Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta"

Transkriptio

1 Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulun tulosanalyysi vuoden 2004 toiminnasta Sisällys Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen...2 Koulutustehtävä...2 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...3 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...3 Tekniikan ja liikenteen toimiala...4 Kansainvälinen toiminta...5 Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö...6 Elinikäisen oppimisen tehtävä...6 Tutkimus- ja kehitystehtävä...6 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...7 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...7 Tekniikan ja liikenteen toimiala...7 Henkilöstön kehittäminen...8 Kulttuuri- ja palvelualan toimiala...8 Sosiaali- ja terveysalan toimiala...9 Tekniikan ja liikenteen toimiala...9 Palveluyksikkö...9

2 2 Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen Ammattikorkeakoulun vision ja strategian toteuttamisen kannalta toiminnan kehittämisen keskeisimmät kohteet ovat ydinprosessien tehokkuus ja laatu, lisäarvo kärkialueilla sekä motivoitunut henkilöstö. Vuoden 2004 aikana toiminnan kehittämisessä on edetty pääosin asetettujen tavoitteiden suuntaisesti. Ammattikorkeakoulun toiminnallisten rakenteiden uudistamistyötä tehtiin koko vuosi Kevään aikana ammattikorkeakoulun johtokunnan jaosto teki laajamittaisen organisaation uudistamistarpeiden selvitystyön, jonka perusteella syksyllä valmisteltiin ammattikorkeakoululain muutoksen edellyttämän ylläpitojärjestelmän ja organisaatiomuutoksen toimeenpanoa vuonna Ammattikorkeakoulun toiminnan pitkäjänteinen suunnittelu on ollut edelleen vaikeaa opiskelijakohtaisten yksikköhintojen tarkistamisen, rahoitukseen oikeuttavien opiskelijoiden määrän ennakoinnin vaikeuden sekä metropolialueen kaupunkien taloudellisesta tilanteesta johtuvien ylläpitäjän asettamien säästötavoitteiden vuoksi. Ammattikorkeakoulussa on otettu käyttöön kaikki yksiköt kattava yhteinen, sähköinen tilanvarausjärjestelmä. Strategiatyössä painopisteenä on ollut strategiaprosessin selkiyttäminen, jalkauttaminen, arviointi ja kehittäminen sekä toiminnan kehittäminen sellaiseksi, että strategia ohjaa resurssointia aiempaa selvemmin. Kuluneen vuoden aikana on yhteensovitettu vuotuisen strategiaprosessin ja toiminnan menettelytapoja ja aikatauluja sekä vakiinnutettu yhteiste strategiatyökalujen käyttöä. Sisäisten strategisten mittareiden kehittämistyö ja strategiaprosessin toimivuuden arviointi siirtyivät toteutettaviksi vuonna Laadun kehittämistyössä tavoitteena on ollut itsearviointikäytännön toimivuus ja prosessien kehittäminen. Kuluneen vuoden aikana aloitettiin systemaattiset itsearvioinnit ja sisäiset arvioinnit. Kaikissa 29 koulutusohjelmassa sekä kahdeksassa sisäisessä palvelutoiminnossa (opintotoimisto, opiskelijahallinto, kirjasto, kansainvälinen toiminta, viestinta, tietotekniikka, taloustoimisto ja kiinteistöhallinto) toteutettiin EFQM-pohjainen toiminnan itsearviointi tai sisäinen arviointi. Arvioijina toimivat ammattikorkeakoulun omat koulutetut laatukonsultit ja muu henkilökunta. Kuluneen vuoden aikana ammattikorkeakoulun prosessien kehittämistyö jatkui erityisesti koulutusprosessin osalta. Elinikäisen oppimisen prosessin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan prosessin kehittämisedellytyksiä selvitetään edelleen. Kirjaston kehittämisessä tavoitteena on ollut tiedonhankintataitojen vahvistaminen, selkeä ydinprosessien tukeminen ja joustavat palvelut. Tammikuussa 2004 avattiin Aralis-kirjastokeskus Arabianrannassa. Se on ammattikorkeakoulun kirjaston, Taideteollisen korkeakoulun kirjaston, Pop & Jazz Konservatorion kirjaston sekä Helsingin kaupunginkirjaston muodostama kirjastokeskittymä ja tarjoaa monipuolisia kirjasto- ja tietopalveluja Arabianrannassa työskenteleville, opiskeleville ja asuville ihmisille. Opintotoimisto/Opetuksen tuki- ja hallintopalveluissa opetuksen tukipalvelut ja järjestelmien kehitystyö keskittyivät. Hakutoimistossa korostuivat toiminnan vakiinnuttaminen, aikuiskoulutuksen hakuprosessin koordinointi sekä erilaisten sähköisten palvelumuotojen kehittäminen. Opintotukilautakunta kehitti toimintaansa mm. uusimalla tiedotustaan ja käynnistämällä projektin asiakirjojen sähköiseen hallintaan. Tietotekniikkapalveluissa tavoitteena on ollut, että tietotekninen perusympäristö toimii luotettavasti ja että tietohallinto ja -järjestelmät tuottavat helposti luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Tietohallintostrategian päämäärät kirkastettiin ja tietotekniikan palvelusitoumus työstettiin käyttöönotettavaksi. Tietoteknisen perusrakenteen arviointi erityisesti luotettavuuden ja joustavuuden kannalta käynnistettiin pohjaksi tavoitearkkitehtuurin määrittelyä varten. Koko ammattikorkeakoulun kattava tilanvarausjärjestelmän rakennettiin ja otettiin käyttöön. Koulutusprosessin toiminnansuunnittelujärjestelmän rakentaminen on edennyt toteutusvaiheeseen. Kaikille tarjottava uusi tietotekniikan palvelupyyntöjärjestelmä on otettu käyttöön ja sen avulla on palvelutasoa pystytty parantamaan. Julkaisutoiminnan toinen vuosi tuli täyteen. Toimintavuonna ilmestyi kahdeksan uutta julkaisua, joista kolme julkaistiin verkossa. Stadian julkaisuja myytiin 611 kappaletta. Parhaiten myivät oppikirjat Forza - Säveltapailua ja musiikin teoriaa sekä TV-kameratyön perusteet. Koulutustehtävä Ammattikorkeakoulun koulutustehtävän kannalta tavoitteina ovat olleet prosessien parantaminen, opetusmenetelmien kehittäminen, virtuaaliopetus ja yhteistyö kärkialueilla. Koulutusprosessi on kuvattu osaprosesseineen sekä koko ammattikorkeakoulun tasolla että koulutusohjelmatasolla pääsääntöisesti. Koulutusprosessin vastuutiimit ovat organisoineet kehittämistyötä rehtorin johdolla. Toimintatapoja on kehitetty ja vakiinnutettu. Koko koulutustoiminnan kattavat opetuksen ja oppimisen laadun arviointitavat on luotu ja otettu käyttöön. Koulutusprosessin toiminnan ohjausjärjestelmää on kehitetty määrätietoisesti.

3 Opetussuunnitelmien kehittämistyön tavoitteena on rakenteellinen ja opetusmenetelmällinen kehittäminen siten, että ne mahdollistavat henkilökohtaisen opiskeluohjelman. Lisäksi tavoitteena on ollut onnistunut ECTS-prosessi, ammatillisen osaamisen ennakoinnin kehittäminen sekä opetusuunnitelmien rakenteen kehittäminen siten, että se mahdollistaa yhteistyön koulutusohjelmien välillä, t&k-toiminnassa, kärkialueilla, virtuaaliopinnoissa ja elinikäisen oppimisen toiminnassa. Kuluneen vuoden aikana opetussuunnitelmaprosessissa on toteutettu ECTS-prosessia, laadittu ydinaineanalyyseja ja arvioitu opiskelijan kokeman opiskelun kuormittavuutta. Tavoitteiden toteuttaminen muilta osin jatkuu vuonna Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Toimialan tavoitteina on ollut oppimisprosessin arviointi ja jatkuva parantaminen, henkilöstön osaamisen ylläpitäminen, jakaminen ja uudistaminen sekä tehokas opiskelijoiden valintaprosessi. Valtakunnallinen keskustelu kulttuurialan aloituspaikkojen vähentämisestä ja valtioneuvoston kehittämissuunnitelmaan kirjatut tavoitteet erityisesti viestinnän ja musiikin koulutusohjelmille ovat aiheuttaneet epävarmuutta tulevaisuudesta. Säästövelvoitteet ovat kapeuttaneet toimialan uudistamistyön edellytyksiä ja pakottaneet keskittymään välttämättömimpään, jolloin esimerkiksi opettajien työaikaa ei voida kohdistaa kehittämistehtäviin samassa määrin kuin ennen. Tämä on näkynyt toimialojen välisen yhteistyön ja monialaisten projektien määrässä. Huolimatta taloudellisten resurssien niukkenemisesta toimiala on saavuttanut pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti aseman, jossa se toimii tasavertaisena, vetovoimaisena ja arvostettuna kumppanina sekä yliopistosektorin että alan muiden keskeisten organisaatioiden kanssa. Seudullinen yhteistyö on vahvistunut hanke-, opetussuunnitelma-, taidekasvatus, henkilöstökoulutus- ja kulttuuriyrittäjyysteemojen parissa. Jatkotutkintojen suunnittelussa toimiala on panostanut kansallisen ja kansainvälisen tason yhteistyöhön ja joint degree malliin. Toimialan ja koulutusohjelmien organisointityö ja toimintatapojen selkiyttäminen on jatkunut. Kehittämisen kohteina ovat olleet opetussuunnitelmatyö (ECTS-uudistus), toimialan opinnäyteprosessin riittävän yhdenmukaistaminen, kulttuuri- ja palvelualojen tutorointi- ja ohjauskäytäntömalli sekä esitystoiminnan yhteinen tuottaminen ja tiedottaminen. Syksyllä 2004 ilmestyi ensimmäinen Oravanpyörä-niminen Stadian esite, johon koko toimialan julkiset tilaisuudet, produktiot ja esitykset on koottu. Ura- ja rekrytointitoiminta sai uutta vauhtia, kun projektihenkilöt ovat toimineet sekä palvelualalla että esittävässä taiteessa ja musiikissa. Opiskelijoiden uraohjauksen saatavuus on parantunut ja valmistumassa olevien opiskelijoiden kanavat tiedottaa osaamisestaan kehittyneet. Taidekorkeakoulupedagogiikan TAIKOPEDA -hanke ja ARTEMIS-kielikeskushanke yhdessä taideyliopistojen kanssa sekä oopperakoulutusyhteistyöhanke Sibelius-Akatemian ja kansallisoopperan kanssa ovat konkreettisia esimerkkejä alueen kehitysyhteistyöstä. Toimialalla ja koulutusohjelmilla on yhteydet myös tutkimusyksikköihin (HIIT, Tietokeskus) ja Suomen Akatemian tutkimusohjelmiin. Vaatetuksen, kauneudenhoidon sekä palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelmat ovat luoneet julkisia foorumeita alan yritysten ja korkeakoulujen kohtaamiselle pääkaupunkiseudulla. Stadia-forum on löytänyt innovatiivisen roolin vaatetus- ja tekstiilialan korkeakoulutuksen ja yritysmaailman yhteyksien tiivistämisessä. Studia Esthetica tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran ja sillä on hyvät mahdollisuudet rakentua välittäjäksi kauneudenhoidon korkeakoulutuksen ja työelämän välille. Ravitsemuspalveluiden FEDhankeessa koulutuksen ja yritysten keskinäinen verkostoituminen on keskeinen päämäärä. Viestinnän koulutusohjelman opiskelijatuotannot ovat menestyneet koti- ja ulkomaisilla elokuvafestivaaleilla. Luovat mediavälitteiset yhteisöprojektit profiloivat myönteisesti koulutusohjelmaa ja avaavat opiskelijoille uusia työllistymismahdollisuuksia mm. lastenelokuvan, kulttuuriperinnön digitalisoimisen ja monikulttuurisuuden parissa. Pop/jazzmusiikin ja musiikin koulutusohjelmat järjestävät mittavia konserttisarjoja ja ovat soineet kilpailuissa, konserttilavoilla ja klubeilla myös muualla. Stadian laulukoulutuksen korkea taso on rekisteröity valtakunnallisesti ja muodostaa varteenotettavan vastapainon musiikkiyliopiston osaamiselle. Esittävän taiteen innovatiivinen koulutusote ja soveltavan draaman käyttö näkynyi uutta luovana voimana kaupunkikulttuurissa. Samalla on syntynyt opiskelijaryhmien omia yrityksiä, joiden toimintakonseptit uudistavat teatterialaa. Opiskelijoiden osaaminen on näkynyt teattereissa, festivaaleilla, kiertueilla, kesäteattereissa, kaupunginosaprojekteissa, kouluissa ja yhteistyöprojekteissa. Sosiaali- ja terveysalan toimiala Toimialan tavoitteina on ollut edistää opiskelua verkostoissa ja kiinteässä yhteistyössä työelämän kanssa, osaamisen kehittäminen, jakaminen, säilyttäminen ja uudistaminen sekä elinikäisen oppimisen ja T&K -prosessien kytkeytyminen saumattomasti koulutusprosessiin.

4 Toimialan strategiaa on toteutettu suunnitelmien mukaisesti ja koulutusohjelmat ovat laatineet sen mukaiset tavoitteet ja toimintasuunnitelmat. Strategian toteuttamista vaikeuttivat ylläpitäjän säästötoimenpiteet, minkä vuoksi mm. opettajien määrää jouduttiin edelleen vähentämään eikä suunniteltu yliopettajien määrän lisääminen toteutunut. Lähiopetuksen väheneminen resurssien niukkuus leimasivat toimintaa ja kehitystyö jäi suunniteltua vaatimattomammaksi. Kaikesta huolimatta kuntoutusalan ja hoitotyön koulutusohjelmat aloittivat osaamisen kartoitus- ja kehittämistyön, joka jatkuu edelleen. Varsinkin kuntoutuksen alueella on kehitetty toimivia strategiakäytänteitä. Toimialalla on myös sovittu vastuuryhmiä ydinprosesseittain (koulutus-, elinikäinen oppiminen ja tutkimus- ja kehittämistoiminta). Ryhmien avulla on selkeytetty toimintatapoja. Myös Seniorikeskusta, KuntoStadiaa ja Suun terveydenhuollon opetusklinikkaa kehitettiin kohti oppimiskeskusta, jolla on myös tutkimusja kehittämisrooli. Toimiala oli aktiivisesti mukana koko ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmatyössä. Painopisteenä on ollut ECTS-prosessin toteuttaminen, ydinaineanalyysien laatiminen ja opiskelijan kokeman opiskelun kuormittavuuden arviointi. Tämä työ jatkuu edelleen kaikissa koulutusohjelmissa. Opetussuunnitelman kehittämiseen on myös liitetty aiemmat sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmien tiimikoulutuksen tuotokset ydinaineksen hahmottamisesta ja työstämisestä. Opetussuunnitelmien kehittämisessä on edelleen tavoitteena rakentaa yhteistä orientaatiota, tutkivan oppimisen pedagogista näkökulmaa ja moniammatillisen toiminnan kehittämistä. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla on opetussuunnitelmatyön verkostoja laajennettu ja lujitettu ja yhteistyötä on lisätty mm. erikoistumisopintojen ja jatkotutkintojen suunnittelussa ja opetusta tukevissa tutkimus- ja kehittämishankkeissa. Ensimmäiset osteopaatin korkeakoulututkinnon Suomessa suorittaneet opiskelijat valmistuivat keväällä. Osteopaatin koulutusohjelman opetussuunnitelmaa hiotaan ja arvioidaan edelleen. Opetuksen toteuttamiseen osallistui myös asiantuntijoita Englannista ja koulutusohjelma liittyi osteopaatin koulutusta Euroopassa kehittävään verkostoon. Tekniikan ja liikenteen toimiala Toimialan tavoitteina on ollut opettajien yhdessä toteuttama projektioppiminen kaikissa koulutusohjelmissa, ensimmäisen vuoden opiskelijoiden uudenlainen tukeminen ja ohjaaminen sekä henkilöstön ammatillisen ja pedagogisen osaamisen jakaminen ja kehittäminen. Kaupungin säästöbudjetin vuoksi vuotta 2004 sävytti keskustelu resurssien riittävyydestä ja erityisesti niiden kohdentamisesta. Lähiopetuksen määrän väheneminen ja opetusryhmien koon kasvu aiheuttivat osaltaan sen, että opintojen keskeyttämiset eivät vähentyneet. Palvelutoiminnan tuotoilla on jonkin verran voitu vähentää säästöjen vaikutuksia opetuksen leikkauksiin. Tuotantotalouden koulutusohjelmassa vuonna 2001 aloitettu TPL (Total Project Learning) -malliin pohjautuva opintojen toteutustapa laajeni käsittämään myös viimeisen opintovuoden ja ensimmäiset insinöörit valmistuivat koulutusohjelmasta puoli vuotta etuajassa. Projektioppimista toteutettiin erilaisina kokeiluina myös muissa koulutusohjelmissa opettajien välisen yhteistyön edistämiseksi ja opiskelijoille sopivien toimintatapojen löytämiseksi. Toimialalla painotettiin lisäksi erityisesti ensimmäisen vuoden opiskelijoiden valmiuksien huomioimista uudenlaisen tukemisen ja ohjaamisen avulla. ECTS- järjestelmään siirtymiseen liittyen opetussuunnitelmatyö käynnistettiin Stadian yhteisessä projektissa opetussuunnitelmien rakenteen ja sisältöjen perusteellisella läpikäynnillä. Opiskelijoiden kuormittavuuden arvioinnin avuksi suoritettiin kaikille opiskelijoille suunnattu opintoihin käytetyn ajan kyselytutkimus, jota hyödynnetään uusien opintosuunnitelmien laadinnassa. Ydinainesanalyysien ja saatujen tutkimustulosten pohjalta voidaan syksyllä 2005 aloittavien opiskelijoiden osaamisen heterogeenisuus ottaa paremmin huomioon sekä toteutuksia suunniteltaessa että opettajaresursseja kohdennettaessa. Erityisesti matemaattisluonnontieteellisissä aineissa ja kielissä pyritään jatkossa varmistamaan tarvittavien perustietovaatimusten täyttyminen jokaisella opiskelijalla lähtötasosta riippumatta. Toimialan koulutusohjelmat ovat kuluneen vuoden aikana kehittäneet toimintaansa seuraavasti: Auto ja kuljetustekniikasta valmistuivat jouluna 2003 viimeiset tammikuussa aloittaneet opiskelijat. Tämän on selkeyttänyt opetuksen suunnittelua ja toteutusta. Merkittävä osa koulutusohjelman opetuksesta on jo vuosia toteutettu erilaisissa ajoneuvoprojekteissa, joita on tarkemmin kuvattu T&K-toiminnan yhteydessä. Konetekniikassa on alkanut ensimmäistä kertaa tuotantopainotteinen suuntautumisvaihtoehto. Uusi vaihtoehto oli toiseksi suosituin neljästä mahdollisesta suuntautumisesta. Konepajatekniikan laboratorio on käynnistänyt yhteistyöneuvottelut Technopolis/Electrian kanssa mikromekaniikan valmistuksen koulutuksesta. Tavoitteena on, että konetekniikka pääsee mukaan kehittämään mikromekaniikan valmistustekniikan laboratoriota sekä voi jatkossa käyttää laboratorion tiloja ja laitteita opetukseen ja projekteihin. Laboratorioalalla on vuoden 2004 aikana ollut kaksi vaihto-opiskelijaa Espanjasta ja yksi Hollannista. Meiltä ulkomaille menneitä on neljä, joista yksi teollisuuspainotteisesta suuntautumisvaihtoehdosta. Koulutusohjelma osallistui Puolassa Bialystokissa järjestettyyn IP projektiin Quality Assurance in Environmental Analysis neljän opiskelijan ja yhden luennoitsijan voimin. Suurryhmäopetukseen soveltuvan tilan puute korjautuu uuden auditorion rakentamisen myötä. Opetussuunnitelmatyössä keskityttiin kärkialueittemme, biotieteiden ja kemiallisen analytiikan, terävöittämiseen. Koulutusohjelma on kuluvan vuoden aikana käynnistänyt yhteistyön 4

5 5 EVTEKin kanssa. Rakennustekniikan koulutusohjelmassa käynnistyi ensimmäinen infra-alan rakennusalan erikoisammattitutkintoon tähtäävä koulutus. Toisena uutena aluevaltauksena käynnistyi yhteistyönä FHTW-Berlinin kanssa toteutettava tutkintoon M.Sc. tähtäävä Master-ohjelma. Nuorisoasteen koulutukseen liittyen koulutusohjelmassa toteutettiin syyslukukautena jo toisen kerran Startti projekti, minkä tarkoituksena oli selvittää millaisia opiskelijoita rakennusosaston ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat oppimistyyliltään ovat ja millainen itseohjautuvuusvalmius heillä on, rohkaista heitä ottamaan aktiivinen rooli oppimisprosessissaan sekä kartoittaa heidän mielipiteitään ja toiveitaan opiskelusta ja oppimisympäristöstään. Koulutusohjelman tiloissa toteutettiin lokakuussa jo perinteinen harjoittelu- ja suuntautumisseminaari, johon yli 20 yritystä osallistui omalla standillaan. Syyslukukauden aikana osallistui ensimmäinen rakennustekniikan opiskelija kvvaihtoon Miyagi National Colege of Technology:ssa ensimmäisenä toimialan opiskelijana. Opiskelijat toteuttivat viikon kansainvälisen messumatkan Hannoveriin hankkimalla sponsoreita ja julkaisivat painokseltaan 3500 kpl julkaisun Fair Play 2004 sekä tuottivat messuvideon. Kööpenhaminassa osallistuttiin kansainväliseen web-sivujen laatimistapahtumaan opiskelijaryhmällä. Tietotekniikan koulutusohjelmassa alettiin OPS-työhön liittyen suunnitella perusopintojen kohdentamista kolmannen ammatillisen suuntautumisen avaamiseksi syksyllä Dataverkkoihin painottuva koulutus asemoituu yritysverkkojen ja operaattoriluokan verkkojen suunnitteluun ja ylläpitoon. Kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijavirta Stadiaan on lisääntynyt. Ensimmäiset Stadiassa tehdyt Master's -tason opinnäytetyöt ovat valmistumassa yhteistyössä kansainvälisen verkostomme kanssa. Tuotantotaloudessa käynnistettiin kansainvälinen kolmas vuosi, jossa puolet omista opiskelijoista opiskelee ulkomailla syksyn ja toinen puoli kevään. Vastaavasti vastaanotetaan ulkomaisia vaihto-opiskelijoita yhteistyökorkeakouluista eri puolilta maailmaa. Kansainvälinen toiminta Toiminnan tavoitteina ovat tarkoituksenmukaiset kansainvälisen yhteistyön kumppanit koulutusohjelmissa, liikkuvuuden edistäminen sekä t&k- ja hanketoiminnan Eurooppa-yhteistyön vahvistaminen, painopisteenä lähialue ja uudet EU-maat. Vuoden 2004 aikana aloitettiin partnerianalyysityökalun kehittely osana ammattikorkeakoulujen kansainvälistymistä koskevaa verkostoitumishanketta. Ammattikorkeakoulu seurasi aktiivisesti eurooppalaisen korkeakoulualueen muotoutumista ja toteutti konkreettisia Bolognan prosessiin liittyviä toimenpiteitä. Keväällä 2004 käytännöllisesti katsoen kaikki ammattikorkeakoulusta valmistuneet saivat englanninkielisen tutkintotodistuksen liitteen (Diploma Supplement) automaattisesti ja maksutta. ECTS-järjestelmää koskien perustettiin projekti opetussuunnitelmien sisällöllistä kehittämistä varten ja se jatkuu vuoden 2005 puolelle ja samalla valmistauduttiin siirtymään opintopistejärjestelmään. Ammattikorkeakoulu haki Diploma Supplement järjestelmän laatuleimaa vuoden 2004 aikana ja tulee hakemaan ECTS-laatuleimaa Laadunarviointia ja jatkotutkintoja kehitettiin erillisinä hankkeina. Opiskelija- ja harjoittelijavaihto (yli 3 kk) jatkui tasaisena ja säilyttää edellisvuoden tason ylläpitäjän taloudellisesta tilanteesta johtuneesta säästöohjelmasta huolimatta. Sokrates/Erasmus ohjelma jatkui normaalisti, intensiiviohjelmiin osallistuminen vahvistui seurantavuotena. Vuoden 2004 aikana varmistui Leonardo-rahoitus Vocational and Professional Education CLIL Benchmarking and Self-Development Appraisal System kielihankkeelle (CLILCOM). Lisäksi kulttuuri- ja palvelualalla jatkettiin Theatre Technical Training in the EU (TTT EU)-hankkeen valmistelua, jolle haetaan Leonardo rahoitusta vuonna Ulkoasianministeriön rahoittaman North-South ohjelman puitteissa saatiin rahoitusta kulttuuri- ja palvelualan esittävän taiteen TILI TONSE - yhteistyöhankkeelle Sambiaan ja sosiaali- ja terveysalan hoitotyön ohjelmalle Malawiin. Tekniikan alalla auto- ja kuljetustekniikan Air Quality Research Nuuskija-auto hanketta kehitettiin Tekesin rahoituksella ja yhteistyössä ympäristöministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja autoteollisuuden kanssa. Tekniikan toimiala sitoutui Socrates II Temaattisen verkoston T.R.E.E työskentelyyn (T.R.E.E. = Teaching and Research in Engineering Education). Euroopan Yliopistojärjestö (European University Association, EUA) kartoitti haastattelujen avulla Bologna prosessin toteutumista eri eurooppalaisissa korkeakouluissa lokakuussa Tulokset on tarkoitus jakaa Bergenin opetusministerikokoukselle toukokuussa Suomessa EUA:n kartoituskohteina oli Helsingin ammattikorkeakoulu yksi harvoista eurooppalaisista ammattikorkeakouluista ja alustavan arvion mukaan palaute oli hyvin myönteinen. Kulttuuri- ja palvelualojen kansainvälisen vaihdon volyymi on noussut huomattavasti vuonna Johdonmukaisella toiminnalla laadulla on lisätty kv-kumppanuuksien määrää, luotu uusia suhteita, kannustettu opettajia ja opiskelijoita vaihtoihin sekä panostettu kansainvälisen toiminnan neuvonta-, palvelu- ja organisointiprosessiin. Kv-hankerahoituksella on pystytty toteuttamaan merkittäviä monikulttuurisia ja pedagogista metodivaihtoa edistäviä kumppanuushankkeita sekä vieraskielisen opetuksen kehittämisprojekteja. Esittävällä

6 6 taiteella on kiinteä eurooppalainen kv-verkosto, mutta myös Itä-Afrikkaan kohdistuvia uudistuksellisia projekteja. Tämä on huomattavaa, koska suomalainen teatterikenttä on muutoin vasta heräämässä kyseisenlaisiin toimintamuotoihin. Musiikin koulutusohjelma toteutti sekä kv-oopperahankkeen että sinfoniaorkesterin menestyksekkään Ranskan-kiertueen; vaatetuksen koulutusohjelma on tiivistänyt yhteistyömuotoja kiinalaisten oppilaitosten ja alihankintaketjujen kanssa. Viestinnän koulutusohjelma osallistui eurooppalaiseen media-alan kesäkouluun. Toimialalla on rakennettu johdonmukaisesti myös omaa alaa parhaiten palvelevia ja alalle tyypillisiä kv-muotoja tekemällä ulkomaisia kiertueita, konsertteja, esiintymismatkoja, ulkomaisia av-tuotantoja tai yhteisproduktioita ja taloudellisten mahdollisuuksien rajoissa on järjestetty edelleenkin ulkomaisia mestarikursseja tai vierailuluentoja. Tekniikan opiskelijavaihto on kehittynyt edelleen positiivisesti sekä lähtevien että tulevien opiskelijoiden osalta. Sähkötekniikan koulutusohjelma osallistui kansainvälisiin konferensseihin mm. EMD 2004 Vilnassa. Sähkötekniikan opiskelijoiden organisoimalla Hannoverin messumatkalla oli mukana sekä opiskelijoita että opettajia myös Baltian maista. Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö Ammattikorkeakoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategisena päämääränä on, että tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö on luonteva osa työ- ja opiskelukulttuuria. Tärkeimmiksi tavoitteiksi nostettiin vastuiden selkeä määrittely osana laatutyötä sekä tarjonnan määrittäminen ja kohdentaminen tarkoituksenmukaisesti opetussuunnitelma- ja vuosisuunnitteluprosesseissa. Tieto- ja viestintätekniikan kyselyllä kartoitettiin tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön laajuutta, käyttöön liittyviä ongelmia, henkilöstökoulutustarpeita sekä opettajien näkemyksiä tulevaisuuden painopistealueista. Ammattikorkeakoulu oli mukana yhteensä viidentoista valtakunnallisen virtuaalioppimateriaalituotantorenkaan suunnittelutyössä. Näistä kymmeneen sitouduttiin pysyvästi. Uusia, etäopetukseen soveltuvia, ammattikorkeakoulun omia tuotantohankkeita käynnistettiin kaksi (verkkovälitteinen asiakastyö, solubiologiaa verkossa). Lisäksi ammattikorkeakoulu osallistui mm. Tilastokeskuksen, STM:n ja Stakesin rahoittamiin projekteihin sekä kaupungin verkko-oppimisen koordinointiryhmän toimintaan. Tieto- ja viestintätekniikan henkilöstökoulutusta toteutettiin koulutustapahtumina ja työpajatoimintana. Elinikäisen oppimisen tehtävä Ammattikorkeakoulun aikuisten elinikäistä oppimista tukevan toiminnan tavoitteena on prosessien selkiyttäminen, toimiva rakenne, palvelut kärkialueilla, tuotteistaminen ja myynti palvelut metropolialueen kaupungeille ja erityisesti Helsingille. Elinikäisen oppimisen prosessin tehostamisen edellytyksiä on selvitetty sekä erillisenä strategisena hankkeena, selvitysmiesmenettelyn että ulkoisen selvitysmiehen avulla. Tämä selvitystyö valmistuu keväällä Tutkimus- ja kehitystehtävä Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on prosessien selkiyttäminen, toimiva rakenne, tutkimus kärkialueilla, t&k-osaaminen ja motivaatio sekä se, että ammattikorkeakoulun on haluttu kumppani. Ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaa tukevan toiminnan tehostamiseksi valmisteltiin uutta strategiaa ja selvitettiin kehittämistarpeita. Sen tulokset otetaan huomioon suunniteltaessa t&k-toiminnan uutta organisointia vuonna Kuluneen vuoden aikana jatkettiin valitun strategian mukaisesti yksittäisten hankkeiden kautta ammattikorkeakoulun toiminnan kärkialueiden vahvistamista. Hankkeet ovat laajentuneet ja monialaistuneet. Niille on saatu ulkopuolisia kumppaneita ja rahoitusta. T&K-hankkeiden käynnistymistä ja kärkialueiden kehittämistä on tuettu seuraavasti: Vuosi OPM:n tukirahoituksella Jatkotutkinnon Käynnistyneet tuetut T&K-hankkeet tuet ESR-hankkeet lkm hankekoko ka. lkm lkm

7 OPM:n tukirahaa on kohdennettu innovatiivisiin kehittämishankkeisiin kärkialueilla: metropolialueen osaamisen kehitys, hyvinvointiteknologian kehitys ja työyhteisöjen kehitys. Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Kulttuurialalle tyypillisiä hankkeita ovat elämyksellisyyttä ja tutkimuksellisuutta yhdistävät, taiteellisista lähtökohdista syntyvät produktiotyyppiset hankkeet. Vuonna 2004 on toteutettu mm. esittävän taiteen DRAMAhanketta, joka on saanut Suomen Akatemian rahoitusta ja Polar meets Solar hanketta, joka on kaupallisesti hyödynnettävä innovaatio sähköisen raportoinnin käyttöliittymästä erityisesti kehitysyhteistyöprojekteihin. Palvelualoilla projektit ja opinnäytetyöt liittyvät työelämän kehittämiseen: tuotekehitykseen, palvelujohtamiseen, analyyseihin ja kartoituksiin, jotka ovat syntyneet sekä opettajien aktiivisen työelämään osallistumisen että neuvottelukuntien tarjoamien kontaktien välityksellä. Palvelualoilla kaikki opinnäytetyöt olivat työelämälähtöisiä samoin viestinnässä ja esittävässä taiteessa opinnäytetyöt olivat työelämän ja kolmannen sektorin toimeksiantoja tai myöhemmin esitettäväksi lunastettuja tuotantoja. Sosiaali- ja terveysalan toimiala Toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan prosesseja ja rakennetta on selkiytetty perustamalla toimialan tutkimus- ja kehittämistiimi ja määrittämällä sen tehtävät. Toimialan tutkimus- ja kehittämistoiminnan sisältöjä, on kehitetty, käytäntöjä yhtenäistetty ja toimintavalmiuksia vahvistettu. Vuonna 2004 keskityttiin etenkin opettajien tutkimus- ja kehittämisosaamisen lisäämiseen ja vahvistamiseen ja luotiin atk-pohjainen tutkimus- ja kehittämishankkeiden rekisteri. Tutkimustiimi on käynnistänyt keskustelun ja visioinnin toimialan tutkimuksen profiilista, tarkoituksesta, substanssista ja keskeisistä aihealueista, tutkimustyön laadun turvaamisesta ja liittymisestä ammattikorkeakouluopintoihin ja opetukseen. Toimialan tutkimushankkeiden määrää on pyritty vähentämään kokoamalla niitä yhteisten sateenvarjojen alle. Käynnissä on lähes 20 tutkimushanketta, joista neljä kohdistuu nuorten ja lasten terveyteen ja hyvinvointiin, neljä perheiden tukemiseen, kolme ikääntyvän väestön osan palvelujen kehittämiseen, yksi huumeiden ja tartuntatautien ehkäisemiseen, yksi näyttöön perustuvan työn ja yksi osaamisen ja hyvinvoinnin vahvistamiseen terveysalalla sekä yksi asiakaslähtöisen työmenetelmien ja mallien kehittämiseen. Erikseen voi mainita kliinisen harjoittelun kolmevuotisen kehittämisprojektin HUS:n kanssa. Sen tarkoituksena on luoda ammattikorkeakouluopiskelijoille ohjausmalli kliiniseen hoitotyöhön. Useassa hankkeessa on yhteistyökumppanina työelämän tahojen lisäksi myös yliopistojen hoitotieteen laitoksia. EU-rahoitusta on saanut kaksi hanketta HUUTA-hanke ja Koulua ja elämää varten hanke. Toimialan tutkimus- ja kehittämistyön keskeiset haasteet liittyvät edelleenkin T&K-toiminnan tunnettavuuden lisäämiseen, sen sisällön ja osaamisen kehittämiseen, työelämäyhteyksien vahvistamiseen ja monipuolistamiseen, rahoituksen lisäämiseen ja monipuolistamiseen sekä monialaisen ja ammatillisen työotteen vahvistamiseen sekä yhteisesti sovittujen toimintakäytänteiden noudattamiseen. Tekniikan ja liikenteen toimiala Toimiala on pyrkinyt teknologiastrategiansa mukaisesti määrätietoisesti kehittämään omaan osaamiseensa perustuvia hankkeita yhteistyössä teollisuuden, yritysten ja korkeakoulujen kanssa. Hankkeiden saamalla huomiolla ja medianäkyvyydellä on osaltaan pystytty vaikuttamaan positiivisesti myös opiskelijarekrytointiin. Toimialan koulutusohjelmat ovat toteuttaneet seuraavia hankkeita: Auto- ja kuljetustekniikan tähän asti vaativin tuotekehitysprojekti - bioneuvo - saatiin valmiiksi ja julkistettiin kesäkuun alussa. Se on kiertänyt esiteltävänä Ruotsissa Elmian messuilla NTM:n osastolla sekä Suomessa Volvo-kuorma-autojen kiertueella. Varsinaisen tuotannollisen toimintansa se on aloittanut alkusyksyllä Jäteässien operoimana. Auto on osoittanut hyvän toimivuutensa arkityössään. Projekti liittyy Tekesin tukemaan Streamsohjelmaan. Nuuskija-auto on kerännyt pienhiukkasiin ja muihin päästöihin keskittyvää tietoa vakioreitillään koko kuluneen vuoden ajan. Formula Student-projektiryhmä osallistui uudella autolla Englannin kilpailuun, mutta teknisten ongelmien vuoksi kisa jouduttiin keskeyttämään ja tuloksena oli 23. sija vajaan viidenkymmenen eurooppalaisen ja amerikkalaisen yliopiston osallistuessa kisaan. Epävirallisessa Baltic open -kisassa sen sijaan saavutettiin odotetusti ylivoimainen voitto. Lisäksi raskaan kaluston energiansäästöprojektissa tutkittiin yhteistyössä Sisu-akselistojen ja Fortumin kanssa useiden eri voiteluöljyjen ominaisuuksia ja käyttäytymistä kylmälaboratoriossa. Kone- ja tuotantotekniikan merkittävimpänä hankkeena konetekniikassa on ollut Älykäs koneenohjaus projekti.

8 8 Sen ensimmäinen vaihe on saatu valmiiksi tämän vuoden aikana ja jatkorahoitus kahdeksi vuodeksi Tekesiltä on varmistunut. Energiatekniikan laboratoriossa on tehty projektiluonteisesti mittaustutkimuksia lämmönsiirtimien värähtelystä kahden päättötyön puitteissa. Toinen päättötöistä oli ulkomaisen vaihto-opiskelijan tekemä. Laboratorioalalla on EVTEK- yhteistyön puitteissa valmisteltu yhteistä TEKES hanketta. Samaan aihepiiriin liittyvä OPM:n ja Stadian rahoituksella toteutettava valmisteleva hanke on käynnistetty. Tuotantotaloudessa on suurimpana hankkeena toteutettiin Stadian hankintoja koskeva selvitys (1. lk) ja opiskelijaportaalikartoitus (2.lk). Stadian julkaisusarjan hankkeena toteutettiin "Projektin ohjaus tietojärjestelmän käyttöönotossa", jonka toteuttivat toisen vuosikurssin opiskelijat yhdessä yritysten ja opettajien kanssa. Sähkötekniikassa toteutettiin voimatekniikkaan liittyvää Energiatehokas-toimistovalaistusprojektia sekä aloitettiin keinohaimaprojekti elektroniikassa ja automaatiossa. Hyvinvointiteknologiassa terveydenhuoltotekniikan automaatioon liittyviä Tekes-projekteja toteutettiin kansainvälisen tutkijaryhmän voimin Motiva Oy:n kanssa yhteistyössä tehtävän Green Light-projektin Green Light Action -osuus on saatettu loppuun. Parhaillaan neuvotellaan kahdesta jatkohankkeesta. Sähköturvallisuuden tuki ry:n rahoituksella alkaa keväällä 2005 uusi valaistus-tutkimushanke. Rahoituspäätös on jo saatu. Suomen Messujen kanssa on aloitettu yhteistyö syksyn 2005 VALO-messujen osalta. Stadian opiskelijat suunnittelevat ja rakentavat messuille joukon valaistusaiheisia demonstraatiotiloja. Tarkoituksena on, että opiskelijat voivat näiden yhteydessä suorittaa pakollisissa projektiopintojaan. Henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittämisen tavoitteena on ollut henkilökohtaisesti innostava työkulttuuri, keskeisen osaamisen tunnistaminen ja ennakointi tulevaisuuden tarpeita varten sekä ennakoiva henkilöstövoimavarojen suunnittelu. Ammattikorkeakoulun henkilöstöstrategia ja kehittämisen painopistealueet seuraaville vuosille konkretisoitiin. Henkilöstön kehittämisen yhteiset toimenpiteet ja resurssit on kohdennettu korkeakouluosaamisen vahvistamiseen sekä strategian toimeenpanoa varmistavaan organisaatio-osaamisen kehittämiseen. Korkeakouluosaamisen erityisenä pedagogisen osaamisen kehittämiskohteena oli edelleen tutoropettajien ohjausosaaminen. Pedagogisen pätevyyden osalta tehtiin yhteistyötä Espoo-Vantaan teknillinen ammattikorkeakoulu Evtekin ja Helian kanssa perustamalla yhteinen opettajankoulutusryhmä. Henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista tuettiin virtuaaliopetuksen teematyöpajoina. Perusohjelmien käyttökoulutus toteutettiin oman tietotekniikkakouluttajan palvelutarjontana sekä ryhmämuotoisena koulutuksena että henkilökohtaisena ohjauksena ja neuvontana. Stadian yhteisenä kehittämiskohteena toteutettiin tutkimus- ja kehitystoimintaa tukeva projektiosaamisen koulutus sekä työhyvinvoinnin johtamisvalmennus ylimmälle ja keskijohdolle. Laatuosaamisen kehittäminen jatkui itsearviointien toteuttamista ja prosessien hallintajärjestelmän käyttöönottoa tukevana koulutuksena. Ylimmän ja keskijohdon yhteisillä seminaareilla varmistettiin strategian käytäntöön viemistä. Strategiaseminaarit tarjosivat käytännön toimeenpanoa tukevan keskustelufoorumin, mahdollisuuden organisaation sisäiseen vuoropuheluun ja strategian tulkintaan. Kulttuuri- ja palvelualan toimiala Toimialalla henkilöstön kehittämisstrategia on perustunut koulutusohjelmakohtaisen substanssiosaamisen kehittämiseen, toimialan strategisten päämäärien selkeyttämiseen sekä amk:n järjestämään yhteiseen koulutukseen osallistumiseen ja siten yhteisen pohjan rakentamiseen amk:n opettajien väliselle kehittymiselle, yhteistyölle ja vuorovaikutukselle. Koulutusohjelmissa järjestetään lukukausittain opettajien kehittämispäiviä, joissa luodaan yhteistä toimintakulttuuria ja yhteisöllisiä toimintatapoja tavoitteiden konkretisoimiseen strategioiden pohjalta. ECTS-työhön on panostettu opettajien työaikaa ja järjestetty sekä toimialatason että taidealan yhteistä koulutusta. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittajia vuonna 2004 oli enemmän kuin koskaan, samoin pedagogisiin opintoihin on hakeutunut suuri joukko toimialan opettajia. Henkilöstökoulutusresurssien kohdentaminen näihin on koettu kannustavana toimintamuotona. Panostus substanssiosaamisen kehittämiseen on harkittu aina tapauskohtaisesti, koska lähtökohtaisesti myös sen tulee tukea toimialan strategiaa. Koska tulevaisuuden osaamistarpeita ei voi täysin ennustaa, toimiala tukee myös riittävää monipuolisuutta, erikoistumista ja toisilleen vieraiden osaamisyhdistelmien haltuun ottamista. Substanssilähtöisestä täydennyskoulutuksesta on myös tullut koulutusohjelmiin ja toimialalle luovia ideoita, hyviä uusia kontakteja ja kansainvälisiä yhteistyökumppaneita. Vuoden 2004 säästöt ovat vaikeuttaneet opettajien mahdollisuutta osallistua työaikaresurssin osalta koulutukseen, vaikka osallistumismaksuihin raha olisikin riittänyt.

9 Sosiaali- ja terveysalan toimiala 9 Toimialalla on seurattu henkilöstön keskeisiä sekä koulutuspolitiikan että sosiaali- ja terveyspolitiikan toimintaympäristön osaamistarpeiden muutoksia ja osallistuttu niiden mukaisesti henkilöstökoulutukseen. On varmistettu, että toimialalla on riittävästi tutkimusosaamista, ohjausosaamista sekä verkosto-osaamista. Yksilöllistä osaamista on kartoitettu mm. kehityskeskustelujen kautta ja on yritetty taata jokaiselle mahdollisuus oman substanssialueen tiedon syventämiseen ja päivittämiseen. Myös työtehtävien avulla on pyritty rakentamaan haasteellista työympäristöä, joka tukee osaamisen kehittymistä. Lisäksi on aktiivisesti rakennettu osaamiskumppanuuksia, jotka palvelevat henkilöstön kehittymistä. Opettajat ovat entiseen tapaan osallistuneet kansainvälisiin kongresseihin ja seminaareihin sekä tehneet opintomatkoja. Toimialalla on myös työskennellyt vaihto-opettajia useista maista. Henkilöstölle on järjestetty koulutusta mm. hanke- ja projektityöstä kehittämismenetelmänä, opettajuudesta ammattikorkeakoulussa, tutkimus- ja kehittämistoiminnan käynnistämisestä työelämän kanssa ja sen yhteydestä ammattikorkeakouluopiskeluun, monialaisuudesta ja moniammatillisuudesta tutkimus- ja kehittämistoiminnassa sekä kansainvälisyydestä osana tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Tekniikan ja liikenteen toimiala Total Project Learning, TPL, hankkeessa kehitetyissä oppimisprojekteissa on yhdistetty useamman opettajan opintojaksoja henkilöstön ammatillisen ja pedagogisen osaamisen jakamiseksi ja kehittämiseksi. Koulutusohjelmien henkilöstön kehittämismäärärahat on kohdistettu pääsääntöisesti koulutusohjelmakohtaisen substanssiosaamisen kehittämiseen sekä kotimaassa että ulkomailla järjestetyissä koulutus- ja seminaaritapahtumissa. Koulutusohjelmat ovat toteuttaneet omien tarpeidensa mukaan henkilöstölleen yhteisiä seminaaripäiviä, joiden tavoitteena on ollut varsinaisen substanssin lisäksi työyhteisön työskentelytapojen ja yhteistyön parantaminen. Opettajien ja muun henkilökunnan mukanaolo opiskelijoiden organisoimien messumatkojen suunnittelussa ja toteutuksessa on parantanut työtyytyväisyyttä ja koko työyhteisön yhteenkuuluvuutta. Palveluyksikkö Palveluyksikön henkilöstön (n.90 henkilöä) kehittämisessä keskityttiin työhyvinvointikysymyksiin tarjoamalla työnohjausta ja tiimikoulutusta. Johtajuutta tuettiin kahdelle esimiehelle tarkoitetulla vuoden mittaisella koulutuksella. Myös 5 henkilön ammatillisen jatkokoulutukseen osallistumista tuettiin muun työtehtävien tarpeenmukaisen koulutuksen lisäksi.

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 2017 POLIISIAMMATTIKORKEAKOULUN PEDAGOGISET LINJAUKSET 07 Poliisiammattikorkeakoulun (Polamk) pedagogisten linjausten tavoitteena on varmistaa yhteinen käsitys opetuksesta ja oppimisesta, laadukas opetustoiminta

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA

KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA KOULUTUKSEN PROSESSI / DIAK KOULUTTAJANA JA OPISKELUPAIKKANA PROSESSIN OMISTAJA TutkintoDiakin johtaja PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Huhti- toukokuu 2008

Lisätiedot

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita

Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Erasmus+ -ohjelma edistää laajoja tavoitteita Työelämässä ja yhteiskunnassa tarvittava osaaminen ja ammattitaito Koulutuksen laadun parantaminen, innovointi ja kansainvälistäminen Eurooppalaisen elinikäisen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA

ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA ALUEKEHITTÄMISEN PROSESSI / DIAK ALUEVAIKUTTAJANA PROSESSIN OMISTAJA Yksikönjohtajat PROSESSIKUVAUKSEN HYVÄKSYJ KSYJÄ Johtoryhmä PRSESSIKUVAUS LUOTU JA PÄIVITETTY P Syyskuu 2008 PROSESSIKUVAUS HYVÄKSYTTY

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma 2009-2013 Ohjelmaan osallistuvat kaikki Pirkanmaan toisen asteen oppilaitokset, lukiot ja ammatillinen koulutus, nuorisoasteen- ja aikuiskoulutus.

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014

Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Osaamisperustaisuus korkeakouluissa (ESR) hanke 1.1.2012 30.6.2014 Hankkeen tavoitteena on edistää korkeakoulujen rakenteellista kehittämistä seuraavasti: 1. Suomalaisten yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Rakennus- ja kiinteistöala

Rakennus- ja kiinteistöala Rakennus- ja kiinteistöala Olli Jalonen 1 Rakennus- ja kiinteistöala osana Mertopoliaa KULTTUURI JA LUOVA ALA 14 % LIIKETOIMINTA OSAAMINEN 9 % TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGI A 19 % TERVEYS- JA HOITOALA 16

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus SIJOITTUMINEN TYÖELÄMÄÄN Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on suunniteltu henkilöstön osaamisen nostamiseen ja työelämän

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa

Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutus Pohjois-Savossa Aikuiskoulutusstrategian laadinta ja toimeenpano Pohjois-Savossa: koulutusorganisaatioiden yhteistyö Aikuiskoulutuksen rooli elinkeinoelämän ja maakunnan kehittämisessä,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen katselmus

Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmus Pedagogisen johtamisen katselmuksen lomakkeen täyttöohje: Pedagogista katselmusta käytetään pedagogisen johtamisen arvioinnin ja kehittämisen työkaluna. Arviointi on hyvä

Lisätiedot

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain

LIITE 1. Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain LIITE 1 Väittämäkohtaiset tarkastelut koulutusohjelmittain 1. Minulla on riittävästi aikaa itsenäiseen työskentelyyn (tentteihin luku, kotitehtävät, tiedonhankinta jne.) 2. Opetus jakaantuu tasaisesti

Lisätiedot

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus

Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus Helena Rasku-Puttonen, Jyväskylän yliopisto Miten työllistymisen laatua arvioidaan? yliopistojen maisteriuraseurannan tulosten julkistustilaisuus 3.5.2017 Mihin tarkoitukseen uraseuranta? Korkeakoulujen

Lisätiedot

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian tulosanalyysi 2003

Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian tulosanalyysi 2003 Liite 1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian tulosanalyysi 2003 Ammattikorkeakoulun toiminnan kehittäminen Vuoden 2003 aikana täsmennettiin vuosien 2004 2006 uuden vision ja strategian tavoitteet ja toimeenpanon

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013

Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Uudistuva Rural Studies Rural Studies -verkoston STRATEGIA 2011-2013 Rural Studies - johtoryhmän hyväksymä 14.2.2011 SISÄLTÖ: Strategian rakentuminen 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2. NYKYTILA 3. TARKOITUS JA TEHTÄVÄT

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014

Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 Opetustoimen henkilöstön osaamisen kehittäminen 2014 HANKKEIDEN SEURANTA, ARVIOINTI JA TUOTOKSET Tiedotustilaisuus 1.11.2013 Opetusneuvos Mari Räkköläinen OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle

Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle 4.12. Mitä Erasmus+ tarjoaa ammattikoulutukselle CIMO Ammatillinen koulutus 12/ Erasmus+ -ohjelman rakenne Nykyiset ohjelmat Yhdeksi kokonaisuudeksi Lifelong Learning Programme Grundtvig Erasmus Leonardo

Lisätiedot

strategisen muutoksen tukena

strategisen muutoksen tukena Ammatillinen opettajakorkeakoulu strategisen muutoksen tukena Seija Mahlamäki-Kultanen HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Johtaja, dosentti (TaY) Miten? Tutkimalla ja hankkimalla uutta tietoa Ennakoimalla

Lisätiedot

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin

Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeen linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Linkit ohjelman tavoitteisiin ja painopisteisiin Hankkeiden tulee linkittyä KA2 toiminnon tavoitteisiin ja johonkin painopistealueeseen Ks. Programme

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Aija Rinkinen Opetushallitus Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Aija Rinkinen Opetushallitus For Osaamisen learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi 2020 Koulutukseen on panostettava

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017

KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet. Hakukierros 2017 KA2 Yhteistyöhankkeet Strategiset kumppanuushankkeet Hakukierros 2017 Erasmus + -ohjelman päätoiminnot (Key Actions) KA1 Liikkuvuus (Learning Mobility of Individuals) KA2 Yhteistyöhankkeet (Cooperation

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen

It-Peda - verkosto TieVie - Turku. Lauri.Saarinen It-Peda - verkosto 6.9.2002 TieVie - Turku Lauri.Saarinen Lauri.Saarinen@hkkk.fi Mikä IT-Peda? IT-Peda -verkosto on Suomen yliopistojen opetusteknologiayksikköjen (tai vastaavien) verkosto, joka on aloittanut

Lisätiedot

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö

Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI. Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö Valmis tutkinto työelämävalttina - VALTTI Toimenpiteet ja toiveet Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Diakonia ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö PROJEKTISTA TIEDOTTAMINEN Kuusi yksikköä (15.4 Raahen tekniikan

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Selvittelyhankkeen tavoitteet vuodelle 2010 käynnistää pedagogisen johtamisen kehittäminen kollegiaalisena

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Suomalaisen koulun kehittäminen

Suomalaisen koulun kehittäminen Suomalaisen koulun kehittäminen 31.10.2016 Aulis Pitkälä, pääjohtaja Opetushallitus Yhteinen visio Tavoitteena on eheä oppimisen polku jokaiselle lapselle ja nuorelle. Suomi on maa, jossa tekee mieli oppia

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Ylempi korkeakoulututkinto projektijohtamisesta! Osmo Eerola, yliopettaja Koulutusvastaava, ins. (YAMK) koulutukset

Ylempi korkeakoulututkinto projektijohtamisesta! Osmo Eerola, yliopettaja Koulutusvastaava, ins. (YAMK) koulutukset Ylempi korkeakoulututkinto projektijohtamisesta! Osmo Eerola, yliopettaja Koulutusvastaava, ins. (YAMK) koulutukset Projektipäivät 2015 Onko projektijohtaminen oma professionsa? Kyllä! Turun AMK:n toimintaympäristö

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa

Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Marko Kortetmäki 18.11.2011 Luma-aineiden rooli insinöörikoulutuksessa Tosiasioita Maailmassa valmistuu noin miljoona insinööriä vuosittain Mikä erottaa suomen noin 8000 valmistuvaa insinööriä Kiinan ja

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN

MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNNAN MENESTYSOHJELMA OSAAMINEN Rauli Sorvari koulutuspäällikkö Keski-Suomen liitto Maakuntasuunnitelman linjaukset Aikuiskoulutuksella tuetaan työyhteisöjen kykyä uudistua ja kehittyä.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot