Keski-Suomen seututerveyskeskuksen perustamissuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keski-Suomen seututerveyskeskuksen perustamissuunnitelma"

Transkriptio

1 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Seututerveyskeskushanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien yhteishanke Perusturvalautakunta liite nro 1 Perusturvalautakunta liite nro 1 Kaupunginhallitus liite nro 1 Keski-Suomen seututerveyskeskuksen perustamissuunnitelma Seututerveyskeskushankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti Linjanvedot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain mukaisesti siirrettävien perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen palvelujen järjestämistä ja tuottamista varten Seututerveyskeskushankkeen ohjausryhmä

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu YHTEENVETO KESKEISISTÄ EHDOTUKSISTA 3 1. JOHDANTO 7 2. SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEEN TARKOITUS 7 3. JÄRJESTÄMISVASTUUN, PALVELUTUOTANNON JA RAHOITUKSEN KÄSITTEET SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEESSA 8 4. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET 9 5. SEUTUTERVEYSKESKUKSEEN JA MUILLE PALVELUN TUOTTAJILLE SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMINTAMALLI SEUTUTERVEYSKESKUKSEN ORGANISAATIO SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ TUOTETTAVIEN PALVELUJEN JA TUOTTEISTUKSEN PERUSTEET LINJANVEDOT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN HENKILÖSTÖÄ KOSKEVIKSI JÄRJESTELYIKSI LINJANVEDOT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TALOUS- HALLINTOA JA TUKIPALVELUJA KOSKEVIKSI JÄRJESTELYIKSI LINJANVEDOT SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TIETO- HALLINNON JÄRJESTELYIKSI NÄKEMYKSIÄ SEUTUTERVEYSKESKUKSEN PERUSTAMISEN TOIMINNALLISISTA JA TALOUDELLISISTA VAIKUTUKSISTA EHDOTUKSET JATKOTOIMENPITEITÄ VARTEN 41 Liitteet: 1. Hankkeen ohjausryhmän kokoonpano Hankkeen valmisteluryhmien kokoonpanot Toimintamalli ja siirtyvät toiminnot 45 2

3 YHTEENVETO KESKEISISTÄ EHDOTUKSISTA Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kunnat ovat tehneet aiesopimuksen, jonka mukaan em. kunnat siirtävät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain tarjoamien eri vaihtoehtojen mukaisesti perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien järjestämisen ja tuottamisen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Siirtyvien tehtävien organisointi toteutetaan aiesopimuksen mukaan kunnallisen liikelaitoksen muodossa kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien säännösten mukaisesti. Aiesopimuksessa on sovittu em. järjestelyä koskevan suunnitteluhankkeen toteuttamisesta siten, että hankkeessa valmisteltujen asiakirjojen pohjalta kunnat ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voivat tehdä sitovat päätöksensä järjestelyn toteuttamisesta. Tätä tarkoittava suunnittelutyö on nyt saatu päätökseen, ja sen tuloksena on laadittu järjestelyä koskeva perustamissuunnitelma sekä siihen pohjautuva ehdotus perustamissopimukseksi. Tekemänsä selvitys- ja suunnittelutyön perusteella asiaa valmistellut, kaikkien ao. kuntien ja sairaanhoitoiirin edustajista kostunut ohjausryhmä ehdottaa, että seututerveyskeskusjärjestelyn sopijapuolina olevissa kunnissa ja sairaanhoitopiirissä tehtäisiin syys-lokakuun 2009 aikana yhdenmukaiset päätökset sopijapuolina olevien kuntien perusterveydenhuollon ja tässä perustamissuunnitelmassa esitettyjen muiden toimintojen järjestämis- ja tuotantovastuun siirtämiseksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Samalla ohjausryhmä esittää sopijapuolten tekevän päätökset po. palveluja tuottavan kunnallisen liikelaitoksen perustamisesta Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään vuoden 2011 alusta lukien. Perustettavan liikelaitoksen nimiin suoritettava toimeenpanovalmistelu toteutetaan vuoden 2010 aikana Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hankkeena erikseen sovittavassa hankeorganisaatiossa. Tätä varten ohjausryhmä esittää valittavaksi jo vuoden 2010 alussa perustettavalle liikelaitokselle toimitusjohtajan, johtavan hoitajan sekä hallinto- ja talouspäällikön sopijapuolina toimivien kuntien ja sairaanhoitopiirin sekä terveydenhuollon kuntayhtymien sisäisen haun perusteella. Suoritetun valmistelutyön perusteella keskeiset ehdotukset ovat tiivistettynä seuraavat: Järjestelyn tavoitteina on väestön terveyden edistämiseen panostaminen, palvelujen tasapuolisen saatavuuden varmistaminen, lähipalvelujen turvaaminen, tasapainoisen palvelurakenteen ja sujuvien palveluketjujen aikaansaaminen, henkilöstön saatavuuden ja osaamisen varmistaminen, uusien innovatiivisten palveluratkaisujen aikaan saaminen sekä kustannusten hallinnan edistäminen ja kustannuskasvun pitäminen tarpeiden kasvua ja muuta maatamme alemmalla tasolla. Tavoitteiden toteuttamiseksi seututerveyskeskuksen toiminta ja palvelutuotanto suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa siten, että niistä muodostuu alueellisesti yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Tavoitteen toteutuminen varmentaa kuntalaisten mahdollisuuden käyttää palveluja joustavasti kuntaja hallintorajat ylittäen. Liikelaitosjärjestelyn toimintaperiaatteina on kuntien järjestämisvastuun ja 3

4 tuottamisvastuun eriyttäminen, palveluja tuottavan liikelaitoksen toiminnan järjestäminen liikkeenjohdollisia periaatteita noudattaen, liikelaitoksen sisäisen toimintayhtenäisyyden noudattaminen sekä aiheuttamisperusteinen kustannusten jako kuntien kesken sekä kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä Kunnilta sairaanhoitopiirille siirtyviä toimintoja ovat perusterveydenhuollon avohoidon palvelut kokonaisuudessaan lukuun ottamatta kotisairaanhoitoa, joka jää järjestettäväksi kuntaan omana kotihoitona. Siirtyviin toimintoihin kuuluu myös terveyskeskussairaalatoiminta sekä huumevieroitus- ja korvaushoidot, nykyiset terveyskeskusten tuottamat alkoholin käytön katkaisuhoidot ja psykiatrisen palveluasumisen järjestäminen. Mielenterveyspalvelujen, muun aikuispsykiatrian avohoito ja psykiatrian palveluasuminen sijoittuvat seututerveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueelle. Ratkaisua valmisteltaessa otetaan huomioon seudullinen yhteistyö Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa. Työterveyshuolto ehdotetaan siirrettäväksi Jyväskylän seudun työterveydenhuollon liikelaitokselle Järjestely merkitsee myös henkilöstösiirtoja seututerveyskeskukseen tai sairaanhoitopiirin muihin yksiköihin sekä Jyväskylän seudun työterveydenhuollon liikelaitokseen. Siirrot koskevat em. toimintoihin liittyviä virkoja ja toimia, joita tämänhetkisen arvion mukaan on yhteensä 476. Kuntien vanhuspalveluihin jää edelleen alustavan laskennan mukaan 443 työntekijää Toimintamallina palvelujen jäsentämisessä uudessa liikelaitoksessa noudatetaan jaotusta lähipalveluihin, lähialuepalveluihin sekä keskitettyihin palveluihin. Po. palvelut on määritelty yksityiskohtaisesti tämän perustamissuunnitelman liitteessä 3. Ohjausjärjestelmä, päätöksenteko ja johtaminen perustuu yhteissuunnitteluun ja sopimusohjaukseen. Kyse on sairaanhoitopiirin hallintoon kuuluvasta sisäisestä tilaaja-tuottaja toimintatavan soveltamisesta. Sairaanhoitopiirissä toimii kuntalaisille järjestettävien palvelujen suunnittelua ja tuotettavien palvelujen palvelusopimusta valmisteleva sairaanhoitopiirin ja sopijapuolina olevien kuntien yhteinen toimielin, järjestämistoimikunta, joka valmistelee palvelujen saatavuutta, palvelutasoa ja rakennetta sekä palvelujen käyttöä ja kustannustasoa koskevan järjestämissuunnitelman valtuustokausittain sekä vuosittaiset palvelusopimukset liikelaitoksen kanssa. Järjestämistoimikunnassa on kunkin sopijapuolena toimivan kunnan ja sairaanhoitopiirin edustus (9 jäsentä). Palvelujen tuottamista varten liikelaitoksella on 5-jäseninen johtokunta, jossa on sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ja liikkeenjohdon asiantuntemusta Liikelaitoksen organisaatio muodostetaan siten, että liikelaitos on sairaanhoitopiirin hallituksen alainen yksikkö, jolla on johtokunta ja oma johtonsa, sairaanhoitopiirin muusta toiminnasta kirjanpidollisesti eriytetty taloutensa. Liikelaitoksella on toimitusjohtaja ja muutamasta työntekijästä muodostuva suppea hallinto. Liikelaitos jakautuu kolmeen vastuualueeseen, joilla kullakin on oma johtonsa. Vastuualueet koostuvat toimipistekohtaisista vastuuyksiköistä. Liikelaitoksen henkilöstöksi siirtyy kuntien ja terveydenhuollon kuntayhtymien siirtyvien toimintojen piirissä toimivat työntekijät. Siirto Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelussuhteisiin perustuu erikseen laadittuun siirtosopimukseen, jonka mukaan henkilöstösiirrot suoritetaan entisin palvelussuhde-eduin. Järjestelyt toteutetaan työsopimuslain 1. luvun 10 ja kunnallisen viranhaltijalain 5. luvun 25 mukaisin liikkeenluovutusmenettelyin. Siirtosopimuksessa määritetään sekä luovuttajan (ao. kunta/kuntayhtymä) että luovutuksen saajan (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri) vastuut. Lisäksi sopimuksessa todetaan myös yksittäisen siirtyvän henkilön asema siirtohetkellä. Järjestelyissä noudatetaan Paras puitelain irtisanomissuojaa sekä periaatetta siitä, että henkilöstön palkka- ym. etuudet harmonisoidaan liikelaitoksessa viiden vuoden siirtymäajan puitteissa. Taloushallinnon piiriin kuuluvissa järjestelyissä lähdetään siitä, että seututerveyskeskus vuokraa tarvitsemansa tilat ja kiinteät laitteet kunnilta. Vuokrattavan omaisuuden osalta 4

5 laskennassa käytetään yhteistä laskentatapaa. Vuokrasopimukset valmistellaan siten, että ne astuvat voimaan Siirtyvästä muusta omaisuudesta (aineettomat oikeudet, koneet ja kalusto, varastot) ehdotetaan siirtyvän omaisuuden rajaksi euroa. Luovutettavasta omaisuudesta on laskettu alustavat kuntakohtaiset osuudet ja niitä varten perustetaan sijoitusrahasto, johon jäsenkunnan luovuttama omaisuus merkitään sijoitukseksi. Rahastolle hyväksytään rahastosääntö, jolla määrätään mm. pääoman käytöstä ja siitä kuinka eroavalle jäsenkunnalle korvataan sen rahastoon sijoittama pääoma ja maksetaanko sijoitetulle pääomalle korkoa. Sopimusten osalta lähtökohtana on se, että kunnat ja kuntayhtymät irtisanovat sopimuksensa joita ei voi siirtää liikelaitokselle. Hankintatoimen osalta liikelaitoksen hankinnat toteutetaan osana sairaanhoitopiirin hankintatointa. Tukipalvelut organisoidaan sairaanhoitopiirin organisaation mukaisesti. Tuki- ja lääkinnälliset palvelut liikelaitos hankkii sairaanhoitopiirin yksiköiltä. Mikäli sairaanhoitopiirin yksiköt eivät itse tuota tarvittavaa palvelua, ne huolehtivat sen järjestämisestä esim. ostopalvelutoimintana. Liikelaitoksen sairaanhoitopiiriltä hankkimia tukipalveluja (sisäisiä palveluja) ovat: lääkehuolto (sairaala-apteekki), diagnostiikkapalvelut (radiologia, kliininen fysiologia ja neurofysiologia, patologia, laboratoriopalvelut), välinehuolto, tekninen huolto, lääkintätekniikka, puhtauspalvelut, tieto- ja viestintätekniikkapalvelut, ravintohuoltopalvelut, pesulapalvelut, materiaalitoimen palvelut, taloushallintopalvelut, henkilöstöhallintopalvelut sekä erikseen toimeenpanosuunnittelussa määriteltävät palvelut Liikelaitoksen palvelujen tuotteistamisen ja kuntalaskutuksen osalta odotetaan mahdollisen kansallisen tuotteistuksen valmistumista ja siihen asti liikelaitoksen kuntalaskutus perustetaan suoritekohtaiseen tuotteistukseen siten, että hinnoittelu ja laskutus tapahtuu vastuuyksiköittäin palvelujen todellisen käytön mukaan. Tuotteistuksen pohjana käytetään Palokan terveyskeskuksen tuotteistusta. Niiden toimintojen osalta, joissa suoritepohjaista laskutusta ei voida käyttää, laskutus suoritetaan väestöpohjaisesti Tietohallintojärjestelyissä perusterveydenhuollon liikelaitoksen rekisterinpitäjänä toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Asiakas- ja potilastietojärjestelmät yhtenäistetään siten, että seututerveyskeskuksella on yksi yhteinen perustietojärjestelmä. Henkilöstö- ja taloushallinnon sekä muiden tietojärjestelmien osalta käytetään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin käytössä olevia järjestelmiä. Tietohallinnon ja ICT -palveluiden järjestäminen toteutetaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin MediKes liikelaitoksen toimesta. Liikelaitosjärjestelyn toteuttamisen toiminnallisista ja taloudellisista hyödyistä ja kustannusvaikutuksista todetaan, että merkittävimmät hyödyt saadaan toiminnallisista järjestelyistä, jotka näkyvät nykyisten, suhteellisen pienten ja haavoittuvien toimintayksiköiden toiminnan turvaamisessa suuremman palvelukokonaisuuden toimesta sekä erityisesti siitä, että muodostuvalla suuremmalla, sairaanhoitopiiriin kuuluvalla organisaatiokokonaisuudella voidaan nykyistä paremmin turvata potilaiden hoitoketjujen toimivuus ja kehittyminen samoin kuin työvoiman saatavuus ja osaamisen kehittyminen. Lisäksi järjestely tekee mahdolliseksi kuntarajat ylittävän palvelujen käytön, hoitoon pääsyn ja kuntalaisten valintamahdollisuudet valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Järjestelyn kustannusvaikutusten tarkka euromääräinen laskenta ei ole tässä valmisteluvaiheessa vielä mahdollista, mutta on arvioitavissa että hallinnon, sekä tukipalvelujen ja diagnostisten palvelujen järjestämisessä voidaan kustannustasoa alentaa 5

6 ja rationointihyötyjä saada. Lähtökohtana muun toiminnan osalta on arvio siitä, ettei kuntien nykyinen yhteenlaskettu kustannustaso järjestelyn johdosta kasva, vaan pikemminkin uudelleenjärjestelyn avulla mm. ikärakennekehityksen johdosta kasvavat tarpeet voidaan tyydyttää tarpeen kasvua pienemmällä kustannuskasvulla. Kustannustasossa tavoitellaan terveydenhuollon kustannusten jäämistä alle maan keskiarvon. Silti on otettava huomioon, että perustamisjärjestelyt johtavat joihinkin kertaluontoisiin kustannuseriin. Päätöksentekoa koskevina toimenpide-ehdotuksena ohjausryhmä esittää, että kunnissa ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä hyväksytään ohjausryhmän johdolla valmisteltu sitova perustamissopimus perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen järjestämis- ja tuotantovastuun siirtämisestä sekä perustamissuunnitelma vuonna 2010 suoritettavan toimeenpanovalmistelun pohjaksi. 6

7 1. JOHDANTO Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kunnat ovat loppuvuodesta 2008 hyväksyneet yhtäpitävin päätöksin aiesopimuksen, jonka mukaan em. kunnat siirtävät kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain tarjoamien eri vaihtoehtojen mukaisesti perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien järjestämisen ja tuottamisen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Siirtyvien tehtävien organisointi toteutetaan aiesopimuksen mukaan kunnallisen liikelaitoksen muodossa kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien säännösten mukaisesti. Aiesopimuksessa sovitun mukaisesti järjestelyn toteuttamista varten on käynnistetty suunnitteluhanke, joka jakautuu kahteen vaiheeseen: (1) perustamissopimuksen ja perustamissuunnitelman valmisteluvaiheeseen sekä (2) toimeenpanosuunnitteluvaiheeseen. Tässä raportissa esitetään loppuraportti 1. vaiheen valmistelutyöstä, jonka perusteella kunnissa ja sairaanhoitopiirissä on tarkoitus päättää perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien järjestämisvastuun siirtämisestä sekä liikelaitoksen perustamisesta. Hankkeen 2. eli toimeenpanosuunnittelun vaihe käynnistyy välittömästi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sopijapuolina olevien kuntien päätettyä perustamissopimuksen ja perustamissuunnitelman hyväksymisestä. Sairaanhoitopiirin hallitus on asettanut hankkeelle ohjausryhmän, jonka jäsenet, varajäsenet ja kokouksiin osallistuvat käyvät ilmi liitteestä 1. Ohjausryhmä on asettanut hankkeelle neljä valmisteluryhmää, jotka ovat: (1) Toimintamalliryhmä, (2) Henkilöstöryhmä, (3) Talousryhmä ja (4) Tietohallintoryhmä. Valmisteluryhmien kokoonpanot käyvät ilmi liitteestä 2. Valmisteluryhmien raportit toimitetaan hankkeen 1. vaiheen oheisaineistona ao. kuntien ja sairaanhoitopiirin käyttöön. Hankkeessa ulkopuolisena asiantuntijana on toiminut VTM Seppo Tuomola projektipäällikön tehtävässä. Hankkeen aikana ohjausryhmä on kokoontunut 7 kertaa ja valmisteluryhmät kukin 4 kertaa. Ohjausryhmä on kokouksessaan päättänyt toimittaa perustamissopimuksen ja tässä esitettävän perustamissuunnitelman Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien hyväksyttäväksi. 2. SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEEN TARKOITUS Seututerveyskeskushankkeen tarkoituksena on suunnitella kunta- ja palvelurakenne-uudistuksesta annetussa puitelaissa esitetty vaihtoehto perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien hoitamisesta kyseiset tehtävät kuntayhtymän hoidettaviksi antamalla. Puitelain 4. :ssä edellytetystä po. palvelujen väestöpohjavaatimuksesta huolehtiminen suunnitellaan hankkeessa toteutettavaksi puitelain 5. :n 2. momentin sekä 6 :n 3 momentin mahdollistaman kuntayhtymän toimesta. Tämän mukaisesti palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta huolehtii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, jossa järjestely toteutetaan kunnallisen liikelaitoksen muodossa. Tässä perustamissuunnitelmassa on keskitytty järjestämisvastuun siirtoa ja liikelaitoksen perustamista koskevan valmistelun saamiseen siihen vaiheeseen, että riittävät tiedot ja 7

8 edellytykset kuntien ja sairaanhoitopiirin asiaa koskevaan päätöksentekoon ovat olemassa. Sen jälkeen, kun perustamispäätökset tulevat tehdyiksi, hanke jatkuu toimeenpanosuunnittelulla, mitä koskevaa jatkotyötä varten laaditaan erikseen oma työsuunnitelmansa. 3. JÄRJESTÄMISVASTUUN, PALVELUTUOTANNON JA RAHOITUKSEN KÄSITTEET SEUTUTERVEYSKESKUSHANKKEESSA Kuten edellä on todettu, kuntien ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken tehdyssä aiesopimuksessa lähdetään siitä, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen tehtävien järjestämisvastuu ja po. toimintojen palvelutuotanto siirretään sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Siirtoon liittyvillä käsitteillä tarkoitetaan tässä puitelain ja valmisteilla olevien terveydenhuoltolain ja sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain pohjalta seuraavaa. Järjestämisvastuu Järjestämisvastuulla tarkoitetaan puitelain mukaan sitä, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen järjestämistä varten kunnalla tai yhteistoiminta-alueella tulee olla vähintään asukkaan väestöpohja, jota varten kunta, isäntäkunta tai kuntayhtymä vastaa palvelujen järjestämisestä. Terveydenhuoltolakityöryhmän ehdotuksen mukaan kunta, isäntäkunta tai kuntayhtymä vastaa palvelujen järjestämisestä yhdenvertaisesti koko alueellaan sekä siitä kuinka palvelut järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisiksi kuin kuntalaisten terveydentila ja siihen vaikuttavien tekijöiden seurannan perusteella arvioitu sekä lääketieteellisesti tai hammaslääketieteellisesti perusteltu tarve edellyttävät. Järjestämisvastuu tarkoittaa siis huolehtimista siitä, että väestölle turvataan palvelut riippumatta siitä, miten ne tuotetaan. Tässä perustamissuunnitelmassa lähdetään siitä, että yllä todettu järjestämisvastuu siirretään kuntayhtymälle, jona toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Järjestämisvastuun siirto koskee siis perusterveydenhuoltoa ja jäljempänä määriteltäviä sosiaalitoimen tehtäviä. Siirtyvään järjestämisvastuuseen kuuluu väestön palvelutarpeiden, palvelutason, palvelurakenteen ja palvelujen laatutason määrittely ja sitä koskeva suunnittelu ja päätöksenteko sekä tämän mukaisesti tehtävät palvelusopimukset siirretyn järjestämisvastuun piiriin kuuluvien palvelujen hankkimiseksi sopijapuolina olevien kuntien väestölle. Järjestämisvastuun hoitaminen toteutetaan jäljempänä kuvatun mukaisesti sairaanhoitopiiriin perustettavan järjestämistoimikunnan toimesta, joka toimii puitelain tarkoittamana yhteisenä toimielimenä, ja jossa on kaikkien sopijapuolina olevien kuntien ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän edustus. Kuntien erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu kuuluu myös järjestämistoimikunnalle. Seututerveyskeskus toimii järjestämistoimikunnan ja siinä edustettuina olevien kuntien asiantuntijana erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisessä. Palvelutuotanto Puitelain ja sen perustelujen keskeinen tarkoitus on, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvän sosiaalitoimen yksiköiden väestöpohja ja koko muodostavat eheän toiminnallisen kokonaisuuden, joka ei olisi haavoittuva. Seututerveyskeskuksen toiminta ja palvelutuotanto suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa siten, että niistä muodostuu alueellisesti yhtenäinen toiminnallinen kokonaisuus. Järjestely varmentaa kuntalaisten mahdollisuuden käyttää palveluja joustavasti kuntarajat ylittäen. 8

9 Palvelujen tuottamisesta on valmisteilla olevassa terveydenhuoltolaissa (13 ) todettu, että kunta, yhteistoiminta-alue, terveyspiiri tai sairaanhoitopiiri voi tuottaa palvelut itse, sopimuksin keskenään, olemalla jäsenenä palveluja tuottavassa kuntayhtymässä, hankkimalla palveluja muilta julkisilta tai yksityisiltä palvelun tuottajilta tai antamalla palvelunkäyttäjälle palveluseteli. Palvelujen tuottaminen voidaan myös kokonaan erottaa järjestämisvastuusta ns. tilaaja-tuottaja mallin avulla. Lisäksi kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien säännösten mukaisesti palvelujen tuottamista varten voidaan perustaa kunnallisia liikelaitoksia. Palvelutuotannon siirto merkitsee sitä, että siirtyvien palvelujen piirissä toimiva henkilöstö siirtyy palveluja tuottavan isäntäkunnan tai kuntayhtymän palvelukseen liikkeen luovutusta koskevien periaatteiden mukaisesti ja että irtain käyttöomaisuus sekä aineettomat sopimukset ja velvoitteet siirtyvät uudelle palveluntuottajalle. Tässä perustamissuunnitelmassa lähdetään siitä, että sopijapuolina olevat kunnat siirtävät omissa yksiköissään sekä terveydenhuollon kuntayhtymien yksiköissä, joissa ovat jäseninä, tuotettavat palvelut Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymään perustettavan liikelaitoksen tuotettavaksi. Siirtyvien toimintojen määrittelyssä on lähdetty siitä, että perusterveydenhuollon toiminnot kokonaisuudessaan samoin kuin näihin kiinteästi liittyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut siirtyvät liikelaitoksen tuotettaviksi. Rahoitusvastuu Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusvastuu ei tule puitelain tai valmisteilla olevan uuden lainsäädännön mukaan muuttumaan, vaan palvelut rahoitetaan edelleen peruskuntien toimesta. Kustannusten kohdentumisesta kunnille voidaan kuitenkin järjestämisvastuuta ja palvelujen laskutusta koskevien sopimusten pohjalta sopia vaihtoehtoisia menettelyjä. Tässä perustamissuunnitelmassa lähdetään siitä, että kuntien rahoitus määräytyy palvelujen todellisen käytön mukaan yksikkökohtaisesti suoritettavan, todellisiin kustannuksiin perustuvan hinnoittelun pohjalta. Jatkossa kuntien on mahdollista sopia rahoituksesta ja kustannusten kuntakohtaisesta kohdentumisesta järjestämistoimikunnassa, jossa kullakin sopijapuolena olevalla kunnalla on edustus. 4. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TAVOITTEET JA TOIMINTAPERIAATTEET Seututerveyskeskuksen perustaminen merkitsee sekä perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen toimintojen järjestämisvastuun että palvelujen tuottamisen siirtämistä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä hoidettavaksi. Näin ollen tavoitteet ja toimintaperiaatteet koskevat sekä palvelujen järjestämisvastuuta että tuottamista. Seututerveyskeskuksen muodostamiselle asetettavat tavoitteet Seututerveyskeskuksen tavoitteiden asettamisen lähtökohtina ovat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain ja kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevat säännökset sekä kuntien ja sairaanhoitopiirin tekemä aiesopimus. Lisäksi liikelaitoksen tavoitteen asettelussa otetaan huomioon valmisteilla olevien terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain ehdotetut säännökset sekä kuntalain kuntien yhteistoimintaa koskevat säännökset (76 ). Suunniteltava uudelleen järjestely tarkoittaa siis kahta eri asiaa: Kuntien järjestämisvastuu siirretään sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle siirron piiriin kuuluvaksi määriteltyjen toimintojen osalta Erikseen sovittavat palvelut ja niiden tuotanto sekä tähän liittyvä henkilöstö, 9

10 aiesopimuksessa todettu omaisuus sekä oikeudet ja velvoitteet siirretään perustettavalle liikelaitokselle Seuraavassa esitettävät tavoitteet ja toimintaperiaatteet koskevat sekä järjestämisvastuun siirtämistä että palveluja tuottavan liikelaitoksen perustamista. Tavoitteiksi asetetaan: Väestön terveyden edistäminen Valtakunnalliset tavoitteet väestön terveyden edistämiseksi otetaan huomioon keskeisenä painopisteenä sekä järjestämisvastuun toteuttamisessa että palvelujen tuottamisessa. Muodostuvaa suurempaa organisaatiokokoa hyödynnetään ennalta ehkäisevissä ja varhaistoteavissa toiminnoissa. Palvelujen tasapuolinen saatavuus Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen erikseen määriteltävät palvelut ovat saavutettavissa kaikissa järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtäneissä kunnissa mahdollisimman tasapuolisesti etäisyyksistä ja kuntakoosta riippumatta. Samalla huolehditaan siitä, että kansalliset tavoitteet potilaiden hoitoon pääsystä ja valintamahdollisuuksista toteutuvat. Lähipalvelujen turvaaminen Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen erikseen määriteltävät palvelut jäsennetään (1) lähipalveluihin, (2) lähipalveluja keskitetymmin tuotettaviin palveluihin eli lähiseutupalveluihin ja (3) sairaanhoitopiirin alueella keskitetysti tuotettaviin palveluihin. Lähipalveluilla tarkoitetaan kuntalaisten normaalien asiointiyhteyksien päästä saavutettavissa olevia, tavallisimmin tarvittavia palveluja, ja näiden saaminen turvataan kaikissa järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtäneissä kunnissa. Palvelurakenteen tasapainottaminen Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen erikseen määriteltävien palvelujen kuuluessa samaan liikelaitosorganisaatioon luodaan organisaation sisäisin järjestelyin tasapainoinen ja kustannustehokas palvelurakenne siten, että lähipalveluja tuetaan yli kuntarajojen seudullisesti/alueellisesti ja että keskitettäviä palveluja (kuten esim. päivystys, diagnostiset palvelut, lääke- ja apuvälinehuolto, hankinnat sekä tukipalvelut) kootaan riittävän suuriksi, haavoittumattomiksi yksiköiksi. Palveluketjujen sujuvoittaminen Liikelaitoksen toimintamalli perustetaan asiakkaan/potilaan palveluketjujen sujuvoittamiseen siten, että merkittävimmät palveluketjut kuvataan ja yhtenäistetään ottaen huomioon mm. erikoissairaanhoidon rooli ja konsultaatioiden hyödyntäminen. Uusien, innovatiivisten palveluratkaisujen aikaansaaminen Yhtenä toimintakokonaisuutena toimiva seututerveyskeskus tekee mahdolliseksi uusien palvelurakennetta, palvelujen järjestämistapaa ja palvelujen sisältöä (palvelukonseptit) koskevien ratkaisujen kehittämisen. Tähän tulisi pyrkiä kaikissa toiminnoissa ennakkoluulottomasti. Vetovoimaisen toimintakulttuurin luominen Liikelaitoksen organisoinnissa ja toimintatapojen määrittelyssä lähdetään siitä, että liikelaitos koetaan henkilöstön keskuudessa myönteiseksi työyhteisöksi, jossa toiminnalliseen liikkumavaraan, kannustavuuteen, urakehitykseen ja rekrytointivetovoimaan kiinnitetään erityistä huomiota. Erityisenä vetovoimatekijänä on pidettävä osaamisen ylläpitämistä ja jatkuvaa kehittämistä, missä synergiaedut sairaanhoitopiirin osana toimimisesta hyödynnetään. 10

11 Seudullisen yhteistyön lisääminen Tavoitteena on, että seututerveyskeskus ja Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alue, johon tämänhetkisten päätösten mukaisesti tulevat kuulumaan lukien Jyväskylän kaupunki, Uurainen, Muurame ja Hankasalmi, muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Näin toimien luodaan edellytykset sille, että palveluiden tuottajat voivat toimia riittävän joustavasti tilanteessa, jossa tekeillä olevan terveydenhoitolain mukaisesti asukkailla tulee oleman mahdollisuus valita hoitopaikkansa. Näin suunniteltu ja toteutettu toimintamalli toimii joustavasti myös tilanteissa, jos ja kun kuntajaotus Jyväskylän seudulla vastaisuudessa muuttuu. Kustannusten hallinnan edistäminen Liikelaitos toimii liikkeenjohdollista toimintatapaa terveydenhuoltoon soveltaen ja huolehtii palvelujen tuottamisesta tuottavasti ja vaikuttavasti. Tavoitteeksi asetetaan, etteivät kuntien tarvevakioidut kustannukset nouse järjestämisvastuunsa siirtäneiden kuntien nykyisistä yhteenlasketuista kustannuksista. Tämä merkitsee sitä, että kustannusten absoluuttisen reaalikasvun tulisi pysyä enintään tarpeen kasvun tasolla (THL:n tutkimus tarve- ja olosuhdevakioiduista kustannuksista, Helsinki 2009). Käytännössä tämä merkitsee sitä, että kustannukset kasvavat vähemmän kuin palvelujen tarve kasvaa ja että järjestelyjen kohteena olevien toimintojen kustannustaso on edullisempi kuin maassa keskimäärin. Seututerveyskeskuksen muodostamista koskevassa valmistelutyössä noudatetaan ja konkretisoidaan yllä kuvattuja tavoitteita. Luonnollisesti tavoitteen asettelua tarkistetaan ja täydennetään sen mukaan kuin seututerveyskeskuksen strategisessa suunnittelussa toiminnan käynnistyttyä sovitaan. Seututerveyskeskuksen toimintaperiaatteet Seututerveyskeskuksessa noudatettavia toimintaperiaatteita ovat seuraavat: Tilaaja-tuottaja asetelmaan perustuvan sopimusohjauksen soveltaminen Kuten edellä on todettu, sekä järjestämisvastuu että palvelutuotanto siirtyvät sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle. Kun sairaanhoitopiirillä ei ole järjestämisvastuuta muiden kuntayhtymänsä jäsenkuntien perusterveydenhuollosta eikä sosiaalitoimen piiriin kuuluvista toiminnoista, on perusteltua, että järjestämisvastuusta huolehditaan yhteistyöjärjestelyin järjestämisvastuunsa siirtäneiden kuntien kanssa. Tätä varten sairaanhoitopiiriin muodostetaan järjestämisvastuunsa siirtävien kuntien ja sairaanhoitopiirin yhteinen toimielin, järjestämistoimikunta (vrt. puitelain yhteistoiminta-alueen yhteisen toimielimen muodostamista koskevat säännökset). Vaikka juridisesti järjestämisvastuusta huolehtii sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, lähdetään tässä siitä, että sairaanhoitopiirin sisällä järjestämisvastuuta koskeva tehtävien suorittaminen delegoidaan järjestämistoimikunnalle. Palvelujen tuotannosta huolehtii aiesopimuksen mukaisesti sairaanhoitopiiriin perustettava seututerveyskeskuksen liikelaitos. Liikelaitoksena toimivan seututerveyskeskuksen tehtäviin ei kuitenkaan kuulu järjestämisvastuun hoitaminen (vrt. kuntalain liikelaitossäännökset), joten tilaaja-tuottaja asetelman soveltaminen järjestämistoimikunnan ja liikelaitoksen kesken on luontevaa. Sen toteuttamisessa on hyödynnettävissä sairaanhoitopiirin nykyistä yhteissuunnittelu- ja sopimusohjausjärjestelmää sitä edelleen kehittäen ottaen huomioon, että sopijapuolina olevien kuntien erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu kuuluu nyt uudessa tilanteessa järjestämistoimikunnalle. Liikelaitos voi kuitenkin toimia kuntiensa asiantuntijana erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisessä. Liikelaitoksena toimivan seututerveyskeskuksen toiminnassa ja taloudessa sovelletaan nykyaikaisia liikkeenjohdollisia periaatteita 11

12 Seututerveyskeskuksen liikelaitos muodostetaan kuntalain liikelaitossäännösten pohjalta. Tämä edellyttää sitä, että liikelaitoksen toiminnassa noudatetaan liikkeenjohdollisia periaatteita. Tällaisia ovat erityisesti: Asiakaslähtöisyys; liiketoiminnan ytimen muodostavat asiakkaille/potilaille tuotettavat palvelut, niiden saatavuus ja laatutaso. Asiakkuuden tulisi olla tärkein toimintaa ohjaava tekijä Tuloksellisuus; liikelaitoksen toimintatapaan kuuluu jatkuva tuottavuuden parantaminen sekä hyvän kustannus-tehokkuuden aikaansaaminen. Terveydenhuollossa kustannus-tehokkuus merkitsee ensisijaisesti kustannus-vaikuttavuuden hallintaa. Toisin sanoen käytettävissä olevilla panoksilla tulisi saada aikaan myönteisiä vaikutuksia kuntalaisten terveyteen ja terveysongelmiin. Em. asioiden mittaamiseen tulee kiinnittää huomiota Kannustavuus; liikkeenjohdollisessa toiminnassa korostetaan menestymisen ja hyvien tulosten palkitsemista. Kannustamisjärjestelmän kehittämiseen tulisi täten kiinnittää huomiota Toimintavapauksien ja vastuiden selkeys; liiketoiminta perustuu tulosvastuuseen, mutta myös tiettyyn toimintavapauteen tulosten saavuttamisessa. Tämä tulisi ottaa huomioon liikelaitoksen johtamisessa ja säännöstössä Toiminnan ja talouden läpinäkyvyys; liikelaitoksen kirjanpidon, tilinpäätösten ja raportoinnin tulisi olla läpinäkyvää ja omistajaohjauksen käytössä. Kyseen ollessa 8 kunnan järjestämisvastuun siirtoon perustuvasta palvelutuotannosta raportoinnin tulee omistajaohjauksen ohella erityisesti palvella po. kuntia Liikelaitos toimii sisäisesti yhdenmukaisella tavalla Puitelain keskeinen tarkoitus on, että perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen toiminnot muodostavat eheän toiminnallisen kokonaisuuden. Liikelaitoksen toiminnassa tulisikin lähteä siitä, että sen sisäisessä organisoinnissa noudatetaan jäsennystä lähipalveluihin, lähiseutupalveluihin ja alueellisesti keskitettyihin palveluihin, po. palvelut tuotetaan yhdenmukaisella tavalla liikelaitoksen sisällä, palvelujen johtamiseen ja koordinointiin liikelaitoksessa kiinnitetään erityistä huomiota, sisäisen toimintayhtenäisyyden turvaamiseksi tulisi liikelaitoksella olla laatujärjestelmä tai kaikkia sen yksiköitä koskevat yhdenmukaiset laatukriteerit sekä mittarit laadun arvioimista ja kehittämistä varten, liikelaitoksella on yhteiset ja samat tietojärjestelmät heti toiminnan käynnistyessä Rekisterinpitäjänä toimii juridisesti vastuun kantava oikeushenkilö eli sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Liikelaitoksen taloudesta huolehditaan aiheuttamisperusteisesti ja kustannusneutraalisti sairaanhoitopiirin muiden jäsenkuntien että sairaanhoitopiirin muiden yksiköiden suhteen Liikelaitoksella on mahdollisuus hyödyntää sairaanhoitopiirin palveluja erikseen sovittavalla tavalla. Periaatteena tällöin on, että liikelaitoksen ja muiden sairaanhoitopiirin yksiköiden välisessä palvelujen vaihdannassa toimitaan ns. kumppanuussopimuksen pohjalta, mikä merkitsee mm. sitä, että palvelujen vaihdannasta suoritetaan kustannusperusteinen hinta, kustannuslaskennalla varmistaudutaan siitä, että palvelujen vaihdanta on kustannusneutraalia suhteessa sairaanhoitopiirin muihin jäsenkuntiin ja niiden käyttämiin sairaanhoitopiirin palveluihin, liikelaitoksen laskutus perustetaan omakustannusperusteiseen palvelujen hinnoitteluun. Kunta maksaa palveluista sen mukaan, mitä palveluja ja mitä yksiköitä se käyttää Liikelaitoksen toiminta on kuntayhtymän järjestämää kunnallista toimintaa, jonka piiriin kuuluvia palveluja ei ensisijaisesti kilpailuteta 12

13 Liikelaitos toimii kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien säännösten mukaisena kunnallisen toiminnan muotona. Kilpailuttamiskysymyksen näkökulmasta tämä tarkoittaa seuraavien periaatteiden noudattamista: Liikelaitos muodostetaan ensisijaisesti sinne sovitun palvelutuotantonsa siirtäneiden kuntien väestölle tuotettavia palveluja varten, eivätkä liikelaitoksen tuottamat palvelut kuulu julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisiin kilpailutettaviin palveluihin Järjestämisvastuunsa sairaanhoitopiirille siirtäneet kunnat eivät myöskään kilpailuta siirtyviin toimintoihin kuuluvia palvelujaan liikelaitoksen ja muiden palvelun-tuottajien kesken, sillä kilpailuttamista koskeva päätöksenteko kuuluu järjestämisvastuuseen, josta huolehtii sairaanhoitopiirin järjestämistoimikunta Mikäli liikelaitos ei esim. työvoimapulasta, poikkeustilanteista tai muista vastaavista syistä voi tuottaa sovittuja palveluja, se voi toteuttaa palvelut alihankintojen avulla ne muilta palveluntuottajilta ostamalla Kaikkia em. toimintaperiaatteita noudatetaan sekä liikelaitoksen toiminnan käynnistyttyä että myös liikelaitoksen perustamista koskevissa valmistelutehtävissä. 5. SEUTUTERVEYSKESKUKSELLE JA MUILLE PALVELUJEN TUOTTAJILLE SIIRRETTÄVÄT TOIMINNOT Siirrettäviä toimintoja koskevat ehdotukset perustuvat toimintamalliryhmän työhön, jota koskeva loppuraportti on kokonaisuudessaan mukana hankkeen 1. vaiheen oheisaineistossa. Seututerveyskeskuksen liikelaitokseen siirtyvät toiminnot Siirtyvien toimintojen määrittelyssä on lähdetty siitä, että perusterveydenhuollon toiminnot kokonaisuudessaan samoin kuin näihin kiinteästi liittyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut siirtyvät liikelaitoksen tai sairaanhoitopiirin muiden yksiköiden tuotettaviksi. Vanhustenhuoltoon liittyvien palvelujen osalta lähtökohtana on ollut, että siirtyvät toiminnot ainakin alkuvaiheessa määräytyvät paikallisten kuntakohtaisten olojen mukaan. Kunnissa, joissa koko vanhusten kotihoito, palveluasuminen ja laitoshoito ovat toimivana ja eheänä palvelujärjestelmänä organisoitu kunnan sosiaalitoimen yhteyteen, ei tehdä liikelaitoksen aloittamisvaiheessa muutoksia näissä palveluissa. Muilta osin vanhusten pitkäaikainen laitoshoito siirtyy liikelaitoksen tehtäväksi. Kaikissa hankkeeseen osallistuvissa kunnissa on jo muodostettu kotisairaanhoidosta ja kotipalvelusta sosiaalitoimeen yhteinen kotihoidon toiminta. Se on kunnittain kytketty palveluasumiseen muodostaen toiminnallisen kokonaisuuden. Myös pitkäaikainen laitoshoito on valtaosaltaan kuntien sosiaalitoimen tehtävänä. Keuruulla pitkäaikaishoitoa on tällä hetkellä jonkin verran myös terveyskeskussairaalan yhteydessä, mutta po. toiminta on siirtymässä kokonaisuudessaan kunnan sosiaalitoimeen ennen seututerveyskeskuksen aloittamisesta. Myös Petäjävedellä terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon sijoittuminen on selvityksen kohteena. Konnevedellä pitkäaikainen laitoshoito ja terveyskeskussairaala muodostavat kiinteän toiminnallisen kokonaisuuden, ja se siirtyy jatkossa kokonaan seututerveyskeskuksen toiminnaksi. Muissa kunnissa pitkäaikaishoito sijoittuu kunnan sosiaalitoimeen eikä siirry seututerveyskeskuksen toiminnaksi vuoden 2011 alussa. Siirtyviin tehtäviin kuuluvat myös huumevieroitus- ja korvaushoidot sekä nykyiset terveyskeskusten tuottamat alkoholin käytön katkaisuhoidot. Lisäksi merkittävänä tehtävänä siirtyy psykiatrisen palveluasumisen järjestäminen, joka nykyisin on ollut osittain terveyskeskusten ja useimmiten kuntien sosiaalitoimen tehtävänä. Psykiatrinen palveluasuminen on valtaosaltaan järjestetty ostopalveluina. Mielenterveyspalvelujen, muun aikuispsykiatrian avohoito ja psykiatrian palveluasuminen sijoittuvat seututerveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueelle. Ratkaisua 13

14 valmisteltaessa otetaan huomioon seudullinen yhteistyö Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa. Sairaanhoitopiirin muun toiminnan yhteyteen siirtyvät toiminnot Sairaanhoitopiirin laboratorioliikelaitoksen (Keslab) tehtäväksi siirtyy laboratoriopalvelujen tuottaminen niin, että etäisyydet huomioiden paikallisesti turvataan toiminalle välttämätön analytiikka. Tietojärjestelmäpalvelut siirtyvät sairaanhoitopiirin liikelaitokselle (MediKes). Lisäksi seututerveyskeskus hankkii lääke- ja materiaalihuollon palvelut sairaanhoitopiirin asianomaisilta yksiköiltä. Sairaankuljetuksen järjestäminen siirtyy sairaanhoitopiirin tehtäväksi, kun se lainsäädännön osalta on mahdollinen. Lääkärien yöpäivystyksen ja keskitetyn päivystyksen tuottaa sairaanhoitopiirin päivystysyksikkö sekä suun terveydenhuollon viikonloppujen päivystyksen Jyväskylän terveyskeskus. Radiologia siirtyy sairaanhoitopiirin radiologian vastuualueen. Po. järjestelyn yksityiskohdat selvitetään seututerveyskeskuksen toimeenpanosuunnittelun yhteydessä. Pääosa tukipalveluista siirtyy sairaanhoitopiirin ao. yksiköiden tuottamiksi. Tukipalvelujen järjestämistä käsitellään lähemmin jäljempänä. Muille palveluntuottajille siirtyvät toiminnot Työterveyspalvelut ehdotetaan siirrettäväksi Jyväskylän seudun työterveydenhuollon liikelaitokselle valmisteilla olevan erillisen selvitystyön (Seitti hanke) mukaisesti. Arvio siirtyvästä henkilöstöstä Seututerveyskeskukseen siirtyvät toiminnot ja niiden piiriin kuuluvat virat ja toimet on selvitetty kuntakohtaisesti. Tehdyn kartoituksen ja sen perusteella tehdyn tämänhetkisen arvion mukaan seututerveyskeskukseen on siirtymässä 476 virkaa/tointa. Tähän lukuun eivät sisälly kaikki seututerveyskeskuksen johtamiseen ja hallintoon tarvittavat virat ja toimet. Selvittämättä on mm. Palokan kuntayhtymän johdon, talous- ja henkilöstöhallinnon jakautuminen Jyväskylän terveyskeskukseen ja seututerveyskeskukseen. Siirtyvien vakanssien määrä tarkentuu toimeenpanovalmistelun kuluessa. Peruskuntiin jää vanhusten kotihoidon, palveluasumisen ja pitkäaikaislaitoshoidon tehtäviin 443 virkaa/tointa. Tämän perustamissuunnitelman liitteenä 3 esitetään luettelo seututerveyskeskukselle siirtyvistä toiminnoista sekä kuntakohtaiset tiedot seututerveyskeskukseen tämänhetkisen arvion mukaan siirtyvistä viroista ja toimista sekä peruskuntiin vanhuspalveluihin jäävistä viroista ja toimista. Käytännössä virat lakkautetaan nykyisissä organisaatioissa ja perustetaan seututerveyskeskukseen. Periaatteena siirrossa on, että mikäli yli puolet viran/toimen tehtävistä kuuluu siirtyvän toiminnan piiriin, siirto seututerveyskeskukseen toteutetaan. Muussa tapauksessa virka/toimi jää kuntaan. Mikäli kunnassa/terveyskeskuksessa useampi henkilö tekee siirtyvän toiminnan piiriin kuuluvia osatyöpanoksia, lasketaan työpanos yhteen ja näin muodostuvaa kokonaistyöpanosta vastaava virka/toimimäärä siirtyy seututerveyskeskukseen. Siirtyviä toimintoja koskevat tarkistukset 14

15 Tarkoitus on, että siirtyvien toimintojen laajuutta sekä siirtyvien ja kuntiin jäävien toimintojen rajanvetoa arvioidaan uudelleen vuonna 2012, mikäli terveydenhuoltolaki sekä siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaki ja vastaavat sosiaalitoimen lait edellyttävät muutosta seututerveyskeskuksen ja kuntien sosiaalitoimen tehtäväjakoon. 6. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN TOIMINTAMALLI Seututerveyskeskuksen toimintamallia koskevat ehdotukset perustuvat toimintamalliryhmän työhön, jota koskeva loppuraportti toimitetaan hankkeen 1. vaiheen oheisaineistona ao. kuntien ja sairaanhoitopiirin käyttöön. Toimintamallilla tarkoitetaan sitä, miten ja mitkä palvelut tuotetaan kuntalaisille lähipalveluina eli kuntalaisten lähimpien asiointialueiden sisällä, mitkä lähiseutupalveluina ja mitkä kokonaisuudessaan liikelaitoksen toiminta-alueella keskitetysti tuotettuina. Lähipalveluilla tarkoitetaan neuvolapalveluja, hoitajien, lääkärien ja hammashoidon henkilöstön vastaanottopalveluja, kouluterveydenhuoltoa ja laboratorion näytteenottopalveluja. Näitä seututerveyskeskus tuottaa lähipalveluna jokaisessa kunnassa, pienimmissä kunnissa vain osa-aikaisesti ja suurimmissa kunnissa osaa palveluista useammassakin toimipaikassa. Lähipalvelut toimivat yhteistyössä peruskunnan sosiaalitoimen kanssa, jonka tehtävänä on seututerveyskeskuksen perusterveydenhuoltoon läheisesti liittyvinä toimintoina kotihoidon, palveluasumisen ja isolta osalta pitkäaikaishoidon palvelutuotanto. Lähiseutupalveluilla tarkoitetaan terveyskeskustoimintaan liittyviä tutkimuksia ja hoitoja, esim. terveyskeskussairaalan hoidot, röntgentutkimukset tai erityistyöntekijöiden palvelut, joiden tuottaminen on mahdollista vain keskitetymmin suurimmilla terveysasemilla eikä niitä voida tuottaa jokaisessa kunnassa. Lähiseutupalvelujen tuottamisessa tehdään yhteistyötä myös Jyväskylän kaupungin yhteistoiminta-alueen kanssa. Tavoitteena on tehdä tarvittavat sopimukset organisaatiorajojen yli tapahtuvasta palvelujen käytöstä. Lähiseutupalveluista työterveyshuollon järjestämisvastuun siirtäminen kokonaisuudessaan Jyväskylän työterveyden liikelaitokselle on selvitettävänä. Mielenterveyspalvelujen, muun aikuispsykiatrian avohoito ja psykiatrian palveluasuminen sijoittuvat seututerveyskeskuksen tai sairaanhoitopiirin psykiatrian toimialueelle. Ratkaisua valmisteltaessa otetaan huomioon seudullinen yhteistyö Jyväskylän yhteistoiminta-alueen kanssa. Röntgentutkimustoiminta tuotetaan sairaanhoitopiirin radiologian vastuualueen toimesta. Keskitettynä palveluna tuotetaan ne sairaanhoidon palvelut, jotka vaativat erikoisosaamista tai tehokkaan tuotannon toteuttamiseksi laajan väestöpohjan. Myös kliinisiin toimintoihin liittyviä tukipalveluja järjestetään keskitetysti tukeutuen sairaanhoitopiirin olemassa oleviin järjestelmiin. Yöpäivystys jatkuu nykyisen mallin mukaisesti keskitetysti sairaanhoitopiirin päivystysyksikössä. Alkuvuodesta tehdyn ja kevään 2009 alueellisissa muutosseminaareissa hyväksytyn Keski-Suomen maakunnan terveydenhuollon päivystystoiminnan kokonaissuunnitelman mukaisesti keskitetty ilta- ja viikonloppupäivystys järjestetään jatkossa sairaanhoitopiirin päivystyksen toimesta Jyväskylän seudulla keskussairaalan päivystysyksikössä ja Palokan terveysasemalla. Palokan terveyskeskuksen toiminta seudullisena yksikkönä ja osana perusterveydenhuollon maakunnallista päivystysjärjestelmää edellyttää yhteissuunnittelua Jyväskylän kaupungin kanssa. Tavoitteena tulee olla se, että Palokan terveyskeskus säilyy Palokan perusterveydenhuollon kuntayhtymän purkamisenkin jälkeen toiminnallisena kokonaisuutena, jossa voidaan joustavasti tutkia ja hoitaa eri kunnista kotoisin oleva potilaista. 15

16 Laboratoriopalvelut, radiologian palvelut, tietojärjestelmäpalvelut, lääkehuollon ja materiaalihuollon tuottavat sairaanhoitopiirin asianomaiset yksiköt. Sairaankuljetus siirretään sairaanhoitopiirin asianomaisen yksikön järjestämisvastuulle heti, kun se lainsäädännön osalta on mahdollinen. Suun terveydenhuollon viikonlopun päivystyksen tuottaa Jyväskylän terveyskeskus ja pohjoisen Keski-Suomen osalta siellä toimiva päivystysrengas. Liitteenä 3 on esitetty palvelutuotantoa koskeva toimintamalli kuntakohtaisesti seututerveyskeskuksen toiminnan käynnistyessä. Toimintamallista on hankittu kuntien lausunnot ja niiden mukaan kunnat ovat hyväksyneet sen, että vuosina lähipalvelupalveluverkosto sekä yhteistoiminta ja työnjako seututerveyskeskuksen ja kunnan sosiaalitoimen välillä tarkistetaan. 7. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN ORGANISAATIO Seututerveyskeskuksen organisaation muodostamisessa lähdetään siitä, että päätöksenteossa, toiminnan ohjauksessa ja johtamisessa eriytetään (1) järjestämisvastuuta koskeva päätöksenteko ja ohjaus sekä (2) liikelaitoksen ohjaus ja johtaminen. Sekä järjestämisvastuuta että palvelujen tuotantoa koskeva käsitetarkastelu on suoritettu luvussa 3. Organisoinnin lähtökohtana on kuntien ja sairaanhoitopiirin välille tehtävä perustamissopimus, jossa kuvataan liikelaitosjärjestelyn tarkoitus sekä järjestelyn toteuttamista koskevat perusteet. Järjestämis- ja tuottamistehtävien organisointi Järjestämis- ja tuottamistehtävien organisointia voidaan kuvata seuraavasti: Päätöksenteko-organisaatio Päätöksentekojärjestelmä muodostuu siis järjestämisvastuuta koskevasta päätöksenteosta 16

17 ja tuottamista koskevasta päätöksenteosta. Po. rooleja voidaan kuvata seuraavasti: Kuten aiemmin on todettu, järjestämis- ja tuottamisvastuiden eriyttäminen merkitsee ohjausjärjestelmänä ns. tilaaja-tuottaja toimintatavan käyttöön ottoa. Toimintatavan puhtaaksi viljelty soveltaminen terveydenhuoltoon on kuitenkin ongelmallista, joten sitä tulee soveltaa ns. kumppanuusperiaatteita noudattaen. Tässä on kyseessä Paras ohjeistuksen mukainen sisäinen kumppanuus toimintatapa, jossa sekä järjestämistoimikunta että palveluja tuottava liikelaitos kuuluvat hallinnollisesti samaan organisaatioon. Liikelaitoksen organisaatiorakenne Organisaatiota määriteltäessä tulee muodostaa näkemykset siitä, miten (1) liikelaitos sijoittuu Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kokonaisorganisaatioon, (2) minkälaiseksi muodostuu liikelaitoksen johto-organisaatio sekä (3) miten liikelaitos organisoidaan toimintayksiköiksi, jotka samalla muodostavat liikelaitoksen työyhteisöt. Liikelaitoksen sijoittuminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kokonaisorganisaatioon Sairaanhoitopiirin kokonaisorganisaatio jäsentyy toimialueisiin. Lisäksi sairaanhoitopiiriin kuuluu liikelaitoksia. Liikelaitokset eivät kuulu sairaanhoitopiirin toimialueisiin, vaan ne ja niiden johtokunnat ovat suoraan sairaanhoitopiirin hallituksen alaisia. Liikelaitosten toiminnassa noudatetaan sairaanhoitopiirin konserniohjetta ja hallintosääntöä sekä muita sovittuja ohjeita ja menettelytapoja. Muodostettava seututerveyskeskuksen liikelaitos on sairaanhoitopiirin muihin liikelaitoksiin rinnastettavissa oleva organisaatioyksikkö. Liikelaitosten päätöksenteko on eriytetty sairaanhoitopiirin muusta päätöksenteosta siten, että liikelaitoksella on johtokunta, joka toimii kuntalain kunnallisia liikelaitoksia koskevien säännösten nojalla. Liikelaitoksia koskevat sairaanhoitopiirin hallintosäännössä esitettävät liikelaitossäännökset. Liikelaitoksen johto Liikelaitoksen johtaminen perustuu järjestämisvastuussa toimivan sairaanhoitopiirin ja kaikkien sopijapuolina olevien kuntien edustajista muodostuvan järjestämistoimikunnan 17

18 valmistelemaan järjestämissuunnitelmaan sekä toimikunnan ja liikelaitoksen välisiin palvelusopimuksiin. Liikelaitoksella on 5-jäseninen johtokunta, jossa on toimialan ja liikkeenjohdon asiantuntemukseen perustuva kokoonpano. Liikelaitoksen johto-organisaation tulee olemaan kevyt ja perustuvan linjanvetoon siitä, että merkittävin osa liikelaitoksen hallintopalveluista ostetaan sairaanhoitopiiriltä. Liikelaitoksen johto muodostuu toimitusjohtajasta ja hänen tukenaan toimivista asiantuntijoista. Liikelaitoksen johdossa toimivia asiantuntijoita ovat hoitotyön ja henkilöstöasioiden sekä yleis- ja taloushallinnon asiantuntijat. Lisäksi liikelaitoksen johdon apuna toimii avustavaa (tämänhetkisen arvion mukaan 1-2 toimistosihteeriä) henkilöstöä, jonka tarve on toimeenpanovalmistelun kuluessa tarkennettava. Liikelaitoksen johdon nimikkeiksi, tehtävä- ja osaamisalueiksi sekä pätevyys-vaatimuksiksi määritellään seuraavaa: Toimitusjohtaja: Toimitusjohtaja johtaa liikelaitoksen toimintaa sekä huolehtii lakisääteisistä kansanterveystyön vastaavan lääkärin tehtävistä. Pätevyysvaatimukseksi määritellään tehtävään soveltuva erikoislääkärin tutkinto sekä johtamis- ja hallintotehtävien tuntemus ja niistä saatu kokemus. Johtava hoitaja: Johtava hoitaja toimii toimitusjohtajan tukena huolehtien henkilöstöhallinnon sekä hoito- ja hoivatyön piiriin kuuluvista tehtävistä. Pätevyysvaatimukseksi määritellään tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä johtamis- ja hallintotehtävien tuntemus ja niistä saatu kokemus. Hallinto- ja talouspäällikkö: Hallinto- ja talouspäällikkö toimii toimitusjohtajan tukena huolehtien yleis- ja taloushallinnon piiriin kuuluvista tehtävistä. Pätevyysvaatimuksiksi määritellään tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä johtamis- ja hallintotehtävien tuntemus ja niistä saatu kokemus. Johto-organisaatiota voidaan kuvata seuraavasti: Liikelaitoksen johtamistehtävässä korostuu tuotannon eli perusterveydenhuollon 18

19 palvelujen ohjaus ja johtaminen ml. laissa säädetyn kansanterveystyöstä vastaavan lääkärin tehtävät ja siten liikelaitoksen toimitusjohtajan pätevyysvaatimukseksi on määriteltävä lääketieteellinen peruskoulutus sekä johtamis- ja hallintotehtävien tuntemus ja niistä saatu kokemus. Edelleen katsotaan tärkeäksi myös se, että liikelaitoksen käytännön johtamisessa tulee ottaa huomioon myös sosiaalitoimen, mielenterveystyön ja päihdetyön tuntemus sekä yhteistyön järjestäminen kuntien sosiaalitoimeen. Toimintayksiköt Kuten aiemmin on todettu, toiminta-organisaation tulee perustua lähipalvelujen ja kuntarajat ylittävien lähiseutupalvelujen sekä keskitettyjen palvelujen tuottamiseen. Organisaation perustaksi ehdotetaan edellä esitetyn kuvion mukaisesti, että toimintayksiköt jäsennetään kolmeen (3) kliinisiä palveluja tuottavaan vastuualueeseen. Vastuualueiden ehdotetaan jakautuvan vastuuyksiköihin, joita ovat liikelaitoksen paikalliset toimipisteet. Yksikköjäsennys noudattaa sairaanhoitopiirin yleistä organisaatiojäsennystä. Kunkin vastuualueen johtajana toimii ylilääkäri ja hänen työparinaan ylihoitaja tai vastaava muu hoitotyön edustaja. Myös vastuuyksikön johdon järjestelyissä ehdotetaan noudatettavan soveltuvin osin työparimallia, mutta vastuualueiden sisäisen organisaatiojaotuksen samoin kuin vastuuyksiköiden johtosuhteiden määrittelyä koskevan lähemmän suunnittelun katsotaan kuuluvan myöhemmin käynnistettävän yksityiskohtaisen toimeenpanosuunnittelun sekä toimivan johdon työn piiriin. Hallintorakennetta, tehtävänkuvia ja pätevyysvaatimuksia tulee tarvittaessa tarkistaa jatkossa. 8. SEUTUTERVEYSKESKUKSEN OHJAUSJÄRJESTELMÄ Seututerveyskeskuksen ohjausta ja johtamista koskevat järjestelyt on yksityiskohtaisemmin suunniteltava toimeenpanosuunnittelun yhteydessä toimivan johdon toimesta. Tässä esitetään kuitenkin keskeiset linjanvedot ohjausjärjestelmää varten. Lähtökohta Ohjausjärjestelmän määrittelyn lähtökohtana on periaate, jonka mukaan palvelujen järjestämisvastuu ja tuottaminen pidetään erillään toisistaan. Tämä näkemys perustuu aiesopimuksen linjanvetoon siitä, että palvelujen tuotannosta huolehtii kunnallinen liikelaitos, mikä kuntalain liikelaitossäännösten mukaan merkitsee ns. tilaaja-tuottaja asetelman soveltamista jollakin erikseen suunniteltavalla tavalla. Kyseessä on kuitenkin yhden ja saman juridisen organisaation sisällä toteutettava järjestely, jossa Parashankkeen valtakunnallisten ohjeiden mukaan on kysymys ns. sisäisestä tilaaja-tuottaja mallista, yhteissuunnittelusta, sopimusohjauksesta ja kumppanuudesta. Suunnittelu- ja ohjausjärjestelmän lähtökohtana tulee olla sekä järjestämistä että tuottamista kuvaava perustehtävä (toiminnan tarkoitus, toiminta-ajatus, missio), jota koskeva maininta tulee olla myös kuntien ja sairaanhoitopiirin välisessä liikelaitoksen perustamissopimuksessa. Järjestämistoimikunnan perustehtävä Järjestämistoimikunnan perustehtävänä on huolehtia Joutsan, Konneveden, Keuruun, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien väestön tarvitsemien perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien päihde- ja 19

20 mielenterveyspalvelujen sekä erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisvastuusta asiaa koskevan lainsäädännön mukaisesti. Kuten aiemmin on todettu, em. kuntien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kesken voidaan erikseen myöhemmin yhteisesti sopia sairaanhoitopiirin perussopimuksen mukaisesti myös muiden kuin yllä todettujen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisvastuusta. Seututerveyskeskuksen perustehtävä Seututerveyskeskuksen perustehtävänä on: vastata järjestämistoimikunnassa määriteltyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalvelujen, lähiseutupalvelujen sekä keskitettyjen palvelujen tuottamisesta Joutsan, Konneveden, Keuruun, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien asukkaille. Periaatteet Yleisinä periaatteina ohjausjärjestelmässä noudatetaan seuraavaa: Ohjausjärjestelmä perustuu tilaaja-tuottaja asetelmaan. Tilaaja-tuottaja mallien puhtaaksi viljelty soveltaminen terveydenhuoltoon on kuitenkin ongelmallista. Siksi ohjausjärjestelmää varten on luotava toimialaan sopivia sovellutuksia, joissa voidaan hyödyntää mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sopimusohjausjärjestelmää. Näin ollen esim. tilaajan ja tuottajan välistä palvelusopimusta ei voida sosiaali- ja terveydenhuollossa laatia tuotekohtaisesti ns. kappaletavarakaupan tapaan, vaan sopiminen on toteutettava muilla, laajempia toimintakokonaisuuksia koskevilla perusteilla Seututerveyskeskuksen muodostamisessa keskeinen linjaus koskee järjestämisvastuusta huolehtimista. Tästä syystä ohjausjärjestelmässä tulee erityistä huomiota kiinnittää väestön tarpeiden, palvelujen saatavuuden ja palvelutason sekä kuntien rahoitusmahdollisuuksien yhteensovittamiseen. Tätä varten ehdotetaan, että järjestämisvastuun toteuttamiseksi laaditaan valtuustokausittain järjestämissuunnitelma, jossa po. yhteensovittaminen suoritetaan Palvelujen tuottajana toimivan liikelaitoksen ohjausjärjestelmässä puolestaan noudatetaan liikkeenjohdollisia periaatteita, joita aiemmin todetun mukaisesti ovat erityisesti: asiakaslähtöisyys, tuloksellisuus, jatkuva tuottavuuden parantaminen, hyvän kustannus-vaikuttavuuden aikaansaaminen, raportoinnin läpinäkyvyys, vastuiden ja valtuuksien selkeys, kannustavuus sekä vetovoimaisen toimintakulttuurin luominen Ohjausjärjestelmän rakenne Kun ohjausjärjestelmässä lähdetään järjestämisvastuun ja palvelutuotannon roolien eriyttämisestä, merkitsee se myös sitä, että kummatkin näkökulmat ovat näkyvissä ohjausjärjestelmässä. Tästä syystä ehdotetaan, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ja kunnat yhdessä valmistelevat järjestämisvastuuta koskevan järjestämissuunnitelman valtuustokausittain, mitä tarvittaessa vuosittain tarkistetaan. Vastaavasti palvelujen tuottamisen puolella liikelaitoksen johtokunta laatii liikelaitokselle palvelujen tuottamista koskevan strategian valtuustokausittain. Myös tätä strategiaa tarkistetaan tarvittaessa vuosittain. Toisen elementin ohjausjärjestelmässä muodostaa vuosittaiset yhteissuunnitteluprosessissa laaditut palvelusopimukset, joita tehdään järjestämisvastuuta 20

21 toteuttavan järjestämisvastuunsa siirtäneiden kuntien sekä sairaanhoitopiirin yhteisen toimielimen ja liikelaitoksen sekä muiden palveluntuottajien välillä. Kolmannen elementin ohjausjärjestelmässä muodostaa toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä talousarviot. Neljännen ohjausjärjestelmä elementin muodostaa seuranta ja raportointi. Ohjausjärjestelmää havainnollistaa seuraava kuvio. Keskeisenä ohjausinstrumenttina ohjausjärjestelmässä voidaan pitää järjestämis-suunnitelmaa, jonka avulla voidaan myös omistaja-ohjausta toteuttaa. Ohjausjärjestelmän osat Ohjausjärjestelmän osat muodostuvat suunnitelmista, talousarvioista ja seurannasta. Seuraavassa esitetään linjanvedot eri osien sisältöä varten, mutta on selvää, että toimeenpanosuunnittelun yhteydessä ja jatkossa toiminnan käynnistyttyä tässä määritellyt linjauksia on konkretisoitava ja tarvittaessa tarkistettava. Järjestämissuunnitelma Järjestämissuunnitelmalla viitataan tässä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain ja valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolain tarkoittaman järjestämisvastuun toteuttamiseen. Järjestämissuunnitelma valmistellaan valtuustokausittain järjestämistoimikunnassa. Järjestämissuunnitelmassa käsitellään ainakin seuraavia asioita: Arviot ja johtopäätökset kuntien väestön tarpeiden ja niihin vaikuttavien tekijöiden kehityksestä Palvelujen saatavuutta, palvelutasoa, palvelurakennetta ja kustannustasoa koskevat tavoitteet Keskeiset seututerveyskeskusten kumppaneiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevat tavoitteet; vrt. Keski-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma - yhteistyötavoitteet vuosille Toiminnan merkittävät muutokset kustannusvaikutuksineen suunnitelmakaudella Omistaja-ohjausta ja investointeja koskevat linjanvedot 21

2. "Keski-Suomen seututerveyskeskuksen perustamissuunnitelma; Seututerveyskeskushankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti", Liite nro 2.

2. Keski-Suomen seututerveyskeskuksen perustamissuunnitelma; Seututerveyskeskushankkeen ensimmäisen vaiheen loppuraportti, Liite nro 2. Joutsan kunnanhallitus 231 21.09.2009 KUNTA- JA PALVELURAKENNEUUDISTUSTA KOSKEVAN PUITELAIN TOTEUTTAMINEN TERVEYDENHUOLLON JA SIIHEN KIINTEÄSTI LIITTYVÄN SOSIAALITOIMEN JÄRJESTÄMISEKSI SEKÄ KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Keski-Suomen seututerveyskeskuksen perustamissuunnitelma

Keski-Suomen seututerveyskeskuksen perustamissuunnitelma KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Seututerveyskeskushanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien yhteishanke

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 9.3.2010 liite nro 2 Perusturvalautakunta 16.3.2010 liite nro 2 Kaupunginhallitus 22.3.2010 liite nro 2

Perusturvalautakunta 9.3.2010 liite nro 2 Perusturvalautakunta 16.3.2010 liite nro 2 Kaupunginhallitus 22.3.2010 liite nro 2 KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Seututerveyskeskushanke Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sekä Joutsan, Keuruun, Konneveden, Laukaan, Luhangan, Multian, Petäjäveden ja Toivakan kuntien yhteishanke

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN SOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA Loviisan kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Lapinjärven kunnanvaltuusto xx.xx.2014 xx 2

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke

Henkilöstön asema sote-uudistuksessa. Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Henkilöstön asema sote-uudistuksessa Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Suolahti 19.11.2014 Keski-Suomen Sote 2020 - hanke Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (Luonnos 18.8.2014) 1 Lain

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista?

Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? Henkilöstö: Mitä minulle tapahtuu? Työnantaja: Miten toimia, että kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteet toteutuvat ja menettely on lakien ja sopimusten mukaista? 1 2.12.2010 Keskeinen säännöstö

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 19.02.10 Mistä on kysymys Mitä uusia mahdollisuuksia Uusikunta avaa terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelujen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA

TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA TYÖRYHMÄN ESITYS A-KLINIKAN JA TERVEYSKESKUKSEN KUNTAYHTYMÄN MIELENTERVEYSPALVELUJEN YHDISTYMISEN TOISESTA VAIHEESTA Perusturvalautakunta 28.4.2015 ( 39): Riihimäen seudun terveyskeskuksen yhtymähallitus

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen

Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen Kaupunginhallitus 400 26.10.2015 Tyks Vakka-Suomen sairaalan ja Uudenkaupungin kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoimintojen yhdistäminen 1591/06.00.00/2015 KHALL 26.10.2015 400 Palvelusopimus Uudenkaupungin

Lisätiedot

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen

Työryhmäraportti. Tietohallinto. Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Työryhmäraportti Nykytilan kuvaus sekä uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Tietohallinto päiväys 13.03.2014 1 Yhteenveto Kotkan ja Haminan tietohallintoyksiköt vastaavat

Lisätiedot

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari

Helsingin kaupungin hankinnat seminaari Helsingin kaupungin hankinnat seminaari 13.9.2011 Hotel Arthur Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty 13.9.2011 Apulaiskaupunginjohtaja Laura Räty Lakisääteisen järjestämisvastuun piiri Arvoverkko - käyttömenot

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba)

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba) Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana Joni Palmgrén (FaT, emba) Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos, SataDiag SataDiag on liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia-

Lisätiedot

Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta

Yhteistoimintasopimus perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sekä palvelutuotannosta Peruspalvelulautakunta 17.11.2014 46 LIITE RNO 19 Kunnanhallitus 1.12.2014 131 LIITE NRO 51 Kuntaliitoksen toimeenpanon valmisteluryhmä 23.10.2012 Yhdistymishallitus 29.10.2012 Kuntien valtuustot: Hirvensalmen

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10

Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa. Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Sosiaali ja terveydenhuolto Uusikunnassa Sosiaali ja terveystoimikunta 16.03.10 Mistä on kysymys Uusi kunta avaa entistä parempia mahdollisuuksia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseksi sekä

Lisätiedot

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO

KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO Kunnanhallitus 61 21.02.2011 Valtuusto 23 28.03.2011 Kunnanhallitus 167 06.06.2011 Valtuusto 42 20.06.2011 KUNTA- JA PALVELURAKENNEMUUTOKSESTA ANNETUN LAIN MUUTOKSET JA KUNTIEN PÄÄTÖKSENTEKO KHALL 61 Valmistelija:

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

KASTE maakunnan näkökulmasta Tarja Myllärinen Etelä-Karjalan alueellinen sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämispäivä 8.5.2008 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri taustaa Huoli väestön ikääntymisen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

!"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0

!#$%&'%()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0 !"#$%&'%"()*+,,+-./0,'%,*12&1%($%,32. 3**$+4(%((0!"##$%&'()*"##"+,-(.-/+0'-0-'1-#%2"'0)+ 3$2$#%/2')4'+0) :"##$7.'()*"##"+;)$2$7

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta

Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014. Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta Perusturvalautakunta 66 30.09.2014 Kaupunginhallitus 306 06.10.2014 Lausunto sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnoksesta PETUR 30.09.2014 66 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama sosiaali-

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ

SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Lautakunnan 5.5.2009 hyväksymä versio SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 1 Yleiset määräykset Pietarsaaren sosiaali- ja terveyslautakunta on se toimielin, jolla sosiaali- ja terveydenhuoltolainsäädännön

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA

SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA luonnos 11.8.2014 SOPIMUS VAKKA SUOMEN SANOMAIN KUNTAYHTYMÄN PURKAMISESTA JA PERUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISESTA 1. Sopimuksen tausta ja tarkoitus Vakka Suomen Sanomain kuntayhtymä (jäljempänä kuntayhtymä )

Lisätiedot

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen

Perhepalvelut. Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alue Lähiesimiesorganisaation perustaminen Perhepalvelut Nimike: perhepalvelujen palveluesimies, virka Tehtävät: Perhepalvelujen palveluesimies

Lisätiedot

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa

Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hyvinvointiseminaari 20.2.2014 Raahessa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä 1.1.2014 Raahe-Siikajoki-Pyhäjoki Väestö 34.570 Henkilöstö

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Lokakuu 2012 STM Kari Haavisto Keskeinen sisältö Hyvinvoinnin edistäminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen hallitusohjelmassa Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.8.2013, tulee voimaan 1.9.2013) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

Kumppanuussopimus Tahto-osa

Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /5 Organisaatiot Porin perusturvan yhteistoiminta-alue (Pori, Merikarvia ja Ulvila) ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2016-2018 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä

Lisätiedot

Kanta-Hämeen sote 2016

Kanta-Hämeen sote 2016 Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona

Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Tehostetun palveluasumisen kilpailutus 2013, Palveluseteli vaihtoehtoisena hankintamuotona Miksi palveluseteli? Lisää asiakkaan/hänen läheistensä valinnan mahdollisuuksia ja vahvistaa itsemääräämisoikeutta

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3

I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 VIRTAIN KAUPUNKI PERUSTURVALAUTAKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ 2 I luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 3 1 Johtosäännön soveltaminen... 3 2 Toiminta-ajatus... 3 II luku PERUSTURVALAUTAKUNTA 3 3 Tehtäväalueet... 3 4 Perusturvalautakunnan

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61)

PERUSTURVAKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ. Kristiinankaupungin kaupunginvaltuuston hyväksymä 10.12.2012 ( 61) Kristiinankaupunki Perusturvakeskuksen johtosääntö 1 Yhteistoimintamenettely 7.12.2010 Perusturvalautakunta 7.12.2010 ( 101) Kaupunginhallitus 13.1.2011( 16) Perusturvalautakunta 25.10.2011 ( 73) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014

Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari. Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaalihuollon tutkimus, koulutus ja kehittäminen työseminaari Tarja Myllärinen 10.4.2014 Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen viidelle alueelle Valtioneuvoston tiedote 23.3.2014 Alueet rakentuvat

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää

Kunnanhallitus ehdottaa, että kunnanvaltuusto päättää Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän purkaminen, Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (Siun sote) perussopimuksen muuttaminen ja näihin liittyvät järjestelyt

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013

Kuntauudistus sote kuntien tehtävät. Kari Prättälä 2.4.2013 Kuntauudistus sote kuntien tehtävät Kari Prättälä 2.4.2013 Kehysriihi + rakennelaki Kuntarakennelaki annetaan eduskunnalle huhtikuun alussa siten, että laki voi tulla voimaan 1.7.2013 alkaen. Kuntien tulee

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Niuvanniemen sairaala 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi la Tiihonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta

LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006. TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta LÄHIPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN SEUTUYHTEISTYÖSSÄ Maaseudun PARAS -seminaari 27.11.2006 TtL, Seutukuntajohtaja Kirsti Ylitalo Oulunkaaren seutukunta Oulunkaaren seutukunta ja Vaala Kuntien väkiluku 30.6.2006

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti Kunnanhallitus 252 01.10.2013 Kunnanhallitus 64 17.03.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän väliraportti KH 01.10.2013 252 Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmisteluryhmän

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN JA JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNNAN KUNTAJAKOSELVITYS SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN TOIMIALARYHMÄN LOPPURAPORTTI 2.11.2007 Pj. Jouni Arnberg JOHDANTO Työvaliokunta nimesi 17.9.2007 neljä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen. Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Kuntajohtajapäivät 29.8.2014 Pori Lausuntokierros http://www.stm.fi/vireilla/lausuntopyynnot Lausuntoaika

Lisätiedot

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu

Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Vaiheistusasetuksen sisältö ja aikataulu Muuta ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnosta ja digitalisaatiosta 26.8.2015 Maritta Korhonen Sisältö Vaiheistusasetus, luonnoksen esittely

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/2 1.6.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 22/2015 1 (5) Kaupunginhallitus Stj/2 1.6.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 22/2015 1 (5) 2 Oy Apotti Ab -nimisen osakeyhtiön perustaminen HEL 2015-005879 T 00 00 00 Päätösehdotus päättää hyväksyä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiin

Lisätiedot

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen

Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa. 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Elämänkaari-malli ja ikäihmisten palvelut Hämeenlinnassa 2.4.2008 /suunnittelupäällikkö Päivi Heinonen Uusi Hämeenlinna palvelujen uudistamisen tavoitteita (HML KH 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014

SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa. Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 SOTE palveluiden tuottaminen Pohjois-Savossa Jussi Huttunen Neuvottelutilaisuus, Tahko 19.9.2014 Tuottajalle asetetut vaatimukset Tuottamisvastuullisella pitää olla kyky vastata ehkäisevistä, korjaavista,

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ

ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1.1.2005 - ETELÄ-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ P E R U S S O P I M U S 1. Luku SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 1 Nimi ja kotipaikka Kuntayhtymän nimi on Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana

Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana Palveluseteli yrityksen hyvinvointipalveluiden tuottamisen mahdollistajana PASSARI HANKESEMINAARI Helsinki 29.11.2011 Sanna Meronen-Vilenius Kehittämispäällikkö Helsingin Yrittäjät sanna.meronen-vilenius@helsinginyrittajat.fi

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola

AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola AvoHILMO 26.10.2010 Tavoitteet ja tarkoitus Pirjo Tuomola 3.11.2010 AvoHILMO_tavoitteet / Pirjo Tuomola 1 Tieto-osaston tehtävät eri kokonaisuuksina TILASTOTUOTANTO Suomen viralliset tilastot Kansainväliset

Lisätiedot