LIITE B Hallinto-oikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen. LIITE C Käräjäoikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE B Hallinto-oikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen. LIITE C Käräjäoikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen"

Transkriptio

1 1 SISÄLTÖ 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN TULOKSELLISUUDEN KUVAUS OIKEUSMINISTERIÖ Oikeusministeriön toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadun hallinta Oikeusministeriön henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen ERÄÄT VIRASTOT Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Kriminaalipolitiikan instituutti Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojalautakunta Onnettomuustutkintakeskus Oikeusrekisterikeskus OIKEUDELLISET PALVELUT JA JULKINEN OIKEUSAPU Oikeusavun ja kuluttajavalituslautakunnan toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Oikeusavun ja kuluttajavalituslautakunnan henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Oikeusavun ja kuluttajavalituslautakunnan tulosanalyysi ja johtopäätökset TUOMIOISTUINLAITOS Tuomioistuinlaitoksen vaikuttavuus Tuomioistuinten toiminnallinen tuloksellisuus Korkein oikeus Korkein hallinto-oikeus Hovioikeudet Hallinto-oikeudet Käräjäoikeudet Markkinaoikeus Vakuutusoikeus Työtuomioistuin Tuomioistuinten henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tuomioistuinten tulosanalyysi ja johtopäätökset ULOSOTTO JA KONKURSSIVALVONTA Ulosoton toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Ulosoton henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Konkurssiasiamiehen toimisto Ulosottopiirien ja konkurssiasiamiehen toimiston tulosanalyysi ja johtopäätökset SYYTTÄJÄLAITOS Syyttäjälaitoksen vaikuttavuus Syyttäjälaitoksen toiminnallinen tuloksellisuus Syyttäjälaitoksen toiminnallinen tehokkuus ja sen kehitys Syyttäjälaitoksen tuotokset ja laadun hallinta Syyttäjälaitoksen henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Syyttäjälaitoksen tulosanalyysi ja johtopäätökset SIIRTO- JA SIJOITUSMENOJEN VAIKUTTAVUUSTIEDOT MAKSULLISEN TOIMINNAN LASKELMAT SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI- JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETOTIEDOT VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ SEKÄ TAKAISINPERINNÄSTÄ TILIVIRASTON TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TILIVIRASTON TUOTTO- JA KULULASKELMA TILIVIRASTON TASE TILINPÄÄTÖKSEN LIITTEENÄ ANNETTAVAT TIEDOT

2 2 LIITE 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta LIITE 2: Nettoutetut tulot ja menot LIITE 3: Arviomäärärahojen ylitykset LIITE 4: Peruutetut siirretyt määrärahat LIITE 5: Henkilöstökulujen erittely LIITE 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset LIITE 7: Kansallis- ja käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot LIITE 8: Rahoitustuotot ja -kulut LIITE 9: Talousarviotaloudesta annetut lainat LIITE 10: Arvopaperit ja oman pääoman ehtoiset sijoitukset LIITTEET 11 ja 12: Taseen rahoituserät ja velat, valtiontakaukset ja takuut sekä muut vastuut LIITTEET 13-16: Taseeseen sisältyvät rahastoidut varat, taseeseen sisältymättömät rahastoidut varat, velan muutokset, velan maturiteettijakauma ja duraatio LIITE 17: Oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarvittavat muut täydentävät tiedot TILINPÄÄTÖSANALYYSI ALLEKIRJOITUKSET LIITETIEDOT LIITE A Hovioikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE B Hallinto-oikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE C Käräjäoikeuksien tulostavoitteiden toteutuminen LIITE D Käräjäoikeuksiin saapuneet rikosoikeudelliset asiat ja siviiliasiat LIITE E Kihlakunnan ulosottovirastojen ja kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastojen tulostavoitteiden toteutuminen LIITE F Kuluttajavalituslautakuntaan saapuneet ja ratkaistut valitukset LIITE G Oikeusaputoimistojen tulostavoitteiden toteutuminen

3 1. JOHDON KATSAUS TOIMINTAAN 3 Oikeusministeriö asetti vuodelle 2005 seuraavat keskeiset yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet (Oikeusministeriön julkaisu: Toiminta ja hallinto 2005:3): - Lisätään säädösvalmistelun johdonmukaisuutta - Parannetaan oikeusturvan saatavuutta - Vähennetään rikollisuutta ja parannetaan uhrin asemaa - Vähennetään maksuhäiriöitä ja niiden haittoja - Osallistutaan EU:n kehittämiseen - Tehostetaan vaalien toimittamista ja edistetään kansalaisvaikuttamista Lisätään säädösvalmistelun johdonmukaisuutta Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Vakiinnutetaan säädösvalmistelun suunnittelua, johtamista ja laadunvalvontaa koskevat valtioneuvoston yhteiset toimintaperiaatteet ja työskentelytavat. Tehostetaan niin kansallista kuin EU-liitännäistä säädösvalmistelua koskevia menettelyjä sääntelyn vaikutusten arvioimiseksi. Varmistetaan säädösten toimivuus kiinnittämällä riittävästi huomiota niiden soveltamiseen hallinnossa ja lainkäytössä. Lainsäädännön laadun parantaminen edistää kansalaisten oikeuksien toteutumista, julkisen hallinnon toimivuutta ja luotettavuutta sekä estää tarpeettomia kustannuksia ja edistää yritysten kilpailukykyä. Toimenpiteitä lainvalmistelun kehittämiseksi on selvitetty valtioneuvoston kanslian asettamassa ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Rissasen johtamassa lainvalmistelun kansliapäällikköryhmässä (Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2005) sekä oikeusministeriön asettamassa valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistyöryhmässä. Viimeksi mainitussa työryhmässä, jossa ovat edustettuina kaikki ministeriöt, on pyritty koordinoidusti edistämään parempaa säädösvalmistelukulttuuria. Lisäksi useat ministeriöt ovat ryhtyneet kehittämään ministeriön sisäistä lainvalmistelun johtamista ja suunnittelua. Huhtikuussa 2005 käynnistyi valtioneuvoston kanslian asettamana elinkeino-, työmarkkina- ja kuluttajajärjestöjen sekä hallinnon ja tuomioistuinten edustajista koostuva hanke tavoitteena paremman sääntelyn toimintaohjelman laatiminen. Parannetaan oikeusturvan saatavuutta Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Kehitetään oikeudellisia neuvonta- ja sovittelumenettelyjä, parannetaan oikeusturvan joutuisuutta, alueellista tasapuolisuutta ja huolehditaan kustannusten kohtuullisuudesta. Tuomioistuinten keskimääräiset käsittelyajat ovat hallituskauden aikana lyhentyneet vakuutusoikeutta ja markkinaoikeutta lukuun ottamatta kaikissa oikeusasteissa. Erot yksittäisten tuomioistuinten välillä ovat kuitenkin edelleenkin suuria. Tällaista asiantilaa ei voida pitää kansalaisten alueellisen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta tyydyttävänä. Myös oikeudenkäyntikulut ovat kasvaneet, minkä seurauksena halukkuus esimerkiksi riita-asioiden viemiseen tuomioistuimeen on alentunut. Hallitus päätti iltakoulussaan maaliskuussa 2004 toimenpiteistä, joilla pyritään nopeuttamaan yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittäviä asioita koskevien valitusten käsittelyä. Näiden toimenpiteiden seurantaa varten asetettu seurantaryhmä antoi lokakuussa 2005 väliraportin. Loppuraportin määräaika on syyskuun lopussa Vuoden 2006 alussa voimaan tullut laki riitaasioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa mahdollistaa riitojen ratkaisemisen nopeammin ja halvemmin kuin oikeudenkäynnissä.

4 4 Jotta tuomioistuimet voivat keskittyä perustehtäväänsä ja jotta asiat voidaan niissä käsitellä joutuisasti ja sujuvasti, on toimintaedellytysten oltava oikein mitoitetut. Myös tuomioistuinten henkilöstö- ja organisaatiorakenteiden kehittäminen on oikeusturvapolitiikan tavoitteiden toteutumisen kannalta keskeistä. Tämä edellyttää jatkuvaa henkilöstön virka- ja osaamisrakenteen kehittämistä. Vähennetään rikollisuutta ja parannetaan uhrin asemaa sekä muu kriminaalipolitiikka Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Valmistellaan toimenpiteet, joilla vähennetään erityisesti huumausaine-, väkivalta-, talous- ja uusintarikollisuutta sekä nuorten rikoksia ja lisätään kiinnijäämisriskiä. Rikoksen uhrin tuki- ja korvausjärjestelmää kehitetään. Uusintarikollisuuden alentamiseksi kehitetään rangaistuksen suunnitelmallista toimeenpanoa ja parannetaan vapautuvien vankien jälkihuoltoa. Pidemmän aikavälin rikollisuuskehitys on Suomessa ollut melko vakaata eikä rikosten kokonaismäärässä myöskään vuonna 2005 tapahtunut huomattavia muutoksia. Vuonna 2005 valmisteltiin ministeriön ja rikoksentorjuntaneuvoston yhteistyönä laaja-alainen väkivallan vastustamista koskeva toimenpideohjelma. Poliisi on lisääntyneiden voimavarojen ansiosta pystynyt nopeuttamaan talousrikostutkintaa. Talousrikossyyttäjien määrää ei ole saatu lisätyksi tutkintaresurssien lisäyksen edellyttämällä tavalla. Talousrikossyyttäjien keskimääräisen syyteharkinta-ajan tuntuvaa pitenemistä voidaan pitää huolestuttavana kehityssuuntana. Rikosten uhrin asemaa parantavista toimenpiteistä merkittävin oli uuden rikosvahinkolain säätäminen. Uuden lain tarkoituksena on parantaa erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikosten uhrien asemaa. Oikeusministeriö lisäsi taloudellista tukeaan rikosuhripäivystyksen järjestämiseen. Rikosuhripäivystyksen asiakasyhteyksien määrä nousi 17 % vuodesta voimaan tulevassa uudessa vankeuslaissa on entistä selvemmin asetettu tavoitteeksi nimenomaan uusintarikollisuuden vähentäminen. Tämän mukaisesti on luotu pohjaa vankeuden kehittämiseksi entistä tavoitteellisemmaksi niin, että sen pohjana ovat yksilölliset vankeusaikaa ja vapautumista koskevat suunnitelmat. Tämä on otettu huomioon samanaikaisesti uuden vankeuslainsäädännön voimaantulon kanssa perustettavien aluevankiloiden organisaation ja toimintamallin suunnittelussa. Vankeja on yli 40 % enemmän kuin viime vuosikymmenen lopussa. Vankimäärän huomattava kasvu on johtanut vankiloissa vaikeisiin resurssiongelmiin. Uusintarikollisuuden vähentämiseen tarkoitettua toimintaa ei ole pystytty kehittämään suunnitellulla tavalla. Eduskunnalle annettiin hallituksen esitys sakon muuntorangaistusta koskevien säännösten muuttamisesta. Vuoden 2006 alussa voimaan tulleiden muutosten on arvioitu vähentävän tuntuvasti sakkovankien määrää. Nuorisorangaistus otettiin vuoden 2005 alusta lukien käyttöön sovellettavana seuraamuksena. Sitä on kuitenkin toistaiseksi käytetty varsin vähän. Marraskuussa annetulla esityksellä YK:n korruption vastaisen yleissopimuksen ratifioimisesta tehostetaan korruptionvastaista kansainvälistä yhteistyötä. Vähennetään maksuhäiriöitä ja niiden haittoja

5 5 Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Vähennetään velkaongelmia, tehostetaan ja nopeutetaan maksukyvyttömyystilanteiden selvittämistä sekä alennetaan perintäkustannuksia. Suuri osa velkaongelmista johtuu edelleen lama-aikana syntyneistä veloista, vaikka ongelmia on eri toimenpitein pystytty huomattavasti vähentämään. Toukokuussa 2004 eri hallinnonalojen ja viranomaistahojen sekä keskeisten velkoja- ja velallistahojen yhteistyönä valmistui velkahallintaohjelma. Ohjelman avulla pyritään estämään ylivelkaantumisongelmien syntymistä ja syvenemistä. Lisäksi pyritään hoitamaan maksukyvyttömyystilanteet joustavasti ja tehokkaasti sekä ehkäisemään köyhyyttä ja syrjäytymistä. Vuoden 2005 aikana valmisteltu muutos talous- ja velkaneuvontalaista hyväksyttiin eduskunnassa tammikuussa Velkahallintaohjelman ehdotuksen mukaisesti perustetaan taloustietämyksen kehittämistä ja eri toimijoiden yhteistyön edistämistä varten taloudenhallinnan neuvottelukunta. Oikeusministeriön pyynnöstä tehtiin selvitys, jossa tarkasteltiin mahdollisuutta veloista vapauttavaan henkilökohtaiseen konkurssiin. Samassa selvityksessä käsiteltiin myös oman asunnon saattamista ns. suojaosuuden piiriin. Lisäksi elokuussa asetettiin työryhmä arvioimaan maksukyvyttömyysjärjestelmien kehittämistarpeita. Työryhmän mietinnön ja siitä saatujen lausuntojen pohjalta oikeusministeriössä on valmisteilla hallituksen esitys, jossa ehdotetaan velallisen lisäsuoritusvelvollisuuden lieventämistä velkajärjestelyssä. Esitys on tarkoitus antaa keväällä Ulosottovelallisten määrä oli vuoden 2005 lopussa eli poikkeuksellisen alhainen. Velallisten määrän alentuminen johtuu vain osittain velkaongelmien vähenemisestä, sillä asioiden käsittely on nopeutunut. Ulosoton perintätulos oli korkein 10 vuoteen. Velkaongelmat tulevat vuodesta 2008 alkaen vähenemään, kun vuonna 2004 säädetty ulosoton määräaikaisuus tulee reaalisesti voimaan. Maaliskuussa annetun ulosottolain kokonaisuudistuksen III vaiheen hallituksen esitys parantaa pientuloisten velallisten taloudellista suojaa ja yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä. Osallistutaan EU:n kehittämiseen Keskeisenä tavoitteena oli edistää erityisesti tuomioiden ja päätösten vastavuoroiselle tunnustamiselle perustuvia hankkeita. Rikosoikeudellisen yhteistyön alalla merkittävä vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuva instrumentti oli elokuussa voimaan tullut omaisuuden jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanoa koskeva lainsäädäntö. Jäädyttämisellä turvataan väliaikaisesti sellainen omaisuus, joka voidaan tuomita menetetyksi tai jota voidaan käyttää todisteena rikosoikeudenkäynnissä. Lain taustalla on EU:ssa hyväksytty jäädyttämistä koskeva puitepäätös. Suomessa keskeisenä toimijana on syyttäjä. Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla merkittävä uusi instrumentti oli maaliskuun alusta voimaan tullut Bryssel IIa asetus, joka koskee tuomioistuinten toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Asetuksen myötä EUvaltiot saivat yhteiset säännöt tuomioistuinten kansainvälisestä toimivallasta mm. avioeroa ja lapsen huoltoa koskevissa asioissa samoin kuin näitä asioita koskevien toisessa jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Asetuksessa on säännöksiä myös lapsen palauttamisesta. Oikeusministeriön kansainvälinen yksikkö toimii keskusviranomaisena. Kansallisesti merkittävin muutos toimintaympäristössä oli valmistautuminen Suomen puheenjohtajakauteen syksyllä 2006, jota koskevat valmistelut pääsivät täyteen vauhtiin vuoden

6 6 aikana. Ministeriöön perustettiin erityinen EU- koordinaatioryhmä tätä varten. Oikeusministeriön prioriteetit täsmennettiin ja varmistettiin riittävä yhteistyö oikeusministeriön sektorilla Itävallan kaudella tiimipuheenjohtajuusperiaatteen mukaisesti. Tehostetaan vaalien toimittamista ja edistetään kansalaisvaikuttamista Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Parannetaan kansalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia, aktivoidaan osallistumista, tuetaan kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä sekä selvitetään demokratia-asioiden hallinnon kehittämistarpeita ja mahdollisuuksia. Oikeusministeriö vastaa vaalien järjestämisestä ja kehittämisestä. Tällä hallituskaudella ministeriö toimii kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelman vastuuministeriönä. Maiden välisissä vertailuissa Suomen järjestelmä on yksi maailman demokraattisimmista. Sen sijaan kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen eivät ole Euroopan parhaiden maiden tasolla. Politiikkaohjelmaan osallistuvat opetusministeriö, sisäasiainministeriö ja valtiovarainministeriö tekevät oikeusministeriön lisäksi useita aktiivista kansalaisuutta edistäviä toimia. Vastaisuudessa on tärkeätä vahvistaa oikeusministeriön roolia demokratiaministeriönä niin, että demokratian tilan seuranta ja demokratiatiedotus vakiintuvat sekä aktiivista kansalaisuutta vahvistavia aloitteita koordinoidaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös suoran demokratian muotojen kehittämiseen. Kansanvalta 2007 toimikunta sai kesäkuussa 2005 valmiiksi mietintönsä edustuksellisen demokratian kehittämisestä. Lokakuussa 2005 valmistui työryhmän muistio sähköinen äänestys. Kansalaisten oikeussuhteet Perimystä koskevan lainsäädännön uudistamisen kannalta keskeiseksi kysymykseksi arvioitiin tasapainon löytäminen yksilöllisyyttä ja perhevastuuta korostavien näkökulmien välillä. Yleisen yhteiskuntapolitiikan, verotuksen ja sosiaaliturvan ohella yritysten kotipaikan valinnassa tärkeäksi osatekijäksi arvioitiin jäsenvalion yhtiöoikeudellisen sääntelyn kilpailukyky. Päätöstä perintöoikeudellisten lesken aseman parantamiseen ja ns. notariaattitestamentiin liittyvien ehdotusten jatkovalmistelusta lykättiin mm. niihin liittyvien verokysymysten ja EU:ssa tapahtuvan valmistelun takia. Sen sijaan henkilöoikeuden alalla valmisteltiin säännöksiä uudentyyppisestä tulevan toimintakyvyn varalta annettavasta valtuutuksesta siten, että hallituksen esitys voidaan antaa alkukeväästä Perheoikeudessa tehtiin tutkimussopimus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa aviovarallisuusjärjestelmän toimivuuden arvioinnista. Syksyllä annettiin hallituksen esitys osakeyhtiölain kokonaisuudistukseksi, jossa on pyritty lisäämään hallitusti yritysten toimintamahdollisuuksia muuttamatta samalla velkojien ja vähemmistöosakkeenomistajien asemaa olennaisesti. Tavoitteena on yhtäältä ollut kilpailu- ja riskinottokyvyn sekä monimuotoisuuden tukeminen ja toisaalta sääntelyn selkeyttäminen erityisesti pienten yhtiöiden näkökulmasta. Myös asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistuksen valmistelua jatkettiin. Sähköisestä kiinteistön kaupan, panttauksen ja kirjaamismenettelyn edellyttämästä lainsäädännöstä valmistui asiaa selvittäneen toimikunnan mietintö joulukuussa Vahingonkorvausoikeuden alalla annettiin hallituksen esitys rikosvahinkolain kokonaisuudistuksesta, joka tuli voimaan samaan aikaan vuoden 2006 alussa henkilövahinkoja koskevien jo aiemmin hyväksyttyjen säännösten kanssa.

7 7 Tuottavuuden parantaminen ja henkilöstön kehittäminen Oikeusministeriön organisaatiota on kehitetty kansliapäällikön johtamassa valmistelussa. Osana oikeusministeriötä toiminut Oikeushallinnon tietotekniikkakeskus muodostettiin ministeriön alaiseksi virastoksi lukien. Hallinnonalan tuottavuuden parantamiseksi valmisteltiin Oikeusministeriön hallinnonalan tuottavuusohjelma, joka sisältää keskeiset tuottavuuden kehittämistavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelman mukaiset tavoitteet sisältyvät oikeusministeriön hallinnonalan toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille Toteutettiin loppuvuodesta 2004 hyväksytyn hallinnonalan henkilöstöstrategian toimenpiteitä. Ministeriössä ja syyttäjälaitoksessa otettiin käyttöön työtyytyväisyyskysely. Hallinnonalan merkittävin toteutusvaiheessa oleva tuottavuushanke on Oikeushallinnon palvelukeskuksen perustaminen. Hanke toteuttaa osaltaan paitsi hallituksen tuottavuusohjelmaa myös hallituksen alueellistamisohjelmaa. Palvelukeskushankkeella, keskittämällä talous- ja henkilöstöhallinnon asiantuntemusta, pyritään myös parantamaan kaikilla hallinnon tasoilla yhä enemmän tarvittavaa talous- ja henkilöstöhallinnon raportointia. Palvelukeskuksella pyritään myös osaltaan vastaamaan siihen haasteeseen, joka lähivuosina aiheutuu ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. Koska Oikeushallinnon palvelukeskus tarjoaa monipuolisia, korkeata ammattitaitoa vaativia tehtäviä sekä talous- ja henkilöstöhallinnon ammattilaisille urakehitysmahdollisuuksia, sen uskotaan olevan myös työmarkkinoilla jatkossakin kilpailukykyinen. Hallituksen keväällä 2005 tekemä periaatepäätös julkisen tutkimusjärjestelmän rakenteellisesta kehittämisestä on oikeusministeriössä nähty tärkeänä hallituksen, ministeriöiden ja virastojen strategisen johtamisen edellytysten kannalta. Lähivuosina pyritään löytämään keinot, joilla oikeusministeriön hallinnonalan aivan liian vähäisiä tutkimusresursseja voidaan vahvistaa ja toteuttaa niitä muita toimenpiteitä, joita Oikeuspoliittisen tutkimuksen kehittämisohjelmassa on linjattu. Hallinnonalan tietohallinto Tietohallinto tukee hallinnonalan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kehitystä toimintasektoreiden kanssa yhteistyössä kehitettävien palveluiden kautta. Tuomioistuinten, oikeusavun ja kriminaalihuollon prosesseja tuetaan asianhallintasovelluksilla, joita kehitettiin voimakkaasti lukujen taitteessa. Ulosottosektorilla on käytössä uusi valtakunnallinen tietojärjestelmä, joka tehostaa ulosoton toimintaa ja luo pohjan ulosoton sähköisten palveluiden ja asiakaspalvelun kehittämiselle. Rikosseuraamusalalla otettiin käyttöön vankitietojärjestelmän täytäntöönpanon osuus ja kehittämistä jatketaan vuonna Tietohallinnon keskeiset toimintaympäristön muutokset liittyvät teknisen ympäristön ikääntymiseen, erilaisten laitteistojen ja ohjelmistojen tuen poistumiseen ja uusien palvelujen tarvitsemiin uusiin alustoihin ja ohjelmistoihin. Vuonna 2005 perustekniikan uusiminen oli tärkein kehityskohde. Uusimishankkeet jatkuvat vuonna 2006.

8 8 Talousarvion toteutuminen Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen tiliviraston kokonaismenot (netto) olivat 465,5 miljoonaa euroa, mikä on 2 % enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuodelle 2006 siirrettiin määrärahoja 31,5 miljoonaa euroa eli 2,3 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen tiliviraston kokonaistulot olivat 159,9 miljoonaa euroa, mikä on 12 % enemmän kuin edellisenä vuotena.

9 9 2. TULOKSELLISUUDEN KUVAUS 2.1 OIKEUSMINISTERIÖ Oikeusministeriön toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadun hallinta Oikeusturvapolitiikan strategiatavoitteet ja toimintalinjat Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia saada oikeusturvaa joutuisasti asiaan parhaiten soveltuvassa menettelyssä, kohtuullisin kustannuksin ja tasapuolisesti maan eri osissa. Oikeudellista neuvontaa tehostetaan. Oikeudenkäyntimenettelyjen joustavuutta, avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta lisätään. Yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta tärkeiden valitusten käsittelyn nopeuttamistoimia seurataan. Edistetään ulkomaalaisasioiden joutuisaa käsittelyä. Parannetaan rikosasioiden käsittelyketjun toimivuutta. Lisäksi talousrikosasioiden sekä asumiseen ja lastenhuoltoon liittyvien riita-asioiden käsittelyyn kiinnitetään huomiota. Resursseja kohdennetaan uudelleen, tuomioistuinyksiköitä yhdistetään ja niiden piirirajoja muutetaan. Parannetaan tuomioistuinten erikoistumismahdollisuuksia. Selvitetään laajapohjaisesti muutoksenhaun merkitys oikeusturvan ja oikeusvarmuuden lisääjänä. Koordinoidaan velkahallintaohjelman toteuttamista ja huolehditaan ohjelman toteuttamisesta oikeusministeriön toimialalla, huolehditaan ulosoton ja konkurssivalvonnan organisaation, menettelyjen ja työmenetelmien sekä ulosotto- ja konkurssivalvontahenkilöstön osaamisen ja ammattitaidon kehittämisestä uudistettujen lainsäädännön ja tietojärjestelmän pohjalta. Jatketaan ylivelkaantumiseen ja maksuhäiriömenettelyyn liittyvien seuranta- ja arviointimenettelyjen kehittämistä. Oikeusturvapolitiikan vaikuttavuuden parantamiseksi lisättiin sovittelua ja oikeudellista neuvontaa sekä kehitettiin oikeudenkäyntimenettelyjen monipuolisuutta, joustavuutta ja sujuvuutta samoin kuin oikeusturvan tarjonnan alueellista tasapuolisuutta. Jotta neuvonta tukisi paremmin kansalaisten ongelmien ratkaisua ja oikeudellisten neuvontapalvelujen saatavuutta, käynnistettiin oikeusapuohjauskokeilu, joka jatkuu vuoden 2006 loppuun. Tässä puhelimitse tarjottavassa palvelussa ei anneta vastauksia oikeudellisiin ongelmiin, vaan ohjataan kysyjä ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon asiansa selvittämiseksi. Ohjaus on osoittautunut paitsi suosituksi niin myös tarpeelliseksi. Myös Kaakkois-Aasian Tsunamin johdosta järjestettiin oikeudellista puhelinneuvontaa alkuvuodesta Yleisien tuomioistuimien palveluja monipuolistettiin riita-asioiden sovittelulla, jota koskeva laki (663/2005) tuli voimaan vuoden 2006 alussa. Sovittelijoina toimiville tuomareille annettava koulutus käynnistettiin ja se jatkuu edelleen. Ryhmäkanteen tarpeellisuutta ja käyttöalaa selvitettiin keväällä 2005 mietintönsä jättäneessä työryhmässä, jonka työtä ryhmäkannelainsäädännön valmisteluksi jatkettiin kahdessa työryhmässä. Mietinnöt luovutetaan maaliskuussa Kuluttajavalituslautakunta siirtyi oikeusministeriön hallinnonalalle syyskuun alussa Tuomioistuinten kanssa käytävissä tulosneuvotteluissa painotettiin laajempaa yhteiskunnallista merkitystä omaavien asiaryhmien, samoin kuin jo pitkään vireillä olleiden asioiden ripeän käsittelyn tärkeyttä. Tulosneuvotteluissa huolehdittiin voimavarojen mahdollisimman tarkoituksenmukaisesta jakautumisesta uudelleen kohdistamalla niitä ruuhkautuneimpiin tuomioistuimiin. Yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävien asioiden valitusmenettelyä pyrittiin nopeuttamaan muun muassa parantamalla hallinto-oikeuksien toimintaedellytyksiä kehittämällä tuomioistuinten virkarakennetta, esittämällä päätösvaltaisten kokoonpanojen joustavoittamista,

10 vähentämällä yksittäisten päätösten tekoon parantamalla asiantuntemusta kaava-asioissa. 10 osallistuvien lakimiesten määrää ja Oikeudenkäyntien kokonaiskeston lyhentämiseksi ja laajojen asioiden käsittelyn kehittämiseksi yleisissä tuomioistuimissa asetettiin presidentti Melanderin johdolla työskentelevä työryhmä. Sen on määrä saada työnsä valmiiksi syksyllä Oikeusturvan osalta on lisäksi toteutettu seuraavat toimenpiteet: - Oikeusapu-uudistuksen seurantatutkimus on vireillä ja valmistuu vuonna Oikeusaputoimistoissa on aloitettu jonotusaikojen seuranta. - Oikeussalien varustelua on uusittu digitaalitekniikkaan perustuen. Videoneuvottelutekniikan pilottihanke neljässä käräjäoikeudessa, yhdessä vankilassa ja yhdessä ulkomaisessa tuomioistuimessa jatkuu. - Summaaristen asioiden käsittelyn kehittämistä pohtiva työryhmä on asetettu joulukuussa Työryhmä selvittää myös tuomiorekisterin tarpeellisuutta ja yleisten tuomioistuinten alueellisen toimivallan avaamista summaaristen asioiden osalta. - Sähköistä kiinteistövaihdantaa selvittäneen toimikunnan mietintö on valmistunut joulukuussa Toimikunnan työ liittyy hallitusohjelman tietoyhteiskuntaohjelmaan. - Tuomioistuinten laatutyö jatkuu tuomioistuinten itsensä johtamana. Kokemukset ovat olleet myönteisiä. Hallintotuomioistuimet ovat korkeimman hallinto-oikeuden johdolla toteutetussa käsittelyaikatavoitteita koskevassa laatuhankkeessa parhaillaan kehittämässä asianhallintaansa myös suositusaikojen osalta. Syksyllä 2005 Pohjois-Suomen tuomioistuinten laatuprojektille myönnettiin arvostettu eurooppalainen oikeudenhoidon tunnustuspalkinto. - Tuomarinvastuuta tarkastelleen työryhmän mietintö valmistui vuoden 2005 lopulla. - Tuomioistuinhenkilöstön ammatillisen koulutuksen työryhmän mietintö Ammattikorkeakouluväylä oikeushallinnon alalle (OM 2005:15) valmistui. - Euroopan Neuvoston CEPEJ:n puitteissa on Suomesta valittu kolme tuomioistuinta (Rovaniemen hovioikeus, Oulun käräjäoikeus ja Turun hallinto-oikeus) tutkimusprojektiin, missä pyritään kartoittamaan eurooppalaisella tasolla tuomioistuinten optimaalisia käsittelyaikoja. Oikeusturvan alueellista tasapuolisuutta parannettiin tuomiopiirijärjestelyjen kautta käräjäoikeuksien kahdella yhdistämisellä (Forssa-Loimaa ja Nilsiä-Kuopio). Kolmas suunniteltu yhdistäminen (Haapajärvi-Ylivieska) toteutuu lukien. Vuoden 2005 alussa toteutetun hovioikeuksien tuomiopiirijaon muutoksen vaikutuksia asioiden käsittelyaikoihin ja asiamääriin seurattiin ja todettiin kehityksen olevan oikeansuuntaista. Tulosneuvotteluissa on jonkin verran voitu myös huolehtia voimavarojen tarkoituksenmukaisesta jakautumisesta kohdistamalla voimavaroja ruuhkautuneimpiin tuomioistuimiin. Käsittelyaikaerot ovat hovioikeuksissa ja hallintooikeuksissa jonkin verran supistuneet, käräjäoikeuksissa on käräjäoikeuskohtaisia eroja, pääkaupunkiseudun käräjäoikeuksien ollessa edelleen ruuhkautuneita. Helsinkiin perustettiin toinen oikeusaputoimisto. Hallinnonalan henkilöstölle on tarjottu eri osa-alueilta täydennyskoulutusta. Tuomarikoulutusta koskeva hallituksen esitys valmistui syksyllä 2005 ja siihen liittyen asetettiin tuomarikoulutuksen ohjausryhmä, jonka tehtävänä on miettiä koulutuksen valintamenettelyä ja opetussisältöä. Tuomarinvastuuta tarkastelleen työryhmän mietintö valmistui joulukuussa Tuomioistuimista laaditaan edellisen vuoden kokemusten mukaisesti toisaalta yleisten tuomioistuinten ja toisaalta hallintotuomioistuinten sektorikohtaiset toimintakertomukset.

11 11 Hallinnonalan kaikilla sektoreilla on otettu käyttöön tulos- ja kehityskeskustelut. Käräjäoikeuksista on saatu henkilöstörakenneselvityksiä, jotka ovat olleet eri tasoisia ja laatuisia ja niitä on käsitelty kesäkuussa 2005 virastopäällikköpäivillä. Hovioikeuksien ja hallinto-oikeuksien vastaavia selvityksiä pyritään luomaan vireillä olevien työmenetelmien kehittämisprojektien yhteydessä. Oikeushallinto-osastolle huhtikuun alussa 2005 uuden työjärjestyksen myötä luodun kuuden yksikön organisaatiorakenteen vakiinnuttaminen jatkui. Olennainen osa tätä kehittämistyötä tapahtui johtoryhmän jäsenten pitkäkestoisen johtamiskoulutuksen kautta. Valmisteltiin maksuhäiriöpolitiikan toimintaohjelma vuosille Ohjelmassa kuvattiin kansalaisnäkökulmat maksuhäiriöpolitiikkaan, ympäristömuuttujat, vaikuttavuustavoitteet, toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä tunnusluvut vaikuttavuuden arvioimiseksi. Jatkettiin ulosottolaitoksen organisaatiouudistusta käynnistämällä organisaatio- ja henkilöstösuunnittelu tavoitteena ulosottopiirien yhdistäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi siten, että ulosottopiirien lukumäärä olisi vuoden 2008 alussa 22. Vuoden aikana valmisteltiin ja annettiin yhdeksän yhteistoimintamääräystä, joilla yhdistettiin 14 ulosottopiiriä johonkin suurempaan piiriin. Ulosottopiirien lukumääräksi vuoden 2006 alusta tuli 51 aikaisemman 65 asemesta. Suunniteltujen 22 ulosottopiirin alustavat organisaatio- ja henkilöstösuunnitelmat tehtiin vuoden 2005 aikana. Uudistusten keskeisenä tavoitteena on toiminnan painopisteen siirtäminen ulosottoa vältteleviin velallisiin kohdistuvaan vaativaan perintään sekä toiminnan tehokkuus ja yhtenäisyys. Edellä mainittuja tavoitteita tuettiin lisäksi kehittämällä ulosottolaitoksen vaikuttavuustavoitteita, tavoitteiden arviointikriteerejä ja arvioinnin tunnuslukuja. Henkilöstön ammatillisia valmiuksia erityisesti vaativassa perinnässä parannettiin koulutuksella. Palkkausjärjestelmien uudistaminen oikeuslaitoksessa eteni vuonna 2005 siten, että haastemiesten uusi palkkausjärjestelmä otettiin käyttöön ja oikeuslaitoksen yleinen, tuomioistuinten, oikeusaputoimistojen, syyttäjälaitoksen ja ulosottolaitoksen kansliahenkilöstöä koskeva uusi palkkausjärjestelmä Valmistelu oikeusavustajien, avustavien ulosottomiesten ja ulosottomiesten palkkausjärjestelmien osalta jatkuu. Säädöspolitiikka Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Annetaan esitys uudeksi osakeyhtiölainsäädännöksi. Jatketaan yhteistyötä valtioneuvostossa säädösvalmistelun yhteisten toimintaperiaatteiden ja työskentelytapojen vakiinnuttamiseksi, vahvistetaan oikeusministeriön koordinoivaa roolia valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämisessä ja turvataan laintarkastuksen asianmukainen toteutus. Oikeusministeriön lainvalmisteluosastolle kuuluu lainvalmistelu valtiosääntöoikeuden, yleisen hallinto-oikeuden, yksityisoikeuden sekä rikos- ja prosessioikeuden alalla. Julkisoikeuden alalla keskeisenä linjana on varmistaa perustuslain asianmukainen toimeenpano, seurata systemaattisesti perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä edistää demokratian toimivuutta ja kansalaisten osallistumista. Osaston tehtävänä on niin ikään ministeriöissä valmisteltujen säädösehdotusten tarkastaminen sekä valtioneuvoston säädösvalmistelun yleinen kehittäminen. Osasto vastaa myös eurooppaoikeutta koskevista asiantuntijatehtävistä. Osastolle kertomusvuodeksi asetetut lainvalmistelutavoitteet toteutuivat varsin hyvin. Merkittävimpiä hankkeita olivat mm. hallituksen esitykset ulosottolainsäädännön laajasta osittaisuudistuksesta ja osakeyhtiölain kokonaisuudistus. Joitakin loppuvuoden esityksiä päätettiin kuitenkin siirtää annettavaksi vuoden 2006 puolella.

12 12 Säädösvalmistelun kehittämisessä jatkettiin hankkeita tavoitteena valmistelun parempi suunnittelu ja johtaminen sekä käynnistettiin yhteiskunnallisesti laaja-alaisen toimintaohjelman laatiminen. Laintarkastuksen kattavuutta ja joutuisuutta saatiin parannettua. Osaston kansainvälisestä yhteistyöstä on mainittava onnistuneesti toteutettu Euroopan neuvoston oikeusministerikokous. Seuraavassa mainitaan kertomuskauden keskeiset hankkeet. Osastolla valmisteltavista kaikista hankkeista suuri osa liittyy EU:ssa tapahtuvaan yhteistyöhön, erityisesti rikos- ja prosessioikeuden alalla, mutta myös yksityisoikeuden alalla (lainvalinta, kuluttajansuoja, yhtiöoikeus). Kansanvalta toimikunta sai kesäkuussa 2005 valmiiksi mietintönsä Edustuksellinen demokratia. Se sisältää ehdotuksia suomalaisen kansanvallan vahvistamiseksi. Valmiuslakitoimikunta luovutti joulukuussa 2005 mietintönsä, joka sisältää ehdotuksen uudeksi valmiuslaiksi. Ehdotus on pyritty laatimaan niin, että se kaikilta osin vastaa uutta perustuslakia. Julkisoikeuden alan lainvalmisteluhankkeiden painopisteenä on ollut hallintolainkäytön kehittäminen, jonka suuntaviivat on esitetty keväällä 2004 laaditussa hallintolainkäytön kehittämisohjelmassa. Kertomusvuoden aikana on jatkettu ohjelman toteuttamista. Valitusten käsittelyn nopeuttamista yhteiskunnan tai alueiden kehittämisen kannalta merkittävissä asioissa seuraamaan asetettu poikkihallinnollinen seurantatyöryhmä antoi lokakuussa 2005 väliraportin, johon on koottu yhteenveto viranomaisten kehittämistoimista. Edelleen syyskuussa 2005 asetettiin oikeusministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön yhteinen työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää edellytykset maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa käsiteltävien muutoksenhakuasioiden siirtämisestä hallinto-oikeuksiin. Lähes kolme vuotta työskennellyt pohjoismainen asiantuntijaryhmä sai lokakuussa 2005 valmiiksi ehdotuksensa pohjoismaiseksi saamelaissopimukseksi. Sopimuksen tarkoituksena on vahvistaa ja lujittaa saamelaisten oikeuksia. Oikeusministeriön ja sisäasiainministeriön yhteinen työryhmä (Työryhmämietintö 2005:5) ehdotti anonyymin todistelun mahdollistamista törkeitä rikoksia koskevissa oikeudenkäynneissä. Tavoitteena on parantaa todistajien suojaa ja sitä kautta edistää törkeiden rikosten selvittämistä. Joulukuussa annettiin hallituksen esitys 197/2005 korruption vastaisen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen hyväksymisestä ja hallituksen esitys 221/2005, jossa ehdotetaan seksuaalipalvelujen ostamisen yleistä kriminalisointia. Yleissopimus parantaa mahdollisuuksia korruption kansainväliseen vastustamiseen. Eduskunnan hyväksymä laki rikesakkolain muuttamisesta, jolla toteutetaan ns. haltijavastuu (59/2005) on vahvistettu tulemaan voimaan Uudistus on omiaan parantamaan tieliikenteen turvallisuutta mahdollistamalla nykyistä joustavamman puuttumisen automaattisessa liikennevalvonnassa havaittuihin ylinopeusrikkomuksiin. Eduskunnan hyväksymä laki riita-asioiden sovittelusta yleisissä tuomioistuimissa (663/2005) tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Uusi laki mahdollistaa riitojen ratkaisemisen nopeammin ja halvemmin kuin oikeudenkäynnissä. Oikeusministeriön asettama työryhmä jätti ryhmäkannetta koskevan selvityksensä (Työryhmämietintä 2005:3) huhtikuussa, minkä jälkeen elokuussa asetettiin työryhmä valmistelemaan ryhmäkannetta koskevaa lainsäädäntöä. Mietinnön on määrä valmistua vuoden 2006 alussa. Uudistuksella parannetaan oikeussuojaa kuluttajasopimuksia ja ympäristövahinkoja koskevissa massariidoissa.

13 13 Oikeudenkäynnin julkisuutta koskevien hallitusten esitysten viimeistelyä jatkettiin tarkoituksena antaa sekä yleisiä että hallintotuomioistuimia koskevat esityksen alkuvuodesta Esityksen tavoitteena on lisätä oikeudenkäyntien avoimuutta ja parantaa tuomioistuimen toiminnan läpinäkyvyyttä. Annettiin hallituksen esitys 87/2005 seulontamenettelyn tarkistamiseksi. Koska eduskunta ei ehtinyt käsitellä esitystä syysistuntokaudella, muutoksenhakujärjestelmän kehittämistarpeita hovioikeudessa käsiteltävissä riita-asioissa koskevan selvityksen määräaikaa jatkettiin asti. Uudistuksen tavoitteena on edistää hovioikeuksien voimavarojen kohdentamista perusteellista käsittelyä vaativiin juttuihin ja siten parantaa oikeusturvaa. Ulosottolain kokonaisuudistuksen III vaiheen esitys (13/2005 vp) annettiin eduskunnalle maaliskuussa. Uudistuksen IV vaihetta koskeva ehdotus valmistui kesäkuussa (Lausuntoja ja selvityksiä 2005:18). Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle keväällä Esityksillä mm. parannetaan pientuloisten velallisten taloudellista suojaa ja yritystoiminnan jatkamisen edellytyksiä sekä uudistetaan ulosottolaitoksen organisaatiota. Kiinteistöjen kirjaamisjärjestelmän kehittämistä selvittänyt toimikunta ehdotti säännöksiä siitä, miten kiinteistön kauppakirja, panttikirja ja kirjaamishakemus voitaisiin tehdä sähköisessä muodossa ja miten niitä käsiteltäisiin käräjäoikeudessa. Ehdotus tarjoaisi vaihtoehtoisen, nykyistä vaivattomamman ja edullisemman toimintatavan kiinteistön kaupassa ja luottojärjestelyissä. Ehdotus lähetetään laajalle lausuntokierrokselle talvella Insolvenssioikeuden alalla työ jatkui yrityssaneerauslain uudistamistarpeita selvittävässä työryhmässä, jonka ehdotus valmistuu alkuvuodesta Lisäksi valmisteltiin yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain tarkistamista lisäsuoritusvelvollisuuden lieventämiseksi tavoitteena antaa sitä koskeva hallituksen esitys alkukeväästä Asuntokauppalain vakuusjärjestelmien laajentamista koskeva hallituksen esitys annettiin keväällä 2005 ja laki tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Osakeyhtiölain kokonaisuudistusta koskeva hallituksen esitys annettiin eduskunnalle syyskuussa 2005 ja lain oletetaan tulevan voimaan vuoden 2006 syksyllä. Esityksen tavoitteena on velkojien ja vähemmistöosakkaiden suojaa heikentämättä lisätä lain joustavuutta ja siten yritysten toimintamahdollisuuksia ja kilpailukykyä. Asunto-osakeyhtiölain kokonaisuudistusta valmisteleva työryhmä jatkoi työtään, ja ehdotus annettaneen keväällä Aviovarallisuussäännösten toimivuuden arvioimisesta tehtiin tutkimussopimus Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen ja Helsingin yliopiston yksityisoikeuden laitoksen kanssa. Tutkimuksen on määrä valmistua vuoden 2006 lopussa. Uudentyyppistä tulevaisuuden varalle annettavaa edunvalvontavaltuutusta koskevaa hallituksen esitystä valmisteltiin tavoitteena antaa se alkukeväästä Rikosvahinkolain uudistamista rikoksen uhrin asemaa parantava koskeva hallituksen esitys annettiin syksyllä, ja laki tuli voimaan vuoden 2006 alusta. Valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittäminen Valtioneuvoston kanslian asettama ja oikeusministeriön kansliapäällikkö Rissasen johtama Valtioneuvoston lainvalmistelun suunnittelun ja johtamisen kehittämisryhmä (Lainvalmistelun kansliapäällikköryhmä) luovutti mietintönsä syyskuussa 2005 (valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 13/2005). Ehdotukset koskevat säädösvalmistelun johtamisen ja suunnittelun parantamista, vaihtoehtoja ja vaikutusten arviointia, perustuslain huomioon ottamista sekä tutkimuksen ja tietohallinnon tukea säädösvalmistelulle.

14 14 Samoin oikeusministeriön asettama ja ylijohtaja Nurmen vetämä Valtioneuvoston säädösvalmistelun kehittämistyöryhmä (SÄKE-työryhmä) luovutti loppuraporttinsa elokuussa 2005 (oikeusministeriön työryhmänmietintöjä 2005: 10). Työryhmä toimi lainvalmistelun kansliapäällikköryhmää tukevana kaikkien ministeriöiden yhteistyöelimenä. Työryhmä asetettiinkin sittemmin jatkokaudeksi tavoitteena nimenomaan ministeriöiden yhteisten kehittämishankkeiden ja paremman säädösvalmistelukulttuurin edistäminen. Elinkeinoelämän järjestöjen aloitteesta asetettiin ajaksi laaja-alainen hanke, jonka tavoitteena on paremman sääntelyn toimintaohjelman laatiminen. Pyrkimyksenä on eri intressitahojen toimesta yhteisesti linjata oikeusjärjestyksen kehittämisen säädöspoliittiset periaatteet. Ministeriön virkatyönä jatkettiin uuden Lainlaatijan perustuslakioppaan valmistelua. Oikeusministeriön tukemana järjestettiin HAUS kehittämiskeskus Oy:ssä kaksi lainvalmistelun peruskurssia. Lisäksi HELOsta järjestettiin vielä yhdelle ministeriölle koulutustilaisuus. Säädösehdotusten tarkastaminen Laintarkastuksessa tavoitteena oli tarkastuksen kattavuuden nostaminen vähintään edellisten vuosien tasolle. Tarkastustoimisto tarkasti vuonna 2005 yhteensä 386 esitys- ja asetusehdotusta, jotka yhteensä käsittivät 649 säädösehdotusta ja pykälää. Vuoden 2005 säädöskokoelmassa julkaistuista laeista tarkastettiin 79,7 % (tavoite 80 %) sekä laeista ja asetuksista yhteensä 63,5 % (tavoite 70 %). Tarkastus kesti keskimäärin 16 päivää (tavoite 15 päivää), ja 69,4 % tarkastettavista viipyi tarkastuksessa enintään kaksi viikkoa. Eurooppaoikeus Tavoitteena oli EU:n perustuslakisopimuksen voimaansaattamista koskevan hallituksen esityksen valmistelu yhteistyössä valtioneuvoston kanslian ja ulkoasiainministeriön kanssa. Oikeusministeriön osuus esityksestä saatiin valmiiksi, mutta hallitus lykkäsi esityksen antamista johtuen sopimuksen ratifioinnin kohtaamista ongelmista Ranskassa ja Alankomaissa. Sen sijaan hallitus antoi eduskunnalle selonteon perustuslakisopimuksesta. Kriminaalipolitiikka Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Tuetaan rikosasiain toimintoketjun kehittämistyötä, jatketaan vankeudelle vaihtoehtoisten seuraamusten kehittämistä, rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamista ja tähän liittyvää sosiaalisten tukitoimien kehittämistä sekä kehitetään yhteistyössä rikoksentorjunnan neuvottelukunnan kanssa rikoksentorjuntaa. Osasto pääsi näihin tavoitteisiin kohtalaisen hyvin. Parhaiten onnistuttiin rangaistusten täytäntöönpanojärjestelmän uudistamisessa ja väkivallan torjuntaohjelman laatimisessa. Muu lainvalmistelu osastolla viivästyi, kun voimat jouduttiin kohdentamaan etusijalle asetettaviin hankkeisiin. Sakon muuntorangaistusta koskevia säännöksiä muutettiin vuoden 2006 alussa voimaan tulleilla lainmuutoksilla. Muutosten arvioidaan alentavan sakkovankien päivittäistä määrää noin 80:lla. Kriminaalipoliittinen osasto valmisteli yhteistyössä Rikosseuraamusviraston kanssa vankeutta ja tutkintavankeutta koskevan uudistetun lainsäädännön, ehdonalaista vapauttamista koskevien rikoslain muutosten sekä vankeinhoidon hallintoa koskevien säädösmuutosten toteuttamiseen liittyviä toimenpiteitä. Uudistettu lainsäädäntö tulee voimaan Tähän liittyen osaston virkamiehet osallistuivat huomattavalla panoksella uutta lainsäädäntöä koskevan koulutuksen

15 15 antamiseen vankiloiden ja Kriminaalihuoltolaitoksen virkamiehille. Vuoden aikana on valmisteltu lakeihin liittyviä asetuksia sekä tehty perustettavien aluevankiloiden organisaatiota ja toimintamallia koskevat perusselvitykset. Vuoden aikana valmistuivat oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotus syyttäjälaitoksen organisaation kehittämisestä ja arvio paikallisten syyttäjäyksiköiden henkilöstötarpeesta. Työryhmän ehdotuksen pohjalta käynnistettiin syyttäjätoimen alueellista järjestämistä ja organisaatiota koskeva lainvalmistelu. Uudella organisaatiolla on mahdollista selvästi tehostaa syyttäjäntoimintaa. Todistajan aseman parantamiseksi on oikeusministeriön asettamassa työryhmässä suunniteltu tukitoiminnan järjestämistä todistajille. Lisäksi ministeriö käynnisti työryhmäselvitykset rangaistustaan suorittavien ja heidän perheittensä sosiaaliturvasta sekä vapautuvien vankien ja muiden rikoksesta tuomittujen suunnitelmallisen tuen kehittämisestä. Työryhmien työ parantaa mahdollisuuksia vähentää uusintarikollisuutta. Vuoden 2006 puolella valmistui selvitys puhelinvalvonnan ja elektronisten valvontakeinojen käyttömahdollisuuksista uusien seuraamusmuotojen yhteydessä ja laitostäytäntöönpanon vaihtoehtona. Rikosvahinkokorvauksista sekä syyttömästi vangituille ja tuomituille maksettavista korvauksista huolehtii valtiokonttori. Vuodelle 2005 oli niiden hoidosta tehty ensimmäistä kertaa oikeusministeriön ja valtiokonttorin välinen palvelusopimus, jossa sovittiin korvaustoiminnan keskeisistä tavoitteista. Rikosvahinkokorvauksia koskevien hakemusten keskimääräinen käsittelyaika oli 7,7 kuukautta tavoitteen ollessa 7,5 kuukautta. Rikosuhripäivystyksen toiminnan tukemiseen myönnettiin valtionavustusta euroa. Vuoteen 2004 verrattuna summa oli kaksinkertainen. Oikeusministeriön avustuksen osuus toiminnan menoista oli noin 10 %. Toiminta rahoitetaan edelleen suurimmaksi osaksi Rahaautomaattiyhdistyksen avustusvaroilla. Rikosuhripäivystyksen asiakasyhteydet lisääntyivät lähes :een, mikä on 17 % enemmän kuin vuonna Virolaisten vankien siirtäminen suorittamaan rangaistusta kotimaassaan käynnistyi. Vankeja siirrettiin kymmenkunta. Rangaistusta suorittavia virolaisvankeja on keskimäärin noin 50. Rikoksentorjunnan asiantuntija-, yhteistyö- ja suunnitteluelimenä on valtioneuvoston asettama rikoksentorjuntaneuvosto. Kriminaalipoliittisen osaston rikoksentorjuntayksikkö toimii neuvoston sihteeristönä. Rikoksentorjuntapolitiikan peruslinjaukset on määritelty valtioneuvoston hyväksymässä kansallisessa rikoksentorjuntaohjelmassa Turvallisuustalkoot ja valtioneuvoston hyväksymässä laajassa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa Arjen turvaa. Oikeusministeriö on osaltaan jatkanut kumpienkin ohjelmien toteutusta. Sisäisen turvallisuuden ohjelman puitteissa asetettu työryhmä on valmistellut malleja kuntien laaja-alaiselle turvallisuussuunnittelulle. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaan sisältynyt väkivallan vähentämisohjelman valmistelu annettiin rikoksentorjuntaneuvoston tehtäväksi. Ohjelmaehdotus valmistui vuoden 2004 lopussa ja luovutettiin oikeusministerille tammikuussa Ehdotuksen ja sitä koskeneen laajan lausuntokierroksen pohjalta oikeusministeriössä on valmisteltu valtioneuvoston periaatepäätöstä hyväksyttäväksi alkuvuodesta Oikeusministeriö on tukenut paikallisia rikoksentorjuntahankkeita talousarviossa tarkoitukseen osoitettujen varojen puitteissa. Vuonna 2005 priorisoitiin nimenomaan väkivallan vähentämiseen tähtääviä hankkeita. Oikeusministeriö päätti tukea yhdeksää hanketta, minkä lisäksi avustusvaroja on käytetty Järvenpään kaupungin kanssa toteutettavaan hankkeeseen, jossa väkivallan vähentämisohjelmaa toteutetaan kaupungin ja rikoksentorjuntaneuvoston yhteistyöllä paikallisesti.

16 16 Oikeusministeriön ja rikoksentorjuntaneuvoston yhteisesti julkaisema HAASTE lehti ilmestyi neljänä numerona. Ministeriö ja rikoksentorjuntaneuvosto toimivat yhdessä nk. kansallisena yhteyspisteenä vuonna 2001 perustetussa Euroopan unionin rikoksentorjuntaverkostossa (EUCPN). Suomi on ollut aktiivinen verkoston uudelleenorganisoimis- ja kehittämistyössä. Kansainvälinen toiminta Keskeiset tavoitteet olivat seuraavat: Valmistaudutaan Suomen EU-puheenjohtajuuskauteen kehittämällä oikeusasiain EU-koordinaatioita ja puheenjohtajuustehtävissä toimivan henkilöstön valmiuksia. Jatketaan eurooppalaisen oikeusalueen edistämistä EU:ssa ja kansallisesti, kehitetään yhteistyötä kansainvälisessä oikeusavussa EU:ssa ja myös suhteessa Suomelle tärkeisiin EU:n ulkopuolisiin maihin kuten Venäjään. Jatketaan oikeusvaltiokehityksen ja siviilikriisinhallinnan tukemista sekä järjestetään Euroopan Neuvoston oikeusministerikokous keväällä Rikosoikeudellisen yhteistyön alalla suurimman muutoksen aiheutti Euroopan unionin rikosoikeusapusopimus (MLA 2000), joka tuli kansainvälisesti voimaan elokuussa Se merkitsi oikeusavun tehostumista yleissopimuksen ratifioineiden jäsenvaltioiden välillä. Oikeusapupyyntöjä ei enää kierrätetä keskusviranomaisten kautta, vaan alueellisesti toimivaltaiset viranomaiset huolehtivat pyyntöjen täytäntöönpanosta niiden välisin suorin yhteyksin. Sopimuksella myös asetettiin viranomaisille velvollisuus antaa oikeudenkäyntiasiakirjat tiedoksi postitse toisessa jäsenvaltiossa olevalle henkilölle. Lisäksi toisen EU-maan alueella oleskelevaa henkilöä voidaan kuulla videokokouksen avulla esitutkinnassa ja tuomioistuinkäsittelyssä. Edellä mainittuun rikosoikeusapusopimukseen liittyvä pöytäkirja tuli voimaan lokakuussa. Se sisältää määräykset pankkitilitietojen välittämisestä rikostutkinnassa EU:n jäsenvaltioiden välillä. Elokuussa tuli voimaan omaisuuden jäädyttämistä koskevien päätösten täytäntöönpanoa Euroopan unionissa koskeva lainsäädäntö. Jäädyttämisellä turvataan väliaikaisesti sellainen omaisuus, joka voidaan tuomita menetetyksi tai jota voidaan käyttää todisteena rikosoikeudenkäynnissä. Lain taustalla on EU:ssa hyväksytty jäädyttämistä koskeva puitepäätös. Olennaisena ideana on vastavuoroisen tunnustamisen periaate. Suomessa keskeisenä toimijana jäädyttämisasioissa toimii syyttäjä. Kymmenen jäsenvaltiota on implementoinut puitepäätöksen, mutta yhtään käytännön tapausta ei vielä ole raportoitu. Siviilioikeudellisen yhteistyön alalla merkittävin uusi instrumentti oli maaliskuun alusta voimaan tullut Bryssel IIa asetus, joka koskee tuomioistuinten toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista ja täytäntöönpanoa avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa. Asetuksen myötä EUvaltiot saivat yhteiset säännöt tuomioistuinten kansainvälisestä toimivallasta mm. avioeroa ja lapsen huoltoa koskevissa asioissa samoin kuin näitä asioita koskevien toisessa jäsenvaltiossa annettujen tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta. Asetuksessa on säännöksiä myös lapsen palauttamisesta. Kansainvälinen yksikkö toimii asetuksen 53 artiklan tarkoittamana keskusviranomaisena, jonka tehtävänä on mm. tietojen hankkiminen ja avun antaminen kansalaisille ja viranomaisille. Lokakuussa tuli voimaan riitauttamattomia vaatimuksia koskevasta eurooppalaisesta täytäntöönpanoperusteesta annettu laki, joka perustuu EU:n asetukseen. Lailla tehostetaan riidattomia velkoja koskevien tuomioiden täytäntöönpanoa toisessa EU-valtiossa. Tässä menettelyssä keskusviranomaisella ei ole roolia, vaan täytäntöönpanohakemukset toimitetaan ilman eksekvatuurimenettelyä suoraan ulosottoviranomaiselle. Uusien instrumenttien käyttöönotosta huolehdittiin kansainvälisen oikeusavun vastuualueella lisäämällä neuvontaa, ohjeistusta ja koulutusta. Instrumenttien soveltamisessa välttämättömät verkkotyökalut ovat EU:n kehittämät rikosoikeudellinen Atlas ja siviilioikeudellinen Atlas, jotka

17 17 sisältävät mm. suorien yhteyksien käyttämisessä tarvittavat viranomaisten osoitteet ja jäsenvaltioiden ilmoitukset. Tietojen päivittämisestä Suomen osalta vastaa kansainvälinen yksikkö. Vuoden aikana järjestettiin kolme lähinnä tuomareille tarkoitettua kolmipäiväistä kansainvälisten asioiden seminaaria. Maaliskuussa avattiin Ilona-intranetiin sekä siviili- että rikostiedoksiantoa koskevat ohjeet. Niiden käyttöön opastettiin sekä edellä mainitussa kolmessa seminaarissa että seitsemässä paikallistason tilaisuudessa. Yhteensä kertomusvuonna koulutettiin lähes 500 käräjätuomaria ja -sihteeriä. EU:n siviiliverkoston toimintaan osallistuttiin aktiivisesti. Vuoden aikana osallistuttiin viiteen yhteyshenkilöiden kokoukseen. Kokouksissa mm. valmisteltiin uusia internet-tietosivuja ja todisteiden vastaanotto-asetusta koskeva käsikirja. Keskustelua käytiin erityisesti verkoston yhteyshenkilöiden suhteesta keskusviranomaisiin ja verkoston avaamisesta lakimiesammattien harjoittajille. Jäsenten kokouksen aiheena oli eurooppalainen täytäntöönpanoperuste. Verkoston kansallisten jäsenten ensimmäinen kehittämispalaveri pidettiin marraskuussa. Verkoston avulla eurooppalaiset tuomarit voivat saada nopeasti tietoa toisen EU-valtion laista konkreettisessa asiassa ottamalla yhteyttä yhteyshenkilöön. Komissio antaa vuonna 2006 verkoston perustamisesta tehdyn päätöksen soveltamista koskevan kertomuksen, joka perustuu jäsenvaltioissa tehtyihin arviointeihin. Siviiliverkoston kehittämistoimet riippuvat paljolti kertomuksen kannanotoista. Oikeusministeriön välityksellä tehtiin vuonna 2005 yhteensä 8 uutta lapsen palauttamista koskevaa hakemusta. Näistä kuudessa tapauksessa lapsi saatiin palautettua asuinvaltioonsa. Vuoden lopussa vireillä oli vielä kaksi tapausta sekä kymmenkunta lapsikaappaustapausta edellisiltä vuosilta. Osallistuttiin säännöllisesti EU:n rikosoikeudellisen verkoston toimintaan. Erityisesti kehitettiin verkoston kansallisten yhteyshenkilöiden järjestäytymistä. Kansainvälisten rikosoikeusapuasioiden koordinaatiotyöryhmä (KARI), jonka vetovastuu on kansainvälisessä yksikössä, järjesti yhteisesti koulutusta mm. EU:n rikosoikeusapusopimuksesta ja eurooppalaisesta pidätysmääräyksestä. Eurooppalainen pidätysmääräys on ensimmäinen vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuva instrumentti ja se on nopeuttanut luovutusasioiden käsittelyä EU-valtioiden välillä. Pidätysmääräyksiä annettiin Suomessa 73 ja vastaanotettiin 6 vuonna Suomen ja Hongkongin välillä allekirjoitettiin rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskeva sopimus toukokuussa ja rikosoikeusapusopimusta koskevat neuvottelut saatiin päätökseen marraskuussa. Kansainvälisten suhteiden vastuualueella prioriteettina oli osallistua ja vaikuttaa EU:n ja Venäjän yhteisen vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen tiekartan sisällön kehittämiseen. Tiekartan toimeenpanotavoitteiden hahmottamiseksi järjestettiin Helsingissä seminaari, jonka tuloksena saatiin aikaan lista kehittämisehdotuksia, mm. viranomaisverkostojen tehokkaampi hyödyntäminen ja kehittäminen, monenvälisten sopimusten (siviili- ja rikosasioissa) tehokas soveltaminen, tietojen vaihdon tehokkuuden ja nopeuden lisääminen sekä oikeusapupyyntöjen täytäntöönpanon nopeuttaminen ja rikosoikeusavun toimivuuden parantaminen. EU:n ja Venäjän välisen ministeritason PPC- kokouksessa tullaan jatkamaan näitä tärkeitä aiheita, erityisesti niissä käsitellään oikeusyhteistyö kehittämistä siviiliasioissa sekä Venäjän liittymistä Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin lapsikaappaussopimukseen. Oikeusministeriön tavoitteena on jo pitkään ollut tukea Venäjää liittymään monenvälisiin oikeudellista yhteistyötä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin sekä edistää niiden tehokasta täytäntöönpanoa. Edellä mainitussa Helsingin seminaarissa nostettiin erityisesti esille siviilioikeudellisen yhteistyön ja oikeusavun merkitys. Keskustelua tästä aiheesta pidettiin tärkeänä jatkaa niin EU:n ja Venäjän välillä kuin Suomen ja Venäjän välisessä vuonna 2006 järjestettävässä keskusviranomaistapaamisessa. Yhteistyössä Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssin

18 18 ja Kanadan kanssa järjestettiin lokakuussa Moskovassa seminaari Haagin vuoden 1965 tiedoksiantokonvention soveltamisesta. Vuoden 2005 merkittävimpiä kahdenvälisiä hankkeita olivat Pietarin ja Leningradin alueen vankeinhoidon tuberkuloosin torjuntahanke, vankilakuntoutushanke, oikeudellisen infrastruktuurin kehittämishanke ja mm. yleisen oikeusavun kehittämisprojekti sekä syyttäjälaitoksen kehittämishanke. Tuberkuloosin osalta tavoitteena on ollut mm se, että saadaan tartunnat diagnosoitua tutkintavankeuden aikana, jotta tartunnat muissa vankiloissa vähenisivät. Esimerkiksi vuonna 2005 Pietarin ja Leningradin alueella oli 262 uutta tartuntaa tutkintovangeilla ja 150 muilla vangeilla. Tuberkuloosin torjuntahanke Karjalan tasavallan vankeinhoidossa on saavuttanut vuonna 2005 tavoitteensa ja vankeinhoidon terveydenhoito Karjalassa siirtyy ensi vuonna kokonaan venäläisen osapuolen hoidettavaksi. Vuonna 1998 vain 57 % tuberkuloositapauksista pystyttiin hoitamaan vankiloissa, nyt pystytään hoitamaan jo 87 % sairastuneista. Ulosottoyhteistyön kehittämiseksi Suomen ja Venäjän oikeusministeriöt sopivat kontaktihenkilöistä, joiden avulla tietojenvaihtoa voitaisiin jatkossa lisätä ja kysymyksiä selvittää. Yhteistyötapahtumia järjestettiin myös tietohallintoon ja kiinteistörekisterijärjestelmään liittyvissä aiheissa. Vuoden 2005 tuloksellisimpana Venäjä-hankkeena voidaan pitää yleisen oikeusavun kehittämisprojektia, jonka tuloksena Venäjä aloitti pilottihankkeen suomalaisen oikeusapujärjestelmän soveltamiseksi Venäjällä. Nyt ensimmäistä kertaa Venäjällä on mahdollista saada maksutonta oikeusapua myös siviiliasioissa. Pilottihanke toteutetaan Venäjällä vuoden 2006 aikana 10 oikeusaputoimistossa Karjalan tasavallassa, Tsetsenian tasavallassa, sekä Volgogradin, Irkutskin, Magadanin, Moskovan, Samaran, Sverdlovskin, Tomskin ja Uljanovskin alueilla. Toisena yksikölle asetettuna merkittävänä tavoitteena vuodelle 2005 oli Euroopan neuvoston 26. oikeusministerikonferenssin järjestäminen huhtikuun alussa. Konferenssiin osallistui kaikkiaan 46 ministeritason valtuuskuntaa ja muutamia tarkkailijajäseniä. Konferenssi oli suurin oikeusministeriössä järjestetty tämäntasoinen konferenssi tähän mennessä. Konferenssi onnistui erinomaisesti. Yleisteemana olivat oikeuden sosiaaliset aspektit, ratkaisujen etsiminen velkaongelmaisten asemaan sekä rikosoikeusjärjestelmän sosiaaliset tehtävät. Esimerkiksi velkaongelmaisten asemaa käsiteltiin nyt ensimmäistä kertaa tällä foorumilla. Euroopan neuvoston jäsenmaat sitoutuivat kehittämään lainsäädäntöään ja hallinnollisia käytäntöjään. Vuodelle 2005 sovitut Suomen ja Viron oikeusministeriöiden välisen yhteistyösopimuksen kohdat toteutettiin suunnitellusti. Tuomittujen siirrot Viroon käynnistyivät alkuvaikeuksien jälkeen maaliskuussa Vuoden loppuun mennessä siirrettiin 11 vankia. Rikosoikeudellisen yhteistyön kehittämiseksi päätettiin perustaa Suomen ja Viron välille molempien maiden poliisin ja syyttäjälaitoksen edustajista koostuva seurantaryhmä, jonka tavoitteena on käynnistää yhteisten tutkintaryhmien työ tehokkaasti ja ottaa mahdollisesti toimintaa mukaan myös syyttäjäviranomaiset sekä muut EU-maat, Europol ja Eurojust. Yhteiset seurantaryhmät perustettiin helmikuussa 2006, mutta valmistelutyö tehtiin vuoden 2005 aikana. Seurantaryhmien ansioista useammat rikokset voidaan selvittää rikoksentekijän kotimaassa. Kiinan ja Suomen välisen oikeudellisen yhteistyön kymmenvuotista taivalta juhlittiin näyttävästi keväällä Shanghaissa järjestettiin ministeritason juhlaseminaari ja samaan aikaan eri aiheisia pienempiä seminaareja koskien yhtiö- ja sopimusoikeutta ja kiinteistörekistereitä ja notariaattitoimintaa. Syksyn yhteistyöohjelmaa ei ole kokonaan voitu toteuttaa sovitulla tavalla johtuen lähinnä Kiinan oikeusministeriössä tapahtuneista henkilövaihdoksista. Siviilikriisihallinnan koordinaatio on Suomessa keskitetty sisäasiainministeriöön. Oikeusministeriö on osallistunut kurssien suunnitteluun ja järjestämiseen yhdessä sisäministeriön

19 19 kanssa. Oikeusministeriö on ilmoittanut neuvoston sihteeristölle varautuvansa 15 oikeusalan asiantuntijan lähettämiseen EU:n siviilikriisinhallintatehtäviin. Oikeusministeriön on vuoden aikana välittänyt toistakymmentä tuomaria, syyttäjää ja vankeinhoidon asiantuntijaa EU:n ja YK:n siviilikriisinhallintatehtäviin. Suomalaisia oikeusalan asiantuntijoita toimii merkittävissä tehtävissä eri puolilla maailmaa. Esimerkiksi kansainvälisenä tuomarina Bosnia ja Herzegovinan ylimmässä tuomioistuimessa, EU:n Bosnia ja Herzegovinan poliisimission pääjuristina, EU:n neuvoston sihteeristön siviilikriisinhallintayksikön neuvonantajina, Indonesian Aceh- operaation tarkkailijoina, Albanian oikeuslaitoksen kehittämistehtävissä, Irakin vankilanjohtajien kouluttajana sekä muissa oikeudellisen neuvonnan tehtävissä Balkanilla. Kroatian oikeuslaitoksen kehittämistä koskeva EU-rahoitteinen (Twinning CARDS) projektin keskeiset tavoitteet ja suositukset on tehty suunnitelmien mukaisesti. Hanke on ollut merkittävä sen laajuuden ja tulosten osalta ja se tukee Kroatian valmistautumista EU- jäsenyysneuvotteluihin. Tämän kaksivuotisen hankkeen merkittävät tulokset saavutettiin vuoden 2005 aikana. Hankkeen kokonaisbudjetti on 1 miljoona euroa ja noin 20 suomalaista asiantuntijaa on siihen osallistunut (oikeusministeriön virkamiehiä, atk-asiantuntijoita ja tuomareita). Tärkeimpiä konkreettisia tuloksia ovat olleet tuomioistuimien tulosohjausjärjestelmän käynnistäminen, tuomioistuinlaitoksen uudelleenorganisointia koskevat suositukset ja pilottituomioistuimien tietokoneistaminen. Suositusten mukaisesti Kroatia on aloittanut pienimpien alioikeuksien yhdistämisen sekä koko tuomioistuinlaitoksen uudelleenorganisoinnin. Aloitettu reformi tulee muuttamaan pysyvästi Kroatian oikeuslaitoksen rakennetta, tehostamaan toimintaa merkittävästi, lyhentämään käsittelyaikoja sekä parantamaan kansalaisten oikeusturvaa. Kansainvälinen yksikkö on vuoden aikana osallistunut aktiivisesti korruption vastaiseen työhön OECD:n korruption vastaisessa työryhmässä, oikeusministeriön yhteistyöryhmässä ja verkostossa sekä lukuisissa eri tapaamisissa ulkomaisten viranomaisten kanssa. Vuoden aikana Suomi mm. raportoi OECD:lle Suomen saamien OECD:n korruptiosopimuksen mukaisten toimenpidesuositusten toteuttamisesta. Suomen oikeushallinnolla edustajia ulkomailla ovat yhteyssyyttäjä Pietarissa ja Tallinnassa. Yhteyssyyttäjien keskeisenä tehtävänä on edistää oikeusapupyyntöjen täyttämistä. Tällaisia yksittäisiä oikeusapuasioita oli kummallakin syyttäjällä vuodessa noin ja ne luonnollisesti sisälsivät useita välitoimenpiteitä. Vuosiraporttien yhteydessä esitettyjen tilastojen mukaan kokonaistyöajasta yksittäisiä asioita oli %, yleistä oikeusalan yhteistyötä ja seminaareja % sekä ulkoasianhallinnon tehtäviä %. Yhteyssyyttäjien työn painopiste on kuitenkin selvästi siirtymässä oikeusapupyyntöjen seurannasta ja kiirehtimisestä niiden tekemistä edeltävään vaiheeseen. Näin sekä Tallinnassa että Pietarissa suomalaisia syyttäjiä yritetään saada mukaan esitutkintaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Samoin tuomioistuimilta saatu palaute yhteyssyyttäjien avusta prosessisuunnittelussa on ollut positiivista. Sen sijaan kohdevaltiossa ongelmat voivat olla erilaisia. Pietarissa niitä aiheuttaa byrokratia ja korruptio sekä mm. tuomareiden tietämättömyys kansainvälisistä sopimuksista. Toisaalta Pietarissa kontaktien luominen viranomaistahoihin seminaarien ja vierailujen avulla on onnistunut hyvin. Myös Suomen ja Viron viranomaisten toimintakulttuureissa on jonkin verran eroa. Suomesta lähetetyn pyynnön täyttämistä edistää, jos se on huolellisesti laadittu ja asianmukaista reittiä toimitettu. Alustava yhteydenotto yhteyssyyttäjään Tallinnassa ennen pyynnön laatimista (esim. videokuulustelun järjestämisessä) voi säästää monelta vaivalta. Molemmat yhteyssyyttäjät myös toivovat parempaa tiedonkulkua oikeusministeriöstä käsin. Kansainvälinen yksikkö kehitti oikeusapuasioiden seurantaa. Yksikkö on myös uudistanut siviili- ja rikostiedoksiannoissa tarvittavat kansainväliset asiakirjapohjat.

20 20 Sen sijaan kansainvälisten asioiden tilastointia käräjäoikeuksissa koskeva hanke ei ole edistynyt sovitusti. Tämä on johtunut osittain tavoitteiden vaatimien tietoteknisten ratkaisujen kalleudesta ja henkilöresurssien kohdentamisesta asiakirjapohjien uudistamistyöhön. Kielilain täytäntöönpanon ja soveltamisen seuranta Oikeusministeriö antoi helmikuussa suosituksen kielitaidon huomioonottamisesta työhönotossa valtionhallinnossa ja tuomioistuimissa. Suositusta käytetään laajasti valtionhallinnossa ja sen seurauksena kielitaitoa koskevien kelpoisuusvaatimusten erittely viranomaisten työpaikkailmoituksissa on parantunut ja noudattaa entistä suuremmalta osin lain vaatimuksia. Seurantatoiminnassa oikeusministeriö on pääasiallisesti keskittynyt valtioneuvoston eduskunnalle vaalikausittain kielilainsäädännön soveltamisesta annetavan kertomuksen valmisteluun. Oikeusministeriön yhteydessä toimiva kieliasian neuvottelukunta on avustanut ministeriötä valmistelutyössä. Valtioneuvoston ensimmäinen kertomus annetaan eduskunnalle hallituksen toimenpidekertomuksen oheisaineistona maaliskuussa Saamelaisasiat Oikeusministeriöstä annetun valtioneuvoston asetuksen mukaan oikeusministeriön tehtäviin kuuluvat myös saamelaisten kulttuuri-itsehallinto ja saamelaisasioiden yhteensovittaminen. Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnosta säädetään tarkemmin ministeriön säädöstoimialaan kuuluvassa laissa saamelaiskäräjistä. Oikeusministeriön Oulun ja Lapin yliopistoilta tilaaman Ylä-Lapin maaoikeusselvityksen oli määrä valmistua Määräaikaa jatkettiin saakka. Aikaraja on ylittynyt ja tutkimuksen odotetaan valmistuvan helmi-maaliskuussa Saamelaiskulttuurikeskuksen jatkovalmistelua varten asetettu toimikunta luovutti mietintönsä Kulttuurikeskushanketta käsiteltiin pidetyssä hallituksen neuvottelussa, johon myös Saamelaiskäräjien edustajat osallistuivat (ns. hallituksen saamelaisiltakoulu). Hanke on oikeusministeriön ja opetusministeriön yhteinen. Oikeusministeriö toimii hankkeen koordinoijana ja esitti sekä kevään että syksyn lisätalousarvioehdotuksiin 2005 momentille (oikeusministeriön toimintamenot) lisättäväksi euroa kulttuurikeskuksen jatkosuunnittelua varten. Kumpaakaan lisäysehdotusta ei hyväksytty, vaan hankkeen jatkoselvittely (rahoitus, mitoitus, ajoitus) jätettiin viime vaiheessa oikeusministeriön, opetusministeriön ja valtiovarainministeriön kansliapäällikölle. Yhteistä näkemystä ei löytynyt kertomusvuoden aikana. Pohjoismaista saamelaissopimusluonnosta valmistellut asiantuntijaryhmä luovutti norjankielisen mietintönsä saamelaisasioiden yhteensovittamisesta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vastaaville ministereille ja näiden saamelaiskäräjien puheenjohtajille Helsingissä Mietintö lähetetään kansallisille lausuntokierroksille mietinnön suomen- ja saamenkielisten käännösten valmistumisen jälkeen helmikuussa Saamen kielilain soveltamisesta aiheutuneita lisäkustannuksia on korvattu laissa tarkoitetuille viranomaisille aikaisemmin sovittuja periaatteita noudattaen.

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:9. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2005

TOIMINTA JA HALLINTO 2006:9. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2005 TOIMINTA JA HALLINTO 2006:9 Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2005 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:9 Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen

Lisätiedot

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle

HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015. Eduskunnan lakivaliokunnalle HELSINGIN KÄRÄOIKEUS Laamanni Tuomas Nurmi 9.10.2015 Eduskunnan lakivaliokunnalle Helsingin käräjäoikeuden lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016 Yleistä Nykytilanteesta

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

Tämä julkaisu sisältää oikeusministeriön keskeiset tavoitteet vuonna 2004 ja lähivuosina.

Tämä julkaisu sisältää oikeusministeriön keskeiset tavoitteet vuonna 2004 ja lähivuosina. Lukijalle Tämä julkaisu sisältää oikeusministeriön keskeiset tavoitteet vuonna 2004 ja lähivuosina. Julkaisuun on koottu: oikeusministeriön johdon vuotta 2004 koskevat yleiset linjaukset luettelo vuonna

Lisätiedot

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta

HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta HALLINTOTUO- MIOISTUINPÄIVÄ 3.12.2010 - Oikeusturvan voimavarat, mitattavuus ja seuranta Ann-Mari Pitkäranta, kehittämispäällikkö OM, oikeushallinto-osasto Mittarit arjen tuomioistuintyössä - tuholaisia

Lisätiedot

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn

HE 50/2016 vp. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi ehdolliseen pääsyyn perustuvien ja ehdollisen pääsyn sisältävien palvelujen oikeussuojasta tehdyn eurooppalaisen yleissopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PUHEMIESNEUVOSTON EHDOTUS 1/2010 vp Puhemiesneuvoston ehdotus laiksi eduskunnan virkamiehistä annetun lain 10 ja 71 :n, eduskunnan työjärjestyksen 73 :n ja eduskunnan kanslian ohjesäännön muuttamisesta

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 108/2001 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työllisyyslain 21 :n, palkkaturvalain 9 :n, merimiesten palkkaturvalain 8 :n ja työehtosopimuslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi

Lisätiedot

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN

OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN ASETTAMISPÄÄTÖS 14.9.2016 OM 8/41/2015 Jakelussa mainituille OIKEUSPROSESSIEN KEVENTÄMINEN Työryhmän asettaminen Toimikausi Tausta Oikeusministeriö on tänään asettanut työryhmän kehittämään keinoja oikeusprosessien

Lisätiedot

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta

Päätös. Laki. hovioikeuslain muuttamisesta EDUSKUNNAN VASTAUS 28/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 :n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta Asia Hallitus on vuoden 2012 valtiopäivillä

Lisätiedot

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos

Lainlaatijan EU-opas. Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet. 2. uudistettu painos Lainlaatijan EU-opas Kansallisten säädösten valmistelua koskevat ohjeet 2. uudistettu painos Helsinki 2004 Esipuhe Tässä Lainlaatijan EU-oppaassa käsitellään Euroopan yhteisöjen säädösten huomioon ottamista

Lisätiedot

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS

RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS RIKOSSEURAAMUSLAITOKSEN TYÖJÄRJESTYS Annettu 7. päivänä huhtikuuta 2016 Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtajan päätöksen mukaisesti määrätään Rikosseuraamuslaitoksesta 27 päivänä marraskuuta 2009 annetun

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNNAN TULOSTAVOITEASIAKIRJA 7. Aika 16.3.2006 klo 13.00 Paikka Oikeusministeriö, Kasarmikatu 42, 4b krs/neuvotteluhuone Laguuni Osallistujat Merja Muilu Oikeusministeriö Kirta Heine

Lisätiedot

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN

KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN KEHU JA MUITA TURVALLISUUTEEN VAIKUTTAVIA HANKKEITA Turvallisuusjohtaja Rauli Parmes Liikenne- ja viestintäministeriö Keskushallinnon uudistushanke Nykyisen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että hallitus

Lisätiedot

Oikeuskanslerinviraston tilinpäätös 2013 Oikeuskanslerinviraston talousarvion toteutumalaskelma Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 (TA + LTA:t) Tilinpäätös

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO. SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 15.11.2013 COM(2013) 911 final 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta FI FI 2013/0396 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON LAUSUNTO SLOVENIAn talouskumppanuusohjelmasta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2015. 365/2015 Oikeusministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2015. 365/2015 Oikeusministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä huhtikuuta 2015 365/2015 Oikeusministeriön asetus oikeusministeriön työjärjestyksestä annetun oikeusministeriön asetuksen muuttamisesta annettu Helsingissä

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00

TARKISTUKSET 1-15. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2013/2130(INI) 17.12.2013. Lausuntoluonnos Nuno Melo. PE524.619v01-00 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 17.12.2013 2013/2130(INI) TARKISTUKSET 1-15 Nuno Melo (PE524.605v01-00) Lissabonin sopimuksen täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004

Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 Markkinaoikeuslaki, ml. muutossäädös 320/2004 1 luku Toimivalta 1 Markkinaoikeuden toimivalta ja toimipaikka Markkinaoikeus käsittelee ne asiat, jotka säädetään sen toimivaltaan kuuluviksi: 1. kilpailunrajoituksista

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA

LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA 1 (5) Seppo Tiitinen Eduskunnan pääsihteeri Hallintotuomioistuinpäivä 15.11.2004 PUHERUNKO LAINSÄÄDÄNNÖN LAATU JA LAINVALMISTELUN NYKYTILA EDUSKUNNAN NÄKÖKULMASTA Lainsäädäntövalta uuden perustuslain mukaan

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2005:8. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2004

TOIMINTA JA HALLINTO 2005:8. Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2004 TOIMINTA JA HALLINTO 2005:8 Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen (TV 150) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2004 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2005:8 Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen

Lisätiedot

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000

VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 VALTIONTALOUDEN TARKASTUSVIRASTO 139/53/01 30.5.2001 Liikenne- ja viestintäministeriö LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN TILINTARKASTUSKERTOMUS VUODELTA 2000 Valtiontalouden tarkastusvirasto on tänään päättänyt

Lisätiedot

Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (372/2010)

Laki oikeushallinnon valtakunnallisesta tietojärjestelmästä (372/2010) 1 1. Rekisterin pitäjä Nimi Oikeusrekisterikeskus Postiosoite Postinumero Puhelin PL 157 13101 HÄMEENLINNA 029 56 65631 Sähköpostiosoite oikeusrekisterikeskus(a)om.fi 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Työ- ja elinkeinoministeriö Hallitusneuvos Päivi Kerminen Pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa

Lisätiedot

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014

kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu 17.6.2014 Kuntalain kokonaisuudistus - Työryhmän esitys Hyvä neuvottelukunta 11.6.2014 Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu Kuntalain valmistelun organisointi Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä Parlamentaarinen

Lisätiedot

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009

Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Oikeus 2010 Käräjäoikeuksien rikosasioiden ratkaisut 2009 Käräjäoikeuksissa ratkaistiin 66 500 rikosasiaa vuonna 2009 Vuonna 2009 käräjäoikeuksissa ratkaistiin Tilastokeskuksen mukaan 66 518 rikosoikeudellista

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä-

HE 217/2014 vp. Ehdotettu laki on käsiteltävä eduskunnassa. Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin, että tehtä- HE 217/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan itsehallintolain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan Ahvenanmaan itsehallintolakia muutettavaksi niin,

Lisätiedot

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos,

HE 66/2007 vp. on tarkoitus siirtää vuoden 2008 alusta lukien arkistolaitoksen yhteyteen. Lakiin ehdotetaan tehtäväksi lisäksi tekninen muutos, HE 66/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arkistolain 1 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arkistolakia muutettavaksi siten, että siitä poistettaisiin

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51. Laki. N:o 45. Leivonmäen kansallispuistosta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2003 Julkaistu Helsingissä 30 päivänä tammikuuta 2003 N:o 45 51 SISÄLLYS N:o Sivu 45 Laki Leivonmäen kansallispuistosta... 93 46 Tasavallan presidentin asetus ihmishengen turvallisuudesta

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa

saman lain 5 :n mukaan yleisenä syyttäjänä raastuvanoikeudessa ja maistraatissa. Nimismies tai apulaisnimismies toimii kihlakunnanoikeudessa 1992 vp- HE 101 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kaupunginviskaa Iista ja nimismiehestä käräjäoikeuden syyttäjänä ja laiksi kaupunginviskaaleista annetun lain 1 ja 5 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät

Yhteenveto. 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät 40 Yhteenveto 1. Työryhmän asettaminen ja tehtävät Neuvoteltuaan Ahvenanmaan maakunnan hallituksen kanssa oikeusministeriö asetti 9.12.2004 työryhmän, jonka tehtävänä oli arvioida, mihin toimenpiteisiin

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002

KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 KULUTTAJAVALITUSLAUTAKUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2002 1. Toimintakatsaus 1.1. Perustehtävät ja toiminnan kuvaus, toiminta-ajatus Kuluttajavalituslautakunta antaa kirjallisia ratkaisusuosituksia kuluttajien

Lisätiedot

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö

Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Nuorten osallisuutta ja kuulemista koskeva lainsäädäntö Yleistä Sääntelyä kansainvälisellä tasolla YK:n lasten oikeuksien sopimus EU:n valkoinen kirja Sääntelyä yleislaeissa Perustuslaki, kuntalaki Erityislait

Lisätiedot

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille

Neuvoston päätelmät hygienia-asetusten soveltamisesta saatuja kokemuksia koskevasta komission kertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 3. lokakuuta 2009 (5.0) (OR. en) 4299/09 ADD AGRILEG 82 DENLEG 93 LISÄYS I/A-KOHTAA KOSKEVAAN ILMOITUKSEEN Lähettäjä: Eläinlääkintäasiantuntijoiden työryhmä (kansanterveys)

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2010

Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Oikeus 2011 Hovioikeuksien ratkaisut 2010 Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä edellisvuoden tasolla vuonna 2010 Hovioikeudet ratkaisivat 11 300 asiaa vuonna 2010, mikä on likimain yhtä paljon kuin

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta

HE 71/2015 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan korkeimmasta hallinto-oikeudesta annettuun

Lisätiedot

Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen ( TV 150 ) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2003

Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen ( TV 150 ) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2003 Oikeusministeriön ja oikeuslaitoksen ( TV 150 ) toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat vuodelta 2003 KUVAILULEHTI O I K E U S M I N I S T E R I Ö Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi, puheenjohtaja,

Lisätiedot

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU -LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 1.12.2003 1. luku YLEISTÄ 1 Soveltamisala Tätä johtosääntöä sovelletaan Kajaanin kaupungin ylläpitämän, kunnallisena

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä.

HE 104/2015 vp. Järjestöstä ehdotetaan erottavaksi lähinnä taloudellisista syistä. Hallituksen esitys eduskunnalle Kansainvälisen viinijärjestön perustamisesta tehdyn sopimuksen irtisanomisesta ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672. Laki. N:o 663. eräiden naisjärjestöjen valtionavusta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2007 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä kesäkuuta 2007 N:o 663 672 SISÄLLYS N:o Sivu 663 Laki eräiden naisjärjestöjen valtionavusta... 3219 664 Belgian kuningaskunnan, Saksan liittotasavallan,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 12/2000 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 2/2000 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle valtion erityisrahoitusyhtiön luotto- ja takaustoiminnasta annetun lain ja 8 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta

SÄÄDÖSKOKOELMA. 564/2015 Laki. rikoslain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 564/2015 Laki rikoslain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan rikoslain

Lisätiedot

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 :n väliaikaisesta muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan valtion televisio- ja radiorahastosta

Lisätiedot

Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA S e l v i t y s o s a : Hallinnonalan toimintaympäristö Pääluokka 25 OIKEUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oikeudellinen sääntely lisääntyy ja kohdistuu uusille erityisasiantuntemusta vaativille elämänalueille.

Lisätiedot

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011

Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunnan aloituskokous 29.11.2011 Tiina Pullola MMM Elintarvike- ja terveysosasto Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin yksikkö 1 Neuvottelukunnan tehtävät

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 243/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain 58 :n sekä kolttalain 68 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi porotalouden ja luontaiselinkeinojen

Lisätiedot

VAIKUTUSTENARVIOINNIN TIIVISTELMÄ

VAIKUTUSTENARVIOINNIN TIIVISTELMÄ EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 29.8.2006 SEK(2006) 1080 KOMISSION YKSIKÖIDEN VALMISTELUASIAKIRJA Liite Ehdotus: neuvoston puitepäätös eurooppalaisesta valvontamääräyksestä Euroopan unionin jäsenvaltioiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta

Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297. HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN. VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Sosiaali- ja terveysministeriö E-KIRJE STM2010-00297 HTO Arrhenius Viveca 11.10.2010 JULKINEN VASTAANOTTAJA Suuri valiokunta Viite Asia EU; Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2008:14. Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2007

TOIMINTA JA HALLINTO 2008:14. Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2007 TOIMINTA JA HALLINTO 2008:14 Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2007 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2008:14 Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2007

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta

Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011. 634/2011 Laki. julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä kesäkuuta 2011 634/2011 Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä kesäkuuta 2011 Eduskunnan päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Sisällysluettelo: Yleisten tuomioistuinten ja työtuomioistuimen tulostavoitteet vuodelle 2006. Hallintotuomioistuinten tulostavoitteet vuodelle 2006

Sisällysluettelo: Yleisten tuomioistuinten ja työtuomioistuimen tulostavoitteet vuodelle 2006. Hallintotuomioistuinten tulostavoitteet vuodelle 2006 Sisällysluettelo: Yleisten tuomioistuinten ja työtuomioistuimen tulostavoitteet vuodelle 2006 Hallintotuomioistuinten tulostavoitteet vuodelle 2006 Oikeusaputoimistojen ja kuluttajavalituslautakunnan tulostavoitteet

Lisätiedot

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen

TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013. Hallitusneuvos Päivi Kerminen TE-PALVELU-UUDISTUKSEN JOHTAMISEN AJANKOHTAISFOORUMI 21.-22.8.2013 Hallitusneuvos Päivi Kerminen Miten viemme TE-palvelu-uudistuksen maaliin? Tilanne nyt (1) Uudistus on kiinnostanut ja palautetta on tullut

Lisätiedot

Hovioikeuksien ratkaisut 2011

Hovioikeuksien ratkaisut 2011 Oikeus 2012 Hovioikeuksien ratkaisut Hovioikeuksissa ratkaistujen asioiden määrä pieneni hieman vuonna Hovioikeudet ratkaisivat 11 000 asiaa vuonna, mikä on 2 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rikosoikeudellisia

Lisätiedot

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011

Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 Eurooppalaistuva rikosoikeus OTT, VT, dosentti Sakari Melander Nuorten akatemiaklubi, ma 21.11.2011 21.11.2011 1 Rikosoikeus kansallista vai jotakin muuta? 21.11.2011 2 Rikosoikeuden eurooppalaistuminen

Lisätiedot

Oikeusministeriön keskeiset tavoitteet vuonna 2006. Lainvalmisteluosaston tulostavoiteasiakirja 2006

Oikeusministeriön keskeiset tavoitteet vuonna 2006. Lainvalmisteluosaston tulostavoiteasiakirja 2006 Sisällysluettelo: Oikeusministeriön keskeiset tavoitteet vuonna 2006 Lainvalmisteluosaston tulostavoiteasiakirja 2006 Oikeushallinto-osaston tulostavoiteasiakirja 2006 Kriminaalipoliittisen osaston tulostavoiteasiakirja

Lisätiedot

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista

että liikennerikoksista sakkoihin tuomituista H allituksen esitys Eduskunnalle rangaistusm ääräysm enettelyä koskevan lainsäädännön uudistamisesta ja eräiksi m uutoksiksi tieliikennerikoksia koskevaan lainsäädäntöön. Rangaistusmääräysmenettely, joka

Lisätiedot

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely

Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Vesiosuuskunnat ja julkinen sääntely Ulvila 8.5.2014 Kari Nykänen 1 Vesiosuuskuntatoimintaa määrittävät keskeiset lait laki Osuuskuntalaki 1.1.2014 Vesihuolto- 1.9.2014 Vesiosuuskunnat OSUUSKUNTALAKI MÄÄRITTELEE

Lisätiedot

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012

Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa. Timo Lankinen 20.8.2012 Keskushallintouudistus kohti yhtenäistä valtioneuvostoa Valtioneuvostossa tehtävä politiikka-, lainsäädäntöja resurssiohjaus yhtenäiseksi Hallituksen strategisen näkemyksen nykyistä parempi toimeenpano

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA

MÄÄRÄYS MAASEUTUVIRASTON MÄÄRÄYS KEHITTÄMISHANKETUEN JA YLEIS- HYÖDYLLISEN INVESTOINTIHANKETUEN HAKEMISESTA JA TUKIHAKE- MUSLOMAKKEESTA MÄÄRÄYS Pvm. 17.6.2015 Dnro 1272/54/2015 Maaseutuviraston määräyskokoelma nro 58/15 Kumotaan Määräys Nro 33/15, Dnro 969/54/2015 Valtuutussäännökset: Laki (28/2014) 13 3. mom., 35 6. mom. 36 5. mom., 38

Lisätiedot

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa,

HE 217/2008 vp. kansanedustajain eläkelakia ja valtion eläkelakia. kuitenkin valita koko edustajantoimensa keslamenttivaaleissa, HE 217/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Suomesta Euroopan parlamenttiin valitun edustajan palkkiosta ja eläkkeestä annetun lain kumoamisesta sekä eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lisätiedot

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan

Ia on Euroopan unionin neuvoston antama päätöslauselma rahanväärennyksen estämiseksi annettavan rikosoikeudellisen suojan HE 154/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain 37 luvun 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että rikoslain rahan määritelmä laajennetaan koskemaan

Lisätiedot

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki

Vakuutusoikeus. Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Vakuutusoikeus Postiosoite: PL 1005, 00521 Helsinki Käyntiosoite: kirjaamo (ma pe 8.00 16.15) Ratapihantie 9, 00520 Helsinki Puhelinnumeroita: Vaihde 029 564 3200 Kirjaamo 029 564 3210 Tiedottajalakimies

Lisätiedot

Oikeusministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmä

Oikeusministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmä Oikeusministeriön hallinnonalan ohjausjärjestelmä Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomukset 197/2009 Valtiontalouden tarkastusviraston tuloksellisuustarkastuskertomus 197/2009

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 17.03.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VALTIOSÄÄNTÖ...1

SISÄLLYSLUETTELO 1. VALTIOSÄÄNTÖ...1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VALTIOSÄÄNTÖ...1 1.1 Perustuslakiuudistuksen toimeenpanon seuranta ja perustuslain tarkistaminen...1 1.2 Kansalaisten osallistumisen edistäminen...2 1.3 Suhteellisuuden toteutuminen

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 6.11.2015 COM(2015) 552 final 2015/0256 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS Belgian kuningaskunnalle annettavasta luvasta ottaa käyttöön yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

TOIMINTA JA HALLINTO 2007:17. Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2006

TOIMINTA JA HALLINTO 2007:17. Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2006 TOIMINTA JA HALLINTO 2007:17 Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2006 OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2007:17 Tilivirasto 150:n (oikeusministeriö) tilinpäätös vuodelta 2006

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU

PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU KILPAILUOHJE 10.1.2006 PÄÄMINISTERIN PARHAAT KÄYTÄNNÖT KILPAILU Koko kansan tietoyhteiskunta ja pääministerin parhaat käytännöt - palkinto Hallituksen tietoyhteiskuntaohjelman tavoitteena on koko kansan

Lisätiedot

4 PALUU i HAKU KAIKISTA

4 PALUU i HAKU KAIKISTA Valtiopäiväasia, HE 83/2004 Sivu 1/1 4 PALUU i HAKU KAIKISTA Asian valiokuntakäsittely HE 83/2004 vp oikeusapuhakemusten toimittamista koskevan eurooppalaisen sopimuksen lisäpöytäkirjan hyväksymisestä

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen

Ihmisoikeuskeskus. Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen Ihmisoikeuskeskus Tehtävänä ihmisoikeuksien edistäminen 1 Kansallinen ihmisoikeusinstituutio (NHRI) YK:n yleiskokouksen 1993 hyväksymien ns. Pariisin periaatteiden mukainen hallituksen lailla perustama

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 37/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sairausvakuutuslain 5 a ja 9 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan, että sairausvakuutuslakia alemmanasteisten lääkekorvauksia

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1996 Julkaistu Helsingissä 14 päivänä elokuuta 1996 N:o 597 602 SISÄLLYS N:o Sivu 597 Laki Kreikan kanssa lahjana saadun kiinteän omaisuuden vapauttamisesta lahjaverosta eräissä tapauksissa

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 875. Laki

SISÄLLYS. N:o 875. Laki SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1999 Julkaistu Helsingissä 8 päivänä syyskuuta 1999 N:o 875 880 SISÄLLYS N:o Sivu 875 Laki kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi

Lisätiedot

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari

Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Miina-projektin ohjausryhmän kokous Ensi- ja turvakotien liitto, 10.2.2011 Päivi Vilkki, varatuomari Vaikeuksia ymmärtää, että ovat rikoksen uhreja. Vaikeuksia saada asioihin selvyyttä hajallaan olevan

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ

KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ KAJAANIN KAUPUNGIN TARKASTUSSÄÄNTÖ Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 20.1.2009 Muutos 5 :ään, kv 12.12.2012 85 VALVONTAJÄRJESTELMÄ 1 Ulkoinen ja sisäinen valvonta Kaupungin hallinnon ja talouden valvonta

Lisätiedot