Tilinpäätös 2014 Kokkolan kaupunginhallitus

Transkriptio

1 Tilinpäätös 2014 Kokkolan kaupunginhallitus

2

3 KOKKOLAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014

4 Kansilehden kuvat: Elina Paavola

5 SISÄLLYSLUETTELO KOKKOLAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2014 TOIMINTAKERTOMUS 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN Kokkolan kaupungin hallinto...5 Kokkolan kaupunginvaltuusto...5 Kokkolan kaupunginhallitus...5 Kokkolan kaupungin henkilöstö YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE JA OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS JA OLENNAISET MUUTOKSET ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN...22 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut...22 Tuloslaskelman tuotot...22 Kulut...22 Toimintakate...22 Vuosikate...23 Tilikauden tulos ja yli- / alijäämä...23 Toiminnan rahoitus...25 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut...25 Rahoituslaskelman analysointi...25 Rahoitusasema ja sen muutokset...27 Tase ja sen tunnusluvut...27 Taseen sisältö KOKONAISTULOT JA -MENOT KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS KAUPUNGINHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ TALOUSARVION TOTEUTUMINEN VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN...70 Toimialojen toimintakertomukset...70 Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden ja tuloslaskelman toteutuminen Investointien toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta sitovuustasolla Käyttötalouden ja investointien erittelyt Tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja tase ilman liikelaitoksia TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA RAHOITUSLASKELMA TASE KONSERNILASKELMAT TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT TASEEN LIITETIEDOT VAKUUKSIA JA VASTUUSTIOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT HENKILÖSTÖÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT OSAKKEET JA OSUUDET KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET Liikelaitokset Liitetiedot yhtiöitetyistä liikelaitoksista Yhteenveto liikelaitoksista ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT TILINPÄÄTÖSTÄ VARMENTAVAT ASIAKIRJAT...235

6

7 TOIMINTAKERTOMUS

8

9 1. KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS VUOTEEN 2014 Yleistä Kaupungin väestönkehitys on jatkunut myönteisenä. Viime vuonna Kokkolan väestömäärä kasvoi 265:llä. Asukkaita oli Kokkolassa vuoden lopulla noin Asukasluvultaan Kokkola on Suomen 23. suurin kaupunki luvulla väestönkasvu on ollut vuosittain keskimäärin 210 asukkaan luokkaa. Syntyneiden määrä oli viime vuonna 613 ja kuolleita 430. Väestön kehitys perustuu merkittävään luonnolliseen väestön kasvuun (183) eli syntyvyyden enemmyyteen. Myös kokonaismuuttoliike on ollut 82 asukaan verran positiivinen. Kuntien välinen muuttoliike on ollut muutamina viime vuosina negatiivinen, mutta merkittävän maahan muuton myötä kokonaismuuttotase on ollut jo pitkään positiivinen. Maan sisäisestä muutosta muuttovoittoa Kokkola on saanut viime vuosina lähinnä lapsi-ikäryhmissä, mutta myös jonkin verran työikäisten ikäryhmissä. Negatiivinen nettomuutto kohdistuu opiskeluiässä oleviin ikäryhmiin (15-24 vuotiaat). Viime vuonna Kokkolaan muutti 1780 ja Kokkolasta pois 1698 henkilöä. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nykyisen trendin mukainen kasvu tulee jatkumaan vähintäänkin seuraavalle vuosikymmenelle. Asukastyytyväisyys Asiakkaiden ja henkilöstön joustohalua ja -kykyä osaltaan kuvaa mm. riippumaton EPSI Rating Finlandin vuosittain tekemä asukkaiden tyytyväisyysmittaus. Mukana oli yli 70 kuntaa. Kokkola sijoittuu korkealle kyselyssä sijalle 11 pistemäärällä 70,9. Tutkimuksen mukaan tyytyväisyys on ollut samaa tasoa viime vuosina. Pistemäärä 75 merkitsee hyvää tasoa. Kaikkien kuntien keskiarvo on 67,4. Kaupunki seuraa kuntalaisten tyytyväisyyttä palveluihinsa eri selvityksin lähes vuosittain ja hyödyntää palautetta mahdollisuuksien mukaan toiminnassaan. Kilpailukyky- ja elinvoima-analyysit Tuoreen VTT Timo Aron selvityksen, Kokkolan kilpailukykyanalyysin ja toisaalta kaupunkien elinvoima-analyysin mukaan Kokkola on menestynyt luvulla hyvin. Kilpailukykyanalyysissä tarkasteltiin verrokkikaupunkien alueellista ja väestöllistä kilpailukykyä muuttoliikkeen näkökulmasta 2000-luvulla. Analyysin mukaan Kokkolan asema on kohentunut kokonaiskilpailukyvyssä merkittävästi. Verrattaessa Kokkolan asemaa ja muutosta 25 suurimman seutukunnan kilpailukykyyn on Kokkolan asema parantunut viimeisen parin kymmenen vuoden aikana eniten. Mm. bruttokansantuote on kasvanut sekä suhteellisesti että absoluuttisesti eniten kaikista vertailuseuduista. Työllisyysaste kohentui samoin eniten. Toisaalta työttömyys on laskenut eniten. Tilinpäätös 2014 Kaikkien seutukuntien (69) joukossa Kokkola sijoittui vuonna 2012 seutujen parhaaseen viidennekseen. Saman kuvan Kokkolan elinvoiman positiivisesta kehityksestä antaa kaupunkien elinvoiman vertailuanalyysi, jonka mukaan BTVindeksin muutos vuosina oli Kokkolassa toiseksi korkein koko maassa. Kokkola oli kärkikaupunkien joukossa myös työpaikkojen määrän suhteellisessa kasvussa. Yritystoiminta ja työllisyys Kaupunkiseutujen yritysdynamiikkaa selvittävä tutkimus Kaupunkiseutujen väliset erot yritysdynamiikassa tukee näkemystä Kokkolan positiivisesta kehityksestä yritysten näkökulmasta. Selvityksen mukaan Kokkolan seutu kuuluu yritysdynamiikalla mitattuna toiseksi parhaaseen viidennekseen koko maassa. Yritysdynamiikkaa selvitettiin kuuden muuttujan näkökulmasta. Tilastojen osoittama kaupungin myönteinen kehitys on näkynyt myös reaalimaailmassa. Kuntien menestykseen vaikuttaa pitkälti alueen yritysten menestyminen. Sama pätee myös kääntäen, kunnan menestys vaikuttaa yritysten menestymiseen. Yritysjohdon mukaan Kokkolan kaupunki tarjoaa yritystoiminnalle hyvän yritysilmaston. Valtakunnan tasolla talouden alamäki jatkui kolmatta vuotta. Tämä on näkynyt luonnollisesti myös Kokkolassa. Vaikka laajamittaisia irtisanomisia tai lomautuksia ei ole toteutunut ovat yt -neuvottelut tulleet tutuiksi monessa yrityksessä sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatiossa. Erityisesti valtionhallinnon muutokset ja EU -ohjelmakauden hidas käynnistyminen näkyvät eri kehittäjäorganisaatioiden toiminnassa. Erityisesti kemian tutkimustoiminta on valonpilkahdus. Vuoden 2014 lopulla kemian professuurin tutkijatiimissä Kokkolassa oli n. 30 tutkijaa. Vahvat alat kauppa ja teollisuus ovat jatkaneet investointeja kaupungissa, näistä merkittävimpinä ovat Woikosken uudet ilmakaasu- ja vetytehtaat. Myös Boliden otti käyttöön uuden hopean talteenottolinjansa. Freeport Cobalt investoi niinikään uuteen tuotantoon. Merkittävimpänä kaupan alan hankkeena julkisti K-Rauta uudisrakennushankkeensa vuonna Matkailuvuosi 2014 oli Kokkolassa hyvä. Majoitusvuorokausia Kokkolassa oli , mikä ylittää jopa aiemman huippuvuoden 2011 (asuntomessut). Tankarissa vieraili M/S Jennyn risteilyillä 6500 matkustajaa, mikä on 20 % enemmän edellisvuoteen verrattuna. Kokkola Cup keräsi ennätysmäärän osallistujia 350 joukkuetta. Kokkolan Venetsialaiset keräsi lauantain huipentumaan tapahtuma-alueelle15000 hengen yleisön. Maamme veneteollisuus on ollut muutaman vuoden suurissa vaikeuksissa. Kokkolan suurimmat veneenvalmistajat ovat kuitenkin pystyneet 1

10 tuomaan markkinoille uusia venemalleja. Veneteollisuuden näkymät ovat tällä hetkellä positiiviset viennin vetäessä hyvin. Myös alueen turkistarhaus on saanut nauttia vahvasta viennistä viimeisten vuosien aikana. Kokkolan Satamalle vuosi 2014 oli ennätysvuosi liikevaihdolla (23,5 milj. euroa) mitattuna. Myös sataman kokonaisliikenteessä päästiin ennätystasolle ( 8,575 tn ), lisäystä edellisvuodesta oli 9,2 %. Kokkolan Satama oli vuonna 2014 Suomen suurin bulk- eli raaka-aineita käsittelevä yleissatama ja kolmanneksi suurin kokonaisliikenteellä mitattuna. Vuonna 2014 keskimääräinen työttömyysaste oli Kokkolassa 10,7 %. Edellisvuonna työttömyysaste oli 9,5 %. Koko maan vastaavat luvut olivat 12,4 % ja 11,1 %. Nuorten työttömyys on Kokkolassa edelleen muuta maata korkeammalla tasolla ja siinä on kaupungilla työsarkaa. Kaupungin talous Kiristyneen kuntatalouden seurauksena käynnistettiin alkuvuodesta yt-neuvottelut. Näiden tuloksena yli puolet henkilöstöstä lomautettiin. Lomautukset kohdennettiin siten, että palvelutuotannon toimivuuden kannalta kriittiset henkilöstöryhmät rajattiin lomautusten ulkopuolelle. Lomautusten kesto oli muutamasta päivästä kahteen viikkoon. Henkilöstölle annettiin mahdollisuus vaihtoehtona myös vapaaehtoisen palkattoman loman ottamiseen. Kaupungin eri virastojen evakkotaival jatkui osan kaupungintalosta joutuessa käyttökieltoon sisäilma- ja kosteusongelmien vuoksi. Muuallakin kaupungin kiinteistöissä on esiintynyt vastaavia ongelmia. Korjaustöiden alta siirretyt toiminnot on jouduttu hajauttamaan väistötiloihin ympäri kaupunkia lähinnä vuokratiloihin. Asiakkaat ja henkilöstö ovat joutuneet joustamaan tilanteessa. Ajan myötä niin asiakkaat kuin henkilöstö ovat sopeutuneet tilanteeseen ilman suurempia ongelmia. Kaupunkilaisille kyettiin kuitenkin tarjoamaan edelleen laadukkaat ja monipuoliset palvelut sekä täyttämään palveluvelvoitteet. Kaupungin talousarviota hyväksyttäessä vuoden 2014 taloustilanne näytti varsin vaikealta yleisen taloudellisen tilanteen, valtionosuusleikkausten ja lisävelvoitteiden vuoksi. Erilaisten säästö- ja tehostamistoimenpiteiden ansiosta tilinpäätös on selvästi parempi kuin vuoden alussa ennakoitiin. Kokkolan tilikauden ylijäämä oli 15,49 milj.euroa. Tulos oli erittäin hyvä; talousarvion tavoite oli 0,90 milj.euroa alijäämäinen. Tuloksesta valtaosa eli noin 9,53 milj.euroa johtui satunnaisista myyntivoitoista, joita kirjattiin Kokkolan Energian liiketoimintakaupasta ja Kiinteistö Oy Snellmaninkadun omistusjärjestelyistä. Kokkolan Satama, Kokkolan Vesi ja Työplus tekivät kaikki hyvän tuloksen. Tiukka kulukontrolli ja tehdyt säästötoimet tehosivat. Toimintakulut laskivat edellisestä vuodesta 1 prosentilla ja tuotot kasvoivat 0,1 prosenttia. Kulusäästöjä saavutettiin erityisesti henkilöstömenoissa, jotka alenivat edellisestä vuodesta lähes 2 prosentilla. Verotuloja kertyi 175,9 milj.euroa, jossa on kasvua 2,5 %. Valtionosuudet kasvoivat runsaalla prosentilla ja nousivat 77,4 milj.euroon. Kaupungin lainakanta kasvoi edelleen johtuen suurten kouluinvestointien rahoituksesta. Lainakanta (ilman liikelaitoksia) oli yhteensä 223,1 milj.euroa eli noin /asukas. Liikelaitoksilla oli lainaa yhteensä 60,31 milj.euroa eli noin /asukas. Vuosikate oli 26,2 milj.euroa, jolla kyettiin kattamaan suunnitelmanmukaiset poistot. Ennakoitua parempi tulos vahvistaa kaupungin tasetta. Kaupunkistrategia ja kuntarakenneselvitys Edellisvuonna hyväksytty kaupunkistrategia prosessi on toteuttamisvaiheessa. Toimialat ovat työstäneet strategian pohjalta omia toimialaja yksikkökohtaisia kehittämissuunnitelmiaan sekä vieneet nämä käytännön toimenpiteinä eteenpäin. Keväällä alkanut kuntarakennelain mukainen kuntarakenneselvitystyö saatiin käytännössä valmiiksi loppuvuodesta. Selvitystyöhön osallistuivat Kokkolan lisäksi muut Keski-Pohjanmaan kunnat Kannusta lukuun ottamatta sekä Kruunupyyn kunta. Selvitystyön 1. vaiheen tavoitteena oli antaa tarvittavat tiedot kuntarakennemuutoksen päätöksenteon tueksi. Vaihtoehtoina oli muodostaa selvitysalueen mukainen uusi tai osasta selvitysalueen kunnista uusi kunta tai uudenlaiset yhteistyörakenteet. Selvitystyö työn toisena tavoitteena oli tuottaa kunnille tietoa, jota voidaan hyödyntää toiminnan kehittämisessä kuntarakenneratkaisuista riippumatta. Selvitystyön alustava tulema oli, että kunnissa ei löytynyt halukkuutta kuntaliitoksiin. Yhteistyön kaikenpuolinen kehittäminen ja syventäminen nähtiin kuitenkin tärkeänä. Yhteistyön syventämisessä tuotiin esille toimialakohtaisten hankkeiden lisäksi yhteisen elinvoimaohjelman laadinta sekä alueen rakennemallin laadinta. Kuntien viralliset kannanotot selvitystyön tuloksiin siirtyivät vuoden 2015 puolelle. Kunnat ovat olleet viime vuodet kovan myllerryksen keskellä paitsi toimintaympäristöön liittyvien muutosten takia myös hallituksen meneillään olevan kuntauudistuskokonaisuuden vuoksi. Kaupunki on vuoden aikana ottanut kantaa lausuntojen muodossa mm. valtionosuus- ja rahoituslain uudistukseen, kuntien tehtävien arviointiin, kuntalain kokonaisuudistukseen sekä sosiaali- ja terveystoimen uudistukseen. Euroopan Unionin uusi ohjelmakausi Euroopan Unionin uusi ohjelmakausi käynnistyi. Kauden ensimmäinen vuosi oli vielä tunnustelua ja tutustumista ohjelman 2 Tilinpäätös 2014

11 mahdollisuuksiin sekä hankkeiden valmistelua. Varsinaisten hanke- ja rahoituspäätösten teko niin kuntatasolla kuin ohjelmatasollakin alkaa vasta vuonna Kokkola on ollut mukana Kajaanin ja Mikkelin kanssa konsortiossa, jonka puitteissa on työstetty vihreän teollisuuden (WITERA) ohjelman mukaisia hankkeita tavoitteena päästä näin verkostoitumalla mukaan eri kehittämisohjelmien toteuttamiseen. Käytännössä työtä on tehty WITERA-siltahankkeen kautta. Siinä on selvitetty ja kartoitettu alueen valmistautumista vihreän teollisuuden ratkaisujen ja edelläkävijäratkaisujen kehittämiseen. Chydenius-seminaarien 20-vuotisjuhlassa tehtiin välitilinpäätöstä Suomen EU-taipaleesta. Kesäkuun viimeisenä viikonloppuna kokkolalaistaustaiset ulkopolitiikan vaikuttajat pohtivat eurooppalaisen vapaakauppa-alueen merkitystä Suomelle ja EU-kansalaisille. Keskustelijoina olivat mm. Suomen Lontoon suurlähettiläs Pekka Huhtaniemi, Suomen Buenos Airesin suurlähettiläs Jukka Siukosaari, Suomen EU-suurlähettiläs emeritus Jan Store, Suomen Rooman suurlähettiläs Petri Tuomi-Nikula ja ulkoasiainministeriön kauppapolitiikan yksikön päällikkö Jukka Pesola. Yliopistokeskus ja ammattikorkeakoulu Jyväskylän yliopiston toiminnan käynnistymisestä Kokkolassa tuli kuluneeksi 30 vuotta ja yliopistokeskuksen perustamisesta 10 vuotta. Valtakunnallinen yliopistokeskusseminaari kokosi syyskuussa Kokkolaan tiedeyhteisöjen ja alueen vaikuttajia. Seminaari käynnisti Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen juhlalukuvuoden Lukuvuoden avajaispäivän yhteydessä Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, Kokkolan yliopistokeskus Chydenius sekä Centria ammattikorkeakoulu allekirjoittivat strategisen kumppanuussopimuksen. Tavoitteena on lisätä Yliopistokeskuksen ja Centrian vetovoimaa ja toiminnan vaikuttavuutta, lisätä henkilöstön osaamista ja kehittää resurssien tehokasta yhteiskäyttöä. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen uusi strategia vuosille hyväksyttiin. Valtioneuvosto myönsi Centria-ammattikorkeakoulu Oy:lle toimiluvan. Lupa tulee voimaan vuoden 2105 alusta. Se on sisällöltään samanlainen nykyisen ylläpitäjälle myönnetyn toimiluvan kanssa ja se sisältää nykyiset koulutusvastuut tekniikassa, liiketaloudessa, sosiaali- ja terveysalalla, humanistisella ja kasvatusalalla sekä kulttuurissa. Toimilupapäätökseen valtioneuvosto sisällytti selvitysvelvollisuuden toimintojen mahdollisesta keskittämisestä Kokkolaan. Tilinpäätös 2014 Merkkivuottaan juhlivat mm. seuraavat Oy M. Rauanheimo Ab 130 vuotta Karlebynejdens sång- och musikförbund r.f. 90 vuotta Gamlakarleby Bollklubb 90 vuotta Kälviän sosialidemokraatit 80 vuotta Kokkolan reserviupseerit 80 vuotta Kokkolan Pohjola-Norden ry 70 vuotta Kokkolan reserviläiset 60 vuotta Kokkolan Keilailuliitto 50 vuotta Ab A. Häggblom Oy 50 vuotta Kohtalona Käläviä 45. musiikkileiri Kirjoittajayhdistys Keski-Pohjanmaan Pränttärit ry 40 vuotta Pohjanmaan Syöpäyhdistys r.y. 40 vuotta Keski-Pohjanmaan konservatorion ammattikoulutus 30 vuotta Peurankadun päiväkoti 30 vuotta Avoin yliopisto-opetus 30 vuotta Ratingen-Kokkola -ystävyyskaupunkisuhde 25 vuotta Keski-Pohjanmaan Mielenterveysyhdistys ry 25 vuotta Keski-Pohjanmaan Maanpuolustajien piiri 20 vuotta Salibandyseura Nibacos 20 vuotta Ensi- ja turvakoti 15 vuotta Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ammattilukio 10 vuotta Tapahtumia ja vierailuja Woikosken ilmakaasutehtaan avajaiset Woikosken vetytehtaan avajaiset Merivoimien alusosasto Pipliaseuran ekumeeninen raamattutapahtuma Valtakunnallinen Nuorten Yrittäjien tapahtuma Wanhojen autojen suurtapahtuma Veteraanien alueellinen kirkkopyhä, juhlapuhe piispa John Vikström Anders Chydenius -vapaakauppaseminaari Eduskunnan sivistysvaliokunta Eurooppalainen ruokatori Liikesivistysrahaston, Perheyritysten liiton ja Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen järjestämä Perheyrittäjyys Keski-Pohjanmaan mahdollisuutena - seminaari Latvian maajoukkue Salibandyseura Nibacoksen vieraana Suomen Lääkäriliiton hallitus Euroopan työterveys- ja työturvallisuuskampanjan tapahtuma Terveellinen työ, stressi hallinnassa, yhteistyöllä tuloksiin! Folktinget, Svenska dagen -fest Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän ammattikampuksen vihkiäistilaisuus Boliden Kokkolan uuden hopean prosessilinjan, hopean talteenoton avajaistilaisuus Sotilaspoikien Perinneliiton hallitus Suomen Hitsausteknisen yhdistyksen Pohjanmaan paikallisosaston hitsaustekniikkapäivät 3

12 Suomi-Venäjä-Seuran Länsi-Suomen piirin vuosikokous Malesian Prinssi Tunku Imran in puoliso Che Engku Mahirah Puolustusministeri Carl Haglund Opetusministeri Krista Kiuru Työministeri Lauri Ihalainen Peruspalveluministeri Susanna Huovinen Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Kiitokset Parhaat kiitokset kaupungin ja koko alueen hyväksi tehdystä työstä. Saavutettujen tulosten pohjalta on hyvä jatkaa eteenpäin. Antti Isotalus kaupunginjohtaja 4 Tilinpäätös 2014

13 KOKKOLAN KAUPUNGIN HALLINTO KOKKOLAN KAUPUNGINVALTUUSTO Kaupunginvaltuusto kokoontui 11 kertaa ja käsitteli 105 pykälää vuonna Valtuustossa oli 51 jäsentä. Valtuuston kokoonpano Puheenjohtaja Stefan Anderson I varapuheenjohtaja Tapani Hankaniemi II varapuheenjohtaja Raimo Hentelä KESK Hankaniemi Tapani Herlevi Reino Innanen Sari Kemppainen Ari Laitila Veikko Maijala Aimo Ojala Kauko Ojanperä Kaija Orjala Tapani Pajunpää Tapio Paloranta Johanna Puumala Tuomo Tofferi Petri Virolainen Timo SDP Harju-Karhula Tarja Hentelä Raimo Kant Esa Kellosalo Anne Lahti Mauri Mustasaari Erkki Rasi Anne / Ruisaho Sakari Sabel Roy Urpilainen Jutta Urpilainen Kari KOK Haimakainen Pentti Jukkola Janne Kauppi Sanna-Maija Nokso-Koivisto Pekka Nurmi Pekka Puurula Juha Winter Hannele RKP Anderson Stefan Brandt Mats Kouvo Kajsa Liimatta-Åström Katja Snellman Hans Timonen Marlén KD Lindqvist Erik Paananen Juha Rahnasto Raimo Rasmus Jarmo Salo Mauri PS Kemppainen Irma Leppälä Pekka Puolimatka Pekka Sillanpää Timo Ylitalo Alpo VAS Aarnos Eila Tastula Seppo VIHREÄT Cygnel Hanna Taarna Terho KOKKOLAN KAUPUNGINHALLITUS Kaupunginhallitus kokoontui 28 kertaa ja käsitteli 643 pykälää vuonna Kaupunginhallituksen kokoonpano Puheenjohtaja Veikko Laitila (Keskusta) I varapuheenjohtaja Kari Urpilainen (SDP) II varapuheenjohtaja Mauri Salo (KD) Haimakainen Pentti (KOK) Herlevi Reino (Keskusta) Jokela Anne (Keskusta) Kemppainen Irma (PS) Kouvo Kajsa (RKP) Orjala Sirpa (SDP) Tastula Seppo (VAS) Winter Hannele (KOK) Tilinpäätös 2014 Muut kaupunginvaltuuston valitsemat toimielimet Kaupunkirakennelautakunta Keskusvaalilautakunta Kulttuuri- ja nuorisolautakunta Liikuntalautakunta Maaseutulautakunta Opetus- ja kasvatuslautakunta Pelastuslautakunta Rakennus- ja ympäristölautakunta Sosiaali- ja terveyslautakunta Tarkastuslautakunta Valtuuston vaalilautakunta Ympäristöterveyslautakunta Energiajohtokunta Satamajohtokunta Työplussan johtokunta Vesilaitosjohtokunta Poliisilaitoksen neuvottelukunta Käräjäoikeuden lautamiehet Uskotut miehet 5

14 Kokkolan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto 51 Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Kaupunginhallitus 11 Konserni- ja kaupunkikehitysjaosto 7 Henkilöstöjaosto 5 Kuntayhtymät Konserniyhtiöt ym. Rakennus- ja ympäristölautakunta 10 Kaupunkirakennelautakunta 10 Kulttuuri- ja nuorisolautakunta 10 Liikuntalautakunta 10 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ruotsinkielinen jaosto Opetus- ja kasvatuslautakunta 10 Suomenkielinen jaosto 8 Ruotsinkielinen jaosto 8 Kokkolan seudun opiston johtokunta 8 Koulujen johtokunnat Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren seudun pelastuslautakunta 5*) + 6 Liikelaitos Kokkolan Energian johtokunta 7 Liikelaitos Kokkolan Sataman johtokunta 7 Liikelaitos Kokkolan Veden johtokunta 7 Liikelaitos Työplussan johtokunta *) Kokkolan toimialue, Kokkola ja Kruunupyy Keski-Pohjanmaan ympäristöterveyslautakunta Maaseutulautakunta 7 Neuvostoja Neuvottelukuntia Toimikuntia Tilinpäätös 2014

15 KOKKOLAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ Henkilöstöpalvelut ohjaa ja koordinoi Kokkolan kaupungin henkilöstöhallintoa. Henkilöstöpalveluiden tehtäviin kuuluu henkilöstön ja johtamisen kehittäminen, palkat ja palvelussuhdeasiat, työsuojelu, työhyvinvoinnin kehittäminen, uudelleensijoitustoiminta, sisäinen viestintä, yhteistoiminta-asiat sekä konsernin yleinen henkilöstöpolitiikka. Palvelussuhteiden lukumäärä on vähentynyt tilanteen mukaan edellisvuoteen verrattuna 2,1 prosenttia eli 86 henkilöä. Vastaavasti vakituisen henkilöstön määrä on lisääntynyt 1,4 %. Vakituisesta henkilöstöstä naisia oli 78,9 % ja miehiä 21,1 %. Suhde on pysynyt samana aiempiin vuosiin verrattuna. Henkilöstön keski-ikä vuonna 2014 oli 47,3 vuotta. Kaupungin henkilöstö Palvelussuhteiden määrä hallintokunnittain Vakinaisen henkilökunnan ikäjakauma Muutos Vakinaiset (1,4 %) Määräaikaiset (-13,3%) Yhteensä (-2,1%) Suhde kaupungin asukasmäärään 8,5 % 8,3 % -2,4 % Henkilöstökustannukset (palkat + sivukulut) tilikaudelta olivat 173,9 milj.euroa, kun ne vuotta aiemmin olivat 176,3 milj. euroa. Henkilöstökustannukset ovat siten vähentyneet edelliseen vuoteen verrattuna 1,4 prosenttia eli 2,4 miljoonaa euroa. Merkittävin henkilöstökustannuksiin vaikuttava tekijä oli henkilöstön lomautukset ja vaihtoehtoisen ns. lamavapaan käyttö. Suoria henkilöstömenojen säästöjä kertyi vuoden 2014 aikana toteutettujen lomautusten ja lamavapaiden seurauksena noin 1,8 milj. euroa. Henkilöstömenojen vähenemistä selittää myös ensihoidon henkilöstön siirtyminen Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiurun palvelukseen alkaen. Rekrytointien osalta jatkettiin rajoitettua henkilöstön palkkaamista täyttölupamenettelyn kautta. Henkilöstön sairauspäivien määrä jatkoi laskuaan edelleen vuonna Sairauspäiviä henkilöä kohden oli 14,4 kalenteripäivää. Vuonna 2013 vastaava luku oli 15,0 kpv/hlö, eli muutos oli -6,2%. Tämä tarkoittaa 3190 sairauspoissaolopäivää vähemmän. Sairauspoissaoloprosentti oli määräaikaiset (sis. työllistetyt) vakinaiset 4,5%. Tähän osaltaan auttoi tehostettu varhaisen tuen mallin käyttö. Esimiesvalmennusta jatkettiin johtamisen ja esimiestyön valmennuksen tarjoaman ja toteutuksen kehittämiseksi. Vuoden 2014 aikana päivitettiin työsuojelun toimintaohjelma uusinen painopistealueineen sekä käynnistettiin myös uuden henkilöstöohjelman laadinta. Tarkemmin henkilöstöä koskevat tunnusluvut on kuvattu erillisessä henkilöstöraportissa, joka ilmestyy maalis-huhtikuussa. Henkilöstökertomus on laaja tietopaketti henkilöstön tilasta, lähiaikojen muutoksista sekä tulevaisuuden suuntalinjoista. miehet naiset Tilinpäätös

16 2. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE JA OMAN TALOUSALUEEN KEHITYS Yleistä Talouden vaikeudet ovat jatkuneet vuonna Suomen talouden kasvun ennustetaan olevan hienoisesti positiivinen viime vuonna. Vuosi sitten ennustettuun 0,8 %:n kasvuun ei kuitenkaan ylletä. Kehitystä heikentäneet tekijät ovat suurelta osin sellaisia, että ne eivät väisty nopeasti. Talouden kehitys on jäänyt selvästi useimmista euroalueen maista. Suomen bruttokansantuotteen määrä on edelleen runsaat 5 % pienempi kuin juuri ennen kansainvälisen fi nanssikriisin alkamista vuonna Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen vuoksi kotimaisen kysynnän kehitys ei ole ollut yhtä heikkoa kuin bruttokansantuotteen. Talouden vaikeudet ovat koskeneet ennen kaikkea vientiä. Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana vientitulojen menetys on aiempaa enemmän näkynyt kotimaisessa kysynnässä. Työllisyyden heikkeneminen on silti keskittynyt pääosin vientiteollisuuteen. Finanssikriisin alusta lukien Suomen vienti on supistunut viidenneksen, mikä on enemmän kuin missään muussa kehittyneessä taloudessa. Viennin vähenemisen taustalla ovat elektroniikka - ja metsäteollisuudessa koetut ongelmat sekä kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen. Tuotannon kustannuksia on kasvattanut keskipalkan noin 10 prosentin nousu suhteessa euroalueen keskiarvoon vuodesta 1999, jolloin yhteinen raha otettiin käyttöön. Suurimmaksi osaksi ero on syntynyt vuoden 2007 jälkeen. Samassa suhteessa on noussut myös yksikkötyökustannusten taso. Talouskasvun edellytyksiä on vuoden 2009 jälkeen heikentänyt myös työikäisen väestön eli vuotiaiden määrän väheneminen. Työikäisen väestön määrä pienenee nyt noin puolen prosentin vuosivauhtia ja supistumisen ennustetaan jatkuvan vielä seuraavan kymmenen vuoden ajan. Työikäisen väestön määrän supistumisen lisäksi talouskasvun mahdollisuuksia on heikentänyt talouden tuotantorakenteen muuttuminen. Vientituotannon väheneminen on merkinnyt nopean tuottavuuskasvun toimialojen osuuden pienenemistä. Esimerkiksi väestön ikääntyminen nyt ja tulevaisuudessa lisää hoivapalvelujen tarvetta, mikä kasvattaa hitaan tuottavuuskasvun toimialojen osuutta kokonaistuotannosta. Työn tuottavuuden kasvu on vaimeaa. Talouskasvu näyttää jäävän pitkällä aikavälillä hitaaksi. Kun lisäksi julkisen talouden alijäämä ja velka ovat viime vuosina kasvaneet, on julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyys vaakalaudalla. Suomen Pankin ennusteen mukaan julkinen velka lisääntyy sekä nimellisesti että kokonaistuotantoon suhteutettuna ja velkasuhde kohoaa 59,3 prosenttiin vuonna Pitkään heikkona jatkuneessa suhdannetilanteessa yritykset ovat jatkaneet kannattavuutensa parantamista irtisanomisten kautta. Työllisyystilanteen ja kuluttajien luottamuksen heikentyminen ovat johtaneet siihen, että yksityinen kulutus on vähentynyt kahtena vuotena peräkkäin. Nimelliset ansiot nousivat vuonna 2014 arviolta 1,4 prosenttia. Vuoden 2014 infl aation odotetaan jäävän 0,9 prosenttiin. Keski-Pohjanmaa Työllisyys ei ole vuoden aikana juuri kohentunut. Työllisten määrä on suunnilleen sama kuin edellisenä vuotena. Työllisyyden rakenteeseen liittyen merkille pantavaa on teollisuuden työllisten määrän jatkuva väheneminen. uusia työpaikkoja taantuman aikana on syntynyt varsinkin % 13 TYÖTTÖMYYSASTE VUOSIKESKIARVONA koko maa Kokkola Tilinpäätös 2014

17 sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä eräille yksityisille palvelualoille. Työttömyyden osalta Manner-Suomen maakunnista oli Pohjanmaan 8,2 ja Keski-Pohjanmaan 9,9 prosentin työttömyyslukemat parhaat koko maassa, väliin mahtui Uusimaa 9,7 prosentin työttömyysasteella. Kokkolan työttömyysprosentti oli 10,7, missä on nousua edellisvuodesta 1,2 prosenttiyksikköä. Avoimia työpaikkoja oli vuodenvaihteessa maakunnassa 322 kappaletta, joista Kokkolassa 298. Kokkolan asukasluku kasvoi 265 henkilöllä. Väkiluvun kasvusta 70 % on luonnollista väestönkasvua ja 30 % muuttovoittoa. Tunnuslukuja / Kokkola 2014 Asukasmäärä Muuttovoitto/-tappio +82 Asukasmäärän muutos +265 Työttömyysasteprosentti (keskim.) 10,7 Uusia asuntoja 227 Veroprosentti 20,50 Toimintatuotot * Toimintakulut * " Toimintakate * " Verotulot * " Valtionosuudet * " Vuosikate * " Tulos * " Vuosikate mukaan lukien liikelaitokset " Tulos mukaan lukien liikelaitokset " 503 Ylijäämä/alijäämä mukaan lukien liikelaito " Investoinnit mukaan lukien liikelaitokset " Lainakannan nettomuutos " Lainakanta mukaan lukien liikelaitokset /asukas * ilman liikelaitoksia Tilinpäätös

18 3. KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS JA OLENNAISET MUUTOKSET Kaupungin toiminnan ja talouden kehitys Toimintavuoden 2014 taloudellinen tulos oli ennakoitua parempi. Tähän vaikuttivat eniten sopeuttamisohjelman toteutus, henkilöstömenojen säästöt sekä liikelaitosten hyvät tulokset. Lisäksi sekä verotulot että valtionosuudet ylittivät talousarvion tavoitteet. Alhaisen korkotason vuoksi korkokulut jäivät merkittävästi alle ennakoidun. Kirjanpidollista taloudellista tulosta paransivat myös Kokkolan Energian liiketoimintakaupasta sekä Kiinteistö Oy Snellmaninkadun siirrosta kaupungin taseeseen aiheutuneet satunnaiset myyntivoitot. Nämä myyntivoitot kasvattivat kaupungin taseen ylijäämiä. Merkittävimmät tuloarvioiden ja toimintakatteen alitukset, joita ei ole anottu tilivuoden aikana olivat seuraavat: Ympäristöterveyslautakunnan toimintatuottojen alitus oli (myös toimintakulut alittuivat ja nettobudjetti toteutui hyvin) It -palveluiden nettositova toimintakate alittui , ulkoisten it -kustannusten toteutuma ylitti talousarvion johtuen lähinnä arvioitua suuremmista ohjelmistokustannuksista Työmarkkinatuen nettositova kuntaosuus alittui hieman. Alkuperäinen määräraha oli euroa ja myönnetty lisämääräraha Lopullinen toteutuma oli euroa. Vuoden 2014 tulos ilman liikelaitoksia on 4,20 milj. euroa alijäämäinen, mikä on 1,33 milj. euroa arvioitua parempi. Virallinen tulos liikelaitokset mukaan lukien on 15,49 milj. euroa ylijäämäinen. Taseen ylijäämä kasvaa aiemmat ylijäämät mukaan lukien 26,4 milj. euroon. Kokkolan kaupungin nettoinvestoinnit olivat yhteensä 27,57 milj. euroa, joka alitti talousarvion 1,56 milj. eurolla. Liikelaitosten nettoinvestoinnit olivat 16,59 milj.euroa, joka alitti talousarvion 7,70 milj.eurolla. Lainakanta Kokkolan lainakanta kasvoi viime vuonna 32,5 milj. / 13 % (kaupunki ja liikelaitokset). Kaupungilla oli pitkäaikaista lainaa vuoden vaihteessa yhteensä 223,11 milj.euroa eli noin / asukas. Liikelaitoksilla oli lainaa yhteensä 60,31 milj.euroa eli noin /asukas. Liikelaitosten luvuissa on mukana myös yhtiöitettävien Kokkolan Energian ja Kokkolan Sataman lainat, joiden osalta uusi kokonaistarkastelu tehdään vuoden 2014 lopullisten taseiden valmistuttua. Olennaiset tapahtumat ja muutokset vuoden 2014 toiminnassa Liikelaitosten Kokkolan Energian ja Kokkolan Sataman yhtiöittämiset vietiin päätökseen vuoden 2014 aikana. Vuoden 2015 alusta toimintaa harjoittavat Kokkolan Satama Oy ja Kokkolan Energia Oy. Satamaliiketoimintaan perustettiin uusi yhtiö. Liikelaitos Kokkolan Energian toiminta yhdistettiin Kokkola Power Oy:öön, jonka tytäryhtiönä toimii Kenet Oy. Satamana osalta yhtiöittäminen toteutettiin liiketoimintasiirtona. Kokkolan Energian osalta tehtiin liiketoimintakauppa, jossa kaupungin myyntivoitoksi sovittiin 5 milj.euroa. Liikelaitosten yhtiöittäminen vaikuttaa merkittävästi kaupungin tuloihin vuonna Yhtiöiltä saatavat tonttivuokrat, takausprovisiot, kiinteistöverot sekä muut tulot ovat noin kolmannes liikelaitosten tuloutuksesta viime vuosina. Kokkolan Sataman vuokraamien maa- ja vesialueiden tasearvoja korotettiin vastaamaan maanvuokrasopimuksessa määriteltyä tasoa. Kaupungin taseessa arvonkorotusrahastoon kirjattiin oman pääoman eränä 19,1 milj.euroa, joka vahvistaa kaupungin omavaraisuutta. Korkein hallinto-oikeus päätti vuonna 2014, että ei pääse Korpelan Voima kuntayhtymän osakkaaksi. Edelleen on avoinna prosessi mahdollisista korvauksista Kokkolalle koskien liittyneiden kuntien osuutta kuntayhtymässä. Kuntarakenneselvitys valmistui loppuvuonna Selvityksessä arvioitiin uuden kunnan vaihtoehtoa tai syvenevän yhteistyön vaihtoehtoa. Selvityksen aikana on valmistunut laaja tietopaketti selvityksessä mukana olevien kuntien lähtökohdista ja tulevaisuuden haasteista. Kokkola ei toimi aktiivisesti eikä aloitteellisesti kuntien yhdistämiseksi, mutta yhteistyön syventämisessä voidaan jatkaa valmistelua. Prosessi jatkuu vuonna 2015 jolloin mukana olleet kunnat ottavat kantaa selvityksen tuloksiin ja esityksiin. Sote -järjestämislain valmistelua on jatkettu olemassa olevan suunnitelman ja lainvalmistelun pohjalta. Järjestämislain ja uudistuksen sisältö on ollut epävarmaa. Lainsäädäntöä koskevat päätökset ja etenemissuunnat selviävät maaliskuussa Kaupunki päätti vaikeassa taloustilanteessa henkilöstöä koskevista lomautuksista. Ne koskivat sekä kaupunkia että liikelaitoksia. Lomautukset porrastettiin työntekijäryhmittäin. Niiden pituus vaihteli henkilöstöryhmästä ja työtehtävästä riippuen 0 14 vuorokauteen. Lomautukset ja vapaaehtoiset palkattomat vapaat pienensivät henkilöstömenoja merkittävästi vuonna Tarkempi arvio lomautusten kokonaisvaikutuksista tehdään keväällä. 10 Tilinpäätös 2014

19 Tavoitteellinen toimitilasuunnitelma valmistui. Ensimmäisen kerran kaupungilla on kattava kokonaisselvitys kiinteistöjen laadusta, käytöstä ja kunnosta. Suunnitelman yhteydessä kiinteistömassa salkutettiin ja tehtiin mm. arvio kaupungin korjausvelasta tällä hetkellä. Suunnitelmalla ohjataan kiinteistöjen suunnitelmallista käyttöä ja kiinteistöstrategian toteutumista. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet hyväksyttiin valtuustossa ja kaupunginhallituksessa vastaamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä. Niissä määritellään vastuut ja käytännöt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamiseksi. Koulurakentaminen jatkui vahvana. Isokylän monitoimitalon ja Lucina Hagmanin koulun projektit viedään loppuun kesään 2015 mennessä. Torkinmäen koulun rakentaminen elinkaarihankkeena ja siihen liittyvät kilpailutukset päätettiin loppuvuonna. Tämä on kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke ja kokemukset tähän asti ovat hyviä. Kaupunginvaltuusto ja/tai kaupunginhallitus hyväksyi vuoden aikana mm. seuraavat suunnitelmat ja toimintaohjelmat: Opetuspalveluiden ja muun sivistystoimen kehittämissuunnitelmat Kokkolan kaupungin kotouttamisohjelma Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn päihde- ja mielenterveysstrategia Keski-Pohjanmaan ja Kruunupyyn turvallisuussuunnitelma Kokkolan Veden strategia Tilinpäätös

20 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden 2014 tulos oli hyvä. Ylijäämästä suurin osa kertyi satunnaisista myyntivoitoista ja liikelaitosten tuloksista (erityisesti satama, vesilaitos ja Työplus). Taseen kumulatiivinen ylijäämä kasvoi 25,4 milj.euroon. Suuri osa vuoden 2014 tulokseen keskeisesti vaikuttaneista tuloeristä ei vuonna 2015 toteudu. Kuntaliiton arvio Kokkolan verotulojen kehityksestä on heikko. Verotulot eivät juuri kasva. Peruspalveluiden valtionosuus pienenee vajaalla prosentilla. Tasausjärjestelmä korjaa muutosta. Kokonaisuutena valtionosuudet hieman kasvavat vuonna Yhtiöittämisen seurauksena kaupungin saamat tuloutukset pienenevät vuonna 2015 aikaisempien vuosien tasoon verrattuna noin 5 milj.eurolla. Tämän lisäksi Kokkolan Energian ja myös Kokkolan Sataman liiketoimintojen tulosnäkymät ovat heikenneet. Vuonna 2015 yhtiöt eivät vielä maksa kaupungille osinkoja tuloksestaan. Tulonmenetysten kattamiseksi on tuloveroprosenttia korotettu 0,5 prosentilla. Korotuksen vaikutus on bruttona noin 3,5 milj.euroa. Kokkolan efektiivinen veroprosentti on kuitenkin vain 15 %, joten kokonaisvaikutus jää selvästi alhaisemmaksi. Talousarvion verotulo- ja valtionosuustavoitteet ovat erittäin optimistisia, joten näihin sisältyy riskejä. Puskuria ei siis tulopuolella ole. Korkotason odotetaan edelleen pysyvän alhaisena, mutta loppuvuodesta ennakoidaan hidasta nousua. Toimintakulujen talousarvio on laadittu erittäin tiukaksi. Käytännössä talousarvion tavoite tarkoittaa vuoden 2014 toteutuneen kustannustason säilyttämistä. Taloustavoitteiden ylityspaineet ovat erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa suuret. Kaupungin talousarvion mukainen tulostavoite 2015 on yli 11 milj.euroa alijäämäinen. Tavoite on kolmen seuraavan toimintavuoden aikana päästä nollatulokseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää suuria toiminnallisia muutoksia ja tuottavuuden nousua. Kaupunginhallitus päätti, että hallintokunnat laativat välittömästi konkreettiset toimenpide-esitykset vaadittavista muutoksista. Listausten pitää sisältää mm. rakenteelliset muutosesitykset, palveluiden lopettamisesitykset, palveluiden keskittämis- ja karsimisesitykset sekä henkilöstöä ja esimiestyötä koskevat erillisselvitykset. Merkittävät muutokset palveluiden toteuttamistavoissa ja -laajuudessa ovat välttämättömiä. Toimeenpanoon pitäisi päästä jo ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Osana muutoksia on tarkasteltava organisaatiorakenteita. Tavoiteorganisaatiot ohjaavat osaltaan henkilöstöstrategiaa. Rakenteita on kevennettävä ja esimiestyön määrää ja toimenkuvia arvioitava uudelleen. Muutostilanteet henkilöstön eläköityessä on hyödynnettävä täysimääräisesti. Kokkolan velkaantuminen jatkuu edelleen. Isot peruspalveluinvestoinnit kouluverkostoon, terveydenhuoltoon ja varhaiskasvatukseen on rahoitettava pääasiassa velkarahalla. Kaupungin vuosikate ei riitä edes poistoihin eikä sillä siis pystytä kattamaan uusia investointeja. Vaihtoehtoisilla rahoitusmalleilla voidaan keventää omaa tasetta, mutta silloinkin käyttömenojen kasvu aiheuttaa paineita. Kokkolan työllisyys on vielä säilynyt keskimääräistä edullisempana. Alueen yritykset ovat myös tehneet keskimääräistä parempia tuloksia ja investointeja tulevaisuuteen tehdään. Valtion talous on ollut kolmatta vuotta lamassa ja vetoapua kokonaistalouden kasvusta ei vielä vuonna 2015 saada. 12 Tilinpäätös 2014