Keski-Suomen seututerveyskeskuksen perustamissuunnitelma

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Seututerveyskeskushanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien yhteishanke Perusturvalautakunta liite nro 1 Perusturvalautakunta liite nro 1 Kaupunginhallitus liite nro 1 Keski-Suomen seututerveyskeskuksen perustamissuunnitelma Seututerveyskeskushankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti Linjanvedot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaisesti siirrettävien perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen palvelujen järjestämistä ja tuottamista varten Seututerveyskeskushankkeen ohjausryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu YHTEENVETO KESKEISISTÄ EHDOTUKSISTA 3 1. JOHDANTO 7 2. SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEEN TARKOITUS 7 3. JÄRJESTÄMISVASTUUN, PALVELUTUOTANNON JA RAHOITUKSEN KÄSITTEET SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEESSA 8 4. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET 9 5. SEUTUTERVEYSKESKUKSEEN JA MUILLE PALVELUN TUOTTAJILLE SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMINTAMALLI SEUTUTERVEYSKESKUKSEN ORGANISAATIO SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ TUOTETTAVIEN PALVELUJEN JA TUOTTEISTUKSEN PERUSTEET LINJANVEDOT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVIKSI JÄRJESTELYIKSI LINJANVEDOT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TALOUS- HALLINTOA JA TUKIPALVELUJA KOSKEVIKSI JÄRJESTELYIKSI LINJANVEDOT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TIETO- HALLINNON JÄRJESTELYIKSI NÄKEMYKSIÄ SEUTUTERVEYSKESKUKSEN PERUSTAMISEN TOIMINNALLISISTA JA TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEITÄ VARTEN 41 Liitteet: 1. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano Hankkeen valmisteluryhmien kokoonpanot Toimintamalli ja siirtyvät toiminnot 45 2

3 YHTEENVETO KESKEISISTÄ EHDOTUKSISTA Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kunnat ovat tehneet aiesopimuksen, jonka mukaan em. kunnat siirtävät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain tarjoamien eri vaihtoehtojen mukaisesti perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien järjestämisen ja tuottamisen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Siirtyvien tehtävien organisointi toteutetaan aiesopimuksen mukaan kunnallisen liikelaitoksen muodossa kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien säännösten mukaisesti. Aiesopimuksessa on sovittu em. järjestelyä koskevan suunnitteluhankkeen toteuttamisesta siten, että hankkeessa valmisteltujen asiakirjojen pohjalta kunnat ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voivat tehdä sitovat päätöksensä järjestelyn toteuttamisesta. Tätä tarkoittava suunnittelutyö on nyt saatu päätökseen, ja sen tuloksena on laadittu järjestelyä koskeva perustamissuunnitelma sekä siihen pohjautuva ehdotus perustamissopimukseksi. Tekemänsä selvitys- ja suunnittelutyön perusteella asiaa valmistellut, kaikkien ao. kuntien ja sairaanhoitoiirin edustajista kostunut ohjausryhmä ehdottaa, että seututerveyskeskusjärjestelyn sopijapuolina olevissa kunnissa ja sairaanhoitopiirissä tehtäisiin syys-lokakuun 2009 aikana yhdenmukaiset päätökset sopijapuolina olevien kuntien perusterveydenhuollon ja tässä perustamissuunnitelmassa esitettyjen muiden toimintojen järjestämis- ja tuotantovastuun siirtämiseksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Samalla ohjausryhmä esittää sopijapuolten tekevän päätökset po. palveluja tuottavan kunnallisen liikelaitoksen perustamisesta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään vuoden 2011 alusta lukien. Perustettavan liikelaitoksen nimiin suoritettava toimeenpanovalmistelu toteutetaan vuoden 2010 aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankkeena erikseen sovittavassa hankeorganisaatiossa. Tätä varten ohjausryhmä esittää valittavaksi jo vuoden 2010 alussa perustettavalle liikelaitokselle toimitusjohtajan, johtavan hoitajan sekä hallinto- ja talouspäällikön sopijapuolina toimivien kuntien ja sairaanhoitopiirin sekä terveydenhuollon kuntayhtymien sisäisen haun perusteella. Suoritetun valmistelutyön perusteella keskeiset ehdotukset ovat tiivistettynä seuraavat: Järjestelyn tavoitteina on väestön terveyden edistämiseen panostaminen, palvelujen tasapuolisen saatavuuden varmistaminen, lähipalvelujen turvaaminen, tasapainoisen palvelurakenteen ja sujuvien palveluketjujen aikaansaaminen, henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistaminen, uusien innovatiivisten palveluratkaisujen aikaan saaminen sekä kustannusten hallinnan edistäminen ja kustannuskasvun pitäminen tarpeiden kasvua ja muuta maatamme alemmalla tasolla. Tavoitteiden toteuttamiseksi seututerveyskeskuksen toiminta ja palvelutuotanto suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa siten, että niistä muodostuu alueellisesti yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Tavoitteen toteutuminen varmentaa kuntalaisten mahdollisuuden käyttää palveluja joustavasti kuntaja hallintorajat ylittäen. Liikelaitosjärjestelyn toimintaperiaatteina on kuntien järjestämisvastuun ja 3

4 tuottamisvastuun eriyttäminen, palveluja tuottavan liikelaitoksen toiminnan järjestäminen liikkeenjohdollisia periaatteita noudattaen, liikelaitoksen sisäisen toimintayhtenäisyyden noudattaminen sekä aiheuttamisperusteinen kustannusten jako kuntien kesken sekä kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä Kunnilta sairaanhoitopiirille siirtyviä toimintoja ovat perusterveydenhuollon avohoidon palvelut kokonaisuudessaan lukuun ottamatta kotisairaanhoitoa, joka jää järjestettäväksi kuntaan omana kotihoitona. Siirtyviin toimintoihin kuuluu myös terveyskeskussairaalatoiminta sekä huumevieroitus- ja korvaushoidot, nykyiset terveyskeskusten tuottamat alkoholin käytön katkaisuhoidot ja psykiatrisen palveluasumisen järjestäminen. Mielenterveyspalvelujen, muun aikuispsykiatrian avohoito ja psykiatrian palveluasuminen sijoittuvat seututerveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueelle. Ratkaisua valmisteltaessa otetaan huomioon seudullinen yhteistyö Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa. Työterveyshuolto ehdotetaan siirrettäväksi Jyväskylän seudun työterveydenhuollon liikelaitokselle Järjestely merkitsee myös henkilöstösiirtoja seututerveyskeskukseen tai sairaanhoitopiirin muihin yksiköihin sekä Jyväskylän seudun työterveydenhuollon liikelaitokseen. Siirrot koskevat em. toimintoihin liittyviä virkoja ja toimia, joita tämänhetkisen arvion mukaan on yhteensä 476. Kuntien vanhuspalveluihin jää edelleen alustavan laskennan mukaan 443 työntekijää Toimintamallina palvelujen jäsentämisessä uudessa liikelaitoksessa noudatetaan jaotusta lähipalveluihin, lähialuepalveluihin sekä keskitettyihin palveluihin. Po. palvelut on määritelty yksityiskohtaisesti tämän perustamissuunnitelman liitteessä 3. Ohjausjärjestelmä, päätöksenteko ja johtaminen perustuu yhteissuunnitteluun ja sopimusohjaukseen. Kyse on sairaanhoitopiirin hallintoon kuuluvasta sisäisestä tilaaja-tuottaja toimintatavan soveltamisesta. Sairaanhoitopiirissä toimii kuntalaisille järjestettävien palvelujen suunnittelua ja tuotettavien palvelujen palvelusopimusta valmisteleva sairaanhoitopiirin ja sopijapuolina olevien kuntien yhteinen toimielin, järjestämistoimikunta, joka valmistelee palvelujen saatavuutta, palvelutasoa ja rakennetta sekä palvelujen käyttöä ja kustannustasoa koskevan järjestämissuunnitelman valtuustokausittain sekä vuosittaiset palvelusopimukset liikelaitoksen kanssa. Järjestämistoimikunnassa on kunkin sopijapuolena toimivan kunnan ja sairaanhoitopiirin edustus (9 jäsentä). Palvelujen tuottamista varten liikelaitoksella on 5-jäseninen johtokunta, jossa on sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ja liikkeenjohdon asiantuntemusta Liikelaitoksen organisaatio muodostetaan siten, että liikelaitos on sairaanhoitopiirin hallituksen alainen yksikkö, jolla on johtokunta ja oma johtonsa, sairaanhoitopiirin muusta toiminnasta kirjanpidollisesti eriytetty taloutensa. Liikelaitoksella on toimitusjohtaja ja muutamasta työntekijästä muodostuva suppea hallinto. Liikelaitos jakautuu kolmeen vastuualueeseen, joilla kullakin on oma johtonsa. Vastuualueet koostuvat toimipistekohtaisista vastuuyksiköistä. Liikelaitoksen henkilöstöksi siirtyy kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymien siirtyvien toimintojen piirissä toimivat työntekijät. Siirto Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelussuhteisiin perustuu erikseen laadittuun siirtosopimukseen, jonka mukaan henkilöstösiirrot suoritetaan entisin palvelussuhde-eduin. Järjestelyt toteutetaan työsopimuslain 1. luvun 10 ja kunnallisen viranhaltijalain 5. luvun 25 mukaisin liikkeenluovutusmenettelyin. Siirtosopimuksessa määritetään sekä luovuttajan (ao. kunta/kuntayhtymä) että luovutuksen saajan (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) vastuut. Lisäksi sopimuksessa todetaan myös yksittäisen siirtyvän henkilön asema siirtohetkellä. Järjestelyissä noudatetaan Paras puitelain irtisanomissuojaa sekä periaatetta siitä, että henkilöstön palkka- ym. etuudet harmonisoidaan liikelaitoksessa viiden vuoden siirtymäajan puitteissa. Taloushallinnon piiriin kuuluvissa järjestelyissä lähdetään siitä, että seututerveyskeskus vuokraa tarvitsemansa tilat ja kiinteät laitteet kunnilta. Vuokrattavan omaisuuden osalta 4

5 laskennassa käytetään yhteistä laskentatapaa. Vuokrasopimukset valmistellaan siten, että ne astuvat voimaan Siirtyvästä muusta omaisuudesta (aineettomat oikeudet, koneet ja kalusto, varastot) ehdotetaan siirtyvän omaisuuden rajaksi euroa. Luovutettavasta omaisuudesta on laskettu alustavat kuntakohtaiset osuudet ja niitä varten perustetaan sijoitusrahasto, johon jäsenkunnan luovuttama omaisuus merkitään sijoitukseksi. Rahastolle hyväksytään rahastosääntö, jolla määrätään mm. pääoman käytöstä ja siitä kuinka eroavalle jäsenkunnalle korvataan sen rahastoon sijoittama pääoma ja maksetaanko sijoitetulle pääomalle korkoa. Sopimusten osalta lähtökohtana on se, että kunnat ja kuntayhtymät irtisanovat sopimuksensa joita ei voi siirtää liikelaitokselle. Hankintatoimen osalta liikelaitoksen hankinnat toteutetaan osana sairaanhoitopiirin hankintatointa. Tukipalvelut organisoidaan sairaanhoitopiirin organisaation mukaisesti. Tuki- ja lääkinnälliset palvelut liikelaitos hankkii sairaanhoitopiirin yksiköiltä. Mikäli sairaanhoitopiirin yksiköt eivät itse tuota tarvittavaa palvelua, ne huolehtivat sen järjestämisestä esim. ostopalvelutoimintana. Liikelaitoksen sairaanhoitopiiriltä hankkimia tukipalveluja (sisäisiä palveluja) ovat: lääkehuolto (sairaala-apteekki), diagnostiikkapalvelut (radiologia, kliininen fysiologia ja neurofysiologia, patologia, laboratoriopalvelut), välinehuolto, tekninen huolto, lääkintätekniikka, puhtauspalvelut, tieto- ja viestintätekniikkapalvelut, ravintohuoltopalvelut, pesulapalvelut, materiaalitoimen palvelut, taloushallintopalvelut, henkilöstöhallintopalvelut sekä erikseen toimeenpanosuunnittelussa määriteltävät palvelut Liikelaitoksen palvelujen tuotteistamisen ja kuntalaskutuksen osalta odotetaan mahdollisen kansallisen tuotteistuksen valmistumista ja siihen asti liikelaitoksen kuntalaskutus perustetaan suoritekohtaiseen tuotteistukseen siten, että hinnoittelu ja laskutus tapahtuu vastuuyksiköittäin palvelujen todellisen käytön mukaan. Tuotteistuksen pohjana käytetään Palokan terveyskeskuksen tuotteistusta. Niiden toimintojen osalta, joissa suoritepohjaista laskutusta ei voida käyttää, laskutus suoritetaan väestöpohjaisesti Tietohallintojärjestelyissä perusterveydenhuollon liikelaitoksen rekisterinpitäjänä toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät yhtenäistetään siten, että seututerveyskeskuksella on yksi yhteinen perustietojärjestelmä. Henkilöstö- ja taloushallinnon sekä muiden tietojärjestelmien osalta käytetään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin käytössä olevia järjestelmiä. Tietohallinnon ja ICT -palveluiden järjestäminen toteutetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin MediKes liikelaitoksen toimesta. Liikelaitosjärjestelyn toteuttamisen toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä ja kustannusvaikutuksista todetaan, että merkittävimmät hyödyt saadaan toiminnallisista järjestelyistä, jotka näkyvät nykyisten, suhteellisen pienten ja haavoittuvien toimintayksiköiden toiminnan turvaamisessa suuremman palvelukokonaisuuden toimesta sekä erityisesti siitä, että muodostuvalla suuremmalla, sairaanhoitopiiriin kuuluvalla organisaatiokokonaisuudella voidaan nykyistä paremmin turvata potilaiden hoitoketjujen toimivuus ja kehittyminen samoin kuin työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittyminen. Lisäksi järjestely tekee mahdolliseksi kuntarajat ylittävän palvelujen käytön, hoitoon pääsyn ja kuntalaisten valintamahdollisuudet valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Järjestelyn kustannusvaikutusten tarkka euromääräinen laskenta ei ole tässä valmisteluvaiheessa vielä mahdollista, mutta on arvioitavissa että hallinnon, sekä tukipalvelujen ja diagnostisten palvelujen järjestämisessä voidaan kustannustasoa alentaa 5

6 ja rationointihyötyjä saada. Lähtökohtana muun toiminnan osalta on arvio siitä, ettei kuntien nykyinen yhteenlaskettu kustannustaso järjestelyn johdosta kasva, vaan pikemminkin uudelleenjärjestelyn avulla mm. ikärakennekehityksen johdosta kasvavat tarpeet voidaan tyydyttää tarpeen kasvua pienemmällä kustannuskasvulla. Kustannustasossa tavoitellaan terveydenhuollon kustannusten jäämistä alle maan keskiarvon. Silti on otettava huomioon, että perustamisjärjestelyt johtavat joihinkin kertaluontoisiin kustannuseriin. Päätöksentekoa koskevina toimenpide-ehdotuksena ohjausryhmä esittää, että kunnissa ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä hyväksytään ohjausryhmän johdolla valmisteltu sitova perustamissopimus perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen järjestämis- ja tuotantovastuun siirtämisestä sekä perustamissuunnitelma vuonna 2010 suoritettavan toimeenpanovalmistelun pohjaksi. 6

7 1. JOHDANTO Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kunnat ovat loppuvuodesta 2008 hyväksyneet yhtäpitävin päätöksin aiesopimuksen, jonka mukaan em. kunnat siirtävät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain tarjoamien eri vaihtoehtojen mukaisesti perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien järjestämisen ja tuottamisen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Siirtyvien tehtävien organisointi toteutetaan aiesopimuksen mukaan kunnallisen liikelaitoksen muodossa kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien säännösten mukaisesti. Aiesopimuksessa sovitun mukaisesti järjestelyn toteuttamista varten on käynnistetty suunnitteluhanke, joka jakautuu kahteen vaiheeseen: (1) perustamissopimuksen ja perustamissuunnitelman valmisteluvaiheeseen sekä (2) toimeenpanosuunnitteluvaiheeseen. Tässä raportissa esitetään loppuraportti 1. vaiheen valmistelutyöstä, jonka perusteella kunnissa ja sairaanhoitopiirissä on tarkoitus päättää perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien järjestämisvastuun siirtämisestä sekä liikelaitoksen perustamisesta. Hankkeen 2. eli toimeenpanosuunnittelun vaihe käynnistyy välittömästi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sopijapuolina olevien kuntien päätettyä perustamissopimuksen ja perustamissuunnitelman hyväksymisestä. Sairaanhoitopiirin hallitus on asettanut hankkeelle ohjausryhmän, jonka jäsenet, varajäsenet ja kokouksiin osallistuvat käyvät ilmi liitteestä 1. Ohjausryhmä on asettanut hankkeelle neljä valmisteluryhmää, jotka ovat: (1) Toimintamalliryhmä, (2) Henkilöstöryhmä, (3) Talousryhmä ja (4) Tietohallintoryhmä. Valmisteluryhmien kokoonpanot käyvät ilmi liitteestä 2. Valmisteluryhmien raportit toimitetaan hankkeen 1. vaiheen oheisaineistona ao. kuntien ja sairaanhoitopiirin käyttöön. Hankkeessa ulkopuolisena asiantuntijana on toiminut VTM Seppo Tuomola projektipäällikön tehtävässä. Hankkeen aikana ohjausryhmä on kokoontunut 7 kertaa ja valmisteluryhmät kukin 4 kertaa. Ohjausryhmä on kokouksessaan päättänyt toimittaa perustamissopimuksen ja tässä esitettävän perustamissuunnitelman Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien hyväksyttäväksi. 2. SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEEN TARKOITUS Seututerveyskeskushankkeen tarkoituksena on suunnitella kunta- ja palvelurakenne-uudistuksesta annetussa puitelaissa esitetty vaihtoehto perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien hoitamisesta kyseiset tehtävät kuntayhtymän hoidettaviksi antamalla. Puitelain 4. :ssä edellytetystä po. palvelujen väestöpohjavaatimuksesta huolehtiminen suunnitellaan hankkeessa toteutettavaksi puitelain 5. :n 2. momentin sekä 6 :n 3 momentin mahdollistaman kuntayhtymän toimesta. Tämän mukaisesti palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta huolehtii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jossa järjestely toteutetaan kunnallisen liikelaitoksen muodossa. Tässä perustamissuunnitelmassa on keskitytty järjestämisvastuun siirtoa ja liikelaitoksen perustamista koskevan valmistelun saamiseen siihen vaiheeseen, että riittävät tiedot ja 7

8 edellytykset kuntien ja sairaanhoitopiirin asiaa koskevaan päätöksentekoon ovat olemassa. Sen jälkeen, kun perustamispäätökset tulevat tehdyiksi, hanke jatkuu toimeenpanosuunnittelulla, mitä koskevaa jatkotyötä varten laaditaan erikseen oma työsuunnitelmansa. 3. JÄRJESTÄMISVASTUUN, PALVELUTUOTANNON JA RAHOITUKSEN KÄSITTEET SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEESSA Kuten edellä on todettu, kuntien ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken tehdyssä aiesopimuksessa lähdetään siitä, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien järjestämisvastuu ja po. toimintojen palvelutuotanto siirretään sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Siirtoon liittyvillä käsitteillä tarkoitetaan tässä puitelain ja valmisteilla olevien terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain pohjalta seuraavaa. Järjestämisvastuu Järjestämisvastuulla tarkoitetaan puitelain mukaan sitä, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen järjestämistä varten kunnalla tai yhteistoiminta-alueella tulee olla vähintään asukkaan väestöpohja, jota varten kunta, isäntäkunta tai kuntayhtymä vastaa palvelujen järjestämisestä. Terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotuksen mukaan kunta, isäntäkunta tai kuntayhtymä vastaa palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti koko alueellaan sekä siitä kuinka palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten terveydentila ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella arvioitu sekä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti perusteltu tarve edellyttävät. Järjestämisvastuu tarkoittaa siis huolehtimista siitä, että väestölle turvataan palvelut riippumatta siitä, miten ne tuotetaan. Tässä perustamissuunnitelmassa lähdetään siitä, että yllä todettu järjestämisvastuu siirretään kuntayhtymälle, jona toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Järjestämisvastuun siirto koskee siis perusterveydenhuoltoa ja jäljempänä määriteltäviä sosiaalitoimen tehtäviä. Siirtyvään järjestämisvastuuseen kuuluu väestön palvelutarpeiden, palvelutason, palvelurakenteen ja palvelujen laatutason määrittely ja sitä koskeva suunnittelu ja päätöksenteko sekä tämän mukaisesti tehtävät palvelusopimukset siirretyn järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen hankkimiseksi sopijapuolina olevien kuntien väestölle. Järjestämisvastuun hoitaminen toteutetaan jäljempänä kuvatun mukaisesti sairaanhoitopiiriin perustettavan järjestämistoimikunnan toimesta, joka toimii puitelain tarkoittamana yhteisenä toimielimenä, ja jossa on kaikkien sopijapuolina olevien kuntien ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän edustus. Kuntien erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu kuuluu myös järjestämistoimikunnalle. Seututerveyskeskus toimii järjestämistoimikunnan ja siinä edustettuina olevien kuntien asiantuntijana erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisessä. Palvelutuotanto Puitelain ja sen perustelujen keskeinen tarkoitus on, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen yksiköiden väestöpohja ja koko muodostavat eheän toiminnallisen kokonaisuuden, joka ei olisi haavoittuva. Seututerveyskeskuksen toiminta ja palvelutuotanto suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa siten, että niistä muodostuu alueellisesti yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Järjestely varmentaa kuntalaisten mahdollisuuden käyttää palveluja joustavasti kuntarajat ylittäen. 8

9 Palvelujen tuottamisesta on valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa (13 ) todettu, että kunta, yhteistoiminta-alue, terveyspiiri tai sairaanhoitopiiri voi tuottaa palvelut itse, sopimuksin keskenään, olemalla jäsenenä palveluja tuottavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja muilta julkisilta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta tai antamalla palvelunkäyttäjälle palveluseteli. Palvelujen tuottaminen voidaan myös kokonaan erottaa järjestämisvastuusta ns. tilaaja-tuottaja mallin avulla. Lisäksi kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien säännösten mukaisesti palvelujen tuottamista varten voidaan perustaa kunnallisia liikelaitoksia. Palvelutuotannon siirto merkitsee sitä, että siirtyvien palvelujen piirissä toimiva henkilöstö siirtyy palveluja tuottavan isäntäkunnan tai kuntayhtymän palvelukseen liikkeen luovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti ja että irtain käyttöomaisuus sekä aineettomat sopimukset ja velvoitteet siirtyvät uudelle palveluntuottajalle. Tässä perustamissuunnitelmassa lähdetään siitä, että sopijapuolina olevat kunnat siirtävät omissa yksiköissään sekä terveydenhuollon kuntayhtymien yksiköissä, joissa ovat jäseninä, tuotettavat palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään perustettavan liikelaitoksen tuotettavaksi. Siirtyvien toimintojen määrittelyssä on lähdetty siitä, että perusterveydenhuollon toiminnot kokonaisuudessaan samoin kuin näihin kiinteästi liittyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut siirtyvät liikelaitoksen tuotettaviksi. Rahoitusvastuu Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvastuu ei tule puitelain tai valmisteilla olevan uuden lainsäädännön mukaan muuttumaan, vaan palvelut rahoitetaan edelleen peruskuntien toimesta. Kustannusten kohdentumisesta kunnille voidaan kuitenkin järjestämisvastuuta ja palvelujen laskutusta koskevien sopimusten pohjalta sopia vaihtoehtoisia menettelyjä. Tässä perustamissuunnitelmassa lähdetään siitä, että kuntien rahoitus määräytyy palvelujen todellisen käytön mukaan yksikkökohtaisesti suoritettavan, todellisiin kustannuksiin perustuvan hinnoittelun pohjalta. Jatkossa kuntien on mahdollista sopia rahoituksesta ja kustannusten kuntakohtaisesta kohdentumisesta järjestämistoimikunnassa, jossa kullakin sopijapuolena olevalla kunnalla on edustus. 4. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET Seututerveyskeskuksen perustaminen merkitsee sekä perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen toimintojen järjestämisvastuun että palvelujen tuottamisen siirtämistä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä hoidettavaksi. Näin ollen tavoitteet ja toimintaperiaatteet koskevat sekä palvelujen järjestämisvastuuta että tuottamista. Seututerveyskeskuksen muodostamiselle asetettavat tavoitteet Seututerveyskeskuksen tavoitteiden asettamisen lähtökohtina ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain ja kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevat säännökset sekä kuntien ja sairaanhoitopiirin tekemä aiesopimus. Lisäksi liikelaitoksen tavoitteen asettelussa otetaan huomioon valmisteilla olevien terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain ehdotetut säännökset sekä kuntalain kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset (76 ). Suunniteltava uudelleen järjestely tarkoittaa siis kahta eri asiaa: Kuntien järjestämisvastuu siirretään sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle siirron piiriin kuuluvaksi määriteltyjen toimintojen osalta Erikseen sovittavat palvelut ja niiden tuotanto sekä tähän liittyvä henkilöstö, 9

10 aiesopimuksessa todettu omaisuus sekä oikeudet ja velvoitteet siirretään perustettavalle liikelaitokselle Seuraavassa esitettävät tavoitteet ja toimintaperiaatteet koskevat sekä järjestämisvastuun siirtämistä että palveluja tuottavan liikelaitoksen perustamista. Tavoitteiksi asetetaan: Väestön terveyden edistäminen Valtakunnalliset tavoitteet väestön terveyden edistämiseksi otetaan huomioon keskeisenä painopisteenä sekä järjestämisvastuun toteuttamisessa että palvelujen tuottamisessa. Muodostuvaa suurempaa organisaatiokokoa hyödynnetään ennalta ehkäisevissä ja varhaistoteavissa toiminnoissa. Palvelujen tasapuolinen saatavuus Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen erikseen määriteltävät palvelut ovat saavutettavissa kaikissa järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtäneissä kunnissa mahdollisimman tasapuolisesti etäisyyksistä ja kuntakoosta riippumatta. Samalla huolehditaan siitä, että kansalliset tavoitteet potilaiden hoitoon pääsystä ja valintamahdollisuuksista toteutuvat. Lähipalvelujen turvaaminen Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen erikseen määriteltävät palvelut jäsennetään (1) lähipalveluihin, (2) lähipalveluja keskitetymmin tuotettaviin palveluihin eli lähiseutupalveluihin ja (3) sairaanhoitopiirin alueella keskitetysti tuotettaviin palveluihin. Lähipalveluilla tarkoitetaan kuntalaisten normaalien asiointiyhteyksien päästä saavutettavissa olevia, tavallisimmin tarvittavia palveluja, ja näiden saaminen turvataan kaikissa järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtäneissä kunnissa. Palvelurakenteen tasapainottaminen Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen erikseen määriteltävien palvelujen kuuluessa samaan liikelaitosorganisaatioon luodaan organisaation sisäisin järjestelyin tasapainoinen ja kustannustehokas palvelurakenne siten, että lähipalveluja tuetaan yli kuntarajojen seudullisesti/alueellisesti ja että keskitettäviä palveluja (kuten esim. päivystys, diagnostiset palvelut, lääke- ja apuvälinehuolto, hankinnat sekä tukipalvelut) kootaan riittävän suuriksi, haavoittumattomiksi yksiköiksi. Palveluketjujen sujuvoittaminen Liikelaitoksen toimintamalli perustetaan asiakkaan/potilaan palveluketjujen sujuvoittamiseen siten, että merkittävimmät palveluketjut kuvataan ja yhtenäistetään ottaen huomioon mm. erikoissairaanhoidon rooli ja konsultaatioiden hyödyntäminen. Uusien, innovatiivisten palveluratkaisujen aikaansaaminen Yhtenä toimintakokonaisuutena toimiva seututerveyskeskus tekee mahdolliseksi uusien palvelurakennetta, palvelujen järjestämistapaa ja palvelujen sisältöä (palvelukonseptit) koskevien ratkaisujen kehittämisen. Tähän tulisi pyrkiä kaikissa toiminnoissa ennakkoluulottomasti. Vetovoimaisen toimintakulttuurin luominen Liikelaitoksen organisoinnissa ja toimintatapojen määrittelyssä lähdetään siitä, että liikelaitos koetaan henkilöstön keskuudessa myönteiseksi työyhteisöksi, jossa toiminnalliseen liikkumavaraan, kannustavuuteen, urakehitykseen ja rekrytointivetovoimaan kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisenä vetovoimatekijänä on pidettävä osaamisen ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä, missä synergiaedut sairaanhoitopiirin osana toimimisesta hyödynnetään. 10

11 Seudullisen yhteistyön lisääminen Tavoitteena on, että seututerveyskeskus ja Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alue, johon tämänhetkisten päätösten mukaisesti tulevat kuulumaan lukien Jyväskylän kaupunki, Uurainen, Muurame ja Hankasalmi, muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Näin toimien luodaan edellytykset sille, että palveluiden tuottajat voivat toimia riittävän joustavasti tilanteessa, jossa tekeillä olevan terveydenhoitolain mukaisesti asukkailla tulee oleman mahdollisuus valita hoitopaikkansa. Näin suunniteltu ja toteutettu toimintamalli toimii joustavasti myös tilanteissa, jos ja kun kuntajaotus Jyväskylän seudulla vastaisuudessa muuttuu. Kustannusten hallinnan edistäminen Liikelaitos toimii liikkeenjohdollista toimintatapaa terveydenhuoltoon soveltaen ja huolehtii palvelujen tuottamisesta tuottavasti ja vaikuttavasti. Tavoitteeksi asetetaan, etteivät kuntien tarvevakioidut kustannukset nouse järjestämisvastuunsa siirtäneiden kuntien nykyisistä yhteenlasketuista kustannuksista. Tämä merkitsee sitä, että kustannusten absoluuttisen reaalikasvun tulisi pysyä enintään tarpeen kasvun tasolla (THL:n tutkimus tarve- ja olosuhdevakioiduista kustannuksista, Helsinki 2009). Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kustannukset kasvavat vähemmän kuin palvelujen tarve kasvaa ja että järjestelyjen kohteena olevien toimintojen kustannustaso on edullisempi kuin maassa keskimäärin. Seututerveyskeskuksen muodostamista koskevassa valmistelutyössä noudatetaan ja konkretisoidaan yllä kuvattuja tavoitteita. Luonnollisesti tavoitteen asettelua tarkistetaan ja täydennetään sen mukaan kuin seututerveyskeskuksen strategisessa suunnittelussa toiminnan käynnistyttyä sovitaan. Seututerveyskeskuksen toimintaperiaatteet Seututerveyskeskuksessa noudatettavia toimintaperiaatteita ovat seuraavat: Tilaaja-tuottaja asetelmaan perustuvan sopimusohjauksen soveltaminen Kuten edellä on todettu, sekä järjestämisvastuu että palvelutuotanto siirtyvät sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Kun sairaanhoitopiirillä ei ole järjestämisvastuuta muiden kuntayhtymänsä jäsenkuntien perusterveydenhuollosta eikä sosiaalitoimen piiriin kuuluvista toiminnoista, on perusteltua, että järjestämisvastuusta huolehditaan yhteistyöjärjestelyin järjestämisvastuunsa siirtäneiden kuntien kanssa. Tätä varten sairaanhoitopiiriin muodostetaan järjestämisvastuunsa siirtävien kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen toimielin, järjestämistoimikunta (vrt. puitelain yhteistoiminta-alueen yhteisen toimielimen muodostamista koskevat säännökset). Vaikka juridisesti järjestämisvastuusta huolehtii sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, lähdetään tässä siitä, että sairaanhoitopiirin sisällä järjestämisvastuuta koskeva tehtävien suorittaminen delegoidaan järjestämistoimikunnalle. Palvelujen tuotannosta huolehtii aiesopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiiriin perustettava seututerveyskeskuksen liikelaitos. Liikelaitoksena toimivan seututerveyskeskuksen tehtäviin ei kuitenkaan kuulu järjestämisvastuun hoitaminen (vrt. kuntalain liikelaitossäännökset), joten tilaaja-tuottaja asetelman soveltaminen järjestämistoimikunnan ja liikelaitoksen kesken on luontevaa. Sen toteuttamisessa on hyödynnettävissä sairaanhoitopiirin nykyistä yhteissuunnittelu- ja sopimusohjausjärjestelmää sitä edelleen kehittäen ottaen huomioon, että sopijapuolina olevien kuntien erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu kuuluu nyt uudessa tilanteessa järjestämistoimikunnalle. Liikelaitos voi kuitenkin toimia kuntiensa asiantuntijana erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisessä. Liikelaitoksena toimivan seututerveyskeskuksen toiminnassa ja taloudessa sovelletaan nykyaikaisia liikkeenjohdollisia periaatteita 11

12 Seututerveyskeskuksen liikelaitos muodostetaan kuntalain liikelaitossäännösten pohjalta. Tämä edellyttää sitä, että liikelaitoksen toiminnassa noudatetaan liikkeenjohdollisia periaatteita. Tällaisia ovat erityisesti: Asiakaslähtöisyys; liiketoiminnan ytimen muodostavat asiakkaille/potilaille tuotettavat palvelut, niiden saatavuus ja laatutaso. Asiakkuuden tulisi olla tärkein toimintaa ohjaava tekijä Tuloksellisuus; liikelaitoksen toimintatapaan kuuluu jatkuva tuottavuuden parantaminen sekä hyvän kustannus-tehokkuuden aikaansaaminen. Terveydenhuollossa kustannus-tehokkuus merkitsee ensisijaisesti kustannus-vaikuttavuuden hallintaa. Toisin sanoen käytettävissä olevilla panoksilla tulisi saada aikaan myönteisiä vaikutuksia kuntalaisten terveyteen ja terveysongelmiin. Em. asioiden mittaamiseen tulee kiinnittää huomiota Kannustavuus; liikkeenjohdollisessa toiminnassa korostetaan menestymisen ja hyvien tulosten palkitsemista. Kannustamisjärjestelmän kehittämiseen tulisi täten kiinnittää huomiota Toimintavapauksien ja vastuiden selkeys; liiketoiminta perustuu tulosvastuuseen, mutta myös tiettyyn toimintavapauteen tulosten saavuttamisessa. Tämä tulisi ottaa huomioon liikelaitoksen johtamisessa ja säännöstössä Toiminnan ja talouden läpinäkyvyys; liikelaitoksen kirjanpidon, tilinpäätösten ja raportoinnin tulisi olla läpinäkyvää ja omistajaohjauksen käytössä. Kyseen ollessa 8 kunnan järjestämisvastuun siirtoon perustuvasta palvelutuotannosta raportoinnin tulee omistajaohjauksen ohella erityisesti palvella po. kuntia Liikelaitos toimii sisäisesti yhdenmukaisella tavalla Puitelain keskeinen tarkoitus on, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen toiminnot muodostavat eheän toiminnallisen kokonaisuuden. Liikelaitoksen toiminnassa tulisikin lähteä siitä, että sen sisäisessä organisoinnissa noudatetaan jäsennystä lähipalveluihin, lähiseutupalveluihin ja alueellisesti keskitettyihin palveluihin, po. palvelut tuotetaan yhdenmukaisella tavalla liikelaitoksen sisällä, palvelujen johtamiseen ja koordinointiin liikelaitoksessa kiinnitetään erityistä huomiota, sisäisen toimintayhtenäisyyden turvaamiseksi tulisi liikelaitoksella olla laatujärjestelmä tai kaikkia sen yksiköitä koskevat yhdenmukaiset laatukriteerit sekä mittarit laadun arvioimista ja kehittämistä varten, liikelaitoksella on yhteiset ja samat tietojärjestelmät heti toiminnan käynnistyessä Rekisterinpitäjänä toimii juridisesti vastuun kantava oikeushenkilö eli sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Liikelaitoksen taloudesta huolehditaan aiheuttamisperusteisesti ja kustannusneutraalisti sairaanhoitopiirin muiden jäsenkuntien että sairaanhoitopiirin muiden yksiköiden suhteen Liikelaitoksella on mahdollisuus hyödyntää sairaanhoitopiirin palveluja erikseen sovittavalla tavalla. Periaatteena tällöin on, että liikelaitoksen ja muiden sairaanhoitopiirin yksiköiden välisessä palvelujen vaihdannassa toimitaan ns. kumppanuussopimuksen pohjalta, mikä merkitsee mm. sitä, että palvelujen vaihdannasta suoritetaan kustannusperusteinen hinta, kustannuslaskennalla varmistaudutaan siitä, että palvelujen vaihdanta on kustannusneutraalia suhteessa sairaanhoitopiirin muihin jäsenkuntiin ja niiden käyttämiin sairaanhoitopiirin palveluihin, liikelaitoksen laskutus perustetaan omakustannusperusteiseen palvelujen hinnoitteluun. Kunta maksaa palveluista sen mukaan, mitä palveluja ja mitä yksiköitä se käyttää Liikelaitoksen toiminta on kuntayhtymän järjestämää kunnallista toimintaa, jonka piiriin kuuluvia palveluja ei ensisijaisesti kilpailuteta 12

13 Liikelaitos toimii kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien säännösten mukaisena kunnallisen toiminnan muotona. Kilpailuttamiskysymyksen näkökulmasta tämä tarkoittaa seuraavien periaatteiden noudattamista: Liikelaitos muodostetaan ensisijaisesti sinne sovitun palvelutuotantonsa siirtäneiden kuntien väestölle tuotettavia palveluja varten, eivätkä liikelaitoksen tuottamat palvelut kuulu julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisiin kilpailutettaviin palveluihin Järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtäneet kunnat eivät myöskään kilpailuta siirtyviin toimintoihin kuuluvia palvelujaan liikelaitoksen ja muiden palvelun-tuottajien kesken, sillä kilpailuttamista koskeva päätöksenteko kuuluu järjestämisvastuuseen, josta huolehtii sairaanhoitopiirin järjestämistoimikunta Mikäli liikelaitos ei esim. työvoimapulasta, poikkeustilanteista tai muista vastaavista syistä voi tuottaa sovittuja palveluja, se voi toteuttaa palvelut alihankintojen avulla ne muilta palveluntuottajilta ostamalla Kaikkia em. toimintaperiaatteita noudatetaan sekä liikelaitoksen toiminnan käynnistyttyä että myös liikelaitoksen perustamista koskevissa valmistelutehtävissä. 5. SEUTUTERVEYSKESKUKSELLE JA MUILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT Siirrettäviä toimintoja koskevat ehdotukset perustuvat toimintamalliryhmän työhön, jota koskeva loppuraportti on kokonaisuudessaan mukana hankkeen 1. vaiheen oheisaineistossa. Seututerveyskeskuksen liikelaitokseen siirtyvät toiminnot Siirtyvien toimintojen määrittelyssä on lähdetty siitä, että perusterveydenhuollon toiminnot kokonaisuudessaan samoin kuin näihin kiinteästi liittyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut siirtyvät liikelaitoksen tai sairaanhoitopiirin muiden yksiköiden tuotettaviksi. Vanhustenhuoltoon liittyvien palvelujen osalta lähtökohtana on ollut, että siirtyvät toiminnot ainakin alkuvaiheessa määräytyvät paikallisten kuntakohtaisten olojen mukaan. Kunnissa, joissa koko vanhusten kotihoito, palveluasuminen ja laitoshoito ovat toimivana ja eheänä palvelujärjestelmänä organisoitu kunnan sosiaalitoimen yhteyteen, ei tehdä liikelaitoksen aloittamisvaiheessa muutoksia näissä palveluissa. Muilta osin vanhusten pitkäaikainen laitoshoito siirtyy liikelaitoksen tehtäväksi. Kaikissa hankkeeseen osallistuvissa kunnissa on jo muodostettu kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta sosiaalitoimeen yhteinen kotihoidon toiminta. Se on kunnittain kytketty palveluasumiseen muodostaen toiminnallisen kokonaisuuden. Myös pitkäaikainen laitoshoito on valtaosaltaan kuntien sosiaalitoimen tehtävänä. Keuruulla pitkäaikaishoitoa on tällä hetkellä jonkin verran myös terveyskeskussairaalan yhteydessä, mutta po. toiminta on siirtymässä kokonaisuudessaan kunnan sosiaalitoimeen ennen seututerveyskeskuksen aloittamisesta. Myös Petäjävedellä terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon sijoittuminen on selvityksen kohteena. Konnevedellä pitkäaikainen laitoshoito ja terveyskeskussairaala muodostavat kiinteän toiminnallisen kokonaisuuden, ja se siirtyy jatkossa kokonaan seututerveyskeskuksen toiminnaksi. Muissa kunnissa pitkäaikaishoito sijoittuu kunnan sosiaalitoimeen eikä siirry seututerveyskeskuksen toiminnaksi vuoden 2011 alussa. Siirtyviin tehtäviin kuuluvat myös huumevieroitus- ja korvaushoidot sekä nykyiset terveyskeskusten tuottamat alkoholin käytön katkaisuhoidot. Lisäksi merkittävänä tehtävänä siirtyy psykiatrisen palveluasumisen järjestäminen, joka nykyisin on ollut osittain terveyskeskusten ja useimmiten kuntien sosiaalitoimen tehtävänä. Psykiatrinen palveluasuminen on valtaosaltaan järjestetty ostopalveluina. Mielenterveyspalvelujen, muun aikuispsykiatrian avohoito ja psykiatrian palveluasuminen sijoittuvat seututerveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueelle. Ratkaisua 13

14 valmisteltaessa otetaan huomioon seudullinen yhteistyö Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa. Sairaanhoitopiirin muun toiminnan yhteyteen siirtyvät toiminnot Sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksen (Keslab) tehtäväksi siirtyy laboratoriopalvelujen tuottaminen niin, että etäisyydet huomioiden paikallisesti turvataan toiminalle välttämätön analytiikka. Tietojärjestelmäpalvelut siirtyvät sairaanhoitopiirin liikelaitokselle (MediKes). Lisäksi seututerveyskeskus hankkii lääke- ja materiaalihuollon palvelut sairaanhoitopiirin asianomaisilta yksiköiltä. Sairaankuljetuksen järjestäminen siirtyy sairaanhoitopiirin tehtäväksi, kun se lainsäädännön osalta on mahdollinen. Lääkärien yöpäivystyksen ja keskitetyn päivystyksen tuottaa sairaanhoitopiirin päivystysyksikkö sekä suun terveydenhuollon viikonloppujen päivystyksen Jyväskylän terveyskeskus. Radiologia siirtyy sairaanhoitopiirin radiologian vastuualueen. Po. järjestelyn yksityiskohdat selvitetään seututerveyskeskuksen toimeenpanosuunnittelun yhteydessä. Pääosa tukipalveluista siirtyy sairaanhoitopiirin ao. yksiköiden tuottamiksi. Tukipalvelujen järjestämistä käsitellään lähemmin jäljempänä. Muille palveluntuottajille siirtyvät toiminnot Työterveyspalvelut ehdotetaan siirrettäväksi Jyväskylän seudun työterveydenhuollon liikelaitokselle valmisteilla olevan erillisen selvitystyön (Seitti hanke) mukaisesti. Arvio siirtyvästä henkilöstöstä Seututerveyskeskukseen siirtyvät toiminnot ja niiden piiriin kuuluvat virat ja toimet on selvitetty kuntakohtaisesti. Tehdyn kartoituksen ja sen perusteella tehdyn tämänhetkisen arvion mukaan seututerveyskeskukseen on siirtymässä 476 virkaa/tointa. Tähän lukuun eivät sisälly kaikki seututerveyskeskuksen johtamiseen ja hallintoon tarvittavat virat ja toimet. Selvittämättä on mm. Palokan kuntayhtymän johdon, talous- ja henkilöstöhallinnon jakautuminen Jyväskylän terveyskeskukseen ja seututerveyskeskukseen. Siirtyvien vakanssien määrä tarkentuu toimeenpanovalmistelun kuluessa. Peruskuntiin jää vanhusten kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon tehtäviin 443 virkaa/tointa. Tämän perustamissuunnitelman liitteenä 3 esitetään luettelo seututerveyskeskukselle siirtyvistä toiminnoista sekä kuntakohtaiset tiedot seututerveyskeskukseen tämänhetkisen arvion mukaan siirtyvistä viroista ja toimista sekä peruskuntiin vanhuspalveluihin jäävistä viroista ja toimista. Käytännössä virat lakkautetaan nykyisissä organisaatioissa ja perustetaan seututerveyskeskukseen. Periaatteena siirrossa on, että mikäli yli puolet viran/toimen tehtävistä kuuluu siirtyvän toiminnan piiriin, siirto seututerveyskeskukseen toteutetaan. Muussa tapauksessa virka/toimi jää kuntaan. Mikäli kunnassa/terveyskeskuksessa useampi henkilö tekee siirtyvän toiminnan piiriin kuuluvia osatyöpanoksia, lasketaan työpanos yhteen ja näin muodostuvaa kokonaistyöpanosta vastaava virka/toimimäärä siirtyy seututerveyskeskukseen. Siirtyviä toimintoja koskevat tarkistukset 14

15 Tarkoitus on, että siirtyvien toimintojen laajuutta sekä siirtyvien ja kuntiin jäävien toimintojen rajanvetoa arvioidaan uudelleen vuonna 2012, mikäli terveydenhuoltolaki sekä siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaki ja vastaavat sosiaalitoimen lait edellyttävät muutosta seututerveyskeskuksen ja kuntien sosiaalitoimen tehtäväjakoon. 6. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMINTAMALLI Seututerveyskeskuksen toimintamallia koskevat ehdotukset perustuvat toimintamalliryhmän työhön, jota koskeva loppuraportti toimitetaan hankkeen 1. vaiheen oheisaineistona ao. kuntien ja sairaanhoitopiirin käyttöön. Toimintamallilla tarkoitetaan sitä, miten ja mitkä palvelut tuotetaan kuntalaisille lähipalveluina eli kuntalaisten lähimpien asiointialueiden sisällä, mitkä lähiseutupalveluina ja mitkä kokonaisuudessaan liikelaitoksen toiminta-alueella keskitetysti tuotettuina. Lähipalveluilla tarkoitetaan neuvolapalveluja, hoitajien, lääkärien ja hammashoidon henkilöstön vastaanottopalveluja, kouluterveydenhuoltoa ja laboratorion näytteenottopalveluja. Näitä seututerveyskeskus tuottaa lähipalveluna jokaisessa kunnassa, pienimmissä kunnissa vain osa-aikaisesti ja suurimmissa kunnissa osaa palveluista useammassakin toimipaikassa. Lähipalvelut toimivat yhteistyössä peruskunnan sosiaalitoimen kanssa, jonka tehtävänä on seututerveyskeskuksen perusterveydenhuoltoon läheisesti liittyvinä toimintoina kotihoidon, palveluasumisen ja isolta osalta pitkäaikaishoidon palvelutuotanto. Lähiseutupalveluilla tarkoitetaan terveyskeskustoimintaan liittyviä tutkimuksia ja hoitoja, esim. terveyskeskussairaalan hoidot, röntgentutkimukset tai erityistyöntekijöiden palvelut, joiden tuottaminen on mahdollista vain keskitetymmin suurimmilla terveysasemilla eikä niitä voida tuottaa jokaisessa kunnassa. Lähiseutupalvelujen tuottamisessa tehdään yhteistyötä myös Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alueen kanssa. Tavoitteena on tehdä tarvittavat sopimukset organisaatiorajojen yli tapahtuvasta palvelujen käytöstä. Lähiseutupalveluista työterveyshuollon järjestämisvastuun siirtäminen kokonaisuudessaan Jyväskylän työterveyden liikelaitokselle on selvitettävänä. Mielenterveyspalvelujen, muun aikuispsykiatrian avohoito ja psykiatrian palveluasuminen sijoittuvat seututerveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueelle. Ratkaisua valmisteltaessa otetaan huomioon seudullinen yhteistyö Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa. Röntgentutkimustoiminta tuotetaan sairaanhoitopiirin radiologian vastuualueen toimesta. Keskitettynä palveluna tuotetaan ne sairaanhoidon palvelut, jotka vaativat erikoisosaamista tai tehokkaan tuotannon toteuttamiseksi laajan väestöpohjan. Myös kliinisiin toimintoihin liittyviä tukipalveluja järjestetään keskitetysti tukeutuen sairaanhoitopiirin olemassa oleviin järjestelmiin. Yöpäivystys jatkuu nykyisen mallin mukaisesti keskitetysti sairaanhoitopiirin päivystysyksikössä. Alkuvuodesta tehdyn ja kevään 2009 alueellisissa muutosseminaareissa hyväksytyn Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon päivystystoiminnan kokonaissuunnitelman mukaisesti keskitetty ilta- ja viikonloppupäivystys järjestetään jatkossa sairaanhoitopiirin päivystyksen toimesta Jyväskylän seudulla keskussairaalan päivystysyksikössä ja Palokan terveysasemalla. Palokan terveyskeskuksen toiminta seudullisena yksikkönä ja osana perusterveydenhuollon maakunnallista päivystysjärjestelmää edellyttää yhteissuunnittelua Jyväskylän kaupungin kanssa. Tavoitteena tulee olla se, että Palokan terveyskeskus säilyy Palokan perusterveydenhuollon kuntayhtymän purkamisenkin jälkeen toiminnallisena kokonaisuutena, jossa voidaan joustavasti tutkia ja hoitaa eri kunnista kotoisin oleva potilaista. 15

16 Laboratoriopalvelut, radiologian palvelut, tietojärjestelmäpalvelut, lääkehuollon ja materiaalihuollon tuottavat sairaanhoitopiirin asianomaiset yksiköt. Sairaankuljetus siirretään sairaanhoitopiirin asianomaisen yksikön järjestämisvastuulle heti, kun se lainsäädännön osalta on mahdollinen. Suun terveydenhuollon viikonlopun päivystyksen tuottaa Jyväskylän terveyskeskus ja pohjoisen Keski-Suomen osalta siellä toimiva päivystysrengas. Liitteenä 3 on esitetty palvelutuotantoa koskeva toimintamalli kuntakohtaisesti seututerveyskeskuksen toiminnan käynnistyessä. Toimintamallista on hankittu kuntien lausunnot ja niiden mukaan kunnat ovat hyväksyneet sen, että vuosina lähipalvelupalveluverkosto sekä yhteistoiminta ja työnjako seututerveyskeskuksen ja kunnan sosiaalitoimen välillä tarkistetaan. 7. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN ORGANISAATIO Seututerveyskeskuksen organisaation muodostamisessa lähdetään siitä, että päätöksenteossa, toiminnan ohjauksessa ja johtamisessa eriytetään (1) järjestämisvastuuta koskeva päätöksenteko ja ohjaus sekä (2) liikelaitoksen ohjaus ja johtaminen. Sekä järjestämisvastuuta että palvelujen tuotantoa koskeva käsitetarkastelu on suoritettu luvussa 3. Organisoinnin lähtökohtana on kuntien ja sairaanhoitopiirin välille tehtävä perustamissopimus, jossa kuvataan liikelaitosjärjestelyn tarkoitus sekä järjestelyn toteuttamista koskevat perusteet. Järjestämis- ja tuottamistehtävien organisointi Järjestämis- ja tuottamistehtävien organisointia voidaan kuvata seuraavasti: Päätöksenteko-organisaatio Päätöksentekojärjestelmä muodostuu siis järjestämisvastuuta koskevasta päätöksenteosta 16

17 ja tuottamista koskevasta päätöksenteosta. Po. rooleja voidaan kuvata seuraavasti: Kuten aiemmin on todettu, järjestämis- ja tuottamisvastuiden eriyttäminen merkitsee ohjausjärjestelmänä ns. tilaaja-tuottaja toimintatavan käyttöön ottoa. Toimintatavan puhtaaksi viljelty soveltaminen terveydenhuoltoon on kuitenkin ongelmallista, joten sitä tulee soveltaa ns. kumppanuusperiaatteita noudattaen. Tässä on kyseessä Paras ohjeistuksen mukainen sisäinen kumppanuus toimintatapa, jossa sekä järjestämistoimikunta että palveluja tuottava liikelaitos kuuluvat hallinnollisesti samaan organisaatioon. Liikelaitoksen organisaatiorakenne Organisaatiota määriteltäessä tulee muodostaa näkemykset siitä, miten (1) liikelaitos sijoittuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kokonaisorganisaatioon, (2) minkälaiseksi muodostuu liikelaitoksen johto-organisaatio sekä (3) miten liikelaitos organisoidaan toimintayksiköiksi, jotka samalla muodostavat liikelaitoksen työyhteisöt. Liikelaitoksen sijoittuminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kokonaisorganisaatioon Sairaanhoitopiirin kokonaisorganisaatio jäsentyy toimialueisiin. Lisäksi sairaanhoitopiiriin kuuluu liikelaitoksia. Liikelaitokset eivät kuulu sairaanhoitopiirin toimialueisiin, vaan ne ja niiden johtokunnat ovat suoraan sairaanhoitopiirin hallituksen alaisia. Liikelaitosten toiminnassa noudatetaan sairaanhoitopiirin konserniohjetta ja hallintosääntöä sekä muita sovittuja ohjeita ja menettelytapoja. Muodostettava seututerveyskeskuksen liikelaitos on sairaanhoitopiirin muihin liikelaitoksiin rinnastettavissa oleva organisaatioyksikkö. Liikelaitosten päätöksenteko on eriytetty sairaanhoitopiirin muusta päätöksenteosta siten, että liikelaitoksella on johtokunta, joka toimii kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien säännösten nojalla. Liikelaitoksia koskevat sairaanhoitopiirin hallintosäännössä esitettävät liikelaitossäännökset. Liikelaitoksen johto Liikelaitoksen johtaminen perustuu järjestämisvastuussa toimivan sairaanhoitopiirin ja kaikkien sopijapuolina olevien kuntien edustajista muodostuvan järjestämistoimikunnan 17

18 valmistelemaan järjestämissuunnitelmaan sekä toimikunnan ja liikelaitoksen välisiin palvelusopimuksiin. Liikelaitoksella on 5-jäseninen johtokunta, jossa on toimialan ja liikkeenjohdon asiantuntemukseen perustuva kokoonpano. Liikelaitoksen johto-organisaation tulee olemaan kevyt ja perustuvan linjanvetoon siitä, että merkittävin osa liikelaitoksen hallintopalveluista ostetaan sairaanhoitopiiriltä. Liikelaitoksen johto muodostuu toimitusjohtajasta ja hänen tukenaan toimivista asiantuntijoista. Liikelaitoksen johdossa toimivia asiantuntijoita ovat hoitotyön ja henkilöstöasioiden sekä yleis- ja taloushallinnon asiantuntijat. Lisäksi liikelaitoksen johdon apuna toimii avustavaa (tämänhetkisen arvion mukaan 1-2 toimistosihteeriä) henkilöstöä, jonka tarve on toimeenpanovalmistelun kuluessa tarkennettava. Liikelaitoksen johdon nimikkeiksi, tehtävä- ja osaamisalueiksi sekä pätevyys-vaatimuksiksi määritellään seuraavaa: Toimitusjohtaja: Toimitusjohtaja johtaa liikelaitoksen toimintaa sekä huolehtii lakisääteisistä kansanterveystyön vastaavan lääkärin tehtävistä. Pätevyysvaatimukseksi määritellään tehtävään soveltuva erikoislääkärin tutkinto sekä johtamis- ja hallintotehtävien tuntemus ja niistä saatu kokemus. Johtava hoitaja: Johtava hoitaja toimii toimitusjohtajan tukena huolehtien henkilöstöhallinnon sekä hoito- ja hoivatyön piiriin kuuluvista tehtävistä. Pätevyysvaatimukseksi määritellään tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä johtamis- ja hallintotehtävien tuntemus ja niistä saatu kokemus. Hallinto- ja talouspäällikkö: Hallinto- ja talouspäällikkö toimii toimitusjohtajan tukena huolehtien yleis- ja taloushallinnon piiriin kuuluvista tehtävistä. Pätevyysvaatimuksiksi määritellään tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä johtamis- ja hallintotehtävien tuntemus ja niistä saatu kokemus. Johto-organisaatiota voidaan kuvata seuraavasti: Liikelaitoksen johtamistehtävässä korostuu tuotannon eli perusterveydenhuollon 18

19 palvelujen ohjaus ja johtaminen ml. laissa säädetyn kansanterveystyöstä vastaavan lääkärin tehtävät ja siten liikelaitoksen toimitusjohtajan pätevyysvaatimukseksi on määriteltävä lääketieteellinen peruskoulutus sekä johtamis- ja hallintotehtävien tuntemus ja niistä saatu kokemus. Edelleen katsotaan tärkeäksi myös se, että liikelaitoksen käytännön johtamisessa tulee ottaa huomioon myös sosiaalitoimen, mielenterveystyön ja päihdetyön tuntemus sekä yhteistyön järjestäminen kuntien sosiaalitoimeen. Toimintayksiköt Kuten aiemmin on todettu, toiminta-organisaation tulee perustua lähipalvelujen ja kuntarajat ylittävien lähiseutupalvelujen sekä keskitettyjen palvelujen tuottamiseen. Organisaation perustaksi ehdotetaan edellä esitetyn kuvion mukaisesti, että toimintayksiköt jäsennetään kolmeen (3) kliinisiä palveluja tuottavaan vastuualueeseen. Vastuualueiden ehdotetaan jakautuvan vastuuyksiköihin, joita ovat liikelaitoksen paikalliset toimipisteet. Yksikköjäsennys noudattaa sairaanhoitopiirin yleistä organisaatiojäsennystä. Kunkin vastuualueen johtajana toimii ylilääkäri ja hänen työparinaan ylihoitaja tai vastaava muu hoitotyön edustaja. Myös vastuuyksikön johdon järjestelyissä ehdotetaan noudatettavan soveltuvin osin työparimallia, mutta vastuualueiden sisäisen organisaatiojaotuksen samoin kuin vastuuyksiköiden johtosuhteiden määrittelyä koskevan lähemmän suunnittelun katsotaan kuuluvan myöhemmin käynnistettävän yksityiskohtaisen toimeenpanosuunnittelun sekä toimivan johdon työn piiriin. Hallintorakennetta, tehtävänkuvia ja pätevyysvaatimuksia tulee tarvittaessa tarkistaa jatkossa. 8. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Seututerveyskeskuksen ohjausta ja johtamista koskevat järjestelyt on yksityiskohtaisemmin suunniteltava toimeenpanosuunnittelun yhteydessä toimivan johdon toimesta. Tässä esitetään kuitenkin keskeiset linjanvedot ohjausjärjestelmää varten. Lähtökohta Ohjausjärjestelmän määrittelyn lähtökohtana on periaate, jonka mukaan palvelujen järjestämisvastuu ja tuottaminen pidetään erillään toisistaan. Tämä näkemys perustuu aiesopimuksen linjanvetoon siitä, että palvelujen tuotannosta huolehtii kunnallinen liikelaitos, mikä kuntalain liikelaitossäännösten mukaan merkitsee ns. tilaaja-tuottaja asetelman soveltamista jollakin erikseen suunniteltavalla tavalla. Kyseessä on kuitenkin yhden ja saman juridisen organisaation sisällä toteutettava järjestely, jossa Parashankkeen valtakunnallisten ohjeiden mukaan on kysymys ns. sisäisestä tilaaja-tuottaja mallista, yhteissuunnittelusta, sopimusohjauksesta ja kumppanuudesta. Suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän lähtökohtana tulee olla sekä järjestämistä että tuottamista kuvaava perustehtävä (toiminnan tarkoitus, toiminta-ajatus, missio), jota koskeva maininta tulee olla myös kuntien ja sairaanhoitopiirin välisessä liikelaitoksen perustamissopimuksessa. Järjestämistoimikunnan perustehtävä Järjestämistoimikunnan perustehtävänä on huolehtia Joutsan, Konneveden, Keuruun, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien väestön tarvitsemien perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien päihde- ja 19

20 mielenterveyspalvelujen sekä erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisvastuusta asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Kuten aiemmin on todettu, em. kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken voidaan erikseen myöhemmin yhteisesti sopia sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaisesti myös muiden kuin yllä todettujen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuusta. Seututerveyskeskuksen perustehtävä Seututerveyskeskuksen perustehtävänä on: vastata järjestämistoimikunnassa määriteltyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen, lähiseutupalvelujen sekä keskitettyjen palvelujen tuottamisesta Joutsan, Konneveden, Keuruun, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien asukkaille. Periaatteet Yleisinä periaatteina ohjausjärjestelmässä noudatetaan seuraavaa: Ohjausjärjestelmä perustuu tilaaja-tuottaja asetelmaan. Tilaaja-tuottaja mallien puhtaaksi viljelty soveltaminen terveydenhuoltoon on kuitenkin ongelmallista. Siksi ohjausjärjestelmää varten on luotava toimialaan sopivia sovellutuksia, joissa voidaan hyödyntää mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sopimusohjausjärjestelmää. Näin ollen esim. tilaajan ja tuottajan välistä palvelusopimusta ei voida sosiaali- ja terveydenhuollossa laatia tuotekohtaisesti ns. kappaletavarakaupan tapaan, vaan sopiminen on toteutettava muilla, laajempia toimintakokonaisuuksia koskevilla perusteilla Seututerveyskeskuksen muodostamisessa keskeinen linjaus koskee järjestämisvastuusta huolehtimista. Tästä syystä ohjausjärjestelmässä tulee erityistä huomiota kiinnittää väestön tarpeiden, palvelujen saatavuuden ja palvelutason sekä kuntien rahoitusmahdollisuuksien yhteensovittamiseen. Tätä varten ehdotetaan, että järjestämisvastuun toteuttamiseksi laaditaan valtuustokausittain järjestämissuunnitelma, jossa po. yhteensovittaminen suoritetaan Palvelujen tuottajana toimivan liikelaitoksen ohjausjärjestelmässä puolestaan noudatetaan liikkeenjohdollisia periaatteita, joita aiemmin todetun mukaisesti ovat erityisesti: asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, jatkuva tuottavuuden parantaminen, hyvän kustannus-vaikuttavuuden aikaansaaminen, raportoinnin läpinäkyvyys, vastuiden ja valtuuksien selkeys, kannustavuus sekä vetovoimaisen toimintakulttuurin luominen Ohjausjärjestelmän rakenne Kun ohjausjärjestelmässä lähdetään järjestämisvastuun ja palvelutuotannon roolien eriyttämisestä, merkitsee se myös sitä, että kummatkin näkökulmat ovat näkyvissä ohjausjärjestelmässä. Tästä syystä ehdotetaan, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja kunnat yhdessä valmistelevat järjestämisvastuuta koskevan järjestämissuunnitelman valtuustokausittain, mitä tarvittaessa vuosittain tarkistetaan. Vastaavasti palvelujen tuottamisen puolella liikelaitoksen johtokunta laatii liikelaitokselle palvelujen tuottamista koskevan strategian valtuustokausittain. Myös tätä strategiaa tarkistetaan tarvittaessa vuosittain. Toisen elementin ohjausjärjestelmässä muodostaa vuosittaiset yhteissuunnitteluprosessissa laaditut palvelusopimukset, joita tehdään järjestämisvastuuta 20

21 toteuttavan järjestämisvastuunsa siirtäneiden kuntien sekä sairaanhoitopiirin yhteisen toimielimen ja liikelaitoksen sekä muiden palveluntuottajien välillä. Kolmannen elementin ohjausjärjestelmässä muodostaa toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä talousarviot. Neljännen ohjausjärjestelmä elementin muodostaa seuranta ja raportointi. Ohjausjärjestelmää havainnollistaa seuraava kuvio. Keskeisenä ohjausinstrumenttina ohjausjärjestelmässä voidaan pitää järjestämis-suunnitelmaa, jonka avulla voidaan myös omistaja-ohjausta toteuttaa. Ohjausjärjestelmän osat Ohjausjärjestelmän osat muodostuvat suunnitelmista, talousarvioista ja seurannasta. Seuraavassa esitetään linjanvedot eri osien sisältöä varten, mutta on selvää, että toimeenpanosuunnittelun yhteydessä ja jatkossa toiminnan käynnistyttyä tässä määritellyt linjauksia on konkretisoitava ja tarvittaessa tarkistettava. Järjestämissuunnitelma Järjestämissuunnitelmalla viitataan tässä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain ja valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain tarkoittaman järjestämisvastuun toteuttamiseen. Järjestämissuunnitelma valmistellaan valtuustokausittain järjestämistoimikunnassa. Järjestämissuunnitelmassa käsitellään ainakin seuraavia asioita: Arviot ja johtopäätökset kuntien väestön tarpeiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden kehityksestä Palvelujen saatavuutta, palvelutasoa, palvelurakennetta ja kustannustasoa koskevat tavoitteet Keskeiset seututerveyskeskusten kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat tavoitteet; vrt. Keski-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma - yhteistyötavoitteet vuosille Toiminnan merkittävät muutokset kustannusvaikutuksineen suunnitelmakaudella Omistaja-ohjausta ja investointeja koskevat linjanvedot 21