Kemi KOULU- VAARIN UUSIA KEMIA MENTORI. Laatulinjalla sukupolvesta toiseen! vauhdikas päivä. uhkia otsonikerrokselle. kasvoi viennin veturiksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kemi KOULU- VAARIN UUSIA KEMIA MENTORI. Laatulinjalla sukupolvesta toiseen! vauhdikas päivä. uhkia otsonikerrokselle. kasvoi viennin veturiksi"

Transkriptio

1 KEMIA 2/2013 Kemi Mukana messuopas! KOULU- VAARIN vauhdikas päivä Laatulinjalla sukupolvesta toiseen! UUSIA uhkia otsonikerrokselle KEMIA kasvoi viennin veturiksi MENTORI opastaa työelämään Ääriolosuhteiden asiantuntija Labo Line Oy Karjalankatu 2, Helsinki Tervetuloa osastollemme 6b51

2 Laboratoriopalveluja jo 35 vuoden ajan! Miljoonia vesianalyysejä Paikallislaboratoriosta Suomen suurimmaksi alan toimijaksi. Nab Labs - Analyytikan osaaja Nab Labs on suomalainen analyysi- ja mittauspalveluiden asiantuntija. Keskitymme teollisuuden prosessi- ja tuoteanalytiikkaan, ympäristöanalytiikkaan sekä ilmanpäästöjen seurantamittauksiin. Tuotamme sekä rutiinianalytiikkaa että vaativaa erikoisanalytiikkaa asiakkaidemme tarpeisiin. Nab Labs Klinikka - analytiikan asiantuntija yhden puhelun päässä. Nablabs Klinikka tuottaa ratkaisuja analytiikan tarpeisiin. Se on palvelupuhelin, josta saat vastauksen analytiikkaa koskeviin kysymyksiin vaivattomasti yhdellä puhelulla. Soita numeroon ONGELMARATKAISU PROJEKTIANALYTIIKKA ANALYYSIRÄÄTÄLÖINTI SOPIMUSANALYTIIKKA ANALYTIIKAN OSAAJA YHDEN PUHELUN PÄÄSSÄ Olemme mukana ChemBio Finland-messuilla, Helsingin Messukeskuksessa, Vesikadulla, osasto 6f40.

3 Asiantunteva laboratoriokumppanisi Labtium Oy on palveluyritys, joka tarjoaa laboratorio- ja asiantuntijapalveluja teollisuuden ja tutkimuksen tarpeisiin. Tarjoamme monipuolisen valikoima testaus- ja analyysipalveluita sivutuotteiden ja jätteiden karakterisointiin kattaen tarpeet niiden hyödyntämisestä loppusijoitukseen. Hyötykäyttö maanrakentamisessa Hyötykäyttö lannoitevalmisteena Kaatopaikkakelpoisuuden määrittäminen Espoo Kuopio Outokumpu Rovaniemi Sodankylä

4 SISÄLLYS 6 KEMISTIN KÄÄNTÖPUOLI Kouluvaari on lasten ja opettajan apulainen Voisin viettää kaikki päivät täällä Sanna Alajoki Kun lapsi innostuu, hän oppii, sanoo kouluvaarina toimiva Johan-Fredrik Selin. (s. 6) 10 TÄTÄ MIELTÄ Kiinnostus kemiaan lähtee mielekkäistä kysymyksistä Veli-Matti Vesterinen 12 Ojasta allikkoon? Otsonikerrokselle löytyi uusia uhkia Jarmo Wallenius 40 NÄKÖKULMA Tulisilla hiilillä Anja Nystén 40 KEMIA SILLOIN ENNEN Lauri Lehtinen Matti Nuorteva 42 Meripihka kertoo tarinoita vuosimiljoonien takaa Arja-Leena Paavola 46 KEMIANTEOLLISUUDEN VIENTI Kemianteollisuudesta tuli Suomen tärkein vientiala Miika Vähämaa ja Leena Laitinen Meripihkan uumeniin jääneet hyönteiset välittävät viestin miljoonien vuosien takaa. (s. 42) 48 Venäjän-viennistä viidennes kemiaa Miika Vähämaa 50 Kemian opetuksen pitää vastata ajan haasteisiin Jan Lundell Pahamaineisia CFC-aineita korvaavien fluorattujen hiilivetyjen piti pelastaa ohentunut otsonikerros. Uudet tutkimustulokset osoittavat toiveen ylioptimistiseksi. (s. 12) 16 UUTISIA Scanstockphoto 52 Opiskelijasta ammattilaiseksi Mentori johdattaa noviisin työelämään Sanna Alajoki 56 Suomalaisteknologia uudistaa terveydenhuollon analytiikkaa Maija Pohjakallio 58 Juominen tuhoisaa nuoren aivoille Teinien kännäyskulttuuri huolettaa asiantuntijoita Arja-Leena Paavola Dorothy Hodgkin valitsi kemian elämänurakseen 16-vuotiaana. Määrätietoisesta naisesta tuli nobelisti, rauhanaktivisti ja Ison-Britannian pääministerin esikuva. (s. 64) 24 VIHREÄT SIVUT 30 TUTKIMUKSESSA TAPAHTUU 36 PIENI SUURI NANO Nanogeeli annostelee lääkkeen Maija Pohjakallio 38 REACH RAKENTUU Tilkkutäkki hapsottaa Riku Rinta-Jouppi 60 Arabit kesyttivät kreikkalaisen tulen Pekka T. Heikura 64 NAISET JA KEMIA Dorothy Hodgkin paljasti penisilliinin rakenteen Sisko Loikkanen 65 KEEMIKKO Parhaassa iässä 66 ULKOMAILTA 68 HENKILÖUUTISIA 72 TULEVIA TAPAHTUMIA 73 SEURASIVU 74 LABORATORIOSTA TUTUT Richard Petri levitti bakteerit maljalle Pekka T. Heikura 75 MESSULUETTELO 4 KEMIA 2/2013

5 Pääkirjoitus 12. maaliskuuta 2013 KEMIA Kemi Vol. 40 Coden: KMKMAA ISSN Toimitus Redaktion Office Pohjantie 3, FIN Espoo puh faksi Päätoimittaja Chefredaktör Editor-in-Chief DI Leena Laitinen Toimituspäällikkö Redaktionschef Managing Editor Päivi Ikonen Taitto Layout K-Systems Contacts Oy Päivi Kaikkonen Sihteeri Sekreterare Secretary Irja Hagelberg Vakituinen avustaja ja toimistotyöntekijä Permanent medarbetare Contributing Editor Sanna Alajoki Ilmoitukset Annonser Advertisements Myyntipäälliköt Forsäljningschefer Sales Managers Kalevi Sinisalmi Irene Sillanpää Tilaukset Prenumerationer Subscriptions puh , faksi Tilaushinnat Kotimaassa 105 euroa (kestotilaus 95 euroa), muut maat 145 euroa Kouluille 49 euroa, Prenumerationspris i Finland 105 euro, övriga länder 145 euro Subscription price (out of Finland) EUR 145 Irtonumero/Lösnummer/Single copy EUR 16 (special issue 5/2013 EUR 19) Osoitteenmuutokset Suomen Kemian Seura puh , faksi Kustantaja Utgivare Publisher Kempulssi Oy Toimitusjohtaja Verkst. direktör Managing Director Leena Laitinen Pohjantie 3, FIN Espoo puh Toimitusneuvosto Redaktionsråd Editorial Board Laboratoriopäällikkö Susanna Eerola, Roal Oy Toimitusjohtaja Saara Hassinen, SalWe Oy Professori Matti Hotokka, Åbo Akademi Toimituspäällikkö Päivi Ikonen, Kemia-Kemi Tutkija Helena Laavi, Aalto-yliopisto Päätoimittaja Leena Laitinen, Kemia-Kemi Professori Jan Lundell, Jyväskylän yliopisto Apulaisjohtaja Juha Pyötsiä, Kemianteollisuus ry Professori Markku Räsänen, Helsingin yliopisto Tiedotuspäällikkö Sakari Sohlberg, VTT Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti Keskipainos 4 800, erikoisnumeroilla kpl:n lisäjakelu. Forssa Print, Forssa 2013 ISO 9002 Markku Joutsen Omaa paikkaa etsimässä Mennäänkö yhdessä TKK:n pääsykokeisiin? Pääset kyydissä! Luokkakaverin ehdotus taisi aikanaan ratkaista abikevään pähkäilyni. Kemia kiinnosti, mutta myös toimittajan ammatti houkutteli. Onnekkaasti olen sittemmin saanut molemmat. Pienillä asioilla voi olla iso vaikutus. Opettajan kannustava sana tai hyvän tyypin esimerkki saattaa antaa ratkaisevan sysäyksen uravalinnalle. Nostan hattuani kaikille, jotka haluavat keskellä kiireistä työuraansa tai sen jälkeen jakaa aikaansa ja ammattitaitoaan nuorempien hyväksi. Tässä lehdessä tapaamme kaksi vapaaehtoistyöhön sitoutunutta kemistiä, Johan-Fredrik Selinin, joka toimii kouluvaarina alakoulussa (s. 6), ja Mirja Savolaisen, joka käy luennoimassa opiskelijoille työelämästä ja mentoroi nuorta kemistiä (s. 52). Kipinän ammatinvalintaan voi saada myös onnistuneesta kesätyökokemuksesta. Kemianteollisuus ry on haastanut jäsenyrityksensä tarjoamaan ensi kesäksi entistä enemmän paikkoja nuorille ja varsinkin niille, joilla ei ole vielä ensimmäistäkään kokemusta työelämästä. Aloite on kannatettava. Haasteeseen tarttuvat yritykset tekevät palveluksen paitsi pestaamilleen nuorille myös itselleen. Kemianteollisuudesta on kasvanut Suomen johtava vientiala ja yksi suurimmista investoijista. Alalle tarvitaan jatkuvasti uusia osaavia ammattilaisia. Työmarkkinoille pyrkivien näkökulmasta kilpailu paikoista on kovaa. Vahvoilla ovat ne, jotka ovat hankkineet tutkintonsa lisäksi käytännön työssä tarvittavia taitoja, kuten kielitaitoa, esimiesvalmiuksia tai markkinointi- ja viestintäosaamista. Jos saisin päättää, myös yrittäjyyskurssi kuuluisi pakollisena jokaiseen akateemiseen tutkintoon. Työ itsessään opettaa tekijäänsä, mutta uusia tietoja ja taitoja voi kartuttaa myös osallistumalla täydennyskoulutuksiin ja seminaareihin. Hyvä tilaisuus on tarjolla Helsingin Messukeskuksessa maaliskuuta. Tervetuloa vuoden ykköstapahtumaan! Löydät tämän lehden lopusta ChemBio Finland -tapahtuman oppaan. Bongaa itsellesi parhaat palat monipuolisesta ja maksuttomasta ohjelmasta. Säästät aikaa, kun ilmoittaudut ennalta osoitteessa 2/2013 KEMIA 5

6 Negatiivisten lukujen yhteenlasku avautuu viidesluokkalaiselle Rasmus Karhulle kouluvaarin opastuksella. Kuvat Lauri Lehtinen 6 KEMIA 2/2013

7 KEMISTIN kääntöpuoli Sarjassa esitellään kemistien kakkosammatteja ja epätavallisia harrastuksia. Kouluvaari on lasten ja opettajan apulainen Voisin viettää kaikki päivät täällä Moderni eläkeläinen ei tyydy istuskelemaan kiikkustuolissa. Johan-Fredrik Selin reippailee kaksi kertaa viikossa kouluvaariksi vuosaarelaiseen alakouluun. Sanna Alajoki Oppilaat tervehtivät iloisesti, kun Johan- Fredrik Selin kulkee ohi käytävällä. Neste Oil Oyj:n palveluksesta eläkkeelle siirtynyt Selin on antanut jo kolmen vuoden ajan aikaansa Vuosaaren ruotsinkieliselle alakoululle vapaaehtoisena kouluvaarina. Selinin aamu on alkanut vauhdikkaasti luistinradalla ensiluokkalaisten kanssa. Monet pikkukoululaiset tarvitsevat vielä apua varusteiden pukemisessa, joten ylimääräinen käsipari on tarpeen. Liikunnalle on varattu aikaa kaksi tuntia, ja siinä ajassa on mentävä kentälle, vaihdettava varusteet ja tultava takaisin koululle. Oppilaat ehtivät tänään luistella vähän yli puoli tuntia. Nyt on alkamassa viidennen luokan matematiikan tunti. Selin tarkistaa taululta, mitä aihetta tällä kertaa käsitellään, ja ryhtyy neuvomaan tehtäviään ratkovia koululaisia yhdessä opettaja Ann-Sofi Gullin kanssa. Tänään on ensimmäinen kerta, kun opastan tätä luokkaa negatiivisten lukujen yhteenlaskussa. Kun ei ole joka tunti luokan mukana, täytyy muistaa tarkistaa, missä mennään, Selin kertoo. Vuosaaren koulun Selin valitsi, koska asuu lähistöllä. Osa hänen lapsenlapsistaan on käynyt saman koulun yhteydessä toimivaa päiväkotia. Enää lasten perheet eivät asu Helsingissä. Selinin mielestä on vain hyvä, että vaari ei näyttäydy omille lapsenlapsille kouluvaarina. Olisi voinut syntyä hankalia tilan- Johan-Fredrik Selin Syntynyt Helsingissä Naimisissa, kaksi lasta ja kolme lastenlasta. Valmistunut Helsingin yliopistossa filosofian maisteriksi kemiasta 1968, tohtoriksi Vuosina tutkijana USA:ssa kahdessa yliopistossa. Neste Oy:n palvelukseen Tutkinut mm. puukuituja sekä levistä ja bakteereista valmistettavia polttonesteitä. Toiminut kolmen vuoden ajan kouluvaarina Vuosaaren ruotsinkielisessä alakoulussa Helsingissä. teita. Silloin olisin ehkä valinnut toisen koulun tai ainakin pysytellyt poissa heidän luokistaan. Opastaja ja roolimalli Vaarin läsnäolo vaati ensi alkuun tottumista sekä oppilailta ja opettajilta että Seliniltä itseltään. Nyt tämä sujuu jo oikein mallikkaasti. Kouluun sijoittumista helpotti osaltaan se, että tunsin nimeltä osan lastenlasteni aiemmista kavereista. Ann-Sofi Gull vakuuttaa, että koulu- vaarit ja koulumummot ovat tervetulleita kouluun. Ylimääräisiä opastajia tarvitaan aina. Myös kontakti isovanhempien sukupolveen on arvokas asia. Kaikilla lapsilla isovanhemmat eivät asu lähistöllä tai ole enää elossa. Koska peruskoulun luokanopettajista suurin osa on naisia, kouluvaareista voi olla monenlaista hyötyä. Johan-Fredrik lähtee huomenna ryhmän kanssa uimahalliin. Siitä on apua naisopettajallemme, hän kun ei saa mennä miesten puolelle, Gull huomauttaa. Kouluvaarien ja -mummojen osallistuminen tunneille järjestyy pitkälti heidän omien toivomustensa mukaan. Jotkut esimerkiksi kertovat, millaista elämä oli, kun he olivat lapsia, valottaa Selin. Kaikki kouluvaarit ja -mummot eivät halua osallistua esimerkiksi liikuntatunneille, mutta Selinille ne ovat mieluisia, kuten muutkin käytännön aineet. Koulun rehtori opettaa puutöitä, ja olen välillä saanut sijaistaa häntä. Se on hauskaa. Kotona minulla ei ole kuin pari ruuvimeisseliä, enkä oikein pääse nikkaroimaan. Gull huomauttaa, ettei vapaaehtoisilta voida vaatia mitään tiettyä työtä. Kouluvaarilla ei ole tarkoitus korvata palkattuja kouluavustajia, joita on myös Vuosaaren koulussa. Selin on tätä nykyä koulunsa ainoa kouluvaari, mutta tekemistä riittäisi useammalle. 2/2013 KEMIA 7

8 Kyllä toiselle olisi kysyntää, ja miksei useammallekin. Opettajat välillä kilpailevat siitä, kuka saa minut tunnilleen. Myös päivän pituus on kouluvaarin ja -mummon itsensä päätettävissä. Jotkut tekevät mieluiten aamupäiviä, kun taas Selin tekee mielellään pidempää päivää. Kyllä minä voisin viettää vaikka kaikki päivät täällä, mutta on hyvä tehdä välillä muutakin. Opettaja Ann-Sofi Gull on hyvillään kouluvaarista. Ylimääräinen opastaja luokassa on aina hyödyksi. Selin viettää koululla tiistait ja keskiviikot, ja hänen lukujärjestyksessään on monia eri tunteja. Oma tutkijanura on osaltaan vaikuttanut valintoihin. Lukujärjestyksessä on aika paljon matematiikkaa. Alakoululaisilla ei vielä ole varsinaista kemiaa, mutta olen ollut mukana yhdistetyillä kemian ja fysiikan tunneilla. Selinillä on pitkällistä kokemusta erilaisista tutkimusprojekteista, muun muassa biopolymeerien tutkimuksesta, jota hän veti Nesteellä 1990-luvulla. Se oli aikanaan merkittävä hanke, vaikka ei sitten jatkoa saanutkaan. Viimeksi Selin oli mukana tiimissä, jonka tehtävänä oli selvittää, miten levät ja bakteerit saataisiin tuottamaan polttonesteitä taloudellisesti kannattavalla tavalla. Tutkimme esimerkiksi sitä, mitä bakteereille ja hiivoille kannattaa tarkoitusta varten syöttää, ja miten leviä kannattaa kasvattaa. Hanke on edelleen hyvin tärkeä ja ajankohtainen. Neste Oilin Kilpilahden tuotantoalueella on käynnistetty pilottilaitos polttonesteiden tuottamiseksi levistä ja bakteereista. Kaksikymmentä vuotta kouluvaareja ja -mummoja Johan-Fredrik Selin löysi kouluvaaritoiminnan lehti-ilmoituksen avulla. Olin jäänyt eläkkeelle ja pohdin, mitä ajallani tekisin. Kun näin lehdessä ilmoituksen Folkhälsanin infotilaisuudesta, päätin mennä kuuntelemaan. Toimintaa voi hänen mielestään suositella kaikille senioreille. Se pitää varmasti mielen virkeänä. Nuorten parissa on mukava viettää aikaa. Vaareja ja mummoja ei varsinaisesti kouluteta työhön, vaan jokainen toimii luokissa omien kokemustensa ja taitojensa pohjalta. Ennen kuin vapaaehtoiset pääsevät kouluihin, käydään kuitenkin läpi erilaisia vastuuasioita ja opastetaan ottamaan huomioon esimerkiksi salassapitovelvollisuus. Lasten parissa toimiessaan Selin ammentaa myös työajan kokemuksistaan. Ohjasin aikanaan paljon väitöskirjoja ja työntekijöiden töitä. Kyllä se antaa tietynlaista pohjaa tähänkin toimintaan. Kouluvaaritoiminta on tullut Suomeen parikymmentä vuotta sitten. Tätä nykyä se on yleistä varsinkin ruotsinkielisissä kouluissa. Helsingissä ruotsinkielistä toimintaa järjestävät yhteistyössä Folkhälsan, Förbundet Hem och Skola, Svenska pensionärförbundet ja Helsingin kaupungin opetusvirasto. Suomenkielistä vastaavaa toimintaa järjestetään monissa kunnissa, usein yhteistyössä opetusviraston kanssa. Turussa toimii kaksikielinen Kouluvaarit ry, jonka yhteistyökumppanina on Mannerheimin Lastensuojeluliitto. Kirjoittaja on kemian diplomi-insinööri ja Kemia-lehden vakituinen avustaja. Työura heijastuu lukujärjestykseen Kuvat Lauri Lehtinen Kouluvaaritoiminnasta on ollut iloa sekä Johan-Fredrik Selinille että alakoululaisille. Kolmessa vuodessa toiminta on vakiintunut hyviin uomiin. 8 KEMIA 2/2013

9 Maailmanluokan tuotteet, järjestelmät ja palvelut kemianteollisuuteen Kemianteollisuuden prosesseilta vaaditaan yhä parempaa energiatehokkuutta ja tuottavuutta. Toimialan kasvavat ympäristövaatimukset ohjaavat myös ABB:n teknologia- ja palvelukehitystä. ABB on kehittänyt kaikilla kemianteollisuuden aloilla hyödynnettävissä olevan tuote-, järjestelmä- ja palveluvalikoiman, joka ottavat huomioon toimialan terveys-, turvallisuus-, käyttövarmuus- ja ympäristötekijät. ABB Oy Puhelin:

10 TÄTÄ MIELTÄ Kiinnostus kemiaan lähtee mielekkäistä kysymyksistä Veli-Matti Vesterinen on filosofian tohtori, joka väitteli marraskuussa kemian opetuksen kehittämisestä. Kirsi Halkola KANSAINVÄLISTEN TUTKIMUSTEN mukaan suomalaisnuoret osaavat hyvin kemiaa ja fysiikkaa. Aineiden syventäviä kursseja valitsevat lukiossa kuitenkin lähinnä vain ne, jotka ovat jo koulussa päättäneet suuntautua kemiaa tai fysiikkaa hyödyntäville aloille. Monen lukiossa kemiaa opiskelevan päätavoite on valmistautua lääketieteellisen tiedekunnan pääsykokeeseen. Onneksemme motivoituneita opiskelijoita on vielä toistaiseksi riittänyt myös kemian ainelaitoksiin. Vähäinen kiinnostus luonnontieteitä kohtaan on maailmanlaajuinen ilmiö, joka näkyy erityisesti korkean elintason länsimaissa. Suomessakin on siksi pyritty lisäämään nuorten tietoisuutta luonnontieteellisten alojen taloudellisesta merkityksestä, missä on tutkimusten mukaan myös onnistuttu. Huolestuttavaa on kuitenkin se, että vaikka modernit luonnontieteet ovat mullistaneet tapamme hahmottaa maailmaa ja omaa osaamme siinä, lukiolaiset eivät pidä luonnontieteiden ymmärrystä keskeisenä osana yleissivistystä. ENGLANTILAINEN FYYSIKKO ja kirjailija C. P. Snow väitti 1950-luvun lopulla ilmestyneessä teoksessaan Kaksi kulttuuria, että luonnontieteellisen ja humanististen tieteiden kulttuurien välinen juopa esti yhteiskuntaa ratkaisemasta monia ongelmia. Snow kuvasi, miten kulttuurisivistyneistö oli sitä mieltä, ettei sen tarvitse edes yrittää ymmärtää luonnontieteitä. Vaikka paljon on muuttunut kuudenkymmenen viime vuoden aikana, sama ajattelutapa on yhä havaittavissa lukiolaisten keskuudessa. Toisaalta myös tutkijat eristäytyvät usein oman tieteenalansa sisälle haluamatta ottaa kantaa laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Onneksi on päinvastaisiakin voimia. Monet suomalaistutkijat ovat mukana luomassa kolmatta kulttuuria välittämällä tietoa omista tutkimusaloistaan suurelle yleisölle ja pyrkimällä laajempaan vuoropuheluun tieteen vaikutuksesta maailmankuvaamme. Muun muassa tähtitieteilijä Esko Valtaoja, kosmologi Kari Enqvist ja elintarvikekemisti Anu Hopia ovat toimineet esimerkillisen aktiivisina tieteen lähettiläinä ja yhteiskunnallisina keskustelijoina. Kolmas kulttuuri elää vahvasti myös populaarikulttuurissa. Esimerkiksi televisiosarja Myytinmurtajat popularisoi tiedettä uudella, viihdyttävällä tavalla. KUINKA ONNISTUNUT tieteen popularisointi sitten poikkeaa koulutieteestä? Yksi keskeinen ero on, että se lähtee liikkeelle meitä jokaista kiinnostavista teemoista. Esimerkiksi Esko Valtaoja ja Kari Enqvist ovat nostaneet esiin maailmankuvamme kannalta keskeisiä kysymyksiä uskonnon ja tieteen suhteesta. Kolmannen kulttuurin edustajat eivät myöskään pelkää tieteenhistoriaa eivätkä tieteenfilosofiaa. Heille vastaus kysymykseen, miten tiedämme, on vähintään yhtä tärkeä kuin se, mitä tiedämme. Anu Hopia ja Myytinmurtajat eivät pelkästään teoretisoi vaan pyrkivät myös koettelemaan teorioitaan kokeellisesti. Perinteiset oppikirjat sen sijaan pullistelevat tietoa, joka ei useimmista opiskelijoista ole mielenkiintoista ja joka esitetään ulkoa opiskeltavina totuuksina. UUDEN VUOSITUHANNEN haasteet edellyttävät uudenlaista tiedeopetusta. Esimerkiksi kestävän kehityksen haasteet ovat monitieteisiä, ja niiden ratkaiseminen edellyttää kokonaisvaltaista kulttuurin muutosta, jossa otetaan huomioon sekä ekologiset, sosiaaliset että taloudelliset tekijät. Jotta kemia ja muut luonnontieteet nähtäisiin relevanttina osana yleissivistystä, tiedeopetuksen keskeisten sisältöjen tulee jatkossa rakentua yhä vahvemmin opiskelijoita kiinnostavien kysymysten ympärille. Veli-Matti Vesterinen 10 KEMIA 2/2013

11 Tervetuloa tutustumaan laitteisiimme ChemBio messuille osastollemme 6d49! Innovation with Integrity

12 12 KEMIA 2/2013

13 Ojasta allikkoon? Otsonikerrokselle löytyi uusia uhkia Ilmakehän otsonikerrosta on suojeltu jo neljännesvuosisadan ajan kieltämällä pahamaineiset CFC-aineet. Tuore tutkimus on kuitenkin paljastanut, että uudet, korvaavat yhdisteet voivat olla ympäristön ja maapallon tulevaisuuden kannalta vielä haitallisempia. Jarmo Wallenius Maapallon yläilmakehän otsonikato voidaan pysäyttää, kun lopetetaan otsonia tuhoavien CFC-yhdisteiden eli freonien ja halonien käyttö. Näin on uskottu ja sen mukaan toimittu vuosikymmeniä. Vuonna 1987 solmitun kieltosopimuksen on allekirjoittanut valtaosa maailman maista. Sopimuksen myötä on kuitenkin saatettu joutua ojasta allikkoon. CFC-yhdisteet ja bromatut halonit korvattiin aikoinaan fluoratuilla hiilivedyillä. Nyt ne ovat paljastuneet jopa tuhansia kertoja vaarallisemmiksi kasvihuonekaasuiksi kuin hiilidioksidi. Kasvihuonekaasut lämmittävät maanpinnalta 8 18 kilometrin korkeuteen ulottuvaa alailmakehää eli troposfääriä ja kiihdyttävät sitä kautta ilmastonmuutosta. 50 kilometrin korkeuteen ulottuvan yläilmakehän eli stratosfäärin samat kaasut saavat puolestaan viilenemään. Osa viime vuosina käyttöön otetuista uusista fluoratuista hiilivedyistä eli F-kaasuista on lisäksi osoittautunut samanlaisiksi otsonikerroksen syöjiksi kuin pahiksiksi ennestään tiedetyt CFCyhdisteet. Kaiken huipuksi F-kaasujen joukossa on myös myrkyllisiä PFC-yhdisteitä, jotka eivät helposti hajoa troposfäärissä. Jotkut saattavat säilyä ilmakehässä jopa kymmeniätuhansia vuosia, kuvailee brittiläisessä Itä-Anglian yliopistossa työskentelevä ympäristökemisti ja aerosolitutkija Johannes Laube. Jotkut yhdisteistä saattavat säilyä ilmakehässä kymmeniätuhansia vuosia. Toisista myrkyllisistä yhdisteistä taas on löydetty kaksoissidoksia, jotka pilkkoutuvat helposti jo ilmakehän alemmissa kerroksissa ja jotka mitä ilmeisimmin ovat peräisin muovien polttamisesta, kertoo Laube, joka esitteli tutkimustuloksiaan Aberdeenissä järjestetyllä Britannian tiedeviikolla. sivulle 15 Maailman paras ympäristösopimus? Pohjoiselle napa-alueelle ja Pohjoismaiden ylle syntyi pari vuotta sitten niin voimakas otsonikerroksen ohentuma, että se sai nimen arktinen otsoniaukko. Scanstockphoto Maailman parhaana ympäristösopimuksena pidetty Montrealin sopimus täytti viime syksynä 25 vuotta. Se neuvoteltiin maapallon yläilmakehän luonnollisen otsonikerroksen ja -kierron turvaamiseksi. Sopimuksen ovat ratifioineet lähes kaikki maat. Allekirjoittajat ovat sitoutuneet olemaan käyttämättä täysin halogenoituja kloorifluoriyhdisteitä (CFC) eli freoneja ja haloneja. Ne on korvattu osittain halogenoiduilla kloorifluorihiilivedyillä (HCFC) ja fluorihiilivedyillä (HFC) tai muilla sopivilla hiilivety-yhdisteillä. Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan laskelmien mukaan otsonikerroksesta tuhoutuisi vuoteen 2065 mennessä 67 prosenttia, ellei CFCyhdisteiden käyttöä olisi rajoitettu. Haitallista uv-säteilyä pääsisi maahan yli kuusi kertaa nykyistä enemmän. Otsonikato oli suurimmillaan vuosituhannen vaihteessa. Nykyinen arvio on, että otsonikerros palautuu CFCkiellon ansiosta 1960-luvun tasolle 2060-luvulla tai sen jälkeen. 2/2013 KEMIA 13

14 Saksasta Etelä-Afrikkaan lentävien reittilentokoneiden poimimat ilmanäytteet ovat osoittaneet, että useiden uusien, haitallisten yhdisteiden pitoisuudet ovat kasvussa. Scanstockphoto Elintärkeä otsonikerros Otsonikerroksen merkitystä elämän menestykselle maapallolla ei voi yliarvioida. Ilman otsonia ei olisi ihmistäkään. Otsonia, hapen kolmeatomista allotrooppista muotoa O 3, alkoi kerrostua maapallon ilmakehään pari kolme miljardia vuotta sitten. Ilman sopivaa otsonikerrosta elämän olisi myöhemmin ollut vaikea siirtyä vedestä maalle. 90 prosenttia otsonista on kilometrin korkeudessa stratosfäärissä ja kymmenesosa 8 14 kilometrin korkeudessa troposfäärissä. Vaikka stratosfäärissä joka sadastuhannes molekyyli on otsonia, koko ilmakehän molekyyleistä otsonia on vain miljoonasosa. Jos otsoni levitettäisiin tasaisesti merenpinnan tasolle, se muodostaisi vain muutaman millimetrin paksuisen vaipan Maan ympärille. Pienellä määrällä on kuitenkin iso merkitys. Kun maapallolla vallitsee luonnollinen otsonitasapaino, Auringon alle 243 nanometrin ultraviolettisäteily hajottaa stratosfäärin happimolekyylejä happiatomeiksi. Otsonia syntyy, kun vapaat atomiset happiradikaalit reagoivat happimolekyylien kanssa. Koska otsoni ei ole kovin stabiili molekyyli, uv-säteily kykenee myös hajottamaan otsonia happiatomeiksi ja -molekyyleiksi. Stratosfäärin nykyisenoloinen otsonikerros suojaa ihmistä ja kaikkia eläviä soluja liialliselta ultraviolettisäteilyltä. Otsoni imee uv-säteet itseensä niin tehokkaasti, että vain yksi kolmaskymmenesmiljoonasosa niistä pääsee Maahan asti. Määrä on meille juuri sopiva. Jos otsonikerros olisi paksumpi ja saisimme vähemmän uv-säteilyä, ihmiselle välttämätöntä D-vitamiinia kehittyisi kehossamme heikommin kuin nyt. Pitoisuuden vaihtelut suuria Ihmisen tuottamien aineiden osuus otsonikerroksen ohentumisessa on ollut yli 80 prosenttia. Otsonikierron ja -kerroksen sykleissä esiintyy luonnollista vaihtelua. Otsonia syntyy ja tuhoutuu eniten päiväntasaajalla, mutta pitoisuudet eivät ole siellä suurimmat, sillä stratosfäärin ilmavirtaukset kuljettavat otsonia kohti maapallon napoja. Suurimmat otsonipitoisuudet esiintyvätkin planeetan keskisillä leveysasteilla ja navoilla pallonpuoliskojen kevätkuukausina. Pohjoisessa otsonia on eniten huhtikuussa ja vähiten lokakuussa. Vuosituhannen vaihteessa huomattiin, että otsonipitoisuus oli sekä Etelämantereen että Pohjoisnavan yläpuolella pudonnut jopa 40 prosenttia. Vuoden 2011 kevättalvella pitoisuudet olivat myös Pohjoismaiden yllä niin alhaiset, että ohentumasta käytettiin nimitystä arktinen otsoniaukko. Tällaisia ohentumia syntyy, kun alueilla on poikkeuksellisen kylmää, alle 75 celsiusastetta. Silloin stratosfääriin muodostuu typpihaposta, rikkihaposta ja vesihöyrystä koostuvia helmiäispilviä. Kloori- ja bromiyhdisteet imeytyvät pilvien jääkiteisiin, joissa ne reagoivat aktivoittaen halogeeneja. Aktivoituneet kloori- ja bromiradikaalit pilkkovat otsonia uv-säteilyn avulla. Yksi atomi voi katalysoida kymmeniätuhansia otsonia tuhoavia reaktioita. Katalyyttinä voivat toimia myös muun muassa vety, hydroksyyli ja typpioksidi. Katalyyttisissä reaktioissa uv-säteilyä ei absorboidu. Pilkkoutuminen on sitä tehokkaampaa, mitä kylmempiä pilvet ovat. Jäähtymistä edesauttavat napa-alueiden polaaripyörteet, lännestä itään puhaltavat tuulivirtaukset. Otsonia syntyy myös alailmakehässä, mutta mekanismi eroaa stratosfäärin reaktioista. Sinne ei pääse tarpeeksi korkeaenergistä uv-säteilyä, vaan vapaita happiatomeita syntyy typen oksidien hään ja hiilivetyjen valokemiallisissa ketjureaktioissa. Toisin kuin stratosfäärin otsoni troposfäärin otsoni on ilmakehän epäpuhtaus, josta on haittaa niin ihmisen hengityselimille kuin kasveille. Vastapainoksi troposfäärin otsoni toimii kuitenkin myös puhdistajana ja saasteiden hapettajana. Veden otsonointi on paljon käytetty menetelmä. 14 KEMIA 2/2013

15 Otsoniaukko tuli yllätyksenä kaikille Tutkijat salapoliiseina Uusien CFC-yhdisteiden ja halonien metsästäminen on Lauben mukaan varsinaista kaasusalapoliisin työtä, sillä ilmakehän kerrosten pieniä pitoisuuksia on vaikea havaita ja mitata. Tutkijat ovat keränneet aerosolinäytteitä muun muassa isoilla ilmapalloilla, jotka yltävät stratosfääriin asti. Osa tutkimusvälineistöstä on perua kylmän sodan ajoilta. Viime aikoina olemme hyödyntäneet korkealla lentävää entistä vakoilukonetta, Laube kuvaa ryhmänsä kekseliäisyyttä. Kansainvälinen tutkijatiimi on käyttänyt hyväkseen myös puhtaita maanpäällisiä näytteitä, joita otetaan Tasmanian Cape Grimissä. Aseman ilmanäytteet ulottuvat vuoteen Lisäksi olemme saaneet koko viime vuosisadan käsittäviä näytteitä lumijään kairauksista, joita olemme tehneet Grönlannissa ja Etelämantereella. Hiljattain pullotimme ilmaa Alppien vuoristoasemilla. Ryhmä on erottanut ensin jäännöskaasut typestä ja hapesta ja myöhemmin toisistaan kaasukromatografin avulla. Lopullinen analyysi isotooppierotuksineen on tehty massaspektrometrillä. Tiimi on tähän mennessä löytänyt ilmakehästä yhteensä kolmisenkymmentä uutta kaasuyhdistettä. Osassa niistä on mukana halogeeniatomeja, fluoria, klooria, bromia ja jodia. Stratosfäärissä hajotessaan yhdisteet aiheuttavat otsonikatoa. Sen sijaan troposfäärissä varsinkin eräät uudet perfluorihiilivedyt näyttävät käyttäytyvän hyvin voimakkaina kasvihuonekaasuina. Perinteiset CFC-yhdisteet keksittiin 1920-luvulla. Ne mullistivat jäähdytysja ilmastointitekniikan ja myöhemmin ponnekaasut ja vaahdotuskäytännöt luvuilla. Ilmakehän otsonimittaukset 1920-luvulla aloittanut tutkija Gordon Dobson havaitsi otsonipitoisuudessa luonnollista vuodenaikojen mukaista vaihtelua. Sydney Chapman alkoi paneutua otsonikerroksen peruskemiaan ja -fysiikkaan 1930-luvulla. Vuoden 1995 kemian nobelisti Paul Crutzen esitti vuonna 1970, että ihmisen toiminnalla saattoi olla osuutta otsonipitoisuuksiin. Peltojen ja metsien lisääntynyt lannoitus kasvatti dityppioksidipäästöjä ja sitä kautta otsonia tuhoavan typpioksidin määrää stratosfäärissä. CFC-yhdisteiden otsonia tuhoava vaikutus havaittiin vuonna Sittemmin on todistettu, että ihmisen tuottamien aineiden osuus otsonikerroksen ohentumisessa on yli 80 prosenttia. Etelämantereen yläpuolelta vuonna 1985 löytynyt otsoniaukko tuli siitä huolimatta isona yllätyksenä myös tutkijoille. CFC:n merkitystä oli vähätelty, vaikka oli jo osoitettu, että lähes kaikki ihmisen ilmaan päästämät CFC-yhdisteet olivat yhä tallella ilmakehässä. Kiihdyttävät kasvihuoneilmiötä Johannes Lauben mukaan uudet CFC-, HFC- PFC- ja HCFC-yhdisteet ovat ilmaantuneet ilmakehään vasta 2000-luvulla, osittain aivan viime vuosina. Uudetkin yhdisteet näyttävät olevan peräisin tutuista lähteistä, kuten sammutusjärjestelmistä ja vaahtosammuttimista, vaahtomuovin valmistusprosesseista, ilmastointi- ja jäähdytyslaitteista sekä elektroniikkateollisuudesta. Yhdisteiden biologisia lähteitä ovat merileväistutukset ja riisipellot. Tuttuja luonnollisia kloorin ja bromin lähteitä ovat tulivuoret ja valtameret. Kloori ja bromi kuitenkin liukenevat jo tavallisesti alailmakehässä sateiden myötä veteen. Yllätyksenä tutkijoille ovat tulleet suoranaiset kaasupylväät, jotka kohoavat korkeuksiin muun muassa Reinin ja Mainin väliseltä alueelta Saksassa. Euroopasta Etelä-Afrikkaan lentävien reittikoneiden ottamista näytteistä on havaittu, että keskisillä leveysasteilla osa pitoisuuksista on kasvamaan päin ja että ne ovat päiväntasaajan pohjoispuolella eteläisiä korkeammat. Uusien halogenoitujen hiilivetyjen pitoisuudet ilmakehässä ovat silti yhä pieniä muutamasta sadasta biljoonasosasta (ppt) muutamaan tuhannesbiljoonasosaan (ppq) mutta se ei ole koko totuus. Huolestuttavinta on, että yhdisteiden kokonaisvaikutus kasvihuoneilmiöön ja ilmaston lämpenemiseen on suuri, arviolta 20 prosenttia. Kirjoittaja on fyysikko ja tiedetoimittaja. Scanstockphoto Tutkijoiden Grönlannissa kairaamat lumi- ja jäänäytteet kertovat samaa tarinaa kuin yläilmakehästä saadut näytteet. Otsoni altistaa sydänkohtauksille Teksasilaisen Rice-yliopiston tutkijat ovat löytäneet yhteyden sydänkohtausten, alailmakehän haitallisen otsonin ja ilmansaasteiden välillä. Ilman otsonipitoisuuden nousu tappaa Houstonin kaupungissa 45 henkeä vuodessa. Tutkimuksessa yhdistettiin tiedot Houstonin ilmanlaatumittauksista ja sairaalan potilastiedoista kahdeksan vuoden ajalta. Professorit Katherine Ensor ja Loren Raun kertoivat tuloksistaan Yhdysvaltain tiedeseuran vuotuisessa kongressissa helmikuussa. USA:n keuhkoliitto on rankannut Houstonin maan kahdeksanneksi pahimmaksi otsonin haitta-alueeksi. Parin miljoonan asukkaan kaupungissa sattuu vuosittain noin sairaalan ulkopuolella tapahtuvaa sydänpysähdystä. Niistä 90 prosenttia johtaa kuolemaan. Yli puolet tapauksista osuu kuumiin kesäkuukausiin. Ensor kollegoineen on osoittanut, että 30 prosentin eli 20 ppb:n lisäys ilman otsonipitoisuudessa ja 6 mikrogramman lisäys pienhiukkaspitoisuudessa kasvattaa sydänpysähdyksen riskiä viisi prosenttia. Pienhiukkasten vaikutukset näkyvät vuorokauden viipeellä, kun taas otsonilisä heijastuu sydänkohtauksina jo kolmen tunnin kuluttua. 2/2013 KEMIA 15

16 UUTISIA Labqualitypäivillä esittäytyi lähes 60 näytteilleasettajaa. Kliinisen laboratorioalan luentoja kuultiin yli 90 aiheesta. Sanna Alajoki Rokoterekisteri antaa vielä odottaa itseään Tutkijat toivovat käyttöönsä rekisteriä suomalaisten rokotustiedoista. Rokotukset puhuttivat Labquality-päivillä Helsingissä. Suomessa ei vielä ole kansallista rokoterekisteriä, mutta sitä puuhataan parhaillaan. Sellaista on haluttu käyttöön jo pitkään, sanoo ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta. Kansallinen rokotusohjelma muuttuu jatkuvasti. Tilastot laahaavat auttamatta jäljessä. Aiemmin rokotetietoja ylläpidettiin lähinnä neuvoloissa tukkimiehen kirjanpidolla luvun alusta tilastoja alettiin tehdä otosaineiston avulla. Vuodesta 1998 lähtien on valittu satunnaisotannalla vuosittain tuhat lasta, joiden tiedot on tilastoitu. Näin on saatu tilastoa varten riittävä kattavuus, mutta eihän se lainkaan vastaa sitä, että saisimme kaikki tiedot rekisteriin. Tietoja voisi silloin myös vertailla ristiin eri rekisterien välillä. Kattavamman tiedon lisäksi tutkijat kaipaavat mahdollisuutta käyttää rekisteriin tulevaa reaaliaikaista tietoa ilman aikaa vievää byrokratiaa. Esimerkiksi Tanskassa ollaan paljon meitä edellä. Siellä on hyvät rokote-, tauti- ja lääkkeidenkäyttörekisterit, jotka ovat myös tutkijoiden käytössä lähes reaaliajassa. Joitain rekistereitä Suomesta jo löytyy. Esimerkiksi kohutusta Pandemrixsikainfluenssarokotteesta on olemassa rekisteri, mutta sitä käyttääkseen tutkijan on Nohynekin mukaan läpäistävä varsinainen lupaviidakko. Rekisterit ovat tulossa ensin tutkijoiden käyttöön. Joskus tulevaisuudessa toivottavasti jokainen pääsee tarkastelemaan omia tietojaan, Nohynek sanoo. Rekisteri tulee aikanaan lähtemään tekohetkestä, eli vanhoja tietoja sinne ei mitenkään voida saada mukaan. Rokotuskortit on siis hyvä pitää edelleen tallessa. Nohynek puhui Helsingin messukeskuksessa helmikuuta järjestetyillä Labquality-päivillä. Kliinisen laboratorioalan tapahtumaan osallistui yhteensä yli kävijää. Tapahtuma järjestettiin nyt 40. kerran. Uusi toimitusjohtaja tarttui puikkoihin Labquality Oy:n toimitusjohtajana aloitti 4. helmikuuta filosofian maisteri Miia Lindström. 41-vuotias Lindström valmistui kemistiksi Turun yliopistosta vuonna Lindströmillä on viidentoista vuoden kokemus kansainvälisestä liiketoiminnasta kemianteollisuudessa ja terveydenhuollon sektorilla. Hän työskenteli viimeksi sairaalasektorin johtajana Mehiläisessä ja sitä ennen viisi vuotta Oy AGA Ab:n Healthcare-liiketoimintojen johtajana Suomessa ja Baltiassa. Labqualityn toimitusjohtajan vaihtumisen taustalla on viime keväänä paljastunut kavallustapaus. Yhtiön silloisen työntekijän epäillään kavaltaneen systemaattisesti yhtiön varoja vuosien ajan jopa miljoonien eurojen edestä. Tapauksen esitutkinta on käynnissä. Sanna Alajoki SÄHKEITÄ Neste Oil jalostaa yhä enemmän jätteitä Neste Oil on lisännyt jäte- ja tähderaaka-aineiden käyttöä uusiutuvien polttoaineiden valmistuksessa. Yhtiö käytti viime vuonna jätteitä ja tähteitä yhteensä tonnia. Vuoden 2011 vastaava luku oli tonnia. Etenkin eläinrasvajätteen käyttö on kasvussa. Neste Oil käytti vuonna 2012 noin 2,1 miljoonaa tonnia uusiutuvia raaka-aineita, joista jätteiden osuus oli 35 prosenttia. 65 prosenttia oli palmuöljyä ja vajaat puoli prosenttia muita kasviöljyjä. Biohit kehittää hoitoa helikobakteeri-infektioon Bioyhtiö Biohit jatkaa kliinisiä tutkimuksia, joissa selvitetään yhtiön uuden valmisteen kykyä hoitaa helikobakteeri-infektio. Alustavat kliiniset tutkimukset tehtiin yhteistyössä Husin Gastroentrologian klinikan kanssa. Jatkotutkimuksissa käytetään pitempää hoitoaikaa ja valmiste yhdistetään sellaiseen antibioottiin, joka ei aiheuta antibiootille vastustuskykyisiä helikobakteerikantoja. Helikobakteeri aiheuttaa mahan limakalvon tulehdusta, joka nostaa mahasyövän riskiä. 16 KEMIA 2/2013

17 TUEMME TYÖTÄSI TUTKIMUKSESTA VWR Internationalin verkkokauppa tarjoaa sinulle yli laboratoriotuotetta asiakaskohtaisilla hinnoilla sekä saatavuustiedoilla. Tilauksen teet helposti verkkokaupastamme osoitteessa tai ottamalla yhteyttä asiakaspalveluumme. LAAJA VALIKOIMA: - LAITTEET, TARVIKKEET, PIENLAITTEET, KEMIKAALIT, PUHDASTILATUOTTEET, LIFE SCIENCE -TUOTTEET JA PALJON MUUTA - BIOTEKNIIKKA, SOLUDIAGNOSTIIKKA, KROMATOGRAFIA, KLIININEN KEMIA, MIKROBIOLOGIA...

18 UUTISIA SÄHKEITÄ LUT:lle uusi atomikerroskasvatuslaite Maailmankuulu Body Worlds Heurekassa Polymeeri säilöö ihmiskehon Tiedekeskus Heurekan uudessa näyttelyssä voi tutustua uudella tavalla ihmisen anatomiaan. Esillä on yli 200 aitoa näytettä ja parisenkymmentä polymeerien avulla säilöttyä ihmiskehoa. Maailmankuuluun Body Worlds -näyttelyyn on tutustunut jo yli 35 miljoonaa ihmistä yli 65 kaupungissa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Ruumiit on käsitelty tohtori Gunther von Hagensin jo vuonna 1977 kehittämällä plastinointimenetelmällä. Aluksi ruumiin hajoaminen pysäytetään pumppaamalla siihen valtimoiden kautta formaliinia. Ruumiista poistetaan iho, rasvakudokset ja sidekudokset. Plastinoinnissa ruumis upotetaan ensin asetoniin tai muuhun liuottimeen veden ja liukenevien rasvojen poistamiseksi. Tämän jälkeen ruumis upotetaan polymeeriliuokseen, ja siitä poistetaan tyh- jiössä liuotin, jonka tilalle päästetään silikonikumia tai muuta reaktiivista polymeeria. Polymeerikyllästyksen jälkeen ruumiit voidaan asetella haluttuihin asentoihin. Kun rakenteet on tuettu paikoilleen, ruumis kovetetaan kaasun, valon tai lämmön avulla riippuen käytetystä polymeeristä. Kokonaisen ruumiin leikkely ja plastinointi vie yleensä noin 1500 työtuntia. Näyttelyssä esillä olevat ruumiit on käsitelty huolella, jotta ne kestäisivät mahdollisimman pitkään. Jos näyttely lopetetaan, ruumiit ja niiden käsittelyssä lisätyt muovit poltetaan krematoriossa. Keho kertoo, miten olemme eläneet Ensimmäinen Body Worlds -näyttely avattiin Japanissa Varsinkin alkuvuosina näyttely herätti keskustelua ruumiiden esittelyn eettisyydestä. Viime vuosina suurta vastustusta ei ole enää esiintynyt, kertoo näyttelyn kuraattori Angelina Whalley. Gunther von Hagens Body Worlds, Institute for Plastination, Heidelberg, Germa ny, Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LUT) Mikkelin-yksikköön on hankittu uusi atomikerroskasvatukseen perustuva pinnoituslaitteisto. Beneq Oy:n toimittamalla WSC (Web Coating System) -laitteistolla tehdään pinnoituksia rullalta rullalle -menetelmällä teollisessa mittakaavassa. Laitteistolla voidaan päällystää polymeerikalvo tai muu joustava alusta ohuella epäorgaanisella pinnoittella, jonka paksuutta voidaan kasvattaa yhden atomikerroksen tarkkuudella. Pinnoitettuja kalvoja voidaan käyttää seuraavan sukupolven orgaanisen elektroniikan sovelluksiin, orgaanisiin valokennoihin sekä pakkausmateriaaleihin suoja- ja toiminnallisiksi kalvoiksi. Tohtori Gunther von Hagens viimeistelee plastinoitua naiskehoa. Näyttely on avoinna Heurekassa syyskuun lopulle saakka. Näyttelyn antaman tiedon merkitys on alettu ymmärtää. Ihmiset ovat sanoneet, että täällä vierailtuaan he eivät enää koskaan ota kehoaan itsestäänselvyytenä. Nykyinen kehomme on tulosta siitä, miten olemme eläneet. Näyttely on motivoinut vierailijoita lopettamaan tupakoinnin ja lisäämään liikuntaa. Näytteillä olevista ruumiista ei kerrota henkilö- tai muita tietoja, vaan kaikki esillä oleva tieto on anatomista. Mielestämme näyttely on tällä tavalla voimakkaampi. Kun ei tunne ruumiin taustoja, katsojan on helpompi samaistua siihen, Whalley kertoo. Ruumiit on saatu vapaaehtoisilta lahjoittajilta, joita on rekisterissä jo yli Uusia lahjoittajia ei oteta tällä erää rekisteriin. Heurekan näyttelyyn on pestattu lääketieteen opiskelijoita vastailemaan yleisön kysymyksiin suomeksi ja ruotsiksi. Oppaita on paikalla torstaisin ja viikonloppuisin. Heurekan verkkosivuilta löytyy myös näyttelyyn liittyvää oppimateriaalia, johon opettaja voi tutustuttaa luokkansa jo ennen näyttelyyn saapumista. Helmikuussa avattu Body Worlds on esillä tiedekeskus Heurekassa Vantaalla 22. syyskuuta asti. Ikärajaa ei ole, mutta alle 8-vuotiaille näyttelyyn tutustumista suositellaan aikuisen seurassa. Sanna Alajoki 18 KEMIA 2/2013

19 ORDIORIN UUTUUKSIA CHEMBIO 2013 NÄYTTELYSSÄ Näyttelyssä on esillä paljon uutuustuotteita, esimerkiksi Shimadzun NEXERA X2 UHPLC, FOSS in ensimmäinen täysin automaattinen Soxtec-uuttolaite ja MMM Medcenterin Climacell -olosuhdekaappi. NEXERA X2 TOISEN SUKUPOLVEN UHPLC-LAITE paineen kesto 1300 bar nopea näytteensyöttäjä korkeapaine- ja/tai kvaternäärigradienttitoiminto erityisen pieni carry over herkkä diodirividetektori ainutlaatuisella älykkäällä PDeA-dekonvoluutiolaskennalla TÄYSIN AUTOMAATTINEN UUTTOLAITTEISTO täysin automaattinen 12-näytteen hydrolyysilaitteisto Hydrotec 8000 patentoidulla Hydrocap-menetelmällä vaijeriton automaattinen uuttolaitteisto Soxtec 8000 yksittäisillä lämpölevyillä yhdellä kontrollointiyksiköllä voidaan ohjata kahta uuttolaitetta UUSI CLIMACELL-OLOSUHDEKAAPPI 10 kosketusnäytöllinen ohjelmointiyksikkö lux:n vähäenerginen LED-valaistus melutaso alle 40 db uudistetun jäähdytyssysteemin ansiosta tiedonsiirtoyksikkö optiona USB, Ethernet ja Wi-Fi lämpötila-alue 20.0 C 99.9 C CO 2 -lisäkaasun syöttömahdollisuus ORDIOR Tervetuloa tutustumaan ORDIORin laajaan tuotevalikoimaan Chembiossa ! Osasto: 6c39

20 UUTISIA Aiemmin Kemira Chemicalsissa työskennellyt laborantti Kaisu Jukuri jatkaa nyt työtään Nab Labsin palkkalistoilla. Kemira siirsi laboratoriotoimintojaan Nab Labsille Kemira Chemicals on ulkoistanut Oulun toimipaikkansa laboratoriotoiminnot Nab Labs Oy:lle. Siirto tapahtui helmikuussa liikkeenluovutuksena. Myös laboratoriossa työskentelevät yhdeksän työntekijää siirtyivät Nab Labsin palvelukseen. Samassa yhteydessä solmitun monivuotisen palvelusopimuksen mukaisesti Nab Labs tuottaa vastedes Kemira Chemicalsin Oulun toimipaikan laborato- riopalvelut ja jatkaa palvelujen tuottamista myös Kemira Chemicalsin yhteistyökumppaneille. Laboratoriotoimintojemme siirto Nab Labs Oy:lle on jatkoa valitsemallemme linjalle. Nab Labs Oy Näin voimme keskittyä jatkossa ydintoimintoihimme, muurahaishapon ja vetyperoksidin tuotantoon, toteaa tehtaanjohtaja Juha Kangastalo. Nab Labsin toimitusjohtajan Pekka Lindemanin mukaan sopimus vahvistaa yhtiön asemaa Oulun alueen merkittävimpänä teollisuuden laboratoriopalvelujen tuottajana. Nab Labs on syksystä 2012 alkaen vastannut myös lateksivalmistaja Eka Synthomerin Oulun tehtaan laboratoriotoiminnoista. Kemira Chemicalsista siirtyvälle henkilöstölle Nab Labs tarjoaa laboratoriopalveluihin keskittyneen työnantajan ja mahdollisuuden työskennellä maan johtavassa teollisuus- ja ympäristöanalytiikkaan erikoistuneessa yrityksessä, Lindeman sanoo. St1 valmis tuottamaan bioetanolia sahanpurusta St1 Biofuels Oy kaavailee perustavansa ensimmäisen ns. Cellunolix-laitoksensa Kajaaniin. Etanolitehdas tuottaisi vuosittain noin 10 miljoonaa litraa bioetanolia sahanpurusta, jota tarvitaan noin kuutiota. Yhtiön tavoitteena on tehdä investointipäätös vielä tämän vuoden aikana, jolloin tuotanto voisi alkaa vuonna Yhtiö aikoo laajentaa sahanpurua hyödyntävien Cellunolix-laitostensa verkoston 3 5 laitokseen vuoteen 2020 mennessä. Toimitusjohtaja Mika Ahon mukaan sopivia raaka-aineita olisivat myös olki, metsä- ja kemianteollisuuden kuidut sekä kierrätyskuituvirrat, kuten pakkausjätteet ja kierrätyspolttoaineet. Kierrätyskuituvirtojen käyttö vaatii vielä jatkokehittelyä. Seuraamme nyt tarkasti, kuinka markkinat muuttuvat ja mihin käyttökohteisiin nämä virrat ohjautuvat jatkossa. Laitoksessa syntyisi sivutuotteena merkittävä määrä puusta erotettua ligniiniä. Siitä saatavasta energiasta kolmasosa kuluu etanolin tuotantoprosessissa, lopusta voidaan tuottaa sähköä ja lämpöä. Ligniinistä voidaan valmistaa myös esimerkiksi muovia korvaavia materiaaleja. Cellunolix-laitosten verkosto moninkertaistaisi yhtiön nykyisen tuotannon, joka on 15 miljoonaa litraa bioetanolia vuodessa. Bioetanolia nykyisin valmistavien Etanolix- ja Bionolix-laitosten raaka-ainevirtoina käytetään elintarviketeollisuuden sivuvirtoja sekä biojätteitä. Yhtiön tavoitteena on päästä 300 miljoonaan tuotantolitraan vuoteen 2020 mennessä. Suurin osuus tästä tehtäisiin nimenomaan selluloosapohjaisilla raaka-aineilla. Elina Saarinen Cellunolix-laitoksen perustamiseen Kajaaniin tarvittaisiin 200 miestyövuotta. Valmistuttuaan laitos työllistäisi suoraan ja välillisesti noin 15 henkeä. St1 20 KEMIA 2/2013

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä

Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä J Oivaltamisen iloa ja elämyksiä LUMA-yhteistyöstä Tieteen iloa kaikille! Johtaja, Prof. Maija Aksela, Valtakunnallinen LUMA-keskus, Helsingin yliopistom maija.aksela@helsinki.fi 15.2.2012 1 LUMA-toimintaa

Lisätiedot

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita

Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Jätteistä ja tähteistä kohti uusia raakaaineita Tulevaisuuden liikennepolttoaineet teemapäivä 18.9.2014 Pekka Tuovinen Helsingin keskusta inversiotilanteessa Kuvattu 10.2.1999 Keilaniemestä itään 18.9.2014

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Chemistry our life, our future. Kemia osa hyvää elämää. Suomen Kemian Seura. www.kemia2011.fi. www.chemistry2011.org

Chemistry our life, our future. Kemia osa hyvää elämää. Suomen Kemian Seura. www.kemia2011.fi. www.chemistry2011.org Chemistry our life, our future Kemia osa hyvää elämää www.chemistry2011.org Suomen Kemian Seura www.kemia2011.fi MAOL ry:n päivät, Lappeenranta 12.02.11 Prof. Maija Aksela, valtakunnallinen LUMAkeskus,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015

LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 LABORATORIOALAN LUENTOPÄIVÄT 2015 18.5. 19.5.2015 Kylpylähotelli Rauhalahti Kuopio LUENTOPÄIVIEN NÄYTTEILLEASETTAJAT Mikroskopia Ympäristöanalytiikka Koulutus hyväksytään sertifioitujen näytteenottajien

Lisätiedot

onko pelastettu? OTSONIKERROS

onko pelastettu? OTSONIKERROS onko? pelastettu? OTSONIKERROS Polaaripilvet ovat kauniita, mutta niiden yhteydessä olosuhteet otsonikerroksen tuhoutumiseen ovat otollisimmillaan. 20 vuotta otsonikerroksen suojelua On kulunut 20 vuotta

Lisätiedot

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku

Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku BIOJALOSTUKSEN INNOVAATIOPÄIVÄ 30.5.2013, Lappeenranta Bioetanolia food waste to wood waste kestävän, hajautetun biopolttoainetuotannon kehityspolku St1 Biofuels Oy Patrick Pitkänen Globaali energiahaaste

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla

Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla Nanolla paremmaksi lisäarvoa tuotteisiin nanoteknologialla 4.3.2013 Mika Koskenvuori, Ohjelmajohtaja mika.koskenvuori@culminatum.fi +358 50 59 454 59 www.nanobusiness.fi Nanoteknologian klusteriohjelma

Lisätiedot

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016

FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kuvat: vas. Fotolia, muut Sanoma Pro Oy FyKe 7 9 Kemia ja OPS 2016 Kemian opetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. Kemian opetus auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013

Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä. Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Etanolin tuotanto teollisuuden sivuvirroista ja biojätteistä Kiertokapula juhlaseminaari St1Biofuels / Mika Anttonen 16.05.2013 Globaali energiahaaste Maailma vuonna 2030... Source: BP 2012, Energy Outlook

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Korkean pohjoismaisen laadun kupariputkien ja palveluiden toimittaja

Korkean pohjoismaisen laadun kupariputkien ja palveluiden toimittaja 1 Korkean pohjoismaisen laadun kupariputkien ja palveluiden toimittaja Cupori on vuonna 2008 perustettu uusi yritys, kun yhtiö osti Outokummulta sen kupariputkiliiketoiminnan MBO-kaupalla. Oma myyntiyhtiö

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä

Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Kuva: NASA Ajankohtaista ilmastonmuutoksesta ja Espoon kasvihuonekaasupäästöistä Ympäristölautakunnan ja kestävä kehitys ohjelman ilmastoseminaari Espoo 3.6.2014 johannes.lounasheimo@hsy.fi Kuva: NASA

Lisätiedot

Mitä meneillään FinBraTechissa?

Mitä meneillään FinBraTechissa? www.tuas.fi Mistä on kyse? Työ- ja elinkeinoministeriön sekä Turun kaupungin rahoittamassa FinBraTechhankkeessa (2014-2016) käynnistetään teknologiateollisuutta ja erityisesti merialoja palveleva yksikkö

Lisätiedot

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari

Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Valtakunnallinen työsuojelun vastuualueiden työsuojelulautakuntien seminaari Luottamus ja asenne ratkaisevat Työelämä 2020 hanke Työturvallisuuskeskus TTK Risto Tanskanen Asiantuntija tuottavuus ja työyhteisön

Lisätiedot

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011

Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja Timo Jaatinen, Metsäteollisuus ry 30.5.2011 Metsäteollisuuden uusi nousu? Toimitusjohtaja, Metsäteollisuus ry 2 Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena Metsäteollisuus on elintärkeä yli 50 paikkakunnalle 50 sellu- ja paperitehdasta Yli 240 teollista

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Tietotekniikka oppiaineeksi peruskouluun Ralph-Johan Back Imped Åbo Akademi & Turun yliopisto 18. maaliskuuta 2010 Taustaa Tietojenkäsittelytieteen professori, Åbo

Lisätiedot

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja

Boliden Kokkola. vastuullinen sinkintuottaja Boliden Kokkola vastuullinen sinkintuottaja Sinkkiteknologian edelläkävijä Luotettavaa laatua Boliden Kokkola on yksi maailman suurimmista sinkkitehtaista. Tehtaan päätuotteet ovat puhdas sinkki ja siitä

Lisätiedot

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu

2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2. Prosessikaavioiden yksityiskohtainen tarkastelu 2.1 Reaktorit Teolliset reaktorit voidaan toimintansa perusteella jakaa seuraavasti: panosreaktorit (batch) panosreaktorit (batch) 1 virtausreaktorit

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia

Kemira DesinFix. Innovatiivista veden desinfiointia Kemira DesinFix Innovatiivista veden desinfiointia Kemira - kemian alan huippuosaamista, tuotteita ja vedenkäsittelyteknologiaa maailmanlaajuisesti Vuoteen 2050 mennessä maapallon väestö kasvaa arviolta

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.

SCIENTIX - LUMA-opettajien. uusia ideoita opetukseen. M ij P ll i. Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4. SCIENTIX - LUMA-opettajien verkkoportaalista t uusia ideoita opetukseen M ij P ll i Maija Pollari LUMA-keskus Suomi MAOL-kevätkoulutuspäivä 18.4.2015 Mitä ajatuksia herättävät nämä yhdistelmät: Opettaja

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Paremman elämän puolesta

Paremman elämän puolesta Paremman elämän puolesta MSD toimii paremman elämän puolesta, suomalaisen potilaan parhaaksi. Meille on tärkeää, että jokainen lääkehoitoa tarvitseva saa juuri hänelle parhaiten sopivan hoidon. Me MSD:llä

Lisätiedot

Kongressijäerjestäjäkysely 2013

Kongressijäerjestäjäkysely 2013 Kongressijäerjestäjäkysely 23 kuviot Finland Convention Bureau Taloustutkimus Oy, 8.3.2 Christel Nummela T-65, FCB, Delegaattitutkimus 23, Kuviot, CN 2..22 2 Sisällysluettelo dia Kongressivieraiden määrän

Lisätiedot

Kurssin alustava runko

Kurssin alustava runko Ilmansuojelun perusteet 2008, luennot Tiistaisin ja torstaisin 4.3.-10.4.2008 (20.3. ja 25.3. ei opetusta) Paikka: B18, SH 5 (6.3. SH 6) Suoritus: luennot + ennakkotehtävä + harjoitustehtävät + tentti

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Biovakan yritysesittely

Biovakan yritysesittely Biovakan yritysesittely Biokaasulaitos Vehmaalla Ensimmäinen suuren mittaluokan yksikkö Suomessa Toiminta alkanut 2004 Käsittelee erilaisia biohajoavia materiaaleja 120 000 tn/v Menetelmänä mesofiilinen

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama

Kemira GrowHow. Kemira. Kemira GrowHow. Siilinjärvi. Kaivos. Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira Siilinjärvi Kaivos Esittely VMY/kaivosjaoston seminaarissa 4.9.2003/Lauri Siirama Kemira-konserni kuuluu Kemira-konserniin, joka on listattu Helsingin pörssissä. Suomen valtio perusti Kemiran vuonna

Lisätiedot

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö

Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma 18.11.2014 Biotalous tehdään yhteistyöllä. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsähyvinvoinnin kehitysohjelman ajankohtaistapahtuma Biotalous tehdään yhteistyöllä Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Aiheet: 1. Biotalous ja hyvinvointi 2. Biotalous ja yhteistyö

Lisätiedot

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT

Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous. Prof. Merja Penttilä VTT Uusi teollinen biotekniikka ja biotalous Prof. Merja Penttilä VTT ÖLJYJALOSTAMO Yhteiskuntamme on öljystä riippuvainen Öljyn riittämättömyys ja hinta CO 2 Ilmaston muutos BIOJALOSTAMO Iso haaste - mutta

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot

Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot Lääketieteellisen tiedekunnan uudistuneet biolääketieteen koulutusvaihtoehdot ABI-tapahtuma 15.1.2015 Eeva Rainio Kansainvälisen koulutuksen koordinaattori Sisältö Lääketieteellisen tiedekunnan opiskelumahdollisuudet

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Puu vähähiilisessä keittiössä

Puu vähähiilisessä keittiössä Puu vähähiilisessä keittiössä 16.09.2013 Matti Kuittinen Arkkitehti, tutkija Tässä esityksessä: 1. Miksi hiilijalanjälki? 2. Mistä keittiön hiilijalanjälki syntyy? 3. Puun rooli vähähiilisessä sisustamisessa

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy

Naps Systems Group. Aurinko, ehtymätön energialähde. Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko, ehtymätön energialähde Jukka Nieminen Naps Systems Oy Aurinko energianlähteenä Maapallolle tuleva säteilyteho 170 000 TW! Teho on noin 20.000 kertaa koko maapallon teollisuuden ja lämmityksen

Lisätiedot

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari

Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Hyvinvointia luodaan yhteistyöllä hyvinvointialan yrittäjyys & teknologiat seminaari Aika: 20.10.2011 klo. 8.30 15.15 Paikka: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Tekniikan yksikkö, Kotkantie 1 (Auditoriot

Lisätiedot

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen

3M Ikkunakalvot. Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot. Kirkkaasti. Ensiluokkainen 3M Ikkunakalvot Prestige Auringonsuoja- ja turvakalvot Kirkkaasti Ensiluokkainen Uuden sukupolven 3M Ikkunakalvo Uutta toimivuutta Useat lämpöä torjuvat ikkunakalvot ovat sävyltään tummia, sisältävät metallia

Lisätiedot

4 Yleiskuvaus toiminnasta

4 Yleiskuvaus toiminnasta 4 Yleiskuvaus toiminnasta Borealis Polymers Oy:n tuotantolaitokset sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden alueella. Petrokemian tuotantolaitokset muodostuvat Olefiinituotannosta sekä Fenoli ja aromaatit

Lisätiedot

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto

Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Puhdas teknologia liiketoiminnan ja innovaatioiden lähtökohtana Innovation Thursday Helsinki 7.4.2016 Pirjo Rinnepelto Esityksen sisältö Cleantech Suomessa missä mennään ja vieläkö mahtuu mukaan? Caset:

Lisätiedot

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi Ihmisten Metropoli Pohjoisen horisontista Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa - maailman pääkaupunkien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia METROPOLI - KÄSITE Vakiintunut suomalaiseen hallinto-

Lisätiedot

Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014)

Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014) Luentokurssi Matematiikka ja luonnontieteet yhteiskunnassa (13.3.-8.5.2014) Yhteistyöprojekti yhtiön DS Smith Packaking Oy:n ja Lielahden yläkoulun kanssa Tekijät: Hilla Saarela, Sanna Kellokoski ja Esa

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää

ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Näe e metsä puilta Metsäteollisuus teollisuus liittyy kaikkeen arkielämäss ssä Vuosittain jaetaan noin 30 000 ylioppilastodistusta Helsingin koulut tarvitsevat vuosittain 243 000 lyijykynää Tavallisena

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman

Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Tuotantoprosessien uudistamisia öljynjalostamolla 22.4.2010 Eeva-Liisa Lindeman Neste Oilin historiaa 1948 Neste perustetaan Suomen öljynsaannin turvaamiseksi 1957 Naantalin jalostamo aloittaa toimintansa

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013

Vuoden eläinlääkäri 2013 Riitta Maijala, 14.5.2013 Työtä yhdessä ihmisten ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi Riitta Maijala Aluksi oli kestomakkara Raaka-aineet Heräteviljelmä Happamuus Biogeenisten amiinien määrä kestomakkaroissa Lämpötila

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Lukion metsäklusterilinja Meteli. www.lukionmeteli.fi

Lukion metsäklusterilinja Meteli. www.lukionmeteli.fi Lukion metsäklusterilinja Meteli www.lukionmeteli.fi 1 Taustaa suunnittelu alkoi 2005 yhteistyössä lukioiden, LUT:n sekä metsäteollisuuden kanssa. Ensimmäiset opiskelijat valittiin keväällä 2007 Keväällä

Lisätiedot

ILMANRAIKASTIN KÄYTTÖOHJE

ILMANRAIKASTIN KÄYTTÖOHJE ILMANRAIKASTIN KÄYTTÖOHJE Turvallisuusohjeet o Tämän laitteen käyttö on tarkoitettu vain ammattikäyttöön. o Lue tarkasti tämän esitteen käyttö- ja turvallisuusohjeet ennen käyttöönottoa. Laitteen väärä

Lisätiedot

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland

IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland IFAGG WORLD CUP I, CHALLENGE CUP I and GIRLS 12-14 OPEN INTERNATIONAL COMPETITION 1 st 2 nd April 2011, Vantaa Finland Vantaa Gymnastics Club and Finnish Gymnastics Federation are very pleased to welcome

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille

Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille Kemianluokka Gadolin - Kiehtovaa kemiaa kaikille Kemian opetuksen keskus, Kemma Kemian laitos Matemaa1s- luonnon3eteellinen 3edekunta Helsingin yliopisto Kemianluokka Gadolin toimii yhteistyössä Peruste:u

Lisätiedot

Nuorisotutkimus 2007

Nuorisotutkimus 2007 Nuorisotutkimus 2007 Tutkimuksen taustatiedot Nuorisotutkimus tehtiin maaliskuussa 2007 nettikyselynä Tutkimus toteutettiin Elinkeinoelämän nuoriso-ohjelman alueilla Vastaajina on peruskoulun 7. 9.-luokkalaisia

Lisätiedot

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry

VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry VUOSIKERTOMUS 2014 Diabeteshoitajat ry S i v u 2 DIABETESHOITAJAT RY VUOSIKERTOMUS 2014 SISÄLTÖ 1.YHDISTYS... 2 3.HALLINTO... 3 5.2. Yhteistyö... 4 5.3. Tiedotus... 4 5.4. Toimikuntatyöskentely... 5 6.1.

Lisätiedot

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI

AL KEMIAA. Olet saanut käsiisi laboratorio ja AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI AL KEMIAA AL KEMIAA ON WINNOVAN PROSESSI JA KEMIANTEKNIIKAN OPISKELIJOIDEN LAHJOMATON ÄÄNITORVI Olet saanut käsiisi laboratorio ja prosessialan opiskelijoiden oman lehden, joka on järjestyksessään jo ensimmäinen

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE

KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE KAJAANI 2.2. 2016 MESSUOHJE NY- YRITTÄJILLE Hyvä NY-yrittäjä! NY-aluemessut järjestetään tiistaina 2.2. klo 12-17 Kajaanin Prismassa. NYyritysten tulee osallistua messuille, osallistuminen messuille kuuluu

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT

Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa. Marja Lehto, MTT Kestävästi Kiertoon - seminaari Lääkeainejäämät biokaasulaitosten lopputuotteissa Marja Lehto, MTT Orgaaniset haitta-aineet aineet Termillä tarkoitetaan erityyppisiä orgaanisia aineita, joilla on jokin

Lisätiedot

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA

ENERGIAMURROS. Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen. Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ENERGIAMURROS Lyhyt katsaus energiatulevaisuuteen Olli Pyrhönen LUT ENERGIA ESITTELY Sähkötekniikan diplomi-insinööri, LUT 1990 - Vaihto-opiskelijana Aachenin teknillisessä korkeakoulussa 1988-1989 - Diplomityö

Lisätiedot

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION

REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION REFRESH EDUCATION! BETTER QUALITY AND EQUAL RESULTS IN BASIC EDUCATION CREATING A MOTIVATION AND SUCCESSFUL LEARNING ENVIRONMENT FOR ALL International seminar initiated by the Finnish Ministry of Education

Lisätiedot

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi.

PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveys- asteen mukaiseksi. Käyttöohje PIKAOPAS 1. Kellotaulun kulma säädetään sijainnin leveysasteen mukaiseksi. Kellossa olevat kaupungit auttavat alkuun, tarkempi leveysasteluku löytyy sijaintisi koordinaateista. 2. Kello asetetaan

Lisätiedot

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI

ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL YHDESSÄ VAHVEMPI ASCOM MIRATEL LUONTEVA YHDISTYMINEN Suomalaisen terveydenhuollon alalla nimi Miratel tarkoittaa samaa kuin laadukkaat viestintätuotteet, -ratkaisut

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy

Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy Äänekosken biotuotetehdas Niklas von Weymarn, Metsä Fibre Oy 1 Johtava toimija valituissa liiketoiminnoissa Keskitymme tuotteisiin ja palveluihin, joissa meillä on vahvaa osaamista ja kilpailuetua ja joiden

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot