Uudenmaan palvelualue (2)
|
|
- Marjut Järvinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Uudenmaan palvelualue (2) Ajankohtaista Espoon päihdetilanteesta Espoon päihdeasiainneuvottelukunnan kokous Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö ylilääkäri Kaarlo Simojoki päihdelääketieteen erityispätevyys hallinnon yksinkertaistaminen asiakastyön jatkuvuutta korostava, perustyötä tukeva avo- ja laitoshoidon rajat ylittävä kuntouttavan ja haittoja vähentävän hoidon rajat ylittävä avaa uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle hallinto/yksikkö/ikärajoista riippumatta antaa uusia mahdollisuuksia kuntayhteistyölle Sidonnaisuudet LL, päihdelääketieteen erityispätevyys Päätoimi Espoon A-klinikkatoimen ylilääkäri, A-klinikkasäätiö Toiminta terveydenhuollon ohjaukseen pyrkivissä hankkeissa Espoolaisen päihdepotilaan päivystyshoitoketju työryhmä Muut sidonnaisuudet Päihdelääketieteen yhdistyksen koulutusvaliokunnan jäsen Toistuva luennoitsija eri lääkealan yritysten koulutuksissa (Schering- Plough, MSD, Boehring-Ingelheim, GlaxoSmithKline, Ruma Gmbh, Orion, RBP oy,professio) Osallistunut lääkealan yrityksen koulutuksen suunnitteluun ad 21 (Schering-Plough) Ulkomaan kongressimatka lääkealan eri yritysten rahoittamana (Schering-Plough, Reckitt Benckiser Pharmaceuticals Finland, Azanta) HCV- ja korvaushoidon advisory Board jäsenyys ad 21 (Schering-Plough) Toiminut yrityksen asiantuntijana (Reckitt Benckiser Pharmaceuticals Finland) Kliiniseen lääketutkimukseen osallistuminen (Organon/MSD) Ei osakeomistuksia Hallintomallin valintakriteerejä Hallinnollisesti yksinkertainen Asiakastyön jatkuvuutta korostava, perustyötä tukeva Avo- ja laitoshoidon rajat ylittävä Kuntouttavan ja haittoja vähentävän hoidon rajat ylittävä Avaa uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiselle hallinto/yksikkö/ikärajoista riippumatta Antaa uusia mahdollisuuksia kuntayhteistyölle A-klinikkasäätiön Uudenmaan palvelualue ALUEJOHTAJA (TT) KEHITYS- JOHTAJA (A-MS) Y L I L Ä Ä K Ä R I (KS) YKSIKKÖJOHTAJA (SH) Espoon A-klinikka Espoon nuorisoasema Katkaisuhoito Korvaushoito YKSIKKÖJOHTAJA (HH) Helsingin nuorisoasema Kettutie Arabianranta YKSIKKÖJOHTAJA (MA) Vinkki HKI Vinkki Espoo Espoon A-klinikkatoimi A-klinikkasäätiön toimipiste työntekijöitä 43 ps 3, sh 14, lh 6, sos 6, muut 14 palvelualueena koko Espoo sekä muita kuntia väestöpohja noin avohoitotapahtumia 211 oli 6549 (21: 91 kpl) potilaita 15, joista espoolaisia 899 (21: 132) alle 4v oli 47% ja 5v 6 24%, yli 6v 8,2% katkaisuhoitovuorokausia 211 oli 5665 (21: 5659) Espoo 3694 (potilaita 275) hoitojaksoja 685 ja potilaita 442 (21: 75 ja potilaita 54) alle 4 v oli 56,1%, 4v-5v oli 22,6& ja yli 5v 21,3% vinkkipisteissä 211 oli 4878 käyntiä (21: 425) eri asiakkaita 967 (21: 855) noin 5% ikäryhmästä 2 29 vuotta 1
2 Päihdehäiriöiden riski- ja suojatekijät geneettiset tai muut nuoren persoonallisuuteen kuuluvat ominaisuudet lapsuuden perheeseen ja sen toimintakykyyn liittyvät tekijät myöhemmässä elämänvaiheessa muu lähipiiri muut ympäristötekijät ja yhteiskunta toimeentulo, asenteet, palvelut jne. Nykytilanne päihteet alkoholin käyttö on historiallisen korkealla huumeiden käyttö kasvanut lähes koko 2 luvun päihde-ehtoiset kuolemat lisääntyneet vuonna 21 alkoholi ja huumeet 175 potilaat nopeinten kasvaa alle 3 ja yli 6-vuotiaiden hoitoa tarvitsevien määrä päihdehaitat ovat entistä kasaantuneempia nuoret miehet moniongelmaisuus lisääntynyt samanaikaiset mielenterveyden häiriöt monipäihteisyys syrjäytyminen hoidon tarve muuttunut ja kasvanut kuitenkin hoitoon pääsy vaikeutunut THL, Käypä hoitosuositus, työeläkeyhtiöt. Päihdetilastollinen vuosikirja 29, Alkoholi ja työkyky, Juhani Juntunen, Tiimi 1/29. Keva raportteja 3/28 Käytön vaiheet Nuorten päihteiden käyttö Kokeilu Satunnaiskäyttö Ongelmakäyttö ja riippuvuus päihteetön elämäntapa Motivaatio- ja hoitovaihe Ristiriitavaihe suomalaisnuorten ensimmäiset alkoholikokeilut ajoittuvat keskimäärin vuoden ikään alle 15-vuotiaana ongelmakäytön aloittaneilla juomatavat ovat humalahakuisempia useammalla heistä on alkoholin ongelmakäyttöä myös aikuisiässä kuin myöhemmin aloittaneilla myös huumeiden käytön aloittamista yhä nuorempana sekakäytön lisääntyminen Riippuvuuden ulottuvuudet keskushermostoon vaikuttavan aineen toistuvasta annostelusta aiheutuva aivojen häiriötila, joka ylläpitää riippuvuutta [BIOLOGINEN NÄKEMYS] pakonomaista aineiden käyttöä yrityksenä paeta sietämättömiä tunnetiloja ja lievittää psyykkisiä oireita [PSYKOLOGINEN NÄKEMYS] sosiaalisen oppimisen kautta kehittynyt toimintamalli jossa yksilön vuorovaikutus-ympäristöllä (perhe, ystäväpiiri, asuinalue ja kulttuuri) on keskeinen merkitys [SOSIAALINEN NÄKEMYS] Tosi humalssa vähintään 1 krt/kk %, 8.- j a9- luokkalaiset Helsinki Espoo Vantaa 2
3 Kokeillut laittomia huumeita ainakain kerrajn %, 8. - ja 9.luokkalaiset Helsinki Espoo Vantaa Päihdesairauksien hoitojaksot ikäryhmittäin 21, prosenttiosuudet Ikäryhmä Alkoholi Huumausaineet Lääkeaineet Muut Yhteensä -14 1, 1,4 4,9 4,3 1, ,3 8,4 7, 6,9 2, ,8 19,4 15,4 11, 4, ,3 57,2 43,8 29,3 26, ,1 1,4 2,4 3,3 51, ,5 3,2 8,6 8,2 12,9 1, % 1, % 1, % 1, % 1, % N Miehiä 79,1 6,7 61,6 45,2 73,5 Lähde: THL, Terveydenhuollon laitoshoito. SVT Nuorten päihteiden käytön haitat moninainen riskikäyttäytyminen kohonnut tapaturmariski iv-käytön aiheuttamat tulehdukset seksuaalinen hyväksikäyttö ja sukupuolitaudit riippuvuuden kehittyminen mielenterveysongelmat nuoruusiän kehityksen vinoutuminen psykososiaalisen toimintakyvyn heikkeneminen rikollisuus syrjäytyminen Belgium Hoitoon tulevat ja pääpäihteen ivkäyttö (EMCDDA 211) Czech Republic Germany Ireland Spain Italy Latvia Luxembourg Malta opiaatit amfetamiini 78,6 79,3 Austria Portugal Slovenia Finland United Kindom Turkey Hoidon toteutus kulmakivenä on jatkuva potilaan tilanteen laajaalainen arvioiminen pyritään vahvistamaan päihdehäiriöltä suojaavien tekijöiden vaikutusta sekä vähentämään sille altistavien tekijöiden vaikutusta toteutetaan avohoitopainotteisesti ja kokonaisvaltaisesti muiden tukea tai hoitoa vaativien ongelmien kartoitus verkostotyöskentely ja perhetyö tarvittaessa helppo pääsy laitoskuntoutukseen muiden häiriöiden samanaikainen hoito psykosiallisen kuntoutuksen ja lääkehoidon käyttö pysyvät, säännölliset ja riittävän tiiviit hoitosuhteet 3
4 Kovenevat asenteet päihteiden käyttöön suhtaudutaan yhtäältä edelleen ymmärtävän positiivisesti mystifioitu suomalainen juominen ujo katajainen kansa ei muuten kykene keskusteluun alkoholi kuuluu sivistyneeseen sosiaaliseen kanssakäymiseen alkoholi on hyväksytty tapa hallita tunnetiloja työelämän stressi, parisuhdeongelmat päihdekäyttö sallittua osana nuoruuden kapinointia suuri häiriökäyttäytymisen toleranssi ja toisaalta kielteisen tuomitsevasti muodostuessaan ongelmaksi mielenlujuuden heikkoutta kyllä jokainen kykenee muutokseen jos on motivoitunut häviäjä, joka ei pärjää kilpailuyhteiskunnassa ei kuulu minun kaveripiiriin itse aiheutettu ongelma, jonka saa jokainen hoitaa itse ei minun rahoillani juoppoja hyysätä Ensikotien hoitopäivät vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut Nykytilanne päihde-/mielenterveyden häiriöistä kärsivillä usein myös muita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia järjestelmä ei oikeasti tunnista moniongelmaisuutta palvelut eivät vastaa tämän ryhmän tarpeita resurssien niukkuus etenkin kunnallisella tasolla uudelleen kohdentamista ja piilopriorisointia asenteiden koventuessa vääristynyt tehokkuusajattelua osaoptimointi eri organisaatioiden/ yksiköiden välillä riskejä kilpailutusten ja ulkoistamisten yhteydessä hoitosisältöjen liian tarkka määrittely ja hoitoketjujen pilkkominen estää kokonaisvaltaisen hoidon heikentäen tuloksia hoitomahdollisuuksien kaventuminen liiallinen avohoitopainottuneisuus johtaa helposti siihen että tarpeelliseenkaan laitoshoitoon ei pääse ongelmat kasautuvat avohoidossa niin pitkään, että hoitojen vaikuttavuus heikkenee LKM Nuorisoasemat, asiakkaita vuoden aikana, kunnan kustantamat palvelut Päihdepalvelut, asiakkaita vuoden aikana, koko maa (Sotkanet) Helsingin, Oulun ja Vantaan päihdepalveluiden potilaat Katkaisuhoitoasemat Päihdehuollon kuntoutuslaitokset A-klinikat alle Kuusikkokuntien raportti 211 ja 21 4
5 A-klinikka Espoon tilanne A-klinikan näkökulma avohoitotapahtumia 211 oli 6549 (21: 91 kpl) potilaita 15, joista espoolaisia 899 (21: 132) ikäjakauma alle 4v oli 47% 5v 6 oli 24% yli 6v oli 8,2% Vinkki Asiakas- ja käyntimäärät 6 Ensisijainen riippuvuusongelma 211, A-klinikka (arvio) asiakkaat käyntimäärät alkoholi huumeet lääkkeet monipäihteisyys, -riippuvuus muu muu toiminnalliset pelaaminen ei tietoa Annetut/ palautetut neulat/ruiskut (arvio) annetut neulat palautetut neulat annetut ruiskut palautetut ruiskut 3, % 25, % 2, % 15, % 1, % 5, %, % 5,1 % 25,7 % 13,9 % 13,2 % A-klinikan diagnooseja ,5 % 25,5 % 13,1 % 13,2 % 6, % 27,2 % ,3 % 13,3 % F2 skitsofrenia ja vastaavat F3 mielialahäiriöt F4 neuroottiset häiriöt F6 persoonallisuushäiriöt Diagnoosikattavuus on lähes 1%. Yhteensä tarkastellut diagnoosit ovat 57-6% kaikista asetetuista. Sama potilas on voinut käydä useana eri vuonna ja hänellä voi olla useampi diagnoosi. 5
6 Määrätyt psyk. lääkkeet A-klinikalla A-klinikan uusien ja vanhojen potilaiden osuus 1 % 1 % 9 % 8 % 8 % 3,2 % 33,7 % 36,2 % 6 % 7 % 4 % 2 % % % 5 % 4 % 3 % 69,8 % 66,3 % 63,8 % uudet vanhat masennuslääkkeet (N6A, C) Neuroosi- ja rauhoittavat lääkkeet (N5B) psykoosilääkkeet (N5A) unilääkkeet (N5C) muut hermostoon vaikuttavat lääkkeet (N7) analgeetit (N2) 2 % 1 % % ad 11/212 A-klinikan tapahtumat A-klinikan tapahtumat/potilas ikäryhmittäin , , , 6, 5, 4, 3, 2, 1,, 18-24v 25-64v 65v ja yli A-klinikka ryhmäkäynnit (arvio) A - k lin ik a n u u d e t ja v a n h a t p o t ila a t a d 1 1 / v a n h a t u u d e t k a ik k i Kuusikkokuntien raportti 212 6
7 Kriisi- ja vieroitusosasto katkaisuhoitovuorokausia 211 oli 5665 (21: 5659) Espoo 3694 (potilaita 275) hoitojaksoja 685 ja potilaita 442 (21: 75 ja potilaita 54) ikäjakauma alle 4 v oli 56,1% 4v-5v oli 22,6% yli 5v 21,3% kaupungin ostamana 2 hoitoluokkaa alkoholi (1): 141 /vrk huume ja moniongelmaiset (2): 249 / vrk Vieroitushoitovuorokaudet Ensisijainen riippuvuusongelma 211, osasto 4 O s a s t o n u u d e t ja v a n h a t p o tila a t a d 1 1 /2 1 2 v a n h a t u u d e t k a ik k i alkoholi huumeet lääkkeet monipäihteisyys, -riippuvuus O s a s t o n u u s i e n j a v a n h o j e n p o t i l a i d e n o s u u s Osaston diagnooseja , % 9, % 35, % 3, % 25, % 2, % 3,9 % 18,2 %18,2 % 3,5 % 16,1 % 17,9 % 29,9 % 24,5 % 15,2 % 8, % 7, % 6, % 4 5, 9 % 4 7, 6 % 4 2, 6 % 15, % 1, % 9,4 % 1,4 % 1,3 % 5, % 5, % 4, %, % , % 5 4, 1 % 5 2, 4 % 5 7, 4 % F2 skitsofrenia ja vastaavat F3 mielialahäiriöt F4 neuroottiset häiriöt F6 persoonallisuushäiriöt 2, % Diagnoosikattavuus on noin 95%. Yhteensä tarkastellut diagnoosit ovat 75-8% kaikista asetetuista. Sama potilas on voinut käydä useana eri vuonna ja hänellä voi olla useampi diagnoosi. 1, %, % a d 1 1 / v a n h a t u u d e t 7
8 Osastohoidon päättymistapa 211 BZD lääkitys 11 % 1 % 49 % keskeyttää hoidon pidempiaikaiseen laitoshoitoon kotiutuu sovitusti 39 % siirtyy terveydenhuoltoon 8, % 7, % 6, % 5, % 4, % 3, % 2, % 1, %, % 76,5 % 17,6 % aloitus < 9kk 5,9 % 62,5 % 37,5 % kuntoutus 1kk-2v9kk stabiili 66,7 % EI BZD vieroitus ylläpitohoito 5, % 25, % 25, % HVK Korvaushoito kilpailutuksen jälkeen Tuloksia avohoidossa (2) Espoo, Vantaa ja Kauniainen hoito jaettu 4:ään, aikasidottuun luokkaan sisältö määritelty tarkkaan kaikki siitä poikkeava anottava erikseen kaupungilta sopimuskausi alkaen ja 3 v + 1 optio ostot Espoon A-klinikkatoimessa Espoo: luokka Vantaa: luokat 1-4 Kauniainen:? potilas asetetaan hoitoluokkaan viranomaispäätöksellä hoitopaikan tekemän lähetteen perusteella lisäpalveluanomukset kirjallisina Oheiskäyttö HL1 29,4 % 52,9 % 17,6 % oheiskäyttöä Ajottaista Ei oheiskäyttöä jatkuvaa oheiskäyttöä Oheiskäyttö HL3 % 33 % 67 % Ei oheiskäyttöä Ajottaista oheiskäyttöä jatkuvaa oheiskäyttöä Oheiskäyttö HL2 8,3 % 25, % 66,7 % Ei oheiskäyttöä Ajottaista oheiskäyttöä jatkuvaa oheiskäyttöä Oheiskäyttö HL4 Ei oheiskäyttöä Ajottaista oheiskäyttöä jatkuvaa oheiskäyttöä 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % K-klinikan diagnoosit 5/12 3,8 % F2 skitsofrenia ja vastaavat 28,8 % F3 mielialahäiriöt 15,4 % F4 neuroottiset häiriöt 61,5 % F6 persoonallisuushäiriöt 3,8 % F9 tarkkaavaisuuden häiriöt 7 % 6 % 5 % 4 % 3 % 2 % 1 % % Työllisyystilanne K-klinikka 5/12 kuntoutustuella opiskelemassa kurssilla kodinhoidon tuki tmv 8
9 espoolaisia potilaita 48 Lääkkeenjako Omahoitaja Lääkäri hoitosuunnitelma seulat Käytännössä Kk lisäksi verkostotyöskentely kirjaamiset ja muut kirjalliset työt ja raportit vuosi Tulevaisuudessa. turvallisen kasvuympäristön tarjoaminen lapsille oman paikan yhteiskunnassa ja vaihtoehtoisten toimintamallien tarjoaminen nuorille apua tarvitsevien varhainen tunnistaminen noin 1-2% syrjäytymisvaarassa ennen kun on syntynyt riippuvuutta tai psykososiaalisia ongelmia tuki- ja hoitotoimenpiteiden nopea aloittaminen todellisia toimia ei vain seuraamista hoitomallien kehittäminen ja hallintoaitojen kaataminen mm. päihdehuollon, nuorisopsykiatrian, lastensuojelun, aikuissosiaalityön ja kouluterveydenhuollon yhteistyöhön satsattava hoitopalveluiden tarjoaminen julkisen sektorin säästäessä mitä voidaan, pystytään ja kuuluu hoitaa 3.sektorilla? Haasteena potilastasolla runsasta ja monenlaista oireilua diagnostiikan vaikeus akuutit oireet/hoidontarve vaihtelevat nopeastikin työntekijä ja hoitoyksikkötasolla krooninen ajanpuute tehokkuusajattelun seurauksena estää riittävän syvällisen paneutumisen potilaan problematiikkaan kuntatasolla yhteiset toimintamallit ja hoitoketjut puuttuvat kuntien pirstaleisesta hallintojärjestelmästä johtuen potilaan asioista päättävät lukuisat toimijat omasta näkökulmastaan eri perustein sama hoidontarve johtaa erilaiseen lopputulokseen eri potilailla resurssien vähyys ja piilopriorisointia säästötoimien seurauksena keskeisten palveluidenkaan piirin ei pääse toiminnan lähtökohtana valistunut keskivertokansalainen kansallisella tasolla päihdehaittojen vaikutukset kansanterveyteen ja kilpailukykyyn Tulevaisuudessa. (2) hoitojärjestelmä rakentuu siten, että hoito on oikea-aikaista, yksilöllistä, joustavaa ja kestää riittävän kauan pääsääntöisesti (kustannus) tehokas hoito tarkoittaa yksilöllisiä potilastai ainakin potilasryhmäkohtaisia hoitomalleja pakottamatta kuitenkaan jokainen potilas samaan hoitomalliin hoidon perusteiden tulee olla lääketieteellisiä/hoidollisia ja eettisiä, ei taloudellisia muutoin riskinä hoitovastuun hämärtymisen ja kehittämistoiminnan vähentymisen myötä kustannusten nousu heikentää hoidon turvallisuutta lisäten haittoja ja pitämällä lähtökohtana kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa kokonaishoidollinen ja taloudellinen näkökulma sekä ennen kaikkea sairauden kulku ja pitkäkestoisuus Potilasmäärät oma osto oma osto oma osto A-klinikka+ nuorisoasema katkaisu- ja vieroitushoito hoitovrk/käynnit oma osto oma osto oma osto A-klinikka+ nuorisoasema katkaisu- ja vieroitushoito kustannus/ hoitovrk,käynnit oma osto oma osto oma osto A-klinikka+ nuorisoasema, 5,4 331,5 63,5 111,7 67,7 katkaisu- ja vieroitushoito 198, 165,6 272,5 176, 238,2 21,6 Muuten vaarana on, että kaiken seurauksena yhä useampi jää palveluiden ulkopuolelle omasta tahdosta vain vahvojen pärjätessä, sillä yhteiskunta tuntuu lipsuvan siitä eettisestä perusperiaatteesta, että* mitä perustavammanlaatuiset inhimilliset tarpeet ovat uhattuina ja mitä heikommat ovat yksilön omat voimavarat selvitä, sitä vahvemmat ovat yksilön oikeudet tai sitä selkeämpi on julkisen vallan velvollisuus järjestää toimeentulo ja sosiaali- ja terveyspalvelut (puuttua asioihin). * Marja Pajukoski (toim.), Pääseekö asiakas oikeuksiinsa? Sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuoliset tekijät -työryhmä. Raportti III. THL 9
10 tämän takia on käytävä nykyistä laajempaa, rohkeampaa ja avoimempaa yhteiskunnallista keskustelua yhteiskunnallisten eriarvoistumisen vaikutuksista ja seurauksista palvelujärjestelmän merkittävien muutosten suunnasta ja vaikutuksista varmistettava lainsäädännöllisesti päihde- ja mielenterveyspotilaille sekä heidän läheisilleen riittävä ja subjektiivinen oikeus terveys- ja sosiaalipalveluihin ennen niiden uudistusten toteuttamista muuten tasa-arvoinen, turvallinen hyvinvointiyhteiskunta on vakavasti uhattuna Espoon A-klinikkatoimi/ kriisi- ja vieroitusosasto vuotiaat potilaat /212 1
Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito
Haasteena päihde- ja mielenterveyspotilaan hoito Päihdelääketieteen päivät 2010 12.3.2010 Kaarlo Simojoki, yl Espoon A-klinikkatoimi, A-klinikkasäätiö Kaksoisdiagnoosipotilas runsasta ja monenlaista oireilua
LisätiedotMinullako muka alkoholiongelma? Ei tippa, vaan tapa puhetta alkoholista
Minullako muka alkoholiongelma? Ei tippa, vaan tapa puhetta alkoholista 24.10.2018 LT Kaarlo Simojoki A-klinikka Oy, toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja kaarlo.simojoki@a-klinikka.fi 040 573 1083
Lisätiedotterveysneuvontatyön mahdollisuudet C-hepatiitti tartuntojen ehkäisyssä, toteamisessa ja tartunnan saaneiden hoitoon ohjauksessa
terveysneuvontatyön mahdollisuudet C-hepatiitti tartuntojen ehkäisyssä, toteamisessa ja tartunnan saaneiden hoitoon ohjauksessa Valtakunnalliset terveysneuvontapisteiden koulutuspäivät 1.11.12 Espoon A-klinikkatoimi
LisätiedotPäihdeongelmaisen hoidon porrastus
Päihdeongelmaisen hoidon porrastus 14.11.2011 Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Sari Hellgren, sh, päihdepsykiatrian poliklinikka Sari Koukkari, sh, Seinäjoen A-klinikka Päihdehuoltolaki 41/1986 Kunnan tehtävänä
LisätiedotAvopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa
MIKÄ PUREE PÄIHDETYP IHDETYÖSSÄ? Avopalvelut kaupungeissa ja pienissä kunnissa mikä toimii asiakkaan parhaaksi? Asiakkaan kohtaaminen Lapin nuorten päihde- ja huumeklinikka Rompussa Rompun toiminta-areenat
LisätiedotKuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?
Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen
LisätiedotPÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM
PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset
LisätiedotKaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus
Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus Olli Kampman,, LT, apulaisopettaja TaY,, lääl ääketieteen laitos EPSHP psykiatrian toiminta-alue alue Kaksoisdiagnoosi (dual diagnosis,, DD) Vakava
LisätiedotKainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 2011
Kainuulainen päihdeongelma toteutuneiden hoitojaksojen perusteella vuonna 211 Herätys seminaari 14.9.212 / Järvenpään sosiaalisairaala A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaala 9 paikkaa, korkea käyttöaste
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen
Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen
LisätiedotMielenterveyden ensiapu. Päihteet ja päihderiippuvuudet. Lasse Rantala 25.9.2007
Mielenterveyden ensiapu Päihteet ja päihderiippuvuudet Lasse Rantala 25.9.2007 Päihteet ja päihderiippuvuudet laiton huumekauppa n. 1 000 miljardia arvo suurempi kuin öljykaupan, mutta pienempi kuin asekaupan
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM
Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin
LisätiedotOpioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011
Opioidiriippuvuuden lääkkeellinen vieroitus- ja korvaushoito 30.11.2011 Kehittämispäällikkö Airi Partanen 27.11.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 STM:n selvitys 30.11.2011 Valmistelu syksyllä 2011: STM, THL,
LisätiedotHallinto- ja tukiyksikkö
Päihdepalvelut jakautuvat kolmeen toiminnalliseen yksikköön, jotka ovat ehkäisevän päihdetyön-, A-klinikkatyön- ja kuntouttavan asumispalvelun yksiköt. Päihdepalveluja hallinnoi hallinto- ja tukiyksikkö.
LisätiedotPäihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotOpiaattikorvaushoito
Opiaattikorvaushoito Lainsäädäntö Hoito perustuu Sosiaali- ja terveysministeriön asetukseen (33/2008) Korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisen hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia
LisätiedotOpioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä?
Opioidikorvaushoito: lopettaa vai tehostaa sitä? Saija Turtiainen Psykiatrian erikoislääkäri, HYKS Päihdepsykiatrian klinikka Asiantuntijalääkäri, Keva Asiantuntijalääkäri, Valvira 7.3.2014 Lopettaa vai
LisätiedotTaulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito
Taulukko 2. Päihdehuollon huumeasiakkaat 2008: kaikki, uudet asiakkaat, miehet ja naiset, avo- ja laitoshoito Kaikki Ensimmäistä kertaa Miehet Naiset Avohoito Laitoshoito (lkm=4109) hoitoon hakeutuneet
LisätiedotInterventiomateriaali sisältää. 1. Ohje rastiradan järjestäjälle Materiaalin käyttötarkoitus ja sisältö
1 INTERVENTIOMATERIAALI YLÄKOULUIKÄISTEN VANHEMPAINILTAAN Tavoitteena huoltajien tietoisuuden lisääminen nuorten päihteiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä. Interventiomateriaali sisältää 1.
LisätiedotVäestöennuste 2012 mikä muuttui?
mikä muuttui? Markus Rapo, Tilastokeskus Rakenteet murroksessa pohjoinen näkökulma 29.11.2012, Oulu Esityksessäni Havaittu väestökehitys Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta oletukset (vs.
LisätiedotLiite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain
1 Liite 1. Huumehoidon tietojärjestelmän vuoden 2008 aineisto hoitopaikoittain tietoja alle 10 tietoja 10 29 Ensikoti Helmiina 124 Ensikoti Pihla / Avopalveluyksikkö Amalia 114 Ensikoti Pinja 124 Itäinen
LisätiedotPÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA gsm Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö
PÄIHDEHUOLLON TILANNE JA TULEVAISUUS ESPOOSSA 7.4.2014 Eija-Inkeri.Kailassuo@espoo.fi gsm 050 5145 076 Mielenterveys- ja päihdepalvelujen päällikkö Alkoholinkäytöstä on syytä olla huolissaan Lähde: Teuvo
LisätiedotHIV potilaiden polikliinisen. Matti Ristola 4.2.2010
HIV potilaiden polikliinisen hoidon kehittämisestä Matti Ristola 4.2.2010 HIV-potilaan hoidon aspekteja HIV-infektion lääketieteellinen hoito Potilaan elämänhallinta Tarttuvan taudin luomat erityispiirteet
LisätiedotLapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa
Lapsuuden olosuhteet avainasemassa myöhemmässä hyvinvoinnissa Reija Paananen, FT, tutkija Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys yksikkö, THL Oulu (Paananen & Gissler: Kansallinen syntymäkohortti 1987
LisätiedotADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP
ADHD:n Käypä hoito -suositus Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP Sidonnaisuudet kolmen viimeisen vuoden ajalta LL, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, lastenpsykoterapian erityispätevyys
Lisätiedot1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )
Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,
LisätiedotTunnistaminen ja kohtaaminen
Ari Terävä 23.11.2016 Tunnistaminen ja kohtaaminen Päihdetyön asiantuntijakoulutus Point Collage Addiktio ja riippuvuus Pidetään usein synonyymeinä, mutta... Addiktio on mielle- ja motivaatiojärjestelmän
LisätiedotOulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä
Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-
LisätiedotSosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset
Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus
LisätiedotENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa. Jarkko Lumio
ENNAKKOTEHTÄVÄN YHTEENVETOA Kuntien päihdepalvelujen nykytilaa Jarkko Lumio 28.8.2019 Päihdehuollon asiakkaiden jakautuminen (%) palveluittain vuonna 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Helsinki 63,1 14,6 8,0
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotOMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015
OMAHOIDON TUKI JA SÄHKÖISET PALVELUT -HÄMEENLINNAN TARINA- Palvelupäällikkö Suna Saadetdin, TtM, MBA 16.4.2015 21.4.2015 Tarve kehittää palveluita Tilanne vuonna 2010 palveluiden saatavuus ei ollut riittävä
LisätiedotSeinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito. Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja
Seinäjoen Päihdeklinikan opiaattikorvaushoito Jani Rinta-Nikkola Opiaattikorvaushoidon vastaava ohjaaja Historia Toiminta aloitettiin vuonna 2010 TAYS ketjulähetti koulutus Arviot TAYS:n Päihdepsykiatrian
LisätiedotAivosairaudet kalleimmat kansantautimme
Aivosairaudet kalleimmat kansantautimme Jyrki Korkeila Psykiatrian professori Turun Yliopisto Puheenjohtaja Suomen Aivot ry. http://www.suomenaivot.fi/ 1 Suomen Aivot ry. Finska Hjärnan rf, Finnish Brain
LisätiedotLasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014
Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen
LisätiedotTyönjako ja. sosiaali- ja. tehtävän siirrot. terveydenhuollossa
Työnjako ja tehtävän siirrot sosiaali- ja terveydenhuollossa Yksityissektorilla työskentelevien bioanalyytikkojen ja laboratoriohoitajien koulutuspäivät 15.-16.4.2016, Tampere Mervi Flinkman, sh, TtT Työvoimapoliittinen
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä. 11.3.2013 JJ Koski
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDESUUNNITELMA - Jyväskylä 11.3.2013 JJ Koski KASTE: Keski-Suomen Arjen mielihankkeen tavoitteet Päihde- ja mielenterveystyön seudullisten työtapojen, osaamisen ja asiakaslähtöisyyden
LisätiedotKuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017
Kuuden suurimman kaupungin päihde- ja mielenterveyspalvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2017 Päihde- ja mielenterveyspalvelujen yhteiset tiedot kokonaisnettokustannukset vuosina 2016 2017 vuoden
LisätiedotEsityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?
Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden
LisätiedotTyöelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016
Työelämän ulkopuolella olevien terveys, työkyky ja kuntoutukseen ohjaaminen Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö 17.3.2016 Työttömyys, terveys ja hyvinvointi Työttömät voivat keskimäärin huonommin ja ovat
LisätiedotMUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA
MUUTTUVAT HOITOPROSESSIT YKSITYISSEKTORIN NÄKÖKULMASTA Päivi Metsäniemi Kehittämisylilääkäri, Vastaanottotoiminnan palvelujohtaja Terveystalo 2016 14.3.2016 1 Esittely ja sidonnaisuudet LL 2003 Helsinki
LisätiedotPäihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä
Päihde ja mielenterveystyö Kaarinan peruspalveluissa ja miksi sitä kannattaa tehdä Yhteistyö sosiaali ja terveystoimen eri toimijoiden välillä, tiimityö, verkostoitumisen tuottama hyöty ja jaksaminen työssä
LisätiedotSote- uudistus ja kuntoutus lakiesitysten kommentointi
Sote- uudistus ja kuntoutus lakiesitysten kommentointi Mauri Kallinen LT, professori Ylilääkäri, puheenjohtaja OYS, lääkinnällinen kuntoutus, Kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämisyhdistys KUTKE ry, European
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotKuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri
Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta
LisätiedotIkääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat
Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden
LisätiedotOpioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat
Opioidiriippuvuuden vieroitus- ja korvaushoidon haasteet ja ongelmat Syksyllä 2011 tehdyn STM:n selvityksen tuloksia korkeakouluharjoittelija Laura Sohlberg, THL VTT Anna Leppo 28.11.2012 Opioidiriippuvuuden
LisätiedotKuntoutus ja soteuudistus. - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua. Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.
Kuntoutus ja soteuudistus - kohti vaikuttavampaa ja ihmiskeskeisempää palvelua Alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti 17.3.2016 17.3.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja
LisätiedotTietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1
Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO 9.10.2014 1 Tietohallinto Saatavuus merkittävä osa psyykkisesti oireilevista suomalaisista ei ilmeisesti hae tai ei eri
LisätiedotKäypä hoito -indikaattorit, depressio
1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi
LisätiedotOlavi Kaukonen Espoo 17.10.2014
Olavi Kaukonen Espoo 17.10.2014 Alkoholin kulutus (100 % alkoholilitroina) henkeä kohti (THL) Toteutetun alkoholipolitiikan merkitys Vuoden -68 alkoholilain lähtökohta perustui virheelliseen näkemykseen
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA
YHTEISTYÖLLÄ JA ASIAKASLÄHTÖISYYDELLÄ PAREMPIA PALVELUJA LAURI KUOSMANEN, DOSENTTI, YHTEISTYÖKOORDINAATTORI HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI, HYKS PSYKIATRIA JA VANTAAN KAUPUNKI KIITOS! TILANNE
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotOulun kaupungin päihdepalvelut. Liisa Ikni
Oulun kaupungin päihdepalvelut Liisa Ikni Ehkäisevä päihdetyö Neuvontaa, tukea, tietoa, teemaviikkoja, kampanjoita, kursseja ja ryhmiä Taitolaji ryhmä alkoholinkäytöstään huolestuneille Tupakasta luopumisryhmä
LisätiedotMiten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?
Tiedosta hyvinvointia 1 Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä? Erikoissuunnittelija Satu Vihersaari-Virtanen 13.3.2008 Tiedosta hyvinvointia 2 Vanhuksen sekavuusoireyhtymä Sekavuuden
LisätiedotPUHETTA PÄIHTEISTÄ. Kouvola 21.9.2011. Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
PUHETTA PÄIHTEISTÄ Kouvola 21.9.2011 Outi Hedemäki Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Nuoret ja päihteet Sisältö: Päihteidenkäytön funktiot Päihteistä puhumisen kulttuuri Päihteet näkyvät Työelämässä
LisätiedotElämää PISA:n varjossa
Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland
LisätiedotHakusessa-hanke 4.2.2014
MITÄ ON RIIPPUVUUS? PSYKIATRIAN PROFESSORI SOLJA NIEMELÄ PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS OULUN YLIOPISTO, LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Hyvinvointi hakusessa hankkeen luentosarja 4.2.2014 Mitä on riippuvuus
LisätiedotKunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013
Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,
LisätiedotVäkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä
Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä 11.9.2013 Lolan Lindroos Kouluttaja Uudenmaan palvelualue Helsingin palveluyksikkö 1 Puuttuminen väkivaltaan on välittämistä! Epäily ja tunnistaminen
LisätiedotPiikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille Mikkelin A-klinikka, Kaija Smolander
Piikki hihasta - Palvelupolkuja huumeongelmista kuntoutuville ja heidän läheisille 3.12.2013 Mikkelin, Kaija Smolander 1 Käypähoitosuosituksen keskeinen sanoma Tärkeä työkalu huumeongelmien toteamisessa
LisätiedotSOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen. Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS
SOTE rajapinnat nuorisopsykiatrialta katsoen Juha T. Karvonen Vs.oyl. Nuoriso- ja yleissairaalapsykiatrian vastuualue OYS 18.2.2016 Juha T. Karvonen, vs.oyl 2 Miten hoitoprosesseihin liittyy yhteistyö
LisätiedotMetsien luonnontuotteet ja luomu. Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO
Metsien luonnontuotteet ja luomu Rainer Peltola, MTT Rovaniemi / LAPPI LUO Keruuluomu / luomukeruu Luonnonmarjat ja -sienet ovat luomua, jos ne on kerätty erikseen määritellyiltä luomukeruualueilta Keruualueeksi
LisätiedotRUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto
RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti
LisätiedotMuistisairaudet saamelaisväestössä
Muistisairaudet saamelaisväestössä Anne Remes Professori, ylilääkäri Kliininen laitos, neurologia Itä-Suomen yliopisto, KYS Esityksen sisältö Muistisairauksista yleensä esiintyvyys tutkiminen tärkeimmät
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotMuistisairaan hoitomallia etsimässä
Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3
LisätiedotHCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen
HCV-hoidot ja opioidikorvaushoito Terveysneuvontapäivät 12.11.2018 LT, ylilääkäri Margareeta Häkkinen Sidonnaisuudet A-klinikka Oy, laitoshoitopalveluiden ylilääkäri Päihdelääketieteen yhdistys ry Koulutusvaliokunnan
LisätiedotPakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?
Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden
LisätiedotPSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN
PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita
LisätiedotMiksi kuntoutusta pitää suunnitella?
Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki
LisätiedotMielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat
Mielenterveyshankkeiden tilannekatsaus ja jatkosuunnitelmat Johtavien lääkäreiden Pohtimolampiseminaari 8.6.2007 Jorma Posio 1 Hankkeet ja hankkeiden hierarkia ja toiminnan painopisteet Strategiat Koulutus
LisätiedotNeuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen
Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin
Lisätiedotmonialayhteistyö nuorten
Petra-projekti monialayhteistyö nuorten työllisyyden edistämisessä Työllisyyspalvelut, Vantaan kaupunki Palveluohjaaja Mikko Mäkelä 31.1.2014 Petra-projektit Petra Nuoret työhön ja kouluun: 1.3.2010-31.10.2013
LisätiedotKuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki
Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä
LisätiedotKorkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset
Korkeakoulutettujen työllistyminen ja työmarkkinoiden muutokset Osaamista ohjaukseen koulutuspäivä 13.3.2015, Lahti Heikki Taulu ekonomisti Akava 25 20 15 10 5 0 Työttömyysaste Suomessa, Euroopassa ja
LisätiedotMitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka
Mitä uutta Addiktiopoliklinikalla? Sairaanhoitaja Marja Laihinen, Tyks Addiktiopoliklinikka Addiktiopoliklinikka Rakennus 11 B siipi, 1.krs Addiktiopoliklinikan henkilökunta 2 erikoislääkäriä 4 ja ½ sairaanhoitajaa
LisätiedotTerveysInfo. Alkoholi : suurkulutuksen riskit Kortti on tarkoitettu itsearvioinnin apuvälineeksi.
TerveysInfo Alkoholi : kohtuuden rajoilla Ohjelmassa seurataan alkoholin käyttöä viiden parikymppisen nuoren päivälliskutsujen yhteydessä. Samalla kun katsoja perehtyy erilaisiin alkoholin käyttötyyleihin,
LisätiedotTyöttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri
Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?
LisätiedotHAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana. Paviljonki,29.01.2016
HAL- huumeet, alkoholi ja lääkeaineet raskauden aikana Paviljonki, Tästä se usein alkaa Hal- polin kävijät 2010 110 kpl 2011 97 kpl 2012 72 kpl 2013 70 kpl 2014 77 kpl 2015 69 kpl Huumeet Joka viides suomalainen
LisätiedotNuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota
Nuorten työttömyys -faktaa ja fiktiota Ulla Hämäläinen Johtava tutkija Sosiaaliturvan ABC toimittajille 31.5.2012 Nuorten työttömyysaste Euroopassa Työttömyysaste ikäryhmittäin Suomessa 1995-2011 % 40
LisätiedotEnnakkoon lähetetyt kysymykset
Ennakkoon lähetetyt kysymykset Irma Pahlman OTT, VT, MBA Korvaushoitoasiakkaan oikeus valita korvaushoitoa toetuttava terveysasema ja kunta Terveydenhuoltolaki (1326/2010) 47 Kiireettömän hoidon hoitopaikan
LisätiedotPalkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät
Palkkiohoidot käytännössä Salon Terveyskeskuksen Päihdeyksikkö PÄLÄ-päivät 8.3.2019 JARNO HEINO, PSYNAPSI OY PSYKIATRIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, PÄIHDELÄÄKETIETEEN ERITYISPÄTEVYYS Sidonnaisuudet Psynapsi Oy: Salon
LisätiedotVanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja
Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi
LisätiedotToimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016
Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin
Lisätiedot0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850
TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään
LisätiedotVinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet
Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin
LisätiedotTyöttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä
Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä Raija Kerätär www.oorninki.fi Työkyvyn arviointi verkostossa? Erikoissairaan hoito Yksityinen terv.huolto 3. sektori Kela Terveyskeskus,
LisätiedotMITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA
MITEN KÄY KUSTANNUSTEN EHDOTETUSSA SOTE MALLISSA Kysymykset Paljonko rahaa tarvitaan hyvin toimivassa sotessa Miten rahat pitäisi allokoida Miten käy kustannusten hallituksen ehdottamassa sote-mallissa
LisätiedotNuorisotyöttömyys Euroopassa. Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi)
Nuorisotyöttömyys Euroopassa Eurooppafoorumi: Työläisten Eurooppa, Tampere, 6.9.2013 Liisa Larja (liisa.larja@stat.fi) 2 Talouskriisin vaikutus nuorisotyöttömyyteen (15-24 v.) 25,0 20,0 15,0 23,3 20,1
LisätiedotTerveyden ja hyvinvoinnin tähden
Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä
LisätiedotPÄIHDEHUOLLON HUUMEASIAKKAAT VUONNA 2000 - tiedonantajapalaute 9/2001
Stakes/StakesTieto 15.6.2001 Sosiaali- ja terveystilastot PL 220, 00531 Helsinki Puh. (09) 3967 2476 Partanen Airi Puh. (09) 3967 2478 Virtanen Ari Fax. (09) 3967 2497 e-mail: etunimi.sukunimi@stakes.fi
LisätiedotLonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus. Tiina Huusko LT
Lonkkamurtumapotilaan vaikuttava kuntoutus Tiina Huusko LT 08.02.2018 Sidonnaisuudet Lonkkamurtuman KH suositustyöryhmän pj Luustoliiton hallitus Footer Text 2 Lonkkamurtumapotilan kuntoutus Kuntoutuksen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotRIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI
RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN 10.9.2015 ARJA LIISA AHVENKOSKI RIIPPUVUUDESTA TOIPUMISEN VAIHEET 1. ESIHARKINTA -> ONGELMAN KIELTÄMINEN,
LisätiedotErasmus liikkuvuus Suomesta
Erasmus liikkuvuus Suomesta 2007 2013 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa 2007/08 2008/09 2009/10 2010/11 2011/12 2012/13 AT - Austria 239 242 230 264 294 271 BE - Belgium 88
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotTilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat. Markus Rapo, Tilastokeskus
Tilastokeskuksen väestöennuste Kuolevuuslaskelmat Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiaa ja taustaa Tilastokeskuksen väestöennuste luonne ja tulkinta Kuolleisuuslaskelmat Tilastokeskuksen
LisätiedotMäärämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti
Määrämuotoisen kirjaamisen toteutus tietojärjestelmään - case Apotti Sosiaalialan tiedonhallinnan Kansa-koulun koulutus Haartman-instituutin luentosali 2, Meilahti, Helsinki 22.1.2016 Veli-Pekka Lehtonen,
LisätiedotKokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa
Kokemuksia tiedolla johtamisesta Oulun kaupungissa Sosiaalihuollon digiseminaari 8.2.2019 Suvi Nuutinen, vs. kehittämis- ja laatupäällikkö Hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki Toiminnan ja talouden tarkastelu
Lisätiedot