Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta"

Transkriptio

1 Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta Sisällys Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen...2 Koulutustehtävä...2 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...3 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...3 Tekniikan ja liikenteen toimiala...4 Kansainvälinen toiminta...5 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö...6 Elinikäisen oppimisen tehtävä...6 Tutkimus- ja kehitystehtävä...6 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...7 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...7 Tekniikan ja liikenteen toimiala...7 Henkilöstön kehittäminen...8 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...8 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...9 Tekniikan ja liikenteen toimiala...9 Palveluyksikkö...9

2 2 Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen Ammattikorkeakoulun vision ja strategian toteuttamisen kannalta toiminnan kehittämisen keskeisimmät kohteet ovat ydinprosessien tehokkuus ja laatu, lisäarvo kärkialueilla sekä motivoitunut henkilöstö. Vuoden 2004 aikana toiminnan kehittämisessä on edetty pääosin asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ammattikorkeakoulun toiminnallisten rakenteiden uudistamistyötä tehtiin koko vuosi Kevään aikana ammattikorkeakoulun johtokunnan jaosto teki laajamittaisen organisaation uudistamistarpeiden selvitystyön, jonka perusteella syksyllä valmisteltiin ammattikorkeakoululain muutoksen edellyttämän ylläpitojärjestelmän ja organisaatiomuutoksen toimeenpanoa vuonna Ammattikorkeakoulun toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu on ollut edelleen vaikeaa opiskelijakohtaisten yksikköhintojen tarkistamisen, rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden määrän ennakoinnin vaikeuden sekä metropolialueen kaupunkien taloudellisesta tilanteesta johtuvien ylläpitäjän asettamien säästötavoitteiden vuoksi. Ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön kaikki yksiköt kattava yhteinen, sähköinen tilanvarausjärjestelmä. Strategiatyössä painopisteenä on ollut strategiaprosessin selkiyttäminen, jalkauttaminen, arviointi ja kehittäminen sekä toiminnan kehittäminen sellaiseksi, että strategia ohjaa resurssointia aiempaa selvemmin. Kuluneen vuoden aikana on yhteensovitettu vuotuisen strategiaprosessin ja toiminnan menettelytapoja ja aikatauluja sekä vakiinnutettu yhteiste strategiatyökalujen käyttöä. Sisäisten strategisten mittareiden kehittämistyö ja strategiaprosessin toimivuuden arviointi siirtyivät toteutettaviksi vuonna Laadun kehittämistyössä tavoitteena on ollut itsearviointikäytännön toimivuus ja prosessien kehittäminen. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin systemaattiset itsearvioinnit ja sisäiset arvioinnit. Kaikissa 29 koulutusohjelmassa sekä kahdeksassa sisäisessä palvelutoiminnossa (opintotoimisto, opiskelijahallinto, kirjasto, kansainvälinen toiminta, viestinta, tietotekniikka, taloustoimisto ja kiinteistöhallinto) toteutettiin EFQM-pohjainen toiminnan itsearviointi tai sisäinen arviointi. Arvioijina toimivat ammattikorkeakoulun omat koulutetut laatukonsultit ja muu henkilökunta. Kuluneen vuoden aikana ammattikorkeakoulun prosessien kehittämistyö jatkui erityisesti koulutusprosessin osalta. Elinikäisen oppimisen prosessin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan prosessin kehittämisedellytyksiä selvitetään edelleen. Kirjaston kehittämisessä tavoitteena on ollut tiedonhankintataitojen vahvistaminen, selkeä ydinprosessien tukeminen ja joustavat palvelut. Tammikuussa 2004 avattiin Aralis-kirjastokeskus Arabianrannassa. Se on ammattikorkeakoulun kirjaston, Taideteollisen korkeakoulun kirjaston, Pop & Jazz Konservatorion kirjaston sekä Helsingin kaupunginkirjaston muodostama kirjastokeskittymä ja tarjoaa monipuolisia kirjasto- ja tietopalveluja Arabianrannassa työskenteleville, opiskeleville ja asuville ihmisille. Opintotoimisto/Opetuksen tuki- ja hallintopalveluissa opetuksen tukipalvelut ja järjestelmien kehitystyö keskittyivät. Hakutoimistossa korostuivat toiminnan vakiinnuttaminen, aikuiskoulutuksen hakuprosessin koordinointi sekä erilaisten sähköisten palvelumuotojen kehittäminen. Opintotukilautakunta kehitti toimintaansa mm. uusimalla tiedotustaan ja käynnistämällä projektin asiakirjojen sähköiseen hallintaan. Tietotekniikkapalveluissa tavoitteena on ollut, että tietotekninen perusympäristö toimii luotettavasti ja että tietohallinto ja -järjestelmät tuottavat helposti luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Tietohallintostrategian päämäärät kirkastettiin ja tietotekniikan palvelusitoumus työstettiin käyttöönotettavaksi. Tietoteknisen perusrakenteen arviointi erityisesti luotettavuuden ja joustavuuden kannalta käynnistettiin pohjaksi tavoitearkkitehtuurin määrittelyä varten. Koko ammattikorkeakoulun kattava tilanvarausjärjestelmän rakennettiin ja otettiin käyttöön. Koulutusprosessin toiminnansuunnittelujärjestelmän rakentaminen on edennyt toteutusvaiheeseen. Kaikille tarjottava uusi tietotekniikan palvelupyyntöjärjestelmä on otettu käyttöön ja sen avulla on palvelutasoa pystytty parantamaan. Julkaisutoiminnan toinen vuosi tuli täyteen. Toimintavuonna ilmestyi kahdeksan uutta julkaisua, joista kolme julkaistiin verkossa. Stadian julkaisuja myytiin 611 kappaletta. Parhaiten myivät oppikirjat Forza - Säveltapailua ja musiikin teoriaa sekä TV-kameratyön perusteet. Koulutustehtävä Ammattikorkeakoulun koulutustehtävän kannalta tavoitteina ovat olleet prosessien parantaminen, opetusmenetelmien kehittäminen, virtuaaliopetus ja yhteistyö kärkialueilla. Koulutusprosessi on kuvattu osaprosesseineen sekä koko ammattikorkeakoulun tasolla että koulutusohjelmatasolla pääsääntöisesti. Koulutusprosessin vastuutiimit ovat organisoineet kehittämistyötä rehtorin johdolla. Toimintatapoja on kehitetty ja vakiinnutettu. Koko koulutustoiminnan kattavat opetuksen ja oppimisen laadun arviointitavat on luotu ja otettu käyttöön. Koulutusprosessin toiminnan ohjausjärjestelmää on kehitetty määrätietoisesti.

3 Opetussuunnitelmien kehittämistyön tavoitteena on rakenteellinen ja opetusmenetelmällinen kehittäminen siten, että ne mahdollistavat henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Lisäksi tavoitteena on ollut onnistunut ECTS-prosessi, ammatillisen osaamisen ennakoinnin kehittäminen sekä opetusuunnitelmien rakenteen kehittäminen siten, että se mahdollistaa yhteistyön koulutusohjelmien välillä, t&k-toiminnassa, kärkialueilla, virtuaaliopinnoissa ja elinikäisen oppimisen toiminnassa. Kuluneen vuoden aikana opetussuunnitelmaprosessissa on toteutettu ECTS-prosessia, laadittu ydinaineanalyyseja ja arvioitu opiskelijan kokeman opiskelun kuormittavuutta. Tavoitteiden toteuttaminen muilta osin jatkuu vuonna Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Toimialan tavoitteina on ollut oppimisprosessin arviointi ja jatkuva parantaminen, henkilöstön osaamisen ylläpitäminen, jakaminen ja uudistaminen sekä tehokas opiskelijoiden valintaprosessi. Valtakunnallinen keskustelu kulttuurialan aloituspaikkojen vähentämisestä ja valtioneuvoston kehittämissuunnitelmaan kirjatut tavoitteet erityisesti viestinnän ja musiikin koulutusohjelmille ovat aiheuttaneet epävarmuutta tulevaisuudesta. Säästövelvoitteet ovat kapeuttaneet toimialan uudistamistyön edellytyksiä ja pakottaneet keskittymään välttämättömimpään, jolloin esimerkiksi opettajien työaikaa ei voida kohdistaa kehittämistehtäviin samassa määrin kuin ennen. Tämä on näkynyt toimialojen välisen yhteistyön ja monialaisten projektien määrässä. Huolimatta taloudellisten resurssien niukkenemisesta toimiala on saavuttanut pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti aseman, jossa se toimii tasavertaisena, vetovoimaisena ja arvostettuna kumppanina sekä yliopistosektorin että alan muiden keskeisten organisaatioiden kanssa. Seudullinen yhteistyö on vahvistunut hanke-, opetussuunnitelma-, taidekasvatus, henkilöstökoulutus- ja kulttuuriyrittäjyysteemojen parissa. Jatkotutkintojen suunnittelussa toimiala on panostanut kansallisen ja kansainvälisen tason yhteistyöhön ja joint degree malliin. Toimialan ja koulutusohjelmien organisointityö ja toimintatapojen selkiyttäminen on jatkunut. Kehittämisen kohteina ovat olleet opetussuunnitelmatyö (ECTS-uudistus), toimialan opinnäyteprosessin riittävän yhdenmukaistaminen, kulttuuri- ja palvelualojen tutorointi- ja ohjauskäytäntömalli sekä esitystoiminnan yhteinen tuottaminen ja tiedottaminen. Syksyllä 2004 ilmestyi ensimmäinen Oravanpyörä-niminen Stadian esite, johon koko toimialan julkiset tilaisuudet, produktiot ja esitykset on koottu. Ura- ja rekrytointitoiminta sai uutta vauhtia, kun projektihenkilöt ovat toimineet sekä palvelualalla että esittävässä taiteessa ja musiikissa. Opiskelijoiden uraohjauksen saatavuus on parantunut ja valmistumassa olevien opiskelijoiden kanavat tiedottaa osaamisestaan kehittyneet. Taidekorkeakoulupedagogiikan TAIKOPEDA -hanke ja ARTEMIS-kielikeskushanke yhdessä taideyliopistojen kanssa sekä oopperakoulutusyhteistyöhanke Sibelius-Akatemian ja kansallisoopperan kanssa ovat konkreettisia esimerkkejä alueen kehitysyhteistyöstä. Toimialalla ja koulutusohjelmilla on yhteydet myös tutkimusyksikköihin (HIIT, Tietokeskus) ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin. Vaatetuksen, kauneudenhoidon sekä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmat ovat luoneet julkisia foorumeita alan yritysten ja korkeakoulujen kohtaamiselle pääkaupunkiseudulla. Stadia-forum on löytänyt innovatiivisen roolin vaatetus- ja tekstiilialan korkeakoulutuksen ja yritysmaailman yhteyksien tiivistämisessä. Studia Esthetica tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran ja sillä on hyvät mahdollisuudet rakentua välittäjäksi kauneudenhoidon korkeakoulutuksen ja työelämän välille. Ravitsemuspalveluiden FEDhankeessa koulutuksen ja yritysten keskinäinen verkostoituminen on keskeinen päämäärä. Viestinnän koulutusohjelman opiskelijatuotannot ovat menestyneet koti- ja ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla. Luovat mediavälitteiset yhteisöprojektit profiloivat myönteisesti koulutusohjelmaa ja avaavat opiskelijoille uusia työllistymismahdollisuuksia mm. lastenelokuvan, kulttuuriperinnön digitalisoimisen ja monikulttuurisuuden parissa. Pop/jazzmusiikin ja musiikin koulutusohjelmat järjestävät mittavia konserttisarjoja ja ovat soineet kilpailuissa, konserttilavoilla ja klubeilla myös muualla. Stadian laulukoulutuksen korkea taso on rekisteröity valtakunnallisesti ja muodostaa varteenotettavan vastapainon musiikkiyliopiston osaamiselle. Esittävän taiteen innovatiivinen koulutusote ja soveltavan draaman käyttö näkynyi uutta luovana voimana kaupunkikulttuurissa. Samalla on syntynyt opiskelijaryhmien omia yrityksiä, joiden toimintakonseptit uudistavat teatterialaa. Opiskelijoiden osaaminen on näkynyt teattereissa, festivaaleilla, kiertueilla, kesäteattereissa, kaupunginosaprojekteissa, kouluissa ja yhteistyöprojekteissa. Sosiaali- ja terveysalan toimiala Toimialan tavoitteina on ollut edistää opiskelua verkostoissa ja kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa, osaamisen kehittäminen, jakaminen, säilyttäminen ja uudistaminen sekä elinikäisen oppimisen ja T&K -prosessien kytkeytyminen saumattomasti koulutusprosessiin.

4 Toimialan strategiaa on toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja koulutusohjelmat ovat laatineet sen mukaiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat. Strategian toteuttamista vaikeuttivat ylläpitäjän säästötoimenpiteet, minkä vuoksi mm. opettajien määrää jouduttiin edelleen vähentämään eikä suunniteltu yliopettajien määrän lisääminen toteutunut. Lähiopetuksen väheneminen resurssien niukkuus leimasivat toimintaa ja kehitystyö jäi suunniteltua vaatimattomammaksi. Kaikesta huolimatta kuntoutusalan ja hoitotyön koulutusohjelmat aloittivat osaamisen kartoitus- ja kehittämistyön, joka jatkuu edelleen. Varsinkin kuntoutuksen alueella on kehitetty toimivia strategiakäytänteitä. Toimialalla on myös sovittu vastuuryhmiä ydinprosesseittain (koulutus-, elinikäinen oppiminen ja tutkimus- ja kehittämistoiminta). Ryhmien avulla on selkeytetty toimintatapoja. Myös Seniorikeskusta, KuntoStadiaa ja Suun terveydenhuollon opetusklinikkaa kehitettiin kohti oppimiskeskusta, jolla on myös tutkimusja kehittämisrooli. Toimiala oli aktiivisesti mukana koko ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä. Painopisteenä on ollut ECTS-prosessin toteuttaminen, ydinaineanalyysien laatiminen ja opiskelijan kokeman opiskelun kuormittavuuden arviointi. Tämä työ jatkuu edelleen kaikissa koulutusohjelmissa. Opetussuunnitelman kehittämiseen on myös liitetty aiemmat sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien tiimikoulutuksen tuotokset ydinaineksen hahmottamisesta ja työstämisestä. Opetussuunnitelmien kehittämisessä on edelleen tavoitteena rakentaa yhteistä orientaatiota, tutkivan oppimisen pedagogista näkökulmaa ja moniammatillisen toiminnan kehittämistä. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on opetussuunnitelmatyön verkostoja laajennettu ja lujitettu ja yhteistyötä on lisätty mm. erikoistumisopintojen ja jatkotutkintojen suunnittelussa ja opetusta tukevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Ensimmäiset osteopaatin korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneet opiskelijat valmistuivat keväällä. Osteopaatin koulutusohjelman opetussuunnitelmaa hiotaan ja arvioidaan edelleen. Opetuksen toteuttamiseen osallistui myös asiantuntijoita Englannista ja koulutusohjelma liittyi osteopaatin koulutusta Euroopassa kehittävään verkostoon. Tekniikan ja liikenteen toimiala Toimialan tavoitteina on ollut opettajien yhdessä toteuttama projektioppiminen kaikissa koulutusohjelmissa, ensimmäisen vuoden opiskelijoiden uudenlainen tukeminen ja ohjaaminen sekä henkilöstön ammatillisen ja pedagogisen osaamisen jakaminen ja kehittäminen. Kaupungin säästöbudjetin vuoksi vuotta 2004 sävytti keskustelu resurssien riittävyydestä ja erityisesti niiden kohdentamisesta. Lähiopetuksen määrän väheneminen ja opetusryhmien koon kasvu aiheuttivat osaltaan sen, että opintojen keskeyttämiset eivät vähentyneet. Palvelutoiminnan tuotoilla on jonkin verran voitu vähentää säästöjen vaikutuksia opetuksen leikkauksiin. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa vuonna 2001 aloitettu TPL (Total Project Learning) -malliin pohjautuva opintojen toteutustapa laajeni käsittämään myös viimeisen opintovuoden ja ensimmäiset insinöörit valmistuivat koulutusohjelmasta puoli vuotta etuajassa. Projektioppimista toteutettiin erilaisina kokeiluina myös muissa koulutusohjelmissa opettajien välisen yhteistyön edistämiseksi ja opiskelijoille sopivien toimintatapojen löytämiseksi. Toimialalla painotettiin lisäksi erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden valmiuksien huomioimista uudenlaisen tukemisen ja ohjaamisen avulla. ECTS- järjestelmään siirtymiseen liittyen opetussuunnitelmatyö käynnistettiin Stadian yhteisessä projektissa opetussuunnitelmien rakenteen ja sisältöjen perusteellisella läpikäynnillä. Opiskelijoiden kuormittavuuden arvioinnin avuksi suoritettiin kaikille opiskelijoille suunnattu opintoihin käytetyn ajan kyselytutkimus, jota hyödynnetään uusien opintosuunnitelmien laadinnassa. Ydinainesanalyysien ja saatujen tutkimustulosten pohjalta voidaan syksyllä 2005 aloittavien opiskelijoiden osaamisen heterogeenisuus ottaa paremmin huomioon sekä toteutuksia suunniteltaessa että opettajaresursseja kohdennettaessa. Erityisesti matemaattisluonnontieteellisissä aineissa ja kielissä pyritään jatkossa varmistamaan tarvittavien perustietovaatimusten täyttyminen jokaisella opiskelijalla lähtötasosta riippumatta. Toimialan koulutusohjelmat ovat kuluneen vuoden aikana kehittäneet toimintaansa seuraavasti: Auto ja kuljetustekniikasta valmistuivat jouluna 2003 viimeiset tammikuussa aloittaneet opiskelijat. Tämän on selkeyttänyt opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Merkittävä osa koulutusohjelman opetuksesta on jo vuosia toteutettu erilaisissa ajoneuvoprojekteissa, joita on tarkemmin kuvattu T&K-toiminnan yhteydessä. Konetekniikassa on alkanut ensimmäistä kertaa tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto. Uusi vaihtoehto oli toiseksi suosituin neljästä mahdollisesta suuntautumisesta. Konepajatekniikan laboratorio on käynnistänyt yhteistyöneuvottelut Technopolis/Electrian kanssa mikromekaniikan valmistuksen koulutuksesta. Tavoitteena on, että konetekniikka pääsee mukaan kehittämään mikromekaniikan valmistustekniikan laboratoriota sekä voi jatkossa käyttää laboratorion tiloja ja laitteita opetukseen ja projekteihin. Laboratorioalalla on vuoden 2004 aikana ollut kaksi vaihto-opiskelijaa Espanjasta ja yksi Hollannista. Meiltä ulkomaille menneitä on neljä, joista yksi teollisuuspainotteisesta suuntautumisvaihtoehdosta. Koulutusohjelma osallistui Puolassa Bialystokissa järjestettyyn IP projektiin Quality Assurance in Environmental Analysis neljän opiskelijan ja yhden luennoitsijan voimin. Suurryhmäopetukseen soveltuvan tilan puute korjautuu uuden auditorion rakentamisen myötä. Opetussuunnitelmatyössä keskityttiin kärkialueittemme, biotieteiden ja kemiallisen analytiikan, terävöittämiseen. Koulutusohjelma on kuluvan vuoden aikana käynnistänyt yhteistyön 4

5 5 EVTEKin kanssa. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa käynnistyi ensimmäinen infra-alan rakennusalan erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Toisena uutena aluevaltauksena käynnistyi yhteistyönä FHTW-Berlinin kanssa toteutettava tutkintoon M.Sc. tähtäävä Master-ohjelma. Nuorisoasteen koulutukseen liittyen koulutusohjelmassa toteutettiin syyslukukautena jo toisen kerran Startti projekti, minkä tarkoituksena oli selvittää millaisia opiskelijoita rakennusosaston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat oppimistyyliltään ovat ja millainen itseohjautuvuusvalmius heillä on, rohkaista heitä ottamaan aktiivinen rooli oppimisprosessissaan sekä kartoittaa heidän mielipiteitään ja toiveitaan opiskelusta ja oppimisympäristöstään. Koulutusohjelman tiloissa toteutettiin lokakuussa jo perinteinen harjoittelu- ja suuntautumisseminaari, johon yli 20 yritystä osallistui omalla standillaan. Syyslukukauden aikana osallistui ensimmäinen rakennustekniikan opiskelija kvvaihtoon Miyagi National Colege of Technology:ssa ensimmäisenä toimialan opiskelijana. Opiskelijat toteuttivat viikon kansainvälisen messumatkan Hannoveriin hankkimalla sponsoreita ja julkaisivat painokseltaan 3500 kpl julkaisun Fair Play 2004 sekä tuottivat messuvideon. Kööpenhaminassa osallistuttiin kansainväliseen web-sivujen laatimistapahtumaan opiskelijaryhmällä. Tietotekniikan koulutusohjelmassa alettiin OPS-työhön liittyen suunnitella perusopintojen kohdentamista kolmannen ammatillisen suuntautumisen avaamiseksi syksyllä Dataverkkoihin painottuva koulutus asemoituu yritysverkkojen ja operaattoriluokan verkkojen suunnitteluun ja ylläpitoon. Kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijavirta Stadiaan on lisääntynyt. Ensimmäiset Stadiassa tehdyt Master's -tason opinnäytetyöt ovat valmistumassa yhteistyössä kansainvälisen verkostomme kanssa. Tuotantotaloudessa käynnistettiin kansainvälinen kolmas vuosi, jossa puolet omista opiskelijoista opiskelee ulkomailla syksyn ja toinen puoli kevään. Vastaavasti vastaanotetaan ulkomaisia vaihto-opiskelijoita yhteistyökorkeakouluista eri puolilta maailmaa. Kansainvälinen toiminta Toiminnan tavoitteina ovat tarkoituksenmukaiset kansainvälisen yhteistyön kumppanit koulutusohjelmissa, liikkuvuuden edistäminen sekä t&k- ja hanketoiminnan Eurooppa-yhteistyön vahvistaminen, painopisteenä lähialue ja uudet EU-maat. Vuoden 2004 aikana aloitettiin partnerianalyysityökalun kehittely osana ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistä koskevaa verkostoitumishanketta. Ammattikorkeakoulu seurasi aktiivisesti eurooppalaisen korkeakoulualueen muotoutumista ja toteutti konkreettisia Bolognan prosessiin liittyviä toimenpiteitä. Keväällä 2004 käytännöllisesti katsoen kaikki ammattikorkeakoulusta valmistuneet saivat englanninkielisen tutkintotodistuksen liitteen (Diploma Supplement) automaattisesti ja maksutta. ECTS-järjestelmää koskien perustettiin projekti opetussuunnitelmien sisällöllistä kehittämistä varten ja se jatkuu vuoden 2005 puolelle ja samalla valmistauduttiin siirtymään opintopistejärjestelmään. Ammattikorkeakoulu haki Diploma Supplement järjestelmän laatuleimaa vuoden 2004 aikana ja tulee hakemaan ECTS-laatuleimaa Laadunarviointia ja jatkotutkintoja kehitettiin erillisinä hankkeina. Opiskelija- ja harjoittelijavaihto (yli 3 kk) jatkui tasaisena ja säilyttää edellisvuoden tason ylläpitäjän taloudellisesta tilanteesta johtuneesta säästöohjelmasta huolimatta. Sokrates/Erasmus ohjelma jatkui normaalisti, intensiiviohjelmiin osallistuminen vahvistui seurantavuotena. Vuoden 2004 aikana varmistui Leonardo-rahoitus Vocational and Professional Education CLIL Benchmarking and Self-Development Appraisal System kielihankkeelle (CLILCOM). Lisäksi kulttuuri- ja palvelualalla jatkettiin Theatre Technical Training in the EU (TTT EU)-hankkeen valmistelua, jolle haetaan Leonardo rahoitusta vuonna Ulkoasianministeriön rahoittaman North-South ohjelman puitteissa saatiin rahoitusta kulttuuri- ja palvelualan esittävän taiteen TILI TONSE - yhteistyöhankkeelle Sambiaan ja sosiaali- ja terveysalan hoitotyön ohjelmalle Malawiin. Tekniikan alalla auto- ja kuljetustekniikan Air Quality Research Nuuskija-auto hanketta kehitettiin Tekesin rahoituksella ja yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja autoteollisuuden kanssa. Tekniikan toimiala sitoutui Socrates II Temaattisen verkoston T.R.E.E työskentelyyn (T.R.E.E. = Teaching and Research in Engineering Education). Euroopan Yliopistojärjestö (European University Association, EUA) kartoitti haastattelujen avulla Bologna prosessin toteutumista eri eurooppalaisissa korkeakouluissa lokakuussa Tulokset on tarkoitus jakaa Bergenin opetusministerikokoukselle toukokuussa Suomessa EUA:n kartoituskohteina oli Helsingin ammattikorkeakoulu yksi harvoista eurooppalaisista ammattikorkeakouluista ja alustavan arvion mukaan palaute oli hyvin myönteinen. Kulttuuri- ja palvelualojen kansainvälisen vaihdon volyymi on noussut huomattavasti vuonna Johdonmukaisella toiminnalla laadulla on lisätty kv-kumppanuuksien määrää, luotu uusia suhteita, kannustettu opettajia ja opiskelijoita vaihtoihin sekä panostettu kansainvälisen toiminnan neuvonta-, palvelu- ja organisointiprosessiin. Kv-hankerahoituksella on pystytty toteuttamaan merkittäviä monikulttuurisia ja pedagogista metodivaihtoa edistäviä kumppanuushankkeita sekä vieraskielisen opetuksen kehittämisprojekteja. Esittävällä

6 6 taiteella on kiinteä eurooppalainen kv-verkosto, mutta myös Itä-Afrikkaan kohdistuvia uudistuksellisia projekteja. Tämä on huomattavaa, koska suomalainen teatterikenttä on muutoin vasta heräämässä kyseisenlaisiin toimintamuotoihin. Musiikin koulutusohjelma toteutti sekä kv-oopperahankkeen että sinfoniaorkesterin menestyksekkään Ranskan-kiertueen; vaatetuksen koulutusohjelma on tiivistänyt yhteistyömuotoja kiinalaisten oppilaitosten ja alihankintaketjujen kanssa. Viestinnän koulutusohjelma osallistui eurooppalaiseen media-alan kesäkouluun. Toimialalla on rakennettu johdonmukaisesti myös omaa alaa parhaiten palvelevia ja alalle tyypillisiä kv-muotoja tekemällä ulkomaisia kiertueita, konsertteja, esiintymismatkoja, ulkomaisia av-tuotantoja tai yhteisproduktioita ja taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa on järjestetty edelleenkin ulkomaisia mestarikursseja tai vierailuluentoja. Tekniikan opiskelijavaihto on kehittynyt edelleen positiivisesti sekä lähtevien että tulevien opiskelijoiden osalta. Sähkötekniikan koulutusohjelma osallistui kansainvälisiin konferensseihin mm. EMD 2004 Vilnassa. Sähkötekniikan opiskelijoiden organisoimalla Hannoverin messumatkalla oli mukana sekä opiskelijoita että opettajia myös Baltian maista. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategisena päämääränä on, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on luonteva osa työ- ja opiskelukulttuuria. Tärkeimmiksi tavoitteiksi nostettiin vastuiden selkeä määrittely osana laatutyötä sekä tarjonnan määrittäminen ja kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti opetussuunnitelma- ja vuosisuunnitteluprosesseissa. Tieto- ja viestintätekniikan kyselyllä kartoitettiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön laajuutta, käyttöön liittyviä ongelmia, henkilöstökoulutustarpeita sekä opettajien näkemyksiä tulevaisuuden painopistealueista. Ammattikorkeakoulu oli mukana yhteensä viidentoista valtakunnallisen virtuaalioppimateriaalituotantorenkaan suunnittelutyössä. Näistä kymmeneen sitouduttiin pysyvästi. Uusia, etäopetukseen soveltuvia, ammattikorkeakoulun omia tuotantohankkeita käynnistettiin kaksi (verkkovälitteinen asiakastyö, solubiologiaa verkossa). Lisäksi ammattikorkeakoulu osallistui mm. Tilastokeskuksen, STM:n ja Stakesin rahoittamiin projekteihin sekä kaupungin verkko-oppimisen koordinointiryhmän toimintaan. Tieto- ja viestintätekniikan henkilöstökoulutusta toteutettiin koulutustapahtumina ja työpajatoimintana. Elinikäisen oppimisen tehtävä Ammattikorkeakoulun aikuisten elinikäistä oppimista tukevan toiminnan tavoitteena on prosessien selkiyttäminen, toimiva rakenne, palvelut kärkialueilla, tuotteistaminen ja myynti palvelut metropolialueen kaupungeille ja erityisesti Helsingille. Elinikäisen oppimisen prosessin tehostamisen edellytyksiä on selvitetty sekä erillisenä strategisena hankkeena, selvitysmiesmenettelyn että ulkoisen selvitysmiehen avulla. Tämä selvitystyö valmistuu keväällä Tutkimus- ja kehitystehtävä Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on prosessien selkiyttäminen, toimiva rakenne, tutkimus kärkialueilla, t&k-osaaminen ja motivaatio sekä se, että ammattikorkeakoulun on haluttu kumppani. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevan toiminnan tehostamiseksi valmisteltiin uutta strategiaa ja selvitettiin kehittämistarpeita. Sen tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa t&k-toiminnan uutta organisointia vuonna Kuluneen vuoden aikana jatkettiin valitun strategian mukaisesti yksittäisten hankkeiden kautta ammattikorkeakoulun toiminnan kärkialueiden vahvistamista. Hankkeet ovat laajentuneet ja monialaistuneet. Niille on saatu ulkopuolisia kumppaneita ja rahoitusta. T&K-hankkeiden käynnistymistä ja kärkialueiden kehittämistä on tuettu seuraavasti: Vuosi OPM:n tukirahoituksella Jatkotutkinnon Käynnistyneet tuetut T&K-hankkeet tuet ESR-hankkeet lkm hankekoko ka. lkm lkm

7 OPM:n tukirahaa on kohdennettu innovatiivisiin kehittämishankkeisiin kärkialueilla: metropolialueen osaamisen kehitys, hyvinvointiteknologian kehitys ja työyhteisöjen kehitys. Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Kulttuurialalle tyypillisiä hankkeita ovat elämyksellisyyttä ja tutkimuksellisuutta yhdistävät, taiteellisista lähtökohdista syntyvät produktiotyyppiset hankkeet. Vuonna 2004 on toteutettu mm. esittävän taiteen DRAMAhanketta, joka on saanut Suomen Akatemian rahoitusta ja Polar meets Solar hanketta, joka on kaupallisesti hyödynnettävä innovaatio sähköisen raportoinnin käyttöliittymästä erityisesti kehitysyhteistyöprojekteihin. Palvelualoilla projektit ja opinnäytetyöt liittyvät työelämän kehittämiseen: tuotekehitykseen, palvelujohtamiseen, analyyseihin ja kartoituksiin, jotka ovat syntyneet sekä opettajien aktiivisen työelämään osallistumisen että neuvottelukuntien tarjoamien kontaktien välityksellä. Palvelualoilla kaikki opinnäytetyöt olivat työelämälähtöisiä samoin viestinnässä ja esittävässä taiteessa opinnäytetyöt olivat työelämän ja kolmannen sektorin toimeksiantoja tai myöhemmin esitettäväksi lunastettuja tuotantoja. Sosiaali- ja terveysalan toimiala Toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosesseja ja rakennetta on selkiytetty perustamalla toimialan tutkimus- ja kehittämistiimi ja määrittämällä sen tehtävät. Toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sisältöjä, on kehitetty, käytäntöjä yhtenäistetty ja toimintavalmiuksia vahvistettu. Vuonna 2004 keskityttiin etenkin opettajien tutkimus- ja kehittämisosaamisen lisäämiseen ja vahvistamiseen ja luotiin atk-pohjainen tutkimus- ja kehittämishankkeiden rekisteri. Tutkimustiimi on käynnistänyt keskustelun ja visioinnin toimialan tutkimuksen profiilista, tarkoituksesta, substanssista ja keskeisistä aihealueista, tutkimustyön laadun turvaamisesta ja liittymisestä ammattikorkeakouluopintoihin ja opetukseen. Toimialan tutkimushankkeiden määrää on pyritty vähentämään kokoamalla niitä yhteisten sateenvarjojen alle. Käynnissä on lähes 20 tutkimushanketta, joista neljä kohdistuu nuorten ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin, neljä perheiden tukemiseen, kolme ikääntyvän väestön osan palvelujen kehittämiseen, yksi huumeiden ja tartuntatautien ehkäisemiseen, yksi näyttöön perustuvan työn ja yksi osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen terveysalalla sekä yksi asiakaslähtöisen työmenetelmien ja mallien kehittämiseen. Erikseen voi mainita kliinisen harjoittelun kolmevuotisen kehittämisprojektin HUS:n kanssa. Sen tarkoituksena on luoda ammattikorkeakouluopiskelijoille ohjausmalli kliiniseen hoitotyöhön. Useassa hankkeessa on yhteistyökumppanina työelämän tahojen lisäksi myös yliopistojen hoitotieteen laitoksia. EU-rahoitusta on saanut kaksi hanketta HUUTA-hanke ja Koulua ja elämää varten hanke. Toimialan tutkimus- ja kehittämistyön keskeiset haasteet liittyvät edelleenkin T&K-toiminnan tunnettavuuden lisäämiseen, sen sisällön ja osaamisen kehittämiseen, työelämäyhteyksien vahvistamiseen ja monipuolistamiseen, rahoituksen lisäämiseen ja monipuolistamiseen sekä monialaisen ja ammatillisen työotteen vahvistamiseen sekä yhteisesti sovittujen toimintakäytänteiden noudattamiseen. Tekniikan ja liikenteen toimiala Toimiala on pyrkinyt teknologiastrategiansa mukaisesti määrätietoisesti kehittämään omaan osaamiseensa perustuvia hankkeita yhteistyössä teollisuuden, yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Hankkeiden saamalla huomiolla ja medianäkyvyydellä on osaltaan pystytty vaikuttamaan positiivisesti myös opiskelijarekrytointiin. Toimialan koulutusohjelmat ovat toteuttaneet seuraavia hankkeita: Auto- ja kuljetustekniikan tähän asti vaativin tuotekehitysprojekti - bioneuvo - saatiin valmiiksi ja julkistettiin kesäkuun alussa. Se on kiertänyt esiteltävänä Ruotsissa Elmian messuilla NTM:n osastolla sekä Suomessa Volvo-kuorma-autojen kiertueella. Varsinaisen tuotannollisen toimintansa se on aloittanut alkusyksyllä Jäteässien operoimana. Auto on osoittanut hyvän toimivuutensa arkityössään. Projekti liittyy Tekesin tukemaan Streamsohjelmaan. Nuuskija-auto on kerännyt pienhiukkasiin ja muihin päästöihin keskittyvää tietoa vakioreitillään koko kuluneen vuoden ajan. Formula Student-projektiryhmä osallistui uudella autolla Englannin kilpailuun, mutta teknisten ongelmien vuoksi kisa jouduttiin keskeyttämään ja tuloksena oli 23. sija vajaan viidenkymmenen eurooppalaisen ja amerikkalaisen yliopiston osallistuessa kisaan. Epävirallisessa Baltic open -kisassa sen sijaan saavutettiin odotetusti ylivoimainen voitto. Lisäksi raskaan kaluston energiansäästöprojektissa tutkittiin yhteistyössä Sisu-akselistojen ja Fortumin kanssa useiden eri voiteluöljyjen ominaisuuksia ja käyttäytymistä kylmälaboratoriossa. Kone- ja tuotantotekniikan merkittävimpänä hankkeena konetekniikassa on ollut Älykäs koneenohjaus projekti.

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian tulosanalyysi 2003

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian tulosanalyysi 2003 Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian tulosanalyysi 2003 Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen Vuoden 2003 aikana täsmennettiin vuosien 2004 2006 uuden vision ja strategian tavoitteet ja toimeenpanon

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009

Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön. TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Näkökulmia tvt:n opetuskäyttöön TOPSEK-opintojakso 13.10.2009 Tavoite johdattaa opintojakson työskentelyyn nostaa esille ajankohtaisia koulutuspolitiikan tavoitteita tarkastella tvt:n opetuskäytön haasteita

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017

Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kauhajoen sivistyspalveluiden uudistaminen 2015 2017 Kehittämishankkeen lähtökohtana on Kauhajoen kaupungin sivistyspalveluiden kehittäminen ja uudistaminen. Hallintopalvelut, varhaiskasvatuspalvelut,

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT

SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat. Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT SeAMK FramiPro yritykset, opiskelijat ja kehittäjät kohtaavat Tuija Vasikkaniemi Opetuksen kehittämispäällikkö, PsT AMKPEDA verstas Turku 4.11.2015 Lähtökohdat: Työelämän osaamisvaatimukset SeAMKin omat

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6

Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA. Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Osekk 2020 OULUN SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN STRATEGIA Yhtymähallitus 19.5.2014 52 Yhtymäkokous 10.6.2014 6 Yhteistyön strategia Oulun seudun koulutuskuntayhtymän (Osekk) strategia on päivitetty vastaamaan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät

Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Osaaminien20.11.2014 ja 21.11.2014 Peruskoulupäivät Peruskoulupäivät 2014 Osaaminen monilukutaito, laaja-alainen osaaminen, teknologiaoppiminen, monialainen oppiminen, osallisuus Työskentelyn kulku Ajatuksia

Lisätiedot

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia

Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle. Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Kumppanuutta yli rajojen - Yhteistyömalli kaupungin ja korkeakoulun kumppanuudelle Toini Harra Yliopettaja, Metropolia Suomen suurin ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky ja Terveys ja hoitoala

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2015 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi

Kriittinen menestystekijä Tavoite 2015 Mittari Vastuu Aikataulu ja raportointi 1 Strategia vuosille 2013 2017 Tarkistetut tavoitteet 2015 Missio: Neuvoston tehtävä on tukea ja kehittää yliopistokirjastoja tutkimusta ja opetusta edistävinä asiantuntijaorganisaatioina. Neuvosto on

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia työkappale 20.5.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Tieto- ja viestintätekniikka oppimisessa... 1 2 KPEDUn tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN

OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN OPINTOJEN LÄPÄISYASTEEN KOHOTTAMINEN Opintoprosessin tukeminen / Läpäisy-osahanke / FUAS+M Kaija Huhtanen Yliopettaja, MuT Lamk, MDI Mukana: Anne-Mari Karppinen, Laurea Leila Lintula, Metropolia Terhikki

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot