Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta

Transkriptio

1 Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta Sisällys Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen...2 Koulutustehtävä...2 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...3 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...3 Tekniikan ja liikenteen toimiala...4 Kansainvälinen toiminta...5 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö...6 Elinikäisen oppimisen tehtävä...6 Tutkimus- ja kehitystehtävä...6 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...7 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...7 Tekniikan ja liikenteen toimiala...7 Henkilöstön kehittäminen...8 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...8 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...9 Tekniikan ja liikenteen toimiala...9 Palveluyksikkö...9

2 2 Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen Ammattikorkeakoulun vision ja strategian toteuttamisen kannalta toiminnan kehittämisen keskeisimmät kohteet ovat ydinprosessien tehokkuus ja laatu, lisäarvo kärkialueilla sekä motivoitunut henkilöstö. Vuoden 2004 aikana toiminnan kehittämisessä on edetty pääosin asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ammattikorkeakoulun toiminnallisten rakenteiden uudistamistyötä tehtiin koko vuosi Kevään aikana ammattikorkeakoulun johtokunnan jaosto teki laajamittaisen organisaation uudistamistarpeiden selvitystyön, jonka perusteella syksyllä valmisteltiin ammattikorkeakoululain muutoksen edellyttämän ylläpitojärjestelmän ja organisaatiomuutoksen toimeenpanoa vuonna Ammattikorkeakoulun toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu on ollut edelleen vaikeaa opiskelijakohtaisten yksikköhintojen tarkistamisen, rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden määrän ennakoinnin vaikeuden sekä metropolialueen kaupunkien taloudellisesta tilanteesta johtuvien ylläpitäjän asettamien säästötavoitteiden vuoksi. Ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön kaikki yksiköt kattava yhteinen, sähköinen tilanvarausjärjestelmä. Strategiatyössä painopisteenä on ollut strategiaprosessin selkiyttäminen, jalkauttaminen, arviointi ja kehittäminen sekä toiminnan kehittäminen sellaiseksi, että strategia ohjaa resurssointia aiempaa selvemmin. Kuluneen vuoden aikana on yhteensovitettu vuotuisen strategiaprosessin ja toiminnan menettelytapoja ja aikatauluja sekä vakiinnutettu yhteiste strategiatyökalujen käyttöä. Sisäisten strategisten mittareiden kehittämistyö ja strategiaprosessin toimivuuden arviointi siirtyivät toteutettaviksi vuonna Laadun kehittämistyössä tavoitteena on ollut itsearviointikäytännön toimivuus ja prosessien kehittäminen. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin systemaattiset itsearvioinnit ja sisäiset arvioinnit. Kaikissa 29 koulutusohjelmassa sekä kahdeksassa sisäisessä palvelutoiminnossa (opintotoimisto, opiskelijahallinto, kirjasto, kansainvälinen toiminta, viestinta, tietotekniikka, taloustoimisto ja kiinteistöhallinto) toteutettiin EFQM-pohjainen toiminnan itsearviointi tai sisäinen arviointi. Arvioijina toimivat ammattikorkeakoulun omat koulutetut laatukonsultit ja muu henkilökunta. Kuluneen vuoden aikana ammattikorkeakoulun prosessien kehittämistyö jatkui erityisesti koulutusprosessin osalta. Elinikäisen oppimisen prosessin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan prosessin kehittämisedellytyksiä selvitetään edelleen. Kirjaston kehittämisessä tavoitteena on ollut tiedonhankintataitojen vahvistaminen, selkeä ydinprosessien tukeminen ja joustavat palvelut. Tammikuussa 2004 avattiin Aralis-kirjastokeskus Arabianrannassa. Se on ammattikorkeakoulun kirjaston, Taideteollisen korkeakoulun kirjaston, Pop & Jazz Konservatorion kirjaston sekä Helsingin kaupunginkirjaston muodostama kirjastokeskittymä ja tarjoaa monipuolisia kirjasto- ja tietopalveluja Arabianrannassa työskenteleville, opiskeleville ja asuville ihmisille. Opintotoimisto/Opetuksen tuki- ja hallintopalveluissa opetuksen tukipalvelut ja järjestelmien kehitystyö keskittyivät. Hakutoimistossa korostuivat toiminnan vakiinnuttaminen, aikuiskoulutuksen hakuprosessin koordinointi sekä erilaisten sähköisten palvelumuotojen kehittäminen. Opintotukilautakunta kehitti toimintaansa mm. uusimalla tiedotustaan ja käynnistämällä projektin asiakirjojen sähköiseen hallintaan. Tietotekniikkapalveluissa tavoitteena on ollut, että tietotekninen perusympäristö toimii luotettavasti ja että tietohallinto ja -järjestelmät tuottavat helposti luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Tietohallintostrategian päämäärät kirkastettiin ja tietotekniikan palvelusitoumus työstettiin käyttöönotettavaksi. Tietoteknisen perusrakenteen arviointi erityisesti luotettavuuden ja joustavuuden kannalta käynnistettiin pohjaksi tavoitearkkitehtuurin määrittelyä varten. Koko ammattikorkeakoulun kattava tilanvarausjärjestelmän rakennettiin ja otettiin käyttöön. Koulutusprosessin toiminnansuunnittelujärjestelmän rakentaminen on edennyt toteutusvaiheeseen. Kaikille tarjottava uusi tietotekniikan palvelupyyntöjärjestelmä on otettu käyttöön ja sen avulla on palvelutasoa pystytty parantamaan. Julkaisutoiminnan toinen vuosi tuli täyteen. Toimintavuonna ilmestyi kahdeksan uutta julkaisua, joista kolme julkaistiin verkossa. Stadian julkaisuja myytiin 611 kappaletta. Parhaiten myivät oppikirjat Forza - Säveltapailua ja musiikin teoriaa sekä TV-kameratyön perusteet. Koulutustehtävä Ammattikorkeakoulun koulutustehtävän kannalta tavoitteina ovat olleet prosessien parantaminen, opetusmenetelmien kehittäminen, virtuaaliopetus ja yhteistyö kärkialueilla. Koulutusprosessi on kuvattu osaprosesseineen sekä koko ammattikorkeakoulun tasolla että koulutusohjelmatasolla pääsääntöisesti. Koulutusprosessin vastuutiimit ovat organisoineet kehittämistyötä rehtorin johdolla. Toimintatapoja on kehitetty ja vakiinnutettu. Koko koulutustoiminnan kattavat opetuksen ja oppimisen laadun arviointitavat on luotu ja otettu käyttöön. Koulutusprosessin toiminnan ohjausjärjestelmää on kehitetty määrätietoisesti.

3 Opetussuunnitelmien kehittämistyön tavoitteena on rakenteellinen ja opetusmenetelmällinen kehittäminen siten, että ne mahdollistavat henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Lisäksi tavoitteena on ollut onnistunut ECTS-prosessi, ammatillisen osaamisen ennakoinnin kehittäminen sekä opetusuunnitelmien rakenteen kehittäminen siten, että se mahdollistaa yhteistyön koulutusohjelmien välillä, t&k-toiminnassa, kärkialueilla, virtuaaliopinnoissa ja elinikäisen oppimisen toiminnassa. Kuluneen vuoden aikana opetussuunnitelmaprosessissa on toteutettu ECTS-prosessia, laadittu ydinaineanalyyseja ja arvioitu opiskelijan kokeman opiskelun kuormittavuutta. Tavoitteiden toteuttaminen muilta osin jatkuu vuonna Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Toimialan tavoitteina on ollut oppimisprosessin arviointi ja jatkuva parantaminen, henkilöstön osaamisen ylläpitäminen, jakaminen ja uudistaminen sekä tehokas opiskelijoiden valintaprosessi. Valtakunnallinen keskustelu kulttuurialan aloituspaikkojen vähentämisestä ja valtioneuvoston kehittämissuunnitelmaan kirjatut tavoitteet erityisesti viestinnän ja musiikin koulutusohjelmille ovat aiheuttaneet epävarmuutta tulevaisuudesta. Säästövelvoitteet ovat kapeuttaneet toimialan uudistamistyön edellytyksiä ja pakottaneet keskittymään välttämättömimpään, jolloin esimerkiksi opettajien työaikaa ei voida kohdistaa kehittämistehtäviin samassa määrin kuin ennen. Tämä on näkynyt toimialojen välisen yhteistyön ja monialaisten projektien määrässä. Huolimatta taloudellisten resurssien niukkenemisesta toimiala on saavuttanut pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti aseman, jossa se toimii tasavertaisena, vetovoimaisena ja arvostettuna kumppanina sekä yliopistosektorin että alan muiden keskeisten organisaatioiden kanssa. Seudullinen yhteistyö on vahvistunut hanke-, opetussuunnitelma-, taidekasvatus, henkilöstökoulutus- ja kulttuuriyrittäjyysteemojen parissa. Jatkotutkintojen suunnittelussa toimiala on panostanut kansallisen ja kansainvälisen tason yhteistyöhön ja joint degree malliin. Toimialan ja koulutusohjelmien organisointityö ja toimintatapojen selkiyttäminen on jatkunut. Kehittämisen kohteina ovat olleet opetussuunnitelmatyö (ECTS-uudistus), toimialan opinnäyteprosessin riittävän yhdenmukaistaminen, kulttuuri- ja palvelualojen tutorointi- ja ohjauskäytäntömalli sekä esitystoiminnan yhteinen tuottaminen ja tiedottaminen. Syksyllä 2004 ilmestyi ensimmäinen Oravanpyörä-niminen Stadian esite, johon koko toimialan julkiset tilaisuudet, produktiot ja esitykset on koottu. Ura- ja rekrytointitoiminta sai uutta vauhtia, kun projektihenkilöt ovat toimineet sekä palvelualalla että esittävässä taiteessa ja musiikissa. Opiskelijoiden uraohjauksen saatavuus on parantunut ja valmistumassa olevien opiskelijoiden kanavat tiedottaa osaamisestaan kehittyneet. Taidekorkeakoulupedagogiikan TAIKOPEDA -hanke ja ARTEMIS-kielikeskushanke yhdessä taideyliopistojen kanssa sekä oopperakoulutusyhteistyöhanke Sibelius-Akatemian ja kansallisoopperan kanssa ovat konkreettisia esimerkkejä alueen kehitysyhteistyöstä. Toimialalla ja koulutusohjelmilla on yhteydet myös tutkimusyksikköihin (HIIT, Tietokeskus) ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin. Vaatetuksen, kauneudenhoidon sekä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmat ovat luoneet julkisia foorumeita alan yritysten ja korkeakoulujen kohtaamiselle pääkaupunkiseudulla. Stadia-forum on löytänyt innovatiivisen roolin vaatetus- ja tekstiilialan korkeakoulutuksen ja yritysmaailman yhteyksien tiivistämisessä. Studia Esthetica tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran ja sillä on hyvät mahdollisuudet rakentua välittäjäksi kauneudenhoidon korkeakoulutuksen ja työelämän välille. Ravitsemuspalveluiden FEDhankeessa koulutuksen ja yritysten keskinäinen verkostoituminen on keskeinen päämäärä. Viestinnän koulutusohjelman opiskelijatuotannot ovat menestyneet koti- ja ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla. Luovat mediavälitteiset yhteisöprojektit profiloivat myönteisesti koulutusohjelmaa ja avaavat opiskelijoille uusia työllistymismahdollisuuksia mm. lastenelokuvan, kulttuuriperinnön digitalisoimisen ja monikulttuurisuuden parissa. Pop/jazzmusiikin ja musiikin koulutusohjelmat järjestävät mittavia konserttisarjoja ja ovat soineet kilpailuissa, konserttilavoilla ja klubeilla myös muualla. Stadian laulukoulutuksen korkea taso on rekisteröity valtakunnallisesti ja muodostaa varteenotettavan vastapainon musiikkiyliopiston osaamiselle. Esittävän taiteen innovatiivinen koulutusote ja soveltavan draaman käyttö näkynyi uutta luovana voimana kaupunkikulttuurissa. Samalla on syntynyt opiskelijaryhmien omia yrityksiä, joiden toimintakonseptit uudistavat teatterialaa. Opiskelijoiden osaaminen on näkynyt teattereissa, festivaaleilla, kiertueilla, kesäteattereissa, kaupunginosaprojekteissa, kouluissa ja yhteistyöprojekteissa. Sosiaali- ja terveysalan toimiala Toimialan tavoitteina on ollut edistää opiskelua verkostoissa ja kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa, osaamisen kehittäminen, jakaminen, säilyttäminen ja uudistaminen sekä elinikäisen oppimisen ja T&K -prosessien kytkeytyminen saumattomasti koulutusprosessiin.

4 Toimialan strategiaa on toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja koulutusohjelmat ovat laatineet sen mukaiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat. Strategian toteuttamista vaikeuttivat ylläpitäjän säästötoimenpiteet, minkä vuoksi mm. opettajien määrää jouduttiin edelleen vähentämään eikä suunniteltu yliopettajien määrän lisääminen toteutunut. Lähiopetuksen väheneminen resurssien niukkuus leimasivat toimintaa ja kehitystyö jäi suunniteltua vaatimattomammaksi. Kaikesta huolimatta kuntoutusalan ja hoitotyön koulutusohjelmat aloittivat osaamisen kartoitus- ja kehittämistyön, joka jatkuu edelleen. Varsinkin kuntoutuksen alueella on kehitetty toimivia strategiakäytänteitä. Toimialalla on myös sovittu vastuuryhmiä ydinprosesseittain (koulutus-, elinikäinen oppiminen ja tutkimus- ja kehittämistoiminta). Ryhmien avulla on selkeytetty toimintatapoja. Myös Seniorikeskusta, KuntoStadiaa ja Suun terveydenhuollon opetusklinikkaa kehitettiin kohti oppimiskeskusta, jolla on myös tutkimusja kehittämisrooli. Toimiala oli aktiivisesti mukana koko ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä. Painopisteenä on ollut ECTS-prosessin toteuttaminen, ydinaineanalyysien laatiminen ja opiskelijan kokeman opiskelun kuormittavuuden arviointi. Tämä työ jatkuu edelleen kaikissa koulutusohjelmissa. Opetussuunnitelman kehittämiseen on myös liitetty aiemmat sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien tiimikoulutuksen tuotokset ydinaineksen hahmottamisesta ja työstämisestä. Opetussuunnitelmien kehittämisessä on edelleen tavoitteena rakentaa yhteistä orientaatiota, tutkivan oppimisen pedagogista näkökulmaa ja moniammatillisen toiminnan kehittämistä. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on opetussuunnitelmatyön verkostoja laajennettu ja lujitettu ja yhteistyötä on lisätty mm. erikoistumisopintojen ja jatkotutkintojen suunnittelussa ja opetusta tukevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Ensimmäiset osteopaatin korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneet opiskelijat valmistuivat keväällä. Osteopaatin koulutusohjelman opetussuunnitelmaa hiotaan ja arvioidaan edelleen. Opetuksen toteuttamiseen osallistui myös asiantuntijoita Englannista ja koulutusohjelma liittyi osteopaatin koulutusta Euroopassa kehittävään verkostoon. Tekniikan ja liikenteen toimiala Toimialan tavoitteina on ollut opettajien yhdessä toteuttama projektioppiminen kaikissa koulutusohjelmissa, ensimmäisen vuoden opiskelijoiden uudenlainen tukeminen ja ohjaaminen sekä henkilöstön ammatillisen ja pedagogisen osaamisen jakaminen ja kehittäminen. Kaupungin säästöbudjetin vuoksi vuotta 2004 sävytti keskustelu resurssien riittävyydestä ja erityisesti niiden kohdentamisesta. Lähiopetuksen määrän väheneminen ja opetusryhmien koon kasvu aiheuttivat osaltaan sen, että opintojen keskeyttämiset eivät vähentyneet. Palvelutoiminnan tuotoilla on jonkin verran voitu vähentää säästöjen vaikutuksia opetuksen leikkauksiin. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa vuonna 2001 aloitettu TPL (Total Project Learning) -malliin pohjautuva opintojen toteutustapa laajeni käsittämään myös viimeisen opintovuoden ja ensimmäiset insinöörit valmistuivat koulutusohjelmasta puoli vuotta etuajassa. Projektioppimista toteutettiin erilaisina kokeiluina myös muissa koulutusohjelmissa opettajien välisen yhteistyön edistämiseksi ja opiskelijoille sopivien toimintatapojen löytämiseksi. Toimialalla painotettiin lisäksi erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden valmiuksien huomioimista uudenlaisen tukemisen ja ohjaamisen avulla. ECTS- järjestelmään siirtymiseen liittyen opetussuunnitelmatyö käynnistettiin Stadian yhteisessä projektissa opetussuunnitelmien rakenteen ja sisältöjen perusteellisella läpikäynnillä. Opiskelijoiden kuormittavuuden arvioinnin avuksi suoritettiin kaikille opiskelijoille suunnattu opintoihin käytetyn ajan kyselytutkimus, jota hyödynnetään uusien opintosuunnitelmien laadinnassa. Ydinainesanalyysien ja saatujen tutkimustulosten pohjalta voidaan syksyllä 2005 aloittavien opiskelijoiden osaamisen heterogeenisuus ottaa paremmin huomioon sekä toteutuksia suunniteltaessa että opettajaresursseja kohdennettaessa. Erityisesti matemaattisluonnontieteellisissä aineissa ja kielissä pyritään jatkossa varmistamaan tarvittavien perustietovaatimusten täyttyminen jokaisella opiskelijalla lähtötasosta riippumatta. Toimialan koulutusohjelmat ovat kuluneen vuoden aikana kehittäneet toimintaansa seuraavasti: Auto ja kuljetustekniikasta valmistuivat jouluna 2003 viimeiset tammikuussa aloittaneet opiskelijat. Tämän on selkeyttänyt opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Merkittävä osa koulutusohjelman opetuksesta on jo vuosia toteutettu erilaisissa ajoneuvoprojekteissa, joita on tarkemmin kuvattu T&K-toiminnan yhteydessä. Konetekniikassa on alkanut ensimmäistä kertaa tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto. Uusi vaihtoehto oli toiseksi suosituin neljästä mahdollisesta suuntautumisesta. Konepajatekniikan laboratorio on käynnistänyt yhteistyöneuvottelut Technopolis/Electrian kanssa mikromekaniikan valmistuksen koulutuksesta. Tavoitteena on, että konetekniikka pääsee mukaan kehittämään mikromekaniikan valmistustekniikan laboratoriota sekä voi jatkossa käyttää laboratorion tiloja ja laitteita opetukseen ja projekteihin. Laboratorioalalla on vuoden 2004 aikana ollut kaksi vaihto-opiskelijaa Espanjasta ja yksi Hollannista. Meiltä ulkomaille menneitä on neljä, joista yksi teollisuuspainotteisesta suuntautumisvaihtoehdosta. Koulutusohjelma osallistui Puolassa Bialystokissa järjestettyyn IP projektiin Quality Assurance in Environmental Analysis neljän opiskelijan ja yhden luennoitsijan voimin. Suurryhmäopetukseen soveltuvan tilan puute korjautuu uuden auditorion rakentamisen myötä. Opetussuunnitelmatyössä keskityttiin kärkialueittemme, biotieteiden ja kemiallisen analytiikan, terävöittämiseen. Koulutusohjelma on kuluvan vuoden aikana käynnistänyt yhteistyön 4

5 5 EVTEKin kanssa. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa käynnistyi ensimmäinen infra-alan rakennusalan erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Toisena uutena aluevaltauksena käynnistyi yhteistyönä FHTW-Berlinin kanssa toteutettava tutkintoon M.Sc. tähtäävä Master-ohjelma. Nuorisoasteen koulutukseen liittyen koulutusohjelmassa toteutettiin syyslukukautena jo toisen kerran Startti projekti, minkä tarkoituksena oli selvittää millaisia opiskelijoita rakennusosaston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat oppimistyyliltään ovat ja millainen itseohjautuvuusvalmius heillä on, rohkaista heitä ottamaan aktiivinen rooli oppimisprosessissaan sekä kartoittaa heidän mielipiteitään ja toiveitaan opiskelusta ja oppimisympäristöstään. Koulutusohjelman tiloissa toteutettiin lokakuussa jo perinteinen harjoittelu- ja suuntautumisseminaari, johon yli 20 yritystä osallistui omalla standillaan. Syyslukukauden aikana osallistui ensimmäinen rakennustekniikan opiskelija kvvaihtoon Miyagi National Colege of Technology:ssa ensimmäisenä toimialan opiskelijana. Opiskelijat toteuttivat viikon kansainvälisen messumatkan Hannoveriin hankkimalla sponsoreita ja julkaisivat painokseltaan 3500 kpl julkaisun Fair Play 2004 sekä tuottivat messuvideon. Kööpenhaminassa osallistuttiin kansainväliseen web-sivujen laatimistapahtumaan opiskelijaryhmällä. Tietotekniikan koulutusohjelmassa alettiin OPS-työhön liittyen suunnitella perusopintojen kohdentamista kolmannen ammatillisen suuntautumisen avaamiseksi syksyllä Dataverkkoihin painottuva koulutus asemoituu yritysverkkojen ja operaattoriluokan verkkojen suunnitteluun ja ylläpitoon. Kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijavirta Stadiaan on lisääntynyt. Ensimmäiset Stadiassa tehdyt Master's -tason opinnäytetyöt ovat valmistumassa yhteistyössä kansainvälisen verkostomme kanssa. Tuotantotaloudessa käynnistettiin kansainvälinen kolmas vuosi, jossa puolet omista opiskelijoista opiskelee ulkomailla syksyn ja toinen puoli kevään. Vastaavasti vastaanotetaan ulkomaisia vaihto-opiskelijoita yhteistyökorkeakouluista eri puolilta maailmaa. Kansainvälinen toiminta Toiminnan tavoitteina ovat tarkoituksenmukaiset kansainvälisen yhteistyön kumppanit koulutusohjelmissa, liikkuvuuden edistäminen sekä t&k- ja hanketoiminnan Eurooppa-yhteistyön vahvistaminen, painopisteenä lähialue ja uudet EU-maat. Vuoden 2004 aikana aloitettiin partnerianalyysityökalun kehittely osana ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistä koskevaa verkostoitumishanketta. Ammattikorkeakoulu seurasi aktiivisesti eurooppalaisen korkeakoulualueen muotoutumista ja toteutti konkreettisia Bolognan prosessiin liittyviä toimenpiteitä. Keväällä 2004 käytännöllisesti katsoen kaikki ammattikorkeakoulusta valmistuneet saivat englanninkielisen tutkintotodistuksen liitteen (Diploma Supplement) automaattisesti ja maksutta. ECTS-järjestelmää koskien perustettiin projekti opetussuunnitelmien sisällöllistä kehittämistä varten ja se jatkuu vuoden 2005 puolelle ja samalla valmistauduttiin siirtymään opintopistejärjestelmään. Ammattikorkeakoulu haki Diploma Supplement järjestelmän laatuleimaa vuoden 2004 aikana ja tulee hakemaan ECTS-laatuleimaa Laadunarviointia ja jatkotutkintoja kehitettiin erillisinä hankkeina. Opiskelija- ja harjoittelijavaihto (yli 3 kk) jatkui tasaisena ja säilyttää edellisvuoden tason ylläpitäjän taloudellisesta tilanteesta johtuneesta säästöohjelmasta huolimatta. Sokrates/Erasmus ohjelma jatkui normaalisti, intensiiviohjelmiin osallistuminen vahvistui seurantavuotena. Vuoden 2004 aikana varmistui Leonardo-rahoitus Vocational and Professional Education CLIL Benchmarking and Self-Development Appraisal System kielihankkeelle (CLILCOM). Lisäksi kulttuuri- ja palvelualalla jatkettiin Theatre Technical Training in the EU (TTT EU)-hankkeen valmistelua, jolle haetaan Leonardo rahoitusta vuonna Ulkoasianministeriön rahoittaman North-South ohjelman puitteissa saatiin rahoitusta kulttuuri- ja palvelualan esittävän taiteen TILI TONSE - yhteistyöhankkeelle Sambiaan ja sosiaali- ja terveysalan hoitotyön ohjelmalle Malawiin. Tekniikan alalla auto- ja kuljetustekniikan Air Quality Research Nuuskija-auto hanketta kehitettiin Tekesin rahoituksella ja yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja autoteollisuuden kanssa. Tekniikan toimiala sitoutui Socrates II Temaattisen verkoston T.R.E.E työskentelyyn (T.R.E.E. = Teaching and Research in Engineering Education). Euroopan Yliopistojärjestö (European University Association, EUA) kartoitti haastattelujen avulla Bologna prosessin toteutumista eri eurooppalaisissa korkeakouluissa lokakuussa Tulokset on tarkoitus jakaa Bergenin opetusministerikokoukselle toukokuussa Suomessa EUA:n kartoituskohteina oli Helsingin ammattikorkeakoulu yksi harvoista eurooppalaisista ammattikorkeakouluista ja alustavan arvion mukaan palaute oli hyvin myönteinen. Kulttuuri- ja palvelualojen kansainvälisen vaihdon volyymi on noussut huomattavasti vuonna Johdonmukaisella toiminnalla laadulla on lisätty kv-kumppanuuksien määrää, luotu uusia suhteita, kannustettu opettajia ja opiskelijoita vaihtoihin sekä panostettu kansainvälisen toiminnan neuvonta-, palvelu- ja organisointiprosessiin. Kv-hankerahoituksella on pystytty toteuttamaan merkittäviä monikulttuurisia ja pedagogista metodivaihtoa edistäviä kumppanuushankkeita sekä vieraskielisen opetuksen kehittämisprojekteja. Esittävällä

6 6 taiteella on kiinteä eurooppalainen kv-verkosto, mutta myös Itä-Afrikkaan kohdistuvia uudistuksellisia projekteja. Tämä on huomattavaa, koska suomalainen teatterikenttä on muutoin vasta heräämässä kyseisenlaisiin toimintamuotoihin. Musiikin koulutusohjelma toteutti sekä kv-oopperahankkeen että sinfoniaorkesterin menestyksekkään Ranskan-kiertueen; vaatetuksen koulutusohjelma on tiivistänyt yhteistyömuotoja kiinalaisten oppilaitosten ja alihankintaketjujen kanssa. Viestinnän koulutusohjelma osallistui eurooppalaiseen media-alan kesäkouluun. Toimialalla on rakennettu johdonmukaisesti myös omaa alaa parhaiten palvelevia ja alalle tyypillisiä kv-muotoja tekemällä ulkomaisia kiertueita, konsertteja, esiintymismatkoja, ulkomaisia av-tuotantoja tai yhteisproduktioita ja taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa on järjestetty edelleenkin ulkomaisia mestarikursseja tai vierailuluentoja. Tekniikan opiskelijavaihto on kehittynyt edelleen positiivisesti sekä lähtevien että tulevien opiskelijoiden osalta. Sähkötekniikan koulutusohjelma osallistui kansainvälisiin konferensseihin mm. EMD 2004 Vilnassa. Sähkötekniikan opiskelijoiden organisoimalla Hannoverin messumatkalla oli mukana sekä opiskelijoita että opettajia myös Baltian maista. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategisena päämääränä on, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on luonteva osa työ- ja opiskelukulttuuria. Tärkeimmiksi tavoitteiksi nostettiin vastuiden selkeä määrittely osana laatutyötä sekä tarjonnan määrittäminen ja kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti opetussuunnitelma- ja vuosisuunnitteluprosesseissa. Tieto- ja viestintätekniikan kyselyllä kartoitettiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön laajuutta, käyttöön liittyviä ongelmia, henkilöstökoulutustarpeita sekä opettajien näkemyksiä tulevaisuuden painopistealueista. Ammattikorkeakoulu oli mukana yhteensä viidentoista valtakunnallisen virtuaalioppimateriaalituotantorenkaan suunnittelutyössä. Näistä kymmeneen sitouduttiin pysyvästi. Uusia, etäopetukseen soveltuvia, ammattikorkeakoulun omia tuotantohankkeita käynnistettiin kaksi (verkkovälitteinen asiakastyö, solubiologiaa verkossa). Lisäksi ammattikorkeakoulu osallistui mm. Tilastokeskuksen, STM:n ja Stakesin rahoittamiin projekteihin sekä kaupungin verkko-oppimisen koordinointiryhmän toimintaan. Tieto- ja viestintätekniikan henkilöstökoulutusta toteutettiin koulutustapahtumina ja työpajatoimintana. Elinikäisen oppimisen tehtävä Ammattikorkeakoulun aikuisten elinikäistä oppimista tukevan toiminnan tavoitteena on prosessien selkiyttäminen, toimiva rakenne, palvelut kärkialueilla, tuotteistaminen ja myynti palvelut metropolialueen kaupungeille ja erityisesti Helsingille. Elinikäisen oppimisen prosessin tehostamisen edellytyksiä on selvitetty sekä erillisenä strategisena hankkeena, selvitysmiesmenettelyn että ulkoisen selvitysmiehen avulla. Tämä selvitystyö valmistuu keväällä Tutkimus- ja kehitystehtävä Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on prosessien selkiyttäminen, toimiva rakenne, tutkimus kärkialueilla, t&k-osaaminen ja motivaatio sekä se, että ammattikorkeakoulun on haluttu kumppani. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevan toiminnan tehostamiseksi valmisteltiin uutta strategiaa ja selvitettiin kehittämistarpeita. Sen tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa t&k-toiminnan uutta organisointia vuonna Kuluneen vuoden aikana jatkettiin valitun strategian mukaisesti yksittäisten hankkeiden kautta ammattikorkeakoulun toiminnan kärkialueiden vahvistamista. Hankkeet ovat laajentuneet ja monialaistuneet. Niille on saatu ulkopuolisia kumppaneita ja rahoitusta. T&K-hankkeiden käynnistymistä ja kärkialueiden kehittämistä on tuettu seuraavasti: Vuosi OPM:n tukirahoituksella Jatkotutkinnon Käynnistyneet tuetut T&K-hankkeet tuet ESR-hankkeet lkm hankekoko ka. lkm lkm

7 OPM:n tukirahaa on kohdennettu innovatiivisiin kehittämishankkeisiin kärkialueilla: metropolialueen osaamisen kehitys, hyvinvointiteknologian kehitys ja työyhteisöjen kehitys. Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Kulttuurialalle tyypillisiä hankkeita ovat elämyksellisyyttä ja tutkimuksellisuutta yhdistävät, taiteellisista lähtökohdista syntyvät produktiotyyppiset hankkeet. Vuonna 2004 on toteutettu mm. esittävän taiteen DRAMAhanketta, joka on saanut Suomen Akatemian rahoitusta ja Polar meets Solar hanketta, joka on kaupallisesti hyödynnettävä innovaatio sähköisen raportoinnin käyttöliittymästä erityisesti kehitysyhteistyöprojekteihin. Palvelualoilla projektit ja opinnäytetyöt liittyvät työelämän kehittämiseen: tuotekehitykseen, palvelujohtamiseen, analyyseihin ja kartoituksiin, jotka ovat syntyneet sekä opettajien aktiivisen työelämään osallistumisen että neuvottelukuntien tarjoamien kontaktien välityksellä. Palvelualoilla kaikki opinnäytetyöt olivat työelämälähtöisiä samoin viestinnässä ja esittävässä taiteessa opinnäytetyöt olivat työelämän ja kolmannen sektorin toimeksiantoja tai myöhemmin esitettäväksi lunastettuja tuotantoja. Sosiaali- ja terveysalan toimiala Toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosesseja ja rakennetta on selkiytetty perustamalla toimialan tutkimus- ja kehittämistiimi ja määrittämällä sen tehtävät. Toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sisältöjä, on kehitetty, käytäntöjä yhtenäistetty ja toimintavalmiuksia vahvistettu. Vuonna 2004 keskityttiin etenkin opettajien tutkimus- ja kehittämisosaamisen lisäämiseen ja vahvistamiseen ja luotiin atk-pohjainen tutkimus- ja kehittämishankkeiden rekisteri. Tutkimustiimi on käynnistänyt keskustelun ja visioinnin toimialan tutkimuksen profiilista, tarkoituksesta, substanssista ja keskeisistä aihealueista, tutkimustyön laadun turvaamisesta ja liittymisestä ammattikorkeakouluopintoihin ja opetukseen. Toimialan tutkimushankkeiden määrää on pyritty vähentämään kokoamalla niitä yhteisten sateenvarjojen alle. Käynnissä on lähes 20 tutkimushanketta, joista neljä kohdistuu nuorten ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin, neljä perheiden tukemiseen, kolme ikääntyvän väestön osan palvelujen kehittämiseen, yksi huumeiden ja tartuntatautien ehkäisemiseen, yksi näyttöön perustuvan työn ja yksi osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen terveysalalla sekä yksi asiakaslähtöisen työmenetelmien ja mallien kehittämiseen. Erikseen voi mainita kliinisen harjoittelun kolmevuotisen kehittämisprojektin HUS:n kanssa. Sen tarkoituksena on luoda ammattikorkeakouluopiskelijoille ohjausmalli kliiniseen hoitotyöhön. Useassa hankkeessa on yhteistyökumppanina työelämän tahojen lisäksi myös yliopistojen hoitotieteen laitoksia. EU-rahoitusta on saanut kaksi hanketta HUUTA-hanke ja Koulua ja elämää varten hanke. Toimialan tutkimus- ja kehittämistyön keskeiset haasteet liittyvät edelleenkin T&K-toiminnan tunnettavuuden lisäämiseen, sen sisällön ja osaamisen kehittämiseen, työelämäyhteyksien vahvistamiseen ja monipuolistamiseen, rahoituksen lisäämiseen ja monipuolistamiseen sekä monialaisen ja ammatillisen työotteen vahvistamiseen sekä yhteisesti sovittujen toimintakäytänteiden noudattamiseen. Tekniikan ja liikenteen toimiala Toimiala on pyrkinyt teknologiastrategiansa mukaisesti määrätietoisesti kehittämään omaan osaamiseensa perustuvia hankkeita yhteistyössä teollisuuden, yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Hankkeiden saamalla huomiolla ja medianäkyvyydellä on osaltaan pystytty vaikuttamaan positiivisesti myös opiskelijarekrytointiin. Toimialan koulutusohjelmat ovat toteuttaneet seuraavia hankkeita: Auto- ja kuljetustekniikan tähän asti vaativin tuotekehitysprojekti - bioneuvo - saatiin valmiiksi ja julkistettiin kesäkuun alussa. Se on kiertänyt esiteltävänä Ruotsissa Elmian messuilla NTM:n osastolla sekä Suomessa Volvo-kuorma-autojen kiertueella. Varsinaisen tuotannollisen toimintansa se on aloittanut alkusyksyllä Jäteässien operoimana. Auto on osoittanut hyvän toimivuutensa arkityössään. Projekti liittyy Tekesin tukemaan Streamsohjelmaan. Nuuskija-auto on kerännyt pienhiukkasiin ja muihin päästöihin keskittyvää tietoa vakioreitillään koko kuluneen vuoden ajan. Formula Student-projektiryhmä osallistui uudella autolla Englannin kilpailuun, mutta teknisten ongelmien vuoksi kisa jouduttiin keskeyttämään ja tuloksena oli 23. sija vajaan viidenkymmenen eurooppalaisen ja amerikkalaisen yliopiston osallistuessa kisaan. Epävirallisessa Baltic open -kisassa sen sijaan saavutettiin odotetusti ylivoimainen voitto. Lisäksi raskaan kaluston energiansäästöprojektissa tutkittiin yhteistyössä Sisu-akselistojen ja Fortumin kanssa useiden eri voiteluöljyjen ominaisuuksia ja käyttäytymistä kylmälaboratoriossa. Kone- ja tuotantotekniikan merkittävimpänä hankkeena konetekniikassa on ollut Älykäs koneenohjaus projekti.

8 8 Sen ensimmäinen vaihe on saatu valmiiksi tämän vuoden aikana ja jatkorahoitus kahdeksi vuodeksi Tekesiltä on varmistunut. Energiatekniikan laboratoriossa on tehty projektiluonteisesti mittaustutkimuksia lämmönsiirtimien värähtelystä kahden päättötyön puitteissa. Toinen päättötöistä oli ulkomaisen vaihto-opiskelijan tekemä. Laboratorioalalla on EVTEK- yhteistyön puitteissa valmisteltu yhteistä TEKES hanketta. Samaan aihepiiriin liittyvä OPM:n ja Stadian rahoituksella toteutettava valmisteleva hanke on käynnistetty. Tuotantotaloudessa on suurimpana hankkeena toteutettiin Stadian hankintoja koskeva selvitys (1. lk) ja opiskelijaportaalikartoitus (2.lk). Stadian julkaisusarjan hankkeena toteutettiin "Projektin ohjaus tietojärjestelmän käyttöönotossa", jonka toteuttivat toisen vuosikurssin opiskelijat yhdessä yritysten ja opettajien kanssa. Sähkötekniikassa toteutettiin voimatekniikkaan liittyvää Energiatehokas-toimistovalaistusprojektia sekä aloitettiin keinohaimaprojekti elektroniikassa ja automaatiossa. Hyvinvointiteknologiassa terveydenhuoltotekniikan automaatioon liittyviä Tekes-projekteja toteutettiin kansainvälisen tutkijaryhmän voimin Motiva Oy:n kanssa yhteistyössä tehtävän Green Light-projektin Green Light Action -osuus on saatettu loppuun. Parhaillaan neuvotellaan kahdesta jatkohankkeesta. Sähköturvallisuuden tuki ry:n rahoituksella alkaa keväällä 2005 uusi valaistus-tutkimushanke. Rahoituspäätös on jo saatu. Suomen Messujen kanssa on aloitettu yhteistyö syksyn 2005 VALO-messujen osalta. Stadian opiskelijat suunnittelevat ja rakentavat messuille joukon valaistusaiheisia demonstraatiotiloja. Tarkoituksena on, että opiskelijat voivat näiden yhteydessä suorittaa pakollisissa projektiopintojaan. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on ollut henkilökohtaisesti innostava työkulttuuri, keskeisen osaamisen tunnistaminen ja ennakointi tulevaisuuden tarpeita varten sekä ennakoiva henkilöstövoimavarojen suunnittelu. Ammattikorkeakoulun henkilöstöstrategia ja kehittämisen painopistealueet seuraaville vuosille konkretisoitiin. Henkilöstön kehittämisen yhteiset toimenpiteet ja resurssit on kohdennettu korkeakouluosaamisen vahvistamiseen sekä strategian toimeenpanoa varmistavaan organisaatio-osaamisen kehittämiseen. Korkeakouluosaamisen erityisenä pedagogisen osaamisen kehittämiskohteena oli edelleen tutoropettajien ohjausosaaminen. Pedagogisen pätevyyden osalta tehtiin yhteistyötä Espoo-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Evtekin ja Helian kanssa perustamalla yhteinen opettajankoulutusryhmä. Henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista tuettiin virtuaaliopetuksen teematyöpajoina. Perusohjelmien käyttökoulutus toteutettiin oman tietotekniikkakouluttajan palvelutarjontana sekä ryhmämuotoisena koulutuksena että henkilökohtaisena ohjauksena ja neuvontana. Stadian yhteisenä kehittämiskohteena toteutettiin tutkimus- ja kehitystoimintaa tukeva projektiosaamisen koulutus sekä työhyvinvoinnin johtamisvalmennus ylimmälle ja keskijohdolle. Laatuosaamisen kehittäminen jatkui itsearviointien toteuttamista ja prosessien hallintajärjestelmän käyttöönottoa tukevana koulutuksena. Ylimmän ja keskijohdon yhteisillä seminaareilla varmistettiin strategian käytäntöön viemistä. Strategiaseminaarit tarjosivat käytännön toimeenpanoa tukevan keskustelufoorumin, mahdollisuuden organisaation sisäiseen vuoropuheluun ja strategian tulkintaan. Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Toimialalla henkilöstön kehittämisstrategia on perustunut koulutusohjelmakohtaisen substanssiosaamisen kehittämiseen, toimialan strategisten päämäärien selkeyttämiseen sekä amk:n järjestämään yhteiseen koulutukseen osallistumiseen ja siten yhteisen pohjan rakentamiseen amk:n opettajien väliselle kehittymiselle, yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Koulutusohjelmissa järjestetään lukukausittain opettajien kehittämispäiviä, joissa luodaan yhteistä toimintakulttuuria ja yhteisöllisiä toimintatapoja tavoitteiden konkretisoimiseen strategioiden pohjalta. ECTS-työhön on panostettu opettajien työaikaa ja järjestetty sekä toimialatason että taidealan yhteistä koulutusta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajia vuonna 2004 oli enemmän kuin koskaan, samoin pedagogisiin opintoihin on hakeutunut suuri joukko toimialan opettajia. Henkilöstökoulutusresurssien kohdentaminen näihin on koettu kannustavana toimintamuotona. Panostus substanssiosaamisen kehittämiseen on harkittu aina tapauskohtaisesti, koska lähtökohtaisesti myös sen tulee tukea toimialan strategiaa. Koska tulevaisuuden osaamistarpeita ei voi täysin ennustaa, toimiala tukee myös riittävää monipuolisuutta, erikoistumista ja toisilleen vieraiden osaamisyhdistelmien haltuun ottamista. Substanssilähtöisestä täydennyskoulutuksesta on myös tullut koulutusohjelmiin ja toimialalle luovia ideoita, hyviä uusia kontakteja ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Vuoden 2004 säästöt ovat vaikeuttaneet opettajien mahdollisuutta osallistua työaikaresurssin osalta koulutukseen, vaikka osallistumismaksuihin raha olisikin riittänyt.

9 Sosiaali- ja terveysalan toimiala 9 Toimialalla on seurattu henkilöstön keskeisiä sekä koulutuspolitiikan että sosiaali- ja terveyspolitiikan toimintaympäristön osaamistarpeiden muutoksia ja osallistuttu niiden mukaisesti henkilöstökoulutukseen. On varmistettu, että toimialalla on riittävästi tutkimusosaamista, ohjausosaamista sekä verkosto-osaamista. Yksilöllistä osaamista on kartoitettu mm. kehityskeskustelujen kautta ja on yritetty taata jokaiselle mahdollisuus oman substanssialueen tiedon syventämiseen ja päivittämiseen. Myös työtehtävien avulla on pyritty rakentamaan haasteellista työympäristöä, joka tukee osaamisen kehittymistä. Lisäksi on aktiivisesti rakennettu osaamiskumppanuuksia, jotka palvelevat henkilöstön kehittymistä. Opettajat ovat entiseen tapaan osallistuneet kansainvälisiin kongresseihin ja seminaareihin sekä tehneet opintomatkoja. Toimialalla on myös työskennellyt vaihto-opettajia useista maista. Henkilöstölle on järjestetty koulutusta mm. hanke- ja projektityöstä kehittämismenetelmänä, opettajuudesta ammattikorkeakoulussa, tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistämisestä työelämän kanssa ja sen yhteydestä ammattikorkeakouluopiskeluun, monialaisuudesta ja moniammatillisuudesta tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä kansainvälisyydestä osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tekniikan ja liikenteen toimiala Total Project Learning, TPL, hankkeessa kehitetyissä oppimisprojekteissa on yhdistetty useamman opettajan opintojaksoja henkilöstön ammatillisen ja pedagogisen osaamisen jakamiseksi ja kehittämiseksi. Koulutusohjelmien henkilöstön kehittämismäärärahat on kohdistettu pääsääntöisesti koulutusohjelmakohtaisen substanssiosaamisen kehittämiseen sekä kotimaassa että ulkomailla järjestetyissä koulutus- ja seminaaritapahtumissa. Koulutusohjelmat ovat toteuttaneet omien tarpeidensa mukaan henkilöstölleen yhteisiä seminaaripäiviä, joiden tavoitteena on ollut varsinaisen substanssin lisäksi työyhteisön työskentelytapojen ja yhteistyön parantaminen. Opettajien ja muun henkilökunnan mukanaolo opiskelijoiden organisoimien messumatkojen suunnittelussa ja toteutuksessa on parantanut työtyytyväisyyttä ja koko työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Palveluyksikkö Palveluyksikön henkilöstön (n.90 henkilöä) kehittämisessä keskityttiin työhyvinvointikysymyksiin tarjoamalla työnohjausta ja tiimikoulutusta. Johtajuutta tuettiin kahdelle esimiehelle tarkoitetulla vuoden mittaisella koulutuksella. Myös 5 henkilön ammatillisen jatkokoulutukseen osallistumista tuettiin muun työtehtävien tarpeenmukaisen koulutuksen lisäksi.