UUDEN ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖN TUOMAT MUUTOKSET TERVEYSVALVONTAAN - KYSELYTUTKIMUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "UUDEN ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖN TUOMAT MUUTOKSET TERVEYSVALVONTAAN - KYSELYTUTKIMUS"

Transkriptio

1 Pauliina Kauppinen UUDEN ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖN TUOMAT MUUTOKSET TERVEYSVALVONTAAN - KYSELYTUTKIMUS Opinnäytetyö Ympäristöteknologian koulutusohjelma Joulukuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Pauliina Kauppinen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Ympäristöteknologian koulutusohjelma Ympäristöterveys ja suojelutekniikka Uuden elintarvikelain tuomat muutokset elintarvikevalvontaan kyselytutkimus Tiivistelmä Elintarvikelaki on tarkoitettu varmistamaan elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus, jotta kuluttajia voidaan suojata terveydelle vaarallisilta elintarvikkeilta. Uutta elintarvikelakia alettiin suunnitella, koska lainsäädäntöä haluttiin selkeyttää ja yhtenäistää. Samalla myös elintarvikevalvontaa haluttiin tehostaa ja sen laatua parantaa. Uusi laki astui voimaan maaliskuussa 2006, ja se toi mukanaan elintarvikevalvontaan paljon muutoksia ja uusia menetelmiä. Laki on nyt ollut voimassa hieman alle kaksi vuotta. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, kuinka se on otettu vastaan ja miten se on vaikuttanut käytännön terveysvalvontaan. Tavoitteena on saada tietoa kunnan elintarvikevalvontaa suorittavien terveystarkastajien ja terveysvalvonnan johtajien kokemuksista. Tutkimuksen avulla halutaan selvittää elintarvikevalvontaviranomaisten tyytyväisyyttä tämän hetkisen valvonnan toimivuuteen. Tutkimus toteutettiin määrällisenä kyselytutkimuksena, jossa kunnan terveystarkastajille ja terveysvalvonnan johtajille oli laadittu omat kyselykaavakkeet. Tutkimusaineistoa koottiin siis kyselyiden avulla, joita lähetettiin sähköpostilla valvontaviranomaisille eri puolelle Suomea. Tutkimuksessa käytettiin satunnaisotantaa, jonka avulla tutkimuskohteet valittiin. Tutkimuksen mukaan uuden elintarvikelain tuomiin muutoksiin suhtauduttiin yleisesti ottaen melko hyvin. Kaikkia uusia menettelyjä ei vielä pidetä täysin toimivana ja uudistamisella haettuja tavoitteita ei vielä täysin ole saavutettu. Tutkimuksen mukaan valvonnan resurssipula on suurin epäkohta elintarvikevalvonnan toimivuudessa. Sekä tarkastajien että valvonnan esimiesten mielestä valvontaan ei ole kohdennettu riittävästi voimavaroja. Tutkimuksen avulla saatiin kokonaisvaltainen kuva valvontaviranomaisten suhtautumisesta tämän hetkisen valvonnan toimivuuteen, josta voitiin havaita, että kaikkiin lainsäädännön uudistumisen tuomiin muutoksiin ei vielä oltu tyytyväisiä. Toisaalta uusi laki on ollut voimassa vielä suhteellisen vähän aikaa, joten tutkimustulos saattaisi olla hieman erilainen, jos tutkimus uusittaisiin muutaman vuoden kuluttua. Asiasanat (avainsanat) elintarvikelainsäädäntö, elintarvikevalvonta, terveysvalvonta, elintarviketurvallisuus, kyselytutkimus, Sivumäärä Kieli URN Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn s. + liitteet 9 s. Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Maritta Jokela Opinnäytetyön toimeksiantaja Oma työ

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Pauliina Kauppinen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Environmental technology Survey of the changes that came with the new food legislation to the health supervision. Abstract Food legislation is meant to control and promote the safety and appropriate quality of all foodstuffs, and to protect consumers from foodstuffs that might be harmful to human health. With the new food legislation they wanted to standardize/unify and clarify the legislation. At the same time the goal was to make food supervision more effective and make its quality better. The new food legislation became valid in March 2006 and brought many changes and new methods/procedures to health supervision. The new food legislation has now been valid for little less than two years. The purpose of this bachelor s thesis is to study how it s been accepted and how it has affected health supervision in practice. The intention is to find how health officers who control health supervision in counties and health supervision directors have experienced the changes. The survey was made with quantitative inquiry. The health officers and the health supervision directors had their own questionnaires. Research material was collected by using the questionnaires, that were send to the health officers and the health supervision directors, by . Random sampling was used in the selection of research targets. According to the survey the changes that came with the new food legislation were mostly taken positively. All the new methods/procedures are not considered to be fully functional yet and all the aims are not yet achieved. The lack of resources is thought to be the biggest problem in food supervision. The results reveal that not all the reforms of the new legislation are yet satisfying. On the other hand the legislation is very new and the results could be different if the survey was made again in few years. Subject headings, (keywords) food legislation, food supervision, health supervision, food safety, survey Pages Language URN URN:NBN:fi:mamk-opinn p. + app. 9 s. Finnish Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Maritta Jokela

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ELINTARVIKELAKI Yleistä Määritelmät Tavoitteet ja vaatimukset Uusi elintarvikelaki Periaatteet Vaikutukset ja päämäärät Uuden lainsäädännön asettamat vaatimukset elintarvikealantoimijoille EU lainsäädäntö ELINTARVIKEVALVONTA Yleistä Riskinanalyysi Valvonnan suunnitelmallisuus Valvontaviranomaiset Elintarvikevalvonta kunnissa Tarkastukset Näytteenotto Omavalvonta HACCP EU:n sisäinen valvonta TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimusmenetelmä Tutkimusaineisto Kyselylomake Aineiston kerääminen TULOKSET Elintarvikevalvontaa suorittavat tarkastajat Terveysvalvonnanjohtajat Elintarvikevalvonnan kehittämistoimenpiteet... 63

5 6 YHTEENVETO JA POHDINTA Tarkastajien näkökulmasta Terveysvalvonnanjohtajien näkökulmasta PÄÄTÄNTÖ... 74

6 1 JOHDANTO 1 Elintarvikelaki on tarkoitettu varmistamaan elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä ja korkea laatu. Lain tavoitteena on suojella kuluttajaa määräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveyshaitoilta sekä harhaanjohtavalta tiedolta. Sen avulla varmistetaan päivittäin käytettävien elintarvikkeiden turvallisuus, jotta kuluttajat voivat ostaa niitä turvallisin ja luottavaisin mielin. Uutta elintarvikelakia alettiin suunnitella, koska lainsäädäntöä haluttiin selkeyttää ja yhtenäistää. Samalla myös elintarvikevalvontaa haluttiin tehostaa ja sen laatua parantaa. Maaliskuun alussa, vuonna 2006, voimaan tullut uusi elintarvikelaki kattaa kaikki elintarviketuotannon vaiheet aina alkutuotannosta kuluttajalle luovuttamiseen saakka. Elintarvikelainsäädännön uudistuksella on yhdistetty kolme elintarvikevalvontaa koskevaa lakia. Sen tarkoituksena on ollut helpottaa lainsäädännön tulkintaa sekä lisätä elintarvikkeiden turvallisuutta, määräystenmukaisuutta, tehostaa jäljitettävyyttä ja parantaa kuluttajan suojaa sekä elintarvikevalvonnan laatua. Tämä opinnäytetyö käsittelee uuden elintarvikelainsäädännön tuomia muutoksia elintarvikevalvontaan. Työn tarkoituksena on selvittää, miten kentällä työskentelevät elintarvikevalvontaviranomaiset ja terveysvalvonnan johtajat ovat kokeneet muutokset ja kuinka he ovat pystyneet vastaamaan valvonnan vaatimuksiin, jotka uuden lain myötä ovat kasvaneet. Tutkimusongelmana on saada vastaus valvontaviranomaisten tyytyväisyydestä tämänhetkisen elintarvikevalvonnan toimivuuteen ja siitä, onko valvonta heidän mielestä kehittynyt odotetulla tavalla. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys koostuu kahdesta osa-alueesta. Viitekehyksen ensimmäisessä osa-alueessa käsitellään elintarvikelainsäädäntöä, sen vaatimuksia ja yleisiä periaatteita sekä vuonna 2006 voimaan tullutta lainsäädännön uudistusta ja sen tavoitteita. Siinä tarkastellaan elintarvikelainsäädännön merkitystä yleisellä tasolla, niin kansallisesta kuin EU:n näkökulmasta. Toinen osa käsittelee elintarvikevalvontaa ja siihen liittyvää viranomaistoimintaa sekä eri osa-alueita, joista elintarvikevalvontaorganisaatio muodostuu. Viitekehyksen pääpaino on elintarvikelaissa ja valvonnassa, koska ne ovat tiiviissä vuorovaikutuksessa keskenään, eikä elintarvikevalvonnasta voida juurikaan puhua ilman lainsäädännön käsitteitä.

7 2 Työn tutkimusosio toteutetaan määrällisenä kyselytutkimuksena, jossa kartoitetaan terveystarkastajien ja terveysvalvonnan johtajien kokemuksia ja näkemyksiä. Kummallekin tutkimusryhmälle on suunniteltu omat kyselykaavakkeet, joiden avulla aineistoa hankitaan. Kyselyitä lähetetään sähköpostilla valvontaviranomaisille ja valvonnasta vastaaville esimiehille eri puolelle Suomea. 2 ELINTARVIKELAKI Elintarvikelaki on yleislaki, joka koskee kaikkia yleiseen kulutukseen tarkoitettuja elintarvikkeita. Se sisältää elintarvikkeita, niistä annettavia tietoja, elintarvikehuoneistoja ja alkutuotantopaikkoja koskevat perusvaatimukset, elintarvikealan toimijoita koskevia velvoitteita sekä viranomaisvalvontaa koskevia säännöksiä. 2.1 Yleistä Elintarvikelainsäädännön käsitteet perustuvat vuonna 2002 annettuun yleiseen elintarvikeasetukseen 178/2002/EY. Elintarvikelainsäädäntö on määritelty asetuksen 3 artiklan 1 kohdassa ja sillä: tarkoitetaan lakeja, asetuksia ja hallinnollisia määräyksiä, jotka koskevat elintarvikkeita ja erityisesti elintarvikkeiden turvallisuutta sekä yhteisössä että jäsenvaltioiden tasolla. Siihen sisältyvät kaikki elintarvikkeiden tuotanto-, jalostus, ja jakeluvaiheet samoin kuin elintarviketuotantoon käytettäviä eläimiä varten tuotettujen tai niille annettujen rehujen tuotanto-, jalostus-, ja jakeluvaiheet. Elintarvikeketju koostuu maataloudesta, elintarviketeollisuudesta, kuljetuksesta ja kaupasta, markkinointiviestinnästä sekä loppukäyttäjästä. Elintarvikelainsäädäntö tarkoittaa koko ketjua koskevia sääntöjä ja siihen kuuluvat elintarvikkeiden koostumukseen ja fyysiseen laatuun vaikuttavien sääntöjen lisäksi myös elintarvikkeista annettavia pakollisia tietoja ja elintarvikkeiden harhaanjohtavaa markkinointia koskevat säännökset. (Lähteenmäki 2004, 6 7.) Lakiin sisältyy erilaisia määräyksiä pakkokeinoista, valvonnasta perittävistä maksuista ja rangaistusseuraamuksista sekä siinä määritellään useita erilaisia käsitteitä kuten esimerkiksi elintarvike, elintarvikevalvonta ja elintarvikehuoneisto. Lakia sovelletaan

8 3 elintarvikkeisiin ja niiden käsittelyolosuhteisiin, elintarvikealantoimijoihin sekä elintarvikevalvontaan kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa. Elintarvikevalvonnan järjestämisestä säädetään elintarvikelaissa ja sen nojalla annetuissa asetuksissa sekä EYasetuksissa. Elintarvikkeita koskevan lainsäädännön valmistelusta, normien antamisesta ja valvonnan yleisestä suunnittelusta, ohjauksesta ja noudattamisen valvonnasta vastaa kolme ministeriötä: maa- ja metsätalousministeriö (MMM), kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) ja sosiaali- ja terveysministeriö (STM). (Elintarvikelaki 23/2006 [luettu ].) Vanhimmat elintarvikkeita koskevat säännökset sisältyvät vuonna 1879 annettuun asetukseen terveydenhoidosta sekä 1885 annettuun virvoitusjuomia ja 1888 annettuun margariinia koskevaan säädökseen. Vuosien saatossa elintarvikkeita koskeva lainsäädäntö on uudistunut lähes kokonaan. Uudistumiseen on vaikuttanut pitkälti Euroopan unioniin liittymisestä seurannut lakien uudistamis- ja ajanmukaistamistarve. Vuoden 1995 aikana tulivat voimaan terveydensuojelulaki ja asetus sekä elintarvikelaki. Sillä kumottiin vuonna 1941 annettu elintarvikelaki ja sen nojalla annettu elintarvikeasetus. Seuraavana vuonna uudistettiin hygienialaki eli laki eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta, jonka jälkeen elintarvikelainsäädäntöä on uudistettu ja täydennetty vuosittain EY-säädökset huomioon ottaen. (Ijäs & Välimäki 2004, ) Maaliskuussa 2006 astui voimaan viimeisin elintarvikelain uudistus, jossa yhdistettiin kolme elintarvikevalvontaa koskevaa lakia. 2.2 Määritelmät Elintarvikelaissa on selvitetty useita määritelmiä, jotka tulee ymmärtää lainsäädäntöä tulkittaessa. Elintarvikelaissa (23/2006 [luettu ]) tarkoitetaan: elintarvikkeella elintarviketta siten kuin se on määritelty yleisen elintarvikeasetuksen 2 artiklassa; eläimistä saatavalla elintarvikkeella eläinperäistä tuotetta siten kuin se on määritelty eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen I kohdassa 8.1., lukuun ottamatta mainitun asetuksen 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua elintarviketta, joka sisältää sekä kasviperäisiä että jalostettuja eläimistä saatavia tuotteita;

9 4 luonnonvaraisella riistalla luonnonvaraista riistaa siten kuin se on määritelty eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetuksen liitteen I kohdassa 1.5. sekä hyljettä; elintarvikemääräyksillä elintarvikelaissa tai sen nojalla annettuja säännöksiä sekä tämän lain soveltamisalaan kuuluvia Euroopan yhteisön säännöksiä; elintarvikevalvonnalla elintarvikemääräyksiin liittyvää yleistä ohjausta ja neuvontaa sekä valvontatoimenpiteitä, joilla asianomainen viranomainen toteaa, että elintarvike, siitä annettavat tiedot, sen käsittelymenetelmät ja -olosuhteet sekä elintarvikealan toimijan toiminta vastaavat elintarvikemääräyksiä; valvontaviranomaisella tämän lain mukaisista valvontatehtävistä huolehtivia valtion ja kunnan viranomaisia; ulkopuolisella asiantuntijalla luonnollista henkilöä tai yksityis- tai julkisoikeudellista yhteisöä taikka yritystä, joka valvontaviranomaisen valtuuttamana suorittaa valvontaviranomaisen määrittelemää valvontaan liittyvää asiantuntija-, tutkimus- ja tarkastustehtävää; terveysvaaralla mitä tahansa biologista, kemiallista tai fysikaalista tekijää tai tilaa, joka saattaa vaarantaa elintarvikkeen turvallisuuden; ensisaapumispaikalla Suomessa sijaitsevaa elintarvikehuoneistoa, jossa ensimmäisenä otetaan vastaan Euroopan unionin toisesta jäsenvaltiosta Suomeen toimitettavia eläimistä saatavia elintarvikkeita, sekä elintarvikehuoneistoa, jossa otetaan välivarastosta vastaan näitä elintarvikkeita jakamattomina tuontierinä alle 48 tunnin säilytyksen jälkeen; kuluttajalla lopullista kuluttajaa siten kuin se on määritelty yleisen elintarvikeasetuksen 3 artiklan 18 kohdassa; elintarvikealan toimijalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä siten kuin se on määritelty yleisen elintarvikeasetuksen 3 artiklan 3 kohdassa; ensisaapumistoimijalla luonnollista henkilöä tai oikeushenkilöä, joka tuo tai välittää eläimistä saatavia elintarvikkeita Euroopan unionin toisesta jäsenvaltiosta Suomeen; elintarvikkeen tuotanto-, jalostus- tai jakeluvaiheella mitä tahansa vaihetta alkutuotannosta kuluttajalle siten kuin ne on määritelty yleisen elintarvikeasetuksen 3 artiklan 16 kohdassa;

10 5 muulla luovutuksella elintarvikkeen luovuttamista korvauksetta avustukseksi, lahjaksi, näytteeksi, kokeiltavaksi tai muuhun vastaavaan tarkoitukseen; omavalvonnalla elintarvikealan toimijan omaa järjestelmää, jolla toimija pyrkii varmistamaan, että elintarvike, alkutuotantopaikka ja elintarvikehuoneisto sekä siellä harjoitettava toiminta täyttävät niille elintarvikemääräyksissä asetetut vaatimukset; jäljitettävyydellä mahdollisuutta jäljittää elintarvike tai sen valmistusaine siten kuin se on määritelty yleisen elintarvikeasetuksen 3 artiklan 15 kohdassa; elintarvikkeen kanssa kosketukseen joutuvalla tarvikkeella astioita, välineitä, pakkausmateriaaleja ja muita tarvikkeita, jotka tarkoitukseensa käytettäessä joutuvat kosketukseen elintarvikkeen kanssa; elintarvikehuoneistolla mitä tahansa rakennusta tai huoneistoa tai niiden osaa taikka muuta ulko- tai sisätilaa, jossa myytäväksi tai muuten luovutettavaksi tarkoitettuja elintarvikkeita valmistetaan, säilytetään, kuljetetaan, pidetään kaupan, tarjoillaan tai muutoin käsitellään, ei kuitenkaan alkutuotantopaikkaa; tilapäisellä elintarvikkeiden myynnillä enintään kaksi vuorokautta kestävää ja harvemmin kuin 30 päivän välein samassa paikassa toistuvaa myyntiä tai muuta luovutusta; vähittäismyynnillä vähittäiskauppaa siten kuin se on määritelty yleisen elintarvikeasetuksen 3 artiklan 7 kohdassa; pienteurastamolla teurastamoa, jossa teurastettavien eläinten määrä ei ylitä tämän lain 43 :n 4 momentissa säädettyjä määriä; poroteurastamolla teurastamoa, jossa teurastetaan poroja, ei kuitenkaan pienteurastamoa tai teurastamoa, jossa poroja teurastetaan vain satunnaisesti; teurastamolla muuta kuin edellä 21 ja 22 kohdassa tarkoitettua teurastamoa; alkutuotannolla alkutuotantoa siten kuin se on määritelty yleisen elintarvikeasetuksen 3 artiklan 17 kohdassa; alkutuotantopaikalla maatilaa, puutarhaa tai muuta paikkaa, jossa harjoitetaan elintarvikkeiden alkutuotantoa; yksityistaloudella perheen tai henkilön omaa kotitaloutta;

11 6 zoonoosilla mitä tahansa tautia tai tartuntaa, joka voi luonnollisella tavalla siirtyä suoraan tai välillisesti eläimen ja ihmisen välillä; zoonoosien aiheuttajalla mitä tahansa virusta, bakteeria, sientä, loista tai muuta biologista taudinaiheuttajaa, joka voi aiheuttaa zoonoosin; ja hygienialla elintarvikehygieniaa siten kuin se on määritelty yleisen elintarvikehygienia-asetuksen 2 artiklassa. 2.3 Tavoitteet ja vaatimukset Elintarvikelainsäädännöllä pyritään erilaisiin tavoitteisiin, joita ovat: ihmisten elämän ja terveyden suojelu, kuluttajien etujen suojelu, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin suojelu, kasvien terveyden ja ympäristön suojelu, elintarvikkeiden ja rehujen vapaan liikkuvuuden toteuttaminen yhteisössä sekä voimassa tai valmisteilla olevien kansainvälisten standardien huomioon ottaminen. Näiden lisäksi elintarvikelainsäädännön avulla pyritään useisiin muihin tavoitteisiin, joiden tarkoituksena on turvata elintarvikkeiden hyvä laatu sekä varmistaa elintarvikkeiden käsittelyn turvallisuus ja korkealaatuinen valvonta. Lain avulla halutaan varmistua siitä, että elintarvikkeet ovat jäljitettävissä sekä, että niistä saatavat tiedot ovat riittävät ja eivät johda kuluttajaa harhaan. Päällimmäisenä tavoitteena on elintarvikkeiden turvallisuuden ja kuluttajan suojeleminen. (Hannula 2006a, 6.) Elintarvikkeita koskevan lainsäädännön yleisiin vaatimuksiin kuuluu, että mitään elintarviketta ei saateta markkinoille, jos se on vaarallinen, toisin sanoen jos siitä on haittaa terveydelle ja/tai se on soveltumaton kulutukseen. Elintarvikkeen vaarallisuutta määritettäessä otetaan huomioon normaalit käyttöolot, kuluttajalle annetut tiedot, välittömän tai viivästyneen terveysvaikutuksen todennäköisyys, kertautuvat myrkytysvaikutukset sekä jonkin tietyn kuluttajaryhmän mahdolliset terveydelliset erityisherkkyydet. Jos elintarvike tai rehuerään sisältyy vaaralliseksi katsottu elintarvike tai rehu, koko erä katsotaan vaaralliseksi. Vaaralliseksi luokiteltua rehua ei saateta markkinoille eikä anneta elintarvikkeiden tuotannossa käytettäville eläimille. Rehu todetaan vaaralliseksi, mikäli se vaikuttaa haitallisesti ihmisten tai eläinten terveyteen. (Pönkä 2006, ; Sario 2006, )

12 7 Elintarvikkeiden turvallisuuden ja kuluttajan suojelemisen lisäksi elintarvikelainsäädännöllä on tarkoitus parantaa elintarvikealalla työskentelevien toiminta edellytyksiä. Yksi elintarvikelainsäädännön lähtökohdista on, että ensisijainen vastuu elintarvikkeen turvallisuudesta ja laadusta kuuluu elintarvikealantoimijalla. Noudattamalla elintarvikelainsäädännön ohjeistuksia ja toimimalla niiden mukaisesti elintarvikealan toimijat varmistavat omalta osaltaan elintarvikkeiden turvallisuuden. Yleisemmällä tasolla ajateltaessa elintarvikelainsäädännöllä pyritään kansanterveyden edistämiseen, mikä tapahtuu yksittäisten kuluttajien kautta. (Hannula 2006a, 6.) Uusi elintarvikelaki Vuonna 2006 tuli voimaan uusi elintarvikelaki (23/2006). Laki korvaa aikaisemman elintarvikelain, eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta annetun lain sekä terveydensuojelulain elintarvikehuoneistojen olosuhdevaatimuksia ja ruokamyrkytyksiä säätelevän luvun. Uutena elintarvikelainsäädäntönä on tässä tarkoitettu seuraavia Suomessa annettuja säädöksiä: Elintarvikelaki ja Laki terveydensuojelulain muutoksesta sekä Laki Elintarviketurvallisuusvirastosta, MMM:n asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista (alkutuotantoasetus) sekä MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeita ennen vähittäismyyntiä käsittelevistä elintarvikehuoneistoista. (Heiskanen 2006, 72.) Uusi lainsäädäntö perustuu useisiin uusiin Euroopan unionin säädöksiin ja kansallisiin vaatimuksiin. Lisäksi siinä on lukuisia viittauksia EY-asetuksiin. (Pönkä 2006, 311.) Uudessa elintarvikelaissa ja - asetuksissa on pääpiirteittäin sama tavoite kuin vanhassa elintarvikelaissa: elintarvikkeet eivät saa aiheuttaa terveyshaittaa tai olla ihmisravinnoksi sopimattomia. Terveydelle haitallinen ja ihmisravinnoksi soveltumaton elintarvike on uusissa säädöksissä eritelty aikaisempaa tarkemmin. Määritelmän mukaan (178/2002/EY, 3. artikla) terveysvaaralla tarkoitetaan elintarvikkeessa olevaa biologista, kemiallista tai fyysistä tekijää tai tilaa, joka saattaa vaarantaa elintarvikkeen tai rehun turvallisuuden. Lisäksi uutena on tullut myös se, että asetuksessa on selkeästi sanottu, että niin käyttöolosuhteet kuin kuluttajalle annettavat tiedot vaikuttavat siihen, onko elintarvike turvallinen tai ei. Tuotteiden, niin kuin olosuhdevalvonnankin, perustana on edelleen elintarvikealan toimijoiden omavalvonta, jonka velvoitetta uusissa säädöksissä on terävöitetty ja selkiytetty. (Suojanen 2006, )

13 8 Elintarvikelain uudistamiseen on vaikuttanut moni eri tekijä ja uudistamisella on tavoiteltu useita elintarvikevalvontaa kehittäviä muutoksia, joista käsitellään tarkemmin tulevissa kappaleissa. Seuraavaksi kerrotaan uuden lain periaatteista, jotka jo hieman avaavat sitä, mitä uudessa laissa korostetaan ja mitä sillä tavoitellaan Periaatteet Tässä luvussa esitellään uuden elintarvikelainsäädännön keskeiset periaatteet Niemen (2006, 5) mukaan. Periaate 1: Yhteisölainsäädännön merkitys kasvaa. Viime vuosina EU:ssa annetut elintarvikkeita ja niiden valvontaa koskevat asetukset ovat sellaisenaan sovellettavaa lainsäädäntöä. Kansallisella lainsäädännöllä täydennetään yhteisösäädöksiä. Niin viranomaisten kuin toimijoidenkin on tunnettava sekä kansallinen että yhteisölainsäädäntö. Periaate 2: Säädösten määrä ja yksityiskohtaisuus sekä lakien perusteella annettavien asetusten määrä vähenee. Elintarvikealan toimintaa koskevat vaatimukset perustuvat entistä enemmän tapauskohtaiseen harkintaan. Toimijoilla on yleensä monia vaihtoehtoja säädösten edellyttämän vaatimustason saavuttamiseksi. Periaate 3: Koko elintarvikeketju on lainsäädännön piirissä. Alkutuotanto on aiemmin ollut vain osittain elintarvikevalvonnan kohteena. Uuden elintarvikelain tarkoituksena onkin kattaa koko ketju niin sanotun pellolta pöytään -periaatteen mukaisesti. Periaate 4: Valvonnan resurssit tulee käyttää entistä tarkemmin ja suunnata ne riskinarvioinnin mukaan. Valvonta kohdistetaan sellaisille osa-alueille, joilla sitä riskit huomioon ottaen eniten tarvitaan. Periaate 5: Elintarvikkeiden jäljitettävyys tulee varmistaa. Tuotantoketjussa tulee aina olla tieto siitä, keneltä ja mitä raaka-aineita on hankittu sekä kenellä ja mitä on

14 toimitettu. Lakiin on kirjattu yhteisölainsäädäntöä tarkempi vaatimus sisäisen jäljitettävyyden toteuttamisesta. 9 Periaate 6: Valvonnan painopiste siirtyy omavalvontaan. Vaikka se on ollut lainsäädännön vaatimus jo kymmenen vuoden ajan, sitä ei ole riittävästi hyödynnetty. Uusi lainsäädäntö tuo lisää haastetta ja motivaatiota, sillä hygienian omavalvonnan on perustuttava HACCP periaatteisiin, jolloin valvontatarvetta sekä siten myös valvontamaksuja voi vähentää erityisen hyvin hoidetulla omavalvonnalla. Periaate 7: Viranomaisvalvonnan suunnitelmallisuus ja laatu paranevat. Elintarvikeviraston asema valvonnan ylimpänä johtajana korostuu, mutta samalla myös vastuu kasvaa, sillä viraston on myös ohjattava valvontaa entistä selkeämmin. Kuntien ja valtion tarjoamien valvontapalveluiden on oltava perusteltuja ja laadukkaita. Periaate 8: Kuntien valvontayksiköiden koot suurenevat. Vaikka laissa ei ehdotonta vaatimusta seudullisista valvontayksiköistä vielä ole, eduskunta kuitenkin tukee ajatusta. Periaate 9: Valvonnan maksullisuus laajenee. Elintarvikelain mukaan kunnan on perittävä elintarvikealan toimijoilta hyväksymänsä taksan mukainen maksu. Maksu peritään 1) elintarvikehuoneistojen ja niiden omavalvontasuunnitelmien hyväksymisestä, 2) kunnalliseen valvontasuunnitelmaan sisältyvästä tarkastuksesta, näytteenotosta ja tutkimisesta, 3) Euroopan unionin ulkopuolelle eläimistä saatavia elintarvikkeita vievien elintarvikehuoneistojen valvonnasta siltä osin kuin vienti ostajamaan vaatimuksesta edellyttää tavallista kattavampaa valvontaa sekä 4) elintarvikemääräysten noudattamatta jättämiseen perustuvien laissa tarkoitettujen toimenpiteiden valvomiseksi tapahtuvasta tarkastuksesta (Pönkä 2006, ) Kaikki valvontasuunnitelmaan sisällytetyt tarkastukset ovat maksullisia. Periaate 10: Laboratorioiden vaatimustasoa yhdenmukaistetaan. Elintarvikeviraston on hyväksyttävä ympäristöterveydenhuoltoa palvelevat laboratoriot. Lakisääteiset omavalvontatutkimukset on tehtävä pätevyysvaatimukset täyttävässä laboratoriossa.

15 2.3.3 Vaikutukset ja päämäärät 10 Laki uudistukseen on ollut useita syitä. Yksi painavimmasta syistä on ollut saada yksi helposti tulkittavissa oleva lainsäädäntö, joka kattaa koko elintarvikeketjun. Aiemmin elintarvikelainsäädäntö koostui kolmesta laista. Sittemmin lainsäädäntöä on haluttu yhtenäistää, jotta saataisiin yksi kaikkia elintarvikkeita ja elintarvikevalvontaa koskeva peruslaki, jota elintarvikealan toimijoiden ja valvontaviranomaisten on helppo soveltaa. Kokonaisvaltaisena tavoitteena on ollut saada laki, joka yhdistää aiemman lainsäädännön hyvät kokemukset, elintarvikevalvonnan kehittämisesitykset sekä uudistuvan EY-lainsäädännön ja Suomen perustuslain vaatimukset. Myös EY:n elintarvikeasetusten täytäntöönpano ja valvonta on haluttu mahdollistaa yhden lain nojalla. Elintarvikevalvonnan osalta tarkoituksena on ollut korostaa valvonnan tasapuolisuutta, yhtenäistää sitä ja parantaa sen laatua. Uudistunut laki on laaja, ja se sisältää niin valvontaa kuin elintarvikealantoimijoita, elintarvikkeita, elintarvikehuoneistoja koskevia säännöksiä. (Niemi 2006, 4; Hannula 2006c.) Yksi lain uudistumisen tärkeimmistä tavoitteista on ollut valvonnan kehittäminen. Valvontaan on kohdistettu useita muutoksia ja lisävaatimuksia, jotka ovat osittain muokanneet valvontaviranomaisten työnkuvaa. Muutoksia on tullut riskiperusteisuuteen, valvontasuunnitelmiin, valvonnan maksullisuuteen, elintarvikehuoneistojen hyväksymismenettelyyn, ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttöön, valvonta-alueeseen, valvontamenetelmiin, auditointiin, laatujärjestelmiin, täydennyskoulutukseen sekä rekisteröintiin. Suurimmat muutokset koskevat valvontaviranomaisten työskentelyä, joista osa kuitenkin vaikuttaa myös elintarvikealan toimijoihin, joiden vastuutaan on lisätty korostamalla omavalvontaa kaikkien toimijoiden velvoitteena. (Keinänen 2006, ) Valvonnan maksullisuus on muuttunut siten, että kaikki valvontasuunnitelmaan sisällytetyt tarkastukset ovat maksullisia. Muutoksella halutaan korostaa elintarvikealan toimijan omaa vastuuta: mitä paremmin toiminnan harjoittaja huolehtii omavalvonnasta, sen vähemmillä kustannuksilla hän selviää. Maksullisuuden ajatellaan motivoivan toimijoita huolehtimaan entistä paremmin palveluidensa ja tuotteidensa laadusta ja turvallisuudesta, koska siten he voivat vaikuttaa tarkastuksien määrään ja kustannuksiin. Valvonnasta saatavien tulojen tulee kohdentua elintarvikevalvontaan ja korjata kuntavalvonnan resurssipulaa. Maksuja vastaan on taas tarjottava laadukasta val-

16 11 vontapalvelua. (Niemi 2006, 5.) Kaikki valvontasuunnitelmaan sisällytetyt tarkastukset ovat maksullisia. Maksujen suuruus vastaa enintään toimenpiteistä aiheutuneita kustannuksia. Valvonnan määrä pohjautuu kohteen riskinarviointiin, jossa määritetään kohteen toimintaan liittyvät riskit. Riskinarvioinnissa huomioidaan ensisijaisesti toiminnan luonne ja laajuus, joiden lisäksi kohteen omavalvonta, kunto, siisteys ja henkilökunnan asiantuntemus ovat ratkaisevia tekijöitä. Suoritetun riskinarvioinnin perusteella määritellään kohteen tarkastustiheys: mitä suuremmaksi riski katsotaan, sitä useammin kohteessa tulisi vuosittain käydä. Riskinarvioinnin perusteella kunta laatii elintarvikevalvontasuunnitelman, johon myös valvonnan maksullisuus edellä kuvatulla tavalla perustuu. Tämä edellyttää, että valvontasuunnitelmien tulee olla hyvin valmisteltuja, riittävän yksityiskohtaisia ja valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Vaatimus valvontasuunnitelmien laatimisesta edellyttää kunnan elintarvikevalvonta viranomaiselta valvonnan aikaisempaa parempaa suunnittelua. (Keinänen 2006, ) Hyvin laadittujen valvontasuunnitelmien tarkoituksena on tehostaa valvontaa ja parantaa sen laatua sekä osaltaan edesauttaa elintarvikealan toimijoita, sillä suunnitelmien ja järjestelmien avulla toiminnanharjoittajat pystyvät etukäteen arvioimaan toimintaansa kohdistuvan valvonnan määrän ja laajuuden. Valvontasuunnitelmien lisäksi kunnan elintarvikevalvontaviranomainen laatii toimintaansa sopivan laatujärjestelmän, jonka avulla valvonnan toimivuutta ja laadukkuutta seurataan. Virallisen elintarvikevalvonnan toteutumista arvioidaan ja seurataan auditointi -järjestelmän avulla, joka on tarkoitettu elintarvikevalvonnan kaikille tasoille ja tuotantoketjun eri valvontakohtiin. (Valtakunnallinen elintarvikevalvontaohjelma 2007, ) Edellä mainituilla toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että toimijat saavat parempaa palvelua ja vastinetta viranomaisvalvonnan maksuilleen. Elintarvikevalvonnan halutaan olevan yhtenäistä ja tasaisen korkealaatuista. Myös valvonnan tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus korostuvat entistä enemmän. Tasapuolisuudella ja yhtenäistämisellä on haettu sitä, että valvonta olisi selkeää ja kohtelisi toiminnanharjoittajia samanarvoisesti. Kuntien elintarvikevalvonta, viranomaismääräykset ja ohjeistukset on haluttu saada mahdollisimman yhtenäisiksi. Suurilta kuntakohtaisilta eroavaisuuksilta on haluttu välttyä ja siten helpottaa kuntayhteistyötä, jon-

17 ka odotetaan lisääntyneen. Kuntayhteistyön lisääntymisen odotetaan myös vaikuttaneen valvonta-alueiden laajentumiseen. (Keinänen 2006, ) 12 Valvonnan pohjautuessa riskinarviointiin, myös yksittäisten tarkastuksien oletetaan vievän enemmän aikaa kuin aiemmin. Kun viranomaisen tulee kartoittaa kaikki toimintaan liittyvät riskit ja niiden suuruudet, vaativat yksittäiset tarkastukset todennäköisesti entistä enemmän aikaa. Tarkastuksiin käytettävän ajan piteneminen herättää puolestaan kysymyksen valvonnan resurssien riittävyydestä. Mahdolliseen valvontaviranomaisten resurssivajeeseen voidaan saada apua ulkopuolisten asiantuntijoiden käytöstä, jonka uskotaankin lisääntyneen. Ulkopuoliset asiantuntijat voivat tehdä yhtälailla selvityksiä, tarkastuksia ja tutkimuksia, kuin elintarvikevalvontaviranomaiset. Hallintopäätösten tekeminen kuuluu kuitenkin ainoastaan viranomaisille. Uuden elintarvikelain astuttua voimaan ulkopuolisten asiantuntijoiden käytölle tuli aiempaa tarkemmat kriteerit, joiden mukaan asiantuntijan on osoitettava pätevyytensä. (Hannula 2006a, 4.) Myös valvontavastuuseen on tullut joitakin pieniä muutoksi, vaikka työnjako on pääsääntöisesti säilynyt ennallaan. Elintarvikevalvontaan on tullut uusia viranomaisia ja joitakin tehtäviä on siirtynyt kunnilta muille viranomaisille. Päävastuu elintarvikevalvonnasta kuitenkin edelleen säilyy kunnilla, jotka huolehtivat elintarvikevalvonnasta alueillaan. Uuden elintarvikelain mukaan Elintarviketurvallisuusvirasto suunnittelee, ohjaa, kehittää, ja suorittaa valtakunnallisesti elintarvikevalvontaa. Sen tehtäviin kuuluu vastata, hygieniavalvonnan lisäksi, elintarvikevalvonnasta kokonaisuudessaan teurastamoissa ja niiden yhteydessä olevissa liha- ja kala-alan elintarvikehuoneistoissa. (Hannula 2006b.) Ensisaapumisvalvonta siirtyy kunnilta elintarviketurvallisuusviraston vastuulle, ja lisäksi se vastaa muista erityistä asiantuntemusta vaativista elintarvikevalvontatehtävistä. Eviran vastuu kuntien ohjeistuksessa ja neuvonnassa on kasvanut, ja siltä odotetaan yhä enemmän toimintaohjeita kuntien valvontaviranomaisille. Elintarvikevalvontaviranomaisille tulee järjestää säännöllisin väliajoin koulutusta, viranomaisten pätevyyden ylläpitämiseksi. Evira koordinoi viranomaisille suunnattuja koulutustilaisuuksia sekä laatii koulutusstrategian ja suunnitelman. Lääninhallituksen uutena tehtävänä on hyväksyä alkoholilaissa tarkoitetut alkoholijuomamyymälät (valtion alkoholi-

18 13 juomamyymälät ja tilaviini- ja sahtimyymälät) elintarvikehuoneistoiksi. Merkittävin valtiolle siirtyvä tehtävä on eläimistä saatavien elintarvikkeiden sisämarkkinakaupan valvonta. (Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma , 8 21.) Uuden lainsäädännön asettamat vaatimukset elintarvikealantoimijoille Uusi laki asettaa lisävaatimuksia myös elintarvikealan toimijoille. Lainsäädännöllä korostetaan entistä enemmän toimijoiden vastuuta elintarvikkeiden turvallisuudesta ja määräysten mukaisuudesta. Omavalvontaa painotetaan aikaisempaa enemmän ja omavalvontasuunnitelman tulee olla viranomaisen hyväksymä. Myös jäljitettävyydelle on asetettu entistä tiukemmat vaatimukset. Toiminnanharjoittajalla tulee olla tietoinen tuottamistaan ja vastaanottamistaan tuotteista yhden askeleen periaatteella. (Hannula, 2006b.) Suomen uudessa elintarvikelaissa esitetään elintarvikehuoneistoja koskevat yleiset vaatimukset, jotka eivät sinällään paljoa poikkea aikaisemmista. Uutena edellytyksenä kuitenkin on, että vastaisuudessa kaikki elintarvikehuoneistot vaativat hyväksymisen ja Evira kokoaa niistä tiedot ylläpitämäänsä rekisteriin, jolloin terveydensuojelulaissa ollut ilmoitusmenettely poistuu. Elintarvikehuoneistot tulee hyväksyttää ennen toiminnan aloittamista tai sen olennaisesti muuttuessa. Hyväksynnän yhteydessä toiminnanharjoittaja esittää toimintaa vastaavan omavalvontasuunnitelman, jonka tarkastusviranomainen sen riittävyydestä riippuen hyväksyy. Aikaisemmin terveydensuojelulain nojalla hyväksytyt tai ilmoitetut huoneistot saavat (kalastajien ja kalanviljelijöiden huoneistoja lukuun ottamatta) jatkaa toimintaansa ilman uuden hyväksynnän hakemista. Eläimistä saatavien hygienialain nojalla hyväksytyt huoneistot ja kalastajien sekä kalanviljelijöiden elintarvikehuoneistot on puolestaan hyväksyttävä uudelleen mennessä. Vaikka edellä mainitut hyväksymismenetelmät koskee Suomen lainsäädäntöä, löytyy vastaavanlaisia määräyksiä myös EU:n yleisestä hygieniaasetuksesta. (Heiskanen 2006, ) Aikaisemmin lainsäädännössä puhuttiin elintarvikehuoneistojen yhteydessä erikokoisista laitoksista. Tämä käytäntö kuitenkin poistuu. Enää ei ole pienimuotoisia laitoksia vaan kaikki ovat samanarvoisia. Jäljitettävyyden osalta elintarvikealan toimijalla on oltava järjestelmä, jonka avulla voidaan riittävällä tarkkuudella selvittää niin tulleet kuin lähtevät tavaraerät. Vuoden 2005 alusta tuli vaatimus pystyä jäljittämään tuotteet

19 14 niin sanotulla yhden askeleen menetelmällä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että toimijoiden on pystyttävä jäljittämään tuotteet yhden askeleen taaksepäin ja yhden askeleen eteenpäin. Elintarvikeasetuksessa painotetaan toimijoiden vastuuta huolehtia kaikista tuotannon, jalostuksen ja jakelun vaiheissa siitä, että elintarvikkeet ja rehut täyttävät elintarvikelainsäädännön vaatimukset. Säädökset koskevat siis myös alkutuotantoa eli tuottajat ovat myös elintarvikealan toimijoita. Lisäksi elintarvike- ja rehualan toimijoille on asetettu Elintarvikealan toimijoille on myös tullut aikaisempaa selkeämmin velvollisuudeksi vetää pois markkinoilta tuotteet, jotka eivät ole turvallisia sekä tiedottaa asiasta viranomaisille ja kuluttajille. (Suojanen 2006, ) Hygieniaosaamista koskevat määräykset on siirretty suoraan elintarvikelakiin. Uutena vaatimuksena on tullut että kaikilla pakkaamattomia, helposti pilaantuvia elintarvikkeita työssään käsittelevillä on oltava hygieniaosaamistodistus riippumatta henkilön tutkinnosta. Henkilö, jolla on osoittaa todistus hygieniaosaamistestiä vastaavasta koulutuksesta tai tutkinnosta, voi saada todistuksen osallistumatta osaamistestiin. Viranomaisnäytteet on tutkittava Eviran hyväksymässä laboratoriossa, jossa tutkitaan elintarvikemääräyksissä tutkittavaksi edellytetyt omavalvontanäytteet ja omavalvontasuunnitelman hyväksynnän yhteydessä yksilöidyt omavalvontanäytteet. Hyväksytyllä laboratoriolla on oltava pätevyyden arvioimiselle kansainväliset vaatimukset täyttävä toimielin, joka on todennut sen täyttävän kansainvälisten standardien pätevyysvaatimukset sekä kirjallinen laatujärjestelmä. Laki antaa omavalvontasuunnitelman hyväksyvälle viranomaiselle suuren vallan otattaa ja tutkituttaa näytteitä laboratorioissa. (Heiskanen 2006, ) Edellä mainitut uudistuneet velvoitteet ovat Suomen lainsäädännöstä mutta myös EU:n elintarvikelainsäädännöstä löytyy samanlaisia vaatimuksia. Suomen kansalliseen lainsäädäntöön on pitkälti vaikuttanut yhteisölainsäädäntö, Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna Kansallisen elintarvikelain lisäksi valvontaa ohjaa pitkälti EU:n lainsäädäntö sekä lukuisat EU-asetukset ja EY-säädökset. 2.4 EU lainsäädäntö Elintarvikelainsäädäntöä luodaan ja pyritään harmonisoimaan myös globaalilla tasolla, mikä vaikuttaa EU:n elintarvikelainsäädäntöön. Elintarvikelainsäädännössä on kyse monista EU:n eri tavoitteista: sisämarkkinoista, maatalouden edistämisestä, ku-

20 15 luttajan suojasta, ja kansanterveydestä. Lainsäädännöllä on siten monta eri perustaa. EU:n elintarvikelainsäädäntö on laaja kokonaisuus, joka koskee muun muassa kasvien terveyttä, eläinten terveyttä ja elintarvikkeiden turvallisuutta. Säädöksiä sovelletaan unionin jäsenvaltioiden lisäksi myös EU:n ulkopuolisiin maihin, jotka tuovat eläimiä, eläinperäisiä tuotteita, kasveja tai kasviperäisiä tuotteita EU:n alueelle. Lainsäädännön yleisenä taustana on tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaate, joka on yhteinen muiden teollisuudenalojen kanssa. Lähtökohtana on, että elintarvikeala voisi toimia sisämarkkinoilla kannattavasti sekä kuluttajan suojaaminen vaarallisilta elintarvikkeilta. Lisäksi elintarvikelainsäädännöllä pyritään myös ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään kehitykseen eli teollisuuden ja kuluttajan lisäksi muidenkin tahojen oikeuksien ja tärkeiden arvojen turvaamiseen. (Lähteenmäki 2004, 18, ja 31.) Euroopan unionin elintarviketurvallisuuspolitiikan keskeisenä tavoitteena on saavuttaa elintarvikkeiden osalta mahdollisimman korkeatasoinen ihmisten terveyden ja kuluttajien etujen suojelu sekä samalla säilyttää sisämarkkinoiden tehokas toiminta. Tämä pyritään varmistamaan sillä, että elintarvikkeet ovat turvallisia ja että niissä on oikeat asianmukaiset merkinnät. EU:n kattava elintarvikelainsäädäntö perustuu elintarvikkeiden turvallisuutta koskevaan riskianalyysiin, ja sen täytäntöönpanoa seurataan sekä lakeja mukautetaan jatkuvasti uuden kehityksen myötä. Lainsäädännön yleisiin vaatimuksiin kuuluu, että mitään elintarviketta ei saa päästää markkinoille, mikäli sen todetaan olevan haitallinen terveydelle tai soveltumaton kulutukseen. (Euroopan komissio [luettu ].) Yleisen elintarvikelainsäädännön lisäksi EU on antanut myös täydentävää erityislainsäädäntöä, joka kohdistuu erilaisiin elintarviketurvallisuuksiin vaikuttaviin tekijöihin, kuten torjunta-aineiden, elintarvikkeiden lisäaineiden, väriaineiden, antibioottien ja hormonien käyttöön elintarviketuotannossa sekä elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuviin tuotteisiin, kuten pakkauksiin. Tämän lisäksi, muuntogeenisiä organismeja sisältävien viljelykasvien ja elintarvikkeiden luovuttamisesta, markkinoinnista, merkinnöistä ja jäljitettävyydestä, on annettu tiukat säännöt. Perussääntöjä sovelletaan kaikkiin elintarvikkeisiin. Lisäksi EU on antanut erityissäännöt mm. lihasta, gelatiinista ja maitotuotteista. (Euroopan komissio [luettu ].) Euroopan yhteisössä alettiin valmistella uutta elintarvikelainsäädäntöä vuoden 2000 alussa. Taustalla oli tarve yhtenäistää elintarvikkeiden käsittelyn ja valvonnan sään-

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3

Johdanto... 3. 1 Tarkastukset... 3 Liite I Liite I 2 (7) Sisällysluettelo Johdanto... 3 1 Tarkastukset... 3 a) Elintarvikehuoneistojen ilmoitusten ja hakemusten käsittelyyn liittyvät tarkastukset 3 b) Säännöllisen valvonnan tarkastukset...

Lisätiedot

UUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005. Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö

UUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005. Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö UUSI ELINTARVIKELAKI 24.11.2005 Joanna Kurki eläinlääkintötarkastaja Maa- ja metsätalousministeriö Uusi EY-lainsäädäntö Yleinen elintarvikeasetus pellolta pöytään yleiset määritelmät ja periaatteet toimijoiden

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista

Elintarvikelainsäädännön uudistuksista Elintarvikelainsäädännön uudistuksista 27.9.2010 Eläinlääkintöylitarkastaja Joanna Kurki Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto Elintarviketurvallisuusyksikkö Elintarvikelainsäädännön

Lisätiedot

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta

Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisien valvonta - omavalvonta ja sen valvonta Ravintolisäseminaari Helsingin yliopiston pieni juhlasali Ravintolisätoimijan velvollisuudet (1) - toiminta Elintarvikealan toimijan on noudatettava

Lisätiedot

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti)

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Esittelijä Juha Kieksi Sivu/sivut 1 / 7 Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Säädösperusta Tavoite ja tausta Elintarvikelaki 23/2006 48 Valvonta-asetus

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 23. Elintarvikelaki. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2006

SISÄLLYS. N:o 23. Elintarvikelaki. Annettu Helsingissä 13 päivänä tammikuuta 2006 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 23 päivänä tammikuuta 2006 N:o 23 26 SISÄLLYS N:o Sivu 23 Elintarvikelaki... 89 24 Laki terveydensuojelulain muuttamisesta... 117 25 Laki Elintarviketurvallisuusvirastosta...

Lisätiedot

Tämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n 4 momentissa tarkoitettuun toimintaan.

Tämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n 4 momentissa tarkoitettuun toimintaan. Sivu 1/7 Laki 352/2011elintarvikelain muuttamisesta 1 luku Yleiset säännökset 3 Euroopan unionin lainsäädäntö 4 Soveltamisalan rajoitukset Tämän lain 3 lukua ei sovelleta 13 :n 6 momentissa eikä 22 :n

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Ympäristölautakunta 17.12.2009 2/8 Ympäristöterveydenhuollon elintarvikevalvontasuunnitelma 2010 SISÄLLYS LUKU 1.

Lisätiedot

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA

KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA KEURUSSELÄN YHTEISTOIMINTA-ALUEEN YMPÄRISTÖTERVEYDEN- HUOLLON MAKSUTAKSA Keurusselän ympäristölautakunta 9.12.2015 1 Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat;

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat; Hyväksytty johtokunta 19.01.2015 9 SUUPOHJAN PERUSPALVELULIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän osakaskuntien,

Lisätiedot

Kasvintuotannon elintarvikehygienia

Kasvintuotannon elintarvikehygienia Kasvintuotannon elintarvikehygienia Neuvo 2020 Seinäjoki 3.12 / Vaasa (sv) 5.12 / Järvenpää 10.12 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö 1 Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Kaikelle elintarvikkeiden

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön soveltaminen pk-yrityksissä

Elintarvikelainsäädännön soveltaminen pk-yrityksissä Elintarvikelainsäädännön soveltaminen pk-yrityksissä Seminaari elintarvikelainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Säätytalo 25.5.2010 Veli-Mikko Niemi Riskiperusteisuus lainsäädännössä Lainsäädännössä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA Ympäristöterveydenhuollon maksutaksa Keski-Uudenmaan ympäristölautakunta 12.3.2013 Voimaantulopäivä 1.4.2013 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan elintarvikelaissa 23/2006,

Lisätiedot

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö

Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Eviran uusi opas elintarvikkeiden mikrobiologisista tutkimuksista Ylitarkastaja Taina Niskanen Hygieniayksikkö Ajankohtaista laboratoriorintamalla, Helsinki 13.10.2010 Elintarvikkeiden mikrobiologiset

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2007

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2007 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto Liite nro: 5 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2007 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 2006 3 ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen. Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira

Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen. Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Riskiperusteinen elintarvikehuoneiston tarkastaminen Anne Fagerlund Elintarvikehygieniayksikkö, Evira Anne Fagerlund 18.1.2012 Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004, 3 art. Virallisen valvonnan järjestämistä

Lisätiedot

Etämyynnin asema lainsäädännössä

Etämyynnin asema lainsäädännössä Etämyynnin asema lainsäädännössä Etämyyntiseminaari elintarvikealan valvojille ja toimijoille Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikelainsäädännön päämääränä on kuluttajien etujen suojeleminen!

Lisätiedot

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo

LUOMU Nyt! 27.9.2011 Joensuu Jaana Elo LUOMU Nyt! Joensuu 1 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 2 Jäljitettävyys ja luotettavuus läpi koko ketjun Miksi lakia piti taas muuttaa? 3 Kuka nyt valvoo mitäkin Kuntien elintarvikevalvonta Markkinavalvonta

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön vaatimukset teurastamon perustamisessa

Elintarvikelainsäädännön vaatimukset teurastamon perustamisessa Elintarvikelainsäädännön vaatimukset teurastamon perustamisessa Yksikönjohtaja Evira Valvontaosasto Lihantarkastusyksikkö Pienteurastamon suunnittelu Huomioon otettavaa: Teurastamon ympäristövaatimukset

Lisätiedot

Sisällysluettelo. RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6)

Sisällysluettelo. RIIHIMÄEN SEUDUN TERVEYSKESKUKSEN KY Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6) Liite III Ympäristöterveysosasto Liite III 2 (6) Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Tarkastuksen sisältö... 4 3 Tarkastuskohteiden tarkastustiheys ja niihin käytettävä aika... 4 4 Näytteenotto ja tutkiminen...

Lisätiedot

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12

Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä. Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonta ja laadunhallintajärjestelmä Elintarvikkeiden tarjoaminen julkisille keittiöille 16.8.12 Omavalvonnan säädökset Elintarvikelain 23/2006 mukaisesti kaikilla elintarvikealan toimijoilla on oltava

Lisätiedot

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET

YMPÄRISTÖTERVEYSPALVELUIDEN TAKSAN PERUSTEET 1 Soveltamisala Juankosken ja Nilsiän kaupunkien sekä Kaavin, Lapinlahden, Maaningan, Rautavaaran, Siilinjärven, Tuusniemen ja Varpaisjärven kuntien muodostamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella

Lisätiedot

HE 104/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta

HE 104/2016 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi elintarvikelain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi elintarvikelakia. Valvontasuunnitelmien ja -ohjelmien laatimiseen

Lisätiedot

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA

ELINTARVIKKEIDEN ENSISAAPUMISVALVONTA KESKUSTELU- JA TIEDOTUSTILAISUUS ENSISAAPUMISESTA JA ELINTARVIKEKULJETUKSISTA 6.9.2007 Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Joni Haapanen SÄÄDÖKSET Elintarvikelaki

Lisätiedot

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti)

Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Vastuuhenkilö Eeva Fieandt Sivu/sivut 1 / 9 Laatija Eeva Fieandt Toimintaohje 11009/3 Hyväksyjä Erkki Koskinen Käyttöönotto 1.1.2010 Valvontaosasto Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys-

Lisätiedot

Riistan laadunarviointi

Riistan laadunarviointi Metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus Hygienia - käsite Koulutus sisältää terveyteen vaikuttavien seikkojen tutkimisen ja terveyden ylläpitämiseen sekä tautien ennaltaehkäisyn. Sisältää myös puhtauden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015. 7/2015 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä tammikuuta 2015 7/2015 Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen lakisääteisistä hoitovaatimuksista sekä niiden ja hyvän maatalouden ja ympäristön

Lisätiedot

Kunnan elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportointi

Kunnan elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportointi Liite 1 Kunnan elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys- ja hyvinvointivalvonnan raportointi Taustatiedot A. Kunnan/valvontayksikön nimi * Siilinjärven ympäristölautakunta B. Minkä kuntien elintarvikevalvonnasta

Lisätiedot

Luku 8 8 Lainsäädäntö

Luku 8 8 Lainsäädäntö Luku 8 Sisällysluettelo 8 Lainsäädäntö 8.1 Määritelmät 8.1.1 Valvontaa ja sen suorittamista koskevia käsitteitä 8.1.2 Elintarvikkeen turvallisuus 8.1.3 Valvottava toimija ja toiminnot 8.1.4 Valvottavat

Lisätiedot

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan

EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan EVO-hanke 2012: Lisäainevalvonnan opastavat tarkastukset perehdytystä lisäainevalvontaan Valtakunnalliset elintarvikevalvonnan koulutuspäivät Tampereella 24.-25.1.2012 Kirsi-Helena Kanninen (kirsi-helena.kanninen@evira.fi,

Lisätiedot

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN

ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN Liite nro: 3 KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ Ympäristöterveydenhuolto ELINTARVIKEVALVONTASUUNNITELMAN 2006 TOTEUTUMINEN 2 Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21. 3 2007 69 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistä

Lisätiedot

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen

Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010. Kyösti Siponen Venäjän vientivaatimukset -seminaarit 12.02. ja 16.02.2010 Kyösti Siponen Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Suomen elintarvikeviennin osuus = 0,16 % koko maailman elintarvikkeiden viennistä World Trade

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA

Forssan seudun hyvinvointi ky. 1 (1) Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA n seudun hyvinvointi ky. 1 (1) n seudun hyvinvointikuntayhtymän YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUTAKSA Voimaantulopäivä 1.1.2015 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan seuraavien lakien ja asetusten nojalla

Lisätiedot

Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen taksa

Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen taksa Tampereen kaupungin ympäristöterveydenhuollon toiminta-alueen taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Lisätiedot

Kunnan elintarvikevalvontasuunnitelman raportointi 2007

Kunnan elintarvikevalvontasuunnitelman raportointi 2007 Kunnan elintarvikevalvontasuunnitelman raportointi 2007 Taustatiedot A. Kunnan/valvontayksikön nimi * Siilinjärven kunta B. Minkä kuntien elintarvikevalvonnasta valvontayksikkö vastaa? * Ymp.ltk 19.3.2008

Lisätiedot

Pienmeijerit valvonnan näkökulmasta. Suvi Ranta hygieenikkoeläinlääkäri Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto

Pienmeijerit valvonnan näkökulmasta. Suvi Ranta hygieenikkoeläinlääkäri Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto Pienmeijerit valvonnan näkökulmasta Suvi Ranta hygieenikkoeläinlääkäri Seinäjoen alueen ympäristöterveydenhuolto Elintarvikelaki 23/2006 muutoksineen 10 : Elintarvikehuoneisto ja alkutuotantopaikka on

Lisätiedot

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 16.9.2015 12. Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7

Joensuun kaupungin ympäristöterveydenhuollon jaosto 16.9.2015 12. Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7 Toimivallan siirtäminen 1.10.2015 alkaen. 1 / 7 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JAOSTON ALAISILLE VIRANHALTIJOILLE LAKISÄÄTEISISSÄ ASIOISSA 1. TERVEYDENSUOJELULAKI (763/1994 muutoksineen)

Lisätiedot

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää

osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Evira lyhyesti Elintarviketurvallisuusvirasto Evira osa jokaisen kuluttajan arkipäivää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tehtävänä on varmistaa tutkimuksella ja valvonnalla elintarvikkeiden turvallisuutta

Lisätiedot

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA

MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA Terveydensuojelujaosto 43 16.06.2015 MÄÄRÄYS KORJATA ELINTARVIKEHUONEISTOSSA TODETUT PUUTTEET ELINTARVIKELAIN 55 :N NOJALLA, RAVINTOLA CHAO YANG, LOVIISA TERVSJST 16.06.2015 43 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo

Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo Liite IV Liite IV 2 (5) Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kunnan kuluttajaturvallisuusvalvontaviranomaisen tehtävät... 3 3. Valvonnan maksullisuus... 4 4. Tarkastukset ja niiden sisältö... 4 5. Valvontakohteiden

Lisätiedot

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena

Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastotyö tietojärjestelmätyön tukena Sanastokeskuksen 35-vuotisjuhlaseminaari Kohti tulevaisuuden sanastotyötä Ulla.Poutiainen-Lindfors@Evira.fi Yhtenäisen termistön merkitys korostuu Organisaatioiden

Lisätiedot

ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA VIRANOMAISTEHTÄVISSÄ ELINTARVIKELAIN MUKAINEN NÄYTTEENOTTO

ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA VIRANOMAISTEHTÄVISSÄ ELINTARVIKELAIN MUKAINEN NÄYTTEENOTTO ULKOPUOLINEN ASIANTUNTIJA VIRANOMAISTEHTÄVISSÄ ELINTARVIKELAIN MUKAINEN NÄYTTEENOTTO Lakimies Kristiina Lappalainen Elintarviketurvallisuusvirasto Kuka voi toimia näytteenottajana? Euroopan parlamentin

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat 1(5) Sastamalan kaupunki Ympäristöterveydenhuolto Sastamalan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen yleisen terveysvalvonnan maksutaksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A)

Lisätiedot

Raakamaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta - maitoalan laitos

Raakamaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta - maitoalan laitos Raakamaidon tuotanto ja myynti Evira ja Maitohygienialiitto koulutuspäivä Raakamaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta - maitoalan laitos Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Elintarvikehygieniayksikkö

Lisätiedot

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö

Talousvettä. lainsäädäntö. Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Talousvettä koskeva lainsäädäntö Ylitarkastaja Jari Keinänen Sosiaali- ja terveysministeriö Vesi- ja ympäristöalan 19.5.2008 TALOUSVEDEN VALVONTA YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON JA YMPÄRISTÖNSUOJELUN KOKONAISUUDESSA

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 178/2002

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 178/2002 sivu 1/6 EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EY) N:o 178/2002 Elintarvikelainsäädäntöä koskevista yleisistä periaatteista ja vaatimuksista, *** sekä elintarvikkeiden turvallisuuteen liittyvistä menettelyistä

Lisätiedot

Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2015 alkaen

Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2015 alkaen 1(6) Liite 4 Turun kaupungin ympäristöterveydenhuollon taksa 1.1.2015 alkaen 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka

Lisätiedot

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin

Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Seminaari elintarvikelainsäädännön, erityisesti hygienialainsäädännön soveltamisesta pk-sektorin yrityksiin Säätytalo Auli Vaarala Hygieniayksikkö Evira Joustavuusmissio (fact finding) Joustavuusmissio

Lisätiedot

Elintarvikehuoneiston valvontaohje Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2014

Elintarvikehuoneiston valvontaohje Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2014 Elintarvikehuoneiston valvontaohje Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2014 Ylitarkastaja Anne Fagerlund Evira/Elintarvikehygieniayksikkö Ohjeen päivitys Laitoksen valvontaohje (Eviran

Lisätiedot

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ

JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ JOUSTAVUUS ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSSÄ Ympäristöterveydenhuollon alueelliset koulutuspäivät 2.9.2015, Oulu Lainsäädäntöneuvos Anne Haikonen Maa- ja metsätalousministeriö harmonisoitu EU-lainsäädäntö elintarvikkeita

Lisätiedot

Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira

Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS. Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira Evira 5.5.2014 JÄLJITETTÄVYYS Jussi Peusa, Tuoteturvallisuusyksikkö, Evira jäljitettävyys kyky/mahdollisuus seurata raaka-aineen/elintarvikkeen liikkumista läpi määriteltyjen/eriteltyjen toimitus-/tuotanto-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Ympäristökeskus 21/2015 Elintarviketurvallisuusosasto 26.08.2015 Elintarviketurvallisuuspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) Ympäristökeskus 21/2015 Elintarviketurvallisuusosasto 26.08.2015 Elintarviketurvallisuuspäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (7) 25 Elintarvikelain 55 :n mukaisen määräyksen antaminen Medina Foods Oy:lle HEL 2015-008610 T 11 02 00 Päätös Toimija Elintarvikehuoneisto Elintarviketurvallisuuspäällikön

Lisätiedot

http://www.webropolsurveys.com//answer/surveysummary.aspx?sdid=fin593692&...

http://www.webropolsurveys.com//answer/surveysummary.aspx?sdid=fin593692&... Sivu 1/5 Kuntien VASU-raportointi 2012 Vastausaika 31-01-2013 14:06:22 Kuntien VASU-raportointi 2012 1. Minkä aluehallintoviraston toimialueeseen yksikkö kuuluu? 2. A. Kunnan/valvontayksikön nimi Helsingin

Lisätiedot

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta

Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Elintarvikkeiden suoramyynti lainsäädäntö ja omavalvonta Huomisen Osaajat hanke KASVUA HÄMEESSÄ HUOMISEN HÄMÄLÄINEN RUOKA Maatilamyynnin omavalvontaneuvoja koulutus MAATILAMYYNNIN MAHDOLLISUUDET- RAJOITTAVA

Lisätiedot

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016

Ympäristöterveyskeskus Terveydensuojelu 22.2.2016 Ympäristöterveyskeskus YHTEENVETO Terveydensuojelu 22.2.2016 KALAN JÄLJITETTÄVYYS MYYNTITISKEISSÄ 2015 Johdanto Kalan jäljitettävyys myyntitiskeissä 2015 oli Kanta- ja Päijät-Hämeen valvontayksiköiden

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Elintarvikkeiden kuljetustoiminnan hyväksyminen elintarvikehuoneistoksi

Elintarvikkeiden kuljetustoiminnan hyväksyminen elintarvikehuoneistoksi Vastuuhenkilö Pirjo Korpela Sivu/sivut 1 / 7 Elintarvikkeiden kuljetustoiminnan hyväksyminen elintarvikehuoneistoksi 1. Johdanto 2. Ohjeen soveltamisala 3. Määritelmät 4. Vastuu kuljetustoiminnasta 5.

Lisätiedot

Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa

Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa Eviran ohje 18402/2 Näytteenotto ensisaapumisvalvonnassa ja ensisaapumistoimijoiden omavalvonnassa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Vastuuhenkilö Britta Wiander Sivu/sivut 1 / 2 Laatijat Britta Wiander,

Lisätiedot

raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti)

raportoimiseksi aluehallintoviranomaisille (VASU-raportti) Vastuuhenkilö Eeva Fieandt Sivu/sivut 1 / 9 Laatija Eeva Fieandt Toimintaohje 11009/3 Hyväksyjä Erkki Koskinen Käyttöönotto 1.1.2010 Valvontaosasto Ohje kunnalle elintarvikevalvonnan ja eläinten terveys-

Lisätiedot

Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio

Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT Yyteri, Pori 5.-6.5.2015 Ajankohtaista pienimuotoisesta tuotannosta Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Pienimuotoinen tuotanto - EU asetuksissa

Lisätiedot

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit

Eviran ohje 16039/1. Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja suoritusarvioinnit Eviran ohje 16039/1 Siipikarjateurastamossa työskentelevien lihantarkastusavustajien pätevyysvaatimukset ja Vastuuhenkilö Riina Tolvanen Sivu/sivut 1 / 7 Siipikarjateurastamoissa työskentelevien lihantarkastusavustajien

Lisätiedot

A) Elintarvikelaissa 23/2006 (ja Laki elintarvikelain muuttamisesta 352/2011) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

A) Elintarvikelaissa 23/2006 (ja Laki elintarvikelain muuttamisesta 352/2011) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat KALAJOEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON MAKSUT 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan: A) Elintarvikelaissa 23/2006 (ja Laki elintarvikelain muuttamisesta 352/2011) säädettyihin kunnan viranomaisen

Lisätiedot

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013

Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti. Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon tuotteiden jatkojalostus ja suoramyynti Monialayrittäjyys maaseudulla 6.3.2013 Alkutuotannon suoramyynti = Alkutuotannon toimijoiden harjoittama omien alkutuotannon tuotteiden myynti Ei vaadi

Lisätiedot

Terveydensuojeluviranomaisen maksutaksa

Terveydensuojeluviranomaisen maksutaksa Ympäristöterveydenhuolto 1 (6) Terveydensuojeluviranomaisen maksutaksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Lisätiedot

6) terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä;

6) terveydensuojelualain 18 mukaisen laitoksen hyväksymistä; 1 LIITE 1 POHJOIS-KARJALAN YMPÄRISTÖTERVEYDEN MAKSUTAKSA Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin,

Lisätiedot

2 Elintarvikevalvontasuunnitelma

2 Elintarvikevalvontasuunnitelma 21 2 Elintarvikevalvontasuunnitelma 2.1 Johdanto Elintarvikelain (23/2006, muutos 352/2011) mukaan kunnan tulee laatia säännöllistä valvontaa koskeva elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta

Lisätiedot

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta?

Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Edellyttääkö laatusertifikaattien hyödyntäminen lainsäädännön muutosta? Laatusertifikaatit osaksi elintarvikevalvontaa? Eläinlääkintöneuvos Marjatta Rahkio Laatusertifikaattien hyödyntäminen 1. Laatusertifikaattien

Lisätiedot

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen

06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11. Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 1/11 Kysely: Vuoden 2014 valvonnan toteutuminen 06.03.2015 Pohjois-Karjalan Ympäristöterveys (397) Sivu 2/11 Yleiset kysymykset Tulojen kohdentaminen

Lisätiedot

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I

Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma 2015-2019, osa I Liitteiden 1-3 päivitys vuosille 2016-2017 Liite 1. Kasvintuotannon edellytysten ja kasvinterveyden toimenpiteet 2016-2017 Kasvintuotannon

Lisätiedot

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011

Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010. Evira/1170/0411/2011 Elintarvikeketjun valvonnan auditointijärjestelmän vuosiraportti vuodelta 2010 Evira/1170/0411/2011 Eviran raportti Hyväksymispäivä 30.6.2011 Valvonnan kehittämisyksikkö Hyväksyjä Esittelijä Maria Teirikko

Lisätiedot

Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019

Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 Liite 4 Tupakkalain ja nikotiinivalmisteiden valvontasuunnitelma vuosille 2015-2019 SISÄLLYS 1 TUPAKKALAIN MUKAINEN VALVONTA 1 1.1 Tarkastuksen sisällön määrittely 1 1.2 Valvontakohteiden tarkastustiheys

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos 3.3.2016 Marjatta Rahkio

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos 3.3.2016 Marjatta Rahkio MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Liite 1 Eläinlääkintöneuvos 3.3.2016 Marjatta Rahkio VALTIONEUVOTON ASETUS ERÄISTÄ ELINTARVIKETURVALLISUUSRISKEIL- TÄÄN VÄHÄISISTÄ TOIMINNOISTA ANNETUN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEN

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (alkutuotantoasetus)

Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (alkutuotantoasetus) MUISTIO 14.12.2011 Maa- ja metsätalousministeriön asetus elintarvikkeiden alkutuotannon elintarvikehygieniasta (alkutuotantoasetus) TIIVISTELMÄ Asetus sisältää alkutuotannon elintarvikehygieniaa koskevia

Lisätiedot

Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla

Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla Raakamaidon suoramyynti ja maidon jatkojalostus tuotantotilalla 18.1. 2012 Maa- ja metsätalousministeriö Elintarvike- ja terveysosasto, Elintarviketurvallisuusyksikkö Käsitteitä *alkutuotannon tuote *alkutuotanto

Lisätiedot

Elintarvikelainsäädännön keskeiset muutokset ja asetusvalmistelun aikataulu. Veli-Mikko Niemi Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO Evira 13.9.

Elintarvikelainsäädännön keskeiset muutokset ja asetusvalmistelun aikataulu. Veli-Mikko Niemi Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO Evira 13.9. Elintarvikelainsäädännön keskeiset muutokset ja asetusvalmistelun aikataulu Veli-Mikko Niemi Elintarviketurvallisuusyksikkö, MMMELO Evira 13.9.2011 Miksi elintarvikelakia muutetaan (taas)? EU-lainsäädännön

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ

Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Elintarvikealan pk-yritysten neuvontaa koskeva selvitys ja koulutusohjelma- projekti PK-Yrittäjien koulutus ELINTARVIKELAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 2.11 Seinäjoki, 9.11 Kuopio, 17.11 Hämeenlinna, 19.1.2012 Rovaniemi,

Lisätiedot

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta

Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta Eviran ohje Raakamaidon ja ternimaidon tuotannon ja myynnin valvonnasta 1 Evira / Elintarvikehygieniayksikkö Ylitarkastaja Noora Tolin Esityksen sisältö Määritelmät Ohjeen tarkoitus ja sisältö Raakamaidon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusosasto 02.06.2015 Elintarviketurvallisuuspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) Ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusosasto 02.06.2015 Elintarviketurvallisuuspäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (5) 15 Tmi Sari Viiman toiminnan kieltämistä koskeva elintarvikelain 56 :n mukainen päätös HEL 2015-006585 T 11 02 00 Päätös Toimija Elintarviketurvallisuuspäällikön

Lisätiedot

Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat TERVEYSVALVONNAN MAKSUT HAMINAN YMPÄRISTÖTERVEYSHUOLLON MAKSUTAKSA 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan Terveydensuojelulaissa (763/94) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Lisätiedot

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN MUKAISEN VALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010

TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN MUKAISEN VALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 TORNION KAUPUNGIN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TUPAKKALAIN MUKAISEN VALVONNAN VALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2010 Ympäristölautakunta 17.12.2009 109 2 Ympäristöterveydenhuollon tupakkalain mukaisen valvonnan

Lisätiedot

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1)

Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Kemialliset tutkimukset elintarvikkeiden vaatimustenmukaisuuden osoittamiseksi (Eviran ohje 17069/1) Marika Jestoi Evira/Tuoteturvallisuusyksikkö Yleistä ohjeistusta aiheesta toivottu jo pitkään miten

Lisätiedot

OIVA - pilotti Heinola 8.2.2011

OIVA - pilotti Heinola 8.2.2011 OIVA - pilotti Heinola 8.2.2011 1 Evira Ylitarkastaja 2 Miksi kalvoissa lukee Evira? Elintarviketurvallisuusvirasto Evira 3 Elintarviketurvallisuusorganisaatio 4 5 Oiva- tarkastukset tekevät tutut teidän

Lisätiedot

Geenitekniikka säädeltyä

Geenitekniikka säädeltyä Muuntogeenisten organismien lupamenettelyt 13.4.2010 Leena Mannonen Maa- ja metsätalousministeriö Geenitekniikka säädeltyä 1. EY geenitekniikkadirektiivit implementoitu kansallisesti geenitekniikkalakiin

Lisätiedot

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA

28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Meri-Lapin ympäristöterveysjaosto Jatkodelegointi 28.01.2014 9 TOIMIVALLAN SIIRTÄMINEN TERVEYSTARKASTAJILLE YMPÄRISTÖTERVEYS- VALVONTAAN KUULUVISSA ASIOISSA Terveydensuojelulaki 763/1994 6 5 mom. Laivatarkastukset

Lisätiedot

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja

Mikkeli 3.11.2015. Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Mikkeli 3.11.2015 Sirkka Koponen Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Sirkka Koponen, PEOL 3.11.2015

Lisätiedot

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun?

Elintarvikkeiden valmistaminen ja pakkaamattomien eläinperäisten elintarvikkeiden myyminen. Mahdollisuuksia: Miten pääsen alkuun? Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset)

Vähittäismyyntitoiminta (elintarvikehuoneiston minimivaatimukset) Esitteessä kerrotaan keskeisimmät askelmerkit elintarvikkeiden vähittäismyyntitoiminnan aloittamiseen. Kaikissa kysymyksissä sinua palvelevat oman alueesi Aitoja makuja -jäsenet sekä kuntasi elintarvikevalvontaviranomainen.

Lisätiedot

Eteläkärjen ympäristöterveys Maksutaksa 2015

Eteläkärjen ympäristöterveys Maksutaksa 2015 Eteläkärjen ympäristöterveys Maksutaksa 2015 1 2 Ympäristöterveydenhuollon taksa 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan A) elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka

Lisätiedot

Mitä riskiperusteisuus on? Veli-Mikko Niemi Elintarvikevalvonnan päivät Tampere 24.1.2012

Mitä riskiperusteisuus on? Veli-Mikko Niemi Elintarvikevalvonnan päivät Tampere 24.1.2012 Mitä riskiperusteisuus on? Veli-Mikko Niemi Elintarvikevalvonnan päivät Tampere 24.1.2012 Riskiperusteisuus kuulostaa helpolta paperilla ja pomojen juhlapuheissa Jaana Husu-Kallio, 17.1.2012 Riskipohjainen

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 11. 1.1 Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 11. 1.1 Elintarvikelaissa (23/2006) säädettyihin kunnan viranomaisen suoritteisiin, jotka koskevat Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 11 KOTKAN JA PYHTÄÄN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON TAKSA (Hyväksytty ympäristölautakunnassa 27.3.2013) 1 Soveltamisala Tätä taksaa sovelletaan 1.1 Elintarvikelaissa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkerehuista

Maa- ja metsätalousministeriön asetus lääkerehuista MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS nro 10/EEO/2008 Päivämäärä Dnro 16.12.2008 2844/01/2008 Voimaantulo 1.1.2009 Kumoaa Lääkerehuista 8 päivänä syyskuuta 1998 annettu maa- ja metsätalousministeriön päätös

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2014 1 (5) Ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusosasto 23.04.2014 Elintarviketurvallisuuspäällikkö

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2014 1 (5) Ympäristökeskus Elintarviketurvallisuusosasto 23.04.2014 Elintarviketurvallisuuspäällikkö Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2014 1 (5) 16 Elintarvikelain 55 :n mukaisen määräyksen antaminen Vihannespaja Oy:lle HEL 2014-003779 T 11 02 00 Päätös Toimija Kohde Elintarviketurvallisuuspäällikön ratkaisu

Lisätiedot

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa

Eviran ohje 16038/1. Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Eviran ohje 16038/1 Ulkokanojen munien tuottaminen Suomessa Sivu/sivut 1 / 7 Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Tässä esityksessä Käydään läpi pääpiirteittäin miksi kyseinen projekti mitä tavoitellaan

Lisätiedot

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen

Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma. Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Terveellinen ja turvallinen ruoka EU:n näkökulma Pohjoisen maut Arctic Flavours 6.9.2013 MEP Sirpa Pietikäinen Mitä ruoka on parhaimmillaan? Eettistä, ekologista, edullista. Turvallista, terveellistä,

Lisätiedot

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015

Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 EVO-projekti 2015 Jäljitettävyyden valvontaprojekti v. 2015 Ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira jussi.peusa@evira.fi Miksi? EU: Elintarvikeketjun rikollisuuden vastustaminen elintarvikkeiden koostumukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja

Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta. Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja Ajankohtaista eläinlääkintähuollosta Tiina-Mari Aro Ylitarkastaja VYHA-raportointi Tiedot kerättiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa VYHAssa Pysyviä tietoja ei kerätä vuosittain Muutoksia tulossa raportille

Lisätiedot

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas

Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienimuotoisen maidonjalostuksen hyvät käytännöt & Pienmeijeriopas Pienmeijeripäivät Johanna Aho, Hämeen ammatti-instituutti Sivu 2 Hyvät käytännöt toiminnassa Parantavat ja kehittävät - yrityksen tuotteiden

Lisätiedot

OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN

OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN OIVA VALVONTATIETOJEN JULKISTAMINEN Oiva- infopäivät elintarvikealan toimijoille Kesäkuu 2013 Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Raisa Romppanen Pohjois-Suomen aluehallintovirasto 1 Mitä Oiva on?

Lisätiedot