saarnamiehenä ja sukuselvitysten käynnistäjänä. Työnsä vuoksi hänellä oli erityisen hyvä tilaisuus perehtyä kirkonkirjoihin ja tehdä sukututkimustyötä. Hannes sai ihmiset innostumaan yhteisen asian taakse ja hän toimi puuhamiehenä monessa. Hannes ja hänen vaimonsa Eeva Könni-Kauppinen olivat erinomainen tiimi ja täydensivät toisiaan monin tavoin. Minne tahansa isä ja äiti menivät, siellä alkoi tapahtua, näin muistelee tytär Kaisa Kauppinen. (Lähteet. Kauppisviestit 1/2005, 1/ runeberg.org/kuka 1954/0349.html). Sukuseuran ensimmäisen hallituksen jalanjäljillä Puheenjohtaja on ikäänkuin joukkueensa kapteeni, mutta yksikään sukuseura ei toimi pelkästään puheenjohtajan voimin, tarvitaan myös muita tulisieluisia toimihenkilöitä. Haluan heistä mainita erikseen ainakin merikapteeni, fil.tri Paavo Kauppisen, joka toimi aktiivisesti KAUPPISVIESTI 1/2016 9

10 sukuseuran perustamisesta lähtien monen vuoden ajan sen toiminnan kirjaajana ja sihteerinä. Hän on yksi sukuseuramme kunniajäsenistä, eikä aiheetta. Ohessa kuva ensimmäisestä sukukokouksesta Tästä se kaikki alkoi. Kauppisten sukuseuran ensimmäinen perustava kokous pidettiin Helsingin NMKY:n juhlasalissa Vuorikatu 17:ssä toukokuun toisena päivänä vuonna 1955, samassa juhlasalissa kokoonnumme kesällä sukujuhlan merkeissä. Varsinainen sukukokous oli Valkonauhaliiton huoneistossa Liisankatu 27: ssä , joten sukuseuran perustamisvuodesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 60 vuotta! Sukukokous alkoi rovasti Hannes Kauppisen pitämällä hartaushetkellä. Sen jälkeen merikapteeni Paavo Kauppinen toivotti kokousväen tervetulleeksi. Kahvittelun ja vapaamuotoisen seurustelun jälkeen hyväksyttiin säännöt ja siirryttiin valitsemaan jäsenet sukuhallitukseen ja -neuvostoon. Sukuhallitukseen valittiin rovasti Hannes Kauppinen, suvunvanhin, ekonomi Maire Kauppinen, kirjuri, ekonomi Kalevi Kauppinen, rahainvartija, muiksi varsinaisiksi jäseniksi valittiin dipl. ins. Arvo Kauppinen, neiti Liisa Kauppinen ja merikapteeni Paavo Kauppinen. Varajäseniksi valittiin lehtori Elina Kauppinen, vääpeli Martti Kauppinen ja ekonomi Matti Kauppinen. Sukuneuvostoon valittiin sukuhallituksen lisäksi kauppat.maisteri Aulis Kauppinen, sukuneuvoston puhemies, kansak. opettaja Aulis Kauppinen, maanvilj. Ville Kauppinen, varajäseniksi valittiin lainopin kand. Sakari Kauppinen, maanvilj. Eino Kauppinen ja veturinkulj. Reino Kauppinen. Nähtyäni nimet jäin miettimään, onko maanviljelijä Eino Kauppinen edesmennyt enoni? Suvussa on toki paljon samannimisiä henkilöitä, mutta täytynee selvittää asia, sukututkimusta sekin! Seuraavaan Kauppisviestiin toivomme teiltä lukijoilta tietoja sukuseuran hallitusten jäsenistä, niistä lukuisista puuhan ihmisistä, joiden aktiivisuuden ansiosta sukuseuramme toimii tälläkin hetkellä hyvin ja suunnistaa kohti uusia haasteita. Ota rohkeasti yhteyttä toimitukseen, kaikki tarinat, muistot, valokuvat ja muut tietolähteet ovat tervetulleita, myös kaikista muistakin suvun jäsenistä. Kannustan kaikkia jäseniämme osallistumaan omien mahdollisuuksien mukaan. Sukuseuran hallituksessa toimiminen on myös todella antoisaa ja mielenkiintoista, huonomminkin voisi aikansa käyttää. Hallitus valitaan sukujuhlassa aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Toivomme, että tulevassa vuosikokouksessa saamme hallitukseen uusia ja innokkaita jäseniä, ensimmäisen sukuseuran hallituksen hengessä. Sukuseura tarvitsee myös rivijäseniä, ihan jokaista meistä. Tuothan sukulaisesikin sukujuhlaan kuulemaan juuristaan. Lukemalla ee uimaan opi, vetteen se on mäntävä. Me Kauppiset haluamme pitää yhtä, onhan sukumme vaakunan keskiosassa suvun aikoinaan hyväksymä Yhtäpuuta -tunnus. Viitasaaren juhlatoimikunnan yli kolmekymmentä vuotta sitten käyttämää toivotusta lainaten Toivotamme koko Suomen Kauppiset Helsinkiin, Tervetuloa juhlimaan ! Toivotan oikein ihanaa kesän odotusta kaikille sukulaisille ja lähes sukuun kuuluville, tapaamisiin ensi kesänä Helsingissä, terveisin Marja- Liisa Ahlberg, sukuseuran hallituksen jäsen 10 KAUPPISVIESTI 1/2016

11 » Iikka Oskari Iikan tarinoita Järvi, virta ja kanava Iisalmen Nerkoonniemen kylä sijaitsee kaupungin keskustasta etelään päin vajaan kahdenkymmenen kilometrin etäisyydellä maantietä pitkin. Vesitie on paljon lyhempi ja esimerkiksi synnyinkotini Harjun pihaan näkyy Pyhän Ristin kirkontorni keskustasta. Kylä sijaitsee Kuopio - Iisalmi laivareitin varrella Nerkoonjärven länsirannalla. Järven eteläpäässä on 1870-luvun lopulla valmistunut Nerkoon kanava. Nerkoonniemen itäranta taas puolestaan rajoittuu Nerohvirtaan, Lampaanjärveen, Lammasvirtaan sekä Onkiveteen veden virtaus-suunnassa Iisalmen reitillä. Ennen kanavoinnin valmistumista Viannonkoski, Lammasvirta ja Nerohvirta ovat olleet este laivaliikenteen kehittymiselle. Kun Nerkoon kanava valmistui, alkoi myös laivaliikenne kehittyä nopeasti. Laivoja ostettiin kauppiaille sekä myös sitä varten perustetuille yhtiöille. Valmistuipa Iisalmen Luuniemelle myös telakka 1875 jossa tehtiin sekä kunnostettiin puurunkoisia laivoja sekä hinattavia proomuja.. Telakka oli omavarainen hiilimiiluineen ja tervahautoineen. Esi-isämme ovat myös tulleet veneillä Ylä-Savoon 1500 luvulla. Aluksi pari sukupolvea kevättulvien aikaan ylös ja syksyllä syystulvien aikaan, kesän sato ja saalis mukanaan, alas silloisille asuinpaikoille. Pysyvästi ympärivuotisiksi jäätiin kuitenkin jo myös 1500-luvulla silloisen Tavisalmen emäpitäjän (Maaninka) pohjoisosiin Kauppilanmäkeen. Edelleen Kauppiset asuvat siellä (nykyisin Vieremää) ja onpa sukukivikin kylällä. Kauppilanmäkeen muuttaneista Kauppisista on sitten yksi sukuhaara ostanut sotilassuvulta Nerkoonniemen kylän perustalon Vanhapihan 1700 luvun lopulla.. Nerkoonniemen Kauppisten yhteys on aina ollut muille Iisalmen pitäjän osille, 1950-luvulle saakka, vesistö ylittäen. Laivaliikenne on, sen alettua, ollut päivittäistä Iisalmi Kuopio reitillä ja Vanhapihalla oli oma laivalaituri eli ryki niin kuin niitä kutsuttiin. Laivayhteys oli päivittäistä. Matkustajalaivat ottivat myös rahtia eläimistä alkaen. Rautatie valmistui 1902 Iisalmeen saakka. Sen vaikutus oli laivaliikenteen kehittymiseen merkittävä ja laivavuorot alkoivat harveta. Nerkoonniemeläistenkin matkat Iisalmen ja Kuopion suuntiin alkoivat tapahtua Nerkoonjärven yli Taipaleen pysäkille ja siitä jo pääsikin posti- ja tiputtajajuniin. Taipaleeseen johti Vanhapihastakin havuviitoin merkitty talvitie jota pitkin kuljetettiin myöskin meijereihin ja myllyille menevät tuotteet. Matkustajalaivaliikenne Iisalmen ja Kuopion välillä muuttui lopullisesti vai kesäsesonkien matkailuliikenteeksi 1950-luvun alussa. Silloin myöskin Vanhapihan laivalaiturin ylläpito kylällä kävi tarpeettomaksi. KAUPPISVIESTI 1/

12 Maantiesilta valmistui Nerohvirran yläjuoksulle 1950-luvun alussa ja sitä seurasi samalla vuosikymmenellä myöskin tiestön rakentaminen kylälle. Siihen saakka esimerkiksi kansakouluun meno edellytti vesistön ylitystä Iisalmen maalaiskunnan asukkailla. Nerohvirran kansakoulu sijaitsi nimittäin virran länsipuolella (lakkautettu 1970-luvulla). Virran ylitys koulumatkalla oli aina jännitysmomentti. Erityisen jännää se oli silloin kun tukinuitto oli vielä käynnissä. Molemmilla puolin virtaa oli rannan tuntumassa puomit, joista yli piti mennä keikautusmenetelmällä. Toki kunta oli järjestänyt soutuvenekuljetuksen tilaten sen raanan asukkailta. Siitä huolimatta vesistön ylitys veneellä oli aina melkein pelottava ja ainakin jännittävä. Pelastusliiveistä ei ollut tietoakaan. Pahin pelkääjä oli alakansakoulunopettaja Hilkka Tikkanen (os. Nissinen). Hän oli virran itärannalla sijaitsevan Tikkalan talon miniä. Kuljetus virran yli oli Tikkalan rannasta. Tikkalan talo on myös suvun taloja siten, että talo on sisaruusosa Vanhapihasta. Taloon on tullut vävy Tikkasten suvusta. Talon nykyiset omistajat ovat pieteetillä kunnostaneet vanhan Tikkalan päärakennuksen sekä eräitä pihapiirin rakennuksia (kulttuuriteko). Nerkoonniemen Kauppiset ovat tottuneita vesilläliikkujia sekä vesistön hyötykäyttäjiä. Ehkä kauttaaikojen eniten Nerkoonjärvellä on liikkunut setäni Vihtorin poika Esa ( ). Hän liikkui järvellä kaikilla keleillä, koska hän kulki vuosikymmenet päivittäin työssä Nerkoonjärven itärannalla sijanneella asevarikolla. Kesällä soutuveneellä, talvella hiihtäen ja rospuuttoaikoihin kaikin keinoin. Järven selän leveys hänen reitillään oli noin kaksi kilometriä aavaa järvenselkää. Esa sedän jäädessä työeläkkeelle täysinpalvelleena hänen järvikalastusharrastuksensa muuttui ammattimaiseksi. Hyvin monet iisalmelaiset muistavat Esa sedän torilla kalakauppiaana. Tuoreitten Nerkoonjärvestä pyydettyjen kalojen myyntiä vauhditti hänen positiivinen hersyvä savolaishuumorinsa. Myöskin isäni Sulo ( ) Vihtorin poika Kauppisen mieleinen puuha oli kalastus. Kotini Nerkoonniemen Harjun hoito eräine sivutöineen rajoitti toimia tai kuten nykyisin sanottaisiin priorisoinnissa kalastus ei ollut ykkönen. Kalaa kuitenkin pyydettiin ja äitimme Annikki (os. Roth ) osallistui mielellään tarvittaessa tai onkimalla huokasuaikoina niin kuin hän itse sanoi. Olipa äidillä oma metalliverkkokatiskakin juuri sillä hyvällä ahvenen kulkureitillä. Kalaa oli kodissamme usein aterialla paistettuna, keitettynä, suolattuna, halstrattuna, savustettuna sekä myöskin lipeäkalana joulun seutuun. Isän bravuuri oli savustus. Sitä varten hän oli kehitellyt koko systeemin pihahaapojen juurelle. Siitä mysteeristä valmistui maittavia tuotteita isän taikomina. Puuhaan hän pilkkoi sopivat pikkupuut jotka kyllä kelpasivat äidillekin muurinpohjalettujen paistotulille Säkillinen sopivia erikoislastuja oli myös varattu kalojen maustamiseen eli savun tekemiseen. Kiireisinä aikoina ratkaisu oli usein niin, että siivotut kalat laitettiin vain suolarakeitten sekaan saaveihin. Sieltä sitten niitä otettiin kypsymään perunankeittokattilaan esimerkiksi kiireisen heinäntekoaikaan : Savoksi; pottupaan piällä kiehaatettiin puolisen jatkeeks. Monesti tehtäväni oli myös halstrata kalaa keittiö lieden tulilla. Savoksi; halsrooppa parj lahnoo iltaseks hellan tullilla sillä aekoo ku myö elukat hoejetaanj. Lähinnä keväisin kun saalista tuli runsaammin, isä vei myös Iisalmen torille myyntiin silloin tällöin kaloja. Vesipä herahti kielelle, kun muistelen näitä kalaevväetä jotka olj oekeeta luomuva Järvi ja yleensä vesielementti ruuan antajana sekä liikkumisen reittinä oli ja on hyvin tuttu juttu Iisalmen Nerkoonniemen Kauppisille. Aikaisemmin kirjailija Kauppis- Heikin ( ) juhlavuosi tarinoissa kerroinkin jo varmaan, että Ulmalan kansakoulunopettaja Heikki Kauppisen mieluisin onkipaikka oli Nerohvirran pikkuvirta ja siinä Vanhapihan myllyn- ja sähkölaitoksen seutu. Lieneepä siinä onkimisen aikaan myös kirjallista tuotantoaan ajatellut koska tiedetään hänen kirjoitelleen paljon kesäisin Vanhapihassa, jossa hän oli vieraana. Hyvää kesää ja sukuseuralle iloista 60-vuotisjuhlaa. 12 KAUPPISVIESTI 1/2016

13 Leikkaa irti Majoitus Hotelli Arthurissa Sukuseura on varannut hotellista ajalle seuraavat huoneet: - huone yhdelle hintaan 75 /yö, varattuna 10 kpl - huone kahdelle hintaan 80 /yö, varattuna 20 kpl - tilava Superior-luokan huone, varattuna 15 kpl - kahdelle hintaan 95 /yö - kahdelle aikuiselle ja yhdelle lapselle avattavalla vuodesohvalla 105 /yö - kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle avattavalla vuodesohvalla 115 /yö Hintoihin sisältyy aamiainen, langaton internetyhteys sekä arvonlisäverot Hinnat ovat voimassa myös edeltävän ja seuraavan yön saatavuudesta riippuen Hotellissa on myös huoneisto 5:lle hengelle sekä 3- ja 4-hengen huoneita, tarjousta voi kysellä myös näistä huoneista Varaukset voidaan tehdä suoraan hotellista puhelimitse tai sähköpostitse vastaanotto@hotelarthur.fi varauskoodilla Kauppisten sukuseura (ref ). Jokainen huolehtii itse huonevarauksestaan ja sen maksusta hotellissa. Varaamattomat huoneet vapautuvat hotellin vapaaseen myyntiin jälkeen Maksut - osanottomaksu 20 /hlö, ei peritä alle 18-vuotiailta - alle 4-vuotiaille ruokailut ilmaisia - lauantain lounas 11,90, noutopöytä - kulttuurikierros 55 /hlö, - sisältää matkan/kuljettajan, opastukset, sisäänpääsymaksut kohteisiin, kahvitarjoilun Lottamuseossa - lauantain päivällinen 17 /hlö - sunnuntain kirkkokyyti ja kiertoajelu 15 /hlö - sunnuntain päivällinen 18 /hlö Maksut tulee suorittaa Kauppisten sukuseuran tilille (IBAN) FI (BIC) NDEAFIHH Varaukset tulevat voimaan kun ne on maksettu sukuseuran tilille Kauppisten sukuseuran 60 -vuotisjuhlakokous ja sukutapaaminen Helsingissä Hotelli Arthurissa, Vuorikatu 19

14 Leikkaa irti Sukutapaamisen yleisohjelma Lauantai klo Ilmoittautuminen ja vastaanotto Hotelli Arthurin juhlasalin aulassa, samoin tuotemyynti Ilmoittautuneet ja varauksensa maksaneet saavat varausliput ja nimilaput Puheenjohtajat toivottavat tervetulleiksi klo Lounas Hotelli Arthurin ravintolassa -noutopöytä klo Kulttuurikierros Tuusulanjärven rantatielle Bussi lähtee Hotelli Arthurista klo 13 mukana alueopas, bussiin mahtuu 49 henkilöä, otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä Vierailukohteet: - Jean Sibeliuksen Ainola klo kohdeopas - Pekka Halosen Halosenniemi klo näyttely - Lottamuseo klo , kahvitarjoilu, näyttely - bussi saapuu Hotelli Arthuriin klo klo Päivällinen ja iltamat juhlasalissa Ohjelma alkaa klo juontaa Reijo Poropudas Ainoa mikä on pysyvää on juuret - tervehdykset: pj. Asko Kauppinen, Sakari Kauppinen - sukututkija Pekka Kauppinen: Kauppiset/ ortodoksit Tytötkin tilojen omistajiksi Päivällinen klo musiikkia ja puheenvuoroja - tietovisa joukkuekisana - yhteislaulua; maakuntalaulut Karjala Savo Keski-Suomi - vuosikymmenten kavalkadi - tanssia ja karaoke Tilaisuus päättyy klo Sunnuntai klo 9.30 Bussi lähtee tuomiokirkolle jumalanpalvelukseen klo Jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa klo Kiertoajelu kantakaupungissa, käynti Hietaniemen hautausmaalla klo Päivällinen hotellin ravintolassa -noutopöytä klo Juhlasalissa - Puhe: Kaisa Kauppinen, VTT, dosentti - Sukukokous - Kakkukahvit kokousaulassa Huom! Kulttuurikierrokselle ja kirkko- /kiertoajelulle varaudutaan lisäbusseihin/ maksujen palautukseen osallistujamääriin perustuen sekä kohteitten vastaanoton mahdollisuuksiin kulttuurikierrokselle.

15 Ilmoittautumislomake Maksun aihe /henkilö Osallistujat x hinta Ilmoittautuneiden nimet ja osoitteet Osallistumismaksu Lauantain lounas 11, Kulttuurikierros 55, Lauantain päivällinen 17, Sunnuntain kirkko ja kaupunkikierros 15, Sunnuntain lounas 17, Hinta yhteensä Huom! - alle 18-vuotiailta ei peritä ilmoittautumismaksua - alle 4-vuotiaille kaikki ruokailut ilmaisia Lähetä täytetty lomake osoitteella: Antero Kauppinen, Suokatu 24 A 33, Kuopio viimeistään , sähköposti: antero.kauppinen@iki.fi Maksa samalla Kauppisten sukuseuran tilille varaamasi palvelut, (majoituksen hoidat itse suoraan hotelliin, katso kohta majoitus) Kauppisten sukuseuran tili: IBAN-tilinumero FI BIC-koodi NDEAFIHH Huom! Jälki-ilmoittautumisia ei oteta vastaan eikä niitä huomioida. KAUPPISVIESTI 1/

16 Kauppisten sukuseuran 60 -vuotisjuhlakokous ja sukutapaaminen Helsingissä Hotelli Arthurissa, Vuorikatu 19 Sukutapaamisen yleisohjelma Lauantai klo Ilmoittautuminen ja vastaanotto Hotelli Arthurin juhlasalin aulassa, samoin tuotemyynti Ilmoittautuneet ja varauksensa maksaneet saavat varausliput ja nimilaput Puheenjohtajat toivottavat tervetulleiksi klo Lounas Hotelli Arthurin ravintolassa -noutopöytä klo Kulttuurikierros Tuusulanjärven rantatielle Bussi lähtee Hotelli Arthurista klo 13 mukana alueopas, bussiin mahtuu 49 henkilöä, otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä Vierailukohteet: - Jean Sibeliuksen Ainola klo kohdeopas - Pekka Halosen Halosenniemi klo näyttely - Lottamuseo klo , kahvitarjoilu, näyttely - bussi saapuu Hotelli Arthuriin klo Sunnuntai klo 9.30 Bussi lähtee tuomiokirkolle jumalanpalvelukseen klo Jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkossa klo Kiertoajelu kantakaupungissa, käynti Hietaniemen hautausmaalla klo Päivällinen hotellin ravintolassa -noutopöytä klo Juhlasalissa - Puhe: Kaisa Kauppinen, VTT, dosentti - Sukukokous - Kakkukahvit kokousaulassa Huom! Kulttuurikierrokselle ja kirkko- /kiertoajelulle varaudutaan lisäbusseihin/ maksujen palautukseen osallistujamääriin perustuen sekä kohteitten vastaanoton mahdollisuuksiin kulttuurikierrokselle. klo Päivällinen ja iltamat juhlasalissa Ohjelma alkaa klo juontaa Reijo Poropudas Ainoa mikä on pysyvää on juuret - tervehdykset: pj. Asko Kauppinen, Sakari Kauppinen - sukututkija Pekka Kauppinen: Kauppiset/ ortodoksit Tytötkin tilojen omistajiksi Päivällinen klo musiikkia ja puheenvuoroja - tietovisa joukkuekisana - yhteislaulua; maakuntalaulut Karjala Savo Keski-Suomi - vuosikymmenten kavalkadi - tanssia ja karaoke Tilaisuus päättyy klo KAUPPISVIESTI 1/2016

17 Kauppisten sukuseuran 60 -vuotisjuhlakokous ja sukutapaaminen Helsingissä Hotelli Arthurissa, Vuorikatu 19 Majoitus Hotelli Arthurissa Sukuseura on varannut hotellista ajalle seuraavat huoneet: - huone yhdelle hintaan 75 /yö, varattuna 10 kpl - huone kahdelle hintaan 80 /yö, varattuna 20 kpl - tilava Superior-luokan huone, varattuna 15 kpl - kahdelle hintaan 95 /yö - kahdelle aikuiselle ja yhdelle lapselle avattavalla vuodesohvalla 105 /yö - kahdelle aikuiselle ja kahdelle lapselle avattavalla vuodesohvalla 115 /yö Hintoihin sisältyy aamiainen, langaton internetyhteys sekä arvonlisäverot Hinnat ovat voimassa myös edeltävän ja seuraavan yön saatavuudesta riippuen Hotellissa on myös huoneisto 5:lle hengelle sekä 3- ja 4-hengen huoneita, tarjousta voi kysellä myös näistä huoneista Varaukset voidaan tehdä suoraan hotellista puhelimitse tai sähköpostitse vastaanotto@hotelarthur.fi varauskoodilla Kauppisten sukuseura (ref ). Jokainen huolehtii itse huonevarauksestaan ja sen maksusta hotellissa. Varaamattomat huoneet vapautuvat hotellin vapaaseen myyntiin jälkeen Maksut - osanottomaksu 20 /hlö, ei peritä alle 18-vuotiailta - alle 4-vuotiaille ruokailut ilmaisia - lauantain lounas 11,90, noutopöytä - kulttuurikierros 55 /hlö, - sisältää matkan/kuljettajan, opastukset, sisäänpääsymaksut kohteisiin, kahvitarjoilun Lottamuseossa - lauantain päivällinen 17 /hlö - sunnuntain kirkkokyyti ja kiertoajelu 15 /hlö - sunnuntain päivällinen 18 /hlö Maksut tulee suorittaa Kauppisten sukuseuran tilille (IBAN) FI (BIC) NDEAFIHH Varaukset tulevat voimaan kun ne on maksettu sukuseuran tilille KAUPPISVIESTI 1/

18 Kauppisten sukuseura ry:n sukukokouskutsu Kauppisten sukuseura ry:n sääntömääräinen sukukokous pidetään kello alkaen Helsingissä Hotelli Arthurin juhlasalissa osoitteessa Vuorikatu 19, Helsinki. Kauppisten sukuseura ry:n sukukokouksen esityslista Aika: kello Paikka: Hotelli Arthurin juhlasali, Vuorikatu 19, Helsinki 1. Kokouksen avaus 2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouksessa käsitellään ja päätetään sukuseuran sääntöjen määräämät asiat eli esitetään tilinpäätökset, toimintakertomukset ja toiminnantarkas- tajien lausunnot vuosilta Päätetään vuosien tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sukukokouksen väliseksi ajaksi , määrätään jäsenmaksut vuosille ja vahvistetaan talousarvio vuosille Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä sukukokousten väliseksi ajaksi sekä kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa. Pieksämäellä Sukuseuran hallitus 3. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri ja kaksi pöytäkirjantarkastajaa 4. Valitaan kaksi ääntenlaskijaa 5. Hyväksytään kokouksen työjärjestys 6. Esitetään tilinpäätökset, toimintakertomukset ja toiminnantarkastajien lausunnot vuosilta Päätetään vuosien tilinpäätösten vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä 8. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sukukokouksen väliseksi ajaksi sekä vahvistetaan talousarvio vuosille vuosille Valitaan hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja viisi jäsentä sukukokouksen väliseksi ajaksi Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastajaa sukukokouksen väliseksi ajaksi Muut asiat 13. Kokouksen päättäminen 18 KAUPPISVIESTI 1/2016

19 TASEKIRJA 2013 Kauppisten sukuseura ry Toimintakertomus Yleiskatsaus Sukuseuran vuoden 2013 tärkein tapahtuma oli kokoontuminen Viitasaaren Muikunlahden kartanossa elokuun päivinä. Sukutapaamiseen oli saatu julkaistua Viitasaaren- Halsuan sukututkimus sekä sukuvaakunan mallikappaleet olivat nähtävinä ja tilattavissa. Mallikappaleet jaettiin sukuseuran kunniajäsenille Matti ja Martti Kauppisille. Sukutapaamiseen osallistui n. 140 henkilöä. Hallinto Hallitus Asko Kauppinen Margit Väisänen-Vänskä Antero Kauppinen Marja-Liisa Ahlberg Antti Kinnunen Sanna Paltemaa Marjatta Teittinen Hallitus Asko Kauppinen Margit Väisänen-Vänskä Antero Kauppinen Marja-Liisa Ahlberg Pirjo Kauppinen Antti Kinnunen Marjatta Teittinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri-rahastonhoitaja puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri-rahastonhoitaja Kokoukset Sukututkija Toiminnantarkastajat Jäsenet Hallitus kokoontui seuraavasti: Pieksämäellä 17.3 ja ja13.10 Lomatrion tiloissa. Sukututkija Jarmo Ahlstrand oli luvannut tehdä Kannonkosken- Viitasaaren- Halsuan sukututkimuksen kevään 2013 kuluessa. Sukututkimus valmistui heinäkuussa ja oli myynnissä sukutapaamisessa Muikunlahdessa. Sukututkijalle maksettiin sovitusta apurahasta lokakuussa viimeinen erä, joka oli 4000 euroa. Tilivuodesta 2013 alkaen nimike toiminnantarkastaja korvaa nimikkeen tilintarkastaja. Matti Kauppinen (Iisalmi) ja Martti Kauppinen (Iisalmi) toimivat varsinaisina toiminnantarkastajina ja Olli Lahti ja Timo Kauppinen varatoiminnantarkastajina. Vuodesta 2012 on vielä tilintarkastuskertomus. Tarkastajat olivat laatineet erillisen muistion huomioitavista asioista hallitukselle,. Muistio käsiteltiin hallituksen kokouksessa lokakuussa. Vuoden 2013 lopussa jäsenmaksunsa maksaneita jäseniä oli 410. Jäsenmaksunsa jätti maksamatta 25 jäsentä. Kahtena peräkkäisenä vuotena jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet poistetaan vuosittain jäsenrekisteristä sääntöjen mukaisesti. Vuoden 2013 lopussa jouduttiin poistamaan rekisteristä jäsenmaksun kahtena peräkkäisen vuotena laiminlyönnin vuoksi kuusi jäsentä. KAUPPISVIESTI 1/

20 TASEKIRJA 2013 Kauppisten sukuseura ry (9) Matti Kauppinen Iisalmen Peltosalmelta, Martti Kauppinen Hankasalmelta ja Risto Kauppinen Vantaalta ovat kunniajäseniä. Ainaisjäseniä oli vuoden lopussa 9 kappaletta. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun viisitoistakertaisesti. Ainaisjäsenten maksamat jäsenmaksut tuloutetaan 15 vuoden aikana. Tulouttamattomia ainaisjäsenmaksuja on 1060 euron arvosta. Jäsenmaksut Jäsenmaksulaskutuksen toteuttamisessa käytettiin Kopijyvä Oy:n palveluita. Vuodesta 2011 alkaen jäsenmaksu on ollut 17,50 euroa/perhe Runnin sukukokouksen päätöksen mukaisesti. Viitasaaren kokouksessa päätettiin jäsenmaksu pitää ennallaan. Jäsenlehti Kotisivut Tuotemyynti Sukukirjat Viirit Korut Sukuvaakuna Muu myynti Jäsenlehti KauppisViesti ilmestyi ja jaettiin sukuseuran jäsenille kesä- ja joulukuussa. Lehden päätoimittajana on toiminut Asko Kauppinen. Jäsenlehden taittamiseen, tulostamiseen ja postittamiseen on käytetty Keuruskopio Oy:n palveluita. Kotisivujen ulkoasu on ajanmukaistettu jo vuonna 2012, mutta hienosäätöä on jatkettu, englanninkielistä sisältöä on laajennettu. Kotisivujen toteuttajana on toiminut kuopiolainen Mindcom Oy ja palvelin- ja domain- palvelun on tarjonnut Easylinehost (e- Sollertis Oy). Hankasalmen Kauppisten sukukirjaa II ja Ylä-Savon Kauppisten sukukirjaa II on varastossa kysyntään nähden liikaa, joten niiden kirjanpitoarvoa on tilinpäätöksessä vähennetty edelleen, koska myyntihinta on tiputettu kahteen euroon. Myös Hankasalmen Kauppiset I sukukirjan kirjanpitoarvo on nyt puolitettu liiallisen määrän vuoksi. Myyntihintaa olisi syytä tarkastaa. Sukukirjoja myytiin 2278 euron arvosta. Isännän viirejä ja pöytästandaareja myytiin 880 euron arvosta. Korumyyntiä oli 527 euron arvosta. Sukuvaakunoita myytiin yksi kappale eli 80 euron arvosta Muu myynti sisältää lehtien ja sukututkimusvihkosten myynnin ja myyntien postimaksuja. Muu myynti oli 536 euroa. Kokonaismyynti oli siis 4301 euroa. Tuotteita myytiin pääasiassa postiennakkomaksutapaa käyttäen, mutta merkittävästi myös sukutapaamisessa. Talous Tuloslaskelma osoittaa alijäämää 646,16 euroa. Sukuseuran maksuvalmius on ollut hyvä. 20 KAUPPISVIESTI 1/2016 3

21 TASEKIRJA 2014 Kauppisten sukuseura ry Toimintakertomus Yleiskatsaus Vuosi 2014 oli ensimmäinen sukukokousten välivuosista. Seuraavan sukukokouksen paikalle on jo etsitty vaihtoehtoja, mutta lopullista päätöstä ei ole vielä tehty. Sukuseuran on perustettu Helsingissä vuonna 1955 ja ensimmäinen sukukokous on pidetty Helsingissä vuonna 1956, joten tapahtuman järjestäminen Helsinkiin on perusteita. Sukuseuralla on ollut vuoden 2010 keväästä käytössä Facebook- ryhmä. Pikkuhiljaa ryhmän jäsenet alkavat itse tuottaa sisältöä. Hallinto Hallitus Asko Kauppinen puheenjohtaja Margit Väisänen-Vänskä varapuheenjohtaja Antero Kauppinen sihteeri-rahastonhoitaja Marja-Liisa Ahlberg Pirjo Kauppinen Antti Kinnunen Kuollut Marjatta Teittinen Kokoukset Sukututkimus Toiminnantarkastajat Jäsenet Hallitus kokoontui seuraavasti: Pieksämäellä 16.3 Lomatrion tiloissa ja ja11.10 Lahdessa Lokki-ravintolassa. Sukututkimusta ei ollut tekeillä. Hallitus kartoitti eri etenemisvaihtoehtoja. Valtuutettiin puheenjohtajaa ottamaan asiassa yhteyttä sukuseuramme joensuulaiseen jäseneen Pekka Kauppiseen, jolla on historiapalveluyritys. Matti Kauppinen (Iisalmi) ja Martti Kauppinen (Iisalmi) toimivat varsinaisina toiminnantarkastajina ja Olli Lahti ja Timo Kauppinen varatoiminnantarkastajina. Vuoden 2013 toiminnasta ei ollut erityistä muistiota hallitukselle. Vuoden 2014 lopussa oli 370 jäsentä, joiden jäsenmaksu oli hoidettu. Jäsenmaksunsa jätti maksamatta 58 jäsentä. Kahtena peräkkäisenä vuotena jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet poistetaan vuosittain jäsenrekisteristä sääntöjen mukaisesti. Vuoden 2014 lopussa em. jäseniä jouduttiin poistamaan rekisteristä 16 kappaletta. Matti Kauppinen Iisalmen Peltosalmelta, Martti Kauppinen Hankasalmelta ja Risto Kauppinen Vantaalta ovat kunniajäseniä. Ainaisjäseniä oli vuoden lopussa 9 kappaletta. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun viisitoistakertaisesti. Ainaisjäsenten maksamat jäsenmaksut tuloutetaan 15 vuoden aikana. Tulouttamattomia ainaisjäsenmaksuja on 1060 euron arvosta. Jäsenmaksut Jäsenmaksulaskutuksen toteuttamisessa käytettiin Kopijyvä Oy:n palveluita. Yhtiö on sulautunut vuoden aikana Grano Oy:öön. Vuodesta 2011 alkaen jäsenmaksu on ollut 17,50 euroa/perhe Runnin sukukokouksen päätöksen mukaisesti. Viitasaaren kokouksessa päätettiin jäsenmaksu pitää ennallaan. KAUPPISVIESTI 1/

22 TASEKIRJA 2014 Kauppisten sukuseura ry (9) Jäsenlehti Kotisivut Jäsenlehti KauppisViesti ilmestyi ja jaettiin sukuseuran jäsenille kesä- ja joulukuussa. Lehden päätoimittajana on toiminut Asko Kauppinen. Jäsenlehden taittamiseen, painamiseen ja postittamiseen on käytetty Keuruskopio Oy:n palveluita. Kotisivujen ulkoasu on ajanmukaistettu jo vuonna Kotisivujen toteuttajana on toiminut kuopiolainen Mindcom Oy ja palvelin- ja domain- palvelun on tarjonnut Easylinehost (e-sollertis Oy). Kotisivuja pyritään kehittämään edelleen. Kotisivujen lisäksi sukuseura on ollut Facebookissa jo vuodesta 2010 alkaen. FB ryhmän ylläpitäjinä toimivat Antero Kauppinen ja Margit Väisänen Vänskä. Vuoden 2014 lopussa FB- ryhmässä oli yli 200 jäsentä. Uusia jäseniä tulee lähes päivittäin. Tuotemyynti Sukukirjat Viirit Korut Sukuvaakuna Muu myynti Hankasalmen Kauppisten sukukirjaa II ja Ylä-Savon Kauppisten sukukirjaa II on varastossa kysyntään nähden liikaa, joten niiden kirjanpitoarvoa on tilinpäätöksessä vähennetty edelleen, koska myyntihinta on tiputettu kahteen euroon. Myös Hankasalmen Kauppiset I sukukirjan kirjanpitoarvo on nyt puolitettu liiallisen määrän vuoksi. Myyntihintaa olisi syytä tarkastaa. Sukukirjoja myytiin 477,70 euron arvosta. Isännän viirejä ja pöytästandaareja myytiin 970,00 euron arvosta. Korumyyntiä oli 361,00 euron arvosta. Sukuvaakunoita ei ole myyty tilikaudella. Muu myynti sisältää lehtien myynnin ja myyntien postimaksuja. Muu myynti oli 494,65 euroa. Kokonaismyynti oli siis 2303,35 euroa. Tuotteita myytiin pääasiassa postiennakkomaksutapaa käyttäen. Talous Tuloslaskelma osoittaa ylijäämää 1118,75 euroa. Ylijäämässä on mukana veronpalautus 538,94 euroa. Sukuseuran maksuvalmius on ollut hyvä. 22 KAUPPISVIESTI 1/2016 3

23 TASEKIRJA 2015 Kauppisten sukuseura ry Toimintakertomus Yleiskatsaus Vuosi 2015 oli toinen sukukokousten välivuosista. Sukuseuran on perustettu Helsingissä vuonna 1955 ja ensimmäinen sukukokous on pidetty Helsingissä NMKY:n juhlasalissa vuonna 1956, joten hallitus on päättänyt järjestää merkkivuoden kunniaksi sukutapaamisen ensimmäisen tapaamisen paikassa eli Hotelli Arthurissa Helsingissä. Sukuseuralla on ollut vuoden 2010 keväästä käytössä Facebook- ryhmä. Ryhmän yli 250 jäsentä on merkittävä määrä tiedonvälityksen kannalta. Hallinto Hallitus Asko Kauppinen Margit Väisänen-Vänskä Antero Kauppinen Marja-Liisa Ahlberg Pirjo Kauppinen Marjatta Teittinen puheenjohtaja varapuheenjohtaja sihteeri-rahastonhoitaja Hallitus on ollut vajaalukuinen Antti Kinnusen poismenon vuoksi. Kokoukset Sukututkimus Toiminnantarkastajat Jäsenet Hallitus kokoontui seuraavasti: Hämeenlinnassa 14.3, Helsingissä + Tuusulassa 30.5 ja Pieksämäellä. Sukuhallitus päätti kokouksessaan sukututkija Pekka Kauppisen ehdottamana, että tutkimuksen saa aloittaa Karjalan Kauppisista rajoittuen ortodoksiseen uskontokuntaan kuuluviin. Kohtuullinen, sukututkijan esittämä, korvaus sovittiin maksettavaksi tutkimustulosten hyväksymisen jälkeen. Matti Kauppinen (Iisalmi) ja Martti Kauppinen (Iisalmi) toimivat varsinaisina toiminnantarkastajina ja Olli Lahti ja Timo Kauppinen varatoiminnantarkastajina. Vuoden 2014 toiminnasta ei ollut erityistä muistiota hallitukselle. Vuoden 2015 lopussa oli 380 jäsentä, joiden jäsenmaksu oli kunnossa. Jäsenmaksunsa jätti maksamatta 29 jäsentä. Kahtena peräkkäisenä vuotena jäsenmaksunsa maksamatta jättäneet jäsenet poistetaan vuosittain jäsenrekisteristä sääntöjen mukaisesti. Vuoden 2015 lopussa em. jäseniä jouduttiin poistamaan rekisteristä 19. Matti Kauppinen Iisalmen Peltosalmelta, Martti Kauppinen Hankasalmelta ja Risto Kauppinen Vantaalta ovat kunniajäseniä. Ainaisjäseniä oli vuoden lopussa 9 kappaletta. Ainaisjäseneksi pääsee maksamalla jäsenmaksun viisitoistakertaisesti. Ainaisjäsenten maksamat jäsenmaksut tuloutetaan 15 vuoden aikana. Tulouttamattomia ainaisjäsenmaksuja on 840 euron arvosta. Jäsenmaksut Jäsenmaksulaskutuksen toteuttamisessa käytettiin Grano Oy:n palveluita. KAUPPISVIESTI 1/