HUOLTO-ORGANISAATION PERUSTAMINEN LVI- URAKOINTILIIKKEESEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTO-ORGANISAATION PERUSTAMINEN LVI- URAKOINTILIIKKEESEEN"

Transkriptio

1 Ossi Hänninen HUOLTO-ORGANISAATION PERUSTAMINEN LVI- URAKOINTILIIKKEESEEN Opinnäytetyö Talotekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Ossi Hänninen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Talotekniikan koulutusohjelma Huolto-organisaation perustaminen LVI-urakointi liikkeeseen Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella huolto-organisaation perustamista LVI-urakointiin keskittyneeseen yritykseen. Ajatus huolto-organisaation perustamisesta johtuu siitä, että yritykseltä tiedustellaan paljon LVI-huoltosuorituksia, vaikka yritys ei markkinoi eikä mainosta itseään huoltotöitä tekevänä yrityksenä. Opinnäytetyön tarkoitus ei ole tehdä valmiita laskelmia organisaation perustamista varten, vaan työ on kartoitusluontoinen. Opinnäytetyö koostuu yrityksen tilanteen analysoinnista, markkinakartoituksesta ja laskelmista. Yrityksen tämänhetkinen tilanne on analysoitu yksinkertaisilla analysointimenetelmillä. Markkinakartoitus on tehty käyttämällä jo olemassa olevaa tietoa, kuten tilastoja ja isännöitsijöiden luovuttamia tietoja taloyhtiöiden LVI-huoltokustannuksista. Markkinakartoituksessa käytetyt menetelmät ja tulokset on kuvattu opinnäytetyössä yksityiskohtaisesti. Opinnäytetyö sisältää myös rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat, liittyen huolto-organisaation perustamiseen. Tuloksista ilmeni, että huolto-organisaation perustamista kannattaa harkita vakavasti, mutta lisäselvitykset ovat tarpeen. Opinnäytetyössä esitettyjen laskelmien pohjalta on toimeksiantajayrityksen helppo ryhtyä lisäselvityksiin ja tarvittaessa tarkentaa laskelmia. Asiasanat (avainsanat) LVI-urakointi, markkinakartoitus, LVI-huolto, kannattavuuslaskenta. Sivumäärä Kieli URN 33 s. + liit. 3 s Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Arto Tasapuro

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Ossi Hänninen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Building Services The establishment of a maintenance department to an HVAC contracting company. Abstract The purpose of this thesis is to examine the establishment of a maintenance department to a company focused on HVAC contracting. The reason behind the establishment of a maintenance department is that the company receives numerous inquiries regarding HVAC maintenance services although the company is not marketing or advertising itself as a provider of such services. The purpose of the thesis is not to make complete calculations for establishing the organization, but the work is rather survey-oriented. The thesis consists of the analysis of the company's state, marketing survey and calculations. The analysis of the company's state has been conducted with simple analysis methods. The marketing survey has been made by using existing information such as statistics and information about housing companies' HVAC maintenance costs assigned by house managers. The methods and findings of the marketing survey has been described in detail in the thesis. The thesis also includes the financial statement and the profitability calculation concerning the establishment of a maintenance department. The findings expressed that the establishment of a maintenance department should be seriously considered but further clarifications are necessary. Based on the calculations expressed in the thesis, the client company can easily begin the further clarifications and accommodate the calculations if needed. Subject headings, (keywords) HVAC contracting, marketing survey, HVAC maintenance, profitability calculation Pages Language URN 33 p. + app. 3 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Arto Tasapuro

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YRITYKSEN ESITTELY TUTKIMUSKYSYMYKSET JA OLETTAMUS TUTKIMUSAIHEEN TEOREETTINEN TARKASTELU Yrityksen tilanteen analysointi SWOT-analyysi Kilpailija-analyysi Markkinatutkimus Markkinatutkimusten tyypit Kartoittava tutkimus Kuvaileva tutkimus Selittävä tutkimus Laskelmat Rahoituslaskelma Kannattavuuslaskelma Organisaation perustaminen Organisaatiorakenne Rekrytointi Kalusto TUTKIMUSMETODIT Markkinakartoitus Rahoituslaskelma Kannattavuuslaskelma TULOKSET SWOT-analyysi Kilpailija-analyysi Markkinakartoitus Laskelmat Rahoituslaskelma Kannattavuuslaskelma Organisaatiomalli Huolto-organisaation toiminta JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Nykyisen taloudellisen tilanteen ja kasvavan kilpailun johdosta, ovat myös puhtaasti LVI-urakointiin suuntautuneet yritykset ryhtyneet etsimään tukevia toimintoja liiketoiminnalleen. Tämänkaltaisessa tilanteessa ryhdytään usein pohtimaan huoltoorganisaation mahdollisuutta. Tämä on siksi järkevää, että urakointi ja huoltotoiminta ovat hyvin toisiaan tukevia toimintoja, ja usein LVI-urakointiyritys omistaa jo ennestään paljon työkaluja ja muita materiaaleja. Tämän vuoksi investointi huoltoorganisaatioon jää paljon pienemmäksi, kuin esimerkiksi uuden yrityksen perustamisessa. Opinnäytetyöni tarkoituksena on tarkastella huolto-organisaation perustamista LVIurakointiliikkeeseen. Huolto-organisaatio on siis tarkoitus perustaa olemassa olevan urakointiliikkeen itsenäiseksi toimintaosaksi. Ajatus huolto-organisaation perustamisesta johtuu siitä, että tämä yritys on tehnyt paljon huoltotöitä, vaikka niitä ei ole mainostettu eikä markkinoitu yrityksen toimesta. Opinnäytetyössäni pyrin tarkastelemaan huolto-organisaation perustamisen taloudellisia kysymyksiä, huolto-organisaation vaikutusta yrityksen toimintaan ja organisaation perustamiseen liittyviä käytännön ongelmia, kuten työvoiman rekrytointia ja kaluston hankintaa. Opinnäytetyöni tarkoitus ei ole tehdä yrityksen perustamiseen vaadittavia valmiita laskelmia, vaan tehdä kartoitusluontoiset laskelmat, joiden perusteella voidaan arvioida idean järkevyyttä, ja tarvittaessa ryhtyä lisätoimiin. Aluksi tulee yrityksen tilanne analysoida tarkasti, jotta nähdään ovatko jatkotoimenpiteet järkeviä. Yritys esitellään työn toisessa luvussa, ja yritykselle tehdään SWOT- ja kilpailija-analyysi. Analyysien tukemana opinnäytetyössäni tehdään toimeksiantajayritykselle markkinakartoitus yrityksen markkina-alueella. Markkinakartoitus suoritetaan käyttämällä jo olemassa olevaa tietoa, kuten tilastoja ja tietoja isännöintiyrityksiltä. Markkinakartoitukseen liittyvä teoria esitellään teoriaosiossa, tutkimusmetodit ja tulokset omissa osioissaan. Johtopäätöksissä esitetään päätelmät ja suositukset, jotka on tehty tutkimustulosten perusteella. Opinnäytetyössäni perehdytään myös organisaation perustamisen vaikutuksiin yrityksen rakenteeseen, sekä työvoiman ja kaluston hankintaan. Myös huolto-organisaation

6 2 päivittäisestä toiminnasta esitetään malli. Työvoiman hankinnan ja kaluston teoriaosassa esitetään eri tapoja hankkia työvoimaa tai kalustoa, sekä perehdytään myös työvoiman ja tarvittavan kaluston kustannuksiin. Opinnäytetyössäni esitellään edellä mainittujen asioiden pohjalta rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat. Laskelmat on tehty teoriaosassa esitetyn mallin perusteella, tutkimusmetoditosiossa selvitetään laskelmien osatekijät, ja tuloksissa esitetään laskelmien tulokset. Johtopäätöksissä vedetään yhteen koko tutkimus ja annetaan suositukset työn toimeksiantajalle. 2 YRITYKSEN ESITTELY Yritys on noin 15 henkeä työllistävä urakointiin keskittynyt LVI-alan yritys Etelä- Savosta. Yrityksen neljä omistajaa työskentelevät yrityksessä projektinhoito-, johto- ja tarjouslaskentatehtävissä. Tässä muodossa yritys on toiminut noin 3 vuotta, mutta yrityksen juuret ulottuvat 1970-luvun alkuun, jolloin se on perustettu. Yrityksen toiminta-alue on pääasiassa Itä-Suomi. Kohteina yrityksellä on ollut esimerkiksi asuin/liikerakennuksia, sairaaloita, julkista rakentamista sekä puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Yritys tarjoaa asennuspalveluja myös yksityishenkilöille, mutta varsinaista huolto-organisaatiota yrityksessä ei ole. Idea huolto-organisaation perustamisesta on syntynyt kysynnän vuoksi. Yrityksen asiakaslähtöinen toimintatapa on aiheuttanut sen, että yritykseltä kysytään paljon huoltotöitä, vaikka niitä ei markkinoida erikseen. Yleensä asentajan käydessä taloyhtiössä alkaa sana kiertää ja töitä löytyy asiakkaan tuttavilta. Vaikka yrityksessä ei varsinaista huolto-organisaatiota ole, tekee yksi asentaja pääasiassa pelkkiä huoltotöitä. Yrityksessä ei ole huoltotoimintaan erikoistunutta esimiestä, joten projektijohtajat joutuvat hoitamaan myös huoltotoimintaa koskevat asiat projektinjohtotöiden ohessa. Molempien asioiden hoitaminen lisää entisestään projektijohtajien työkuormaa. Yrityksen ajatuksena on, että huolto-organisaation asioita hoitamaan palkataan huoltopäällikkö. Huoltopäällikkö hoitaisi kaikki huolto-organisaation asiat kuten työntekijöiden palkkauksen, työnjohdon, työlähetteiden laatimisen ja tuntilistojen tarkistuksen.

7 3 Tämä vähentäisi huomattavasti urakointiin keskittyneiden projektijohtajien työtaakkaa. Huolto-organisaation perustaminen toisi yritykselle myös lisää varmuutta. Kun yritys toimisi kahdella eri LVI-alan sektorilla, sallisi toinen sektori pienen notkahduksen aiheuttamatta yritykselle vielä suurta haittaa. Urakointi ja huoltotoiminta tukisivat toinen toisiaan, ja resursseja voitaisiin ohjata yrityksen sisäisesti tarpeen vaatiessa.

8 3 TUTKIMUSKYSYMYKSET JA OLETTAMUS 4 Opinnäytetyöni päätutkimuskysymys on: Onko yrityksen markkina-alueelle kannattavaa perustaa pientä huoltoorganisaatiota? Alakysymykset ovat: Mikä on alueen LVI-huoltotyö markkinoiden koko? Kuinka suuren investoinnin huolto-organisaation perustaminen vaatii LVIurakointi liikkeeltä? Mikä on kannattavan liiketoiminnan vaatima liikevaihto? Miten huolto-organisaation perustaminen vaikuttaa yritykseen, ja miten huoltoorganisaatio tulisi toimimaan? Missä laajuudessa huolto-organisaation on järkevä perustaa suhteessa markkinoiden kokoon? Olettamus on kuitenkin se, että markkinoilta löytyy tilaa pienelle huoltoorganisaatiolle johtuen yrityksen nykyisten huoltopalveluiden kysynnästä.

9 4 TUTKIMUSAIHEEN TEOREETTINEN TARKASTELU Yrityksen tilanteen analysointi SWOT-analyysi SWOT-analyysi eli nelikenttäanalyysi on yksinkertainen ja yleisesti käytetty yritystoiminnan analysointimenetelmä. Lyhenne SWOT tulee englanninkielisistä sanoista Strenghts, Weaknesses, Opportunities ja Threats. SWOT-analyysissä yrityksen toimintaa tarkastellaan sekä ulkoisten että sisäisten toimintojen valossa. Sisäisiä tekijöitä, joihin yritys voi itse toiminnallaan vaikuttaa, ovat vahvuudet ja heikkoudet. Vahvuudet ovat yrityksen sisäisiä positiivisia tekijöitä, jotka auttavat yritystä menestymään ja saavuttamaan tavoitteensa. Heikkoudet taas vaikuttavat päinvastoin: ne estävät yrityksen menestymistä. Ulkoisia, yrityksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia tekijöitä ovat uhat ja mahdollisuudet. Mahdollisuuksia hyväksi käyttäen yritys voi menestyä paremmin, kun taas uhat voivat vaarantaa yrityksen menestyksen ja joskus jopa olemassaolon. (Kinkki & Lehtisalo 1999, ) SWOT-analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä (kuva 1, s. 6), jonka vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset, ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon organisaation sisäiset asiat. (Lindroos & Lohivesi, 2004.) Analyysin jälkeen on yrityksen syytä käydä läpi jokainen nelikentän ruutu. Vahvuuksia tulee vahvistaa ja käyttää entistä paremmin hyödyksi. Heikkouksia tulee pyrkiä korjaamaan ja parantamaan. Kaikkia heikkouksia ei voi poistaa, mutta niiden vaikutusta tulee pyrkiä lieventämään. Mahdollisuudet pitää hyödyntää resurssien mukaisesti ja uhkiin varautua mahdollisimman hyvin. SWOTanalyysin avulla yritys pystyy melko vaivattomasti ja nopeasti saamaan selville sekä yrityksen nykytilan että tulevaisuudessa kehittämistä tarvitsevat asiat. SWOTanalyysin suosio piilee juuri menetelmän vaivattomuudessa. (Pk-yritysten riskien hallinta, 2009.)

10 6 Myönteiset asiat Kielteiset asiat Yritys Vahvuudet Heikkoudet Ulkoinen ympäristö Mahdollisuudet Uhkat KUVA 1. SWOT-nelikenttä. (Kinkki & Lehtisalo 1999, ) Kilpailija-analyysi Yritys ei toimi markkinoilla yksin, vaan se joutuu ottamaan huomioon myös kilpailijat. Jos yritys osaa ottaa huomioon kilpailijan vastatoimet, se voi valmistautua tilanteeseen ottamalla huomioon päätöksissään kilpailijoiden tulevat toimet. Tavallisesti yrityksellä on niin paljon kilpailijoita, ettei niitä kaikkia voi ottaa huomioon vaan yrityksen on keskityttävä toimintansa kannalta tärkeimpiin kilpailijoihin. (Kinkki & Lehtisalo 1999, 86.) Ensimmäisenä yritys selvittää vakavasti otettavien kilpailijoiden määrän ja tuotteen samankaltaisuuden. Omaa ja kilpailijoiden tuotteita pyritään vertailemaan ja siten selvittämään miten ne tyydyttävät asiakkaiden tarpeita. Tuotteen ominaisuuksien lisäksi selvitetään mahdollisuuksien mukaan myös kilpailevien yritysten ominaispiirteitä. Tietolähteinä käytetään kilpailijoiden myynninedistämismateriaalia, lehtiartikkeleita, tilinpäätöstietoja jne. (Kinkki & Lehtisalo 1999, 86.) Kilpailijoista pyritään selvittämään vahvat ja heikot ominaisuudet sekä asema markkinoilla. Vahvoja ominaisuuksia ovat ne, joissa kilpailija on muita yrityksiä parempi, heikkoja ne, joissa se on muita yrityksiä heikompi. Tarkastelussa pyritään huomioimaan myös kilpailijan käyttäytyminen tulevaisuudessa, eli sen toiminnan suunnitellut päälinjaukset. Pääpiirteiltään kaikkia kilpailijoita arvioidaan samalla tavalla kuin omaa yritystä. (Kinkki & Lehtisalo 1999, 86.)

11 4.2 Markkinatutkimus 7 Nykyajan tiukassa kilpailutilanteessa ei enää pelkkä yrittäjän ammattitaito takaa yrityksen menestymistä. Yrityksen toiminnan suunnittelun peruslähtökohdat ovat markkinat ja siellä olevat asiakkaat. Yritys tarvitsee siis tietoa kilpailutilanteesta markkinoilla. Myös moni muu markkinoilla vallitseva asia on otettava huomioon. Tällaisia tietoja saadaan markkinatutkimusten ja -analyysien avulla. Uuden yrittäjän tulisi pystyä hahmottamaan toimialueensa kokonaismarkkinat ja osuuden markkinoista, minkä hän voi realistisesti katsoa saavansa itselleen. Tämän lisäksi on yrittäjän tunnettava myös kilpailijansa: heidän lukumääränsä, vahvuudet/heikkoudet, markkinaosuudet ja niin edelleen. Nykyhetken tilanteen lisäksi yrittäjällä tulisi olla myös käsitys siitä, mihin suuntaan markkinoiden eri osatekijät kehittyvät tulevaisuudessa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että tutkimustieto ei koskaan korvaa sitä näkemystä ja kokemusta mitä yrittäjällä on tai mitä yritykseen on kertynyt. Parhaimmillaan tutkimustieto täydentää ja varmistaa yrittäjän omia käsityksiä tai se tuo uusia näkemyksiä ongelmatilanteiden ratkaisuun ja yritystoiminnan suunnitteluun. (Yrityksen perustajan opas 2006, 65 66, 67.) 4.3 Markkinatutkimusten tyypit Markkinatutkimuksia voidaan tehdä erityyppisiä sekä laajuudeltaan että kestoltaan. Tutkimuksen tyyppi määräytyy paljon tutkimusotteen mukaan. Tutkimusotetta valittaessa on kiinnitettävä huomiota kahteen yksinkertaiseen periaatteeseen: onko tarkoitus tuottaa tietoa kertaluontoisesti, toistuvasti vai jatkuvasti, sekä mikä on tarvittavan tiedon tarkkuus. Tarvittavan tiedon tarkkuudesta riippuen tutkimusote on joko kartoittava, kuvaileva tai selittävä. (Lotti 2001, ) Näin ollen markkinatutkimukset voivat olla vuosia kestäviä laajoja tutkimuksia tai kertaluontoisia karkeita kartoituksia Kartoittava tutkimus Kartoittava tutkimus on vapaamuotoinen. Se perustuu jo olemassa oleviin tietoihin, kuten tilastoihin tai asiantuntijoiden haastatteluihin. (Lotti 2001, 108.) Yksinkertaisimmillaan se voi olla havaintojen tekoa yrityksen markkinaympäristöstä. Silloin, kun on kyseessä paikalliset markkinat, on yrittäjäksi aikovalla usein jo ennestään tieto va-

12 8 litsemastaan toimialasta. Tätä tietoa voidaan täydentää esimerkiksi haastattelemalla tulevia asiakkaita, tavarantoimittajia tai muita alalla toimivia henkilöitä. Apuna voidaan käyttää myös kirjallisia lähteitä, kuten ammattilehtien markkinaraportteja tai tilastoja. (Yrityksen perustajan opas 2006, 66.) Jos kysymyksessä on laajempi markkinoiden selvittäminen, eikä pelkkä yksinkertainen havainnointi riitä, voi markkinoiden selvitys osoittautua pulmalliseksi. Myös tällöin markkinoiden selvitys aloitetaan usein käyttämällä saatavilla olevaa jo valmista tietoa kuten tilastoja, valmiita tutkimuksia/selvityksiä ja väestöennusteita. Tällöin puhutaan ns. kirjoituspöytätutkimuksen tekemisestä. (Yrityksen perustajan opas 2006, 66.) Kirjoituspöytätutkimus voi olla esimerkiksi esitutkimus, jota ei ole tarkoitustakaan toistaa. Tyypillinen kirjoituspöytätutkimus on kartoitus esimerkiksi uusista vientimarkkinoista. (Lotti 2001, 108.) Kuvaileva tutkimus Jos valmista tietoa ei ole saatavilla tai sitä on riittämättömästi, joudutaan tieto hankkimaan muualta. Kuvailevassa tutkimuksessa tiedot hankitaan systemaattisesti haastattelutekniikoilla tai kohderyhmään suuntautuvalla otoksella (Lotti 2001, 108). Näin ollen tietoa voidaan hankkia esimerkiksi kyselyiden tai haastatteluiden avulla. Tietoa kerätään mielipiteistä, asenteista, asiakassuhteista, asiakastyytyväisyydestä, arvoista, brändeistä, niiden käyttäjistä ja imagoista (Lotti 2001, 108). Kun tieto kerätään markkinoilta eli kentältä, kutsutaan sitä usein kenttätutkimukseksi Selittävä tutkimus Vaativin tutkimusote on selittävä tutkimus. Selittävässä tutkimuksessa mitataan mikä vaikuttaa mihinkin ja millä tavoin. Tässä selvitetään siis useiden tekijöiden vaikutusta toisiinsa. Selittävä tutkimus on myös mahdollista tehdä kokeellisesti laboratoriossa. Selittävä ote on esimerkiksi paneelitutkimuksissa, joissa on kiinteä joukko vastaajia, joiden käyttäytymistä seurataan. Kun mittaus tehdään jatkuvana, saadaan paikallistettua tehdyt markkinoinnin toimenpiteet ja niiden vaikutukset. (Lotti 2001, )

13 4.4 Laskelmat Rahoituslaskelma Yritystoiminnan aloittamiseen ja toiminnan laajentamiseen tarvitaan aina rahaa. Rahoituslaskelman avulla suunnitellaan tai osoitetaan se, kuinka paljon esimerkiksi toiminnan laajentamiseen tarvitaan pääomaa ja kuinka se on tarkoitus järjestää. Rahoituksesta puhuttaessa tulee yleensä ensimmäisenä kyseeseen pankkilaina, jokin muu lainamuoto tai mahdollisesti erilaiset tukirahoitukset. (Suomen Uusyrityskeskukset ry, 2008.) Jos erillistä lainarahoitusta ei tarvita, ollaan toiminnan aloittamista rahoittamassa yleensä omilla säästöillä tai esimerkiksi olemassa olevilla koneilla tai työkaluilla. Tätä kutsutaan omarahoitukseksi, ja kun kyseessä on rahan sijasta koneet tai laitteet, puhutaan lisäksi apporttiomaisuudesta. Rahoitustavasta riippumatta kannattaa tarvittava rahoitus arvioida tarkasti rahoituslaskelman avulla. Samalla kannattaa määritellä tarkasti myös taloudellisen riskin suuruus, eli kuinka paljon on valmis ottamaan riskiä rahojen tai omaisuuden menettämisen osalta, joko suoraan tai takausten muodossa. Lainarahoituksen ensisijaisena myöntämisen perusteena on aina liiketoiminnan kannattavuuden arviointi, joka perustuu laskelmiin. (Suomen Uusyrityskeskukset ry, 2008.) Alla olevaan esimerkkiin on laskettu kaksivaiheisesti esimerkkiyrityksen rahoituslaskelma. Yrityksen rahoituslaskelman tekeminen aloitetaan tarvittavien investointien eli omaisuuden (käynnistämisinvestointien) ja hankintakustannusten laskemisesta. Tässä vaiheessa on tärkeä arvioida, mitkä käynnistysinvestoinnit ovat välttämättömiä liikeidean toteuttamiseen. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty esimerkkiyrityksen investointikustannusten laskelma. (Sutinen & Viklund 2004, 86.) Esimerkkiyrityksenä on käytetty palveluyritystä.

14 10 TAULUKKO 1. Esimerkkiyrityksen investointikustannukset. Investointierä Esimerkkiyritys Toimistokalusteet Toimistolaitteet: -puhelin 600 -tietokone 600 -tulostin 80 -ohjelmistot kopiokone 800 -matkapuhelin 250 Auto Investoinnit yhteensä: Toisessa vaiheessa selvitetään mahdollinen ulkopuolisen rahoituksen tarve. Taulukossa 2 on esitetty laskelma esimerkkiyrityksen ulkopuolisen rahoituksen tarpeesta. Laskelmassa on huomioitu yrittäjän omat varat, käyttöpääomavaraus ja kustannusylitysvaraus. Käyttöpääomavarauksessa huomioidaan minimissään kolmen kuukauden liiketoiminnan kuukausittaiset kulut. Kustannusylitysvaraus huomioi sen, ettei sentintarkkoja laskelmia voida tehdä, jonka takia on hyvä varata noin 30 % investoinneista kustannusylitysvaraukseen. (Sutinen & Viklund 2004, 87.) TAULUKKO 2. Esimerkkiyrityksen ulkopuolisen rahoituksen tarve. Investointierä Esimerkkiyritys Yrittäjän omat varat Investointitarve Käyttöpääomavaraus Kustannusylitysvaraus Ulkopuolisen rahoituksen tarve Yllä olevasta laskelmasta nähdään mahdollisen investoinnin suuruus ja se, kuinka paljon ulkopuolista rahoitusta on järjestettävä, jotta suunnitteilla oleva toiminta saadaan käyntiin. Rahoituksen suunnittelu Rahoituksen tarkoituksena on turvata yritystoiminnan häiriötön jatkuminen. Yrityksen tavoitteena on kannattava toiminta, joten myös rahoituksen suunnitellussa on toteutet-

15 11 tava tätä periaatetta. Rahoituksen puute ei saisi estää yritystä toteuttamasta kannattavia toimintoja, eikä rahoituksen järjestäminen saisi rasittaa liiaksi yrityksen kannattavuutta. Rahoituksen suunnittelussa on muutama keskeinen osa-alue, jotka tulee ottaa huomioon yrityksen rahoitusta suunniteltaessa. Rahoituksen suunnittelun tehtäväalueita ovat: Huolehtiminen kannattavuudesta pyrkimällä löytämään sellaisia rahoitusyhdistelmiä ja vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat kannattavien investointien toteuttaminen. Yritys tekee tällöin valintoja eri investointien ja rahanlähteiden välillä. Huolehtiminen maksuvalmiudesta niin, että yritys kykenee joka hetki selviytymään maksuvelvoitteistaan. Yrityksen tulee ennakoida tilanteet, jolloin tulevat rahavirrat eivät riitä kattamaan menoja, sekä tavat, joilla kattaa rahoitusvajeet jo ennen kuin ne ovat syntyneet. Huolehtiminen vakavaraisuudesta, jottei yritys velkaannu liikaa. Vieraan pääoman kasvaessa kasvaa samalla yrityksen rahoitusriski. Tällöin kasvaa myös yrityksen mahdollisuus joutua vaikeuksiin lainanlyhennyksien kanssa. Rahoituksen suunnittelun tarkoitus on huolehtia taloudellisuudesta. Yrityksen toimintaa pyritään turvaamaan sijoittamalla pääomaresursseja yrityksen kannalta välttämättömiin tai muuten mahdollisimman tuottaviin kohteisiin. Pääoman turhaa sitoutumista pyritään välttämään. (Kinkki & Lehtisalo 1999, ) Oman pääoman ehtoinen rahoitus Yrityksen omistaja tai omistajat sijoittavat yritykseen varoja omana pääomana. Yrityksen kannalta oma pääoma on sijoitettu yhtiöön määräämättömäksi ajaksi, jolloin sillä ei ole mitään tiettyä takaisinmaksuaikaa, eikä myöskään tiettyä määrättyä käyttötarkoitusta. Yrityksen kannalta etuna on sijoituksen pitkäikäisyys ja se, että omalle pääomalle maksettavat voitto-osuudet ovat riippuvaisia yrityksen tuloksesta. Huonoina vuosina omalle pääomalle ei näin ollen tarvitse välttämättä maksaa voitto-osuuksia lainkaan. Omistajat toivovat saavansa sijoittamalleen pääomalle tuottoa, jota he voivat saada voitonmaksuina, lisäosakkeina osakeantien yhteydessä ja myyntivoittoina osakkeitaan

16 12 tai yhtiöosuuksiaan myydessään. Osakkeiden tai yhtiöosuuksien vaihtaessa omistajaa yhtiö ei saa uutta pääomaa, vaan uusi ja vanha omistaja käyvät kauppaa keskenään. Omistajanvaihdos ei siten vie pääomaa yritykseltä, mutta ei myöskään lisää sitä. Omistajien voitonjakolaskelmat perustuvat virallisiin tuloslaskelmiin. Mikäli yritys ei menesty, omistaja saattaa jäädä kokonaan ilman tuottoa tai menettää sijoituksensa yrityksen konkurssissa. Yrityksen toiminnasta aiheutuvat riskit kohdistuvat varsin voimakkaasti oman pääoman sijoittajiin heidän asemasta johtuen. Toimintansa aikana voi yritys pyrkiä hankkimaan lisää omaa pääomaa. Yksityisyrityksen ainoa keino on se, että omistaja sijoittaa itse yritykseensä lisää pääomaa. Avoimessa - ja kommandiittiyhtiössä yhtiömiehet sijoittavat itse tai etsivät lisää yhtiömiehiä, jotka ovat valmiita sijoittamaan yhtiöön omaa pääomaa. Osakeyhtiössä järjestetään osakeanti, jolloin vanhat osakkaat tai ulkopuoliset halukkaat voivat lunastaa maksua vastaan itselleen yhtiön uusia osakkeita. Oma pääoma lisää yrityksen vakavaraisuutta ja siten myös sen luottokelpoisuutta. Mitä enemmän yrityksellä on omaa pääomaa, sitä enemmän sillä on takuita muille sidosryhmille siitä, että ne saavat oman osansa vaikeina aikoina. Mikäli yrityksellä on paljon omaa pääomaa, myös lainanantajat ovat todennäköisemmin valmiita sijoittamaan yritykseen. Oma pääoma lisää yrityksen kasvumahdollisuuksia suoraan ja välillisesti kasvattamalla vieraan pääoman saannin mahdollisuutta. Oman pääoman etuna on myös se, ettei siitä aiheudu kiinteitä voitonjakomaksuja, koska jaettava määrä riippuu yrityksen tuloksesta. (Kinkki & Lehtisalo 1999, ) Vieras rahoitus Mikäli yrityksen tulorahoitus ei riitä eikä omaa pääomaa ei ole saatavilla, on yrityksen turvauduttava vieraaseen pääomaan. Vieras pääoma on yrityksen käytössä määräajan, ja sen käytöstä maksettava korvaus eli korko on etukäteen sovittu. Vieras pääoma jaetaan takaisinmaksuajan perusteella kahteen osaan: lyhytaikaiseen - ja pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kirjanpitolain mukaan luotto on lyhytaikainen, kun se maksetaan takaisin vuoden kuluessa tarkasteluhetkestä. Muussa tapauksessa luotto on pitkäaikainen.

17 13 Lyhtyaikaista vierasta pääomaa ovat esimerkiksi vekselivelat, ostovelat ja sekkitililuotot. Yritys voi siis saada luottoa joko rahana tai tavarana. Lyhytaikaisen vieraan pääoman etuna yrityksen kannalta on sen joustavuus ja saatavuus muita rahoitusmuotoja helpommin ja nopeammin. Haittapuolena ovat kustannukset. Se on usein varsin kallista pääomaa verrattuna muihin rahoitusvaihtoehtoihin. Lyhytaikaisella vieraalla pääomalla rahoitetaan tyypillisesti vain lyhytaikaisia menoja. Pitkäaikaisen vieraan pääoman muotoja ovat erilaiset lainat, joiden maksuajat vaihtelevat vuosista vuosikymmeniin. Pitkäaikaisia luottoja käytetään pääasiassa pitkävaikutteisten hankintojen maksamiseen, kuten suuret kone-, laite- tai toimilaitehankinnat. Lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan verrattuna pitkäaikainen vieras pääoma on hankalampaa järjestää. Vieraan pääoman rahoittajat vaativat yritykseltä yleensä vakuuksia lainan takaisinmaksamisesta. Tällöin lainanantaja pyrkii turvaamaan saamisensa sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksellä on vaikeuksia selviytyä maksuvelvoitteistaan. Takauksia ovat esimerkiksi henkilötakaukset, pantit ja kiinnitykset. Vieraan pääoman heikkoutena on nimenomaan se, että lyhennykset on maksettava huonoinakin aikoina määräajassa, tai toiminta saatetaan joutua lopettamaan kokonaan. (Kinkki & Lehtisalo 1999, ) Kannattavuuslaskelma Koska yritykset ovat aina yksilöllisiä, ei niiden kannattavuuden arviointiin ole yhtä autuaaksi tekevää muottia. Etenkin kustannusrakenteen ja varaston sitoman pääoman osalta laskelmien tekoon on perehdyttävä huolellisesti aina tapauskohtaisesti. Poikkeavuuksia kustannusrakenteissa hyvin samannäköistenkin yritysten välillä aiheuttavat esimerkiksi toimiala, yrityksen maantieteellinen sijainti, yrityksen koko, rahoitusrakenne ja liikeidea. (Sutinen & Viklund 2004, 85.) Kannattavuuslaskelman perusvaiheet Kannattavuuslaskelman perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan realistinen arvio siitä, kuinka paljon perustettavan yrityksen on saatava myyntiä aikaiseksi vuositasolla, että se pystyy selviytymään menoistaan ja tuottaa yrittäjälle riittävän toimeentulon.

18 14 Laskennan tavoite on siis myynnin vuotuisen minimitason, kriittisen pisteen selvittäminen. Kannattavuuslaskelman perusvaiheet esitellään seuraavassa esimerkin kautta. Esimerkki esittelee palveluyrityksen laskelman eri vaiheineen. Laskelmat on tehtävä tarkasti ja huolellisesti sekä ennen minkäänlaisten johtopäätösten tekemistä on varmistuttava, että kaikki vaikuttavat osatekijät on otettu huomioon. (Sutinen & Viklund 2004, 85.) Vaihe 1: Liiketoiminnasta aiheutuvat kuukausikohtaiset kulut Vaiheessa yksi lasketaan liiketoiminnasta aiheutuvat kuukausittaiset kustannukset. Kustannukset voidaan jakaa kahteen osaan. Kiinteät kustannukset ovat kustannuksia, jotka pysyvät samoina yrityksen toimintasuhteen vaihteluista huolimatta. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi vuokrat, korot sekä vakuutukset. Muuttuvat kustannukset ovat kustannuksia, joiden yhteismäärä on riippuvainen toimintasuhteesta. Esimerkiksi ajokilometrit ovat muuttuvia kustannuksia, sillä niiden määrä vaihtelee suuresti kuukausittain. (Jyrkkiö & Riistama 2000, ) Alla olevassa taulukossa 3 on esitetty esimerkkiyrityksen kuukausikohtaisten kustannusten laskenta. TAULUKKO 3. Esimerkkiyrityksen kuukausikohtaiset kulut. Investointierä Esimerkkiyritys Vuokra 600 Palkat sivukulut Puhelinkulut 80 Posti 100 Matkakulut 150 Markkinointikulut 700 Kirjanpito 200 Edustus 100 Yhteensä Vaihe 2: Selvitetään myynnin kriittinen piste Yrityksen kriittisellä pisteellä tarkoitetaan sitä myyntiä, jolla katetuottoa kertyy juuri kiinteiden kustannusten verran eli tulos on ±0 (Jyrkkiö & Riistama 2000, 21 22). Myynnin kriittisen pisteen laskemiseen käytetään yrityksen kirjanpidossa käytettyä standardoitua tuloslaskelmaa (taulukko 4).

19 15 TAULUKKO 4. Standardoitu tuloslaskelma. (Sutinen & Viklund 2004, 88.) Myyntituotot - myynnin oikaisuerät = Liikevaihto - muuttuvat kustannukset = Katetuotto - kiinteät kustannukset = Käyttökate - poistot = Liikevoitto, tappio - korot, verot, rahoituserät = Tulos (voitto, tappio) Myynnin kriittinen piste lasketaan tuloslaskelmasta johdetulla mallilla. Mallissa tuloslaskelman kaavio käännetään ylösalasin. Kun voitto asetetaan nollaksi, saadaan myynnin tarve laskettua käänteisessä järjestyksessä. (Sutinen & Viklund 2004, 88.) Esimerkkiyrityksen kriittinen piste on laskettu taulukossa 5, johon tarvittavat luvut on johdettu rahoituslaskelmasta sekä kuukausikohtaisten kulujen laskelmasta. TAULUKKO 5. Esimerkkiyrityksen kriittisen pisteen laskenta vuositasolla. Tulos +/- 0 + vuosipoistot, lainojen lyhennysten mukaisina (esim. 25 % e:stä) = Rahoitustulostarve korot ( 4% e:stä) verot + - =Käyttökatetarve toiminnan kiinteät kustannukset (12x 6139e) =Katetuottotarve muuttuvat kulut + - =Myynnin kriittinen piste (ennen alv) Koska esimerkkiyritys on palveluyritys ja palveluyrityksellä ei ole varsinaisia muuttuvia kustannuksia (ei ostoja, ei raaka-aineita), on katetuottotarve = myynnin vuotuinen minimitaso ilman arvonlisäveroa. Arvolisäveron vaikutuksesta saadaan riittävän tarkka arvio kertomalla katetuottotarve luvulla 1,22. (Sutinen & Viklund 2004, 89.)

20 4.5 Organisaation perustaminen Organisaatiorakenne Organisaatiorakenne kuvaa organisaation muodollisia vastuu- ja valtasuhteita ja kunkin hierarkkisen tason sisäistä työnjakoa. Valta- ja vastuusuhteet osoittavat kenelle kukin työntekijä on raportointivelvollinen ja kuinka monta alaista esimiehillä on. Organisaatiorakenne on usein visualisoitu organisaatiokaavioksi, mutta se voi olla myös kaaviota monimutkaisempi. (Peltonen 2007, 33.) Kun yrityksen organisaatiorakenne on sekoitus kahta tai useampaa organisaatiotyyppiä, puhutaan usein hybridirakenteesta. Hybridirakenteet ovat perin yleisiä, sillä käytännön yritysmaailmassa rakennemallit ilmenevät harvoin täysin puhtaassa muodossa. On yleistä, että hybridimallissa sekoittuu pienyritysrakenne ja toimintorakenne. Pienyritysrakenne on yksinkertaisin organisaatiorakenne, jossa johtaja osallistuu tiiviisti suorittavaan työhön. Tässä organisaatiomuodossa ei ole juurikaan hierarkkista rakennetta johtaja-yrittäjän käyttäessä työpanoksensa tasaisesti eri tehtäviin, ja vain osittain muodolliseen johtamistyöhön. Pienyritysrakenteessa ei myöskään ole tehty selkeää työnjakoa eri yksilöiden tai ryhmien välillä, vaan jokainen työntekijä osallistuu tarpeen mukaan erilaisiin toimintoihin. (Peltonen 2007, 33.) Toimintorakenteessa johdon alaisuudessa toimii eri tehtäväalueilla erikoistuneita toimintoja eli funktioita. Nämä voivat olla esimerkiksi markkinointi, tuotanto, taloushallinto ja tuotekehitys. Kukin toiminto keskittyy omaan erikoisalaansa ja funktion henkilöstö on usein erikoistunut juuri kyseisen toiminnon keskeisiin kysymyksiin. Työnjako ja erikoistuminen perustuvat ajatukseen, jonka mukaan on tehokkaampaa perehtyä vain yhteen toimintoon kuin opetella koko prosessi alusta loppuun. Johdon tehtävänä on valvoa funktioiden toimintaa ja varmistaa koko organisaation tasapainoinen toiminta. Ylin johto on vastuussa koko organisaatiosta, minkä vuoksi sillä on valta tehdä koko organisaatiota koskevia päätöksiä. (Peltonen 2007, 34.)

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA

ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA ALUSTAVA LIIKETOIMINTASUUNNITELMA 1 Alustavan liiketoimintasuunnitelman tarkoituksena on jäsentää ja selventää aiotun yritystoiminnan kannattavuutta ja menestymisen mahdollisuuksia. Liiketoimintasuunnitelma

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma vuosille

Liiketoimintasuunnitelma vuosille Liiketoimintasuunnitelma vuosille Yrityskonsultointi JonesCon 2 TAUSTATIEDOT Laatija: Yrityksen nimi: Yrityksen toimiala: Perustajat: Suunnitelman aikaväli: Salassapito: Viimeisimmän version paikka ja

Lisätiedot

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin.

Ajatuksia hinnoittelusta. Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Ajatuksia hinnoittelusta Hinta on silloin oikea, kun asiakas itkee ja ostaa, mutta ostaa kuitenkin. Hinnoittelu Yritystoiminnan tavoitteena on aina kannattava liiketoiminta ja asiakastyytyväisyys. Hinta

Lisätiedot

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu Alustava liiketoimintasuunnitelma Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu 15.1.2013/LTPT1013 22.4.2013/EO1213 HM Miksi alustava LTS? Jäsennetään ja selvennetään aiotun yritystoiminnan kannattavuutta

Lisätiedot

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen

Vahvuudet: Mitä on tiiminne osaaminen suhteessa valitsemaanne yritykseen perusteluineen KILPAILUTEHTÄVÄ: YRITTÄJYYS A1: Case yritys Joukkue valitsee case yrityksen annetuista oikeista yrityksistä saamansa pohjatiedon perusteella. Joukkue perustelee valintansa joukkueensa vahvuuksilla/osaamisella

Lisätiedot

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS

Financial Statement Scorecard as a Tool for Small Business Management 1 LIIKEVAIHTO / TUOTTEIDEN ARVONLISÄVEROTON MYYNTI ASIAKASULOTTUVUUS YRITYKSEN MAKSUKYKY JA STRATEGINEN JOHTAMINEN HELSINKI 29.1.2010 OTM, KTM MIKKO HAKOLA 1 TULOSLASKELMAPERUSTEINEN MITTARISTO JOHDON KONTROLLITYÖVÄLINEESTÄ Financial Statement Scorecard as a Tool for Small

Lisätiedot

TULOSLASKELMAN RAKENNE

TULOSLASKELMAN RAKENNE TULOSLASKELMAN RAKENNE Liiketoiminnan tuotot Toiminnan kulut Liikevoitto VÄHENNETÄÄN Liikevaihdon ansaintaan liittyvät kulut Rahoituserät Satunnaiset erät Tilinpäätösjärjestelyt Tilikauden voitto Verot

Lisätiedot

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008

Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma. Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Liikeidea, liiketoimintasuunnitelma Yritystoiminta 3 op Timo Pihlajamäki / Jamk / 2008 Perustamisprosessi Liikeidea Liiketoiminnan suunnittelu Yrityksen perustaminen Kasvu / kuihtuminen Tuottava liiketoiminta

Lisätiedot

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita.

SALON RAUTA OY. Yritys valmistaa metallisia portaita ja portteja sekä ruostumattomasta teräksestä mm. postilaatikoita. SALON RAUTA OY Salon Rauta Oy:n perustivat 1.9.1998 Antti ja Timo Salo. Antti Salo toimii yrityksessä toimitusjohtajana sekä talousjohtajana ja Timo Salo hallituksen puheenjohtajana sekä myyntijohtajana.

Lisätiedot

Maatilan rahoituksen suunnittelu

Maatilan rahoituksen suunnittelu Maatilan rahoituksen suunnittelu Investoijalle 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aloita suunnittelu ajoissa Laita laskelmien pohjaksi realistiset pohjatiedot Toimita verotiedot rahoittajalle analysoitavaksi Mieti

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Osa 1 (25.9.2015) Tuloslaskelman ja taseen lukutaito sekä taloushallinnon terminologiaa Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Oppitunnin sisältö Tuloslaskelma Mikä on tuloslaskelma?

Lisätiedot

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi

Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi Avainluvut-malli ja taloudellinen analysointi 2012 Leena Kinanen Vaadi Palvelua Anna palautetta Tuloksiin tilinpidolla Malliyritys Oy 1000 Tilikausi 2009 2010 10/2011 Maksuvalmius 2009 2010 10/2011 Toiminnan

Lisätiedot

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1

Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät. 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 Opetusapteekkiharjoittelun taloustehtävät 12.11.2013 Esittäjän nimi 1 ESIMERKKI APTEEKIN TULOSLASKELMASTA APTEEKIN TULOSLASKELMA Liikevaihto 3 512 895 Kelan ostokertapalkkiot 34 563 Muut tuotot 27 156

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

YRITYKSEN PERUSTAMINEN

YRITYKSEN PERUSTAMINEN YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yrityksen perustamisen lähtökohta Yhtiömuodot Suojaus Talouden hoitaminen, rahoitus, kirjanpito Lainsäädäntö, verotus Hankinta, tuotanto ja markkinointi (tuotekehitys) Henkilöstön

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011

Yrityskaupan rahoitus. Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Yrityskaupan rahoitus Asiakasvastuullinen johtaja Mikko Harju 01.11.2011 Rahoituksen lähtökohdat Yrityksen rahoitusmuodot ovat oma pääoma, vieras pääoma ja tulorahoitus. Aloittavalla yrittäjällä on pääasiassa

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Rahoitusta yritystoiminnan

Rahoitusta yritystoiminnan Rahoitusta yritystoiminnan alkuun Finnverasta rahoitusta yritystoiminnan käynnistämiseen Suunnitteletko yrityksen perustamista? Hyvä liikeidea, yrittäjävalmiudet ja huolellinen suunnittelu auttavat liiketoiminnan

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä

LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045. Yhteenveto suunnitelman tekemisestä LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN LAATIMINEN EE045 Yhteenveto suunnitelman tekemisestä Liiketoimintasuunnitelman merkitys pakotta miettimään liikeideaa järjestelmällisesti ja varmistamaan, että markkinapotentiaali

Lisätiedot

A1: Alustavan liiketoimintakuvauksen arviointi Aikaa 2h A1 + B1 + esittely 4 min

A1: Alustavan liiketoimintakuvauksen arviointi Aikaa 2h A1 + B1 + esittely 4 min A1: Alustavan liiketoimintakuvauksen arviointi Aikaa 2h A1 + B1 + esittely 4 min Joukkue tutustuu annettuihin liiketoimintakuvauksiin ja valitsee yhden, josta lähtee kehittämään uuden oman yrityksen liikeidean.

Lisätiedot

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030

Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 2012-2030 Juuan kunta Vesihuoltolaitos JUUAN KUNNAN VESIHUOLTOLAITOKSEN LIIKETALOUDELLINEN ENNUSTE 212-23 Juuan kunnan vesihuoltolaitokselle on laadittu liiketaloudellinen analyysi ja kehitysennuste vuoteen 23 saakka.

Lisätiedot

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT

PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT PUUTARHAHARJOITTELURAPORTIN TALOUSLASKELMAT Ohjeet perustuvat kululajikohtaiseen tuloslaskelmaan. Lisätietoja tuloslaskelmien ja taseiden esittämisestä löydät esim. http://ktm.elinar.fi/ktm/fin/kirjanpi.nsf/0/ecd13ea878482b8bc22567da002d67f2/$file/tpyleis.pdf

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov

TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov LIITE 1 1 (11) TYÖPAIKKAOHJAAJAKSI VALMENTAUTUMINEN 2ov Tavoitteet ja keskeiset sisällöt, kiitettävä taso Opiskelija on tunnettava oman alansa perustutkinnon opetussuunnitelma ja kansalliset näyttöaineistot,

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 %

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2010 30.6.2011 Q1 tulos, voitto ennen veroja laski 10,5 % SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta:

Lisätiedot

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 %

Liikevaihto 4 179 5 607-25,47 % Liikevoitto 278 170 63,53 % Voitto ennen veroja 413 156 164,74 % Tilikauden tulos 305 162 88,27 % SAV Rahoitus Oyj OSAVUOSIKATSAUS TIEDOTE 1.7. 31.12.2008 osavuosikatsaus (tilintarkastamaton).n osakekohtainen tulos kasvoi 100 % Välitilinpäätös lyhyesti: Voitto ennen veroja oli 413 tuhatta euroa (ed.

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015

Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 Julkaistu: 2015-09-10 14:10:49 CEST Yhtiötiedote Tilinpäätöstiedote 1.7.2014-30.6.2015 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.7.2014 30.6.2015 (tilintarkastamaton) Keskeiset tilinpäätös tunnusluvut (t ): Liikevaihto 2 329

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy

Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta. Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Sosiaali- ja terveysalan yrityskaupat teknologianäkökulmasta Satu Ahlman Myyntijohtaja AWD Oy Satu Ahlman Ahlman & Wuorinen Development AWD Oy:n myyntijohtaja ja osakas, toimitusjohtajana ja toisena osakkaana

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS

LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS LIIKETOIMINTASUUNNITELMA YRITYKSEN NIMI PÄIVÄYS YT2 ALOITTAVAN YRITYKSEN LIIKETOIMINTASUUNNITELMA LITE Tämä työkirja on tarkoitettu yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille ja soveltuu parhaiten

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com

Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin. Reijo Käki www.reijokaki.com Kokonaisvaltaista tilanpitoa - kannattavasti eteenpäin Reijo Käki www.reijokaki.com 1. PÄIVÄ I Voitto ja arvopohjainen päätöksenteko? II Kassavirta ja katetuotto III Heikot lenkit IV Marginaalituottavuus

Lisätiedot

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat

www.tulosakatemia.fi Toivo Koski Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Liiketoiminnan käynnistäminen, liiketoiminnan suunnittelu ja taloudelliset laskelmat Jäljempänä esitetty vaiheistettu konsultoinnin sisältökuvaus sopii mm. uuden liiketoiminnan käynnistämiseen (kaupallistamiseen),

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto

KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA. 1. Johdanto 1 KEMIJÄRVEN TILALIIKELAITOS TOIMINTASUUNNITELMA 1. Johdanto Liikelaitoksen tehtävänä on vastata kaupungin omistuksessa tai hallinnassa olevista toimitiloista ja yritystiloista ja niihin välittömästi liittyvistä

Lisätiedot

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta

Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Ajankohtaista konetyöaloilla Taustainformaatiota konetyöaloilta Lehdistötilaisuus 16.10.2014 Joensuu Koneyrittäjien liitto Liittokokous 17.-18.10.2015 1 PUUNKORJUU 2 Taustaa Puunkorjuupalveluiden kysyntä

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista %

Menot (oikaistut) / Tulot (oikaistut) x 100 = Suorat rahamenot tuloista % Veroilmoituksesta laskettavat tunnusluvut Heikki Ollikainen, ProAgria Oulu Nopea tuloksen analysointi on mahdollista tehdä laskelmalla veroilmoituksesta muutamia yksinkertaisia tunnuslukuja, joiden perusteella

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

10 Liiketaloudellisia algoritmeja

10 Liiketaloudellisia algoritmeja 218 Liiketaloudellisia algoritmeja 10 Liiketaloudellisia algoritmeja Tämä luku sisältää liiketaloudellisia laskelmia. Aiheita voi hyödyntää vaikkapa liiketalouden opetuksessa. 10.1 Investointien kannattavuuden

Lisätiedot

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014

Pankki yritysten kumppanina. Kari Kolomainen 31.3.2014 Pankki yritysten kumppanina Kari Kolomainen 31.3.2014 Nordea haluaa olla mukana tukemassa yritysten kasvua Nordean tavoitteena on olla vahva eurooppalainen pankki. Vahvuus syntyy hyvästä kannattavuudesta,

Lisätiedot

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015

Ahlstrom. Tammi-syyskuu 2015. Marco Levi toimitusjohtaja. Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.10.2015 Ahlstrom Tammi-syyskuu 215 Marco Levi toimitusjohtaja Sakari Ahdekivi talousjohtaja 28.1.215 Sisältö Heinä-syyskuu 215 Liiketoiminta-aluekatsaus Taloudelliset luvut Tulevaisuuden näkymät Sivu 2 Heinä-syyskuu

Lisätiedot

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma

YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI. 12.5.2015 Juha Kiviluoma YRITYSRAHOITUSPALVELUT LIEDON SÄÄSTÖPANKKI 12.5.2015 Juha Kiviluoma LIEDON SÄÄSTÖPANKKI LYHYESTI Perustettu 2.9.1895 Yksi 25 itsenäisestä säästöpankista Taseella mitattuna Suomen toiseksi suurin säästöpankki

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS

Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS Konsernin laaja tuloslaskelma, IFRS tuhatta euroa 1.1.-31.12.2010 1.1.-31.12.2009 Liikevaihto 9 862 6 920 Liiketoiminnan muut tuotot 4 3 Aineiden ja tarvikkeiden käyttö ( ) -557-508 Työsuhde-etuuksista

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma Kysymykset Kakkosvaihde

Liiketoimintasuunnitelma Kysymykset Kakkosvaihde Liiketoimintasuunnitelma Kysymykset Kakkosvaihde Keski-Pohjanmaan Uusyrityskeskus FIRMAXI 26.6.2009 1 1 Perustiedot 1.1 Liikeidea Onko liikeidea kehittynyt suunnitelmien mukaan? Onko tullut uusia liikeidoita?

Lisätiedot

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%)

Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäisen korkokannan menetelmä Selvitetään korkokanta, jolla investoinnin nykyarvo on nolla eli tuottojen ja kustannusten nykyarvot ovat yhtä suuret (=investoinnin tuotto-%) Sisäinen korkokanta määritellään

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2011 30.6.2012 Q1 tulos positiivinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Harri Kalliokosken kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA.

KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. KEHITÄMME JA TUOTAMME INNOVATIIVISIA HENKILÖSTÖ- RATKAISUJA, JOTKA AUTTAVAT ASIAKKAITAMME SAAVUTTAMAAN TAVOITTEENSA. 2 Talous, työelämä ja markkinat muuttuvat nopeammin kuin koskaan. Pääoma ja teknologia

Lisätiedot

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen

Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut. Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi. KHT Antti Ollikainen Kasvuun ohjaavat neuvontapalvelut Deloitten menetelmä kasvun tukemiseksi KHT Antti Ollikainen 23.9.2010 Johdanto: miksi yrityksen pitäisi kasvaa? Suuremmalla yrityksellä on helpompaa esimerkiksi näistä

Lisätiedot

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen

KONE Oyj (Konserni) Kassakriisin tunnistaminen pana KONE Oyj (Konserni) 1.3.213 P - Analyzer Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 Kassakriisin tunnistaminen 51151 1 2 3 4 5 Kumulatiivinen käyttökate 623 2 1 254 1 2

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana. Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Aluejohtaja Juha Ketola 6.3.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana Finnveran rahoitus yrityskaupoissa Yrityskaupan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma

PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma PK-yritysten kansainvälistysmisohjelma Mitä? 2 Valtakunnallinen pk-yritysten kansainvälistymisvalmiuksien arviointi- ja kehittämisohjelma Yritys-, tuote- ja maakohtaisesti suoritettava asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013

Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi. 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 Ennätykset uusiksi 11. heinäkuuta 2013 Osavuosikatsaus 1.4. 30.6.2013 [tilintarkastamaton] Ennätykset uusiksi Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 30%

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 5 435 6 296 6 161 6 159 6 56 Myyntikate 3 442 3 558 4 314 3 842 3 722 Käyttökate 2 292 2 271 3 8 2 525 2

Lisätiedot

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001

Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV. TULOSLASKELMA Milj.e 1-3/2002 1-3/2001 2001 KEMIRAKONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. Täytetty 2.4.2001 kl 9.30 JV TULOSLASKELMA Milj.e 13/2002 13/2001 2001 Liikevaihto 656,3 651,4 2 454,4 Osuus osakkuusyritysten tuloksista 0,4 2,6 0,4 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013

Pääomasijoitukset. Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Pääomasijoitukset Matkailuyritysten rahoitus- yritystilaisuudet 29.12.-03.12.2013 Kalle Lumio Toimitusjohtaja Nordia Management Oy puh. 040 737 1559 kalle.lumio@nordiamanagement.fi 0 Mitä pääomasijoittaminen

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja tuottaa tietoliikennepalveluita Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien

Lisätiedot

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen

SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen Yhtiötiedote SAV-Rahoitus konsernin tilikauden 1.7.2012 30.6.2013 Q1 tulos niukasti tappiollinen SAV Rahoitus Oyj:n toimitusjohtajan Janne Heusalan kommentit ensimmäisen kvartaalin tuloksesta: SAV-Rahoitus

Lisätiedot

Helsinki, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Loimaa, Vaasa, Iisalmi, Oulu

Helsinki, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Loimaa, Vaasa, Iisalmi, Oulu 1 TAITAJA 2014 YRITTÄJYYS Semifinaali, paikkakuntaxxx Osoite:XXX Lajin semifinaalivastaavat: paikallinen koordinaattori Tuomarit: XXX XXX XXX Paikkakunnat: Helsinki, Espoo, Tampere, Lappeenranta, Loimaa,

Lisätiedot

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN

OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN OHJE LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TÄYTTÄMISEEN Liiketoimintasuunnitelman laatimisesta yleisesti 1. Yritysidea 2. Tuotteet ja/tai palvelut 3. Asiakashankinta ja markkinoiden selvittäminen 3.1 Asiakkaat (kohderyhmä)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 30.6.2014 [tilintarkastamaton] Monipuolisempia rahoituspalveluita Toisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 24.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 5.1m (EUR 4.1m /20)

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton]

Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2014 [tilintarkastamaton] Uusia aluevaltauksia Ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto+korkotuotot nousivat 18.6% edellisvuodesta ja olivat EUR 4.7m (EUR 3.9m Q1/20). Ensimmäisen

Lisätiedot

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS

YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS YRITYKSEN ARVONMÄÄRITYS ARVONMÄÄRITYSTILANTEITA 1. Luovutushinnan määrittäminen kauppa ulkopuolisen kanssa kauppa läheisten kanssa lahjan luonteiset kaupan lahjoitukset omien osakkeiden lunastus avioero-ositukset

Lisätiedot

Oy Yritys Ab ( Osasto TEK (10) ) 1.1.2010-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) BUD - 1 - edelliset vuodet,bud ja ennuste, 6.4.2012

Oy Yritys Ab ( Osasto TEK (10) ) 1.1.2010-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) BUD - 1 - edelliset vuodet,bud ja ennuste, 6.4.2012 Oy Yritys Ab ( Osasto TEK (10) ) 1.1.2010-31.12.2010 BUD - 1 - edelliset vuodet,bud ja ennuste, 6.4.2012 9000 9000 8000 8000 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 01121314151617181910

Lisätiedot

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN

WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN WULFF-YHTIÖT OYJ OSAVUOSIKATSAUS 12.8.2009, KLO 11.15 KORJAUS WULFF-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUKSEN 1.1. - 30.6.2009 TIETOIHIN Pörssille 11.8.2009 annetussa tiedotteessa oli toisen neljänneksen osakekohtainen

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19

Yritys 1 Oy FI00000001 2013-08-19 Yritys 1 Oy FI1 213-8-19 Sisällysluettelo Sisällysluettelo Johdanto...4 Yritysvertailun yhteenveto... 5 Toiminnan laajuus...6 Markkinaosuus...7 Liikevaihto... 8 Jalostusarvo... 9 Liikevoitto... 1 Oma

Lisätiedot

KONSERNIN ULKOINEN MYYNTI. Ympyrä 1= kuluva tilikausi; Ympyrä 2 = edellinen tilikausi TALGRAF

KONSERNIN ULKOINEN MYYNTI. Ympyrä 1= kuluva tilikausi; Ympyrä 2 = edellinen tilikausi TALGRAF KONSERNI ( 0410 KUM TOT. ) Konserniraportti, 13.8.2009 KONSERNIN ULKOINEN MYYNTI Ympyrä 1= kuluva tilikausi; Ympyrä 2 = edellinen tilikausi KONSERNI TULOS - HUHTIKUU 2010 Oy Yritys 1 Ab Oy Yritys 2 Ab

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5)

P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) P-K:N KIRJAPAINO -KONSERNI PÖRSSITIEDOTE 12.3.04 klo 15.30 1(5) TILINPÄÄTÖSTIEDOTE TILIKAUDELTA 1.1.-31.12.2003 Konsernin liikevaihto oli 56,1 milj., jossa kasvua edelliseen vuoteen 7,1 milj. (14,4 %).

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

Taloudelliset laskelmat

Taloudelliset laskelmat Taloudelliset laskelmat Pielisen Tietoverkko Juuka 31.3.214 LUONNOS LASKENTAOLETUKSET 31.3.214 2 Laskentaoletukset Investoinnit Ominaisuus Kuvaus Rakentamisaikataulu Runkoverkon rakentaminen tapahtuu vuonna

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä

Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä Omistusjärjestelyjen rahoitus 9.11.2011 Satu Mäkelä 2 Yleistä Finnverasta Omistusjärjestelyjen yleisyys ja tavallisimmat ongelmat Mihin Finnvera kiinnittää huomiota omistusjärjestelyjä rahoittaessaan Esimerkkejä

Lisätiedot

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013

Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan Oyj Pörssitiedote 28.4.2014, klo 11:00 Vertailulukujen oikaisu vuodelle 2013 HKScan on noudattanut 1.1.2014 alkaen uusia IFRS 10 (Konsernitilinpäätös) ja IFRS 11 (Yhteisjärjestelyt) - standardeja.

Lisätiedot

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA

MIEHET TAVARATALON ASIAKKAINA MIEHETTAVARATALONASIAKKAINA AnttilaOy:nvalikoimankehittäminen HeliHeikkinen Opinnäytetyö Huhtikuu2011 Vaatetusalankoulutusohjelma Kulttuuriala OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Julkaisunlaji Opinnäytetyö Päivämäärä

Lisätiedot

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen

Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen Suunnitellusti alkuun Onnistuneen yritystoiminnan käynnistäminen 13.-14.9.2013 Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@prizz.fi Yritysneuvoja Tero Patoranta tero.patoranta@prizz.fi Esityksen sisältö

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 370. Kaupunginhallitus 17.12.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 7..0 Sivu / 7/0.0.0/0 Kaupunginhallituksen konsernijaosto 8 0..0 70 Active Life Village Oy:n osakkeiden luovutus Valmistelijat / lisätiedot: Laitala Pasi, puh. (09) 86 87 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot