Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta"

Transkriptio

1 Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta Sisällys Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen...2 Koulutustehtävä...2 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...3 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...3 Tekniikan ja liikenteen toimiala...4 Kansainvälinen toiminta...5 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö...6 Elinikäisen oppimisen tehtävä...6 Tutkimus- ja kehitystehtävä...6 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...7 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...7 Tekniikan ja liikenteen toimiala...7 Henkilöstön kehittäminen...8 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...8 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...9 Tekniikan ja liikenteen toimiala...9 Palveluyksikkö...9

2 2 Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen Ammattikorkeakoulun vision ja strategian toteuttamisen kannalta toiminnan kehittämisen keskeisimmät kohteet ovat ydinprosessien tehokkuus ja laatu, lisäarvo kärkialueilla sekä motivoitunut henkilöstö. Vuoden 2004 aikana toiminnan kehittämisessä on edetty pääosin asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ammattikorkeakoulun toiminnallisten rakenteiden uudistamistyötä tehtiin koko vuosi Kevään aikana ammattikorkeakoulun johtokunnan jaosto teki laajamittaisen organisaation uudistamistarpeiden selvitystyön, jonka perusteella syksyllä valmisteltiin ammattikorkeakoululain muutoksen edellyttämän ylläpitojärjestelmän ja organisaatiomuutoksen toimeenpanoa vuonna Ammattikorkeakoulun toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu on ollut edelleen vaikeaa opiskelijakohtaisten yksikköhintojen tarkistamisen, rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden määrän ennakoinnin vaikeuden sekä metropolialueen kaupunkien taloudellisesta tilanteesta johtuvien ylläpitäjän asettamien säästötavoitteiden vuoksi. Ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön kaikki yksiköt kattava yhteinen, sähköinen tilanvarausjärjestelmä. Strategiatyössä painopisteenä on ollut strategiaprosessin selkiyttäminen, jalkauttaminen, arviointi ja kehittäminen sekä toiminnan kehittäminen sellaiseksi, että strategia ohjaa resurssointia aiempaa selvemmin. Kuluneen vuoden aikana on yhteensovitettu vuotuisen strategiaprosessin ja toiminnan menettelytapoja ja aikatauluja sekä vakiinnutettu yhteiste strategiatyökalujen käyttöä. Sisäisten strategisten mittareiden kehittämistyö ja strategiaprosessin toimivuuden arviointi siirtyivät toteutettaviksi vuonna Laadun kehittämistyössä tavoitteena on ollut itsearviointikäytännön toimivuus ja prosessien kehittäminen. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin systemaattiset itsearvioinnit ja sisäiset arvioinnit. Kaikissa 29 koulutusohjelmassa sekä kahdeksassa sisäisessä palvelutoiminnossa (opintotoimisto, opiskelijahallinto, kirjasto, kansainvälinen toiminta, viestinta, tietotekniikka, taloustoimisto ja kiinteistöhallinto) toteutettiin EFQM-pohjainen toiminnan itsearviointi tai sisäinen arviointi. Arvioijina toimivat ammattikorkeakoulun omat koulutetut laatukonsultit ja muu henkilökunta. Kuluneen vuoden aikana ammattikorkeakoulun prosessien kehittämistyö jatkui erityisesti koulutusprosessin osalta. Elinikäisen oppimisen prosessin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan prosessin kehittämisedellytyksiä selvitetään edelleen. Kirjaston kehittämisessä tavoitteena on ollut tiedonhankintataitojen vahvistaminen, selkeä ydinprosessien tukeminen ja joustavat palvelut. Tammikuussa 2004 avattiin Aralis-kirjastokeskus Arabianrannassa. Se on ammattikorkeakoulun kirjaston, Taideteollisen korkeakoulun kirjaston, Pop & Jazz Konservatorion kirjaston sekä Helsingin kaupunginkirjaston muodostama kirjastokeskittymä ja tarjoaa monipuolisia kirjasto- ja tietopalveluja Arabianrannassa työskenteleville, opiskeleville ja asuville ihmisille. Opintotoimisto/Opetuksen tuki- ja hallintopalveluissa opetuksen tukipalvelut ja järjestelmien kehitystyö keskittyivät. Hakutoimistossa korostuivat toiminnan vakiinnuttaminen, aikuiskoulutuksen hakuprosessin koordinointi sekä erilaisten sähköisten palvelumuotojen kehittäminen. Opintotukilautakunta kehitti toimintaansa mm. uusimalla tiedotustaan ja käynnistämällä projektin asiakirjojen sähköiseen hallintaan. Tietotekniikkapalveluissa tavoitteena on ollut, että tietotekninen perusympäristö toimii luotettavasti ja että tietohallinto ja -järjestelmät tuottavat helposti luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Tietohallintostrategian päämäärät kirkastettiin ja tietotekniikan palvelusitoumus työstettiin käyttöönotettavaksi. Tietoteknisen perusrakenteen arviointi erityisesti luotettavuuden ja joustavuuden kannalta käynnistettiin pohjaksi tavoitearkkitehtuurin määrittelyä varten. Koko ammattikorkeakoulun kattava tilanvarausjärjestelmän rakennettiin ja otettiin käyttöön. Koulutusprosessin toiminnansuunnittelujärjestelmän rakentaminen on edennyt toteutusvaiheeseen. Kaikille tarjottava uusi tietotekniikan palvelupyyntöjärjestelmä on otettu käyttöön ja sen avulla on palvelutasoa pystytty parantamaan. Julkaisutoiminnan toinen vuosi tuli täyteen. Toimintavuonna ilmestyi kahdeksan uutta julkaisua, joista kolme julkaistiin verkossa. Stadian julkaisuja myytiin 611 kappaletta. Parhaiten myivät oppikirjat Forza - Säveltapailua ja musiikin teoriaa sekä TV-kameratyön perusteet. Koulutustehtävä Ammattikorkeakoulun koulutustehtävän kannalta tavoitteina ovat olleet prosessien parantaminen, opetusmenetelmien kehittäminen, virtuaaliopetus ja yhteistyö kärkialueilla. Koulutusprosessi on kuvattu osaprosesseineen sekä koko ammattikorkeakoulun tasolla että koulutusohjelmatasolla pääsääntöisesti. Koulutusprosessin vastuutiimit ovat organisoineet kehittämistyötä rehtorin johdolla. Toimintatapoja on kehitetty ja vakiinnutettu. Koko koulutustoiminnan kattavat opetuksen ja oppimisen laadun arviointitavat on luotu ja otettu käyttöön. Koulutusprosessin toiminnan ohjausjärjestelmää on kehitetty määrätietoisesti.

3 Opetussuunnitelmien kehittämistyön tavoitteena on rakenteellinen ja opetusmenetelmällinen kehittäminen siten, että ne mahdollistavat henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Lisäksi tavoitteena on ollut onnistunut ECTS-prosessi, ammatillisen osaamisen ennakoinnin kehittäminen sekä opetusuunnitelmien rakenteen kehittäminen siten, että se mahdollistaa yhteistyön koulutusohjelmien välillä, t&k-toiminnassa, kärkialueilla, virtuaaliopinnoissa ja elinikäisen oppimisen toiminnassa. Kuluneen vuoden aikana opetussuunnitelmaprosessissa on toteutettu ECTS-prosessia, laadittu ydinaineanalyyseja ja arvioitu opiskelijan kokeman opiskelun kuormittavuutta. Tavoitteiden toteuttaminen muilta osin jatkuu vuonna Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Toimialan tavoitteina on ollut oppimisprosessin arviointi ja jatkuva parantaminen, henkilöstön osaamisen ylläpitäminen, jakaminen ja uudistaminen sekä tehokas opiskelijoiden valintaprosessi. Valtakunnallinen keskustelu kulttuurialan aloituspaikkojen vähentämisestä ja valtioneuvoston kehittämissuunnitelmaan kirjatut tavoitteet erityisesti viestinnän ja musiikin koulutusohjelmille ovat aiheuttaneet epävarmuutta tulevaisuudesta. Säästövelvoitteet ovat kapeuttaneet toimialan uudistamistyön edellytyksiä ja pakottaneet keskittymään välttämättömimpään, jolloin esimerkiksi opettajien työaikaa ei voida kohdistaa kehittämistehtäviin samassa määrin kuin ennen. Tämä on näkynyt toimialojen välisen yhteistyön ja monialaisten projektien määrässä. Huolimatta taloudellisten resurssien niukkenemisesta toimiala on saavuttanut pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti aseman, jossa se toimii tasavertaisena, vetovoimaisena ja arvostettuna kumppanina sekä yliopistosektorin että alan muiden keskeisten organisaatioiden kanssa. Seudullinen yhteistyö on vahvistunut hanke-, opetussuunnitelma-, taidekasvatus, henkilöstökoulutus- ja kulttuuriyrittäjyysteemojen parissa. Jatkotutkintojen suunnittelussa toimiala on panostanut kansallisen ja kansainvälisen tason yhteistyöhön ja joint degree malliin. Toimialan ja koulutusohjelmien organisointityö ja toimintatapojen selkiyttäminen on jatkunut. Kehittämisen kohteina ovat olleet opetussuunnitelmatyö (ECTS-uudistus), toimialan opinnäyteprosessin riittävän yhdenmukaistaminen, kulttuuri- ja palvelualojen tutorointi- ja ohjauskäytäntömalli sekä esitystoiminnan yhteinen tuottaminen ja tiedottaminen. Syksyllä 2004 ilmestyi ensimmäinen Oravanpyörä-niminen Stadian esite, johon koko toimialan julkiset tilaisuudet, produktiot ja esitykset on koottu. Ura- ja rekrytointitoiminta sai uutta vauhtia, kun projektihenkilöt ovat toimineet sekä palvelualalla että esittävässä taiteessa ja musiikissa. Opiskelijoiden uraohjauksen saatavuus on parantunut ja valmistumassa olevien opiskelijoiden kanavat tiedottaa osaamisestaan kehittyneet. Taidekorkeakoulupedagogiikan TAIKOPEDA -hanke ja ARTEMIS-kielikeskushanke yhdessä taideyliopistojen kanssa sekä oopperakoulutusyhteistyöhanke Sibelius-Akatemian ja kansallisoopperan kanssa ovat konkreettisia esimerkkejä alueen kehitysyhteistyöstä. Toimialalla ja koulutusohjelmilla on yhteydet myös tutkimusyksikköihin (HIIT, Tietokeskus) ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin. Vaatetuksen, kauneudenhoidon sekä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmat ovat luoneet julkisia foorumeita alan yritysten ja korkeakoulujen kohtaamiselle pääkaupunkiseudulla. Stadia-forum on löytänyt innovatiivisen roolin vaatetus- ja tekstiilialan korkeakoulutuksen ja yritysmaailman yhteyksien tiivistämisessä. Studia Esthetica tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran ja sillä on hyvät mahdollisuudet rakentua välittäjäksi kauneudenhoidon korkeakoulutuksen ja työelämän välille. Ravitsemuspalveluiden FEDhankeessa koulutuksen ja yritysten keskinäinen verkostoituminen on keskeinen päämäärä. Viestinnän koulutusohjelman opiskelijatuotannot ovat menestyneet koti- ja ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla. Luovat mediavälitteiset yhteisöprojektit profiloivat myönteisesti koulutusohjelmaa ja avaavat opiskelijoille uusia työllistymismahdollisuuksia mm. lastenelokuvan, kulttuuriperinnön digitalisoimisen ja monikulttuurisuuden parissa. Pop/jazzmusiikin ja musiikin koulutusohjelmat järjestävät mittavia konserttisarjoja ja ovat soineet kilpailuissa, konserttilavoilla ja klubeilla myös muualla. Stadian laulukoulutuksen korkea taso on rekisteröity valtakunnallisesti ja muodostaa varteenotettavan vastapainon musiikkiyliopiston osaamiselle. Esittävän taiteen innovatiivinen koulutusote ja soveltavan draaman käyttö näkynyi uutta luovana voimana kaupunkikulttuurissa. Samalla on syntynyt opiskelijaryhmien omia yrityksiä, joiden toimintakonseptit uudistavat teatterialaa. Opiskelijoiden osaaminen on näkynyt teattereissa, festivaaleilla, kiertueilla, kesäteattereissa, kaupunginosaprojekteissa, kouluissa ja yhteistyöprojekteissa. Sosiaali- ja terveysalan toimiala Toimialan tavoitteina on ollut edistää opiskelua verkostoissa ja kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa, osaamisen kehittäminen, jakaminen, säilyttäminen ja uudistaminen sekä elinikäisen oppimisen ja T&K -prosessien kytkeytyminen saumattomasti koulutusprosessiin.

4 Toimialan strategiaa on toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja koulutusohjelmat ovat laatineet sen mukaiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat. Strategian toteuttamista vaikeuttivat ylläpitäjän säästötoimenpiteet, minkä vuoksi mm. opettajien määrää jouduttiin edelleen vähentämään eikä suunniteltu yliopettajien määrän lisääminen toteutunut. Lähiopetuksen väheneminen resurssien niukkuus leimasivat toimintaa ja kehitystyö jäi suunniteltua vaatimattomammaksi. Kaikesta huolimatta kuntoutusalan ja hoitotyön koulutusohjelmat aloittivat osaamisen kartoitus- ja kehittämistyön, joka jatkuu edelleen. Varsinkin kuntoutuksen alueella on kehitetty toimivia strategiakäytänteitä. Toimialalla on myös sovittu vastuuryhmiä ydinprosesseittain (koulutus-, elinikäinen oppiminen ja tutkimus- ja kehittämistoiminta). Ryhmien avulla on selkeytetty toimintatapoja. Myös Seniorikeskusta, KuntoStadiaa ja Suun terveydenhuollon opetusklinikkaa kehitettiin kohti oppimiskeskusta, jolla on myös tutkimusja kehittämisrooli. Toimiala oli aktiivisesti mukana koko ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä. Painopisteenä on ollut ECTS-prosessin toteuttaminen, ydinaineanalyysien laatiminen ja opiskelijan kokeman opiskelun kuormittavuuden arviointi. Tämä työ jatkuu edelleen kaikissa koulutusohjelmissa. Opetussuunnitelman kehittämiseen on myös liitetty aiemmat sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien tiimikoulutuksen tuotokset ydinaineksen hahmottamisesta ja työstämisestä. Opetussuunnitelmien kehittämisessä on edelleen tavoitteena rakentaa yhteistä orientaatiota, tutkivan oppimisen pedagogista näkökulmaa ja moniammatillisen toiminnan kehittämistä. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on opetussuunnitelmatyön verkostoja laajennettu ja lujitettu ja yhteistyötä on lisätty mm. erikoistumisopintojen ja jatkotutkintojen suunnittelussa ja opetusta tukevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Ensimmäiset osteopaatin korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneet opiskelijat valmistuivat keväällä. Osteopaatin koulutusohjelman opetussuunnitelmaa hiotaan ja arvioidaan edelleen. Opetuksen toteuttamiseen osallistui myös asiantuntijoita Englannista ja koulutusohjelma liittyi osteopaatin koulutusta Euroopassa kehittävään verkostoon. Tekniikan ja liikenteen toimiala Toimialan tavoitteina on ollut opettajien yhdessä toteuttama projektioppiminen kaikissa koulutusohjelmissa, ensimmäisen vuoden opiskelijoiden uudenlainen tukeminen ja ohjaaminen sekä henkilöstön ammatillisen ja pedagogisen osaamisen jakaminen ja kehittäminen. Kaupungin säästöbudjetin vuoksi vuotta 2004 sävytti keskustelu resurssien riittävyydestä ja erityisesti niiden kohdentamisesta. Lähiopetuksen määrän väheneminen ja opetusryhmien koon kasvu aiheuttivat osaltaan sen, että opintojen keskeyttämiset eivät vähentyneet. Palvelutoiminnan tuotoilla on jonkin verran voitu vähentää säästöjen vaikutuksia opetuksen leikkauksiin. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa vuonna 2001 aloitettu TPL (Total Project Learning) -malliin pohjautuva opintojen toteutustapa laajeni käsittämään myös viimeisen opintovuoden ja ensimmäiset insinöörit valmistuivat koulutusohjelmasta puoli vuotta etuajassa. Projektioppimista toteutettiin erilaisina kokeiluina myös muissa koulutusohjelmissa opettajien välisen yhteistyön edistämiseksi ja opiskelijoille sopivien toimintatapojen löytämiseksi. Toimialalla painotettiin lisäksi erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden valmiuksien huomioimista uudenlaisen tukemisen ja ohjaamisen avulla. ECTS- järjestelmään siirtymiseen liittyen opetussuunnitelmatyö käynnistettiin Stadian yhteisessä projektissa opetussuunnitelmien rakenteen ja sisältöjen perusteellisella läpikäynnillä. Opiskelijoiden kuormittavuuden arvioinnin avuksi suoritettiin kaikille opiskelijoille suunnattu opintoihin käytetyn ajan kyselytutkimus, jota hyödynnetään uusien opintosuunnitelmien laadinnassa. Ydinainesanalyysien ja saatujen tutkimustulosten pohjalta voidaan syksyllä 2005 aloittavien opiskelijoiden osaamisen heterogeenisuus ottaa paremmin huomioon sekä toteutuksia suunniteltaessa että opettajaresursseja kohdennettaessa. Erityisesti matemaattisluonnontieteellisissä aineissa ja kielissä pyritään jatkossa varmistamaan tarvittavien perustietovaatimusten täyttyminen jokaisella opiskelijalla lähtötasosta riippumatta. Toimialan koulutusohjelmat ovat kuluneen vuoden aikana kehittäneet toimintaansa seuraavasti: Auto ja kuljetustekniikasta valmistuivat jouluna 2003 viimeiset tammikuussa aloittaneet opiskelijat. Tämän on selkeyttänyt opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Merkittävä osa koulutusohjelman opetuksesta on jo vuosia toteutettu erilaisissa ajoneuvoprojekteissa, joita on tarkemmin kuvattu T&K-toiminnan yhteydessä. Konetekniikassa on alkanut ensimmäistä kertaa tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto. Uusi vaihtoehto oli toiseksi suosituin neljästä mahdollisesta suuntautumisesta. Konepajatekniikan laboratorio on käynnistänyt yhteistyöneuvottelut Technopolis/Electrian kanssa mikromekaniikan valmistuksen koulutuksesta. Tavoitteena on, että konetekniikka pääsee mukaan kehittämään mikromekaniikan valmistustekniikan laboratoriota sekä voi jatkossa käyttää laboratorion tiloja ja laitteita opetukseen ja projekteihin. Laboratorioalalla on vuoden 2004 aikana ollut kaksi vaihto-opiskelijaa Espanjasta ja yksi Hollannista. Meiltä ulkomaille menneitä on neljä, joista yksi teollisuuspainotteisesta suuntautumisvaihtoehdosta. Koulutusohjelma osallistui Puolassa Bialystokissa järjestettyyn IP projektiin Quality Assurance in Environmental Analysis neljän opiskelijan ja yhden luennoitsijan voimin. Suurryhmäopetukseen soveltuvan tilan puute korjautuu uuden auditorion rakentamisen myötä. Opetussuunnitelmatyössä keskityttiin kärkialueittemme, biotieteiden ja kemiallisen analytiikan, terävöittämiseen. Koulutusohjelma on kuluvan vuoden aikana käynnistänyt yhteistyön 4

5 5 EVTEKin kanssa. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa käynnistyi ensimmäinen infra-alan rakennusalan erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Toisena uutena aluevaltauksena käynnistyi yhteistyönä FHTW-Berlinin kanssa toteutettava tutkintoon M.Sc. tähtäävä Master-ohjelma. Nuorisoasteen koulutukseen liittyen koulutusohjelmassa toteutettiin syyslukukautena jo toisen kerran Startti projekti, minkä tarkoituksena oli selvittää millaisia opiskelijoita rakennusosaston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat oppimistyyliltään ovat ja millainen itseohjautuvuusvalmius heillä on, rohkaista heitä ottamaan aktiivinen rooli oppimisprosessissaan sekä kartoittaa heidän mielipiteitään ja toiveitaan opiskelusta ja oppimisympäristöstään. Koulutusohjelman tiloissa toteutettiin lokakuussa jo perinteinen harjoittelu- ja suuntautumisseminaari, johon yli 20 yritystä osallistui omalla standillaan. Syyslukukauden aikana osallistui ensimmäinen rakennustekniikan opiskelija kvvaihtoon Miyagi National Colege of Technology:ssa ensimmäisenä toimialan opiskelijana. Opiskelijat toteuttivat viikon kansainvälisen messumatkan Hannoveriin hankkimalla sponsoreita ja julkaisivat painokseltaan 3500 kpl julkaisun Fair Play 2004 sekä tuottivat messuvideon. Kööpenhaminassa osallistuttiin kansainväliseen web-sivujen laatimistapahtumaan opiskelijaryhmällä. Tietotekniikan koulutusohjelmassa alettiin OPS-työhön liittyen suunnitella perusopintojen kohdentamista kolmannen ammatillisen suuntautumisen avaamiseksi syksyllä Dataverkkoihin painottuva koulutus asemoituu yritysverkkojen ja operaattoriluokan verkkojen suunnitteluun ja ylläpitoon. Kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijavirta Stadiaan on lisääntynyt. Ensimmäiset Stadiassa tehdyt Master's -tason opinnäytetyöt ovat valmistumassa yhteistyössä kansainvälisen verkostomme kanssa. Tuotantotaloudessa käynnistettiin kansainvälinen kolmas vuosi, jossa puolet omista opiskelijoista opiskelee ulkomailla syksyn ja toinen puoli kevään. Vastaavasti vastaanotetaan ulkomaisia vaihto-opiskelijoita yhteistyökorkeakouluista eri puolilta maailmaa. Kansainvälinen toiminta Toiminnan tavoitteina ovat tarkoituksenmukaiset kansainvälisen yhteistyön kumppanit koulutusohjelmissa, liikkuvuuden edistäminen sekä t&k- ja hanketoiminnan Eurooppa-yhteistyön vahvistaminen, painopisteenä lähialue ja uudet EU-maat. Vuoden 2004 aikana aloitettiin partnerianalyysityökalun kehittely osana ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistä koskevaa verkostoitumishanketta. Ammattikorkeakoulu seurasi aktiivisesti eurooppalaisen korkeakoulualueen muotoutumista ja toteutti konkreettisia Bolognan prosessiin liittyviä toimenpiteitä. Keväällä 2004 käytännöllisesti katsoen kaikki ammattikorkeakoulusta valmistuneet saivat englanninkielisen tutkintotodistuksen liitteen (Diploma Supplement) automaattisesti ja maksutta. ECTS-järjestelmää koskien perustettiin projekti opetussuunnitelmien sisällöllistä kehittämistä varten ja se jatkuu vuoden 2005 puolelle ja samalla valmistauduttiin siirtymään opintopistejärjestelmään. Ammattikorkeakoulu haki Diploma Supplement järjestelmän laatuleimaa vuoden 2004 aikana ja tulee hakemaan ECTS-laatuleimaa Laadunarviointia ja jatkotutkintoja kehitettiin erillisinä hankkeina. Opiskelija- ja harjoittelijavaihto (yli 3 kk) jatkui tasaisena ja säilyttää edellisvuoden tason ylläpitäjän taloudellisesta tilanteesta johtuneesta säästöohjelmasta huolimatta. Sokrates/Erasmus ohjelma jatkui normaalisti, intensiiviohjelmiin osallistuminen vahvistui seurantavuotena. Vuoden 2004 aikana varmistui Leonardo-rahoitus Vocational and Professional Education CLIL Benchmarking and Self-Development Appraisal System kielihankkeelle (CLILCOM). Lisäksi kulttuuri- ja palvelualalla jatkettiin Theatre Technical Training in the EU (TTT EU)-hankkeen valmistelua, jolle haetaan Leonardo rahoitusta vuonna Ulkoasianministeriön rahoittaman North-South ohjelman puitteissa saatiin rahoitusta kulttuuri- ja palvelualan esittävän taiteen TILI TONSE - yhteistyöhankkeelle Sambiaan ja sosiaali- ja terveysalan hoitotyön ohjelmalle Malawiin. Tekniikan alalla auto- ja kuljetustekniikan Air Quality Research Nuuskija-auto hanketta kehitettiin Tekesin rahoituksella ja yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja autoteollisuuden kanssa. Tekniikan toimiala sitoutui Socrates II Temaattisen verkoston T.R.E.E työskentelyyn (T.R.E.E. = Teaching and Research in Engineering Education). Euroopan Yliopistojärjestö (European University Association, EUA) kartoitti haastattelujen avulla Bologna prosessin toteutumista eri eurooppalaisissa korkeakouluissa lokakuussa Tulokset on tarkoitus jakaa Bergenin opetusministerikokoukselle toukokuussa Suomessa EUA:n kartoituskohteina oli Helsingin ammattikorkeakoulu yksi harvoista eurooppalaisista ammattikorkeakouluista ja alustavan arvion mukaan palaute oli hyvin myönteinen. Kulttuuri- ja palvelualojen kansainvälisen vaihdon volyymi on noussut huomattavasti vuonna Johdonmukaisella toiminnalla laadulla on lisätty kv-kumppanuuksien määrää, luotu uusia suhteita, kannustettu opettajia ja opiskelijoita vaihtoihin sekä panostettu kansainvälisen toiminnan neuvonta-, palvelu- ja organisointiprosessiin. Kv-hankerahoituksella on pystytty toteuttamaan merkittäviä monikulttuurisia ja pedagogista metodivaihtoa edistäviä kumppanuushankkeita sekä vieraskielisen opetuksen kehittämisprojekteja. Esittävällä

6 6 taiteella on kiinteä eurooppalainen kv-verkosto, mutta myös Itä-Afrikkaan kohdistuvia uudistuksellisia projekteja. Tämä on huomattavaa, koska suomalainen teatterikenttä on muutoin vasta heräämässä kyseisenlaisiin toimintamuotoihin. Musiikin koulutusohjelma toteutti sekä kv-oopperahankkeen että sinfoniaorkesterin menestyksekkään Ranskan-kiertueen; vaatetuksen koulutusohjelma on tiivistänyt yhteistyömuotoja kiinalaisten oppilaitosten ja alihankintaketjujen kanssa. Viestinnän koulutusohjelma osallistui eurooppalaiseen media-alan kesäkouluun. Toimialalla on rakennettu johdonmukaisesti myös omaa alaa parhaiten palvelevia ja alalle tyypillisiä kv-muotoja tekemällä ulkomaisia kiertueita, konsertteja, esiintymismatkoja, ulkomaisia av-tuotantoja tai yhteisproduktioita ja taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa on järjestetty edelleenkin ulkomaisia mestarikursseja tai vierailuluentoja. Tekniikan opiskelijavaihto on kehittynyt edelleen positiivisesti sekä lähtevien että tulevien opiskelijoiden osalta. Sähkötekniikan koulutusohjelma osallistui kansainvälisiin konferensseihin mm. EMD 2004 Vilnassa. Sähkötekniikan opiskelijoiden organisoimalla Hannoverin messumatkalla oli mukana sekä opiskelijoita että opettajia myös Baltian maista. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategisena päämääränä on, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on luonteva osa työ- ja opiskelukulttuuria. Tärkeimmiksi tavoitteiksi nostettiin vastuiden selkeä määrittely osana laatutyötä sekä tarjonnan määrittäminen ja kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti opetussuunnitelma- ja vuosisuunnitteluprosesseissa. Tieto- ja viestintätekniikan kyselyllä kartoitettiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön laajuutta, käyttöön liittyviä ongelmia, henkilöstökoulutustarpeita sekä opettajien näkemyksiä tulevaisuuden painopistealueista. Ammattikorkeakoulu oli mukana yhteensä viidentoista valtakunnallisen virtuaalioppimateriaalituotantorenkaan suunnittelutyössä. Näistä kymmeneen sitouduttiin pysyvästi. Uusia, etäopetukseen soveltuvia, ammattikorkeakoulun omia tuotantohankkeita käynnistettiin kaksi (verkkovälitteinen asiakastyö, solubiologiaa verkossa). Lisäksi ammattikorkeakoulu osallistui mm. Tilastokeskuksen, STM:n ja Stakesin rahoittamiin projekteihin sekä kaupungin verkko-oppimisen koordinointiryhmän toimintaan. Tieto- ja viestintätekniikan henkilöstökoulutusta toteutettiin koulutustapahtumina ja työpajatoimintana. Elinikäisen oppimisen tehtävä Ammattikorkeakoulun aikuisten elinikäistä oppimista tukevan toiminnan tavoitteena on prosessien selkiyttäminen, toimiva rakenne, palvelut kärkialueilla, tuotteistaminen ja myynti palvelut metropolialueen kaupungeille ja erityisesti Helsingille. Elinikäisen oppimisen prosessin tehostamisen edellytyksiä on selvitetty sekä erillisenä strategisena hankkeena, selvitysmiesmenettelyn että ulkoisen selvitysmiehen avulla. Tämä selvitystyö valmistuu keväällä Tutkimus- ja kehitystehtävä Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on prosessien selkiyttäminen, toimiva rakenne, tutkimus kärkialueilla, t&k-osaaminen ja motivaatio sekä se, että ammattikorkeakoulun on haluttu kumppani. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevan toiminnan tehostamiseksi valmisteltiin uutta strategiaa ja selvitettiin kehittämistarpeita. Sen tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa t&k-toiminnan uutta organisointia vuonna Kuluneen vuoden aikana jatkettiin valitun strategian mukaisesti yksittäisten hankkeiden kautta ammattikorkeakoulun toiminnan kärkialueiden vahvistamista. Hankkeet ovat laajentuneet ja monialaistuneet. Niille on saatu ulkopuolisia kumppaneita ja rahoitusta. T&K-hankkeiden käynnistymistä ja kärkialueiden kehittämistä on tuettu seuraavasti: Vuosi OPM:n tukirahoituksella Jatkotutkinnon Käynnistyneet tuetut T&K-hankkeet tuet ESR-hankkeet lkm hankekoko ka. lkm lkm

7 OPM:n tukirahaa on kohdennettu innovatiivisiin kehittämishankkeisiin kärkialueilla: metropolialueen osaamisen kehitys, hyvinvointiteknologian kehitys ja työyhteisöjen kehitys. Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Kulttuurialalle tyypillisiä hankkeita ovat elämyksellisyyttä ja tutkimuksellisuutta yhdistävät, taiteellisista lähtökohdista syntyvät produktiotyyppiset hankkeet. Vuonna 2004 on toteutettu mm. esittävän taiteen DRAMAhanketta, joka on saanut Suomen Akatemian rahoitusta ja Polar meets Solar hanketta, joka on kaupallisesti hyödynnettävä innovaatio sähköisen raportoinnin käyttöliittymästä erityisesti kehitysyhteistyöprojekteihin. Palvelualoilla projektit ja opinnäytetyöt liittyvät työelämän kehittämiseen: tuotekehitykseen, palvelujohtamiseen, analyyseihin ja kartoituksiin, jotka ovat syntyneet sekä opettajien aktiivisen työelämään osallistumisen että neuvottelukuntien tarjoamien kontaktien välityksellä. Palvelualoilla kaikki opinnäytetyöt olivat työelämälähtöisiä samoin viestinnässä ja esittävässä taiteessa opinnäytetyöt olivat työelämän ja kolmannen sektorin toimeksiantoja tai myöhemmin esitettäväksi lunastettuja tuotantoja. Sosiaali- ja terveysalan toimiala Toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosesseja ja rakennetta on selkiytetty perustamalla toimialan tutkimus- ja kehittämistiimi ja määrittämällä sen tehtävät. Toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sisältöjä, on kehitetty, käytäntöjä yhtenäistetty ja toimintavalmiuksia vahvistettu. Vuonna 2004 keskityttiin etenkin opettajien tutkimus- ja kehittämisosaamisen lisäämiseen ja vahvistamiseen ja luotiin atk-pohjainen tutkimus- ja kehittämishankkeiden rekisteri. Tutkimustiimi on käynnistänyt keskustelun ja visioinnin toimialan tutkimuksen profiilista, tarkoituksesta, substanssista ja keskeisistä aihealueista, tutkimustyön laadun turvaamisesta ja liittymisestä ammattikorkeakouluopintoihin ja opetukseen. Toimialan tutkimushankkeiden määrää on pyritty vähentämään kokoamalla niitä yhteisten sateenvarjojen alle. Käynnissä on lähes 20 tutkimushanketta, joista neljä kohdistuu nuorten ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin, neljä perheiden tukemiseen, kolme ikääntyvän väestön osan palvelujen kehittämiseen, yksi huumeiden ja tartuntatautien ehkäisemiseen, yksi näyttöön perustuvan työn ja yksi osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen terveysalalla sekä yksi asiakaslähtöisen työmenetelmien ja mallien kehittämiseen. Erikseen voi mainita kliinisen harjoittelun kolmevuotisen kehittämisprojektin HUS:n kanssa. Sen tarkoituksena on luoda ammattikorkeakouluopiskelijoille ohjausmalli kliiniseen hoitotyöhön. Useassa hankkeessa on yhteistyökumppanina työelämän tahojen lisäksi myös yliopistojen hoitotieteen laitoksia. EU-rahoitusta on saanut kaksi hanketta HUUTA-hanke ja Koulua ja elämää varten hanke. Toimialan tutkimus- ja kehittämistyön keskeiset haasteet liittyvät edelleenkin T&K-toiminnan tunnettavuuden lisäämiseen, sen sisällön ja osaamisen kehittämiseen, työelämäyhteyksien vahvistamiseen ja monipuolistamiseen, rahoituksen lisäämiseen ja monipuolistamiseen sekä monialaisen ja ammatillisen työotteen vahvistamiseen sekä yhteisesti sovittujen toimintakäytänteiden noudattamiseen. Tekniikan ja liikenteen toimiala Toimiala on pyrkinyt teknologiastrategiansa mukaisesti määrätietoisesti kehittämään omaan osaamiseensa perustuvia hankkeita yhteistyössä teollisuuden, yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Hankkeiden saamalla huomiolla ja medianäkyvyydellä on osaltaan pystytty vaikuttamaan positiivisesti myös opiskelijarekrytointiin. Toimialan koulutusohjelmat ovat toteuttaneet seuraavia hankkeita: Auto- ja kuljetustekniikan tähän asti vaativin tuotekehitysprojekti - bioneuvo - saatiin valmiiksi ja julkistettiin kesäkuun alussa. Se on kiertänyt esiteltävänä Ruotsissa Elmian messuilla NTM:n osastolla sekä Suomessa Volvo-kuorma-autojen kiertueella. Varsinaisen tuotannollisen toimintansa se on aloittanut alkusyksyllä Jäteässien operoimana. Auto on osoittanut hyvän toimivuutensa arkityössään. Projekti liittyy Tekesin tukemaan Streamsohjelmaan. Nuuskija-auto on kerännyt pienhiukkasiin ja muihin päästöihin keskittyvää tietoa vakioreitillään koko kuluneen vuoden ajan. Formula Student-projektiryhmä osallistui uudella autolla Englannin kilpailuun, mutta teknisten ongelmien vuoksi kisa jouduttiin keskeyttämään ja tuloksena oli 23. sija vajaan viidenkymmenen eurooppalaisen ja amerikkalaisen yliopiston osallistuessa kisaan. Epävirallisessa Baltic open -kisassa sen sijaan saavutettiin odotetusti ylivoimainen voitto. Lisäksi raskaan kaluston energiansäästöprojektissa tutkittiin yhteistyössä Sisu-akselistojen ja Fortumin kanssa useiden eri voiteluöljyjen ominaisuuksia ja käyttäytymistä kylmälaboratoriossa. Kone- ja tuotantotekniikan merkittävimpänä hankkeena konetekniikassa on ollut Älykäs koneenohjaus projekti.

8 8 Sen ensimmäinen vaihe on saatu valmiiksi tämän vuoden aikana ja jatkorahoitus kahdeksi vuodeksi Tekesiltä on varmistunut. Energiatekniikan laboratoriossa on tehty projektiluonteisesti mittaustutkimuksia lämmönsiirtimien värähtelystä kahden päättötyön puitteissa. Toinen päättötöistä oli ulkomaisen vaihto-opiskelijan tekemä. Laboratorioalalla on EVTEK- yhteistyön puitteissa valmisteltu yhteistä TEKES hanketta. Samaan aihepiiriin liittyvä OPM:n ja Stadian rahoituksella toteutettava valmisteleva hanke on käynnistetty. Tuotantotaloudessa on suurimpana hankkeena toteutettiin Stadian hankintoja koskeva selvitys (1. lk) ja opiskelijaportaalikartoitus (2.lk). Stadian julkaisusarjan hankkeena toteutettiin "Projektin ohjaus tietojärjestelmän käyttöönotossa", jonka toteuttivat toisen vuosikurssin opiskelijat yhdessä yritysten ja opettajien kanssa. Sähkötekniikassa toteutettiin voimatekniikkaan liittyvää Energiatehokas-toimistovalaistusprojektia sekä aloitettiin keinohaimaprojekti elektroniikassa ja automaatiossa. Hyvinvointiteknologiassa terveydenhuoltotekniikan automaatioon liittyviä Tekes-projekteja toteutettiin kansainvälisen tutkijaryhmän voimin Motiva Oy:n kanssa yhteistyössä tehtävän Green Light-projektin Green Light Action -osuus on saatettu loppuun. Parhaillaan neuvotellaan kahdesta jatkohankkeesta. Sähköturvallisuuden tuki ry:n rahoituksella alkaa keväällä 2005 uusi valaistus-tutkimushanke. Rahoituspäätös on jo saatu. Suomen Messujen kanssa on aloitettu yhteistyö syksyn 2005 VALO-messujen osalta. Stadian opiskelijat suunnittelevat ja rakentavat messuille joukon valaistusaiheisia demonstraatiotiloja. Tarkoituksena on, että opiskelijat voivat näiden yhteydessä suorittaa pakollisissa projektiopintojaan. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on ollut henkilökohtaisesti innostava työkulttuuri, keskeisen osaamisen tunnistaminen ja ennakointi tulevaisuuden tarpeita varten sekä ennakoiva henkilöstövoimavarojen suunnittelu. Ammattikorkeakoulun henkilöstöstrategia ja kehittämisen painopistealueet seuraaville vuosille konkretisoitiin. Henkilöstön kehittämisen yhteiset toimenpiteet ja resurssit on kohdennettu korkeakouluosaamisen vahvistamiseen sekä strategian toimeenpanoa varmistavaan organisaatio-osaamisen kehittämiseen. Korkeakouluosaamisen erityisenä pedagogisen osaamisen kehittämiskohteena oli edelleen tutoropettajien ohjausosaaminen. Pedagogisen pätevyyden osalta tehtiin yhteistyötä Espoo-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Evtekin ja Helian kanssa perustamalla yhteinen opettajankoulutusryhmä. Henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista tuettiin virtuaaliopetuksen teematyöpajoina. Perusohjelmien käyttökoulutus toteutettiin oman tietotekniikkakouluttajan palvelutarjontana sekä ryhmämuotoisena koulutuksena että henkilökohtaisena ohjauksena ja neuvontana. Stadian yhteisenä kehittämiskohteena toteutettiin tutkimus- ja kehitystoimintaa tukeva projektiosaamisen koulutus sekä työhyvinvoinnin johtamisvalmennus ylimmälle ja keskijohdolle. Laatuosaamisen kehittäminen jatkui itsearviointien toteuttamista ja prosessien hallintajärjestelmän käyttöönottoa tukevana koulutuksena. Ylimmän ja keskijohdon yhteisillä seminaareilla varmistettiin strategian käytäntöön viemistä. Strategiaseminaarit tarjosivat käytännön toimeenpanoa tukevan keskustelufoorumin, mahdollisuuden organisaation sisäiseen vuoropuheluun ja strategian tulkintaan. Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Toimialalla henkilöstön kehittämisstrategia on perustunut koulutusohjelmakohtaisen substanssiosaamisen kehittämiseen, toimialan strategisten päämäärien selkeyttämiseen sekä amk:n järjestämään yhteiseen koulutukseen osallistumiseen ja siten yhteisen pohjan rakentamiseen amk:n opettajien väliselle kehittymiselle, yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Koulutusohjelmissa järjestetään lukukausittain opettajien kehittämispäiviä, joissa luodaan yhteistä toimintakulttuuria ja yhteisöllisiä toimintatapoja tavoitteiden konkretisoimiseen strategioiden pohjalta. ECTS-työhön on panostettu opettajien työaikaa ja järjestetty sekä toimialatason että taidealan yhteistä koulutusta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajia vuonna 2004 oli enemmän kuin koskaan, samoin pedagogisiin opintoihin on hakeutunut suuri joukko toimialan opettajia. Henkilöstökoulutusresurssien kohdentaminen näihin on koettu kannustavana toimintamuotona. Panostus substanssiosaamisen kehittämiseen on harkittu aina tapauskohtaisesti, koska lähtökohtaisesti myös sen tulee tukea toimialan strategiaa. Koska tulevaisuuden osaamistarpeita ei voi täysin ennustaa, toimiala tukee myös riittävää monipuolisuutta, erikoistumista ja toisilleen vieraiden osaamisyhdistelmien haltuun ottamista. Substanssilähtöisestä täydennyskoulutuksesta on myös tullut koulutusohjelmiin ja toimialalle luovia ideoita, hyviä uusia kontakteja ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Vuoden 2004 säästöt ovat vaikeuttaneet opettajien mahdollisuutta osallistua työaikaresurssin osalta koulutukseen, vaikka osallistumismaksuihin raha olisikin riittänyt.

9 Sosiaali- ja terveysalan toimiala 9 Toimialalla on seurattu henkilöstön keskeisiä sekä koulutuspolitiikan että sosiaali- ja terveyspolitiikan toimintaympäristön osaamistarpeiden muutoksia ja osallistuttu niiden mukaisesti henkilöstökoulutukseen. On varmistettu, että toimialalla on riittävästi tutkimusosaamista, ohjausosaamista sekä verkosto-osaamista. Yksilöllistä osaamista on kartoitettu mm. kehityskeskustelujen kautta ja on yritetty taata jokaiselle mahdollisuus oman substanssialueen tiedon syventämiseen ja päivittämiseen. Myös työtehtävien avulla on pyritty rakentamaan haasteellista työympäristöä, joka tukee osaamisen kehittymistä. Lisäksi on aktiivisesti rakennettu osaamiskumppanuuksia, jotka palvelevat henkilöstön kehittymistä. Opettajat ovat entiseen tapaan osallistuneet kansainvälisiin kongresseihin ja seminaareihin sekä tehneet opintomatkoja. Toimialalla on myös työskennellyt vaihto-opettajia useista maista. Henkilöstölle on järjestetty koulutusta mm. hanke- ja projektityöstä kehittämismenetelmänä, opettajuudesta ammattikorkeakoulussa, tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistämisestä työelämän kanssa ja sen yhteydestä ammattikorkeakouluopiskeluun, monialaisuudesta ja moniammatillisuudesta tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä kansainvälisyydestä osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tekniikan ja liikenteen toimiala Total Project Learning, TPL, hankkeessa kehitetyissä oppimisprojekteissa on yhdistetty useamman opettajan opintojaksoja henkilöstön ammatillisen ja pedagogisen osaamisen jakamiseksi ja kehittämiseksi. Koulutusohjelmien henkilöstön kehittämismäärärahat on kohdistettu pääsääntöisesti koulutusohjelmakohtaisen substanssiosaamisen kehittämiseen sekä kotimaassa että ulkomailla järjestetyissä koulutus- ja seminaaritapahtumissa. Koulutusohjelmat ovat toteuttaneet omien tarpeidensa mukaan henkilöstölleen yhteisiä seminaaripäiviä, joiden tavoitteena on ollut varsinaisen substanssin lisäksi työyhteisön työskentelytapojen ja yhteistyön parantaminen. Opettajien ja muun henkilökunnan mukanaolo opiskelijoiden organisoimien messumatkojen suunnittelussa ja toteutuksessa on parantanut työtyytyväisyyttä ja koko työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Palveluyksikkö Palveluyksikön henkilöstön (n.90 henkilöä) kehittämisessä keskityttiin työhyvinvointikysymyksiin tarjoamalla työnohjausta ja tiimikoulutusta. Johtajuutta tuettiin kahdelle esimiehelle tarkoitetulla vuoden mittaisella koulutuksella. Myös 5 henkilön ammatillisen jatkokoulutukseen osallistumista tuettiin muun työtehtävien tarpeenmukaisen koulutuksen lisäksi.

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain LIITE 1 Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain 1. Minulla on riittävästi aikaa itsenäiseen työskentelyyn (tentteihin luku, kotitehtävät, tiedonhankinta jne.) 2. Opetus jakaantuu tasaisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa

Osaamisen hallinta ja kehittäminen. Turvallinen Pirkanmaa Osaamisen hallinta ja kehittäminen tiedot kokemus kontaktit taidot henkinen ja fyysinen energia motivaatio henkilökohtaiset taidot arvot ja asenteet Yksilön osaaminen Lähde. Otala 2002 Osaaminen Tieto

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Selvittelyhankkeen tavoitteet vuodelle 2010 käynnistää pedagogisen johtamisen kehittäminen kollegiaalisena

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf

Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014. http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec- OECD%20Entrepreneurial%20Universities%20Framework.pdf EU, OECD 2012: A Guiding Framework for Entrepreneurial Universities alustava käännös ja sovellus Metropolia ammattikorkeakoulun tarpeisiin Sirkka-Liisa Kolehmainen 8.11.2014 http://www.oecd.org/site/cfecpr/ec-

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP

Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP Elinikäisen oppimisen ohjelma - Lifelong Learning Programme, LLP on Euroopan unionin koulutusohjelma, joka tarjoaa mahdollisuuksia eurooppalaiseen yhteistyöhön kaikilla koulutuksen tasoilla esikoulusta

Lisätiedot

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin

Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin Hankkeen linkit strategioihin ja ohjelman tavoitteisiin 2013 Yleistä Hankkeiden tulee linkittyä ohjelmatasolla KA2 toiminnon tavoitteisiin ja painopistealueisiin Ks. Programme Guide sivut 27, 95 ja 238

Lisätiedot

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito

Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Tavoitteena innovatiivinen insinöörin ammattitaito Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 TkT Olli Mertanen ja KTT Liisa Kairisto-Mertanen Innovaatiopedagogiikan avulla pyritään tuottamaan ammattitaitoa, joka

Lisätiedot

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti

Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tulossopimus 2011 Matkailualan tutkimus ja koulutusinstituutti Tällä sopimuksella Lapin yliopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu ja Matkailualan tutkin1us- ja koulutusinstituutti sopivat instituutin tavoitteista,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

POP perusopetus paremmaksi

POP perusopetus paremmaksi POP perusopetus paremmaksi Oppilaan ohjauksen hankkeen koordinaattoritapaaminen 19.8.2009 Opetusneuvos Irmeli Halinen Osaamisen ja sivistyksen asialla POP - ohjelman merkitys Perusopetus paremmaksi ohjelmassa

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet 11.9.2014 klo 12.30-15.30 Osaamisperusteisten tutkinnon perusteiden toimeenpano Oppimisympäristöjen kehittäminen ja monipuolistaminen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Bolognan prosessi vuoteen 2020

Bolognan prosessi vuoteen 2020 Bolognan prosessi vuoteen 2020 LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.- 28.4.2012) seurantaryhmä laatii ensimmäisen työsuunnitelman

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea

FUAS Kielet ja viestintä. Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea FUAS Kielet ja viestintä Taina Juurakko-Paavola & Sari Saarinen HAMK Kielikoulutuskeskus & Laurea 2 Mikä on FUAS? Hämeen ammattikorkeakoulun, Lahden ammattikorkeakoulun ja Laureaammattikorkeakoulun muodostama

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa Työelämäyhteistyö aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa 1 Esityksen sisältö AHOT-prosessi MAMKissa AHOTin

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla

Avaussananat 3.11.2008. Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä. Osaamisen ja sivistyksen asialla Avaussananat 3.11.2008 Opetusneuvos, asiantuntijayksikön päällikkö Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla PERUSOPETUKSESSA TAPAHTUU Hallitusohjelma voimavaroja suunnataan erityisesti perusopetuksen

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show

STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN Green Energy Green Energy Show STRATEGIA, TAVOITTESIIN JA TOSUUN 2.11.2016 Strategia Ensimmäisen kierroksen tavoite (Ohryssä 26.8.) Missio Visio Toimintaperiaatteet Painopistelinjauksia Toisen kierroksen tavoite (Ohryssä 21.10.) Tavoitteet

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen

Sivistyksessä Suomen tulevaisuus. KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Sivistyksessä Suomen tulevaisuus KOULUTUS 2030 Pitkän aikavälin kehittämistarpeet ja tavoitteet Opetusministeri Henna Virkkunen Millaisia tietoja ja taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? Tulevaisuuden tietojen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola

Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola Bolognan prosessi uudistuu: tavoitteet vuoteen 2020? Birgitta Vuorinen ja Maija Innola LEUVENIN KOMMUNIKEA prosessia jatketaan vuoteen 2020 ministerikokoukset kolmen vuoden välein (seuraava Bukarest, 27.-

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus

Kieliohjelman päivityksen valmistuminen Kielikylpyopetuksen kehittämissuunnitelma Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Elinvoimainen ja oppiva kaupunkiseutu kriittinen tavoitteet ja hankkeet Monipuolinen ja vetovoimainen kulttuuri- ja koulutuskeskus Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Monikulttuurisuusohjelman

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE

OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE OPETUSHALLITUKSEN TERVEHDYS PIENKOULUILLE Pieksämäki 7.10.2015 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Hallituksen kärkihankkeet Uudet oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit peruskouluihin Toisen asteen ammatillisen

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL

Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta. KT Jukka Lerkkanen Tievie-seminaari JKL Kokemuksia eportfolion käyttöönotosta KT Jukka Lerkkanen 10.1.2008 Tievie-seminaari JKL eportfolio Tietokoneohjelma Valitun materiaalin esittämistapa Kokonaissisältö, josta on valittu haluttu materiaali

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot