HUOLTO-ORGANISAATION PERUSTAMINEN LVI- URAKOINTILIIKKEESEEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HUOLTO-ORGANISAATION PERUSTAMINEN LVI- URAKOINTILIIKKEESEEN"

Transkriptio

1 Ossi Hänninen HUOLTO-ORGANISAATION PERUSTAMINEN LVI- URAKOINTILIIKKEESEEN Opinnäytetyö Talotekniikan koulutusohjelma Huhtikuu 2009

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Ossi Hänninen Nimeke Koulutusohjelma ja suuntautuminen Talotekniikan koulutusohjelma Huolto-organisaation perustaminen LVI-urakointi liikkeeseen Tiivistelmä Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella huolto-organisaation perustamista LVI-urakointiin keskittyneeseen yritykseen. Ajatus huolto-organisaation perustamisesta johtuu siitä, että yritykseltä tiedustellaan paljon LVI-huoltosuorituksia, vaikka yritys ei markkinoi eikä mainosta itseään huoltotöitä tekevänä yrityksenä. Opinnäytetyön tarkoitus ei ole tehdä valmiita laskelmia organisaation perustamista varten, vaan työ on kartoitusluontoinen. Opinnäytetyö koostuu yrityksen tilanteen analysoinnista, markkinakartoituksesta ja laskelmista. Yrityksen tämänhetkinen tilanne on analysoitu yksinkertaisilla analysointimenetelmillä. Markkinakartoitus on tehty käyttämällä jo olemassa olevaa tietoa, kuten tilastoja ja isännöitsijöiden luovuttamia tietoja taloyhtiöiden LVI-huoltokustannuksista. Markkinakartoituksessa käytetyt menetelmät ja tulokset on kuvattu opinnäytetyössä yksityiskohtaisesti. Opinnäytetyö sisältää myös rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat, liittyen huolto-organisaation perustamiseen. Tuloksista ilmeni, että huolto-organisaation perustamista kannattaa harkita vakavasti, mutta lisäselvitykset ovat tarpeen. Opinnäytetyössä esitettyjen laskelmien pohjalta on toimeksiantajayrityksen helppo ryhtyä lisäselvityksiin ja tarvittaessa tarkentaa laskelmia. Asiasanat (avainsanat) LVI-urakointi, markkinakartoitus, LVI-huolto, kannattavuuslaskenta. Sivumäärä Kieli URN 33 s. + liit. 3 s Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Opinnäytetyön toimeksiantaja Arto Tasapuro

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Author(s) Ossi Hänninen Name of the bachelor's thesis Degree programme and option Building Services The establishment of a maintenance department to an HVAC contracting company. Abstract The purpose of this thesis is to examine the establishment of a maintenance department to a company focused on HVAC contracting. The reason behind the establishment of a maintenance department is that the company receives numerous inquiries regarding HVAC maintenance services although the company is not marketing or advertising itself as a provider of such services. The purpose of the thesis is not to make complete calculations for establishing the organization, but the work is rather survey-oriented. The thesis consists of the analysis of the company's state, marketing survey and calculations. The analysis of the company's state has been conducted with simple analysis methods. The marketing survey has been made by using existing information such as statistics and information about housing companies' HVAC maintenance costs assigned by house managers. The methods and findings of the marketing survey has been described in detail in the thesis. The thesis also includes the financial statement and the profitability calculation concerning the establishment of a maintenance department. The findings expressed that the establishment of a maintenance department should be seriously considered but further clarifications are necessary. Based on the calculations expressed in the thesis, the client company can easily begin the further clarifications and accommodate the calculations if needed. Subject headings, (keywords) HVAC contracting, marketing survey, HVAC maintenance, profitability calculation Pages Language URN 33 p. + app. 3 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Bachelor s thesis assigned by Arto Tasapuro

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO YRITYKSEN ESITTELY TUTKIMUSKYSYMYKSET JA OLETTAMUS TUTKIMUSAIHEEN TEOREETTINEN TARKASTELU Yrityksen tilanteen analysointi SWOT-analyysi Kilpailija-analyysi Markkinatutkimus Markkinatutkimusten tyypit Kartoittava tutkimus Kuvaileva tutkimus Selittävä tutkimus Laskelmat Rahoituslaskelma Kannattavuuslaskelma Organisaation perustaminen Organisaatiorakenne Rekrytointi Kalusto TUTKIMUSMETODIT Markkinakartoitus Rahoituslaskelma Kannattavuuslaskelma TULOKSET SWOT-analyysi Kilpailija-analyysi Markkinakartoitus Laskelmat Rahoituslaskelma Kannattavuuslaskelma Organisaatiomalli Huolto-organisaation toiminta JOHTOPÄÄTÖKSET LÄHDELUETTELO LIITTEET

5 1 JOHDANTO 1 Nykyisen taloudellisen tilanteen ja kasvavan kilpailun johdosta, ovat myös puhtaasti LVI-urakointiin suuntautuneet yritykset ryhtyneet etsimään tukevia toimintoja liiketoiminnalleen. Tämänkaltaisessa tilanteessa ryhdytään usein pohtimaan huoltoorganisaation mahdollisuutta. Tämä on siksi järkevää, että urakointi ja huoltotoiminta ovat hyvin toisiaan tukevia toimintoja, ja usein LVI-urakointiyritys omistaa jo ennestään paljon työkaluja ja muita materiaaleja. Tämän vuoksi investointi huoltoorganisaatioon jää paljon pienemmäksi, kuin esimerkiksi uuden yrityksen perustamisessa. Opinnäytetyöni tarkoituksena on tarkastella huolto-organisaation perustamista LVIurakointiliikkeeseen. Huolto-organisaatio on siis tarkoitus perustaa olemassa olevan urakointiliikkeen itsenäiseksi toimintaosaksi. Ajatus huolto-organisaation perustamisesta johtuu siitä, että tämä yritys on tehnyt paljon huoltotöitä, vaikka niitä ei ole mainostettu eikä markkinoitu yrityksen toimesta. Opinnäytetyössäni pyrin tarkastelemaan huolto-organisaation perustamisen taloudellisia kysymyksiä, huolto-organisaation vaikutusta yrityksen toimintaan ja organisaation perustamiseen liittyviä käytännön ongelmia, kuten työvoiman rekrytointia ja kaluston hankintaa. Opinnäytetyöni tarkoitus ei ole tehdä yrityksen perustamiseen vaadittavia valmiita laskelmia, vaan tehdä kartoitusluontoiset laskelmat, joiden perusteella voidaan arvioida idean järkevyyttä, ja tarvittaessa ryhtyä lisätoimiin. Aluksi tulee yrityksen tilanne analysoida tarkasti, jotta nähdään ovatko jatkotoimenpiteet järkeviä. Yritys esitellään työn toisessa luvussa, ja yritykselle tehdään SWOT- ja kilpailija-analyysi. Analyysien tukemana opinnäytetyössäni tehdään toimeksiantajayritykselle markkinakartoitus yrityksen markkina-alueella. Markkinakartoitus suoritetaan käyttämällä jo olemassa olevaa tietoa, kuten tilastoja ja tietoja isännöintiyrityksiltä. Markkinakartoitukseen liittyvä teoria esitellään teoriaosiossa, tutkimusmetodit ja tulokset omissa osioissaan. Johtopäätöksissä esitetään päätelmät ja suositukset, jotka on tehty tutkimustulosten perusteella. Opinnäytetyössäni perehdytään myös organisaation perustamisen vaikutuksiin yrityksen rakenteeseen, sekä työvoiman ja kaluston hankintaan. Myös huolto-organisaation

6 2 päivittäisestä toiminnasta esitetään malli. Työvoiman hankinnan ja kaluston teoriaosassa esitetään eri tapoja hankkia työvoimaa tai kalustoa, sekä perehdytään myös työvoiman ja tarvittavan kaluston kustannuksiin. Opinnäytetyössäni esitellään edellä mainittujen asioiden pohjalta rahoitus- ja kannattavuuslaskelmat. Laskelmat on tehty teoriaosassa esitetyn mallin perusteella, tutkimusmetoditosiossa selvitetään laskelmien osatekijät, ja tuloksissa esitetään laskelmien tulokset. Johtopäätöksissä vedetään yhteen koko tutkimus ja annetaan suositukset työn toimeksiantajalle. 2 YRITYKSEN ESITTELY Yritys on noin 15 henkeä työllistävä urakointiin keskittynyt LVI-alan yritys Etelä- Savosta. Yrityksen neljä omistajaa työskentelevät yrityksessä projektinhoito-, johto- ja tarjouslaskentatehtävissä. Tässä muodossa yritys on toiminut noin 3 vuotta, mutta yrityksen juuret ulottuvat 1970-luvun alkuun, jolloin se on perustettu. Yrityksen toiminta-alue on pääasiassa Itä-Suomi. Kohteina yrityksellä on ollut esimerkiksi asuin/liikerakennuksia, sairaaloita, julkista rakentamista sekä puunjalostus- ja elintarviketeollisuutta. Yritys tarjoaa asennuspalveluja myös yksityishenkilöille, mutta varsinaista huolto-organisaatiota yrityksessä ei ole. Idea huolto-organisaation perustamisesta on syntynyt kysynnän vuoksi. Yrityksen asiakaslähtöinen toimintatapa on aiheuttanut sen, että yritykseltä kysytään paljon huoltotöitä, vaikka niitä ei markkinoida erikseen. Yleensä asentajan käydessä taloyhtiössä alkaa sana kiertää ja töitä löytyy asiakkaan tuttavilta. Vaikka yrityksessä ei varsinaista huolto-organisaatiota ole, tekee yksi asentaja pääasiassa pelkkiä huoltotöitä. Yrityksessä ei ole huoltotoimintaan erikoistunutta esimiestä, joten projektijohtajat joutuvat hoitamaan myös huoltotoimintaa koskevat asiat projektinjohtotöiden ohessa. Molempien asioiden hoitaminen lisää entisestään projektijohtajien työkuormaa. Yrityksen ajatuksena on, että huolto-organisaation asioita hoitamaan palkataan huoltopäällikkö. Huoltopäällikkö hoitaisi kaikki huolto-organisaation asiat kuten työntekijöiden palkkauksen, työnjohdon, työlähetteiden laatimisen ja tuntilistojen tarkistuksen.

7 3 Tämä vähentäisi huomattavasti urakointiin keskittyneiden projektijohtajien työtaakkaa. Huolto-organisaation perustaminen toisi yritykselle myös lisää varmuutta. Kun yritys toimisi kahdella eri LVI-alan sektorilla, sallisi toinen sektori pienen notkahduksen aiheuttamatta yritykselle vielä suurta haittaa. Urakointi ja huoltotoiminta tukisivat toinen toisiaan, ja resursseja voitaisiin ohjata yrityksen sisäisesti tarpeen vaatiessa.

8 3 TUTKIMUSKYSYMYKSET JA OLETTAMUS 4 Opinnäytetyöni päätutkimuskysymys on: Onko yrityksen markkina-alueelle kannattavaa perustaa pientä huoltoorganisaatiota? Alakysymykset ovat: Mikä on alueen LVI-huoltotyö markkinoiden koko? Kuinka suuren investoinnin huolto-organisaation perustaminen vaatii LVIurakointi liikkeeltä? Mikä on kannattavan liiketoiminnan vaatima liikevaihto? Miten huolto-organisaation perustaminen vaikuttaa yritykseen, ja miten huoltoorganisaatio tulisi toimimaan? Missä laajuudessa huolto-organisaation on järkevä perustaa suhteessa markkinoiden kokoon? Olettamus on kuitenkin se, että markkinoilta löytyy tilaa pienelle huoltoorganisaatiolle johtuen yrityksen nykyisten huoltopalveluiden kysynnästä.

9 4 TUTKIMUSAIHEEN TEOREETTINEN TARKASTELU Yrityksen tilanteen analysointi SWOT-analyysi SWOT-analyysi eli nelikenttäanalyysi on yksinkertainen ja yleisesti käytetty yritystoiminnan analysointimenetelmä. Lyhenne SWOT tulee englanninkielisistä sanoista Strenghts, Weaknesses, Opportunities ja Threats. SWOT-analyysissä yrityksen toimintaa tarkastellaan sekä ulkoisten että sisäisten toimintojen valossa. Sisäisiä tekijöitä, joihin yritys voi itse toiminnallaan vaikuttaa, ovat vahvuudet ja heikkoudet. Vahvuudet ovat yrityksen sisäisiä positiivisia tekijöitä, jotka auttavat yritystä menestymään ja saavuttamaan tavoitteensa. Heikkoudet taas vaikuttavat päinvastoin: ne estävät yrityksen menestymistä. Ulkoisia, yrityksen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevia tekijöitä ovat uhat ja mahdollisuudet. Mahdollisuuksia hyväksi käyttäen yritys voi menestyä paremmin, kun taas uhat voivat vaarantaa yrityksen menestyksen ja joskus jopa olemassaolon. (Kinkki & Lehtisalo 1999, ) SWOT-analyysi on kahden ulottuvuuden kuvaama nelikenttä (kuva 1, s. 6), jonka vasempaan puoliskoon kuvataan myönteiset, ja oikeaan puoliskoon negatiiviset asiat. Kaavion alapuoliskoon kuvataan organisaation ulkoiset ja yläpuoliskoon organisaation sisäiset asiat. (Lindroos & Lohivesi, 2004.) Analyysin jälkeen on yrityksen syytä käydä läpi jokainen nelikentän ruutu. Vahvuuksia tulee vahvistaa ja käyttää entistä paremmin hyödyksi. Heikkouksia tulee pyrkiä korjaamaan ja parantamaan. Kaikkia heikkouksia ei voi poistaa, mutta niiden vaikutusta tulee pyrkiä lieventämään. Mahdollisuudet pitää hyödyntää resurssien mukaisesti ja uhkiin varautua mahdollisimman hyvin. SWOTanalyysin avulla yritys pystyy melko vaivattomasti ja nopeasti saamaan selville sekä yrityksen nykytilan että tulevaisuudessa kehittämistä tarvitsevat asiat. SWOTanalyysin suosio piilee juuri menetelmän vaivattomuudessa. (Pk-yritysten riskien hallinta, 2009.)

10 6 Myönteiset asiat Kielteiset asiat Yritys Vahvuudet Heikkoudet Ulkoinen ympäristö Mahdollisuudet Uhkat KUVA 1. SWOT-nelikenttä. (Kinkki & Lehtisalo 1999, ) Kilpailija-analyysi Yritys ei toimi markkinoilla yksin, vaan se joutuu ottamaan huomioon myös kilpailijat. Jos yritys osaa ottaa huomioon kilpailijan vastatoimet, se voi valmistautua tilanteeseen ottamalla huomioon päätöksissään kilpailijoiden tulevat toimet. Tavallisesti yrityksellä on niin paljon kilpailijoita, ettei niitä kaikkia voi ottaa huomioon vaan yrityksen on keskityttävä toimintansa kannalta tärkeimpiin kilpailijoihin. (Kinkki & Lehtisalo 1999, 86.) Ensimmäisenä yritys selvittää vakavasti otettavien kilpailijoiden määrän ja tuotteen samankaltaisuuden. Omaa ja kilpailijoiden tuotteita pyritään vertailemaan ja siten selvittämään miten ne tyydyttävät asiakkaiden tarpeita. Tuotteen ominaisuuksien lisäksi selvitetään mahdollisuuksien mukaan myös kilpailevien yritysten ominaispiirteitä. Tietolähteinä käytetään kilpailijoiden myynninedistämismateriaalia, lehtiartikkeleita, tilinpäätöstietoja jne. (Kinkki & Lehtisalo 1999, 86.) Kilpailijoista pyritään selvittämään vahvat ja heikot ominaisuudet sekä asema markkinoilla. Vahvoja ominaisuuksia ovat ne, joissa kilpailija on muita yrityksiä parempi, heikkoja ne, joissa se on muita yrityksiä heikompi. Tarkastelussa pyritään huomioimaan myös kilpailijan käyttäytyminen tulevaisuudessa, eli sen toiminnan suunnitellut päälinjaukset. Pääpiirteiltään kaikkia kilpailijoita arvioidaan samalla tavalla kuin omaa yritystä. (Kinkki & Lehtisalo 1999, 86.)

11 4.2 Markkinatutkimus 7 Nykyajan tiukassa kilpailutilanteessa ei enää pelkkä yrittäjän ammattitaito takaa yrityksen menestymistä. Yrityksen toiminnan suunnittelun peruslähtökohdat ovat markkinat ja siellä olevat asiakkaat. Yritys tarvitsee siis tietoa kilpailutilanteesta markkinoilla. Myös moni muu markkinoilla vallitseva asia on otettava huomioon. Tällaisia tietoja saadaan markkinatutkimusten ja -analyysien avulla. Uuden yrittäjän tulisi pystyä hahmottamaan toimialueensa kokonaismarkkinat ja osuuden markkinoista, minkä hän voi realistisesti katsoa saavansa itselleen. Tämän lisäksi on yrittäjän tunnettava myös kilpailijansa: heidän lukumääränsä, vahvuudet/heikkoudet, markkinaosuudet ja niin edelleen. Nykyhetken tilanteen lisäksi yrittäjällä tulisi olla myös käsitys siitä, mihin suuntaan markkinoiden eri osatekijät kehittyvät tulevaisuudessa. On kuitenkin tärkeä muistaa, että tutkimustieto ei koskaan korvaa sitä näkemystä ja kokemusta mitä yrittäjällä on tai mitä yritykseen on kertynyt. Parhaimmillaan tutkimustieto täydentää ja varmistaa yrittäjän omia käsityksiä tai se tuo uusia näkemyksiä ongelmatilanteiden ratkaisuun ja yritystoiminnan suunnitteluun. (Yrityksen perustajan opas 2006, 65 66, 67.) 4.3 Markkinatutkimusten tyypit Markkinatutkimuksia voidaan tehdä erityyppisiä sekä laajuudeltaan että kestoltaan. Tutkimuksen tyyppi määräytyy paljon tutkimusotteen mukaan. Tutkimusotetta valittaessa on kiinnitettävä huomiota kahteen yksinkertaiseen periaatteeseen: onko tarkoitus tuottaa tietoa kertaluontoisesti, toistuvasti vai jatkuvasti, sekä mikä on tarvittavan tiedon tarkkuus. Tarvittavan tiedon tarkkuudesta riippuen tutkimusote on joko kartoittava, kuvaileva tai selittävä. (Lotti 2001, ) Näin ollen markkinatutkimukset voivat olla vuosia kestäviä laajoja tutkimuksia tai kertaluontoisia karkeita kartoituksia Kartoittava tutkimus Kartoittava tutkimus on vapaamuotoinen. Se perustuu jo olemassa oleviin tietoihin, kuten tilastoihin tai asiantuntijoiden haastatteluihin. (Lotti 2001, 108.) Yksinkertaisimmillaan se voi olla havaintojen tekoa yrityksen markkinaympäristöstä. Silloin, kun on kyseessä paikalliset markkinat, on yrittäjäksi aikovalla usein jo ennestään tieto va-

12 8 litsemastaan toimialasta. Tätä tietoa voidaan täydentää esimerkiksi haastattelemalla tulevia asiakkaita, tavarantoimittajia tai muita alalla toimivia henkilöitä. Apuna voidaan käyttää myös kirjallisia lähteitä, kuten ammattilehtien markkinaraportteja tai tilastoja. (Yrityksen perustajan opas 2006, 66.) Jos kysymyksessä on laajempi markkinoiden selvittäminen, eikä pelkkä yksinkertainen havainnointi riitä, voi markkinoiden selvitys osoittautua pulmalliseksi. Myös tällöin markkinoiden selvitys aloitetaan usein käyttämällä saatavilla olevaa jo valmista tietoa kuten tilastoja, valmiita tutkimuksia/selvityksiä ja väestöennusteita. Tällöin puhutaan ns. kirjoituspöytätutkimuksen tekemisestä. (Yrityksen perustajan opas 2006, 66.) Kirjoituspöytätutkimus voi olla esimerkiksi esitutkimus, jota ei ole tarkoitustakaan toistaa. Tyypillinen kirjoituspöytätutkimus on kartoitus esimerkiksi uusista vientimarkkinoista. (Lotti 2001, 108.) Kuvaileva tutkimus Jos valmista tietoa ei ole saatavilla tai sitä on riittämättömästi, joudutaan tieto hankkimaan muualta. Kuvailevassa tutkimuksessa tiedot hankitaan systemaattisesti haastattelutekniikoilla tai kohderyhmään suuntautuvalla otoksella (Lotti 2001, 108). Näin ollen tietoa voidaan hankkia esimerkiksi kyselyiden tai haastatteluiden avulla. Tietoa kerätään mielipiteistä, asenteista, asiakassuhteista, asiakastyytyväisyydestä, arvoista, brändeistä, niiden käyttäjistä ja imagoista (Lotti 2001, 108). Kun tieto kerätään markkinoilta eli kentältä, kutsutaan sitä usein kenttätutkimukseksi Selittävä tutkimus Vaativin tutkimusote on selittävä tutkimus. Selittävässä tutkimuksessa mitataan mikä vaikuttaa mihinkin ja millä tavoin. Tässä selvitetään siis useiden tekijöiden vaikutusta toisiinsa. Selittävä tutkimus on myös mahdollista tehdä kokeellisesti laboratoriossa. Selittävä ote on esimerkiksi paneelitutkimuksissa, joissa on kiinteä joukko vastaajia, joiden käyttäytymistä seurataan. Kun mittaus tehdään jatkuvana, saadaan paikallistettua tehdyt markkinoinnin toimenpiteet ja niiden vaikutukset. (Lotti 2001, )

13 4.4 Laskelmat Rahoituslaskelma Yritystoiminnan aloittamiseen ja toiminnan laajentamiseen tarvitaan aina rahaa. Rahoituslaskelman avulla suunnitellaan tai osoitetaan se, kuinka paljon esimerkiksi toiminnan laajentamiseen tarvitaan pääomaa ja kuinka se on tarkoitus järjestää. Rahoituksesta puhuttaessa tulee yleensä ensimmäisenä kyseeseen pankkilaina, jokin muu lainamuoto tai mahdollisesti erilaiset tukirahoitukset. (Suomen Uusyrityskeskukset ry, 2008.) Jos erillistä lainarahoitusta ei tarvita, ollaan toiminnan aloittamista rahoittamassa yleensä omilla säästöillä tai esimerkiksi olemassa olevilla koneilla tai työkaluilla. Tätä kutsutaan omarahoitukseksi, ja kun kyseessä on rahan sijasta koneet tai laitteet, puhutaan lisäksi apporttiomaisuudesta. Rahoitustavasta riippumatta kannattaa tarvittava rahoitus arvioida tarkasti rahoituslaskelman avulla. Samalla kannattaa määritellä tarkasti myös taloudellisen riskin suuruus, eli kuinka paljon on valmis ottamaan riskiä rahojen tai omaisuuden menettämisen osalta, joko suoraan tai takausten muodossa. Lainarahoituksen ensisijaisena myöntämisen perusteena on aina liiketoiminnan kannattavuuden arviointi, joka perustuu laskelmiin. (Suomen Uusyrityskeskukset ry, 2008.) Alla olevaan esimerkkiin on laskettu kaksivaiheisesti esimerkkiyrityksen rahoituslaskelma. Yrityksen rahoituslaskelman tekeminen aloitetaan tarvittavien investointien eli omaisuuden (käynnistämisinvestointien) ja hankintakustannusten laskemisesta. Tässä vaiheessa on tärkeä arvioida, mitkä käynnistysinvestoinnit ovat välttämättömiä liikeidean toteuttamiseen. Alla olevassa taulukossa 1 on esitetty esimerkkiyrityksen investointikustannusten laskelma. (Sutinen & Viklund 2004, 86.) Esimerkkiyrityksenä on käytetty palveluyritystä.

14 10 TAULUKKO 1. Esimerkkiyrityksen investointikustannukset. Investointierä Esimerkkiyritys Toimistokalusteet Toimistolaitteet: -puhelin 600 -tietokone 600 -tulostin 80 -ohjelmistot kopiokone 800 -matkapuhelin 250 Auto Investoinnit yhteensä: Toisessa vaiheessa selvitetään mahdollinen ulkopuolisen rahoituksen tarve. Taulukossa 2 on esitetty laskelma esimerkkiyrityksen ulkopuolisen rahoituksen tarpeesta. Laskelmassa on huomioitu yrittäjän omat varat, käyttöpääomavaraus ja kustannusylitysvaraus. Käyttöpääomavarauksessa huomioidaan minimissään kolmen kuukauden liiketoiminnan kuukausittaiset kulut. Kustannusylitysvaraus huomioi sen, ettei sentintarkkoja laskelmia voida tehdä, jonka takia on hyvä varata noin 30 % investoinneista kustannusylitysvaraukseen. (Sutinen & Viklund 2004, 87.) TAULUKKO 2. Esimerkkiyrityksen ulkopuolisen rahoituksen tarve. Investointierä Esimerkkiyritys Yrittäjän omat varat Investointitarve Käyttöpääomavaraus Kustannusylitysvaraus Ulkopuolisen rahoituksen tarve Yllä olevasta laskelmasta nähdään mahdollisen investoinnin suuruus ja se, kuinka paljon ulkopuolista rahoitusta on järjestettävä, jotta suunnitteilla oleva toiminta saadaan käyntiin. Rahoituksen suunnittelu Rahoituksen tarkoituksena on turvata yritystoiminnan häiriötön jatkuminen. Yrityksen tavoitteena on kannattava toiminta, joten myös rahoituksen suunnitellussa on toteutet-

15 11 tava tätä periaatetta. Rahoituksen puute ei saisi estää yritystä toteuttamasta kannattavia toimintoja, eikä rahoituksen järjestäminen saisi rasittaa liiaksi yrityksen kannattavuutta. Rahoituksen suunnittelussa on muutama keskeinen osa-alue, jotka tulee ottaa huomioon yrityksen rahoitusta suunniteltaessa. Rahoituksen suunnittelun tehtäväalueita ovat: Huolehtiminen kannattavuudesta pyrkimällä löytämään sellaisia rahoitusyhdistelmiä ja vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat kannattavien investointien toteuttaminen. Yritys tekee tällöin valintoja eri investointien ja rahanlähteiden välillä. Huolehtiminen maksuvalmiudesta niin, että yritys kykenee joka hetki selviytymään maksuvelvoitteistaan. Yrityksen tulee ennakoida tilanteet, jolloin tulevat rahavirrat eivät riitä kattamaan menoja, sekä tavat, joilla kattaa rahoitusvajeet jo ennen kuin ne ovat syntyneet. Huolehtiminen vakavaraisuudesta, jottei yritys velkaannu liikaa. Vieraan pääoman kasvaessa kasvaa samalla yrityksen rahoitusriski. Tällöin kasvaa myös yrityksen mahdollisuus joutua vaikeuksiin lainanlyhennyksien kanssa. Rahoituksen suunnittelun tarkoitus on huolehtia taloudellisuudesta. Yrityksen toimintaa pyritään turvaamaan sijoittamalla pääomaresursseja yrityksen kannalta välttämättömiin tai muuten mahdollisimman tuottaviin kohteisiin. Pääoman turhaa sitoutumista pyritään välttämään. (Kinkki & Lehtisalo 1999, ) Oman pääoman ehtoinen rahoitus Yrityksen omistaja tai omistajat sijoittavat yritykseen varoja omana pääomana. Yrityksen kannalta oma pääoma on sijoitettu yhtiöön määräämättömäksi ajaksi, jolloin sillä ei ole mitään tiettyä takaisinmaksuaikaa, eikä myöskään tiettyä määrättyä käyttötarkoitusta. Yrityksen kannalta etuna on sijoituksen pitkäikäisyys ja se, että omalle pääomalle maksettavat voitto-osuudet ovat riippuvaisia yrityksen tuloksesta. Huonoina vuosina omalle pääomalle ei näin ollen tarvitse välttämättä maksaa voitto-osuuksia lainkaan. Omistajat toivovat saavansa sijoittamalleen pääomalle tuottoa, jota he voivat saada voitonmaksuina, lisäosakkeina osakeantien yhteydessä ja myyntivoittoina osakkeitaan

16 12 tai yhtiöosuuksiaan myydessään. Osakkeiden tai yhtiöosuuksien vaihtaessa omistajaa yhtiö ei saa uutta pääomaa, vaan uusi ja vanha omistaja käyvät kauppaa keskenään. Omistajanvaihdos ei siten vie pääomaa yritykseltä, mutta ei myöskään lisää sitä. Omistajien voitonjakolaskelmat perustuvat virallisiin tuloslaskelmiin. Mikäli yritys ei menesty, omistaja saattaa jäädä kokonaan ilman tuottoa tai menettää sijoituksensa yrityksen konkurssissa. Yrityksen toiminnasta aiheutuvat riskit kohdistuvat varsin voimakkaasti oman pääoman sijoittajiin heidän asemasta johtuen. Toimintansa aikana voi yritys pyrkiä hankkimaan lisää omaa pääomaa. Yksityisyrityksen ainoa keino on se, että omistaja sijoittaa itse yritykseensä lisää pääomaa. Avoimessa - ja kommandiittiyhtiössä yhtiömiehet sijoittavat itse tai etsivät lisää yhtiömiehiä, jotka ovat valmiita sijoittamaan yhtiöön omaa pääomaa. Osakeyhtiössä järjestetään osakeanti, jolloin vanhat osakkaat tai ulkopuoliset halukkaat voivat lunastaa maksua vastaan itselleen yhtiön uusia osakkeita. Oma pääoma lisää yrityksen vakavaraisuutta ja siten myös sen luottokelpoisuutta. Mitä enemmän yrityksellä on omaa pääomaa, sitä enemmän sillä on takuita muille sidosryhmille siitä, että ne saavat oman osansa vaikeina aikoina. Mikäli yrityksellä on paljon omaa pääomaa, myös lainanantajat ovat todennäköisemmin valmiita sijoittamaan yritykseen. Oma pääoma lisää yrityksen kasvumahdollisuuksia suoraan ja välillisesti kasvattamalla vieraan pääoman saannin mahdollisuutta. Oman pääoman etuna on myös se, ettei siitä aiheudu kiinteitä voitonjakomaksuja, koska jaettava määrä riippuu yrityksen tuloksesta. (Kinkki & Lehtisalo 1999, ) Vieras rahoitus Mikäli yrityksen tulorahoitus ei riitä eikä omaa pääomaa ei ole saatavilla, on yrityksen turvauduttava vieraaseen pääomaan. Vieras pääoma on yrityksen käytössä määräajan, ja sen käytöstä maksettava korvaus eli korko on etukäteen sovittu. Vieras pääoma jaetaan takaisinmaksuajan perusteella kahteen osaan: lyhytaikaiseen - ja pitkäaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kirjanpitolain mukaan luotto on lyhytaikainen, kun se maksetaan takaisin vuoden kuluessa tarkasteluhetkestä. Muussa tapauksessa luotto on pitkäaikainen.

17 13 Lyhtyaikaista vierasta pääomaa ovat esimerkiksi vekselivelat, ostovelat ja sekkitililuotot. Yritys voi siis saada luottoa joko rahana tai tavarana. Lyhytaikaisen vieraan pääoman etuna yrityksen kannalta on sen joustavuus ja saatavuus muita rahoitusmuotoja helpommin ja nopeammin. Haittapuolena ovat kustannukset. Se on usein varsin kallista pääomaa verrattuna muihin rahoitusvaihtoehtoihin. Lyhytaikaisella vieraalla pääomalla rahoitetaan tyypillisesti vain lyhytaikaisia menoja. Pitkäaikaisen vieraan pääoman muotoja ovat erilaiset lainat, joiden maksuajat vaihtelevat vuosista vuosikymmeniin. Pitkäaikaisia luottoja käytetään pääasiassa pitkävaikutteisten hankintojen maksamiseen, kuten suuret kone-, laite- tai toimilaitehankinnat. Lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan verrattuna pitkäaikainen vieras pääoma on hankalampaa järjestää. Vieraan pääoman rahoittajat vaativat yritykseltä yleensä vakuuksia lainan takaisinmaksamisesta. Tällöin lainanantaja pyrkii turvaamaan saamisensa sellaisissa tilanteissa, joissa yrityksellä on vaikeuksia selviytyä maksuvelvoitteistaan. Takauksia ovat esimerkiksi henkilötakaukset, pantit ja kiinnitykset. Vieraan pääoman heikkoutena on nimenomaan se, että lyhennykset on maksettava huonoinakin aikoina määräajassa, tai toiminta saatetaan joutua lopettamaan kokonaan. (Kinkki & Lehtisalo 1999, ) Kannattavuuslaskelma Koska yritykset ovat aina yksilöllisiä, ei niiden kannattavuuden arviointiin ole yhtä autuaaksi tekevää muottia. Etenkin kustannusrakenteen ja varaston sitoman pääoman osalta laskelmien tekoon on perehdyttävä huolellisesti aina tapauskohtaisesti. Poikkeavuuksia kustannusrakenteissa hyvin samannäköistenkin yritysten välillä aiheuttavat esimerkiksi toimiala, yrityksen maantieteellinen sijainti, yrityksen koko, rahoitusrakenne ja liikeidea. (Sutinen & Viklund 2004, 85.) Kannattavuuslaskelman perusvaiheet Kannattavuuslaskelman perimmäisenä tavoitteena on saada aikaan realistinen arvio siitä, kuinka paljon perustettavan yrityksen on saatava myyntiä aikaiseksi vuositasolla, että se pystyy selviytymään menoistaan ja tuottaa yrittäjälle riittävän toimeentulon.

18 14 Laskennan tavoite on siis myynnin vuotuisen minimitason, kriittisen pisteen selvittäminen. Kannattavuuslaskelman perusvaiheet esitellään seuraavassa esimerkin kautta. Esimerkki esittelee palveluyrityksen laskelman eri vaiheineen. Laskelmat on tehtävä tarkasti ja huolellisesti sekä ennen minkäänlaisten johtopäätösten tekemistä on varmistuttava, että kaikki vaikuttavat osatekijät on otettu huomioon. (Sutinen & Viklund 2004, 85.) Vaihe 1: Liiketoiminnasta aiheutuvat kuukausikohtaiset kulut Vaiheessa yksi lasketaan liiketoiminnasta aiheutuvat kuukausittaiset kustannukset. Kustannukset voidaan jakaa kahteen osaan. Kiinteät kustannukset ovat kustannuksia, jotka pysyvät samoina yrityksen toimintasuhteen vaihteluista huolimatta. Tällaisia kustannuksia ovat esimerkiksi vuokrat, korot sekä vakuutukset. Muuttuvat kustannukset ovat kustannuksia, joiden yhteismäärä on riippuvainen toimintasuhteesta. Esimerkiksi ajokilometrit ovat muuttuvia kustannuksia, sillä niiden määrä vaihtelee suuresti kuukausittain. (Jyrkkiö & Riistama 2000, ) Alla olevassa taulukossa 3 on esitetty esimerkkiyrityksen kuukausikohtaisten kustannusten laskenta. TAULUKKO 3. Esimerkkiyrityksen kuukausikohtaiset kulut. Investointierä Esimerkkiyritys Vuokra 600 Palkat sivukulut Puhelinkulut 80 Posti 100 Matkakulut 150 Markkinointikulut 700 Kirjanpito 200 Edustus 100 Yhteensä Vaihe 2: Selvitetään myynnin kriittinen piste Yrityksen kriittisellä pisteellä tarkoitetaan sitä myyntiä, jolla katetuottoa kertyy juuri kiinteiden kustannusten verran eli tulos on ±0 (Jyrkkiö & Riistama 2000, 21 22). Myynnin kriittisen pisteen laskemiseen käytetään yrityksen kirjanpidossa käytettyä standardoitua tuloslaskelmaa (taulukko 4).

19 15 TAULUKKO 4. Standardoitu tuloslaskelma. (Sutinen & Viklund 2004, 88.) Myyntituotot - myynnin oikaisuerät = Liikevaihto - muuttuvat kustannukset = Katetuotto - kiinteät kustannukset = Käyttökate - poistot = Liikevoitto, tappio - korot, verot, rahoituserät = Tulos (voitto, tappio) Myynnin kriittinen piste lasketaan tuloslaskelmasta johdetulla mallilla. Mallissa tuloslaskelman kaavio käännetään ylösalasin. Kun voitto asetetaan nollaksi, saadaan myynnin tarve laskettua käänteisessä järjestyksessä. (Sutinen & Viklund 2004, 88.) Esimerkkiyrityksen kriittinen piste on laskettu taulukossa 5, johon tarvittavat luvut on johdettu rahoituslaskelmasta sekä kuukausikohtaisten kulujen laskelmasta. TAULUKKO 5. Esimerkkiyrityksen kriittisen pisteen laskenta vuositasolla. Tulos +/- 0 + vuosipoistot, lainojen lyhennysten mukaisina (esim. 25 % e:stä) = Rahoitustulostarve korot ( 4% e:stä) verot + - =Käyttökatetarve toiminnan kiinteät kustannukset (12x 6139e) =Katetuottotarve muuttuvat kulut + - =Myynnin kriittinen piste (ennen alv) Koska esimerkkiyritys on palveluyritys ja palveluyrityksellä ei ole varsinaisia muuttuvia kustannuksia (ei ostoja, ei raaka-aineita), on katetuottotarve = myynnin vuotuinen minimitaso ilman arvonlisäveroa. Arvolisäveron vaikutuksesta saadaan riittävän tarkka arvio kertomalla katetuottotarve luvulla 1,22. (Sutinen & Viklund 2004, 89.)

20 4.5 Organisaation perustaminen Organisaatiorakenne Organisaatiorakenne kuvaa organisaation muodollisia vastuu- ja valtasuhteita ja kunkin hierarkkisen tason sisäistä työnjakoa. Valta- ja vastuusuhteet osoittavat kenelle kukin työntekijä on raportointivelvollinen ja kuinka monta alaista esimiehillä on. Organisaatiorakenne on usein visualisoitu organisaatiokaavioksi, mutta se voi olla myös kaaviota monimutkaisempi. (Peltonen 2007, 33.) Kun yrityksen organisaatiorakenne on sekoitus kahta tai useampaa organisaatiotyyppiä, puhutaan usein hybridirakenteesta. Hybridirakenteet ovat perin yleisiä, sillä käytännön yritysmaailmassa rakennemallit ilmenevät harvoin täysin puhtaassa muodossa. On yleistä, että hybridimallissa sekoittuu pienyritysrakenne ja toimintorakenne. Pienyritysrakenne on yksinkertaisin organisaatiorakenne, jossa johtaja osallistuu tiiviisti suorittavaan työhön. Tässä organisaatiomuodossa ei ole juurikaan hierarkkista rakennetta johtaja-yrittäjän käyttäessä työpanoksensa tasaisesti eri tehtäviin, ja vain osittain muodolliseen johtamistyöhön. Pienyritysrakenteessa ei myöskään ole tehty selkeää työnjakoa eri yksilöiden tai ryhmien välillä, vaan jokainen työntekijä osallistuu tarpeen mukaan erilaisiin toimintoihin. (Peltonen 2007, 33.) Toimintorakenteessa johdon alaisuudessa toimii eri tehtäväalueilla erikoistuneita toimintoja eli funktioita. Nämä voivat olla esimerkiksi markkinointi, tuotanto, taloushallinto ja tuotekehitys. Kukin toiminto keskittyy omaan erikoisalaansa ja funktion henkilöstö on usein erikoistunut juuri kyseisen toiminnon keskeisiin kysymyksiin. Työnjako ja erikoistuminen perustuvat ajatukseen, jonka mukaan on tehokkaampaa perehtyä vain yhteen toimintoon kuin opetella koko prosessi alusta loppuun. Johdon tehtävänä on valvoa funktioiden toimintaa ja varmistaa koko organisaation tasapainoinen toiminta. Ylin johto on vastuussa koko organisaatiosta, minkä vuoksi sillä on valta tehdä koko organisaatiota koskevia päätöksiä. (Peltonen 2007, 34.)

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11

Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum. Giganteum 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 Giganteum Giganteum 1/11 Giganteum 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Leppiaho Mika Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Lisätiedot

Harjoitust. Harjoitusten sisältö

Harjoitust. Harjoitusten sisältö Harjoitust yö Harjoitusten sisältö Investoinnin kannattavuus Vapaat rahavirrat ja tuottovaade Tilinpäätösanalyysi SWOT-analyysi Yrityksen tulevaisuus Investoinnin kannattavuus Tilinpäätösanalyysi

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11

Liiketoimintasuunnitelma YT-rules Oy. YT-rules Oy 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 01.12.2015 YT-rules Oy YT-rules Oy 1/11 YT-rules Oy 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Kankaanpää Timo Osoite Iiriksentie 7 B 2 Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta

Lisätiedot

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015

Yritys Oy. Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Yritys Oy Yrityskatsastusraportti Turussa 15.1.2015 Raportin sisällys Esitys kehitystoimenpiteiksi 3-4 Tilannearvio 5-7 Toiminnan nykytila 8 Kehitetty toimintamalli 9 Tulosanalyysi 10 Taseanalyysi 11 Kilpailijavertailu

Lisätiedot

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet

Oy Yritys Ab (TALGRAF ESITTELY) TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet Oy Yritys Ab 1.1.2009-31.12.2013 TP 5 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1209 KUM TOT. 1210 KUM TOT. 1211 KUM

Lisätiedot

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö. Yhtiökokous Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Uudistuva kansainvälinen ohjelmistoyhtiö Yhtiökokous 13.3.2014 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Liiketoiminnan kehitys vuonna 2013 Haastava taloudellinen toimintaympäristö läpi koko vuoden. Kilpailu kiristyi

Lisätiedot

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus

Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus Toivakan vesihuollon yhtiöittäminen taloudellinen mallinnus 2.10.2015 2.10.2015 Page 1 Oman vesihuollon yhtiöittäminen 2.10.2015 Page 2 Taustatiedot Vesihuollon tuloslaskelma TP 2014 ja TA 2015, tase TP

Lisätiedot

Investointien rahoituksen perusteita

Investointien rahoituksen perusteita Investointien rahoituksen perusteita Ismo Vuorinen yliopettaja (laskentatoimi ja rahoitus) Investointien suunnittelu ja rahoitus -opintojakso Hämeenlinna, kevät 2010! "" # $ % $$& 20042010 Ismo Vuorinen

Lisätiedot

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla

1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla SAV Rahoitus Oyj 1.7. 31.12.2010 puolivuotiskatsaus (tilintarkastettu yleisluontoisesti) SAV-Rahoitus konsernin kannattavuus on pysynyt erinomaisella tasolla Puolivuotiskatsaus lyhyesti: SAV-Rahoitus konsernin

Lisätiedot

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja

Tilikausi Yhtiökokous, Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Tilikausi 2014 Yhtiökokous, 12.3.2015 Jari Jaakkola, toimitusjohtaja Kehitys 2014 Talouskasvu oli useimmilla markkinoilla heikkoa. Toisaalta talouden matalasuhdanne käynnisti useissa organisaatioissa

Lisätiedot

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka

Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja. Hannu Puhakka Yrityskaupan rahoitukseen on tarjolla ratkaisuja Hannu Puhakka 16.5.2016 2 [pvm] 3 [pvm] Pk-rahoituksen painopistealueet - yritysten yleisimmät muutostilanteet ja niihin liittyvät rahoitustarpeet Yrityksen

Lisätiedot

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4

Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 Kaupunginvaltuusto 25.5.20015 Liite 1 56 Puhdistamohankeen rahoituksen lähtökohta 2008 ja kehitys 1/4 - Puhdistamohankkeen rahoituksesta on sovittu seuraavaa 2009. Veden käyttömaksuja korotetaan etukäteen

Lisätiedot

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen. Toivo Koski

Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen.  Toivo Koski 1 Yrityksen taloudellisen tilan analysointi ja oma pääoman turvaaminen SISÄLLYS Mitä tuloslaskelma, tase ja kassavirtalaskelma kertovat Menojen kirjaaminen tuloslaskelmaan kuluksi ja menojen kirjaaminen

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 484 796 672 165 641 558 679 396 684 42 Myyntikate 79 961 88 519 89 397 15 399 12 66 Käyttökate 16 543 17

Lisätiedot

Liiketoimintasuunnitelma VVMPS VVMPS 1/11

Liiketoimintasuunnitelma VVMPS VVMPS 1/11 Liiketoimintasuunnitelma 14.12.2015 VVMPS VVMPS 1/11 VVMPS 2/11 Perustiedot ja osaaminen Sukunimi Etunimi Lumme Anssi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Puhelinnumero Sähköpostiosoite Kansalaisuus

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1

Tuotantotalouden analyysimallit. TU-A1100 Tuotantotalous 1 Tuotantotalouden analyysimallit TU-A1100 Tuotantotalous 1 Esimerkkejä viitekehyksistä S O W T Uudet tulokkaat Yritys A Yritys B Yritys E Yritys C Yritys F Yritys I Yritys H Yritys D Yritys G Yritys J Alhainen

Lisätiedot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 6 777 8 43 8 23 8 25 8 11 Myyntikate 3 89 4 262 4 256 4 51 4 262 Käyttökate 1 69 1 95 1 71 1 293 742 Liikevoitto

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 2 23 3 2 257 7 2 449 4 2 4 3 2 284 5 Myyntikate 1 111 4 1 179 7 1 242 3 1 224 9 1 194 5 Käyttökate 15 4 42

Lisätiedot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot

Liikevaihto. Myyntikate. Käyttökate. Liikevoitto. Liiketoiminnan muut tuotot Luvut 1 euro Tilikausi/pituus 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 TULOSLASKELMA Liikevaihto 451 6 576 4 544 8 51 5 495 2 Myyntikate 253 3 299 2 279 281 4 275 3 Käyttökate 29 5 42 7 21 9 33 3 25 1 Liikevoitto

Lisätiedot

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00

1-4/2016 Liikevaihto ,72. Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 1-4/2016 Liikevaihto 840 677,72 300, Yleiset myyntitilit 840 677,72 3000, Myynti 840 677,72 Liiketoiminnan muut tuotot 200,00 3980, Muut tuotot 200,00 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015

kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 kuva Yrittäjät.fi Maarit Koskinen 2015 Minustako yrittäjä? Yrittäjän tärkein voimavara on vahva ammattitaito Yrittäjällä on motivaatiota, pitkäjännitteisyyttä ja halua menestyä ei lannistu ensimmäisistä

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta

Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta Kasvinviljelytilan investointien rahoitus ja riskienhallinta Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 30.1.2017, Lahti Janne Mäkikalli, maatalouspalvelupäällikkö, OP Kasvinviljelytilan investointien rahoitusmahdollisuudet

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,7 0,0 *Lainojen takaisinmaksut -90,0-90,0 *Omien osakkeiden hankinta 0,0-89,3 0,0-90 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2016 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 957,8 989,4 *Maksut liiketoiminnan kuluista -865,2-844,3 *Saadut korot 0,5 0,8

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään Rovaniemen koulutuskuntayhtymä - Kemijärven liittyminen kuntayhtymään 0 Sisällysluettelo KPMG:n yhteyshenkilö toimeksiantoon liittyen: Antti-Pekka Keränen Tax and Legal Services Senior Manager Tel: +358

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test

Oma Yritys-Suomi - Entrepreneur Test suomi svenska (https://oma.yrityssuomi.fi:443/entrepreneur-test? p_p_id=82&p_p_lifecycle=1&p_p_state=normal&p_p_mode=view&p_p_col_id=column- 1&p_p_col_count=1&_82_struts_action=%2Flanguage%2Fview&_82_redirect=%2Fentrepreneur-test&_82_languageId=sv_SE)

Lisätiedot

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO

T U L O S L A S K E L M A Rahayksikkö EURO Eestinmäen Palvelukeskus Oy T U L O S L A S K E L M A Y-tunnus 0315218-1 1.1.2016 1.1.2015 Rahayksikkö EURO - 31.3.2016-31.3.2015 Vastikkeet 13 621,92 13 621,92 Kiinteistön tuotoista suoritettava arvonlisävero

Lisätiedot

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy

Imatran Golf Oy, Tilinpäätös Imatran Golf Oy Imatran Golf Oy Pien- ja mikroyritysasetuksen mukainen tilinpäätös ajalta 1.1. - 31.12.2016 Arkistoviite: 2016-002 1 IMATRAN GOLF OY Golftie 11 55800 Imatra Kotipaikka Imatra Y-tunnus 2209820-5 Sisällys

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA

RAHOITUS JA RISKINHALLINTA RAHOITUS JA RISKINHALLINTA Opintojaksosuunnitelma deadlines 2.9. 9.9. 30.9. 12.11. 2.12. Kohdeyritysvaraus Rahan sitoutuminen yritystoiminnassa käyttöomaisuuteen ja käyttöpääomaan pohdinta Case Rahoitustilanne

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista.

Emoyhtiön. Liiketoiminnan muut tuotot muodostuu tilikaudella 2012 tutkimushankkeisiin saaduista avustuksista. Emoyhtiön LIITETIEDOT Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot: 1.1. 31.12.2013 1.1. 31.12.2012 1) Liikevaihto Vuokrat 136 700 145,50 132 775 734,25 Käyttökorvaukset 205 697,92 128 612,96 Muut kiinteistön tuotot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet

Helsingin yliopistokonsernin rahoituksen periaatteet 1(8) Helsingin rahoituksen periaatteet 2(8) Sisällys 1 Rahoituksen tavoitteet ja päätehtävät...3 1.1 Tavoitteet...3 1.2 Päätehtävät...3 1.3 Periaatteet...3 2 Rahoituksen suunnittelu...4 3 Ulkoinen velkarahoitus...4

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma

KIRJANPITO 22C Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma KIRJANPITO 22C00100 Luento 12: Tilinpäätösanalyysi, kassavirtalaskelma TILIKAUDEN TILINPÄÄTÖS Tilinpäätös laaditaan suoriteperusteella: Yleiset tilinpäätös periaatteet (KPL 3:3 ): Tilikaudelle kuuluvat

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO

Oletus. Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO Oletus 1, 8, 6, 4, 2,, Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Kuluva vuosi - LIIKEVAIHTO Edellinen vuosi - LIIKEVAIHTO 913 KUM TOT. 912 KUM TOT. Ero ed. vuoteen 1212 KUM TOT. Ennuste ed. vuoden

Lisätiedot

Toteutunut Lv-%

Toteutunut Lv-% 11:12 13.06.2016 Sivu 1 Myyntituotot Yleiset myyntitilit 3000 Myynti 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 L I I K E V A I H T O 0,00 0,00 0,00 0,00 11 760,00 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 3750 Vuokratuotot

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla.

HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN. Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TILINPÄÄTÖS 2016 HUOLENPITÄVÄ JA SELKOKIELINEN Suomen huolenpitävin ja selkokielisin tilitoimisto, joka tekee perinteiset asiat uudella tavalla. TEKNOLOGINEN EDELLÄKÄVIJÄ Monipuoliset taloushallinnon ohjelmistot

Lisätiedot

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09

TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 LIIKEVAIHTO 7 800 884,11 7 480 643,09 1. a) Yhtiön nimi: Hevosopisto Oy b) Valtion omistus- ja äänivaltaosuus: 25 % 2. Yhtiöjärjestyksen toimialapykälä Yhtiön toimialana on hevosalan sekä ravi- ja ratsastusurheilun korkeatasoinen koulutustoiminta,

Lisätiedot

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna:

Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Suomen energia alan rakenne liikevaihdolla mitattuna: Energiayrityskanta käsittää vain itsenäisiä, voittoa tavoittelevia energiayhtiöitä ja konserneja. Yksittäisiä yrityksiä tarkastellessa kaikki luvut

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut.

Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Pohjolan Osuuspankki paikallinen kumppanisi. Yrityspalvelut. Lähinnä menestystä. Lähialueesi yritysten menestyksessä mukana jo 90 vuotta Pohjolan Osuuspankki on markkinajohtaja toimialueellaan henkilöasiakkaiden

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.2014 KLO 16:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 13.2.214 KLO 16: KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 213 - Liikevaihto oli 662 (647) tuhatta euroa. - Liikevoitto 11 (58) tuhatta euroa -

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY

Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY Tilinpäätöstiedot ETELÄ-SUOMEN ENERGIA OY 2010 2010 1 Sisältö Sisältö.................................... 2 Hallituksen toimintakertomus.................... 3 Tuloslaskelma...............................

Lisätiedot

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos

KORJATTU TULOSLASKELMA Laskennan kohde: LIIKEVAIHTO +/- valmistevaraston muutos + liiketoiminnan muut tuotot - ainekäyttö (huomioi varastojen muutos KORJATTU TULOSLASKELMA LIIKEVAIHTO _ +/- valmistevaraston muutos _ + liiketoiminnan muut tuotot _ - ainekäyttö _ (huomioi varastojen muutos ja oma käyttö) - ulkopuoliset palvelut _ - liiketoiminnan muut

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno

KIRJANPITO 22C Luento 4a: Hankintameno KIRJANPITO 22C00100 Luento 4a: Hankintameno Luento 4 Hankintameno: Välittömät ja välilliset menot (ennen: muuttuvat ja kiinteät) Hankintamenon määrittäminen Tilinpäätöksen esittäminen: Tilinpäätöksen sisältö:

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015

AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi maaliskuu 2016 AVAINLUVUT tammi maalis tammi joulu milj. euroa 2016 20 Muutos, % 20 Liikevaihto 288,0 280,2 +3% 1 130,7 Käyttökate (oik.*) 31,0 26,5 +17% 93,6 Käyttökateprosentti,

Lisätiedot

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä

Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Teollisuuden digitalisaatio ja johdon ymmärrys kyvykkyyksistä Markus Kajanto Teollisuuden digitalisaation myötä johdon käsitykset organisaation resursseista, osaamisesta ja prosesseista ovat avainasemassa

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla.

Konsernin rahoitusasema ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla. TIEDOTE 1 (5) 23.8.2004 Hallinto ja viestintä Katri Pietilä HPO-YHTYMÄN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.6.2004 HPO-yhtymän liikevaihto oli tammi-kesäkuussa 27.312.662 euroa. Liikevaihto kasvoi 6,1 % edellisen

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011

Oy Yritys Ab 1.1.2006-31.12.2010 (TALGRAF ESITTELY) Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 Tilinpäätös - 5 vuotta - Tuloslaskelma ja tase - katteet, 13.12.2011 7000 7000 6000 6000 5000 5000 4000 4000 3000 3000 2000 2000 1000 1000 1206 KUM TOT. 1207 KUM TOT. 1208 KUM TOT. 1209 KUM TOT. 1210 KUM

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma?

KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? KIRA-klusteri osaamis- ja innovaatiojärjestelmän haaste tai ongelma? Tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoiminnan (TKI) ja osaamisen hallinto kiinteistö- ja rakennusalalla VTV:n työpaja, Helsinki, 11.4.2013

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi.

Tietoa yritystoiminnasta Yritys-Suomi on kattavin verkkopalvelu yrittäjäksi aikoville ja toimiville yrittäjille. www.yrityssuomi. Yrittäjyys Työ- ja elinkeinotoimistosta löydät monipuolisesti palveluja, jos olet yrittäjä, kiinnostunut itsesi työllistämisestä yrittäjänä tai aloittamassa yritystoimintaa. Minustako yrittäjä? Tutki ensin,

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/ / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 10-12/2004 10-12/2003 2004 2003 Liikevaihto 391,0 683,8 2 533,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 9,3 6,7 89,5 28,0 Kulut -353,0-625,6-2

Lisätiedot

Avoin yhtiö - laaja kaava - Asteri kirjanpidon tulostusmalli

Avoin yhtiö - laaja kaava - Asteri kirjanpidon tulostusmalli T A S E V a s t a a v a a PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Perustamismenot Tutkimusmenot Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Ennakkomaksut Aineelliset hyödykkeet

Lisätiedot

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja

Am16 - Asterin malli, Ammatinharjoittaja T A S E Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008

TASEKIRJA 31.12.2008. FarmiPeli Oy TILINPÄÄTÖS Y-tunnus 2148374-2 27.9.2007 31.12.2008 TASEKIRJA 31.12.2008 Sisällys sivu Tuloslaskelma 1 Tase 2-3 Liitetiedot 4-5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 5 Tositelajit ja säilyttämistapa 5 Tilinpäätöksen allekirjoitus 6 Tilikartta 7 Tasekirja

Lisätiedot

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu?

Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? Millainen on Osuuspankin asuntopalvelu? 1 Mistä asuntopalvelumme koostuu? Olitpa sitten hankkimassa ensimmäistä omaa kotia tai vaihtamassa nykyistä, saat meiltä juuri sinulle sopivan asuntolainan. Hoidamme

Lisätiedot

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015

AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa Muutos, % Muutos, % 2015 Munksjö Osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2016 AVAINLUVUT heinä syys tammi syys tammi joulu milj. euroa 2016 2015 Muutos, % 2016 2015 Muutos, % 2015 Liikevaihto 269,6 269,3 0 % 860,5 840,7 2 % 1 130,7 Käyttökate

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2009

Lisätiedot

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15

Global Reports LLC. Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE , klo 9.15 Beltton-Yhtiöt Oyj PÖRSSITIEDOTE 14.8.2003, klo 9.15 BELTTON-YHTIÖT OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2003 Beltton konserni kasvatti sekä liikevaihtoaan että liikevoittoaan. Konsernin liikevaihto kasvoi

Lisätiedot

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ

SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK SUOMEN SÄÄSTÄJIEN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 12.2.2009 KLO 11:00 KIINTEISTÖT OYJ SSK-KONSERNIN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2008 - Liikevaihto oli 722 (690) tuhatta euroa. - Liikevoitto 283 (262) tuhatta euroa

Lisätiedot

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi.

Yksikkökate tarkoittaa katetuottoa yhden tuotteen kohdalla. Tämä voidaan määrittää vain jos myytäviä tuotteita on vain yksi. KATETUOTTOLASKENTA laskennassa selvitetään onko liiketoiminta kannattavaa. Laskelmat tehdään liiketoiminnasta syntyvien kustannuksien ja tuottojen perusteella erilaisissa tilanteissa. laskennassa käytetään

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite

STOCKMANN Oyj Abp, OSAVUOSIKATSAUS Tase, konserni, milj. euroa Liite Tase, konserni, milj. euroa Liite 31.12.2008 31.12.2007 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineettomat hyödykkeet 1,2 758,5 844,5 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 1,2 587,5 476,8 Myytävissä olevat sijoitukset

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2008

Lisätiedot

KONSERNIN TULOSLASKELMA

KONSERNIN TULOSLASKELMA SCANFIL OYJ PÖRSSITIEDOTE 2.5.2012 KLO 8.30 SCANFIL EMS OY KONSERNIN VUODEN 2011 LUVUT VERTAILUTIEDOKSI SCANFIL OYJ:LLE Uusi Scanfil Oyj syntyi Sievi Capital Oyj:n 1.1.2012 täytäntöönpannussa osittaisjakautumisessa,

Lisätiedot

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / /

KEMIRA-KONSERNI. Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/ / / / KEMIRA-KONSERNI Luvut ovat tilintarkastamattomia. TULOSLASKELMA Milj. e 4-6/2004 4-6/2003 1-6/2004 1-6/2003 2003 Liikevaihto 729,9 671,9 1 447,2 1 371,4 2 738,2 Liiketoiminnan muut tuotot 17,2 3,8 23,6

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot