Tukioppilaan materiaali
|
|
- Tuomas Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tukioppilaan materiaali Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 1
2 Julkaisija Mannerheimin Lastensuojeluliitto Toinen Linja Helsinki Käsikirjoitus Reija Salovaara, nuorisotyön suunnittelija, MLL (toim.) Tiina Honkonen, nuorisotyön kouluttaja, YTM, nuorisotyöntekijä Graafikko Tarja Petrell Valokuvat Raisa Kyllikki Karjalainen 2008
3 Tervetuloa tukioppilaaksi Tukioppilaita toimii vuosittain noin , joten olet arvokas osa isoa verkostoa. Tukioppilaiden tehtävänä on edistää viihtymistä koulussa ja parantaa koulun ilmapiiriä. Tämä tarkoittaa sellaisen hengen syntymistä, että kaikkien on hyvä toimia yhdessä, ketään ei jätetä ulkopuolelle eikä ketään kiusata. Tukioppilaiden pitämät 7.-luokkalaisten ryhmäyttämiset ja erilaiset teemapäivät sekä kiusaamisen vastainen työ ovat osa tätä. Mitä paremmin oppilaat tuntevat toisensa, sen paremmin tullaan toimeen keskenään. Tukioppilaana sinulla on oikeus koulutukseen. MLL suosittaa 16 tunnin pituista koulutusta. Koulutuksesta saat apua ja pelivälineistä tukioppilaan tärkeän ja vastuullisen tehtävän hoitamiseen. Tämä materiaali jatkaa tukioppilaskoulutuksen teemoja. Monet tehtävät sopivat itsenäiseen pohdiskeluun. Paneudu materiaaliin huolella ja kirjaa ylös ajatuksiasi vaikkapa tukioppilasvihkoosi. Materiaalin kysymyksistä voitte myös jutella omassa tukioppilasryhmässäsi ja oman ohjaajasi kanssa. Kiitos, että olet mukana tässä tärkeässä työssä! Sisällysluettelo 1. Minä ja ryhmäni s. 4 Materiaalin ensimmäisessä osassa puhutaan itsetunnosta ja lisätään itsetuntemustasi. Osiossa tutustutaan omaan tukioppilasryhmään ja sen ohjaajaan. Lisäksi puhutaan ryhmässä toimimisessa. 2. Minä mukana tukioppilastoiminnassa s. 15 Tässä osiossa puhutaan tukioppilastoiminnan arvoista ja tavoitteista. Sinulle tärkeiden asioiden pohtimisella haetaan vastausta kysymykseen, miksi olet ryhtynyt tukioppilaaksi. 3. Oman kouluni tukioppilastoiminta s. 21 Kolmannessa osiossa käsitellään tukioppilaiden toimintaa koulussa ja ideoidaan toimintasuunnitelmaa. Saat vinkkejä niin 7.-luokkalaisten tukemiseen kuin kaikille järjestettäviin tapahtumiinkin. Osio kysyy, mitä sinä olet tukioppilaana valmis tekemään. Lisäksi puhutaan toiminnasta tiedottamisesta ja kysytään, miten tehty ja toteutettu onnistui. 4. Minä ja koulukiusaamisen ehkäiseminen s. 33 Tukioppilailla on tärkeä tehtävä koulukiusaamisen ehkäisemissä ja huomaamisessa. Osiosta saat apua tähän tehtävään. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 3
4 1. Minä ja ryhmäni Tila omalle kuvalle Omat tietoni Nimi Luokka Lisää kuvia minusta 4 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
5 Itsetuntemus on avain tukioppilaana toimimiseen Tarpeeksi hyvä minä Terve itsetunto tarkoittaa mahdollisimman totuudenmukaista kuvaa itsestä. Itsetunto kehittyy toisilta ihmisiltä saadusta palautteesta ja kokemuksista sekä omista pohdinnoista. Itsetunnon kehittymiseen vaikuttaa neljä seikkaa: 1) elämänkokemuksemme, 2) se, että tulemme toisten ihmisten huomioimiksi, 3) että toiset välittävät meistä, ja 4) että koemme toisten ihmisten tarvitsevan meitä. Itsetunto voi vaihdella, mutta itsetunnon pohja on suhteellisen vakaa. Terve itsetunto kertoo tunteesta, että on tarpeeksi hyvä. Ihminen kokee itsensä arvokkaaksi ilman, että etsisi kunnioitusta muilta tai kokisi itsensä paremmaksi kuin muut. Terveen itsetunnon omaava ihminen arvostaa itseään vikoineen ja hyvine puolineen. Sinun tehtävänäsi on selvittää itsellesi omat vahvuutesi ja heikkoutesi. On myös hyvä tiedostaa, että on olemassa mahdollisuus kehittyä ja toisaalta tunnustaa, että kaikkea ei voi osata eikä kaikkeen pystyä. Näiden harjoitusten avulla voit pohtia omaa itseäsi ja miettiä, mistä vahvuuksistasi on hyötyä tukioppilaana toimimisessa. Kun tunnet itsesi paremmin, voit toimia kouluyhteisössä omana itsenäsi ja myötäelää toisten nuorten elämää. Tukioppilaana voit viedä viestiä myös nuoremmille oppilaille. Mielikuvia minusta Harjoituksen tavoitteena on pohtia omaa itseäsi eri näkökulmista ja vahvistaa itsetuntemusta. Kun kysymyksiä on useita, tulee huomaamattaan pohtineeksi ja kertoneeksi itsestään yllättävän paljon. Jatka seuraavia lauseita: 1. Jos olisin oppitunti, olisin 2. Jos olisin kouluruoka, olisin 3. Jos olisin musiikkikappale tai laulu, olisin 4. Jos olisin urheiluväline, olisin 5. Jos olisin huonekalu, olisin 6. Jos olisin kirja, olisin 7. Jos olisin eläin, olisin 8. Jos olisin kukka, olisin 9. Jos olisin tv-ohjelma, olisin 10. Jos olisin auto, olisin Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 5
6 Rakas minä Harjoituksen tavoitteena on rauhoittua pohtimaan omaa itseä ja itselle tärkeitä asioita. Harjoitus antaa tietoa omista tunteista, tarpeista, vahvuuksista ja kehittämiskohteista. On tärkeää, että tuntee omien vahvuuksien lisäksi myös omat heikkoudet ja huonot puolet ja oppii hyväksymään ne. Kerro itsestäsi seuraavat asiat: Nämä asiat minä osaan Nämä asiat haluaisin oppia Nämä asiat tekevät minut onnelliseksi Näitä asioita itsessäni arvostan Nämä asiat minua pelottavat Näistä minä unelmoin Kymmenen vuoden kuluttua minä Pidän ihmisistä, jotka Mitä ystävyys merkitsee sinulle? Oletko mielestäsi hyvä ystävä? 6 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
7 Tukioppilasohjaajani Vaikka tukioppilastoiminnan ydin on tukioppilaiden ideoissa ja toiminnassa, se ei olisi mahdollista ilman tukioppilasohjaajaa. Hän on viime kädessä vastuussa toiminnasta ja sen käytännön organisoinnista. Mitä paremmin ohjaaja tuntee tukioppilaansa ja te tukioppilaat tunnette toisenne ja ohjaajanne, sitä mukavampaa ja helpompaa teidän on toimia yhdessä. Haastattele ohjaajaasi joko yksin tai yhdessä muiden tukioppilaiden kanssa vaikkapa osana jotakin kokoontumistanne. Apuna voit käyttää seuraavia kysymyksiä. Voit myös keksiä niitä itse lisää. Tila ohjaajan kuvalle Nimi: Puhelinnumero: Sähköposti: Mese: Irc: Ketä kuuluu perheeseesi? Lempiaineesi, kun olit koulussa? Mitä harrastat ja teet vapaa-ajalla? Viimeisin lukemasi kirja, joka herätti ajatuksia? Viimeisin sykähdyttävä elokuva, jonka olet nähnyt? Mikä tuottaa hyvää mieltä? Mikä sinussa on parasta? Miksi toimit tukioppilasohjaajana? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 7
8 Tukioppilasryhmäni Kun tukioppilailta kysyy, miksi he haluavat tukioppilaaksi, vastaus on usein halu auttaa muita. Yhtä tärkeä syy kuitenkin on se, että toiminnassa saa uusia ystäviä ja yhdessä tekeminen on hauskaa. On tärkeää, että tukioppilaat tuntevat toisensa ja että teillä on mukavaa yhdessä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisitte sisäänpäin lämpiävä porukka, joiden juttuja muut eivät ymmärrä eikä niihin ole muiden mahdollista päästä mukaan. Tukioppilaiden keskinäinen hyvä henki heijastuu koko kouluun. Ilo leviää muillekin. Kokoa omasta tukariporukastasi ystäväkirja. Tässä sinulle valmis lomakepohja, jonka voit tulostaa ja pyytää ryhmäsi tukioppilaita täyttämään sen. Valmiiksi täytetyt lomakkeet voi kopioida koko tukioppilasryhmälle. Tila tukioppilaiden ryhmäkuvalle 8 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
9 Tukioppilasystäväni Nimi: Puhelinnumero: Sähköposti: Tila tukioppilasystävän kuvalle Mese: Irc: Syntymäpäivä: Harrastukset: Lempiaine: Lempibändini: Parasta minussa: Innostun: Halusin tukioppilaaksi, sillä: Haluan tukioppilaana: Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 9
10 Ryhmässä toimiminen Tukioppilasryhmän kehittyminen toimivaksi ja yhteistyökykyiseksi vaatii aikaa ja tutustumista. Mitä paremmin tukioppilaat luottavat toisiinsa, sitä paremmin ryhmä pystyy toimimaan niin, että toiminnan tavoitteet toteutuvat. Hyvin toimiva ja turvallinen ryhmä antaa tukea vaikeissa tilanteissa. Ryhmän kehitysvaiheet 1. Aloitusvaihe: Ryhmän jäsenet ovat kiinnostuneita ja samalla epävarmoja toisistaan, koska ei ole vielä tuttuja. 2. Kuherruskuukausi: Ryhmä on kaikesta yksimielinen ja innostunut, erimielisyyttä vältetään. 3. Me-vaihe: Ryhmään kuuluminen on tärkeää ja ryhmässä voidaan jutella luottamuksellisesti. 4. Konfliktivaihe: Ryhmässä uskalletaan olla eri mieltä, muttei vielä osata ratkaista tilanteita. Ryhmään syntyy helposti kuppikuntia. 5. Tasaantumisvaihe: Ryhmän toiminta tasaantuu ja innostus hiipuu. 6. Tehokas työskentelyvaihe: Ryhmä löytää hyvän tavan toimia yhdessä, kaikille löytyy oma tehtävä ja päätökset tehdään yhdessä. 7. Ero: Ryhmä on saavuttanut tavoitteensa ja ryhmän toiminta päättyy. Kehitysvaiheet eivät aina mene juuri tässä järjestyksessä, ja joskus ryhmä voi palata takaisin johonkin aiempaan vaiheeseen. Joskus myös joku vaihe voi jäädä kokonaan pois. Pohdi: Missä vaiheessa meidän ryhmämme on? Onko ryhmämme turvallinen? Miten turvallisuutta voisi lisätä? Mitä voit tehdä, jotta ryhmä toimii hyvin? 10 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
11 Roolit Ryhmän toiminnan aikana sen jäsenet löytävät oman paikkansa ja tapansa olla ryhmässä eli oman roolinsa. Sama ihminen voi käyttäytyä vähän eri tavalla eri ryhmissä. Toiset roolit edistävät ryhmän työskentelyä ja toiset hidastavat sitä. Ryhmän asiaa eteenpäin vieviä rooleja ovat aloitteentekijä asiantuntija kyseenalaistaja. Ryhmää kehittäviä ja ylläpitäviä rooleja ovat rohkaisija tunteiden ilmaisija sovittelija jännityksen laukaisija. Häiritseviä ja itsekeskeisiä rooleja ovat hyökkääjä jarruttaja huomiontavoittelija kilpailija vetäytyjä yläpuolelle asettuja. Pohdi: Mikä on oma roolini: a) Koululuokassani? b) Harrastusryhmässäni? c) Tukioppilasryhmässäni? Millaisen roolin haluaisin itselläni olevan? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 11
12 Ryhmässä kuulluksi tuleminen Usein tukioppilasryhmä on melko iso porukka. Teitä voi olla koulussasi kymmenen tai useitakin kymmeniä. Sinulla on varmasti monia hyvä ajatuksia ja ideoita, mitä tukioppilaana haluaisit tehdä ja mitä kaikkea ryhmäsi voisi järjestää. Pohdi: Saatko ajatuksesi ja ideasi läpi ryhmässä? Uskallatko sanoa ääneen, millaisia ideoita sinulla on? Annatko muille tilaa kertoa omia ideoitaan? Rohkaisetko muita ilmaisemaan ajatuksiaan? Miten yhteinen päätös siitä, mitä tehdään, syntyy? Miten ryhmäsi tapaa käydä keskustelua voisi kehittää? Kun jokainen saa kertoa omat näkemyksensä, myös yhteisen sävelen löytäminen on mahdollista niin, että ei toteuteta vain yhden oppilaan näkemyksiä. Yhdessä ideoituun ja suunniteltuun on kaikkien myös helpompaa sitoutua ja innostua siitä. Ryhmässä kaikkien tarpeita ja ideoita ei kuitenkaan aina voida toteuttaa tai elää niiden mukaan, vaan useimmiten lopputulos on kompromissi. 12 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
13 Oman tukariryhmän säännöt Jokaisella ryhmällä on säännöt. Ne voivat olla kirjoittamattomia tapoja, miten missäkin tilanteessa toimitaan. Sääntöjä on hyvä pohtia yhdessä ja kirjoittaa ne myös ylös. Sääntöihin kirjataan, miten eri tilanteissa toimitaan ja mikä ei ole sallittua. On myös hyvä ennalta pohtia, miten toimitaan jos joku rikkoo sääntöjä. Pohdi: Mitä sääntöjä tukioppilasryhmällä mielestäsi pitäisi olla? Miettikää sääntöjä yhdessä tukioppilaiden ryhmässä ohjaajanne kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 13
14 Tukioppilasryhmän kokoontumiset Joissakin kouluissa tukioppilastoiminta on koulun jälkeen kokoontuva kerho, toisissa valinnaisaine ja joissakin kouluissa tukioppilaat kokoontuvat välitunneilla. Kokoontumisia saattaa myös olla muiden oppituntien aikana koulupäivän keskellä. On hyvä, jos tukioppilasryhmän tapaamiset ovat säännöllisiä. Tapahtumien ja tempausten alla on hyvä kokoontua tiheämmin. Miten usein teidän tukioppilasryhmänne kokoontuu? Onko kokoontumisia riittävästi? Missä kokoonnutte? Miten ohjaaja kutsuu teidät koolle? Miten saatte tiedon, jos tarvitaan uusi kokous nopealla varoitusajalla? Toimiiko nykyinen tapa kokoontua? Miten haluaisit kehittää kokoontumisia? 14 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
15 2. Minä mukana tukioppilastoiminnassa Tukioppilastoiminta on lyhyesti määriteltynä toimintaa, joka perustuu vertaistuen ajatukseen eli suunnilleen samanikäiset nuoret toimivat koulussa toistensa tukena. Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaat saavat koulutuksen, ja toiminnasta vastaa koulussa työskentelevä aikuinen ohjaaja. MLL aloitti tukioppilastoiminnan vuonna Tukioppilastoiminnassa nuoret tukevat toisiaan keskustelemalla ja järjestämällä yhteistä toimintaa. Tavoitteena on edistää sitä, että kaikki tulevat koulussa toimeen keskenään, koulussa viihdytään ja siellä on turvallinen ja kannustava ilmapiiri. Tukioppilastoimintaa on suuressa osassa yläkouluista. Vuosittain tukioppilaana toimii noin nuorta ja ohjaajia on noin 750. Tukioppilastoiminnan arvot Arvot ovat asioita, joita pidämme tärkeinä ja joiden vuoksi haluamme toimia. Tukioppilaiden kaikissa toiminnoissa on paljon yhteisiä, tärkeitä asioita, joita on hyvä pohtia omassa tukioppilasryhmässä. Seuraavat MLL:n määrittelemät tukioppilastoiminnan arvot toimivat pohdinnan virittäjinä. Suvaitsevaisuus Suvaitsevaisuus merkitsee tukioppilaalle sitä, että hän arvostaa erilaisuutta. Tukioppilastoiminta kasvattaa kykyä hyväksyä itsensä sekä oman ja muiden ihmisten erilaisuuden. Vapaaehtoisuus Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia toimijoita. Vapaaehtoisuus on halua kantaa yhteistä vastuuta ja toimimisena koko kouluyhteisön parhaaksi. Luottamuksellisuus Tukioppilas on vaitiolovelvollinen ja säilyttää hänelle osoitetun luottamuksen. Vaitiolovelvollisuus ei kuitenkaan tarkoita vastuun kantamista yksin, vaan vaikeiden asioiden jakamista tukioppilasryhmässä luottamuksen periaatteita noudattaen. Osallisuus Tukioppilaina toimivat nuoret suunnittelevat, toteuttavat ja arvioivat itse tekemäänsä toimintaa. Toiminta lähtee nuorista itsestään. Nuoruus ja nuoruuden arvostus Tukioppilaat, kuten muutkin nuoret, ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Tukioppilastoiminnassa tätä tietoa hyödynnetään hyvän kouluilmapiirin saavuttamiseksi. Ilo Tukioppilastoiminnassa pursuaa tekemisen ilo. Toiminta tuo iloa kaikille kouluyhteisön jäsenille. Nuorten äänen kuuluminen Nuori saa tukioppilastoiminnan kautta mahdollisuuden vaikuttaa koulunsa toimintaan. Tukioppilas näkee koulussa asioita, joita aikuinen ei välttämättä näe, ja voi välittää tietoa eteenpäin. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 15
16 Omat ja oman ryhmän arvot Arvot ovat niitä asioita, jotka ovat meille tärkeitä. Ne näkyvät siinä, miten käytämme aikamme ja rahamme. Arvot ohjaavat valintojamme ja tekojamme. Puhtaan luonnon pitäminen arvona ilman tekoja on pelkkää sanahelinää. Oma terveys arvona johtaa tekemään elämän valintoja esimerkiksi päihteiden, liikunnan, unen ja ravinnon suhteen. Aina arvot ja teot eivät kuitenkaan kohtaa. Omien arvojen pohtiminen auttaa tekemään itselle sopivia valintoja ja elämään itselle sopivaa elämää. Pohdi omia arvojasi. Mitkä asiat ovat sinulle tärkeitä omassa elämässäsi? Näkyvätkö ne siinä, miten käytät aikaasi, mitä teet vapaa-ajallasi ja miten käytät rahasi? Miten? Pohtikaa tukariporukassa ryhmänne arvoja. Mikä on teille tärkeää? Toteutuvatko ryhmänne arvot käytännössä? Jos eivät, miten asiaan voisi vaikuttaa? 16 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
17 Tukioppilastoiminnan tavoitteet Tukioppilasryhmän on tärkeää pohtia yhdessä, millaisia tavoitteita sillä on toiminnalle. Jos valtaosalla on motiivina halu auttaa, ja muutama nuori on mukana itsensä viihdyttämismielessä, voi ryhmällä olla vaikeuksia löytää yhteisiä tavoitteita. Toimintaa suunnitellessa erilaiset kiinnostuksen kohteet on hyvä ottaa huomioon. Pohdi: Millaisia tavoitteita sinulla on tukioppilaana toimiessasi? Millaisia tavoitteita omalla tukioppilasryhmälläsi on? Miettikää tavoitteita tukioppilasryhmässä yhdessä ohjaajanne kanssa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 17
18 Minä tukioppilaana Tukioppilas on vapaaehtoinen, tehtävään valittu nuori, joka on saanut tukioppilastoimintaan koulutuksen. Hän on kiinnostunut toimimaan yhdessä toisten kanssa. Tukioppilas Tukioppilaan ei tarvitse olla koulumenestykseltään huippuoppilas. Hän noudattaa koulun sääntöjä ja suhtautuu kouluun myönteisesti. Tukioppilas säilyttää luottamuksen ja tekee ne asiat, jotka lupaa. Tukioppilaan tehtävänä on kuuleminen ja kuunteleminen. Hän huomaa koulussa asioita, joita aikuinen ei aina näe. Tukioppilas kertoo viestejä nuorten elämästä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten vanhempainilloissa. Tukioppilaan ensisijainen tehtävä on huolehtia omasta opiskelustaan ja vasta sitten, jos aikaa ja voimia jää, auttaa muita oppilaita. Monet tukioppilaan tehtävät ovat sellaisia, joiden toteuttaminen ei vaadi suurta tapahtumaa tai tempausta, vaan ne siirtyvät käytäntöön arkipäivän vuorovaikutuksessa. Tukioppilaana toimimisen ydinajatus on se, että toiminta parhaimmillaan on jokapäiväistä välittämistä, ei niinkään mahtipontisia ja suuritöisiä tapahtumia. Tällaiset tapahtumat ovat joskus paikallaan ja toimivat myös yhteistyön edistäjinä, mutta ne eivät ole toiminnan keskeisin tavoite. 18 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
19 Miksi olen tukioppilas? Tukioppilailla on monia syitä lähteä mukaan toimintaan. Tunnistat jaottelusta varmasti monia sinulle tuttuja ajatuksia. Tekemisen kaipuu Halu saada mielekästä toimintaa. Tarve tuntea itsensä merkitykselliseksi. Mahdollisuus vaikuttaa koulun viihtyvyyteen. Auttamisen halu Halu myötäelää toisten nuorten elämää. Tunne omasta tarpeellisuudesta silloin, kun auttaa toista. Omassa elämässä koetut vaikeudet, esimerkiksi kiusaaminen. Kokeilunhalu Halu kokeilla ja käyttää omia tietoja ja taitoja. Vastapaino koulun arjen rutiineille. Yhteisöllisyyden kaipuu Halu kuulua tukioppilaiden ryhmään. Keino tutustua uusiin ihmisiin ja saada uusia kavereita. Yhteishenki, hyvä fiilis ja yhdessä tekeminen tärkeää. Pohdi: Miksi halusit tukioppilaaksi? Minkä puolesta tai mitä vastaan haluat toimia? Mihin haluat vaikuttaa? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 19
20 Miten paljon voit ja ehdit tehdä? Tukioppilaana innostuu helposti monenlaisista asioista ja lupaa tehdä enemmän kuin jaksaa ja ehtii. On tärkeää miettiä, mihin kaikkeen lähtee mukaan ja miten ison roolin niissä ottaa. Sinun ei tarvitse olla mukana toteuttamassa jokaista tukareiden teemapäivää tai tempausta. Voit hyvin sanoa, että nyt tarvitset enemmän aikaa omalle koulutyöllesi. Tärkeintä on huolehtia omasta koulutyöstä ja jaksamisesta. Tukioppilaan ei myöskään tarvitse olla kaikkien oppilaiden huolten kuuntelija tai kaikkien koulunpihan tilanteiden ratkaisija. On tärkeää kertoa näkemästään ja kuulemastaan luotettavalle aikuiselle, esimerkiksi omalle tukioppilasohjaajalle. Hän on tärkeä tuki ja voimavara myös sinun jaksamisellesi, jottei sinun tarvitse kantaa huolia yksin. On kuitenkin hyvä muistaa, että tukioppilaana olet vaitiolovelvollinen ja että monesti tehtävässäsi tai tukariryhmässäsi kuulemasi asiat ovat sellaisia, ettei niistä kerrota koulun muille oppilaille. Tukioppilaana toimiminen on paitsi hyvää tahtoa ja empatiaa, myös toimintaa. Ennen toimintaan ryhtymistä on tärkeää pohtia, mitä on valmis tekemään ja kuinka paljon on valmis käyttämään siihen aikaa. Pohdi: Mitä olet itse valmis tukioppilaana tekemään? Oletko valmis sitoutumaan tekemiseen? Kuinka paljon sinulla on antaa aikaa? 20 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
21 3. Oman kouluni tukioppilastoiminta Tukioppilaiden toimintaa on tärkeä suunnitella, etteivät arvot ja tavoitteet pääsisi unohtumaan. Suunnittelu on tärkeää myös siksi, ettei kaikki toiminta tapahtuisi yhtä aikaa tai vain alkusyksynä. Suunnitelmaa tehdessä kannattaa ottaa huomioon koulun loma-ajat, juhlapyhät, traditiot ja koulun muiden toimijoiden, kuten oppilaskunnan, järjestämät tapahtumat ja teemaviikot. Pohdi: Mitä ideoita sinulla on? Mistä koulun tukioppilastoiminnan perinteistä haluat pitää kiinni? Miten niitä voisi muuttaa ja kehittää? Tuo ideoitasi rohkeasti esille omassa ryhmässäsi. Jakakaa vastuuta ja vaihdelkaa sitä, kuka tekee mitäkin, jotta jokainen saa mahdollisuuden oppia ja kokeilla erilaisia tehtäviä. Lupaa tehdä vain se, mitä varmasti jaksat ja olet valmis tekemään. Sitoutuminen tarkoittaa sitä, että muiden ei tarvitse korjata sinulta tekemättä jääneitä tai hutiloiden tehtyjä asioita. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 21
22 Tukioppilastoiminnan suunnitelma Koulun tukioppilastoiminnan lukuvuodelle on hyvä tehdä toimintasuunnitelma. Toimintasuunnitelman teon voi aloittaa pohtimalla seuraavia kysymyksiä. Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä: Tavoite: Mihin toiminnalla pyritään? Toimenpide: Mitä tehdään? Kuka: Kuka tekee mitäkin? Missä: Missä toiminta järjestetään? Milloin: Minä ajankohtana tapahtuu, päivä ja kellonaika. Apua: Kenen apua tarvitaan? Jokaisella tukioppilaalla on ajatuksia siitä, millaista tukioppilaiden toiminnan pitäisi olla ja mitä järjestetään. Tukioppilasryhmän ja -ohjaajan tulisi yhdessä neuvotellen päättää, mitä ideoista toteutetaan. Yhteinen, koko ryhmän keskustelu harjoittaa neuvottelutaitoja. Ennen keskustelun aloittamista on syytä kerrata hyvän neuvottelijan ominaisuudet: 1. Kuuntelee, mitä jokainen sanoo. 2. Rohkaisee muita osallistumaan keskusteluun. 3. Sovittelee ryhmäläisten välisissä suhteissa. 4. Hankkii lisätietoa ja selvennyksiä asioihin. 5. On valmis joustamaan alistumatta. 6. Antaa omia ideoitaan ryhmän käyttöön. 7. Hyväksyy ihmisten ja ajatustapojen erilaisuuden. 22 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
23 Toimintaideoita Jokainen koulu toteuttaa oman näköistään tukioppilastoimintaa ja samassakin koulussa toiminta vaihtelee vuosittain. Parhaat ideat syntyvät yhdessä pohtimalla. Tässä muutamia ideoita pohdintaa virittämään. Kummiluokkatoiminta. Tukioppilaat toimivat kummeina nimetyille 7.-luokille. Se on konkreettinen ja näkyvä toimintamuoto, jolla nopeutetaan ja helpotetaan sopeutumista uuteen kouluun ja sen työtapoihin. Kummitoiminta kiinteyttää luokkahenkeä ja luo turvallisuuden tunnetta. 7.-luokkalaisten vastaanottaminen koulun alkaessa syksyllä. Tukioppilaat toimivat oppaina uusille koulutulokkaille, esittelevät koulun tiloja ja henkilöitä. Samalla he kertovat koulun käytännöistä ja tavoista sekä opastavat, miten lukujärjestystä luetaan. Tukioppilaat esittelevät koulua myös tutustumaan tuleville kuudesluokkalaisille. Teemapäivät. Tukioppilaat järjestävät koko koulun teemapäiviä esimerkiksi päihteettömyydestä ja kiusaamisen ehkäisemisestä. Teemapäivät tuovat vaihtelua koulun arkeen ja herättävät yhteiseen keskusteluun. Koulun yhteiset juhlat. Almanakasta löytyy runsaasti erilaisia päiviä, joiden teeman ympärille saadaan syntymään koko koulun yhteisiä juhlia. Erityisesti Ystävänpäivä on ollut tukioppilaiden mielestä mukava päivä järjestää tapahtumia. Myös vappu, joulunaika ja esimerkiksi halloween innoittavat monia tukioppilaita. Koulurauhan julistuksen yhteydessä voidaan järjestää oma lukuvuoden aloitusjuhla. Tukioppilaat voivat järjestää tapahtumia ja tempauksia koko koululle. Tällaisia tapahtumia ja toimintoja voivat olla: Koulurauhan julistus syksyllä, nalle- tai pehmolelupäivä, väriviikko (Pukeudutaan päivittäin johonkin väriin: maanantaina punaiseen, tiistaina keltaiseen ja niin edelleen. Luokka, jossa on eniten pukeutuneita voittaa.), disko, toivekonsertti keskusradiossa, ystävänpäivä- ja joulukorttien välitys, kioski, keräykset, naamiaiset, kykypäivä, kansainvälisyyspäivä, riemujuhla, musiikki esityksiä, hiuspäiviä, luokkajuhlat, liikuntakerho, viikkovisa, kirpputori, ysien lehti, elokuvapäivä tai teatteri, valorata, tanssiaiset, ruokaviikko, pukeudu eri tavalla kuin tavallisesti -päivä, välituntiviikko, lumenveistokilpailu Välituntitoiminta. Tukioppilaat järjestävät leikkejä ja pelejä välitunneille. Välitunneilla tukioppilaat voivat pitää myös välituntipäivystystä esimerkiksi koulun kahviossa. Näin muut oppilaat tietävät, mistä tukioppilaan tavoittaa. Päivänavaukset. Tukioppilaat voivat pitää päivänavauksia. Niiden teemoina voivat olla tukioppilastoiminnan teemat, kuten ystävyys tai kiusaamisen ehkäisy. Samalla voi soittaa jonkin teemaan liittyvän kappaleen. Vanhempainillat. Tukioppilaat toimivat nuorten viestien äänitorvena vanhempainilloissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 23
24 Esimerkki tukioppilastoiminnan vuodesta Elokuu Vastaanotetaan uudet 7.-luokkalaiset koulun alkaessa. Kummiluokkatoiminta alkaa. Koulurauhan julistus. Sovitaan tukioppilasryhmän säännöllisistä tapaamisista. Syyskuu Kummiluokkatoimintaa. Lokakuu Teematunnit kummiluokalle ryhmähengestä ja koulukiusaamisesta. Teemaviikko erilaisuuden arvostamisesta koko koululle ja Halloween-naamiaiset. Marraskuu Välituntiviikko koko koululle. Pikkujoulut kummiluokan kanssa. Joulukuu Tukioppilasryhmän oma joulujuhla. Jouluterveisradio koko koululle. Syyslukukauden arviointia. Tammikuu Uusien tukioppilaiden valinta. Teematunnit kummiluokalle suvaitsevaisuudesta. Helmikuu Ystävänpäivän tapahtuma koko koululle. Maaliskuu Teemaviikko päihteettömyydestä ja sen elämän eduista. Uusien tukioppilaiden peruskoulutus. Huhtikuu Kummiluokkatoiminnnan päätösjuhlat. Toukokuu 6.-luokkaisten tutustuminen kouluun Syksyn koulunaloitukseen liittyvien toimien suunnittelua. 9.-luokkalaisten juhla. 24 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
25 Toiminnasta tiedottaminen Kukaan ei tiedä, mitä tukioppilaat tekevät, ellette kerro siitä. On tärkeää huolehtia tiedottamisesta, jotta tapahtumiin saadaan osallistujia ja jotta teemapäivässä kaikilla on oikeat varusteet. On tärkeää tiedottaa omaa kummiluokkaa heihin liittyvästä toiminnasta, muita oppilaita teemapäivistä ja tempauksista sekä rehtoria ja opettajia kaikesta mitä teette. On tärkeää ottaa huomioon myös koulun muu henkilökunta. Joskus on hyvä ottaa yhteyttä paikallislehteen tai -radioon ja antaa juttuvinkki tulevasta toiminnastanne. Muista kertoa tukioppilastoiminnasta myös kotona. Pohdi: Miten tiedotatte oppilaille tulevista tapahtumista? (keskusradio, ilmoitustaulu ) Miten opettajille tiedotetaan? Mitä tukioppilaat tekevät ja mikä on ohjaajan rooli tiedotuksessa? Miten ilmoitatte opettajille, jos teidän tarvitsee olla pois oppitunneilta? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 25
26 Toiminnan arvioiminen eli miten meni Toiminnan toteuttamisessa on muistettava kolme keskeistä vaihetta: 1. Suunnittelu 2. Toteutus 3. Arviointi Arviointi on näistä se, joka usein jätetään toteuttamatta, syystä tai toisesta. Arvioinnin avulla toimintaa voidaan kehittää. Osallistujilla voi olla eri käsitys toiminnan merkityksestä kuin tukioppilailla. Huomioon kannattaa ottaa myös rehtorin, opettajien ja koulun muiden aikuisten mielipiteet ja tarpeet. Arvioinnissa on hyvä muistaa, että myönteinen palaute ja kommentointi on tärkeämpää kuin epäkohtien kaivaminen. Kun toiminnan arviointi tapahtuu myönteisessä hengessä, se kehittää toimintaa enemmän kuin kielteisen palautteen antaminen. Pohdi: Miten keräätte palautetta osallistujilta? Miten keräätte palautetta rehtorilta, opettajilta ja koulun muilta aikuisilta? 26 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
27 Itsearviointi eli miten itse onnistuin? Jokaisen tapahtuman yhteydessä on hyvä täyttää seuraava lomake. Toteutettu tapahtuma: Aika: Tavoite eli miksi tapahtuma järjestettiin? Mikä oli oma roolini? Miten itse onnistuin? Mitä opin tai oivalsin? Päästiinkö asetettuun tavoitteeseen? Miksi? Miksi ei? Mikä onnistui? Mikä olisi voinut mennä paremmin? Miten ryhmä toimi? Kun kaikki ryhmäsi tukioppilaat ovat täyttäneet tämän lomakkeen, on sen pohjalta helppo käydä yhteinen palautekeskustelu. Tapahtuman materiaalit ja valokuvat on hyvä koota talteen, jotta ne voivat toimia apuna seuraavan tapahtuman suunnittelussa ja tulevien tukioppilaiden toimissa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 27
28 6.-luokkalaisten kohtaaminen Muistatko kun itse olit 6.-luokkalainen ja ajatuksesi olivat jo siirtymässä kohti syksyllä alkavaa 7:ttä luokkaa? Miltä sinusta tuntui? Mikä jännitti? Mitä odotit? Mitä olit kuullut yläkoulusta? Monissa kouluissa 6.-luokkalaiset tulevat keväällä tutustumaan yläkouluun. Näissä tutustumispäivissä he kohtaavat usein ensimmäistä kertaa myös tukioppilaat. Tukioppilaat voivat kertoa koulusta, kierrättää luokissa ja kertoa oppiaineista, valinnaiskursseista ja koulun tavoista. Pohdi: Miten haluaisit ottaa 6.-luokkalaiset vastaan? Millaisen kuvan haluat yläkoulussa olemisesta välittää ja mitä heille kertoa? Miten voit helpottaa jännitystä ja lieventää mahdollisia pelkoja? 28 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
29 Yläkoulun alku, opastus ja neuvonta Tukioppilaiden toiminnan keskeisintä aikaa on koulun alku. Syksyllä yläkoulun aloittavien uusien 7.-luokkalaisten vastaanottaminen ja ryhmäyttäminen sekä kummiluokkatoiminta ovat monissa kouluissa tukioppilaiden tärkeimpiä tehtäviä. Koulun alku saattaa jännittää, uudet 7.-luokkalaiset pelkäävät tulevansa kiusatuiksi, uudet luokkakaverit ovat vieraita ja eri oppiaineiden luokkiin voi olla hankalaa löytää. Kaikessa tässä tukioppilaat voivat olla tukena. Miettikää tukioppilasryhmässä jo keväällä, miten haluatte syksyllä ottaa uudet 7.-luokkalaiset vastaan. Miten sinä haluat toimia? Pohdi: Millaisen fiilikset koulun alusta ja koulusta haluat välittää? Mitä tukioppilaat tekevät 7.-luokkalaisten kanssa jo heti ensimmäisenä päivänä? Miten uudet 7.-luokkalaiset tunnistavat tukioppilaat ja saavat sinuun yhteyden? Pidättekö välituntipäivystystä? Mikä on sinun kummiluokkasi, mitä ensimmäisellä kummiluokkatunnilla tehdään ja miten usein kummiluokkatunteja on? Millaisen tervetulojuhlan tai diskon järjestätte? Pidättekö ryhmäyttämispäivän tai oletteko mukana opettajien tai vaikkapa seurakunnan nuorisotoimen järjestämässä ryhmäyttämispäivässä? Mikä on roolinne ja tehtävänne? Oletteko mukana ensimmäisessä vanhempainillassa ja mitä kerrotte tukioppilastoiminnasta vanhemmille? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 29
30 Ryhmäyttäminen Turvallinen ryhmä on oppimisen ja koulussa viihtymisen edellytys. Tukioppilaat voivat auttaa omaa kummiluokkaansa tutustumaan ja muodostamaan tiiviin ryhmän. Mitä paremmin luokan oppilaat tuntevat toisensa, sitä paremmin he tulevat toistensa kanssa toimeen. Mitä turvallisempi tunnelma luokassa on, sitä paremmin siellä opitaan. Tukioppilaat ovat apuna ryhmäyttämisessä. Ryhmäyttäminen voidaan toteuttaa jokaisessa 7:nnessä luokassa erikseen. Ryhmäyttäminen voidaan toteuttaa kaikille koulun 7.-luokkalaisille yhteisenä teemapäivänä. Usein nämä päivät pidetään jossakin leirikeskuksessa ja niiden järjestämisestä vastaavat kunnan tai seurakunnan nuorisotyöntekijät. Tukioppilailla voi olla niissä oma rasti tai tukioppilaat voivat kiertää rasteilla oman kummiluokkansa kanssa. Muistele, miten itse tutustuit omaan 7.-luokkaasi? Oliko teillä tukioppilaiden järjestämä ryhmäytys? Millainen tunnelma siitä jäi? Pohdi: Millaisen ryhmäytymisen haluaisit pitää uusille 7.-luokkalaisille? Millaisia tutustumisleikkejä ja harjoituksia voisitte vetää? Miksi niitä tehdään? Miten varmistat, että kaikki ovat mukana? Millaista tukea kaipaat omalta tukioppilasohjaajaltasi? Millainen on 7:nnen luokan luokanvalvojan rooli? 30 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
31 Arviointi kaikkien 7.-luokkalaisten ryhmäyttämistapahtuman jälkeen Tavoite eli miksi tapahtuma järjestettiin? Mitä itse tein ja miten onnistuin? Päästiinkö asetettuun tavoitteeseen? Miten ryhmämme toimi yhdessä? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 31
32 Tervetulojuhla 7.-luokkalaisille Monissa kouluissa tukioppilaat järjestävät 7.-luokkalaisille tervetulojuhlan tai diskon muutama viikko koulun alun jälkeen. Näihin tapahtumiin liittyy erilaisia leikkejä, yhteishengen kohotusta ja täysivaltaiseksi yläkoulun oppilaaksi tulon juhlistamista. On tärkeää, että nämä tapahtumat toteutetaan hyvässä hengessä ja ilman nolaamisia. On hyvä säilyttää koko ajan turvallinen ja mukava ilmapiiri. Jo tapahtuman nimeäminen antaa suuntaa sen luonteelle. Mopodisko kuulostaa hyvin erilaiselta kuin Seitsemäs taivas. Kannattaa miettiä, ovatko nämä tapahtumat 7.-luokkalaisten keskinäisiä tähtihetkiä vai ovatko mukana myös koulun muut oppilaat. Muistele, millainen tervetulojuhla tai disko järjestettiin, kun itse aloitit 7:nnen luokan? Millainen olo siitä tuli sinulle? Pohdi: Millaisen tunnelman haluaisit välittää uusille 7.-luokkalaisille heidän tervetulojuhlassaan? Millaista ohjelmaa tapahtumassa on? Mikä on sinun roolisi ja tehtäväsi? Ketä tapahtumassa on paikalla? (7.-luokkalaiset, koulun muut oppilaat, opettajat ) 32 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
33 4. Minä ja koulukiusaamisen ehkäiseminen Tunnistatko koulussa tilanteen, jossa joku oppilas jää toistuvasti ryhmien ulkopuolelle? Onko koulussanne tuttua tilanne, jossa aina sama oppilas tulee valituksi joukkueeseen viimeisenä? Liikkuuko luokassa kirjeitä tai lappusia, joissa kerrotaan jostakusta luokan oppilaasta? Oletko huomannut, että muut vetävät aina pulpettiaan puoli metriä kauemmas siitä, missä tietty oppilas istuu? Usein kiusatusta oppilaasta ei päällepäin näe, miltä nämä tilanteet hänestä tuntuvat. Sisällä saattaa kuitenkin myllertää isoja tunteita pettymyksestä ahdistukseen ja vihasta arvottomuuteen. Kiusaamiselle on tyypillistä, että se tapahtuu yleensä ryhmässä. Se ei ole pelkästään kiusaajan ja kiusatun välinen tapahtuma, vaan läsnä on muitakin kuin kiusaaja ja uhri. Kiusaamistilanteen sivusta seuraaminen mahdollistaa kiusaamisen, sillä usein kiusaaja kokee sen kannustamisena. Voit tukioppilaana puolustaa kiusattua ja olla hänen tukenaan. On myös tärkeää huomioida yksin jäävät oppilaat. Jo käytävällä tai ruokalassa tervehtiminen on kiusatulle tärkeä viesti, että hänet huomataan. Pohdi: Miten olet huomannut muiden oppilaiden toimivan kiusaamistilanteessa? Miten itse toimit? Miten haluaisit toimia? Miten odotat aikuisen toimivan? Koulukiusaamistapauksissa on tyypillistä, että aikuiset eivät aina huomaa kiusaamista sen sijaan oppilaat tietävät asiasta. Vain noin puolet kiusatuista kertoo asiasta jollekin. Nuoret kertovat kiusaamisesta usein mieluummin toiselle nuorelle kuin aikuiselle. Tukioppilaat ovat tärkeitä koulukiusaamisen tunnistajia. He voivat toimia välitunneilla, ruokalassa ja tunneilla silminä ja korvina, jotka huomaavat kiusaamisen. Heille voi myös kertoa näkemästään tai kokemastaan. Tukioppilas voi myös lähteä kiusatun tukena kertomaan kiusaamisesta esimerkiksi opettajalle, terveydenhoitajalle tai muulle luotettavalle aikuiselle. Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 33
34 Pohdi: Miten kiusaaminen eroaa siitä, että kaksi ihmistä riitelee? Missä kouluun liittyvissä tilanteissa kiusaamista tapahtuu? Millaiseen kiusaamiseen olet törmännyt tai millaista kiusaamista olet nähnyt? Kiusaavatko tytöt ja pojat eri lailla? Näistä teemoista voitte myös keskustella yhdessä omassa tukioppilasryhmässänne. Koulukiusaamisesta löydät paljon tietoa ja nuorten tarinoita MLL:n Nuortennetistä: 34 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
35 Vinkkejä ja ideoita tukioppilaiden toimintaan koulukiusaamisen ehkäisemiseksi Tukioppilaat voivat tehdä koulussa monenlaisia toimia koulukiusaamisen ehkäisemiseksi. Voitte itse ideoita, mitä kaikkea voisitte tehdä. Apuna voitte käyttää alla olevia vinkkejä. Toimintaa ideoidessa on hyvä muistaa, että myös tukioppilastoiminnassa on tilanteita, joissa voidaan tiedostamatta kiusata. Toiminta kummiluokan kanssa Tukioppilaat voivat käsitellä koulukiusaamista kummiluokkiensa kanssa monella tavalla. Kummiluokan kanssa voidaan pohtia, mitä kiusaaminen on, mitä rooleja kiusaamistilanteissa on ja miltä se tuntuu. Yhdessä voidaan myös tehdä kiusaamisen vastaiset säännöt ja ohjeet, miten niiden rikkomisesta rangaistaan. Nämä on hyvä toimittaa myös koteihin. Koko koulun kiusaamattomuussitoumus Tukioppilaat voivat myös toteuttaa koko koulun kiusaamattomuussitoumuksen. Lakanalle tai suurelle paperille tai papereille kirjoitetun sitoumuksen teksti voi olla yksinkertainen lupaus olla kiusaamatta ketään ja puuttua huomaamiinsa kiusaamistilanteisiin. Kaikki koulun oppilaat ja opettajat sekä muu henkilökunta allekirjoittavat sitoumuksen. Sen jälkeen sitoumus laitetaan näkyville muistutukseksi koko lukuvuoden ajaksi. Kiusaamattomuussitoumuksesta on myös hyvä tiedottaa koteja. Julisteet Tukioppilaat voivat myös tehdä julisteita, jotka viestittävät vaikkapa kiusaamiseen liittyvistä rooleista ja edistävät kiusaamiseen puuttumista. Julisteet voidaan laittaa käytäville koko koulun nähtäväksi. Julisteiden sijaan tai rinnalla tiedotuskampanja voidaan toteuttaa A3-kokoisista papereista tehtyinä pöytätabletteina, jotka viedään ruokalan pöydille, tai näyttelynä terveydenhoitajan huoneen aulassa. Aamunavaukset Tukioppilaat voivat pitää koulukiusaamiseen, sen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen liittyviä aamunavauksia. Samalla voi soittaa jonkin teemaan liittyvän kappaleen. Välituntitoiminta Välitunnit ovat usein pihalla seisoskelua ja mahdollistavat monenlaisen kiusaamisen. Tukioppilaat voivat järjestää koko koulun yhteistä välituntitoimintaa. Erilaiset pelit, leikit, kilpailut ja turnaukset tarjoavat paikan tehdä yhdessä ja myös tulla katsomaan tai ainakin liepeille, vaikka ei itse osallistuisikaan. Näytelmän toteuttaminen Tukioppilaat voivat tehdä koulukiusaamista käsittelevän näytelmän. Voitte tehdä käsikirjoituksen itse, tai käyttää Tukari välittää -materiaalissa olevaa Tapiolan koulun tukioppilaiden tekemää käsikirjoitusta. Näytelmän voi esittää koko koululle ja myös vanhemmille. Vanhempainillat Tukioppilaat voivat vierailla 7.-luokkien vanhempainilloissa ja kertoa koulukiusaamisesta. Pohdi: Mitä voitte tukioppilaina tehdä kiusaamisen ehkäisemiseksi? (Koko koululle, kummiluokassa ja niin edelleen) Mitä voit itse tehdä? Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali 35
36 36 Mannerheimin Lastensuojeluliitto Tukioppilaan materiaali
MLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön
Lisätiedottukioppilaan työvihko
tukioppilaan työvihko sisältö 1. minä ja ryhmäni Ensimmäisessä osassa käsitellään itsetuntoa ja lisätään itsetuntemustasi. Siinä tutustutaan omaan tukioppilasryhmään ja sen ohjaajaan. Lisäksi käsitellään
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA
KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,
LisätiedotTukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa
Tukioppilastoiminnan vahvistaminen kouluissa Tukioppilastoiminta MLL toi Suomeen vuonna 1972 Yhdysvalloista Toimii tällä hetkellä n. 90 % perusopetuksen 7.-9.- vuosiluokkien kouluista Vuosittain yli 10
Lisätiedot1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.
1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja
LisätiedotHyvinvointikysely oppilaille
Hyvinvointikysely oppilaille Haluaisimme kuulla, mitä sinä ajattelet kouluhyvinvointiin liittyvistä asioista. Kyselyyn vastataan nimettömästi ja vastaukset käsitellään luottamuksellisesti. Jos et osaa
LisätiedotJutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille
Jutellaan murrosiästä! Tietoa ja tehtäviä kasvamisesta ja kehittymisestä 5.- ja 6.-luokkalaisille 1 Hei koululainen! Tässä tehtävävihkossa käsitellään murrosikään liittyviä asioita. Tehtävät ovat kotitehtäviä,
LisätiedotOpettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS
Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä
LisätiedotAnnalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma
15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto
LisätiedotTehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus
Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi
LisätiedotKiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua
Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn
LisätiedotInnostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille
Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja
LisätiedotElämän kartat -3. koulutustapaaminen-
Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan
LisätiedotYkkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.
Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,
LisätiedotMATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!
MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,
Lisätiedot2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu
2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä
LisätiedotAuranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24
Page 1 of 8 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 57 vastaajaa 24 (42 %) 33 (58 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän
LisätiedotFiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4
Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia
LisätiedotMoision koulu Ylöjärven kaupunki
Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,
LisätiedotOpiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta
Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten
LisätiedotYRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA
YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana
LisätiedotLasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010
18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa
LisätiedotOsoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?
TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.
LisätiedotMLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia
MLL:n ja Sosiaalikehityksen koulukyselyn tuloksia Kyselyn toteutus Toteutettiin sähköisenä kyselynä 01-02/2011 Tavoitteena oli selvittää Millainen kuva koulujen henkilökunnalla on oppilaiden yksinäisyydestä,
LisätiedotVaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli
Vaalan kunnan peruskoulujen kiusaamisenvastainen toimintamalli 1 Määritelmä: Kiusaamisella tarkoitetaan yhteen ja samaan oppilaaseen toistuvasti kohdistuvaa tahallisen vihamielistä käyttäytymistä. Systemaattisuuden
LisätiedotAlakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016
Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on
LisätiedotOPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi
OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...
LisätiedotOppilaiden osallisuustiimi. Lukuvuoden arviointi ja lukuvuoden tavoitteet
Oppilaiden osallisuustiimi Lukuvuoden 2013-2014 arviointi ja lukuvuoden 2014-2015 tavoitteet Toiminnan tavoitteet Oppilaiden osallisuuden ryhmiä ovat oppilaskuntatoiminta, tukioppilastoiminta sekä välituntitoiminta.
LisätiedotPerhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma
Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto
LisätiedotTERVETULOA RIPPIKOULUUN!
TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotPerustiedot - Kaikki -
KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana
LisätiedotMENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle
MENNÄÄN AJOISSA NUKKUMAAN! -kotitehtävävihkoon liittyvä ohje opettajalle Hyvä 5.- ja 6. -luokkalaisen opettaja, Mennään ajoissa nukkumaan! on 5.- ja 6. -luokkalaisille tarkoitettu vuorovaikutteinen kotitehtävävihko,
LisätiedotKehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.
RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan
LisätiedotEttä jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen
Että jokainen aikuinen puuttuisi kiusaamiseen ja syrjimiseen Kaikille kaveri -hankkeen pilottikoulujen työntekijöiden näkemyksiä oppilaiden yksinäisyyden ja kiusaamisen ehkäisemisestä 9.11.2012 Satu Tallgren
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotNyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja Sari Metsäkivi 30.1.2015 luokat 1.-3. ohjaava opettaja Heidi Rouvali
Kaikkien Ahmoon koulun oppilaiden kuuleminen lukuvuonna 2014-2015 1. Oppilasneuvostojen kuuleminen Ahmoo 28.1.2015 Mukana Silja Silvennoinen ja Eija Pajarinen Nyhkälä 29.1.2015 luokat 4.-6. ohjaava opettaja
LisätiedotSEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli
SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena
Lisätiedotsivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012
sivistystoimiala Teematapahtumia yläkoululaisille 2011 2012 Arvoisa opettaja! 2 Toimintakokemuspäivä 4 Sano päihteille ei 6 Bilepysäkki 7 Taistelu koulukiusaamista vastaan on alkanut! 8 Älä kiusaa! 9 Asennemittari
LisätiedotAlakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015
Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotKIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA
YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri
LisätiedotKuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa
Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,
LisätiedotALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.
ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat
LisätiedotKiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa vuosiluokka 7 + tukioppilaat
11.5.2018 KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa 2017-2018 vuosiluokka 7 + tukioppilaat 5.9.2017. 1. aihe: Miten vuorovaikutus vaikuttaa? Oppitunnit 1-3. Meidän luokkamme ryhmänä. Laaditaan luokkakohtaiset
LisätiedotMLL. Tukioppilastoiminta
MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa tapahtuvaa nuorten vertaistukea Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita
Lisätiedot1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT
Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman
LisätiedotTerveysInfo. Heikkonäköisen käytettävissä? Julisteessa kuva kaupan hinnoitteluvaa asta.
TerveysInfo Ettei kukaan jää yksin tarjoaa kouluille välineen, jonka avulla voidaan käydä keskustelua koulukiusaamisesta niin oppilaiden, opettajien kuin vanhempienkin kanssa. Videoiden loppu on jätetty
LisätiedotSaloilan päiväkodin toimintasuunnitelma
Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin
LisätiedotHyvää alkavaa lukuvuotta tukioppilasohjaaja/rehtori!
4.8.2008 Hyvää alkavaa lukuvuotta tukioppilasohjaaja/rehtori! Kesäloma reissuineen, mökkeilyineen ja rentoutumisineen on takana ja akut ladattu syksyn ja talven toimiin. Uuden lukuvuoden käynnistyessä
LisätiedotNimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.
1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA
LisätiedotSELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!
SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin Lastensuojeluliitto (MLL) on vuonna 1920 perustettu kansalaisjärjestö edistää lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointia
LisätiedotVapaaehtoistoiminta antaa iloa!
Vapaaehtoistoiminta antaa iloa! Lapset ensin. MLL:n vapaaehtoisena toimiminen Tule mukaan Mannerheimin Lastensuojeluliiton Järvi-Suomen piirin vapaaehtoistoimintaan. Juuri sinä voit antaa lasten ja nuorten
LisätiedotKokemuksia Unesco-projektista
Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia
LisätiedotKiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli
Kiusaaminen SEIS! Hyvinvoinnin tukiryhmä-malli Toimintatapa kiusaamistilanteisiin ennen kasvatuskeskusteluja Kiusaamisella tarkoitetaan esim: Jatkuva nimittely, loukkaava puhe, ulkonäön tms. arvostelu,
Lisätiedotideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ
13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle
LisätiedotKOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009
KOULUKIUSAAMISEN VASTAINEN PROJEKTI 2006-2009 Järvenpään Kehäkarhut ry:n malli Toiminnanjohtaja Juha Saurama Järvenpään Kehäkarhut ry Yli 400 harrastajaa Perustettu 1996 Nyrkkeily, potkunyrkkeily, krav
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotKaveritaidot -toiminta
Kaveritaidot -toiminta Kaveritaidot ovat sosiaalisten taitojen harjoittelemista ja kehittämistä. Kaveritaito -toiminta on tarkoitettu henkilöille, joilla on vaikeuksia sosiaalisessa vuorovaikutuksessa
LisätiedotVoit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).
Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotVANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT
VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme
LisätiedotPRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1
Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden
LisätiedotKoulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016
Koulutukset ja aineistot alakouluille 2015 2016 Koulutusta opettajille ja oppilashuollon henkilöstölle Lapsen ja nuoren kohtaaminen oppilashuollossa Tietoa uudistuneen oppilashuoltolain soveltamisesta
LisätiedotMove! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos
Move! Miten meidän yhteisössä? Valtakunnallinen Move- kiertue 2015 Liikuntakasvatuksen laitos Kenelle Move! on tehty Oppilaalle Terveyden- huoltoon Move! Opettajalle Kotiin Koululle Move! pähkinänkuoressa
LisätiedotSuhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset
Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia
LisätiedotTURVALLISTA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA. Tiina Honkonen ja Reija Salovaara
TURVALLISTA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA Tiina Honkonen ja Reija Salovaara Tiina Honkonen ja Reija Salovaara YTM, nuoriso- ja sosiaalityöntekijä, opettaja ja työnohjaaja Yrittäjä: Myötätuuli Tiina Honkonen
LisätiedotKOHTAA. Sano jotain mukavaa. jollekin opettajalle. Kysy sellaiselta luokka kaverilta, jonka kanssa et kovin usein juttele, mitä hänelle kuuluu.
KOHTAA Nämä omenat kannustavat kunnioittavaan kohtaamiseen sekä ottamaan muiden mieli piteet ja tunteet huomioon. Omalla käytöksellä on suuri merkitys sille, millaista vuorovaikutus muiden kanssa on. Sano
LisätiedotVetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto. Arvoilta vanhempainilta
Vetelin kunnan OPS-kyselyn yhteenveto Arvoilta 24.3.2015 vanhempainilta 3.9.2015 Huoltajien ja henkilökunnan vastauksia yhteensä 91 kpl. Oppilaat vastasivat luokittain ja vastauksia tuli yhteensä 24. 1.
LisätiedotTYÖSUUNNITELMA. Isokylän. Lukuvuodelle 2015-2016. Koulu
KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA Lukuvuodelle 2015-2016 Isokylän Koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Isokylän koulu tarjoaa muuttuvassa yhteiskunnassa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia sekä tukee
LisätiedotPäiväkoti Saarenhelmi
Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden
LisätiedotEtelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1
Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen
LisätiedotEsiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014
Esiopetuksen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma toimintakaudelle 2013-2014 Otsikko/ kirjoitetaan Calibri -fontilla, fontti 18-20 keskitettynä, kaksirivinen otsikko laitetaan näin Tänne sijoitetaan
LisätiedotALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS
ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun SYYSKUU Vanhempainilta 7. luokkalaisten huoltajille lokakuun loppuun Alueen vastaava nuoriso-ohjaaja
LisätiedotASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011. Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast
ASIAKASOSALLISUUS VARHAISKASVATUKSESSA LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.9.2011 Birgitta Vilpas ja Sylvia Tast Miksi lähdimme kehittämään toimintaamme tähän suuntaan? Mikä sai meidät pohtimaan asiakkaidemme osallistamista?
LisätiedotHelsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava
Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.
LisätiedotLiite 1. Nuorisotoimi 2015
Nuorisolain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää nuorten aktiivista kansalaisuutta ja nuorten sosiaalista vahvistamista sekä parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Näiden tavoitteiden
LisätiedotSuunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä
Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys
LisätiedotRaahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE
Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS
ALA- JA YLÄKOULUN NIVELVAIHEEN PROSESSIKUVAUS www.nurmijarvi.fi KUUKAUSI TOIMENPIDE VASTUUHENKILÖ LÄSNÄ LOMAKKEET TAI MUU KIRJALLI- NEN MATERIAALI ELOKUU 7. luokkalaisten ryhmäyttämiset syyskuun loppuun
LisätiedotSuunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.
JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotPuolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo
Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa
LisätiedotKankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA
Kankaantaan koulun KIUSAAMISEN VASTAINEN TOIMINTASUUNNITELMA 9/2010 1. JOHDANTO 1.1. Mitä koulukiusaaminen on? 1.2. Yleisohjeita kiusaamiseen puuttumisesta 1.3. Ongelmia kiusaamiseen puuttumisessa 2. KIUSAAMISEN
LisätiedotMeri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma
Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt
LisätiedotTampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016
Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,
Lisätiedot10/23/2012 Olli Määttä
Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.
Lisätiedoto l l a käydä 13.1. Samir kertoo:
13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.
LisätiedotArvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana
Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana Vertaistuki Samassa elämäntilanteessa olevat tai riittävän samankaltaisia elämänkohtaloita kokeneet henkilöt jakavat toisiaan kunnioittaen kokemuksiaan. Vertaisuus
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotKÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016
KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta
LisätiedotKohtaamisen silta vapaaehtoistoimintaa Espoossa Tarkoitus Kohtaamisen Silta tapahtuman tarkoituksena on tarjota vapaaehtoistoiminnasta kiinnostuneille mahdollisuus ryhtyä vapaaehtoiseksi ja kiittää jo
LisätiedotKuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma
Kuivasrannan päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Kohtelemme kaikkia lapsia ja huoltajia ystävällisesti, kuuntelemme heidän toiveitaan ja toteutamme niitä mahdollisuuksien mukaan.
LisätiedotYRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA
YRITTÄJYYSKASVATUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Karstulan kunta/sivistystoimi 8.4.2008 1. TAVOITTEET Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteena on kasvattaa lapsista ja nuorista aktiivisia, osallistuvia, vastuuta kantavia
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotVanhempainilta koulukiusaamisesta
Vanhempainilta koulukiusaamisesta Vanhempainillan tavoitteet Saada tietoa ja keskustella kiusaamisesta ilmiönä. Antaa vanhemmille keinoja ja välineitä käsitellä kiusaamista yhdessä lapsen ja koulun kanssa.
Lisätiedot