SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2001 N:o Laki. N:o sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta

Transkriptio

1 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 18 päivänä joulukuuta 2001 N:o SISÄLLYS N:o Sivu 1230 Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidon perusteista ja tilintarkastuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen 22 ja 33 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitoksen osakkuudesta osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä annetun valtioneuvoston päätöksen 3 :n muuttamisesta Valtioneuvoston asetus eläinlääkäreiden toimituspalkkioista Valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (Saamenkielinen käännös) Valtioneuvoston asetus Vakuutusvalvontavirastosta annetun asetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston asetus eläkkeensaajien asumistukilain mukaisista hoitomenoina hyväksyttävistä keskimääräisistä kustannuksista ja asumiskustannusten enimmäismääristä vuodelle Valtioneuvoston asetus naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa säädettyjen hyvityksen rahamäärien tarkistamisesta N:o 1230 Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta Annettu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Sosiaalialan osaamiskeskustoiminta Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää koko maan kattava alueellinen yhteistyörakenne sosiaalialan perus- ja erityisosaamisen edistämiseksi sekä sosiaalialan alueellista yhteistyötä edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamiseksi. Toiminnasta vastaavat alueelliset sosiaalialan osaamiskeskukset (osaamiskeskus), joiden toimialueet kattavat kaikki kunnat. Ruotsinkielisen väestön tarpeita varten on lisäksi ruotsinkielinen osaamiskeskus. Osaamiskeskuksista ja niiden toimialueista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Osaamiskeskuksen voivat muodostaa kunkin toimialueen kunnat ja kuntayhtymät yhdessä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten, maakunnan liittojen, lääninhallitusten, järjestöjen ja yritysten sekä muiden sosiaali- ja terveysalalla toimivien eri tahojen kanssa. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus tukee osaamiskeskuksia erityisesti tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimin- HE 154/2001 StVM 37/2001 EV 169/

2 3462 N:o 1230 nassa sekä tarpeen mukaan muissakin 2 :ssä tarkoitetuissa tehtävissä. 2 Osaamiskeskuksen tehtävät Kunkin osaamiskeskuksen tehtävänä on toimialueellaan turvata: 1) sosiaalialalla tarvittavan asiantuntemuksen kehittyminen ja välittyminen; 2) peruspalvelujen kehittyminen sekä erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen; 3) sosiaalialan perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen ja käytännön työn monipuolinen yhteys; 4) sosiaalialan tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminnan toteutuminen; sekä 5) muiden 1 :n 1 momentin tavoitetta palvelevien tehtävien toteutuminen. Lisäksi osaamiskeskusten tehtävänä on turvata valtakunnallista väestöpohjaa edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen kehittyminen ja välittyminen 5 :ssä tarkoitetussa neuvottelukunnassa erikseen sovittavan työnjaon pohjalta. 3 Osaamiskeskustoiminnan ja osaamiskeskuksen hallinnon järjestäminen Osaamiskeskustoiminta ja osaamiskeskuksen hallinto järjestetään 1 :n 2 momentissa tarkoitettujen osaamiskeskuksen muodostavien tahojen keskinäisen sopimuksen mukaisesti. Ellei 1 momentin nojalla toisin sovita, sosiaalihuollon koulutustoiminnan järjestämiseen sovelletaan kuitenkin edelleen sosiaalihuoltolain (710/1982) 52 :ää. 4 Henkilöstö Osaamiskeskustoimintaa varten tulee olla 3 :ssä tarkoitetun sopimuksen mukaisesti valittu johtaja ja muuta toiminnan toteuttamiseksi tarvittavaa henkilöstöä. Henkilöstössä tulee olla edustettuna riittävästi tieteellistä pätevyyttä, sosiaalialan kehittämiseen liittyvää asiantuntemusta sekä kokemusta hallintotehtävistä. 5 Sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimii valtioneuvoston neljäksi vuodeksi kerrallaan asettama sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on muodostaa osaamiskeskustoiminnan valtakunnalliset linjaukset, huolehtia kunkin osaamiskeskuksen toiminnan erityisistä painoalueista sopimisesta sekä muutoinkin yhteen sovittaa ja tukea osaamiskeskusten toimintaa. Neuvottelukunnan tulee myös lausuntoja antamalla tai muutoin ottaa kantaa periaatteellisesti tärkeisiin osaamiskeskustoimintaa tai osaamiskeskusten hallintoa koskeviin kysymyksiin sekä tehdä tarvittaessa ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi. Lisäksi neuvottelukunnassa tulee sopia valtakunnallista väestöpohjaa edellyttävien erityisosaamista vaativien erityispalvelujen ja asiantuntijapalvelujen turvaamista koskevasta työnjaosta sekä huolehtia näiden palvelujen järjestämistä ja tuottamista koskevien sopimus- ja rahoitusmenettelyjen kehittämisestä. Neuvottelukunnan kokoonpanosta ja tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 6 Valtionavustuksen määräytymisperusteet Osaamiskeskustoiminnan tukemiseksi suoritetaan valtionavustusta. Valtionavustus maksetaan 3 :ssä tarkoitetun sopimuksen mukaisesti määräytyvälle oikeushenkilölle. Valtionavustuksen kokonaismäärä vähennetään kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannusten valtionosuudesta siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 45 a :ssä säädetään. Valtionavustuksen yleisiä määräytymispe-

3 N:o rusteita ovat kunkin osaamiskeskuksen toimialueen asukasluku ja pinta-ala. Ruotsinkieliselle osaamiskeskukselle suoritettavan valtionavustuksen määräytymisperusteena on kuitenkin ruotsinkielisen väestön osuus koko maan väestöstä. Yhdelle tai useammalle osaamiskeskukselle voidaan lisäksi myöntää erityistä valtionavustusta 2 :n 2 momentissa tarkoitetun tai muun valtakunnallisen erityistehtävän suorittamiseksi. Valtionavustuksen määräytymisperusteiden keskinäisistä painokertoimista, ruotsinkielisen osaamiskeskuksen valtionavustuksen osuudesta sekä erityisen valtionavustuksen osuudesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. 7 Valtionavustusta koskevat menettelytapasäännökset Edellä 6 :ssä säädetty valtionavustus suoritetaan hakemuksetta. Osaamiskeskuksen on kuitenkin toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle riittävä selvitys 3 :ssä tarkoitetusta sopimuksesta sekä valtionavustuksen vastaanottajana toimivasta oikeushenkilöstä. Valtionavustuksen käyttöön ja sen valvontaan, palauttamiseen ja takaisinperintään sekä tietojensaantiin ja tietojen luovuttamiseen sovelletaan valtionavustuslain (688/2001) säännöksiä. Valtionavustuksen saajana pidetään tällöin valtionavustuksen vastaanottajana toimivaa oikeushenkilöä. 8 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara

4 3464 N:o 1231 Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2001 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (734/1992) 7 a :n 3 5 ja 8 momentti, sellaisina kuin ne ovat 3 5 momentti laissa 1134/1996 ja 8 momentti laissa 1308/1999, seuraavasti: 7a Lasten päivähoidon maksu Maksuprosentit ja tulorajat ovat seuraavat: Perheen koko henkilöä Tuloraja euroa kuukaudessa Korkein maksuprosentti , , ,9 Jos perheessä on muitakin kuin 2 momentissa tarkoitetut lapset, maksun määräämisen perusteena olevasta tulosta vähennetään 89 euroa kustakin muusta lapsesta. Milloin samasta perheestä on useampi kuin yksi lapsi kunnan järjestämässä päivähoidossa, voidaan nuorimmasta kokopäivähoidossa olevasta lapsesta määrätä korkeimman maksuprosentin mukaan määräytyvä maksu. Ikäjärjestyksessä seuraavasta kokopäivähoidossa olevasta lapsesta voidaan määrätä saman suuruinen maksu kuin nuorimmasta lapsesta, kuitenkin enintään 180 euroa kuukaudessa. Kustakin seuraavasta lapsesta määrättävä maksu on 20 prosenttia nuorimman lapsen maksusta. Määrättäessä perheen toisen tai useamman lapsen maksua, käytetään määräytymisen perustana nuorimman lapsen laskennallista kokopäivähoidon maksua. Maksu voi kokopäivähoidossa olla lasta kohti enintään 200 euroa kuukaudessa. Lasta koskevaa 18 euroa pienempää maksua ei peritä. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen toimeenpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 13 päivänä joulukuuta 2001 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara HE 188/2001 StVM 42/2001 EV 190/2001

5 3465 N:o 1232 Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidon perusteista ja tilintarkastuksesta annetun valtioneuvoston päätöksen 22 ja 33 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, muutetaan valtion liikelaitosten ja liikelaitoskonsernien kirjanpidon perusteista ja tilintarkastuksesta 17 päivänä joulukuuta 1998 annetun valtioneuvoston päätöksen (1023/1998) 22 :n 2 momentti ja 33 :n 7 kohta seuraavasti: 22 Ulkomaanrahan määräiset saamiset samoin kuin ulkomaanrahan määräiset velat ja muut sitoumukset muutetaan Suomen rahaksi tilinpäätöspäivän kurssiin. Jos ulkomaanrahan määräiset saamiset tai velat taikka muut sitoumukset on sopimuksilla tai muutoin sidottu tiettyyn kurssiin, ne saadaan muuttaa Suomen rahaksi sitä noudattaen. Jos saaminen tai velka erääntyy maksettavaksi yhtä vuotta pitemmän ajan kuluttua tilinpäätöspäivästä, saadaan siitä johtuvat kurssierot kirjata viimeistään sen tilikauden tuotoiksi ja kuluiksi, jonka aikana saaminen tai velka maksetaan. 33 Tilinpäätöksen laatimista koskevina liitetietoina on esitettävä: 7) peruste, jonka mukaista kurssia on käytetty muutettaessa ulkomaanrahan määräiset saamiset sekä velat ja muut sitoumukset Suomen rahaksi, jollei ole käytetty tilinpäätöspäivän kurssia. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran kirjanpitoon siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Neuvotteleva virkamies Seija Kivinen

6 3466 N:o 1233 Valtioneuvoston asetus valtion liikelaitoksen osakkuudesta osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä annetun valtioneuvoston päätöksen 3 :n muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiovarainministeriön esittelystä, muutetaan valtion liikelaitoksen osakkuudesta osakeyhtiössä tai muussa yhteisössä 20 päivänä lokakuuta 1988 annetun valtioneuvoston päätöksen (893/1988) 3 seuraavasti: 3 Liikelaitoksen toiminnassa käytettävien toimitilojen hallintaan oikeuttavien osakkeiden arvoa on pidettävä valtion liikelaitoksista annetun lain 23 :n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla huomattavana, kun niiden hankintahinta ylittää euroa ja luovutushinta euroa. Muiden osakkeiden arvoa on vastaavasti pidettävä huomattavana, kun niiden hankinta- tai luovutushinta ylittää euroa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Valtiovarainministeri Sauli Niinistö Neuvotteleva virkamies Seija Kivinen

7 3467 N:o 1234 Valtioneuvoston asetus eläinlääkäreiden toimituspalkkioista Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, säädetään 18 päivänä tammikuuta 1980 annetun eläintautilain (55/1980) 15 :n 1 momentin, 4 päivänä huhtikuuta 1996 annetun eläinsuojelulain (247/1996) 59 :n ja eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta 20 päivänä joulukuuta 1996 annetun lain (1195/1996) 10 :n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä ensiksi mainittu on laissa 424/1994: 1 Tässä asetuksessa säädetään eläinlääkärille valtion varoista maksettavista palkkioista ja korvauksista. Palkkioita ja korvauksia maksetaan toimituksista, jotka maa- ja metsätalousministeriö on määrännyt suoritettaviksi tai jälkeenpäin harkinnut olleen tarpeelliset. Palkkiot ja korvaukset maksaa lääninhallitus. Maa- ja metsätalousministeriö voi kuitenkin ottaa maksamisen suoritettavakseen yksittäistapauksessa tai tietynlaisista toimituksista. Tämän asetuksen 2 :ää, 4 :n 2 ja 3 momenttia sekä 6 ja 7 :ää sovelletaan myös lääninhallituksen poronlihan tarkastajaksi määräämälle eläinlääkärille valtion varoista maksettaviin palkkioihin ja korvauksiin. Palkkiot ja korvaukset maksaa lääninhallitus. 2 Toimituksista maksetaan palkkiota seuraavasti: Euroa: A. Eläimen ruumiinavaus... 29,00 B. Näytteiden ottaminen tutkimusta varten 1. a) kullakin toimituspaikalla jokaisesta eri näytelajista otettu ensimmäinen näyte... 13,50 2. b) seuraavat näytteet... Eläinlääkärille toimitettujen näytteiden lähettäminen niiden lukumäärästä 1,00 riippumatta... 7,00 C. Näytteiden mikroskooppinen, serologinen tai siihen verrattava tutkimus taudin toteamiseksi kultakin eläimeltä... 10,00 D. Tuberkuliinitutkimus tai muu siihen verrattava tutkimus a) toimituskerralla tutkittu ensimmäinen eläin... 13,50 b) kukin seuraava eläin... 1,00 c) rinnakkaistuberkuliinin käyttö... 1,00 E. Eläinten tarkastus 1. Osittainen kliininen tutkimus a) kullakin toimituspaikalla tutkittu ensimmäinen eläin... 7,00 2. b) kukin seuraava eläin... 1,00 Eläinten terveydentilan tarkastus eläinten lukumäärästä riippumatta... 22,00

8 3468 N:o 1234 F. Todistuksen kirjoittaminen, Animo-viestin lähettäminen tai muu vastaava toimenpide... 6,00 G. Laitoksen tarkastus sekä eläinsuojeluvalvonta ja muu eläintenpitoyksikön tarkastus Eläimistä saatavia tuotteita käsittelevän yksikön tarkastus, eläinsuojelua koskevien säännösten ja määräysten mukaista valvontaa varten tehty muu kuin E2 -kohdassa tarkoitettu tarkastus, eläinten merkitsemisen ja rekisteröinnin valvonta, pakollisten terveysvalvontaohjelmien (lukuun ottamatta tarhattujen sorkkaeläinten terveysvalvontaohjelmia) mukaiset toimenpiteet ja muu eläintenpitoyksikön tarkastus eläinten lukumäärästä riippumatta... 22,00 H. Poronlihan tarkastus / tarkastettu ruho... 1,35 3 Jos eläinlääkäri 2 :n A G kohdassa tarkoitettua tai muuta maa- ja metsätalousministeriön määräämää toimitusta varten matkustaa toimituspaikalle tai jos toimitukseen ei voida soveltaa 2 :n mukaisia palkkioiden perusteita, hänelle maksetaan toimituksesta vähintään 18,50 euroa tunnilta. 4 Toimituksesta, joka suoritetaan kello ja välisenä aikana, maksetaan 2 ja 3 :n mukaisin perustein määräytyvä palkkio 50 prosentilla korotettuna. Jos toimitus suoritetaan kello ja 8.00 välisenä aikana taikka sunnuntaina tai yleisenä juhla- tai vapaapäivänä, korotus on 100 prosenttia. Poronlihan tarkastuksesta maksetaan 2 :n H kohdan mukainen palkkio 20 prosentilla korotettuna, jos tarkastus suoritetaan kello ja välisenä aikana. Jos toimitus suoritetaan kello ja 8.00 välisenä aikana taikka sunnuntaina tai yleisenä juhla- tai vapaapäivänä korotus on 50 prosenttia. Tässä pykälässä tarkoitettu korotus maksetaan vain, jos toimituksen suorittaminen edellä mainittuna aikana on ollut välttämätöntä. Toimituksesta annettavassa selvityksessä on perusteltava, miksi toimituksen suorittaminen mainittuna aikana on ollut välttämätöntä. 5 Jos tämän asetuksen mukainen palkkio useasta samalla toimituspaikalla samalla kerralla suoritetusta toimituksesta nousisi työmäärään tai muihin oloihin nähden kohtuuttoman suureksi, maksajalla on oikeus alentaa maksettavaa palkkiota enintään 50 prosentilla. Jos toimitusolot ovat erityisen hankalia ja aikaa vieviä taikka muutoin poikkeuksellisia, maksaja voi hyväksyttyään annetussa selvityksessä esitetyt toimitusolot poikkeuksellisiksi korottaa maksettavaa palkkiota 50 prosentilla. 6 Eläinlääkärillä on oikeus saada tässä asetuksessa säädettyjen palkkioiden lisäksi matkakustannusten korvausta siten valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta on sovittu. 7 Saadakseen tämän asetuksen mukaiset palkkiot ja korvaukset eläinlääkärin on annettava toimituksistaan selvitys noudattaen, mitä valtion virkamiesten matkakustannusten korvauksen hakemisesta säädetään tai määrätään. Eläinlääkärin antama selvitys toimitetaan lääninhallitukselle. 8 Jos helposti leviävien eläintautien vastustamisesta annetun lain (488/1960) perusteella tai eläintautilain (55/1980) 3 :n 2 momentin nojalla vaaralliseksi eläintaudiksi määrätyn taudin vuoksi ryhdytään poikkeuksellisiin toimenpiteisiin, maa- ja metsätalousministeriö voi määrätä toimituksista tällaisen taudin ehkäisemiseksi ja vastustamiseksi suoritettavaksi muunkin kuin tässä asetuksessa mainitun kohtuullisen palkkion. 9 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Asetuksen 1 :n 2 momentti,

9 N:o :n H kohta ja 4 :n 2 momentti ovat voimassa 31 päivään elokuuta Tällä asetuksella kumotaan eläinlääkäreiden toimituspalkkioista 22 päivänä joulukuuta 1989 annettu asetus (1269/1989) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Hallitusneuvos Kristiina Pajala

10 3470 N:o 1235 Valtioneuvoston asetus porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, lisätään 22 päivänä helmikuuta 2001 porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitustuesta annettuun valtioneuvoston asetukseen (175/2001) uusi 99 a seuraavasti: 99a Tilanpidon aloittamisen siirtymäsäännös Nuorten elinkeinonharjoittajien aloitustukea voidaan myöntää, jos tukea ei ole voinut hallinnollisista syistä hakea tässä asetuksessa tarkoitetuin tavoin määräajassa ja jos tilanpidon aloittamista koskeva luovutuskirja tai vuokrasopimus on allekirjoitettu ja porot hankittu 1 päivän marraskuuta 1999 ja 30 päivän marraskuuta 2000 välisenä aikana, molemmat päivät mukaan lukien. Tukihakemus tulee laittaa vireille viimeistään 21 päivänä joulukuuta Tukea ei saa myöntää, jos päätös hakemukseen annetaan 31 päivän joulukuuta 2001 jälkeen eikä kysymys ole valituksen johdosta annetusta uudesta päätöksestä. Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä joulukuuta Tätä asetusta sovelletaan myös hakemuksiin, jotka tämän asetuksen voimaan tullessa ovat vireillä. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä Hallitussihteeri Jukka Mirvo

11 3471 Liite Saamenkielinen käännös Nr 1235 Stáhtaráπi ásahus boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadandoarjagis addojun stáhtaráπi ásahusa rievdadeamis Addojun Helssegis juovlamánu 12 beaivve 2001 Stáhtaráπi mearrádusa mielde, mii lea dahkkon eanan- ja meahccedoalloministeriija meannudeamis, lasihuvvo guovvamánu 22 beaivve 2001 boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadandoarjagis addojun stáhtaráπi ásahussii (175/2001) oππa 99 a, uovvova at: 99 a Dálostallama álggaheami sirdinnjuolggadus Nuorra ealáhusbargi álggahandoarjja sáhttá mieπihuvvot, jos doarjaga ii leat sáhttán hálddahuslaª ákkaid dihte ohcat dán ásahusas oaivvilduvvon vugiid mielde mearreáiggis ja jos dálostallama álggaheami luobahangirji dehe láigosoahpamuª lea vuollái állon ja bohccot leat háhkojuvvon skábmamánu 1 beaivve 1999 ja skábmamánu 30 beaivve 2000 gaskkas nu ahte goappaª beaivvit leat das fárus. Doarjjaohcamuª galgá ohccojuvvot ma imusat juovlamánu 21 beaivve Doarjja ii sáhte mieπihuvvot, jos mearrádus ohcamuªªii addojuvvo juovlamánu 31 beaivve 2001 ma el iige jearaldat leat váidalusa vuoπul addojun oππa mearrádusas. Dát ásahus boahtá fápmui juovlamánu 19 beaivve Dát ásahus heivehuvvo maid ohcamuªaide, mat leat juo ohccojuvvon go dát ásahus boahtá fápmui. Helssegis juovlamánu 12 beaivve 2001 Eanan- ja meahccedoalloministeriija Kalevi Hemilä Ráππehus álli Jukka Mirvo

12 3472 N:o 1236 Valtioneuvoston asetus Vakuutusvalvontavirastosta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä lisätään Vakuutusvalvontavirastosta 29 päivänä tammikuuta 1999 annettuun asetukseen (102/1999) uusi 4 a seuraavasti: Työttömyysetuuksien valvonnan neuvottelukunta 4a Neuvottelukunnan tehtävänä on viraston apuna kehittää ja ohjata työttömyyskassojen ja koulutus- ja erorahaston valvontaa sekä siinä tarkoituksessa: 1) seurata työttömyys- ja koulutusetuuksia koskevan lainsäädännön täytäntöönpanoa sekä työttömyysturvan yleistä kehitystä; 2) edistää ja kehittää työttömyys- ja koulutusetuuksien toimeenpanoon osallistuvien yhteistyötä; 3) seurata työttömyys- ja koulutusetuuksien valvonnasta asetettujen tavoitteiden toteuttamista; 4) antaa lausuntoja laajakantoisista tai periaatteellisesti tärkeistä työttömyyskassoja koskevista asioista, jotka ylijohtaja saattaa sen käsiteltäväksi. Neuvottelukunta voi myös tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja työttömyys- ja koulutusetuuksia koskevan lainsäädännön kehittämisestä toimeenpanon kannalta. Neuvottelukunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja ja vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Hallitusneuvos Katriina Alaviuhkola

13 3473 N:o 1237 Valtioneuvoston asetus eläkkeensaajien asumistukilain mukaisista hoitomenoina hyväksyttävistä keskimääräisistä kustannuksista ja asumiskustannusten enimmäismääristä vuodelle 2002 Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 28 päivänä heinäkuuta 1978 annetun eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) 3 :n 3 momentin ja 13 :n 2 momentin nojalla, sellaisina kuin ne ovat, 3 :n 3 momentti laissa 981/1996 ja 13 :n 2 momentti laissa 473/1991: 1 Eläkkeensaajien asumistukilain (591/1978) mukaisen asumistuen suuruutta määrättäessä arvioidaan muussa kuin asunto-osakeyhtiön tai asunto-osuuskunnan omistamassa talossa sijaitsevassa omassa asunnossa asuvan eläkkeensaajan asumiskustannuksiksi asunnon hoitomenot enintään seuraavien keskimääräisten lämmitys- ja vesikustannusten sekä kunnossapitokustannusten mukaisesti seuraavasti: 1) jos asunnossa on keskuslämmitys- tai siihen verrattava muu kiinteä lämmitysjärjestelmä, lämmityskustannuksiksi arvioidaan seuraava asunnon sijainnin mukaan määräytyvä rahamäärä neliömetriltä kerrottuna asunnon pinta-alan neliömetrimäärällä noudattaen 2 :ssä mainittuja lämmitysryhmiä: Asunnon sijainti e/m 2 /kk I lämmitysryhmä 0,77 II lämmitysryhmä 0,90 III lämmitysryhmä 1,05 2) jos asunnossa on muu kuin 1 kohdassa mainittu lämmitysjärjestelmä, lämmityskustannuksiksi arvioidaan seuraava asunnon sijainnin mukaan määräytyvä rahamäärä neliömetriltä kerrottuna asunnon pinta-alan neliömetrimäärällä noudattaen 2 :ssä mainittuja lämmitysryhmiä: Asunnon sijainti e/m 2 /kk I lämmitysryhmä 0,41 II lämmitysryhmä 0,50 III lämmitysryhmä 0,61 3) vesikustannuksiksi arvioidaan 14,09 euroa kuukaudessa kultakin perheenjäseneltä, jos asunnossa on vesijohto ja lämmin vesi, sekä muutoin 2,35 euroa kuukaudessa kultakin perheenjäseneltä; sekä 4) asunnon kunnossapitokustannuksiksi arvioidaan 33,62 euroa kuukaudessa. Edellä 1 momentin 1, 2 ja 4 kohdassa mainittuja rahamääriä korotetaan 30 prosentilla, jos rakennus on valmistunut tai perusparannettu ennen vuotta Yksinäisen henkilön asunnon pinta-alan kohtuullisena neliömetrimääränä otetaan huomioon enintään 70 neliömetriä sovellettaessa 1 momentin 1 ja 2 kohtaa. Kutakin asunnossa asuvaa perheenjäsentä kohden sanottua rajaa korotetaan 15 neliömetrillä.

14 3474 N:o Kunnat kuuluvat lämmitysryhmiin seuraavasti: I lämmitysryhmä: Alastaro, Anjalankoski, Artjärvi, Askainen, Askola, Aura, Dragsfjärd, Elimäki, Espoo, Eura, Eurajoki, Halikko, Hamina, Hanko, Harjavalta, Helsinki, Honkajoki, Houtskari, Huittinen, Hyvinkää, Iitti, Imatra, Iniö, Inkoo, Jaala, Joutseno, Jämijärvi, Järvenpää, Kaarina, Kankaanpää, Karinainen, Karjaa, Karjalohja, Karkkila, Karvia, Kauniainen, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kiikoinen, Kirkkonummi, Kisko, Kiukainen, Kodisjoki, Kokemäki, Korppoo, Koski, Kotka, Kouvola, Kullaa, Kustavi, Kuusankoski, Kuusjoki, Köyliö, Laitila, Lapinjärvi, Lappeenranta, Lappi, Lavia, Lemi, Lemu, Lieto, Liljendal, Lohja, Loimaa, Loimaan kunta, Loviisa, Luumäki, Luvia, Marttila, Masku, Mellilä, Merikarvia, Merimasku, Miehikkälä, Mietoinen, Muurla, Mynämäki, Myrskylä, Mäntsälä, Naantali, Nakkila, Nauvo, Noormarkku, Nousiainen, Nummi-Pusula, Nurmijärvi, Orimattila, Oripää, Paimio, Parainen, Parikkala, Pernaja, Perniö, Pertteli, Piikkiö, Pohja, Pomarkku, Pori, Pornainen, Porvoo, Pukkila, Punkalaidun, Pyhtää, Pyhäranta, Pöytyä, Raisio, Rauma, Rautjärvi, Ruokolahti, Ruotsinpyhtää, Rusko, Rymättylä, Saari, Salo, Sammatti, Sauvo, Savitaipale, Siikainen, Sipoo, Siuntio, Somero, Suodenniemi, Suomenniemi, Suomusjärvi, Säkylä, Särkisalo, Taipalsaari, Taivassalo, Tammisaari, Tarvasjoki, Turku, Tuusula, Ulvila, Uukuniemi, Uusikaupunki, Vahto, Valkeala, Vammala, Vampula, Vantaa, Vehkalahti, Vehmaa, Velkua, Vihti, Virolahti, Västanfjärd, Ylämaa, Yläne, Äetsä sekä Ahvenanmaan läänin kunnat; II lämmitysryhmä: Alahärmä, Alajärvi, Alavus, Asikkala, Enonkoski, Evijärvi, Forssa, Halsua, Hartola, Hattula, Hauho, Haukivuori, Hausjärvi, Heinola, Heinävesi, Himanka, Hirvensalmi, Hollola, Humppila, Hämeenkoski, Hämeenkyrö, Hämeenlinna, Ikaalinen, Ilmajoki, Isojoki, Isokyrö, Jalasjärvi, Janakkala, Jokioinen, Joroinen, Jurva, Juupajoki, Juva, Jäppilä, Kalvola, Kangasala, Kangaslampi, Kangasniemi, Kannus, Karijoki, Kaskinen, Kauhajoki, Kauhava, Kaustinen, Kerimäki, Kihniö, Kokkola, Korsnäs, Kortesjärvi, Kristiinankaupunki, Kruunupyy, Kuhmalahti, Kuortane, Kurikka, Kuru, Kylmäkoski, Kälviä, Kärkölä, Lahti, Laihia, Lammi, Lappajärvi, Lapua, Lehtimäki, Lempäälä, Lestijärvi, Lohtaja, Loppi, Luopioinen, Luoto, Längelmäki, Maalahti, Maksamaa, Mikkeli, Mouhijärvi, Mustasaari, Mänttä, Mäntyharju, Nastola, Nokia, Nurmo, Närpiö, Oravainen, Orivesi, Padasjoki, Parkano, Pedersören kunta, Perho, Pertunmaa, Peräseinäjoki, Pieksämäen mlk, Pieksämäki, Pietarsaari, Pirkkala, Punkaharju, Puumala, Pälkäne, Rantasalmi, Renko, Riihimäki, Ristiina, Ruovesi, Sahalahti, Savonlinna, Savonranta, Seinäjoki, Soini, Sulkava, Sysmä, Tammela, Tampere, Teuva, Toholampi, Toijala, Tuulos, Töysä, Ullava, Urjala, Uusikaarlepyy, Vaasa, Valkeakoski, Vesilahti, Veteli, Viiala, Viljakkala, Vilppula, Vimpeli, Virrat, Virtasalmi, Vähäkyrö, Vöyri, Ylihärmä, Ylistaro, Ylöjärvi, Ypäjä ja Ähtäri; sekä III lämmitysryhmä: muut kunnat. 3 Jos vuokraan tai vastikkeeseen ei sisälly lämmityksestä aiheutuvia kustannuksia, lämmityskustannukset arvioidaan siten kuin 1 :ssä säädetään. Jos vuokraan tai vastikkeeseen ei sisälly vedestä aiheutuvia kustannuksia eikä eläkkeensaaja suorita vuokran tai vastikkeen yhteydessä erillistä kiinteää vesimaksua, vesikustannukset arvioidaan siten kuin 1 :ssä säädetään. 4 Eläkkeensaajien asumistukilain mukaisen asumistuen suuruutta määrättäessä huomioon otettava asumiskustannusten enimmäismäärä on seuraava asunnon sijainnin mukaan määräytyvä rahamäärä vuodessa: Asunnon sijainti e/v Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa Hyvinkää, Hämeenlinna, Joensuu, Jyväskylä, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Kouvola, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Lohja, Nurmijärvi, Oulu, Pori, Porvoo, Raisio, Riihimäki, Rovaniemi, Seinäjoki, Sipoo, Tampere, Turku, Tuusula, Vaasa ja Vihti Muut kunnat 4 331

15 N:o Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002 ja on voimassa vuoden 2002 loppuun. Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeri Maija Perho Vanhempi hallitussihteeri Juha Rossi

16 3476 SDK/SÄHKÖINEN PAINOS N:o 1238 Valtioneuvoston asetus naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa säädettyjen hyvityksen rahamäärien tarkistamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 päivänä elokuuta 1986 annetun lain (609/1986) 23 :n nojalla: 1 Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain (609/1986) 11 :n 2 momentissa säädetyt hyvityksen rahamäärät tarkistetaan rahanarvon muutosta vastaavasti siten, että hyvityksenä on suoritettava loukkauksen laadun mukaan vähintään euroa ja enintään euroa. 2 Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Helsingissä 12 päivänä joulukuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara Hallitussihteeri Carita Heinänen N:o , 2 arkkia EDITA OYJ, HELSINKI 2001 PÄÄTOIMITTAJA JARI LINHALA ISSN