SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2010 N:o Laki. N:o valtion liikelaitoksista

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2010 Julkaistu Helsingissä 15 päivänä joulukuuta 2010 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1062 Laki valtion liikelaitoksista Laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta Laki kansaneläkeindeksistä annetun lain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallintaoperaation EUNAVFOR Atalantan yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevan rikosasian käsittelystä annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 6 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus eräiden tekstiilejä koskevien direktiivien täytäntöönpanosta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista vuonna N:o 1062 Laki valtion liikelaitoksista Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Asema ja tehtävät Valtion liikelaitos tuottaa palveluja valtion virastoille ja laitoksille, valtion talousarvion ulkopuolisille rahastoille ja muille valtion liikelaitoksille samoin kuin eduskunnalle sekä sen alaisuudessa, valvonnassa ja yhteydessä toimiville yksiköille siten kuin tässä laissa säädetään. Valtion liikelaitos voi tuottaa palveluja myös sellaisille yhteisöille, joiden toiminta rahoitetaan pääosin valtion talousarvioon otetulla määrärahalla. 2 Liikelaitos Tämän lain mukaisena valtion liikelaitoksena toimii valtiovarainministeriön hallinnonalalla Senaatti-kiinteistöt, jonka tehtävänä on tuottaa tilapalveluja ja niihin välittömästi liittyviä muita palveluja 1 :ssä tarkoitetuilla HE 63/2010 VaVM 33/2010 EV 146/

2 3374 N:o 1062 virastoille, laitoksille ja yksiköille sekä huolehtia hallinnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta. Senaatti-kiinteistöt varautuu hoitamaan tehtäviään myös valmiuslain (1080/1991) 2 :ssä tarkoitetuissa poikkeusoloissa sen mukaan kuin valtiovarainministeriö ja puolustuskiinteistöjen osalta puolustusministeriö määräävät. 3 Liikelaitoksen toimintaperiaatteet Liikelaitoksen on toimittava liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti. Liikelaitos vastaa sitoumuksistaan sen hallintaan siirretyllä valtion omaisuudella. Jos liikelaitos ei kykene vastaamaan sitoumuksistaan, niistä vastaa valtio. 2 luku Liikelaitoksen talous 4 Oma pääoma Liikelaitoksella on oma pääoma, joka muodostuu peruspääomasta, muusta omasta pääomasta ja arvonkorotusrahastosta. Peruspääoma on liikelaitokseen sijoitettua voiton tuloutuksen perusteena olevaa pääomaa. Muu oma pääoma on liikelaitokselle sen voitosta osoitettua pääomaa tai pääomaa, joka on siirretty sille muun oman pääoman ehdoin. Arvonkorotusrahasto osoittaa suoritetun käyttöomaisuuden arvonkorotuksen määrän. Muu oma pääoma voidaan siirtää peruspääomaan. 5 Liikelaitoksen lainat ja takaukset Liikelaitos saa ottaa toimintansa rahoittamiseksi lainaa eduskunnan valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä antaman suostumuksen rajoissa. Eduskunnan suostumuksella liikelaitos saa myöntää takauksen osakeyhtiömuotoisen kirjanpitolain (1336/1997) 1 luvun 5 :ssä ja 6 :n 1 momentissa tarkoitetun tytäryhtiön lainasta. Liikelaitos ei kuitenkaan saa antaa takausta sellaisen tytäryhtiön lainasta, joka yksin tai yhdessä toisen tytäryhtiön kanssa hallitsee muuta yritystä. Liikelaitoksen ottamista lainoista ja sen antamista takauksista peritään valtiolle valtion lainanannosta sekä valtiontakauksesta ja valtiontakuusta annetun lain (449/1988) mukainen takausmaksu. Tarkempia säännöksiä 1 momentissa tarkoitetun lainan ottamisesta, lainanoton ehdoista ja lainan käyttötarkoituksista sekä 3 momentissa tarkoitetun maksun määräytymisestä ja perimisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella. 3 luku Liikelaitoksen ohjaus 6 Eduskunnan ohjaustoimivalta Valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunta: 1) hyväksyy liikelaitoksen peruspääoman korotuksen ja alennuksen sekä päättää määrärahan ottamisesta talousarvioon myönnettäväksi liikelaitoksen peruspääoman korottamiseen; 2) antaa liikelaitokselle suostumuksen ottaa toimintansa rahoittamiseksi lainaa; 3) hyväksyy liikelaitoksen seuraavan tilikauden investointien enimmäismäärän sekä valtuutuksen tehdä sellaisia investointeja koskevia sitoumuksia, joista aiheutuu menoja tätä myöhemmille tilikausille. Eduskunnan päätettyä valtion talousarviosta asianomainen ministeriö päättää liikelaitoksen palvelu- ja tulostavoitteista sekä tuloutustavoitteesta. 4 luku Liikelaitoksen hallinto 7 Hallitus Liikelaitoksessa on hallitus, jossa on enintään kahdeksan jäsentä.

3 N:o Asianomainen ministeriö nimittää hallituksen jäsenet enintään vuodeksi kerrallaan ja määrää jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vähintään yhden hallituksen jäsenen tulee edustaa liikelaitoksen henkilöstöä. Henkilöstöä edustavan jäsenen tulee olla liikelaitoksen palveluksessa. Tarkempia säännöksiä hallituksen kokoonpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella, joka säädetään laitoskohtaisesti. Asianomainen ministeriö vapauttaa hallituksen tai sen jäsenen tehtävästään. Hallituksen päätöksentekoon, jäsenen esteellisyyteen, hallituksen kokoontumiseen, hallituksen pöytäkirjaan ja tehtävien siirtämiseen hallitukselle sovelletaan, mitä niistä osakeyhtiön osalta osakeyhtiölaissa (624/2006) säädetään. 8 Hallituksen tehtävät Hallitus ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Hallitus huolehtii liikelaitoksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä sekä erityisesti siitä, että liikelaitos toimii eduskunnan ja muiden viranomaisten päätösten ja määräysten mukaisesti ja että liikelaitoksen kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Hallituksen tehtävänä on erityisesti: 1) tehdä esitys liikelaitosta koskevaksi talousarvioehdotukseksi; 2) tehdä esitys tulostavoitteiksi ja tuloutustavoitteeksi; 3) päättää liikelaitoksen toiminnan kehittämisestä asianomaisen ministeriön asettamien taloudellisten tavoitteiden rajoissa sekä seurata ja raportoida tavoitteiden saavuttamista; 4) valita ja erottaa toimitusjohtaja; 5) päättää liikelaitoksen lainanotosta; 6) päättää liikelaitoksen merkittävistä investoinneista ja muista pitkävaikutteisista menoista; 7) päättää liikelaitoksen hallitsemien osakkeiden osalta osakkeenomistajalle kuuluvien oikeuksien käyttämisestä siten kuin valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain (1368/2007) 6 :ssä virastoista ja laitoksista säädetään; 8) laatia liikelaitoksen tilinpäätös ja siihen sisältyvä toimintakertomus ja niihin liittyen tehdä esitys liikelaitoksen voittoa tai tappiota koskeviksi toimenpiteiksi sekä toimittaa tilinpäätös, toimintakertomus ja mainittu esitys valtioneuvoston vahvistettaviksi; 9) päättää liikelaitoksen edustamisesta ja nimen kirjoittamiseen oikeutetuista; 10) päättää ministeriön 6 :n perusteella tekemien päätösten rajoissa liikelaitoksen henkilöstörahastolaissa (934/2010) tarkoitetusta voittopalkkiojärjestelmästä ja sen soveltamisesta; 11) päättää liikelaitoksen kiinteistövarallisuuden hankkimisesta sekä, sen mukaan kuin oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetussa laissa (973/2002) säädetään, valtion kiinteistövarallisuuden luovuttamisesta ja valtion maaomaisuuden vuokraamisesta; 12) käsitellä ja ratkaista muut asiat, joilla on laajakantoinen tai tärkeä merkitys. Tarkempia säännöksiä hallituksen tehtävistä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella, joka säädetään laitoskohtaisesti. 9 Toimitusjohtaja Liikelaitoksessa on toimitusjohtaja, joka johtaa ja kehittää liikelaitoksen toimintaa, huolehtii liikelaitoksen juoksevasta hallinnosta sekä siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Toimitusjohtajaan sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 6 luvun :ssä säädetään osakeyhtiön toimitusjohtajasta. Toimitusjohtajan on huolehdittava hallituksen päätösten toimeenpanosta ja noudatettava hallituksen määräyksiä sekä annettava hallitukselle tieto liikelaitoksen toiminnan kannalta merkittävistä toimenpiteistä ja tapahtumista. 10 Henkilöstön osallistuminen Hallituksessa henkilöstöä edustavan jäsenen oikeudet ja velvollisuudet ovat samat kuin hallituksen muilla jäsenillä. Henkilöstöä

4 3376 N:o 1062 edustavalla jäsenellä ei kuitenkaan ole oikeutta osallistua liikelaitoksen johdon valintaa tai erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön palvelussuhteen ehtoja tai työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittelyyn. Liikelaitos voi päättää, että siihen sovelletaan yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetun lain (651/1988) sijasta yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia (334/2007). Liikelaitos, johon sovelletaan yhteistoiminnasta yrityksissä annettua lakia, voi tehdä mainitun lain 61 :ssä tarkoitetun sopimuksen. 11 Hallituksen ja toimitusjohtajan huolellisuusvelvollisuus Liikelaitoksen hallituksen ja toimitusjohtajan on huolellisesti toimien edistettävä liikelaitoksen etua. 5 luku Liikelaitoksen kirjanpito ja tilinpäätös 12 Kirjanpito ja tilinpäätös Liikelaitos on kirjanpitovelvollinen. Liikelaitoksen kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sovelletaan, mitä kirjanpitolaissa ja osakeyhtiölaissa säädetään osakeyhtiön kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä. Liikelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi. Liikelaitoksen on laadittava jokaiselta tilikaudelta tilinpäätös helmikuun loppuun mennessä. Liikelaitoksen hallitus ja toimitusjohtaja allekirjoittavat liikelaitoksen tilinpäätöksen. Liikelaitoksen on toimitettava tilinpäätösasiakirjat asianomaiselle ministeriölle. Valtioneuvosto vahvistaa liikelaitoksen tilinpäätöksen. Valtioneuvosto päättää tilinpäätöksen perusteella liikelaitoksen voiton tuloutuksesta valtion talousarvioon sekä muista toimenpiteistä, joihin liikelaitoksen toiminnan ja talouden johdosta on tarpeen ryhtyä. 13 Liikelaitoksen tase Liikelaitoksen aloittaessa toimintansa valtioneuvosto päättää eduskunnan valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä eduskunnan antaman valtuutuksen nojalla liikelaitoksen hallintaan siirrettävästä valtion omaisuudesta sekä siitä, mikä osa omaisuudesta merkitään liikelaitoksen peruspääomaksi, muuksi omaksi pääomaksi tai lainaehdoin annetuksi. Omaisuus arvioidaan käypään arvoonsa. Kun toiminnassa olevan liikelaitoksen hallintaan siirretään omaisuutta tai liikelaitoksen hallinnassa olevaa omaisuutta siirretään valtion talousarviotalouteen, noudatetaan siirrosta päätettäessä ja tasetta muodostettaessa, mitä 1 momentissa säädetään. Siirrettäessä valtion yksittäisiä kiinteistövarallisuuden kohteita tai kiinteistövarallisuuden kokonaisuuksia, joiden käypä arvo on enintään kolmekymmentä miljoonaa euroa, liikelaitoksen hallintaan tai liikelaitoksesta valtion talousarviotalouteen, valtioneuvosto päättää siirrosta. Siirto merkitään liikelaitoksen muun oman pääoman lisäykseksi tai vähennykseksi taikka lainaehdoin annetuksi. Ennen 1 3 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä liikelaitoksen tilintarkastajien on arvioitava omaisuus ja velvoitteet ja niiden arvo sekä annettava asiasta lausunto. 14 Tilintarkastus Ministeriö asettaa vuosittain liikelaitoksen hallintoa, taloutta ja tilejä tarkastamaan kaksi tilintarkastajaa. Toisen tilintarkastajista tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja tai JHTT-yhteisö ja toisen tilintarkastuslaissa (459/2007) tarkoitettu KHT-tilintarkastaja tai KHT-yhteisö. Liikelaitoksen tilintarkastajien on tarkastettava liikelaitoksen tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös siten kuin tilintarkastuslaissa säädetään. Tilintarkastuskertomuksessa on lisäksi lausuttava, onko liikelaitoksen hallintoa hoidettu lain ja asetusten sekä eduskunnan, valtioneuvoston ja ministeriöiden

5 N:o päätösten sekä muiden ohjauspäätösten mukaisesti. Liikelaitoksen tilintarkastajista, heidän esteellisyydestään ja salassapitovelvollisuudestaan on voimassa, mitä tilintarkastajista julkishallinnon ja talouden tilintarkastajista annetussa laissa säädetään. Valtiontalouden tarkastusvirasto tarkastaa liikelaitosten toimintaa. 6 luku Erinäiset säännökset 15 Vahingonkorvausvelvollisuus Liikelaitoksen hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtävässään tahallisesti tai huolimattomuudesta aiheuttanut liikelaitokselle siten kuin osakeyhtiölain 22 luvussa osakeyhtiön johtohenkilön vahingonkorvauksesta säädetään. Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuudesta säädetään tilintarkastuslain 51 :ssä ja julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetun lain 24 :ssä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun vahingon korvaamista koskevan kanteen nostamisesta liikelaitoksen lukuun päättää ministeriö. Kanneoikeuden vanhentumiseen sovelletaan, mitä osakeyhtiölain 22 luvun 8 :ssä säädetään. 16 Esiintyminen asianosaisena Liikelaitos kantaa ja vastaa valtion puolesta sekä valvoo tuomioistuimissa, viranomaisissa ja toimituksissa valtion etua ja oikeutta liikelaitosta koskevissa asioissa. 17 Eläkkeet ja muut etuudet sekä korvaukset Liikelaitoksen henkilöstön eläkkeet ja muut henkilöstölle keskitetysti suoritettavat palvelussuhteesta johtuvat etuudet ja korvaukset samoin kuin palvelussuhteesta johtuvat henkilöstön omaisten perhe-eläkkeet maksetaan valtion varoista sen mukaan kuin näistä etuuksista ja korvauksista erikseen säädetään. Toimitusjohtajan eläkeoikeus ja muut edellä 1 momentissa tarkoitetut etuudet ja korvaukset määräytyvät samalla tavoin kuin liikelaitoksen henkilöstön vastaavat etuudet ja korvaukset, jollei toimitusjohtajan kanssa tehtävästä sopimuksesta muuta johdu. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetut etuudet ja korvaukset sekä niiden hoitamisesta valtion maksuperustelain (150/1992) mukaisesti määräytyvä maksu peritään valtion liikelaitokselta, jollei etuuksien, korvausten tai maksun perimisestä taikka etuuksien ja korvausten hoitamisesta syntyvien palvelujen hinnoittelusta muualla laissa toisin säädetä. 18 Tytäryhtiö Liikelaitoksella voi valtioneuvoston erityisestä syystä antamalla luvalla olla hallinnassaan kirjanpitolain 1 luvun 5 :ssä ja 6 :n 1 momentissa tarkoitettujen osakeyhtiöiden osakkeita. Tällainen osakeyhtiö on liikelaitoksen tytäryhtiö. Liikelaitos ei saa antaa tytäryhtiöilleen konserniavustuksia. Poiketen siitä, mitä 1 momentissa säädetään, liikelaitos voi hankkia ja pitää hallussaan oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetun lain 3 :n 1 momentin c kohdassa tarkoitetun tytäryhtiön osakkeita. 19 Eräät Senaatti-kiinteistöjen hallinnon siirrot ja luovutukset Poiketen siitä, mitä 13 :n 3 momentissa säädetään, valtiovarainministeriö päättää Senaatti-kiinteistöjen hallintaan tai sen hallinnasta valtion talousarviotalouteen tehtävästä yksittäisen kiinteistövarallisuuden kohteen tai kiinteistövarallisuuden kokonaisuuden siirrosta, jonka käypä arvo on enintään kymmenen miljoonaa euroa. Sen lisäksi, mitä oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta annetussa laissa säädetään, Senaatti-kiinteistöjen hallinnassa olevaa puolustusvoimille vuokrattua kiinteis-

6 3378 N:o 1062 tövarallisuutta ei saa luovuttaa ilman puolustusministeriön suostumusta ellei valtioneuvosto toisin päätä. 7 luku Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset 20 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä lailla kumotaan: 1) valtion liikelaitoksista annettu laki (1185/2002), jäljempänä kumottu laki; sekä 2) Senaatti-kiinteistöistä annettu laki (1196/2003), jäljempänä aikaisempi laki. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. 21 Siirtymäsäännökset Kumottua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä sovelletaan Metsähallitukseen, kunnes Metsähallituksesta toisin säädetään. Luotsausliikelaitokseen sovelletaan kumottua lakia kunnes toisin säädetään, kuitenkin enintään joulukuun 31 päivään Senaatti-kiinteistöjen joulukuun 31 päivänä 2010 päättyvän tilikauden tilinpäätökseen ja tilintarkastukseen ja Luotsausliikelaitoksen joulukuun 31 päivänä päättyvän viimeisen tilikauden tilinpäätökseen ja tilintarkastukseen sovelletaan kumottua lakia ja sen nojalla annettuja säädöksiä. Senaatti-kiinteistöille aikaisemman lain nojalla kuuluvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät tässä laissa tarkoitetulle Senaattikiinteistöille tämän lain tullessa voimaan. Senaatti-kiinteistöjen henkilöstö siirtyy tämän lain mukaisen Senaatti-kiinteistöjen palvelukseen ja säilyttää aikaisempaan palvelussuhteeseensa liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. Senaatti-kiinteistöjen myöntämään, aikaisemman lain 4 :n 1 momentissa tarkoitettuun takaukseen ja 4 :n 3 momentissa tarkoitettuun lainaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sopimusehtojen mukaisen laina-ajan loppuun. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli

7 3379 N:o 1063 Laki valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain 1 ja 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetun lain (1368/2007) 1 :n 1 ja 2 momentti sekä 6 seuraavasti: 1 Soveltamisala Tätä lakia sovelletaan yhtiöomistusta koskevaan päätöksentekoon ja valtion omistajaohjaukseen valtioenemmistöisissä yhtiöissä ja valtion osakkuusyhtiöissä sekä valtion liikelaitoksista annetussa laissa (1062/2010) tarkoitettujen valtion liikelaitosten hallinnassa olevissa vastaavissa osakeyhtiöissä. Tätä lakia ei sovelleta Kansaneläkelaitoksen, Suomen Pankin tai Valtion eläkerahaston omistamiin osakkeisiin eikä niiden omistamien osakkeiden tuottamia ääniä oteta huomioon tämän lain mukaisia äänivaltaosuuksia laskettaessa. 6 Omistajaohjauksesta vastaavan viraston, laitoksen tai valtion liikelaitoksen toimivalta Jos valtiolle kuuluvien osakkeiden hallinnointi on eduskunnan tai valtioneuvoston päätöksellä osoitettu määrätyn viraston, laitoksen tai valtion liikelaitoksen tehtäväksi, virastolla, laitoksella tai valtion liikelaitoksella on toimivalta ja tehtävät, jotka 4 ja 5 :n nojalla kuuluvat valtioneuvostolle ja omistajaohjauksesta vastaavalle ministeriölle, ja sitä koskevat samat rajoitukset, jotka 3 :n ja 4 :n 2 momentin nojalla koskevat valtioneuvostoa. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Sitä sovelletaan kuitenkin Luotsausliikelaitokseen vuoden 2014 alusta lukien. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Hallinto- ja kuntaministeri Tapani Tölli HE 63/2010 VaVM 33/2010 EV 146/2010

8 3380 N:o 1064 Laki kansaneläkeindeksistä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Eduskunnan päätöksen mukaisesti lisätään kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin (456/2001) uusi 4 a seuraavasti: 4a Perusturvan riittävyyden arviointi Sosiaali- ja terveysministeriö teettää joka neljäs vuosi kokonaisarvion perusturvan riittävyydestä. Perusturvan riittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon henkilön tai kotitalouden saamat Kansaneläkelaitoksen toimeenpanemat etuudet sekä toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukainen toimeentulotuki. Tämä laki tulee voimaan 20 päivänä joulukuuta Kokonaisarvio perusturvan riittävyydestä laaditaan ensimmäisen kerran vuonna Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 10 päivänä joulukuuta 2010 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula HE 108/2010 StVM 29/2010 EV 186/2010

9 3381 N:o 1065 Valtioneuvoston asetus Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallintaoperaation EUNAVFOR Atalantan yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevan rikosasian käsittelystä annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön esittelystä, säädetään Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallintaoperaation EUNAVFOR Atalantan yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevan rikosasian käsittelystä annetun lain (1034/2010) 5 :n nojalla: 1 Euroopan unionin sotilaallisen kriisinhallintaoperaation EUNAVFOR Atalantan yhteydessä merirosvoudesta tai aseellisesta ryöstöstä epäiltyä koskevan rikosasian käsittelystä annettu laki (1034/2010) tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Ulkoasiainministeri Alexander Stubb Lainsäädäntöneuvos Kaija Suvanto 2 /145

10 3382 N:o 1066 Valtioneuvoston asetus maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta annetun lain (1788/2009) voimaantulosäännöksen nojalla: 1 Maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain muuttamisesta annettu laki (1788/2009) tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Lainsäädäntöneuvos Katriina Pessa

11 3383 N:o 1067 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 4 ja 6 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2010 maksettavasta Etelä-Suomen kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (37/2010) 4 ja 6 seuraavasti: 4 Etelä-Suomen erikoiskasvituen määrä Etelä-Suomen erikoiskasvitukea voidaan myöntää vuoden 2010 kasvukauden ajan avomaanvihannesten tai tärkkelysperunan tuotantoon käytetystä pellosta 102 euroa hehtaarilta. 6 Kotieläintilan hehtaarituen määrä Kotieläintilan hehtaaritukea voidaan myöntää tukialueilla A ja B sijaitsevalle peltoalalle 36 euroa hehtaarilta. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo

12 3384 N:o 1068 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2010 maksettavasta pohjoisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (38/2010) 5 :n 1 3 momentti seuraavasti: 5 Pohjoisen hehtaarituen määrä Pohjoista hehtaaritukea myönnetään vuoden 2010 kasvukauden ajan jäljempänä tarkoitettuun tuotantoon käytetystä pellosta seuraavasti: Tukialueet C1, C2 sekä C2 pohjoinen ja saaristo euroa/ha Vehnä 69 Ruis 235 Sokerijuurikas 155 Tärkkelysperuna 208 Tukialueet C1 C4 euroa/ha Avomaanvihannekset 555 Peltokasveille vehnää, mallasohraa, ruista ja rehuviljaa lukuun ottamatta myönnetään tukea seuraavasti: Tukialue euroa/ha C1 188 C2 69 Pohjoisen hehtaarituen tukiyksikkökerroin on 0,62. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo

13 3385 N:o 1069 Valtioneuvoston asetus vuodelta 2010 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen 5 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan vuodelta 2010 maksettavasta perunantuotannon kansallisesta tuesta annetun valtioneuvoston asetuksen (41/2010) 5 :n 1 3 momentti seuraavasti: 5 Tuen suuruus Perunantuotannon tukea myönnetään 291 euroa hehtaarilta. Tuki myönnetään 118 eurolla hehtaarilta korotettuna sellaiselta viljelyalalta, jolla tuotetun perunan markkinoinnista viljelijällä on 6 :ssä tarkoitettu perunanviljelysopimus. Siemenperuna-alueella lisätukea myönnetään lisäksi 2 :n 2 6 kohdassa tarkoitetulle tuotannolle 64 euroa hehtaarilta tai, jos viljelijällä on 6 :ssä tarkoitettu perunanviljelysopimus viljelyalalta tuotetun perunan markkinoinnista, 79 euroa hehtaarilta. Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä joulukuuta Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Vanhempi hallitussihteeri Juha Vanhatalo

14 3386 N:o 1070 Valtioneuvoston asetus eräiden tekstiilejä koskevien direktiivien täytäntöönpanosta annetun asetuksen 1 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, muutetaan eräiden tekstiilejä koskevien direktiivien täytäntöönpanosta annetun asetuksen (515/1997) 1, sellaisena kuin se on asetuksessa 744/2010, seuraavasti: 1 Tekstiilien nimityksiin ja tekstiilikuitujen kvantitatiivisiin analyysimenetelmiin sovelletaan Suomessa: 1) tekstiilien nimityksistä annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2008/121/EY sekä sen liitteiden I ja V muuttamisesta niiden mukauttamiseksi tekniikan kehitykseen annettua komission direktiiviä 2009/121/EY; 2) kahden tekstiilikuitulajin sekoitteisiin sovellettavista tietyistä kvantitatiivisista analyysimenetelmistä annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 96/73/EY sekä sen liitteen II muuttamisesta tekniikan kehitykseen mukauttamiseksi annettuja komission direktiivejä 2006/2/EY, 2007/4/EY ja 2009/122/EY; 3) kolmen tekstiilikuidun sekoitteisiin sovellettavia kvantitatiivisia analyysimenetelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annettua neuvoston direktiiviä 73/44/ETY. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Työministeri Anni Sinnemäki Neuvotteleva virkamies Ulla Karhu Neuvoston direktiivi 73/44/ETY, EYVL L 83, , s. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/73/EY, EYVL L 32, , s. 1 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/121/EY, EUVL L 19, , s. 29 Komission direktiivi 2006/2/EY, EUVL L 5, , s. 10 Komission direktiivi 2007/4/EY, EUVL L 28, , s. 14 Komission direktiivi 2009/121/EY, EUVL L 242, , s. 13 Komission direktiivi 2009/122/EY, EUVL L 242, , s. 14

15 3387 N:o 1071 Valtioneuvoston asetus eläkkeensaajan asumistuen määräytymisperusteista vuonna 2011 Annettu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) nojalla: 1 Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain (571/2007) 5 :n 2 kohdassa tarkoitettuina omakotitalon asumismenoina otetaan huomioon asunnon lämmitys-, vesi- ja kunnossapitokustannukset seuraavasti: 1) lämmityskustannuksina otetaan huomioon seuraava asunnon lämmitystavan ja sijainnin mukaan määräytyvä rahamäärä neliömetriltä kerrottuna asunnon pinta-alan neliömetreillä: a) jos asunnossa on keskuslämmitys tai muu siihen verrattava kiinteä lämmitysjärjestelmä Asunnon sijainti euroa/m 2 /kk I lämmitysryhmä 1,02 II lämmitysryhmä 1,15 III lämmitysryhmä 1,30 b) jos asunnossa on muu kuin a-kohdassa tarkoitettu lämmitysjärjestelmä Asunnon sijainti euroa/m 2 /kk I lämmitysryhmä 0,46 II lämmitysryhmä 0,55 III lämmitysryhmä 0,68 2) vesikustannuksina otetaan huomioon 22,83 euroa kuukaudessa henkilöltä; 3) asunnon kunnossapitokustannuksina otetaan huomioon 38,03 euroa kuukaudessa. Edellä 1 momentin 1 ja 3 kohdassa mainittuja rahamääriä korotetaan 30 prosentilla, jos rakennus on valmistunut tai perusparannettu ennen vuotta Yksin asuvan henkilön asunnon pinta-alan kohtuullisena neliömetrimääränä otetaan huomioon enintään 70 neliömetriä sovellettaessa 1 momentin 1 kohtaa. Jos asunnossa asuu useampia kuin yksi henkilö, neliömetrimäärää korotetaan 15 neliömetrillä kutakin seuraavaa asukasta kohden. 2 Kunnat kuuluvat lämmityskustannuksia määrättäessä lämmitysryhmiin seuraavasti: I lämmitysryhmä: Askola, Aura, Espoo, Eura, Eurajoki, Hamina, Hanko, Harjavalta, Helsinki, Honkajoki, Huittinen, Hyvinkää, Iitti, Imatra, Inkoo, Jämijärvi, Järvenpää, Kaarina, Kankaanpää, Karjalohja, Karkkila, Karvia, Kauniainen, Kemiönsaari, Kerava, Kiikoinen, Kirkkonummi, Kokemäki, Koski, Kotka, Kouvola, Kustavi, Köyliö, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lavia, Lemi, Lieto, Lohja, Loimaa, Loviisa, Luumäki, Luvia, Länsi- Turunmaa, Marttila, Masku, Merikarvia, Miehikkälä, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nakkila, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Paimio, Parikkala, Pomarkku, Pori, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pöytyä, Raasepori, Raisio, Rauma, Rautjärvi, Ruokolahti, Rusko, Salo, Sastamala, Sauvo, Savitaipale, Siikainen, Sipoo, Siuntio, Somero, Suomenniemi, Säkylä, Taipalsaari, Taivassalo, Tarvasjoki, Turku, Tuusula, Ulvila, Uusikaupunki, Vantaa, Vehmaa, Vihti, Virolahti sekä Ahvenanmaan maakunnan kunnat; II lämmitysryhmä: Akaa, Alajärvi, Alavus, Asikkala, Enonkoski, Evijärvi, Forssa, Halsua, Hartola, Hattula, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Hirvensalmi, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ikaalinen, Ilmajoki,

16 3388 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1071 Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Janakkala, Jokioinen, Joroinen, Juupajoki, Juva, Kangasala, Kangasniemi, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kerimäki, Kihniö, Kokkola, Korsnäs, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuortane, Kurikka, Kärkölä, Lahti, Laihia, Lappajärvi, Lapua, Lempäälä, Lestijärvi, Loppi, Luoto, Maalahti, Mikkeli, Mustasaari, Mänttä-Vilppula, Mäntyharju, Nastola, Nokia, Närpiö, Orivesi, Padasjoki, Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Pieksämäki, Pietarsaari, Pirkkala, Punkaharju, Puumala, Pälkäne, Rantasalmi, Riihimäki, Ristiina, Ruovesi, Savonlinna, Seinäjoki, Soini, Sulkava, Sysmä, Tammela, Tampere, Teuva, Toholampi, Töysä, Urjala, Uusikaarlepyy, Vaasa, Valkeakoski, Vesilahti, Veteli, Vimpeli, Virrat, Vähäkyrö, Vöyri, Ylöjärvi, Ypäjä ja Ähtäri; sekä III lämmitysryhmä: muut kunnat. 3 Jos asunnon vuokraan tai vastikkeeseen ei sisälly lämmityksestä aiheutuvia kustannuksia, lämmityskustannukset otetaan huomioon siten kuin 1 :ssä säädetään. Jos asunnon vuokraan tai vastikkeeseen ei sisälly vedestä aiheutuvia kustannuksia eikä eläkkeensaaja maksa erillistä kiinteää vesimaksua, vesikustannukset otetaan huomioon siten kuin 1 :ssä säädetään. 4 Eläkkeensaajan asumistukea laskettaessa asumismenoina otetaan huomioon enintään seuraava asunnon sijaintipaikkakunnan mukaan määräytyvä rahamäärä vuodessa: Asunnon sijaintikunta euroa vuodessa I kuntaryhmä Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa II kuntaryhmä Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti III kuntaryhmä Muut kunnat Yhteismajoituksessa asumisesta aiheutuvina keskimääräisinä asumismenoina otetaan huomioon 35 prosenttia 1 momentissa tarkoitetuista I kuntaryhmän mukaisista enimmäisasumismenoista, jollei henkilö esitä selvitystä todellisista asumismenoista. 5 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011 ja on voimassa vuoden 2011 loppuun. Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2010 Sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula Neuvotteleva virkamies Juha Rossi JULKAISIJA: OIKEUSMINISTERIÖ N:o , 2 arkkia EDITA PRIMA OY, HELSINKI 2010 EDITA PUBLISHING OY, PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN