Johtajan katsaus Kirkkopalvelyt ry:n hallituksen toimintakertomus vuodelta

Transkriptio

1

2 TOIMINTAKERTOMUS 2010 Sisällysluettelo Johtajan katsaus... 3 Kirkkopalvelyt ry:n hallituksen toimintakertomus vuodelta Yhteisvastuu... 5 Koulutuskeskus Agricola... 6 Diakonia- ja sosiaalipalvelut Yhteiset tukipalvelut Liiketoiminta Kirkkopalvelut ry:n ja konsernin taloudellinen asema ja tulos Henkilöstö Hallinto ja johtaminen Kirkkopalvelut ry tasekirja Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kirkkopalvelut Konserni Tuloslaskelma Tase Tilinpäätöksen 2010 liitetiedot Tilintarkastuskertomus Yhteisvastuukeräyksen tulokset

3 Johtajan katsaus Onnistumisen vuosi 2010 Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden arvopohjaiseksi missioksi on määritetty Rakennamme toivoa, hyvää elämää ja arjen kristillisyyttä. Tuotamme lisäarvoa asiakkaillemme ja jäsenillemme. Toimimme vastuullisesti, luovasti ja tuloksellisesti. Innostamme käytännön tekoihin. Toimintamme perustuu avoimuuteen ja luottamukseen. Visiomme suomalaisista lähimmäistään rakastava kansa on ajankohtainen talouden, rakenteiden ja yhteiskunnan murroksessa. Visioomme pyritään kolmella palvelualueella, jotka ovat koulutus ja uudistuminen, diakonia ja sosiaalinen vastuu sekä viestintä ja vaikuttaminen. Koulutuksen ja uudistumisen tavoitteena on olla pitkäjänteinen kirkon uudistaja sekä tulevaisuuden työelämän ja kansalaistaitojen valmentaja. Diakonian ja sosiaalisen vastuun tavoitteena on olla aktiivinen palvelujen rakentaja ja tuottaja. Viestinnän ja vaikuttamisen tavoitteena on taistella seurakuntien rinnalla elävän kansankirkon puolesta. Koko strategia kiteytyy sloganiin Välitämme. Vuonna 2009 aloitettu strategia- ja organisaatiouudistus jatkui kertomusvuonna. Vuoden alusta niin järjestö- kuin liiketoimintamme aloittivat uusissa kokoonpanoissaan. Palvelualueiden alastrategiat hyväksyttiin hallituksessa. Hallitus päätti vuoden 2010 toiminnan keskeisiksi tavoitteiksi seuraavat strategiset painopisteet: Asiakkuus sosiaalipalvelujemme laajentaminen koulutustehtävämme vahvistaminen jäsentemme sitouttaminen seurakunta-asiakkuuksiemme vahvistaminen Sisäiset prosessit uuden toimintaorganisaation ja strategian käyttöönotto matriisien toimivuuden parantaminen - tukifunktioiden uudelleenorganisointi - yhtenäisiin toimintatapoihin sitouttaminen yhteiskuntavastuuohjelman rakentaminen ja jalkauttaminen Yhteisvastuukeräyksen vahvistaminen Kehittyminen ja työhyvinvointi osaamiskartoitus ja osaamisen kehittäminen työntekijöiden osallistaminen prosesseihin Talous kannattavuuden parantaminen luopuminen kaikesta, mikä ei tue strategiaamme uusien rahoitusmahdollisuuksien etsiminen liiketoiminta tuottaa järjestölle taloudellista lisäarvoa 3 Vuosi 2010 oli monessa suhteessa vaativa. Toimintaympäristön muutos on ollut haastava. Kansantaloudessa taantuman jälkeinen epävarmuus on näkynyt monenlaisena varovaisuutena asiakkaidemme ostokäyttäytymisessä. Erityisesti tämä on näkynyt

4 kuntien sosiaalipalvelujen ostoissa. Erilaisissa kilpailutuksissa hinnan merkitys on suorastaan ylikorostunut. Rakenteelliset muutokset valtion hallinnossa, kunnissa ja seurakunnissa heijastuvat toimintaamme. Rakennemuutokset ovat pidemmällä tähtäimellä mahdollisuus palvelujemme myynnille. Epätietoisuus vastuista on hidastanut asioiden käsittelyä mm. lupa-asioissa. Suoranaisena uhkana seurakuntatyön näkökulmasta näyttäytyy ammattikorkeakoulujen rakennemuutospaineet. Diakonia-ammattikorkea-koulun omistajana Kirkkopalvelut tukee vahvasti neljän ilmansuunnan strategiaa, eli sitä, että seurakuntien diakonia- ja nuorisotyöhön ammattilaisia koulutetaan eri puolilla Suomea. Jos tätä tehtävää ei voida säilyttää, seurakuntamme ovat pysyvän työvoimapulan edessä. Omassa koulutustehtävässämme Koulutuskeskus Agricola vastaa rakenteellisiin muutospaineisiin. Olemme saaneet hyvää palautetta kykenemällä toiminnallisesti ja hallinnollisesti yhdistämään vapaan sivistystyön opintokeskus- ja kansanopistomuodoissaan, perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen eri muodot sekä erityiskoulutuksen. Tulemme edelleenkin vahvistamaan seurakuntia, järjestöjä ja koko suomalaista yhteiskuntaa palvelevaa koulutustehtäväämme. Erityistä meillä on diakoninen orientaatiomme, jossa kaikille halutaan tarjota hyvän elämän edellytykset. Kirkollisessa viestinnässä pinnalla oli ennen muuta seksuaalieettiset kysymykset keväällä seksuaalinen hyväksikäyttö ja loppuvuodesta suhtautuminen samaa sukupuolta olevien parisuhteisiin. Monet keskeiset kysymykset jäivät pintakuohun alle ja hidas reagointi viimeksi mainitussa kysymyksessä purkautui kirkosta eroamisaaltona. Julkinen keskustelu ja aktiivisuus seurakuntavaaleissa kuitenkin osoittivat, että kirkko ei ole suomalaisille yhdentekevä. Viestintätalona ja kouluttavana organisaationa roolimme kirkollisessa viestinnässä on ollut merkittävä. Uskomme merkityksemme myös kasvavan ratkaisujen etsijänä. Erilaiset mielipiteet kuuluvat terveeseen kansalaisyhteiskuntaan ja kansankirkkoon. Olennaista on, kykenemmekö käymään rakentavaa keskustelua. Huoleni ajattelinpa kirkkoamme tai suomalaista yhteiskuntaa liittyy asenteiden hyökkäävyyteen ja vastakohtien jyrkentymiseen. Tarvitaan ymmärryksen ja inhimillisyyden rakentajia. Ehkäpä tässä on tilausta kirkossa ja yhteiskunnassa vaikuttavalle lähimmäisenrakkauden kansanliikkeelle. Siinä on Kirkkopalveluille ja erityisesti Yhteisvastuulle tehtävää. Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden toiminnassa ja taloudessa on vuonna 2010 onnistuttu. Näkyvin onnistuminen lienee Yhteisvastuukeräyksen 60-vuotisjuhlavuosi ja sen keräystulos. Monia arkisia onnistumisia on saatu aikaan ja pantu alulle. Taloutemme ja kannattavuutemme ovat merkittävästi parantuneet ja olemme oikealla kehitysuralla haastavista ajoista huolimatta. Kiitän Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden työntekijöitä, jotka ovat arjessaan tehneet onnistumisen mahdolliseksi. Haluan kiittää uutta valtuustoamme ja hallitustamme sekä johtoryhmiämme, jotka luotsasivat valinnoillaan onnistumisiin. Kiitän myös järjestömme jäseniä ja koko konsernimme asiakkaita. Teitä haluamme palvella yhä vahvemmilla ja vaikuttavammilla tuotteilla ja palveluilla! Ilkka Mattila johtaja 4

5 KIRKKOPALVELUT RY:N HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2010 Konsernirakenne tarkastelukaudella Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöihin kuuluivat tilikaudella 2010 seuraavat tytäryritykset: Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa (66,8 %) Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaahan kuuluivat Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy (100 %) ja Kotimaa Tuotannot Oy (100 %) Kiinteistö Oy Helsingin Hietalahdenranta 13 (100 %) Kiinteistö Oy Ruskon Keskuvainio (100 %) Loma- ja majoituspalveluja tarjoava Törmälän loma- ja kurssikeskus Oy (79,6 %) ja sen kokonaan omistama tytäryritys Törmälän Lomakylä I Oy. Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa, Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy ja Kotimaa Tuotannot Oy muodostavat alakonsernin, josta on tehty konsernitilinpäätös. Kotimaa Tuotannot Oy:llä ei ollut varsinaista toimintaa tilikauden aikana. Yhtiökokouksessa tehtiin päätös yhtiön asettamisesta selvitystilaan, mikä rekisteröitiin kaupparekisterissä Julkinen haaste velkojille on annettu ja rekisteröity Lopettamisilmoitus on jätetty kaupparekisteriin YHTEISVASTUU Vuonna 2010 Yhteisvastuukeräyksen kohteena olivat köyhät lapsiperheet Suomessa ja Haitissa. Keräysvaroilla rahoitetaan Suomessa Marttaliiton ja Marthaförbundetin toteuttamaa köyhien lapsiperheiden ruokaturvahanketta. Haitissa kohteena oli ruokaturvaa vahvistavat Kirkon Ulkomaanavun/Luterilaisen maailmanliiton hankkeet. Tammikuun 12. päivä Haitissa tapahtuneen tuhoisan maanjäristyksen seurauksena päätettiin 60-vuotisjuhlaansa viettävä Yhteisvastuukeräys käynnistää välittömästi Haitin katastrofikeräyksenä. Aamupäivällä olivat ensimmäiset kerääjät liikkeellä välisenä aikana kerättiin lähes 1,5 miljoonaa euroa Haitin katastrofin uhreille tapahtuneen virallisen keräyksen käynnistämisen jälkeen kertyneet varat jakautuvat tehdyn päätöksen mukaisesti tuotonsaajille. Yhteisvastuukeräys sai liikkeelle suuren joukon juhlavuoden yhteistyökumppaneita, Marttoja, joilla oli merkittävä rooli kaikkien aikojen parhaan keräystuloksen aikaansaamisessa. Yhteisvastuun tulos oli ,98 (2009: ,76 ), keräyskuluja aiheutui ,72 (2009: ,79 ). Keräyskohteet saivat erinomaisen vastaanoton. Haitista tuli valitettavalla tavalla ajankohtainen. Myös köyhien suomalaisten lapsiperheiden määrän nopea kasvu koettiin tärkeänä teemana. Näiden hyväksi haluttiin lahjoittaa ja toimia kerääjinä. 5 Vuoden 2006 Yhteisvastuun vanhustyön Anna & Arvo -projekti saatiin päätökseen. Maahanmuuttajien työllistämistä edistävä vuoden 2009 keräysvaroin rahoitettu Yhdessä työhön -hanke käynnistyi. Ensimmäisen toimintavuoden aikana hankkeen kautta syntyi työ- ja harjoittelupaikkoja noin 200 maahanmuuttajalle. Hanke julkaisi verkkomateriaalia maahanmuuttajien työllistämisestä, kannusti kirkkoherroja tarjoamaan

6 harjoittelupaikkoja seurakunnissa sekä osallistui kirkon työyhteisöjen monimuotoistamista koskevan kirkolliskokousaloitteen laatimiseen. Eriarvoisuuden kasvu Suomessa on tuonut jatkuvasti uusia vähäosaisia seurakuntien ruokapankkeihin. Vuonna 2010 Yhteisvastuun koordinoiman EU:n elintarviketuen piirissä oli 198 seurakuntaa. Kirkkopalvelujen/Yhteisvastuun kautta jaettiin elintarvikkeita lähes kg, mikä on noin 20 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Kirkkopalvelut oli mukana Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden toiminnassa. Kirkon sosiaalifoorumi käynnisti kaksivuotisen toimikautensa teemalla Kohtuullinen elämä. Foorumissa on mukana 50 yhteiskunnan, kulttuurin, tieteen ja taiteen vaikuttajaa. KOULUTUSKESKUS AGRICOLA Kirkkopalvelujen koulutus- ja uudistuminen palvelualue aloitti toimintansa uudella nimellä Koulutuskeskus Agricola. Kevään aikana toteutettiin laaja viestintäja markkinointikampanja, jota varten Koulutuskeskus Agricolalle tehtiin uudet esiteja markkinointimateriaalit sekä toteutettiin kampanjapäivät. Lisäksi asiasta tiedotettiin sidosryhmille ja lehdistölle. Opetus- ja kulttuuriministeriö teki nimenmuutoksesta rekisterimerkinnän , jonka myötä Koulutuskeskus Agricolan kokonaisuuteen sisältyvät opintokeskus ja kansanopisto saivat nimekseen Agricola-opisto (kansanopisto) ja Agricola-opintokeskus. Ensimmäinen vuosi yhtenä hallinnollisena kokonaisuutena on ollut Koulutuskeskus Agricolassa uusien toimintamallien rakentamisen aikaa. Asiakkuusryhmien mukaan toiminnat on jaettu viiteen toiminta-alueeseen: Tapahtumapalvelut, Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut, Nuorten ammatillinen peruskoulutus, Yleissivistävä ja valmentava koulutus sekä Opiskelijapalvelut. Yhteisen laatujärjestelmän suunnittelutyö käynnistettiin. Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut Tapahtumapalvelut Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut -toiminta-alue on jakaantunut asiakkuuksien mukaisesti: seurakunta-asiakkaille suunnattu koulutustoiminta on keskittynyt Helsingin yksikköön ja Pieksämäen yksiköstä palvellaan yhteiskunta-asiakkaita, lähinnä sosiaalija terveysalan sekä erityishuollon ja kasvatuksen toimialoilla. Nuorten ammatillista peruskoulutusta toteutetaan kolmella koulutusalalla: humanistinen ja kasvatusala, sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousala. Yleissivistävä ja valmentava koulutus tarjoaa erilaisia nivelvaiheen koulutuksia sekä kansanopiston pitkiä ja lyhytkestoisia koulutuksia. Opiskelijapalvelut tarjoaa ohjaus-, asumis- ja vapaa-ajan palveluita Pieksämäen yksikön opiskelijoille. 6 Lahden Kirkkopäivien 2011 suunnittelu ja valmistelu aloitettiin paikallisesti yhteistyössä Lahden seurakuntayhtymän, Asikkalan, Hollolan, Kärkölän, Nastolan ja Orimattilan sekä Heinolan seurakuntien kanssa. Tavoitteiksi asetettiin tuottaa uusia mielikuvia kirkosta ja seurakunnasta, luoda uusia seurakuntatyön tapoja ja muotoja sekä

7 rakentaa yhteistyötä ja yhdessä tekemisen malleja kirkossa ja erityisesti Päijät- Hämeen alueen seurakunnissa. Tiekirkkoja oli ennätykselliset 284. Tiekirkkoihin lähetetyn materiaalipaketin sisältöä luotiin kestävän kehityksen periaattein. Tiekirkkojen verkkosivujen rinnalle kehitettiin uusi -palvelu, joka listasi Tiekirkkojen lisäksi muita matkailijaa kiinnostavia palveluita. Tunnettuutta nostettiin myös kampanjalla Seurakuntatyön ansiomerkkejä myytiin ennätysmäärä. Kulttuuriyksikön projektit saatettiin loppuun. Vuoden alussa toteutettiin Pyhyys ja musiikki -tapahtuma Pariisissa ja elokuussa maahanmuuttajien valokuvanäyttely kulttuurikeskus Caisassa. Näyttely oli esillä myös Kulttuurifoorumissa, jonka rahoitukseen Kirkkopalvelut osallistui. Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut, Helsingin yksikkö Seurakuntavaalit tahdittivat monella tavoin vuoden 2010 työtä. Lisäksi seurakuntien kanssa on tehty yhteistyötä mm. vapaaehtoistoiminnan, monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden teemojen alueella. Seurakunnan luottamushenkilön kirja ilmestyi yhteistyössä Kirjapajan kanssa, ensimmäinen 4000 kappaleen painos myytiin loppuun. Kevään vaalineuvontatilaisuuksiin osallistui 704 henkilöä ja syksyn kouluttajakoulutuksiin 1547 henkilöä. Luottamushenkilöstarttia valmisteltiin vuodelle Seurakuntavaaleissa äänestysikäraja laskettiin 16 vuoteen, johon liittyen oltiin mukana Nuorten Keskuksen Ensimmäinen kerta -hankkeessa. Syyskaudella käynnistettiin yhteistyö vapaaehtoistoiminnan kehittämishankkeissa Vantaan ja Helsingin seurakuntayhtymissä sekä Kirkkohallituksen kanssa. Hankkeiden oletetaan toteutuvan v aikana. Keväällä 2010 toteutettiin tilaustyönä Kirkkohallitukselle Yhdenvertaisuus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työyhteisöissä -tutkimus. Monikulttuurisuus-hankkeeseen liittyvä julkaisu Moni pari opas monikulttuurisille perheille valmistui. Kirjaa myytiin 998 kpl. Seurakunnan työntekijöille on Kirkon koulutuskalenterissa ollut tarjolla yhteensä 40 kurssia. Avoimia koulutuksia on toteutunut 31, yhdeksän peruuntui. Osallistujia avoimissa koulutuksissa on ollut yhteensä Seurakunnille tarjottuja räätälöityjä koulutuksia ja konsultointeja toteutui yhteensä 110 päivää. Kirkollisen johtamisen foorumiin osallistui 210 henkilöä. Opintotoiminnan tunteja toteutui tuntia ja opintokerhotunteja Aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut, Pieksämäen yksikkö Perinteisten oppisopimus- ja työvoimapoliittisten koulutusten lisäksi on järjestetty Lappeenrantaan lapsi- ja perhetyön perustutkinnon koulutus perhepäivähoitajille. 7

8 Aikuisopiskelijoille tarjottiin aikaisemman osaamisen perusteella räätälöityjä oppimispolkuja tavallista aktiivisemmin, esim. työttömyystilanteissa. Uutena tuotteena on marraskuussa aloitettu työnohjaajakoulutus, josta on suunniteltu pysyvää tuotetta Agricolan työelämäpalveluihin. Markkinoinnissa on myös yhteistyössä Kehittämiskeskus Tyynelän kanssa kehitetty peliriippuvuuskoulutus ja kouluttajavalmennus Pelistä pois. Nukketeatteriterapiakoulutuksen suunnittelu on käynnistynyt. Kirkon toimintaympäristöön sovellettu johtamisen erikoisammattitutkinto toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Karjalan ammattiopiston kanssa. Asiakkuuksien hallintaa on tehostettu. Asiakkuustyöskentelyä on tehty Helsingin yksikön kanssa erityisesti seurakunta-asiakkuuksien osalta. Asiakassegmenttien mukaiset työryhmät on perustettu kehittämään asiakaslähtöistä työotetta ja uusia tuotteita. Uusia kontakteja on solmittu, esimerkkinä Kehittämiskeskus Tyynelän hankkeet, Mikkelin sairaanhoitopiirin koulutustyöryhmä sekä Vaalijalan kuntayhtymän kokoama koulutusfoorumi. Nuorten ammatillinen peruskoulutus Nuorten ikäluokkien pienenemisestä huolimatta ammatillisen peruskoulutuksen keskimääräinen vuotuinen opiskelijamäärä oli hyvä. Valtakunnallista rekrytointia vahvistettiin markkinoimalla Koulutuskeskus Agricolaa nuorille suunnatussa valtakunnallisessa radioverkossa. Nuorten opiskelijoiden haasteellinen elämäntilanne tai heikot opiskeluvalmiudet aiheuttavat kuitenkin opintojen keskeyttämisiä. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalle haettiin syksyllä uuden opetussuunnitelman myötä kahta aloitusryhmää. Näistä toinen suunniteltiin siten, että opiskelijat etenevät opinnoissaan yksilöllisten tavoitteiden mukaisesti ja toinen niin, että opinnoissa voi edetä yleisten opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Hakijoita opetussuunnitelmaperusteiseen ryhmään oli kuitenkin niin vähän, että opiskelijat sijoitettiin kaikki samaan ryhmään. Ryhmästä keskeytti syksyn aikana kolme opiskelijaa. Vuonna 2010 ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvan täyttöaste oli 103,14 % (2009: 92,73 %) ja keskeyttämisaste 8 % (2009: 5,82 %). Koulutuskeskus Agricola on mukana Pieksämäen alueen toisen asteen koulutuksen järjestäjien Mun juttu -yhteistyöhankkeessa. Tässä hankkeessa koulutuksen järjestäjät mahdollistivat koulujen väliset yhteistoiminta- ja vaihtojaksot. Pieksämäen alueen toisen asteen oppilaanohjaajat ovat suunnitelleet yhteiselle tarjottimelle soveltuvia opintoja. Syksystä 2010 otettiin käyttöön uusi lukuvuoden jaksotusjärjestelmä, joka mahdollisti nuorille opinnot myös muissa Pieksämäen toisen asteen oppilaitoksien opetusryhmissä yhteisesti suunnitellun tarjonnan mukaan. Sisäoppilaitosmuotoisesti asuvien opiskelijoiden hyvinvointiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Opiskelijahuoltotyöryhmä työskenteli uuden toimintamallin mukaisesti. Asuntolanhoitaja aloitti työnsä asuntolassa, jossa asuvat ammatillista peruskoulutusta suorittavat nuoret. Syyskaudella saatiin työskentelyyn mukaan myös vakinainen vapaa-ajan ohjaaja. 8

9 Yleissivistävä ja valmentava koulutus Perusopetuksen ja toisen asteen väliseen nivelvaiheeseen tarjottavan koulutuksien yhteiskunnallinen tarve on kasvanut. Pieksämäen erityispiirre on syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kiinnittymättömyys opiskeluun. Etsivää ja hakevaa nuorisotyötä tarvitaan. Koulutuskeskus Agricola on hakeutunut yhteistyöhön eri tahojen kanssa, esimerkkinä Pieksämäen opetus-, nuoriso- ja sosiaalitoimi sekä muut oppilaitokset ja järjestöt. Agricolan ja samalla Pieksämäen kaupungin nivelvaiheen koulutustarjonta vakiintui yhdeltä osalta, kun Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi Kirkkopalvelut ry:lle vakinaisen luvan ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen järjestämiseen. Yhteistyö Pieksämäen kaupungin opetustoimen kanssa tiivistyi ja yhteistyösopimus perusopetuksen erityisopetuksen järjestämisestä pienryhmässä solmittiin. Perusopetuksen pienryhmään on ohjattu oppilaita Pieksämäen kaupungin lisäksi lastensuojelun yksiköistä Pieksämäen alueelta. Perusopetuksen lisäopetus kärsi opiskelijapulasta. Osasyynä on ikäluokkien pieneneminen Pieksämäellä. Markkinointia on tehostettu ja markkinointialuetta laajennetaan Pieksämäen alueen ulkopuolelle. Valmentavan koulutuksen opiskelijoita oli tilastointipäivänä yhteensä 72 ja yhteensä 67 opiskelijaa (vuotuinen keskiarvo 56,9 opiskelijaa). Merkille pantavaa on lievästi kehitysvammaisten opiskelijaryhmien opiskelijamäärän lasku 26 opiskelijasta 22 opiskelijaan, mihin vaikuttaa alueellinen kilpailu. Yksi Vaalijalan kuntoutuskeskuksen alueella toimivista ryhmistä (AIMO) lakkautettiin opiskelijamäärän pudottua. Yhteistyö Vaalijalan kanssa jatkuu edelleen tulevinakin vuosina. Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä kansanopiston kehittämishanke etenee. Ylläpitolupia ja toiminnan suunnittelua koskeviin kysymyksiin Kirkkopalvelut ry vastasi säilyttävänsä itsenäisyyden, mutta olevansa valmis syventämään yhteistyötä olemassa olevien verkostojen kanssa. Syyskauden lopussa Partaharjun Opiston edustajat ilmoittivat haluavansa jatkaa aiemmin käytyjä yhteistyöneuvotteluja. Keskustelut yhteistyömahdollisuuksista käynnistettiin joulukuussa. Vapaan sivistystyön opiskelijaviikkoja toteutui 4527 (2009: 4387). Kansanopiston uutena pitkänä kurssina aloitti Sinun paikkasi -kurssi, joka on tarkoitettu opiskelupaikkaa vaille jääneille nuorille. Agricola kutsuttiin pieksämäkeläisistä yrityksistä ja toimijoista koostuvan matkailunedistämisyhdistyksen, Tapahtumaverkko-ryhmän jäseneksi. Yhteistyö tuottaa lisää mahdollisuuksia muun muassa Agricola-opiston (kansanopisto) kesätoimintaan. Koulutuskeskus Agricolan järjestämä Bakacon-kurssi valittiin Pieksämäen kaupungin yhdeksi teemaksi Matkailumessuille Opiskelijapalvelut Opiskelijapalvelut tuottivat opiskelijoille ohjaus-, asumis- ja vapaa-ajanpalveluita. Vuoden 2010 aikana avustavat ohjaajat ja koulunkäyntiavustajat työskentelivät yhteensä 15:ssä valmentavan, yleissivistävän ja kansanopisto-opetuksen opetusryhmäs- 9

10 sä. Erityisopiskelijoiden asuntolassa ohjaus ja valvonta toteutuu lukukausien aikana kolmessa työvuorossa vuorokauden ympäri. Keväällä 2010 asuntolanhoitaja aloitti iltatyöskentelyn A-rakennuksen 84- paikkaisessa asuntolassa. Palvelu on lisännyt selvästi asukkaiden viihtyvyyttä, selkeyttänyt asuntolapalveluja ja lähestulkoon poistanut järjestyshäiriöt. Opiskelupalveluhenkilöstön rinnalla on työskennellyt koko vuoden 2-3 siviilipalvelusmiestä. Kesällä henkilöstö on toiminut erilaisissa tehtävissä koulutuskeskuksen leirien ja kurssien ohjaus- ja majoituspalveluissa sekä keittiöllä. Vuonna 2010 asuntolan käyttöaste on ollut keskimäärin %. Koulutuskeskuksen omien opiskelijoiden ja kurssilaisten lisäksi asuntolahuoneita on vuokrattu ulkopuolisille, etupäässä DIAK:n opiskelijoille. Vapaa-ajan palveluita toteutettiin alkuvuosi erilaisin sijaisjärjestelyin. Syyslukukauden alusta rekrytoitiin vakituinen vapaa-ajan ohjaaja, mikä loi puitteet vapaa-ajan toiminnan järjestelmälliseen organisointiin ja kehittämiseen. DIAKONIA JA SOSIAALINEN VASTUU Koivurannan palvelukeskus Koivurannan palvelukeskus tarjoaa ikäihmisille asumis-, hoiva- ja hoitopalveluja ympäri vuorokauden. Palvelukeskukseen kuuluvat vanhainkoti, tehostetun palveluasumisen yksikkö sekä rivitaloasunnot. Koivurannan Palvelukeskuksen yhteydessä on vanhustenkylän rivitalot, missä on 20 yksiötä ja kaksiota. Koivurannan paikkarakenteessa tapahtui vuoden aikana muutoksia. Laitospaikat vähenivät 10:llä. Pieksämäen kaupungin kanssa solmittiin uudet palvelusopimukset. Laitospaikkojen kokonaismääräksi tuli 25 paikkaa ja tehostetun palveluasumisen 30 paikkaa. Lisäksi kaupunki teki viidestä vuoden alussa luopumastaan laitospaikasta määräaikaisen tehostetun palveluasumisen sopimuksen vuoden 2012 kevääseen saakka. Hoitopäiviä kertyi vuonna 2010 yhteensä (2009: 21997). Asiakkaiden sijoittamiskriteerit ovat säilyneet ennallaan eli asiakkaat, jotka tulevat taloon, tarvitsevat runsaasti apua ja apuvälineitä arjen toiminnoissaan. Yhteistä koulutusta järjestettiin koko henkilöstölle. Osa työntekijöistä osallistui alan täydennyskoulutus- tai ajankohtaispäiviin. Muutosvalmennuskoulutuksessa oli kolme työntekijää. Koulutuksella tuettiin henkilöstöä muutettaessa palvelukeskuksen paikkarakennetta. Henkilöstöllä oli runsaasti sairauspoissaoloja, yhteensä 1340 päivää. Tilastoa nostaa se, että neljällä työntekijällä on pitkät sairaslomat (yht. 530 pv). Henkilöstön työssä jaksamista on tuettu muun muassa joustavin työaikaratkaisuin (osa-aikaisuus, osaaikaeläke, palkattomat toimivapaat, listajoustot) sekä liikuntasetelein. 10 Talouden osalta tuloja kertyi ennakoitua enemmän, vuoden aikana solmitun viiden tehostetun paikan osalta ja tämän lisäksi osan vuotta oli käytössä yksi ylimääräinen paikka. Henkilöstömenot ylittyivät reilusti. Syynä oli sairaspoissaolojen rinnalla suu-

11 rempi henkilöstön tarve. Henkilöstömitoitus jouduttiin suhteuttamaan kohonneeseen asiakasmäärään. Runsaasta sairastavuudesta aiheutui myös työterveysmenojen nousua. Kehittämiskeskus Tyynelä Kehittämiskeskus Tyynelän kehittämishankkeista kolmessa elettiin aktiivisen kehittämisen aikaa ja päättyvässä Muutosvalmius päihdetyössä (Valma) -hankkeessa keskityttiin tulosten juurruttamiseen ja tuotoksien levittämiseen. Kehittämiskeskuksen toimintaa rahoittaa Raha-automaattiyhdistys ja työntekijämäärä oli 14. Muutosvalmius päihdetyössä -hankkeessa (Valma ) kehitettiin yhteistyössä Kuopion Seudun Päihdepalvelusäätiön, Varkauden seudun päihdepalvelujen ja Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiön (nykyisin Sovatek-säätiö) kanssa asiakkaiden muutosvalmiutta edistävät toimintamallit. Hankkeen tuotoksista ja toimintamalleista keskeisimpiä ovat muutosvalmiuden arviointimalli, muutosmotivaatiota edistävä avojakso sekä asiakkaan muutosvalmiutta edistävä kohtaaminen. Merkittävimmät tuotokset ja työmenetelmät on kuvattu laajahkossa artikkelikokoelmassa, joka julkistettiin Valma-hankkeen päätösseminaarissa. Hankkeen tuotoksia levitetään alan tapahtumien, ammattilehtien ja kotisivujen kautta. Pelissä- ja Seniori-hankkeissa toteutettiin laajamittaiset erityisosaamiseen valmentavat prosessikoulutusohjelmat. Pelissä-koulutusprosessissa keskeisinä osaamisalueina olivat ongelmapelaajien ja heidän läheistensä kohtaaminen, tuki ja hoito. Seniorikoulutusprosessissa tärkeitä sisältöjä olivat ikääntyvien päihteiden ongelmakäytön tunnistaminen, ikäspesifisen päihdetyön erityispiirteet, menetelmät ja palvelupolkujen rakentaminen pilottipaikkakunnille. Pelissä-hankkeessa toteutettiin päivän mittaisia infokoulutuksia, joihin on osallistunut koko hankkeen aikana yli 600 henkilöä. Hankkeissa jatkettiin vertaistukitoiminnan kehittämistä ja laajentamista sekä palvelupolkujen rakentamista jokaisella yhdeksällä pilottipaikkakunnalla. Jalkautuvan ja asiakkaasta palveluohjauksellisella työotteella kiinnipitävän toimintamallin kehittämistä jatkettiin KiipIt-hankkeessa seitsemällä pilottipaikkakunnalla. Kehittämistoiminnan painopisteitä olivat asiakkaan arjen tukeminen ja kiinnipitäminen etenkin palvelujen nivelvaiheissa. Hankkeessa elettiin aktiivisen asiakastyön pilotointivaihetta, jolla haetaan kiinnipitävälle työotteelle omaa paikkaansa palvelu- ja tukiverkostossa. Tärkeinä kumppaneina kehittämistyössä ovat olleet päihdehuollon lisäksi päiväkeskukset ja monitoimijaverkostot. Riippuvuusklinikka Tyynelä Riippuvuusklinikka Tyynelä on päihde- ja riippuvuustyön erityispalveluyksikkö, joka toteuttaa palveluohjauksellisella työotteella arviointia sekä ryhmä- ja kurssimuotoisia kuntoutuspalveluja päihde- ja peliongelmista toipuville. Riippuvuusklinikka perustettiin vuonna 2009 Tyynelän Kuntoutuskeskuksen toiminnan päättymisen jälkeen tuottamaan kevytrakenteisia, avomuotoisia päihde- ja riippuvuustyön palvelumalleja ja kuntoutusohjelmia. 11 Keskeinen tavoite kertomusvuonna oli Riippuvuusklinikan toiminnan vakiinnuttaminen niin, että sillä olisi selkeä asema ja paikka päihdehuollon palvelujärjestelmässä.

12 Palvelujen myynti ja markkinointi tapahtui viestinnän kanssa laaditun markkinointisuunnitelman mukaisesti, johon sisältyi niin sähköistä markkinointia kuin suoraa markkinointia kuntakäynneillä. Kertomusvuonna Riippuvuusklinikka ei ole onnistunut saavuttamaan merkittävää asemaa palvelujärjestelmässä. Riippuvuusklinikan toiminnalle asetetut tavoitteet eivät toteutuneet ja sen vuoksi myös rekrytointisuunnitelma pysäytettiin. Uuden palvelumallin lanseeraus on osoittautunut odotettua haasteellisemmaksi. Riippuvuusklinikka toimi läheisessä yhteistyössä Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun kanssa. Yhdessä Ruusun työntekijöiden kanssa on rakennettu nuorille ja heidän vanhemmilleen päihdearviointikeskustelumalli. Riippuvuusklinikka on ollut aktiivisesti mukana uuden Perhekuntoutusklinikka Ruusun suunnittelu-, perustamis- ja markkinointiprosessissa. Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusu Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusu tarjoaa asiakkailleen laadukkaita lastensuojelupalveluja. Palvelutarvetta ennakoidaan seuraamalla palvelujen käytössä tapahtuvia muutoksia. Keskeisenä tavoitteena on toimintojen laajentaminen. Perhetyötä kehitetään uutena tuotteena. Asiakaskuntien vaikea taloudellinen tilanne vaikutti voimakkaasti palvelujen kysyntään etenkin toisella vuosipuoliskolla. Talouden epävakaisuus tulee lisäämään epävarmuustekijöitä myös lastensuojelupalvelujen käytössä, mikä tullee entisestään lisäämään avohuollon tukitoimien ja erilaisten perheisiin liittyvien interventioiden osuutta. Huostaanotettujen lasten osuus sijoituksissa väheni räätälöityjen lastensuojelupalveluiden ja erityisesti varhaisen puuttumisen ja avohuollon tukitoimien kysynnän lisääntyessä vuoden aikana. Ruusun palveluja käytti 9 (2009: 11) kuntaa. Hoitovuorokausia kertyi kotiosastolla 3024 (2009: 3889) ja vastaanotto-osastolla 1428 (2009: 1795) eli yhteensä 4452 (2009: 5684). Perhetyötä kertyi yhteensä 210 (2009: 186) vrk niin laitoskuntoutuksena erillisellä sopimuksella kuin räätälöitynä lapsen ja perheen tilanteeseen sopivina avohuollon tukitoimina toteutettuina yksilöllisinä palveluina. Jälkihuoltopalveluja kertyi 60 (2009: 44) kuukautta ja palvelun piirissä oli 8 (2009: 4) asiakasta. Kirkkopalvelut ry:n hallitus teki päätöksen Perhekuntoutusklinikka Ruusun perustamisesta kokouksessaan syyskuussa Perhekuntoutus tarjoaa perheille, vanhemmille, lapsille ja nuorille tukea ja apua silloin, kun perheen tilanne on ajautunut umpikujaan. Noin vuoden mittaisen perhekuntoutusprosessin aikana perheelle rakennetaan eväät vaikeasta elämäntilanteesta selviämiseen. Perhekuntoutusklinikka Ruusun toiminta käynnistyy huhtikuussa

13 YHTEISET TUKIPALVELUT Taloushallinnon palvelukeskus Kiinteistöhallinto Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden yhteinen taloushallinnon palvelukeskus tuotti taloushallinnon palvelut kaikille konserniin kuuluville yhtiöille. Taloushallintoon liittyviä prosesseja ja menettelytapoja kehitettiin aktiivisesti luotettavamman ja ajantasaisemman talousinformaation aikaansaamiseksi. Palvelukeskuksessa tehtiin varastovalvonnan ja siihen liittyvien prosessien kehittämistoimenpiteitä yhteistyössä varastotoiminnoista vastaavien kanssa. Alkuvuodesta toteutettiin Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaan fuusio sekä fuusioon liittyvien tietojärjestelmien yhdistäminen. Vuoden 2011 aikana merkittävänä kehityshankkeena saatetaan loppuun 2010 aloitettu mm. konsernin hyvä hallintotapa -ohjeistus sekä konsernin kausiraportoinnin uudistaminen. Organisaation vastuualueita täsmennetään ja prosesseja uusitaan edelleen. Kiinteistöhallintoon kuuluu tilojen ylläpidosta vastaaminen sisältäen kiinteistöissä tehtävät kunnossapito- ja peruskorjaustyöt. Kiinteistötoiminta vastaa myös palveluiden ja hankintojen kilpailuttamisesta sekä sijoitusliiketoiminnan käytössä olevien tilojen vuokrauksesta. Kiinteistötoiminta vastaa myös Kirkkopalvelujen metsävarallisuuden hoidosta. Kertomusvuoden aikana ei ollut merkittäviä peruskorjaus- eikä uudisrakennushankkeita. Suurin hanke oli Mariankatu 13:n kiinteistön sisäpihan pihakannen uusiminen, jonka kustannukset olivat n. 440 tuhatta euroa. Oppilaitostontin kiinteistöjen kiinteistöautomaatiojärjestelmän käyttöönotto saatettiin päätöksen. Kiinteistö Oy Helsingin Hietalahdenranta 13:n sisätiloissa tehtiin vuokralaisten vaihtumisesta johtuvia korjaus- ja muutostöitä. Kiinteistön teknisten töiden ja kiinteistöhuollon päivittäistehtävien huoltosopimukset kilpailutettiin. Kaikkien Kirkkopalvelujen käytössä olevien kiinteistöjen sähkön toimitussopimukset kilpailutettiin vuoden aikana. Sijoitusliiketoiminnan käytössä olevien tilojen käyttöaste oli lähes 100 %. Vuoden aikana vuokrattiin Muusanmaja Kittilästä. Kirkkopalvelujen Laukaan ja Tyynelän metsissä suoritettiin metsänhoitosuunnitelman mukaiset harvennus- ja päätehakkuut. Kaikkien metsätilojen osalta tehtiin suunnitelmien mukaiset metsänhoito- ja kunnostustyöt. 13

14 Henkilöstöhallinto Tietohallinto 14 Henkilöstöhallinto on ollut uudelleenorganisoinnin kohteena. Vuoden 2010 aikana Kirkkopalvelut ry:n palkanlaskennan ulkoistus toteutettiin siirtämällä palkanlaskenta ulkoisen palvelutuottajan järjestelmiin. Tämä projekti on osittain vielä käynnissä. Henkilöstön hyvinvointia arvioivaa työilmapiirimittaus tullaan toteuttamaan keväällä Vuoden 2011 aikana HR-toimintojen vastuut ja -prosessit päivitetään ajan mukaisiksi. HR -toimintoja resursoidaan uudella tavalla. Tietohallinnon keskeisin tehtävä auttaa konsernin palvelualueita toteuttamaan ja kehittämään omia ydintehtäviään ICT:n avulla. Kirkkopalvelut-Kotimaan ICTympäristö on pääosin ulkoistettu strategisille kumppaneille. Vuoden 2010 aikana tehtiin kartoitus konsernin kommunikointiratkaisun tehostamisesta ja kilpailutettiin teleoperaattorit. Konsernille määriteltiin tietoturvapolitiikka, käynnistettiin riskikartoituksen suunnittelu- ja strategiatyö. ICT-palvelumallin uudelleen määrittely ja organisointi on kesken. Viestintä Koulutuskeskus Agricolan ensimmäisen toimintavuoden aluksi viestintäyksikkö uudisti koulutuskeskuksen www-sivut sekä viestintä- ja markkinointimateriaalin visuaaliselta ilmeeltään ja kieleltään yhtenäiseksi. Materiaaliuudistuksessa tuotettiin mm. 40 koulutusesitettä, perusmateriaalit (kirjekuoret, pohjat, lomakkeet, käyntikortit, nimilaput, saatekortit) sekä markkinointimateriaalit (mainokset, roll-upit, kynät, mainoskassit). Lisäksi Viestintäyksikkö vastasi Agricolan media- ja sidosryhmätiedottamisesta, www-sivujen ylläpidosta, web-analytiikan seurannasta sekä toteutti sähköisiä kyselyjä Agricolan sisäisille ja ulkoisille sidosryhmille. Tiekirkkoviestinnässä panostettiin yhteisöllisyyteen. Taivaallinen taukopaikka - verkkopalvelu kokosi matkailijoiden vinkkejä tiekirkkopaikkakunnilla sijaitsevista muista kiinnostavista tutustumiskohteista. Taivaallisen taukopaikan lanseerauksessa tehtiin sekä sisältö- että mainosyhteistyötä Rantapallo-matkailusivuston kanssa. Rantapallon artikkeleita luettiin kertaa. Mainosbanneri-suurtaulun näyttökertoja oli kpl. Kirkkopalvelujen diakonian ja sosiaalisen vastuun palvelualueelle perustettiin uusi viestintäkanava, verkkojulkaisu Välitämme toivoa. Sähköinen lehti välittää kaksi kertaa vuodessa yhteistyökumppaneille ja asiakkaille ajankohtaiset uutiset Pieksämäellä toimivista sosiaalisista palveluista ja valtakunnallisista hankkeista. Välitämme toivoa lähetetään sähköpostitse noin 900 osoitteeseen. Viestintäyksikkö osallistui vuoden 2011 Yhteisvastuu-kampanjan Ole hyvä. Ole arkienkeli. suunnitteluun ja toteutukseen. Viestintäjohtaja oli mukana tiedonhankintamatkalla Mosambikissa.

15 Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöiden yhteiskuntavastuuohjelman ensimmäinen vaihe saatiin päätökseen joulukuussa Tavoitteena oli luoda ja ottaa käyttöön ohjelma, joka perustuu talon uuteen strategiaan ja toiminnallisiin arvoihin sekä vakiinnuttaa joitakin uusia ympäristöystävällisiä toimintatapoja, mm. jätteiden lajittelu. Työskentely käynnistyi elokuussa Ekokuulla, jonka aikana työntekijöille lähetettiin päivittäin sähköpostilla ekovinkkejä. Sosiaalisen vastuun perusosiot koottiin intraan. Kehityskohteet, puutteet ja ideat kirjattiin toimenpidelistalle. Taloudellisen vastuun osio lisätään intraan alkuvuodesta 2011 ja ohjelman rakentaminen jatkuu Näkyvin brändi mediassa oli Yhteisvastuukeräys, josta mediaosumia kertyi lehdet, radio ja TV-osumat yhteen laskien kpl (2009: kpl). Tiekirkoista kertyi 171 lehdistöosumaa (2009: 120 kpl). Myös EU-elintarviketuki herätti median kiinnostusta: osumia oli yli 30 kpl. Vuosi 2010 oli Kirkkopäivien välivuosi, joten osumia kertyi niukasti (2009: 226 kpl). Kirkkopalvelujen verkkosivuilla oli kävijää (2009: , -28 %). Sivujen näyttökertoja oli (2009: , -20 %). Koulutuskeskus Agricolan oma sivusto otettiin käyttöön , mikä on osaselvitys vähentyneelle kävijämäärälle. Sisäisiä uutiskirjeitä lähetettiin edellisvuoden tapaan keskimäärin yksi viikossa eli yhteensä 42 koko konsernin väelle ja lisäksi silloin tällöin pienemmällä jakelulla. LIIKETOIMINTA Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaalle vuosi 2010 oli kokonaisuutena hyvä. Aikaisemmin kahtena eri osakeyhtiönä toiminut kokonaisuus yhdistyi vuoden alusta yhdeksi yhtiöksi, mikä osaltaan auttoi yhteisen näkemyksen ja tahtotilan muodostamisessa. Yritys keskittyi ennen kaikkea välillisten omistajiensa, suomalaisten seurakuntien palvelemiseen. Tiukan seurakuntatalouden ilmastossa liikevaihto ei kasvanut, mutta yhtiön kannattavuus kehittyi selvästi budjetoitua paremmin. Kannattavuuden nousu oli seurausta tehostuneesta ja osina aiempaa tarkemmin kohdennetusta tuotantoprosessista. Kansantalouden matalasuhdanne verotti myyntiä koko alkuvuoden, mutta syksyllä yleinen noususuhdanne siivitti mediamyyntiä ajoittain jopa ennätystuloksiin. Seurakuntakenttä ei noussut samaan tahtiin, vaan myynti joutui ponnistelemaan äärirajoilla saavuttaakseen lähestulkoon edellisen vuoden tason. Seurakunta-asiakkuuksien systemaattiseen hoitoon ja kehittämisen panostettiin edelleen merkittävästi. Operatiivisia liiketoimintayksiköitä yhtiöllä on neljä: Lehtiyksikkö, joka julkaisee talon omia lehtiä, ennen kaikkea Kotimaata ja Askelta; kirkollista, hengellistä ja yleistä kirjallisuutta kustantava Kirjapaja; viestinnän asiantuntijapalveluita ja asiakaslehtiä tuottava Viestintäpalvelut sekä pääasiassa jumalanpalvelustarpeistoa toimittava Tarvikkeet-yksikkö, johon kuuluu myös urkutehdas Veikko Virtanen Oy. 15 Vuoden aikana vietiin läpi syvälle käyvä tervehdyttämisohjelma yhtiön kirjankustannusyksikössä Kirjapajassa. Yleinen tietokirjamarkkinan ahdinko on rokottanut keski-

16 kokoista erikoiskustantajaa ja yksikkö on jo useiden vuosien ajan ollut tappiollinen. Muiden kuin kristillisten oppikirjojen kustantamisesta luovuttiin ja julkaisuohjelmaa ja resursseja tarkasteltiin kriittisesti. Myös yksikön prosesseja kehitettiin yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijoiden ja henkilöstön kanssa. Yhtiön sähköistä liiketoimintaa kehitettiin lanseeraamalla K24-uutispalvelu, uudistamalla kotimaakauppa.fi ja julkaisemalla joukko e-kirjoja. Kotimaa24.fi-osoitteeseen rakennettu uutispalvelu on yhteistyöhanke Kirkon tiedotuskeskuksen ja suurten seurakuntien kanssa. Kirkosta puhuttiin paljon, erityisesti syksyisen eroamisaallon yhteydessä, ja K24-palvelu osoittautui tarpeellisemmaksi kuin osattiin odottaakaan. Parhaimmillaan palvelussa vieraili eri kävijää kuukaudessa. Kotimaakauppa.fi:n uudistaminen kasvatti yhtiön verkkokaupan liikevaihtoa selvästi. Vuonna 2010 valmistauduttiin myös Kotimaa-lehden uudistukseen. Uudistuksen lähtökohta on, että uutisjournalismin siirtyessä verkkoon Kotimaan on löydettävä uusi rooli pikemminkin aikakauslehtenä kuin viikkosanomalehtenä. Uudistukseen valmistauduttiin kouluttamalla henkilökuntaa, tarkistamalla tehtävänkuvia, kehittämällä lehtikonseptia ja tilaamalla lehdelle uusi ulkoasu. Ensimmäinen täysin uudistettu Kotimaa ilmestyi Seurakuntaviestinnän kohderyhmien pirstoutuminen ja samanaikainen tarve viestinnän tehostamiseen ovat synnyttäneet mittavan kehityshankkeen yhtiön Viestintäpalvelut-yksikössä. K360-nimellä kulkeva hanke tähtää huomattavasti nykyistä syvempään yhteistyöhön seurakuntien kanssa. Tavoitteena on räätälöidä asiakasseurakunnalle jäsenistötietoon, tavoitteisiin ja resursseihin perustuva viestinnän kokonaisuus. Kokonaisuuden tuottamisessa käytetään paikallisiin tarpeisiin ja resursseihin sovitettuja yhteistyö- ja kumppanuusmalleja. Myynti- ja markkinointiosastolla käynnistettiin vuoden alussa kaksivuotinen osaamisen kehittämishanke. Välitämme-nimellä kulkeva ulkopuolisen yhteistyökumppanin kanssa toteutettava koulutus- ja muutoshanke sai henkilöstön parissa hyvän vastaanoton ja siitä saatua kokemusta hyödynnetään jatkossa yhtiön koko henkilöstön osaamista kehitettäessä. Yhtiön yhteisiä toimintoja ja konsernitoimintoja pyrittiin myös selkeyttämään ja tehostamaan asetettujen tavoitteiden mukaisesti. 16

17 Kirkkopalvelut ry:n ja konsernin taloudellinen asema ja tulos Kokonaistuotot Konserni. Konsernin kokonaistuotot vuonna 2010 olivat (43.376) tuhatta euroa. Kokonaistuotot ilman satunnaisia eriä ja testamenttilahjoituksia olivat (43.160) tuhatta euroa. Kirkkopalvelut ry. Kirkkopalvelujen kokonaistuotot olivat (21.991) tuhatta euroa. Toimintavuoden aikana ei kertynyt satunnaisia tuottoja. Yhteisvastuukeräyksen osuus kokonaistuotoista oli (4.457) tuhatta euroa. Kokonaistuotot Konserni Yhdistys Varsinainen toiminta Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset Yhteensä Kulut Kokonaistuottojen jakautuminen toimintayksiköittäin käy ilmi tuloslaskelman liitetiedoista. Konsernin tuloslaskelman mukaiset kulut olivat yhteensä (43.006) tuhatta euroa. Sijoitus- ja rahoitustoiminnan kulut olivat yhteensä 538 (954) tuhatta euroa, josta korkokulujen osuus oli yhteensä 377 (494) tuhatta euroa. Sijoitus- ja rahoitustoimen kuluihin sisältyy sijoituksen arvonalennus 57 (400) tuhatta euroa. Kirkkopalvelut ry:n tuloslaskelman mukaiset kulut olivat yhteensä (21.782) tuhatta euroa. Tilikauden aikana ei ollut satunnaisia kuluja. Kokonaiskulut Konserni Yhdistys Varsinainen toiminta Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Tuloverot Yhteensä Yhdistyksen kokonaiskulujen jakautuminen toimintayksiköittäin käy ilmi tuloslaskelman liitetiedoista. Kertaluonteiset erät konsernitilinpäätöksessä Tilikauden aikana ei ollut satunnaisia eriä. Kertaluonteisena eränä voidaan pitää Mariankadun kiinteistön pihakannen korjausta, jonka kokonaiskustannus oli n. 440 tuhatta euroa. 17

18 Tulos Konsernin tilikauden tulos ennen vähemmistöosuutta oli (370) tuhatta euroa. Vähemmistöosuus konsernin tuloksesta oli 381 tuhatta euroa ja rahastosiirrot omakatteisista rahastoista -137 tuhatta euroa. Tilikauden ylijäämä oli (284) tuhatta euroa. Tase ja rahoitusasema Kirkkopalvelut ry:n tilikauden tulos oli (210) tuhatta euroa. Rahastosiirrot omakatteisista rahastoista olivat -137 tuhatta euroa. Tilikauden ylijäämä oli (233) tuhatta euroa. Konsernitaseen mukainen vieras pääoma oli (21.976) tuhatta euroa, josta korollista oli (13.128) tuhatta euroa. Konsernitaseen mukaiset rahavarat olivat vuoden lopussa (2.990) tuhatta euroa. Kirkkopalvelut ry:n mukainen vieras pääoma oli (16.389) tuhatta euroa, josta korollista oli (13.112) tuhatta euroa. Konsernin omavaraisuusaste on 38,2 % (31,6). Yhdistyksen omavaraisuusaste on 38,1 % (29,9). Tilikauden aikana saatiin yksi testamenttilahjoitus, joka kohdistui Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle. Tilinpäätöspäivän jälkeiset tapahtumat Henkilöstö Tilinpäätöspäivän jälkeen Kirkkopalvelut-Kotimaa-yhtiöissä ei ole ollut merkittäviä tapahtumia. Konsernin henkilöstön lukumäärä henkilötyövuosina mitattuna oli 350 (363), josta emoyhdistyksen henkilöstön lukumäärä oli 230 (232). Henkilöstökulut Konserni Palkat Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut Eläkevarauksen muutos Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä Henkilöstökulut Kirkkopalvelut ry Palkat Eläkkeet ja eläkevakuutusmaksut Eläkevarauksen muutos Muut henkilöstösivukulut Yhteensä Keskimääräinen henkilöstön lukumäärä

19 Hallitusten jäsenten, toimitusjohtajien ja yhdistyksen johtajan palkat ja palkkiot Yhdistys Konserni Konsernin henkilötyövuodet jakautuivat seuraavasti: Henkilötyövuosien määrä Konsernihallinto ja palvelut Koulutus ja uudistuminen Diakonia ja sosiaalinen vastuu Yhteisvastuu 7 7 Liiketoiminta Kirkkopalvelut Henkilöstön rakenne naiset miehet yhteensä Johto Päälliköt/esimiehet Toimihenkilöt Työntekijät Henkilöstön koulutus naiset miehet yhteensä Korkeakoulu Opistoaste/AMK Ammattikoulu Ylioppilas/Peruskoulu Henkilöstön keski-ikä: Naiset 47, miehet 48 Hallinto ja johtaminen Yleiset hallinnointiperiaatteet 19 Kirkkopalvelut on suomalainen yhdistys, jonka päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan yhdistyslakia, toimialojen toimintaa koskevia muita säännöksiä sekä Kirkkopalvelut ry:n sääntöjä. Tytäryhtiöiden toimintaa säätelevät osakeyhtiölaki, osakeyhtiöiden omat yhtiöjärjestykset sekä eri säädöksiin ja ohjeisiin perustuvat, toimintaa ohjaavat hyvän hallintotavan periaatteet. Konsernin eri toimielinten tehtävät määräytyvät lakien ja konsernin hallinnointiperiaatteiden mukaisesti.

20 Keskeiset hallintoelimet Sääntöjen 6. pykälän mukaan yhdistyksen päätösvaltaa käyttävät jäsenet yhdistyksen kokouksessa. Sääntöjen 11. pykälässä mainituissa asioissa päätösvaltaa käyttävät yhdistyksen vuosikokouksen neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsemat sekä Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n 9. pykälässä mainitun kiintiön mukaisesti valitut valtuutetut, jotka muodostavat valtuuston. Yhdistyksen hallintoa hoitavat valtuusto, hallitus sekä yhdistyksen johtaja. Yhdistyksen johtamistyöstä huolehtii ja vastaa valtuuston valitsema johtaja apunaan hallituksen nimeämä johtoryhmä. Kirkkopalvelut ry:n valtuusto Valtuuston muodostavat Kirkkopalvelut ry:n vuosikokouksen neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsemat valtuutetut. Valtuutetun on oltava evankelis-luterilaisen seurakunnan jäsen. Valtuuston jäsenet valitaan seuraavien kiintiöiden mukaisesti: 1. Jokaisesta suomenkielisestä hiippakunnasta, josta yhdistykseen kuuluu seurakuntia jäsenenä, kolme (3) jäsentä 2. Jäsenyhteisöjen ja -säätiöiden edustajina yhteensä viisi (5) jäsentä. 3. Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:stä valitaan kymmenen (10) valtuuston jäsentä, jotka ensimmäistä kertaa näiden sääntöjen mukaan valittaessa voivat olla Suomen Kirkon Sisälähetysseura ry:n hallituksen jäsenet. Kirkkopalvelut ry:n valtuuston kokoonpano toimikautena on seuraava: Puheenjohtaja piispa Eero Huovinen Varapuheenjohtaja sosiaalineuvos Antti Lemmetyinen Jäsenet Seurakunnat: Turun arkkihiippakunta Kirkkoherra Kalle Elonheimo, Sauvo-Karuna (uusi) KM Kaisa Johto, Lieto (uusi) Nuorisotyönohjaaja Kimmo Koivisto, Säkylä Tampereen hiippakunta Yliopettaja Usko Gullsten, Lempäälä Kirkkoherra Heikki Pelkonen, Laune Lahti (uusi) Toiminnanjohtaja Merja Päivärinta, Kangasala (uusi) Oulun hiippakunta Hallintojohtaja Antti Jääskeläinen, Rovaniemi (uusi) Opettaja Maarit Leskelä, Oulunsalo (uusi) Rehtori Aimo Maijala, Kokkola (uusi) 20 Mikkelin hiippakunta Vararehtori Lasse Alinen, Iitti Pastori Jaana Pietiläinen, Mikkeli