i toiminnan muuttamista, Lahti. PL Lahti Yritys- ja yhteisötunnus:

Transkriptio

1 ASIA Etelä-Suomi t e l ä - S u o Päätös Nro 7/2013/1 Dnro ESAVI/158/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen Ympäristönsuojelulain m mukainen hakemus, joka koskee Sopenkorven lämpökeskuksen i toiminnan muuttamista, Lahti. HAKIJA Lahti Energia Oy PL Lahti Yritys- ja yhteisötunnus: LAITOS JA SEN SIJAINTI Lahti Energia Oy, Sopenkorven lämpökeskus Mestarinkatu Lahti Kiinteistörekisteritunnus: Toimialatunnus: (kuumavesikattilat) ja (kaasuturbiini) ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Toiminta on ympäristöluvanvaraista ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohtien 3 b) ja 5 a) mukaan. TOIMIVALTAINEN LUPAVIRANOMAINEN Etelä-Suomen aluehallintovirasto, ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n kohta 3 b). ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hämeen ympäristökeskus on myöntänyt Lahti Energia Oy:n Sopenkorven kaasuturbiinin ja lämpökeskuksen toiminnalle toistaiseksi voimassa olevan ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisen ympäristöluvan Nro YSO/17/2008. Lahti Energia Oy ja Fingrid Oyj ovat sopineet kaasuturbiinin tehon vuokrauksesta Fingrid Oyj:lle häiriöreservikäyttöä varten. Vuokrasopimus on toistaiseksi voimassa vuoden irtisanomisajalla. Lahti Energia Oy:llä on ympäristövahinkovakuutus nro vakuutusyhtiö Pohjolassa. ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Maakuntakaava Päijät-Hämeen maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä Maakuntakaavassa lämpökeskus sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Alueen pohjoispuolelle on merkitty virkistysalue (V), länsipuolelle keskustatoimintojen alue (C) ja eteläpuolelle teollisuus- ja varastoalueita (T) sekä puolustusvoimien alue (EP/s). Yleiskaava Lahden kaupungin yleiskaava on hyväksytty vuonna Sillä ei ole oikeusvaikutuksia. Yleiskaavassa lämpökeskusalue on merkitty yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET). Aluetta ympäröi palveluille tarkoitettujen toimitilojen alueet (TO/P) sekä taajamatoimintojen alue (A). Lähialueille on merkitty myös tuotannolle ja varastoinnille toimitila-alueita (TO/T), alueellisesti ja kaupunkirakenteellisesti tärkeä lähivirkistysalue (VL/S) ja hautausmaa-alue (EH) sekä urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU). Asemakaava Sopenkorven aluetta koskevan asemakaavan A-100 vahvisti ympäristöministeriö , ja se sai lainvoiman Asemakaavassa lämpökeskuksen tontti on merkitty yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alueeksi (ET). Lämpökeskuksen lähialue on merkitty teollisuutta, varastointia ja näihin liittyvää liiketoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (TL-51). Lämpökeskuksen länsi- ja pohjoispuolelle on merkitty erillispientalojen (AO) ja rivitalojen (AOR) korttelialueita. Lämpökeskuksen luoteispuolelle on merkitty kirkkojen ja muiden seurakuntarakennusten korttelialue (YK).

3 3 SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Lahti Energia Oy:n Sopenkorven lämpökeskus sijaitsee Lahden kaupungissa, Sopenkorven kaupunginosassa, osoitteessa Mestarinkatu 19. Kiinteistön ja lämpökeskuksen omistaa Lahti Energia Oy. Sopenkorven lämpökeskuskokonaisuuteen kuuluvat nykyiset kaksi kuumavesikattilaa käsittävä lämpökeskusrakennus sekä erillisessä rakennuksessa sijaitseva kaasuturbiini. Kiinteistöllä sijaitsee lisäksi Gasum Oy:n omistama maakaasun paineenvähennysasema. Asutus, häiriintyvät kohteet ja rakennettu ympäristö Lämpökeskuksen lähialue on vanhaa teollisuusaluetta ja siellä toimii mm. autokorjaamoja, sisustus- ja huonekalumyymälöitä, autokauppoja ja puutavaraliike. Lähialueella sijaitsee myös useita asuinkiinteistöjä, joista lähimmät sijaitsevat noin 100 metrin päässä lämpökeskuksesta. Seurakuntakoti on noin 150 metrin päässä ja kouluja noin metrin etäisyydellä lämpökeskuksesta. Noin 800 metrin päässä lämpökeskuksesta sijaitsevat Lahden urheilukeskus ja Salpausselän kuntoilureitit. Suojelualueet ja muut luonnonarvoiltaan huomioitavat kohteet Ilmanlaatu Sopenkorven lämpökeskuksesta noin 900 metrin päässä koillisessa sijaitsee yksityisiin suojelualueisiin kuuluva Häränsilmän luonnonsuojelualue. Jääkaudella muodostunut Häränsilmän suppalampi on järven ja suon ekosysteemi, jossa on monipuolinen kasvillisuus ja eläimistö. Muita lähialueen luonnonsuojelualueita ovat luontotyypin perusteella suojellut, lämpökeskuksen koillispuolella sijaitsevat Kariniemi (etäisyys noin 2,6 km), Niemenkallio ja sen jalopuualue (noin 3 km), lounaispuolella sijaitsevat Niemenmäki (etäisyys noin 3,2 km) ja Hollolan Pähkinämäki (noin 3,7 km). Natura verkostoon kuuluvia suojelualueita ei ole lämpökeskuksen välittömässä läheisyydessä. Lähin verkostoon kuuluva alue on yli viiden kilometrin päässä sijaitseva Tiirismaan luonnonsuojelualue (FI ). Lahden kaupunkialueen merkittävimmät ilmapäästölähteet ovat energiantuotanto ja liikenne. Vuonna 2011 hiukkaspäästöistä 44 % aiheutui energiantuotannosta Lahti Energia Oy:ltä (42 % Kymijärven voimalaitokselta) ja liikenteestä 54 %. Typenoksideista Lahti Energia Oy:n osuus oli 76 % (Kymijärven voimalaitokselta 71 %). Lahden rikkidioksidipäästöt aiheutuivat käytännössä kokonaan energiantuotannosta (Kymijärven voimalaitoksen osuus 99 %). Lahden kaupungin ilmanlaatua tarkkaillaan Lahden kaupungin ja Lahden alueen ilmapäästöjen vuoksi ympäristölupavelvollisten laitosten tekemänä yhteistarkkailuna. Vuonna 2011 Lahden kaupunkialueen ilmanlaatua mitattiin jatkuvatoimisesti viidellä eri mittausasemalla. Typenoksideja mitattiin

4 kaupungin ydinkeskustassa Vesijärvenkadulla (Vesku 11), kaupunkitaustaasemalla Kisapuistossa ja keskustan ulkopuolella vilkkaasti liikennöityjen katujen lähellä Launeella. Torilla mitattiin lisäksi pienhiukkasia (PM 2,5 ) ja Metsäkankaan mittausasemalla otsonia. Jatkuvatoimisen mittausverkoston lisäksi haihtuvia orgaanisia yhdisteitä mitattiin kahden viikon mittausjaksoilla Launeella, Vesijärvenkadulla (Vesku 11), Holmassa ja Kytölässä. Sopenkorven lämpökeskuksen lähimmät mittausasemat ovat koillisessa noin 2,4 km:n päässä sijaitseva Vesku 11 -mittausasema ja 2,1 km:n päässä sijaitseva Kisapuiston mittausasema sekä noin 2,6 km:n päässä kaakossa sijaitseva Launeen mittausasema. Typpidioksidipitoisuuden tuntikeskiarvon ohjearvoon 150 g/m 3 (valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitetasosta, 480/1996) verrannolliset pitoisuudet vaihtelivat Vesku 11 -asemalla välillä g/m 3, Launeella välillä g/m 3 ja Kisapuistossa välillä g/m 3. Vuorokausiohjearvoon 70 g/m 3 (VNp 480/1996) verrannolliset typenoksidipitoisuudet olivat Vesku 11 -asemalla välillä g/m 3, Launeella välillä g/m 3 ja Kisapuistossa välillä g/m 3. Typenoksidipitoisuudet olivat korkeimmillaan helmikuussa, jolloin Launeella mitattu 71 g/m 3 ylitti typenoksideille annetun terveysperusteisen vuorokausiohjearvon ja myös Vesku 11 -aseman pitoisuudet olivat lähellä ohjearvoa. Syynä pitoisuuksien nousulle oli helmikuussa alkanut pakkasjakso. Pakkasjaksolla muodostuu inversiotilanteita, jolloin epäpuhtauksien sekoittumisolosuhteet heikkenevät. Tällöin varsinkin liikenteen aiheuttamat typenoksidien päästöt jäävät maanpinnan läheisyyteen ja typpidioksidipitoisuudet nousevat. Typpidioksidin vuosikeskiarvo oli Launeella 19 g/m 3, Vesku 11 -asemalla 30 g/m 3 ja Kisapuistossa 12 g/m 3. Raja-arvo on 40 g/m 3 (valtioneuvoston asetus ilmanlaadusta, 38/2011). Mitatut, raja-arvoon verrannolliset tuntipitoisuudet eivät ylittäneet raja-arvoa 200 g/m 3. Hengitettävien hiukkasten ohjearvoon 70 g/m 3 verrattava vuorokausiohjearvo (VNp 480/1996) ylittyi vuonna 2011 Launeen mittausasemalla huhtikuussa johtuen pääasiassa hiekoitushiekan aiheuttamasta katupölystä. Hengitettäville hiukkasille annettu vuorokausiarvon raja-arvo 50 g/m 3 (VNA 38/2011) ylittyi vuonna 2011 torilla 5 kertaa ja Launeella 12 kertaa, kun ylityksiä saa olla vuodessa 35 kpl. Sen sijaan pienhiukkasten vuosikeskiarvo 7,5 g/m 3 alitti selvästi annetun raja-arvon 25 g/m 3 (VNA 38/2011). Otsonin osalta pitkän ajan tavoitearvo 120 g/m 3 (VNA 38/2011) ylitys tapahtui kerran. VOC-yhdisteistä bentseenille annettu raja-arvo 5 g/m 3 (VNA 38/2011) vuosikeskiarvona ei ylittynyt. Lahdessa on käytössä mittaustuloksiin perustuva ilmanlaatuindeksi. Indeksillä arvioituna vuonna 2011 ilmanlaatu oli Lahdessa 52,7 % ajasta hyvää, 38,5 % tyydyttävää, 7,3 % välttävää, 1,1 % huonoa ja 0,4 % erittäin huonoa. Huonoksi tai erittäin huonoksi määriteltyjä tunteja oli yhteensä 125 kpl 33 vuorokautena. Huonoksi tai erittäin huonoksi luokitellut tunnit johtuivat 4

5 Kallio- ja maaperä Pohjavesi pääosin katupölystä johtuvien hengitettävien hiukkasten korkeista pitoisuuksista. Lahden ilmanlaadun mittaustulokset osoittavat, että typpidioksidi-, pöly- ja otsonipitoisuudet kohoavat ajoittain ohje- ja tavoitearvot ylittävälle tasolle. Mittaustuloksista on nähtävissä liikenteen merkittävyys ulkoilman epäpuhtauksien lähteenä. Keskustassa liikenteen rytmiä seuraavat ilman typenoksidipitoisuudet sekä keväinen katujen ja teiden pölyäminen ovat tyypillisiä liikenneympäristön ongelmia. Lämpökeskusalueen maaperän pintaosa on pohjavesiputken asennuksen yhteydessä tehtyjen kairaushavaintojen perusteella keskikarkeaa hiekkaa noin 1,5 metrin syvyyteen asti, jonka alapuolella maaperä on hienoa hiekkaa 10 metrin syvyyteen, johon kairaus päätettiin. Aikaisempien tutkimusten perusteella Sopenkorven alueella esiintyy useampien kymmenien metrien paksuisia maakerroksia, joiden karkeus vaihtelee siltistä hiekkaan. Lämpökeskuksen länsipuolella kallio kohoaa pohjavedenpinnan yläpuolelle. Interpoloitu kalliopinta on alueella tasolla Lähimmät kalliohavaintopisteet ovat kuitenkin useiden satojen metrien etäisyydellä tutkimuskohteesta, joten kalliopintatieto on epävarma. Sopenkorven lämpökeskuksen länsi-, luoteis- ja lounaispuolella on pohjois-eteläsuuntainen selkeästi pohjavesipinnan yläpuolelle kohoava kallioharjanne, joka ohjaa pohjaveden virtauksia Kärpäsen alueelta pohjoiseen ja estää pohjaveden virtauksia Sopenkorpeen. Kalliopinta laskee hitaasti toisaalta itään kohti Launeen ruhjetta siirryttäessä ja toisaalta etelään kohti Porvoonjoen laaksoa. Sopenkorven lämpökeskus sijaitsee vedenhankintaa varten tärkeällä I- luokan pohjavesialueella ( ), pohjaveden muodostumisalueen reunalla. Pohjavesialueen pinta-ala on 40,36 km 2, josta pohjaveden muodostumisaluetta on 19,95 km 2. Pohjavesialueella arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin m 3 /d. Pohjavesialueen pohjaveden kemiallinen tila on todettu huonoksi. Sopenkorven alueella (ei Lahti Energia Oy:n alueella) on todettu aiemmasta toiminnasta aiheutuneita pilaantuneita maa-alueita, minkä oletetaan heikentävän alueen pohjaveden hyödyntämismahdollisuuksia. Lämpökeskuksen kohdalla olevassa havaintoputkessa pohjaveden pinta on noin 4 5 metrin syvyydellä maanpinnasta, tasossa +96 m +97 m. Alueella aiemmin suoritetuissa tutkimuksissa pohjaveden pinnankorkeuden on kuitenkin todettu vaihtelevan voimakkaasti. Alueen maaperässä ei esiinny erillistä vettä pidättävää maakerrosta (savi/siltti), eikä alueelta voida erottaa erillistä orsivesikerrosta, vaan pohjaveden korkeustason erot johtuvat suuresta pystysuuntaisesta gradientista. 5

6 Lämpökeskuksen alueella pohjaveden virtaus suuntautuu kohti kaakkoa. Sopenkorven alueella useamman kiinteistön alueella alennetaan pohjavedenpintaa pumppaamalla, jotta pohjavesi ei pääse nousemaan kellareihin. Tämä voi vaikuttaa paikallisesti pohjaveden pinnankorkeuksiin ja virtaussuuntiin. Sopenkorven alueen pohjoisosat kuuluvat Launeen vedenottamon valuma-alueeseen. Alueen eteläosan pohjaveden virtaus suuntautuu mahdollisesti Hennalan/Ali-Juhakkalan kautta Porvoonjoen suuntaan. Valuma-alueiden raja ei ole täsmällisesti tiedossa. Lahti Aqua Oy:n Launeen vedenottamo sijaitsee lämpökeskuksen kaakkoispuolella noin kahden kilometrin päässä. Launeen vedenottamolta ei tällä hetkellä johdeta vettä vesijohtoverkostoon pohjavedessä todettujen torjunta-ainejäämien takia. Vedenottamosta pumpataan noin m 3 /d vettä Paskurinojaan. Vedenottamo on suunniteltu otettavaksi tuotantokäyttöön aktiivihiili- tai nanosuodatuksen avulla. Lämpökeskus sijaitsee kunnallisen vesihuoltoverkon alueella, eikä lämpökeskuksen alueella ole tiedossa olevia talousvesikaivoja. Lämpökeskus ei sijaitse vesioikeuden määräämällä suoja-alueella. Sopenkorven lämpökeskuksen alueella olevasta pohjavesiputkesta keväällä 2012 otetussa näytteessä on hiilivetyindeksi (<C 10 C 40 ) ollut alle määritysrajan. Myös kaikkien yksittäisten hiilivetyjen pitoisuudet olivat alle määritysrajan (Eurofins Scientific Finland Oy, todistus AR-12-FN , ). 6 Pintavedet Sopenkorven lämpökeskus sijaitsee Vesijärven valuma-alueella (14.24). Lähimmät vesistöt ovat noin 900 metrin päässä sijaitseva Mytäjärvi, 1,4 km:n päässä sijaitseva suppalampi nimeltään Häränsilmä ja 2,3 km:n päässä sijaitseva Vesijärvi. LAITOKSEN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Lahti Energia Oy hakee ympäristölupaa Sopenkorven lämpökeskuksen toiminnan muutokselle koskien laitosalueelle rakennettavaa uutta polttoaineteholtaan 49,9 MW:n maakaasukäyttöistä kuumavesikattilaa, uutta piippua ja kahta uutta kevytpolttoöljysäiliötä (a 300 m 3 ). Lisäksi kaasuturbiinin polttoaine vaihtuu lentopetrolista kevyeen polttoöljyyn. Ympäristölupahakemusta on muutettu saapuneessa täydennyksessä siten, että molempien uusien öljysäiliöiden tilavuus on 300 m 3. Sopenkorven lämpökeskuksen kuumavesikattilat toimivat kaukokäytettävinä vara- ja huippukuormakattiloina, joilla tuotetaan kaukolämpöä Lahti Energia Oy:n kaukolämpöverkostoon. Kattiloiden käyttö ajoittuu pääasias-

7 sa tilanteisiin, jolloin Kymijärven voimalaitokset ovat poissa käytöstä lämpimän puolivuotisjakson (toukokuu lokakuu) aikaan sekä talvella kovien pakkasjaksojen aikaan. Lämpökeskustontilla sijaitseva kaasuturbiini on toistaiseksi vuokrattu Fingrid Oyj:lle valtakunnan verkon häiriötilanteiden nopeaksi häiriöreserviksi. Lahti Energia Oy huolehtii kaasuturbiinin huoltotöistä, koekäynnistyksistä sekä öljysäiliöiden kunnosta ja täyttötilanteista. Muutosten jälkeen Sopenkorven lämpökeskus koostuu kahdesta polttoaineteholtaan 16,3 MW:n kuumavesikattilasta sekä uudesta polttoaineteholtaan 49,9 MW:n kuumavesikattilasta. Laitoksen yhteydessä sijaitsevan häiriöreservinä toimivan kaasuturbiinin polttoaineteho on 49 MW. Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoja kattiloista ja kaasuturbiinista. 7 Prosessikuvaus Käyttötapa Kaasuturbiini K1 Kuumavesikattila K4 (uusi) Vara-/ huippukuorma Häiriöreservi Kuumavesikattila K2 Peruskuorma Kuumavesikattila K3 Peruskuorma Käyttöönottovuosi Maakaasu Maakaasu Maakaasu Polttoaine Kevyt (kevyt polttoöljyöljytoöljy) (kevyt poltto- (kevyt polt- (varapolttoaine) polttoöljy Polttoaineteho (MW) 49 16,3 16,3 49,9 Käyttötehoalue (MW) 6, Hyötysuhde (%) 62, Savupiipun korkeus (m) Savukaasun virtausnopeus (m/s) 3,7 18,5 18,5 19,9 Nykyisen kattilarakennuksen seinä- ja kattilarakenteet puretaan ja tilalle rakennetaan uusi laajennettu lämpökeskusrakennus. Rakennukseen tulee yksi kattilahuone, johon sijoitetaan kaikki kolme kattilaa. Kaasuturbiinilaitos sijaitsee olemassa olevassa erillisessä rakennuksessa. Kuumavesikattilat Kuumavesikattilat K2 ja K3 ovat tyypiltään tulitorvi-tuliputkikattiloita. Uusi kuumavesikattila K4 on vesiputkirakenteinen. Kuumavesikattiloille on ominaista tehokas lämmönsiirto ja palamisprosessin puhtaus. Kattiloiden pääpolttoaineena käytetään maakaasua. Varapolttoaine on kevyt polttoöljy, jota käytetään ainoastaan maakaasun käyttökatkotilanteissa. Kattiloissa on moduloiva maakaasu-/kevytöljypoltin. Lämpökeskusta käytetään ja valvotaan Kymijärven voimalaitoksella sijaitsevasta kaukolämpövalvomosta.

8 Seuraavassa taulukossa on esitetty kuumavesikattiloiden energiantuotanto ja käyntiaika. 8 Keskimääräinen vuosituotanto, GWh/a Keskimääräinen käyntiaika, h/a Kuumavesikattila K2 Kuumavesikattila K3 Kuumavesikattila K4 (uusi) Kaasuturbiini Kaasuturbiinin käyttö on viime vuosina rajoittunut ainoastaan kerran kuukaudessa tehtävään koekäynnistykseen eikä sitä ole käytetty varsinaisessa sähköntuotannossa. Vuosittainen käyntiaika on ollut 2 6 h/a. Kaasuturbiini saadaan ajettua ylös huipputehoonsa muutamassa minuutissa ja se voidaan käynnistää Sopenkorvesta tai Fingrid Oyj:n valvomosta. Polttoaineet ja niiden varastointi Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio kuumavesikattiloiden polttoainekulutuksesta. Kuumavesikattila K2 Kuumavesikattila K3 Kuumavesikattila K4 (uusi) Maakaasu (TJ) 78,26 87,26 275,7 Maakaasu (1000 m 3 /a) Kevyt polttoöljy (TJ) 81,82 81,82 294,5 Kevyt polttoöljy (t/a) Kaasuturbiinin polttoaineena on käytetty teollisuusbensiiniä ja vuodesta 2009 lähtien lentopetrolia. Kaasuturbiinin polttoaineeksi vaihdetaan kevyt polttoöljy, kun uudet öljysäiliöt on rakennettu laitokselle. Kaikki polttoaineet hankitaan markkinoilla toimivilta yrityksiltä. Seuraavassa taulukossa on esitetty käytettävien polttoaineiden tyypillisiä laatutietoja. Maakaasu Kevyt polttoöljy Tehollinen lämpöarvo 36 MJ/m 3 (n) 42,7 MJ/kg Tuhkapitoisuus (p-%) - 0,01 Rikkipitoisuus, enintään (p-%) 0 0,1 Vaarallisuusluokitus F+ Xn, N Lahti Energia Oy on esittänyt ympäristölupahakemuksen täydennyksessä yleissuunnitelman laitosalueella tapahtuvasta polttoaineen varastoinnista ja siihen liittyvistä suojaustoimenpiteistä (Ramboll, Lahti Energia Oy, So-

9 penkorven lämpökeskus, ). Uudistusten jälkeen kevyt polttoöljy varastoidaan laitosalueelle sijoitettavassa kahdessa uudessa säiliössä. Kummankin säiliön koko on 300 m 3. Nykyiset kevytpolttoöljysäiliöt (2 kpl á 25 m 3 ) ja lentopetrolisäiliöt (2 kpl á 250 m 3 ) puretaan ja poistetaan alueelta. Uusissa öljysäiliöissä on turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) tarkastama ja hyväksymä kaksoisvaipparakenne, joka toimii vuotoaltaana. Vaippojen välinen tila varustetaan vuotohälytyksellä. Lisäksi säiliöt sijoitetaan lisäsuojan antavaan katettuun suoja-altaaseen. Suoja-altaat varustetaan vuotohälyttimillä. Polttoaineputkisto lämpökeskukseen sijaitsee suojatussa kanavassa, joka on varustettu öljytunnistimella ja hälytyksellä. Säiliöt varustetaan paine-eromittaukseen tai mikroaaltotutkaan perustuvalla pinnankorkeusmittarilla ja ylitäytönestimellä. Säiliöt ja suoja-altaat rakennetaan kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan itäisen säiliön suoja-allas ja otetaan käyttöön siihen sijoitettava säiliö. Tällöin suoja-altaan tilavuus on 220 m 3 (säiliön kokonaistilavuudesta 73 %) sisältäen purkupaikan varoaltaan, joka rakennetaan ensimmäisessä vaiheessa. Tämän jälkeen poistetaan vanhat säiliöt ja niihin liittyvät rakenteet. Toisessa vaiheessa rakennetaan suoja-allas toiselle säiliölle. Toinen vaihe rakennetaan 1 2 vuoden sisällä ensimmäisen vaiheen valmistumisesta. Suoja-altaiden yhteenlaskettu tilavuus on vähintään 1,1-kertaa säiliön tilavuus (300 m 3 x 1,1 > 330 m 3 ). Suoja-altaiden välille rakennetaan toisessa vaiheessa yhdysputket/ylivuoto, jotka yhdistävät suoja-alueet mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Suoja-altaiden väliin osastoidaan erillinen alue, johon voidaan tankkauspaikan onnettomuustilanteessa pumpata purkupaikalta öljyä. Välitilaan tehdään myös erillinen pumppaussyvennys ja hälytysanturit. Säiliöiden perustusten teossa noudatetaan standardissa SFS 2679 annettuja ohjeita. Säiliöautojen purkupaikka katetaan, päällystetään öljytiiviillä asfaltilla, reunustetaan ja viemäröidään öljynerottimen kautta. Kummankin säiliön täyttöputki sijoitetaan valuma-altaalla varustettuun täyttökaappiin. Tämän varoaltaan koko on 150 % kuljetusauton täyttöletkun tilavuudesta. Lisäksi täyttöpaikan alle asennetaan 1,5 mm:n paksuinen HDPE-muovikalvo. Muovikalvo suojataan ylä- ja alapuolelta vähintään 100 mm:n suojahiekkakerroksella (# 0 3 mm) tai suojageotekstiilillä. Suoja-altaan puolella muovikalvo kiinnitetään betonirakenteisiin ja muualla muovikalvon reuna nostetaan enintään 0,5 metrin etäisyydelle valmiista maanpinnasta. Säiliön täyttöpaikan suojarakenne ulotetaan vähintään 1,5 metrin etäisyydelle täyttöputkesta. Tasauskerroksen pinta muotoillaan niin, että sen päälle asennettavan muovikalvon päälle mahdollisesti kertyvä vesi voidaan kerätä salaojaputkilla ja johtaa umpiputkella tarkastuskaivon kautta öljynerottimeen. Öljyn purku säiliöautosta öljysäiliöön tapahtuu henkilökunnan valvonnassa. Hulevesijärjestelmä suljetaan näytteenottokaivossa olevalla sulkuventtiilillä ennen säiliöiden täytön aloittamista. Hulevesijärjestelmään voidaan tarvit- 9

10 taessa varastoida öljyä tai öljyllä likaantunutta vettä säiliöauton suurimman yksittäisen säiliön tilavuuden verran. Purkupaikan läheisyyteen varataan imeytysmateriaalia. Täyttöalueen kaivo on varustettu ylivuodolla purkupaikalla olevaan pumppukaivoon, josta öljy/öljyllä likaantunut vesi voidaan pumpata öljysäiliöiden välissä olevaan varoaltaaseen tai vaihtoehtoisesti rakennetaan erillinen maanalainen säiliö. Maakaasu tulee laitokselle maakaasuputkessa paineenvähennysaseman kautta. 10 Kemikaalit Lämpökeskuksella ei käytetä eikä varastoida polttoaineiden lisäksi muita kemikaaleja. Liikenne Sopenkorven lämpökeskukselle kohdistuva liikennöinti on vähäistä, sillä laitos toimii miehittämättömänä. Lisäksi öljyn kuljetuksia on hyvin harvoin, koska polttoaineena käytetään käytännössä vain maakaasua. Laitoksen liikenne muodostuu 2 3 kertaa viikossa tehtävistä huolto- ja tarkkailukäynneistä. Säiliöautojen kulkureittiä polttoöljysäiliöille muutetaan siten, että öljysäiliöiden tankkauspaikalle ajetaan uudesta liittymästä Mestarinkadulta ja autot kiertävät varoaltaat ja poispäin ajetaan nykyisestä liittymästä. Säiliöauton on helpompi liikkua lämpökeskuksen pihassa, kun säiliön täyttöpaikalla ei tarvitse peruuttaa. Liikennereitin muutokselle haetaan lupa kohteen rakennusluvan yhteydessä Lahden kaupungilta. YMPÄRISTÖKUORMITUS Päästöt vesistöön ja viemäriin Päästöt ilmaan Sopenkorven lämpökeskus on liitetty Lahti Aqua Oy:n vesi- ja viemäriverkkoon. Laitoksella syntyy ainoastaan vähäisiä määriä viemäriin johdettavia saniteettivesiä. Normaalitoiminnassa ei muodostu muita jätevesiä. Sisätilojen lattiakaivot on yhdistetty jätevesiviemäriin. Laitoksen piha-alueella muodostuvat hulevedet johdetaan Lahti Aqua Oy:n sadevesiviemäriverkostoon. Öljysäiliöiden suoja-altaat on katettu, joten sinne ei pääse sade- tai sulamisvesiä. Kattiloiden K2 ja K3 käytöstä aiheutuvat savukaasut johdetaan puhdistamattomina 30 metriä korkean teräksisen piipun kautta ulkoilmaan. Piipussa

11 on erilliset hormit kummankin kattilan savukaasuille. Uuden kattilan K4 savukaasut johdetaan 45 metriä korkeaan teräksiseen savupiippuun. Kaasuturbiinin K1 savukaasut johdetaan 12 metriä korkeaan piippuun. Seuraavassa taulukossa on esitetty Sopenkorven lämpökeskuksen ja kaasuturbiinin toteutuneet päästöt ilmaan vuosina Kaasuturbiini K1 Kattila K2 Kattila K3 Yhteensä Vuosi 2008 Hiukkaset (t/a) - 0,08 0,05 0,13 Typenoksidit (t/a) 0,05 7,8 8,0 15,9 Hiilidioksidi (t/a) Vuosi 2009 Hiukkaset (t/a) - 0,07 0,05 0,12 Typenoksidit (t/a) 0,2 6,9 4,5 11,6 Hiilidioksidi (t/a) Vuosi 2010 Hiukkaset (t/a) - 0,06 0,03 0,09 Typenoksidit (t/a) 0,2 5,7 3,5 9,3 Hiilidioksidi (t/a) Vuosi 2011 Hiukkaset (t/a) - 0,05 0,03 0,08 Typenoksidit (t/a) 0,1 4,7 2,9 7,6 Hiilidioksidi (t/a) Lämpökeskuksen aiheuttamat ilmapäästöt lasketaan keskimääräisen polttoainekulutuksen ja ainetaseesta määritettyjen päästökertoimien avulla. Hiilidioksidipäästöt lasketaan Tilastokeskuksen julkaisemien kansallisten polttoainekohtaisten CO 2 -päästökertoimien ja hapettumiskertoimien avulla. Uuden kuumavesikattilan (K4) käyttöönoton jälkeen Sopenkorven lämpökeskuksen keskimääräiseen maakaasunkulutuksen ja kaasuturbiinin koekäynnistysten aiheuttaman kevyen polttoöljyn kulutuksen perusteella arvioidut päästöt ilmaan on esitetty seuraavassa taulukossa. 11 Typenoksidit (NO x, t/a) Rikkidioksidi (SO 2, t/a) Hiukkaset (t/a) Hiilidioksidi (CO 2, t/a) Kaasuturbiini K1 0,1 0,02-39 Kuumavesikattila K2 7,8-0, Kuumavesikattila K3 7,8-0, Kuumavesikattila K4 (uusi) 27,6-0, Yhteensä 43,3 0,02 0, Keskimääräinen päästötaso vuosina 11,1 0 0, Seuraavassa taulukossa on esitetty tietoa kuumavesikattiloiden ominaispäästöistä ja savukaasun päästöpitoisuuksista.

12 12 Kuumavesikattila K2 pitoisuus (mg/m 3 (n)) ominaispäästö (mg/mj) Kuumavesikattila K3 pitoisuus (mg/m 3 (n)) ominaispäästö (mg/mj) Kuumavesikattila K4 (uusi) pitoisuus (mg/m 3 (n)) ominaispäästö (mg/mj) Mk=maakaasu, POK=kevyt polttoöljy Typenoksidit (NO x ) Mk 200 POK 149 Mk 100 POK 70 Mk 200 POK 149 Mk 100 POK 70 Mk 200 POK 174 Mk 100 POK 70 Hiukkaset Mk 2 POK 15 Mk 1 POK 7 Mk 2 POK 15 Mk 1 POK 7 Mk 2 POK 17 Mk 1 POK 7 Päästöt maaperään Jätteet Kaasuturbiinin K1 päästöjä ilmaan ei ole koskaan selvitetty mittaamalla. Kattiloiden K2 ja K3 päästöt ilmaan on selvitetty edellisen kerran päästömittauksella Päästömittausraportin (Ramboll Analytics Oy, Lahti Energia Oy lämpökeskusten päästömittaukset , ) mukaan kattilan K2 savukaasun typenoksidipitoisuus oli mittauksen aikana 101 mg NO 2 /m 3 (n) ja kattilan K3 67 mg NO 2 /m 3 (n). Uudella kuumavesikattilalla typenoksidipäästöjä vähennetään käyttämällä parasta käyttökelpoista poltintekniikkaa. Rikkidioksidia muodostuu ainoastaan poltettaessa kevyttä polttoöljyä, jota käytetään vain poikkeustilanteissa. Käytettävän kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus on enintään 0,1 %, joten poltosta aiheutuva rikkidioksidipäästö on vähäinen. Markkinoilla olevan kevyen polttoöljyn rikkipitoisuus alenee koko ajan. Lämpökeskuksen normaalitoiminnasta ei aiheudu päästöjä maaperään. Laitoksen piha-alue asfaltoidaan. Vuosittain syntyvä jätemäärä on vähäinen. Käytettäessä maakaasua ei energiantuotantoprosesseissa muodostu jätteitä. Huoltotöiden yhteydessä syntyneet jätteet, kuten rätit ja roskat, viedään Kymijärven voimalaitokselle asianmukaisiin keräilyastioihin, joista ne noudetaan asianmukaisesti käsiteltäviksi. Lahti Energia Oy:n ympäristöjärjestelmässä on ohjeistettu jätteiden käsittely, varastointi, kuljetus ja jätemäärien raportointi.

13 13 Melupäästöt ja tärinä Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva ympäristömelu muodostuu polttimien palamisilmapuhaltimista ja kiertovesipumpuista. Melun vaimentamiseksi palamisilmapuhaltimien imupuolelle on asennettu äänenvaimentimet. Lisäksi nykyisen savupiipun yläpään rakenne on muutettu reaktiiviseksi äänenvaimentimeksi. Uusi kattilalaitos rakennetaan huomioiden meluntorjuntatoimenpiteet. Suunnittelun lähtökohtana on, että lämpökeskuskokonaisuuden aiheuttama melutaso tontin rajalla on päiväsaikaan 55 db(l Aeq ) ja yöaikaan enintään 50 db(l Aeq ). Laitoksen toiminnasta ei aiheudu tärinää. Paras käyttökelpoinen tekniikka (BAT) Energiatehokkuus Euroopan Unionissa ei ole määritelty 49,9 MW:n lämpökeskuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteita. Lämpökeskuksen toimintaa vastaavaa parasta käyttökelpoista tekniikkaa ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi tai vähentämiseksi käsitellään Suomen ympäristökeskuksen julkaisussa Paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT) 5 50 MW:n polttolaitoksissa Suomessa (Jalovaara et al., 2003, Suomen ympäristö nro 649). Lämpökeskus rakennetaan huomioiden parhaan käyttökelpoisen tekniikan periaatteet niin, että toiminnan aiheuttama ympäristön pilaantuminen voidaan ehkäistä tai sitä tehokkaasti vähentää. Uusi kuumavesikattila edustaa parasta käyttökelpoista poltintekniikkaa ja siten sen typenoksidipäästötaso on alhainen. Kattiloiden huolellisella käytön tarkkailulla ja kunnossapidolla vaikutetaan päästöihin ja energiatehokkuuteen merkittävästi. Kunnossapito seuraa ja ylläpitää laitteiden kuntoa. Laitoksen käyttö- ja kunnossapito, tuotanto ja vahinkotilanteisiin varautuminen edustavat tämän hetkistä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Energiantuotannossa energian taloudellinen ja tehokas käyttö on keskeinen toiminnan talouteen vaikuttava tekijä. Kuumavesikattiloiden hyötysuhteet 92 % (K2 ja K3) ja 94 % (K4) vastaavat erittäin hyvin pienten polttolaitosten tyypillisiä energiatehokkuusarvoja. Laitosta pyritään ajamaan parhaalla hyötysuhteella kussakin tilanteessa. Kunnossapito seuraa ja ylläpitää laitteiden kuntoa, jolloin vältetään ylösajoja, joissa energiaa kuluu muuhun kuin varsinaiseen tuotantoon.

14 14 Ympäristöjärjestelmä Lahti Energia Oy:llä on käytössä SFS ISO standardin mukainen ympäristönhallintajärjestelmä. Viimeisin ulkoinen auditointi on suoritettu marraskuussa TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutus vesistöön Lämpökeskukselta ei johdeta vesiä suoraan vesistöön. Öljynpurkupaikan alueelta sadevedet johdetaan öljynerottimen kautta jätevesiviemäriin. Laitoksella on sadevesikaivojen sulkumahdollisuus sulkumattojen avulla. Vaikutus ilmanlaatuun ja luonnonympäristöön Valtioneuvoston asetuksessa polttoaineteholtaan alle 50 megawatin energiatuotantoyksiköiden ympäristönsuojeluvaatimuksista (445/2010, PINOasetus) edellytetään, että energiantuotantoyksikkö ei yksinään saa aiheuttaa yli 20 % yli ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (480/1996) määritellystä ilmanlaadun vuorokautisesta ohjearvosta. Sopenkorven lämpökeskuksen uuden energiantuotantoyksikön eli kattilan K4 savupiipun korkeuden mitoittamiseksi vaatimuksia vastaaviksi on laadittu leviämismallilaskelmat eri piipun korkeuksille (Anttila et al., 2010). Mallinnus suoritettiin maksimipäästötarkasteluna vain typenoksidipitoisuuden osalta, sillä uudessa kattilassa käytetään polttoaineen maakaasua. Kevyttä polttoöljyä käytetään vain varapolttoaineena, joten sen vaikutus ilmanlaadun kannalta on merkityksetön. Samassa selvityksessä mallinnettiin myös koko lämpökeskuskokonaisuuden vaikutus alueen typenoksidipitoisuuteen. PINO-asetuksen vaatimus alittuu selvästi kaikilla mallinnetuilla piipun korkeuksilla jokaisen tarkastelujakson kuukautena. Selvityksen jälkeen uuden kattilan piippu on päätetty rakentaa 45 metrin korkuiseksi, joten uuden kattilan vaikutus typenoksidien ohjearvoon jää selvästi alle 10 %:iin. Sopenkorven lämpökeskuksen kokonaispäästöjen mallinnuksessa korkein typpidioksidin ohjearvoon verrannollinen vuorokausiarvo 14,7 g/m 3 (21 % ohjearvosta) oli lämpökeskuksen eteläpuolella Hennalassa. Leviämismalliselvityksen perusteella voidaan todeta, että Sopenkorven uuden kattilan toiminnasta aiheutuvat typenoksidipäästöt eivät aiheuta PINO-asetuksen ilmanlaatukriteerin ylittymistä. Sopenkorven lämpökeskuksella kokonaisuutena on vain kohtalainen vaikutus lähialueen ilmanlaatuun typpidioksidipitoisuuden osalta.

15 15 Vaikutus pohjaveteen sekä kallio- ja maaperään Melun vaikutukset Öljyn varastointi ja käyttö lämpökeskuksella suunnitellaan turvallisuustekijät huomioiden siten, että öljyä ei pääse ympäristöön. Tarvittavat suojarakenteet toteutetaan säädösten mukaisesti. Piha-alue asfaltoidaan. Öljysäiliöt ovat kaksoisvaipparakenteisia ja ne on lisäksi sijoitettu suoja-altaisiin. Laitoksen normaalitoiminta ei siten vaikuta maaperään eikä pohjaveteen. Melutaso laitosalueella ja sen välittömässä läheisyydessä ei oleellisesti lisäänny uuden kattilan käyttöönoton myötä. Melutason arvioidaan olevan lähimmässä häiriintyvässä kohteessa päiväsaikaan alle 55 db(l Aeq ) ja yöaikaan alle 50 db(l Aeq ), kun huomioidaan lämpökeskuksen meluntorjuntatoimenpiteet ja etäisyys asutukseen. Laitoksen melua aiheuttavat laitteet sijaitsevat sisätiloissa. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva liikenne on erittäin vähäistä, eikä sillä ole merkitystä alueen melutasoon. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Öljyvuotojen hallinta Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuvia mahdollisia ympäristöriskejä ovat öljyn pääsy viemäriin tai maaperään ja edelleen pohjaveteen ja tulipalo. Riskien todennäköisyys on pieni, sillä vahinkotilanteisiin varaudutaan rakenteellisin ja teknisin ratkaisuin, suoja-altaiden, hälytysautomatiikan, sammutusjärjestelmien, tarkkailun, kunnossapidon sekä toimintaohjeiden avulla. Näin ollen mahdolliset öljyvuodot rajoittuvat todennäköisesti pelkästään laitosalueelle ja sielläkin rajatulle alueelle, lähinnä vuotopaikkaan, ja siten seurausten arvioidaan olevan hyvin vähäisiä. Lämpökeskusta käytetään ja valvotaan Kymijärven voimalaitoksella sijaitsevasta kaukolämpövalvomosta. Häiriötilanteissa mittauksista saadaan hälytys valvomoon, joka hälyttää paikalle päivystäjän. Lisäksi laitoksella käydään säännöllisesti 2 3 kertaa viikossa. Lahti Energia Oy:n sertifioidussa ympäristö- ja turvallisuusjärjestelmässä on toimintaohjeistus erilaisia poikkeustilanteita varten, kuten öljyvuoto ja maakaasuvuoto. Uusissa öljyn varastointisäiliöissä on Tukesin hyväksymä ja tarkastama kaksoisvaipparakenne. Vaippojen välinen tila varustetaan vuotohälytyksellä. Lisäksi säiliöt sijoitetaan lisäsuojan antaviin katettuihin suoja-altaisiin, jotka varustetaan vuotohälyttimillä. Säiliöt varustetaan pinnankorkeusmittarilla sekä ylitäytönestimellä. Öljyn purku säiliöautosta öljysäiliöön tapahtuu henkilökunnan valvonnassa. Polttoaineputkisto lämpökeskukseen sijaitsee suojatussa kanavassa, joka on varustettu öljytunnistimella ja -hälytyksellä.

16 Laitosalue, jolla öljysäiliöautot liikkuvat, on kokonaisuudessaan asfaltoitu. Säiliöautojen purkauspaikka päällystetään öljytiiviillä asfaltilla, reunustetaan ja viemäröidään öljynerottimen kautta. Öljyn purku säiliöautosta öljysäiliöön tapahtuu Lahti Energia Oy:n käyttöhenkilön valvonnassa. Purkupaikan läheisyyteen varataan imeytysmateriaalia, lisäksi sadevesikaivot voidaan tarvittaessa peittää sulkumatolla. Purkupaikalta sadevedet johdetaan standardin SFS-EN luokan I mukaisen öljynerottimen ja sulkuventtiilillä varustetun näytteenottokaivon kautta Lahti Aqua Oy:n jätevesiviemäriin. Öljynerottimen mitoituksessa huomioidaan erottimeen tulevan veden virtaama, jotta öljypitoisia vesiä ei kulkeudu öljynerottimen ohi. Kattilahuoneessa koneikkojen alla on hälytyksellä varustetut tippakaukalot. Lisäksi öljykoneikolla ja polttimilla on öljyvuotoanturit, jotka hälyttävät ja katkaisevat öljynpumppauksen sekä pysäyttävät polttimen mahdollisen öljyvuodon sattuessa. Kattiloiden alapuolella olevissa lattiakaivoissa on standardin SFS-EN luokan II mukaiset öljynerottimet ja hälytyslaitteistot. Öljyvahingon sattuessa suljetaan viemäri käsikäyttöisellä sulkuventtiilillä, rajoitetaan vahinkoa mahdollisimman paljon ja ryhdytään puhdistustoimenpiteisiin. Käyttöhenkilökunta tarkkailee öljyä ja kemikaaleja sisältävien laitteiden toimintaa ja kuntoa viikoittaisten tarkastuskierrosten yhteydessä. Öljysäiliö, öljyputkistot sekä öljynerottimien ja -ilmaisimien toiminta tarkastetaan säännöllisesti ja tarkastukset dokumentoidaan toimintajärjestelmän mukaisesti. Henkilökunnan koulutuksella ja toimintaohjeilla taataan korkea taso onnettomuusriskien hallinnassa. 16 Tulipalo Sammutusvedet Lämpökeskuksen tulipaloriskiä vähennetään rakenteellisella palosuojauksella. Laitos varustetaan paloilmoitinlaitteistolla. Paloilmaisimien hälytys ohjautuu valvomoon, jossa on ympärivuorokautinen päivystys. Tulipalon sytyttyä hälytys menee automaattisesti hätäkeskukseen ja Kymijärven voimalaitoksen kaukolämpövalvomoon. Tulipalon sammuttamiseksi eri puolilla rakennusta on käsisammuttimia ja vesiposteja. Lämpökeskukselle laaditaan pelastussuunnitelma. Ennen liittymistä kaupungin sadevesiviemäriin asennetaan sadevesikaivoon/-putkeen venttiili tai sulkulevy, jolla voidaan onnettomuustilanteessa estää sammutusvesien pääsy alueelta. Alueen nykyistä pihan tasausta joudutaan muotoilemaan, jotta alueelle voidaan varastoida vettä onnettomuustilanteessa. Säiliöiden suoja-altaat toimivat osaltaan sammutusvesien keräilyssä, jos on kyseessä säiliöpalo. Pihan tasauksesta laaditaan erillinen yksityiskohtainen suunnitelma.

17 17 LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILEMINEN Käyttötarkkailu Päästötarkkailu Lämpökeskuksen toimintaa seurataan kaukokäyttöjärjestelmän avulla 24 tuntia vuorokaudessa Kymijärven voimalaitoksen kaukolämpövalvomosta. Valvomossa näkyvät keskeiset mittaukset ja hälytykset, kuten paineen tai lämpötilan laskeminen tietyn rajan alle, poltinhäiriöt, öljyvuodot sekä kiertovesipumpun toimintahäiriöt. Tarvittaessa valvomo hälyttää päivystäjän paikan päälle lämpökeskukseen. Lisäksi laitokselle tehdään tarkastus- ja huoltokäyntejä 2 3 kertaa viikossa. Käyttöhäiriöt tai poikkeukselliset tilanteet kirjataan sähköiseen käyttöpäiväkirjaan (Metso DNA), johon tallentuu myös häiriön kestoaika. Polttoaineiden käyttöä seurataan ja raportoidaan kuukausittain. Polttoaineiden laatua seurataan polttoaineen toimittajilta saatavien tietojen perusteella. Seurattavia suureita ovat alkuperä ja lämpöarvo, kevyen polttoöljyn osalta lisäksi rikkipitoisuus, viskositeetti ja raskasmetallit. Palamisolosuhteita seurataan jatkuvatoimisilla lämpötila- ja happimittauksilla. Mittalaitteet kalibroidaan vähintään kerran vuodessa. Lämpökeskuksen laitteistoa huolletaan määrävälein erillisen huoltoohjelman mukaisesti. Huolto-ohjelmaan kuuluvat kattilat, polttimet, savuhormit, polttoainesäiliöt ja mittalaitteet. Tehdyistä huoltotoimenpiteistä pidetään kirjaa. Maakaasukäytössä kattiloita ei tarvitse nuohota. Öljysäiliöt tarkastetaan tarkkailusuunnitelman mukaisesti ja suoja-altaat tarkastetaan vuosittain lämpökeskuksen vuosihuollon yhteydessä silmämääräisesti. Tarkastuksen kohteena ovat öljyputkiston kunto ja liitosten tiiveys, allastilan puhtaus ja öljyttömyys sekä öljyntorjuntavälineistön kunto ja riittävyys. Havaitut puutteet kirjataan tarkastuspöytäkirjaan. Öljynerotin tarkistetaan ja tyhjennetään vuosittain. Samassa yhteydessä testataan öljynerottimen pinnankorkeuden hälyttimen toimivuus. Sopenkorven kattiloiden typenoksidipäästöjen mittaukset tehdään viranomaisen vaatimusten mukaisesti. Uuden kattilan päästömittaus tehdään 12 kuukauden kuluessa kattilan käyttöönotosta. Vuositason päästöt määritellään käytettyjen polttoainemäärien ja päästökertoimien avulla. Laitoksen ympäristövaikutusten tarkkailu Lahti Energia Oy osallistuu Lahden kaupungin järjestämään ilmanlaadun yhteistarkkailuun.

18 Pohjavesivaikutuksia tarkkaillaan Sopenkorven lämpökeskuksen alueella sijaitsevasta pohjaveden havaintoputkesta kerran vuodessa otettavin näyttein. Lämpökeskuksen toiminnasta aiheutuva melutaso selvitetään kertaluonteisesti 12 kuukauden kuluessa uuden kattilan käyttöönotosta. Meluselvitys tehdään joko melumittauksin lähimmissä altistuvissa kohteissa tai äänitehomittauksien ja leviämismallilaskelmien avulla. Mittaukset uusitaan, jos valtioneuvoston asettamat (VNA 445/2010) raja-arvot ylittyvät tai toiminta muuttaa oleellisesti. 18 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty ja Lupahakemuksesta tiedottaminen Neuvottelu Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Etelä-Suomen aluehallintoviraston ympäristölupavastuualueen ja Lahden kaupungin ilmoitustauluilla. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Ympäristölupahakemukseen liittyvä neuvottelu pidettiin Neuvottelumuistio on liitetty lupahakemusasiakirjoihin. Hakemuksesta on pyydetty ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti lausunnot Lahden kaupunginhallitukselta, Lahden kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta, Lahden kaupungin terveydensuojeluviranomaiselta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Lahden tekninen ja ympäristötoimiala, terveydensuojelu toteaa saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Päästöt ilmaan ja melu eivät lausunnon antajan käsityksen mukaan aiheuta terveydellistä haittaa lähialueella tai muulloinkaan. Pohjaveden kannalta lämpökeskuksen polttoöljyn kuljetus, tankkaus ja varastointi aiheuttavat aina riskiä, jonka selvittämiseksi ja hallitsemiseksi on erityiset perusteet laitoksen sijainnista johtuen. Pohjaveden vaarantumisriski tulee hallita mahdollisimman luotettavasti.

19 Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toteaa saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Varastoitavan öljyn määrän huomattava lisääminen on pohjavedensuojelun kannalta ongelmallista. Toisaalta vanhojen säiliöiden kunto huomioon ottaen vuotojen hallinnan rakenteiden teknisen tason nosto on kohteessa välttämätöntä. Joka tapauksessa kohteessa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Vuotojen hallinnassa on sovellettava kattavasti kaksinkertaista suojaustekniikkaa sisältäen muun muassa purkupaikan rakenteet, pumppaushuoneet, öljyputkistot, viemäriputket ja öljynerotuskaivot. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi tiivistysrakenteiden ja muiden suojarakenteiden asentamisessa on käytettävä pätevää ja kokenutta urakoitsijaa sekä työn valvojan tulee olla riippumaton. Lahden seudun ympäristöpalvelut toteaa saapuneessa lausunnossa mm. seuraavaa: Lupaharkinta tulee kokonaisuudessa sijoituspaikkoineen tarkastella kuin uusi ympäristölupahakemus. Kaasuturbiinin osalta kyseessä on toiminnan muutos, kun polttoainetta haetaan muutettavaksi lentopetrolista kevyeen polttoöljyyn. Sopenkorven alue sijaitsee keskustan tuntumassa ja on tällä hetkellä kaavassa pääosin toimitila-, varasto- ja teollisuusaluetta. Alueen maankäyttö on kuitenkin tulevaisuudessa muuttumassa toimitila- ja asuntorakentamisen suuntaan. Lahden yleiskaavassa alue on merkitty selvitysalueena. Öljysäiliöiden rakenne on kuvattu sanallisesti, mutta säiliöiden, öljyntäyttöyhteyksien siirtoputkitusten rakennekuvia ja paikkoja ei ole esitetty, joten öljyn säilytyksen aiheuttamaa riskiä maaperälle ja pohjavedelle ei voi hakemuksen perusteella arvioida. Pohjavesi esiintyy kiinteistöllä 4 5 metrin syvyydellä maanpinnasta, joten polttoöljyä voi maaperään joutuessa päästä myös pohjaveteen. Näin ollen suojausratkaisuin ja lupamääräyksin pitäisi pystyä estämään myös pohjaveden pilaantumisvaara. Kun lupahakemuksen mukainen toiminta merkitsee uuden toiminnon sijoittamista alueelle, tulee tehdä myös ympäristönsuojelulain 6 :n mukainen sijoituspaikkaharkinta. Toiminnan sijoituspaikan soveltuvuutta harkittaessa on otettava huomioon toiminnan luonteen lisäksi pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä muut mahdolliset sijoituspaikat alueella. Koska voimalaitos alue sijaitsee I-luokan pohjavesialueella, pohjavesiä vaarantavien polttonesteiden varastoinnin lisäämistä alueella ei tule sallia. Lentopetrolin varastoinnin ja käytön lopettaminen alueella on pohjaveden ja maaperän pilaantumisriskin kannalta hyvä asia, mutta kokonaisuudessaan maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa aiheuttavien aineiden, nyt kevyen polttoöljyn, varastointimäärät tulisivat lisääntymään. Kaasuturbiinin käyttö lentopetrolilla tai kevyellä polttoöljyllä aiheuttaa myös maaperän ja pohjaveden pilaantumisvaaraa. Uusille kevyen polttoöljyn säiliöille ei 19

20 Muistutukset ja mielipiteet tule myöntää ympäristölupaa. Huomion arvoista on myös se, että kevyt polttoöljy tulisi olemaan vesikattiloissa ainoastaan varapolttoaine, joten sen laajamittaista varastointia I-luokan pohjavesialueella ei tule sallia. Haetun mukaiselle toiminnalle ei tule myöntää ympäristölupaa. Hakemuksen johdosta ei ole esitetty muistutuksia eikä mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus esittää vastine ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista. Lahti Energia Oy toteaa saapuneessa vastineessa mm. seuraavaa: Lahden tekninen ja ympäristötoimiala, terveydensuojelun lausunto Lahti Energia Oy suhtautuu vakavasti toimintaansa ja sen vaikutuksiin pohjavesialueella. Lahti Energia Oy on huomioinut tämän ympäristölupahakemusta jättäessä. Uusilla kaksivaippaisilla öljysäilillä korvataan vanhat yksivaippaiset öljysäiliöt ja samalla parannetaan merkittävästi pohjavedensuojelun tasoa. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto Lämpökeskuksella käytetään parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Suunnitelmat vuotojen hallinnassa käytettävästä suojaustekniikasta teetetään ulkopuolisella asiantuntijalla ja hyväksytetään etukäteen viranomaisilla. Asennuksissa käytetään pätevää ja kokenutta urakoitsijaa. Laitokselle on suunniteltu alustavasti seuraavia suojaustoimenpiteitä: Öljyn purkupaikka on kooltaan noin 4 m x 25 m, johon öljyrekka mahtuu kokonaisuudessaan. Purkupaikka pinnoitetaan ja reunustetaan öljynkestävällä asfaltilla. Öljyn täyttö-/ purkuyhteet sijoitetaan lukolliseen kaappiin. Yhteiden alapuolelle asennetaan kaukalo (noin 120 l), joka varustetaan vuotohälyttimellä. Öljyntäyttö/-purku on ohjeistettu Lahti Energia Oy:n toimintajärjestelmässä ja käyttöhenkilöstö on ohjeistettu toimimaan ohjeen mukaisesti. Täyttöpaikalta tulevat hulevedet johdetaan öljynerottimen ja toimilaitteellisella (venttiili sulkeutuu automaattisesti öljyvuodon havaitsemisen jälkeen) sulkuventtiilillä varustetun näytteenottokaivon kautta Lahti Aqua Oy:n jätevesiverkostoon. Vanhat yksivaippaiset polttoainesäiliöt (2 x 250 m 3 lentopetrolisäiliöt sekä 2 x 25 m 3 kevytpolttoöljysäiliöt) korvataan uusilla kaksivaippaisilla (ja - pohjaisilla) säiliöillä ( m 3 kevytpolttoöljysäiliöt). Lisäksi uudet säiliöt sijoitetaan lisäsuojan antaviin katettuihin suoja-altaisiin (tilavuus kattaa osan säiliön tilavuudesta). Uudistusten myötä lentopetrolin käytöstä tur- 20