VERKKO- OPETUKSELLA TUETTU TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATTIIN OPPIMISEN MALLINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKO- OPETUKSELLA TUETTU TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATTIIN OPPIMISEN MALLINA"

Transkriptio

1 VERKKOOPETUKSELLA TUETTU TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATTIIN OPPIMISEN MALLINA Uudenmaan ELYkeskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue Osaamisen kehittämisryhmä Helsinki 2012

2 Alkusanat Esillä oleva selvitys Verkkoopetuksella tuettu työssäoppiminen ammattiin oppimisen mallina on tehty Uudenmaan ELYkeskuksen toimeksiannosta. Selvitysmiehinä ovat toimineet ja raportin käsikirjoituksen laatineet Jorma Ahonen (Innoline Oy), Tapio Eräheimo (LX Com Oy) ja Heikki Stenlund (Innoline Oy). Työryhmällä on pitkä kokemus am- matillisen oppimisen operatiivisissa sekä asiantuntija ja johtotehtävissä. Uudenmaan ELY- keskuksessa selvitystyön tuottajana on toiminut ryhmäpäällikkö Olli Petramo. Työryhmä esittää Uudenmaan ELYkeskukselle ja Olli Petramolle parhaat kiitoksensa panostuksista työn onnistumiseksi. Helsingissä 10.lokakuuta 2012 Jorma Ahonen Tapio Eräheimo Heikki Stenlund 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tausta Tavoitteet ja sisältö Raportin rakenne 7 2 AMMATTI, TYÖSSÄOPPIMINEN JA VERKKOOPISKELU Ammatti oppimisen päämääränä Ammatti ja ammattiin pääseminen Ammatillinen pätevyys ja ammatissa toimiminen Ammatillisen pätevyyden saavuttaminen 2.2 Työssäoppiminen ammattiin pätevöitymisen muotona Työssäoppiminen Työssäoppiminen osana koulutusohjelmaa Työssäoppiminen, työn sisältö ja työympäristö 2.3 Opiskelu ja opettaminen verkossa Hyvän verkkoopetuksen tunnusmerkistö Verkkooppimisen ydinhaasteet Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus verkossa Osaamisen kehittäminen on aina tavoitteellista ja tarkoituksellista Verkkooppimisen sulautuminen reaalimaailmaan Opettajana verkossa 3 TEOREETTINEN ASEMOITUMINEN Oppimisnäkemys ja asemoitumisen määrittävät valinnat Kokemuksellinen oppiminen Ilmiöpohjainen opetus 20 3

4 4 VETYMALLIN SOVELTAMINEN: CASETAPAUKSET Casekohteiden valinta ja kattavuus VETYkoulutukselle asetettavat yleiset vaatimukset Casekuvaukset Sähköisen markkinoinnin erikoispätevyys Ruiskuvalukoneenhoitaja Tutortyönohjaaja 4.4 VETYmuotoisen koulutuksen seuranta ja valvonta 35 5 SELVITYSTYÖPROSESSIN AIKANA HERÄNNEITÄ KYSYMYKSIÄ JA NÄKEMYKSIÄ 36 4

5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Merkittävä osa työvoimakoulutuksena toteutettavasta ammatillisesta koulutuksesta voitaisiin järjestää työpaikalla. Oppimistavoitteet ja sisällöt muokkautuisivat silloin luonnollisella tavalla ja aidossa työympäristössä vastaamaan työelämän tarpeita: edellytykset tuottaa sekä työpaikan että opiskelijan työuran kannalta merkittäviä tuloksia olisivat suotuisat. Kun opiskelu tapahtuu työpaikalla, on opittua sekä mahdollista että pakko soveltaa välittömästi käytännön työtehtävässä. Tämä syventää ja nopeuttaa oppimisprosessia. Opiskelijan ympärillä on yleensä myös monenlaisia, opiskeltavaa asiaa osaavia ammattilaisia. Nämä eivät ainoastaan oikai- se mahdollisia väärinymmärryksiä ja soveltamisvirheitä, vaan siirtävät samalla hiljaista tietoa. Työpaikka on usein ainoa tila, jossa on ajanmukaiset työkalut ja laitteistot. Esimerkiksi teollisen työn opiskelu vanhentuneella konekannalla oppilaitosten oppimisympäristöissä tarkoittaa yleensä myös vanhentuneiden asioiden, taitojen ja käytäntöjen opiskelua; harjoittelujaksoilla työpaikoilla asiat usein joudutaan opettamaan uudelleen. Työpaikka ja työtehtävälähtöinen opiskelu on aina enemmän tai vähemmän yksilöllistä, ja yksilöl- listäminen aiheuttaa kustannuksia kouluttajataholle ja myös työpaikalle. Toisaalta syntyy taloudel- lista hyötyä, kun opiskelu voidaan niveltää aidon ja tuottavan työn tekemiseen. Kokonaistaloudel- lista etua syntyy myös siitä, että opetuspaikka, työkalut, koneet ja laitteet ovat valmiina. TEhallinnon kannalta työpaikkalähtöisen opiskelun kokonaistaloudellinen mielekkyys määrittyy ennen muuta sen mukaan, kuinka tehokas tapa se on tuottaa työuran kannalta merkittävää oppi- mista. Avainrooliin nousevat tällöin niiden opetusmuotojen sisältö ja toteutustapa, joita tarvitaan tukemaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Lähikontaktia tarvitaan ainakin jos tavoitellaan ryh- mäytymisen hyötyjä. Mutta oppimissisältöjen ja oppimisen ohjauksen ydin voi olla myös verkossa. Verkkoteknologia tarjoaa keinon parantaa työvoimakoulutuksen tulos/panos suhdetta radikaalilla tavalla, kun verkkoopetusta ja verkon kautta tapahtuvaa ohjausta uskalletaan hyödyntää työpai- kalla tapahtuvan opiskelun rinnalla. Laajemmin katsoen verkkoteknologian ja viestinnän sovelta- mismahdollisuudet tarjoavat työvoimakoulutukselle mahdollisuuden nousta ratkaisevasti nykyistä suurempaan rooliin ja arvoon ammattiin opiskelun ja koko suomalaisen opetusjärjestelmän ken- tässä. 5

6 1.2 Tavoitteet ja sisältö Työvoimakoulutuksen tavoitteena on antaa koulutusta, joka parantaa työhön sijoittumisedellytyk- siä. Avainkysymys on tällöin, kuinka suuri osa opiskellusta lopulta siirtyy osaamiseksi ja ammatilli- seen toimintaan sekä myös muuttaa sitä. Tämän näkemyksen kautta tässä selvitystyössä tarkastel- laan työssäoppimista ja verkkoopiskelua. Selvitystyön perustavoitteena on auttaa TEhallintoa arvioimaan niitä koulutuksen tehostamisen ja laadun parantamisen mahdollisuuksia, joita verkkoopetuksella tuettu työssäoppiminen ammat- tiin oppimisen mallina tarjoaa. Selvitystyön käytännöllisenä tavoitteena on auttaa ELYkeskusta ostamaan koulutusta, jossa op- pimismallina on verkkoopetuksella tuettu työssäoppiminen, mitä täydennetään tarpeen mukaan muuhun kuin työssäoppimiseen liittyvällä kontaktiopetuksella. Tätä oppimismallia kutsutaan myö- hemmin nimellä VETYmalli. Kontaktiopetusta on monenlaista riippuen mm. ryhmäkoosta ja valituista opetusmetodeista. Lisäk- si verkkoopetus, työssäoppiminen ja kontaktiopetus voivat olla opetuksen elementteinä joko toi- sistaan selkeästi erotettavissa tai eri tavoin ja erisuuntaisesti toisiinsa sulautunutta monimuoto- opiskelua ja opetusta: jälkimmäisistä esimerkkeinä opetustilanne, jossa opettaja ohjaa verkon kautta opiskelijaa koneasetusten tekemisessä, tai kun perinteisessä luokkahuone tai työsalitilan- teessa hyödynnetään tietoverkkoja ja oppimisalustoja oppimisen tukena. Tämän selvitystyön ytimen muodostavat casetarkastelut, joissa pohditaan, miten ammattiin op- piminen niissä tapahtuisi kun oppimismallina olisi VETY. Uudenmaan ELYkeskus valitsi seuraavat casekohteet: Sähköisen markkinoinnin erikoispätevyys (opiskelijoina myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset) Ruiskuvalukoneenhoitaja (opiskelijoina työstä kiinnostuneet nuoret tai työttömäksi jääneet alan vaihtoon orientoituneet) Tutortyönohjaaja (opiskelijoina siivous, pesula, kiinteistöhuolto ja turvatehtävien ammattilaiset) 6

7 1.3 Raportin rakenne Luvussa 2 jäsennetään ammatin käsitteellistä sisältöä ja ammattiin pääsemistä sekä ammatillista pätevyyttä ja pätevöitymistä. Sen jälkeen tarkastellaan työssäoppimista ja erityisesti onnistuneen työssäoppimisen edellytyksiä. Luvun lopussa pohditaan verkkoa oppimis ja opetusympäristönä. Luvussa 3 kuvataan keskeiset teoreettiset valinnat ja painotukset, joihin selvitystyö nojaa. Ne oh- jaavat implisiittisinä tekijöinä luvun 4 casetarkasteluja. Luvussa 4 kuvataan, miten ammattiin opiskeltaisiin casetapauksissa, kun opiskelu tapahtuisi VE TYmallin mukaisesti. Casetarkastelut taustoitetaan kuvaamalla VETYkoulutukselle asetettavat yleiset vaatimukset. Luvun 4 lopussa VETYmuotoista koulutusta tarkastellaan koulutuksen seu- rannan ja valvonnan näkökulmasta. Luvussa 5 esitetään selvitystyöprosessin aikana heränneet kysymykset ja näkemykset. 7

8 2 AMMATTI, TYÖSSÄOPPIMINEN JA VERKKOOPISKELU 2.1 Ammatti oppimisen päämääränä Ammatti ja ammattiin pääseminen Ammatilla tarkoitetaan tässä ihmisen tekemän työn tehtävänimikettä ja asemaa. Ammatissa toi- miminen on panostamista, tekemistä ja tuotantoa, joka tapahtuu suhteessa johonkin kohteeseen ja jossa syntyy tuloksia, arvoja, merkityksiä, sisältöjä. Lisäksi katsotaan, että ammatissa toimimi- seen liittyy taloudellinen vastikkeellisuus. Tehtävänimikkeen puitteissa tehtävästä työstä saadaan tai näköpiirissä on tilanne että tullaan saamaan korvaus, joka on vähintään asianmukainen verrattuna vastaavantyyppisistä töistä maksettaviin korvauksiin. Suomessa on hyvin harvoja ammatteja, joihin tähtäävää koulutusta ei olisi tarjolla virallisen koulu- tusjärjestelmän puitteissa. Ammatit ovat joko pieniä (esimerkiksi lumilautailija) tai pieniä ja yhteis- kunnallisesta statukseltaan ambivalentteja (esimerkiksi seuralaispalvelutyöntekijä). Viime vuosikymmeninä on vahvistunut myös trendi, jossa yhä harvemmin päädytään mihinkään ammattiin ilman peruskoulun jälkeistä ja virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa tapahtunutta opiskelua: muodollisen koulutuksen puutteesta on muodostunut merkittävä ja usein myös katego- rinen työllistymisen este. Ilmiötä voi selittää työn sisältöihin liittyen sillä, että entistä harvempi työtehtävä olisi omaksuttavissa esimerkiksi kotona, harrastuksissa tai vapaasti vain itse tekemällä ja kokemuksen kautta työssä ja työn kautta oppien, vaikka niitä tuettaisiinkin erilaisilla epämuodol- lisilla koulutusmuodoilla. Toisaalta voi olla niin, että nopeasti paisutettu koulutusjärjestelmä tuot- taa sen verran paljon järjestelmän läpäisseitä henkilöitä, ettei sen ulkopuolisille väylille oppia am- matteihin ole jäänyt enää tilaa, vaikka ne joidenkin yksilöiden, kokonaistalouden ja jopa kokonais- ten ammattien kannalta olisivatkin perusteltuja Ammatillinen pätevyys ja ammatissa toimiminen Luvanvaraisissa ammateissa toimimisen perusedellytys on tutkinnon tai vastaavan oppimäärän kautta saavutettu muodollinen pätevyys. Sama tilanne on joissakin julkisen sektorin ammateissa, jotka sinänsä eivät ole luvanvaraisia, mutta joissa edellytetään muodollista pätevyyttä. Yleinen ammatissa toimimisen edellytys on, että on olemassa maksukykyinen ja haluinen taho, joka suo 8

9 rittaa henkilölle korvauksen ammatissa tehtävästä työstä. Maksavan tahon olemassaolon yleisiä edellytyksiä puolestaan on, että tehty työ on taloudellisesti tuottavaa tai vaikuttaa sellaiselta. Ammatillinen pätevyys on suhteellista. Joka toinen ammatissa oleva on keskimääräistä pätemät- tömämpi ja osa heistä on objektiivisesti ajatellen tehtävään pätemättömiä. Ääritilanteissa päte- mättömyys voi olla jopa vaaraksi asiakkaille tai ylipäänsä kanssaihmisille. Objektiivisesti pätemät- tömän työ voi vaikuttaa tuottavalta, joten kaikissa ammateissa toimii myös ammatillisesti päte- mättömiä. Toisaalta edes huippuluokan pätevyys ei välttämättä tarjoa mahdollisuutta toimia am- matissa, jos pätevyydelle on vähän kysyntää tai sitä ei tunnisteta. Yleisesti ottaen korkea ammatil- linen pätevyys kuitenkin korreloi ammattiin pääsemisen ja siinä pysymisen kanssa. Ammatillisen pätevyyden olemassaolossa on perimmiltään kysymys laadusta: ensinnäkin kyvystä tuottaa ammatilliset laatukriteerit täyttävää työn jälkeä ja toisekseen laatuvarmuudesta eli toden- näköisyydestä, jolla työn laatukriteerit täyttyvät. Tämä edellyttää vähintäänkin minimiosaamista- soa kaikissa ammatillisissa kvalifikaatioissa vaatimuksissa, joita peruslaatukriteerit täyttävän työn jäljen ja laatuvarmuuden synnyttäminen tekijältä edellyttää. Pätevyyden olemassaolo kytkeytyy myös nopeuteen ja kokonaistuotoskykyyn: ihminen, joka kyke- nee tuottamaan esim. kymmenen laatukriteerit täyttävää yksikköä tietyssä ajassa on pätevämpi kuin henkilö, joka kykenee synnyttämään viisi yksikköä vastaavanlaatuista tuotosta vastaavassa ajassa. Laatutekijöiden rinnalla jokaisessa ammatissa on nopeuteen ja kokonaistuotoskykyyn liitty- vät minimivaatimukset, jotka henkilön tulee täyttää ollakseen ammatillisesti pätevä Ammatillisen pätevyyden saavuttaminen Ammatillinen pätevyys saavutetaan ja sitä ylläpidetään ja kehitetään oppimalla eri tavoin: sekä teoreettisessa opiskelussa että harjoittelun ja harjaantumisen kautta itse työssä kokemuksellisesti oppimalla. Ammatillisen pätevyyden saavuttaminen on pätevyyden saavuttamista useissa eri kvalifikaatioissa. Ranskankielisessä ympäristössä tapahtuvaan henkilökohtaiseen myyntityöhön tarvittavan kielitai- don voi hankkia esimerkiksi yliopistolla, työväenopistossa, rakastumalla ranskalaiseen tai liittymäl- lä muukalaislegioonaan. Tehtävässä vaadittavat lähikontaktitaidot voi myös oppia eri tavoin: vaik- kapa simuloituina vuorovaikutusharjoituksina työvoimakoulutuksen luokkahuoneopetuksessa, stand up koomikkona, urheilujoukkueiden pukukopeissa herjoja heittäen tai lukemalla amerikka- laisia practical guideoppaita aiheesta kuinka vaikutan kanssaihmisiin nopeasti ja tehokkaasti. Kunkin kvalifikaation kohdalla on pääsääntöisesti monta eri oppimisympäristöä ja oppimismuotoa saavuttaa ammatillinen pätevyys. Usein pätevyys saavutetaankin ja se on järkevä saavuttaa use- ampaa oppimismuotoa soveltaen. 9

10 Lähtökohtaisesti kysymys ei ole siitä, voiko jonkun kvalifikaation kohdalla saavuttaa pätevyyden oppimismuodolla A tai B, vaan o o o millä oppimismuodolla tai oppimismuotojen yhdistelmällä ja/tai eri oppimismuotojen keskinäisellä rytmityksellä pätevyys on saavutettavissa mahdollisimman tehokkaasti. Tehokkuus on tässä laadun, ajan ja kustannusten funktio. Laatu on saavutetun pätevyyden astet- ta/tasoa: saavutetaanko vain minimitaso vai enemmän ja kuinka paljon enemmän. Aika on päte- vyyden saavuttamisen vaatimaa tehokasta opiskeluaikaa sekä pätevyyden saavuttamisen vaatimaa kokonaisaikaa. Kustannus on opiskelun ja opettamisen vaatima resurssipanos. Optimaalinen oppimistapa riippuu kvalifikaation luonteen lisäksi muistakin tekijöistä, kuten opis- kelijasta, tarjolla olevista opetus(muoto)vaihtoehdoista ja tilannetekijöistä. Esimerkiksi: Opiskeltava, teollisuustyöhön liittyvä kvalifikaatio sopisi hyvin opiskeltavaksi ryh- mässä ja simuloiduissa tilanteissa oppilaitoksessa. Oppilaitoksella on kuitenkin van- hentunut konekanta ja opettajilla vanhentunut osaaminen, jonka tulemana opete- taan eilisen osaamisella ja koneilla eilisen työmenetelmiä. Kvalifikaatiota olisi järke- vämpi tavoitella opiskellen hajautetusti työpaikoilla. Käytännön oppimistilanteille on tyypillisestä, että yksittäistä pätevyyden osaaluetta on tehokkain- ta tavoitella käyttämällä rinnakkain ja peräkkäin monta eri oppimisen muotoa. 2.2 Työssäoppiminen ammattiin pätevöitymisen muotona Työssäoppiminen Työssäoppiminen tapahtuu työelämässä ja se on yksi ammattiin ja ammatissa oppimisen muoto: työssäoppiminen on yksi muoto saavuttaa, ylläpitää ja kehittää ammatillista pätevyyttä. Työtä tehdessä oppii siitä riippumatta, tiedostetaanko oltavan työssä oppimassa. Tavoitteellisel- la työssäoppimisella tähdätään siihen, että oppiminen työssä olisi mahdollisimman tehokasta ja hyödyllistä. Tähän pyritään suunnittelun, valmistautumisen, ohjaamisen, seurannan ja käytäntöjen parantamisen keinoilla. Ohjaamisessa on periaatteessa kaksi perusmallia: oppija työskentelee ko- keneen ammattilaisen rinnalla työtoverina tai oppija työskentelee kokeneen ammattilaisen ohja- uksessa. Lisäksi ohjausta työhön ja työssäoppimiseen saadaan usein myös työpaikan ulkopuolelta ammattiin kouluttavan oppilaitoksen tai ammattispesifin täydennyskoulutuksen kautta. 10

11 Tavoitteellinen työssäoppiminen kohdentuu käytännössä jonkun tai joidenkin kvalifikaatioiden kehittämiseen. Samalla kuitenkin opitaan myös muita eiartikuloituja tai eiartikuloitavissa olevia asioita. Jälkimmäiset ovat työelämän hiljaista tietotaitoa, joka liittyy itse ammattiin ja ammatin toimintaympäristöön ja usein myös yleisiin työelämävalmiuksiin. Työssäoppimispaikka ainutlaatui- sena toimintaympäristönä vaikuttaa merkittävästi oppimisen edellytyksiin: työssäoppimiselle on leimallista oppimisprosessin tietty satunnaisuus ja vahva kontekstisidonnaisuus sekä tapahtumisen paikka ja aikasidonnaisuus. Oppiminen työssä ja työpaikoilla on kaikille oppijoille väistämättä eri- lainen kokemus ja myös oppimisen tulokset siis ovat yksilöllisiä ja erilaisia. Ammatillisen pätevyyden karttumisen rinnalla tavoitteelliseen työssäoppimiseen liitetään myös yleisempiä kehittymisajatuksia, kuten yksilön persoonan kehittyminen ammatillisen identiteetin muutoksen ja kasvun myötä ja ohessa. Edelleen, yksilön tietoisuus työn tekemisen ja jatkuvan oppimisen sulautuneisuudesta, voi tukea häntä kasvussa oman työtoimintansa ja pätevyytensä perusteita tietoisesti ja pitkäjänteisesti kehittävänä ihmisenä. Tällaisen sekä ammatillisen että persoonallisen itseohjautuvuuden vahvistuminen koetaan nykyisin laajasti jopa itseisarvoiseksi Työssä oppiminen osana koulutusohjelmaa Työssä opiskelu on keskeinen opetusmuoto työvoimakoulutuksessa ja sen suhteellista osuutta pyritään edelleen nostamaan. Muut keskeiset opetusmuodot ovat kontaktiopetus (opettaja ja opiskelija kohtaavat luokkahuoneessa tai vastaavassa opetustilassa) ja ohjattu verkkoopiskelu. Näiden kaikkien rinnalla tapahtuu opiskelijan omatoiminen opiskelu. Työssäoppimista tulee olla oikea määrä suhteessa oppimistavoitteisiin sekä suhteessa toisiin ope- tusmuotoihin: ei ole asiallista venyttää työssäoppimista, jos venymän tuottama lisähyöty olisi saa- vutettavissa tehokkaammin muilla opetusmuodoilla. Tehokkuus on tässä nopeuden, laadun ja kaikkien osapuolten kustannusten funktio. Pedagogisesti perustelemattomat ja tarpeettoman ylipitkät työssäoppimisjaksot voivat muodostua tehokkaan ja mielekkään oppimisen esteeksi. Pa- radoksaalisesti TEhallinto voi itse ruokkia tätä ilmiötä, kun koulutuksen tarjousvertailuissa pide- tään hinnan arvioinnin keskeisenä mittarina hintaa opiskelijatyöpäivää kohden. Työssä oppimisen tulee olla oikeassa aikarytmissä suhteessa toisiin opetusmuotoihin ja niiden sisältöihin. Perusajatus on saada sopivalla rytmillä oppimisimpulsseja uutta ja haastavaa oppi- mista kokeiltavaksi käytännössä ja sopivasti aikaa ja tilaa kokeillun omakohtaiseen jäsentämiseen suhteessa muiden opetusmuotojen kautta saatuihin impulsseihin ja oppiin. Ohjaava opettaja on keskeisessä roolissa edistämässä ja auttamassa tässä prosessissa: uuden tiedon tuottamisessa, kokemusten reflektoinnissa, käytännön havaintojen käsittelyssä ja käsitteellistämisessä sekä uusi- en käytännön kokeilujen pohjustamisessa. 11

12 2.2.3 Työssäoppiminen, työn sisältö ja työympäristö Ideaalitilanteessa työssäoppiminen tapahtuu hyvässä ohjauksessa, hyvässä työympäristössä, sopi- via ja ammattiosaamisen kertymisen kannalta relevantteja työtehtäviä suorittaen. Jotta oppiminen kohdentuisi varmasti relevantteihin asioihin ammatillisen osaamisen prosessissa, tulisi kaikkien osapuolten tiedostaa, mitä ammattiosaamista ollaan kartuttamassa ja millä keinova- likoimalla se voisi tapahtua tehokkaasti. Keinovalikoimaa joudutaan usein täsmentämään oppijan tausta ja muut yksilölliset tekijät huomioiden. Oppimistavoitteista tulee projisoida tehtäväkuvia, joita sitten yleensä iteroidaan ajan mittaan. Hyvä työympäristö syntyy ammatillisesti yksilöä kehittävien työpaikan arvojen ja työkeskeisen ja asiallisen johtamiskulttuurin kautta; eikä vain siinä organisaatiossa, jossa työssä oppiminen muo- dollisesti tapahtuu, vaan myös muissa tuohon organisaatioon tiivisti kytkeytyvissä tahoissa, joiden kanssa työssäoppija on vuorovaikutuksessa. Työssäoppimisen kannalta hyvässä työympäristössä on monipuolista ammatillista osaamista ja työkulttuurinen perusorientaatio, että osaamista ollaan valmiita jakamaan: ollaan ammattilaisia ja ihmisiksi myönteisessä ilmapiirissä. Fasiliteetit ja työvä- lineet ovat luonnollisesti kunnossa sekä työprosessit ja menetelmät turvallisia. Hyvässä ohjauksessa ohjauksen määrä, sisältö ja antotapa ovat harmoniassa ja synkronissa oppi- mistavoitteiden ja sisältöjen sekä oppijan valmiuksien ja muiden yksilöllisten tekijöiden kanssa. Hyvä ohjaus koostuu yleensä usean ihmisen antaman ohjauksen yhteissummana. Osa ohjauksesta on täysin tiedostettua ja pedagogisesti pohdittua, osa hyvinkin tiedostamatonta ja tietenkin on myös kaikkea siltä väliltä. Esimerkiksi reilu, avoin ja vaativa asiakas organisaation sisäinen tai ulkoinen voi tiedostamattaan olla mitä parhain oppimisen oheisohjaaja. Keskeisiä ja tärkeitä ohjaajaroolin haltijoita ovat asiakkaat, työkollegat ja erityisesti työpaikan ja oppijan oma työpaik- kaohjaaja ja/tai mentor. Mentoroiva ohjaus ei perimmiltään poikkea juuri mitenkään hyvästä yksi- lötason henkilöstöjohtamisesta ja esimiestyöstä: vanhemman ja kokeneemman työtekijän taholta tuetaan ammattiin kehittyvää ihmistä, jotta tämä harjaantuu tekemään tuottavaa ja laadukasta työtä turvallisesti, ottamaan yhä suurempaa vastuuta työskentelystään sekä etsimään omaehtoi- sesti ratkaisuja työssään kohtaamiin ongelmiin. 2.3 Opiskelu ja opettaminen verkossa Hyvän verkkoopetuksen tunnusmerkistö Nykyaikaisen verkkoopetuksen peruskriteerinä pidetään opetuksen ja opiskelun konstruktiivi- suutta. Sillä tarkoitetaan sitä, että sisällöillä, oppimistehtävillä ja oppimisympäristöjen rakenteella tuetaan uuden tiedon oppimista siten, että se perustuu oppijan omaksumiin aikaisempiin tieto ja taitorakenteisiin. Hyvässä verkkoympäristössä on mahdollista rakentaa oppimistilanteet yksilöllis- tä etenemisvauhtia ja oppimispolkuja edistävästi huomioimalla oppijan yksilölliset valmiudet ja taitoisuus. 12

13 Oppimisympäristön rakenteissa ja elementeissä on runsaasti oppimisen rakentumista palvelevaa ainesta. Myös paluu aiemmin opiskeltuun ainekseen ja tehtäviin sekä itsenäisesti myös uuden tiedon hankintaan on jatkuvasti mahdollinen ja avoin. Oppimistavoitteet jokaiseen oppimisaiheeseen ja teemaan ovat opetussuunnitelmassa tarkoin määriteltyjä ja suorituskriteerit sekä laadullisesti että määrällisesti ovat myös oppijan tiedossa. Verkkoohjaajan on mahdollista seurata oppijan yksilöllisiä valintoja ja ohjata uusien tai vaihtoeh- toisten oppimistehtävien suunnassa. Verkkoopiskelussa ohjaaja ja opiskeluryhmä ovat tavallaan aina läsnä enterin etäisyydellä siis toisin kuin koulumuotoisessa opetuksessa, jossa kotitehtävät ja niiden ongelmat kohdataan pääsääntöisesti yksin. Toisaalta voidaan myös ajatella, että tehokkaalle oppimiselle asetettavat kriteerit verkkoopetuksessa eivät erityisesti poikkea muulla tavalla toteutetusta opettamisesta ja oppimisesta Verkkooppimisen ydinhaasteet Verkkoopiskelun keskeisiä lähtökohtia ja perushaasteita on, että oppijan tulee olla pitkälti itseoh- jautuva ja omaaloitteisesti aktiivinen. Tämän toteutumista pyritään tukemaan monin tavoin op- pimisympäristön rakenteilla ja ohjauksella esimerkiksi kannustamalla opiskelijaa tekemään juuri hänelle sopivimpia oppimista edistäviä ratkaisuja. Valinnat voivat koskea oppimistehtävien suori- tusjärjestystä, ajoitusta ja myös laajuutta siten, että oppijan oma toiminta ja työtilanne (esimer- kiksi työssäoppimisessa erityisesti) parhaalla mahdollisella tavalla tukee oppimista. Opiskelutehtävien tulee olla mielekkäitä ja sopivasti haastavia, jotta oppijan motivaatiotaso pysyy verkkoopiskeluun riittävällä tasolla. Motivaatio mihin tahansa inhimilliseen toimintaan ei syn- ny eikä pysy itsestään, vaan oikeastaan vain motivoitumiseen johtavan toiminnan kautta; tässä yhteydessä juuri mielekkääksi ja uutta haastavaksi toiminnaksi koetut tehtävät ovat avain motivoi- tumiseen, samoin kuin mahdollisimman välitön, kannustava, suuntaava ja ohjaava palautejärjes- telmä. Verkko itsessään ei tee opetettavista/opittavista asioista helpompia tai vaikeampia, joskin voidaan myös perustellusti ajatella, että verkkoopetuksen prosessin tulee aina olla hyvin huolella suunni- teltua ja didaktisesti vaiheittain harkittua. Kontaktiopetuksessa opettajan on mahdollista muuntaa opetuksensa sisältöä, metodeja, intensiteettiä, rytmitystä ja jopa osatavoitteita ns. ad hoc tilanteen vaatimalla tavalla Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus verkossa Olennainen yksilöllistä ja yksin oppimista edistävä ja tukeva elementti on sosiaalisen vuorovaiku- tuksen kautta tapahtuva oman oppimisen konstruktioiden arviointi, peilaus ja vahvistaminen tois- ten samaa asiaa opiskelevien kanssa. Sosiaalinen vuorovaikutus voidaan toteuttaa verkossa esi- merkiksi siten, että suoritettujen tehtävien yhteydessä oppijat ohjataan antamaan palautetta toi- silleen ja jo tehtävien suoritusvaiheessa verkkoympäristössä on vuorovaikutukseen sopivia nk. 13

14 sosiaalisen median hyödyntämiä työkaluja, kuten chatti, kysymyspalsta ja vaikkapa oma kuva tai videopäiväkirja. Oppijat voidaan myös ohjata yhteisten tehtävien tekemiseen parityönä tai pieninä työryhminä lähes vastaavalla tavalla kuin kontaktiopetuksessa. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvän yhteistoiminnallisuuden toteuttaminen kontaktiopetuk- sessa on jo kymmenien vuosien ajan ollut tunnettu metodinen valinta ja sen tulokset ovat kiistat- tomia oppimisen tehokkuuden suhteen. Verkossa yhteistoiminnallisuuden järjestäminen on myös mahdollista, mutta se vaatii opintopolun suunnittelussa ja tehtävien rakenteessa ja toteutusta- voissa erityistä huomiota. Verkkoympäristö kokoaa oppijajoukon samaan virtuaaliseen luokkati- laan tehokkaasti ja säännöllisesti samalla kun tilassa oleminen on kuitenkin suurelta osin aika ja paikkariippumatonta. Verkkoopetus ja oppiminen yleensäkin on parhaimmillaan toteutettuna eriasteisesti monimuo- toistettua, jolloin oppijaryhmä kohtaa toisensa ajoittain myös kasvokkain ja käytettäviä opetusme- todeja varioidaan. Aivan kaikessa verkkoopetuksessa lähikontaktointi ei ole kuitenkaan mahdollis- ta; tällöin kyseeseen voi tulla esim. videokonferenssien järjestäminen tai jopa virtuaalisten koh- taamisten järjestäminen reaaliaikaisesti Second Life tyyppisissä ohjelmissa Osaamisen kehittäminen on aina tavoitteellista ja tarkoituksellista Oppimisella tulee aina olla jokin mieli ja tarkoitus: suunta ja päämäärä ja siihen pyrkimisen in- tentio. Tämä ei ole opetusmuotoihin sidoksissa oleva asia, vaan se koskee verkkoopetusta siinä missä kaikkea muutakin opetusta. Verkkoopetuksen opetussuunnitelma on pohdittu ja vahvistet- tu yhteinen ja yleinen raami, jonka puitteissa ja rajoissa jokainen oppimisprosessi on aina ja lopul- ta yksilöllinen. Parhaiten menestyy kaikessa opiskelussa se, jolla on tahto ja halu oppia uutta ja menestyä suorituksissaan. Oppimisen prosessiin liittyy aina elämysten ja tunteiden elementti. Tunteet ovat aivan keskeinen osa kokemusmaailmaamme. Erityisen vahvoja ovat vuorovaikutuksessa syntyvät tunteet: ne virit- tävät ja määrittävät erityisesti suhdettamme toisiin ja 'toiseuteen'. Verkkoopiskelussa on tunne mukana aivan kuten kaikessa opiskelussa, sillä myös verkkoyhteisössä pysyvyyden ja sitoutumisen asteen ratkaisee yhteisöön solmittu tunneside. Vaikka voit 'klikata' itsesi ulos silmänräpäyksessä, ei verkkovirran katkeaminen tarkoita tunnesiteen katkeamista. Oppimisen omaehtoista prosessia verkossa tukee myös laadittava henkilökohtainen oppimis- suunnitelma eli HOPS. Verkkoopetuksessa se on likimain välttämätön ja kaikkia yksilön oppimisen toimintaa hyvin läheltä koskettava suunnitelma. Yhteistyössä ohjaajan ja oppijan kanssa laadittava HOPS säätelee ja määrittelee opiskelun sisältöä, rytmiä, nopeutta ja intensiteettiä ja samalla si- touttaa ja mahdollistaa omien taitojen, intressien ja tavoitteiden mukaisen opintopolun kulkemi- sen. 14

15 2.3.5 Verkkooppimisen sulautuminen reaalimaailmaan Verkkoopiskelu ei ole vain verkossa tapahtuvaa opiskelua, vaan verkkoopiskelun keskeinen idea on aina suunnata ja viedä oppimistehtävien kautta oppijan huomio reaalimaailmaan todelli- siin tilanteisiin ammatillisessa koulutuksessa erityisesti työpaikan ja työelämän kontekstiin. Kon- tekstuaalisuus on yksi mielekkään ja merkityksiä luovan oppimisen keskeisiä avainsanoja. Amma- tilliseen pätevyyteen ja taitoisuuden kehittämiseen tähtäävässä opiskelussa kontekstin huomioi- minen jatkuvasti on välttämätöntä. Verkkoopiskelu vapauttaa oppijan ajan ja paikan suhteen ja samalla se myös vapauttaa opiske- lun tapahtumisen nimenomaisesti siellä, missä oppimisen ja harjoituksen kohde aidosti sijaitsee. Verkkoaineistot ja ohjaavat tehtävät, samoin kuin opiskeltavan ammattialan ohjaava verkko- opettaja, ovat verkon ja tietotekniikan kautta läsnä työelämän arjessa, työpaikalla tai jopa itse työkoneen ääressä; oikeaoppisen suorittamisen paineen ja ongelmanratkaisun keskiössä. Tästä asetelmasta syntyy myös kontekstiin olennaisesti liittyvä toinen avainsana: situationaalisuus, jolla tarkoitetaan oppijan ja oppimisen kannalta itse akuuteissa tilanteissa ja tapahtumapaikalla synty- vää tarvetta hyödyntää opiskelun kautta omaksuttua tietoa. Vasta todellisen työelämän haastavis- sa tilanteissa teoriatieto muuttuu kokemuksen ja kokeilemisen kautta praktiseksi taidoksi, amma- tilliseksi osaamiseksi. Perinteisesti kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvassa opiskelussa on aina kannettu suurta huolta siitä, miten työsaleissa, simulaatioissa tai usein vain teoriatasolla opetettu tieto ja taito siirtyy todelliseen elämään ja erityisesti uusiin oppimistilanteisiin ja ennen kohtaamattomiin työn haas- teisiin. Tämä oppimisen transferilmiö eli siirtovaikutus ratkaisee oikeastaan koko oppimisen to- dellisen laadun ja merkityksellisyyden. Verkkoopetuksessa tämä haaste on myös ilmeinen. Siirto- vaikutuksen tehostamisessa keskeistä on tuottaa oppijalle ajattelumalleja ja toimintatapoja, joilla voidaan ratkaista uudessa tilanteessa kohdattava asia luovasti ja menestyksellisesti Opettajana verkossa Verkkoopetus on vaativa opettamisen muoto ja metodi. Verkkoviestinnän teknisen helppouden, nopeuden ja miltei rajattomasti tarjolla olevan informaation tuottama paradoksi on, että oppimi- sen prosessin rakenteesta ja kaikkiaan ymmärtämisestä syntyy entistäkin keskeisempi asia ja haas- te oppimisessa. Opettajan rooli muuttuu verkossa samalla tiedon jakamisesta sen jäsentäjäksi ja valikoijaksi oppimista edistävällä tavalla. Opettajan tehtävä muuttuu opettamisesta ohjaajaksi, oppimisen mahdollistajaksi ja helpottajaksi fasilitaattoriksi. Verkkoopettajan ja ohjaajan didaktiikassa erityisen pohdinnan kohteena on lukuisa määrä asioita: millaisia ennakkovalintoja tulisi tehdä, mikä on opittavan aineiston sisältö ja määrä, miten se ra- kenteellisesti ajoitetaan ja muotoillaan ja mitkä ovat tehtävien muodot? Miten oppijat voivat ver- kon kautta ilmaista, mitä he ovat oppineet ja miten heidät voisi saada tarkastelemaan oman oppi- misensa edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä (oppimisen reflektiivisyys)? Miten oppimisen ohjaus ja tuki kokonaisuudessaan hoidetaan ja miten opittu lopulta arvioidaan? 15

16 Verkkoopetuksessa tulee toiminnallisten oppimistehtävien ja kokeiluihin ohjaamisen kautta saat- taa opiskelija omaehtoisen ammatillisuuden kasvun ja oppimisen siirtovaikutuksen mahdollistavan kasvupaikan äärelle ja alkuun lopusta tulee sitten opiskelijan itse vastata ja itseohjautuvasti vähi- tellen ja askel kerrallaan oppia oppimaan, kuten oppilaitosten opetussuunnitelmissa tyypillisesti ja käsitteenä ehkä hieman vaikeaselkoisesti tämä asia usein ilmaistaan. 16

17 3 TEOREETTINEN ASEMOITUMINEN 3.1 Oppimisnäkemys ja asemoitumisen määrittävät valinnat Oppimisnäkemystä koskevana teoriaperustana käytetään tässä projektissa kokemuksellista oppi- mista ja ilmiöpohjaista opetusta. Nämä lähestymistavat eivät sijoitu suoraan minkään yhden op- pimisnäkemyksen (behavioristinen, kognitiivinen, humanistinen, sosiokonstruktivistinen) alle, vaan liittymäpintoja on niistä kaikkiin: kaikki em. keskeiset oppimisnäkemykset tarjoavat tärkeitä tulo- kulmia analysoitaessa ja suunniteltaessa opetusta ja oppimista. Tietoisesti organisoidussa ja suunnitellussa kokemuksellisessa oppimisessa on mukana myös tieto- taidon (kognitiivinen) näkökulma, joka lähentää inhimillistä ja aina rajallista kokemuksellisuutta konstruktivistiseen oppimisen näkemykseen. Tässä edellisessä väitelauseessa on jo usean eri op- pimiskäsityksen perusta ja oleellinen yhteys olemassa. Ei siis ehkä olekaan toisilleen varsinaisesti vastakkaisia oppimisnäkemyksiä: on vain näkemyksiä, jotka selittävät enemmän ja laajemmin op- pimisen tapahtumaa. Tässä selvityksessä nojaudutaan oletuksiin, että kokemuksellisen oppimisen teoriakehys kokoaa mielekkäästi yhteen eri oppimisnäkemysten punaisia lankoja samalla kun ilmiöpohjaisen oppimi- sen teoria tarjoaa hyvän nojan opetussuunnittelulle ja koulutusprosessien suunnittelulle yleensä- kin, mutta erityisesti silloin, kun opiskelijat ovat jo aikuisia ihmisiä, joiden työuraa tuetaan amma- tillisella täydennyskoulutuksella. 3.2 Kokemuksellinen oppiminen Kokemuksellinen oppiminen on prosessi, joka perustuu kokemuksiin ja niiden analyysiin. Oppimi- nen etenee jatkuvassa (syklisessä) kehässä, jossa asioita kohdataan kokemuksellisesti, niitä tutki- taan ja pohditaan (reflektio), luodaan käsityksiä ja teorioita, joita kokeillaan ja joista taas saadaan uusia kokemuksia. Jotta ymmärtäisimme, tarvitsemme kokemusten lisäksi käsitteitä kokemamme erittelemiseksi. Jotta ajattelumme, me itse ja toimintamme muuttuisivat, tarvitsemme kokeilemi- sen lisäksi kaiken tämän reflektointia. Kokemuksellisen oppimisen peruselementit on kuvattu selkeästi kokemuksellisen oppimisen sykli- sessä mallissa (David A. Kolb 1984): 17

18 VÄLITÖN, OMAKOHTAINEN KOKEMUS - kokemalla oppiminen - AKTIIVINEN TOIMINTA - tekemällä oppiminen - POHDISKELEVA HAVAINNOINTI - REFLEKTIO - katselemalla ja kuuntelemalla oppiminen - ABSTRAKTI KÄSITTEELLISTÄMINEN - ajattelemalla oppiminen - Lähde: D.Kolb: Learning Styles Inventory (1985), käännökset, tarkennukset ja muokkaus uudella tavalla: VETY hankkeen työryhmä 2012 Kuvio 1: Kokemuksellisen oppimisen syklinen malli Oppimisprosessin nähdään etenevän onnistuneessa oppimisessa aina syklisesti, sillä itse oppimis- prosessi tuottaa aina myös uutta sovellettavaa tietoa ja uusia kokemuksia ja kysymyksiä, jotka jälleen "käsitellään ja oivalletaan mielessä" eli reflektoidaan. Usein myös palaaminen edelliseen syklin vaiheeseen on välttämätöntä ennen kuin asia on tarpeeksi jäsentynyt: kokonaissykli siis si- sältää myös omia tarkentavia ja peruskokemusta lisää avaavia ja ajattelua jäsentäviä piensyklejä. Kaikkiaan tässä oppimismallissa ja teoriassa on tärkeä ja keskeinen käsite juuri reflektio; kun pu- hutaan kokemuksellisesta oppimisesta, sillä itse asiassa tarkoitetaan kokemuksen reflektoimista (pohdiskelua ja jäsentämistä) monessa eri vaiheessa ja tilanteessa. Pelkkä kokemus ja kokeminen ei sinänsä riitä oppimiseen, vaan se on vain raakamateriaalia, joka on prosessoitava ja muunnetta- va, ennen kuin siitä voi syntyä oppimista. 18

19 Kuvion 1 kehämallissa hyvin keskeistä on myös sen sisältämät kaksi perusulottuvuutta: ymmärtä- misen ulottuvuus (I) ja muuntelun ulottuvuus (II), jotka sitovat toisiinsa kehän eri vaiheet. Ymmärtämisen ulottuvuuden ääripäät ovat kokemus ja käsitteellistäminen. Tähän ulottuvuuteen sisältyvät keskeisesti motivaatioon ja tiedolliseen ymmärtämiseen liittyvät asiat. Tarvitsemme käsitteitä, jotta voimme ymmärtää ja tiedostaa, mitä meille tapahtuu tai on tapahtunut. Toisaalta tarvitsemme kokemusta, jolle vasta voimme antaa merkityksiä ja niitä kuvaavia käsitteitä. Klassisen toteamuksen mu- kaisesti: Käytäntö ilman teoriaa on sokea ja teoria ilman käytäntöä on tyhjä. Ymmärtämisen ulottuvuus korostaa nimensä mukaisesti tavoitetta oppia ymmärtä- mään asioita, koska vasta ymmärrys on arvokasta vain ymmärryksen kautta luo- daan asioille merkityksiä, jotka voivat liittää koetun ja opitun yksilön aiempaan tie- totaitokonstruktioon. Ymmärtämisen ulottuvuus sitoo toisiinsa myös kokemalla ja ajattelemalla oppimisen strategiat. Muuntelun ulottuvuuden ääripäät ovat reflektointi (pohdiskelu) ja aktiivinen kokeilu ja toiminta (< tiedon soveltaminen). Tähän ulottuvuuteen sisältyvät sisäisen ajatte- lumaailman ja ulkoisen toiminnan vuorovaikutus ja sen välinen jatkuva muuntelu. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme havainnoida ajattelemalla niin toiminnan aikana kuin toiminnan jälkeen sitä, mitä meille toimiessamme tapahtuu. Tekemällä oivalle- taan asioita ja toisaalta oivallus johtaa yleensä kokeilemiseen. Oppiminen voi lähteä liikkeelle myös pelkästä pohtimisesta ja sen teoretisoinnista, mutta kuten tavallaan jo edellisessä ulottuvuudessa todennettiin, pohdiskelussa ei ainakaan työssäoppimisen kontekstissa ole mitään mieltä, jos se jää vain sellaiseksi. Vasta toiminta ja teorian testaus käytännössä jäsentää ja rikastaa muuntaa ajat- telun tuloksen arvokkaaksi ja pysyväksi omaksi taidoksi ja osaamiseksi. Muuntelun ulottuvuus sitoo toisiinsa tekemällä oppimisen ja katselemalla ja kuuntelemalla ta- pahtuvan oppimisen. Kaikki vaiheet ovat tärkeitä onnistuneessa oppimisprosessissa, mutta avainsana koko malliin on sen näennäisesti erillinen toinen vaihe: reflektio. Reflektiossa oppija siis tarkastelee ja käsittelee joko uusia tai jo jalostuneita kokemuksiaan konstruoidakseen uutta tietoa ja/tai saadakseen uusia näkökulmia ja toimintavalmiuksia. Kokemusten olemassaolo (esim. puhdas kirjatieto tai mekaani- nen työsuoritus työssäoppimistilanteessa) pelkkinä kokemuksena eivät siis vielä takaa oppimista; ne on saatava muuntumaan pohdiskelun ja jäsentämisen avulla pysyviksi tiedoiksi ihmisen mieleen ja siirretyksi harjoittelun kautta uudenlaiseksi ja muuttuneeksi toiminnaksi. Kokemuksellisen oppimisen kehämalli johdattaa opettajaa tukemaan ja edistämään tapahtumaa, jossa koetun työn ja työprosessin kautta opiskelijalle syntynyt kokemus muuntuu reflektion kautta sisäistyneeksi ymmärrykseksi. Tämä jalostuu edelleen suuntaavan ohjauksen kautta oppijan pysy- väksi toimintatavaksi, aidoksi osaamiseksi. Onnistunutta ja tuloksellista koulutusohjelmaa ei ole 19

20 olemassa ilman tämän reflektion tuottamista: tämä pätee yhtä hyvin lähiopetukseen kuin verkko- opetukseen kaikkiin opetusmuotoihin. Verkkoopetuksen kehittyminen on nyt nostanut kokemuksellisen oppimismallin mukaisen opiske- lun aivan uudenlaisen kiinnostuksen kohteeksi ja myös tutkimukselliseen fokukseen aikuisdidaktii- kassa ja verkkoopetuksen mallien ja tehtävien vaiheistuksen kehittelyssä. 3.3 Ilmiöpohjainen opetus Ilmiöpohjaisessa opetuksessa korostuvat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tar- kastellaan aidossa kontekstissa. Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan usein myös op- piainerajat ylittäen. Ilmiöpohjainen ajattelu näkyy opetussuunnitelmien rakenteissa siten, että osaamisen tavoitteita jäsennetään oppiaine/oppiaihekohtaisten jäsennysten rinnalla suhteessa kokonaisuuksiin, asia ja ilmiökonstruktioihin. Ilmiöpohjainen rakenne tarjoaa usein otollisen alustan pedagogisesti mielekkäiden menetelmien soveltamiselle. Edelleen eri oppimisympäristöjen monipuolinen hyö- dyntäminen on usein hyvin luonnollista ilmiöpohjaisessa rakenteessa. Ilmiöpohjaiselle opetukselle on leimallista ohjata oppimisyhteisöä esimerkiksi koululuokassa, työssä oppimisen yhteydessä, tutkimusryhmässä tai verkkoyhteisössä suorittamaan yhteistä tarkastelua ja vaihtamaan näkemyksiään kohdeilmiöstä. Perusoletuksena on, että tarkasteluissa ei rajoituta yhteen näkökulmaan, vaan ilmiöitä jäsennetään luontevasti useammasta perspektiivistä ja useilla aggregaattitasoilla asioiden loogisten kytkentöjen kautta. Ilmiöpohjaisessa opetuksessa sovelletaan mielellään myös ongelmakeskeistä metodia, jossa oppijat yhdessä rakentavat vastauk- sia heitä kiinnostavaan ilmiöön. Opetuksen metatavoitteita ovat totuus ja havaitun objektivointi: asioita ja ilmiöitä pyritään tarkastelemaan sellaisenaan ikään kuin vapaana tunteista ja aiemmista käsityksistä ja asenteista. Ilmiöpohjaisuus on ns. ankkuroivaa opetusta. Siinä esitetyt kysymykset ja opeteltavat asiat pyri- tään tietoisesti kytkemään todellisen maailman ilmiöihin ja kiinnittämään erityistä huomioita op- pimisen siirtovaikutukseen: esimerkiksi luokkahuoneessa opittujen tietojen ja taitojen luonnolli- seen ja välittömään siirtymiseen työssä oppimistilanteeseen. Opetusprosessin etenemisen kannal- ta nähdään tärkeäksi, että opittua aletaan käyttää ja soveltaa välittömästi. Ilmiöpohjaisella lähestymistavalla pyritään lisäämään oppimisen autenttisuutta. Autenttisuus ki- teytyy tässä siihen, että oppijan kognitiiviset prosessit siis tietoon ja taitoon liittyvät ajattelupro- sessit ovat autenttisia: oppimistilanteessa oppijan kognitiivisten prosessien tulisi vastata mahdol- lisimman hyvin varsinaisessa tiedon/taidon käyttötilanteessa vaadittavia kognitiivisia prosesseja. Autenttisuutta pidetään tiedon siirrettävyyden (oppimisen transfer) ja käytäntöön sovellettavuu- den keskeisenä määrääjänä. Tavataan sanoa, että "autoa ei voi oppia ajamaan vain käyttämällä kynää ja paperia tai että aukkotehtävillä oppii usein vain aukkotehtävien täyttämistä. 20

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Urheilija osallistuu kilpailuihin ja toteuttaa omaa tehostettua lajiharjoittelua esim. harjoitusleirien aikana. Lisäksi urheilija tekee

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 46,0 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 11 Koulutuksen sisällöt

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet

Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Uudistetut ammatillisten perustutkintojen perusteet Tiedotustilaisuus 12.12.2008 Elisabet Kinnunen ja Anne Huhtala Osaamisen ja sivistyksen asialla LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINNON PERUSTEIDEN SISÄLTÖ Johdanto

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin:

Opiskelija hankkii tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaista osaamista osallistumalla aktiivisesti seuraaviin työtehtäväkokonaisuuksiiin: Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä toimimalla alan yrityksen ohjelmapalveluissa lyhytkestoisen

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN

LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUSPROSESSI LUOTSATEN TYÖSSÄOPPIMAAN LaVaTo laatua ja valinnaisuutta työssäoppimiseen Loppuseminaari 15.11.2012 Hillevi Kivelä, Vaasanammattiopisto ammattiopisto Työssäoppimisen laatukriteereitä

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO Kaupan alan osaajaksi! LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2017 Kenelle Liiketalouden perustutkinto, merkonomi on suunnattu henkilöille, jotka haluavat hankkia

Lisätiedot

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO

LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Ilmaisutaitojen ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan

Lisätiedot

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa 2011 Osaamisen arviointi (1) Osaaminen (oppimisen tulosta) arvioidaan mahdollisimman aidoissa työelämän

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tuula Ritvanen 2013 Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja saa valmiuksia toimia työssäoppimisen ohjaajana ja arvioida opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelujen käyttöönotto ja tuki Tutkinnon osaan kuuluvat opinnot: Työasemaympäristön suunnittelu ja toteuttaminen Kouluttaminen ja asiakastuki

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Tietokantojen hallinta 15 osp Tutkinnon osan ammattitaitovaatimukset: Työssäoppimisen toteutus: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman

Lisätiedot

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala

ALUEELLISET TYÖPAJAT. Ulla Ilomäki-Keisala ALUEELLISET TYÖPAJAT Alueellisten työpajojen työskentelylle on tunnusomaista: 1. Osallistava ja vuorovaikutteinen kouluttaminen opsprosessin käynnistämiseen ja ohjaamiseen, 2. Uusien toimintatapojen etsiminen

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen teknologiatuetuissa ympäristöissä Tieto-ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnittelu eri koulutusjärjestelmissä Essi Vuopala, yliopisto-opettaja Oppimisen ja koulutusteknologian

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015. Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu 21.10.2015 Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Paikallinen opetussuunnitelma Luku 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto

Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto ECVET Round Table 2016 Osaamisperusteisuus ja eurooppalaiset suositukset muutoksessa Arja Pietikäinen Savon ammatti- ja aikuisopisto Mitä tunnustettavaksi haettavat opinnot ja osaaminen voivat ammatillisessa

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Kone- ja metallialan perustutkinto Koodi: KON141 Päätös: LAO C3/2015 Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä tekemällä tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe Nämä kriteerit on tuotettu 2011-2012 Hyria koulutuksen koordinoimassa Aikuiskoulutuksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit (Aikuis-KEKE) -hankkeessa. Kriteerien suunnittelusta vastasi hankkeen kehittämisryhmä,

Lisätiedot

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET

KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot