TYÖLLISYYSYKSIKÖN PERUSTAMINEN JA ORGANISOINTI 1. Joensuun työllisyysluvut Kaupungin työllistämistoimet... 4

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖLLISYYSYKSIKÖN PERUSTAMINEN JA ORGANISOINTI 1. Joensuun työllisyysluvut... 2 2. Kaupungin työllistämistoimet... 4"

Transkriptio

1 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 1 (25) TYÖLLISYYSYKSIKÖN PERUSTAMINEN JA ORGANISOINTI 1. Joensuun työllisyysluvut Kaupungin työllistämistoimet Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet vuonna Nuorten työllistäminen Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Vaikeasti työllistyvän oppisopimuskoulutus Yhdistyksille myönnettävä puskurilaina Yhdistyksille myönnettävä työllistämislisä Muu toimintatuki yhdistyksille Työllistämistä edistävät projektit ja kokeilut Kajo-keskus -projekti Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hanke Polkuja yrityksiin -projekti Työtä ja tukea arkeen -hanke Osaaminen Näkyväksi 2 -projekti Potkua Työelämään -työllisyyshanke Nuorten työtalkoot Työvoiman palvelukeskus Kuntakokeilu Muut työllistämistä edistävät toimenpiteet Vuorotteluvapaa Kuntouttava työtoiminta Toiminnallisen työkyvyn selvittelyt Osallistava sosiaaliturva Sosiaalisten näkökulmien huomioiminen kaupungin hankinnoissa Työllistämisen budjetti Tutustumiskäynti Kuopion ja Oulun työllistämiseen Työllistämisen organisointi Työllistämisen resurssit Kuntien työllistämisvelvoitteiden muutokset vuoden 2015 alusta Työmarkkinatukilaskutuksen muutos alkaen Työvoiman palvelukeskuksen muutokset Ehdotukset työllistämisen toimintalinjasta ja organisoinnista v alusta lukien Ehdotukset toimintalinjaan Ehdotukset organisointiin...23

2 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 2 (25) TYÖLLISYYSYKSIKÖN PERUSTAMINEN JA ORGANISOINTI Kaupunginvaltuusto on antanut tehtäväksi laatia ehdotus työllisyysyksikön perustamisesta ja organisoinnista. Tehtävän on määrä olla valmis mennessä, vastuuhenkilönä henkilöstöjohtaja. 1. Joensuun työllisyysluvut Ely-keskuksen työllisyyskatsaus: Pohjois-Karjalassa oli helmikuussa 2014 työttömiä työnhakijoita noin Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pohjois-Karjalassa vain 0,6 %, kun vastaava lisäys koko maassa oli 11,3 %. Työttömien osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa 16,2 % eli nyt 4. eniten kaikista maakunnista. Maakunnan vaikeaan rakennetyöttömyyteen ei ole näköpiirissä nopeaa parannusta. Myös nuorisotyöttömyys on merkittävä haaste, mutta nuorten aktivointiaste on Pohjois-Karjalassa maan korkein ja sitä pidetään korkealla tasolla myös jatkossa. Joensuussa vuonna 2013 työttömyysprosentti oli keskimäärin 15,9 ja työttömiä oli 5514 henkilöä. Näistä oli miehiä 3150 ja naisia Nuoria työttömiä oli 875, yli 50 -vuotiaita 1980, ulkomaalaisia 399, pitkäaikaistyöttömiä Samaan aikaan työllistettyinä oli yhteensä 781 eli 2,3 % työttömistä. Työharjoittelussa tai työkokeilussa oli 254 henkilöä, työvoimakoulutuksessa 436, valmennuksessa 49 ja muissa palveluissa Ilman näitä aktivointitoimenpiteitä työttömyysprosentti olisi ollut 22,6 %. Vuonna 2012 Joensuun keskimääräinen työttömyys oli 15,1 % ja vuonna ,0 % Kolmessa vuodessa työttömyys noussut 1,9 prosenttiyksikköä. Työ- ja elinkeinotoimistolla on Pohjois-Karjalan alueella käytettävissä palkkatukiin, työvoimakoulutusten hankintaan, starttirahalausuntoihin, valmennuspalveluihin, työllisyyspoliittisiin avustuksiin sekä yritystoiminnan kehittämispalveluihin yhteensä miljoonaa euroa vuodelle 2014 myönnettyä rahaa ja lisäksi viime vuodelta siirtynyttä rahaa 1,4 miljoonaa euroa eli yhteensä noin 23,8 miljoonaa euroa. Alustavasti vuoden 2014 rahaa on suunniteltu käytettäväksi palkkatukiin 8,24 miljoonaa euroa tuon vuodelta 2013 siirtyneen 1,4 miljoonan euron lisäksi eli yhteensä 9,64 miljoonaa euroa ja työvoimakoulutuksiin sekä muiden palveluiden hankintoihin 13,2 miljoonaa. Tämän momentin käyttöä ja rahan kulumista seurataan koko ajan, ja tarvittaessa siirretään rahaa momentin sisällä eli jos esim. palkkatukiin tarvitaan lisää niin sitä siirretään koulutushankinnoista. Vuonna 2013 kohdennettiin palkkatuista yli 40 % pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen, lähes 24 % nuorten työllistämiseen, osa-työkykyisten työllistämiseen yli 9 %, yli 55 -vuotiaiden työllistämiseen 5,6 % ja muiden ryhmien työllistämiseen loput eli yli 20 %. Eli hallituksen tahdon mukaisesti pitkäaikaistyöttömät ja nuoret ovat ensisijaisia työllistämistuella työllistettäviä. Erilaisissa aktivointiasteeseen laskettavissa palveluissa oli helmikuun lopussa yhteensä pohjoiskarjalaista mikä on lähes kahdeksan prosenttia maakunnan työvoimasta. Valtaosa palveluissa olevista oli joko koulutuksessa (lähes hlöä) tai työllistettynä (runsas hlöä). Aktivointiaste3 oli 32,9 %, mikä on toiseksi korkein kaikista ELY-keskusalueista. Nuoria alle 25-vuotiaita oli erilaissa palveluissa helmikuun lopussa ja nuorten aktivointiaste oli Pohjois-Karjalassa maan korkein (44,7 %). Valtaosa työttömistä sijoittuu uuteen työhön kolmen kuukauden kuluessa. Työttömistä osa kuuluu rakennetyöttömiin ja pitkäaikaistyöttömiin.

3 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 3 (25)

4 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 4 (25) 2. Kaupungin työllistämistoimet Kaupungin työllistämistoimet vuodelle 2014 näkyvät selkeimmin henkilöstö- ja työllisyysjaoston hyväksymästä työllisyysohjelmasta. Vuoden 2014 talousarviossa on työllisyyden hoitoon 6,596 miljoonan euron nettomääräraha. Tulosalue sisältää työllistämisen palkkatuen, kaupungin maksuosuuden yli 500 päivää maksetusta ns. passiivisesta työmarkkinatuesta, koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöllistämisen sekä henkilöstön sijoituspalvelut.

5 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 5 (25) Määrärahasta katetaan myös kuntakokeilun ja työllistämispalveluiden toiminta- ja palkkakulut (ml. työttömien terveydenhoitajan palkkakulut) ja työllistämisprojektien kaupungin rahoitusosuudet. Joensuun kaupungin työttömyysprosentti oli kuluvan vuoden syyskuussa 14,8 % ja alueen työssäkäyvien henkilöiden lukumäärä Työttömiä työnhakijoita oli 5 129, joista miehiä 56,9 % ja naisia 43,1 %. Pitkäaikaistyöttömiä oli (29,3%) ja alla 25-vuotiaita 768 (15,0%). Työttömyysaste on ollut koko vuoden 0,5 1,2 %-yksikköä edellisvuotta suurempi. Työttömiä oli syyskuussa 462 henkilö edellisvuotta enemmän. Kausivaihtelu mm koulujen päättymisestä ja alkamisesta johtuen on edelleen suurta: työttömyys on tyypillisesti lokakuussa matalimmillaan ja heinäkuussa korkeimmillaan. Pitkäaikaistyöttömien määrän arvioidaan hieman lisääntyvän kuluvan vuoden tasosta. Nuorten työllisyystilanne Joensuussa on edelleen keskimääräistä vaikeampaa. Työllistämispolitiikan painopiste on lähivuosina edelleen nuorten ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyssä ja vähentämisessä. Nuorten työttömyyden ehkäisyyn ja vähentämiseen pyritään vaikuttamaan muiden nuoriin kohdistuvien toimenpiteiden lisäksi osallistumalla Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hankkeeseen. Pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen pyritään vaikuttamaan välisenä aikana toteutuvalla Joensuun ja Outokummun kaupunkien työllisyyden kuntakokeilulla. Hallitusohjelman mukaisessa kuntakokeilussa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille. Kokeilussa pyritään löytämään uusia paikalliseen kumppanuuteen perustuvia työmarkkinoille integroivia malleja, jossa työllistymistä edistäviä palvelua suunniteltaessa otetaan huomioon nykyistä paremmin sekä työttömien työnhakijoiden että paikallisten työmarkkinoiden tarpeet. Työllistämismäärärahaa kohdennetaan näiden tavoitteiden mukaisesti. Kunnat maksavat Kelalle puolet yli 500 päivää maksetusta ns. passiivisesta työmarkkinatuesta. Vuonna 2014 kaupungin maksuosuuteen on varattu 4,248 milj. euroa. Passiivisen työmarkkinatuen saajia on keskimäärin 1000 henkilöä/kk. Passiivisen työmarkkinatuen kaupungin maksuosuuden määrää pyritään vähentämään lisäämällä työkokeilun ja kuntouttavan työtoiminnan määrää. Pitkäaikaistyöttömien ohjaamista koulutukseen tai työhön yrityksiin lisätään kuntakokeiluun palkattujen koulutus- ja työhönvalmentajien avustuksella. Lisäksi yhdistysten työllistämistä tuetaan hankerahoituksella, toimintatuella, työllistämislisällä ja puskurilainalla. Työvoiman palvelukeskuksessa laaditaan vaikeasti työllistyville yksilöllisiä aktivointisuunnitelmia ja toimenpideyhdistelmiä. Tavoitteena on työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavien työttömien työllistyminen, työkyvyn ylläpito ja kuntoutuminen työelämään eri viranomaisten kiinteään yhteistyöhön perustuvan toimintamallin avulla. Työvoiman palvelukeskus on Joensuun seudun työ- ja elinkeinotoimiston, kaupungin, seudun kuntien ja Kelan yhteinen yksikkö. Palvelukeskuksen vaikuttavuutta pyritään edelleen parantamaan. 2.1 Toiminnalliset tavoitteet ja toimenpiteet vuonna Tavoitteena on, että Kelan työmarkkinatuen laskutus vuonna 2014 on enintään euroa. Toimenpiteinä ovat: a. Kaupungin palkkatukityöllistämisen määrä on 150 työtöntä henkilöä kuukaudessa. b. Työkokeilupaikkojen tarjoaminen.

6 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 6 (25) c. Pitkäaikaistyöttömien kuntouttavien työtoimintapaikkojen lisääminen 605 paikkaan. Kuntouttava työtoiminta on sosiaali- ja terveyslautakunnan vastuulla ja tavoite on tilaajan asettama. d. Järjestöille myönnettävän työllistämislisän aktiivinen käyttö ja yleensä työllistävien yhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen. e. Kuntakokeilun tavoitteiden ja toiminnan tukeminen. 2. Tavoitteena on vähentää nuorten työttömyyttä seuraavilla toimenpiteillä a. Kesätyöllistämistä painotetaan nykyistä enemmän sosiaaliseen työllistämiseen, tavoitteena antaa työpaikka 300 opiskelijalle ja koululaiselle, joista osa yritystuella yrityksiin. Tavoitteena on lisäksi kohdistaa kesätyöllistämisen määrärahoja nykyistä enemmän toimeentulotukiasiakkuuden piirissä oleville. b. Tukemalla Nuorisoverstaan toimintaa siten, että vähintään 75 nuorta saa työ- tai harjoittelupaikan Nuorisoverstaalla. c. Tarjoamalla nuorille työkokeilupaikkoja. d. Tarjoamalla nuorille oppisopimuspaikkoja. e. Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hankkeen tavoitteiden ja toiminnan tukeminen. 3. Lisäksi tavoitteena on tehdä 50 pitkäaikaistyöttömälle työ- ja toimintakykyselvitys Työllisyysprojektien, työpajojen ja puskurilainan kautta järjestöissä työllistetään tai tarjotaan työharjoittelu- tai kuntouttavan työtoiminnan paikka työttömälle joensuulaiselle. Vuoden 2014 kaupungin työllisyyttä tukevaksi toimenpideohjelmaksi henkilöstöyksikössä on laadittu seuraava ehdotus: 2.2 Nuorten työllistäminen Nuorten työverstas Myönnetään Nuorisoverstas ry:lle toimintatukea euroa nuorten työpajatoiminnan ylläpitoon. Tavoitteena on, että työpajassa on harjoittelupaikka 90 joensuulaiselle nuorelle. Työkokeilupaikat ja opiskelijoiden työharjoittelu Kaupunki tarjoaa työkokeilupaikkoja työ- ja elinkeinotoimiston (jäljempänä TE-toimisto) kautta tuleville joensuulaisille työttömille eri virastoissa. Työkokeilusta tehdään sopimus työttömän, TE-toimiston ja kaupungin kesken, kyseessä ei ole työsuhde vaan harjoittelusuhde. Opiskelijoille tarjotaan työharjoittelupaikkoja. Virastoille asetetaan tavoitteeksi tarjota vähintään 100 työkokeilupaikkaa TE-toimiston kautta tuleville työkokeilijoille vuoden 2014 aikana. Työkokeilupaikkojen ilmoittaminen siirretään vuonna 2014 LAURAjärjestelmään, josta kaupungin työkokeilupaikkatiedot toimitetaan sovitusti koontina TE-toimistoon. Ennen tätä kukin virasto ilmoittaa työkokeilupaikat hakuun suoraan TE-toimistoon.

7 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 7 (25) Nuorten työttömien oppisopimuspaikat Vuonna 2014 tarjotaan 10 oppisopimuskoulutuspaikka. Oppisopimus-paikkojen sijoittuminen määritellään virastojen tekemien esitysten perusteella. Koulutettavien edellytetään olevan alle 30 -vuotiaita joensuulaisia (kotikunta ), joilla ei ole aikaisempaa ammatillista tutkintoa. Poikkeuksellisesti oppisopimukseen voidaan hyväksyä henkilö, jolla on aikaisempi ammattitutkinto. Näissä tapauksissa aikaisemman ammattitutkinnon tulee olla pohjana tulevalle oppisopimuksen kautta tavoitellulle tutkinnolle. Muita valintaperusteita ovat mm. henkilön soveltuvuus kyseiselle ammattialalle, työttömyys ja työnhakijana olo. Oppisopimukset edellyttävät ohjaavan kouluttajan nimeämistä työpaikalle. Tehtävä on vaativa. Koulutuspalkkio on 70 euroa/kuukaudessa/ koulutettava. Koulutuspalkkion maksaa ao. virasto, jonka alaisuuteen oppisopimuskoulutettava otetaan. Työnantajana Joensuun kaupunki saa työttömien oppisopimuskoulutuksen ajalta TE-toimiston maksamaa palkkatukea ja lisäksi koulutuksen järjestäjä Pohjois-Karjalan Oppisopimuskeskus maksaa kaupungille oppisopimuskoulutuksessa olevista koulutuskorvausta, jonka määrä vaihtelee tutkinnoittain. Mikäli oppisopimuskoulutettava tarvitsee työssään oppimisvaikeuksien vuoksi erityisohjausta, Pohjois- Karjalan Oppisopimuskeskus voi myöntää kyseisen henkilön osalle korotettua koulutuskorvausta, joka on enintään 1,5 -kertainen normaaliin koulutuskorvaukseen nähden. Näissä tapauksissa virasto maksaa työpaikkakouluttajalle normaalin koulutuskorvauksen lisäksi kuukausittain 30 euron suuruista lisäkorvausta erityisohjauksen tarpeesta johtuen. Koululaisten ja opiskelijoiden kesätyöpaikat Henkilöstöyksikössä valmistellaan erillinen kesätyöpaikkaohjelma, joka tuodaan erillisenä henkilöstöjaoston käsittelyyn keväällä Kesätyöllistämiseen varataan euron määräraha. Kaksi kolmasosaa kesätyöpaikoista kohdennetaan toimeentulotukea hakeville nuorille. Kesätyöllistämisen ja pienyritysten kesätyöpaikkatuen määräytyminen ja ehdot määritellään vuoden 2014 kesätyöpaikkaohjelmassa. 2.3 Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen Palkkatuella työllistäminen Palkkatuella työllistäminen perustuu julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ja asetukseen. Kaupunki saa TE-toimistolta palkkatukea työllistäessään nuoria, pitkäaikaistyöttömiä ja osatyökykyisiä sekä velvoitetyöllistettyjä. Palkkatukityöllistämisen tavoitteena on mm. parantaa työnhakijan valmiuksia edetä työhön avoimille markkinoille, estää työttömyyden pitkäaikaistumista ja tasata alueellisia eroja. Vuonna 2014 kaupunki työllistää palkkatuella kuukausittain 150 henkilöä, joista on kuntakokeilun työllistettyjä 60 ja oppisopimuskoulutettavia 10 henkilöä. Työllistettyjen tulee olla joensuulaisia tai kotoutettavia, joiden asuinkunta ( ) on Joensuu.

8 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 8 (25) Työllistettyjen työaika vaihtelee palkkatukimuodosta riippuen. Korotettua palkkatukea saavien työaika on 25 tuntia viikossa (65,36 68,97 %:ia kokoaikaisen työajasta) tai 32,5 tuntia viikossa (85 % kokoaikaisen työajasta). Oppisopimuskoulutettavilla, osatyökykyisillä, pitkäaikaistyöttömillä ja osalla ohjaustehtävissä toimivilla työaika on 32,50 tuntia viikossa (85 %:ia kokoaikaisen työajasta). Velvoitetyöllistettyjen työ on kokoaikaista. Työllistettyjen työtehtäviin sijoittamisessa huomioidaan työyksiköiden tarvelähtöiset esitykset sekä tulevaisuuden työllisyysnäkymät eri toimialoilla. Kuntouttavassa työtoiminnassa oleville pitkäaikaistyöttömille pyritään räätälöimään palkkatukipaikkoja hallintokunnista. Näillä toimilla edistetään työttömän henkilön etenemistä kohtia avoimia työmarkkinointia tai koulutusta. Työllistämisessä etusijalle asetetaan 500 päivää työmarkkinatukea saaneet tai ne, jotka ovat siirtymässä työmarkkinatuen saajiksi, ja alle 25 -vuotiaat nuoret. Kuntakokeilun asiakkaiden osalta työllistäminen koskee myös yli 12 kuukautta työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta ja muiden sosiaali- ja terveystoimen palvelujen tarve. Yksittäisen työllistetyn tukityöjakson pituus vaihtelee työllisyyssäädösten ja TE-toimiston linjausten mukaisesti. Keskimääräinen tukityöjakso on 6 kuukautta, jonka jälkeen työn jatkomahdollisuus selvitetään työllisyysohjelman antamissa puitteissa. Osatyökykyisillä, pitkäaikaistyöttömillä ja velvoitetyöllistettävillä enintään 8 kuukautta. HUOM! Kun työttömyysturvalain määrittelemä työssäoloehto vuonna 2014 muuttuu 8 kuukaudesta 6 kuukauteen, tähän käytäntöön siirrytään vaiheittain. Poikkeuksena koulunkäynninohjaaja voivat työskennellä koko lukuvuoden, mikäli heillä on korkein korotettu palkkatuki käytettävissä. Oppisopimuskoulutuksessa tukijakso on 1 3 vuotta. Toisen vuoden palkkatuella (perustuella) kaupunki voi työllistää enintään kaksi kuukautta tai erityisestä syystä enintään sinne saakka kunnes kunkin henkilön työssäoloehto tulee täyteen. Kuntouttavan työtoiminnan ohjaustehtäviin palkattavien nk. työnsuunnittelijoiden tukityöjakso voi olla 2 vuotta ja avustavien ohjaajien 1 vuosi. Työllisyyden kuntakokeilun asiakkailla palkkatukijakso voi poikkeuksellisesti kestää koko TOPPIS - koulutuksen, noin vuoden ajan. Pidempi jakso edellyttää aina TE-toimiston palkkatukipäätöksen. Kuntakokeilun koulutus- ja työhönvalmentajat ohjaavat kaupungin työyksiköissä valmennuksessa, kokeilussa tai palkkatukityössä olevia kuntakokeilun asiakkaita hakeutumaan koulutukseen tai työhön avoimille mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Määrärahavaraus palkkatukityöllistämiseen netto euroa.

9 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 9 (25) 2.4 Vaikeasti työllistyvän oppisopimuskoulutus Korkeimpaan korotettuun palkkatukeen oikeutettu työtön henkilö voi suorittaa työsuhteensa aikana oppisopimuksella alan perus- tai ammattitutkinnon (esim. nuoriso-ohjaaja, lähihoitaja, kiinteistönhoitaja, laitos-huoltaja, liikuntapaikanhoitaja) tai tutkinnon osia (eri tutkinnot). Tämä väylä on käytettävissä sellaisille joensuulaisille lähinnä vuotiaille vaikeasti työllistyville työttömille, joilla ei ole koulutusta, koulutus on vanhentunut tai työtön joutuu vaihtamaan alaa terveydellisistä syistä. Oppisopimuskoulutus on mahdollista vain silloin, kun em. henkilöllä on käytettävissään palkkatukioikeutta koko oppisopimuksen ajaksi (lähes koko korotettu palkkatuki ja perustuki) ja henkilö on soveltuva alalle. Vaikeasti työllistävän työttömän oppisopimus edellyttää aina, että ao. työyksiköstä löytyy sopiva, työpaikkakouluttajaksi sitoutuva henkilö ja, että kouluttaminen on mahdollista huomioiden ao. työyksikön työtilanne ja henkilöstöresurssit. Työpaikkakouluttajan koulutuspalkkion osalta sovelletaan mitä edellä on mainittu nuorten työttömien oppisopimuskoulutus kohdassa. 2.5 Yhdistyksille myönnettävä puskurilaina Kaupunginhallitus on päätöksillään hyväksynyt yhdistyksille anomuksesta myönnettävän tilapäislainan, joka on suuruudeltaan enintään euroa työllistettyä kohden (henkilöstöjaosto ). Yhdistyksille voidaan myöntää työllistämislainaa enintään euroa työllistettyä kohden yhden tai useamman joensuulaisen pitkäaikaistyöttömän palkkaamiseen palkkatuella. Laina myönnetään määräajaksi, kuitenkin enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Laina maksetaan takaisin eräpäivänä yhdessä erässä, tai välittömästi työllistämistoiminnan päättyessä kokonaan tai osittain. Laina on koroton. Menettelyn piiriin voi päästä yhdistys, joka ei muuten pysty työllistämään kassavarojen vähyyden vuoksi. Laina on tarkoitettu vain yhdistyksille, yrityksille lainaa ei myönnetä. Lainalla on ensisijaisesti tarkoitus mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymistä yhdistyksiin. 2.6 Yhdistyksille myönnettävä työllistämislisä Henkilöstöjaoston hyväksymää työllistämislisän maksatusta järjestöille jatketaan vuonna Työllistämislisän maksatuksen avulla on tavoitteena saada 100 henkilön työssäoloehto täyttymään ja estämään siten työmarkkinatukilaskun kasvua. Työllistämislisää voidaan siis myöntää yhdistyksille silloin, kun yhdistys palkkaa toisen vuoden palkkatuella (perustuella) tai osatyökykyisen palkkatuella yli 500 pv työttömänä olleen henkilön, jonka työsuhde on vähintään kahden (2) kuukauden mittainen. Järjestö voi toki palkata työllistetyn pidemmäksikin aikaa, mutta kaupungin työllistämislisää myönnetään enintään em. työssäoloehdon täyttymisen ajaksi. Toisen vuoden tuella palkattavan henkilön osalta työllistämislisä on suuruudeltaan 631 /kk. Työmarkkinatuen määrän noustua, myös työllistämislisän suuruutta on tarvetta tarkistaa siten, että toisen vuoden tuen lisäksi maksettava työllistämislisän suuruus on 631 /kk (21,5 tpv * 29,35 /tpv). Työllistämislisän perim-

10 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 10 (25) mäisenä tarkoituksena on mahdollistaa työttömän työntekijän paluu takaisin työmarkkinoille mahdollistamalla työkokemuksen jatkumisen. Määräraha työllistämislisään vuodelle 2014 on euroa. 2.7 Muu toimintatuki yhdistyksille Tuen vastineena kaupunki edellyttää yhdistyksiä tarjoamaan joensuulaisille nuorille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille työkokeilupaikkoja ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja kaupungin toivomalla tavalla. Toimintatukea voi hakea koko vuoden ja se maksetaan 4 erässä toteutuneiden toimenpiteiden määrän ja niiden keston mukaan (täysinä kuukausina). Tukea voi hakea, jos työkokeilijoiden ja kuntouttavaan työtoimintaan osallistujien yhteismäärä on vähintään 5 henkilöä/ kuukausi. Tuki edellyttää, että yhdistyksellä on käytettävissä työtehtävien ohjauksen lisäksi sellaisia ohjausresursseja, jotka tukevat kuntouttavassa työtoiminnassa ja työkokeilussa olevien henkilöiden arjen- ja elämänhallintaa ja suuntaavat ajattelua/toimintaa kohti työmarkkinoita. Yhdistyksen tulee hakemuksessaan ilmoittaa pitkäaikaistyöttömien määrä kuukausittain ja toimenpiteittäin, sillä yhdistyksille myönnettävän toimintatuen myöntämis- ja maksatusperusteeksi otetaan käyttöön seuraavat euromäärät: - 10 /kk/ työkokeilija - 50 /kk/ kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja / kk/ kuntouttavaan työtoimintaan osallistuja, joka tulee passiiviselta työmarkkinatukilistalta Toimintatuen myöntämisen ja maksatuksen ehdot ovat liitteenä. Toimintatuen hakija liittää hakemukseen selvityksen kaupungin edellyttämästä ohjausresurssista. Joulukuussa 2014 kaikkien tuen saajien pitää toimittaa kaupungille hyväksyttävä seuranta siitä, mihin henkilöt, joiden perusteella tuki on maksettu, ovat sijoittuneet päättyneen työkokeilun tai kuntouttavan työtoiminnan jakson jälkeen. Muu toimintatuki yhdistyksille ratkaistaan määrärahan puitteissa hakemusten perusteella. Määräraha vuonna 2014 muihin yhdistysten toimintatukiin euroa. 3. Työllistämistä edistävät projektit ja kokeilut Kaupunki edellyttää, että kaupungin osarahoitteisten hankkeiden ja kokeilujen ohjausryhmissä on kaupungin nimeämä edustaja sekä työllisyysvaikutuksista raportoidaan säännöllisesti. 3.1 Kajo-keskus -projekti Kajo-keskus projektin jatkon päätavoitteena on työttömien työllistymisen edistämiseksi nostaa yhdistysten osaamista työllisyyspalvelujen tarjoajina, tarjota työhön ja koulutukseen valmennusta yhdistyksen palkkatuetulle työntekijälle sekä toimia työllisyyspoliittisten ja ESR-hankkeiden yhteistyön ja vaikuttavuuden lisäämiseksi. Kajo-keskus antaa yhdistyksille ohjausta, neuvontaa, koulutusta ja tukipalveluita, jotta niiden on mahdollista työllistää pääasiassa yli 500 päivää työttömän olleita. Kajo-keskus koordinoi, kouluttaa, tiedottaa ja toimii yhteyskeskuksena Pohjois-Karjalan työllisyyspoliittisten ja ESR- hankkeiden kesken ja lisää työllistäjien ja kuntien yhteistyötä. Hankkeessa kehitetään yhdistyksissä palkkatukityössä olevien henkilöiden työvuoden aikaista ohjausta, työtaitojen ja työelämätaitojen vahvistamista ja heidän poluttamistaan muihin työtehtävin. Hankkeessa pilotoidaan ammatillista koulutusta ja palkkatukityötä yhdistävää TOPPISmallia. Maahanmuuttajien työllistymistä edistetään yhteistyössä omakielisten koto-valmentajien kanssa.

11 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 11 (25) Kajo-keskus toimii koko Pohjois-Karjalan alueella, mutta valtaosa yhdistystyöpaikoista sijaitsee Joensuussa. Määrällisenä tavoitteena on hoitaa 120 vaikeasti työllistyvän palkkatukiasiat, joiden työpaikka on 40:ssä eri työnantajayhdistyksessä. Henkilöistä 80 työskentelee Joensuussa. Projekti toteutetaan välisenä aikana. Projektia hallinnoi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2014 on euroa. 3.2 Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hanke Hankkeen tavoitteena on ammattikoulutettujen nuorten aikuisten työllistymisen parantaminen ja työttömyydestä johtuvan syrjäytymiskehityksen pysäyttäminen hankkeen toimenpiteisiin osallistuvilla, työvalmennuksen toimintamallin kehittäminen sekä tilaaja-tuottajamallin kehittäminen työ- ja elinkeinohallinnon yhteistyötä varten. Hanke tukee osaltaan 2014 nuorten yhteiskuntatakuuta, jolla pyritään takaamaan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille ja alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille. Kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat työttömät tai työttömyysuhan alaiset nuoret, joilla pääasiassa on ammatillinen perustutkinto sekä työvalmennuksen erikoisammattitutkintoa suorittavat yhteistyötahojen ammattihenkilöt. Vuoden 2014 asiakastavoite uusien joensuulaisten asiakkaiden osalta on 10 henkilöä. Muutoin päättyvä projekti keskittyy hoitamaan asiakkuudessa olevien henkilöiden palvelun. Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi -hanke (NYT-hanke) toteutetaan ajalla Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymän Aikuisopisto. Kaupungin toimintatuki hankkeelle vuonna 2014 on euroa. Myös muut maakunnan kunnat osallistuvat hankkeen kuntarahoitukseen. 3.3Polkuja yrityksiin -projekti Projektin määrällisenä tavoitteena on, että vuoden 2014 aikana 50 pitkään työttömänä ollutta henkilöä työllistyy yrityksiin palkkatuella tai ohjautuu ammatillisiin koulutuksiin. Samalla projekti tukee ja opastaa muita työllisyysprojekteja yrityksiin kohdistuvassa työllistämisessä sekä kehittää ja organisoi eri työllisyyshankkeissa työskentelevien työnetsijöiden toimintaa työnetsijäringin kautta. Projektin tavoitteena on 300 yrityskontaktia ja 50 yrityskäyntiä vuoden 2014 aikana. Projekti tukee ja neuvoo yrittäjiä palkkatuella työllistämisessä mm. etsien sopivia ehdokkaista työttömistä henkilöistä ehdolle työpaikkoihin. Projektin asiakastavoite vuosittain on 100 henkilöä, joista 60 joensuulaista. Heistä 40 on tavoite saada etenemään vuosittain työhön tai koulutukseen. Muualla maakunnassa etenemistavoite on 10 henkilöä vuositasolla. Varsinaisena kohderyhmä ovat työllisyysprojekteissa palkkatuella työskentelevät henkilöt sekä TE-toimistojen ja työvoiman palvelukeskusten asiakkaina olevat nuoret osatyökykyiset ja vaikeasti työllistyvät henkilöt. Projekti toteutetaan välisenä aikana. Projektia hallinnoi Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2014 on euroa.

12 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 12 (25) 3.4 Väylä tulevaisuuteen -hanke Hankkeen tavoitteena on poistaa työllistymisen esteitä ja antaa valmiuksia avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen poluttautumisessa. Hanke tarjoaa mm. matalan kynnyksen työpaikkoja kaupanalan ympäristössä, työ- ja toimintakyvyn selvittämisen mahdollisuuksia, työllistymisen tukea ja osaamisen kehittämistä työsuhteen aikaisen koulutuksen muodossa: korttikoulutukset ja tutkintoon johtava koulutus mm. myynnin tai puhdistuspalvelujen ammattitutkinnot. Suunnitelmissa on Eko-osaajan koulutuksen järjestäminen yhteistyökumppanin kanssa. Hankkeen asiakkuudessa on kuukausittain 50 vaikeasti työllistyvää henkilöä, joista 35 työskentelee palkkatuella ja 15 on työkokeilussa. Kontti työllistää lisäksi omarahoitteisesti (50 000) nuoria, oppisopimuskoulutettavia sekä jatkotyöllistettäviä. Kaupunki edellyttää, että projektin asiakkaat ovat pääsääntöisesti joensuulaisia. Hanke toteutetaan ajalla Projektia hallinnoi SPR:n Kontti-kierrätystavarataloketju. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2014 on euroa. 3.5 Työtä ja tukea arkeen -hanke Projekti jatkaa Kotitalkkari- projektin toimintaa työllistäen heikossa työmarkkina-asemassa olevia, 500 päivää työttömyyden perusteella työttömyysetuutta saaneita muita pitkään työmarkkinoilta poissa olleita henkilöitä. Tarkoituksena on työllistää työttömiä arjen avustajiksi sekä heidän ohjaamisensa kohti avoimia työmarkkinoita, henkilökohtaisen avustajan työvoimapoliittisen koulutuksen järjestäminen sekä vanhusja vammaisasiakkaitten kotona asumisen tukeminen. Toiminta on laajentunut koko Joensuun alueelle. Uusien alueiden mukaantulosta neuvotellaan. Tavoitteena on, että vuosittain asiakkuudessa on 65 kohderyhmään kuuluvaa, joista 20 osallistuisi henkilökohtaisen avustajan koulutukseen. Joensuun kaupunki edellyttää, että palkattavat ovat joensuulaisia omarahoitusosuuksiin suhteutettuna. Projekti toteutetaan ajalla Projektia hallinnoi SPR:n Savo-Karjalan piiri. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2014 on euroa. 3.6 Osaaminen Näkyväksi 2 -projekti Projektin päätavoitteena on edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja kehittää erilaisia vaihtoehtoja, joilla parannetaan pitkään työttömän olleiden ja pääsääntöisesti vähintään 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työllistymisvalmiuksia ja työhön sijoittumista avoimille työmarkkinoille tai muihin kohdennettuihin toimenpiteisiin. Ammatillisten työtaitojen todentamista yrityksissä edistetään siirtymätyöllä. Tavoitteena on, että osa asiakkaista suorittaa ammatillisten perusopintojen ensimmäisiä osia tai ammattitutkinnon osia Kotikartanolla ja siirtyy sitten jatkamaan tutkinnon muita osia siirtymätyönä esim. yrityksessä tai Joensuun kaupungilla. Näyttötutkintopohjaisen koulutukseen kuuluvat koulutusvalmentajan palvelut hankkeen kautta. Mahdollisia tutkintoja tai niiden osia voi suorittaa mm. kiinteistöpalvelu-, käsi- ja taideteollisuus, sosiaali- ja terveys- ja puutarhatalouden alalta. Joensuun kaupunki tarjoaa vuosittain 3-4 henkilölle mahdollisuuden siirtymätyön kautta suorittaa hoiva- ja huolenpito-osion kaupungin työyksiköissä. Paikoista sovitaan erikseen työllistämistiimin kanssa. Yhtenä tavoitteena on saada osaavaa työvoimaa

13 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 13 (25) myös kaupungin hoivapalveluihin. Kaupunki edellyttää, että projektin asiakkaat ovat pääsääntöisesti joensuulaisia. Projektin asiakkuudessa on vuosittain 95 henkilöä, joista yli puolet palkkatukityösuhteessa ja loput muissa työmarkkinapalveluissa. Asiakkaista puolet sijoittuu työkokeilulla tai palkkatuella Kotikartanon toimintoihin ja puolet kumppanuusyritysten ja muiden kumppaneiden mm. järjestöjen ja kaupungin tehtäviin. Projekti toteutetaan ajalla Projektia hallinnoi Kotikartanoyhdistys ry. Kaupungin toimintatuki projektille vuonna 2014 on euroa. 3.7 Potkua Työelämään -työllisyyshanke Hanke tarjoaa liikunta- ja urheilujärjestöille kokonaisvaltaista työllistämisen asiantuntija-, kehittämis- ja yhteistyöpalvelua työllistäjänä ja työnantajana toimimiseen sekä madaltaa palkkatuella työllistämisen kynnystä. Hankkeen kautta työllistyneet henkilöt saavat yksilö- ja ryhmäkohtaista työhönvalmennusta ja ohjausta urasuunnitelmien tekoon. Tavoitteena on parantaa työllistettyjen työmarkkinavalmiuksia, osaamista ja työkuntoa avoimia työmarkkinoita ja koulutushakija varten. Kohderyhmänä ovat vähintään 500 päivää työttömyysetuutta työttömyyden perusteella saaneet tai heihin rinnastettavat henkilöt. Vuositavoitteena on luoda palkkatuettua työsuhdetta, joista joensuulaisin henkilöä. Hanke toteutetaan ajalla Hanketta hallinnoin Pohjois-Karjalan Liikunta ry. Kaupungin toimintatuki hankkeelle vuonna 2014 on euroa. 3.8 Nuorten työtalkoot Nuorten työtalkoot kokeilu on Honkalampi - säätiön ideoima toimintamalli. Kokeilu ajoittuu vuodelle 2014 ja sillä tarkoitus tarjota työkokeilua 75:lle alle 29-vuotialle joensuulaisille nuorelle ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoja 70 henkilölle, jotka ovat joensuulaisia pitkäaikaistyöttömiä. Nuorten ohjautumisessa kokeiluun tehdään tiivistä yhteistyötä Te-toimiston kanssa. Nuoret ovat Kaski-työvalmennuksen työkokeilussa, jonka aikana tehdään työelämään tähtääviä jatkosuunnitelmia ja mahdollisesti edetään yritykseen joko työkokeiluun, oppisopimukseen tai työhön. Myös koulutusvaihdot ovat mahdollisia. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjataan työttömiä, jotka ovat lähellä työmarkkinoita ja koulutukseen siirtymistä. Honkalampi säätiö tarjoaa sekä nuorille työkokeilussa oleville että kuntouttavassa työtoiminnassa oleville työmarkkinoille suuntaavaa yksilövalmennusta. Kaupungin toimintatuki kokeilulle on vuonna euroa. 4. Työvoiman palvelukeskus Joensuun seudun työvoiman palvelukeskus on Pohjois-Karjalan työ- ja elinkeinotoimiston, Joensuun kaupungin ja seudun kuntien (Ilomantsi, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi) ja Kansaneläkelaitoksen yhteinen yksikkö.

14 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 14 (25) Työvoiman palvelukeskuksen palvelu on suunnattu asiakkaille, jotka hyötyvät yhteispalvelusta, palvelun syventämisestä ja koordinoinnista ja ovat motivoituneet työskentelemään yhdessä viranomaisten kanssa ratkaisun löytymiseksi omaan tilanteeseen, ja joilla asiakkuuden jälkeen on tavoitteena siirtyminen töihin avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Työ kohdistuu erityisesti nuoriin ja nuoriin aikuisiin. Joensuun seudun työvoiman palvelukeskuksessa on vuosittain asiakkaana 650 joensuulaista ja 140 seudun kuntien työtöntä. Työvoiman palvelukeskuksessa työtä tekevät sosiaalityöntekijät ja työhallinnon asiantuntijat parityönä. Seudun kunnissa työparit tapaavat asiakkaita kunkin kunnan tai työhallinnon tiloissa. Joensuussa työparit tapaavat asiakkaita työvoiman palvelukeskuksen omassa toimipisteessä, jossa asiakkailla on käytettävissään Kelan asiakassihteerin palvelut. Lisäksi tiloissa työskentelee myös joensuulaisten työttömien terveydenhoitaja ja Joensuun kaupungin työllistämispalvelujen henkilöstö, joka jakautuu työllistämistiimiin ja kuntakokeilun tiimiin. Työllistämistiimin muodostaa vs. työllisyyssuunnittelija ja työllisyyssihteeri. Työllistämistiimi vastaa keskitetysti kaupungin palkkatukityöllistämisestä. Lisäksi vs. työllisyyssuunnittelija vastaa yhteistoiminnasta yhdistyksiin työllisyysasioissa. Kuntakokeilun tiimiin kuuluvat työllisyyskoordinaattori, työllisyyssihteeri ja neljä koulutus- ja työhönvalmentajaa. Kuntakokeilun henkilöstö vastaa Joensuun ja Outokummun kaupunkien työllisyyden kuntakokeilun toimintamallin kehittämis- ja valmennustehtävistä Joensuussa - ja työllisyysjaosto päättää Joensuun kaupungin työllisyyspolitiikan linjasta ja työllisyysmäärärahat ovat kaupunginhallituksen alaisuudessa. 5. Kuntakokeilu Työ- ja elinkeinoministeriö on valinnut Joensuun ja Outokummun kaupungit mukaan työllisyyden kuntakokeiluun ajalle Hallitusohjelmaan sisältyvän kuntakokeilun tavoitteena on pitkäaikaistyöttömien työllistymisen tukeminen ja työttömyyden vähentäminen. Kokeilussa pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllisyyden hoidon päävastuu siirretään kunnalle tai kunnille yhteisvastuullisesti. Kokeilussa kaupungit yhdessä työ- ja elinkeinotoimiston kanssa arvioivat kokeilun kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden palvelutarpeet, osallistuvat palveluprosessin suunnitteluun ja sen etenemisen seurantaan. Kokeilun piiriin kuuluvat pitkäaikaistyöttömistä ensisijaisesti ne, jotka ovat saaneet työttömyyden perusteella vähintään 500 päivää työttömyysetuutta, ja jotka tarvitsevat julkisten työvoimapalvelujen lisäksi kuntien järjestämisvastuulla olevia työllistymisedellytyksiä parantavia palveluja. Em. lisäksi kohderyhmään voi kuulua vähintään 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleita, joilla on riski syrjäytyä työmarkkinoilta. Joensuun ja Outokummun kuntakokeilussa asiakkaaksi otetaan 800 alle 55 -vuotiasta joensuulaista ja 100 outokumpulaista työtöntä. Uusia asiakkaita kokeiluun otetaan kuukausittain 30 35, joista joensuulaisia on 30 ja outokumpulaisia 1 5. Tavoitteena on ohjata työttömät asiakkaat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa valmennuksen, kuntoutuksen tai koulutuksen kautta työhön avoimille työmarkkinoille. Tulostavoitteena on, että päättyneistä asiakkuuksista 40 % siirtyy työhön avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen. Työttömien asiakkaiden

15 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 15 (25) yrityksiin ja koulutukseen ohjaamisessa sekä työnantajien tukena toimivat kuntakokeiluun palkatut koulutus- ja työhönvalmentajat. Joensuun ja Outokummun kaupungit lähtevät kehittämään kuntakokeilussa yritysyhteistyötä, unohtamatta kuitenkaan olemassa olevia kumppanuuksia työllistävien yhdistysten, hankkeiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Kaupungit tiivistävät yhteistyötään mm. Kansaneläkelaitoksen kanssa pitkäaikaistyöttömien kuntouttamiseen liittyvissä asioissa. Kaupungit seuraavat kuntakokeilun asiakkaiden ohjautumista työhön ja koulutukseen ja raportoivat tavoitteiden toteutumisesta tiiviisti työ- ja elinkeinoministeriölle. Määrärahavaraus kuntakokeiluun ja sen asiakkaiden työllistämiseen vuonna 2014 on yhteensä euroa. 6. Muut työllistämistä edistävät toimenpiteet 6.1 Vuorotteluvapaa Kaupungin henkilöstöä kannustetaan käyttämään vuorotteluvapaata, joka edistää työssä jaksamista, avaa työttömälle mahdollisuuden määräaikaiseen työhön ja mahdollistaa henkilöstön itsensä kehittämisen 6.2 Kuntouttava työtoiminta Kuntouttava työtoiminta on sosiaalihuoltolain mukaista sosiaalipalvelua ja sen järjestämisestä vastaa kunta. Joensuussa sosiaali- ja terveystoimi järjestää työtoiminnat (kuntouttava työtoiminta, terapeuttinen työtoiminta, kehitysvammaisten työtoiminta ja kehitysvammaisten avotyötoiminta) kaupungin omana toimintana ja osin myös yhteistyö- ja ostopalvelusopimuksin järjestöjen kanssa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat sijoitetaan pääsääntöisesti kaupungin palvelukeskuksien työyksiköihin, työpajoille ja toimintakeskuksiin. Kuntouttavaa työtoimintaa pyritään kehittämään niin, että jatkossa työtoimintapaikoissa oleville henkilöille voitaisiin tarjota lisätukea jatkopolkujen suunnitteluun. Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkäaikaistyöttömille. Kuntouttavan työtoiminnan on tarkoitus palvella pitkäaikaistyöttömiä mahdollisimman yksilöllisesti. Työpaikka, työtehtävät ja työaika sovitaan asiakkaan elämäntilanne huomioiden. Työpäivän pituus on 4 6 tuntia. Työpäiviä viikossa on 1-5. Sopimusaika on 3 kuukaudesta jopa 24 kuukauteen. Kyseessä ei ole työsuhde. Työtoimintaan osallistujalle ei siis makseta palkkaa, vaan työttömyyspäivärahan lisäksi Kelan kautta ylläpitokorvausta. (Lakimuutoksen jälkeen toimintarahaa ei juuri enää tarvitse myöntää). Vuodelle 2014 on sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarviossa asetettu tavoitteeksi järjestää kuntouttavaa työtoimintaa 605 työttömälle henkilölle. Kuntouttavan työtoiminnan tavoitteena on parantaa asiakkaan elämänhallintaa ja edistää hänen työllistymistään huomioiden asiakkaan yksilölliset tarpeet. Tavoitteena on, että osalle kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvista voidaan jatkossa räätälöidä työpaikka johonkin kaupungin työyksikköön. Siten edistetään pitkäaikaistyöttömän mahdollisuutta edetä työhön avoimille markkinoille tai koulutukseen. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistujat työskentelevät avustavissa tehtävissä, eikä heillä voida korvata virka- tai työsuhteisia työntekijöitä. Kaupungin virastoja kannustetaan ottamaan työyksiköihinsä kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia henkilöitä avustaviin tehtäviin.

16 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 16 (25) Liite 1 Erillinen selvitys Joensuun kaupungin kuntouttavasta työtoiminnasta ja se arviointi 6.3 Toiminnallisen työkyvyn selvittelyt Toiminnallisen työkyvyn selvittelyllä pyritään saamaan tietoa työttömien henkilöiden todellisesta työkyvystä ja mahdollisuuksista työllistyä. Palvelua hankitaan määrärahan puitteissa henkilöille, joiden työttömyyden pitkittymisen katsotaan johtuvan terveydellisistä syistä ja/ tai toiminnallisen työkyvyn puutteesta. Työttömien toiminnalliseen työkyvyn eläkeselvittelyihin asiakkaat ohjaa sosiaali- ja terveystoimen henkilöstö yhdessä työllistämispalveluiden henkilöstön kanssa. Tavoitteeksi asetetaan 50 työttömän toiminnallisen työkyvyn selvittäminen. Kaupunki varaa toiminnallisen työkyvyn selvittelyihin euroa. 6.4 Osallistava sosiaaliturva Mikäli vuoden aikana tulee mahdolliseksi kokeilla osallistavaa sosiaaliturvaa, kaupunki on valmis kartoittamaan sen toteuttamisessa tarvittavia työtehtäviä. 6.5 Sosiaalisten näkökulmien huomioiminen kaupungin hankinnoissa selvittää yhdessä Joensuun seudun hankintatoimen kanssa sosiaalisten näkökulmien huomioimisen kaupungin hankintojen kilpailutuksessa. Tällainen sosiaalinen näkökulma on esim. työllisyysmahdollisuuksien luominen mm. nuorille, pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille, vammaisille ja osatyökykyisille. Selvityksen jälkeen voi henkilöstö- ja työllisyysjaosto tarvittaessa asettaa tarkemmat tavoitteet hankintojen kautta tavoiteltavien työ- tai työkokeilupaikkojen määrille. 7. Kooste v työllisyysohjelman vaikutuksista Tavoite - palkkatukityöpaikkoja 150 hlöä/kk (sisältää myös oppisopimuspaikat) - kesätyöpaikat 300 hlöä - työllistämislisät yhdistyksille max. 3kk 100 hlöä/v - työkokeilupaikat 100 -> hlöä/v - kuntouttavan työtoiminnan paikat 605 hlöä/v (sisältää kaupungin omat pajat, palvelukeskukset ja yhteistyön järjestöjen kanssa) - toiminnallisen työkyvyn selvittely 50 hlöä/v - Joensuun ja Outokummun kaupunkien työllisyyden kuntakokeilu, joista joensuulaisia 300 hlöä Joensuun Nuorisoverstas ry - Nuorten työpajapaikat 90 hlöä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän Aikuisopisto

17 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 17 (25) - Nuorten yhteiskuntatakuu todeksi (6/2014 asti) 10 hlöä Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - KAJO-keskus, palkkatukipaikkoja 80 hlöä - Polkuja yrityksiin projekti, yritys- tms. työpaikka 40 hlöä Kotikartanoyhdistys ry - Osaaminen näkyväksi 2 hanke 95 hlöä ( palkkatuki- ja muut paikat) SPR:n Kontti-kierrätystavarataloketju - Väylä työelämään -hanke, palkkatukipaikkoja 35 hlöä ( lisäksi työkokeilupaikkoja ja omaa työllistämistä) Savo-Karjalan SPR -Työtä ja tukea arkeen hanke Pohjois-Karjalan Liikunta ry -Potkua Työelämään työllisyyshanke 65 hlöä/v 30-40/hlöä/v Honkalampi - säätiö - Nuorten työtalkoot ( työkokeilupaikat) 75 (kuntouttavan työtoiminnan paikat) 70 Työllisyysohjelma sisältää runsaasti aktivointitoimenpiteitä, joilla pyritään vaikuttamaan siihen, että työmarkkinatukilasku on pienempi kuin budjetissa on arvioitu. Aktivointitoimenpiteet on mitoitettu suuremmaksi ja arvioitu työmarkkinatuki vastaavasti euroa budjetoitua pienemmäksi. 8. Työllistämisen budjetti 2014

18 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 18 (25) 9. Tutustumiskäynti Kuopion ja Oulun työllistämiseen 1. Liite 3: Aineistoa Kuopion työllistämisestä 2. Liite 4: Aineistoa Oulun työllistämisestä 10. Työllistämisen organisointi Kaupungissa työllistämisasioita hoidetaan kolmella toimialalla: : - työllisyysohjelma - palkkatuella työllistäminen - työkokeilujen ohjaaminen - järjestötyöllistäminen - työllistämishankkeet - kesätyöntekijät Sosiaalipalvelut - kuntouttava työtoiminta Nuorisopalvelut - nuorisotakuu, lähinnä yhteistyö oppilaitosten kanssa Lisäksi on työvoiman palvelukeskus, jossa osallisina on Työ- ja elinkeinotoimisto, Kela, sosiaalipalvelut, terveyspalvelut ja henkilöstöyksikkö. Välityömarkkinatyöryhmä toimii yhteistyöryhmänä eri työllistävien tahojen kesken (JOSTIVA) Kokonaisuutena kaupungin työllistämisorganisaatiot koostuu monesta osasta ja on hajanainen. Työllistämistoimintaa ohjataan työllisyysohjelmalla. Käytännön työllistämistyön johtamisesta huolehtii työvoiman palvelukeskuksen johtaja, jona toimii perhepalvelupäällikkö Tuuli Ollila oman virkansa ohessa, henkilöstöjohtaja henkilöstöyksikön osalta, sekä työllisyyskoordinaattori kuntakokeilun osalta. Koko työllistämistoiminnalla ei ole kuitenkaan päätoimista johtajaa, joka kasvavien haasteiden johdosta on puute Työllistämisen resurssit ön sijoittuu: - työllisyyssuunnittelija - työllisyyssihteeri (työlomalla), palkkatuella työllisyyssihteeri - työllistämisen kuntakokeilun henkilöstö: työllisyyskoordinaattori 4 koulutus- ja työhönvalmentajaa 1 työllisyyssihteeri

19 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 19 (25) Yhteensä 8 henkilöä, joista palkkatuella 1 henkilö Työvoiman palvelukeskukseen sijoittuu yhteensä 12 henkilötyövuotta. Työ- ja elinkeinotoimisto: - 1 työnsuunnittelija - 6 asiantuntijaa (3,5-4 työskentelee Joensuun kaupungin hyväksi) - 1 kuntoutuspsykologi Kaupungin sosiaalipalvelut (työpanos osittain): - TYP- johtaja 10 % perhepalvelupäällikön työajasta - johtava sosiaalityöntekijä 20 % työajasta - 7 sosiaalityöntekijä 20 % työajasta kukin - 1 sosiaaliohjaaja 20 % työajasta - 1 kehittäjä-sosiaalityöntekijä 20 % työajasta Kaupungin terveyspalvelut: - 1 terveydenhoitaja Kaupungin sosiaalipalvelut, kuntouttavan työtoiminnan henkilöstö: Kuntouttava työtoiminnan vakinainen henkilöstö Ohjaustoiminnassa - 2,5 sosiaaliohjaajaa Joensuussa - 1 sosiaaliohjaaja Enossa Työpajoissa - 6,5 ohjaajaa Kuntouttavassa työtoiminnassa on työllisyysvaroin paikkoja 2014 seuraavasti - Työnsuunnittelija 4 / 85% / yht. 3,4 HTV - joista 3 Jns ja 1 Eno pajoilla 2 - Työnsuunnittelija 2 uutta/ 85% / yht. 1,7 HTV - joista ensimmäinen haussa ja toinen tulossa hakuun/ kuty:n jatkopolutukseen tähtäävät tehtävät (odottaa SOTE-puolen työnkuvaa) - Ryhmäohjaajat 3 /65,36% / yht. 1,96 HTV - joista 2 Jokikadulla musiikki- ja atk-pajoilla - joista 1 ei vielä täytetä/ liikuntapaja (odottaa SOTE-puolen työnkuvaa) - Avustavia ohjaajia 5/ 65,36% / yht. 3,27 HTV - liikkuva paja, Jns - puupaja, Jns - trukkikuski, UH/TEEKOO - tekstiilipaja, Eno, Kivenpyörittäjä - Oravanpyörä - Räätälöityjä avustavan ohjaajan paikkoja kuntouttavasta työtoiminnasta tukityöhön siirtyneille 4 / 65,36 % / yht. HTV 2,61 - tekstiilipaja, Jns

20 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 20 (25) - liikkuva paja, Jns - Enon paja - Oravanpyörä - Velvoitetyöntekijä avustavana ohjaajana 100% / yht. 1 HTV - liikkuva paja, Jns Voidaan todeta, että kaupungin kuntouttavan työtoiminnan työpajat toimivat suuressa määrin palkkatuella työllistettävän työvoiman varassa. Näin ollen myös todelliset kustannukset ovat suuremmat kuin talousarviosta käy ilmi. 11. Kuntien työllistämisvelvoitteiden muutokset vuoden 2015 alusta 11.1 Työmarkkinatukilaskutuksen muutos alkaen Kunnat maksavat Kelalle nykyisellään puolet yli 500 päivää passiivista työmarkkinatukea saaneiden henkilöiden työmarkkinatukikuluista. Joensuussa oli helmikuussa 2014 passiivisella työmarkkinatukilaskulla henkilöä ja laskun summa oli ,89 euroa. Vuonna 2014 arvioidaan laskutuksen olevan yhteensä 4,2 miljoonaa euroa, joka on sama määrä kuin mitä kaupunki maksoi työmarkkinatukiosuutta Kelalle vuonna Keskimäärin työmarkkinatukilaskulla on v ollut kuukausittain n henkilöä. Vuoden 2015 alusta kuntien maksettavaksi ollaan siirtämässä jo yli 300 päivää työttömänä olleet henkilöiden työmarkkinatukikulut. Maksuosuuden osalta lopullista prosenttiosuutta ei ole valtion taholta virallisesti ilmoitettu kuntiin. Ensimmäisen epävirallisen tiedon (a) mukaan osuus olisi päiväisten kuluista 75 % ja yli 500 -päiväisten työmarkkinakuluista 50 %. Sittemmin tulleen toisen (b) epävirallisen ilmoituksen mukaan kaikkien yli 300 pv työttömänä olleiden osalta kunnilta laskutettaisiin 65 % kuluista. Joensuussa oli vuoden 2013 marraskuussa työmarkkinatuen saajia kaikkiaan henkilöä, joista työttömyyden perusteella työmarkkinatukea oli saanut henkilöä ja aktiivitoimenpiteen ajalta henkilöä. Alla olevassa Kelaston sivuilta saadun tilaston mukaan marraskuussa 2013 joensuulaisten työmarkkinatukipäivien kertymä oli seuraava: 11/2013 Työmarkkinatukipäivien kertymä Yhteensä alle yli 500 Etuuslaji Korvausperuste Saajat Saajat Saajat Saajat Työmarkkinatuki Yhteensä Työttömyyden perusteella Aktiivitoimenpiteen ajalta Tilaston mukaan marraskuussa yli 300 päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita oli yhteensä Luku sisältää yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneet 962 työtöntä, joista Joensuun kaupunkia on laskutettu vuonna 2013 ja laskutetaan edelleen. Mikäli päivää työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita 973 työtöntä ei saada aktivoiduksi (työ, koulutus, työkokeilu, kuntouttava työtoiminta) ja elleivät he saa nollatuksi työssäoloehtoaan, niin heillä kaikilla ehtii täyttyä 300 päivän työttömyys kuluvan vuoden aikana. Tällöin laskulle olisi siirtymässä kaikki henkilöä. Lisäksi on huomioitava, että työmarkkinatuen saajista on ollut marraskuussa 2013 aktivoituneina. Mikäli aktivointitoimenpiteiden myötä henkilöiden työssäoloehto ei nollaudu ja he jäävät työttömäksi, niin myös osa tästä joukosta siirtyy passiivisen työmarkkinatuen saajaksi. Yllä olevan tilaston perusteella pa-

21 JOENSUUN KAUPUNKI TYÖLLISYYSRAPORTTI 21 (25) himmillaan laskulle voisi tulla henkilöä, mutta se edellyttäisi jo aktivointitoimenpiteiden totaalista päättymistä. Kolme eri arviota Kelan passiivisesta työmarkkinatukilaskutuksesta, jossa työmarkkinatuen osuus on arvioitu v tuen suuruisena (työmarkkinatuki 32,66 /työpäivä ja kuukaudessa 21,5 työpäivää) a) ensimmäisen ilmoituksen mukainen laskelma yli 500 -päiväiset (50 % tmt:sta) ja päiväiset (75 %), huomioitu henkilöiden siirrot seuraavaan päivämääräkertymään hlöä ( ) * 12 kk * 351,10 (50 %, yli 500 pv) ,98 ja 973 hlöä ( ) * 12 kk * 526,64 (75 % pv) ,83 = yhteensä b) toisen ilmoituksen mukainen laskelma, yli 300 -päiväiset (65 % tmt:sta), huomioitu henkilöiden siirrot seuraavaan päiväkertymään hlöä * 12 kk * 456,42 /hlö/kk (65 % tmt:sta) = ,06 c) pahin mahdollinen vaihtoehto, jos myös aktivoidut henkilöt jäisivät työttömäksi ja siirtyisivät laskutuksen piiriin (hyvin epätodennäköinen vaihtoehto) kaikki työmarkkinatuen saajat hlöä * 12 kk * x 456,42 (65 %) = ,26 Edellä arvioitua laskutuksen määrää voidaan pienentää järjestämällä jo kuluvan vuoden aikana mahdollisimman paljon työmahdollisuuksia tai ainakin siirtää laskutuksen piiriin joutuvien määrää aktivointeja lisäämällä. Palkkatukityöllistämisen ja työvoimapoliittisen koulutuksen määrän lisääminen edellyttää lisämäärärahan saamista Pohjois-Karjalan TE-toimistolle jaettavaksi. Tällä erää lisämäärärahan saaminen näyttää hyvin epätodennäköiselle. Nykyisessä määrärahatilanteessa kaupungin palkkatuki-työllistämisen lisääminen veisi vain rahaa pois yhdistysten työllistämisestä, jolloin vaikutus olisi +-0. Kaupunki voi lisätä aktivointitoimenpiteiden määrää lähinnä tarjoamalla kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja työkokeilujen paikkoja. Kuntouttavan työtoiminnan määrän lisääminen edellyttäisi lisää sosiaaliohjauksen resursseja. Vuoden 2014 alusta lukien työssäoloehto täyttyy nykyisellään jo kuuden (6) kuukauden ajalla. Myös korkeimman korotetun palkkatukijakson aikana työssäoloehto kertyy vuoden 2014 alusta lukien jokaiselta työviikolta (aiemmin kerrytti vain puolet), kun viikoittainen työaika on vähintään 18 tuntia. Tämä muutos nopeuttaa työssäoloehtojen täyttymistä ja auttaa nopeuttamaan listojen lyhentämistä, mikäli työttömille löytyy sopivia työpaikkoja tarjolle. Meneillään olevan kuntakokeilun aikana on todettu, että työttömillä työnhakijoilla on paljon työllistymisen esteitä ja osalla asiakkaista työllistyminen vaatii kuntoutusta, valmennusta ja koulutusta ennen työhön siirtymistä. Edellä mainittuihin palveluihin ohjautumista ja niissä pysymistä on kuntakokeilun aikana tuettu Joensuussa neljän koulutus- ja työhönvalmentajan työpanoksella. Kuntakokeilun päättyessä kaupungin tulee ratkaista palkataanko kaupungin perusteilla olevaan työllistämisyksikköön tai TYP:iin koulutus- ja työhönvalmentajia, jotka poluttavat mm. kuntouttavasta työtoiminnasta asiakkaita koulutukseen ja työhön. Useilla pitkäaikaistyöttömillä on terveydellisiä rajoitteita, mm. mielenterveys- ja päihdeongelmia, joiden hoitamiseksi tarvitaan sosiaali- ja terveystoimen palveluja ja Kelan kuntoutuspalveluja. Tällä hetkellä työttömien asiakkaiden siirtymät mielenterveys- ja päihdepalveluihin kaipaavat prosessien sujuvoittamista ja/tai henkilöresurssien lisäämistä. Kuntakokeilun aikana terveystoimi on sijoittanut työttömien terveydenhoitajan TYP:iin ja Kelan kyky-neuvoja on osallistunut asiakkaiden palvelutarpeen arviointiin. Huhtikuun alusta alkaen myös terveyskeskuslääkäri osallistuu yhtenä päivänä viikossa pitkäaikaistyöttömien toiminnallisen työkyvyn arviointeihin ja eläkemahdollisuuksien selvittämiseen.

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2014 1. Sivu 79 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 80 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4

JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2014 1. Sivu 79 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3. 80 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 4 JOENSUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 11/2014 1 Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Aika 18.12.2014 klo 15:00-16:38 Paikka Kaupunginhallituksen kokoushuone, Rantakatu 20, Joensuu Käsitellyt asiat Sivu 79 Kokouksen

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

Sisältää Joensuun työttömyyden nykytilanteen kuvauksen, kaupungin työllisyyspalvelujen esittelyn ja työllisyydenhoidon toiminnalliset tavoitteet

Sisältää Joensuun työttömyyden nykytilanteen kuvauksen, kaupungin työllisyyspalvelujen esittelyn ja työllisyydenhoidon toiminnalliset tavoitteet Sisältää Joensuun työttömyyden nykytilanteen kuvauksen, kaupungin työllisyyspalvelujen esittelyn ja työllisyydenhoidon toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016. TYÖLLISYYSKATSAUS JA TYÖLLISYYDENHOIDON TAVOITTEET

Lisätiedot

HETYJ 81 Vuoden 2015 talousarviossa on työllisyyden hoitoon 10,184 miljoonan euron nettomääräraha.

HETYJ 81 Vuoden 2015 talousarviossa on työllisyyden hoitoon 10,184 miljoonan euron nettomääräraha. Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 81 18.12.2014 Työllisyysohjelma vuodelle 2015 2847/01.00.00/2014 HETYJ 81 Vuoden 2015 talousarviossa on työllisyyden hoitoon 10,184 miljoonan euron nettomääräraha. Tulosalue

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen:

191/01.00.00/2013. Kaupunginvaltuusto 02.04.2013 69. Vasemmistoliiton valtuustoryhmä esitti seuraavan aloitteen: Kaupunginvaltuusto 69 02.04.2013 Kaupunginhallitus 255 30.09.2013 Kaupunginhallitus 52 10.02.2014 Kaupunginvaltuusto 30 10.03.2014 Kaupunginhallitus 341 10.11.2014 Kaupunginvaltuusto 114 17.11.2014 Vasemmistoliiton

Lisätiedot

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen

Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Lainsäädännön muutoksia koskien työllistämistä 2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 15.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen päätökset Hallitusohjelma ja hallituksen rakennepoliittinen

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa. Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2. Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) verkostojen rakentaminen alkaa Keski-Suomen aluetilaisuus Jyväskylä 9.2.2015 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) TYP-aluekierros

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö

Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen. Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Palkkatukea oppisopimuskoulutukseen Oppisopimuskoulutuksen tietotori 13.5.2014, Helsinki Ylitarkastaja Kirsti Haapa-aho Työ- ja elinkeinoministeriö Sovellettavat säädökset ja ohjeet Laki julkisesta työvoima-

Lisätiedot

Palkkatuki 25.11.2010 3

Palkkatuki 25.11.2010 3 Palkkatuki Tarkoituksena on parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa sekä edistää pitkään työttömänä olleen pääsemistä avoimille työmarkkinoille Palkkatukea koskevat

Lisätiedot

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 126/2007 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 126/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 7 luvun 12 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta

Lisätiedot

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA. Hallitusneuvos Päivi Kerminen KAIKILLE TYÖTÄ JA TEKEMISTÄ? VÄLITYÖMARKKINAT AKTIIVISENA JA JOUSTAVANA RATKAISUNA Hallitusneuvos Päivi Kerminen RAKENNETYÖTTÖMYYTTÄ KOSKEVAT KEHITTÄMISLINJAUKSET 1. Ongelmalähtöisestä tarkastelusta vahvuuksien

Lisätiedot

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Oppisopimus koulutusmuotona. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus koulutusmuotona Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Oppisopimus on ollut aiemmin Suomessa pääasiassa aikuisten koulutusmuoto ammatillisten tutkintojen suorittamiseen Oppisopimuskoulutuksella

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3.

Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä. Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä tekijöille? seminaari, Rovaniemi 2.3. Kunnan rooli työllisyydenhoidon kentällä Tommi Eskonen, erityisasiantuntija, Kuntaliitto Työtä seminaari, Rovaniemi Nykymuutokset haastavat - Kunnan työllistämisvastuu 2015 Työmarkkinatuen rahoitusvastuun

Lisätiedot

Mallia työhön, työn malleja

Mallia työhön, työn malleja Mallia työhön, työn malleja Työllisty järjestöön -hankkeen hankekuvaus vuosille 2011 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes

Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Nivelvaiheen uudet mallit Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011-2016 on edellytetty, että

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Helsingin osuus työmarkkinatuesta 2006-2013

Helsingin osuus työmarkkinatuesta 2006-2013 Helsingin kaupunki 25.4.2014 elinkeino-osasto sosiaali- ja terveysvirasto 1(6) SUUNNITELMA TYÖMARKKINATUEN KUNTAOSUUDEN VÄHENTÄMISEKSI Työmarkkinatuen uudistus Työmarkkinatukilain uudistuksessa vuonna

Lisätiedot

Osatyökykyisten TE-palvelut

Osatyökykyisten TE-palvelut Osatyökykyisten TE-palvelut YHTEISTYÖFOORUMI Työllisyyspoliittiset hankkeet ja TE-palvelut 23.9.2014 Ilkka Rantanen asiantuntija, työkykykoordinaattori Pirkanmaan TE-toimisto, Yksilöllisesti tuettu työnvälitys

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP)

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Vates-päivät 5.-6.5.2015 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Lakisääteistämisen tavoitteet Pitkäaikaistyöttömyyden ja työttömyydestä aiheutuvien julkisten

Lisätiedot

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla.

Kun ilmoitat avoimen työpaikan TE-toimistoon, kerro, oletko kiinnostunut rekrytoimaan palkkatuen avulla. Palkkatuki Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistymisen edistämiseksi tarkoitettu tuki, jota TE-toimisto voi käytettävissään olevien määrärahojen puitteissa myöntää työnantajalle palkkauskustannuksiin.

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja

Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja Markku Haurinen Koulutus- ja työhönvalmentaja 050 434 0928 Markku.haurinen@jns.fi Yrityskansio sisältö Työllisyyden kuntakokeilu Koulutus- ja työhönvalmennus Työkokeilu Palkkatuki Esimerkkilaskelmat palkkatuesta

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa:

Valtuustoaloitteen johdosta voidaan mainita seuraavaa: Työllisyystoimikunta 11 18.03.2009 Perusturvalautakunta 48 23.04.2009 Kunnanhallitus 244 11.05.2009 Valtuustoaloite / passiivinen työmarkkinatuki 1454/09/093/2009 TYÖL 11 Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Lisätiedot

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka

80. (34.06, osa) Työvoimapolitiikka 8. (34.6, osa) Työvoimapolitiikka S e l v i t y s o s a : Julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/22) mukaan julkisen työvoimapalvelun ydintehtävä on työmarkkinoiden toimivuuden edistäminen. Tavoitteena

Lisätiedot

Työllisty järjestöön!

Työllisty järjestöön! Työllisty järjestöön! Hankekuvaus vuosille 2012 2013 Hankekuvaus lyhyesti Taustaa Työllisty järjestöön hanke on tarjonnut arvokasta työtä lasten ja perheiden parissa vuodesta 2005 lähtien. Hankkeen kautta

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen

Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien parempaan työllistymiseen Työministerin valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Autismisäätiön seminaari 5.11.2014 Kehittyvät työvoima- ja yrityspalvelut Julkisissa työvoima-

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus. 23.9.2014 Petri Lehtimäki

Työllisyyspoliittinen avustus. 23.9.2014 Petri Lehtimäki Työllisyyspoliittinen avustus Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työllisyyspoliittisella avustuksella edistetään työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Avustuksella rahoitettavan toiminnan tulee

Lisätiedot

Työvoimapalvelujen lähiajan muutoksia. Reijo Vesakoivu Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Työvoimapalvelujen lähiajan muutoksia. Reijo Vesakoivu Pohjois-Karjalan ELY-keskus Työvoimapalvelujen lähiajan muutoksia Reijo Vesakoivu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 1 Muutoksia v. 2015 Nuorisotakuu: ohjaamo matalan kynnyksen palvelumallin kehittäminen Rakennetyöttömyys: monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija

Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin. Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Johdatus yhteiseen tilaan ja ajatusakvaarioihin Varsinais-Suomen alueen dialogifoorumi/turku 19.10.2011 Ellen Vogt, erityisasiantuntija Espinno -hankkeen yleiset tavoitteet Hyvinvointipalvelujen avustavien

Lisätiedot

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15

Yhteystiedot. Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Yhteystiedot Jyväskylän oppisopimuskeskus Puistokatu 2 C, Kolmikulma PL 472, 40101 Jyväskylä Avoinna ma pe klo 9-15 Nuorten oppisopimuskoulutus Tarja Orellana, koulutustarkastaja p. 040 341 5189 tarja.orellana@jao.fi

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015

Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 NÄKYMIÄ JOULUKUU 2015 POHJOIS-KARJALAN ELY-KESKUS Pohjois-Karjalan työllisyyskatsaus 11/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 22.12.2015 klo 9.00 Työttömiä pohjoiskarjalaisia 600 enemmän kuin vuosi sitten Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti

Työllistymisen toimenpidesuunnitelma Ruokolahti Työllistymisen toimenpidesuunnitelma 2017-2018 Ruokolahti 2(7) Aluksi Työllistymisen toimenpidesuunnitelma on kunnan ja työllistymistä edistävän monialainen yhteispalvelun (TYP) välinen suunnitelma rakennetyöttömyyden

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma

Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 LOIMAAN KAUPUNKI Työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma 1 Yhteistoimintamenettelyn perusteet Loimaan kaupunginhallitus päätti 31.3.2014 yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä vuoden 2014 talousarvioon

Lisätiedot

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013

Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Kuntouttava työtoiminta Espoossa 2013 Koppi Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita hanke Projektisuunnittelija Hilla-Maaria Sipilä KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen

Vaikeasti työllistyvien tukeminen. Eveliina Pöyhönen Vaikeasti työllistyvien tukeminen Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä tai pitkäaikaissairaita

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

EK:n 3+6 oppisopimusmalli

EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmalli EK:n 3+6 oppisopimusmallin tavoitteet tukea nuorten työllistymistä lisäämällä alle 25-vuotiaiden mahdollisuuksia oppisopimuskoulutukseen kehittää oppisopimuskoulutusta paremmin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk)

OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) 2014 OULULAISILLE YRITYKSILLE MYÖNNETTÄVÄ KUNTALISÄ OPPISOPIMUSKOULUTUKSEEN (450 (350 eur/kk) Työllistymiseen liittyvänä tukimuotona Oulun kaupunki myöntää yritysten palkkatuettuihin oppisopimustyösuhteisiin

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009

KEVÄT- Keski-Suomen. kehittämisohjelma. Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 KEVÄT- Keski-Suomen välityömarkkinoiden kehittämisohjelma Esitys Maakunnan Yhteistyöryhmälle 1.12.2009 Projektipäällikkö Hankeasiantuntija Hankearvioija janne.laitinen@jamk.fi taina.era@jamk.fi raija.laaperi@thl.fi

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä

NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014. Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä NUORTEN PALVELUPILOTTI VILTTERI 1.9.2014 Forssalainen vastuu tulevaisuuden tekijöistä TP /1.5.2014, JL / 21.8.2014 Nuoret lukuina - 16-24 v. nuoria 1830, 25-29 v. nuoria 930 v. 2013 lopussa - Alle 25 v.

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015. Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kommenttipuheenvuoro: TYÖLLISTÄMISVASTUU KUNNILLE 2015 Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 9.1.2014 Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Kunta työttömien aktivoijana Esityksen sisältö Pitkään

Lisätiedot

Oppisopimuksella ammattiin

Oppisopimuksella ammattiin Oppisopimuksella ammattiin Video: oppisopimuskoulutus: Puualan perustutkinto https://www.youtube.com/watch?v=pvxiyx zaivm Oppisopimus on Työssä oppimista, jota täydennetään opiskelulla oppilaitoksessa

Lisätiedot

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012

Kelan etuudet aikuisopiskelijalle. Nina Similä 28.8.2012 Kelan etuudet aikuisopiskelijalle Nina Similä 28.8.2012 Opintotuki Aikuisopiskelija voi hakea Kelasta opintotukea, jos hänen opintojaan ei tueta muun lain perusteella. Ensin kannattaa selvittää oikeudet

Lisätiedot

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös

Lisätiedot

Kontiolahden kunta. Työllisyysohjelma

Kontiolahden kunta. Työllisyysohjelma Kontiolahden kunta Työllisyysohjelma 2017-2018 1. KUNNAN TYÖLLISYYSTILANNE Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Pohjois-Karjalassa syyskuun 2016 lopussa edelleen maan korkein, 15,8 %. Kontiolahden

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Taitoverstaan toiminta ja tulokset Nuorten työpajatoiminta Joensuun Nuorisoverstas ry edistää nuorten elämänhallintaa, koulutukseen ja työhön hakeutumista. Pääasiallisena toimintamuotona

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle

HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle HEINÄVEDEN KUNTA TYÖLLISYYSPALVELUT 2018 Tietoa työnantajalle ja työnhakijalle HEINÄVEDEN KUNNAN TYÖLLISYYSPALVELUT 2018 Heinäveden kunnan työllisyyspalvelut tarjoaa tukea ja ohjausta työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa

Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa Oppisopimuksella osaavaa työvoimaa EK-foorumi, Oulu Satu Ågren Esityksen sisältö Oppisopimuskoulutusta yksilöllistyviin ja eriytyviin tarpeisiin Oppisopimuksen kehittäminen ammatillisen koulutuksen reformissa

Lisätiedot

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen

Työnantajan opas. Harjoittelijan palkkaaminen Työnantajan opas Harjoittelijan palkkaaminen Mitä hyötyä harjoittelijan palkkaamisesta on? Turun yliopiston opiskelijoiden opintoihin liittyy pakollinen tai vapaavalintainen harjoittelu, jonka tavoitteet

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki

Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014. 1366/2014 Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2014 1366/2014 Laki julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta Annettu Helsingissä

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 126 17.12.2013. Kaupungin vuoden 2014 työllisyysohjelma HETYJ 126

Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 126 17.12.2013. Kaupungin vuoden 2014 työllisyysohjelma HETYJ 126 Henkilöstö- ja työllisyysjaosto 126 17.12.2013 Kaupungin vuoden 2014 työllisyysohjelma HETYJ 126 Vuoden 2014 talousarviossa on työllisyyden hoitoon 6,596 miljoonan eu-ron netto mää rä ra ha. Tulosalue

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes

AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008. Elise Virnes AMMATTISTARTTISEMINAARI 16.-17.4.2008 Elise Virnes AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN JA VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET Madaltaa siirtymiskynnystä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen

Lisätiedot

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä

Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Hallitusohjelmakirjauksia työllisyydestä Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Oulu 6.10.2011 Erja Lindberg erityisasiantuntija TYP-toimintamalli Työ- ja elinkeinotoimistojen,

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen

Valtuustoaloite: Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen Maakuntavaltuusto 114 28.09.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 297 04.11.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 358 16.12.2009 Sosiaali- ja terveyslautakunta 166 16.06.2010 Valtuustoaloite: Kuntouttavan

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus AKKU-johtoryhmän toimenpide-ehdotukset (toinen väliraportti) Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:11 AKKU (=ammatillisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista

Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista Oppisopimuksella uudistuvaa osaamista EK:n henkilöstö ja koulutustiedustelu 2016 Joka neljäs yritys solmi oppisopimuksia vuosina 2014 2015 On solmittu oppisopimuksia 23 % Ei ole solmittu oppisopimuksia

Lisätiedot

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tämän koonnoksen on tarkoitus selventää, miltä nuorisotakuu tulee näyttäytymään sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta. Tässä koonnoksessa

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta

TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016. Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta TYÖIKÄISTEN PALVELUOHJELMA 2013-2016 Kohti kestävästi kehittyvää Joensuuta JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten

Lisätiedot

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja

Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Nuorten ohjaamo matalan kynnyksen asiointipiste Lapin ELO Jatkuvan oppimisen ja ohjauksen yhteistyöryhmä 23.8.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Saarelainen Rovaniemen kaupunki 040-3548086 tarja.saarelainen@rovaniemi.fi

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne TE- toimiston terveiset kuntien työllisyyden kehittämiselle Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE- toimisto 1 16.11.2015 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Pohjois-Pohjanmaan työllisyystilanne

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena

OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena OHJURI hankkeen palvelut työllistymisen tukena KASE Työllisyysseminaari 2016 Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus Ohjurin tavoitteet: Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisvalmiuksien parantaminen

Lisätiedot