Kestävää kilpailuetua

Transkriptio

1 Kestävää kilpailuetua Kimmo Kanto Tekes avaruustoimintaa hyödyntäen infotilaisuus Tekes klo DM

2 Keskustelutilaisuus klo Tilaisuuden avaus, Kimmo Kanto, Tekes Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus ja odotukset strategisille tutkimushankkeille sekä haun esittely, Pauli Stigell, Tekes Teollisuuden puheenvuoro, Topi Miettinen, Patria Keskustelua, kysymyksiä, vastauksia, mielipiteitä

3 Kestävää kilpailuetua avaruustoimintaa hyödyntäen Hakuaika Julkisen tutkimuksen rahoituksen hakemisen ohje tutkimuksen_rahoituksen_hakeminen_2012.pdf Projektit käsitellään elinkeinoelämän kanssa verkottuneina projekteina ja pieninä kertarahoitteisina projekteina Jälkimmäisissä Tekesin rahoitus on enintään Rinnakkaiskokonaisuudessa jokaiselle eri tutkimuslaitokselle on mahdollisuus myöntää tuo Projektien enimmäiskesto on kaksi vuotta. Tekes varautuu rahoittamaan projekteja noin 3 miljoonalla

4 Avaruustoiminta Teema strategisella tasolla Taustalla Tekesin strategian sisällölliset painopisteet: Liiketoiminta globaaleissa arvoverkoissa Ratkaisukeskeiset palvelut ja aineettomat sisällöt arvonluojina Digitaalisuus palvelujen ja tuotannon uudistajana Älykäs rakennettu elinympäristö Luonnonvarat ja kestävä talous Elinvoimainen ihminen Strategisen huippuosaamisen keskittymien määrittelemät kehittämissisällöt

5 Kolme projektityyppiä, joilla vastaamme eri haasteisiin A. Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Ratkaisuja kehittyvän elinkeinoelämän tarpeisiin Tuloksia, jotka hyödynnettävissä yritysprojekteissa (ei kuitenkaan suoraa tuotekehitystä) Mitä edellytämme: Ymmärrystä elinkeinoelämän tarpeista ja intoa yritysyhteistyöverkostojen kehittämiseen. B. Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Uutta liiketoimintaa joko olemassa olevaan tai perustettavaan yritykseen Mitä edellytämme: Tahtoa ja osaamista tutkimuksen kaupallistamiseen. C. Strategiset tutkimusavaukset Uusia rohkeita avauksia tulevaisuuden osaamistarpeisiin ja uuden liiketoiminnan syntymiseen Mitä edellytämme: Visionäärisyyttä, rohkeutta ja monialaisuutta. Lisäksi FiDiPro (Finland Distinguished Professor Programme) - Vierailevien tieteen ja teknologian huippututkijoiden rahoitusohjelma, jossa kaikki projektityypit ovat mahdollisia.

6 Tutkimusprojektityypit Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus kehitetään osaamista ja ratkaisuja elinkeinoelämän tunnistettuihin tarpeisiin yhdessä sen kanssa Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa tutkimusprojekteissa edistetään idean kehittymistä ja samanaikaisesti valmistellaan sen kaupallistamista uutena liiketoimintana Strategiset tutkimusavaukset strategiset tutkimusavaukset synnyttävät uutta huippuosaamista elinkeinoelämässä tärkeiksi ennakoiduille osaamisaloille, tai erityistapauksena innovaatioympäristöä palveleva tutkimus FiDiPro-rahoitus on mahdollinen kaikissa tutkimusprojektityypeissä tutkimusprojektin erityispiirteenä on tuoda Suomeen kansainvälistä huippuosaamista tutkimuksen käyttöön Tutkimusorganisaatiot voivat osallistua myös strategisten huippuosaamisen keskittymien (SHOK) tutkimusohjelmiin

7 Huomioitavaa hakemuksessa Hakemuksen tulee kuvata mitä uutta liiketoimintaa uusi tieto ja osaaminen voisivat tuoda mukanaan miten tulokset on mahdollista hyödyntää Suomessa keinot, joilla päästään hyödynnettävissä olevalle osaamisen tasolle (keinojen ei tarvitse olla olemassa olevia ratkaisuja) Haasteellisuus ja vaikuttavuus: Päämäärän on oltava saavutettavuudeltaan haastava. Hankkeen toteuttaminen luo osaamista, jonka vaikutus Suomen avaruustoiminnan ja elinkeinoelämän laajempaankin uudistumiseen on oltava merkittävä ja laaja-alainen. Toteutettavuus: Tavoitteen on selkeä ja niin konkreettisesti muotoiltu, että etenemisen tiekartta pystytään hahmottamaan. Tiekartassa on kuvattava myös ne mahdolliset toimintaympäristön haasteet (esimerkiksi lainsäädännön muutokset), jotka on ratkaistava projektin vaikutusten toteutumiseksi. Kuvauksessa ovat mukana tekijätahot, jotka visiota toteuttavat. Yhteistyö ja laaja-alaisuus: Tekemisessä on hyödynnettävä paras kansainvälinen ja muu yhteistyö. Kumppanit rooleineen tulee myös kuvata.

8 Kestävää kilpailuetua avaruustoimintaa hyödyntäen Pauli Stigell Tekes Haku implementoi Suomen avaruusstrategiaa infotilaisuus Tekes klo neuvontatilaisuus Tekes klo 9-16 DM

9 Haku implementoi avaruusstrategiaa Valtioneuvosto on tänään työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä asettanut avaruusasiain neuvottelukunnan päättyväksi toimikaudeksi. Puheenjohtaja ylijohtaja Petri Peltonen, työ- ja elinkeinoministeriö Varapuheenjohtaja ylijohtaja Pekka Plathan, liikenne- ja viestintäministeriö apulaisosastopäällikkö Anu Laamanen ulkoasiainministeriö kansainvälisten asioiden johtaja Tiina Peltola-Lampi sisäasiainministeriö ylijohtaja Jukka Juusti puolustusministeriö opetusneuvos Petteri Kauppinen opetus- ja kulttuuriministeriö maanmittausneuvos Raimo Vajavaara maa- ja metsätalousministeriö tutkimusjohtaja Laura Höijer ympäristöministeriö johtaja Yrjö Viisanen Ilmatieteen laitos palvelujohtaja Kari Tilli Tekes yksikön johtaja Susan Linko Suomen Akatemia pääsihteeri Tuija Karanko Suomen Puolustus- ja Ilmailuteollisuusyhdistys ry

10 Kärjet avaruusstrategiassa vuosille Arktista liiketoimintaa avaruustekniikan keinoin Vahvistetaan arktisen toimintaympäristöön liittyvää ja elinkeinoelämässä tarvittavaa osaamista sekä kehitetään avaruustoiminnan avulla lisäarvoa tuottavia ratkaisuja. Avoin paikkatieto vahvistaa palveluiden kilpailukykyä Monipuoliset havaintosensorit ja satelliitit tuottavat massiivisen tietomäärän, jollaista ei koskaan aiemmin ole ollut käytössä. Tietomäärä yhdistettynä neljään globaaliin paikannussatelliittijärjestelmään (GPS, GLONASS, Compass, Galileo) mahdollistaa älykkäitä ratkaisuja. Teknologian ja tutkimuksen hyödyntäminen ja kansainvälistäminen Suomalaista teknologiaosaamista hyödynnetään ja tutkimustoiminta kansainvälistyy etenkin ESAn ja EU:n ohjelmien avulla. Teollisuus erikoistuu merkittäväksi kansainväliseksi tekijäksi Suomalaisten yritysten kestävää kilpailukykyä kehitetään tutkimuksen keinoin.

11 Arktinen

12 Pohjoisessa on paljon tekeillä nyt Tekes: arktinen teknologia suomalaisten yritysten liiketoimintastrategioissa, 128/2002 CSA-Tekes yhteishaku 2004 myöhemmin kaavailu Polarsat (PCW) Norjan Stoltenbergin pohdinta pohjoismaisesta yhteistyöstä, 2009 TEM: Arktinen ja Itämeren kasvuealue Suomen intressien polttopisteessä, 43/2010 ESA: Space and the Arctic WG status report, ESA: Workshop on the future of space cooperation in the Arctic region, TEM: Katse pohjoiseen, PolarView: The contribution of space technologies to Arctic policy priorities, March 2012 Euroopan Komissio: Arktista aluetta koskevan Euroopan unionin politiikan määrittely: edistyminen vuodesta 2008 ja seuraavat vaiheet, European Commission: Space and the Arctic, Ilmatieteen laitoksen Arktinen työpaja Tekesin strateginen avaus Arktisessa teemassa Pääministeri Jyrki Katainen tapasi Helsingissä Norjan pääministeri Jens Stoltenbergin, keskustelujen pääaiheeksi nousi maiden välisen arktisen yhteistyön syventäminen. Uusi kansallinen arktinen strategia julkaistaan kesällä 2013

13 Strategiset tutkimusavaukset Arktinen toimintaympäristö ja sen mahdollisuudet, 2012 Merkitys elinkeinoelämälle Arktiseen alueeseen ja arktisiin olosuhteisiin liittyvällä osaamisella on suuri mahdollisuus kehittää Suomeen uutta liiketoimintaa. Arktisen osaamisen kautta kehittyvä liiketoiminta perustuu Suomen luontaisiin vahvuuksiin, jolloin saavutetaan pysyvää kilpailuetua pitkällä tähtäimellä Todennäköinen tulema Tavoite/visio Tavoitteena on tunnistaa ja kehittää potentiaalisimpia arktisia osaamisia sekä luoda Suomelle visio ja tiekartta konkreettisiksi jatkotoimiksi arktisen osaamisen hyödyntämiseksi. Tuloksena lupaavimmat osaamisalueet, joiden kehittämisen kautta on mahdollista edetä kohti konkreettista liiketoimintaa. Syntyy visio ja roadmap suomalaisille valinnoille

14 Arktinen strateginen avaus-projektit, 2012 VTT Arktinen SAMCoT yhteistyö AALTO Transformation in transportation OULUN YLIOPISTO Arktinen ajoneuvotestaus VTT Lumi- ja jääosaaminen arktisen liiketoiminnan alustaksi ROVANIEMEN KOULUTUS- KUNTAYHTYMÄ Arktinen liiketoiminta arvoverkossa VTT Arktisen osaamisen tiekartta OSEKK Tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen OULUN YLIOPISTO Tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen TTY Arktinen ajoneuvotestaus LAPIN YLIOPISTO Emprovement of EIA IL Arktiset Reaaliaikaiset satelliittipalvelut SYKE GL VTT Arktinen toimintaympäristö ja sen mahdollisuudet ( ) ja

15 Arktinen on kansainvälinen kysymys Myös esim. FP7-puiteohjelman Liikennetutkimuksen projekti ACCESS Arctic Climate Change, Economy and Society, Lapin yliopisto

16 Ajankohtausta esim: Vapaavuori Norjassa: Arktista yhteistyötä ja sijoituksia Suomeen Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori on maanantaina työvierailulla Oslossa. Matkallaan hän keskustelee elinkeino- ja kauppaministeri Trond Gisken kanssa Norjan ja Suomen yhteistyön lisäämisestä arktisilla alueilla. Lisäksi Vapaavuori keskustelee biomassan kestävyyskriteereistä öljy- ja energiaministeriön valtiosihteerin Per Rune Henriksenin kanssa. Norjan eläkerahastossa teemana ovat rahaston sijoituspolitiikka ja mahdolliset sijoitukset Suomeen. Vierailullaan elinkeinoministeri Vapaavuori tutustuu myös Innovasjon Norgeniin, joka on maan hallituksen tärkein organisaatio innovaatioiden ja kehityksen vauhdittamiseksi norjalaisyrityksissä ja teollisuudessa. Illalla ministeri Vapaavuori tapaa suomalaisyritysten edustajia Norjalaissuomalaisessa kauppayhdistyksessä. Norjassa toimii noin 250 suomalaisyritystä, erityisesti mm. teknologian ja rakennusteollisuuden aloilla. erityisasiantuntija Maria Kekki, TEM, puh

17 Pääministeri Katainen Barentsin euroarktisesta yhteistyöstä: Lisää yhteyksiä yli valtioiden rajojen Tiedote 260/ Barentsin euroarktinen neuvosto kokoontui 3. ja 4. kesäkuuta Norjan Kirkkoniemessä 20-vuotisjuhlakokoukseen, jossa keskusteltiin Barentsin alueen eli Pohjoiskalotin ja Venäjän luoteisalueiden kehittämisestä ja maiden välisestä yhteistyöstä. Barentsin euroarktisen neuvoston jäseninä ovat Pohjoismaat, Venäjä ja EU. Suomi on Barentsin euroarktisen neuvoston seuraava puheenjohtaja, kun puheenjohtajuus siirtyy Suomelle Norjalta tämän vuoden lokakuussa. Puheenjohtajana Suomi tulee pitämään esillä muun muassa alueen kaivosteollisuuden ja liikenteen kysymyksiä sekä ilmastonmuutoksen vaikutusta alueen herkkään ympäristöön. "Alueellisten toimijoiden keskinäisen yhteistyön lisääminen Pohjois-Euroopassa on Suomelle tärkeää. Pääministeri Medvedevin kanssa käydyssä keskustelussa oli esillä muun muassa maiden innovaatioalan yhteistyö sekä yhteistyömahdollisuudet arktisella alueella käytettävien laivojen rakentamisessa. Lisätietoja: pääministerin erityisavustaja (kv-asiat) Antti Vänskä, p ja viestintäasiantuntija Päivi Mutanen-Pirttilä, p

18 Avoin data kaukokartoitus, paikannus

19 Avoin data Paikkatieto ja ympäristötieto Tarpeita ja mahdollisuuksia Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine. Avoimen tiedon merkitys kasvaa. Tiedon käsittelyyn ja jalostamiseen tarvitaan uusia yhteen toimivia menetelmiä. Aiheeseen liittyy erittäin suuri hyödyntämis- ja liiketoimintapotentiaali eri elinkeinoelämän aloilla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Osaamisesta ja osaajista on puutetta. Tutkimuksen ja uuden osaamisen kehittämisen aiheita Avoin data julkisen ja yksityisen sektorin eri lähteistä Ihmisten ja sensoreiden tuottaman datan jalostaminen ja hyödyntäminen Datan reaaliaikainen käsittely Tutkimustyössä käytettävät uudet tiedon käsittelyn ja jalostamisen työkalut ja niiden laaja hyödyntäminen sekä kaupallistaminen

20 Avoin data paljon julkisia aloitteita ICT 2015 työryhmän suositusten toteuttaja Suomen Akatemia Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymä (LYNET), esim. VM 24/2011 YM:n Monitor-ohjelmat LVM:n KIDE-ohjelma LVM Liikenteen ja viestinnän avoin tieto, rap. 10/ /view/ VM:n Avoimen datan ohjelma Tieto käyttöön, OKM 4/2011 Sijainti yhdistää, Kansallinen paikkatietostrategia , MMM 3/ Suomen Ilmastonmuutoksen kansallisen sopeutumisstrategian päivitys, MMM, 2013 ETLA: Does marginal cost pricing of public sector information spur firm growth?, 1260/ Tekes, mm. Älykäs rakennettu elinympäristö, Luonnonvarat ja kestävä talous Euroopan Unionin Copernicus ja sen Sentinel-satelliitit Euroopan avaruusjärjestön ja EUMETSATin satelliitit INSPIRE direktiivin toteuttaminen

21 Suomalaista osaamista satelliitti-kaukokartoituksessa, mm.

22 Myös Euroopan avaruusjärjestö panostaa tähän alueeseen Data volumes involved (Tera to Exa scale) and their trends, the utilisation of streaming of data from presently available and upcoming satellites, and from ubiquitous ground devices. Challenges of data access, including timeliness, needs and policies for dissemination, data capture, storage, search, sharing (including use of interoperability standards), transfer capacity, mining and analysis (including identification of representative samples), fusion, systematic and peak processing, and visualisation. Reference to specific domains, e.g. climatology, meteorology, oceanography, maritime monitoring, land cover/use monitoring, geology, support to situational awareness, geo-based statistics and economy, among others. Today s commonly accepted big data brand - volume, variety (combining manifold data types), velocity (managing to drink from the fire hose ), and veracity (data trustworthiness) - may be of further guide.

23 Strategiset tutkimusavaukset - Avoin data, analytiikka ja algoritmit, 2012 Merkitys elinkeinoelämälle Tieto on luonnonvaroihin rinnastettava raaka-aine Avoimen tiedon merkitys kasvaa Osaamisesta ja osaajista on puutetta Todennäköinen tulema Uutta osaamista ja osaajia Uusia menetelmiä ja työkaluja Uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille Mahdollisesti joku tarkemmin määritelty laajempi yhteistyöaihe Tavoite/visio Luodaan tiedon käsittelyyn ja jalostamiseen uusia yhteen toimivia menetelmiä, joita kokeillaan ja hyödynnetään elinkeinoelämän eri aloilla sekä yksityisellä että julkisella sektorilla

24 Avoin data Paikkatieto ja ympäristötieto Strategiset tutkimusavaukset - Avoin data, analytiikka ja algoritmit, 2012 Rahoitetut projektit 2012 Geologian tutkimuskeskus, Ilmatieteen Laitos, Metsäntutkimuslaitos ja Turun yliopisto: Uudet laskentamenetelmät julkisten aineistojen tehokkaaseen hyödyntämiseen Geodeettinen laitos: Sijaintipohjaisten palveluiden murros Oulun yliopisto: LST - uusi lähestymistapa kompleksisen datan analyysiin ja visualisointiin Aalto-korkeakoulusäätiö: Qualidat - Laadukkaalla tiedolla oikeisiin päätöksiin VTT: Open Data End-user Programming (ODEP) TTY-säätiö: Monitaajuussignaalin materiaalivasteet TTY-säätiö: Mittausdatan analyysimenetelmiä yksittäisten solujen tutkimiseksi in vivo Oulun yliopisto: Algoritmipohjainen monidimensioisen videon ja avoimen datan yhdistäminen sekä analyysi Avoin data, analytiikka ja algoritmit (

25 Avoin data Paikannus, lukuisia aloitteita EU:ssa, ESAssa ja Suomessa Kansallinen LVM Älyliikennestrategia Paikkasidonnaiset liikenteen palvelut, VTT, 173/2011 Suomen Galileo-ryhmä: Satelliittipaikannus kehittyy soveltamisen mahdollisuuksia viranomaistoiminnassa (LVM 2013) Sisätilapaikannus 3D kaupunkimallinnus EU SESAR lentoliikenne ecall ja esafety FP7 Tranport/Galileo syntyneet projektit: Komissio ja sen alainen GNSS Supervisory Agency (GSA) ESA EGEP ohjelma

26 SUOMALAISTA OSAAMISTA SATELLIITTI- PAIKANNUKSESSA MM.

27 Paikannuksen mahdollisuudet Toimintaympäristö Erämaa Maaseutu Esikaupunki RTK-GPS, PPP MEMS sensorit Loran-C Solupaikannus TOA UTDDA EOTD Kaupungin keskusta Sisätila ultraääni Etätunnistus RFID Lähiverkkopaikannus, WLAN, BT Solupaikannus CI, TA, Rx 0,1 0, Tarkkuus, m

28 SUOMALAISTA OSAAMISTA SATELLIITTI- TIETOLIIKENTEESSÄ, MM.

29 ESAn integroitujen sovellutusten aloite on mahdollisuus kehittää paikannus- ja kaukokartoitus jne. osaamista kohti palveluita.

30 Lähde: Pekka Sarkola,

31 Älyliikentessä kansallisia ja eurooppalaisia avauksia

32 Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut toisen sukupolven älystrategian liikenteelle. Strategia jatkaa älyliikenteen sulauttamista osaksi kaikkia liikennemuotoja ja suomalaista liikennepolitiikkaa. Tavoitteena on saada Suomeen maailman edistyneimpiin ja tehokkaimpiin kuuluva liikennejärjestelmä, joka tunnetaan myös vastuullisuudestaan. Suomi julkaisi maailman ensimmäisen älyliikenteen strategian vuonna Strategialla muun muassa lisätään liikenteen tietopalveluja, parannetaan liikennejärjestelmän tuottavuutta ja tehokkuutta sekä edistetään tieto- ja viestintäteknologisten innovaatioiden syntymistä. Liikenteen älystrategia toteutetaan kärkihankkeilla. Hankkeiden kustannusarvio vuosille on noin 300 miljoonaa euroa. Kärkihankkeet toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä. Hankkeista suurimpia ovat liikennejärjestelmän tilannekuvan ja ohjausjärjestelmien sekä yhtenäisen joukkoliikennejärjestelmän rakentaminen. Kärkihankkeisiin kuuluvat myös älykäs liikenteenvalvonta, turvajärjestelmien kehittäminen ja logistisen toimitusketjun yhteentoimivuus. Globaalit älyliikennemarkkinat ovat kymmeniä miljardeja euroja. Lisätietoja liikenneneuvos, yksikön päällikkö Risto Murto, p , liikenneneuvos Marko Forsblom, p ,

33 Tiede ja teknologia

34 Tiede ja avaruusteknologia ESA, EU, kansallinen taso Osallistuminen Euroopan avaruusjärjestön ohjelmiin ja sen avaruusalusten tieteellisten mittalaitteitten kansallisesti rahoitettu toteutus. Suomen Akatemia on rahoittanut varsinaista tiedettä. ESAn teolliset satelliittien urakkakilvat (lähinnä tiedeluotaimet ja kaukokartoitussatelliittit) STRIN-prosessi on tukenut mm. Suomen teollisuuden kilpailukykyä. ESAn teknologiaohjelmat: GSP, TRP, CTP, EGEP, GSTP, ARTES 3-5, ARTES 20, ARTES 8 ja 11 ESAn integroitujen sovellutusten ohjelma (IAP=ARTES 20) kaukohavainnointi pääroolissa hankkeissa. Aktivaattorina Miranda Saarentaus Euroopan Komission 7. puiteohjelma: avaruustiede, kaukokartoitustutkimus, Sentinel-satelliitit -> jatkossa Komission Galileo, Copernicus ja Horizon2020 ohjelmat

35 Tiede ja avaruusteknologia tulevia avaruuslentoja Kaukokartoitus EE7 Biomass EE8 MetOP SG Sentinel 5 Sentinel Next Gen Paikannus Galileo Next Gen ESAn Tiedeohjelma Tietoliikenne NEOSAT LOFT, STE-QUEST, ECHO, PLATO, MarcoPolo R Eksploraatio Exomars (2018)

36 Euroopan avaruusjärjestö, Suomen valinnat

37 Suomen panostus ESAaan

38 ESAn teknologiaohjelmat mahdollisuus T&K:hon ESAn Tiedeohjelma

39 Esim. ESAn perusteknologiaohjelma TRP kattaa kaikki avaruustoiminnan alat

40 EU HORIZON 2020 TULEVA PUITEOHJELMA Topic Annual funding, M Comment Satellite navigation 40 ESA s EGEP navigation satellite technology programme could be funded by EC 1 Jan 2015 onwards? Earth Observation 60 More funding in Copernicus programme Space debris and space weather Critical and other spacecraft technologues Space Science and Space Exploration 20 EC has SST (space surveillance and tracking) programme under preparation 40 ESA, EDA, EC collaboration 40 TOTAL 200

41 Tekesin rahoittamia projekteja tieteessä ja avaruusteknologiassa Aalto yliopiston ICEYE hanke BepiColombo-merkuriusluotaimen SIXS ja MIXS avaruuslaitteet, Helsingin yliopiston johtama teollinen konsortio, Aalto-2 Cubesat-satelliitti QB50-konstellaatioon

42 Kiitos!

43 Hakuteksti netissä ja muita lisätietoja

44 Kestävää kilpailuetua avaruustoimintaa hyödyntäen Suomen avaruustoiminnan strategian kärkihankkeita haetaan Avaruustoiminta: avaruuskäyttöön kehitettävät teknologiat sekä satelliittien tuottaman tiedon hyödyntäminen. Avaruustoiminta on arkea. Satelliittien keräämä ja välittämä informaatio on muuttanut yhteiskuntaa ja vaikuttaa päätöksenteossa. Satelliittien toimintaan perustuvaa liiketoimintaa syntyy etenkin paikannuksessa ja ympäristömittauksissa. Euroopan Copernicus, Galileo sekä ESAn ja EUMETSATin järjestelmät ovat globaalisti merkittäviä. Avoimesti saatavan tiedon aikakautena Suomella on hyvät valmiudet kehittää kestävää kilpailuetua tuottavia ja globaaliin vientiin tähtääviä ratkaisuja erityisesti ympäristötiedon, paikannuksen ja tietoliikenteen osaamista yhdistäen.

45 Kestävää kilpailuetua avaruustoimintaa hyödyntäen Haun tutkimushankkeilla pyritään kehittämään kansallista avaruustoimintaa ja löytämään uusien ratkaisujen avulla liiketoimintaa. Avaruustoiminta osuus hyvin Suomen taloutta uudistamaan pyrkiviin Tekesin strategisten ohjelmien alueisiin kestävä talous (ympäristö, luonnonvarat, ilmasto) elinvoimainen ihminen (ihmisten turvallisuus ja terveys) älykäs elinympäristö (eläminen kaupungeissa, liikenneverkot) Hankkeiden toteuttaminen tiiviissä kansainvälisessä yhteistyössä ja elinkeinoelämän kanssa verkottuneena tutkimuksena edistää osaamisen ja syntyvien tulosten hyödyntämistä.

46 Kestävää kilpailuetua avaruustoimintaa hyödyntäen Hankkeet rahoitetaan osana Tekesin avaruustoiminnan kokonaisuutta, johon sisältyy Suomen osallistuminen Euroopan Avaruusjärjestön toimintaan. Vuonna 2013 Tekesin avaruusrahoitus on 18,9M. Hakuun tulleet ehdotukset voivat tulla rahoitettavaksi myös ESAn ohjelmissa, joka on hitaampi väylä. Tämä kesä on välikausi ei EU:n puiteohjelmahakua. Horisontti 2020 puiteohjelman ensimmäinen haku avautuu joulukuussa tai tammikuussa.

47 Hakuaika Haku avautuu ja päättyy klo 16:00 Hakemukset jätetään sähköisen järjestelmän kautta. Hakemukset otetaan käsittelyyn, kun kaikki tarvittavat tiedot on toimitettu infotilaisuus Tekesissä haun sisältö, muut ohjelmat vastataan hakijoiden kysymyksiin mahdollistetaan hakijoiden verkottuminen neuvonta- ja sparrauspäivä Tekesissä mahdollisuus kahdenkeskiseen keskusteluun (45 60min) Tekesin asiantuntijaryhmän kanssa. Hakijoita pyydetään etukäteen toimittamaan lyhyt kuvaus aiotun hakemuksen sisällöstä. Neuvontapäivän jälkeen selkeästi haun tavoitteisiin tai sisältöön sopimattomille ehdotuksille annetaan tästä kirjallinen kannanotto.

48 Hakuteema Arktista liiketoimintaa avaruustekniikan keinoin Vahvistetaan arktisen toimintaympäristöön liittyvää ja elinkeinoelämässä tarvittavaa osaamista sekä kehitetään avaruustoiminnan avulla lisäarvoa tuottavia ratkaisuja. Avoin paikkatieto vahvistaa palveluiden kilpailukykyä Monipuoliset havaintosensorit ja satelliitit tuottavat massiivisen tietomäärän, jollaista ei koskaan aiemmin ole ollut käytössä. Tietomäärä yhdistettynä neljään globaaliin paikannussatelliittijärjestelmään (GPS, GLONASS, Compass, Galileo) mahdollistaa älykkäitä ratkaisuja. Teknologian ja tutkimuksen hyödyntäminen ja kansainvälistäminen Suomalaista teknologiaosaamista hyödynnetään ja tutkimustoiminta kansainvälistyy etenkin ESAn ja EU:n ohjelmien avulla. Teollisuus erikoistuu merkittäväksi kansainväliseksi tekijäksi Suomalaisten yritysten kestävää kilpailukykyä kehitetään tutkimuksen keinoin.

49 Hakijat Julkista tutkimusta tekevät organisaatiot. Yritysten hankkeille haku on jatkuva Yritykset voivat osallistua hakuun myös tutkimushankkeiden kanssa rinnakkaisilla hankkeilla.

50 Rahoitustasot Tutkimusprojektin tyyppi Laajat, tiiviin kansainvälise n yhteistyön projektit Muut projektit Ulkopuolisten hyödyntäjien rahoitus projektille Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus 70 % 60 % 10% - Innovaatioläheinen julkinen tutkimus (erityistapaus) 70% 70 % 25 % + muu panostus Strategiset tutkimusavaukset 70 % 60 % ei vaadita Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa 70 % 70 % ei vaadita Tieteen suurhankkeiden ja avaruuslaitteiden toimitushankkeissa Tekesin rahoitusosuus voi olla 100%.

51 Testaa ajatuksesi: jos olet ajatellut jatkaa aiempaa tutkimustasi - joku toinen Tekesin rahoitusmuoto (tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa, elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimus tai yritysten kanssa toteutettava tutkimus) on todennäköisesti osuvampi valinta jos et pysty kuvaamaan, mikä hankeaihiossasi on uutta (mittakaavana maailma) - se ei todennäköisesti ole uusi avaus jos joudut kovin miettimään mikä hankkeessasi on strategista sillä ei todennäköisesti ole riittävän uudistavaa merkitystä elinkeinoelämälle jos sinulla on teeman aihealueelle sopiva idea, joka toteutuessaan ja onnistuessaan avaa uusia liiketoiminnallisia mahdollisuuksia tai muuttaa liiketoimintaa muuten merkittävästi, aihetta kannattaa jalostaa eteenpäin! Jos aiempaa tutkimusta aiheesta niin näkökulman pitää olla kokonaan uusi Pitää kertoa maailmanlaajuinen uutuusarvo ja olla mahdollisuus johtaa Suomen teollisuuden kannalta merkittävään liiketoimintaan perustele hakemuksessa merkittävyys ja kasvumahdollisuus (hyvä visio) Projektit eivät voi olla päällekkäisiä, mutta voivat tuoda merkittävää lisäarvoa ja täydentää jo aiemmin toteutettuja ja käynnissä olevia projekteja ja ohjelmia (esim. Tekesin ohjelmat, SHOKit ja EU-projektit).

52 Lisätiedot Yhteyshenkilöt Pauli Stigell, asiantuntija Kimmo Kanto, palvelujohtaja, Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa: Suomen uusi kansallinen avaruusstrategia