Sisällysluettelo. Liite 1: Työryhmän asettamiskirje Liite 2: Kuulemistilaisuuksien tiivistelmä

Transkriptio

1 KAJAANIN MITTAUS- JA TIETO OJÄRJESTELMIEN OSAAMISKESKUS KAJAANIN KORKEAKOULUKONSORTIO 1/ /12

2 2 Sisällysluettelo Tausta... 3 Osaamiskeskuksen nimi... 5 Osaamiskeskuksen visio ja missio... 5 Osaamiskeskuksen laadulliset ja määrälliset tavoitteet... 5 Osaamiskeskuksen toimenpiteet... 6 Osaamiskeskuksen osaamisalueet... 9 Osaamiskeskuksen toimintasuunnitelma Ohjelman toteuttajat Ohjelman hallinto Osaamiskeskuksen kustannussuunnitelma Osaamiskeskuksen rahoitussuunnitelma Liite 1: Työryhmän asettamiskirje Liite 2: Kuulemistilaisuuksien tiivistelmä 3 sivua 4 sivua

3 3 Tausta Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu käynnistivät elokuussa 2007 selvitystyön Kajaanin ja sen lähiympäristön korkeakouluyksiköiden toiminnallisen ja rakenteellisen yhteistyön kehittämisestä. Selvitystyön toteuttajaksi kutsuttiin professori emeritus Jorma Rantanen. Selvitysmiehen raportti Kajaanin alueen korkeakoulujen tutkimus-, koulutus- ja kehittämisyhteistyön rakenteellisesta ja toiminnallisesta tehostamisesta valmistui 2008 alussa. Raportin suositusten mukaan Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu ovat muodostaneet korkeakoulukonsortion ja allekirjoittaneet siihen liittyvän sopimuksen syksyllä Osapuolet käynnistivät korkeakoulukonsortion jatkovalmistelun huhtikuussa 2008, jonka työn tulosten pohjalta korkeakoulukonsortion yhteinen ohjausryhmä, strategiaryhmä päätti käynnistää selvitysmiehen raportin suositusten mukaisten kehittämisohjelmien suunnittelun. Oulun yliopisto ja Kajaanin ammattikorkeakoulu nimesi syyskuussa 2008 työryhmän valmistelemaan Kajaanin korkeakoulukonsortion ICT-alan yhteistä kehittämisohjelmaa. Toimeksiannon mukaan työryhmän tehtävänä oli valmistella ICT-alan yhteinen kehittämisohjelma, jonka tehtävänä on parantaa Kajaanin korkeakoulutasoisen koulutuksen, tutkimuksen ja t&k-toiminnan kilpailukykyä ja vetovoimaa kohdentaen ohjelman alueellisiin osaamisen kärkiin. Tavoitteeksi asetettiin laaja ja vahva ohjelma, joka tähtää osapuolten strategiseen yhteistyöhön CWC:n mallin mukaisella toimintatavalla. Tehtäväksiannon mukaan työryhmän tuli valmistella strategiaryhmälle ehdotus kehittämisohjelman toteuttamisesta, organisoinnista ja resurssoinnista sekä laatia ehdotus yhteistoimintasopimukseksi ja brandiksi. Työryhmään nimettiin dekaani Kauko Leiviskä, professori Juha Röning ja professori Petri Pulli Oulun yliopistosta, koulutusjohtaja Heli Itkonen ja koulutusjohtaja Jari Kähkönen Kajaanin ammattikorkeakoulusta ja asiantuntijajäseneksi ohjelmajohtaja Risto Oikari. Työryhmä kokoontui viisi kertaa marraskuun 2008 ja huhtikuun 2009 välisenä aikana ja järjesti tammikuussa 2009 laajan kuulemistilaisuuden korkeakoulukonsortiossa mukana oleville koulutus- ja tutkimusyksiköille ja keskeisille yhteistyökumppaneille. Työryhmä asetti selvitysmieheksi Risto Oikarin, joka työryhmän ohjauksessa laati ehdotuksen ICT-alan yhteiseksi kehittämisohjelmaksi huomioiden ohjelman laatimisessa selvitysmies Jorma Rantasen ehdotukset sekä Kainuun alueella aiemmin laaditut strategiat ja kehittämissuunnitelmat kuten Kainuun korkeakoulustrategiat ja , Kainuun korkeakouluyksiköiden teknologiastrategia 2002, Measurepolis-ohjelma, ATJohjelma, Kainuun maakuntaohjelman, kasvusopimuksen ja maakuntaohjelman päivitykset, Oulun yliopiston Kainuun yksiköiden tuoreimmat kehittämissuunnitelmat, Mittalaitelaboratorion ja muiden teknologiatutkimusyksiköiden omat strategiset suunnitelmat ja Measurepolis-strategiaprosessin tuottaman toimintaympäristö- ja osaamisanalyysitiedon vuodelta Kajaanin Korkeakoulukonsortion strategiaryhmä käsitteli ICT-alan yhteisen kehittämisohjelman valmistelutyöryhmän kokouksessaan ja tarkensi työryhmän tehtävää niin, että valmistelutyön tavoitteeksi asetettiin osaamiskeskuksen perustaminen. Työryhmä esittää Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmälle, että Kajaanin korkeakouluyksiköiden toiminnalliseksi ja rakenteelliseksi kehittämiseksi ICT-alalla perustetaan tässä raportissa kuvattu Mittaus- ja tietojärjestelmien osaamiskeskus. Kajaanissa

4 4*k*/ puheenjohtaja NiN,..tr tl- Risto Oikari ty6ryhmdn sihteeri ja selvitysmies,/-.'-,,,/. / Urt</*rr,,tn- Petri Pulli 2t 'Ch,,.*. Heli ltkofien

5 5 Osaamiskeskuksen nimi Mittaus- ja tietojärjestelmien osaamiskeskus, Centre for Measurement and Information Systems-CEMIS Osaamiskeskuksen visio ja missio Visio: Kajaanin mittaus- ja tietojärjestelmien osaamiskeskus on vuonna 2015 Suomen johtava mittaus- ja tietojärjestelmiin erikoistunut koulutus- ja tutkimuskeskus, jossa Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä näiden Kainuussa toimivien strategisten kumppaneiden (Mikes, VTT ja Jyväskylän yliopisto) yhteistyöllä synnytetään alan huippuosaajia ja uutta teknologiaa tarjoamalla korkeakoulu- ja yliopistotason koulutusta sekä tutkimus- ja kehityspalveluita innovatiivisessa ja kansainvälisessä ympäristössä. Missio: Kajaanin mittaus- ja tietojärjestelmien osaamiskeskus on Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun sekä näiden Kainuussa toimivien strategisten kumppaneiden (Mikes, VTT ja Jyväskylän yliopisto) yhteinen koulutuksen ja tutkimuksen kärkiyksikkö, joka tarjoaa tulevaisuuden ammatteihin tähtääville opiskelijoille innostavan koulutusympäristön ja kehityshaluisille tutkijoille ja asiantuntijoille innovatiivisen ja kansainvälisen työskentely-ympäristön sekä mittaus- ja tietojärjestelmiä kehittäville ja niitä soveltaville yrityksille ja tutkimuslaitoksille alan parhainta osaamista, kansainvälisesti arvostettua tutkimustoimintaa sekä uusia innovaatioita. Osaamiskeskuksen laadulliset ja määrälliset tavoitteet Mittaus- ja tietojärjestelmien osaamiskeskuksen laadullisina tavoitteina on kehittää Kajaanin korkeakouluyksiköiden ja niiden kumppaneiden muodostamasta osaamiskeskittymästä kansallisesti ja kansainvälisesti vetovoimainen kohde mittaus- ja tietojärjestelmistä kiinnostuneille opiskelijoille ja tutkijoille sekä kehittää keskittymästä haluttu yhteistyökumppani mittaus- ja tietojärjestelmätekniikan alalla toimiville yrityksille, tutkimuslaitoksille ja muille tahoille.

6 6 Osaamiskeskuksen määrälliset tavoitteet ovat ref Tutkimus ja kehitystoiminnan tavoitteet Tutkimushenkilöstö joista tohtoritutkinnon omaavia (%) Kilpailtu julkinen kansallinen rahoitus, M 0 0,9 1,4 1,9 2,4 2,6 2,8 Kilpailut kansainvälinen tutkimusrahoitus, M 0,03 0,35 0,55 0,60 0,70 0,90 1,1 Yritysrahoitus 0,41 0,70 0,90 1,00 1,10 1,20 1,30 Konsortion yhteishankkeiden volyymi em. hankkeista (%) Kansainvälinen tutkija- tai asiantuntijavaihto, htv 2, Yhteistyöyritykset ulkomailla Referoidut tieteelliset julkaisut Ammatti- ja konferenssijulkaisut Koulutukselliset tavoitteet Koulutushenkilöstö AMK-tutkintojen määrä vuodessa AMK-jatkotutkintojen määrä vuodessa FM- ja DI-tutkintojen määrä vuodessa Tohtorintutkintojen määrä vuodessa Osaamiskeskuksen toimenpiteet Osaamiskeskus on Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteinen koulutuksen ja tutkimuksen kärkiyksikkö, jonka erityisenä tehtävänä on markkinoida ja kehittää osaamiskeskuksen yksiköiden koulutus- ja tutkimustoimintaa sekä koordinoida yksiköiden yhteistoimintaa. Osaamiskeskuksen toimintaan kutsutaan mukaan myös Kajaanin korkeakoulukonsortion Kainuussa toimivat strategiset kumppanit (Mikes, VTT, Jyväskylän yliopisto ja Measurepolis Development Oy). Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistoimenpiteillään osaamiskeskus pyrkii ensisijaisesti vastaamaan osaavan henkilöstön riittävyyskysymykseen niin yritysten kuin koulutus- ja tutkimuslaitosten tarpeisiin. a) Osaamiskeskuksen yksiköiden koulutustoiminta Osaamiskeskus käynnistää koulutustoiminnan kehittämisen osana teknologiaohjelmaa vuoden 2011 alusta. Ohjelmassa kehitetään insinööri-, tradenomi-, DI-, maisteri- ja tohtorikoulutusta sekä täydennyskoulutusta alla kuvatulla tavalla. Insinöörikoulutus: Koulutuksen järjestämisestä ja rahoituksesta vastaa Kajaanin ammattikorkeakoulu. Osaamiskeskus markkinoi koulutusta ja on mukana koulutuksen jatkuvassa kehitystoiminnassa. Koulutuksen kehitystoiminnassa yhtenä tehtävänä on osaamiskeskuksen eri yksiköiden henkilöstön laajempi hyödyntäminen opetustyössä sekä harjoittelun ja opinnäytetöiden ohjaajina. Osaamiskeskuksen toisena erityisenä kehitystehtävänä on suunnitella ja käynnistää kansainvälinen insinööritutkintoon tähtäävä ohjelma ajoneuvotietojärjestelmät-alalla (ml. ajoneuvotestausjärjestelmät).

7 7 Tradenomikoulutus: Osaamiskeskuksen toimintaan kuuluvaa peli- ja simulointitekniikan koulutusta kehitetään yhdessä insinöörikoulutuksen kanssa luomalla yhteisiä opintojaksoja, oppimisympäristöjä ja hankkeita. Maisterikoulutus: Koulutuksen järjestämisestä ja rahoituksesta vastaa Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden koulutuksen osalta ja Jyväskylän yliopisto liikuntateknologian koulutuksen osalta. Osaamiskeskus markkinoi koulutusta ja on mukana koulutuksen jatkuvassa kehitystoiminnassa. Koulutuksen kehitystoiminnassa yhtenä tehtävänä on osaamiskeskuksen eri yksiköiden henkilöstön laajempi hyödyntäminen opetustyössä sekä harjoittelun ja opinnäytetöiden ohjaajina. DI-koulutus: DI-koulutusta järjestetään osana Oulussa järjestettäviä DIkoulutusohjelmia toteuttaen osa (ammatti)ainekursseista Kajaanissa (fyysisesti tai etänä) ja harjoitustyöt sekä lopputyö mahdollisuuksien mukaan Kajaanissa. Koulutukseen kytketään mittaustieteen ja tekniikan koulutusta yhteistyössä Mittatekniikan keskuksen kanssa. Osaamiskeskus markkinoi koulutusta ja on mukana koulutuksen jatkuvassa kehitystoiminnassa. Koulutuksen kehitystoiminnassa keskeisenä tehtävänä on osaamiskeskuksen eri yksiköiden henkilöstön laajempi hyödyntäminen opetustyössä sekä harjoittelun ja opinnäytetöiden ohjaajina sekä harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkojen järjestäminen. Tohtorikoulutus: Osaamiskeskus käynnistää mittaus- ja tietojärjestelmien kansainvälisen tohtorikoulutusohjelman osana teknologiaohjelmaa. Ohjelman sisäänotto on vuodessa 3-5 DI- tai FM-tutkinnon tai niitä vastaavan tutkinnon omaava henkilöä julkisen kerran vuodessa toteutettavan kansainvälisen haun kautta. Tohtorikoulutusohjelmaan sisältää mittaustieteen koulutusta osana kansainvälistä metrologian koulutusohjelmaverkostoa. Tohtorikoulutusohjelma sisältää osaamiskeskuksen yksiköiden tai muiden yhteistyökumppaneiden järjestämät pakolliset ja vapaavalintaiset opinnot sekä 2+2 vuotuinen tutkijan työpaikka alan parhaimman saatavilla olevan ohjaajan ohjauksessa yliopistoyksiköissä (Mila, Bio, TOL tai CWC). Ensimmäiset kaksi vuotta tohtoriopiskelijan palkka tulee ohjelmasta ja kaksi viimeistä vuotta väitöskirjatutkimuksesta toteutetaan normaaliin tapaan rahoitetuissa tutkimushankkeissa, joiden käynnistämisessä edellytetään tohtoriopiskelijan aktiivisuutta. Täydennyskoulutus: Osaamiskeskus tarjoaa työväestölle tarkoitettua lisäkoulutusta mittaus- ja tietojärjestelmissä yhteistyössä aikuiskoulutusyksikön (koulutuksen hallinnointi) kanssa. Osaamiskeskuksen vastuulla on oman osaamisalansa koulutuksen markkinointi ja erikoiskurssien toteuttaminen. Kaikkien koulutusmuotojen osalta osaamiskeskuksen yksiköiden koulutuksen kehittämishankkeet ja uudet koulutusjaksot käsitellään osaamiskeskuksen johtoryhmässä jo valmisteluvaiheessa. b) Osaamiskeskuksen yksiköiden tutkimustoiminta Osaamiskeskus koordinoi yksiköidensä perusrahoitustyyppisiä tutkimus- ja kehitysohjelmia (käynnissä : KETO, Biokeho, Measurepolistutkimustoiminnan kehittämisohjelma ja ATJ-ohjelma). Osaamiskeskus käynnistää vuoden 2011 alusta kolmivuotisen osaamiskeskuksen yhteisen teknologiaohjelman. Teknologiaohjelma kattaa osaamiskeskuksen kaikkien yksiköiden perusrahoitustyyppisen tutkimustoiminnan kehittämisen. Teknologiaohjelmassa keskitytään osaamiskeskuksen yksiköiden tunnistettuihin kärkiosaamisalueisiin, joita

8 8 ovat prosessi- ja ympäristötekniikan mittaukset sekä liikuntateknologian ja ajoneuvosovellusten mittaukset sekä vahvimpiin teknologia-alueisiin, jotka on esitetty taulukossa 2. Teknologiaohjelmaan sisältyy myöhemmin tarkemmin suunniteltava kannustinjärjestelmä rajatulle määrälle huippututkijoita. Kannustinjärjestelmä toimii motivointikeinona, kyvykkäiden nuorten tutkijoiden houkuttelukeinona ja osaamiskeskuksen erottumiskeinona muista organisaatioista. Teknologiaohjelma sisältää yhteistyön Mittatekniikan keskuksen kanssa. Ohjelmassa on tavoitteena luoda edellytykset sovittujen mittaussuureiden kansallisen vastuun siirtämisestä osaamiskeskuksen yksiköille (esimerkiksi voima, vääntömomentti, virtaus tai kiintoaine). Lisäksi ohjelmassa vahvistetaan koulutuksen ja tutkimuksen yhteistyötä osapuolten välillä. Teknologiaohjelman tehtävänä on varmistaa osaamiskeskuksen tutkimustoiminnan kehittymistavoitteiden saavuttaminen. Teknologiaohjelma painottaa erityisesti tutkimustoiminnan laadullista kehittämistä (tieteellisyys ja kaupallinen hyödynnettävyys) sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön lisäämistä. Lisäksi teknologiaohjelma sisältää tutkimustulosten kaupallistamis- sekä tutkijasta yrittäjäksi toimintaosion, jolla edistetään tutkimustulosten kaupallista hyödyntämistä. Teknologiaohjelman johtamisen lisäksi osaamiskeskus markkinoi yksiköidensä tutkimus- ja kehityspalveluita, koordinoi koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämistä sekä osallistuu osaamiskeskuksen yksiköiden tutkimushankkeiden arvioimiseen ja valmisteluun. Osaamiskeskuksen yksiköiden tutkimushankkeet tuodaan tiedoksi osaamiskeskuksen johtoryhmälle jo valmisteluvaiheessa. Osaamiskeskuksen yksiköt valmistelevat omat kehittämissuunnitelmansa sisältäen mm. kehityksen tiekartan ja hankeportfolion vuoden 2009 loppuun mennessä osaamiskeskuksen johtoryhmälle. Osaamiskeskus tukee yksiköidensä osallistumista kansallisiin kehittämisohjelmiin kuten kansalliseen osaamisklusteriohjelmaan (tavoite jatkaa uusiutuva metsäteollisuus osaamisklusteriohjelmassa ja päästä älykkäät koneet-osaamisklusteriohjelmaan sekä toimia liitännäisjäsenenä ympäristöteknologian klusteriohjelmassa ja hyvinvoinnin osaamisklusterissa) ja toimijaksi strategisissa huippuosaamiskeskittymissä, erityisesti Cleen Oy:ssä, Metsäklusteri Oy:ssä, Tivit Oy:ssä ja Fimecc Oy:ssä. Osaamiskeskus tukee yksiköidensä osallistumista kansainvälisiin tutkimushankkeisiin kuten EU:n puiteohjelmaan, EMRP-ohjelmaan (European Metrology Research Programme) sekä muihin kansainvälisiin hankkeisiin ja ohjelmiin. Osaamiskeskuksen tavoitteena on, että sillä on käynnissä jatkuvasti vähintään kaksi kansainvälisellä tutkimusrahoituksella rahoitettavaa hanketta sekä että teknologiaohjelman loppuun mennessä osaamiskeskus on toiminut vähintään yhdessä kansainvälisessä hankkeessa koordinaattorina. c) Osaamiskeskuksen toimintaympäristön kehittäminen Osaamiskeskuksen tehokkaan toiminnan takaamiseksi osaamiskeskuksen yksiköiden toimintoja tulee integroida mm. yhdistellä koulutuksen ja tutkimuksen resursseja sekä tuoda yksiköt fyysisestikin lähemmäksi toisiaan. Yksiköiden toimintojen rakenteellisten järjestelyjen suunnittelu tapahtuu yliopiston ja ammattikorkeakoulun sitä varten asetetuissa erillisissä työryhmissä.

9 9 Osaamiskeskus koordinoi yksiköidensä tutkimuslaitteistohankintoja hankintojen tehostamiseksi ja päällekkäisten hankintojen välttämiseksi. Osaamiskeskus perustaa yhteisen markkinointiryhmän, johon kuuluu osaamiskeskuksen kokopäivätoiminen markkinointi- ja viestintäsuunnittelija sekä jokaisen yksikön edustaja Osaamiskeskus suunnittelee yksiköidensä toimintojen sijoittamisesta mahdollisuuksien mukaan samoihin tiloihin Vimpelinlaaksoon, Kajaanin yliopistokeskukseen, Kajaanin Teknologiapuistoon ja Snowpolis-ympäristöön. Osaamiskeskuksen osaamisalueet Osaamiskeskuksen yksiköt toteuttavat koulutus- ja tutkimustoimintaa alla olevassa taulukossa esitetyillä osaamisaloilla ja erityisesti taulukossa esitetyillä painopistealoilla. Osaamiskeskus painottaa koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä taulukossa esitetyillä prosentuaalisilla volyymeillä: Taulukko 2 Osaamisala Koulutus Tutkimus Painopisteet Mittaustekniikka ) Kuvantavat mittaukset (dimensio, topografia ja tomografia) 2) Optinen spektroskopia (reaaliaikainen nesteanalytiikka) 3) Bioanalytiikka ja biosensorit 4) Vaativien olosuhteiden sulautettujen mittaus- ja tietojärjestelmien suunnittelu ja testaus Ajoneuvotietojärjestelmät ) Langattomat ajoneuvoväylät (anturi- ja tietoliikenneverkot) 2) Etä- ja itsediagnostiikka (vaativien olosuhteiden sulautetut järjestelmät) 3) Paikannustekniikat 4) Energiatehokkuus ja energian tuottaminen 5) Käytettävyys ja käyttöliittymät 6) Logistiikkaprosessit Peli-ja simulointitekniikka ) Peliliiketoiminta (liiketoimintaosaaminen/yrittäjyys ja pelisuunnittelu ja tuotanto) 2) Peliteknologia (pelimoottoriteknologia/sw ja pelilaiteteknologia/hw) Osaamiskeskuksen toimintasuunnitelma TOIMINNAN SUUNNITTELU /2009 Päätökset osaamiskeskuksen perustamisesta Osaamiskeskuksen johtajan (toiminnan käynnistäjän) valinta 9-12/2009 Osaamiskeskuksen tarkemman toimintasuunnitelman laatiminen Osaamiskeskuksen käynnistämiseen tarvittavan rahoituksen järjestäminen TOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN /2010 Osaamiskeskuksen käynnistäminen Osaamiskeskuksen johtajan (5 v.) nimittäminen Osaamiskeskuksen muun henkilöstön nimittäminen Optisen mittaustekniikan professuurin jatkaminen (erikoistuen kuvantaviin mittauksiin) Kehittämishankkeiden (Measurepolis, ATJ, KETO ja BioKeho) koordinoinnin järjestäminen Yhteistoiminnan tiedonhallinnan järjestäminen

10 10 Markkinointisuunnitelman laatiminen Osaamiskeskuksen ensimmäisen markkinointikampanja opiskelijoille 4-6/2010 Kansainvälisen ajoneuvotietojärjestelmät koulutusohjelman suunnittelu Bioanalytiikan ja biosensoreiden professuurin (tutkimusprofessuurin) täyttäminen 7-9/2010 Ensimmäiset opiskelijat osaamiskeskukseen Sulautettujen järjestelmien suunnittelun ja testauksen, erityisesti ajoneuvosovellukset, (tutkimus)yliopettajan viran täyttäminen Teknologiaohjelman suunnittelu ja rahoituksen järjestäminen Kansainvälisen mittaustieteen maisteriohjelman käynnistäminen Osaamiskeskuksen yksiköiden tilasuunnittelu 10-12/2010 Osaamiskeskukseksi hakeutuminen Älykkäät koneet-osaamisklusteriohjelmaan osaamiskeskukseksi ja ympäristöteknologia- ja hyvinvointiklusteriohjelmiin liitännäisjäseneksi. TOIMINNAN KEHITTÄMINEN /2011 Teknologiaohjelman käynnistäminen Kansainvälisen tohtorikoulutusohjelman käynnistäminen Tutkimustulosten kaupallistamistoiminnan käynnistäminen Optinen spektroskopia professuurin (tutkimusprofessuurin) tai johtavan tutkijan tehtävän täyttäminen Ensimmäinen EU-puiteohjelmahankkeen käynnistyminen Osaamiskeskuksen toinen markkinointikampanja opiskelijoille Osaamiskeskuksen yksiköiden kokoaminen valittuihin toimipisteisiin 7-12/2011 Kansainvälisen ajoneuvotietojärjestelmät koulutusohjelman käynnistäminen Ajoneuvotietojärjestelmät yhteisprofessuurin (TOL ja VTT) tai johtavan tutkijan tehtävän täyttäminen Toinen opiskelijaerä osaamiskeskukseen Peli- ja simulointitekniikan (tutkimus)yliopettajan viran täyttäminen 1-6/2012 Toisen EU-puiteohjelmahankkeen käynnistyminen Osaamiskeskuksen kolmas markkinointikampanja opiskelijoille 7-12/2012 Kolmas opiskelijaerä osaamiskeskukseen Osaamiskeskuksen väliarviointi TOIMINNAN VAKIINNUTTAMINEN Neljäs opiskelijaerä osaamiskeskukseen 2014 Viides opiskelijaerä osaamiskeskukseen Osaamiskeskus uuden kansallisen osaamisklusteriohjelman osaamiskeskukseksi valittuihin ohjelmiin 2015 Kuudes opiskelijaerä osaamiskeskukseen Ensimmäiset kansainvälisen tohtorikoulutusohjelman opiskelijat valmistuvat Osaamiskeskuksen toiminnan ja tuloksellisuuden arviointi

11 11 Ohjelman toteuttajat OSAAMISKESKUKSEN YKSIKÖT OVAT: Oulun yliopiston Kainuussa toimivat teknologia-alan yksiköt (Biotekniikan laboratorio, Centre for Wireless Communications CWC Kainuun yksikkö, Mittalaitelaboratorio ja Tietojenkäsittelytieteiden Kajaanin yksikkö) Kajaanin ammattikorkeakoulun tietotekniikan ja tietojenkäsittelyn koulutusohjelmat LISÄKSI OSAAMISKESKUKSEN TOIMINTAAN KUTSUTAAN MUKAAN: VTT:n Kajaanin yksikkö Mittatekniikan keskus Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen liikuntateknologian yksikkö Measurepolis Development Oy Ohjelman hallinto Osaamiskeskuksen toimintaa ohjaa osaamiskeskuksen yksiköiden vastuuhenkilöistä ja muiden perustajajäsenten edustajista koostuva johtoryhmä (tai hallitus), jossa jäseninä Oulun yliopiston yksiköiden edustajat (1-4), Kajaanin ammattikorkeakoulun edustajat (1-2), VTT:n edustaja (1), Mikesin edustaja (1), Jyväskylän yliopiston edustaja (1), Kajaanin kaupungin ja/tai Measurepolis Development Oy:n edustaja (1-2) ja elinkeinoelämän edustajat keskeisiltä osaamiskeskuksen toiminta-alueilta (1-2). Osaamiskeskukselle määritetään johtosääntö. Osaamiskeskus raportoi ja vastaa toiminnastaan Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmälle. Osaamiskeskukselle rakennetaan kevyt hallintokoneisto. Osaamiskeskukseen nimetään kokopäivätoiminen johtaja ja hänelle kokopäivätoiminen assistentti (osaamiskeskuksen projektien taloushallinto ja hallinnon avustavat työt). Osaamiskeskuksen johtajan valitsee strategiaryhmä osaamiskeskuksen johtoryhmän esityksestä. Strategiaryhmä päättää myös osaamiskeskuksen yksikön, johon johtajan paikka sijoitetaan. Osaamiskeskuksen johtajan tehtävä on viisivuotinen määräaikainen tehtävä. Osaamiskeskuksessa on johtajan ja hänen assistentin lisäksi markkinointi- ja viestintäsuunnittelija (johtoryhmän määrittämässä organisaatiossa) sekä koulutuskoordinaattori (AMK:ssa) ja tutkimuskoordinaattori (yliopistossa). Edellä mainitut henkilöt haetaan sisäisellä haulla osaamiskeskuksen yksiköistä. Henkilöt toimivat em. tehtävissä oman varsinaisen toimensa ohessa. Osaamiskeskuksen kustannussuunnitelma Osaamiskeskuksen perusrahoitus on vähintään 2,0 miljoonaa ja enintään 3,5 miljoonaa euroa vuodessa, kuitenkin enintään 50 % tutkimus- ja kehitystoiminnan kokonaisvolyymistä (arvioidaan vuosittain). Osaamiskeskuksen perusrahoitus muodostuu osaamiskeskuksen koordinointihankkeesta (noin euroa/vuosi) ja teknologiaohjelmasta (noin 1,7 3,2 milj. euroa/vuosi), joka sisältää koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämisen. Lisäksi osaamiskeskuksen rahoitukseen lasketaan normaali koulutuksen perusrahoitus, joka käytetään normaaliin tapaan koulutukseen. Osaamiskeskuksen rahoitusvolyymi arvioitu laskien karkeasti

12 12 yhteen aiemmin mainitut nykyiset kehittämisohjelmat, joista ohjelma voisi muodostua ja lisäten siihen noin 20 % ja ottaen huomioon Kajaanin seudun aiemmin Measurepolis- ja ATJohjelmissa asetettu tavoite noin 8 miljoonan euron kokonaisvolyymistä. Osaamiskeskuksen koordinointihanke on 3+3 vuotinen alkaen 2010 alusta ja teknologiaohjelma 2+3 vuotinen alkaen vuoden 2011 alusta. Osaamiskeskuksen rahoitussuunnitelma TEM: Aluekehitysviranomainen 30 % (päärahoittaja) Kajaanin kaupunki 15 % (osarahoittaja) OPM: Oulun yliopisto 20 % (toimija) OPM: Kajaanin ammattikorkeakoulu 20 % (toimija) VTT 5 % (kumppani/toimija) Jyväskylän yliopisto 5 % (kumppani/toimija) Mikes 5 % (kumppani/toimija) Osaamiskeskuksen rahoitus edellä mainitulla suunnitelmalla edellyttää Opetusministeriön erillisrahoitusta yliopistolle ja ammattikorkeakoululle suunnattavaksi osaamiskeskuksen toimintaan.

13 OULUN YLIOPISTO KAJAANT N AM MATTI KO RKEAKOULU Jakelun mukaan VALM ISTELUHANKKEEN ASETTAMINEN 1(3) I KAIAANIN KORKEAKOULUKONSORTION ICT-ALAN YHTEISEN KEHITTAMISOruELMAN VALMISTELU Oulun yliopisto ja Kajaanin arrunattikorkeakoulu asettivat elokuussa 2007 tehittii-ishankkeen ehdotusten laatimiseksi Kajaanin ja sen liihiymperistdn korkeakouluyksikbiden toiminnallisen ja rakenteellisen yhte-istyonkehittiimisesia. Hankkeen selvitysmiehenii toimi professori Jorma Rartanen' Selvitysmiehen ehdotuksen mukaan Kajaanin arunattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston yhteistyd Kajaanissa organisoidaan konsortiomallin pohjalta' Orlun yliopisto, Kajaanin amnnttikorkeakoulu ja Kajaan-in kaupunki ammatiikoikeakoulun ylllipiuijiine ovar hyv?iksyneet selvitysmiehen ehdohrkset. Osapuolet kiiynnistivat Kajaanin korkeakoulukonsortion jatkovalmistelun as;ttamalla tyoryhmiin valmistelemaan sen hallintoa ja toimintamallia Tydryhmiin tyiln pohjaita osapuotten yhteinen ohjausryhm6 hyveksyi 25'8'2008 faiaamin torleatcoulukonsortion konsortiosopimuksen toimitettavaksi edelle n osipuolten piiluoksentekoelimille kasiblteviiksi. ohjausryhmii hyvnksyi mytis yhteisten kehittiimisohjelmien ja yhieisten aikuis- ja taydennyskoulutuspalvelujen toimintamallit ja Periaatteet' iliiaen potr;atta iiiiireitiin kiiynnistiiii Kajaanin korkeakoulukonsodion toiminnan tarkempi jatkovalmistelu. Yhtelset kehlttimisohjelmat; tavoltte t ja perlaatteet Ko*eakoulut kaynnisuivat yhleiset kehitt?imisohjelmat lct-' hyvinvointi- ja matkailualalla seicli tarvitaessa mahdollisilla muilla aloilla. Niideo tarkoituksena on saawttaa korkeakoulujen osaamista ja vahvuuksia hyddyntiien korkea kansallinen ja kansainvalinen taso erityisesti tutkimuksessaja T&K-toiminnassa sekii myos duaalimallin mukaisesti opetuksen alueellisessa yhteisty0ssa yksitteisten oppisisiltiijen toteuttamisessa ja hankinnassa' Yhteisten kehittiimisohjelmien gukeimpeine tavoitteena on parantaa Kajaanin korkeakoulutasoisen koulutuksen, tuikimuksen ja T&K+oiminnan kilpailukykya ja vetovoimaa. Ne kohdennetaan valittujen alojen alueellisiin osaamisen kiirkiin ja painopisteisiin. Yh[eisten kehittiimisohjelmien toteuttamisesta voidaan tehdl korkeakoulujen keskiniiisiii ohjelmasopinmksia. Ohjelmien tavoitteena on luoda Kajaanin korkeakoulutoiminnalle seki opiskelija- ettii asiantuntijarekrytoinni$sa vetovoimainen brandi, kasvattamalla sen todellisiin voimavaroihin perustuvaa tunnettuutta.

14 Yhteiset kehittemlsohjelmat; tolmlntamalli Korkeakoulukonsonion strategiaryhmii huolehtii ICT-, hyvinvointi- ja matkailualojen sekf, mahdollisten uusien alojen yhteisten ohjelmien resursoinnista ja ohjauksesta. Shalegiaryhmii koordinoi yhteisten ohjelmien ja muiden yhteieten kehittiimishankkeiden esursointiin kaytettaviie rahoitusta eri rahoitusleheistii. Ohjelmien resursointiin saatavaa ulkopuolista hanke- ja muuta rahoitusta haltinnoi ainajoku sopijaosapuolista. Strategiaryhme tekee paatiiksie yhteisiin ohjelmiin ja muihin yhteisiin kehittiimishankkeisiin saadun hanke- ja muun ulkopuolisen rahoituksen suuntaamisesta. SoPijaosapuolet sitouftvat toleuttamaan strategiaryhmiin suuntaamisptiiitiikset' Ohjelmien toimintaa voidaan resursoida sekii hankerahoituksella ettli osapuolten ohjelmiin suuntaamilla omilla resursseillaan (rahoitus, henkil6sttt' tilat ja laitteistot). ohjelmat eivet saa jaidii vain yksittiiisiksi hankkeiksi, vaan niiden tulee kattaa laajemminkin korkeakoulujen kyseisen substanssialan kouluttts, tutkimus ja T&K -toiminta. Valmistelussa on siis tahdatteva laajempaan strategiseeo suunnitteluun, jossa voidaan tehdii korkeakou\en perustoimintaankin vaikuttavia linjavalintoja. Ohjelmille suunnitellaan alusta alkaen Oulun yliopiston CWC:n mallin mukainen toimintatapa, jossa ne Yastuutetaan tavoitteen saavutaamiseen, mutta sanmlla annelaaniille myiis vapautta toimintansa ja oman rahoituksensa kehittiimiseen. Ohjelmien tiiytyy valita alueellisiin osaamisen kiirkiin ja painopisteisiin vastaava teknologinen tai muu osaamisen karkiala, esimerkiksi lct-ohjelmassa mittaustekniikka tai ajoneuvotietojfiestelmat. OpetusyhteistyossA on toimittava duaalimallin mukaisesti. Tilmii tarkoittaa sitii, etta yksittiiisii oppisisiiltdjii voidaan alueellisesti toteuttaaja hankkia yhteistytinii. Korkeakoulut voivat antaa normaalissajohtamisessaan omille asiantuntijoilleen tydtehtlvi[ ohjelmissa toimimiseen. Korkeakouluilla voi olla ohjelmissa myds yhteishenkiliistde: professoreja, yliopettajia, tutkijoita, suunnittelijoita, muita asiantuntijoita. Yhteishenkilitt ovat aina tyosuhteessa jompaankumpaan korkeakouluun, jolloin toinen korkeakoulu maksaa sovitun osansa yhteishenkilon kustannuksista, Tehtaveksianto Oulun yliopisto ja Kajaanin amrnattikorkeakoulu asettavat valmisteluhankkeen Kajaanin korkeakoulukonsortion yhteisen ICT-alan kehittamisohjelman valmistelemiseksi selvitysmies Rantasen Ioppuraportin ehdotusten seka hyviiksytyn toimintamallin ja periaatteiden pohjatta. tlankkeessa tehdiian Kajaanin korkeakoulukonsortion strategiaryhmlille - ehdotus Kajaanin korkeakoulukonsortion yhteisen ICT-alan kehittiimisohjelman toteuttamisest4 organisoinnista ja resursoinnista - luonnos korkeakoulujen viiliseki, konsortiosopimukseen perusbvaksi kehittiimisohj elman yhteistoimi ntasopimukseksi. - ehdotus kehittzimisohjelman kansalliseksi ja kansainviiliseksi kehitettiiviistii brandistaja nimestii.

15 J (JT Ehdotuksen on oltava valmiina nn.nn'200n mennessa, ja $iihen on sisiillyttavi aikatauluehdotus siitii, milloin yksikon toiminta voi keynnistyx, sekl ehdotus toiminnan ktynnistlmisprosessista ja sen askelista. OrganisointiJa resursolnti ValmistelutydryhmiiAn kuuluvat dekaani Kauko Leiviskii, professori Juha Rdning, proiessori Petri Pulli, koulutusjohtaja Heli ftkonen, koulutusjohtaja Jari Kihk6nen ja asianftntijajasenena ohjelmajohtaja Risto Oikari. Tydryhmii voi $ydentliii kokoonpanoaan ja kuulla tarvittaessasiantuntijoita' Valmistelutyoryhmii voi tarvittaessa hankkia asiantuntijapalveluja' Niiden larstannuksistaja rahoituksesta on sovittava etukiiteen ennen hankintaa Oulun yliopiston keskushallinnon kanssa. Valmisteluryhmiin kokousten kokouskutsut ja muistiot toimitetaan tiedoksi myos Kajaanin korkeakoulukonsortion ohjausryhmiin jiisenille' jotka voivat halutessaan osallistua kokouksiin. Kajaanissa Kai aanin amnnttikorkeakoulu Rehtori.r - /i\ ffi{,#";/, Hallintojohtaj( Arto Karjalainen Rehtori Hallinto- ja talousj ohtaja JAKELU TIEDOKSI Valmisteluryhmiin j iisenet Oulun yliopiston kirjaamo Kajaanin ammattikorkeakoulu Kajaanin kaupunginhallitus

16 Muistion tiivistelmä Kajaanin korkeakoulukonsortion ICT-ohjelman valmistelutyöryhmä: Kuulemistilaisuus Aika: Perjantai klo 10:00-16:15 Paikka: Kajaanin Teknologiakeskus Oy, Kehräämöntie 7 (kokoustila Anturi) Läsnä: työryhmä kuultavat dekaani Kauko Leiviskä, puheenjohtaja professori Petri Pulli, koulutusjohtaja Heli Itkonen koulutusjohtaja Jari Kähkönen ohjelmajohtaja Risto Oikari, sihteeri Juha Kalliokoski, Oulun yliopisto, mittalaitelaboratorio Anssi Mäkynen, Oulun yliopisto, mittalaitelaboratorio Jukka Räty, Oulun yliopisto, mittalaitelaboratorio Vesa Virtanen, Oulun yliopisto, biotekniikan laboratorio Janne Avela, Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos Vesa Linnamo, Jyväskylän yliopisto, liikuntabiologian laitos, liikuntatekn. yksikkö Kari Pankkonen, Oulun yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos Ari Heiskanen, Oulun yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos, Kajaanin yksikkö Turo Kilpeläinen, Kajaanin ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Veli-Pekka Piirainen, Kajaanin ammattikorkeakoulu, tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Joona Tolonen, Kajaanin ammattikorkeakoulu, tietotekniikan koulutusohjelma Pentti Romppainen, Kajaanin ammattikorkeakoulu, tietotekniikan koulutusohjelma Timo Lehikoinen, VTT, Kajaanin yksikkö Arvo Rahikkala, Metso Automation Timo Hirvi, Mittatekniikan keskus (erillinen kuulemistilaisuus Kauko Leiviskä 29.1.) Eero Suutari, Sunit Oy (erillinen kuuleminen Risto Oikari ja Jari Kähkönen 9.2.) Veikko Seppänen ja Jussi Heikkinen, Elektrobit Oyj. (sähköpostivastaus 27.1.) Tilaisuus alkoi työryhmän puheenjohtajan, dekaani Kauko Leiviskän alustuksella, jossa todettiin työryhmän asettamisen tausta, työryhmän tehtävä ja työryhmän alustava ehdotus ohjelmaksi. Kuulemista varten kutsutuille oli lähetetty etukäteen seuraavat kysymykset:

17 1. Näettekö yhteisen koulutus- ja tutkimustoiminnan kehittämisohjelman tarpeen Oulun yliopiston Kainuun yksiköiden ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteistyön tiivistämisessä, vetovoimaisuuden lisäämisessä ja vaikuttavuuden vahvistamisessa a) koulutuksen osalta ja b) tutkimuksen ja kehittämisen osalta 2. Ehdotuksia kehittämisohjelman koulutustoiminnan teema-alueiksi ja koulutuksen vetovoimaisuuden lisäämiseksi 3. Ehdotuksia kehittämisohjelman tutkimustoiminnan teema-alueiksi ja tutkimustoiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseksi 4. Ehdotuksia kehittämisohjelman muiksi toiminta-alueiksi 5. Ehdotuksia kehittämisohjelman hallinnolliseksi malliksi 6. Onko edustamallanne organisaatiolla halua ja mahdollisuutta sitoutua ohjelman toteuttamiseen ja miten? Kuulemistilaisuus käytiin seuraavan aikataulun mukaisesti 11:00 Jyväskylän yliopisto: Janne Avela ja Vesa Linnamo 11:35 Oulun yliopisto, biotekniikan laboratorio: Vesa Virtanen 12:00 Oulun yliopisto, tietojenkäsittelytieteiden laitos: Kari Pankkonen ja Ari Heiskanen 12:30 Oulun yliopisto, CWC: Pauli Korhonen 13:00 Kajaanin AMK, tietotekniikka: Joona Tolonen ja Pentti Romppainen 13:30 Oulun yliopisto, mittalaitelaboratorio: Juha Kalliokoski, Anssi Mäkynen ja Jukka Räty 14:00 VTT: Timo Lehikoinen 14:30 Metso Automation: Arvo Rahikkala 15:30 Kajaanin AMK: tietojenkäsitttely: Veli-Pekka Piirainen ja Turo Kilpeläinen sähköpostivastaus Elektrobit Oyj: Veikko Seppänen ja Jussi Heikkinen Mittatekniikan keskus: Timo Hirvi 9.2. Sunit Oy: Eero Suutari Kaikilla tutkimus- ja koulutusyksiköillä sekä kuulluilla yrityksillä on tahtotila osallistua ohjelmaan Kaikki tutkimus- ja koulutusyksiköt näkevät työryhmän ehdottamat kolme teemaa hyviksi ja riittäväksi määräksi Jyväskylän yliopisto ja biotekniikan laboratorio näkevät, että ohjelmalla voidaan lisätä näkyvyyttä, joka pienentää mm. opiskelijarekrytointiongelmia Jyväskylän yliopisto, TOL Kajaani, Mittalaitelaboratorio ja Kajaanin AMK korostavat koulutusyhteistyön tärkeyttä osapuolten kesken hyödyntäen toistensa resursseja ja mahdollistaen opiskelijoille joustavasti kouluttautumisen AMK-tutkintoon sekä edelleen maisteritutkintoon ja tohtoritutkintoon Kaikki tutkimus- ja koulutusyksiköt suosittelevat ohjelmalle erittäin kevyttä hallintomallia, yhdistelemällä mieluiten olemassa olevia toimijoita Biotekniikan laboratorio korostaa, että yritysten edustajia tulee olla johtoryhmässä mikäli mukana ohjelmassa sillä yhteistyössä yritysten kanssa haetaan tarpeet Biotekniikan laboratorio ehdottaa tutkijakoulutuspakettia TOL Kajaani näkee, että yhteistyö täysin välttämätöntä alueella TOL Kajaani tarve ja tarkoitus on pyrkiä profiloimaan itseään Ouluunkin nähden

18 CWC ehdottaa, että heidän kansallista tohtorikoulutusohjelmaa voidaan hyödyntää Kainuussa CWC Kainuu korostaa, että tulee verkottua laajemmin kansallisesti ja kansainvälisesti CWC Kainuu ehdottaa, että yliopistokeskus hallinnoimaan, koska siellä valtaosa henkilöistä Mittalaitelaboratorio korostaa pysyvien duaalimallin mukaisten rakenteiden rakentamisen tärkeyttä sekä AMK:n ja yliopistokeskuksen yhteistyösuhteista sopimista Mittalaitelaboratorio korostaa, että ei saisi tulla ulkopuoliseksi ohjelmaksi vaan osaksi normaalia ja kiinteää toimintaa Mittalaitelaboratorio korostaa heidän ainoan professuurinsa säilymisen tärkeyttä Mittalaitelaboratorio pitää erinomaisena nykyisen professuurin toteutustapaa, jossa viedään tutkimuksen tuloksia opetukseen Ouluun ja haetaan opiskelijoita opinnäytetöihin Kajaaniin ehdolle yrityksille. Mittalaitelaboratorio ehdottaa toimintamallia tutkimustoiminnan ja yritystoiminnan välille niin, että esimerkiksi tutkijoille voisi järjestää mahdollisuuden työskennellä välillä yrityksissä ilman että työpaikka tutkimuslaitoksessa päättyy Metso Automation korostaa, että toimijoilla on omat roolinsa ja esimerkiksi ammattikorkeakoulusta ei saa tulla yliopistoa Metso Automation korostaa tutkimus- ja koulutustoiminnan tason ylläpitämisen tärkeyttä yhä kiihtyvässä kansainvälisessä kilpailutilanteessa Metso Automation korostaa mittausten jäljitettävyyden ja luotettavuuden hallinnan tärkeyttä Metso Automation korostaa, että tutkimustoiminnasta pitää syntyä hyödynnettäviä ja tarpeeksi pitkälle kehitettyjä tuloksia Metso Automation ehdottaa tutkijoita vierailuille teollisuuteen ja tutkija-yrittäjä toimintamallin kehittämistä Metso Automation pohtii pitäisikö Milan olla erillisenä tutkimuslaitoksena VTT:n kaltainen Esille tulleita tarkempia teemoja: ohjelmistotestaus, erityisesti vaikeisiin käyttöolosuhteisiin tarkoitetut ohjelmistot ja vikasietotestaus, reaalitiedon ja mallinnuksen yhdistäminen, sulautetut järjestelmät, medical ICT, mittausten luotettavuus, näytteenotto, puhtaanapito, etäkunnovalvonta, energian harvestointi, biosensorit, turvallisuussovellukset, IPR- ja lisensointiasiat, komponentointi ja COTS, avoin lähdekoodi, avoimen innovaatiotoiminta, langaton laajakaista, kansallinen ja erityisesti kansainvälinen yhteistyö Kajaanin AMK totesi, että tarvitaan myös uuden yritystoiminnan käyntiinlaittoapuja Sunit toi esille pohdinnan tutkimustoiminnan aluevaikuttavuudesta Sunit korosti, että osaamisen jatkuva kehittäminen on elintärkeää jotta yritykset pärjäävät Sunit totesi, että TOL:n ja AMK:n koulutus- ja tutkimusalat ovat yhteisiä ja että VTT:n ja CWC:n tulee ohjautua myös samoihin aiheisiin Sunit totesi, että peli- ja simulointiosaamisella selkeä opiskelijoiden houkuttelufunktio ja se toimii siinä hyvin Sunit korosti, että ohjelman tulee olla riittävän pitkä

19 Mikesin tavoite on mittaustiede ja tekniikka toimivaksi kansalliseksi kokonaisuudeksi yhteistyössä Oulun ja Kajaanin kanssa Mikes ehdottaa ohjelmaan sisällytettäväksi mittausten luotettavuuteen liittyvää tutkimusta sekä alan koulutusta osana kansainvälistä metrologian koulutusohjelmaa Mikes ehdottaa mittaajan tutkintoon tähtäävän koulutuksen käynnistämistä AMK:ssa Mikes ehdottaa ohjelmaan sisällytettäväksi mittaustekniikan kansantaloudellisen ja liiketaloudellisen hyödyn arviointia Mikes ehdottaa, että ohjelmaan sisältyy sovittujen kansallisten mittanormaalivastuiden siirtämistä Kajaaniin