VERKKO- OPETUKSELLA TUETTU TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATTIIN OPPIMISEN MALLINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKKO- OPETUKSELLA TUETTU TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATTIIN OPPIMISEN MALLINA"

Transkriptio

1 VERKKOOPETUKSELLA TUETTU TYÖSSÄOPPIMINEN AMMATTIIN OPPIMISEN MALLINA Uudenmaan ELYkeskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue Osaamisen kehittämisryhmä Helsinki 2012

2 Alkusanat Esillä oleva selvitys Verkkoopetuksella tuettu työssäoppiminen ammattiin oppimisen mallina on tehty Uudenmaan ELYkeskuksen toimeksiannosta. Selvitysmiehinä ovat toimineet ja raportin käsikirjoituksen laatineet Jorma Ahonen (Innoline Oy), Tapio Eräheimo (LX Com Oy) ja Heikki Stenlund (Innoline Oy). Työryhmällä on pitkä kokemus am- matillisen oppimisen operatiivisissa sekä asiantuntija ja johtotehtävissä. Uudenmaan ELY- keskuksessa selvitystyön tuottajana on toiminut ryhmäpäällikkö Olli Petramo. Työryhmä esittää Uudenmaan ELYkeskukselle ja Olli Petramolle parhaat kiitoksensa panostuksista työn onnistumiseksi. Helsingissä 10.lokakuuta 2012 Jorma Ahonen Tapio Eräheimo Heikki Stenlund 2

3 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO Tausta Tavoitteet ja sisältö Raportin rakenne 7 2 AMMATTI, TYÖSSÄOPPIMINEN JA VERKKOOPISKELU Ammatti oppimisen päämääränä Ammatti ja ammattiin pääseminen Ammatillinen pätevyys ja ammatissa toimiminen Ammatillisen pätevyyden saavuttaminen 2.2 Työssäoppiminen ammattiin pätevöitymisen muotona Työssäoppiminen Työssäoppiminen osana koulutusohjelmaa Työssäoppiminen, työn sisältö ja työympäristö 2.3 Opiskelu ja opettaminen verkossa Hyvän verkkoopetuksen tunnusmerkistö Verkkooppimisen ydinhaasteet Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus verkossa Osaamisen kehittäminen on aina tavoitteellista ja tarkoituksellista Verkkooppimisen sulautuminen reaalimaailmaan Opettajana verkossa 3 TEOREETTINEN ASEMOITUMINEN Oppimisnäkemys ja asemoitumisen määrittävät valinnat Kokemuksellinen oppiminen Ilmiöpohjainen opetus 20 3

4 4 VETYMALLIN SOVELTAMINEN: CASETAPAUKSET Casekohteiden valinta ja kattavuus VETYkoulutukselle asetettavat yleiset vaatimukset Casekuvaukset Sähköisen markkinoinnin erikoispätevyys Ruiskuvalukoneenhoitaja Tutortyönohjaaja 4.4 VETYmuotoisen koulutuksen seuranta ja valvonta 35 5 SELVITYSTYÖPROSESSIN AIKANA HERÄNNEITÄ KYSYMYKSIÄ JA NÄKEMYKSIÄ 36 4

5 1 JOHDANTO 1.1 Tausta Merkittävä osa työvoimakoulutuksena toteutettavasta ammatillisesta koulutuksesta voitaisiin järjestää työpaikalla. Oppimistavoitteet ja sisällöt muokkautuisivat silloin luonnollisella tavalla ja aidossa työympäristössä vastaamaan työelämän tarpeita: edellytykset tuottaa sekä työpaikan että opiskelijan työuran kannalta merkittäviä tuloksia olisivat suotuisat. Kun opiskelu tapahtuu työpaikalla, on opittua sekä mahdollista että pakko soveltaa välittömästi käytännön työtehtävässä. Tämä syventää ja nopeuttaa oppimisprosessia. Opiskelijan ympärillä on yleensä myös monenlaisia, opiskeltavaa asiaa osaavia ammattilaisia. Nämä eivät ainoastaan oikai- se mahdollisia väärinymmärryksiä ja soveltamisvirheitä, vaan siirtävät samalla hiljaista tietoa. Työpaikka on usein ainoa tila, jossa on ajanmukaiset työkalut ja laitteistot. Esimerkiksi teollisen työn opiskelu vanhentuneella konekannalla oppilaitosten oppimisympäristöissä tarkoittaa yleensä myös vanhentuneiden asioiden, taitojen ja käytäntöjen opiskelua; harjoittelujaksoilla työpaikoilla asiat usein joudutaan opettamaan uudelleen. Työpaikka ja työtehtävälähtöinen opiskelu on aina enemmän tai vähemmän yksilöllistä, ja yksilöl- listäminen aiheuttaa kustannuksia kouluttajataholle ja myös työpaikalle. Toisaalta syntyy taloudel- lista hyötyä, kun opiskelu voidaan niveltää aidon ja tuottavan työn tekemiseen. Kokonaistaloudel- lista etua syntyy myös siitä, että opetuspaikka, työkalut, koneet ja laitteet ovat valmiina. TEhallinnon kannalta työpaikkalähtöisen opiskelun kokonaistaloudellinen mielekkyys määrittyy ennen muuta sen mukaan, kuinka tehokas tapa se on tuottaa työuran kannalta merkittävää oppi- mista. Avainrooliin nousevat tällöin niiden opetusmuotojen sisältö ja toteutustapa, joita tarvitaan tukemaan työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Lähikontaktia tarvitaan ainakin jos tavoitellaan ryh- mäytymisen hyötyjä. Mutta oppimissisältöjen ja oppimisen ohjauksen ydin voi olla myös verkossa. Verkkoteknologia tarjoaa keinon parantaa työvoimakoulutuksen tulos/panos suhdetta radikaalilla tavalla, kun verkkoopetusta ja verkon kautta tapahtuvaa ohjausta uskalletaan hyödyntää työpai- kalla tapahtuvan opiskelun rinnalla. Laajemmin katsoen verkkoteknologian ja viestinnän sovelta- mismahdollisuudet tarjoavat työvoimakoulutukselle mahdollisuuden nousta ratkaisevasti nykyistä suurempaan rooliin ja arvoon ammattiin opiskelun ja koko suomalaisen opetusjärjestelmän ken- tässä. 5

6 1.2 Tavoitteet ja sisältö Työvoimakoulutuksen tavoitteena on antaa koulutusta, joka parantaa työhön sijoittumisedellytyk- siä. Avainkysymys on tällöin, kuinka suuri osa opiskellusta lopulta siirtyy osaamiseksi ja ammatilli- seen toimintaan sekä myös muuttaa sitä. Tämän näkemyksen kautta tässä selvitystyössä tarkastel- laan työssäoppimista ja verkkoopiskelua. Selvitystyön perustavoitteena on auttaa TEhallintoa arvioimaan niitä koulutuksen tehostamisen ja laadun parantamisen mahdollisuuksia, joita verkkoopetuksella tuettu työssäoppiminen ammat- tiin oppimisen mallina tarjoaa. Selvitystyön käytännöllisenä tavoitteena on auttaa ELYkeskusta ostamaan koulutusta, jossa op- pimismallina on verkkoopetuksella tuettu työssäoppiminen, mitä täydennetään tarpeen mukaan muuhun kuin työssäoppimiseen liittyvällä kontaktiopetuksella. Tätä oppimismallia kutsutaan myö- hemmin nimellä VETYmalli. Kontaktiopetusta on monenlaista riippuen mm. ryhmäkoosta ja valituista opetusmetodeista. Lisäk- si verkkoopetus, työssäoppiminen ja kontaktiopetus voivat olla opetuksen elementteinä joko toi- sistaan selkeästi erotettavissa tai eri tavoin ja erisuuntaisesti toisiinsa sulautunutta monimuoto- opiskelua ja opetusta: jälkimmäisistä esimerkkeinä opetustilanne, jossa opettaja ohjaa verkon kautta opiskelijaa koneasetusten tekemisessä, tai kun perinteisessä luokkahuone tai työsalitilan- teessa hyödynnetään tietoverkkoja ja oppimisalustoja oppimisen tukena. Tämän selvitystyön ytimen muodostavat casetarkastelut, joissa pohditaan, miten ammattiin op- piminen niissä tapahtuisi kun oppimismallina olisi VETY. Uudenmaan ELYkeskus valitsi seuraavat casekohteet: Sähköisen markkinoinnin erikoispätevyys (opiskelijoina myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset) Ruiskuvalukoneenhoitaja (opiskelijoina työstä kiinnostuneet nuoret tai työttömäksi jääneet alan vaihtoon orientoituneet) Tutortyönohjaaja (opiskelijoina siivous, pesula, kiinteistöhuolto ja turvatehtävien ammattilaiset) 6

7 1.3 Raportin rakenne Luvussa 2 jäsennetään ammatin käsitteellistä sisältöä ja ammattiin pääsemistä sekä ammatillista pätevyyttä ja pätevöitymistä. Sen jälkeen tarkastellaan työssäoppimista ja erityisesti onnistuneen työssäoppimisen edellytyksiä. Luvun lopussa pohditaan verkkoa oppimis ja opetusympäristönä. Luvussa 3 kuvataan keskeiset teoreettiset valinnat ja painotukset, joihin selvitystyö nojaa. Ne oh- jaavat implisiittisinä tekijöinä luvun 4 casetarkasteluja. Luvussa 4 kuvataan, miten ammattiin opiskeltaisiin casetapauksissa, kun opiskelu tapahtuisi VE TYmallin mukaisesti. Casetarkastelut taustoitetaan kuvaamalla VETYkoulutukselle asetettavat yleiset vaatimukset. Luvun 4 lopussa VETYmuotoista koulutusta tarkastellaan koulutuksen seu- rannan ja valvonnan näkökulmasta. Luvussa 5 esitetään selvitystyöprosessin aikana heränneet kysymykset ja näkemykset. 7

8 2 AMMATTI, TYÖSSÄOPPIMINEN JA VERKKOOPISKELU 2.1 Ammatti oppimisen päämääränä Ammatti ja ammattiin pääseminen Ammatilla tarkoitetaan tässä ihmisen tekemän työn tehtävänimikettä ja asemaa. Ammatissa toi- miminen on panostamista, tekemistä ja tuotantoa, joka tapahtuu suhteessa johonkin kohteeseen ja jossa syntyy tuloksia, arvoja, merkityksiä, sisältöjä. Lisäksi katsotaan, että ammatissa toimimi- seen liittyy taloudellinen vastikkeellisuus. Tehtävänimikkeen puitteissa tehtävästä työstä saadaan tai näköpiirissä on tilanne että tullaan saamaan korvaus, joka on vähintään asianmukainen verrattuna vastaavantyyppisistä töistä maksettaviin korvauksiin. Suomessa on hyvin harvoja ammatteja, joihin tähtäävää koulutusta ei olisi tarjolla virallisen koulu- tusjärjestelmän puitteissa. Ammatit ovat joko pieniä (esimerkiksi lumilautailija) tai pieniä ja yhteis- kunnallisesta statukseltaan ambivalentteja (esimerkiksi seuralaispalvelutyöntekijä). Viime vuosikymmeninä on vahvistunut myös trendi, jossa yhä harvemmin päädytään mihinkään ammattiin ilman peruskoulun jälkeistä ja virallisen koulutusjärjestelmän puitteissa tapahtunutta opiskelua: muodollisen koulutuksen puutteesta on muodostunut merkittävä ja usein myös katego- rinen työllistymisen este. Ilmiötä voi selittää työn sisältöihin liittyen sillä, että entistä harvempi työtehtävä olisi omaksuttavissa esimerkiksi kotona, harrastuksissa tai vapaasti vain itse tekemällä ja kokemuksen kautta työssä ja työn kautta oppien, vaikka niitä tuettaisiinkin erilaisilla epämuodol- lisilla koulutusmuodoilla. Toisaalta voi olla niin, että nopeasti paisutettu koulutusjärjestelmä tuot- taa sen verran paljon järjestelmän läpäisseitä henkilöitä, ettei sen ulkopuolisille väylille oppia am- matteihin ole jäänyt enää tilaa, vaikka ne joidenkin yksilöiden, kokonaistalouden ja jopa kokonais- ten ammattien kannalta olisivatkin perusteltuja Ammatillinen pätevyys ja ammatissa toimiminen Luvanvaraisissa ammateissa toimimisen perusedellytys on tutkinnon tai vastaavan oppimäärän kautta saavutettu muodollinen pätevyys. Sama tilanne on joissakin julkisen sektorin ammateissa, jotka sinänsä eivät ole luvanvaraisia, mutta joissa edellytetään muodollista pätevyyttä. Yleinen ammatissa toimimisen edellytys on, että on olemassa maksukykyinen ja haluinen taho, joka suo 8

9 rittaa henkilölle korvauksen ammatissa tehtävästä työstä. Maksavan tahon olemassaolon yleisiä edellytyksiä puolestaan on, että tehty työ on taloudellisesti tuottavaa tai vaikuttaa sellaiselta. Ammatillinen pätevyys on suhteellista. Joka toinen ammatissa oleva on keskimääräistä pätemät- tömämpi ja osa heistä on objektiivisesti ajatellen tehtävään pätemättömiä. Ääritilanteissa päte- mättömyys voi olla jopa vaaraksi asiakkaille tai ylipäänsä kanssaihmisille. Objektiivisesti pätemät- tömän työ voi vaikuttaa tuottavalta, joten kaikissa ammateissa toimii myös ammatillisesti päte- mättömiä. Toisaalta edes huippuluokan pätevyys ei välttämättä tarjoa mahdollisuutta toimia am- matissa, jos pätevyydelle on vähän kysyntää tai sitä ei tunnisteta. Yleisesti ottaen korkea ammatil- linen pätevyys kuitenkin korreloi ammattiin pääsemisen ja siinä pysymisen kanssa. Ammatillisen pätevyyden olemassaolossa on perimmiltään kysymys laadusta: ensinnäkin kyvystä tuottaa ammatilliset laatukriteerit täyttävää työn jälkeä ja toisekseen laatuvarmuudesta eli toden- näköisyydestä, jolla työn laatukriteerit täyttyvät. Tämä edellyttää vähintäänkin minimiosaamista- soa kaikissa ammatillisissa kvalifikaatioissa vaatimuksissa, joita peruslaatukriteerit täyttävän työn jäljen ja laatuvarmuuden synnyttäminen tekijältä edellyttää. Pätevyyden olemassaolo kytkeytyy myös nopeuteen ja kokonaistuotoskykyyn: ihminen, joka kyke- nee tuottamaan esim. kymmenen laatukriteerit täyttävää yksikköä tietyssä ajassa on pätevämpi kuin henkilö, joka kykenee synnyttämään viisi yksikköä vastaavanlaatuista tuotosta vastaavassa ajassa. Laatutekijöiden rinnalla jokaisessa ammatissa on nopeuteen ja kokonaistuotoskykyyn liitty- vät minimivaatimukset, jotka henkilön tulee täyttää ollakseen ammatillisesti pätevä Ammatillisen pätevyyden saavuttaminen Ammatillinen pätevyys saavutetaan ja sitä ylläpidetään ja kehitetään oppimalla eri tavoin: sekä teoreettisessa opiskelussa että harjoittelun ja harjaantumisen kautta itse työssä kokemuksellisesti oppimalla. Ammatillisen pätevyyden saavuttaminen on pätevyyden saavuttamista useissa eri kvalifikaatioissa. Ranskankielisessä ympäristössä tapahtuvaan henkilökohtaiseen myyntityöhön tarvittavan kielitai- don voi hankkia esimerkiksi yliopistolla, työväenopistossa, rakastumalla ranskalaiseen tai liittymäl- lä muukalaislegioonaan. Tehtävässä vaadittavat lähikontaktitaidot voi myös oppia eri tavoin: vaik- kapa simuloituina vuorovaikutusharjoituksina työvoimakoulutuksen luokkahuoneopetuksessa, stand up koomikkona, urheilujoukkueiden pukukopeissa herjoja heittäen tai lukemalla amerikka- laisia practical guideoppaita aiheesta kuinka vaikutan kanssaihmisiin nopeasti ja tehokkaasti. Kunkin kvalifikaation kohdalla on pääsääntöisesti monta eri oppimisympäristöä ja oppimismuotoa saavuttaa ammatillinen pätevyys. Usein pätevyys saavutetaankin ja se on järkevä saavuttaa use- ampaa oppimismuotoa soveltaen. 9

10 Lähtökohtaisesti kysymys ei ole siitä, voiko jonkun kvalifikaation kohdalla saavuttaa pätevyyden oppimismuodolla A tai B, vaan o o o millä oppimismuodolla tai oppimismuotojen yhdistelmällä ja/tai eri oppimismuotojen keskinäisellä rytmityksellä pätevyys on saavutettavissa mahdollisimman tehokkaasti. Tehokkuus on tässä laadun, ajan ja kustannusten funktio. Laatu on saavutetun pätevyyden astet- ta/tasoa: saavutetaanko vain minimitaso vai enemmän ja kuinka paljon enemmän. Aika on päte- vyyden saavuttamisen vaatimaa tehokasta opiskeluaikaa sekä pätevyyden saavuttamisen vaatimaa kokonaisaikaa. Kustannus on opiskelun ja opettamisen vaatima resurssipanos. Optimaalinen oppimistapa riippuu kvalifikaation luonteen lisäksi muistakin tekijöistä, kuten opis- kelijasta, tarjolla olevista opetus(muoto)vaihtoehdoista ja tilannetekijöistä. Esimerkiksi: Opiskeltava, teollisuustyöhön liittyvä kvalifikaatio sopisi hyvin opiskeltavaksi ryh- mässä ja simuloiduissa tilanteissa oppilaitoksessa. Oppilaitoksella on kuitenkin van- hentunut konekanta ja opettajilla vanhentunut osaaminen, jonka tulemana opete- taan eilisen osaamisella ja koneilla eilisen työmenetelmiä. Kvalifikaatiota olisi järke- vämpi tavoitella opiskellen hajautetusti työpaikoilla. Käytännön oppimistilanteille on tyypillisestä, että yksittäistä pätevyyden osaaluetta on tehokkain- ta tavoitella käyttämällä rinnakkain ja peräkkäin monta eri oppimisen muotoa. 2.2 Työssäoppiminen ammattiin pätevöitymisen muotona Työssäoppiminen Työssäoppiminen tapahtuu työelämässä ja se on yksi ammattiin ja ammatissa oppimisen muoto: työssäoppiminen on yksi muoto saavuttaa, ylläpitää ja kehittää ammatillista pätevyyttä. Työtä tehdessä oppii siitä riippumatta, tiedostetaanko oltavan työssä oppimassa. Tavoitteellisel- la työssäoppimisella tähdätään siihen, että oppiminen työssä olisi mahdollisimman tehokasta ja hyödyllistä. Tähän pyritään suunnittelun, valmistautumisen, ohjaamisen, seurannan ja käytäntöjen parantamisen keinoilla. Ohjaamisessa on periaatteessa kaksi perusmallia: oppija työskentelee ko- keneen ammattilaisen rinnalla työtoverina tai oppija työskentelee kokeneen ammattilaisen ohja- uksessa. Lisäksi ohjausta työhön ja työssäoppimiseen saadaan usein myös työpaikan ulkopuolelta ammattiin kouluttavan oppilaitoksen tai ammattispesifin täydennyskoulutuksen kautta. 10

11 Tavoitteellinen työssäoppiminen kohdentuu käytännössä jonkun tai joidenkin kvalifikaatioiden kehittämiseen. Samalla kuitenkin opitaan myös muita eiartikuloituja tai eiartikuloitavissa olevia asioita. Jälkimmäiset ovat työelämän hiljaista tietotaitoa, joka liittyy itse ammattiin ja ammatin toimintaympäristöön ja usein myös yleisiin työelämävalmiuksiin. Työssäoppimispaikka ainutlaatui- sena toimintaympäristönä vaikuttaa merkittävästi oppimisen edellytyksiin: työssäoppimiselle on leimallista oppimisprosessin tietty satunnaisuus ja vahva kontekstisidonnaisuus sekä tapahtumisen paikka ja aikasidonnaisuus. Oppiminen työssä ja työpaikoilla on kaikille oppijoille väistämättä eri- lainen kokemus ja myös oppimisen tulokset siis ovat yksilöllisiä ja erilaisia. Ammatillisen pätevyyden karttumisen rinnalla tavoitteelliseen työssäoppimiseen liitetään myös yleisempiä kehittymisajatuksia, kuten yksilön persoonan kehittyminen ammatillisen identiteetin muutoksen ja kasvun myötä ja ohessa. Edelleen, yksilön tietoisuus työn tekemisen ja jatkuvan oppimisen sulautuneisuudesta, voi tukea häntä kasvussa oman työtoimintansa ja pätevyytensä perusteita tietoisesti ja pitkäjänteisesti kehittävänä ihmisenä. Tällaisen sekä ammatillisen että persoonallisen itseohjautuvuuden vahvistuminen koetaan nykyisin laajasti jopa itseisarvoiseksi Työssä oppiminen osana koulutusohjelmaa Työssä opiskelu on keskeinen opetusmuoto työvoimakoulutuksessa ja sen suhteellista osuutta pyritään edelleen nostamaan. Muut keskeiset opetusmuodot ovat kontaktiopetus (opettaja ja opiskelija kohtaavat luokkahuoneessa tai vastaavassa opetustilassa) ja ohjattu verkkoopiskelu. Näiden kaikkien rinnalla tapahtuu opiskelijan omatoiminen opiskelu. Työssäoppimista tulee olla oikea määrä suhteessa oppimistavoitteisiin sekä suhteessa toisiin ope- tusmuotoihin: ei ole asiallista venyttää työssäoppimista, jos venymän tuottama lisähyöty olisi saa- vutettavissa tehokkaammin muilla opetusmuodoilla. Tehokkuus on tässä nopeuden, laadun ja kaikkien osapuolten kustannusten funktio. Pedagogisesti perustelemattomat ja tarpeettoman ylipitkät työssäoppimisjaksot voivat muodostua tehokkaan ja mielekkään oppimisen esteeksi. Pa- radoksaalisesti TEhallinto voi itse ruokkia tätä ilmiötä, kun koulutuksen tarjousvertailuissa pide- tään hinnan arvioinnin keskeisenä mittarina hintaa opiskelijatyöpäivää kohden. Työssä oppimisen tulee olla oikeassa aikarytmissä suhteessa toisiin opetusmuotoihin ja niiden sisältöihin. Perusajatus on saada sopivalla rytmillä oppimisimpulsseja uutta ja haastavaa oppi- mista kokeiltavaksi käytännössä ja sopivasti aikaa ja tilaa kokeillun omakohtaiseen jäsentämiseen suhteessa muiden opetusmuotojen kautta saatuihin impulsseihin ja oppiin. Ohjaava opettaja on keskeisessä roolissa edistämässä ja auttamassa tässä prosessissa: uuden tiedon tuottamisessa, kokemusten reflektoinnissa, käytännön havaintojen käsittelyssä ja käsitteellistämisessä sekä uusi- en käytännön kokeilujen pohjustamisessa. 11

12 2.2.3 Työssäoppiminen, työn sisältö ja työympäristö Ideaalitilanteessa työssäoppiminen tapahtuu hyvässä ohjauksessa, hyvässä työympäristössä, sopi- via ja ammattiosaamisen kertymisen kannalta relevantteja työtehtäviä suorittaen. Jotta oppiminen kohdentuisi varmasti relevantteihin asioihin ammatillisen osaamisen prosessissa, tulisi kaikkien osapuolten tiedostaa, mitä ammattiosaamista ollaan kartuttamassa ja millä keinova- likoimalla se voisi tapahtua tehokkaasti. Keinovalikoimaa joudutaan usein täsmentämään oppijan tausta ja muut yksilölliset tekijät huomioiden. Oppimistavoitteista tulee projisoida tehtäväkuvia, joita sitten yleensä iteroidaan ajan mittaan. Hyvä työympäristö syntyy ammatillisesti yksilöä kehittävien työpaikan arvojen ja työkeskeisen ja asiallisen johtamiskulttuurin kautta; eikä vain siinä organisaatiossa, jossa työssä oppiminen muo- dollisesti tapahtuu, vaan myös muissa tuohon organisaatioon tiivisti kytkeytyvissä tahoissa, joiden kanssa työssäoppija on vuorovaikutuksessa. Työssäoppimisen kannalta hyvässä työympäristössä on monipuolista ammatillista osaamista ja työkulttuurinen perusorientaatio, että osaamista ollaan valmiita jakamaan: ollaan ammattilaisia ja ihmisiksi myönteisessä ilmapiirissä. Fasiliteetit ja työvä- lineet ovat luonnollisesti kunnossa sekä työprosessit ja menetelmät turvallisia. Hyvässä ohjauksessa ohjauksen määrä, sisältö ja antotapa ovat harmoniassa ja synkronissa oppi- mistavoitteiden ja sisältöjen sekä oppijan valmiuksien ja muiden yksilöllisten tekijöiden kanssa. Hyvä ohjaus koostuu yleensä usean ihmisen antaman ohjauksen yhteissummana. Osa ohjauksesta on täysin tiedostettua ja pedagogisesti pohdittua, osa hyvinkin tiedostamatonta ja tietenkin on myös kaikkea siltä väliltä. Esimerkiksi reilu, avoin ja vaativa asiakas organisaation sisäinen tai ulkoinen voi tiedostamattaan olla mitä parhain oppimisen oheisohjaaja. Keskeisiä ja tärkeitä ohjaajaroolin haltijoita ovat asiakkaat, työkollegat ja erityisesti työpaikan ja oppijan oma työpaik- kaohjaaja ja/tai mentor. Mentoroiva ohjaus ei perimmiltään poikkea juuri mitenkään hyvästä yksi- lötason henkilöstöjohtamisesta ja esimiestyöstä: vanhemman ja kokeneemman työtekijän taholta tuetaan ammattiin kehittyvää ihmistä, jotta tämä harjaantuu tekemään tuottavaa ja laadukasta työtä turvallisesti, ottamaan yhä suurempaa vastuuta työskentelystään sekä etsimään omaehtoi- sesti ratkaisuja työssään kohtaamiin ongelmiin. 2.3 Opiskelu ja opettaminen verkossa Hyvän verkkoopetuksen tunnusmerkistö Nykyaikaisen verkkoopetuksen peruskriteerinä pidetään opetuksen ja opiskelun konstruktiivi- suutta. Sillä tarkoitetaan sitä, että sisällöillä, oppimistehtävillä ja oppimisympäristöjen rakenteella tuetaan uuden tiedon oppimista siten, että se perustuu oppijan omaksumiin aikaisempiin tieto ja taitorakenteisiin. Hyvässä verkkoympäristössä on mahdollista rakentaa oppimistilanteet yksilöllis- tä etenemisvauhtia ja oppimispolkuja edistävästi huomioimalla oppijan yksilölliset valmiudet ja taitoisuus. 12

13 Oppimisympäristön rakenteissa ja elementeissä on runsaasti oppimisen rakentumista palvelevaa ainesta. Myös paluu aiemmin opiskeltuun ainekseen ja tehtäviin sekä itsenäisesti myös uuden tiedon hankintaan on jatkuvasti mahdollinen ja avoin. Oppimistavoitteet jokaiseen oppimisaiheeseen ja teemaan ovat opetussuunnitelmassa tarkoin määriteltyjä ja suorituskriteerit sekä laadullisesti että määrällisesti ovat myös oppijan tiedossa. Verkkoohjaajan on mahdollista seurata oppijan yksilöllisiä valintoja ja ohjata uusien tai vaihtoeh- toisten oppimistehtävien suunnassa. Verkkoopiskelussa ohjaaja ja opiskeluryhmä ovat tavallaan aina läsnä enterin etäisyydellä siis toisin kuin koulumuotoisessa opetuksessa, jossa kotitehtävät ja niiden ongelmat kohdataan pääsääntöisesti yksin. Toisaalta voidaan myös ajatella, että tehokkaalle oppimiselle asetettavat kriteerit verkkoopetuksessa eivät erityisesti poikkea muulla tavalla toteutetusta opettamisesta ja oppimisesta Verkkooppimisen ydinhaasteet Verkkoopiskelun keskeisiä lähtökohtia ja perushaasteita on, että oppijan tulee olla pitkälti itseoh- jautuva ja omaaloitteisesti aktiivinen. Tämän toteutumista pyritään tukemaan monin tavoin op- pimisympäristön rakenteilla ja ohjauksella esimerkiksi kannustamalla opiskelijaa tekemään juuri hänelle sopivimpia oppimista edistäviä ratkaisuja. Valinnat voivat koskea oppimistehtävien suori- tusjärjestystä, ajoitusta ja myös laajuutta siten, että oppijan oma toiminta ja työtilanne (esimer- kiksi työssäoppimisessa erityisesti) parhaalla mahdollisella tavalla tukee oppimista. Opiskelutehtävien tulee olla mielekkäitä ja sopivasti haastavia, jotta oppijan motivaatiotaso pysyy verkkoopiskeluun riittävällä tasolla. Motivaatio mihin tahansa inhimilliseen toimintaan ei syn- ny eikä pysy itsestään, vaan oikeastaan vain motivoitumiseen johtavan toiminnan kautta; tässä yhteydessä juuri mielekkääksi ja uutta haastavaksi toiminnaksi koetut tehtävät ovat avain motivoi- tumiseen, samoin kuin mahdollisimman välitön, kannustava, suuntaava ja ohjaava palautejärjes- telmä. Verkko itsessään ei tee opetettavista/opittavista asioista helpompia tai vaikeampia, joskin voidaan myös perustellusti ajatella, että verkkoopetuksen prosessin tulee aina olla hyvin huolella suunni- teltua ja didaktisesti vaiheittain harkittua. Kontaktiopetuksessa opettajan on mahdollista muuntaa opetuksensa sisältöä, metodeja, intensiteettiä, rytmitystä ja jopa osatavoitteita ns. ad hoc tilanteen vaatimalla tavalla Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus verkossa Olennainen yksilöllistä ja yksin oppimista edistävä ja tukeva elementti on sosiaalisen vuorovaiku- tuksen kautta tapahtuva oman oppimisen konstruktioiden arviointi, peilaus ja vahvistaminen tois- ten samaa asiaa opiskelevien kanssa. Sosiaalinen vuorovaikutus voidaan toteuttaa verkossa esi- merkiksi siten, että suoritettujen tehtävien yhteydessä oppijat ohjataan antamaan palautetta toi- silleen ja jo tehtävien suoritusvaiheessa verkkoympäristössä on vuorovaikutukseen sopivia nk. 13

14 sosiaalisen median hyödyntämiä työkaluja, kuten chatti, kysymyspalsta ja vaikkapa oma kuva tai videopäiväkirja. Oppijat voidaan myös ohjata yhteisten tehtävien tekemiseen parityönä tai pieninä työryhminä lähes vastaavalla tavalla kuin kontaktiopetuksessa. Sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyvän yhteistoiminnallisuuden toteuttaminen kontaktiopetuk- sessa on jo kymmenien vuosien ajan ollut tunnettu metodinen valinta ja sen tulokset ovat kiistat- tomia oppimisen tehokkuuden suhteen. Verkossa yhteistoiminnallisuuden järjestäminen on myös mahdollista, mutta se vaatii opintopolun suunnittelussa ja tehtävien rakenteessa ja toteutusta- voissa erityistä huomiota. Verkkoympäristö kokoaa oppijajoukon samaan virtuaaliseen luokkati- laan tehokkaasti ja säännöllisesti samalla kun tilassa oleminen on kuitenkin suurelta osin aika ja paikkariippumatonta. Verkkoopetus ja oppiminen yleensäkin on parhaimmillaan toteutettuna eriasteisesti monimuo- toistettua, jolloin oppijaryhmä kohtaa toisensa ajoittain myös kasvokkain ja käytettäviä opetusme- todeja varioidaan. Aivan kaikessa verkkoopetuksessa lähikontaktointi ei ole kuitenkaan mahdollis- ta; tällöin kyseeseen voi tulla esim. videokonferenssien järjestäminen tai jopa virtuaalisten koh- taamisten järjestäminen reaaliaikaisesti Second Life tyyppisissä ohjelmissa Osaamisen kehittäminen on aina tavoitteellista ja tarkoituksellista Oppimisella tulee aina olla jokin mieli ja tarkoitus: suunta ja päämäärä ja siihen pyrkimisen in- tentio. Tämä ei ole opetusmuotoihin sidoksissa oleva asia, vaan se koskee verkkoopetusta siinä missä kaikkea muutakin opetusta. Verkkoopetuksen opetussuunnitelma on pohdittu ja vahvistet- tu yhteinen ja yleinen raami, jonka puitteissa ja rajoissa jokainen oppimisprosessi on aina ja lopul- ta yksilöllinen. Parhaiten menestyy kaikessa opiskelussa se, jolla on tahto ja halu oppia uutta ja menestyä suorituksissaan. Oppimisen prosessiin liittyy aina elämysten ja tunteiden elementti. Tunteet ovat aivan keskeinen osa kokemusmaailmaamme. Erityisen vahvoja ovat vuorovaikutuksessa syntyvät tunteet: ne virit- tävät ja määrittävät erityisesti suhdettamme toisiin ja 'toiseuteen'. Verkkoopiskelussa on tunne mukana aivan kuten kaikessa opiskelussa, sillä myös verkkoyhteisössä pysyvyyden ja sitoutumisen asteen ratkaisee yhteisöön solmittu tunneside. Vaikka voit 'klikata' itsesi ulos silmänräpäyksessä, ei verkkovirran katkeaminen tarkoita tunnesiteen katkeamista. Oppimisen omaehtoista prosessia verkossa tukee myös laadittava henkilökohtainen oppimis- suunnitelma eli HOPS. Verkkoopetuksessa se on likimain välttämätön ja kaikkia yksilön oppimisen toimintaa hyvin läheltä koskettava suunnitelma. Yhteistyössä ohjaajan ja oppijan kanssa laadittava HOPS säätelee ja määrittelee opiskelun sisältöä, rytmiä, nopeutta ja intensiteettiä ja samalla si- touttaa ja mahdollistaa omien taitojen, intressien ja tavoitteiden mukaisen opintopolun kulkemi- sen. 14

15 2.3.5 Verkkooppimisen sulautuminen reaalimaailmaan Verkkoopiskelu ei ole vain verkossa tapahtuvaa opiskelua, vaan verkkoopiskelun keskeinen idea on aina suunnata ja viedä oppimistehtävien kautta oppijan huomio reaalimaailmaan todelli- siin tilanteisiin ammatillisessa koulutuksessa erityisesti työpaikan ja työelämän kontekstiin. Kon- tekstuaalisuus on yksi mielekkään ja merkityksiä luovan oppimisen keskeisiä avainsanoja. Amma- tilliseen pätevyyteen ja taitoisuuden kehittämiseen tähtäävässä opiskelussa kontekstin huomioi- minen jatkuvasti on välttämätöntä. Verkkoopiskelu vapauttaa oppijan ajan ja paikan suhteen ja samalla se myös vapauttaa opiske- lun tapahtumisen nimenomaisesti siellä, missä oppimisen ja harjoituksen kohde aidosti sijaitsee. Verkkoaineistot ja ohjaavat tehtävät, samoin kuin opiskeltavan ammattialan ohjaava verkko- opettaja, ovat verkon ja tietotekniikan kautta läsnä työelämän arjessa, työpaikalla tai jopa itse työkoneen ääressä; oikeaoppisen suorittamisen paineen ja ongelmanratkaisun keskiössä. Tästä asetelmasta syntyy myös kontekstiin olennaisesti liittyvä toinen avainsana: situationaalisuus, jolla tarkoitetaan oppijan ja oppimisen kannalta itse akuuteissa tilanteissa ja tapahtumapaikalla synty- vää tarvetta hyödyntää opiskelun kautta omaksuttua tietoa. Vasta todellisen työelämän haastavis- sa tilanteissa teoriatieto muuttuu kokemuksen ja kokeilemisen kautta praktiseksi taidoksi, amma- tilliseksi osaamiseksi. Perinteisesti kouluissa ja oppilaitoksissa tapahtuvassa opiskelussa on aina kannettu suurta huolta siitä, miten työsaleissa, simulaatioissa tai usein vain teoriatasolla opetettu tieto ja taito siirtyy todelliseen elämään ja erityisesti uusiin oppimistilanteisiin ja ennen kohtaamattomiin työn haas- teisiin. Tämä oppimisen transferilmiö eli siirtovaikutus ratkaisee oikeastaan koko oppimisen to- dellisen laadun ja merkityksellisyyden. Verkkoopetuksessa tämä haaste on myös ilmeinen. Siirto- vaikutuksen tehostamisessa keskeistä on tuottaa oppijalle ajattelumalleja ja toimintatapoja, joilla voidaan ratkaista uudessa tilanteessa kohdattava asia luovasti ja menestyksellisesti Opettajana verkossa Verkkoopetus on vaativa opettamisen muoto ja metodi. Verkkoviestinnän teknisen helppouden, nopeuden ja miltei rajattomasti tarjolla olevan informaation tuottama paradoksi on, että oppimi- sen prosessin rakenteesta ja kaikkiaan ymmärtämisestä syntyy entistäkin keskeisempi asia ja haas- te oppimisessa. Opettajan rooli muuttuu verkossa samalla tiedon jakamisesta sen jäsentäjäksi ja valikoijaksi oppimista edistävällä tavalla. Opettajan tehtävä muuttuu opettamisesta ohjaajaksi, oppimisen mahdollistajaksi ja helpottajaksi fasilitaattoriksi. Verkkoopettajan ja ohjaajan didaktiikassa erityisen pohdinnan kohteena on lukuisa määrä asioita: millaisia ennakkovalintoja tulisi tehdä, mikä on opittavan aineiston sisältö ja määrä, miten se ra- kenteellisesti ajoitetaan ja muotoillaan ja mitkä ovat tehtävien muodot? Miten oppijat voivat ver- kon kautta ilmaista, mitä he ovat oppineet ja miten heidät voisi saada tarkastelemaan oman oppi- misensa edellyttämiä ajatteluprosesseja ja päätöksiä (oppimisen reflektiivisyys)? Miten oppimisen ohjaus ja tuki kokonaisuudessaan hoidetaan ja miten opittu lopulta arvioidaan? 15

16 Verkkoopetuksessa tulee toiminnallisten oppimistehtävien ja kokeiluihin ohjaamisen kautta saat- taa opiskelija omaehtoisen ammatillisuuden kasvun ja oppimisen siirtovaikutuksen mahdollistavan kasvupaikan äärelle ja alkuun lopusta tulee sitten opiskelijan itse vastata ja itseohjautuvasti vähi- tellen ja askel kerrallaan oppia oppimaan, kuten oppilaitosten opetussuunnitelmissa tyypillisesti ja käsitteenä ehkä hieman vaikeaselkoisesti tämä asia usein ilmaistaan. 16

17 3 TEOREETTINEN ASEMOITUMINEN 3.1 Oppimisnäkemys ja asemoitumisen määrittävät valinnat Oppimisnäkemystä koskevana teoriaperustana käytetään tässä projektissa kokemuksellista oppi- mista ja ilmiöpohjaista opetusta. Nämä lähestymistavat eivät sijoitu suoraan minkään yhden op- pimisnäkemyksen (behavioristinen, kognitiivinen, humanistinen, sosiokonstruktivistinen) alle, vaan liittymäpintoja on niistä kaikkiin: kaikki em. keskeiset oppimisnäkemykset tarjoavat tärkeitä tulo- kulmia analysoitaessa ja suunniteltaessa opetusta ja oppimista. Tietoisesti organisoidussa ja suunnitellussa kokemuksellisessa oppimisessa on mukana myös tieto- taidon (kognitiivinen) näkökulma, joka lähentää inhimillistä ja aina rajallista kokemuksellisuutta konstruktivistiseen oppimisen näkemykseen. Tässä edellisessä väitelauseessa on jo usean eri op- pimiskäsityksen perusta ja oleellinen yhteys olemassa. Ei siis ehkä olekaan toisilleen varsinaisesti vastakkaisia oppimisnäkemyksiä: on vain näkemyksiä, jotka selittävät enemmän ja laajemmin op- pimisen tapahtumaa. Tässä selvityksessä nojaudutaan oletuksiin, että kokemuksellisen oppimisen teoriakehys kokoaa mielekkäästi yhteen eri oppimisnäkemysten punaisia lankoja samalla kun ilmiöpohjaisen oppimi- sen teoria tarjoaa hyvän nojan opetussuunnittelulle ja koulutusprosessien suunnittelulle yleensä- kin, mutta erityisesti silloin, kun opiskelijat ovat jo aikuisia ihmisiä, joiden työuraa tuetaan amma- tillisella täydennyskoulutuksella. 3.2 Kokemuksellinen oppiminen Kokemuksellinen oppiminen on prosessi, joka perustuu kokemuksiin ja niiden analyysiin. Oppimi- nen etenee jatkuvassa (syklisessä) kehässä, jossa asioita kohdataan kokemuksellisesti, niitä tutki- taan ja pohditaan (reflektio), luodaan käsityksiä ja teorioita, joita kokeillaan ja joista taas saadaan uusia kokemuksia. Jotta ymmärtäisimme, tarvitsemme kokemusten lisäksi käsitteitä kokemamme erittelemiseksi. Jotta ajattelumme, me itse ja toimintamme muuttuisivat, tarvitsemme kokeilemi- sen lisäksi kaiken tämän reflektointia. Kokemuksellisen oppimisen peruselementit on kuvattu selkeästi kokemuksellisen oppimisen sykli- sessä mallissa (David A. Kolb 1984): 17

18 VÄLITÖN, OMAKOHTAINEN KOKEMUS - kokemalla oppiminen - AKTIIVINEN TOIMINTA - tekemällä oppiminen - POHDISKELEVA HAVAINNOINTI - REFLEKTIO - katselemalla ja kuuntelemalla oppiminen - ABSTRAKTI KÄSITTEELLISTÄMINEN - ajattelemalla oppiminen - Lähde: D.Kolb: Learning Styles Inventory (1985), käännökset, tarkennukset ja muokkaus uudella tavalla: VETY hankkeen työryhmä 2012 Kuvio 1: Kokemuksellisen oppimisen syklinen malli Oppimisprosessin nähdään etenevän onnistuneessa oppimisessa aina syklisesti, sillä itse oppimis- prosessi tuottaa aina myös uutta sovellettavaa tietoa ja uusia kokemuksia ja kysymyksiä, jotka jälleen "käsitellään ja oivalletaan mielessä" eli reflektoidaan. Usein myös palaaminen edelliseen syklin vaiheeseen on välttämätöntä ennen kuin asia on tarpeeksi jäsentynyt: kokonaissykli siis si- sältää myös omia tarkentavia ja peruskokemusta lisää avaavia ja ajattelua jäsentäviä piensyklejä. Kaikkiaan tässä oppimismallissa ja teoriassa on tärkeä ja keskeinen käsite juuri reflektio; kun pu- hutaan kokemuksellisesta oppimisesta, sillä itse asiassa tarkoitetaan kokemuksen reflektoimista (pohdiskelua ja jäsentämistä) monessa eri vaiheessa ja tilanteessa. Pelkkä kokemus ja kokeminen ei sinänsä riitä oppimiseen, vaan se on vain raakamateriaalia, joka on prosessoitava ja muunnetta- va, ennen kuin siitä voi syntyä oppimista. 18

19 Kuvion 1 kehämallissa hyvin keskeistä on myös sen sisältämät kaksi perusulottuvuutta: ymmärtä- misen ulottuvuus (I) ja muuntelun ulottuvuus (II), jotka sitovat toisiinsa kehän eri vaiheet. Ymmärtämisen ulottuvuuden ääripäät ovat kokemus ja käsitteellistäminen. Tähän ulottuvuuteen sisältyvät keskeisesti motivaatioon ja tiedolliseen ymmärtämiseen liittyvät asiat. Tarvitsemme käsitteitä, jotta voimme ymmärtää ja tiedostaa, mitä meille tapahtuu tai on tapahtunut. Toisaalta tarvitsemme kokemusta, jolle vasta voimme antaa merkityksiä ja niitä kuvaavia käsitteitä. Klassisen toteamuksen mu- kaisesti: Käytäntö ilman teoriaa on sokea ja teoria ilman käytäntöä on tyhjä. Ymmärtämisen ulottuvuus korostaa nimensä mukaisesti tavoitetta oppia ymmärtä- mään asioita, koska vasta ymmärrys on arvokasta vain ymmärryksen kautta luo- daan asioille merkityksiä, jotka voivat liittää koetun ja opitun yksilön aiempaan tie- totaitokonstruktioon. Ymmärtämisen ulottuvuus sitoo toisiinsa myös kokemalla ja ajattelemalla oppimisen strategiat. Muuntelun ulottuvuuden ääripäät ovat reflektointi (pohdiskelu) ja aktiivinen kokeilu ja toiminta (< tiedon soveltaminen). Tähän ulottuvuuteen sisältyvät sisäisen ajatte- lumaailman ja ulkoisen toiminnan vuorovaikutus ja sen välinen jatkuva muuntelu. Tämä tarkoittaa sitä, että voimme havainnoida ajattelemalla niin toiminnan aikana kuin toiminnan jälkeen sitä, mitä meille toimiessamme tapahtuu. Tekemällä oivalle- taan asioita ja toisaalta oivallus johtaa yleensä kokeilemiseen. Oppiminen voi lähteä liikkeelle myös pelkästä pohtimisesta ja sen teoretisoinnista, mutta kuten tavallaan jo edellisessä ulottuvuudessa todennettiin, pohdiskelussa ei ainakaan työssäoppimisen kontekstissa ole mitään mieltä, jos se jää vain sellaiseksi. Vasta toiminta ja teorian testaus käytännössä jäsentää ja rikastaa muuntaa ajat- telun tuloksen arvokkaaksi ja pysyväksi omaksi taidoksi ja osaamiseksi. Muuntelun ulottuvuus sitoo toisiinsa tekemällä oppimisen ja katselemalla ja kuuntelemalla ta- pahtuvan oppimisen. Kaikki vaiheet ovat tärkeitä onnistuneessa oppimisprosessissa, mutta avainsana koko malliin on sen näennäisesti erillinen toinen vaihe: reflektio. Reflektiossa oppija siis tarkastelee ja käsittelee joko uusia tai jo jalostuneita kokemuksiaan konstruoidakseen uutta tietoa ja/tai saadakseen uusia näkökulmia ja toimintavalmiuksia. Kokemusten olemassaolo (esim. puhdas kirjatieto tai mekaani- nen työsuoritus työssäoppimistilanteessa) pelkkinä kokemuksena eivät siis vielä takaa oppimista; ne on saatava muuntumaan pohdiskelun ja jäsentämisen avulla pysyviksi tiedoiksi ihmisen mieleen ja siirretyksi harjoittelun kautta uudenlaiseksi ja muuttuneeksi toiminnaksi. Kokemuksellisen oppimisen kehämalli johdattaa opettajaa tukemaan ja edistämään tapahtumaa, jossa koetun työn ja työprosessin kautta opiskelijalle syntynyt kokemus muuntuu reflektion kautta sisäistyneeksi ymmärrykseksi. Tämä jalostuu edelleen suuntaavan ohjauksen kautta oppijan pysy- väksi toimintatavaksi, aidoksi osaamiseksi. Onnistunutta ja tuloksellista koulutusohjelmaa ei ole 19

20 olemassa ilman tämän reflektion tuottamista: tämä pätee yhtä hyvin lähiopetukseen kuin verkko- opetukseen kaikkiin opetusmuotoihin. Verkkoopetuksen kehittyminen on nyt nostanut kokemuksellisen oppimismallin mukaisen opiske- lun aivan uudenlaisen kiinnostuksen kohteeksi ja myös tutkimukselliseen fokukseen aikuisdidaktii- kassa ja verkkoopetuksen mallien ja tehtävien vaiheistuksen kehittelyssä. 3.3 Ilmiöpohjainen opetus Ilmiöpohjaisessa opetuksessa korostuvat kokonaisvaltaiset, todellisen maailman ilmiöt, joita tar- kastellaan aidossa kontekstissa. Ilmiöihin liittyviä tietoja ja taitoja opetellaan usein myös op- piainerajat ylittäen. Ilmiöpohjainen ajattelu näkyy opetussuunnitelmien rakenteissa siten, että osaamisen tavoitteita jäsennetään oppiaine/oppiaihekohtaisten jäsennysten rinnalla suhteessa kokonaisuuksiin, asia ja ilmiökonstruktioihin. Ilmiöpohjainen rakenne tarjoaa usein otollisen alustan pedagogisesti mielekkäiden menetelmien soveltamiselle. Edelleen eri oppimisympäristöjen monipuolinen hyö- dyntäminen on usein hyvin luonnollista ilmiöpohjaisessa rakenteessa. Ilmiöpohjaiselle opetukselle on leimallista ohjata oppimisyhteisöä esimerkiksi koululuokassa, työssä oppimisen yhteydessä, tutkimusryhmässä tai verkkoyhteisössä suorittamaan yhteistä tarkastelua ja vaihtamaan näkemyksiään kohdeilmiöstä. Perusoletuksena on, että tarkasteluissa ei rajoituta yhteen näkökulmaan, vaan ilmiöitä jäsennetään luontevasti useammasta perspektiivistä ja useilla aggregaattitasoilla asioiden loogisten kytkentöjen kautta. Ilmiöpohjaisessa opetuksessa sovelletaan mielellään myös ongelmakeskeistä metodia, jossa oppijat yhdessä rakentavat vastauk- sia heitä kiinnostavaan ilmiöön. Opetuksen metatavoitteita ovat totuus ja havaitun objektivointi: asioita ja ilmiöitä pyritään tarkastelemaan sellaisenaan ikään kuin vapaana tunteista ja aiemmista käsityksistä ja asenteista. Ilmiöpohjaisuus on ns. ankkuroivaa opetusta. Siinä esitetyt kysymykset ja opeteltavat asiat pyri- tään tietoisesti kytkemään todellisen maailman ilmiöihin ja kiinnittämään erityistä huomioita op- pimisen siirtovaikutukseen: esimerkiksi luokkahuoneessa opittujen tietojen ja taitojen luonnolli- seen ja välittömään siirtymiseen työssä oppimistilanteeseen. Opetusprosessin etenemisen kannal- ta nähdään tärkeäksi, että opittua aletaan käyttää ja soveltaa välittömästi. Ilmiöpohjaisella lähestymistavalla pyritään lisäämään oppimisen autenttisuutta. Autenttisuus ki- teytyy tässä siihen, että oppijan kognitiiviset prosessit siis tietoon ja taitoon liittyvät ajattelupro- sessit ovat autenttisia: oppimistilanteessa oppijan kognitiivisten prosessien tulisi vastata mahdol- lisimman hyvin varsinaisessa tiedon/taidon käyttötilanteessa vaadittavia kognitiivisia prosesseja. Autenttisuutta pidetään tiedon siirrettävyyden (oppimisen transfer) ja käytäntöön sovellettavuu- den keskeisenä määrääjänä. Tavataan sanoa, että "autoa ei voi oppia ajamaan vain käyttämällä kynää ja paperia tai että aukkotehtävillä oppii usein vain aukkotehtävien täyttämistä. 20

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta professori David. H. Jonassenin (PennState Un.), (1995) esittämät universaalit elinikäisen oppimisen ominaisuudet : lisäyksenä ( ETÄKAMU-hanke

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa

Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN! 1.-2.2.2011 TI 1.2.2011 TYÖSSÄ OPPIMISEN OHJAAMINEN 8.00 -> Linjastoaamiainen (ruokala, Rustholli) 9.00 -> Työpaikkaohjaajan tietoperusta 9.30 -> Oppimis- ja

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Hiusalan perustutkinto Tutkinnon osan nimi ja laajuus: Ekologiset hiuspalvelut 15 osp, paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen

Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen Luokka Prosessin tarkoitus Prosessin omistaja Prosessin asiakkaat ja sidosryhmät Prosessin asiakastarpeet ja -odotukset Prosessin lähtötilanne

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015

Muutoksia 1.8.2015. Muutoksia 1.8.2015 Muutoksia 1.8.2015 Laki ammatillisesta koulutuksesta L787/2014 tulee voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle mahdollisuuden yksilölliseen

Lisätiedot

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja

OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET. Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja OPPISOPIMUSKOULUTUKSEN ERITYISPIIRTEET Omnian oppisopimustoimisto Tarmo Välikoski, oppisopimusjohtaja Oppisopimuskoulutus on käytännönläheistä Oppisopimuskoulutus on ammatillisen koulutuksen järjestämismuoto,

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA

LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN JA PBL-OPETUSSUUNNITELMA Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Lapin ammattiopisto, palvelualat Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Anna-Leena Heikkilä LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle Kati Lundgren 1 Oppimisympäristön määrittelyä Paikka, tila tai toimintakäytäntö, jonka tarkoitus on edistää oppimista (Manninen & Pesonen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Vakuutus- ja eläkepalvelut 15 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Pankki- ja rahoituspalvelut 10 osp Opinnon tavoitteet: Opiskelija tunnistaa erilaisia asiakkuuksia ja asiakasryhmiä sekä kartoittaa asiakkaiden

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit ammattikorkeakouluopinnoissako? KL Martti Majuri, Hamk, Aokk Työpaikkaohjaajan käsite henkilö, joka 1. perehdyttää opiskelijan työpaikkaan 2. suunnittelee työpaikkaopintojen

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI

Draivilla kohti kestävää autoalaa. Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivilla kohti kestävää autoalaa Kati Lundgren Projektipäällikkö Suomen ympäristöopisto SYKLI Draivin tekijät Suomen ympäristöopisto SYKLI HELTECH Helsingin tekniikan alan oppilaitos HYRIA koulutus Oy

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus uutta osaamista kaupan kentälle MERCURIA Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Kirsti Jokiranta Työnjohtokoulutuskokeilun verkostopäivä 25.5.2009 Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Miksi

Lisätiedot

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus)

Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Kriteeri 1: Oppija on aktiivinen ja ottaa vastuun oppimistuloksista (aktiivisuus) Oppimistehtävät ovat mielekkäitä ja sopivan haasteellisia (mm. suhteessa opittavaan asiaan ja oppijan aikaisempaan tietotasoon).

Lisätiedot

SISÄLLYS KUVIOT 1 Kouluttajan ammattipätevyys Ammattipersoonallisuus Ammattietiikka Itsetietoisuus Sotilaskouluttajan ammattipätevyys Menetelmätietoisuus Joustava osaaminen Taitotieto Päämäärätietoisuus

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013

Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tuula Ritvanen 2013 Ekvaopettajien työpaikkaohjaajakoulutus 2013 Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja saa valmiuksia toimia työssäoppimisen ohjaajana ja arvioida opiskelijan ammattiosaamisen näyttöjä

Lisätiedot

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus

Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca. TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta, Viveca TAITOVALMENNUS valmentajien täydennyskoulutus taitovalmennus valmentajien täydennyskoulutus, 20 op Jyväskylän yliopiston liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Lisätiedot

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010!

Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Oppimisen kaikkiallisuus aikuisoppijan näkökulmasta! Professori Lasse Lipponen! Helsingin yliopisto Opettajakoulutuslaitos! Avara Museo 23.11.2010! Miten Luonnehtia oppimista?! Konstruktiivisuus! Kumulatiivisuus

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus

Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyyskasvatuksen oppimisympäristöt ja oppimisen kaikkiallisuus Yrittäjyysskasvatuspäivät 7.10.2011 Minna Riikka Järvinen Toiminnanjohtaja, KT, FM, MBA Kerhokeskus Kerhokeskus Edistää lasten ja nuorten

Lisätiedot

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund

Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä. Emma Nylund Portfolio maahanmuuttajanuorten ohjauksen työvälineenä Emma Nylund Ratkaiseva lähtökohta portfoliota tehtäessä: onko kyseessä TUOTOS vai VÄLINE? Portfolion käyttö on alkuaan lähtöisin taiteen, arkkitehtuurin

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015

TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT Valmentaen vahvoiksi Opso ry syysseminaari Tampereella 30.10.2015 Päivi Kalliokoski, projektipäällikkö paivi.kalliokoski@omnia.fi Haasteet - lähtötilanne Työpaikalla tapahtuva koulutus

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90

AOTT-mestari täydennyskoulutus. Lisätietoja: Anni Karttunen anni.karttunen@sakky.fi +358 (0)44 785 86 90 AOTT-mestari täydennyskoulutus Sisältö 1. Johdanto......................... 3 2. Koulutuksen tavoitteet ja tehtävä................ 3 3. Koulutuksen kohderyhmä................... 4 4. Valmistava koulutus.....................

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op)

Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Therapeia-säätiön työnohjaajakoulutus psykoterapeuteille ja psykoanalyytikoille, 2,5 vuotta (60 op) Työnohjaajakoulutuksen tavoitteet: Opiskelija saa tiedolliset, taidolliset ja asenteelliset jatkuvan

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi

OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET. Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 Lapin aikuiskoulutusfoorumi OSAAMISEN KEHITTÄMISEN UUDET ULOTTUVUUDET Esa Poikela 15.5.2013 ETAPPI 13 aikuiskoulutusfoorumi Osaamisen kehittämisen uudet ulottuvuudet A Oppimisen ja osaamisen tuottaminen Maailman hypoteesit Osaamisen

Lisätiedot

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen

27.11.2009. Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Eila Mäkinen ja Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014

THL workshop 2. Agenda 19.11.2014 THL workshop 2 19.11.2014 Agenda Verkkokoulutusprojektin esittely. Edellisen kerran yhteenveto. Lyhyt esittely verkko-oppimisesta. Ryhmätyöt. Yhteenveto. 1 Workshop 1 käsitellyt asiat Milloin ja millaisissa

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/7 Ammattitaidon osoittamistavat: Ammattiosaamisen työprosessin kokonaan pois lukien yrittäjänä toimimisen mahdollisuuksien ja ammattialan yritystoiminnan työmenetelmien, -välineiden

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot